LIITO-ORAVASELVITYS MYNKELINMÄEN
Lappajärven kunta Maneesintie 5A 62600 Lappajärvi Puh: 06 2412 500 Fax: 06 2412 5699 http://www.lappajarvi.fi LIITO-ORAVASELVITYS MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA 15.4.2014 LuK Elsi Övermark Taustaa Liito-orava (Pteromys volans) on Siperian taigametsien laji, jota tavataan Euroopan alueella vain Suomessa sekä jonkin verran Virossa. Laji on Suomessa vaarantunut (VU) ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji suosii vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä ja se kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, vähenemisestä. Liito-oravaa koskevat Euroopan yhteisön luontodirektiivin lajisuojelun erityissäännökset. Nämä säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 §:ssä, jonka mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Lopullisessa kaavaratkaisussa tulisi ottaa huomioon liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaaminen. Lappajärven kunnan Mynkelinmäen alueella (kuva 2: kartta) suunnitellaan maankäyttöä asemakaavan muutosta varten. Tarkoituksena on kaavoittaa maalaiskylä, jossa olisi mahdollista pitää pienimuotoisesti kotieläimiä. Tätä varten noin 12 ha:n kokoisella asemakaava-alueella tehtiin liito-oravaselvitys, joka toteutettiin lajin havainnoinnin kannalta hyvin optimaaliseen aikaan 14.15.4.2014 kun lumet olivat sulaneet. Maastotyöskentelyn yhteydessä kartoitettiin erityisesti liitooravan esiintymistä alueella, mutta samalla selvitettiin myös alueen muita luontoarvoja, joilla saattaisi olla vaikutusta kaavan laatimiseen. Selvitysmenetelmät Liito-oravaselvitys tehtiin kartoittamalla Mynkelinmäen kaava-alue 14.-15.4.2014. Huomio kiinnitettiin suunnitteluun vaikuttaviin luontoarvoihin, kuten: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain mukaiset täkeät elinympäristöt LIITE 1 Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) mukaiset lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaiset lajit Alueen kasvillisuutta tarkasteltiin metsä- ja luontotyyppitasolla. Lajistotason kasvillisuuskartoitukseen ajankohta oli liian aikainen, mutta jotkin yksittäiset lajit otettiin selvityksessä huomioon. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista päähuomio kiinnitettiin liitooravaan. Lajille soveltuvasta elinympäristöstä tarkastettiin mahdolliset liito-oravan oleskelu- ja ruokailupuut etsimällä sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan papanoita. Alueelta tarkastettiin haaparyhmät, nuoret haavikot (runkojen läpimitta vähintään 10 cm) sekä järeät, ympäristöä kookkaammat kuuset. Myös pesäkolopuut merkittiin ylös ja niiden alustat tarkastettiin. Tulokset Selvityksen kohteena oleva Mynkelinmäen asemakaava-alue on kooltaan noin 12 ha. Alueen pohjoispäädyn yläkulma rajoittuu nuoreen kanervatyypin (CT) kuivakangas taimikkoon. Samaa metsätyyppiä kasvaa kaava-alueen luoteiskulmassa, jonka puusto on kuitenkin vähän varttuneempaa (korkeus noin 5m). Itäpuoli, länsinurkka ja luoteispääty rajoittuvat peltoviljelmiin. Lounaispuolella kasvaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Alueen eteläpuolella on jo asutusta, jota olisikin tarkoitus laajentaa kartoitetulle alueelle. Jaoin selvityksen kohteena olleen asemakaavoitusalueen kahdeksaan maisemakuvioon metsä- ja kasvillisuustyyppien perusteella. Alla kukin maisemakuvio on käyty läpi omana kappaleenaan. Lounaiskulma (karttaan harmaalla rajattu alue) on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Pääpuulajina on mänty ja sekapuustona joukossa kasvaa myös kuusta kosteimmissa painanteissa. Pensaskerroksessa katajaa ja kenttäkerroksessa yhtenäinen varpukasvillisuus, joka koostuu puolukasta ja mustikasta. Pohjakerroksessa on mm. seinäsammalta. Muuta huomioitavaa: Puuston joukossa muutamia pystyyn kuolleita keloja, jotka tulisi säästää. Alueen keskiosan (karttaan ruskealla rajattu alue) reunassa kulkee tie, jonka lähiympäristössä on jo nähtävissä ihmistoiminnan vaikutuksia. Tien itäpuolella on tehty harvennushakkuu, jonka seurauksena paikalle on ilmestynyt hakkuuaukeille tyypillistä kasvillisuutta kuten hietakastikkaa ja vadelmaa. Ennen harvennushakkuuta alue on ollut samaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta kuin lounaiskulmakin. Aukealle alueelle on jätetty suurikokoisia mäntyjä, 4 komeaa kuusta ja muutamia yksittäisiä haapoja. Maasto viettää loivasti tiestä itäänpäin ja alavammalla maasto muuttuu märemmäksi. Luoteiskulmassa (karttaan oranssilla rajattu alue) on varttunutta kanervatyypin (CT) kuiva kangas taimikkoa. Pääpuulajina mänty, jonka keskimääräinen korkeus on noin 5 metriä. Pensaskerros on LIITE 1 harvaa, vain yksittäisistä rauduskoivun vesoista koostuvaa. Kenttäkerrosta hallitsevat varvut, valtalajina kanerva. Pohjakerroksessa on mm. seinäsammalta. Luoteispäädyssä (karttaan keltaisella rajattu alue) on viljelykäytössä olevaa peltoa. Pellon itäpuolella (karttaan violetilla rajattu alue) on varttunutta sekametsätaimikkoa (puuston korkeus noin 5 metriä). Pääpuulajeina ovat koivu, kuusi ja mänty. Joukossa paljon myös pajuja. Jos metsän kasvua halutaan edistää, voisi pajukoita harventaa. Muussa tapauksessa alue ei ole liitooravan kannalta tällä hetkellä tärkeä elinympäristö vaan toimii lähinnä ihmistoimintaa puskuroivana häiriövapaana vyöhykkeenä varttuneen taimikon itäpuolella olevalle tuoreelle kangasmetsälle. Pohjoisnurkkauksessa (karttaan vaaleanvihreällä rajattu alue) on mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää. Pääpuulajit ovat koivu, kuusi ja mänty. Joukossa on sekapuuna myös haapaa, pihlajaa ja raitaa. Osa puista on iäkkäitä ja kookkaita. Lisäksi joukossa on ilahduttavan paljon lahopuuta sekä pystyyn kuolleina pökkelöinä että maapuuna. Lahopuusta kielii myös kääpien (ainakin taula-, arina-, pökkelö- ja pakurikääpä) ja tikkojen esiintyminen alueella. Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa valtavarpuna mustikkaa sekä jonkin verran puolukkaa. Paikoittain löytyi myös laajoja riidenliekokasvustoja. Pohjakerroksessa vallitsi seinäsammal ja kerrossammal. Alueen länsireunassa kulkee sammaloitunut kiviaita (mm. sulkasammalta), minkä länsipuolella on nuori haavikko ja aidan molemmin puolin järeitä haapoja. Useissa näistä haavoista on lukuisia liito-oravan pesäkoloksi soveltuvia koloja (kuva 1). Liito-oravan papanoita haapojen juurelta ei kuitenkaan löytynyt. Voi olla, että laji käyttää aluetta vain osana reviiriään esim. levähdys- ja ruokailupaikkana tai liikkumisväylänä alueelta toiselle. Puustossa oli tyypilliseen liito-oravan elinpiiriin nähden suhteessa kuusta vähemmän. Haapojen pesäkolot soveltuvat kuitenkin liito-oravien lisäksi myös muille pikkunisäkkäille kuten lepakoille ja monille linnuille. Kiviaidan läheisyydessä on haapojen lisäksi runsaasti katajaa sekä romahtanut lato. Itäpuolella (karttaan tummanvihreällä rajattu alue) on koivikko, jossa kasvaa sekapuustona harmaaleppää, haapaa ja pajuja. Haavan osuus puulajistosta vaihtelee paikoittain vähäisestä runsaaseen. Alueen läpi johtaa vanha tiepohja, joka toimii nykyisin polkuna. Noin puolessa välissä polkua, sen oikealla puolella (lännestä päin tultaessa) kasvaa kolme vanhaa pihlajaa ja aivan pellon reunassa järeä haapa. Vasemmalla puolella on välillä aukkoisempia kohtia. Polkua eteenpäin jatkettaessa alueen itäreunan läheisyydessä tien oikealla puolella on vanhan tontin rauniot kivikasoineen ja -aitoineen, joita jatkuu myös tien vasemmalle puolelle. Kiviaita kulkee koko alueen läpi aina pohjoisnurkan mustikkatyypin (MT) tuoreeseen kangasmetsään saakka, missä ne yhtyvät edellisessä kappaleessa mainittuun kiviaitaan. Välillä aitoja kulkee jopa kaksi rinnakkain. Aitojen läheisyydessä kasvaa koko matkan haapaa. Vanhan tontin raunioilla on vanha kuusi, neljä käkkyräoksaista aihkimäntyä, kolme vanhaa koivua ja raita. Tontin ympärillä on runsaasti nuorta haapaa. Tien vasemmalla puolella on kolme vanhaa pihlajaa ja kenttäkerroksessa katajaa. Muuten kenttäkerrosta hallitsee vadelma. Lisäksi kenttäkerroksessa on tontin raunioilta villiintynyttä LIITE 1 pensasta. Pohjakerroksessa on mm. seinä- ja kerrossammalta, paikoittain myös lehtisammalta. Muita alueella havaittuja kasveja ovat koiranputki, karhunputki, metsämansikka, lakka, hiirenporras, kevätpiippo ja isotalvikki. Hakkuualueen länsikulmassa (karttaan punaisella rajattu alue) on loivasti koivikkoon viettävä rinne, jonne on jätetty pääpuustoksi koivua, harmaaleppää ja mäntyä. Joukossa on myös yksi vanha raita. Kasvillisuus on muuten samantyyppistä kuin harvennushakkuualueella muutenkin. Tälle alueelle saisi laidunnuksella luotua kauniin puolikulttuurimaisemaa jäljittelevän ympäristön, joka lisäisi alueen monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Alueella olisi näin mahdollisuus kehittyä väljäpuustoiseksi metsälaitumeksi. Laidunnukseen voisi käyttää esim. lampaita tai hevosia. Johtopäätökset Tehdyn selvityksen perusteella alueen luontoympäristön arvot eivät aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä voisi selvitetyllä alueella olla lähinnä pohjoisnurkan mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä ja sen välittömässä läheisyydessä oleva järeiden ja varttuneiden haapojen vyöhyke. Haavat ja niiden pesäkolot voivat tarjota ruokailu- ja levähtämispaikkoja enemmän liikkuville uros liito-oraville (reviirin koko n. 60 ha) tai toimia osana reviiriä naaraille (reviirin koko n. 9 ha). Haavat eivät kuitenkaan yksistään riitä tarjoamaan pysyvää reviiriä lajille. Liito-oravan papanoita alueelta ei löytynyt. Luultavasti pohjoisnurkan sekametsässä pitäisi puustossa olla kuusta suhteessa nykyistä enemmän. Vaikka alueella ei tavattu liito-oravaa, on mahdollista että se käyttää aluetta liikkumisväylänä muihin sille soveltuviin elinympäristöihin. Liito-oravat voivat käyttää reviirinsä reunoilla olevia metsiä ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen (kuusi)metsiköstä toiseen. Puuttomat hakkuuaukiot ja nuoret taimikot ovat liitooravalle avoimiin alueisiin verrattavia, suojattomia alueita. Suosittelen joka tapauksessa kaava-alueen pohjoisnurkan runsaasti vanhoja puita ja myös yllättävän paljon lahopuuta sisältävän mustikkatyypin (MT) tuorekankaan, pitkän kiviaidan, sen läheisyydessä esiintyvän haapakeskittymän (erityisesti järeiden haapojen) ja koko asemakaavan alueen yksittäisten puiden/puuryhmien kuten käkkyräoksaisten aihkimäntyjen, vanhojen harmaaleppien, pihlajien, koivujen ja raitojen säilyttämistä alueen monimuotoisuuden ja viihtyisyyden kannalta. Säästettävien metsäalueiden ympärille olisi erittäin suotavaa jättää myös 10-15 metrin suojavyöhyke puskuroimaan reunavaikutusta ja ihmisen toimintaa. Lisäksi kiviaidat, entisten tonttien rauniot sekä niiden lähiympäristö vanhoine puineen kannattaisi säilyttää jollain tasolla kulttuuri- ja viihtyisyyssyistä. Suositellut säilytettävät alueet ovat merkittäviä erityisesti linnuston (esim. tikat), lepakoiden sekä lahopuuta ja haapaa suosivien hyönteisten, sammalien, jäkälien ja kääpien kannalta. Haapa on Suomen luonnon tyypillinen avainlaji, jolla elää noin 300 siihen tiukemmin tai väljemmin LIITE 1 sitoutunutta seuralaislajia. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vanhat, järeät haavat. Tällaiset ikihaavat ovat käyneet vähiin metsissämme ja niiden esiintyminen keskittyy lähinnä luonnonsuojelualueille. Vanhojen yksittäisten haapojen lisäksi on tarpeen turvata haavan jatkuvuus säästämällä myös keski-ikäisiä, varttuneita ja nuoria haavikoita. Tällaiset yksittäiset (vanhat ja kookkaat) puut ja puuryhmät olisi tärkeää huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella kulkee polkuja ja vanhoja teitä, joita voisi käyttää säästettävien alueiden lomassa kulkevina virkistäytymisreitteinä. Osaan puista voisi asentaa erilaisia linnunpönttöjä kaadettujen pesäpuiden korvikkeeksi. Laidunnusta suosittelen asutuksen läpi johtavan tien itäpuolelle koivuleppä-mänty puustoiselle harvennetulle alueelle. Laidunnuksella alueesta voi saada kauniin kulttuurimaisemaa jäljittelevän ympäristön, joka lisää koko asemakaava-alueen monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Lopuksi haluan vielä painottaa, että mitä tehokkaampi on kaavan käyttötarkoitus ja mitä enemmän tehokkuus merkitsee alueen puuston poistamista, sitä huonommin tämä käyttötarkoitus turvaa useiden lajien ja myös viihtyisyyden säilymisen. Kaavoituksen muutosta suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma riittävissä määrin eikä vain jompikumpi toisen näkökulman kustannuksella. Kuva 1. Mustikkatyypin (MT) tuorekankaan haapoihin kaivettuja pesäkoloja. LIITE 1 Kuva 2. Mynkelinmäen asemakaavoitusalue jaettuna maisemakuvioihin. Värikoodit: harmaa on puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas, ruskea harvennushakkuuaukea, oranssi nuori kanervatyypin (CT) kuivakangas, keltainen viljelykäytössä oleva pelto, violetti varttunut sekametsä pajukko, vaaleanvihreä mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä (johon on luettu mukaan kiviaita ja sitä seuraileva järeiden haapojen vyöhyke), tummanvihreä koivikko, jonka seassa harmaaleppää, haapaa ja pajuja (haavan osuus puulajistosta vaihtelee paikoittain vähäisestä runsaaseen) ja punainen hakkuuaukean reunassa loivassa rinteessä oleva koivu-leppä-mänty painotteinen laidunnukseen hyvin soveltuva alue. Mittakaava 1 : 5000 LIITE 1 1 LAPPAJÄRVI Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennusalueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Lappajärven kunta 2 Sisältö Perustiedot ................................................................................................ 2 Yleiskartat ................................................................................................. 3 Vanhat kartat ............................................................................................. 5 Inventointi ................................................................................................. 7 Tulos ................................................................................................. 9 Lähteet .............................................................................................. 9 Muinaisjäännökset.................................................................................. 10 1 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 1 ................................................... 10 Muut havainnot ....................................................................................... 12 2 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 2 ................................................... 13 3 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 3 ................................................... 12 Kansikuva: Vallimaista kiviaitaa kohteessa 1. Perustiedot Lappajärvi. Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus alueet, korttelit 213 ja 224. Kaksi erillistä aluetta Lappajärven keskustan luoteispuolella. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennusalueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita hankkeeseen mahdollisesti vaikuttavia arkeologisia jäännöksiä. Työaika: Maastotyö 11.8.2015. Kustantaja: Lappajärven kunta. Aiemmat tutkimukset: Markku Torvinen 1977 inventointi, Satu Koivisto 2006 inventointi. Tekijät: Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa. Tulokset: Tutkimusalueilta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa todettiin historiallisen ajan hyvin säilynyt, ilmeisesti yli sata vuotta sitten autioitunut talon tai torpan paikka, joka luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Alueelta löytyi lisäksi historiallisen ajan rajamerkki (joka ei liity nykyisiin rajoihin) sekä kellarin jäännös, joita ei katsottu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Alue: Tutkimusalue on sinisen ympyrän sisällä. 3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2015 ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaajat: Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa. Kohteiden numerointi on epävirallinen, vain tämän raportin karttaviitteiksi. Yleiskartat Inventointialueet on rajattu vihreällä viivalla, kivikautinen asuinpaikka (Kytökangas mj-rek 1000005866) on merkitty punaisella rasterilla näiden pohjoispuolella. Nyt havaittu historiallisen ajan muinaisjäänös punaisella pohjoisemman alueen sisällä. 4 Pohjoisempi inventointialue rajattu vihreällä viivalla. Havaitut kohteet kohteet on numeroitu ja muinaisjäännösalue on rajattu punaisella ja sen sisällä havaitut rakenteet eri symbolein (ks. kohdekuvaus). Eteläisempi inventointialue rajattu vihreällä viivalla. 5 Vanhat kartat Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla vuoden 1860 isojakokartan (E54i:49/1-34) päälle, samoin punaisella ETRS-TM35 koordinaatisto. Kartta on huomattavan vahvasti kiertynyt ja karttakuva vinjetoitunut korjausyrityksistä huolimatta. Sen tarkka asemointi käytetyllä affiinimenetelmällä on mahdotonta. Ylemmän kaavaalueen itäraja noudattaa oikeasti sen kaakkoiskulmasta pohjoiseen menevää rajalinjaa ja uklottuu lännessä n. 20 m idemmäksi. Asemoinnista kuitenkin ilmenee alueen sijoittuminen kyllin tarkasti 1860-luvun kontekstiin ja että havaittu rakennuksen perustus (kohde 1) sijoittuu alueen kaakkoisosassa sijoittuvan rakennuksen kohdille. 6 Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla 1840-luvun pitäjänkartalle (2314 04). Ote kartasta. Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla 1840-luvun pitäjänkartalle (2314 07). Ote kartasta. 7 Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla vuoden 1954 peruskartalle (2314 07). Inventointialueet on merkitty vihreällä viivalla vuoden 1954 peruskartalle (2314 04). Inventointi Lappajärven kunnalla on vireillä Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennushanke koskien kortteleita 213–218 ja 224. Museovirasto antoi hankkeesta lausunnon 5.5.2015 (MV/183/05.02.00/2015), jossa todetaan, että asemakaavan muutosalueelta ei tunneta kiinteitä 8 muinaisjäännöksiä. Lappajärvellä vuonna 2006 (Satu Koivisto) tehdyssä arkeologisessa kulttuuriperinnön inventoinnissa löytyi Kytökangas niminen kivikautinen asuinpaikka. Samassa yhteydessä Kytökankaalla havaittiin myös vanhoja tervahautoja tai sysimiiluja, joita ei kuitenkaan tarkemmin selvitetty. Museoviraston lausunnossa edellytetään, että nämä vuonna 2006 havaitut kohteet tarkistetaan asemakaavatyön yhteydessä ja merkitään kaavakartalle. Hankkeen kaavakonsulttina toimiva Ramboll tilaisi Lappajärven kunnan valtuuttamana hanke-alueen muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin suorittivat Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa 11.8.2015 tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastossa inventointialue tarkastettiin normaalein arkeologisin inventoinnin menetelmin. Ennen maastotutkimusta alueen topografiaan tutustuttiin vanhojen ja nykykarttojen avulla, Potentiaalisiksi katsotut maastonkohdat kuljettiin läpi jolloin niistä tarkastettiin rikkoutunut maanpinta sekä tehtiin tarvittaessa koekuoppia. Maastohavaintojen paikkatiedot mitattiin gps-paikantimella. Inventointialueen korkein kohta sijaitsee Kytökankaalla hieman yli 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Matalin kohta sijaitsee eteläisemmällä alueella noin 70 m mpy Inventointialue on kuroutunut Itämeren altaasta sen Ancylusjärvi vaiheen lopulla ja Litorinameri vaiheen alun aikana, mesoliitisella kivikaudella. Alueelta voisi löytyä siten rantasidonnaisia, kivikautisia muinaisjäännöksiä. Kivikautta myöhempien esihistoriallisten muinaisjäännösten esiintyminen alueella on nykyisen arkeologisen tietämyksen mukaan hyvin epätodennäköistä. Vanhojen karttojen perusteella alueella saattoi odottaa myös historialliseen aikaan ajoittuvien kohteiden, kuten rakennuksen perustusten ja tervahautojen, löytymistä. Inventointialue jakautui kahteen erilliseen alueeseen. Eteläisempi inventointialue sijaitsee Helkanmäen länsipuolella, E-W suuntaisen Söyringintien molemmin puolin olevalla tasaisella pellolla, jonka halki kulkee N-S suuntainen oja. Alueen lounaispuolelta, reilun sadan metrin päästä, on löytynyt aiemmin kivikauteen ajoittuva kaksoistaltta (Yli-Kivioja mj-rek 1000006280). Löytöpaikka on inventoitu vuonna 1977, jolloin kohde todettiin tuhoutuneeksi. Nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä eteläisempi inventointialue oli heinällä, eikä kostealla ja piirteettömällä alueella havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. Pohjoisempi inventointialue sijaitsee Kytökankaan pohjois-koillislaidalla rajautuen idässä, pohjoisessa ja lännessä pelto- ja metsäalueisiin. Etelässä kyseisen alueen raja noudattaa pääsääntöisesti omakotialueen pohjoisreunaa. Alueen länsiosa on vanhaa havumetsää, jossa maaperä oli kivistä moreenia. Alueella on uutta omakotitaloasutusta, joka ei näy peruskartalla. Pohjoisemman inventointialueen luoteislaidalta 150 m pohjoiseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Kytökangas mj-rek 1000005866) noin 80–82,5 m mpy. Kohde on löytynyt vuonna 2006 tehdyssä inventoinnissa. Tuolloin tehdyssä inventointiraportissa mainitaan: ”Pellon lounaispuolella, Kytökankaan harjun laella, kulkee lenkkipolku ja alueelle rakennetaan mm. omakotitaloja. Kankaalla havaittiin muutamia kuoppia; vanhoja tervahautoja tai sysimiiluja, joita on myöhemmin käytetty romuvarastona.” Nyt tehdyssä inventoinnissa näitä kuoppia, joista ei ole tarkempaa paikkatietoa, ei etsimisestä huolimatta harjun laelta löydetty. 9 Pohjoisemman alueen länsiosaa. Länteen. Eteläisempi alue. Pohjoiseen. Tulos Tutkimusalueilta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa todettiin historiallisen ajan hyvin säilynyt, ilmeisesti yli sata vuotta sitten autioitunut torpan paikka (kohde 1), joka katsottiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Alueelta löytyi lisäksi historiallisen ajan rajamerkki (kohde 2) joka ei liity nykyisiin rajoihin sekä kellarin jäännös (kohde 3), joita ei katsottu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. 28.8.2015 Teemu Tiainen Timo Sepänmaa Lähteet Pitäjänkartta 2314 04 Lappajärvi (1840-luku). Pitäjänkartasto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Kansallisarkisto. Peruskartta 1:20 000 Tarvola 2314 04 vuosilta 1954, 1963, 1977, 1986. Maanmittauslaitos. Peruskartta 1:20 000 Lappajärvi 2314 07 vuosilta 1956, 1977 ja 1986. Maanmittauslaitos. Tavaststjerna, A.F. ja Rodas, F. H. 1860. Tarvola Skiftelags egor i Lappajärvi socken och Wasa län. (E54i:49/1-34) Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kansallisarkisto. Muinaisjäännökset. 10 Muinaisjäännökset 1 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 1 Mjtunnus: Mj.tyyppi: Ajoitus: Laji: uusi kohde kiinteä muinaisjäännös historiallinen asuinpaikka, torpanpaikka Koordin: N 7015095 E 329207 Tutkijat: Sepänmaa & Tiainen 2015 inventointi Huomiot: Sepänmaa & Tiainen 2015: Alueella todettiin rakennuksen perustuksia, uunin jäännöksiä, kellarikuoppa sekä kiviaitaa. a) N 7015106 E 329216. Multapenkillisen rakennuksen perusta, koko 5 x 5 m. Uunia ei havaittu. b) N 7015095 E 329207. Kivistä ja maasta rakennettu kellarikuoppa, koko 5 x 5 m, syvyys 1,5 m. c) N 7015082 E 329228. Multapenkillisen rakennuksen perusta, koko 5 x 4 m. Uunia ei havaittu. d) N 7015089 E 329200. Rakennuksen perustuskiviä, ilmeisesti rakennuksen lounaiskulmaa. e) N 7015109 E 329191. Uunin jäännös, koko noin 2,5 x 3 m, korkeus noin 80 cm. Turpeen alla havaittiin tiilimurskaa. Edellä mainituista jäänteistä pohjoisluoteeseen, aina kaava-alueen luoteisrajalle on pätkittäistä, vallimaista kiviaitaa, leveys noin 1,5 m, korkeus 0,5 – 1 m. Alue kasvaa tiheää koivu- ja muuta lehtipuumetsää. Aluskasvillisuus on lehtomaista ja hyvin tiheää ja korkeaa (jopa 1,5 m), mikä hankaloitti suuresti jäännösten havainnointia ja valokuvaamista. Paikalle on 1840-luvun pitäjänkartassa sekä vuoden 1860 isojakokartassa merkitty torppa, jota ei esiinny myöhemmissä kartoissa. Kysymyksessä on ilmeisesti yli sata vuotta sitten autioitunut torpan paikka hyvin säilyneine rakennusjäänteineen ja kiviaitoineen. Paikka on arkeologisessa mielessä ehjä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. Kohteella on sekä suojelullista että tutkimuksellista arvoa. Ehdotus muinaisjäännösalueeksi: rakennuksen ym. jäänteet sekä kiviaidat lukuun ottamatta alueen koillislaidalla olevaa kiviaidan pätkää, joka on suureksi osaksi tuhoutunut ojan kaivuun yhteydessä. 11 Kaava-alueen koillisraja on merkitty vihreällä viivalla, kohteen 1 muinaisjäännösalue punaisella varjostuksella. Kiviaidat sinisillä viivoilla. Mittaustarkkuus arviolta 1-5 metrin välillä. Kuvassa pusikon täysin peittämä rakennuksen perustus (alakohde c). Pohjoiseen. 12 Rakennuksen perustaa - alakohde 1d. Kuvattu länteen. Alakohde 1 e, uunin jäännös - kuvan keskikohdalta vasemmalle suurimpien koivujen välissä. Lapio kohteen korkeimmalla kohdalla. Kuvattu lounaaseen. Muut havainnot 2 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 2 Mjtunnus: Mj.tyyppi: Ajoitus: Laji: uusi kohde EI kiinteä muinaisjäännös historiallinen rajapyykki Koordin: N 7015 007 E 329 078 Tutkijat: Sepänmaa & Tiainen 2015 inventointi 13 Huomiot: Sepänmaa & Tiainen 2015: Pohjoisemman alueen keskivaiheilla sijaitsee teräväkärkisen kolmion mallinen pystykivi, joka tulkittiin rajapyykiksi. Pyykki on noin 80 cm korkea ja se sijaitsee vesakossa, heinien ja varpukasvien ympäröimänä. Kivessä ei ole hakkauksia tai muita merkintöjä eikä se sijaitse millään nykyisellä kiinteistörajalla. 1840-luvulla kohdilla ei ole rajaa eikä myöskään v. 1860 kartalla, mutta pyykki sijoittuu v. 1954 kartan tilusrajalle joka vielä 1987 kartalla. Kyseessä on 1800-luvun lopun ja/tai 1900-luvun tilaraja joka on poistunut käytöstä joskus v.1987 jälkeen Vaikka rajamerkki on hylätty, se ei vähäisenä ja nuorena tilusrajamerkkinä ole muinaisjäännös (Museoviraston ohjeiden mukaisesti). Yleiskartta s. 4 Pohjoisemman alueen keskiosassa havaittu vanha rajapyykki. Pohjoiseen. 3 LAPPAJÄRVI KYTÖKANGAS 3 Mjtunnus: Mj.tyyppi: Ajoitus: Laji: uusi kohde EI kiinteä muinaisjäännös historiallinen kellarin jäännös Koordin: N 7014 888 E 329 063 Tutkijat: Sepänmaa & Tiainen 2015 inventointi Huomiot: Sepänmaa & Tiainen 2015: Pohjoisemman inventointialueen eteläreunalta, Helkamäentien länsipuolelta havaittiin kellarin jäänteiksi tulkittu rakennuksen perusta (keskikoordinaatti N 7014 888 E 329 063). Kellarin perustasta on näkyvissä kolme seinälinjaa: idän puoleinen seinä on tuhoutunut. Näkyvissä oleva perustus on noin 3 x 5 m kokoinen. Seinämät on tehty maksimissaan noin 40 x 50 cm kokoisista luonnonkivistä ja niitä peittää vahva sammalkerros. Ulkopuolelta seinämän korkeus on suurimmillaan noin 80 cm ja sisäpuolelta noin 1,2 m. 14 Tien vieressä sijaitsevan kellarin jäänteiden ympäriltä ei havaittu muita rakenteita. Vanhat kartat eivät tuo lisätietoa kellarin ajoituksesta, eikä ole lainkaan poissuljettua, että kellari olisi 1900-luvun peruja. Inventointihavaintojen perusteella kellarin jäänteitä ei esitetä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Yleiskartta s. 4 Kellarin perusta pohjoisemman alueen etelälaidalla. Lounaaseen. Lappajärven kunta Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 1 LAPPAJÄRVI MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelualueet sijaitsevat Mynkelinmäellä Mynkelintien pohjois- ja itäpuolella sekä Söyringintien (st 711, Kuortane – Lappajärvi) molemmin puolin ja Tyyneläntien varressa. Suunnittelualueet sijaitsevat Lappajärven keskustaajaman länsipuolella. Suunnittelualueiden laajuus on yhteensä noin 18,1 ha. Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti ja rajaus Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt 15.4.2013 alueen kaavoittamisesta. Tavoitteena on laatia maalaiskylämäisiä alueita, joissa on mahdollista pitää pienimuotoisesti kotieläimiä. Alueilla tonttien koon tulee olla tavanomaista suurempi ja tarvittaessa niillä tulee olla mahdollisuus laidunmaan käyttöön. Samalla tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Tyyneläntien eteläpuolelle rivitaloja tai kytkettyjä pientaloja. LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärven kunta Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 2 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Suunnittelualueet ovat rakentamattomia alueita lukuun ottamatta Mynkelinmäen pohjoisosaa, jossa sijaitsee kaksi asuinrakennuksen pihapiiriä. Suunnittelualueet sijoittuvat Mynkelinmäen rakennetun alueen pohjois- ja kaakkoispuolelle. Pohjoisin alue on pääosin metsää ja eteläosa viljelyksessä olevaa peltoa. Alueen keskiosan poikki kulkee 110 kV sähkölinja. Suunnittelualueet ovat vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Mynkelintien itäpuolella ja Söyringintien pohjoispuolella on kevyen liikenteen väylä. Alueet ovat pääosin Lappajärven kunnan omistuksessa. Kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön erityiset kohteet · · · · · Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen pohjoispuolella on Kytökankaan kivikautinen asuinpaikka noin 140 m päässä. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan alueella ei ole todettu rakennetun kulttuuriympäristön erityisiä kohteita. Alueelta keväällä 2014 laaditun liito-oravaselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön kohteita eikä alueelta tehty havaintoja liito-oravista. Selvityksessä suositellaan, että alueen pohjoisosassa sijaitseva metsäalue ja kiviaidat sekä entisten tonttien rauniot vanhoine puineen kannattaisi säilyttää. Marko Timon selvityksen (1992) mukaan suunnittelualue sijoittuu Tarvolan–Kirkonkylän– Kärnän kankareiseen kulttuurimaisemaan. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 27.6.2000 hyväksymä oikeusvaikutteinen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-2, AP-3), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden (TY-1) aluetta, lähivirkistysalueita (VL) ja maatalousalueita (MV-1, MV-2). Suunnittelualueen eteläosan läpi kulkeva 110 kV sähköjohtolinja on yleiskaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-1). Söyringintien varteen on merkitty kevyen liikenteen väylä. Alue rajautuu eteläpuolelta kunnanvaltuuston 22.6.2009 hyväksymään oikeusvaikutteiseen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistukseen, joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osaalueille. Osayleiskaavassa alueen eteläpuolelle on osoitettu Harjunjoen ympäristöön maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY-4). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on yleiskaavassa määrätty ympäristökeskuksen lausuntoon (2004) perustuen +71,65 m (N60). Alinta rakentamiskorkeutta voidaan tarkentaa rakennusjärjestyksen määräyksellä, asema- tai rantaasemakaavalla, kuitenkin niin, että rakentamiskorkeus on vähintään +71,15 m (N60). LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärven kunta Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 3 Kuva 2. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV 27.6.2000 (mustavalkoinen) ja osayleiskaavan tarkistus KV 22.6.2009 (väri). Asemakaava Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat (ks. kuva 3): 10 19 Mynkelinmäen rakennuskaava (korttelit 213–222) Mynkelinmäen rakennuskaavan muutos ja laajennus (kortteli 224) LH vahv. 27.05.1983 LH vahv. 05.09.1988 Asemakaavassa alueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), erillispientalojen (AO) ja yleisten rakennusten (Y) korttelialueita sekä lähivirkistysalueita (VL) ja katualueita. Lähiympäristöön on osoitettu kerros- ja rivitalojen (AKR), erillispientalojen (AO) ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) korttelialueita sekä virkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), maa- ja metsätalousalue (M) sekä yleisen tien aluetta (LYT). LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärven kunta Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 4 Kuva 3. Ote asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueiden rajaus Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: · · · · · · · · Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo 1992, Oulun yliopisto Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli 1998, Lappajärven kunta Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa Kangas 1998 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2005 Rantarakentamisen mitoitusselvitykset – kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy 2006. Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto 2005 ja 2006 Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osa-alueilla, Pöyry Finland Oy 2009 Mynkelinmäen liito-oravaselvitys, Lappajärven kunta 2014 Vaikutusalue Välitöntä vaikutusaluetta ovat suunnittelualueet ja niiden viereiset alueet. Vaikutusalueella on mm. maa- ja metsätalousaluetta. Osalliset 1. Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat 2. Vaikutusalueen maanomistajat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärven kunta Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 5 Lappajärven kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta 5. Rakennuslautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Etelä-Pohjanmaan liitto 3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Museovirasto 5. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Yritykset ja yhteisöt 1. Elenia Verkko Oy 2. EPV Alueverkko Oy 3. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja Järviseudun Sanomat –lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa ja saatetaan tiedoksi lehti-ilmoituksella alkuvuodesta 2014. Kaavojen nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa (käyntiosoite: Maneesintie 5A). Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 § ja MRA 31 §). Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 §) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia ja mielipiteitä Mynkelinmäen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 §) Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksista. Muistutus on toimitettava Lappajärven kunnanvirastoon kaavatoimikunnalle osoitettuna (käyntiosoite ja postiosoite: Maneesintie 5A, 62600 Lappajärvi) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu (MRL 66 §) järjestetään tarvittaessa. Asemakaavasta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisilta luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Viranomaistyöneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan. LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärven kunta Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 6 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia luontoon ja kulttuuriympäristöön. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Lappajärven kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa. Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo Lappajärven kunnassa. Asemakaavaehdotus on 30 päivää virallisesti nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta syksyllä 2014 alkuvuodesta 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan keväällä 2015 Yhteystiedot Lappajärven kunta Tekninen toimisto Maneesintie 5A 62600 LAPPAJÄRVI Kunnaninsinööri Anne Övermark Puhelin (06) 2412 5505, 044–3699 505 Sähköposti: anne.overmark@lappajarvi.fi Puh. (06) 2412 500, Fax (06) 2412 5699 Ramboll Finland Oy Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Projektipäällikkö Anne Koskela Puh. 050 524 8011 Sähköposti: anne.koskela@ramboll.fi LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIVU 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 403 Lappajärvi Täyttämispvm 23.09.2015 Kaavan nimi Mynkelinmäen asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 213-217 ja 223 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 22.09.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 19.11.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 17,4914 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,2383 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 13,2531 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 17,4914 100,0 12869 0,07 4,2383 -1659 A yhteensä 9,0012 51,5 10440 0,12 2,7485 -1868 0,9646 5,5 1929 0,20 -0,1454 -291 3,6885 21,1 -0,4582 L yhteensä 1,5495 8,9 -0,1942 E yhteensä 0,4376 2,5 1,8500 10,6 Aluevaraukset P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 500 0,11 0,4376 500 S yhteensä M yhteensä 1,8500 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaavan selostuksen liitelomake LIITE 4 SIVU 2/2 Alamerkinnät Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 17,4914 100,0 12869 0,07 4,2383 -1659 A yhteensä 9,0012 51,5 10440 0,12 2,7485 -1868 -0,8722 -1550 -3,6589 -7318 Aluevaraukset AR AO 1,7202 19,1 3440 0,20 AKR AO-2 -0,0014 7,2810 80,9 7000 0,10 7,2810 7000 0,9646 5,5 1929 0,20 -0,1454 -291 -0,4866 -973 0,3412 682 P yhteensä Y yhteensä Y YS 0,9646 100,0 1929 0,20 V yhteensä 3,6885 21,1 -0,4582 VL 3,4794 94,3 -0,6673 VL-2 0,2091 5,7 0,2091 L yhteensä 1,5495 8,9 -0,1942 Kadut 1,2488 80,6 -0,4946 LT 0,3007 19,4 0,3007 C yhteensä K yhteensä T yhteensä R yhteensä LYT -0,0003 E yhteensä 0,4376 2,5 500 0,11 0,4376 500 ET 0,3048 69,7 500 0,16 0,3048 500 EV 0,1328 30,3 0,1328 M yhteensä 1,8500 10,6 1,8500 M-1 1,8500 100,0 1,8500 S yhteensä W yhteensä Asemakaavan selostuksen liitelomake LIITE 4
© Copyright 2024