Viisas Raha 8 /2014 - Osakesäästäjien Keskusliitto
VIISAS RAHA SIJOITTAJAn taulukot Osakkeet& rahastot s.36–39 8 Lehti suomalaiselle sijoittajalle 2014 Osakesäästäjien Keskusliitto • Hinta 9,50 € YIT:n näkymät: Kauniskangas haluaa katsoa kauas eteenpäin Finanssivalvonnalla enemmän tapauksia: Pörssissä dopingia? Roger Wessman: Suomen palkat ja kilpailukyky– mikä on totuus? TUTKIMUS: YksiLÖLLINEN varainhoito 2014 Pieni varainhoitaja tuo tuottoja suurelta talolta saat palveluja SIJOITUSLISTA top 5: FISKARS KESKO TeliaSonera Orava RESTAMAX Jo 40 vuotta yksilöllisiä kivitaloja. PÄÄKIRJOITUS Heikkoja signaaleja EKP päätti syyskuun kokouksessaan alentaa ohjauskoron hyvin lähelle nollaa ja keskuspankkitalletusten korot painettiin jopa 0,20 prosenttia negatiivisiksi. Markkinoilla ei ihan osattu odottaa näin voimakkaita toimenpiteitä. Ja kun toisaalta Fedin odotetaan jo tulevana vuonna harkitsevan ensimmäisiä koronnostoja, on tämän seurauksena nyt nähty pitkään odotettu euron heikkeneminen. Euron heikkeneminen tukee euroalueen vientiyrityksien kilpailukykyä ja sitä kautta Euroopan talouskasvua, vaikka vielä toistaiseksi merkit talouskasvusta ovat aika heikkoja. Vaikutukset näkyvätkin vasta pidemmällä aikavälillä. Eräiden arvioiden mukaan euron 10 prosentin heikkeneminen suhteessa muihin päävaluuttoihin lisäisi euroalueen vientiä 2-3 prosentilla ja myönteinen vaikutus euroalueen bruttokansantuotteeseen olisi puolen prosentin luokkaa. Vaikka positiivisia merkkejä on ilmassa, kaikkien yhtiöiden tilanne ei ole yhtä hyvä. Syyskuun lopussa ilmoitettiin Talvivaaran saneerausohjelman etenemisestä. Selvitysmiehen mukaan Talvivaaran toiminta on osoittautunut elinkelpoiseksi, mutta vaatii edelleen lisärahoitusta. Samassa yhteydessä esitettiin Talvivaaran tytäryhtiönsä kautta harjoittaman liiketoiminnan siirtämistä uuteen perustettavaan yhtiöön. Jäi vielä avoimeksi mitä tämä käytännössä tarkoittaa Talvivaaran nykyisten osakkeenomistajien kannalta, mutta selvää on, ettei tilanne vieläkään näytä hyvältä. Tässä numerossa julkaistaan Euron heikkeneminen tukee elokuussa toteuttamamme euroalueen vientiyrityksien varainhoitokyselyn tulokset. Kysely kilpailukykyä ja sitä kautta toteutettiin verkkokyselynä 14.8. – 29.8. Euroopan talouskasvua, vaikka vielä toistaiseksi ja kyselyyn vastasi ennätykselliset 2151 merkit talouskasvusta ovat jäsentämme. Kyselyn vastausprosentiksi aika heikkoja. muodostui näin ollen 19 prosenttia. Haluan tässä vielä kerran esittää suuret kiitokset kaikille vastaajille! Arvoimme vastaajien kesken myös muutaman kirjapalkinnon ja palkintojen voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Vastaajista 425 kpl ilmoitti käyttävänsä varainhoitajien palveluita. Tämän lehden laaja artikkelikokonaisuus käsittelee markkinoilla tarjolla olevien varainhoitopalvelujen eroja ja niitä käyttävien vastaajien kokemuksia yksilöllisestä varainhoidosta. Suurin osa vastaajista ilmoitti, etteivät ole tällä hetkellä yksilöllisen varainhoidon piirissä, vaan he hoitavat osakesalkkuaan ja muuta varallisuuttaan mieluummin itse. Näiden vastaajien ajatuksia ja näkemyksiä käsitellään lehtemme tulevissa numeroissa. Antti Lahtinen päätoimittaja vuotta 1974-2014 Jämerä-Dynamic kivitoimitus alk. 75 860 € + rahti www.jamera.fi VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/antti.lahtinen@osakeliitto.fi • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Havu/olli.havu@omnipress.fi • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ pekka.hurme@tulosmarkkinointi.fi • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto toimisto@osakeliitto.fi • Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n. 16.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu viisas raha 08/2014 3 Kuva: Timo Porthan sisältö 14–27 TUTKIMUS Yksilöllinen varainhoito 2014 Suurella ja pienellä varainhoitajalla on eronsa. Suuret toimijat Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank tuottavat paljon tietoa, seuraavat riskejä ja palvelevat moderneilla kanavilla asiakastaan. Pienet taas tuntuvat asiakaslähtöisemmiltä. Ja mikä tärkeintä, niiden avulla tuottoa tulee mukavasti. Tulokset ovat Yksityinen varainhoito 2014 -tutkimuksesta. 3 Pääkirjoitus Euro heikkenee. 13 Kolumni Timo Rothovius: Pörssilista lyhenee jälleen. 6–7 Markkinat Analysoi itse pörssin unohdettuja. Ennen lukujen katsomista tarvitaan ymmärtämystä. Aloita yhtiön historiasta ja toimialan tilanteesta, neuvoo Kristian Tammela. 40–42 Osakesäästäjien jäsensivut Paikallisyhdistykset ja tapahtumat. 34–35 Asiantuntijat Roger Wessman ja suomalaisten palkkojen kilpailukyky. Jarl Waltonen: Toimiiko vanha neuvo korkosijoituksista enää tänään? 43 Viimeinen sana Jarmo Leppiniemi: Epäilys oikeassa paikassa on kullan arvoista . 8–9 Markkinat Joukkolainat ja korkopaperit. Viisasteleva raha. 36–37 Sijoituslista Tähtäin ensi vuoteen, Fiskars otti ykköspaikan. 10–12 Doping Finanssivalvonnalla lisää töitä alkuvuonna. Vinkkejä epäselvyyksistä tulee monelta taholta, kertoo toimistopäällikkö Sari Helminen. 4 viisas raha 08/2014 38–39 Rahastot Helena Ranta-ahon vähän henkilökohtaisempi rahastoanalyysi. 28–33 YIT ja rakentajat Kurssin alamäkeä lasketelleen YIT:n toimitusjohtajan Kari Kauniskankaan tähtäin on pitempi, kuin nykyisyys, jota kotimaan taantuma ja Venäjän vaikeudet värittävät. 6 Kristian Tammela INFO! Katso netistä Osakesäästäjien aamukatsaus joka arkipäivä: www.osakeliitto.fi/ aamukatsaus Katso netistä Osakesäästäjien muut edut jäsenilleen: www.osakeliitto.fi/jasenedut 10 Sari Helminen viisas raha 08/2014 5 UNHOKIT ”Jos jokin osake näyttää edulliselta analyysin perusteella ja analyysi on tehty huolellisesti, niin ei muuta kuin rohkeasti sijoittamaan.” ”Uutisvirran seuraaminen on kiinni omasta halusta. Ei ole pakko muuttaa mieltään koko ajan”, sanoo Kristian Tammela. Ota mallia ammattilaisista ja ala arvioida seurannan ulkopuolisia yhtiöitä Analysoi itse pörssiunhokkeja TEKSTI: PETRI RAUTIAINEN KUVAT: OLLI HAVU P örssistä löytyy reilusti yrityksiä, joita ei julkisesti seurata. Sijoittajalle niiden analysointi voisi tuoda etulyöntiaseman, oikein tehtynä. Markkinoiden huomio jakaantuu epätasaisesti. Analyytikkokiinnostuksen puutteelle on monia syitä. Osa johtuu yritysten luonteesta: kiinnostamattomat yritykset ovat lähes aina pieniä. Sijoitusfirman johtajan David J. Merkelin tutkimuksen mukaan ne toimivat useimmin tylsillä ja vaikeasti analysoitavilla aloilla. Osa huomion puutteesta johtuu myyntipuolen analyytikoiden kannustimista. Analyytikoiden palkka tulee useimmin epäsuorasti saman pankin osakevälityspalkkioista tai pääomajärjestelyistä. Alexander 6 viisas raha 08/2014 von Nandelstadh onkin tutkinut, että analyytikot kiinnostuvat erityisesti tiuhaan vaihdetuista osakkeista ja analysoivat niitä tarkemmin. Julkisesti seuraamattomia yrityksiä on Suomen pörssin yrityksistä noin neljännes. Merkelin laskelmien mukaan yhdysvaltalaisista yli 10 miljoonan dollarin markkinaarvon yrityksistä vailla seurantaa oli noin 15 prosenttia. Seuraamattomuudesta on seurauksia osakkeelle. Myyntipuolen analyytikoiden seurannan lisääntyminen vähentää osakehinnan heiluntaa, kasvattaa yhtiön markkina-arvoa ja lisää osakkeen likviditeettiä. Tutkimusten mukaan tieto yrityksestä kulkee analyytikoiden kautta paremmin sijoittajille, ja hinnoittelu tarkentuu. Jos yritys jää ilman ammattimaista seurantaa, voivat sen oikea arvo ja markkinoille heijastuva hinta karata kauas toisistaan. Markkinoiden tehottomuus voi luoda mahdollisuuksia. Analysoi kuin ammattilainen Piensijoittaja voi lähestyä analysoimattomia yrityksiä ottamalla mallia ammattianalyytikoista, joille ei riitä kutina osakkeen hyvyydestä tai huonoudesta. Nordean varallisuudenhoidon osakestrategi Kristian Tammela neuvoo aloittamaan perustekijöistä: ”Mitä yhtiö tekee, mikä sen historia on, missä mennään toimialalla nyt ja tulevaisuu- dessa. Tätä ymmärtämistä tarvitaan, ennen kuin lukuja kannattaa alkaa katsoa.” Yrityksen analysointi on vertailua. Yritystä verrataan muihin toimijoihin, osaketta muihin saman alan osakkeisiin odotusten ymmärtämiseksi ja vuosikertomuksia ajallisen perspektiivin saamiseksi. Olennaista on kyseenalaistaa ja erottaa yritykseen syvemmin vaikuttavat uutiset markkinamölystä. Aloittaa voi vuosikertomuksista. ”On erittäin hyvä tietää, mitä yhtiössä on tapahtunut. Meneekö huonommin vai paremmin ja mistä johtuen. Siihen voi käyttää niin paljon aikaa kuin haluaa. Ehdottomasti auttaa asiaa, jos tuntee tilinpäätösjutut, kannattavuusmittarit sekä kerroin- ja diskontattujen kassavirtojen menetelmät”, Tammela jatkaa. Tulevaisuuden riskejä on helpompi mallintaa, kun tietää menneisyyden kolhut ja onnistumiset. Pohjatyön jälkeen piensijoittaja voi käyttää vaivaa yrityksen ajankohtaisseurantaan pohjattomasti. Ammattilaiselta karkeaan analyysiin kuluu kymmeniä tunteja. ”Vähintään kannattaa lukea aina osavuosikatsaukset läpi. Pysyy kartalla mitä johto sanoo markkinoista. Muun uutisvirran seuraaminen on sitten kiinni omasta halusta. Ei kuitenkaan ole mikään pakko muuttaa mieltään koko ajan”, Tammela summaa. ”Jos jokin osake näyttää edulliselta analyysin perusteella ja analyysi on tehty huolellisesti, niin ei muuta kuin rohkeasti sijoittamaan. Osakkeita ostaessa kannattaa kuitenkin muistaa ajallinen hajauttaminen. Vaikka osake olisi aliarvostettu, ei se tarkoita, etteikö osake voisi olla vielä edullisempi seuraavana päivänä. Pienet yhtiöt joita analysoidaan harvoin voivat pysyä aliarvostettuina jopa vuosikausia.” Lindström suosittelee tarkistamaan arvonmääritysmallit vielä kerran, mikäli ero oman arvion ja markkinahinnan välillä on suuri. Ehkä siihen on syynsä. ”Onko arvostusmalli herkkä tietyille parametreille vai onko markkinoilta todellakin jäänyt huomaamatta jotain? Piensijoittajille pahimmat sudenkuopat saattavat syntyä liian monimutkaisesta arvonmääritysmallista, jonka toimintaa hän ei täysin ymmärrä. Tällöin arvonmäärityksen parametrien herkkyysanalyysin tärkeys korostuu.” Vaikka analyysi ei tarjoaisi sijoitusmahdollisuutta, ei se mennyt harakoille. ”Yhtiöiden analysointi on hauskaa sekä palkitsevaa, ja samalla oppii tuntemaan yrityksiä paremmin”, Lindström summaa. • Ennen sijoituspäätöstä Kultakimpaleiden löytäminen pörssiunhokkien joukosta ei ole helppoa. Kymmenien tuntien itsenäinen analyysi saattaa johtaa arvioon, joka ei juuri poikkea markkinoiden näkemyksestä. Sijoittaja joutuu lisäksi kantamaan riskiä siitä, ettei osaketta vaihdeta usein eikä hinta reagoi nopeasti. Toisaalta piensijoittajalla saattaa olla useita yhtiöitä seuraavia ammattilaisia enemmän aikaa ja kokemusta analysoitavasta liiketoiminnasta. Ja ovat analyytikotkin ihmisiä virhetaipumuksineen. Tunnettu sijoittaja Tom Lindström rohkaisee toimimaan: ”Pienet yhtiöt, joita analysoidaan harvoin, voivat pysyä aliarvostettuina jopa vuosia”, Tom Lindström muistuttaa. viisas raha 08/2014 7 MARKKINAT 30 myynnissä ollutta pankkien liikkeellelaskemaa joukkolainaa ja korkotodistusta, syyskuu 2014 takaisinmaksu Liikkeellelaskija laina takaisin vähimmäismerkintämerkintä maksupäivä merkintä palkkio kurssi tuottorakenne (osallistumisaste) Aktia Pankki Oyj Aktia debentuurilaina 4/2014 18.10.2019 1 000 € 0,00 % 100 %/vaihtuva kiinteä korko 3 % nimellispääoma + korko Svenska Handelsbanken AB Osakeindeksiobligaatio Globaalit yhtiöt 5088 12.10.2018 5 000 € 1,75 %(5000-1000000€) 110 % vaihtuva/indeksi (105 %) nimellispääoma + lisähyvitys Suomen Hypoteekkiyhdistys ei tällä hetkellä myynnissä Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1071A 23.10.2019 1 000 € noin 1 % p.a. strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1071B 23.10.2019 1 000 € noin 1 % p.a. strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (120 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1072A 23.10.2019 1 000 € noin 1 % p.a. strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1072B 23.10.2019 1 000 € noin 1 % p.a. strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (120 %) nimellispääoma + lisähyvitys Pohjola Pankki Oyj Säästöobligaatio Kestävä Eurooppa VIII/2014 12.10.2020 Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Perheyhtiöt USA Perus 15.9.2020 1 000 € noin 0,33 % p.a. strukturointi 100 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi 102 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Perheyhtiöt USA Extra 15.9.2020 1 000 € noin 0,8 % p.a strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (150 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio kestävä kehitys 15.9.2017 1 000 € noin 1 % p.a strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Maailma Perus 15.10.2020 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi 102 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Maailma Extra 15.10.2020 1 000 € noin 0,8 % p.a strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (170 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Saksa Perus 15.10.2010 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi 102 % vaihtuva/indeksi (60 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Saksa Extra 15.10.2010 1 000 € noin 0,7 % p.a strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (160 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Valuuttaobligaatio Kiina 17.10.2016 1 000 € noin 1,0 % p.a strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (380 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Eurooppa High Yield 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+4,0% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Kesko 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+0,35% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Stora Enso 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+1,55% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus UPM Kymmene 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+1,60% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Stena 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,0% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus ThyssenKrupp7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,15% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus ArcelorMittal 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,25 % nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Dell 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,45% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Fiat 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+3,10% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Metsä Board 7/2019 20.7.2019 1 000 € noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+3,20% nimellispääoma + lisätuotto* Nooa Säästöpankki Oy Nooa Säästöpankin Debentuurilaina II/2014 Sarja A 10.12.2019 1 000 € 0,00 % 100 %/vaihtuva Kiinteä 3%/12 kk eur + 2% nimellispääoma + korko** Nooa Säästöpankki Oy Nooa Säästöpankin Debentuurilaina II/2014 Sarja B 10.12.2019 1 000 € 0,00 % 100%/vaihtuva Kiinteä 2,75%/12 kk eur + 1,75% nimellispääoma + korko** Nooa Säästöpankki Oy Säästöpankki Sijoitusobligaatio Euroopa II Perus 21.10.2020 1 000 € 2,00 % 100 % vaihtuva/indeksi (55 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nooa Säästöpankki Oy Säästöpankki Sijoitusobligaatio Euroopa II Tuotto 21.10.2020 1 000 € 2,00 % 110 % vaihtuva/indeksi (200 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank A/S UB Metsäobligaatio IV/2014 15.10.2021 5 000 € 1-2%, struktutointi 0,3-0,6 p.a. 100 %/vaihtuva kiinteä 5,25%/euribor 3 kk +3,1% nimellispääoma + korko*** S-Pankki ei tällä hetkellä myynnissä Suupohjan Osuuspankki ei tällä hetkellä myynnissä Ålandsbanken Abp ei tällä hetkellä myynnissä VIISASTELEVA RAHA Seppo Kaisla Suomen soilla näkyy tutkijoiden mukaan tänä syksynä tavallista enemmän kurkia. Onko tämä merkki ilmastomuutoksesta? ”Ei, vaan uusin merkki maamme kurjistumisesta.” ••••• ”Yhtiömme hakee uutta talousjohtajaa.” Juurihan te viime kuussa haitte.”Niin, häntä me juuri haemmekin.” Ettekö pelkää, että yrityksenne ryöstetään? ”Emme, koska osa henkilökunnastamme nukkuu rakenOn elämä lyhyt kuin lapsella nuksessa.” paita, ja poliittinen muisti lyhyt Niin, mutta entäs yöllä? kuin pääministerillä housut. ••••• ••••• Mikä on paljastusuutisen Mihin matkatoimiston johtaja huippu? joutuu kuoltuaan? ”Salarakkaan nimettömät ”Turistihelvettiin.” jäivät piilopirtin keinonahkai••••• seen tekotakkatuoliin.” ••••• Entäpä mihin joutuu ruotsalainen matkailuyrittäjä? Tiedätkö sinä Kalle pieni, ”Turisthemmettiin.” miksi lehdet tähän aikaan ••••• vuodesta katoavat puista? ”Ne menevät varmaankin Standard&Poors pudottaa verkkoon.” Suomen luottoluokitusta. Mitä ••••• se merkitsee? ”Suomi on nyt siellä poors Tennis seuraa aikaansa. -puolella.” ”Agassin pallo verkkoon.” ••••• ••••• Ruotsin kuningas oli rajussa kolarissa, mutta miksi hänen tapauksensa ei mennyt käräjille? ”Hänen juttunsa menevät suoraan hoviin.” ••••• * Sijoitus erääntyy arvoon 100 %, mikäli viiteyhtiöissä ei ole tapahtunut yhtään luottovastuutapahtumaa luottovastuuaikana. Korkotodistus ei ole pääomaturvattu. ** Sarja A rajattu niille sijoittajille, jotka samalla myyvät takaisin lainaehdoissa lueteltuja lainapapereita, Sarja B tarkoitettu kaikille sijoittajille Millaisena Pietarin kalansaalis tunnetaan tänään? ”Elohopeapitoisena.” Miksi tennistähdet pärjäävät myöhemmin liike-elämässä? ”He hallitsevat sijoitukset.” ”Ydinvoimala on loistosijoitus. Duraatio 60 vuotta. Suomalainen peruskallio ja poliittinen päätöksenteko ovat vankka pohja.” *** UB metsäobligaation tuotto perustuu UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin luottoriskin hinnoitteluun Tuoteselitteet: Debentuuri: Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Indeksiobligaatio: Nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin, mutta lisähyvitys riippuu kurssikehityksestä. Liikkeeseenlaskijariski. Mahdollista ylikurssia ei palauteta. Osakeobligaatio: Nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin, mutta lisähyvitys riippuu kurssikehityksestä. Liikkeeseenlaskijariski. Mahdollista ylikurssia ei palauteta. Korkotodistus: Todistukset eivät ole pääomaturvattuja. Niiden riskiin vaikuttaa korkotodistuksen rakenne sekä viiteyhtiöt. Liikkeeseenlaskijariski. Strukturointikustannukset: Kustannukset voivat sisältyä ylikurssiin. lähde: Suomen Rahatieto 8 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/2014 9 VALVONTA Finanssivalvonta tekee toimistopäällikkö Sai Helmisen mukaan tutkintaa sekä omasta että ulkoisista impulsseista lähtien. ”Vihjeitä tulee pörssiltä itseltään, välittäjiltä, medialta ja ulkomailta”, kertoo Helminen. Pörssissä dopingepäilyjä Finanssivalvonta on tutkinut arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttöepäilyjä aiempaa enemmän. Tämä voi olla sijoittajille myös hyvä uutinen. TEKSTI ja kuvat JUHA EUROPAEUS M arkkinoiden väärinkäyttöepäilyt ovat tänä vuonna lisääntyneet. Kesäkuun loppuun mennessä epäilyjä arvopaperikaupankäynnin väärinkäytöstä oli 86. Vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna epäilyjä oli 70. ”Tutkittavien tapausten määrässä on aina vuosittaista vaihtelua”, sanoo Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Sari Helminen. Vaihtelu johtuu taloudellisesta aktiviteetista ja osin myös valvonnan painotuksista. Kun esimerkiksi yritysjärjestelyt lisääntyvät ja kaupankäyntivolyymi kasvaa, lisääntyvät myös vilppiepäilyt. Tutkinnassa olevia tapauksia on tänä vuonna ollut jonkin verran enemmän kuin aikaisempina vuosina vastaavana ajankohtana. ”Tapauksissa ei ole aina suoranaisesti kyse väärinkäyttöepäilystä, vaan pikemminkin impulssista asian selvittämiseksi ja tutkinnan aloittamiseksi”, Helminen sanoo. Vihjeitä joka suunnasta Finanssivalvonta tutkii väärinkäyttöepäilyjä omasta aloitteestaan. Toisaalta se saa 10 viisas raha 08/2014 myös ilmoitusten ja vihjeiden kautta tietoja epäilyttävistä pörssikaupoista. Vihjeitä tulee pörssiltä itseltään, välittäjiltä, tiedotusvälineistä, yksittäisiltä sijoittajilta ja ulkomaisilta valvontaviranomaisilta. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Finanssivalvonta sai välittäjiltä 30 ilmoitusta epäilyttävistä arvopaperikaupoista tai muista liiketoimista. Viime vuonna samaan aikaan ilmoituksia tuli 20. Sijoituspalvelun tarjoajalla on velvollisuus ilmoittaa Finanssivalvonnalle liiketoimista, joissa sillä voi olla syytä epäillä markkinoiden väärinkäyttöä. Epäilys voi syntyä, jos liiketoimessa on yleisen kokemuksen perusteella jotain tavanomaisesta poikkeavaa, minkä johdosta asia annetaan Fivan tutkittavaksi. Finanssivalvonta on painottanut välittäjille matalaa ilmoittamisen kynnystä. Ilmoitusvelvollisuus laajeni viime vuonna koskemaan myös sijoituspalvelun tarjoajan palveluksessa olevia. Pörssi puolestaan valvoo reaaliaikaisesti kaupankäyntiä ja ilmoittaa Finanssivalvonnalle epäilyttävistä havainnoistaan. Sellainen voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen suuri osakekauppa ennen yhtiön tulosvaroitusta. Voi olla, että väärinkäyttöepäilyjä ilmoitetaan entistä herkemmin. Jos ilmoitusten kynnys on madaltunut, tarkoittaa se valvonnan tehostumista. Tämä luonnollisesti hyödyttää valtaosaa sijoittajista. Markkina-aktiviteetti lisää epäilyjä Enimmäkseen väärinkäyttöepäilyt ovat aiheettomia. Vain murto-osa tapauksista johtaa poliisi- tai rikostutkintaan. Viime vuonna Finanssivalvonta teki poliisille neljä tutkintapyyntöä, antoi kaksi julkista varoitusta ja määräsi kuusi rikemaksua. Kun viranomainen tekee tutkintapyynnön poliisille, tällöin on syytä epäillä rikosta. Sellainen voi olla esimerkiksi sisäpiirintiedon väärinkäyttö, markkinoiden vääristäminen tai tiedottamisrikos. Eniten on yleensä sisäpiirintiedon väärinkäyttöön liittyviä selvityksiä. Sisäpiiritutkinta alkaa yleensä pörssitiedotteen, esimerkiksi merkittävän yrityskaupan tai tulosvaroituksen julkistamisesta. Finanssivalvonta tutkii tuolloin kaupankäyntiä rutii- » viisas raha 08/2014 11 VALVONTA ”Huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, joten myös valvontaa on yhä enemmän automatisoitu” » ninomaisesti ilman, että sillä on mitään varsinaista epäilyä. Näissä tilanteissa myös pörssiltä ja välittäjiltä voi tulla ilmoituksia poikkeavilta vaikuttavista kaupoista. Mitä enemmän markkinoilla on aktiviteettia - yrityskauppoja, tulosvaroituksia, listalta poistumisia - sitä enemmän Finanssivalvonta saa olla varpaillaan. Aktiviteetin kasvaessa lisääntyvät myös vilppiepäilyt. Moderni arvopaperimarkkina toimii salamannopeassa tahdissa pitkälle tietokonepohjaisen kaupankäynnin perusteella. Valvontaviranomaisen kannalta markkinat ovat kehittyneet entistä haastavammiksi. ”Huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, joten myös valvontaa on yhä enemmän automatisoitu”, Helminen kertoo. Valvojilla on erilaisia kehityshankkeita valvontajärjestelmien rakentamiseksi ja kehittämiseksi. Pörssi valvoo reaaliaikaisesti kaupankäyntiä. Sen valvontajärjestelmä hälyttää poikkeamista riippumatta kaupankäyntimuodosta tai nopeudesta. Markkinoiden vääristäminen ja sisäpiirintiedon väärinkäyttö on rangaistavaa riippumatta siitä, onko kyse perinteisemmästä kaupankäynnistä vai algoritmikaupankäynnistä. Tietokonepohjaisen kaupankäynnin lisääntyminen on merkinnyt sitä, että tarjousten ja kauppojen määrä on kasvanut. Kauppoja tehdään usealla kauppapaikalla, mikä hankaloittaa valvontaa. Finanssivalvonta käyttää valvonnassaan sijoituspalvelun tarjoajien raportoimia kauppatietoja, jotka kattavat myös pörssien ulkopuoliset kaupat ja johdannaisinstrumentit. Raportointivelvollisuus on Euroopan laajuinen, mutta kaikilta osin raportointi eivät ole vielä harmonisoituja. • 12 viisas raha 08/2014 Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. ”Kun huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, on myös osa valvonnasta automatisoitu”, sanoo Sari Helminen. Kaupankäynti perustuu luottamukseen Julkinen arvopaperikaupankäynti perustuu läpinäkyvyyteen. Sijoittajien on voitava luottaa markkinoilla toimiviin osapuoliin. Pörssiyhtiöiden täytyy tiedottaa taloudellisesta tilanteestaan kaikille samanaikaisesti. Yhtä sijoittajaa ei saa suosia toisen kustannuksella. Kukaan ei saa manipuloida pörssikursseja nopeiden voittojen toivossa. Markkinoiden väärinkäytökset heikentävät luottamusta pörssikauppaan. Muutama vuosikymmen sitten sisäpiiritiedon käyttö oli yleistä, ja pörssisijoittaminen harvinaista. Nyt osakkeita omistavat sadat tuhannet kotitaloudet, eikä vilppiä katsota läpi sormien. Väärinkäyttöepäilyjä tutkiva viranomainen Finanssivalvonta seuraa pörssikaupankäyntiä ja pyrkii ehkäisemään epäasiallista markkinakäyttäytymistä. Myös listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuden valvonta sekä rahoitusvälineiden kaupankäynnin valvonta kuuluvat Finanssivalvonnan vastuualueeseen. Tiedonantovelvollisuuden osalta valvotaan, että listayhtiöt noudattavat tiedottamisessaan arvopaperimarkkinalain säännöksiä. Lisäksi Finanssivalvonta seuraa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja kirjanpitolain noudattamista listayhtiöissä. Kaupankäynnin valvonta kohdistuu ennen kaikkea epäiltyihin markkinoiden väärinkäytöksiin, sisäpiirintiedon väärinkäyttöön ja markkinoiden vääristämiseen eli kurssimanipulaatioon. Pörssiyhtiöt ovat velvoitettuja antamaan riittävät tiedot taloudellisesta tilanteestaan. Finanssivalvonta tarkastaa, että listayhtiöt julkistavat ilman aiheetonta viivytystä kaikki sellaiset päätökset ja seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan niiden arvopaperin arvoon. Valvonnan kohteena ovat esimerkiksi tulevaisuudennäkymien selkeys ja tulosvaroitusten ajantasaisuus. Finanssivalvonta turvautuu sekä omiin että ulkopuolisista lähteistä saatuihin havaintoihin. Havainnon perusteella Finanssivalvonta voi lähettää yhtiölle selvityspyynnön, jonka vastauksen perusteella arvioidaan, onko tarpeen ryhtyä muihin toimenpiteisiin. KOLUMNI TIMO ROTHOVIUS Pörssilista lyhenee jälleen – omistamisen tärkeyttä ei ymmärretä P örssilistamme lyhenee taas yhdellä yhtiöllä. Tämänkertainen lähtijä on yksi pörssin mielenkiintoisimmista kasvuyhtiöistä ja erittäin menestynyt sellainen, nimittäin Vacon. Yhtiö valmistaa taajuusmuuttajia, joita tarvitaan mitä erilaisimmissa laitteissa sähkömoottorien pyörimisnopeuden portaattomaan säätämiseen. Tämä on hyvä esimerkki paljon puhutusta cleantechistä, onhan Vaconin tuotteilla mahdollisuus säästää valtavasti energiaa. Yhtiö onkin yksi Suomen suurimpia cleantech-alan yrityksiä. Osakesäästäjän kannalta Vaconin poistuminen pörssistä on harmi sikäli, että taas on yksi kotimainen sijoituskohde vähemmän, niitä kun ei ole yhtään liikaa. Toki Vaconiin voi jatkossakin sijoittaa, se vain täytyy tehdä Danfossin kautta. Tanskalaisyhtiö tosin valmistaa paljon muutakin kuin taajuusmuuttajia, mikä voi olla näkökulmasta riippuen hyvä tai huono asia. Vaconin osakkeenomistajaa ehkä lohduttaa myynnistä saatava 13 prosentin preemio, vaikka se onkin tavallista pienempi. Yleensähän preemiot ovat tällaisissa tapauksissa 30-50 prosenttia. Ilmeisesti pääomistaja Ahlström Capital on ollut halukas luopumaan omistuksestaan ja arvellut, että omistamastaan kymmenyksen potista saa paremman hinnan myymällä samalla koko yrityksen. Tämä on ollut helppo toteuttaa, kun Vaconin hallituksen puheenjohtajanahan on toiminut Ahlström Capitalin toimitusjohtaja Panu Routila. Kansantalouden ja veronmaksajan näkökulmasta tilanne on kuitenkin huonompi kuin yksityissijoittajan näkökulmasta. Kuten Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh hiljan totesi (HS 1.10.14), työpaikoista eivät päätä ”yritykset” vaan ihmiset: omistajat ja heidän edustajinaan yritysten hal- litusten jäsenet. Jatkossa siis Vaconinkin työpaikoista päättävät viime kädessä muut kuin suomalaiset. Tämä ei onneksi sentään tarkoita kaikkien Vaconin tarjoamien työpaikkojen siirtoa ulkomaille. Parhaassa tapauksessa Danfoss keskittää liiketoimintansa taajuusmuuttajien osalta tuotekehityksineen Suomeen, mikä voisi jopa lisätä työpaikkoja Suomessa. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että yrityksen todennäköisyys investoida muualle kuin Suomeen kasvaa selvästi. Lisäksi, yhtiö on maksanut pelkästään tuloveroja yli 10 miljoonaa vuodessa. Lisää veromenetyksiä tulee kun pääkonttorin lisäksi osa sen toiminnoista siirretään Tanskaan. Tämä osa henkilökunnasta maksaa jatSuomen nykyhallituksen mielestä kaikki tämä on hienoa, ministeri Vapaavuorihan ehti jo riemuita Vaconin ulosliputuksesta. Vastaavat verotulot on hallituksen ajatusmaailmassa ilmeisesti helppo saada takaisin kiristämällä yksityissijoittajien verotusta. Niinhän se ei mene: Suomesta loppuvat kohta verotettavat! • viisas raha 08/2014 13 VARAINHOITO Yksilöllinen varainhoito 2014 Pienet loistavat tuoton tuojina Pieniltä tuottoa, isoilta sähköisiä palveluja Pääasiallisen varainhoitajan palvelun laatu asteikolla 1= heikko 5= erinomainen Raportista ilmenee mitä varainhoidosta kaiken kaikkiaan maksan Osakesäästäjien jäsenten mielestä tuotto ja asiakaslähtöinen toiminta ovat pienten varainhoitajien vahvuuksia. Nordea erottuu edukseen tutkimuksellaan, OP-Pohjola sähköisillä palveluilla ja Danske Bank riskien raportoinnissa. P ienet varainhoitajat saavat asiakkailtaan kehuja tuottotavoitteiden saavuttamisessa, sijoitussuunnitelmien räätälöinnissä ja sijoituskohteiden valinnassa. Pienten onnistumista alleviivaa se, että niiden asiakkaat ovat selvästi suuria valmiimpia suosittelemaan palveluntarjoajaansa hyville ystävilleen. Toisaalta suurilla on tärkeitä vahvuuksia joko sähköisissä palveluissa, tutkimuksessa tai riskirajojen asettamisessa. Osakesäästäjien jäsenten näkemykset yksilöllisten varainhoitopalveluiden laadusta ilmenevät Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksesta. Siihen osallistui 425 yksilöllisten varainhoitopalveluiden käyttäjää. He arvioivat varainhoidon laatua neljällä osa-alueella, joita olivat varojen tuotto ja riskienhallinta, yhteyshenkilön toiminta, varainhoitoyhtiön toimintatapa sekä raportointi. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 2 151 vastaajaa. Tämä juttukokonaisuus keskittyy varainhoitopalveluiden käyttäjiin, mutta tulevissa Viisas Raha -lehdissä kerrotaan muilta sijoittajilta saadusta palautteesta. Tuotto lyö riskin Pienillä varainhoitajilla tarkoitetaan tässä markkinaosuudeltaan pieniä varainhoitajia, vaikka ne saattavat olla yhtiöinä suuriakin. Suurilla tarkoitetaan vähittäismarkkinoita hallitsevaa Nordeaa ja OP-Pohjolaa sekä 14 viisas raha 08/2014 Nordea OP-Pohjola Danske Bank Muut varainhoitajat Keskimääräistä tärkeämpi asia vastaajille 4 Keskimääräistä vähemmän tärkeä asia vastaajille 3,5 Voin asioida saman henkilön kanssa vuodesta toiseen 3 Yhteyshenkilön palkitseminen on läpinäkyvää: tiedän millä mittareilla hänen onnistumistaan mitataan 2,5 Danske Bankia. Tutkimus antaa luotettavan kuvan kolmikon asiakkaiden näkemyksistä. Muista yhtiöistä arvioita tuli niukemmin, minkä vuoksi tuloksista ei voi tehdä vahvoja tulkintoja yksittäisten varainhoitajien toiminnasta. Siksi muita varainhoitajia käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Varainhoitajien asiakkaat arvioivat pienet suuria paremmiksi kaikissa kolmessa varojen tuottoa koskevassa kysymyksessä. Pienet saavuttavat parhaiten tuottotavoitteet, onnistuvat ylittämään markkinoiden keskimääräisen tuoton ja yltävät asiakkaiden arvion mukaan parempaan tuottoon kuin mihin olisivat itse pystyneet. Danske Bank puolestaan saa parhaimmat arviot riskien huomioimisesta. Pankki nousee ykköseksi sekä riskirajojen asettamisessa että sijoituksiin liittyvien riskien raportoinnissa. Riskien hallinta ei kuitenkaan ole sijoittajien mielestä läheskään yhtä tärkeää kuin tuottojen saaminen. Tulos voisi olla toinen, jos tutkimus olisi tehty huonojen sijoitusvuosien jälkeen. Raportit ovat virheettömiä Varainhoitaja pyrkii ennakoimaan markkionoiden käänteet Varainhoitaja pyrkii tuottamaan lisäarvoa yksittäisten sijoituskohteiden valinnoilla Tappioita ei tule Riskille on asetettu rajat, joita ei ylitetä Varainhoitaja tarjoaa verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja Tuotto on parempi kuin minkä pystyisin omin voimin savuttamaan Yhteyshenkilö ei saa vaihtua Tutkimus osoittaa, että saman yhteyshenkilön kanssa halutaan asioida mahdollisimman pitkään. Tässäkin asiassa pienet varainhoitajat näyttävät onnistuvan suuria paremmin. Pienten yhteyshenkilöt erottuvat selvästi myös hyvien sijoitusvinkkien antajina. Tällä alueella kaikki kolme suurta jäävät kauas muiden taakse. Osaa antaa hyviä sijoitusvinkkejä Voin seurata varojeni kehitystä sähköisesti » Saan käyttööni laadukasta sijoitustutkimusta Varainhoitaja viestii selkeästi ja ymmärettävästi Varainhoitajan tuotteet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimus viisas raha 08/2014 15 VARAINHOITO » ”Omaan salkkuun voisi sähköpostitse tulla kuukausittain näkemyksiä salkkuni osakkeista.” (”Vastaajan toive varainhoitajille”) Asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen on kyselyn mukaan yhteyshenkilöiden toiminnassa tärkeimpien asioiden joukossa. Tässä kaikki näyttävät onnistuvan melko hyvin. Pienten asiakaslähtöisyys vetoaa Vastaajat arvostavat erityisesti myös markkinoiden käänteiden ennakoimista, selkeää viestintää ja lisäarvon tuomista yksittäisten sijoituskohteiden valinnalla. Näissäkin pienet yhtiöt saavat muita parempia arvioita. Pienet yhtiöt menestyvät myös selkeiden ja ymmärrettävien tuotteiden rakentajina. Isojen varainhoitajien voima näkyy sen sijaan alueilla, joihin pienemmät eivät ole investoineet yhtä paljon. Markkinajohtajat saavat pieniä enemmän kiitosta muun muassa älypuhelimien ja tietokoneiden kautta tarjottavista palveluista. Laadukkaan sijoitustutkimuksen tarjoajana Nordea nousee selvästi arvostetuimmaksi. Kakkostutkijaksi nousee OP-Pohjola, kun taas Danske Bank jää arvioissa suunnilleen samalle tasolle kuin pienet varainhoitajat. Pienten heikot arviot saavat selityksen markkinakatsauksesta (katso taulukko sivulta 13): sijoitustutkimuksen tarjoajia on harvassa. Suurilla hyvä sähköinen seuranta Tutkituista neljästä ”laatualueesta” vastaajat ovat selvästi tyytyväisimpiä varainhoitajien raportointiin. Varojen sähköinen seuranta on varainhoitopalveluiden käyttäjille erittäin tärkeä palvelu. Tässä kisassa markkina- 16 viisas raha 08/2014 johtajat menestyvät selvästi pieniä paremmin. OP-Pohjola ja Nordea saavat parhaat arviot, kun Danske Bank ja pienet toimijat jääväät askeleen päähän. Yksittäisistä tutkituista asioista eniten osakesäästäjät arvostavat sitä, että veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla. Tässä kisa on melko tasaväkinen, Danske Bank tosin saa muita hivenen heikommat arviot. Raporttien virheettömyydessä Nordea, OP-Pohjola ja pienimmät toimijat ovat erittäin tasaväkisiä, mutta Danske arvioidaan selvästi muita huonommaksi. Suuria eroja löytyy myös siinä, kuinka paljon asiakkaat kokevat saavansa raporteista tietoa maksamistaan kuluista. Pienet varainhoitajat ja Danske Bank saavat tästä kiitosta, kun taas Nordea ja etenkin OP-Pohjola arvioidaan tällä osa-alueella heikoiksi. Risto Pennanen Varainhoitajat asiakkaiden silmin Nordea osaa tutkia muttei vinkata + Sijoitustutkimus on laadukasta + Katsoo asiakkaan taloutta kokonaisuutena + Varojen kehitystä voi seurata sähköisesti - Tuotteita ei ole aina helppo ymmärtää - Riskipäivityksissä on parantamisen varaa - Hyvistä sijoitusvinkeistä on pula OP-Pohjola palvelee sähköisesti muttei räätälöi + Varojen kehitystä voi seurata sähköisesti + Asioita voi hoitaa sähköisesti + Pitää ajan tasalla riskeistä - Varainhoidon kuluista ei saa selkeää käsitystä - Verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja niukasti - Sijoitussuunnitelman räätälöinnissä parantamisen varaa Danske Bank hallitsee riskit, mutta tekee virheitä raportoinnissa + Pitää ajan tasalla riskeistä + Asettaa riskille rajat + Listaa arvopaperikaupat raporteissa - Yhteyshenkilön palkitseminen ei ole läpinäkyvää - Raporteissa on virheitä - Varojen jakaumat eivät ilmene raporteista Pienet reagoivat nopeasti, mutta eivät palvele sähköisesti + Antavat hyviä sijoitusvinkkejä + Ennakoivat markkinoiden käänteet + Kertovat selkeästi kuluista - Varojen sähköinen seuranta ei ole mahdollista - Sijoitustutkimusta ei ole tarjolla - Asioita ei voi hoitaa sähköisesti Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 –tutkimus Tuotto on riskiä tärkeämpää Tekijöiden merkitys asteikolla yhdestä viiteen: 1=merkityksetön, 5= erittäin tärkeä Keskimääräistä tärkeämmät tekijät Keskimääräistä vähemmän tärkeät tekijät Veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla 4,51 Tarjoaa mahdollisuuden hoitaa asioitani sähköisesti 3,87 Voin seurata varojen kehitystä sähköisesti 4,48 Voin luottaa siihen, etteivät tappiot ylitä kipurajaani 3,85 Raportit ovat virheettömiä 4,45 Varainhoitaja tarjoaa verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja Varainhoitaja viestii selkeästi Varainhoitaja tarjoaa monta reittiä markkinoille 4,33 Tuottotavoitteet saavutetaan 4,26 Varojeni kehitystä verrataan vertailuindeksiin, joka on räätälöity vastaamaan salkkuni rakennetta Tuotto parempi kuin minkä pystyisin omin voimin saavuttamaan 4,25 Riskille on asetettu rajat, joita ei ylitetä Voin asioida saman henkilön kanssa vuodesta toiseen 3,8 3,79 3,74 3,62 Katsoo talouttani kokonaisuutena 4,20 3,52 Varainhoitaja pyrkii tuottamaan lisäarvoa yksittäisten sijoituskohteiden valinnoilla 4,18 Tappioita ei tule 3,25 Varainhoitaja pyrkii ennakoimaan markkinoiden käänteet 4,18 Saan yhteyshenkilön kautta yhteyden sijoitusasiantuntijoihin 3,23 Raporteista ilmenee, miten varani on jaettu 4,18 Yhteyshenkilön palkitseminen on läpinäkyvää 3,22 2 3 4 5 2 3 4 5 Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 –tutkimus Vauraita varainhoidon kilpailuttajia Yli puolet Yksilöllinen varainhoito 2014 tutkimuksen vastanneista varainhoitopalveluiden asiakkaista käyttää kahta tai useampaa palveluntarjoajaa. Samoin yli puolet vastaajista on käyttänyt pääasiallista varainhoitajaansa yli kuusi vuotta. Monipuolinen ja pitkä kokemus antaa perspektiiviä. Lisäksi vastausten takana on suuria salkkuja. Noin 17 prosenttia yksilölllisen varainhoitopalvelun käyttäjistä omistaa arvopaperimuotoista sijoitusvarallisuutta yli miljoonan euron edestä. Yli 750 000 euron salkku on joka neljännellä. Osakesäästäjät ovat vaativia yksilöllisen varainhoidon asiakkaita, jotka toivovat henkilökohtaista palvelua. Tuotto on vastaajille riskienhallintaa tärkeämpää. Vastaajat ymmärtävät myös, että varainhoidossa voi syntyä tappioita. Tiedonkulku on vastaajille erityisen tärkeä asia, sillä neljä tärkeintä asiaa liittyy viestintään. Vastaajat odottavat, että veroilmoitukseen tulevat tiedot ovat helposti saatavilla, varojen kehitystä voi seurata sähköisesti, raportit ovat virheettömiä ja varainhoitaja viestii selkeästi. Yllättävää puolestaan on se, että verotehokkaat sijoitusvaihtoehdot ja tappioiden pysyminen kipurajan alapuolella ovat vastaajille vähemmän tärkeitä asioita. Vaikka vastaajilla on paljon kehitystoiveita varainhoitajille, he ovat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä asiakkaita. Vain seitsemän prosenttia asiakkaista kieltäytyisi suosittelemasta pääasiallisesti käyttämäänsä varainhoitajaa ystävälleen. Joka kolmas suosittelisi epäröimättä. viisas raha 08/2014 17 » VARAINHOITO » Varainhoitajien palveluissa on isoja eroja NÄITÄ PALVELUITA VARAINHOITAJAT TARJOAVAT SALKUNHOIDON LISÄKSI Osa palveluista sisältyy varainhoitopalkkioon, osasta maksetaan erikseen. Maksullisia palveluita ovat usein vero- ja perintösuunnittelut sekä muu perhejuridiikka. ito Isot pankit kilpailevat vauraista asiakkaista tarjoamalla kattavaa palvelupakettia oman talouden hoitoon. Pienet varainhoitajat houkuttelevat lupaamalla aktiivista ja kantaa ottavaa salkunhoitoa. Y ksityispankkipalveluihin kuuluu yksilöllisen varainhoidon lisäksi paljon muuta: rahoituspalveluita, vero- ja perintösuunnittelua, luottokortteihin sekä matkustamiseen liittyviä etuja ja joskus jopa jälkipolvien perehdyttämistä talousasioihin. Jos käy tuuri, yksityispankin asiakas voi saada avukseen yksityispankkiirin, jolle on tärkeämpää löytää asiakkaalleen hyviä ratkaisuja kuin myydä työnantajansa tuotteita. Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksen vastaajat pitivät oheispalveluista tarpeellisimpina perusasioita: päivittäisiä pankkipalveluita, varainhoitoon liittyviä tilaisuuksia ja verosuunnittelua. Tässä Osakesäästäjien jäsenistä koostuvassa porukassa korostui myös sijoitustutkimus. Liki 90 prosenttia vastaajista katsoi, että kotimaisia sijoituskohteita koskeva sijoitustutkimus on tärkeä osa sijoituspalvelua. Melkein yhtä tärkeänä pidettiin yleistä talouden kehitystä luotaavaa tutkimusta. Sijoitustutkimus ei kuitenkaan yltänyt kaikkein tärkeimpien asioiden joukkoon vastaajien arvioidessa varainhoitopalvelun osien merkitystä. Se sai keskiarvokseen 3,95, kun tärkeyttä arvioitiin yhdestä viiteen ulottuvalla asteikoilla. Jos sijoitustutkimusta kaipaa, sitä saa varmimmin pankeista. Muiden varainhoitajien valikoimista se useimmiten puuttuu. Tämä ilmenee markkinakatsauksesta, jossa on mukana yhteensä 12 yksityispankkia ja muuta varainhoitajaa (katso taulukko sivuilla 13). Miljonääreillä on varaa valita Alun perin yksityispankkipalveluiden koh- 18 viisas raha 08/2014 deryhmänä olivat miljonäärit, mutta nykyisin yksityispankkipalveluita ja yksilöllistä varainhoitoa tarjotaan muillekin. Yleensä sijoitusvarallisuutta pitää olla vähintään 100 000 – 500 000 euroa. Jos alaraja on 100 000 euroa pienempi, palvelu alkaa muistuttaa rahastosijoittamista. Pienille salkuille tarjotaan usein joitakin mallisalkkuja tai sijoitusstrategioita, joista asiakas voi valita itselleen mieluisan. Valinnanvara kasvaa, kun salkku kasvaa. Esimerkiksi eQ Varainhoidossa asiakkuuteen riittää 300 000 euroa, mutta ainoastaan yli puolen miljoonan euron salkkujen varallisuutta voidaan sijoittaa suoraan osakkeisiin. Yhtälailla neuvoa-antavan palvelu voi olla pienempien sijoittajien ulottumattomissa. Esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa alle miljoonan euron salkuille ainoastaan täyden valtakirjan salkunhoitoa. Täydenvaltakirjan varainhoidossa varainhoitaja tekee sijoituspäätökset itsenäisesti omaisuudenhoitosopimuksen rajoissa. Konsultatiivisessa eli neuvoa-antavassa palvelussa varainhoitaja neuvoo mutta asiakas päättää. Varainhoitotutkimuksessa yli miljoonan ”Ei vain myyjän edustaman tahon rahastoja tai koreja, vaan koko maailma auki.” (”Vastaajan toive varainhoitajille”) o nh Varainhoitajan nimi Päivittäiset pankkipalvelut Rahoituspalvelut Sijoitustutkimus Verosuunnittelu Perintösuunnittelu Muu perhejuridiikka Varainhoitoon liittyvät tilaisuudet Muut asiakastilaisuudet, esim. konsertit Muut edut,esim. matkustamiseen liittyvät euron salkkujen omistajat antavat varainhoitajille monella osa-alueella selvästi keskimääräistä parempia arvosanoja palvelun laadusta. Varainhoitajan koolla on väliä Pienet varainhoitajat keskittyvät yleensä varainhoitoon, jossa niiden kilpailuvaltteja ovat joustavuus, aktiivisuus ja näkemyksen ottaminen. Niiden on helpompi veivata asiakasvaransa uuteen uskoon kuin moninkertaisesti suurempien pankkien. Mitään takeita ei tosin ole, että salkun veivaus tuottaa tulosta muille kuin varainhoitajalle itselleen. Tässä tutkimuksessa pienet saavat paljon kehuja tuotosta, mutta niistä ei voi päätellä, että kaikki pienet varainhoitajat olisivat yltäneet hyvään tuottoon. Pienten pyrkimys keskimääräistä markkinatuottoa parempaan tuottoon näkyy myös tätä juttua varten kerätyistä sijoitusesimerkeistä. Varainhoitajilta pyydettiin tuottoarviot sijoitussalkulle, joka sijoitetaan vähintään kymmeneksi vuodeksi ja jonka varat sijoitetaan tehokkaasti hajauttaen puoliksi osake- ja korkomarkkinoille. Monen varainhoitajan arviot tällaisen salkun pitkän ajan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta nousivat huiman korkeiksi. Mikäli varainhoitajalla on pitkäikäisiä sijoitusrahastoja, niiden kehityksestä voi hakea karkeaa osviittaa varainhoitajan vahvuuksista ja heikkouksista. Usein vertailukelpoista historiaa ei kuitenkaan ole riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi salkunhoitajat vaihtuvat ja huonosti tuottaneita rahastoja yhdistetään parempiin. Tämä pätee yhtälailla suuriin ja pieniin varainhoitajiin. PB rg Be ke su ai m O e ud nk Ba ito o h in ra Va M FI eQ nh to oi i ra a V nh l ta i ap A Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä A Ei Ei Ei Ei Ei Ei Kyllä Ei D Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä t C iTa on äh r L F Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Ei ia kt ed lfr s an Ei la o pi i ra Va um at d an h in ife L a de or la PB N Po P- M Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä O Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä o hj PB a t eh rit le a Ta ra Va an Å s nd la Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä n ke n ba Lähde: Varainhoitajat Kannattaako varainhoidosta maksaa? » Varainhoitotutkimuksen vastaajien enemmistö katsoo, että yksilöllisen varainhoitopalvelun hinnan ja laadun suhde on erinomainen tai hyvä. Voi tosin olla, että moni maksaa varainhoidosta enemmän kuin luulee, koska kulujen kattava ja selkeä raportointi näyttää olevan alalla harvinaista herkkua. Pienten varainhoitajien asiakkaat erottuvat muita tyytyväisempinä. Yhtä lailla Nordea saa myös tästä paremman arvosanan kuin OP-Pohjola ja Danske Bank. Täydenvaltakirjan varainhoitopalvelua käyttävät asiakkaat ajattelevat niin ikään saavansa rahoilleen jonkin verran paremman vastineen kuin neuvoa-antavien palveluiden käyttäjät. Yli 70 prosenttia vastaajista maksaa varojensa hoidosta joko kiinteää kuukausi- tai vuosipalkkiota tai tietyn prosenttiosuuden varojen arvosta. Sekä kiinteää että tuottosidonnaista palkkiota maksoi kahdeksan prosenttia, pelkkää tuottosidonnaista viisi prosenttia vastaajista. Vastaajista yhdeksän prosenttia ei tiennyt millä perusteella palkkiota maksaa. Moni varainhoitaja korostaa, että palkkio on asiakaskohtainen. Se tarkoittaa, että hinnasta kannattaa neuvotella. Suosittelisitteko pääasiallisesti käyttämäänne varainhoitajaa hyvälle ystävällenne? Kaikki Nordea 34 30 34 30 OP-Pohjola 28 Danske Bank 27 Muut varainhoitajat % 0 10 20 Ilman muuta 40 30 31 27 29 40 50 60 Melko varmasti 70 Onko pääasiallisesti käyttämänne varainhoitajan palvelun hinnan ja laadun suhde kohdallaan? Kaikki 18 Nordea 17 OP-Pohjola Danske Bank Muut varainhoitajat 38 40 13 38 16 27 24 to oi to oi 39 % 0 10 20 30 40 50 60 70 Täysin kohdallaan Varsin hyvin kohdallaan Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 –tutkimus viisas raha 08/2014 19 VARAINHOITO » Samalla tavalla varoen kannattaa suhtautua mallisalkuista ja sijoitusstrategioista esitettyyn historiaan. Esittelyyn voidaan valita salkut, joiden hoidossa on onnistuttu hyvin. Historiatiedoissa saatetaan näyttää vain hyvät vuodet, joskus strategia on matkan varrella muuttunut. ”Mahdollisuus tavata henkilöitä, jotka vastaavat rahastoista.” (”Vastaajan toive varainhoitajille”) Kulurakenteeseen kannattaa tutustua Selvää on, että jotkut sijoitustuotteet tuovat varainhoitajalle paremman katteen kuin toiset. Ulkopuolisen on mahdoton tietää, kuinka paljon - tai vähän - tämä ohjaa varainhoitajien käytännön valintoja. Jotakin kertoo se, että varainhoitajien kuluraportoinnista puuttuu usein tieto sijoituskohteiden kuluista. Ne sisältyvät kyllä tuoton laskentaan, mutta asiakas ei läheskään aina saa tietoa siitä, kuinka paljon hän on esimerkiksi vuoden aikana varojensa hoidosta kaiken kaikkiaan maksanut. Tämän vuoksi sijoittajan kannattaa tut- kia, kuinka monen mutkan kautta varainhoitaja asiakasvarat markkinoille vie. Joskus välikäsiä on hurja määrä: varat voidaan sijoittaa sijoituskoriin, joka ohjaa ne edelleen sijoitusrahastoon. Rahasto voi sijoittaa varansa edelleen toisiin rahastoihin. Jos ketju on pitkä, kuluja kertyy moninkertaisesti verrattuna siihen, että varat sijoitettaisiin suoraan arvopaperimarkkinoille. Nuukailu maksaa vaivan: pitkän ajan kuluessa jo yhden prosenttiyksikön kuluerosta syntyy huomattava ero lopputulokseen. Varainhoitajat käyttävät yleensä laajaa valikoimaa erityyppisiä tuotteita, mutta ne voivat painottaa tuotteita hyvin erin tavoin. Esimerkiksi Alfred Berg ei käytä ETF:iä, Taaleritehtaan ja Front Capitalin varainhoidossa ne korostuvat. Nordea puolestaan ilmoittaa, ettei se käytä täydenvaltakirjan laskuissa lainkaan strukturoituja tuotteita. Niitä ovat esimerkiksi indeksilainat. Iso merkitys on myös sillä, kuinka laajasta valikoimasta varainhoitaja käyttämänsä tuotteet poimii. Varainhoitajan koko ei välttämättä kerro tästä mitään. Iso pankki saattaa käyttää voittopuolisesti omia tai yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Pieni voi valita tuotteet vapaasti markkinoilta. Esimerkiksi Aktia toimii näin. Taaleritehdas puolestaan ilmoittaa, ettei sijoita asiakasvaroja omiin rahastoihinsa ellei asiakas sitä erikseen toivo. Eroja piilee yksityiskohdissa dot näiden sijoituksista. Jos haluaa välttää pettymyksiä, raportista kannattaa pyytää dummyversio ennen kuin allekirjoittaa omaisuudenhoitosopimuksen. Raporttien erot ovat isoja. Osa niistä helpottaa verottajan kanssa asioimista olennaisesti, osa ei. Eroja on myös siinä, miten tuotosta raportoidaan ja miten riskiä mitataan ja havainnollistetaan. Kaikkialla ei myöskään eletä digiaikaa. Jos haluaa seurata varojensa kehitystä sähköisesti, isot pankit ovat varma valinta. Varainhoitotutkimus viittaa siihen, että vähittäismarkkinoiden ykkönen on yhä Nordea, jonka asiakkaita on vastaajista hieman yli puolet. Tähän lukuun on laskettu sekä Nordeaa pääasiallisesti että toissijaisesti käyttävät vastaajat. Yhtä selvä kakkonen oli OP-Pohjola, jonka asiakkaita oli vastaajista kolmannes. Kolmonen oli Danske Bank 12 prosentin osuudella. Sen tuntumaan on kirinyt LähiTapiola, jonka asiakkaita oli vastaajista 8 prosenttia. Kaikki varainhoitajat toimittavat vuodenvaiheessa asiakkailleen verottajan vaatimat tie- Helena Ranta-aho Ostajan muistilista • • • • • • • • Mieti mitä tarvitset: riittääkö pelkkä varainhoito vai tarvitsetko myös oman talouden palveluita? Selvitä, millaisia palveluita varainhoitaja tarjoaa asiakkaille, joiden salkun koko vastaa omaasi Kunnioita omia sijoitususkomuksiasi: jos uskot, että markkinoiden käänteiden ennakoimisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, miksi maksaisit siitä varainhoitajalle? Pyydä esimerkkilaskelma kaikista varainhoitoon liittyvistä kuluista Neuvottele viisaasti ja pyydä alennuksia. Hinnoissa on usein joustonvaraa. Ole avoin: muista, että hyvä yksityispankkiiri ei voi onnistua, jos ei tiedä sinusta ja elämäntilanteestasi tarpeeksi Jos kemiat eivät toimi eikä asiantuntemus ei vakuuta, pyydä uutta yhteyshenkilöä Mikäli et tunne varainhoitotaloa ennestään, tarkista että sen nimi löytyy Finanssivalvonnan valvottavien tai notifikaation tehneiden palveluntarjoajien listalta NÄIN VARAINHOITAJAT HINNOITTELEVAT Kuvitteellinen asiakas sijoittaa varansa puoliksi osake- ja korkomarkkinoille. Tavoitteena tehokas hajautus. Sijoitusaika on vähintään 10 vuotta. Pääomaa 100 000 euroa tai varainhoitajan edellyttämä minimisijoitus, mikäli suurempi. Aktia Danske Bank FIM Varainhoito Front Capital Nordea PB Mille markkinoille sijoitatte? Globaalihajautus korko- ja osakemarkkinoille Globaaleille osake- ja korkomarkkinoille vallitsevan markkinanäkemyksen mukaisesti FIMin näkemyksen mukainen maantieteellinen ja omaisuusluokkahajautus, maailmanlaajuisille osake- ja korkomarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin 1) Osakkeet: kehittyneet markkinat 25%, kehittyvät markkinat 25%, Korot: valtionlainat 15%, korkean riskin yrityslainat 20%, yrityslainat 10%, rahamarkkinasijoitukset 5% Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yrityslainat, kv. High yield lainat. Eurooppalaiset valtiolainat. Osakerahastot: Japani, USA, pienet ja keskisuuret yritykset, kehittyvät markkinat, Eurooppa, Suomi Mitä instrumentteja käytätte? Omia ja muiden varainhoitajien rahastoja. Rahastovalintoja ei ole sidottu yhteistyökumppaneiden tuotteisiin Osakesijoitukset joko suoraan tai rahastoiden kautta asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan, korkosijoitukset pääsääntöisesti rahastoina Osakkeita, ETF:iä ja osake- sekä korkorahastoja (FIM Sijoitusvakuutus, neutraalin riskitason sijoituskori) ETF Nordea, Fidelity, BlackRock -rahastoja ETF:iä päämarkkinoilla, aktiivisia tuotteita, jos halutaan kohdistaa sijoitukset tarkemmin omaisuuslajien sisällä Vuotuinen varainhoitopalkkio 0,35% + alv 0,75% + alv 0 1% + alv 0,5% + alv 1,0% + alv 0,80% + alv Muut kulut kuten sijoituskohteiden ja ap-kaupan kulut? 1,0 % n. 1% 0,95 % 0,50 % 1,00 % 0,40 % 0,75 % Arvio pitkän ajan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kulujen vähentämisen jälkeen 6,5 % 5% 5-7% 8% n. 4% Inflaatio + 4%-yks. 7-8% Lähde: Varainhoitajat 20 viisas raha 08/2014 Taaleritehtaan Varainhoito Lähtökohtana maailman osakemarkkinoiden jakauma, jota painotetaan strategisen ja taktisen näkemyksen mukaan. Korkosalkusta n. 60% turvallisempiin riskiä hajauttaviin kohteisiin. Ålandsbanken Pohjois-Amerikan, Euroopan, Pohjoismaiden ja Japanin markkinoille sekä kehittyville markkinoille. Ålandsbankenin ja ulkopuolisten rahastoyhtiöiden osake- ja korkorahastoja, ETF:iä sekä strukturoituja tuotteita. Suuremmissa salkuissa käytämme lisäksi suoria osakesijoituksia ja yrityslainoja. 1) FIM sijoittaa osan varoista vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin » viisas raha 08/2014 21 VARAINHOITO ”Parin kuukauden välein esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia, missä käydään läpi viimeaikaisia ja mahdollisia tulevia tapahtumia markkinoilla.” (”Vastaajan toive varainhoitajille”) » Terveisiä entisiltä asiakkailta Yksilöllisesten varainhoitopalvelun käyttäjät ovat melko tyytyväisiä käyttämiensä palveluiden laatuun, mutta entisiltä käyttäjiltä tulee terävää kritiikkiä. Yksilölliset varainhoitopalvelut ovat kalliita. Hinnan ja laadun suhde on surkea. Tätä mieltä oli yli 60 varainhoitotutkimukseen osallistunutta yksilöllisten varainhoitopalveluiden entistä käyttäjää. Varainhoidon tuloksi moittii tavalla tai toisella huonoiksi yli neljäkymmentä käyttäjää. Varojen tuotto on usein alittanut vastaajan omat tai varainhoitajan luomat odotukset. Yleistä on sekin, ettei ammattilaisten hoitoon uskottu salkku ole pärjännyt omaan hoitoon jätetyille varoille. Moni kertoo päättäneensä ottaa varat takaisin omaan hoitoonsa, koska ammattilaisen hoidossa kulut ovat kasvaneet mutta tuotot eivät. Moni muistaa mainita, että kyse on osin myös henkisen tuskan helpottamisesta: omia mokia on helpompi katsoa sormien läpi kuin asiantuntijan erehdyksiä. Pariakymmentä palvelun entistä käyttäjää on erityisesti ärsyttänyt varainhoitajien tapa ohjata sijoittajien varoja omiin tai yhteistyökumppaneidensa sijoitustuotteisiin. Liikaa kalliita tuotteita, liian vilkasta salkunpyöritystä, kuuluu kritiikki. Moni odotti apua varojensa hoitoon, mutta koki joutuneensa markkinoinnin kohteeksi. Samankokoinen porukka toteaa, ettei yksilöllinen varainhoito tuonut heille mitään lisäarvoa. Heidän mielestään vastaavan tasoista palvelua saa maksuttakin. ”Osaan itsekin hukata varoja. En halua maksaa palvelusta, jonka tulosriski on minulla”. YKSITYISPANKKIEN ASIAKKUUS EDELLYTTÄÄ YLEENSÄ VÄHINTÄÄN 100 000 EURON SIJOITUSVAROJA Varainhoitajan nimi Aktia Private Banking Alfred Berg Omaisuudenhoito Suomi Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, € 250 000 (suuntaa antava) Asiakaskohtainen ”Täyden valtakirjan palvelu on kallista, eikä se edes ole yksilöllistä.” Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne? Henkilökohtaista neuvontaa kaikissa talouteen liittyvissä asioissa. Aktiivista varainhoitoa, jossa sijoitukset hajautetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito Kiinteä palkkio: 800 euroa/v. Asiakaskohtainen ”Ei tuottoa, ei ammattitaitoa. Selityksiä.” Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito 0,35% salkun markkina-arvosta p.a. + alv Asiakaskohtainen Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään? Indeksoitu vuotuinen tuotto suhteessa sijoitettuun pääomaan Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään? Lasketaan salkun teoreettinen maksimiriski 12 kk:n ajalla ja 95 prosentin luottamustasolla Keskeisiä tunnuslukuja volatiliteetti ja value at risk Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi Kyllä Kyllä Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan kulut Kyllä Kyllä Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien kulut Ei Kyllä Yksittäisten sijoituskohteiden (esimerkiksi rahastojen) kulut Ei Kyllä Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina Kyllä Kyllä Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä kuluista vuoden lopuksi? Ei Kyllä Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista Kyllä Kyllä Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä reaaliaikaisesti? Ei Ei ”Rahastopohjainen hajauttamien tuo rutosti kuluja.” Mitä muuta tietoa raporteissa? Näin tutkimme •Artikkelikokonaisuus perustuu Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimukseen (Ranta-aho & Pennanen, 2014), joka toteutettiin yhteistyössä Osakesäästäjien kanssa. •Tietoa kerättiin sähköpostilla Osakesäästäjien jäseniltä elokuussa 2014. Vastaus saatiin 2 151 jäseneltä, joista yksiköllisten varainhoitopalveluiden käyttäjiä oli 425. Vastausprosentti oli noin 19. Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille! •Vastaajat arvioivat vertaisryhmässä testatuilla kysymyksillä käyttämiensä varainhoitajien palveluiden laatua ja laadun osatekijöiden merkitystä itselleen. 22 viisas raha 08/2014 •Tutkimuksessa kartoitettiin myös yleisiä näkemyksiä sijoittamisesta ja sijoituspalveluista. Tätä tietoa kerättiin myös sijoittajilta, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluita. Vastaajat luokiteltiin muun muassa salkun koon, käytettävän palvelun (täydenvaltakirjan vai neuvoa-antava palvelu) ja asiakassuhteen keston mukaan. • Varainhoitajilta kerättiin perustiedot niiden toimintatavasta ja palveluista. • Sijoittajakyselyn tekninen toteuttaja oli tutkimuskonsultti, KTM Jari Pekkinen Infontain Oy. •Palaute tutkimuksesta on erittäin tervetullutta. Sitä voi lähettää sähköpostilla: helena.ranta-aho@sanamanteri.fi tai risto.pennanen@attention.fi. KTM, MBA Helena Ranta-aho on sijoittaja ja taloustoimittaja. Risto Pennanen on työskennellyt taloustoimittajana 20 vuotta ja on nyt viestintäyrittäjä Attention Communication Oy:ssä. • » Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. viisas raha 08/2014 23 VARAINHOITO ”Konsultatiivisilla sopimuksilla pitäisi saada aktiivista tiedonantopalvelua ja ideointia. Voisi vaikka maksaa vähän enemmän.” ”Omiin tuotteisiin keskittyminen ja niiden markkinointi on mennyt liian pitkälle ja vienyt asiantuntemusta esimerkiksi suorien osakesijoitusten kohdalla.” (”Vastaajan toive varainhoitajille”) » (”Vastaajan toive varainhoitajille”) VARAINHOITOPALKKIO VOI PERUSTUA HOIDETTAVAN VARALLISUUDEN MÄÄRÄÄN, SEN TUOTTOON TAI SE VOI OLLA KIINTEÄ Varainhoitajan nimi Danske Bank eQ Varainhoito FIM Varainhoito Front Capital LähiTapiola Varainhoito Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, € 30 000 1) 300 000 200 000 300 000 100 000 Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne? Kokonaisvaltaista varainhoitoa, kattavat verkkopalvelut ja raportoinnin Aktiivista ja kantaa ottavaa varainhoitoa osake-, korko- ja kiinteistömarkkinoilla. Sopimuksen mukaista riskikorjattua tuottoa, nimetyn pankkiiriin, keskusteluyhteyden suomalaisiin salkunhoitajiin Kantaaottavaa varainhoitoa, yksilöllistä palvelua Toimimme läpinäkyvästi, asaikkaiden ehdoilla ja keskitymme olennaiseen. Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito Pääasiallisesti hoidettavan pääoman määrä Salkun markkina-arvo päivätasolla Kiinteä vuotuinen varainhoitokulu ja sijoituskohteiden kaupankäyntikulut, jotka sovitaan erikseen Transaktioihin ja/tai salkun markkina-arvoon perustuva palkkio Yksityispankin asiakassalkkuja hoidetaan vain täydellä valtakirjalla. Muut vaihtoehdot tarjolla yli miljoonan euron salkuille Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito Pääasiallisesti hoidettavan pääoman määrä Salkun markkina-arvo päivätasolla Tuottoon sidottu tai kiinteä vuotuinen palkkio sekä kummassakin erikseen sovittavat kaupankäyntikulut Markkina-arvoon perustuva kiinteä palkkio tai salkun tuottoon sidottu palkkio Salkun tuottoon sidottu ennalta sovittu kuukausihinta Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään? Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot. Aika- ja pääomapainotettu tuotto Aikapainotettu tuotto, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot Suhteellinen ja absoluuttinen tuottokehitys kokonaisuudesta, omaisuusluokittain ja -lajeittain eriteltynä. Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään? Volatiliteettia ja siitä johdettuja tunnuslukuja Lasketaan mm. maa-, toimiala- sekä korkoriskijakaumat, huomioidaan suurimmat yksittäiset sijoituskohteet sekä rahastojen kohdeyhtiöt. Lisäksi tavanomaiset riskitunnusluvut kuten volatiliteetti ja tracking error. Volatiliteettia Yleisesti käytössä olevia riskin mittareita Volatiliteetti. Yli miljoonan euron salkuissa lisäksi beta, tracking error, Sharpe, Treynor ja informaatiosuhde Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan kulut Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien kulut Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Yksittäisten sijoituskohteiden (esimerkiksi rahastojen) kulut Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä kuluista vuoden lopuksi? .. Pyydettäessä Ei Pyydettäessä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Mitä muuta tietoa raporteissa? Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä reaaliaikaisesti? 1) Alaraja Danske Bankin Private Banking palveluun on "muutamia satoja tuhansia euroja". 24 viisas raha 08/2014 » Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. viisas raha 08/2014 25 VARAINHOITO ”Sähköistä seurantaa voisi kehittää, ja eri yhtiöiden dataa pitäisi voida yhdistää helpommin. Hoidan sen takia seurantaa omilla välineillä ja päivitän tiedot itse.” ”Raportoinnissa pitäisi olla rehellinen näkökulma. Nyt kerrotaan esimerkiksi, että tuottoprosentti on ollut viisi, kuitenkin se viisi prosenttia on mennyt pankille. Eli sijoittajan tuotto on ollut nolla.” (”Vastaajan toive varainhoitajille”) » (”Vastaajan toive varainhoitajille”) YKSITTÄISTEN SIJOITUSKOHTEIDEN KULUT EIVÄT YLEENSÄ NÄY RAPORTEISSA Varainhoitajan nimi Mandatum Life Nordea Private Banking OP-Pohjola, Private Banking Taaleritehtaan Varainhoito Ålandsbanken (Suomi) Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, € 250 000 250 000 100 000 500 000 300 000 Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne? Asiakas saa tehokkaan sopimusrakenteen ja elämäntilanteen huomioivia varainhoidonratkaisuja. Kokonaisvaltaista oman talouden suunnittelua, ammattimaista salkunhoitoa, nimetyn varainhoitajan, ajantasainen raportoinnin Yksilöllistä palvelua kotimaisessa pankissa, nimetyn varainhoitajan, säännöllistä yhteydenpitoa, koko OP-ryhmän asiantuntemuksen, alennuksia vahinkovakuutuksista Laaja-alaista varainhoitoa, joka ulottuu nopeiden tilanteiden hyödyntämisestä arvopaperimarkkinoilla pitkäjänteiseen omistamiseen Henkilökohtaista ja suunnitelmallista varainhoitoa, joustavia kokonaisratkaisuja omaisuuden hoitoon Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito Sijoitettavan varallisuuden määrä sekä käytettävät sijoituskohteet Hoidettavan varallisuuden määrä Asiakaskohtainen kiinteä palkkio tai hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio tai näiden yhdistelmä. Asiakaskohtainen palkkio, joka perustuu joko hoidettavien varojen arvoon tai kiinteä palkkio Kiinteä palkkio 960 euroa/v. Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito Sijoitettavan varallisuuden määrä ja sijoitusstrategia Hoidettavan varallisuuden määrä Asiakaskaskohtainen kiinteä, hoidettavien varojen arvoon tai niiden tuottoon sidottu palkkio tai näiden yhdistelmä Hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio Hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään? Salkun aikapainotettua tuottoa eri ajanjaksoilla eriteltynä omaisuusluokittain ja sijoituskohteittain Absoluuttinen aikapainotettu tuotto ja suhteellinen tuotto viiteindeksiin nähden Tuottoa mitataan sekä suhteessa vertailuindeksiin että euroissa. Käytössä aikapainotettu tuotto, joka ottaa huomioon lisäsijoitukset ja nostot. Aikapainotettu tuotto suhteessa vertailuindeksiin eri aikajaksoilla. Aikapainotettu suhteellinen ja absoluuttinen tuotto 1kk, 12kk, vuoden alusta sekä vuotuinen tuotto salkun perustamisesta lähtien. Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään? Volatiliteettia Tuotto ja riskianalyysia, joka näyttää 95%:n todennäköisyydellä huonoimman, todennäköisen tai maksimituoton 6 vuoden sijoitushorisontille. Muun muassa osake- ja korkopainojen suhde, 12 kk:n volatiliteetti, salkun beta- ja Sharpe tunnusluvut Volatiliteettia, jota täydennetään sijoituskohteiden riskiluokituksella. Siinä huomioidaan mm. likviditeetti ja liikkeeseenlaskijariski Volatiliteettia Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan kulut Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien kulut Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Yksittäisten sijoituskohteiden (esimerkiksi rahastojen) kulut Ei Ei Ei Kyllä Ei Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä kuluista vuoden lopuksi? Kyllä Ei Ei Kaikki kulut näkyvät eriteltyinä verkkopalvelussa Ei Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista Kyllä Ei Kyllä Kyllä Ei Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä reaaliaikaisesti Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Mitä muuta tietoa raporteissa? Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. 26 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/2014 27 YIT Luottavainen Kari Kauniskangas: ”Pitkä trendi on puolellamme” Kriisit kurittavat YIT:tä 28 viisas raha 08/2014 Suomen taantuma, Venäjän talouspakotteet ja Ukrainan kriisi koettelevat YIT:ä. ”Pitkällä sihdillä kasvutarinamme on houkutteleva”, toimitusjohtaja » Kari Kauniskangas sanoo. TEKSTI: jukka Reinikainen KUVAT: timo porthan viisas raha 08/2014 29 YIT » Y htiön osakkeen kurssi on pitkään ollut laskusuunnassa, mutta Ukrainan kriisi vauhditti alamäkeä, viimeisten 12 kuukauden aikana se on sukeltanut 38 prosenttia . Eritoten ulkomaiset sijoittajat ovat kavahtaneet Venäjä-riskiä. Syksyn kynnyksellä hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset sijoittajat myivät yli 1,8 miljoonaa YIT:n osaketta. Suomalaiset yksityiset sijoittajat ovat sen sijaan olleet uskollisia yhtiölle, instituutioista esimerkiksi Varma. Ehkä ne tuntevat paremmin markkinatilanteen ja osaavat suhteuttaa Venäjä-pelot? Sijoittajien suurin huolenaihe lienee Ukrainan kriisi. Venäjän ruplan heikentyminen johtaa välittömiin vaikutuksiin: yhtiön euromääräinen liikevaihto ja tulos heikentyvät, vaikka kannattavuus Venäjällä säilyisikin hyvänä. Rakentamisen liiketoimintaan, määriin, kriisi ei ole toistaiseksi juurikaan purrut. Venäjällä tuo YIT:n liikevaihdosta kolmanneksen ja tuloksesta 40 prosenttia. YIT on Venäjän suurin ulkomainen asuntorakentaja. Vaikea tilanne muuttaa Kauniskankaan mukaan kuluttajien käyttäytymistä Venäjällä. Asuntolainoja YIT:n kohteisiin on kuitenkin myönnetty lähes normaalisti. Lähes 90 prosenttia näistä lainoista myöntävät hyvissä voimissa olevat valtion omistamat ja tukemat Sperbank ja VTB24. Myös Venäjällä on tarvetta uusiin asuntoihin maalta muuton seurauksena, ja YIT on reagoinut kysynnän muutoksiin keskittymällä pieniin 1 – 3 huoneen kerrostaloasuntoihin. ”Uskon, että meidän asuntomyynti Venäjällä säilyy hyvänä. Yhtiötä ja asuntojamme arvostetaan.” ”Trendit ovat meidän puolellamme” YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas suhtautuu YIT:n ongelmiin viileästi, ne eivät ole tulleet hänellä yllätyksinä ja ovat ohimeneviä. ”YIT:n pitkän ajan kasvutarina 30 viisas raha 08/2014 on uhkista huolimatta houkutteleva. Isot trendit ovat meidän puolellamme”, Kauniskangas pohtii. Isoilla trendeillä hän tarkoittaa kaupungistumista. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, ensin pienempiin ja sitten isoihin. Tarvitaan lisää asuntoja ja muuta rakentamista. Samalla perhekoko pienenee, sinkkutaloudet lisääntyvät ja sinkut haluavat asua kaupungissa, mieluusti keskustoissa. Taas tarvitaan lisää ja uudentyyppisiä asuntoja. Venäjällä kasvava ja vaurastuva keskiluokka haluaa uusia ja laadukkaita asuntoja. Myös ikäihmisten määrä lisääntyy. ”Ihmiset elävät pitempään. Asuntorahasto ARA esimerkiksi on arvioinut, että vuosittain tarvitaan 4 000 uutta asuntopaikkaa vanhoille ihmisille vuodessa. Jos yhdessä palveluyksikössä on 20 asuntoa, se tarkoittaa 200 uutta palveluyksikköä vuodessa”, Kauniskangas laskee. Markkinat hiljentyivätodotettua nopeammin YIT:n markkina-alueet ovat Suomi, Venäjä, Baltian maat, Tshekki ja Slovakia. Kari Kauniskangas myöntää, että markkinakehitys on ollut vaatimattomampi kuin yhtiössä vuosi sitten arvioitiin. Suomen ja Venäjän markkinat ovat hänen mukaansa kasvaneet odotettua heikommin, kun taas Baltiassa, Tshekissä ja Slovakiassa on mennyt jopa odotettua kovempaa. ”Kun kansantuotteen kasvu supistuu ja kääntyy negatiiviseksi, kuluttajatuotteiden kysyntä laskee. Ja näin on käynyt asuntojen kohdalla Suomessa ja Venäjällä. Vuoteen 2005 verrattuna suoraan kuluttajille myytävien asuntojen kauppamäärät ovat Suomessa karkeasti puolittuneet.” Kari Kauniskankaan mukaan sijoittajille myytävien kokonaisten kerrostalokohteiden hyvä kysyntä on kuitenkin pitänyt asuntotuotannon kokonaismäärät pitkän aikajänteen keskiarvon tasolla. ”Yksiöihin, kaksioihin ja kolmioihin kohdistuu kysyntää, kun taas isojen asuntojen ja rivitalojen ostohalukkuus on hiipunut. Myös sijoittajat ovat olleet aktiivisia.” Asuntorahastot ja sijoittajat liikkeellä Asuntojen hintataso on Kauniskankaan mukaan kaksipiippuinen asia. ”Tilastoissa asuntotyyppien hinnat ovat saattaneet kehittyä heikosti johtuen asuntojen koon muuttumisesta. Neliöhinnat ovat eri asia. Niiden mukaan pääkaupunkiseudun hintataso on ollut vakaa ja pikemmin nouseva, kun muulla Suomessa on nähty lievää laskua”. ”Baltian maissa 2007–2009 asuntokupla on selätetty ja nyt terve kysyntä on jatkunut puolitoista vuotta bkt:n kasvun seurauksena.” ”Suomessa sijoittajille myytyjen asuntojen lisääntyminen on tasoittanut rakentamisen kuoppaa niin, että kokonaismäärät ovat liki ennallaan. Ihmiset vuokraavat asuntoja sijoittajilta, kun eivät juuri nyt uskalla itse ostaa.” Kauniskangas uskoo, että sijoittajien osuus asuntotuotannossa kasvaa. Yksityisten ihmisten hän uskoo siirtyvän ostopuolelle viimeistään 2016, kun talouden arvioidaan taas saavan uutta vauhtia. Korjausrakentaminen ei ole ollut YIT:lle merkittävä segmentti. ”Teemme sitä. Siinä pyörii noin 100 miljoonan euron liikevaihto. Korjausprojektit ovat usein pieniä ja meilläkin hankkeiden keskikoko on uudishankkeita pienempi. Emme yleensä pysty hyödyntämään koko ison talon arvoketjua suunnittelusta toteutukseen ja markkinointiin. Olemme ostaneet kokonaisia taloja ja saneeranneet ne sitten myyntikuntoon, mutta isoa bisnestä meille ei tästä toistaiseksi kerry. Alalla toimii paljon pieniä yrityksiä, eikä kilpailu aina ole reilua. Noudatamme itse korkeita eettisiä periaatteita.” Asuntosijoitusrahastoihin toimitusjohtaja suhtautuu myönteisesti. ”Osa kuluttajilta jääneestä asuntojen kysynnästä on korvautunut asuntorahastoilla. Markkinatilanne on niille nyt otollinen. YIT:n tuottamista asunnoista noin viidennes on myyty viime vuosina asuntorahastoille. Oikean tyyppiset asunnot käyvät edelleen kaupaksi. Kari Kauniskangas on innostunut Helsingin Keski-Pasilan rakentamisesta, joka lienee Yhtiön mies Diplomi-insinööri ja kauppatieteiden kandidaatti Kari Kauniskangas (synt. 1974) on ollut YIT:n palveluksessa vuodesta 1997 alkaen eri tehtävissä lähtien työmaainsinööristä eri yksiköiden johtotehtäviin, varatoimitusjohtajaksi 2008 ja toimitusjohtajaksi 2013. Välissä hän oli pari vuotta laajakaistaa taloyhtiöihin vetävän Sonera Livingin toimitusjohtaja, mutta sekin oli YIT:n ja Soneran yhteisyritys, jonka Sonera osti lopulta itselleen. Tuolloin YIT jakautui Caverion Oyj:ksi ja YIT:ksi, Kauniskangas nousi YIT:n johtoon ja hänen pitkäaikainen työtoverinsa Juhani Pitkäkoski Caverionin toimitusjohtajaksi. Kari Kauniskangasta luonnehditaan vaatimattomaksi ja helposti lähestyttäväksi, YIT:n kulttuuria teekkarihenkiseksi. Töiden vastapainoksi hän rakentaa perheensä tarpeisiin ja urheilee. Mies on juossut useat Jukolan viestin suunnistuskisat YIT:n joukkueessa. » ”Uskon, että meidän asuntomyynti Venäjällä säilyy hyvänä. Yhtiötä ja asuntojamme arvostetaan.” Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas: Olen tyytyväinen tekemäämme tulokseen vuoden toisella vuosineljänneksellä ottaen huomioon Suomessa haastavana jatkuneen markkinatilanteen ja pääoman vapauttamisen vaikutukset kannattavuuteen. viisas raha 08/2014 31 YIT » ”Osa kuluttajilta jääneestä asuntojen kysynnästä on korvautunut asuntorahastoilla. Markkinatilanne on niille nyt otollinen.” YIT:n lupaavin uusi projekti. Yhtiö voitti siitä tarjouskilpailun vuosi sitten. ”Se on noin miljardin euron hanke. Yhtiön liikevaihtoon se tuo lähivuosina 150 jopa 200 miljoonan lisän vuodessa ja rakentamaan päästään näillä näkymin syksyllä 2015.” Keski-Pasilaan nousee mm. kauppakeskus, asuntoja, pääkonttoritason toimis- toja, Business Park, hotelli, joukkoliikenneterminaali, kevyenliikenteen väyliä, puistoja ja aukioita sekä runsaasti pysäköintitilaa ja helpot yhteydet julkisiin kulkuvälineisiin.” Uudet keihäänkärjet vanhojen tilalle Toimitilojen rakentamista toimitusjohtaja Kauniskangas kutsuu viime vuosien murheenkryyniksi. ”Liiketoiminta on ollut aikaisemmin merkittävä tekijä, mutta on nyt alamaissa: Esimerkiksi 2013 ei Helsingissä aloitettu yhdenkään uuden toimiston rakentamista meidän tai kenenkään muun toimesta. Tänä vuonnakin aloituksia on vain muutamia.” Kaupan rakennemuutos rajoittaa seini- en rakentamista, mutta hiljaista on muillakin sektoreilla, kuten logistiikkakeskusten rakentamisessa. ”Vanhat keihäänkärjet ovat menettäneet merkityksensä ja uusia on haettava”, Kauniskangas summaa. Kiinnostava aluevaltaus on viiden hoivakodin rakentaminen eQ Hoivakiinteistötrahastolle. Toinen kiinnostava uusi liiketoiminta-alue Kauniskankaan mielestä on hybridirakentaminen, kuten Keski-Pasila. ”Hybrideissä YIT:n kilpailukyky on kovimmillaan, kun koko osaaminen löytyy omasta talosta hankekehityksestä infran ja asuntojen rakentamiseen. Pystymme näissä arvioimaan hyvin, mitä kaikki maksaa.” Yllättäen teollisuuden rakentamiseen Kari Analyytikon arvio Matias Rautionmaa, Pohjola-Pankki, mitkä ovat YIT:n näkymät verrattuina muiden rakennusyritysten tulevaisuudenkuviin? ”Yhtiön liiketoiminnan keskittyminen heikossa suhdannevaiheessa oleville Suomen ja Venäjän markkinoille erottaa yhtiön muista pohjoismaisista rakennusyhtiöistä. ” Missä yhtiö kasvaa tai supistuu? ”Kasvunäkymät ovat positiiviset Baltiassa ja Tshekin Prahassa. Suomessa ja Venäjällä kansantalouden näkymät ovat heikot, mikä aiheuttaa paineita kannattavuudelle ja voi johtaa liiketoiminnan supistumiseen. Mitä sanoisitte YIT:n kansainvälisistä markkinoista erityisesti Venäjällä? Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa asiaan? Tietenkin se synkensi näkymiä, mutta synkentääkö se edelleen? Venäjän talous oli heikkenemässä jo ennen Ukrainan kriisiä, mutta talouspakotteet ovat omiaan rasittamaan taloutta entistä kovemmin. Sijoittajalle kuitenkin suurinta myrkkyä on epävarmuus Venäjän pitkän aikavälin kehityksestä. ” Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat, ruplan kurssihan on heikentynyt kaiketi osin pakotteiden seurauksena? Vaikuttaako valuuttakurssi jo liiketoiminnan kehittymiseen? 32 viisas raha 08/2014 Kauniskangas suhtautuu toiveikkaasti. ”Teollisuus ja energiayhtiöt investoivat. Teollisuusrakentamisessa allianssihankkeet yleistyvät. Alliansseissa tilaaja, suunnittelijat ja rakennusfirma istuvat samalla puolella pöytää. Tilaaja määrittelee tavoitteet ja mahdollisimman kustannustehokkaat ratkaisut pyritään löytämään yhdessä. Perinteisessä urakkakilpailussa on haettu yleensä halvinta tarjousta, joka usein hektisissä projekteissa johtaa ei-toivottuun riitelyyn.” Väylä- ja infrarakentamisen Kauniskangas arvioi pysyvän hyvällä tasolla. Meneillään on isoja hankkeita, kuten kehärata, pisararata, E 18-tie ja länsimetro. Energiarakentamisessa YIT on ollut toteuttamassa tuulivoimapuistoja, joissa Kauniskangas näkee parhaimmillaan satojen miljoonien mahdollisuudet. YIT TUNNUSLUKUJA 2013 Me ”Euroja Venäjältä saadaan entistä vähemmän. Rahoituksen kiristyminen on luonut nousupainetta asuntolainojen korkoihin. Korot eivät tosin ole vielä nousseet ja asuntokauppa on pysynyt vakaana viimeiset kaksi neljännestä.” YIT:n liiketoiminnasta yli puolet kertyy Suomesta. Onko asuntomarkkinoiltamme odotettavissa potkua YIT:lle? Miten arvioitte asuntojen hintojen tulevaisuuden? Ilmeisesti pääkaupunkiseudulla kehitys on vaakaata, mutta muualla suunta voi olla laskeva? ”Kasvukeskusten pienet tehokkaat neliöt käyvät kaupaksi, mikä tukee keskimääräistä hintatasoa. Muissa segmenteissä on laskupainetta.” Miten hyvin asuntosijoitusrahastot täyttävät kuluttajien varovaisuuden jättämää aukkoa? Jatkuuko rahastojen ostot myös tulevaisuudessa? ”Rahastot toimivat hyvinä varoventtiileinä. Tarvetta vuokra-asumiselle on, sillä Suomen kaupungistuminen on vielä kesken. Realisointivaiheeseen tulevat ensimmäiset asuntosijoitusrahastot voivat luoda painetta hintatasolle. ” Mikä Keski-Pasilan rakentamisen merkitys YIT:lle? ”Suuri. Noin miljardin hanke voi tuoda YIT:n tuloksesta keskimäärin 10 prosenttia seuraavi- en kahdeksan vuoden aikana.” Yhtiö käynnistää kilpailukykyohjelman. Mikä on sen merkitys? ”Haastava markkinatilanne vaatii toimia. Varaa parantaa on.” Mikä voisi olla yhtiön tulostavoite ja liikevaihdon tavoite 2014 ja 2015? ”Tavoitteet ovat toteutettavissa vakaassa ympäristössä, mutta heikkenevät ulkoiset tekijät saavat ne näyttämään haastavilta.” Mitä sanoisit yhtiön velkaantumisesta, velkataakkahan hieman kasvanut? Taseen vahvistamisesta? Oman pääoman tuotosta? ”Velkaa on nyt liian paljon ja sen alentaminen pääomaa vapauttamalla on yhtiön prioriteetti. Oman pääoman tuotto on yli 10 % ja osaketta saa pörssistä tasearvolla. Hinnassa on pelkoja taseesta, suhdanteesta sekä Venäjästä.” Miksi yksityisen sijoittajan ja institutionaalisen sijoittajan kannattaa sijoittaa YIT:hen? ”Molempien kannattaa sijoittaa osakkeeseen, jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä ja jaksaa odottaa suhdannenäkymien paranemista sekä Venäjän epävarmuuksien hälvenemistä. Riski on, että osake halpenee yhä lyhyellä aikavälillä. Kiirettä ei vielä ole ja ostot kannattaa hajauttaa ajassa. ” Liikevaihto 1858,8 (1959,0) Liikevoitto oli 152,8 (201,0) Liikevoitto, tammi-kesäkuu. Me 20132014 74,261,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2013 2014 Q1Q2 Q3Q4Q1 Q2 15 13,9 12,310,310,29,6 YIT:n osakeen KURSSIKEHITYS 1.10.12–29.9.14 € 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 30.4.13 30.9.13 YIT on käynnistänyt kilpailukykyohjelman, jolla se reagoi markkinoiden muutoksiin. Nämä pointit Kauniskangas nostaa esille: 1. Kuluttajien ostovoima heikkenee. Asuntojen hintoja on siis painettava alas. Kyse on erityisesti absoluuttisista hinnoista. Mm. asuntojen keskikoko pienenee. 2. Toimitilarakentaminen, perinteisten tuotealueiden (toimistot, kauppa, logistiikka) osalta, on kuihtunut. Tässä konettamme on viritettävä ja tuotantoprosessia tehostettava. Hankkeita tulee hakea entistä innovatiivisemmin niiltä alueilta, joissa edelleen on kysyntää. 3. Velkaantumista on laskettava. Nettovelkamme pudotetaan alle 600 miljoonan 860 miljoonasta. Velkojen pienentämistä helpottaa se, että taseessa on runsaasti varsin likvidiä omaisuutta, kuten valmiita myymättömiä asuntoja ja rakenteilla olevia toimitilahankkeita. Kaikkiaan kassavirran parantamiseen tähtäävän ohjelman kokonaislaajuus on yli 350Me, josta osa käytetään uusiin investointeihin 4. Uutta liiketoimintaa pitää löytää. Trendit antavat meille viitteitä siitä, missä uutta liiketoimintaa löytyy. Kaupungistuminen jatkuu, ihmiset vanhenevat, ilmastonmuutos pakottaa uusiutumaan jne. Olemme itse aktiivisia uuden liiketoiminnan luonnissa. Oman pääomantuotto askarruttaa Liikevaihto, Me 20132014 Q1Q2 Q3Q4Q1 Q2 452431 455 521 403 451 29.11.12 Kilpailukykyohjelmalla voimaa 28.2.14 1.8.14 YIT on viime vuosina yltänyt kaksinumeroiseen oman pääoman tuottolukuihin. Entä jatko? Pitkällä sihdillä tavoite on 20 prosenttia, mutta lyhyellä tähtäimellä jäädään 10–15 prosentin tienoille. Vuoden alussa YIT arvioi, että sijoitetun pääoman tuoton parannuksesta kolmannes kertyy taseen keventymisestä, kolmannes kannattavuuden parantumisesta ja kolmannes markkinatilanteen kohentumisesta. Alkuvuodesta markkinatilanne markkinoillamme on vielä vähän heikentynyt. Kilpailukyky ohjelman päätavoitteet Kauniskangas kiteyttää näin: - Hankkeiden tuotantokustannuksia tulee laskea ollaksemme kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa - Positiivinen kassavirta ja lainojen lyhentäminen pääoman vapauttamisohjelman avulla. - Sisäisten prosessien yksinkertaistaminen niin, että kiinteät kulut eivät kasva jatkossa liikevaihdon kasvuvauhdin mukaan vaan hitaammin. Osinkoihin tuloksesta40–60 prosenttia Yhtiön osinkopolitiikka on tarkoitus pitää aktiivisena. Tuotto on ollut hyvä. Tarkoitus on jakaa tuloksesta 40–60 prosenttia osinkoina. Tänä vuonna vuodelta 2013 yhtiö jakoi 48 miljoonaa osinkoja. ”Liiketoimintamme on ymmärrettävää. Se riippuu kuluttajien käyttäytymisestä ja kansantalouden kehityksestä. Rakennusliike on pitkälti kansantuotteen jatke. Tarkoituksemme on lyödä sen kasvu.” YIT, kuten muutkin nykyiset suomalaiset rakennusfirmat, on monen fuusion tulos. YIT:n keskeiset taustayhtiöt ovat yli sata vuotta vanha Yleinen Insinööritoimisto ja Perusyhtymä. Yhtiöön on fuusioitu myös mm. Rakennusvoima, Pellonraivaus sekä rakennusfirmoja Venäjällä, Baltian maissa ja Slovakiassa. • viisas raha 08/2014 33 ASIANTUNTIJA Toimiiko tämä neuvo enää tänään: Ovatko suomalaiset palkat kilpailukykyisiä? V 34 viisas raha 08/2014 P Suomen kilpailukyky suhteessa euromaihin 112,5 Suhteelliset työvoimakustannukset 110,0 Suhteellinen tuottavuus 107,5 105,0 102,5 100,0 97,5 Suhteelliset yksikkötyökustannukset 2002 2004 2006 2008 2010 Indeksi 2000=100 uosituhannen alusta työvoimakustannukset ovat Suomessa nousseet yli 10 prosenttia enemmän kuin euromaissa keskimäärin. Kilpailukyky on tältä osin selkeästi heikentynyt. Tästä ei kuitenkaan voi vetää suoraviivaista johtopäätöstä, että suomalaiset palkat olisivat nyt tämän verran liian korkeita. Ei ole erityistä syytä olettaa, että euromaiden keskimääräinen palkkojen nousu olisi Suomelle juuri oikea. Vuoteen 2008 asti esimerkiksi muita euromaita vahvempi tuottavuuskehitys kompensoi työvoimakustannusten ripeämpää nousua, ja piti yksikkötyökustannukset kurissa. Sen jälkeen tuottavuuden heikko kehitys on auttanut nostamaan yksikkötyökustannuksia ripeämmin kuin muissa maissa. Yksikkötyökustannusten kehitys 2000-luvun alussa antoi kuitenkin liian positiivisen kuvan yritysten palkanmaksukyvyn kehityksestä. Telelaitetuotannon vahva tuottavuuskehitys valui suurimmalta osin laskevien hintojen kautta asiakkaille. Tätäkin voidaan yrittää korjata tarkastelemalla ns. reaalisia yksikkötyökustannuksia, kuten ETLA:n Mika Maliranta tekee tuoreessa kirjassaan. Kilpailukyvyn heikkeneminen näyttää tämän myötä yhä selkeämmältä. Tämäkään ei kuitenkaan anna vastauksen siihen onko kilpailukyky nyt liian heikko. Palkat olivat 2000-luvun alussa ehkä turhankin kilpailukykyisiä. Ei voida yksioikoisesti todeta, että näillä palkoilla ei mitään kannata Suomessa tuottaa. Palkat eivät ole ainoa tekijä joka vaikuttaa tähän. Joitain ulkomaisiakin investointeja Suomeen on nähty: Google rakentaa palvelimia, Meyer Werft ostaa telakan. Googlelle esimerkiksi viileä ilmasto, manner-Eurooppa halvempi sähkö sekä poliittinen ja geologinen vakaus olivat ehkä tekijöitä, jotka kompensoivat suhteellisen korkean palkkakustannuksen. Meillä ei ole syytä haikailla siitä, että olisimme kaikessa kilpailukykyisiä. Meidän pitää keskittyä siihen, jossa suomalaiset Rahat korkosijoituksiin saadaksemme turvaa? 95,0 2012 2014 Lähde: Macrobond, EKP työntekijät tuottavat mahdollisimman paljon lisäarvoa, jos haluamme ylläpitää korkeata elintasoamme. Mitä korkeammat palkat ovat, sitä vähemmän on kuitenkin kannattavaa Suomessa tehdä. Nykytilanteessa kaikille ei löydy työtä. Tämä indikoi että palkat eivät ole tarpeeksi kilpailukykyisiä. Työttömyys muissa euromaissa on kuitenkin viime vuosiin asti kehittynyt keskimäärin Suomea heikommin ja on nyt selvästi korkeampi. Ongelmana ei siten näytä olevan Suomen korkeat palkat suhteessa muihin euromaihin. Jos ongelmana olisi euroalueen korkeat palkat suhteessa muuhun maailmaan, helpoin lääke olisi euron valuuttakurssin heikentäminen. Suomessa työttömyyttä on alentanut kasvava työllisyys kotimaisissa julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Muita euromaita vahvempi kotimaisen kysynnän kasvu on auttanut pitämään työttömyyden kurissa. Kilpailukyvyn kurjistuminen ei siten ensisijaisesti ole näkynyt työttömyyskortistoissa vaan vaihtotaseen kääntymisenä suuresta ylijäämästä pieneen alijäämään. Euromailla yhteenlaskettuna on vaihtotaseessa ylijäämä. Tämä kielii siitä, että työttömyyden syynä on ensi sijassa liian alhainen kotimainen kysyntä eikä palkkojen heikko kilpailukyky. Parantamalla kilpailukykyä palkkakustannusten laskulla Suomi voisi korjata sekä vaihtotaseen alijäämää että parantaa työllisyyttä. Kilpailukyvyn parantaminen palkkakustannuksia laskemalla on kuitenkin euroalueen tasolla työllisyyden kannalta nollasummapeliä. Koko euroalueen näkökulmasta ainoa ratkaisu työttömyysongelmaan on kokonaiskysynnän kasvattaminen. Suomella on heikommasta vaihtotaseesta johtuen vähemmän tilaa kasvattaa kotimaista kysyntää kun euromailla keskimäärin, vaikka suomen vientiä vahvistaisi euroalueen kysynnän kasvu. Alemmasta työttömyydestä johtuen tarvitsemme toisaalta pienempää kysynnän kasvua päästääksemme täystyöllisyyteen. Vaikka Suomen kilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen alusta, palkkataso ei siten vaikuta katastrofaalisen korkealta. Vuosituhanteen vaihteen vahva vaihtotaseen ylijäämä antoi tilaa kilpailukyvyn heikkenemiselle. Tätä puskuria on nyt käytetty loppuun joten varaa muita euromaita suurempaan palkkakustannusteen nousuun ei enää ole. • Roger Wessman Kirjoittaja on kokenut ekonomisti, joka on työskennellyt mm. Evlissä ja Nordeassa. erinteistä arvopaperisalkkua rakennettaessa peruskysymys kuuluu: Mikä on haluttu riskitaso? Suuremmalla riskillä saavuttaa pitkällä tähtäimellä paremman tuoton, mutta se voi tarkoittaa sijoitusjakson pidentämistä usealla vuodella. Mitä pitempi sijoitusjakso sitä pienemmäksi muodostuu hyvin hajautetun salkun heilunta. Näin ollen määrävälein tapahtuvien varallisuusarvojen romahduksien merkitys vähenee. Kuitenkin useimmat sijoittajat haluavat vähäriskisempää salkkua, jossa heilunnan vaikutukset eivät ole lyhytaikaisesti niin voimakkaita. Ratkaisuna on perinteisesti ollut pitää osa salkusta korkosijoituksissa. Mitä varovaisempi salkku sitä enemmän rahaa korkosijoituksiin, kuuluu neuvo. Perinteisesti korkosijoitukset ovat olleet puhdasta käteistä, josta ei saa mitään korkoa, mutta johon ei sisälly riskiä tai pitkäaikaiset valtion obligaatiot, joista on saanut hyvää tuottoa , mutta joihin sisältyy ns. duraatioriski. Tämä tarkoittaa. että rahat sitoutuvat vuosiksi eikä sijoituksesta ehkä pääse irti kelpo hintaan juoksuaikana. Toki valtion maksukyvyttömyysriski on olemassa, mutta sitä on pidetty merkityksettömänä. Pitkäaikaisten korkosijoitusten kokonaistuotto muodostuu korkotuotosta (yield) ja arvonmuutoksesta (return). Maailman turvallisimpana korkopaperina pidetty Saksan valtion obligaation korko oli v 1994 7,7 prosenttia ja vielä v 2000 alkupuolella yli viisi prosenttia . Salkun riskitasoa oli helppo pienentää merkittävästi ostamalla Saksan valtion papereita kelpo korkotuottoon. Tänä päivänä Saksan valtion 10 vuoden obligaation tuotto on yksi prosenttia 3kk Euriborkoron ollessa 0,1 prosenttia. Sitoutumalla 10 vuoden paperiin saa kompensaatiota 0,9 prosenttia vuodessa merkittävällä duraatioriskillä! Sijoittaja joutuu nostamaan riskitasoaan saadakseen edes jonkinnäköistä tuottoa korkosijoitukselleen. Pitkäaikaiset yrityslainat ovat antaneet jonkin verran valtionobligaatioita parempaa korkotuottoa. Jotta sijoittaja pystyisi hajauttamaan yritysriskin tarpeeksi monen yrityksen yhden maan maksukyvyttömyys ei vaikuta kesken, joutuu hän sijoittamaan yritys- liikaa rahaston arvoon. Maiden korkomarkkorkorahastoon. Ns. paremman luotto- kinoiden ollessa alikehittyneet, korkotaso luokituksen yrityskorkorahaston (Invest- on hyvä. Usko on vahva, että paikalliset ment Grade) tämän hetken korkotuotto ei valuutat vahvistuvat maiden kehittyessä. ole kuin n 1,5 prosenttia, joka hädin tuskin Kyseisiin korkorahastoihin sisältyy duraakattaa rahaston kulut. Saadakseen parem- tioriski, maariski, valuuttariski ja markkiman tuoton, sijoittaja joutuu ottamaan nariski. Kyseisten rahastojen kulutaso on vielä suuremman riskin sijoittamalla ns. kova, koska se on työläs hoitaa. heikon luottoluokituksen (luottoluokitus Väitän että tänä päivänä vanha sääntö: korkeintaan BB+) yrityskorkorahastoon, Sijoita korkoihin, jos haluat turvaa, ei enää jonka tuotto nousee noin neljään prosent- päde. tiin ennen kuluja. Nyt sijoittajalla on sekä Neuvoisin sijoittajaa tarkkaan miettiduraatioriski että huomattava yritysriski, mään, mihin hän haluaa riskisijoituksiaan puhumattakaan markkinariskistä. Mikä- keskittää. Ehkä suuli markkinoilla syntyy häiriö, korkoerot rempi osa osakkeisiin, huonojen ja hyvien lainojen välillä (spread) matalariskisiin (alhainousevat välittömästi. Tästä seuraa korko- sen betan) osinkosijoitusten arvonlasku. osakkeisiin, ja loput Sijoittajalla on vielä yksi keino parantaa turvaan lyhyihin valkorkosijoitustensa tuottoja eli sijoittamal- tionlainoihin tai peräti la kehittyvien markkinoiden korkopaperei- kassatilille. • hin. Kehittyvien markkinoiden valtionobligaatioiden korkotuotto on jonkin ver- Jarl Waltonen ran länsimaita parempi, riskin ollessa suurempi, eli tällä hetkellä n 4,9 prosenttia. Tällöin syntyy lisäksi valuuttariski. Toki voidaan tehdä eurosuoTekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille jaus, mutta taas syntyy kustanViikottainen raportti sisältää: nuksia. 1. mallisalkun Viimeinen 2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan villitys ovat (kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät) olleet ns. Local 3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista Currency Bondit. Kootaan monen pienen Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70€ ( norm. 120€/vuosi = 10€/kk) alikehittyneen ( 2 viikon koejakso ilmaiseksi) maan valtion bondit yhteen tilaukset suoraan kotisivulta www.trendservice.fi nippuun: Maisähköpostitse trendservice@trendservice.fi ta on riittävän monta ja näin viisas raha 08/2014 35 SIJOITUSLISTA 26.9.2014 Sija Edell. Yhtiö Sija Tuotto- potentiaali Arvostustaso Riskiprofiili 1 35 Fiskars Erinomainen KäypäNeutraali 2 2 Kesko Kohtalainen Houkutteleva Matala 3 3 TeliaSonera (SEK) Kohtalainen Houkutteleva Matala 4 1 Orava Asuntorahasto Erinomainen KäypäNeutraali 5 10 Restamax Erinomainen HoukuttelevaNeutraali 6 7 Fortum Kohtalainen KäypäNeutraali 7 14 Yleiselektroniikka Kohtalainen Haastava Matala 8 23 Cramo Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 9 8 Apetit Kohtalainen Houkutteleva Matala 10 15 Affecto Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 11 4 CapMan Erinomainen KäypäNeutraali 12 5 Sampo Erinomainen Käypä Matala 13 6 eQ Kohtalainen HaastavaNeutraali 14 9Norvestia Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 15 12 UPM Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 16 20Nokian Renkaat Kohtalainen Käypä Matala 17 13 Raute Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 18 19 Stora Enso Kohtalainen Houkutteleva Matala 19 16 Dovre Group Kohtalainen KäypäNeutraali 20 17Neste Oil Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 21 18 Siili Solutions Erinomainen KäypäNeutraali 22 11 Tieto Kohtalainen Käypä Matala 23 36 Keskisuomalainen Erinomainen Käypä Korkea 24 38 YIT Kohtalainen Haastava Matala 25 25 Etteplan Kohtalainen KäypäNeutraali 26 24 Okmetic Heikko HoukuttelevaNeutraali 27 47 Ramirent Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 28 26 Uponor Erinomainen Haastava Matala 29 22Viking Line Kohtalainen Houkutteleva Korkea 30 27 Glaston Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 31 28 Metsä Board Heikko HoukuttelevaNeutraali 32 30 Tikkurila Kohtalainen Haastava Matala 33 – Caverion Kohtalainen Käypä Matala 34 33 Kesla Kohtalainen Houkutteleva Korkea 35 31 Aspo Kohtalainen KäypäNeutraali 36 – Huhtamäki Kohtalainen Haastava Matala 37 34 Kone Erinomainen Haastava Matala 38 44 Kemira Kohtalainen KäypäNeutraali 39 21 Cargotec Heikko HoukuttelevaNeutraali 40 – Sponda Kohtalainen KäypäNeutraali 41 29 Revenio Group Erinomainen Haastava Matala 42 32 Exel Composites Kohtalainen KäypäNeutraali 43 39 QPR Software Kohtalainen KäypäNeutraali 44 – Wärtsilä Kohtalainen Haastava Matala 45 – Konecranes Kohtalainen KäypäNeutraali 46 – Atria Heikko HoukuttelevaNeutraali 47 40 Elisa Kohtalainen HaastavaNeutraali 48 – Solteq Kohtalainen HoukuttelevaNeutraali 49 42 HKScan Heikko Houkutteleva Korkea 50 43 Ponsse Erinomainen KäypäNeutraali Mediaani 36 viisas raha 08/2014 P/E’14 Osinko% ’13 3,2 20,0 13,2 10,6 9,5 5,8 11,4 12,6 37,5 15,7 14,4 14,1 15,0 16,2 10,0 13,0 17,4 16,6 54,6 17,1 20,1 15,2 11,4 10,2 11,5 17,6 17,5 21,6 23,7 23,8 13,7 14,1 19,1 17,7 14,6 15,8 20,7 17,0 20,9 12,0 22,6 14,3 15,6 17,9 17,1 28,7 14,9 13,0 3,9 12,5 17,0 13,2 % 5,8 % 6,2 % 7,2 % 4,2 % 5,7 % 5,1 % 5,4 % 6,0 % 3,8 % 6,1 % 4,9 % 5,7 % 4,1 % 5,3 % 7,0 % 6,3 % 4,6 % 4,3 % 4,2 % 3,4 % 5,0 % 6,3 % 4,9 % 4,3 % 5,3 % 5,1 % 4,4 % 1,7 % 2,9 % 3,2 % 5,0 % 3,7 % 3,0 % 6,4 % 3,0 % 3,9 % 5,0 % 2,8 % 4,9 % 3,4 % 0,0 % 4,9 % 3,1 % 5,0 % 3,1 % 6,2 % 2,7 % 2,9 % 4,2 % 3,7 % P/B EPS’14 EPS’15 Osinko Osinko ’14 ’15 Osakekurssi 1,2 1,03 1,00 2,70 0,75 20,41 1,2 1,73 1,86 1,65 1,65 28,22 1,9 4,00 4,50 3,10 3,20 49,72 1,2 1,32 1,03 1,00 1,00 13,95 2,0 0,43 0,52 0,17 0,21 4,10 1,4 1,19 1,18 1,10 1,10 19,19 1,1 0,34 0,29 0,20 0,20 3,90 0,9 0,89 1,16 0,60 0,64 11,12 0,8 0,86 1,20 1,00 1,10 16,70 0,9 0,20 0,30 0,12 0,15 3,12 1,6 0,07 0,11 0,06 0,09 0,99 1,9 2,72 2,84 1,90 2,10 38,46 1,5 0,21 0,25 0,18 0,20 3,14 0,8 0,45 0,47 0,30 0,30 7,31 0,8 1,04 1,07 0,60 0,60 11,27 2,3 1,82 2,13 1,65 1,85 23,72 1,4 0,46 0,95 0,50 0,50 7,95 1,0 0,48 0,62 0,30 0,30 6,48 1,3 0,01 0,03 0,02 0,02 0,47 1,4 0,91 1,33 0,65 0,70 15,61 4,8 1,21 1,51 0,46 0,62 13,46 2,6 1,58 1,68 1,00 1,10 20,00 1,5 0,77 0,90 0,55 0,60 8,78 1,0 0,61 0,65 0,30 0,33 6,17 2,2 0,24 0,34 0,14 0,17 3,20 1,3 0,27 0,46 0,25 0,27 4,70 1,8 0,36 0,49 0,32 0,34 6,27 3,5 0,55 0,75 0,50 0,60 11,26 0,9 0,64 1,41 0,26 0,70 15,15 1,3 0,02 0,03 0,01 0,02 0,35 1,2 0,22 0,27 0,11 0,14 3,39 3,4 1,20 1,23 0,84 0,88 16,93 2,9 0,32 0,49 0,22 0,32 5,99 1,3 0,28 0,48 0,15 0,21 5,00 1,8 0,45 0,52 0,42 0,42 6,54 2,5 1,33 1,53 0,62 0,72 20,92 8,4 1,54 1,74 1,25 1,50 31,89 1,5 0,66 0,78 0,53 0,55 10,63 1,3 1,49 2,40 0,72 1,20 26,17 0,7 0,30 0,30 0,18 0,18 3,66 6,6 0,65 0,85 0,50 0,60 14,63 4,0 0,56 0,63 0,00 0,30 8,00 3,8 0,07 0,07 0,05 0,05 1,03 3,2 2,18 2,36 1,10 1,20 35,64 2,8 1,31 1,72 1,05 1,10 21,07 0,5 0,25 0,48 0,22 0,30 7,12 3,8 1,40 1,37 1,30 1,30 20,87 1,8 0,11 0,13 0,04 0,05 1,48 0,4 0,87 -0,01 0,10 0,10 3,43 3,9 0,96 1,03 0,50 0,55 12,00 1,5 Tuloskasvua kadoksissa Vuosi 2014 alkaa hiljalleen lähestyä loppuaan yhtiönvalinnan merkitystä. Hyvällä yhtiöpoimin- ja osakemarkkinat ovatkin alkaneet hinnoitella nalla sijoittaja voi edelleen saavuttaa erinomai- osakkeita vuoden 2015 tulosten ja näkymien sia tuottoja, mutta indeksisijoittajan näkökul- perusteella. Tämän vuoksi myös Sijoituslistan masta tilanne tuntuu melko lohduttomalta. taustaparametrejä on päivitetty ja listalla on Yhtiövalintaa tehdessä hyvänä lähtöpisteenä SIJOITUSLISTA on Inderesin siirrytty tarkastelemaan yhtiöiden kehitystä voidaan pitää esimerkiksi Sijoituslistaa. Listan Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä. Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä. Lista päivittyy noin 10 kertaa vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää kaikki Inderesin seurannassa olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä (yhteensä noin 100 kpl). aikaperiodilla 2013-2015, aiemman 2012-2014 top-20 yhtiöistä vertailukelpoista tulostaan periodin sijaan. Monien yhtiöiden osalta vuosien kasvattavat ensi vuonna selvästi ainakin Fiskars, 2013-2015 ennustettu tuloskehitys on selväs- Kesko, Restamax, CapMan, Raute, Stora Enso ja ti vuosien 2012-2014 tuloskehitystä parempi. Nokian Renkaat. Tuottopotentiaali: • Osinkotuotto 2013-2015 • Oman pääoman tuotto -% 2013-2015 • Liikevaihdon kasvu 2013-2015 Arvostustaso: • Normalisoitu P/E (EPS 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi • P/B (markkina-arvo / oma pääoma) • Normaisoitu EV/EBITDA (EBITDA 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi Näin ollen on luonnollista, että listasijoituksissa Listan ykköspaikalle on kiilannut Fiskars on tapahtunut muutoksia parametrimuutosten (syyskuun sijoitus 35). Fiskars ilmoitti syys- myötä. kuun lopulla luopuvansa huomattavasta osasta Vuoden 2015 osalta markkinat odottavat Hel- on erinomainen, sillä Fiskars myy osakkeet noin sentin tuloskasvua. Ottaen huomioon Suomen 10 prosenttia yli markkinahinnan ja saa kau- ja Euroopan synkät talousnäkymät, pidän tätä panpäälle vielä option Wärtsilän mahdollisiin ennustetta melko optimistisena. Mielestäni näin rakennejärjestelyihin. Kokonaisuutena Fiskars voimakas tuloskasvu vaatisi taakseen Euroopan saa kaupasta noin 640 MEUR (noin 8 euroa per elpymistä (Helsingin pörssin yhtiöiden liikevaih- osake). Valtaosa tästä kauppasummasta käyte- dosta yli 50 prosenttia tulee Euroopasta). Näin tään ajan myötä Fiskarsin brändiliiketoiminnan ollen uskon, että tuloskasvuennusteita tullaan kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa yri- laskemaan pitkin ensi vuotta. tyskauppoja ja odotamme yhtiön aktivoituvan Tilanne on lähes identtinen vuodentakaiseen tällä rintamalla vuodesta 2016 alkaen. Fiskars nähden, milloin markkinat odottivat niin ikään on tunnetusti myös hyvin osinkoystävällinen Helsingin pörssin yhtiöiltä noin 15 prosentin yhtiö ja odotamme yhtiöltä myös tuhtia osinko- tuloskasvua. Tätä odotusta on leikattu pitkin virtaa lähivuosilta. Ensi kevään osalta odotam- vuotta ja nyt siirryttäessä Q3-tuloskauteen me yhtiöltä 2,0 euron lisäosinkoa ja näin ollen näyttää kuluvan vuoden tuloskasvu jäävän jo Fiskars on jo nyt lähes täydellisellä varmuudella kolmatta kertaa peräkkäin nollaan. En pitäisi pörssin paras osingonmaksaja ensi keväänä. kovinkaan suurena ihmeenä, jos vuoden päästä tätä palstaa kirjottaessani totean, että ”tulos- Hyvää syksyä kaikille lukijoille! kasvu tulee jäämään neljännen kerran peräkkäin nollaan”. Helsingin pörssi on kokonaisuutena melko haastavasti hinnoiteltu (FY’14e: P/E 16x) ja näin ollen voidaankin todeta, ettei indekseillä ole Riskiprofiili: • Nettovelkaantumisaste -% • Osakekannan kiertonopeus • EBITDA:n variaatio omistamistaan Wärtsilän osakkeista. Järjestely singin pörssin yhtiöiltä keskimäärin noin 15 pro- merkittävää nousuvaraa ilman tuloskasvua. Vaikka tuloskasvunäkymät ovatkin koko pörssin osalta heikot, ei se tarkoita sitä etteikö pörssistämme löytyisi yrityksiä joilla on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa tulostaan ensi vuonna. Kokonaisuutena haluan korostaa sijoittajille Sauli Vilén Kirjoittaja on Inderesin pääanalyytikko ja pitkäaikainen Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen viisas raha 08/2014 37 RAHASTOT 1.10.2014 (Luvut osin puutteellisia, tai puuttuvat aikataulusyistä) OSAKERAHASTOT Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Suomi Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Maailma Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssino.rahasto 13,9 22,6 18,3 10 13,9 1,3 0,17 Handelsbanken Eläke 60 Active 13,4 19,6 14,4 18 10,7 1,3 Säästöpankki Pienyhtiöt 22,0 8,9 12,0 0,7 1,95 Handelsbanken Eläke 70 Active 13,4 19,5 14,5 17 10,7 1,3 FIM Fenno 8,6 19,9 10,1 29 12,2 0,8 1,60 Handelsbanken Eläke 80 Active 13,3 19,4 14,3 15 10,7 1,3 Nordea Suomi Indeksirahasto 19,9 14,8 13,1 1,1 0,75 FIM Varainhoito 100 15,3 19,0 9,0 2,1 1,53 Danske Invest Suomi Yhteisöosake 11,5 19,8 12,3 5 12,6 1,0 0,95 Handelsbanken Eläke 50 Active 11,1 15,1 10,1 12 8,9 1,1 Luokka keskimäärin 8,1 16,5 9,0 12,7 0,7 Luokka keskimäärin 6,8 10,2 9,2 5,2 1,9 OMX Helsinki CAP GI 10,8 19,1 15,3 12,2 1,2 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,1 20,4 19,6 9,0 2,1 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Pohjoismaat Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K 12,1 25,4 22,2 11 13,2 1,7 0,90 OP-Obligaatio Tuotto 9,2 12,6 2,8 6,0 0,60 Handelsbanken Svenska Småbolagsfond 18,6 25,4 13,3 6 13,8 0,9 Nordea Pro Euro Obligaatio 6,0 8,2 12,6 7 2,8 6,7 0,30 FIM Nordic 10,3 25,1 18,6 25 11,9 1,5 1,82 eQ Euro Valtionobligaatio 1 K 6,1 8,1 11,9 12 2,8 6,3 0,45 Evli Ruotsi Pienyhtiöt B 20,3 25,1 13,5 1 14,2 0,9 1,60 Nordea Euro Obligaatio 5,7 7,9 12,3 10 2,8 6,7 0,60 Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond 14,8 24,1 14,1 9 12,4 1,1 1,60 Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR) 5,4 7,7 13,1 16 2,9 Luokka keskimäärin 12,7 19,6 10,0 12,4 0,8 Luokka keskimäärin 4,5 6,0 9,1 2,5 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 13,7 21,3 16,8 12,3 1,3 JPM EMU Government Bond Index 5,3 7,6 11,6 2,7 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Luokitellut yrityslainat, euroalue) Eurooppa 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Parvest Equity Europe Small Cap 23,0 13,6 12,2 1,1 BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,2 9,1 4,2 11 5,3 3,3 1,95 Fourton Hannibal 14,3 22,8 15,3 14 11,7 1,3 0,63 Aktia Corporate Bond+ 6,8 8,9 8,8 20 1,4 4,8 0,65 SEB Europa Småbolagsfond 13,7 21,6 18,9 11 11,0 1,7 eQ Euro Investment Grade 1 K 6,7 8,7 9,4 4 1,7 5,0 0,64 Evli Eurooppa B 13,6 21,0 10,7 23 10,6 1,0 1,60 OP-Yrityslaina 6,98,7 8,2 9 1,8 4,9 0,63 FIM Eurooppa 6,9 20,7 11,2 45 12,5 0,9 1,81 Danske Invest Euro Yrityslaina 5,8 8,7 7,1 17 1,2 3,8 0,85 Luokka keskimäärin 9,5 16,5 9,5 11,0 0,9 Luokka keskimäärin 5,1 6,7 6,5 1,6 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,2 18,3 13,6 11,0 1,2 Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR 6,0 7,7 7,5 1,6 koron rahastot Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue) Pohjois-Amerikka 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Parvest Equity USA Small Cap 18,7 24,6 15,4 1 16,3 0,9 Danske Invest Euro High Yield 9,1 13,9 8,7 5 1,6 2,7 0,95 eQ USA Indeksi 1 K 18,0 24,2 26,9 13 11,3 2,4 0,38 Evli High Yield Yrityslaina B 9,5 12,7 7,4 2 1,7 3,9 0,95 OP-Amerikka Indeksi II 17,8 23,7 26,5 18 10,9 2,4 0,43 Ålandsbanken Euro High Yield 7,5 12,0 3,6 1 2,2 3,4 1,00 Danske Invest N America Enhanced Index 17,9 23,4 27,0 10 11,0 2,4 0,38 eQ High Yield 1 K 9,2 11,8 7,5 4 1,5 4,9 0,89 UB Amerikka K 17,1 23,1 16,0 4 11,7 1,3 0,40 FIM Euro High Yield 8,4 11,7 7,2 7 1,4 3,3 1,06 Luokka keskimäärin 15,9 21,4 19,9 11,7 1,7 Luokka keskimäärin 8,0 11,1 6,6 2,1 MSCI North America (Daily TR USD Net) 17,7 23,7 25,9 10,8 2,4 Merrill Lynch Euro High Yield Index 11,4 15,5 9,8 1,5 koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Tuotto, % (Kehittyvät markkinat) Japani 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Parvest Equity Japan Small Cap 17,8 18,6 14,8 1,2 Sparinvest SICAV Emerging Markets Corp. Val. Bonds EUR R 11,0 6,8 3,0 1,55 Evli Japani 8,5 12,6 4,6 7 14,4 0,3 1,60 Parvest Bond World Emerging Corporate 9,8 13,2 6,3 Nordea Japani 9,3 12,2 6,2 2 13,8 0,4 1,01 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 7,8 8,1 9,1 3 4,6 7,2 1,00 OP-Japani 8,411,7 -0,7 9 17,2 -0,1 1,96 Danske Invest Em Markets Debt 8,3 7,7 8,3 1 3,4 6,6 1,13 eQ Japani Indeksi 1 K 8,3 11,0 8,0 4 16,0 0,5 0,50 Parvest Bond Asia ex-Japan 9,1 7,6 13,3 5,3 Luokka keskimäärin 8,0 11,5 6,8 14,6 0,5 Luokka keskimäärin 6,8 6,8 7,6 4,5 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 8,7 11,8 8,0 16,2 0,5 Merrill Lynch Emerging Markets Sov. & Credit TR 11,8 16,6 13,6 5,2 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Kehittyvät markkinat kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Rahamarkkinarahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut FIM Sahara 16,7 31,0 47,6 66 10,4 4,5 3,25 Ålandsbanken Money Market SEK A 3,0 1,1 -5,4 1 6,0 Taaleritehdas Dinaari Osake 24,6 42,7 10,8 3,9 2,70 OP-Euro 1,41,0 0,4 8 0,2 0,2 0,30 eQ Kehittyvä Aasia 1 K 19,4 18,2 14,9 1,2 SEB Money Manager B 1,0 0,9 0,2 2 0,1 0,1 0,40 eQ Itä-Eurooppa 12,7 18,0 11,0 55 11,0 1,0 1,61 eQ Rahamarkkina 1 K 0,9 0,8 0,3 3 0,0 0,2 0,25 eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 17,4 7,9 10,8 0,7 2,51 Nordea Korko 0,7 0,7 0,2 0,1 0,2 0,40 Luokka keskimäärin 4,2 6,9 8,3 15,6 0,8 Luokka keskimäärin 0,9 0,6 0,4 0,9 MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net) 7,5 9,5 11,4 11,1 1,0 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Maailma Muut lyhyen koron rahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut PYN Elite 32,4 44,7 43,7 1 16,4 2,6 1,10 Nordea Korkotuotto 4,4 8,1 4,6 1,6 0,3 0,60 Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö 8,8 22,0 12,4 33 12,6 1,0 1,91 Danske Invest Yhteisökorko Plus K 3,2 3,8 2,6 2 0,3 1,2 0,43 SEB Global Chance/Risk Fund 14,8 21,8 25,9 17 11,3 2,3 OP-Korkotuotto II 2,9 3,5 1,7 16 0,3 0,6 0,15 Danske Invest Kestävä Arvo Osake 13,7 20,9 17,7 4 9,3 1,9 1,60 eQ Vaihtuva Korko 1 K 2,0 2,9 2,6 17 0,4 0,1 0,00 Seligson & Co Phoenix A 12,0 20,4 5,0 5 11,6 0,4 1,12 Danske Invest Yhteisökorko K 2,5 2,6 1,7 4 0,1 0,6 0,33 Luokka keskimäärin 11,6 17,5 16,1 9,9 1,6 Luokka keskimäärin 2,0 2,1 1,2 1,0 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,1 20,4 19,6 9,0 2,1 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa MUUT RAHASTOT 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut SEB European Optimum B 7,2 12,8 11,2 7 8,0 1,4 1,30 SEB Listed Private Equity 12,7 22,3 13,8 11,5 1,2 SEB Finland Optimum B 7,0 11,7 11,1 4 7,6 1,4 1,30 SEB Finland Momentum B 6,7 15,7 6,5 10 16,0 0,4 2,50 Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 5,8 10,2 7,7 5 6,2 1,2 1,70 VISIO EM Multi Strategy A 1,6 13,3 24,4 11 9,0 2,7 138,00 Ålandsbanken Premium 70 5,5 9,7 4,3 6 7,6 0,5 1,92 VISIO Allocator 11,7 18,3 8,8 2,1 Evli Suomi Mix B 5,5 8,7 5,4 1 5,5 0,9 1,83 Eliksir 3,36,0 8,8 9 4,8 1,8 3,18 Luokka keskimäärin 5,9 9,0 7,6 6,5 1,1 Luokka keskimäärin 2,3 2,6 4,3 7,1 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,2 18,3 13,6 11,0 1,2 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 38 viisas raha 08/2014 Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset (splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet on oletettu sijoitettavaksi rahastoon niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti. Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina. Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella: Rahaston kolmen vuoden takainen sijoitus omassa rahastoluokassaan kolmen vuoden tuoton perusteella. Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi 20%, rahaston tuotto pysyy kahtena vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston tuotto-odotuksesta. Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Duraatio: Korkorahaston duraatio kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat rahastojen ilmoittamia. Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia. Terveisiä Lasselle Lasse tuli mieleeni, kun tutkin tässä lehdessä julkaistun varainhoitotutkimuksen tuloksia. Lasse oli yhteyshenkilöni vuosia sitten, kun olin erään suuren finanssitalon yksityispankin asiakas. Hänen neuvojensa ansiosta vältyin tekemästä oman talouteni asioita hoitaessani virhettä, joka olisi todennäköisesti vaikuttanut elämääni enemmän kuin mikään muu yksittäinen taloudellinen ratkaisu. Noloa tunnustaa, mutta en ehkä tuolloin muistanut sanoa kiitos. Lasse teki hyvää työtä alusta pitäen. Olin toki aiemminkin miettinyt omia ja perheeni taloudellisia tavoitteita ja tarpeita, mutta hänen kanssaan kävin nämä asiat läpi ajan kanssa ja pohjamutia myöten. Tästä perinpohjaisuudesta on minulle ollut enemmän hyötyä kuin yhdestäkään yksittäisesti sijoitusneuvosta tai -näkemyksestä. En tiedä, mitä Lasse nykyisin työkseen tekee. Voi olla, että hän työskentelee samaisessa yksityispankissa edelleen. Meidän tiemme erosivat, koska kyllästyin ison talon byrokratiaan. Lassen juttusilla alkoi olla samanlainen olo kuin lääkärillä käydessä: ensin juteltiin hetki niitä näitä, sen jälkeen Lasse kääntyi tietokoneensa puoleen ja ryhtyi päivittämään sinne työnantajansa ja lainsäätäjän edellyttämiä tietoja. Nykyisin poimin rusinoita pullasta. Olen yhden paljon pienemmän yksityispankin asiakas pitkälti silkasta mukavuudenhalusta. Olen neuvotellut omaisuudenhoitopalkkion pieneksi, koska en vaivaa pankkiiriani asioillani kovin usein. Hänen avullaan saan kuitenkin hoidettua raha-asiani näppärästi ja voin halutessani pallotella ajatuksia allokaatiosta ja joskus jopa yksittäisistä sijoituskohteista. Merkittävää osaa sijoituksistani hoidan kuitenkin itsenäisesti toisessa paikassa. Tämän varainhoitajan toimintafilosofia vastaa omaani ja sen raportointipalvelut helpottavat sijoitusten hoitoa olennaisesti. Kolmanteen yksityispankkiin menin sen erikoisosaamisen vuoksi. Olin kiinnostunut eräästä sijoitustuotteesta ja suhde yksityispankkiin tuli sen mukana. En lainkaan hämmästynyt, kun varainhoitotutkimuksesta luin, että myös muut sijoittajat arvostavat asioinnin helppoutta ja raportoinnin laatua. Sen sijaan yllätyin, kun keskimääräistä tärkeämpänä tekijänä nousi esiin myös varainhoitajan kyky ennakoida markkinoiden käänteitä. Minusta käänteiden ennakoimisesta on sijoittajalle ennemmin haittaa kuin hyötyä. Eihän käänteiden siinä tahdo onnistua kukaan. Nekin, jotka onnistuvat, onnistuvat satunnaisesti. Niinpä keskityn pitämään huolta siitä, että salkkuni allokaatiot pysyvät niille asettamissani rajoissa. En tosin ole kovin hyvä siinäkään. Halpoja osakkeita on kyllä kurssien laskettua helppo ostaa, mutta kurssien noustessa myyminen on vaikeampaa. Niin, että terveisiä vaan Lasselle. Ei mitään uutta auringon alla.• Helena Ranta-aho Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin erikoistunut taloustoimittaja. Hän on hoitanut omaa sijoitussalkkuaan yli 30 vuotta. viisas raha 08/2014 39 JÄSENSIVUT MITÄ www.osakeliitto.fi • toimisto@osakeliitto.fi Arvopaperisäästäjät 15.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 13 Ravintola Perhossa Mechelininkatu 7, Hki. Ilm. p. 050-3610072. ohjelma klo 17.15 alkaen ja taloustunnin jälkeen syyskokous klo 18.30. Ilm. 12.10. menn. ossi.manner@gmail.com / 0405928745. Espoo Kemi 28.10. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver Oyj ja Solteq Oyj klo 17-19, Tapiola Garden Hotelli, Tapionaukia 3, Galleria Kabinetti. Yhtiöitä esittelevät toimitusjohtajat. Tarjolla pientä iltapalaa. Ilm. 24.10. menn. info@osakesijoittajat.fi Helsinki 9.10. Sijoituskerho klo 18–20 the Pullman Barin kabinetissa Helsingin rautatieasemalla. Puhujina Roger Wessman ja Denis Strandell MarketNoze Oy:sta. Ilm. nettisivujen kautta. 29.10. Pörssiyhtiöesittelyt Raute Oyj ja Alma Media Oyj klo 17-19, Radison SAS Royalissa, Runeberginkatu 2. Tarjolla pientä iltapalaa. Ilm. 24.10. menn. nettisivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Hyvinkää 23.10. Kone Oyj:n avoin sijoittajailta ja yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Koneen auditoriossa, Hissikatu 3. Ilm. heti mauri.keinanen@ pp.inet.fi 13.11. Jäsenistön matka Sijoitus Invest 2014 messuille. Klo 12 kokoontuminen ja lounas Harlekiinissa, jonka jälkeen matka Helsinkiin. Paluu Hyvinkäälle n. klo 17. 27.11. Sijoitus- ja keskusteluilta jäsenistölle klo 18 Harlekiinissa. Teemana mm. HySOS jäsentutkimus. Hämeenlinna 30.10. Sijoituskerho Piparkakkutalon Albert-kabinetissa klo 18.30. Ilm. 17.10. menn. sijoituskerho@hotmail.fi Joensuu 29.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Siltakatu 20 A 4.krs. Sääntömääräiset asiat sekä 1000 € sijoitusvaltuuden antaminen hallitukselle. Jyväskylä Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 17.30 Laajavuoren retkeilyhotelli Laajarin alakerran kokoustilassa. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista sijoitusasioista. Osakesäästäjät tarjoavat pullakahvit. Mahd. tied. eerotol@gmail. com tai 045-2377227. 14.10. Danske Bankin taloustunti ja Sääntömääräinen syyskokous. Dansken 40 viisas raha 08/2014 22.10. Porinakerho ja syyskokous Kemin Nordeassa, Keskuspuistokatu 2, Kemi. Ilm. maritta.matikainen@danskebank.fi. Kokkola 5.11. Pörssi-ilta Seinäjoella klo 17.30, vuosikokous bussimatkan aikana. Lähtö Kokkolan linja-autoasemalta klo 15.30. Ilmainen bussikuljetus. 4.12. Yritysvierailu Kannustalo Oy, Kannus (bussikuljetus) klo 18 Kotka Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 17.15. Pub Jaakko V, Kirkkokatu 10. Kouvola Kuukausikokoukset kuukauden ensimmäisenä tiistaina Kouvola-talolla, kokoushuone Tynnilässä klo 18. 4.11. Vieraana Etteplan Oyj: Tj Juha Näkki ja 2.12. Vieraana Suomen Pankkiiriliike Oy: sij.asiantuntija Stefan Sburatura. Kuopio 9.10. Sijoitusilta klo 17–19 yhteistyössä Goodmarketing Oy:n kanssa Sokos Hotel Puijonsarvessa. Esittäytymässä Sotkamo Silver Oyj ja Soprano Oyj. Kahvitarjoilu. Ilm. nettisivujen kautta. 9.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 19 Sokos Hotel Puijonsarvessa. Kahvitarjoilu. 27.10. Sijoituskerho. Klo 18 - 20 Sokos Hotel Puijonsarvessa. Ajankohtaiset aiheet. 6.11. Sijoitusilta Klo 17 alkaen Sokos Hotel Puijonsarvessa. Terveysteknologiyhtiö Revenio Oyj sijoituskohteena esittelee tj Olli-Pekka Salovaara. Kahvitarjoilu. Ilm. 31.10. menn. nettisivujen kautta. 12.-13.11. Matka Sijoitus Invest 2014 messuille. Iisalmen yhdistyksen järjestämälle omakustanteiselle matkalle paikkoja rajoitetusti. Tietoja yhdistyksemme verkkosivulla tai tiedustelu Petteri Koposelle p. 0503551238. Lahti 15.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 18, lisätiedot myöh. Ilm. 8.10. menn. miika_80(at)suomi24.fi tai txt 0400762102. Kaikki tulevat tapahtumat löytyvät yhdistyksen nettisivuilta: http:// www.osakeliitto.fi/paijathameen_ osakesaastajat Lohja 30.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 17 Säästöpankin Lohjan konttorissa (Laurinkatu 48). Kokouksen jälkeen sijoitusilta klo 18 alkaen. Mikkeli Sijoituskerho syyskuusta alkaen joka kuukauden toinen tiistai klo 18–20.30 Huoneistohotelli Marjassa, Jääkärinkatu 8. HUOM! Sijoituskerho lokakuussa poikkeuksellisesti keskiviikkona 15.10. Oulu 13.10. Porinakerho klo 18 Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4. Ei ilmoittautumista. Pori 6.10. Sijoitusilta klo 18 Suomalaisella Klubilla. Aiheena Tekninen analyysi. Luennoitsijana Risto Hoikkala Trend Servicestä. 7.10. Veroilta klo 18.30 Porin Yliopistokeskuksen auditoriossa. Aiheena "Veromuutokset vuonna 2015". Yhdessä Veronmaksajien Porin osaston kanssa. 14.10. Pörssitunti ”Miksi Pohjoismaihin?” etälähetys klo 17.15 Porin Danske Bankin konttori, Yrjönkatu 10. Ilm. 8.10. pori. konttori@danskebank.fi 22.10. Syyskokous klo 18 Sokos Hotelli Vaakuna. Sääntömääräiset asiat ja mietimme mahd. lisäsijoituksia sekä meille esittäytyy Satakunnan Osuuskauppa ja kuulemme kaupanalan näkymiä. 12.11. Matka Sijoitusmessuille Helsinkiin. Lähtö linja-autolla Porista klo 6.30, paluu illalla. 3.12. Sijoitusilta ja pikkujoulu. Lisätiedot myöh. Kaikkiin tilaisuuksiin, pl. Dansken Pörssitunti, ilm. nettisivujen ilmoittautumisjärjestelmän kautta: www. osakeliitto.fi/satakunnan_osakesaastajat Savonlinna 14.10. Sijoittajakerho klo 18 Pietari Kylliäinen, Sarani – kabinetti. 28.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Suur-Savon Op:n kokoushuone. Aluksi varainhoitaja Juha Mustapää esittelee uuden eTrader kaupankäyntipäätteen ja kertoo markkinasta. 12.11. Sijoitus Invest messumatka Helsinkiin. Lähtö klo 5.30 Suur-Savon OP takapihalta. Ilm. sirkku.M1.hokkanen@ op.fi tai 040-7546060. Tervetuloa jäsenet ja ei-jäsenet. Seinäjoki Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18 Seinäjoen srk:n tiloissa, Ala-kuljunkatu 2. 9.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 17 Marttilan talli. Ilm. 5.10. menn. minna. pihlajamaki@fimnet.fi tai 040-756 8308 Tampere 28.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 18, Tampereen yliopisto, Linna-rakennus. 29.10. Pörssiyhtiöesittelyt Alma Media ja Innofactor klo 17, Tulli Business Park. 30.10. Sijoituskerho klo 17, TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12. 11.11. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver ja Elisa klo 17, Tulli Business Park. 13.11. Kuljetus Sijoitus Invest –messuille Helsinkiin. Lähtö Tampereen linjaautoasemalta klo 7.30. 18.11. Alfred Bergin sijoitusilta klo 17.30, Tampereen yliopiston Linna-rakennus. Lisätietoja ja ilmoittautumiset nettisivujen kautta. Turku Kuukausikokoukset Turun Pääkirjaston Studiossa klo 18–20, 9.10., 6.11. ja 4.12. Vapaat keskustelutilaisuudet Koulun Historian luokassa klo 18–20, 16.10., 20.11. ja 18.12. Tapahtumatiedot ja ilm. kaikkiin tilaisuuksiin: www. varsinaissuomenosakesaastajat.fi Uusikaupunki Sijoituslounaat joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 12 Hotelli Aquarius, Wellamo-kabinetti, Kullervontie 11 B. Vaasa 5.11. Pörssiyhtiöilta Seinäjoella. Tilaisuudessa esiintyy kaksi pörssiyhtiötä, lisätiedot myöh. Bussikuljetus Vaasan kaupungintalolta. Ilm. https://eforms. uwasa.fi/lomakkeet/3423/lomake.html tai txt 029-449 8480 Vihti-Karkkila 22.10. – 5.11. Sijoituskurssi Vihti klo 18. Kurssi on maksuton ja järjestetään yhdessä Karkkilan työväenopiston ja Hiiden opiston kanssa. Ilm. opistojen kurssi-ilmoittautumisten kautta. Kurssin tarkempi sisältö sekä ohjeet http:// www.osakeliitto.fi/vihti-karkkilan_ osakesaastajat Kaksijakoisia tunnelmia Tervehdys ja hyvää syksyn alkua kaikille osakesijoittamisesta kiinnostuneille kanssaihmisille! Syksy osakemarkkinoilla on alkanut kaksijakoisissa tunnelmissa. Sijoittajat ovat edelleen varpaillaan Euroopan suhteen, eivätkä Ukrainan kriisistä johtuneet kauppapakotteet ole tilannetta yhtään helpottaneet. Toisena murheenkryyninä Euroopan lisäksi sijoittajia arveluttaa tällä hetkellä Kiinan hidastunut talouskasvu. Toisaalta Yhdysvalloissa menee tällä hetkellä hyvin ja osakekurssit takovat siellä vähän väliä uusia ennätyksiä. Osakesijoittajan kannalta tämän hetken markkinaympäristö on siis kaiken kaikkiaan haastava. Matalat markkinakorot tukevat kuitenkin osakesijoittamista ja markkinoiden epävarma tilanne Euroopassa ja Kiinassa voivat parhaimmassa tapauksessa avata oivia ostopaikkoja. Suomen taloustilanne näyttää edelleen synkältä ja hitaaseen talouskasvuun, heikentyneeseen ostovoimaan ja kilpailukykyyn on vaikea uskoa löytyvän ratkaisua lähiaikoina. Työttömyys Suomessa pahenee päivä päivältä ja varsinkin korkeasti koulutettujen työttömien räjähdysmäinen kasvu on huolestuttavaa. Toisaalta suomalaisiin yrityksiin sijoittavan onni on yritystemme kansainvälisyys, joka mahdollistaa maantieteellisen hajautuksen Suomi-riskiä pienentäen. Helsingin Osakesäästäjien syksy 2014 Toiminta Helsingin Osakesäästäjissä on pyörähtänyt käyntiin kesän jälkeen mielenkiintoisilla yritysesittelyillä. Perjantaina 12.9. kävimme päiväretkellä Turussa, jossa ohjelmassa olivat HKScanin ja Raision yritysvierailut. Matka onnistui niin järjestelyjen kuin säänkin puolesta loistavasti, ja 32 mukana ollutta jäsentämme saivat tärkeätä tietoa kyseisten yritysten tämän hetken taloustilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Tiistaina 16.9. olivat yritysesittelyvuorossa Oriola KD ja SSH Communications Services, jotka jatkoivat syksyn hyvien esiintymisien antia. Tällä kertaa tapahtuman järjestäjänä toimi yhteistyökumppanimme Good Marketing Oy ja tapahtuma pidettiin Radisson Blu Seasidessa. Syyskuun ULUU KU ? Paikallisyhdistykset viimeisellä viikolla 29.9. Raute ja Alma Media jakoivat osakkeenomistajille tärkeätä tietoa Radisson SAS Royal -hotellissa. Tämäkin tapahtuma oli niin ikään yhteistyökumppanimme Good Marketingin järjestämä. Syksyn ja alkutalven aikana Helsingin Osakesäästäjille on tiedossa lisää mielenkiintoisia yritysesittelyitä. Vuorossa ennen vuodenvaihdetta ovat mm. Sotkamo Silver, Solteq, Soprano ja Innofactor, joten paljon mielenkiintoista yritystietoutta on jäsenillemme luvassa. Myös sijoituskerho polkaistaan käyntiin lokakuun 9. päivänä. Syksyn ensimmäiseen kerhoomme saimme houkuteltua MarketNozen tutkimusjohtajan Roger Wessmanin, joka tunnetaan myös aiemmista pesteistään mm. Evlin ja Nordean pääekonomistina. Toisena puhujana kerhossa esiintyy MarketNozen myyntijohtaja Denis Strandell, joka kertoo marketnoze.com -verkkopalvelun hyödyistä yksityissijoittajille. Lokakuun sijoituskerhon jälkeen kokoonnumme marraskuussa ja paikalla on silloin Helsingin Osakesäästäjien oma asiantuntija kertomassa markkinatunnelmista. Syksyn muista tapahtumista mainittakoon 12.-13. marraskuuta Sijoitus Invest -tapahtuma Helsingin Wanhassa Satamassa, jossa Helsingin Osakesäästäjillä on esiintymisiä ja edustusta myös Osakesäästäjien Keskusliiton ständillä. Helsingin Osakesäästäjät valitsevat myös hallituksensa jäsenet syyskokouksessaan loka-marraskuussa. Lisäksi suunnittelemme järjestävämme syksyn aikana vähintään yhden nuorille suunnatun sijoituskerhon, jossa käsitellään osakesijoittamista nuorten näkökulmasta. Monenlaisia tapahtumia on siis syksyllä vielä edessä, ja keväälle on suunnitteilla myös sijoituskurssi Helsingin työväenopistossa. Henri Huovinen Helsingin Osakesäästäjät ry:n toiminnanjohtaja 1.9.2014 alkaen. viisas raha 08/2014 41 JÄSENSIVUT Osakesäästäjien golfmestaruudet ratkaistiin Porissa Osakesäästäjien keskusliiton golfmestaruudesta kisattiin lauantaina 6.9.2014 ”aina aurinkoisessa Yyterissä”. Pienen aamusumun haihduttua kaunis syyssää todella helli pelaajia, joita viime hetken peruutusten jälkeen oli kuusitoista. Pienehköstä osallistujamäärästä huolimatta positiivista oli se, että kilpailemaan saapui kuitenkin pelaajia seitsemästä eri paikallisyhdistyksestä. Mestaruuskilpailu pelattiin nyt kuudennen kerran. Henkilökohtaisen mestaruuden lisäksi kilpailtiin nyt ensi kertaa paikallisyhdistysten välinen joukkuekilpailu. Joukkueen kooksi oli määritetty kolme pelaajaa, joista kahden parhaiten onnistuneen tulos muodosti joukkueen tuloksen. Tällä mahdollistettiin myös kahdenhengen joukkueiden osallistumisen. Voittaja ja Osakesäästäjäliiton Suomenmestari 2014 on Pekka Setälä Satakunnan Osakesäästäjistä 1.Setälä PekkaSatakunnan Osakesäästäjät 38 bp 2.Kalliomäki PekkaSatakunnan Osakesäästäjät 34 bp 3.Grönroos KeijoSatakunnan Osakesäästäjät 34 bp 4.Niemi JouniVarsinais-Suomen Osakesäästäjät 32 bp 5.Salmi VeliSatakunnan Osakesäästäjät 32 bp 6.Pynninen JariRauman Seudun Osakesijoittajat 29 bp Joukkuekilpailun kiertopalkintoon sai ensimmäiseksi nimensä Satakunnan Osakesäästäjien ykkösjoukkue Pekka Setälä – Veli Salmi. 1.Satakunta I Pekka Setälä – Veli Salmi 70 bp 2.Satakunta IIIPekka Kalliomäki – Keijo Grönroos – Riitta Ruusunen 68 bp 3.Varsinais-Suomi IIJouni Niemi – Tomi Vesamo 57 bp Paras ladyRiitta Ruusunen Paras scratch-tulos Jouni Niemi 18.11.2014 Osakesäästäjien yhtiöilta – Käänneyhtiöt Marraskuun yhtiöillassamme tutustumme kolmeen mielenkiintoiseen käänneyhtiöön. Käänneyhtiöt ovat usein sijoittajien unohtamia johtuen niiden historian taakasta. Käänneyhtiöissä piilee merkittävää tuottopotentiaalia käänteen onnistuessa, sillä markkinoiden odotukset yhtiöiden kehityksen suhteen ovat hyvin vaatimattomia. Suominen, Glaston ja Efore ovat kaikki mielenkiintoisessa tilanteessa olevia käänneyhtiöitä joiden liiketoiminnan perusta on kunnossa ja edellytykset liiketoiminnan käänteelle ovat hyvät. Aika ja paikka: tiistai 18.11.2014 klo 17:30 – 20:30, Hotelli Marskin CarlGustaf -auditorio (2. krs), Mannerheimintie 10, Helsinki Paikalla yhtiöiden toimitusjohtajat Nina Kopola (Suominen Oyj), Arto Metsänen (Glaston Oyj) ja Vesa Vähämöttönen (Efore Oyj) sekä Inderesin analyytikot Juha Kinnunen, Mikael Rautanen ja Antti Viljakainen. Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www. osakelitto.fi -> tapahtumat 84 lyöntiä Pisin väyläavausJouni Niemi Lähimmäs lippua Pekka Setälä Satakunnan Osakesäästäjien joukkueen voitettua kiertopalkinnon, lienee järjestelyvastuu ensi vuonnakin Porissa. Siispä toivotan Osakesäästäjäliiton golfarit runsain joukoin Yyterin golfkentälle kamppailemaan vuoden 2015 mestaruuksista. Pekka Kalliomäki golfvastaava Satakunnan Osakesäästäjät PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILLAT 6.11.2014 OULU, Radisson Blu, klo 17. Esittelyssä Elektrobit, Vacon ja Outokumpu. 10.11.2014 ESPOO, Dipoli, klo 17. Esittelyssä Orion, Elektrobit ja Outokumpu 17.11. 2014 HELSINGFORS, Börskväll på svenska, Börshuset, kl. 17, Konecranes, Fiskars och Munksjö 18.11.2014 JYVÄSKYLÄ, Yliopisto, Agora, Mattilanniemi 2, klo 17. Esittelyssä Orion, UPM ja Outotec 20.11.2014 TURKU, Mauno Koivisto –keskus, klo 17.00. Esittelyssä Orion, Fiskars, Outotec 24.11.2014 HELSINKI, Pörssitalo, klo 17. Esittelyssä SRV, Fiskars ja Finnair 26.11.2014 TAMPERE, Tampere-talo, klo 17. Esittelyssä Vacon, Outokumpu ja Fiskars Lisätiedot ja ilmoittautumiset: http://www.porssisaatio.fi/porssisaatio/porssi-illat/ 42 viisas raha 08/2014 SEMINAARIRISTEILY TALLINNAAN 25.–26.10.2014 Lähde mukaan Osakesäästäjien seminaariristeilylle lokakuussa! Puhujina professorit Jarmo Leppiniemi ja Timo Rothovius, ekonomisti Roger Wessman sekä salkunhoitaja Seppo Kurki-Suonio. Aiheina mm. sijoittajan talousnäkymät ja Pohjoismaiset pörssiyhtiöt. Matkustamme Tallinnan reitille äskettäin siirtyneellä m/s Baltic Queenilla. Sunnuntaiaamuna on mahdollisuus maissakäyntiin Tallinnassa. Lisätiedot: www.osakeliitto. fi <http://www.osakeliitto.fi> -> tapahtumat Ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta voit tiedustella vapaita hyttejä: matkat.kuopio@pohjolanmatka.fi tai 0201 303 350 VIIMEINEN SANA Jarmo Leppiniemi LUOTTAMUS S uomalainen luottaa naapuriin, ulkomaiseen asiantuntijaan ja ministeriin. Luottamus on hyvä pohja talouden rakentamiselle, sijoitustoiminnassa sopivana annoksena välttämätöntäkin. Silti epäily on usein hyve, epäilyksen herääminen oikeassa paikassa voi olla kullanarvoista. Luottamus naapuriin näkyy asunto-osakejärjestelmässämme. Harva meistä olisi valmis takaamaan naapurinsa lainaa – vielä vähemmän mahdollisen tulevan naapurin. Silti lähes jokainen on valmis asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajana ottamaan lainan yhtiölle rakentamiseen, putkiremonttiin tms. Taloyhtiön lainan vakuutena on talo ja tontti. Jos joku osakkeenomistajista jättää osuutensa maksamatta, muut maksavat tämän puolesta uhalla, että vakuus realisoidaan. Sen ansiosta, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan lainoista naapureidensa, usein vieraiden ihmisten kanssa, olemme saaneet muuta maailmaa paremman omistusasuntojärjestelmän. Sen avulla ihmiset on saatu rahoittamaan asuntonsa, yhteiskunnan varat eivät tähän sitoudu. Luottamus ei ole osoittautunut sinisilmäisyydeksi, asunto-osakeyhtiöiden vararikot ovat äärimmäisen harvinaisia. Itse en kylläkään ostaisi asuntoa 90 prosenttisesti taloyhtiön ottamalla velalla rakennetusta talosta. Omia varainhoitajiamme ja sijoitusasiantuntijoitamme olemme oppineet epäilemään. Kaukana on se aika, jolloin nimimerkin Ekonomi 007 pörssisuositus Uudessa Suomessa nosti suositellun osakkeen kurssia 20 - 30 prosenttia. Nykyisen suositus vain harvoin heilauttaa kurssia. Mutta kun Suomessa julkaistaan uutinen ulkomaisen pankin suosituksesta, usko objektiiviseen tietoon viriää. Kun amerikkalaispankki sisällytti Outokummun suosikkiosakelistalleen, sen kurssi nousi viikossa kuudesta eurosta 6,80 euroon ja tuli sieltä alas kolmessa päivässä niin, että kurssi tätä kirjoitettaessa on 6,20 euroa. Voi Outokumpu olla hyväkin sijoitus, mutta on se vain niin, että hyvien sijoitusvihjeiden antaminen ilman sisäpiirin tietoa on yhtä toivotonta niin Helsingissä, Lontoossa kuin New Yorkissakin. Pankkien on suosituksia pakko antaa: rahasto- ja muu sijoitusvälinebusiness elää ennustajaeukkojen ja -ukkojen runosuonen varassa. Ministerit johtavat maata ja vaikuttavat sijoittamisen edellytyksiin. Siksi ministereiden viestintää kannattaa seurata: ja aivan erityisesti, jos ministeri puhuu yksittäisestä yhtiöstä. Suomessa on joukko valtionyhtiöitä, joiden toimintamahdollisuuksista, esimerkiksi johtajista ministerit näyttävät joskus päättävän jopa suoraan. Ministereiden puheet saattavat sisältää osto- ja myyntisignaaleja. Äskettäin valtion omistuksista vastaava ministeri kertoi Finnair-epäilijöille ja Putin-pelkääjille ilosanoman, ”nou hätä”: Finnairin kansallinen omistus turvaa Venäjän ylilennot. Osakkeen kurssi hypähti ylöspäin. Seuraavana päivänä ministeri ilmoitti, ”on hätä”: Valtio-omistus ei sittenkään takaa Finnairin ylilento-oikeutta Venäjällä. Finnairin kurssi notkahti. On hyvä, että tulevaisuustiedonpankit, ministerit, auttavat sijoittajaa realistisiin odotuksiin. Ministerinkin olisi kuitenkin hyvä muistaa, että arvovaltaisen tahon puhe on voimakkaasti pörssikursseihin vaikuttava tekijä. Löysät puheet alentavat ministerin uskottavuutta, lisäksi monen sijoittajan varallisuudessa voi tapahtua muutoksia puheen seurauksena. Saa sijoittaja tässäkin mennä itseensä: Terve epäily on aina paikallaan – ministereiden ulostuloja ei valvo Finanssivalvonta, eikä kukaan mukaan. Puheiden merkitystä arvioidessaan sijoittaja on yksin lompakkonsa kanssa.• viisas raha 08/2014 43
© Copyright 2024