järvenpään kävelykeskusta katulämmityksen uusinta lvi
1 (42) ESPOO 13.05.2015 JÄRVENPÄÄN KÄVELYKESKUSTA KATULÄMMITYKSEN UUSINTA LVI-TYÖSELITYS Ins.tsto EnTalCon Oy 2 (42) Sisällys 0. LVI-TÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET ............................................................... 4 01.1 TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA .......................................................................... 4 01.12 Rakennuskohde ja sijainti .................................................................................... 4 01.13 Urakkajako ........................................................................................................... 5 01.4 RAKENNUSTARVIKKEET ................................................................................... 6 01.5 KOKEET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ ..................................................... 7 01.6 VARAUKSET ....................................................................................................... 7 01.7 TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO ............................................................. 7 1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT ........................................................................................... 9 1.0 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET............................ 9 2 LÄMMÖNKEHITYSLAITTEET ........................................................................................... 10 2.1 LÄMMÖNJAKOKESKUKSET JA LÄMMÖNSIIRTIMET .............................................. 10 2.11 Lämmönjakokeskukset ...................................................................................... 10 2.12 Lämmönsiirtimet................................................................................................. 10 3 PAISUNTA- JA VAROLAITTEET ....................................................................................... 10 4 LÄMMITYSVERKOSTOT .................................................................................................. 10 4.011 Putkien liittäminen .............................................................................................. 10 4.020 Putkien asennus, yleistä .................................................................................... 10 4.021 Putkien kiinnitys, ripustus ................................................................................... 10 4.022 Läpiviennit .......................................................................................................... 11 4.023 Putkien lämpölaajenemisen tasaaminen ............................................................ 11 4.024 Tyhjennys ja ilmaus............................................................................................ 11 4.025 Huuhtelu ............................................................................................................ 11 4.1 KATULÄMMITYSVERKOSTOT ..................................................................................... 12 4.11 Putket ................................................................................................................ 12 4.12 Pumput .............................................................................................................. 12 4.13 Venttiilit .............................................................................................................. 12 4.14 Putkistovarusteet ............................................................................................... 13 5 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY ............................................ 14 5.1 RAKENTEELLISET TARKASTUKSET ....................................................................... 14 5.11 Tiiviys- ja painekokeet ........................................................................................ 14 5.2 SÄÄTÖ JA MITTAUKSET ....................................................................................... 14 5.3 KÄYTÖN OPASTUS ............................................................................................... 14 6 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ................................................................................. 14 6.0 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET .............. 14 7 TALOUSVESIVERKOSTOT .............................................................................................. 14 7.0......................................................................................................................................... 14 7.011 Putkien liittäminen .............................................................................................. 14 7.020 Putkien asennus, yleistä .................................................................................... 14 7.021 Putkien kiinnitys, ripustus ................................................................................... 15 7.022 Läpiviennit .......................................................................................................... 15 7.024 Tyhjennys ja ilmaus............................................................................................ 15 7.025 Huuhtelu ............................................................................................................ 15 7.1 PUTKET ..................................................................................................................... 16 7.2 VENTTIILIT ................................................................................................................ 16 7.21 Sulkuventtiilit ...................................................................................................... 16 7.23 Yksisuuntaventtiilit.............................................................................................. 16 7.3 PUTKISTOVARUSTEET ............................................................................................ 16 7.32 Painemittarit ....................................................................................................... 16 7.34 Lianerottimet ...................................................................................................... 16 7.4 VESIMITTARIT .......................................................................................................... 16 7.41 Päävesimittari .................................................................................................... 16 7.5 VERKOSTON MERKINTÄ ......................................................................................... 16 8 VIEMÄRIVERKOSTOT ...................................................................................................... 16 3 (42) 8.0 YLEISET VAATIMUKSET .......................................................................................... 16 9 VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET ........................................................................................ 17 9.0 YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET ........................................................................ 17 9.01 Tasapohja-altaat ................................................................................................. 17 10 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY ............................ 17 10.1 RAKENTEELLISET TARKASTUKSET ................................................................... 17 10.11 Tiiviys- ja painekokeet ......................................................................................... 17 10.12 Asennustapa- ja laitetarkastukset ....................................................................... 17 10.2 KOEKÄYTTÖ ......................................................................................................... 17 10.3 KÄYTÖN OPASTUS ............................................................................................... 17 11 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT ................................................................................... 18 12 SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT ..................................................................... 18 12.0 YLEISTÄ................................................................................................................. 18 12.1 Säätöjärjestelmät .................................................................................................... 18 12.2 Säätölaitekeskuskotelot ja säätimet ........................................................................ 18 12.3 Anturit ja mittarit ..................................................................................................... 19 12.4 Toimilaitteet ja säätöelimet ..................................................................................... 19 12.5 Viestin siirto ............................................................................................................ 20 12.6 Keskitetyn valvontajärjestelmän järjestelmäkuvaus ................................................ 20 12.7 Kaukovalvontayhteys .............................................................................................. 20 12.8 Hälytysjärjestelmät, hälytys-, ohjaus- ja mittausjärjestelmät ................................... 21 12.9 DDC-säätö- ja valvontajärjestelmät ........................................................................ 21 12.10 Toiminnot ja ohjelmistot .......................................................................................... 22 12.11 Valvomolaitteet .................................................................................................. 23 13 LVI-ERISTYKSET .......................................................................................................... 25 13.0 YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET .................................................................... 25 13.013 Paloturvallisuusvaatimukset ............................................................................ 25 13.02 Eristysmateriaalit ................................................................................................. 25 13.03 Eristystyö ............................................................................................................ 25 13.04 Eristämättä jätettävät putkiston osat, laitteet ja varusteet. ................................... 26 14 LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRILAITTEIDEN ERISTYKSET ........................................ 27 14.0 YLEISTÄ, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT ............................................................ 27 14.1 ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET ................................................... 27 15 LVI-ERISTYSTEN TARKASTAMINEN .......................................................................... 28 LIITE 1. LÄMMITYSVERKOSTON TASAPAINOTUS ............................................................... 29 4 (42) 0. LVI-TÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 01.1 01.12 TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA Rakennuskohde ja sijainti Katulämmityksen uusinta ja laajennus Osoite: Tupalantie ja Sibeliuksenkatu Rakennuskohde käsittää katulämmityksen siirtimen (varusteineen ja toiminnan tarvitsemin varustein) siirron uuteen tilaan, katulämmityksen Tupalantielle Kyläkujan ja Sibeliuksenkadun välille sekä katulämmityksen uusinnan Sibeliuksenkadulla korttelin osalla RAKENNUTTAJA Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kunnallistekniikan suunnittelu Seulantie 12, 04400 Järvenpää P. 09-27191(keskus) PÄÄSUUNNITTELU Sito Oy Taina Kuparinen Åkerlundinkatu 11 A, 33100 TAMPERE P. 020 747 6000 GSM. 040 450 1655 s.posti: : taina.kuparinen@sito.fi LVI-SUUNNITTELU Insinööritoimisto Entalcon Oy Aki Kurronen Hevosenkenkä 3 (Panorama Tower), PL 22, 02601 Espoo P. 09-8946 710 GSM 050-554 5070 s.posti: etunimi.sukunimi@entalcon. fi SÄHKÖSUUNN. Elbox Oy Ari Arvola Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa 020 791 2910 5 (42) 01.13 Urakkajako Putkiurakka (PU), johon sisältyy säätölaiteurakka (AU), alistetaan rakennusurakkaan. Kaikki LVI-piirustuksissa ja tässä työselityksessä esitetyt työt kuuluvat putkiurakkaan, ellei muuta ole mainittu. Putkiurakoitsijasta käytetään työselityksessä myös yleisnimitystä LVI-urakoitsija. 01.132 Urakkaan sisältyvät laitevalinnat ja piirustukset 01.1320 Yleistä Urakkatarjouksen yhteydessä on tehtävä huomautus, jos urakoitsija ei voi toimittaa laitteita piirustusten ja työselityksen mukaisesti tai urakoitsija haluaa käyttää omaa laitetta tai menetelmää tai jos urakoitsijalla on toivomuksia suunniteltuihin tilavarauksiin nähden. Viimeistään urakkatarjouksessa on esitettävä perustelut muutos- ja lisäehdotuksiin. Ellei huomautuksia tehdä, katsotaan urakoitsijoiden muistutuksitta hyväksyneen suunnitelman ja sovitun siitä, että erimielisyyksien sattuessa työselityksen ja suunnitelman laatijan tulkinta on määräävä. Urakoitsijan tulee hyväksyttää laite-erittely rakennuttajalla ja suunnittelijalla kuukauden kuluessa urakkasopimuksen allekirjoituksesta. Rakennuttaja on oikeutettu hyvitykseen niistä alkuperäiseen ohjelmaan mahdollisesti tehtävistä muutoksista, jotka vaikuttavat urakoitsijan kustannuksiin alentavasti. Lisä- ja muutostöistä on sovittava aina etukäteen kirjallisesti. Ne käsitellään työmaakokouksissa. Lisä- ja muutostyöt tulee eritellä ja hinnoitella tarvikkeittain ja niissä tulee näkyä työn osuus ja yleiskustannuslisät eriteltyinä. Lomakkeena käytetään Putkiurakan muutostöiden kustannuslaskelma RT-80246 ja 80247 lomakkeita. Veloituksien ja hyvityksien tulee noudattaa Putkiurakan muutostöiden hinnoitteluperusteita RT-16-10416. 6 (42) 01.1322 Piirustukset Suunnittelijan piirustukset toimitetaan seuraavasti: - Putkiurakoitsijalle: 3 srj. LVIA-piirustuksia 1 srj. sähköpiirustuksia - Sähköurakoitsijalle: 1 srj. LVIA-piirustuksia - Rakennusurakoitsijalle: 3 srj. LVIA-piirustuksia Urakoitsijan piirustukset seuraavasti: LVI-suunnittelijan laatimat reikäpiirustukset toimitetaan urakoitsijoille tarkastettavaksi. Urakoitsijan laatimat tarkepiirustukset liitetään luovutusasiakirjoihin kahtena sarjana. Reikäpiirustuksista toimitetaan 2-sarjaa kopioita LVIS-urakoitsijalle rakennuttajan kustannuksella. 01.4 01.401 RAKENNUSTARVIKKEET Yleiset vaatimukset Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt tarvikenumerot viittaavat LVI-tarvikeluetteloon tai valmistajien tuoteluetteloihin. Tarvikkeiden on täytettävä asiakirjoissa niille asetetut laatuvaatimukset. 01.402 Tyyppihyväksytyt ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustetut tarvikkeet Tarvikevalinnoissa on pyrittävä käyttämään tyyppihyväksyttyjä ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja tarvikkeita. Kaikkien laitteiden varaosia tulee saada kotimaasta ja varastoinnin tulee olla taattu. Urakoitsija huolehtii siitä, että kaikki käytettävät laitteet ja asennusosat täyttävät viranomaisten vaatimukset ja määräykset sekä esittää tarvittavista rakenneosista viranomaisten vaatimat katsastustodistukset. 01.403 Peittyvät työsuoritukset Urakoitsija ilmoittaa rakennuttajalle rakenne-, laite- ja asennustapatarkastuksien ajankohdan, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta ennen peittämistä. 01.404 Selvitykset Urakoitsija selvittää työn suoritukseen vaikuttavien putkistojen ja kaapelien täsmällisen sijainnin ennen töihin ryhtymistä. 01.405 Asennustapa ja työolosuhteet Työt suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä työtapoja ja valmistajan ohjeita noudattaen täysin käyttökelpoiseen kuntoon. LVI-urakoitsija sitoutuu työn suorituksessa noudattamaan - Suomen lakeja ja asetuksia Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeita ja määräyksiä SFS-standardeja LVI-RYL:a (LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset) eri julkisten laitosten antamia ohjeita ja määräyksiä työselitystä ja piirustuksia 01.5 01.52 7 (42) KOKEET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ Rakennusaikainen käyttö Katulämmitystä ei käytetä rakennusaikana. 01.6 VARAUKSET 01.61 Reiät ja syvennykset Urakoitsijat tarkistavat reikäpiirustukset ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. . 01.64 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Kiinnitystarvikkeiden yms. koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaisia, että ne kestävät niihin kohdistuvat rasitukset. Kiinnitystarvikkeiden hankinta ja asennus kuuluvat ao. urakoitsijalle. 01.7 01.70 TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO Yleistä Kukin urakoitsija nimeää asetusten mukaiset pätevyysvaatimukset täyttävän työnjohtajan rakennuskohteeseen. Työnjohtaja osallistuu työmaalla pidettäviin työmaakokouksiin ja tarkastuksiin. 01.71 01.711 Tarkastukset Tiiviys- ja painekokeet Painekokeen ajankohta sovitaan valvojan kanssa ennen koetta. Kokeiden aikana on liitosten oltava näkyvissä. Paine- tai tiiviyskokeissa on putkien pintojen oltava kuivia, jotta vuodot voidaan paikallistaa helposti. Painekokeen tulokset kirjataan työmaapäiväkirjaan. 01.712 Asennustapa- ja laitetarkastukset Tarkastukset suoritetaan rakentajan edustajan läsnäollessa työn etenemisen mukaisesti. Niissä todetaan asennettujen laitteiden ja asennustyön laatu. Tarkastuksissa otetaan huomioon laitteiden huoltomahdollisuudet ja työturvallisuuden vaatimukset. 01.713 Viranomaistarkastukset Rakentajan puolesta yleisvalvontaa suorittaa ao. suunnittelija ja valvoja. LVI-urakoitsijan tulee hoitaa oma-aloitteisesti yhteydenpito rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä viranomaisiin ja suunnittelijoihin. 8 (42) 01.714 Säätö ja mittaukset Urakoitsija suorittaa kaikki mittaus- ja säätötyöt ja laatii niistä pöytäkirjat, jotka liitetään työmaapöytäkirjaan. Tarkistusmittauksia suoritetaan pistokokeina rakentajan, yhtiön edustajan ja suunnittelijan läsnäollessa. 01.715 Koekäyttö Urakoitsija varaa itselleeen riittävän ajan toimintakokeiden ja koekäyttöjen suorittamiselle. 01.716 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat toimittavat seuraavat asiapaperit yms. tilaajan edustajalle lopputarkastustilaisuuden yhteydessä: PUTKIURAKOITSIJA 1. Kaksi sarjaa arkistopiirustuksia kansioihin nidottuna, sisältäen urakoitsijan laatimat tarkepiirustukset ulkopuolisista putkista ja viemäreistä 2. Vesilaitoksen ja energialaitoksen tarkastustodistukset 3. Laitteiden huolto- ja hoito-ohjekirjat (2 sarjaa) muovikansioissa, lämmönjakokeskuksen seinälle kiinnitettävään säilytyskoteloon. 4. Laminoidut kytkentäkaaviot lämmönjakokeskuksen seinälle. 5. Todistus katulämmitysverkoston alustavan perussäädön suorittamisesta ja urakkaan sisältyvien säätölaitteiden virityspöytäkirjat. 6. Konekortit rengaskansioon taitettuna. 7. Säätölaitteiden virityspöytäkirjat ja laminoidut säätölaitekaaviot ko. laitteiden välittömään läheisyyteen. 01.72 01.721 Käyttöönotto Kiinteistökohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsija laatii koneiden ja laitteiden huolto-ohjeet. 01.73 Käytön opastus Urakoitsija antaa kiinteistönhoitohenkilökunnalle järjestelmän käyttämisen ja huollon teoreettista- ja käytännön opetusta (suunnittelija määrittelee laajuuden). 9 (42) 01.74 Vastaanottotarkastus LVI-urakoitsijoiden ko. kohteen työnjohtajan tai hänen nimeämänsä edustajan on oltava paikalla vastaanottotarkastuksessa. LVI-urakoitsijoilla tulee olla tarvittavat mittalaitteet, jotta laitoksen toiminta ja suoritetut säätötyöt voidaan tarkistaa. Vastaanottotarkastuksessa havaitut viat ja puutteet tulee urakoitsijoiden korjata jälkitarkastukseen mennessä. Mikäli urakoitsijasta johtuvista syistä joudutaan suorittamaan useampia jälkitarkastuksia kuin yksi, vastaa näiden tarkastusten kustannuksista ko. urakoitsija urakkaohjelman mukaisesti. 01.75 Takuuajan toimenpiteet Takuuaikana havaitut puutteet, viat ja virheet on maksutta korjattava samoin toimittamissaan laitteissa esiintyvät virheellisyydet, jotka johtuvat huonoista aineista, ala-arvoisesta työstä tai virheellisestä asennuksesta. LVI-urakoitsijat vastaavat vahingoista ja suoranaisista tai välillisistä kustannuksista, jotka edellä mainitut virheellisyydet ovat takuuaikana tai sitä ennen todistettavasti aiheuttaneet rakennukselle, rakennuttajalle tai toiselle henkilölle. Korvausvelvollisuutta ei ole sellaisesta vahingosta tai kustannuksesta, joka on aiheutunut viallisen rakennustyön, tapaturmien, huolimattoman hoidon ja luonnollisen kulumisen johdosta. Urakoitsija antaa työlle ja laitteille kahden (2) vuoden takuun YSE 1998:n mukaan. 1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 1.0 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Rakennus liitetään energialaitoksen kaukolämpöverkostoon alakeskuksen välityksellä. On huomioitava, että kaukolämmitys liitetään kolmella putkella: ensisijaisesti syöttönä käytetään paluuvettä, jota voidaan tarvittaessa priimata menovedellä. Kaukolämmön talojohdon sekä alakeskuksen mittauslaitteet hankkii ja asentaa energialaitos. Tilattaessa on mainittava mittarin liittymisestä DDC-järjestelmään. Asennusrajana on energialaitoksen asentamat mittauskeskuksen liittimet lämmönjakohuoneessa piirustusten mukaisesti. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat ja -paineet ensiö toisio 45/34 °C; 1,6 MPa 35/20 °C; 1,6 MPa 10 (42) 2 LÄMMÖNKEHITYSLAITTEET 2.1 2.11 LÄMMÖNJAKOKESKUKSET JA LÄMMÖNSIIRTIMET Lämmönjakokeskukset Vanha alakeskus on varustettu lämmönsiirrinjärjestelmällä, jonka tekniset mitoitustiedot on ilmoitettu kytkentäkaaviossa. Kaikkien kaukolämpöjärjestelmään liittyvien varusteiden ja putkistojen tulee täyttää kaikilta osiltaan sähkölaitoksen vaatimukset ja sen mahdollisesti esittämät lisäohjeet. 2.12 Lämmönsiirtimet Sähköurakoitsija suorittaa sähköjohtojen liitokset keskuksessa oleviin riviliittimiin. Lämmönjakokeskuksen nykyiset automatiikkalaitteet liitetään uuteen valvonnan alakeskukseen. Osa antureista on uusia. Automatiikkakeskuksen toimittaa automatiikkaurakoitsija (sisältyy putkiurakkaan). Anturitaskut kuuluvat putkiurakkaan (rst). 3 PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkostot on varustettu paisunta-astialla, varoventtiileillä ja hälytyspainemittareilla. 4 LÄMMITYSVERKOSTOT 4.011 Putkien liittäminen Putkiliitoksien periaatteet on esitetty LVI-RYL:ssä ao. kohdassa. 4.020 Putkien asennus, yleistä Katkaisu tehdään kohtisuorasti ja siten, että putken pää jää tasaiseksi. Katkaisussa syntyneet putken pään epätasaisuudet ja jäysteet on poistettava. Taivutettaessa taivutus ei saa kohdistua putken muhviin. Taivutuskohtaan on vältettävä reiän tekoa. Taivutus tehdään siten, ettei putken poikkileikkaus pienene enempää kuin 10 %. Taivutus rypyttämällä on kielletty. Avoimet putkenpäät peitetään suojatulpalla välittömästi asennuksen jälkeen. 4.021 Putkien kiinnitys, ripustus Kiinnitys- ja kiintopisteiden sekä ohjauslaitteiden on pidettävä putket suunnitellussa asennossa. Putkien on pysyttävä yhdensuuntaisina. Kannakkeet eivät saa aiheuttaa putken kulumista tai ääntä. Lämpöjohdot kiinnitetään tehdasvalmisteisia putkipidikkeitä ja kannakkeita käyttäen. Kannatusvälit tehdään LVI-RYL taulukon 12T4 mukaisesti. DN 25 ja pienemmät putket kiinnitetään äänieristetyin kaksoispidikkein 322 2202-208 (pystynousut). Muut putket kiinnitetään kierrekannakkeilla 32 11/32 53 ja putkenpitimillä 322 3410-. Putkenpitimien väliin asennetaan äänenvaimennusnauha. 11 (42) Useamman putken ryhmät kiinnitetään teräskiskoihin 323 1004 ja 323 1014. Katulämmityksen putket kiinnitetään sinkittyyn lattateräskiskoon (30x3 mm) noin yhden metrin välin. Kisko sisältyy putkiurakkaan. Näkyviin jäävien kannattimien ja tartuntojen siistiin asennustekniikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksittäisissä kattoon näkyviin asennettavissa putkissa voidaan käyttää kiilapulttikiinnitystä katosta. 4.022 Läpiviennit Rakenteiden putkilävistyksissä huomioidaan RakMK C6 ohjeet. Putkien seinäläpivienneissä käytetään Armaflex AF-eristeestä tehtyjä läpi-vientikappaleita. 4.023 Putkien lämpölaajenemisen tasaaminen Putkijohdot asennetaan kaikkialla siten, että ne pääsevät laajenemaan vapaasti ääniä synnyttämättä. Rakennus- ja putkiurakoitsija varmistuvat yhdessä siitä, että lävistysreikien yhteydessä tehtävä paikkaus tehdään siten, että putket jäävät irti rakenteista. 4.024 Tyhjennys ja ilmaus Mikäli putkijohdoista ei saada ilmaa poistetuksi, asennetaan tarpeellisiin kohtiin helposti hoidettavat ilmakellot ilmanpoistohanoineen. Urakkaan sisältyy tyhjiöilmanpoistimen toimitus kahden kuukauden ajaksi järjestelmän käyttöönottovaiheessa. 4.025 Huuhtelu Urakoitsija suorittaa lämpöjohtoverkoston huuhtelun ennen sen käyttöönottoa. Toimenpiteestä tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan. 12 (42) 4.11 4.1 KATULÄMMITYSVERKOSTOT Putket Piirustuksissa on putket mitoitettu nimellissuuruuksia käyttäen. Putken sisämitan tulee olla vähintään ilmoitetun DN-mitan suuruinen. 4.111 Teräsputket Ensiöpuolen putket tehdään saumallisista teräsputkista 0404 tai 0405. Ilmanpoisto-, tyhjennys- ja mittareiden liitosjohdot tehdään kierteitettävistä teräsputkista 04 00. Toisiopuolen lämpöjohdot tehdään lämmönjakotilassa (ja kaivojen yhteydessä) kierteitettävistä teräsputkista 0400 (koossa DN 10-50) ja isommat hitsattavista teräsputkista 0404 hitsaus- tai laippaliitoksin. Putket eristetään tämän työselityksen kohdan 5 mukaisesti. Katulämmityksen runkoputket ovat PEH-putkea hitsausliitoksin, lämmityslenkit Pexep –putkea 25 x 2,3. 4.12 Pumput Lämpöjohtopumput ovat entisiä. 4.13 4.131 Sulkuventtiilit Venttiilit Sulkuventtiilit DN 10-50, 37 10 Sulkuventtiilit ovat putkikokoa ja ne asennetaan siten, että niitä on helppo huoltaa. Ellei venttiileitä asenneta näkyviin, niiden paikat ilmoitetaan selvällä merkinnällä. Sulkuventtiili asennetaan putkeen ensisijaisesti avattavin liittimin (yhdistäjä). 4.132 Kertasäätöventtiilit Paluujohto siirtimelle varustetaan kertasäätöventtiilillä esim. Vexve tai TA. Linjasäätöventtiilit esim. Oras säädetään piirustusmerkintöjen mukaisiin säätöarvoihin. Säätötyö tehdään paine-eromittareita käyttäen. 13 (42) 4.133 Yksisuuntaventtiilit Yksisuuntaventtiili 3911. 4.134 Lämmitysverkoston täyttöventtiilit Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili 401 2204. 4.135 Varoventtiilit Varoventtiili 39 41. 4.136 Mudanerotin Lämmitysverkoston paluujohtoon asennetaan mudanerotin Circo Zyclone (IMI). 4.14 4.141 Putkistovarusteet Lämpömittarit Lämpömittari L 200 mm, 45 11056. Mittausalue 0...+130 °C. Lämpömittari L 300 mm, 45 11062. Mittausalue 0...+120 °C. 4.142 Painemittarit Painemittari ø 100 mm, 45 31034. Mittausalue 0...1,6 MPa. Painemittari ø 100 mm, 45 31120. Mittausalue 0...0,6 MPa, sähköhälytyskoskettimin (AU). 4.144 Ilmanpoistimet Ilmanpoistimet ovat rakenteeltaan putken laajennuksia. Ne varustetaan sulullisella ilmanpoistoventtiilillä. Laajennusosan halkaisija on 1,5 x putken halkaisija ja pituus 3 x laajennusosan halkaisija. Voidaan käyttää myös tehdasvalmisteisia ilmanpoistimia. Lämmitysverkoston korkeimpiin kohtiin asennetaan ilmanpoistimet, mikäli ilmaa ei muutoin voida poistaa. 4.145 Merkinnät Linjasäätöventtiileihin kiinnitetään kaiverretut muoviset merkintäkilvet, joihin merkitään linjanumero, kunkin venttiilin virtaama, painehäviö ja säätöarvo. Näkyviin jääviin putkistoihin asennetaan virtaussuuntanuolia. 14 (42) 5 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY 5.1 5.11 RAKENTEELLISET TARKASTUKSET Tiiviys- ja painekokeet Asennustyön valmistuttua, mutta ennen putkien eristämistä, koepainetaan lämpöjohtoverkosto kohdan 01.911 mukaisesti 0,4 MPa:n vesipaineella lämmönjakohuoneessa mitattuna. Koeaika on puoli tuntia. 5.2 SÄÄTÖ JA MITTAUKSET Työn valmistuttua koeajetaan laitos putkiurakoitsijan toimesta. Tällöin suoritetaan lämpöjohtoverkoston ja moottoriventtiilien säätö. Urakkaan sisältyy koko katulämmitysverkoston (myös alueet, joita ei muuteta) mittaus ja säätö. Tasapainotustyöstä toimittaa urakoitsija LVI-suunnittelijalle mittauspöytäkirjan, josta selviävät linjasäätöventtiilien vesivirrat ja säätöarvot. Mittauspöytäkirjat toimitetaan tarkastusmerkinnöin varustettuna tilaajalle. 5.3 KÄYTÖN OPASTUS LV-urakoitsija antaa käytön opastuksen rakennuttajan nimeämälle henkilölle (kohta 1.93). 6 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 6.0 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Rakennus liitetään järvenpään vesijohtoverkostoon. Vesilaitos asentaa tonttijohdon ja päävesimittarin. Lämmönjakotilan viemäröinti liitetään rakennettavan asuinrakennuksen viemäriin. Vesijohdot ja viemärit tehdään noudattaen RakMK D1 ja Vesi- ja viemärilaitoksen määräyksiä ja ohjeita sekä tätä työselitystä ja piirustuksia. 7 TALOUSVESIVERKOSTOT 7.011 7.0 Putkien liittäminen Putkien liitostavat on esitetty LVI:RYL:ssä ao. kohdassa. 7.020 Putkien asennus, yleistä Putkistoja ja laitteita asennettaessa on kiinnitettävä riittävää huomiota niiden äänettömään toimintaan. Kaikkien varusteiden tulee olla täysin ensiluokkaista rakennetta. 15 (42) Kaikki siistin ja asiallisen asennustyön aikaansaamiseksi tarvittavat helat, peitelevyt ja ruuvit kuuluvat toimitukseen ilman eri mainintaa. Kalusteiden kiinnityksessä käytettävät ruuvit ovat kromioituja tai sinkittyjä. 7.021 Putkien kiinnitys, ripustus Putkikannakkeiden tulee olla sellaiset, etteivät putket pääse niissä värähtelemään paineiskujen vaikutuksesta. Vesijohdot kiinnitetään putkipitimiä ja ripustimia käyttäen, kannatusvälit LVI-RYL 92 taulukon 21T6 mukaisesti. Altaalle kylmä- ja lämminvesijohdot asennetaan vaihdettavina. Näkyviin jäävät johtohaarat ja liittimet kiinnitetään seinään kromioiduilla muovipidikkeillä. Pidikkeiden keskinäinen etäisyys on 600 mm siten, että pidikkeen tulee aina sijaita myös kulmakohdan läheisyydessä. Putkipitimet ovat LVI-RYL 92 osan 2, kohdan 21.121 mukaisesti. Kannatusten ja ripustusten rakenteissa noudatetaan standardeja SFS 4046...SFS 4069. 7.022 Läpiviennit Seinien ja palkkien lävistys tehdään siten, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä. Kantavien rakenteiden lävistäminen on suunniteltava ja tehtävä yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. 7.024 Tyhjennys ja ilmaus Putket ja laitteet, joita ei voida muuten tyhjentää, varustetaan alimpaan kohtaan sijoitetulla tyhjennyshanalla, jossa on letkuliitin. Vesijohdot asennetaan siten, että ilma voi poistua niistä veden virtauksen mukana. Laitteet, joita ei voida muuten ilmata, varustetaan ylimpään kohtaan sijoitetulla ilmanpoistimella. Tyhjennysventtiilit ja ilmanpoistimet sijoitetaan eristeen ulkopuolelle ja helposti luoksepäästävään paikkaan. 7.025 Huuhtelu Urakoitsija huuhtelee vesijohtoverkostot ennen käyttöönottoa poresuuttimet irrotettuna (huuhtelusta merkintä työmaapöytäkirjaan). 16 (42) 7.1 PUTKET Vesijohdot tehdään komposiittiputkista järjestelmään kuuluvin liitososin. Komposiittiputkien liitoksissa käytetään puristusliittimiä, RTM-liittimiä tai suurimmissa putkissa RS-liittimiä. Puristusliittimet ovat valmistettu PPSU-muovista, messinkisiä ei saa käyttää vesijohtoverkostossa. RS-liitinjärjestelmää voidaan käyttää runkolinjojen asennuksessa. RTMliittimiä voidaan myös käyttää, se ei sovellu kuitenkaan kromatun komposiittiputken liitoksiin. Maassa putket PEL/PEM –putkea. Putket eristetään tämän työselityksen kohdan 5 mukaisesti. 7.21 7.2 VENTTIILIT Sulkuventtiilit Sulkuventtiilit asennetaan putkiin avattavin liittimin sekä sellaisiin paikkoihin, että niitä voi helposti huoltaa.Sulkuventtiilit DN 10-50, 37 10, 1 MPa. Sulkuventtiilit DN 65..., 38 11, 1 MPa. Kalustekohtaisina sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä tai sulkuyhdistäjiä. 7.23 Yksisuuntaventtiilit Yksisuuntaventtiili 39 11, 1 MPa. 7.3 7.32 PUTKISTOVARUSTEET Painemittarit Painemittarit ø 100 mm, 453 1034. Mittausalue 0...1,0 MPa. 7.34 Lianerottimet Lianerottimet 392 1106-116. 7.41 7.4 VESIMITTARIT Päävesimittari Lämmönjakotilan päävesimittarin sulkuventtiileineen toimittaa ja asentaa kunnan vesi- ja viemärilaitos. Tilattaessa on mainittava mittarin liittämisestä DDC-järjestelmään (impulssilaittein). 7.5 VERKOSTON MERKINTÄ Näkyviin jääviin putkistoihin asennetaan virtaussuuntanuolia. 8 VIEMÄRIVERKOSTOT 8.0 YLEISET VAATIMUKSET Jätevesiviemärit sisältyvät asuinrakennuksen urakkaan. 17 (42) 9 VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET 9.0 YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Kaikkien laitteiden tulee olla yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua. Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisilla sulullisilla liittimillä tai kuulasulkuventtiileillä piirustusmerkintöjen mukaisesti. Kaikki letkuliitteiset hanat on varustettava hyväksytyillä takaisinimusuojilla. Pohjaventtiilien ketjut ovat krom. helmiketjuja. 9.01 Tasapohja-altaat - Allas Franke Osma Hana Oras 180 Vesilukko 597 3024 Lämmönjakohuone: - Seinäteline 293 0720 + 13 mm x 10 m tyhjennysletku letkuliittimin (LJ-verkostoon) 10 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY 10.1 RAKENTEELLISET TARKASTUKSET 10.11 Tiiviys- ja painekokeet Vesijohdot koepainetaan rakennuttajan edustajan tai vesilaitoksen tarkastajan läsnäollessa koko verkoston tai osan siitä ollessa tarkastettavissa 1,0 MPa vesipaineella. Koeaika on vähintään puoli tuntia. Vesijohdoissa on oltava verkoston normaali vesipaine päällä ennen painekoetta. 10.12 Asennustapa- ja laitetarkastukset Putkisto- ja laiteasennuksista tulee pitää asennustapatarkastukset rakennuttajan edustajien kanssa ensimmäisen valmistuneen huonetilan osalta. Em. tarkastusten suorittamisesta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan. 10.2 KOEKÄYTTÖ LV-urakoitsija suorittaa kaikkien hankkimiensa laitosten ja laitteiden säädön ja koekäytön sekä huolehtii, että ne ovat luovutettaessa täydellisessä ja moitteettomassa käyttökunnossa. Lämpimän käyttövesiverkoston tasapainotus laitteen mukaan. 10.3 KÄYTÖN OPASTUS LV-urakoitsija antaa käytön opastuksen rakennuttajan nimeämälle henkilölle kohdan 01.93 mukaisesti. 18 (42) 11 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Tilan ilmanvaihto sisältyy asuinrakennuksen ilmanvaihtourakkaan. 12 12.0 SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT YLEISTÄ Automatiikkaurakka (AU) sisältyy putkiurakkaan. Kiinteistön säätö- ja valvontajärjestelmä varustetaan kaukovalvontayhteydellä. Automatiikkaurakoitsija toimittaa koko säätö- ja valvontajärjestelmän lukuun ottamatta nykyistä lämmönjakokeskuksen sisäistä automatiikka kaavion mukaan. Kiinteistön säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja ohjataan Internet-pohjaisen rakennusautomaation avulla. Järjestelmä liitetään Internetin kiinteän laajakaista-verkon (PCP/IP) välityksellä. Tarvittavat protokollamuuntimet, IP-modeemi ja palomuuri sisältyvät urakkaan. Etäkäyttö tapahtuu web-selainohjelmistolla. Näytössä tulee olla nähtävillä ns. elävä kuva. Valvomo-ohjelmisto toimitetaan suunnitelmien mukaisena ja nähtävissä tulee olla ns. elävä kuva. Valvonnan alakeskuksia on yksi: lämmönjakohuoneessa. Säätötoimintojen kokonaistarkkuusvaatimukset ovat: - ilman lämpötila ± 2°C - lämmitysveden lämpötila ± 2°C Paikallisten osoittavien mittareiden tarkkuus ± 2%. Osoitinkojeisiin tehdään raja- ja asetusarvomerkinnät. Mittausantureiden ja termostaattien suojakoteloiden tiiviysluokan on oltava vähintään IP34. Elektroniikkaa sisältävien laitekaappien tiiviysluokan on oltava vähintään IP44. Syöttöjännite on 230 V. Kaikki sähkölaitteet on oltava 5-johdinjärjestelmään sopivia. Alakeskuksissa varaudutaan vähintään 10 % pistejakautuman mukaiseen kapasiteettilaajennukseen. Kapillaariputkien, kaapeleiden yms. läpiviennit suojataan ja tiivistetään. 12.1 Säätöjärjestelmät LVI-laitteiden säätö toteutetaan kiinteästi asennettavalla suoralla hajautetulla numeerisella säätö- ja valvontajärjestelmällä (DDC). Säädöissä noudatetaan LVI-RYL -92 ohjeita ja selostuksia. 12.2 Säätölaitekeskuskotelot ja säätimet Säätöohjelmilla toteutetaan kojeiden suora digitaalinen säätö (DDC). Säätötoiminnot on esitetty LVI-toimintakaavioissa ja niiden toimintaselostuksissa. Järjestelmässä tulee olla käytettävissä kaikki yleisimmät ja erityisesti tähän hankintaan tarvittavat seuraavat säätö- ja ohjusfunktio-ohjelmat ja toiminnot: - kompensointisäädöt - minimi- ja maksimirajoitustoiminnot - lepovälyksen muodostus kaksiasento-ohjauksessa - asetusarvon siirto, säädettävä eroalue säätöportaiden välillä - mittausten keskiarvot ja minimi/maksimi -valinnat - aikafunktiot ja viiveet - päivä- ja yösiirrot, asetusarvojen automaattinen siirto lämmitysprosesseissa 19 (42) Säätöviestin tulee olla 0....10 VDC ja sillä tulee voida suoraan ohjata sähköisiä peltien ja venttiileiden toimilaitteita. Toimilaitteita käsitellään tarkemmin kohdassa "Toimilaitteet". Säätöjen on tapahduttava alakeskuksen prosessoreissa. Yhteyden katkeaminen alakeskusten tai valvomon välillä ei saa keskeyttää toimintaa. 12.3 Anturit ja mittarit Automaatiourakoitsija hankkii ja asentaa kaikki piirustuksissa esitettyjen mittauspisteiden anturit ellei toisin ole mainittu. Suojataskut kuuluvat putkiurakkaan. Käyttöveden mittausanturien suojataskujen on oltava haponkestävää terästä. Vesiantureiden suojataskut täytetään hyvin lämpöä johtavalla väliaineella. Mittausantureiden rakenteiden ja tarkkuuden tulee olla ko. asennusolosuhteisiin soveltuvia. Lämpötilan mittausantureiden tarkkuuden tulee olla koko mittausalueella parempi kuin 0,5°C sisältäen kaapeloinnin ja mittausmuunnoksen aiheuttamat virheet. Antureiden pitkäaikaisen stabilisuuden tulee olla parempi kuin 0,5°C. Mittausalueet tulee valita säätökaavioiden perusteella siten, että saavutetaan mahdollisimman suuri mittaustarkkuus, mutta kuitenkin riittävä mittausalue. Suojakoteloiden tulee olla sijoituspaikkaansa sopivia. Mittarit Lämpö- ja painemittarit kuuluvat putkistojen osalta putkiurakkaan. Paikallisina lämpömittareina käytetään parimetallimittareita. Taulun läpimitan tulee olla 100mm ja tarkkuuden vähintään 2%. Mittausalueen kattavien astekkojen tulee olla kanavamittareilla joko -30...+30°C tai 0...+60°C. Painemittarien taulujen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 100 mm ja putkiurakoitsija varustaa mittarit sulkuventtiilillä. 12.4 Toimilaitteet ja säätöelimet Säätöventtiilit 2- ja 3-tieventtiileiden säätöhaarojen säätökäyriä on oltava logaritmisia ja säätöventtiilien säätösuhteen on oltava vähintään 1:30. Venttiilipesien tulee olla pallografiittivalurautaa tai valuterästä ja sulkupintojen ruostumatonta terästä tai käyttöarvoltaan sitä vastaavaa. Toimilaitteet Toimilaitteiden nopeus on valittava säädön nopeusvaatimusten ja säätöpiirien stabiilisuusehtojen perusteella. Toimilaitteissa ja/tai venttiileissä ja säätöpelleissä on oltava asennon osoittimet. Säätöventtiileiden toimilaitteet Säätöventtiilit varustetaan toimilaitteilla siten, että sulkuvoimat riittävät suurimmilla mahdollisilla sulkupaineilla. Toimilaitteisiin tulee kuulua tarvittavat nivelet, kiinnikkeet ja asennustarvikkeet. Toimilaitteet on varustettava käsiohjauksella. 20 (42) 12.5 Viestin siirto Mittaus-, hälytys-, indikointi- ja ohjauskaapeleiden hankinta ja asennus kuuluvat sähköurakkaan ohjaus- ja hälytysrunkojohtokaavion mukaisesti. Sähköurakoitsija kytkee sähköurakkaan kuuluvien ryhmäkeskuksien kaikki kaapelit. Automaatiourakoitsija kytkee valvontajärjestelmän alakeskuksen kaikki kaapelit. Kaikkien kaapeleiden kaikkien johtimien päät on tuotava riviliittimille asti, mikä on huomioitava riviliitinmäärissä. Mittaus-, hälytys-, indikointi- ja säätökojeiden kytkennät suorittaa automaatiourakoitsija lukuun ottamatta ryhmäkeskuksien kytkentöjä. Järjestelmän johdotuksista ja kytkennöistä laativat automaatio- ja sähköurakoitsija yksityiskohtaiset laite- ja toimintakohtaisesti tarkistetut kaaviot sekä riviliitinpiirustukset ja hyväksyttävät ne rakennuttajalla. LVI-kojeiden ohjauslaitteet sekä niihin liittyvät vikailmoituskoskettimet ovat yleensä jakokeskuksissa ja tarjotaan niiden yhteydessä. LVI-laitteissa olevat ohjauselimet sekä niihin liittyvät vikailmoitus- ja mittausanturit toimittaa ja asentaa paikoilleen LVI- ja sähköurakoitsijat. Järjestelmään liitettävät laitteet ja niille asennettavat johdot käyvät selville oheisista luetteloista ja kaavioista. Järjestelmään liittyvät laitteet, kojeet ja riviliittimet merkitään rakennuttajan ja järjestelmän toimittajan ohjeita noudattaen. 12.6 Keskitetyn valvontajärjestelmän järjestelmäkuvaus Lämpökeskus varustetaan keskitetyllä säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka koostuu ohjelmistosta, valvonnan alakeskuksesta (lämmönjakohuoneessa), antureista ja toimilaitteista sekä modeemista oheislaitteineen. Rakennuksessa sijaitsevan valvomolaitteiston ja valvomoohjelmiston hankinta sisältyy toimitukseen. Etäkäyttö tapahtuu Internetin laajakaistayhteyden ja selainohjelman avulla. Lisäksi järjestelmän tulee sisältää RS-232C-liityntäportin, jonka kautta voidaan kysellä ja ohjata järjestelmän kaikkia toimintoja. 12.7 Kaukovalvontayhteys Kiinteistönvalvontajärjestelmä voidaan liittää laajakaistaverkon kautta myöhemmin määriteltävään valvomoon. Kaukovalvomosta käsin on voitava saada kaikki alla luetellut tiedot ja voitava ohjata ja muuttaa tehtyjä asetuksia selainohjelman avulla. - voimassaolevien hälytysten tiedoston taltiointi ja lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä. Hälytystiedot on varustettava kellonajalla ja päivämäärällä. - ohjaustoiminnot kaukovalvomosta käsin - käyntitilatietojen lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä - mittaustietojen lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä - kulutusmittausten keruu- ja talletustoiminnot sekä lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä. Tallennus on tehtävä 10 minuutin aikavälein taulukkoon, johon on tallennettu kuluvan ja edellisen vuorokauden kulutustiedot. 21 (42) 12.8 Hälytysjärjestelmät, hälytys-, ohjaus- ja mittausjärjestelmät Järjestelmällä valvottavia tai ohjattavia kohteita ovat mm. - LVIS-laitteet - vesimittaus ja energiamittaus Valvottavista kohteista on yksityiskohtaiset tiedot toimintakaavioissa ja valvontapisteluettelossa. Kaikki kaaviossa esitetyt valvontapisteet ja toimintaselostuksen mukainen toiminta sisältyvät urakkaan. Järjestelmä varustetaan robottipuhelimella kortteineen, joka lähettää hälytystiedot tarvittaessa huoltomiehen matkapuhelimeen. 12.9 DDC-säätö- ja valvontajärjestelmät Järjestelmän tiedonsiirron tulee tapahtua digitaalimuodossa runkokaapelia pitkin. Tiedonsiirron on oltava sekä aktiivinen että jatkuvasti valvottu. Tiedonsiirtokatkoksesta on saatava hälytystieto käyttöhenkilökunnalle välittömästi katkoksen ilmaannuttua. Järjestelmän käyttö on voitava estää asiattomalta käytöltä salasana- tms. menettelyllä. Järjestelmästä on haluttaessa saatava hälytys- ym. tiedot selväkielisinä RS-232C-portin kautta tyhmälle päätteelle tai vastaavalle. Järjestelmän avulla suoritetaan kojeiden käynnistyksiä ja pysäytyksiä aika- ja erikoisohjelmien mukaisesti. Määrätyn kojeiston aikaohjaus tulee voida tilapäisesti muuttaa käsiohjauksella ja palauttaa normaalitoiminnan mukaiseksi tarpeen niin vaatiessa. Järjestelmään liitettävät pisteet liitetään alakeskuksiin tämän työselityksen ja piirustusten mukaisesti. Laitteistojen säädöt ja ohjaustoiminnot toteutetaan säätökaaviopiirustusten ja kojeluetteloiden mukaisesti. Järjestelmän mittausantureiden ja toimilaitteiden paikat on esitetty suuntaa antavasti piirustuksissa ja säätökaavioissa. Lopulliset paikat määrätään yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa. Kaikki lisäykset ja laajennukset järjestelmään tulee voida tehdä normaalia käyttöä keskeyttämättä. LVI-laitteiden säätö sekä laitteistojen ohjaus ja valvonta toteutetaan yhteisellä, vapaasti ohjelmoitavalla DDC-säätötavalla. Järjestelmän tulee sisältää itsediagnostiikka, jonka perusteella ilmaistaan laitteistoon, tiedonsiirtoon tai ohjelmistoon tulleen vian laatu ja sijainti. Havaitut viat ja käyttöhäiriöt ilmaistaan hälytyksenä käyttäjälle ja selväkielisenä tulostuksena kirjoittimella. Urakoitsija laatii ohjeet koko järjestelmästä ja ohjelmoi laitteiston rakennuttajan ja suunnittelijan antamien toiminta-aikojen ja parametrien mukaisesti. Järjestelmään ohjelmoitujen ohjelmien muuttaminen, uusien ohjelmien ohjelmointi, pisteiden muuttaminen, lisääminen tai poistaminen, säätötoimintojen asettelut sekä käyttöohjelmien kellonaika- ja parametrimuutokset on voitava suorittaa RS-232C-porttiin liitettävän päätteen tms. kautta. Päätettä varten on oltava oma liitin, ei siis paikallisvalvonnan kanssa yhteinen. Ohjelmistojen kehittyessä tulee uuden ohjelmaversion olla helposti ladattavissa valvontajärjestelmän muistiin. 22 (42) Automaatiotoimittajan tulee luovuttaa tilaajalle kaikki järjestelmän käyntiinajossa tarvittavat ohjelmistot CD-levyillä. Näitä ovat mm. käyttöjärjestelmä, varusohjelmisto, sovellusohjelmat, säätöohjelmat, grafiikkaohjelmistot ja konfigurointiohjelma. Ohjelmistopäivitykset ja muutokset tulee voida tehdä massamuistivälineeltä (mikro tms.) ilman pitkäaikaista toiminnan keskeytystä. Lisäksi alakeskusten kellonajan ja päivämäärän päivityksen suorituksen tulee tapahtua valvomosta suoritettavalla yhdellä komennolla. 12.10 Toiminnot ja ohjelmistot Ohjelmiston tulee sisältää säätö-, valvonta- ja ohjaustoiminnot. Tarvittavia valvonta- ja ohjaustoimintoja ovat mm: - erillishälytys Erillishälytykset indikoidaan jännitteettömiltä koskettimilta. Hälytykset on voitava indikoida sekä avautuvilla että sulkeutuvilla koskettimilla. - ristiriitahälytys Ristiriitahälytys antaa hälytyksen siitä, että pisteen käyttötila ei vastaa järjestelmän lähettämää viimeistä ohjauskäskyä. Hälytys luokitellaan normaaliksi hälytykseksi. - käyttötilan valvonta: Käyttötilavalvonta ilmaisee kojeen tms. todellisen käyttötilan. Tilatiedot indikoidaan potentiaalivaipalta kontaktoreiden apukoskettimilta. - analogiamittaus: Järjestelmän on voitava suorittaa mittauksia kaikista analogisista suureista, kuten lämpötila, paine, jännite, kosteus, virtausmäärä, virtausnopeus, teho, pinnankorkeus jne. Mittauksia suoritetaan sekä järjestelmän omilla antureilla (esim. lämpötilat), että ulkopuolisilla stadardiviestiä käyttävillä lähettimillä. - mittausten raja-arvovalvonta: Raja-arvovalvonnassa verrataan mittausarvoa ohelmoituun raja-arvoon. Raja-arvon saavuttaminen ilmaistaan hälytyksenä ja/tai toimintakäskynä lukitus- ja käyttöohjelmiin. Kullekin mittauspisteelle on voitava ohjelmoida ylä- ja alarajahälytysarvot. - käyttötilaohjaukset: Järjestelmällä on voitava suorittaa ainakin seuraavia ohjauksia: käyntiin/seis, nopea/hidas/seis, nopea/hidas/seis/prioriteetiltaan edelliset ohittava paikallisohjaus (esim. ilmastoinnin paikallisohjaukset huonetiloista). - lukitus- ja pakko-ohjaukset: Järjestelmässä on oltava ohjelmoitava logiikka, jolla suoritetaan kahden tai useamman digitaalisen tiedon tai analogisen raja-arvohälytyksen perusteella käynnistys- ja pysäytystoimintoja. Toiminnot on tarkemmin määritelty kojeluetteloissa ja säätökaavioissa. 23 (42) Hälytysten kiireellisyysluokat - kiireellinen hälytys (A): Esim. pumppujen käyntitilahälytykset - vikahälytys (B) Esim. ristiriitahälytykset ja suurin osa lämpötilojen raja-arvoylityksistä. - huoltohälytys (C) - kaksi hälytysluokkaa varalle Hälytysten kiireellisyysluokat tulee voida myöhemmin muuttaa käyttäjän toimesta. Määrätyille hälytyskohteille tulee voida ohjelmoida haluttu hidastus. Tarvittaessa tulee hälytyksiä voida lukita kojeiden käyntitiloihin tarpeettomien hälytysten välttämiseksi. Hälytysten tulee kirjaantua lokiin. Lisäksi kaikista voimassa olevista hälytyksistä tulee saada pyydettäessä raportti. Hälytysten siirto Järjestelmässä tulee olla kaikille hälytysluokille potentiaalivapaille koskettimilla varustettu rele. 12.11 Valvomolaitteet Paikallisvalvomo varustetaan työasemalla (tai näyttötaululla ja näppäimistöllä). Mahdollisesti myöhemmin liitetystä valvomosta tulee saada seuraavat tiedot: - hälytykset toimintaohjeilla varustettuina ja paluut normaalitilaan - mittausten raja-arvojen ylitykset ja paluut normaalitilaan - viat järjestelmän omassa toiminnassa ja paluut normaalitilaan Pyydettäessä voidaan tulostaa - järjestelmän perustiedot - ryhmän pistetiedot - raportit Järjestelmän pistekohtaisen tiedon tekstityksen tulee muodostua vähintään seuraavista osista: - pistetunnus (vähintään 8 merkkiä pitkä) tilatieto (hälytys, normaali jne.) laatuyksikkö (C, A, käy jne.) hälytysten toimintaohjeet (teksti vähintään 40 merkkiä, sovitaan käyttäjän kanssa) päivämäärä ja kellonaika Tulostus paperille tulee saada yksinkertaisella menettelyllä. 24 (42) Käyttöpäätteen toiminnot Alakeskuksen tulee sallia, että valvontakeskuksesta voidaan tehdä mm: - optimoidun käynnistysajan laskentaohjelmat - seisonta-ajan olosuhdevalvontaohjelmat - jaksottaisen käytön ohjelmat - aikaohjelmien aikojen asetukset - ohjauspisteiden liittäminen aikaohjelmiin ja niiden muutokset ohjelmalta toiselle - käyttötilojen asettelut ja muutokset - raja-arvojen asettelut ja muutokset - asetusarvojen asettelut ja muutokset - kirjoittimen tulostuspyynnöt - manuaaliset ohjaukset - mittausarvojen kyselyt - kellonajan ja päivämäärän muutokset - käyntitilojen kyselyt - käyntiaikalaskennan arvojen alkuarvoasettelut yksittäisten pisteiden kyselyt Järjestelmään tulee ohjelmoida asemapiirros, tasokuvat sekä kaikki kaaviot, joista on kiinteistövalvontaan tai säätöjärjestelmiin liittyviä pisteitä. Kaavioissa mittauspisteistä näkyy senhetkinen mittaustieto, ns. elävä kuva. Toiminta sähkökatkoksen aikana Järjestelmä tulee varustaa akustoilla, jotka säilyttävät järjestelmän ohjelmat muistissa sähkökatkoksen sattuessa vähintään 24 tuntia. Sähkökatkoksen päättyessä järjestelmän tulee palata normaalitoimintaan ja estää turhat sähkökatkoksesta aiheutuvat hälytykset. Keskukset Keskuskoteloiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräykset. Keskuskoteloiden tulee olla kaappi-mallisia ja rakenteeltaan roiskevedeltä suojattuja. Putkitus- ja kaapeliläpiviennit tulee varustaa suomalaisten standardien mukaisilla kaapelitiivisteillä. Tiivisteet mitoitetaan kaapelikokoja vastaaviksi. Koteloiden ovien tulee olla saranoituja ja irroitettavilla avaimilla lukittavia. Oviin tehdään taskut piirustuskansioita varten. Koteloiden koot tulee tarkistuttaa asennuspaikkakohtaisesti siten, että tarpeettomilta tilanahtauksilta vältytään. Säätimet, erillis-, varo- ja apulaitteet tulee ryhmitellä keskuksiin järjestelmällisesti siten, että laitoksen käyttö ja tarkkailu tulee selkeäksi. Laitteet tulee asentaa riittävän väljästi, jotta kytkennät ja huoltopisteet voidaan suorittaa vaivatta. Keskuksissa on oltava riviliittimet kaikkia keskukseen liittyviä johtimia varten. Käytettävien riviliittimien on oltava numeroituja, johdinkokoja vastaavia ja asennettu kojeittain ryhmiteltyinä riviliitinkiskoon. Ainakin ryhmäkeskuksiin liittyville johdoille asennetaan katkaistut riviliittimet. Johtimet tulee asentaa keskuksissa johtokouruihin. Tarvittaessa seinä- ja lattia-asennukset kuuluvat toimitukseen. 25 (42) 13 LVI-ERISTYKSET 13.0 YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Eristykset on kauttaaltaan tehtävä ensiluokkaisesti. Näkyviin jäävien eristysten pinta-käsittelyyn ja viimeistelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eristys- ja putkiurakoitsijat sopivat hyvissä ajoin siitä, että eristettäville kohteille jää riittävät tilat ja, että eristeiden ja putkiasennusten kannalta saavutetaan tarkoituksenmukainen lopputulos. 13.013 Paloturvallisuusvaatimukset 13.0131 Materiaalit Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976. 13.014 Maalaus ja pintakäsittely Mikäli eristepintoja maalataan, kuuluvat pohjustustyöt eristyksissä eristysurakoitsijalle. 13.015 Kooditusjärjestelmän käyttö Eristyskoodi muodostuu seuraavasti: * Iso kirjan määrittelee eristeen pääryhmän ja sitä seuraava pieni kirjain tarkentaa sen * Päällysteen päätyypin määrää numero. Numeron perässä olevalla K-kirjaimella määrätään eristeelle höyrysulku. 13.02 Eristysmateriaalit 13.021 Eristeet Aa Mineraalivillakouru PV-E tai KK. Käyrät tehdään käyräkappaleista, kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 50:een asti irtovillasta sullomalla, mikäli eriste päällystetään metallilevyillä. Ac Alumiinikartongilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PV-AE tai KK-Al. Käyrät tehdään käyräkappaleista ja päällystetään erikseen tai kouruista leikatuista välikappaleista. Bb Vuorivillaverkkomatto PV-80-VM, tiheys 80 kg/m³. Cc Muovipinnoitettu putki. 13.022 6 10 Päällysteet Paloluokiteltu PVC-levy Kuumasinkitty teräslevy (myös merkintä P) 13.03 Eristystyö 13.031 Eristeiden asennus Aa Villakouru, ulkohalkaisija enintään 400 mm, kiinnitetään ø0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Kouru, ulkohalkaisija yli 400 mm, sidotaan 12 mm:n nailonvanteella, joka kiinnitetään soljilla. Mikäli putken lämpötila on yli +200°C, käytetään teräsvannetta. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. Ac Näkyvissä oleva lämpimän ja kylmän putken kouru kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ei-näkyvän paikan lämpimän putken kouru kiinnitetään ø 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. 13.032 26 (42) Päällysteiden asennus 6 Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm. Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm. T-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeen sopivaksi. Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jos päällystettävään käyrään ei ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys 0,7 mm paksusta PVC-levystä siksatuin kulmakappalein tai kietomalla tasoitettu eristys päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla. 10 (P) 13.033 Sinkitty pelti (konesaumattu) Venttiileiden eristys Muhvillinen ja hitsattava venttiili eristetään loveamalla sen vaatima tila eristyskouruun niin, että putken eristys jatkuu venttiilin yli. Laipallisia venttiilejä ei eristetä. Mudanerottimet ym. vastaavat osat eristetään kuten venttiilit. 13.035 Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eriste katkaisematta myös rakenteen läpi. Jos seinien jälkipaikkaus tehdään ennen varsinaista putkieristystyötä, on lävistyskohdat eristettävä erillisinä. Kun putken eristeelle on määrätty höyrytiiviys, on eriste suojattava vastaavasti. Putkiston kulkiessa osastoivan seinän tai välipohjan läpi tulee palava eriste katkaista palamattomalla eristeellä. 13.036 Höyrysulku K Höyrysulku aikaansaadaan tiivistämällä päällystetyyppien 6 ja 10 saumat pehmeällä värittömällä PVC-teipillä tai sulkemalla eristetyyppien Ac ja Ba päällysteiden saumat kuumasaumaamalla tai alumiinpaperiteipillä. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös umpisolurakenteisia vastaavan lämpöeristyskyvyn omaavia kondenssitiiviitä eristeitä. Eristeet vedetään ehjänä putkien ja käyrien päälle ennen asennusta. 7K Kourujen saumat sidotaan yhteen teollisuusteipillä siten, että kaikki pituusja poikkisaumat sulkeutuvat lähes hermeettisesti. 13.04 Eristämättä jätettävät putkiston osat, laitteet ja varusteet. - Kylmävesiputkistossa näkyviin jäävät kalusteiden kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset jakojohdot (kasteluvesijohto eristetään aina). - Varoventtiilin ulospuhallusjohto - Tyhjennys-, ilmanpoisto- ja painemittareiden kytkentäjohdot sekä 27 (42) - paisuntajärjestelmä - Säiliön ja laitteen arvokilpi - Lämmitysjärjestelmän täyttöjohto ja katulämmitysverkoston paluuputki - Paisunta-astia - Linjasäätö- ja sulkuventtiilit (lämpimissä tiloissa) - Pumput - katulämmitysputket lämmönjakotilan ulkopuolella Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan työselityksen määräyksiä täsmentää. 14 14.0 LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRILAITTEIDEN ERISTYKSET YLEISTÄ, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Näkyvä eristys Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Kyseisiä ovat kellaritilat, yhdyskäytävät ja muut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty. Ei näkyvä eristys Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty, esim. putkitunneli, alustatila, käyttämätön tai kylmä ullakko, hormi, roilo ja alakatto sekä erilliset kanavat. Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai sen puuttuessa huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä. Epäselvissä tapauksissa huonetilannumerointia. 14.1 ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET Putkisto osa Eristesarja tai paksuus Tyyppi Päällyste Paikka, huomautuksia Kaukolämpöputki, venttiili 24 Aa 6 LJH Lämmitysputki, meno 22 Aa 6 näkyvä Kylmävesiputki 22 Aa 6K näkyvä 1) 1) Lämpimät laipalliset venttiilit ja armatuurit eristetään. Siirrettävän lämmönjakopaketin putket eristetään muita putkistoja vastaavalla tavalla. Eristyspaksuudet ja asennusvälit Vuorivillakourua käytettäessä on seuraavassa taulukossa esitetty eri sarjojen mitat 28 (42) millimetreinä. s a b Putki DN 10-40 50-80 10-40 50-80 100-150 200-300 350-700 15 = eristyspaksuus = kahden eristettävän putken väli = eristyskohteen ja kiinteän rakenteen väli sarja 22 a s 110 130 110 130 150 170 230 b 30 70 40 80 30 70 40 80 50 90 60 100 80 120 sarja 23 a s b 130 40 80 150 50 90 130 40 80 150 50 90 170 60 100 210 80 120 260 100 140 sarja 24 a s b 150 50 90 170 60 100 150 50 90 170 60 100 210 80 120 260 100 140 300 120 160 sarja 25 a s b sarja 26 a s b 170 60 210 80 260 100 310 120 340 140 100 120 140 170 190 210 250 300 340 380 120 140 170 190 210 80 100 120 140 160 LVI-ERISTYSTEN TARKASTAMINEN Tarkastuksessa todetaan eristysaine, -paksuus, kiinnitys, saumojen tiiviys ym. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan materiaali ja ulkonäkö sekä kylmäeristyksissä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta. Espoossa 13.05.2015 DI Aki Kurronen Insinööritoimisto Entalcon Oy Liite nro 1 LIITE 1. LÄMMITYSVERKOSTON TASAPAINOTUS Lämmitysjärjestelmän automatiikan tulee toimia ja esisäätöarvojen tulee olla asetettu ennen säädön aloittamista. Lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen edellytyksenä on, että laitteet on asennettu hyväksyttävästi toimintakuntoon ja kytketty lämmönlähteeseen. Uusi putkisto huuhdellaan ennen täyttämistä valvojan läsnäollessa. Myös lianerotin puhdistetaan. Tämän jälkeen urakoitsijan on suoritettava lämmityslaitoksen tasapainotus seuraavasti: 1. Verkosto täytetään siten, että ensin täytetään ja ilmataan runkojohto, minkä jälkeen järjestelmällisesti jokainen piiri täytetään ja ilmataan. 2. Varsinainen ilmaustyö tulee suorittaa jakotukkikohtaisesti. 3. Täytön ja patterikohtaisen ilmauksen jälkeen lämpötila nostetaan vähintään 40°C:seen kiertopumpun käydessä. Lämpötilan noustua tavoitearvoon annetaan kiertopumpun käydä n. 4 tuntia, jonka jälkeen se pysäytetään ja verkoston olosuhteiden annetaan tasaantua esim. yön yli, jonka jälkeen jakotukit ilmataan uudelleen. 4. Jakotukki- ja linjasäätöventtiilit asetetaan piirustusten mukaisiin esisäätöarvoihin. 5. Linjasäätöventtiileiden virtaamat ja painehäviöt mitataan ja mittausarvot lisätään mittauspöytäkirjaan. Mittauspöytäkirja toimitetaan suunnittelijalle asianmukaisesti täytettynä mittauksen jälkeen, kuitenkin vähintään viikkoa ennen sovittua vastaanottotarkastuspäivää. 6. Suunnittelija tarkastaa mittauspöytäkirjan ja hyväksyy mittaustulokset. Mikäli mittaustulokset eivät vastaa suunnittelijan arvoja ja todetaan, että väärät mittaustulokset ovat aiheutuneet asennustyöstä, suunnittelija antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä. Urakoitsija on tällöin velvollinen uusimaan mittaukset suunnittelijan edellyttämässä laajuudessa. Mikäli mittaustulokset edellyttävät muutoksia suunnitteluasiakirjoihin ja siten uusien säätöarvojen asettelemista ja mittauksia, sisältyy yksi lisämittauskierros urakkaan. Valvojalle annetaan mahdollisuus tarkistusmittauksen suorittamiseen urakoitsijan laitteilla. 7. Urakoitsijan ja suunnittelijan allekirjoittama mittauspöytäkirja liitetään kohteen luovutuskansioihin. 8. Mahdolliset muutokset säätöarvoihin tehdään suunnittelijan ohjeen mukaan. 9. Urakoitsijan tulee merkitä linjan tunnus, säätöarvo ja koko linjaventtiilin yhteyteen. 10. Tyhjiöilmanpoistin kiinnitetään järjestelmään 2 kk:n ajaksi.
© Copyright 2024