1. No category

Kunnanhallitus
§ 245
12.10.2015
Projektitoiminnan yleisohjeet/Leader, EAKR, ESR, KOR
Khall 12.10.2015 § 245
26.08.2014
Kuntastrategia-2030-asia-
Kunnanvaltuusto hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa
§:ssä
27
Rautavaaran
kunnan
uuden
kirjan.
Kunnan uusi Visio 2030: Eloa, iloa ja älyä.
= Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja
kehittävä ja hyödyntävä kunta.
Kunnan arvot:
Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.
Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä:
- Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen
ja henkilöstö.
Hyväksytty Kuntastrategia-2030- asiakirja on pohjana koko valtuustokautta koskevien tavoitteiden ja vuoden 2016 talousarvioon otettavien toiminnallisia tavoitteita laaditta-essa. Hallintokunnat kohdistavat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahon
asiakokonaisuuksiin: Elinvoima, Talous- ja yhteistyö, Palvelut ja
kuntalaiset sekä Johtaminen ja henkilöstö.
Kuntastrategia-2030-asiakirjan tavoitteena on turvata ja kehittää
lähipalveluita pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa.
Kuntastrategiaa täydentävien eri sektorikohtaisten strategioiden laadinta ja päivitys toteutetaan vv. 2014-2015. Näin tehdään kuntaan
toimenpideohjelmat, joita toteutetaan kunnan talousarvioprosessin
kautta.
Nämä toimenpideohjelmat (erilliset strategia-asiakirjat) kunnan
kehittämistyössä ovat:









Rautavaaran kunnan koulutussuunnitelma vv.2014-2015
Kunnan tietohallintostrategia: laajakaistayhteyksien hyödyntäminen
kunnassa
Rautavaaran kunnan Kiinteistöstrategia 2014-2024: ulkopuolisen
rahoituksen hakeminen: OKM, Ara, AVI, Ray
Rautavaaran kunnan oma työllisyysstrategia 2014-2016
Ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma
Tasa-arvosuunnitelma (ei ole tehty)
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Kunnan Hyvinvointikertomus/osa kunnan tilinpäätöksiä.
Kunnan kotouttamisohjelma v. 2015.
Kuntastrategia-2030-asiakirjaa tarvitaan, koska
Kuntien toimintaympäristö on ennennäkemättömässä muutoksessa.
Pohjois-Savossa tekeillä olevat kuntaliitosselvitykset saataneen ensi
vuonna tällä erää päätökseen, mutta valmistautuminen sosiaali- ja
terveystoimen rakennemuutokseen on käynnissä SoTe-laki on tulossa voimaan 2019. Muutos siirtää kunnilta päätösvallan ja rahoituksen kaikkien sosiaali- ja terveystoimen palvelujen osalta sekä
mullistaa yhteistoiminnan muodot. Muutoksella on laajat vaikutukset
kunnan hallintoon ja rakenteisiin (tukipalvelut: ruokahuolto, siivous,
kiinteistöjen hoito ja ict-tietotekniikka).
Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena.
Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi
siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan
vakaa talous luo perustan kaikelle muulle kehitystyölle.
Suomen kunnissa eletään kuntahistorian suurinta muutosten aikaa,
mikäli kaikki valmistelussa olevat uudistukset 30 kpl toteutuvat.
SoTe-uudistus, valtionosuudet, toisen asteen ja lukiokoulutuksen
järjestäminen, työllistämisvastuun siirto kokonaan kunnille muutamia esimerkkejä. Kun päälle lisätään pitkittynyt talouden lama ja
edelleen kasvava työttömyys, on kuntien talouden ja toiminnan
pitkäjänteinen hoitaminen entistäkin vaikeampaa.
Monissa kunnissa nostetaan veroja sekä henkilöstöä lomautetaan ja
irtisanotaan.
Lukiouudistuksen tavoitteet tuntuvat kohtuuttomilta pienten lukioiden
kannalta. Kriteerien mukaan pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta
saada uutta lupaa. Hyvä yhteistyö, järkevä opetusresurssien käyttö
ja taloudellinen toiminta on mahdollista vaarantua.
Usko suurten järjestäjätahojen kaikki voipaisuuteen voi pahimmillaan tuhota maaseudulla mahdollisuuden tasavertaiseen opilliseen
sivistykseen.
Taloudellinen niukkuus tulee jatkumaan, koska valtion talouden alijäämä ja kestävyysvaje on edelleen merkittävä. Tämä tarkoittaa sitä,
että niukkuus ja tätä kautta jatkuva uudelleenarviointi tulee olemaan
arkipäivää kuntatyössä niin ensi kuin tulevinakin vuosina.
Kunnan menestyminen edellyttää meiltä kaikilta vahvuuksien hyödyntämistä, heikkouksien poistamista ja strategisen painopisteiden
valintaa.
Koulutuksella on merkittävä rooli kunnan kehittämistyön edistäjänä.
Oikeanlainen ja monipuolinen osaaminen yhdessä sopivan ilmapiirin, vuorovaikutusmahdollisuuksien ja järjestelmällisen asioiden kehittämisen kanssa mahdollistavat hyvän lopputuloksen.
Tuskin kukaan vastuunsa tunteva luottamushenkilö tai viranhaltija
johtaa kuntaansa heikkouksilla ja uhilla.
Todellisia haasteita ovat tulevaisuudessa vanhustenhoito (seniorien
avohoito ja asumispalvelut) sekä erikoissairaanhoidon kustannusten nousu, joka johtuu osittain lääketieteen kehityksestä ja suurelta
osin kustannusten jakoperusteista (peruskunnat ja valtio).
Vanhustenhoidon osalta suuri kysymys on se, miten laajoiksi vanhusten subjektiiviset oikeudet kasvatetaan ja kuinka olemattomaksi
oma- ja etenkin omaisvastuu häivytetään.
Puheet ja teot eivät varmasti kohtaa, koska kustannuseroja ja
kunnan taloudellista asemaa ei selitä kunnan maantieteellinen
sijainti, poliittinen rakenne, verokertymä tai käytettävissä olevien
tulojen määrä asukasta kohti. Väestön ikärakenteella ja kunnan
pinta-alalla on jonkun verran merkitystä, mutta ratkaisevinta on se
toimintakulttuuri, joka kunnassa vallitsee. Ja sen määrittää
ensisijassa kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto.
Päämäärän mukaiset tavoitteet ja keinot sekä toimenpiteet näkyvät
myös jokaisen hallintokunnan kohdalla. Useilla kunnan elinkeinoelämän kehittämisprojekteilla (TA 2016/Hankesalkku vv. 20162018) pyrimme laajentamaan kunnan verotulopohjaa.
Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka ovat paikallisella tasolla monella
tavalla toisiinsa liittyvä kokonaisuus, niiden keskinäinen yhteen
nivominen olisi strategiatyössä useimmiten tarkoituksenmukaisinta.
Kuntastrategia 2030-asiakirjan toteutumista on myös mitattava ja
käytettävät mittarit on laadittava mahdollisimman käytännönläheisiksi.
Rautavaaran kunnan työttömyysaste syyskuussa 2015 17,0 % ja
työttömänä on 653 henkilöä.
Hankesalkun 2015-2018 annetaan valtion ja EU:n rahoittajaviranomaisten projektien hallinnoinnista omat ohjeensa, joten kunnanhallitus antaa ohjeet siitä, miten projektit toimivat suhteessa kunnanhallitukseen.
Tällä hetkellä voimassa oleva yleisohje on annettu kunnanhallituksen kokouksessa nro 13/22.8.2011 §:sä 186: antaa ohjeeksi, että
kaikkien Rautavaaran kunnan hallintokuntien/lautakuntien hanketoiminnan (Hankesalkku) tulee olla selkeästi kytketty paikallisiin ja
alueellisiin kehittämistavoitteisiin ja kuntatalouden vahvistamiseen
(tuloslaskelman vuosikatteen yläpuoliset erät: verotulo-kertymän
lisääminen).
Projektien lukumäärän sijasta Rautavaaran kunnan panostuksen
tulee keskittyä niiden vaikuttavuuden parantamiseen. Tarkemmat
linjaukset tehdään RAUTAVAARA-SAVOTAssa:Kuntastrategia
2030-asiakirjassa.
Rautavaaran Savotta käynnistyi valtuuston strategiaseminaarissa
tiistaina 22.3.2011 klo 10.00 alkaen Metsäkartanon SAVOTTA-salin
tiloissa.
Nyt annettavat projektitoiminnan yleisohjeet koskevat niitä projekte
ja, joissa kunta toimii vastuullisena toteuttajana ja niitä, joihin Rautavaaran kunta saa rahoitusosuutta.
Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh.
040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fi
Kj:n ehdotus:
Kunnanhallitus päättää antaa projektitoiminnan yleisohjeeksi, että:
1. kaikkien Rautavaaran kunnan hallintokuntien/lautakuntien hanketoiminnan (Hankesalkku) tulee olla edelleen selkeästi kytketty paikallisiin ja alueellisiin kehittämistavoitteisiin ja kuntatalouden vahvistamiseen: tuloslaskelman vuosikatteen yläpuoliset erät: verotulokertymän lisääminen. Projektien lukumäärän sijasta Rautavaaran kunta panostaa niiden vaikuttavuuden parantamiseen.
2. projektisuunnitelma on hyväksyttävä kunnanhallituksessa tai tulosalueen vastuulautakunnassa. Projektisuunnitelman perusteella
tehdään hankehakemus rahoittajalle.
3. rahoittajan tehtyä päätöksen hankkeen hyväksymisestä, kunta
tekee päätöksen projektin aloittamisesta ja asettaa ohjausryhmän.
Ohjausryhmän kokouksista tehdään pöytäkirjan hallintosäännön
mukaisesti.
4. kunnanhallitukselle annetaan raportti kaksi kertaa vuodessa.
Vuoden kestävistä projekteista kerran vuodessa, projektin etemisen
taloudesta. Lisäksi projektin tavoitteet ja toimintasuunnitelma kunnan
talousarvion Hankesalkussa ja saadut tulokset selvitetään kunnan tilinpäätöksessä.
5. projektipäällikön tai projektista vastuussa olevan henkilön tulee
tulee informoida kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa projektin toiminta-aikana poikkeamista hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan nähden.
Tarvittaesssa tulee tehdä muutoshakemus/korjausliike rahoittajalle.
6. projektin päätyttyä loppuraportti esitellään kunnanhallitukselle.
7. projektipäällikkö tai projektista vastuussa oleva henkilö vastaa
hankkeen etenemisestä, seuraava vastuullinen taho on se hallintokunta, jonka budjetissa projektin rahaliikenne on.
8. Rautavaaran kunnan hallinnoima projekti kilpailuttaa hankinnat
voimassa olevan hankilain mukaisesti.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.
_________________