Faktojen merkitys valtiontalouden tarkastuksessa ja finanssipolitiikan valvonnassa Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti 17.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Osa 1: Tarkastusviraston oman työn suhde faktoihin ja evidenssiin Objektiivisuuden hyve on VTV:n arvo 3 Valtiontalouden tarkastusvirasto • Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja ja riippumaton finanssipolitiikan valvoja – perustuslaki 90 § – EU:n vakaussopimus, EU:n budjettikehysdirektiivi 2011/85/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 473/2013 jäsenvaltioiden alustavien budjettisuunnitelmien ennakkovalvonnasta, finanssipoliittinen laki (869/2012) • Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton viranomainen – eduskunnan täysistunto valitsee pääjohtajan • Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta • Perustuslaillinen asema ja tehtävät – perustuslaissa säädettyjä valvontaviranomaisia (eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri, valtiontalouden tarkastusvirasto) 4 Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin lailla. Tarkastusvaliokunnalla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot. Suomen perustuslain 90 § Perustuslaillinen riippumattomuus Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton tarkastus- ja valvontaviranomainen eduskunnan yhteydessä Tarkastusvirasto hoitaa tarkastus- ja valvontatehtäviään riippumattomasti: – Pääjohtaja päättää toiminnan ja tarkastamisen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista – Pääjohtaja raportoi toiminnastaan suoraan eduskunnan täysistunnolle – Tarkastusvirastolle voidaan antaa tehtäviä vain lailla Tarkastus- ja valvontatoiminta Valtiontalouden ulkoinen tarkastus • • • • Tilintarkastus Laillisuustarkastus Tuloksellisuustarkastus Finanssipolitiikan tarkastus Eduskuntakertomukset • • • Analyyttinen kuva valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilasta Tärkeimmät havainnot yhteiskunnan ja valtiontalouden strategisiin riskeihin perustuvista teema-alueista VTV seuraa eduskunnan kannanottojen toteutumista Vaali- ja puoluerahoituksen valvonta • • • Ilmoitusten keruu ja julkaisu www.vaalirahoitusvalvonta.fi Ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonta ja puolueisiin kohdistuva tarkastus Eduskuntakertomukset vaali- ja puoluerahoituksen valvonnasta Varmentava tarkastus - tilintarkastus - finanssipolitiikan valvonta - finanssipolitiikan tarkastus tietojen luotettavuudesta - laillisuustarkastus - tuloksellisuustarkastus: (esimerkiksi hallituksen vuosikertomuksen vaikuttavuusinformaation tarkastus) 8 Arvioiva tarkastus - tuloksellisuustarkastus - finanssipolitiikan tarkastus - laillisuustarkastus - finanssipolitiikan valvonta Monilähteisyys ja monimenetelmällinen analyysi - kvantitatiivinen - kvalitatiivinen 9 Tilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen yksikkö • Tarkastaa vuosittain Ylijohtaja Marjatta Kimmonen valtion tilinpäätöksen, valtion virastojen ja laitosten tilinpäätökset sekä kolmen valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston tilinpäätökset • Ei tarkasta eduskunnan tilinpitoa, eduskunnan valvonnassa toimivia Kelaa ja Suomen Pankkia eikä eduskunnan vastattavana olevia rahastoja • Lisäksi - 2-4 laillisuustarkastusta vuodessa - puolue- ja vaalirahoitusvalvonta 10 + Tilintarkastusjohtaja Väinö Viherkoski + 5 tilintarkastuspäällikköä + Noin 60 tilintarkastajaa, joista 7 järjestelmätarkastajaa Tilintarkastus Perustuu ISSAI- ja ISA-standardeihin Ohjausperusta Talousarviomenettely Tulostavoitteet Sisäinen valvonta - Laskentatoimi - Ulkoinen kirjanpito - Tuloksellisuuden seuranta Tilinpäätös Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot Toimintakertomus Talousarvion noudattaminen Laillisuustarkastus • Varmistaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja talousarvion noudattamista • Laillisuus sisältää hyvän hallinnon periaatteet; lisäksi voidaan huomioida taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuus • Toteutetaan sekä erillisinä tarkastuksina että tilintarkastusten yhteydessä Tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen yksikkö • Noin 12-15 tuloksellisuustarkastusta vuodessa • 1-2 finanssipolitiikan tarkastusta vuodessa • Asiantuntijatoiminta: - Lausunnot - Asiantuntijakuulemiset • Lisäksi viraston kanteluasioiden käsittely 13 Ylijohtaja Marko Männikkö + Tarkastusjohtaja Jarmo Soukainen + 4 ohjaavaa tarkastuspäällikköä + Noin 40 tuloksellisuustarkastajaa + 2-3 finanssipolitiikan tarkastajaa Tuloksellisuustarkastus: perusnäkökulma valtion resurssien keräämiseen ja käyttöön Lainsäädännössä ja talousarviossa määritellyt yhteiskunnalliset tavoitteet Panokset/ kustannukset 14 Toiminta/ taloudenhoito Vaikutus tavoitetilaan Finanssipolitiikan tarkastus • Takaa, että eduskunta voi käyttää perustuslain mukaan sille kuuluvaa valtion taloutta koskevaa päätäntävaltaa • Tarkastaa, onko valtion taloudellisesta asemasta kokonaisuutena sekä julkisen talouden kestävyydestä annettu oikea ja riittävä kuva • Tarkastus kohdistuu - finanssipolitiikan päätöksenteon tietoperustan luotettavuuteen - finanssipolitiikan hallintavälineiden toimivuuteen sekä tavoitteiden saavuttamiseen Finanssipolitiikan valvonta Lakisääteinen perustehtävä 1.1.2013 alkaen (Independent Fiscal Institution) • • • 16 Julkisen talouden suunnitelman valvonta Makrotalouden ennusteiden luotettavuuden valvonta Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen (KAT) noudattamisen ja tähän liittyvän korjausmekanismin valvonta tarvittaessa arviot politiikkatoimien riittävyydestä julkisen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen Budjettivalvontapäällikkö KTT Heidi Silvennoinen + 2-3 finanssipolitiikan valvonnan ammattilaista Faktat ovat usein monitulkintaisia ja tietoon sisältyy epävarmuutta. 17 VTV/ETLA stokastinen kestävyysanalyysi Yksittäistä kestävyysvajeen pistelukua tärkeämpiä ovat taustalla vaikuttavat rakenteelliset tekijät! Lähde: Jukka Lassila, Tarmo Valkonen and Juha M. Alho (2014): Demographic Forecasts and Fiscal Policy Rules. The International Journal of Forecasting (2014). Tutkimusyhteistyössä VTV:n kanssa, 2013 18 Kuvion selite ja tulkintaa • Sininen piste = julkinen velka/veroaste tietyllä väestöpolulla stokastisessa väestöennustelaskelmassa (väestökehityksen epävarmuudet mallintava laskelma) simuloidulla väestön mahdollisella kehityspolulla • Siniset pisteet (stokastinen laskelma) tuovat esille väestökehityksestä johtuvat politiikkaan ja kestävyyteen liittyvät riskit: 19 – Todennäköisyys ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen asettama 60 % velkasääntö on yli 50 % => tämä toteutuukin 2015! – Noin 10 % todennäköisyys sille, että julkinen velka > 90 % bruttokansantuotteesta, mikä velka-aste yleensä johtaa talouskasvun hidastumiseen (esim. Reinhart ja Rogoff 2010 -tutkimuksen mukaan) Onko Suomen julkisessa taloudessa ja kansantaloudessa laaja rakenteellinen ongelma? 20 Osa 2: Tarkastusvirasto edistää ja varmentaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa: havaintoja tietoon perustuvasta päätöksenteosta Suomessa Tutkimustiedon käyttö valmistelussa • Tutkimustiedon käyttö lainvalmistelussa, finanssipolitiikassa ja yhteiskunnan ohjauksessa sekä muussa poliittisessa päätöksenteossa on vaativa ideaali – – – – 22 arvo- ja tavoiterationaalisuuden jännite luottamus rohkeus ylittää ennakkokäsitykset tiedon matematisoitumisen ja politiikan viestinnällistymisen keskinäinen jännite Tutkimustiedon käyttö tällä hetkellä hyvin vaihtelevaa • Poliittiset päätöksentekijät ja virkamiesvalmistelu halukasta käyttämään tietoa • Yksityiskohtainen hallitusohjelma rajoittaa – Valtioneuvoston ohjauspolitiikka -hankkeen (OHRA) ehdotukset uudesta hallituksen strategiakokonaisuudesta • Päätöksenteon prosessit eivät anna välttämättä tilaisuutta • Kokonaiskuvan hakeminen ja suuret uudistukset olleet vaikeita 23 Vaikutusarvioinnin nykytila • Hyvä ja selkeä prosessi – luo edellytykset hyvälle valmistelulle ja vaikutusarvioinnille – auttaa luomaan luottamusta poliittisen ja virkamiesjohdon välillä sekä tukee hyvää valmistelua – auttaa merkittävien uudistushankkeiden läpiviemistä ja vaikuttavuutta • Hyvä säädösvalmisteluprosessi toteutuu VTV:n tarkastusten ja valvonnan sekä eri tutkimusten mukaan vaihtelevasti – K 20/2014 vp. - finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti – K 18/2014 vp. - vuosikertomus 2014 valtiopäiville – poliittisten linjausten viipyminen – valmistelun vaihtoehtojen liiallinen rajoittaminen – prosessia ei ole vaiheistettu valmisteluun ja linjauksiin • Näkökulmat ja kokonaisuuden huomioiminen ovat rajoittuneita • Hallitusohjelman ylikorostunut rooli – yksityiskohtaiset keinoja koskevat linjaukset Tiede palvelee yhteiskuntaa? • Tiede palvelee parhaiten • Hyvä poliittisen yhteiskuntaa sen omilla päätöksenteon valmistelu laatukriteereillä taas kysyy tietoa järjestelmällisesti • Tiedeyhteisön tehtävänä ja – ennakollinen vaikutusarviointi vastuuna myös välittää – jälkikäteinen tutkimustietoa vaikuttavuustutkimus yhteiskunnalle. miten tiedeyhteisö hakeutuu vuorovaikutukseen, akateemiset insentiivit monitieteinen ja moniammatillinen asiantuntijakeskustelu monimutkaisissa ongelmissa 25 => näiden yhteenliittymä • Luutuneiden käsitysten avaaminen • Tutkimustietoa välittävät henkilöt ja instituutiota – tutkimusjohtajien lisäksi laajemmin tutkimustaustan ymmärtäviä henkilöitä Tutkimustiedon hyödyntämisen yleisempi viitekehys: demokratian vahvistaminen Eurooppalainen ja kansainvälinen kehitys Toimeenpanovallan verkostojen ja digitalisaation maailma Finanssivallan kansainvälistyminen ja suvereniteetin muutos => kansanvallan uudet välineet Vaalikausien rajat ylittävä yhteiskunnallinen oppiminen sekä eettisyyden kasvu Uusi yhteiskunnallisuus ja yhteisöllisyyden toteuttaminen Avoimuus, integriteetti ja legitimiteetti perusteltavuutena Lainsäädäntöprosessi oppimisena => uudet ideaalit älykkääästä ohjauksesta Demokratian kriisi ja luottamus Tietoperusta Aikaansaaminen => olennainen agenda, vastaaminen ilmiöihin 26 Vastuunalaisuus ww www.vtv.fi @VTV_fi @thpoysti 27