Puukoulu, sisäilmalausunto 2015
Luolajan puukoulu Lausunto sisäilmanäytteiden tuloksista Luolajan koulu Vesitie 14 13500 HÄMEENLINNA ‐‐‐‐‐‐‐‐ Hämeenlinnan tilapalvelut ‐liikelaitos Mika Metsäalho Raatihuoneenkatu 9 13101 HÄMEENLINNA Sisällysluettelo Sisällysluettelo ................................................................................................................................................... 1 1 Yleistä ............................................................................................................................................................. 2 2 Työn suorittaminen ........................................................................................................................................ 2 3 Tulokset .......................................................................................................................................................... 2 4 Tulosten vertailu vuoden 2013 näytteisiin ..................................................................................................... 3 5 Yhteenveto kokonaisuudesta ......................................................................................................................... 3 Liitteet ............................................................................................................................................................... 4 YHTEYSTIEDOT ................................................................................................................................................... 4 Sirate Group Oy Erkkilänkatu 11 A 33100 Tampere Y‐tunnus: 2496984‐4 Lausunto Luolajan koulu Vesitie 14 13500 Hämeenlinna Projektinumero 5540 1 / (5) 1 Yleistä Luolajan vanhan puukoulun rakenneteknistä kuntoa selvitettiin Hämeenlinnan tilapalvelui‐ den toimesta keväällä 2014. Rakenneteknisen tutkimustyön suoritti WSP Finland Oy. Kunto‐ tutkimusraportin valmistuttua rakennukseen on tehty WSP:n korjausehdotusten mukaisia parannuksia. Talvella 2015 rakennuksen sisäilman laatua seurantamitattiin. Työn pääasiallisena tarkoituk‐ sena oli selvittää, miten rakennukseen tehdyt korjaustoimenpiteet ja tilakohtaiset ilmanvaih‐ tokoneet ovat vaikuttaneet sisäilman mikrobipitoisuuksiin. Mikrobitulosten vertailun vuoksi tässä lausunnossa on huomioitu WSP:n sisäilma‐analyysit vuodelta 2014. 2 Työn suorittaminen Sisäilman laatua mitattiin kolmesta eri tilasta ja kahdesta eri kerroksesta. Rakennuksen ko‐ koon nähden näytemäärää voidaan pitää kattavana. Tutkimuksessa käytettiin 6‐vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysopas 2009 mu‐ kaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme: THG (Tryptoni‐hiivauute‐glugoosiagar) x6 MEA (Mallasuuteagar) x6 DG‐18. (Digloraani‐glyseroliagar) x6 3 Tulokset Luokka 1.1 Näytteessä kokonaisbakteeripitoisuus on hyvin alhainen, eikä kosteusvaurioindikaattoreita esiinny millään maljasarjalla. Mesofiilisten ja kserofiilisten sienten osalta mikrobimäärät ovat alhaiset, ja lajistot ovat tyypillisiä ja sisä‐ ja ulkoilman homemikrobeja. Kokonaisuudessaan näyte edustaa puhdasta, terveen rakennuksen sisäilmatulosta. Luokka 1.2 Näytteessä kokonaisbakteeripitoisuus on matala, ja aktinomykeettien pitoisuus alitti havain‐ torajan. MA2 alustalla esiintyy hyvin pieni määrä kosteusvaurioindikaattoriksi luokiteltavaa la‐ jistoa, mutta se ei ole tavanomainen, eikä yksinään viittaa epätavalliseen mikrobikasvuun. Muiden lajien puuttuessa ja lajistokirjon ollessa kapea, tulos ei anna viitettä aktiivisesta kos‐ teusvaurioista. Huomioiden rakennuksen rakenteet (eloperäinen eristemateriaali alapoh‐ jassa), tulosta voidaan pitää puhtaana sisäilmanäytteenä. Sirate Group Oy Erkkilänkatu 11 A 33100 Tampere Y‐tunnus: 2496984‐4 Lausunto Luolajan koulu Vesitie 14 13500 Hämeenlinna Projektinumero 5540 2 / (5) Luokka 2.1 Näyte on otettu 2. kerroksen iltapäiväkerhotilasta. Tuloksessa kokonaisbakteeripitoisuus on alhaisella tasolla (381 cfu/m³). Mesofiilisten ja kserofiilisten sienten mikrobipitoisuudet ovat alhaiset, ja pääosa lajistosta on tavanomaista ulko‐ ja sisäilmaolosuhteiden homemikrobia. Epätavanomaiseen mikrobikasvuun näytteessä viittaa aktinomykeetit, mutta niiden pieni pi‐ toisuus (cfu/m³) sekä muiden kosteusvauriolajistojen puuttuminen osoittavat, että viite raken‐ nuksessa olevaan epätavalliseen mikrobikasvuun on heikko. 4 Tulosten vertailu vuoden 2013 näytteisiin Vuodentakainen WSP:n suorittama sisäilmanäyte on kerätty 7.3.2014 samasta tilasta, kun tässä lausunnossa kerätty näyte: ”Luokka 1.1”. Vuodentakaisessa näytteessä kokonaisbaktee‐ ripitoisuus on korkealla tasolla (3429 cfu/m³), joka on selkeästi viitannut puutteelliseen ja huo‐ nosti toimivaan ilmanvaihtoon. Uusintanäytteiden perusteella kokonaisbakteeripitoisuuden osalta korjaustoimenpiteet ovat auttaneet ja tulokset viittaavat moitteettomasti toimivaan il‐ manvaihtoon yksinomaan mikrobien osalta (141 cfu/m³). Myös aktinomykeettipitoisuus on pudonnut samassa suhteessa kokonaisbakteerimäärän kanssa arvosta 25 cfu/m³ arvoon 2cfu/m³. Vuodentakaisissa näytteissä kosteusvaurioindikaattoreina esiintyy aktinomykeettien lisäksi Acremonium, sekä Aspergillus ryhmän lajistoja. Kumpaakaan lajistoryhmää ei esiintynyt vuo‐ den 2015 näytteissä. Kokonaisuudessaan mesofiilisten ja kserofiilisten sienten määrä on vä‐ hentynyt huomattavasti verraten talven 2015 näytteisiin. Mikrobinäytteiden perusteella on todennettavissa, että ilmanvaihdolla, sekä muilla pienem‐ millä korjaustoimilla on ollut ratkaiseva merkitys sisäilmalaadun paranemiseen. Näytteissä tu‐ lee kuitenkin huomioida mahdollinen ajallinen aktiivisuusvaihtelu, jota yhtenä päivänä teh‐ dyssä näyteotannassa ei saada riittävästi esille. Siksi suositeltavaa olisi saman mittauskauden aikana (2015) toistaa mittaus noin 3 kertaa, jotta lajisto ja aktiivisuusvaihtelu näkyisivät selke‐ ämmin. 5 Yhteenveto kokonaisuudesta Vuoden 2015 näytteet edustavat sisäilmanäytteitä, joissa mikrobimäärät ovat pienet ja koko‐ naisbakteeripitoisuus hyvin alhainen. Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaan mikrobita‐ solla tarkasteltuna koneellisen ilmanvaihdon rakentamisella on ollut ratkaiseva merkitys sisäil‐ man laatuun. Sirate Group Oy Erkkilänkatu 11 A 33100 Tampere Y‐tunnus: 2496984‐4 Lausunto Luolajan koulu Vesitie 14 13500 Hämeenlinna Projektinumero 5540 3 / (5) Tässä lausunnossa esitettyjen tulosten lisäksi WSP Finland Oy on keväällä 2015 suorittanut rakennukseen hiilidioksidimittauksia. Hiilidioksidimittaustulokset tulee osatekijänä huomioida arvioitaessa sisäilman laatua ja tilojen olosuhteita. Mikäli hiilidioksidipitoisuudet ovat tasol‐ taan koulurakennukseen sopivat ja täyttävät rakentamismääräysten muut vaatimukset, oles‐ kelurajoituksia ei tekniseltä näkökannalta rakennukseen tarvita. Henkilöstön mahdollista oi‐ reilua on kuitenkin hyvä seurata, koska tekninen näkökulma edustaa vain yhtä osaa sisäilma‐ ongelman kokonaisuudessa. Tampere 23.4.2015 Markus Fränti asiantuntija, DI Sirate Group Oy Liitteet 1. Sisäilmanäytteiden tutkimuskartta 2. Ilmanäytteiden analyysivastaus N:O 280115, 20.2.2015 YHTEYSTIEDOT Sirate Group Oy Sirate Group Oy Erkkilänkatu 11 A Erkkilänkatu 11 A 6.krs 33100 Tampere 33100 Tampere Y‐tunnus: 2496984‐4 Lausunto Y‐tunnus: Luolajan koulu Sähköposti: Vesitie 14 Kotisivu: 13500 Hämeenlinna Projektinumero 2496984‐4 5540 etunimi.sukunimi@sirate.fi www.sirate.fi 4 / (5) LIITE 1 Näyte "Luokka 2.1" on otettu yläkerran iltapäiväkerhotilasta. Siitä ei ole tutkimuskarttapohjaa sähköisessä muodossa. Liite 2 TESTAUSSELOSTE (1 / 8; liiteosa 2 ss.) ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä Tunniste: LuolajanAla-aste_ilma_WSP_280115.xlsb Tilaaja: Markus Fränti/ WSP Finland Oy Uimalankatu 1, 33540 Tampere Laskutus: sama Raportin toim.os.: markus.franti@wspgroup.fi Menetelmä: Ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali-‐ ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 9 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Kohde: Näytteenottaja: Näytteenottopvm: Olosuhteet ulkona: Saapumispvm: Näytteenottajan oma, Luolajan ala-‐aste Markus Fränti 28.1.2015 Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila -‐1°C. RH 98%. 29.1.2015 Keräyspaikat: Sarjat 1.-‐3. Sarjat 4.-‐6. Sarjat 7.-‐9. Analysoijat: Luokka 1.1 Luokka 1.2 Luokka 2.1 Lab. tunniste Ai934 -‐ Ai936 Ai937 -‐ Ai939 Ai940 -‐ Ai942 Sirkku Häkkilä, Raisa Ilmanen, Anna-‐Mari Pessi / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Taajama-‐alueella sijaitseva pientalo (koulu). Tilojen yhteydessä alipaineinen kellari, tiivistetty ovi välissä. Koneellinen tulo-‐ ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-‐huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen/Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus-‐ ja home-‐ vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin. Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 2/8 (liite 3 ss.) Sarjat 1.-‐3. Luokka 1.1 (Ai934 -‐ Ai936) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG-‐18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 20°C, RH 37,2% Tulokset: cfu m-‐3 Bakteerit (THG -‐elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-‐itiöpitoisuus (14 vrk): *ª Mesofiiliset sienet (MA2 -‐elatusalusta) lajit Sienilajisto Homesienet: Cladosporium Penicillium Spiniger Hiivasienet: Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: Kserofiiliset sienet (DG-‐18 -‐elatusalusta) Sienilajisto lajit Homesienet: Cladosporium Penicillium Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 141 alle havaintorajan pit. 2 2 2 5 tyhjä 11 pit. 5 2 2 tyhjä 9 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 3/8 (liite 3 ss.) Sarjat 4.-‐6. Luokka 1.2 (Ai937 -‐ Ai939) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG-‐18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22°C, RH 34,1% Tulokset: cfu m-‐3 Bakteerit (THG -‐elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 747 Aktinomykeetti-‐itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 -‐elatusalusta) lajit Sienilajisto Homesienet: Cladosporium Penicillium Hiivasienet: Sporobolomyces* muu hiiva Muut ryhmät: steriili rihma pit. 2 2 2 2 7 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: Kserofiiliset sienet (DG-‐18 -‐elatusalusta) Sienilajisto lajit Homesienet: Penicillium Hyalodendron Hiivasienet: Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: tyhjä 15 pit. 2 2 2 tyhjä 6 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 4/8 (liite 3 ss.) Sarjat 7.-‐9. Luokka 2.1 (Ai940 -‐ Ai942) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG-‐18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21°C, RH 37% Tulokset: cfu m-‐3 Bakteerit (THG -‐elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): Aktinomykeetti-‐itiöpitoisuus (14 vrk): *ª Mesofiiliset sienet (MA2 -‐elatusalusta) lajit Sienilajisto Homesienet: Aureobasidium Hiivasienet: Muut ryhmät: steriili rihma Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: Kserofiiliset sienet (DG-‐18 -‐elatusalusta) Sienilajisto lajit Homesienet: Penicillium Cladosporium Hiivasienet: Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 381 2 pit. 2 2 2 tyhjä 6 pit. 5 2 2 tyhjä 9 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite. Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 5/8 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-‐3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home-‐ tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 20.2.2015 Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Anna-‐Mari Pessi FM, erikoistutkija Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 6/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyte&y menetelmä on ilmanäyte 6-‐vaiheimpak4okerääjällä ote&una. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimi&auksilla selvitetään ovatko tutkitun 4lan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimi&auksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellari4lassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta i4öitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisä4loihin. Näy9eeno9o Ilmanäy&een o&oon on käyte&y 6-‐vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat 4edot ovat rapor4n sivulla 1. Analysoin> Näy&een analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyte&y Sosiaali-‐ ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esite&yjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon lii&yy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korja&u käy&äen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: – tryptoni-‐hiivauute-‐glukoosiagar (THG); bakteerit, ak4nomykee4t – 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva-‐ ja homesienet, basidiomykee4t – dikloraani-‐18%-‐glyseroliagar (DG-‐18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiak4ivisuusvaa4mus on aw = 60–80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-‐alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: – inkuboin4lämpö4la 25° C – inkuboin4aika 7 vrk (kokonaisbakteeri-‐ ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-‐14 vrk, ak4nomykeet-‐ 4en tyypitys 10-‐14 vrk. Tulokseen vaiku9avat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole o&anut näy&eitä, laboratorion lausunto koskee vain tutki&uja näy&eitä ja lopul-‐ linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaiku&avat tekijät on näy&eeno&ajan vastuulla. Tuloksen toiste9avuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näy&eitä tulisi o&aa useita (vähintään 2-‐3 näyte&ä). Mita&u matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home-‐ tai lahovaurion mahdollisuu&a raken-‐ nuksessa. Muissa sisä4loissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksi&äisessäkin näy&eessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuo&avat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollises4 vaiku&avat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaas4 huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan pol&opuita, ilmanäy&een tutkiminen ei todennäköises4 kuvaa luote&avalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobial4stusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 7/8 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma-‐ ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja -‐määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali-‐ ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) – ak4nomykeeb-‐i4öpitoisuus, yli 10 cfu/m3: kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava ak4nomykeeb-‐i4öpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama-‐alueella sijaitseville rakennuksille. – muiden bakteerien kuin ak4nomykeeben kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m3) asuntojen sisäilmassa ei vii&aa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puu&eellisesta ilmanvaihdosta. – sieni-‐i4öpitoisuus, yli 500 cfu/m3: kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava sieni-‐i4öpitoisuus taajama-‐alueella si-‐ jaitsevissa asunnoissa. – sieni-‐i4öpitoisuus, 100 – 500 cfu/m3: kohonnut sieni-‐i4öpitoisuus taajama-‐alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la-‐ jistossa esiintyy samanaikaises4 poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näy9eet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta pe-‐ rustuu ulkoilma-‐ ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja -‐määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon vii&aavina on tässä rapor4ssa esite&y mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaises4 ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon vii&aava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer-‐ killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksi&äisen kosteusvaurioon vii&aavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri 4lassa otetussa näy&eessä tai useiden eri indikaa&orimikrobien esiintyminen samassa näy&eessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tie&yjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) i4öiden yksi&äisiäkin pesäke-‐ havaintoja ilmanäy&eessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu-‐ tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollises4 toksisina eli myrkkyjä tuo&avina. Tämä merkitsee sitä, e&ä mainitun mikrobiryhmän (esim. ak4nomykee4t) 4edetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien 4edetään tuo&avan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª-‐merkillä. Muut >lat kuin asuin>lat Tuotannolliset >lat Tuotannollisissa 4loissa on mahdollista, e&ä 4loissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman e&ä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi-‐ suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdi&ava 4lannekohtaises4. Koulurakennukset Selvite&äessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäy&ein voidaan tulosten tulkinnassa käy&ää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus-‐ ja homevauriot, opas ongelmien selvi&ämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali-‐ ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin-‐ ja koulu-‐ rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus-‐ ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni-‐ i4öpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista ote&ujen näy&eiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksi&äisten näy&eiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-‐ Testausseloste, ilmanäyte 6-‐vaiheimpaktiokerääjällä LuolajanAla-‐aste_ilma_WSP_280115.xlsb 8/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään 10–12 rakennuksen eri 4loista ote&ua näyte&ä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuu&a ole, yksi&äisten 4lojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet-‐ tyihin kriteereihin. Toimisto>lat Toimisto4loissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys-‐ laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m3 sieni-‐i4öpitoisuus toimistoilmassa vii&aa selväs4 sisäilman epä-‐ tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katso&ava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m3 (Kosteusvauriotyöryhmän muis4o, 2009). Sairaalat, puhdas>lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason >lat Sosiaali-‐ ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro-‐ biologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdas4loihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyte&äessä aerobiologisia ilmanäy&eitä kontrolloimaan puhdas4lojen mahdollisia kontaminaa4oita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja-‐arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin 4laan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi i4öitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis-‐ ja aineenvaihduntatuo&eita, joille sisä4loissa oleskelevat al4stuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poiste&u, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivate&u. Kosteusvaurio on väli&ömäs4 korja&ava ja vaurioon johtaneet syyt poiste&ava. Al4stumisesta saa&aa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi-‐ merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun al4stus keskeytyy tai lakkaa. Al4stuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitys4einfek4oita tai kehi&yä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Al4stuksen on ha-‐ vai&u lisäävän poskiontelo-‐ ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisä4etoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen lii&yvistä mi&auksista sekä kor-‐ jausten yleisperiaa&eista. Kosteusvaurioituneita rakenteita pure&aessa vapautuu ympäristöön runsaas4 mikrobeja, jotka voivat levitä muihin 4loihin ja aiheu&aa hai&aa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio-‐ rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT-‐kor4ssa 80-‐10712 Raken-‐ nuksen kosteus-‐ ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu-‐työmenetelmäkor4ssa 82-‐0239 Kosteus-‐ ja mikrobi-‐ vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Vii9eet Asumisterveysohje. Sosiaali-‐ ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali-‐ ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys -‐leh4, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muis4o: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali-‐ ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. h&p://urn.fi/URN:ISBN:978-‐952-‐00-‐2812-‐1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen-‐Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu-‐ rakennusten kosteus-‐ ja homevauriot. Opas ongelmien selvi&ämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-‐0239 -‐korb: Kosteus-‐ ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 2000. RT 80-‐10712 -‐korb: 'Rakennuksen kosteus-‐ ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alterna4ve approach for the correc4on of bioaerosol data collected with mul4ple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-‐131
© Copyright 2024