Selostus - Pudasjärven kaupunki
ASEMAKAAVASELOSTUS luonnos 10.8.2015 TYÖNUMERO: E 26048.20 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PIETARILAN ASUINALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KURENALAN POHJOISEN OSAN ASEMAKAAVA PIETARILAN ASUINALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan kortteleihin 1,1,3, 12-14, 16-21 ja 28 sekä niihin liittyviin viher-, vesi-, liikenne- ja katualueisiin. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1-3, 12-13, 16-21 ja 28 sekä niihin liittyvät viher-, vesi-, erityis-, liikenne- ja katualueet. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu 27.2.2013 ja laajennuksesta 5.3.2014 Hyväksytty Pudasjärven kaupunginvaltuustossa __.__.2016, § 1 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ........................................................................................ 4 1.1 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................... 4 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista........................................................................... 4 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista.............................................................................................................. 4 2 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .............................................................................................. 5 3 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista................................................................................ 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................... 7 3.1.2 Luonnonympäristö ............................................................................................ 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö ..................................................................................... 10 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto ............................................................................. 16 3.1.5 Maanomistus .................................................................................................. 18 3.2 Suunnittelutilanne ..................................................................................................... 19 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....................... 19 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................ 23 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .............................................................................. 23 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ........................................... 23 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................ 23 4.3.1 Osalliset ......................................................................................................... 23 4.3.2 Vireilletulo ....................................................................................................... 24 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ..................................................... 24 4.4 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................ 25 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ......................................................... 26 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, asukaskyselyn tulokset ....................... 26 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, niiden vertailu ja vaikutukset ............................. 28 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta.................................................... 28 4.5.2 Sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ........... 28 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta .............................................................. 31 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................... 31 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS............................................................................................. 32 5.1 Kaavan rakenne ........................................................................................................ 32 5.1.1 Valmisteluvaiheen mitoitus ............................................................................. 32 5.1.2 Palvelut .......................................................................................................... 33 5.1.3 Korttelialueet .................................................................................................. 33 5.2 Aluevaraukset ........................................................................................................... 33 5.2.1 Muut alueet..................................................................................................... 37 5.2.2 Liikenne ja tekninen huolto ............................................................................. 38 5.2.3 Erityisominaisuudet ........................................................................................ 39 5.3 Kaavan vaikutukset ................................................................................................... 40 5.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ......................................... 41 5.3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ....................... 41 5.3.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin ........................................................................................................ 41 5.3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen .................................................................................................... 41 2 5.3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön .............................................................................................................. 42 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset................................................................................. 42 5.4 Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................. 42 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................ 43 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ............................................... 43 6.2 Pietarilan asuntoalueen rakentamisen toteutus ......................................................... 43 6.3 Ympäristörakentaminen ............................................................................................ 45 6.4 Toteuttaminen ja ajoitus ............................................................................................ 46 Valokuvat: AIRIX Ympäristö Oy / Riitta Yrjänheikki ja Elina Marjakangas, ellei toisin mainita. Liitteet: Asemakaavan seurantalomake 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalueet sijoittuvat Iijoen ja Pietarilantien varteen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 26,5 hehtaaria. Asemakaavan muutokset kohdistuvat Kurenalan pohjoisen osan asemakaavaan. Kaavamuutosalueet on merkitty kartalle punertavalla rasterilla ja rajattu mustalla viivalla. Mustalla katkoviivalla on osoitettu vaikutusalue, mihin alueen liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavakartta 1:2000 Havainnekuvat Luontoselvitys osalle aluetta 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 Luontoselvitys 12.7.2013, Airix Ympäristö Oy ja täydennykset laajennusalueille kesinä 2014 ja 2015. Taajaman vetovoimaisuushanke, valtatien ympäristön kehittäminen ja näkymät Pudasjärven keskustaan - tiemaisemallinen tarkastelu, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Tapani Tommila ja Tiina Sanila 2005 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2007 Kurenalan yleiskaava, tekeillä Ajantasa-asemakaava, Pudasjärven kaupunki Pudasjärven Kurenalan ranta-alueen yleissuunnitelma, diplomityö Kristian Järvi, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, 28.4.2010 Valtatien 20 liikenteellisten olojen parantaminen Pudasjärven taajamassa, PohjoisPohjanmaan ELY 2011 Rakennusten kuntotutkimus, 2012-13 Laserkeilausaineisto maanpinnan korkeuksista, Maanmittauslaitos 2012 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - 18.12.2018, § 419: kaupunginhallituksen kaavoituspäätös asemakaavan muutoksesta Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan kortteleissa 1,3 (rakennuspaikat 10-13), 5 ja 8 sekä niihin liittyvillä viher- ja kaavatiealueilla ja Rimminkankaan asemakaavan kortteliin 316 liittyvällä viheralueella. - 14.1.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelu - 22.1.2013, §4: Kaupunginhallitus hyväksyi puitesopimuskonsultti Airix Ympäristö Oy:n tarjouksen kaavamuutoksen tekemisestä em. alueille. - 29.1.2013: 1. viranomaisneuvottelu ja alustavan OAS:n esittely - Kuulutus Pudasjärvi-lehdessä 27.2 ja Iijokiseudussa 1.3.2013 kaavoituksen vireilletulosta ja aineiston nähtävillä pidosta. - 4.3.2013 alkaen OAS ja asukaskysely internetissä. Kyselyyn voi vastata netissä 20.3.2013 asti. - vaihtoehtojen vertailu ja arviointi viikolla 15-16. - 23.4.2013 kaavan esittelytilaisuus osallisille Rimminkankaan koululla - 24.4. - 10.5.2013 asemakaavaluonnosvaihtoehdot julkisesti nähtävillä. - 18.6.2013 palautteen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa - 27.8.2013 kaavaehdotuksen esittely kaupunginhallitukselle - 16.9.-18.10.2013 kaavaehdotus julkisesti nähtävillä - 19.12.2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi Poroputaan-Jussinahon asemakaavan muutoksen - 19.12.2013 kaupunginvaltuuston päätös Pietarilan alueen suunnittelun jatkamisesta ja alueen laajentamisesta Rantakujalle ja Varstatielle, missä korttelit sijoittuvat osin tulvavaara-alueelle. - 5.3.2014 uusi OAS julkisesti nähtäville - 12.3.2014 asukastilaisuus osallisille, valmisteluvaiheen kuulemistilaisuus - osalliset esittivät korttelien 13-14 muuttamista siten, että tontit laajennetaan keskelle kaavoitetulle puistoalueelle, jota ei ole koskaan lunastettu ja rakennettu > asemakaavamuutosta laajennetaan alueelle ja maanomistajien kanssa tehdään kaavoitussopimukset - 5.-6.2014 pohjoiskulmalle jää pala vanhentunutta asemakaavaa, joka päätetään ottaa mukaan kaavamuutokseen, jos maanomistaja suostuu > maanomistajan kanssa laaditaan alustava luonnos alueelle, jossa olevia tontteja vähennetään ja saareen piirretään uusi tontti. Aluetta on korotettu koulukeskuksen rakennustyömaan vaihdettavilla maalajeilla. - 6.-12.2014 … 5.2015 kaavoitussopimusten valmistelu ja allekirjoitusten hankkiminen 5 - 1.2015 alueelle laaditaan katusuunnitelmaa Pietarilantielle, joka on kokoojakatu, mihin tulee kevytliikenteen väylä > Katualue on liian kapea korttelien 19-21 kohdalla, joten kaavamuutos laajennetaan koskemaan myös näitä kortteleita 20.1.2015 ja 28.5.2015 laaditaan uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.6.2015 työpalaveri Pudasjärvellä heinä-elokuu 2015, luonnoksen viimeistely nähtävillepanoa varten - .9.2015 korjattu OAS ja asemakaavan muutosluonnos julkisesti nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten -.9.2015 yleisötilaisuus, keskustelutilaisuus osallisten kanssa - Näkymä venesatamasta Mursunlammen yli kohti Pudasjärven putaita. 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Tätä työtä varten tehtiin tarkentava luontoselvitys kesäkuussa 2013. Lähtötietona käytettiin Kurenalan osayleiskaava varten Natans Oy / Lassi Kalleisen laatimaa luontoselvitystä vuodelta 2006. Kaavan laajennusalueille ei tehty luontoselvitystä ( olevaa korttelialuetta). Kaava-aluetta halkoo Iijoki, johon arvokkaimmat luontotyypit liittyvät. Iijoen rannat on melkein kauttaaltaan rakennettu. Pietarilan alue ulottuu lähimmillään noin 200 metrin etäisyydelle Pudasjärven Natura-alueesta, joka koostuu tulvametsistä ja -niityistä. Järvi on luokiteltu lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. IBA- tai FINIBAluettelossa sitä ei kuitenkaan esiinny. Natura-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Pudasjärven ja Mursunlammen tulvaniityt on luokiteltu myös paikallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Kaavamuutosalueelta ei ole havaintoja varsinaisista uhanalaisista lajeista. Pohjoisrannalla Kuusamontien tuntumassa on vanha havainto tulvasammalesta, joka on silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen laji (NT/RT) ja lisäksi kansainvälinen vastuulaji. Sille on sopivia kasvupaikkoja enemmänkin, joten se ei tarvinne välitöntä suojelua. (yleiskaavan luontoselvitys) Pudasjärven Natura-aluerajaus. Kesällä 2013 konsultin luontokartoittaja Heini Lies-Niittymäki teki uuden luontoselvityksen laajentuneelle suunnittelualueelle, jolta tutkittiin tarkemmin 5 osa-aluetta: meijerin ja päiväkodin kohdilla olevat lehtolaikut, Poroputaan niityt ja metsiköt sekä Jussinahon lehtometsä. 7 Meijerinrannan lehtolaikun lajistona mm. metsäkurjenpolvi, sudenmarja ja lehtonurmikka. Kuva Heini Lies-Niittymäki. Parhaiten luonnontilaisina säilyneitä ovat meijerin- ja päiväkodin kohdalla rannassa olevat lehtolaikut, joista meijerin kohta on luokiteltavissa metsälain mukaiseksi, erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, joka tulisi jättää luonnontilaan. Päiväkodin lehtolaikku ei ole edustava vieraslajien (lehtikuuset) ja harvennetun osan maitohorsmakasvuston takia. Selvityksen mukaan inventointialueella ei ole luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita. Alueen linnustoa ei havainnoitu myöhäisen ajankohdan vuoksi (26.6.) Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä eikä muitakaan viitteitä lajista. Luontoselvityksen laatijan mukaan suunnittelualueen asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Suunnittelualue laajeni edelleen ja kesällä 2015 biologi Aija Degerman selvitti laajennusalueen tilanteen. Maanläjitysalueelta Ritolantien päästä löytyi silmälläpidettävää ahokissankäpälää, mutta se ei rajoita suunnittelua koska kasvupaikka ei ole luontainen. Tulva-alueet Iijoen vedenkorkeus vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan. Korkeimmillaan vesi on kevättulvien aikaan toukokuussa. Tulvan aiheuttamat rakentamisrajaukset kaava-alueella voidaan määrittää PohjoisPohjanmaan ympäristökeskuksen vuoden 1989 tulvan perusteella laatiman tulva-aluekartan perusteella. Karttaan liittyy koko kaava-alueen kattavat tulvan korkeustiedot Iijoen pituusleikkaukseen sovitettuna. Kurenalan keskustan sillan alapuoliselle jokiosuudelle ja järvelle kosteudelle alttiille rakenteille alimmaksi sallituksi korkeustasoksi on määritetty +112,03 / N60. 8 Tulvan rakentamisrajoituksia ja tulvahaittoja on vähennetty rakentamalla laajoja tulvapenkereitä. Lisäksi on hyödynnetty maaston luontaisia muotoja ja tiestöä osana tulvasuojausta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saadun luvan mukaan keskusta-alueella on voitu rakentaa suositeltua korkoa alemmaksi (N60 +111,73 m) tulvapenkan sijaitessa alueella. Pietarilan pihapiirissä sekä meijerin tontilla oleva rakentaminen on tulvapenkereen yläpuolella. 9 Alueelta on käytettävissä tuore maanmittauslaitoksen laserkeilaus-aineisto maanpinnan korkeuksista vuodelta 2013, jonka avulla tulvavaara-alueet on osoitettu oheiselle liitekartalle. Luoteiskulmalla tilanne on kuitenkin muuttunut, kun maaperää on korotettu koulun rakennustyömaan vaihtomailla. Näkymä Pietarilan venerannasta, vasemmalla tulvapengertä ja purettu varastorakennus. Tulvapenger rajoittaa näkyvyyttä joelle. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Tiedot tähän kuvaukseen on koottu osittain Kurenalan osayleiskaavan inventoinnista 2007 ja Kristian Järven arkkitehtuurin diplomityöstä vuodelta 2009, mistä liitteenä olevat valokuvat osittain ovat. Laajennusalueiden inventoinnin on tehnyt Riitta Yrjänheikki. Erillistä raporttia inventoinnista ei ole tehty vaan kaikki aineisto on koottu tähän raporttiin. Yleiskaavan mukaan muinaisjäännöksiä eli kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty 6 kpl. Mikään näistä ei sijoitu tälle suunnittelualueelle. Yleiskaavassa inventoitiin alueelta 3 arvokasta rakennuskohdetta, joista kohde 42, Pietarila on luokiteltu seudullisesti arvokkaaksi kohteeksi (aiemmin maakunnallisesti arvokas). Alueella on tiivis kahden talon rakennusten ryhmä. Kohteella on rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa (miljöökohde, selvästi rajautuva lähimaisema kuten pihapiiri). Seudullisesti arvokas: "Kohde on samantapainen kuin maakunnallisesti arvokas kohde, mutta on tätä vähämerkityksisempi yleisyytensä, rakennusten huonomman kunnon, rakennuspiirteiden tai käyttötarkoituksen muutoksen, käytön päättymisen tai alkuperäisen toiminnan paikallisuuden vuoksi. Kohteen pihapiiriin kuuluu yleensä useita hyvin säilyneitä rakennuksia ja sillä on paikallisesti arvokkaaseen kohteeseen verrattuna pitkä historia tai se liittyy paikkakunnan elinkeino-, sivistys-, hallinto-, kulttuuri- yms. kehitykseen." 10 Kohteet 36 ja 34 on arvotettu yleiskaavan inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi. (Kurenalan rakennusinventointi 2007, inventointiraportti, Teija Ylimartimo) Kohde 36 on Vanha Meijeri (Hankala) ja 34 entinen kunnantalo (Ritola). Paikallisesti arvokas: "Kohde on rakentamisajalleen ja seudulleen tyypillinen ja alkuperäiset rakennus- ja tyylipiirteet ovat mahdollisista muutoksista huolimatta nähtävissä. Kohteella saattaa olla rakennushistoriallisen arvon lisäksi myös maisemallista arvoa." Toimenpidesuositus C: Kohteet, joissa käytön tai säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia. Aluekohteissa vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman säilymiseen kaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tuovila 42. Pietarila Outila 36. Vanha meijeri riihi 34. entinen kunnantalo Viistokuva Pietarilan ja vanhan meijerin / venesataman kohdalta, Ilmakuva Vallas, Pudasjärven kaupunki Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta koostuu eri ikäisistä asuinrakennuksista. Talojen ikä vaihtelee 1700-luvulta (Pietarila) 2010-luvulle. Rivitalotontti tasakattoisine ketjutaloineen sijoittuu vanhan meijerin ja entisen kunnantalon väliin. Omakotitalot ovat matalia, yksikerroksisia puu- ja kivitaloja. Pietarilan avonurkkaisen neliöpihan muodostavat kaksi asuinrakennusta, vanha sekä uudempi navettarakennus, puoji ja kellari. Pietarilan tila on perustettu 1600-luvulla. Päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-1800-lukujen vaihteesta. Toinen asuinrakennus, vanha navettarakennus, puoji ja kellari ovat 1800-luvun lopulta ja uudempi sementtitiilinen navettarakennus vuodelta 1953. Päärakennukset, puoji ja kellari ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. 11 Yllä Pietarilan vanhat asuinrakennukset, navetat ja etualalla maakellari. Nykyisellä puistoalueella oleva riihi jää uuden tielinjauksen alle, joten se tullaan siirtämään Pietarilan pihapiirin yhteyteen. Rakennus on ollut kunnan käytössä varastona. Rakennukset ovat usean eri omistajan käytössä. Vanhimman, joen suuntaisen asuinrakennuksen ja puolet vanhasta navetasta eli puojin sekä maakellarin omistaa Leena Pussinen. Rakennukset ovat loma-asuntokäytössä. Vanhat navetat omistaa Pekka Pietarila ja rakennukset ovat varastokäytössä konesuojina. Pudasjärven kaupungin omistuksessa oleva asuinrakennus, Ylä-Pietarila, joka sijoittuu pihapiirin eteläsivulle, on toiminut mm. käsityökeskuksena ja on nyt koulun väistötiloina. Pääjulkisivu näkyy kaukaa Ritolantieltä saavuttaessa. Ylä-Pietarila. 12 Rannassa oli kaupungin omistuksessa oleva korjaamorakennus, jossa toimi myös kirpputori. Rakennusta ympäröi laajat ajotiet ja alue on jäsentymätön. Rakennus on purettu. Valion entinen meijerirakennus on kaupungin omistama ja tällä hetkellä tyhjillään. Kohde liittyy paikkakunnan osuustoimintaan ja elinkeinotoimintaan ja se on muutettu jossain vaiheessa asuin- ja varastorakennukseksi. Kohde on rakennettu vuonna 1956 ja siinä on harvinainen sementtitiilijulkisivu ja tiilikatto. Meijerin öljylämmityskattilaa käytetään lähitalojen lämmittämiseen. Pihapiirissä sijaitsee vuonna 1960 rakennettu rankorakenteinen saunarakennus. Tyhjillään oleva rakennus on välttävässä kunnossa. Piha-alueen nykyinen käyttö on liikenteellisesti sekavaa ja esim. pihan läpi oikaistaan ajoneuvoilla rantaan. Pohjois-Pohjanmaan museo on poistanut rakennuksen suojelustatuksen kesällä 2013. Rakennus on purettu. Etualalla vanha meijeri ja taustalla uusi asuinrakennus Pietarilantien takana. Entisen kunnantalon, nykyisin Ritolan päiväkodin, pihapiiriin kuuluvat 1936 rakennettu kunnantalo ja arkistorakennus vuodelta 1955. Kunnantalo liittyy kiinteästi kulttuurihistoriaan ja siinä on myös toiminut kunnan ensimmäinen päiväkoti jo yli 30 vuotta. Rakennuksen klassisistiset tyylipiirteet ovat hyvin säilyneet. Pihaa rajaava arkistorakennus toimii nykyisen teknisen viraston varastona. Rakennukset ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa ja rakennuksia on huollettu säännöllisesti. Päiväkotitoiminta kuitenkin loppui syksyllä 2013 sisäilmaongelmien takia. Poroputaan pihapiirin aittoja. arkistorakennus. Entinen kunnantalo ja oikealla Pudasjärven kaupunki on teettänyt kiinteistöselvityksen Pietarilan alueen vanhoista rakennuksista. Selvityskortti on täytetty Pietarilasta, sen viereisestä autotallivarastosta, entisestä meijerirakennuksesta, vanhasta varastorakennuksesta ja entisestä kunnantalosta eli Ritolantien päiväkodista. Toimenpiteenä on esitetty rakennusten myymistä tai purkamista. Rakennusten käyttöä tulee pohtia nyt tehtävässä asemakaavan muutoksessa. 13 Suunnittelualueen laajennuttua keväällä 2014 tehtiin maastokatselmus myös kortteleihin 1314. Tonteista 3 on yhä rakentumatta, Ritolantien varteen on rakennettu tällä vuosikymmenellä ja Valiontien varsi 1970-80-luvulla. Kortteleissa on kaksi vanhaa pihapiiriä jälleenrakennuskaudelta, jotka olisi syytä säilyttää osana paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Molemmille tonteille mahtuu vielä uudisrakennuksiakin omaan piiriinsä, erilleen vanhoista rakennuksista. Rakennukset on mainittu yleiskaavan selvityksessä, mutta ne eivät ole paikallisesti arvokkaiden, suojeltavien rakennusten luettelossa. Tuovilan talo, Pietarilantie 4. Pihapiiri koostuu asuinrakennuksesta, pienestä navetasta ja aitasta. Näistä navettavarastorakennus on parhaiten säilyttänyt jälleenrakennuskauden ominaispiirteet. Pientä, hirsirunkoista asuinrakennusta, joka lienee vanhempi, on laajennettu useaan kertaan. Outilan talo, Valiontie 3. Pihapiiriin kuuluu vihreä asuinrakennus jälleenrakennuskaudelta ja tiilinen, rapattu piharakennus sekä maakellari. Asuinrakennuksen ikkunoita on muutettu. Tyylillisesti ehjä pihapiiri. 14 15 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto Suunnittelualuetta sivuaa valtatie-20 eli Kuusamontie. Suoraa yhteyttä valtatielle ei alueilta ole, vaan pohjoispuolella alueelle kuljetaan nyt Ritolantien ja Pietarilantien liittymistä. Pietarilan alueen katuverkko on heikossa kunnossa ja se on ollut kaupungin kunnostuslistalla jo useita vuosia. Yhdyskuntateknisen huollon olemassa olevat verkostot on esitetty alla olevassa kuvassa: vesijohto sinisellä, viemärijohto punaisella, kaukolämpölinjat mustalla katkoviivalla ja sähkölinjat mustalla. Varstatiellä on neljä kaivantoa vierekkäin (min 1,5 m leveällä alueella) Kaikki olevat linjat esitetään myös kaavakartalla 1:2000 / :1000, jos ne sijoittuvat tonteille. (harmaat, rasteroidut ja pistekatkoviivalla rajatut alueet) 16 Liikenteen melualueet on osoitettu oheisella kartalla, joka on kopioitu Kurenalan yleiskaavasta. Melualueen suhteellinen kapeus johtuu siitä, että valtatie on korkealla penkalla. Yleiskaavoitusta varten Pudasjärven taajamaan on laadittu Valtatien 20 liikenteellisten olojen parantamisen toimenpideselvitys vuonna 2011, ELY-keskus, ja vuonna 2012 Kurenalan koulun ja Fortumin kiinteistöalueiden liikennesuunnittelu, Destia. Karttaote keskustaajaman yleiskaavaselostuksesta. 17 3.1.5 Maanomistus Oheisessa liitekuvassa on esitetty suunnittelualueiden maanomistustilanne. Vihreällä merkityt alueet ovat Pudasjärven kaupungin omistuksessa. Violetilla merkitty alue on yksityisten omistuksessa. Iijoen vesialue on jakokuntien yhteisomistuksessa. Tummansininen alue on Pudasjärven jakokunnan osakaskunnan omistama ja vaaleansinisellä merkityn vesialueen omistaa Metsähallitus, PVO-Vesivoima Oy, Pohjolan Voima Oy ja Koillis-Pohjan energiatuotanto Oy. 18 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnitelmaan liittyvät seuraavat lähtötietoaineistot: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, vahvistettu Ympäristöministeriössä 17.2.2005. Vireillä on maakuntakaavan muutos vaiheittain. 1-vaihekaava on hyväksyttävänä Ympäristöministeriössä. Kurenalan yleiskaava 1984, yleiskaavaehdotus kevät 2015. Ajantasakaava Maakuntakaavassa ydinkeskustaan on osoitettu taajamatoimintojen aluetta A ja keskustatoimintojen aluetta C. A-merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto) C-merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Alueella olevat tärkeät kulttuuriympäristöt ja -kohteet on esitetty kaavaselostuksessa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. 19 Iijokilaakson alue on maaseudun kehittämisen kohdealuetta mk-1, johon liittyy suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Jokilaaksoon on osoitettu lisäksi vihreällä katkoviivalla viheryhteystarve, jolla osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Keskustan läpi kulkee valtatie / kantatie (Kuusamontie). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. Taajaman keskusta sijoittuu maakuntakaavassa määritellyn luonnon monikäyttöalue rajauksen sisälle. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttöedellytysten edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Aluerajaus sisältää mm. lännessä Pudasjärven arvokkaan Natura-lintujärven ja itäpuolella Sotkajärven, joita Iijoki ja mm. Kurenkosken kalastusalue yhdistää. Kurenalan yleiskaava on laadittu vuonna 1984 ja sen uudistaminen oli vireillä 1995, mutta sitä ei viety ehdotuksena hyväksymiskäsittelyyn. Nyt vireillä oleva yleiskaavan päivitys on ehdotusvaiheessa. Keskusta on pääosin toteutunut 1984 laaditun kaavan mukaisesti, mutta lievealueiden asuin- ja teollisuusaluevaraukset liikennejärjestelyineen ovat toteutuneet kaavassa osoitettua suppeampana. Vireillä olevassa yleiskaavassa kaavamuutosalueelle on osoitettu Pietarilaan pientalovaltaista asuntoaluetta AP ja lähivirkistysaluetta VL, missä on veneranta. Pietarilan alueella on 3 suojeltua rakennuskohdetta (Pietarila, vanha kunnantalo ja meijeri). Alin rakentamiskorkeus eli kosteudelle alttiiden rakennusosien alin korkeusasema pisteessä 90 on +111,90 m N-60 järjestelmässä. 20 Ote yleiskaavaehdotuksesta 2015. Taajaman asemakaavat on laadittu useassa vaiheessa. Pääosa on laadittu 1970-luvulla ja vanhimmat osat 1960-luvulla. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalueilla olevat kaavat on vahvistettu seuraavasti: Joen pohjoisrannalla Kurenalan pohjoisen osan asemakaavan korttelit 1,3,13,14,16-21, sekä niihin liittyvät viher- ja katualueet: Pietarila: kortteli 1: Y, ALK - 17.4.1963 kortteli 3 keskiosa: LV, LP, VP, AP-1, AR-1, AO, YL - 15.11.1996 korttelit 1,16-18: AO, AR-1, Ritolantie ja Varstatie - 15.11.1996 kortteli 13,14,19-21: AO, AP-1 Ritolantien, Valiontien, Takkatien ja Pietarilantien katualueet - 19.3.1990 21 Ote ajantasa-asemakaavasta, muutettava alue vaaleanpunaisella värillä. 22 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Pietarilan alueen korttelien 1 ja 3 oleva rakennuskanta on valmistuneen kiinteistöselvityksen perusteella osin purkukunnossa. Alueen asemakaava, joka rajoittuu Iijokeen ja Ritolantiehen, muutetaan asuntotuotantoa varten. Pietarilan vanha pihapiiri muutetaan asuinkortteliksi ja vanha, vuoden 1963 kaavamerkintä liiketiloista poistuu. Saaren päähän halutaan uusi asuintontti ja olevia kaavatontteja muutetaan Ritolantien varressa. Varstatien asemakaavan korttelialueet 16-18 sijoittuvat osin tulvavaara-alueelle, mistä syystä asemakaavaa muutetaan niin, että tulva-alueelle ei tule korttelialuetta ja rivitalokäyttö muutetaan omakotialueeksi. Kortteleissa 19-21 muutostarve johtuu Pietarilantien katualueen levennystarpeesta, koska kokoojakadulle rakennetaan pyörätie. Rantakujan omakotitalokorttelin tontteja laajennetaan maanomistustilanteen mukaisesti siten, että kapea puistokaistale poistuu asutuksen ja uuden koulutontin välistä. Tämä muutos tehdään asukkaiden pyynnöstä. Samoin kortteleissa 13-14 kapea puistoalue poistetaan korttelin keskeltä asukkaiden pyynnöstä. Kaavamuutos kohdistuu, Rantakujaa ja Ritolantien pohjoisosaa sekä kortteleita 13,14,20 ja 21 lukuun ottamatta, kaupungin omistamille maille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 18.12.2012 kaupunginhallitus päätti kaavamuutoksen käynnistämisestä koulukeskuksen vaihtoehtoisille alueille (Poropudas, Jussinaho) ja Pietarilan asuntoalueelle. 19.12.2013 kaupunginhallitus päätti Pietarilan asuinalueen kaavatyön jatkamisesta erillisenä hankkeena (koulukeskuksen kaava) ja kaavamuutoksen laajentamisesta Varstatien alueelle kortteleihin 16-18 kaupungin omistamille maille. .02.2015 kaupunginhallitus hyväksyi laajennetun asemakaavamuutoksen rajauksen, joka kattaa myös yksityisten omistamat korttelialueet 1-3, 12-13, 16-21 ja 28, joiden kanssa on tehty kirjalliset kaavoitussopimukset. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajien lisäksi kaikilla niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 §). Osallisia ovat Alueen maanomistajat ja osakaskunnat Kunnan asukkaat Alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt Kunnan hallintokunnat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto 23 Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo Oulu-Koillismaa pelastuslaitos Sähköyhtiö, vesi- ja jätevesiyhtiöt, teleoperaattorit 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavoituksen 1. vaihe on kuulutettu vireille 27.2 ja aineisto oli nähtävillä 4.3.2013 lähtien. Asemakaavoituksen 2. vaihe laajennetulla suunnittelualueella kuulutettiin vireille ja aineisto nähtäville 5.3.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivustolla. OAS on nähtävillä ehdotusvaiheen nähtäville panoon asti ja osalliset voivat ilmoittaa mielipiteensä sen riittävyydestä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aikataulu ja asemakaavoituksen eteneminen 24 Viranomaisyhteistyö - 29.1.2013: 1. viranomaisneuvottelu. - lausunnot luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä touko-elokuussa 2013. - maastokäynti Pohjois-Pohjanmaan museon edustajan, Turpeisen kanssa rakennussuojelukohteisiin 24.5.2013, jolloin sovittiin että suojelumerkintä voidaan poistaa meijerirakennuksesta - 8.8.2013 ELY-keskuksen lausunto luonnoksesta, jossa annettu mm. alimmat rakentamiskorkeudet - … 2015 ELY-keskuksen lausunto asemakaavaehdotuksesta, … 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä määritellään alueiden käytön suunnittelun tavoitteet seuraavasti: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. ja MRL 54§ Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 25 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Rantavyöhykettä kehitetään puistoalueena, mihin tulee ulkoilureitit ja rantautumispaikkoja (maakuntakaava). Alueen rannat ovat alavia ja tulva leviää laajalle. Maan korottaminen ja alueiden tulvasuojaus tutkitaan ja pyritään suunnittelemaan niin, että täyttö olisi mahdollisimman luonnollisen näköinen jotta maisemanäkymät joelle säilyisivät ja arvokasta lehtometsää säästyisi mahdollisimman paljon. Rakennettua ympäristöä pyritään vaalimaan niin, ettei sen kulttuurihistoriallisia ja rakennetun ympäristön arvoja hävitetä (maakuntakaavan ja yleiskaavan inventoinnit). Lisäksi tutkitaan alueiden liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus sekä selvitetään niiden edellyttämät toimenpiteet kustannusarvioineen, jotta ratkaisu olisi myös taloudellisesti kestävä. Katusuunnittelu etenee samanaikaisesti kaavamuutoksen kanssa ja on johtanut katujen levennystarpeeseen, mikä puolestaan vaikutti kaavamuutosalueen rajaukseen. Osallisten tavoitteita kartoitetaan asukastilaisuudessa Asemakaavasuunnittelussa on noudatettava ylemmänasteisissa kaavoissa (maakuntakaava ja yleiskaava) annettuja suunnittelumääräyksiä, jotka on tarkemmin kirjattu kappaleeseen 3.2 Suunnittelutilanne. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, asukaskyselyn tulokset Suunnittelun alkuvaiheessa vuonna 2013 tehtiin asukaskysely maankäytön tavoitteista. PIETARILAN ALUEELTA vastauksia saatiin 29 kappaletta. Lisäksi lomakkeen oli täyttänyt osittain 35 vastaajaa, nämäkin vastaukset ovat mukana yhteenvedoissa. 1. Millaista asumista alueelle tulisi mielestäsi sijoittaa? Lisäksi kysyttiin, mitä muuta alueelle voisi sijoittaa. Alueelle toivottiin asuinrakentamista, mutta sen lisäksi usea vastaaja toivoo aluetta virkistys- ja matkailupalveluille (ehdotettu mm. puistoa, melontaa, soutua, leirintäaluetta, uimarantaa, rantareittiä). Asuinrakentamiseen kommentoitiin mm. ekologisen asumisen, pienkerrostalojen ja hirsirakentamisen puolesta. 2. Miten alueen kulttuuriperintö tulisi huomioida kaavoituksessa? Mikä olisi mielestäsi rakennusten paras käyttötarkoitus tulevaisuudessa? Pietarila (ent. käsityökeskus) alueelle ehdotetaan mm. asuinrakentamista, harrastetiloja, matkailupalveluja tai muita palveluja sekä museokäyttöä. Usea vastaajista toivoo alueen säilyttämistä ja kunnostamista. Vanha meijeri, lämpökeskus alueelle ehdotetaan yleisesti nykyisen rakennuksen purkamista ja tilalle esimerkiksi asuinrakentamista, palvelutaloa, liiketoimintaa ja virkistys- tai harrastustiloja ja alueita. 26 Entinen kunnantalo (ollut päiväkotikäytössä): Vastaukset hajoavat säilyttämistä ja purkamista kannattavien kesken. Säilyttämistä toivovat ehdottavat rakennuksen käyttötarkoituksen miettimistä tai myymistä kunnostustaitoiselle. Lisäksi alueelle toivotaan kävelyreittiä rantaan. Rivitalo kohde jakaa mielipiteitä purkamisen tai kunnostamisen välillä. Aluetta toivotaan joka tapauksessa asumiskäyttöön, vastaajista usea ehdottaa alueen säilyttämistä rivitalo- ja vuokra-asuntokäytössä. Venesatama (ollut varastokäytössä): Alue toivotaan säilytettävän virkistys- ja viheralueena ja venepaikkojen tärkeys tuodaan esille. Osa toivoo asuin- tai matkailurakentamista. 3. Muut huomioitavat asiat Miten alueen maisemat ja rannan käyttö tulisi huomioida kaavatyössä?: Alueella on "kylän parhaita maisemia", joten toivotaan maiseman vaalimista ja avaamista. Aluetta esitetään pääasiassa virkistyskäyttöön. Osa vastaajista on sitä mieltä, että tietyin ehdoin alueelle sopisi asuinrakentaminen. Onko alueen suunnittelussa huomioitava liikenteellisiä asioita? Miten ne tulisi mielestäsi ratkaista?: Liittymä Kuusamontielle koetaan hankalana liikenteen kannalta, ja siihen toivotaan parannusta. Myös kevyenliikenteen väyliä ja reittejä toivotaan. Leirintä- ja matkailukohteeseen tulevan liikenteen huomiointia toivottiin. Onko alueen maankäytön suunnittelulla vaikutusta Pudasjärven ja erityisesti Kurenalan virkistysmahdollisuuksiin?: Aluetta pidetään tärkeänä kuntakeskuksen kannalta, ja alueen viher- ja virkistysmahdollisuuksien säilyttämistä ja kehittämistä toivotaan. Koulukeskuksen suunnittelussa esitettyjä liikennejärjestelyjä alueelle pidetään hankalina, mikäli liikenneverkkoa muokataan ja kevyenliikenteen reittejä muutetaan. Muutamassa vastauksessa on kritisoitu koulukeskuksen tuomia mahdollisia muutoksia mm. asumisviihtyvyyteen. 27 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, niiden vertailu ja vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavamuutosalueella nykyinen rakenne pääosin säilyy paitsi jokirannan osalta. Pietarilan alueen rantakortteleiden alueelle tehtiin vaihtoehtoisia rakennemalleja ja mitoituksia, koska valmisteilla olevan kiinteistöselvityksen perusteella alueen oleva rakennuskanta on pääosin purkukunnossa. Alue, joka rajoittuu Iijokeen ja Ritolantiehen, muutetaan vuokraasuntotuotantoa varten. 4.5.2 Sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 28 29 30 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Rakentamisen määrä oli sopiva mallissa uusi. Täydennys-mallissa oli hyvää kevytliikenteen väylä Ritolantien varressa ja sataman sekä satamatien ja uimarannan säilyttäminen nykyisillä paikoillaan sekä rannan puistoalueet, mm. yksityisen omistama meijerinranta. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunginhallitus käsitteli vastineet ja luonnokset kokouksessaan 18.6.2013 § 241, missä päätettiin jatkaa Pietarilan suunnittelua vaihtoehdon 1 pohjalta, missä rakentamista oli eniten. 31 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Valmisteluvaiheen mitoitus Pietarilan asuntoalueen osalta ei ollut mitoituksellisia tavoitteita, joten ne tutkittiin vaihtoehtovertailulla. Tavoitteena oli pienimuotoinen vuokratalorakentaminen ja pientalorakentaminen hirrestä Karhukunnaan esimerkin mukaisesti. Kaupunginhallitus valitsi jatkotyöskentelyn pohjaksi mitoitusmallin ve-1 / "uusi". Kun em. ratkaisu sovitettiin tarkemmin alueelle, huomioiden tulvarajaukset, rakennusoikeutta tuli kaavaehdotukseen rantatonteille yhteensä noin 6700 k-m2. Asuntoja alueelle tulisi noin 40-70 kpl riippuen asuntojen koosta. Alustava luonnos rantakorttelista ennen suunnittelualueen laajentamista. Alustava luonnos laadittiin keväällä 2013. Asukastilaisuudessa siitä saatiin kommentteja mm. puisto- ja jokinäkymän säilyttämisestä Ritolantieltä satamaan ja uimarannalle sekä esitettiin suunnittelualueen laajentamista pohjoiseen ja itään kaupungin ja yksityisten maille. Osa kaupungin omistamista korttelista sijoittuu tulva-alueelle ja ne poistetaan. Yksityiset taas halusivat liittää korttelin keskelle kaavoitetun puistoalueen, jota ei ole lunastettu ja rakennettu, tonttiensa osiksi. 32 Suunnittelualueen lopullinen laajuus selvisi kesällä 2015, missä huomioitiin Pietarilantien kokoojakaduksi muuttamisesta johtuvat katualueen levennystarpeet. Mukaan muutosalueeseen tuli myös pohjoiskulman huoltoasemakortteli ja sitä ympäröivät alueet. Omakotitonttien kokoja pidettiin liian pieninä maaseututaajamaan, mistä syystä niitä on hieman suurennettu ja siten tonttien määrä on vähentynyt muutamalla. Tulva-alueella olleet rivitalokorttelit poistettiin ja ylempänä olevat muutettiin omakotikortteliksi. Edellä mainittujen tarkistusten jälkeen alueen pohjoisreunalla rivitalotonttien AR-1 määrä väheni viidellä ja pientalotonttien AO määrä kahdella korttelissa 1 ja yhdellä korttelissa 19. AR-1 korttelien tilalle tuli kolme omakotitonttia AO ja AO-1. Saaren tuli yksi uusi AO-1 tontti. Iijoen rannalla Pietarilan vanha pihapiri muutettiin AO-1 kortteliksi kun se aiemmin oli liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta ALK ja yleisten rakennusten korttelialuetta Y. Korttelialueiden poistamisesta huolimatta asuinalueiden rakennusoikeus kasvoi 1314 k-m2 verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueella AKR oli aiemmin kaavamerkinnät Y, AP-1 meijerin kohdalla, AR-1 rivitalon kohdalla ja YL päiväkodin eli entisen kunnantalon kohdalla. AKR alueella on nyt rakennusoikeutta yhteensä 4671 k-m2. Palvelutontti Y pieneni kolmasosaan ja tilalle tuli puistoa, pysäköintialuetta ja osa pienkerrostalotonttia. Päiväkotikorttelin tilalle tuli osa pienkerrostalotonttia ja omakotitontti sekä puistoa. Rakennusoikeuden määrä pysyy suunnilleen entisellään. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutos kohdistuu taajaman keskustan liepeelle Kuusamontien länsipuolelle Iijoen varteen. Alueella on toiminut päiväkoti mutta sen toiminta lakkasi keväällä 2014. Lisäksi Pietarilan talo toimi harrastustilana mutta sekin toiminta on päättynyt ja rakennus toimii nyt koulutilana kunnes uusi hirsikoulukeskus otetaan käyttöön syksyllä 2016. Venesataman kohdalla oleva korjaamo ja kierrätyskeskus on purettu syksyllä 2014. Rannassa on yleinen venevalkama ja uimaranta, joiden toiminta jatkuu. Kaava-alueen pohjoisosa laajeni olevan huoltoaseman kortteliin ja sen viereiselle puistoalueelle. 5.1.3 Korttelialueet Korttelialueiden rajaukset ovat säilyneet pääosin ennallaan. Laajennuksia on Pietarilan saaressa. Supistuksia taas Ritolantien, Varstatien ja Tähkätien päässä. 5.2 Aluevaraukset AKR ASUINKERROSTALOJEN JA RIVITALOJEN KORTTELIALUE Vanhan meijerin ja rivitalojen alueet korttelissa 3 ovat voimassa olevassa kaavassa AP-1 ja AR-I alueita. Nykyiset rivitalot on rakennettu 1970-luvulla ja ne on arvioitu kuntokartoituksessa purkukuntoisiksi. Nyt nämä kaksi tonttia sekä osa Y-tonttia on muutettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueiksi, minne saa rakentaa enintään II kerrosta ja aluetehokkuus on e = 0,40. Korttelin pinta-ala on 1,2 ha / 4 tonttia ja siinä rakennusoikeutta 4671 k-m2. Asuntoja kortteliin tulee noin 60 kpl. Tonttien koko korttelissa 3 vaihtelee välillä 2 700 ja 3 000 m2 ja rakennusoikeudet tehokkuudella e=0,40 ovat noin 1080 ja 1200 k-m2. Havainnekuvassa Ritolantien puoleiset rakennukset suositellaan toteutettavan kaksikerroksisina luhtitaloina ja rannan puoleiset rakennukset 33 I-kerroksisina korkeine huonetiloineen. Tavoitteena on luoda vanhojen pihapiirien tunnelmaa ja mittakaavaa, joten kaikki pihapiirin rakennukset eivät ole samanlaisia. Tonteille mahtuu keskimäärin 10-15 asuntoa ja maksimissaan 15-18 autopaikkaa p-alueille. Ritolantien puolella rakennukset on rakennettava kiinni rakennusalan rajaan siten, että parveke voi ulottua enintään 2 metriä istutettavan alueen puolelle. Osa asunnoista tulisi olla esteettömiä asuntoja vammaisille tai seniori-ikäisille, esim. alakerrosten pienasuntoja. Vieraspaikkoina voidaan hyödyntää venesataman pysäköintialuetta. Talojen välinen piha voidaan rakentaa myös torimaiseksi, puiden reunustamaksi aukioksi, jonne huoltoliikenne pääsee helposti. Kesällä piha voi toimia asukkaiden yhteisenä oleskeluterassina. Tonttien maapohja tulee nostaa vähintään samalle tasolle tulvavallin kanssa, + 111,03 m jolloin tontilta saadaan näkymät joelle myös alakerrasta. Kosteudelle alttiiden rakenneosien alin sallittu rakentamiskorkeus on + 111,70. Lukemat ovat korkeusjärjestelmässä N60. AO-1 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE Alueelle voidaan rakentaa kaksiasuntoinen pientalo ja siihen liittyviä talous-, työ- ja harrastustiloja. Talous-, työ- ja harrastustilojen osuus tontin rakennusoikeudesta saa olla enintään puolet. Alueella on ollut aiemmassa asemakaavassa pientaloaluetta AO, rivitaloaluetta AR-1 ja asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta ALK. Nyt AO-1 aluetta on kaavassa noin 2,5 ha / 8 tonttia ja niillä rakennusoikeutta yhteensä 4700 k-m2. Aluetehokkuus on e=0,25 ja kerroskorkeus enintään I 2/3 eli Pietarilan talojen korkeusluokkaa. Tonttikohtainen rakennusoikeus vaihtelee 560 – 870 k-m2 välillä. Uudelle saaritontille on osoitettu vähemmän rakennusoikeutta eli 250 k-m2, maanomistajan toiveen mukaisesti. Yhteensä AO-1 alueilla on rakennusoikeutta 5135 k-m2. 34 Pietarilantien pohjoispuolen tonttikokoja korttelissa 16 on suurennettu ja niille halutaan ohjata myös pienyritystoimintaa, mistä syystä niille sallitaan vähäinen työtilojen rakentaminen. Tällaista aluetta on mm. vanha Pietarilan pihapiiri, missä sijaitsee koneiden huoltotiloja. Saareen ja sinne johtavan tien varren tonteille voidaan sijoittaa mm. koneyrittäjien rakennuksia tai eläinharrastuksiin liittyviä tiloja. AO ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Merkinnällä on osoitettu valtaosa alueen kortteleista. Kerrosluku on I ja rakennusoikeus e=0,20 säilyy ennallaan. Korttelien pinta-ala on noin 5,6 ha ja rakennusoikeus yhteensä 11 297 k-m2. Tontteja on yhteensä 34 kpl. Rakentamattomia niistä on 14 kpl. Rakennusoikeus vaihtelee tontin koon mukaan 220…440…670 k-m2:iin. Uudisrakennusten tyyli ja mittakaava tulee sovittaa korttelin olevaan rakennuskantaan. 35 Korttelissa 2 sijaitsee suojeltu, vanha kunnantalo sr-3, joka voidaan muuttaa asuinkäyttöön esim. kahdeksi asunnoksi. Naapuritonttien uudisrakennukset tulee rakentaa samaan korkeusasemaan, likimain saman korkuisiksi ja kattokaltevuudeltaan ja -muodoltaan samanlaisiksi. Korttelin 3 tontteja on laajennettu tilan rajaan asti, entiselle puistoalueelle, asukkaiden toiveen mukaisesti. Tontin takarajalle on osoitettu rakennusala talousrakennuksia varten. Tällä ”esteellä” voidaan lieventää uuden koulun mahdollisesti aiheuttamaa häiriötä. Voimassa olevassa asemakaavassa valtatie-20 varteen oli kaavoitettu kortteliin 12 kuusi omakotitonttia kunnan maalle, joista 4 tonttia on rakennettu. Muut tontit on nyt muutettu puistoalueeksi, koska ne sijaitsevat osin liikenteen melualueella. Korttelissa 13 asuintontit on laajennettu korttelin keskustaan olevien tilarajojen mukaan ja siten poistettu korttelin keskellä ollut puistoalue, jolle ei nähty tarvetta. Korttelia 17 ja 18 on pienennetty tulvarajan mukaan ja rivitalokortteli muutettu pientalokortteliksi Varstatien varressa. Tontit on myyty ja rakennettu jo luonnosvaiheessa. Kortteleita 19-21 on muokattu Pietarilantien puolelta leventämällä katualuetta pari metriä tontin puolelle. Vastaava levennys tonttiin on tehty puiston suuntaan. Korttelista 19 on poistettu Pietarilantien puoleinen rakentamaton tontti. Katualueen levennys tarvittiin, koska Pietarilantie muutetaan alueen pääkaduksi, jonka varteen tulee korotettu kevytliikenteen väylä. Asuinkortteleiden rakentamistapa ja asemakaavamääräykset on selostettu tarkemmin kappaleessa 6 Asemakaavan toteuttaminen. Y YLEISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE Merkinnällä on osoitettu kaupungin omistama, suojeltu Pietarilan asuinrakennus. Asukastilaisuudessa rakennukseen toivottiin tiloja asukkaiden yhdistyksille ja harrastustoiminnoille. Kortteli käsittää vain rakennuksen etupihoineen ja siinä on rakennusoikeutta oleva 300 k-m2. Pihan luoteiskulmalle voidaan siirtää Pietarilan vanha riihi tulevalta katualueelta. Se voi toimia kesäkioskina tai –kahvilana tai yhdistysten varastotilana. Pysäköinti on osoitettu viereiselle yleiselle pysäköintialueelle LP. Rakennuksen toiminta liittyy luontevasti myös viereiseen uimarantaan, satamaan ja leikkipuistoon sekä puistoon. Piha-alue tulee suunnitella yhteensopivaksi (yhteydet, polut, valaistus, istutukset) viereisen pysäköintialueen kanssa, joka rakennetaan torimaiseksi aukioksi. 36 LH HUOLTOASEMAN KORTTELIALUE Merkinnällä on osoitettu oleva huoltoasema-alue, joka oli aiemmassa kaavassa liiketoimintojen aluetta KL. Paikalla on Oulun koulun arkkitehtuuria (arkkitehtitoimisto NVÖ) ilmentävä huoltoasemarakennus 1980-luvun alusta, jonka arkkitehtuurin piirteet tulisi säilyttää. Korttelin kohdalla katualuetta on levennetty molemmin puolin, jotta kevytliikenne voidaan ohjata turvallisesti huoltamolle ja sen ohi. 5.2.1 Muut alueet VP PUISTO Merkinnällä on osoitettu joen ranta-alueet ja korttelien taustamaastot, joilta on poistettu kortteleita tulvavaaran takia. Risteysalueille ja katujen varsille muodostuvat pienet puistot ovat lähinnä suojaviheralueita asutukselle. Rannat ovat varsinaisia puistoja, joiden puustoa tulee harventaa tai istuttaa niin, että alueet ovat ilmeeltään hoidettuja. Sinne voidaan rakentaa ulkoilupolkuja ja pieniä näköalapaikkoja rantaan. VL LÄHIVIRKISTYSALUE Merkinnällä on osoitettu asuinalueen ulkoreunan kortteleihin rajoittuvat metsäalueet, joita tulee hoitaa taajamametsän tapaan puistomaisena ympäristönä. Puuston tulee olla rakenteeltaan eri ikäinen ja mahdollisimman monilajinen. Aluskasvillisuus on metsätyypin mukainen. M MAA- JA METSÄTALOUSALUE Asemakaavan pohjoisreunan yksityiset metsät on osoitettu metsätalousalueeksi. Siellä metsää voidaan hoitaa vapaammin metsälain mukaan. Varstatien päästä on järjestettävissä kulkuyhteys metsäpalstoille. vk OHJEELLINEN LEIKKIPUISTO Merkinnällä on osoitettu leikkikenttäalue Pietarilan uimarannan yhteyteen. Puisto sijoittuu tulva-alueelle ja se tulee suunnitella siten, että rakenteet kestävät kevättulvan. VV UIMARANTA-ALUE Merkinnällä on osoitettu nykyinen, uimarantakäytössä oleva alue Mursunlammen rannassa, Pietarilan talon kohdalla. Paikalla on talvella avanto. Alueelle on osoitettu 50 k-m2 rakennusoikeutta rantasaunaa ja varastoa varten. Sauna on tarpeen erityisesti avantouimareille. Kevyesti toteutettavat rakennukset on rakennettava pilareille, jotta ne voivat kuivua tulvan jälkeen. Alueen rakentamistapaa on kuvailtu tarkemmin kappaleessa 6. Toteuttaminen. EV SUOJAVIHERALUE Merkinnällä on osoitettu valtatien varren viheralue korttelin 12 pohjoispuolella, joka on melualuetta, eikä siksi sovellu virkistyskäyttöön puistoksi. 37 W VESIALUE Merkinnällä on osoitettu Iijoen vesistöalue, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. Pietarilan kohdalla joki laajenee Mursunlammeksi ja haarautuu siitä Pudasjärveen kapeita putaita pitkin. tu TULVAPENGER Merkinnällä on osoitettu alueelle jo rakennetut tulvapenkereet, jotka sijoittuvat osin kaavan puistoalueelle ja tonttien istutettaville alueen osille. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: 1. Tulvavahingolle alttiiden rakenneosien alin korkeus on tulvapenkereellä suojatulla alueella +111,70m N60. Tulvapenkereellä suojaamattomalla alueella tulvavahingolle alttiiden rakenneosien tulisi olla vähintään korkeuden N60 +112,03 yläpuolella. 2. Asuinalueet on rakennettava kortteleittain yhtenäisellä tavalla. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, ensisijaisesti hirttä, joka voidaan laudoittaa. Kattomuodon tulee olla perinteinen harjakatto riittävän pitkillä räystäillä varustettuna. Katon väriksi suositellaan tummaa harmaata. Rakennuksiin on rakennettava tuulettuva alapohja ja rossilattia. Julkisivuvärityksen tulee olla kortteleittain yhtenäinen. Eri tonteilla voidaan käyttää saman värin eri sävyä. Parveke tai terassi voi ulottua istutettavan alueenosan puolelle enintään 2 metriä. 3. Puisto- ja liikennealueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvavaara. Kerran 50 vuodessa tapahtuvan huipputulvan korkeustaso on N60 + 111,16 m ja kerran 100 vuodessa N60 +111,30 m. 4. Pihat ja tulvapenkereet on rakennettava ja istutettava alueittain yhtenäisellä tavalla puiston ja kadun puolelta. Tulvapenkereen luiskat voidaan sitoa ja maisemoida matalalla varpu- tai pensaskasvillisuudella. 5. Asuinalueen istutettavat puukujat on toteutettava yhdellä puulajilla. 5.2.2 Liikenne ja tekninen huolto LV VENEVALKAMA Merkinnällä on osoitettu jo rakennettu venevalkama. Paikalle on ajettu täyttömaata, jonka reunaan voidaan kiinnittää laiturit venepaikkoineen. Paikka on keskustaajaman tärkein venesatama, muiden paikkojen ollessa pieniä venevalkamia. Alue on ollut suljettu ilkivallan vuoksi. Nyt alueelle saadaan näkymä kadulta ja kortteleista, jonka takia ilkivalta todennäköisesti vähenee. Myös puiston ottaminen aktiivikäyttöön ja nuorison virkistystoiminnan ohjaaminen rauhoittaa aluetta. 38 LP YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE Pietarilan talon eteläpuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue, joka palvelee venevalkaman, uimarannan, puiston ja yleisen rakennuksen käyttäjiä. Sen kautta on läpikulku rannan venevalkamaan veneiden laskua ja huoltotöitä varten. Alueelle mahtuu noin 50 autopaikkaa. Alue tulisi toteuttaa torimaisena kenttänä, jolloin sitä voidaan joskus käyttää myös tapahtumien näyttämönä. Ajorata ja pysäköintiruudut voidaan osoittaa erilaisilla kivipinnoitteilla tai rajauksilla. RITOLANTI KATU Merkinnällä on osoitettu olevat ja uudet katulinjaukset. Ritolantien ja Pietarilantien katualuetta on levitetty noin 15 metriin, jotta reunalle voidaan rakentaa korotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Tie on katkaistu ja muutettu kevytliikenteen väyläksi pp Peltotien länsipuolelta, noin 50 metrin matkalta, läpiajon estämiseksi. Samanlainen kadun katkaisu on tehty Ritolantielle kahteen kohtaan sekä Valiontien ja Ritolantien väliin. Venesatamaan johtava Antintie on poistettu ja kulkuyhteys rantaan on siirretty uuden pysäköintialueen kautta Pietarilan talon eteläpuolelle. PIHAKATU Läpiajon hillitsemiseksi Valiontie on muutettu kadusta pihakaduksi ja eteläpää siitä on kevytliikenteen väylää, jolla tontille ajo on sallittu. Tieliikennelain 2 § mukaan pihakadulla tarkoitetaan jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä. Tieliikennelain 33 §:n mukaan pihakadulla saa ajaa moottoriajoneuvolla ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille. Pysäköinti kadulla on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h. Ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijoille esteetön kulku. pp JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU Merkinnällä on osoitettu Peltotien pohjoisosa ja Ritolantien katkaisut. Muilta osin pyörätiet ja jalkakäytävät sijoittuvat katualueille. 5.2.3 Erityisominaisuudet luo-2 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Metsälain mukainen tuore lehtolaikku. Alue on lehtomaista metsää, joka tulee säilyttää ja hoitaa luonnonmukaisena puistoalueena. Merkinnällä on osoitettu luontoinventoinnissa löydetyt arvokkaat elinympäristöt, suojeltavat tai silmällä pidettävät kasvilajit. sr-2 SUOJELTU, MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKOHDE Pietarila 39 Merkinnällä on osoitettu Maakunnallisesti arvokas Pietarilan pihapiiri. Kaupungin omistuksessa olevaa rakennusta suositellaan yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen käyttöön. SUOJELTU, PAIKALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKOHDE Entinen kunnantalo, Tuovila ja Outila sr-3 Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa, jonka voi myöntää vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja ympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Toinen arvokkaampi suojelukohde on vanha kunnantalo, johon liittyy etäämpänä oleva piharakennus. Kunnantalo suositellaan muutettavaksi asunnoiksi, joita syntyy luontevasti 2-4 kpl, mutta se voidaan toteuttaa myös yhtenä asuntona, riippuen omistajan intresseistä. Arvokkaiden rakennusten korjausta koskevia ohjeita on mm. kirjoissa Talotohtori, Panu Kaila Museoviraston korjauskortit www.nba,fi , www.perinnemestari.fi, jne. 5.3 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9§ ja MRA 1§). Kaavaa arvioidaan ja vertaillaan suhteessa olemassa olevaan ympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja talouteen seuraavien kriteerien näkökulmasta: MRL 5 ja 9§ ja MRA 1§ Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa ihmisten elinoloihin ympäristövaikutus maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin / ympäristövaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen / taloudellinen vaikutus, käytettävyys, turvallisuus kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ympäristöön / ympäristövaikutus, kulttuurinen vaikutus ja elinympäristöön / sosiaalinen ja vaikutus, rakennettuun Vaikutusalueena tarkastellaan asemakaavan muutosaluetta ja sen lähiympäristöä. Rakennettuun ympäristöön, luonnon ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin apuna käytetään luonto- ja maisemaselvityksiä. Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana ovat mm. osallisten esiintuomat näkemykset mahdollisista vaikutuksista. Taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu kaupungin viranhaltijoiden, viranomaisten ja konsultin asiantuntijoiden esittämiin kustannusarvioihin. Pietarilan arvioinnissa painottuvat jokimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön kohdistuvat kysymykset. 40 5.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutosalueelle sijoittuu asuinaluetta ja puistoja. Pietarilan asuinalueen rakenne tiivistyy jokivarressa ja väljenee reunoilla. Asuntotyypit monipuolistuvat, mikä tuo alueelle erilaisia asukkaita ja siten monipuolistaa sosiaalista ympäristöä. Tiivis rakenne tuo ihmiset lähemmäksi keskustan palveluja, mikä helpottaa arkielämää. Alue sijoittuu Iijoen rantaan ja on siksi erityisen vetovoimainen elinympäristö. Rantaan on osoitettu puistokaistale, joten kaikilta tonteilta ja taustan asuinalueelta pääsee rantapolulle suoraan tai pysäköintialueen kautta venevalkamaan ja uimarannalle. Nyt ranta on hoitamatonta metsikköä mutta kun se raivataan puistoksi elinympäristö kohenee huomattavasti. Säilytettävä lehtometsikkö lisää alueen monimuotoisuutta ja vetovoimaa. 5.3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakennusalueet sijoittuvat Iijoen rantaan, osin tulvavaara-alueelle. Kaikki alueet, Varstatietä ja Pietarilantien varren kortteleita 20-21 lukuun ottamatta, on jo aiemmin rakennettu. Iijoen rannassa Ritolantien varren rakennukset on suojattu tulvavallilla. Koska isoja uusia täyttöjä tai tulvavalleja ei nyt tarvita, joen tulvat ohjautuvat taajamassa tiedossa oleviin alankoihin. Kaikki rakentaminen tullaan liittämään olemassa oleviin vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoihin, joten päästöt veteen ja ilmaan ovat hallittavissa. 5.3.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Luontoselvityksessä alueelta löytyi arvokas lehtolaikku Pietarilasta (luo). Nämä on kaavoitettu puistoiksi. Lehtolaikun säilyttämisestä on annettu oma kaavamääräys rakentamisohjeineen VP-1, joka voi turvata sen säilymisen puistokäytöstä huolimatta. Alueen muukin kasvillisuus on rehevää ja korttelissa on mm. isoja, istutettuja lehtikuusia ja pajuja, joita olisi pyrittävä säilyttämään tonteilla eli ne tulisi kartoittaa asemapiirroksia laadittaessa. Rannan puustoa voidaan varovasti harventaa niin, että tonteille syntyy vesistönäkymiä. Aluskasvillisuudeksi voidaan istuttaa tulvavalleille kukkaketo tai matalaa pensasta tai varvikkoa ja tasangoille mm. metsäruusua, paatsamaa ja herukoita, joita siellä ennestäänkin on ollut ja näin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Maaston korottaminen tonteilla hävittää niiltä osin kaiken kasvillisuuden, mistä syystä sitä tulee välttää ja rakentaa mieluummin rakennuksiin korkeahkot sokkelit. 5.3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Alueen rakentaminen sijoittuu pääosin jo rakennettujen tonttien lomaan taajaman keskustaan, missä voidaan hyödyntää täysimittaisesti olevat yhdyskuntatekniikan palvelut: vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostot, sähkö- ja telekaapelit sekä valokuituyhteydet. Liikkumistarve autolla vähenee ja yhä suurempi osa asioinnista voidaan hoitaa jalan tai pyöräillen, mikä säästää energiaa. Suurin muutos liikenneverkossa tapahtuu joen pohjoispuolella, jossa Ritolantien yhteys valtatielle katkaistaan. Alueen autoliikenne ohjataan jatkossa Pietarilantietä pitkin, josta rakennetaan kokoojakatu korotettuine jalkakäytävineen ja pyöräteineen. Liikenne valtatieliittymässä 41 kasvaa jonkin verran. Peltotien pohjoisosa muutetaan pyörätieksi, joten uutta koululiittymää ei voi käyttää tämän alueen liikennöinnissä. Pietarilan asuinalueen liikenne on eroteltu koulualueen liikenteestä osoittamalla pätkät Ritolantiestä pyöräteiksi, mikä estää läpiajon asuinalueen kautta. Rantakujalle kuljetaan autolla Kallentien kautta ja Ritolantielle Pietarilantien kautta. Valiontie muutetaan pihakaduksi ja katkaistaan eteläosalta pyörätieksi. Ajoyhteys siis muuttuu pidemmäksi ja reitti mutkikkaammaksi kuin nykyisin. Kevytliikenteen reitit kuitenkin säilyvät lähes ennallaan ja niiden jatkuvuus koulutontin läpi ja siitä eteenpäin tulee paremmin havaittavaksi. Rajoittamalla autoyhteyttä edistetään kevytliikenteen houkuttelevuutta, mikä on valtakunnallisten kehittämistavoitteiden mukaista. 5.3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Pietarilan asuinalueella rakentamisen määrä voi kasvaa, mikä tiivistää rakennetta ja antaa alueelle taajamamaista luonnetta. Pietarilan asuinrakennus ja vanha kunnantalo sekä kaksi jälleenrakennuskauden pihapiiriä on merkitty suojeltaviksi, joten alueella säilyy sen historia ja syntyy ajallista kerrostuneisuutta. Ranta-alueen kaikki muut rakennukset voidaan korvata uusilla, mikä antaa mahdollisuuden taajamakuvan huomattavaan paranemiseen. Kaavamääräyksellä alue toteutetaan puurakentamisena, mikä turvaa riittävän tyylillisen yhtenäisyyden alueella olevan rakennuskannan kanssa. Rakentamisen mittakaava on enimmillään IIkerroksista, mikä antaa alueelle pikkukaupunkimaista luonnetta. Rakentamisen korkeus ja määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei se näy maisemassa häiritsevästi eikä eroa merkittävästi viereisestä omakotialueesta. Katuvarteen istutettava puukuja häivyttää mittakaavojen mahdollista eroa kadun eri puolilla. Pientaloalueella on 14 rakentamatonta tonttia ja niiden rakentuminen selkiyttää kaupunkikuvaa ja rakennetta. Rantapuiston, venevalkaman ja uimarannan sekä niitä palvelevan pysäköintialueen rakentaminen parantaa huomattavasti kaupunkikuvaa ja luo sille vetovoimaista ilmettä. Yhteisöjen talo, Pietarila, luo ajallista perspektiiviä ja mahdollistaa asukkaiden harrastamisen, paikalliskulttuurin harjoittamisen ja vaalimisen. 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset Pietarilan AKR korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 4 671 k-m2, mikä keskihinnalla 2000€ edellyttää noin 9,3 miljoonan euron investointeja. Liikenteen investoinnit jakautuvat Tielaitoksen ja kaupungin kesken. Kaupunki kustantaa kaikki katuverkkoon liittyvät työt. Pietarilan katuverkon kunnostus on kaupungin työlistalla ja katuja suunnitellaan parhaillaan – rakentaminen alkaa 2016. Katuverkon perusparannuksen karkea kustannusarvio on 1,12 miljoonaa euroa +alv. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Tulvavaara on lähes koko suunnittelualueella ja sitä koskevat kaavamääräykset pyrkivät suojaamaan olevia ja uusia rakennuksia kosteusvahingoilta. Erityisen tärkeää on maaperän vaihtaminen rakennusten alla vettä hyvin läpäiseväksi ja rakennusten perustaminen tuulettuvalla alapohjalla. Lisäksi tulee huolehtia hyvin tontin ja perustusten kuivatuksesta, jotta rakennukset voivat säilyä pitkään. Kuusamontien varsi on liikennemelualuetta ja sieltä on poistettu kaksi rakentamatonta AOtonttia. 42 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamisen tapaa ohjataan asemakaavamääräyksillä. 6.2 Pietarilan asuntoalueen rakentamisen toteutus Pientalotonteista AO on rakentamattomia 14 kpl. Ne tulee rakentaa huomioiden korttelissa jo olevat rakennukset, niiden tyyli ja mittakaava. Katunäkymien kannalta tärkeää on yhtenäinen rakennusten korkeus ja kattomuoto, julkisivun materiaali ja väritys. Pientalotonteista AO-1 on rakentamattomia 4 kpl. Niille voidaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta yritys- tai harrastustoimintaa. Korttelin 16 isoimmalle tontille saa rakentaa jopa 870 k-m2 ja pienemmille 600 ja 565 k-m2. Rakennusoikeus on samaa suuruusluokkaa mitä isoissa, perinteisissä maatalon pihapiireissä on ollut. Periaatemalli yrityspihapiirin rakentamistavasta, AIRIX Ympäristö / MK. Tonttien maapohja tulee nostaa vähintään samalle tasolle tulvavallin kanssa, + 111,03 m jolloin tontilta saadaan näkymät joelle myös alakerrasta. Kosteudelle alttiiden rakenneosien alin sallittu rakentamiskorkeus on + 111,70. Lukemat ovat korkeusjärjestelmässä N60. AKR korttelin uudet asuinrakennukset ovat tyypiltään II-kerroksisia kerrostaloja / luhtitaloja, rivitaloja tai kytkettyjä pientaloja. Asunnon kokosuositus vaihtelee keskimäärin 35- 90 k-m2 välillä. Asuinrakennukset tulisi sijoittaa tontin kadun ja puiston puoleisille reunoille. Pysäköinti on määrätty tonttien väliselle rajalle, vastakkain naapuritontin pysäköintiä, jolloin tilaa säästyy kun tonttien rajalla oleva ajo- ja peruutustila on yhteinen. Tonteille voidaan sijoittaa 10 - 15 asuntoa riippuen niiden koosta. Vanhuksille tai nuorille suunnatut pienasunnot eivät välttämättä tarvitse autopaikkaa jokaiselle asunnolle. 43 Luhtitalon esimerkkikohteessa luhtikäytävä on kadun puolella ja parvekkeet sisäpihalle päin. Pietarilaan suositellaan luhtia pihan puolelle ja parvekkeiden suuntaamista kadun ja puiston suuntiin. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: 1. Tulvavahingolle alttiiden rakenneosien sokkelikorkeus tulee olla tulvapenkereellä suojatulla alueella vähintään korkeudella N60 +111,70 m. Tulvapenkereellä suojaamattomalla alueella tulvavahingolle alttiiden rakenneosien tulisi olla vähintään korkeuden N60 +112,03 yläpuolella. 2. Asuinalueet on rakennettava kortteleittain yhtenäisellä tavalla. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, ensisijaisesti hirttä, joka voidaan laudoittaa. Kattomuodon tulee olla perinteinen harjakatto riittävän pitkillä räystäillä varustettuna. Katon väriksi suositellaan tummaa harmaata. Rakennuksiin on rakennettava tuulettuva alapohja ja rossilattia. 44 Julkisivuvärityksen tulee olla kortteleittain yhtenäinen. Eri tonteilla voidaan käyttää saman värin eri sävyä. Parveke tai terassi voi ulottua istutettavan alueenosan puolelle enintään 2 metriä. 6.3 Ympäristörakentaminen 3. Puisto- ja liikennealueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvavaara. Kerran 50 vuodessa tapahtuvan huipputulvan korkeustaso on N60 + 111,16 m ja kerran 100 vuodessa N60 +111,30 m. 4. Pihat ja tulvapenkereet on rakennettava ja istutettava alueittain yhtenäisellä tavalla puiston ja kadun puolelta. Tulvapenkereen luiskat voidaan sitoa ja maisemoida matalalla varpu- tai pensaskasvillisuudella. 5. Asuinalueen istutettavat puukujat on toteutettava yhdellä puulajilla. Pietarilan lehtolaikun puistorakentamista koskee kaavamääräys: luo LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKAS ALUE Metsälain mukainen tuore lehtolaikku, silmälläpidettävä tulvasammal. Alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Arvokas lehtometsä, sen puusto ja aluskasvillisuus tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilassa. Alueen läpi voidaan rakentaa kapea polku, jonka sijainti suunnitellaan tarkemmin alueen kasvillisuuden mukaan. Varjoisa lehtometsä tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Sinne sijoittuva polku tulee suunnitella tarkasti monilajisen kasvillisuuden mukaan niin, että se sivuaa erilajisia puuja kasviryhmiä siten, että ne ovat polulta helposti havaittavissa. Myös lahopuuta on syytä säilyttää. Polun tulee olla niin kapea, ettei sen takia tarvitse kaataa montaa puuta – kuitenkin riittävä pyörätuolille ja lastenvaunuille. Polun pinnoitteeksi lehdon kohdalla suositellaan pitkospuita tai puusiltaa. Ranta-alueen puustoa voidaan varovasti harventaa AKR-korttelin kohdalla niin, että tonteille syntyy vesistönäkymiä. Aluskasvillisuudeksi voidaan istuttaa tulvavalleille mm. metsäruusu-, paatsama- ja herukkapensasryhmiä, joita siellä ennestäänkin on ollut ja näin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Pensaat estävät rikkakasvien kuten horsman ja nokkosten leviämisen ravinteikkaaseen maahan. Rantatasangolle voidaan perustaa keto niittykukille, jotka niitetään kerran kesässä siementämisen jälkeen. Kapea rantapolku voi olla sorapintainen, enintään metrin levyinen. Katujen varsille on levinnyt runsaasti niittykukkia, mikä antaa alueelle luonnonkauniin ilmeen. Niittykasvillisuutta voidaan suosia myös asuinkorttelien välisillä puistoalueella ja tulvapainanteissa. Luonnonmukainen puistokasvillisuus vähentää hoito- ja ylläpitokustannuksia ja on siksi kestävää kehitystä tukeva valinta. Kokoojakatujen eli Pietarilantien ja Ritolantien varteen on merkitty istutettavat puukujat tonttien puolelle. Koko alueella kujapuuna tulee käyttää yhtä puulajia, mikä tässä tapauksessa lienee koivu, jota alueella kasvaa luonnostaankin runsaasti. Riippakoivu on hieskoivua isompi ja muodoltaan kauniimpi. Iso koivu on kasvukaudella erinomainen maaperän kuivattaja ja siksikin hyvä valinta kostealle maapohjalle. Puut tulee istuttaa tasaisesti 7 metrin välein, 45 noin puolen metrin päähän tontin rajasta, jolloin latvukselle jää kasvutilaa molemmille puolille (4+4 m). Katutilan visuaalinen mittakaava muodostuu miellyttävämmäksi puiden kasvettua. Ritolantien katkaisua korttelin 10 kohdalla tulee korostaa puistorakentamisella ja kl-väylän uudella linjauksella, jotta läpiajo ei houkuttele. Alueella on jo puukujat, joita tulee hyödyntää uusien kl-reittien linjauksessa. Päiväkodin puukujaa tulee jatkaa pohjoiseen olevan tien päälle asti, missä se katkaisee näkymän Ritolantielle. Purettava tiejakso tulee muutenkin istuttaa viimeistellysti puilla ja pensailla, jotta näkymä Ritolantien päässä on puistomainen. Pietarilan edessä oleva rantapuisto voidaan rakentaa viimeistellymmin. Maata tulee korottaa lähes tulvavallin tasalle, jolloin vesistö näkyy Ritolantielle. Maaston muotoilu hieman aaltoilevaksi tekee siitä luontevan näköisen. Venesataman kohdalla voi olla iso nurmikenttä pallopelejä ja auringonottoa varten. Rinteen yläosa voi olla kukkaniittyä kadulle asti,. Puiston ja pysäköintialueen kohdalle ei istuteta katuvarren puuriviä vaan paikalle muodostetaan rantaniitty, mikä turvaa näkymän joen suuntaan. Uimarannan alue tulee rakentaa viimeistellysti, jotta se säilyisi siistinä ympäri vuoden. Sauna- ja huoltorakennuksen rannan puoli tulisi hiekoittaa ja maan puoli rakentaa leikkikentäksi, jonka turvapinnoitteina voidaan myös käyttää hiekkaa. Puiset laiturit tai pitkospuut sopivat kulkuväylän materiaaliksi hiekkarannoilla. Huoltopiha liittyy venesatamaan johtavaan tiehen ja voidaan asfaltoida. Tonttien puoleisille rajoille voidaan istuttaa näkösuojaksi pensaita. Venevalkama on rakennettu täytemaasta ja on sorapintainen. Alue voidaan päällystää asfaltilla, kuten sinne johtava kapea tiekin. Asfalttialuetta nuoriso voi käyttää skeittailuun silloin kun siellä ei ole muuta toimintaa. Alueen reunalla on ohjeellinen kävelytie ja epäsiisti tulvavalli. Valli tulisi istuttaa esim. voimakaskasvuisilla, matalilla maanpeitekasveilla tai pensailla jolloin se olisi helppohoitoinen ja kaunis ympäri vuoden – osa viereistä puistoa. Kävelytie tulee rajata valkamakentästä esim. kiveyksellä ja valaisinrivillä. Yleinen pysäköintialue muodostaa aukion Pietarilan pihan ja puiston keskelle, kadun varteen. Alue tulisi rakentaa torimaisena, tasaisena kenttänä, jonka toiminnot (ajorata ja pysäköintiruudut) osoitetaan erilaisilla pinnoitemateriaaleilla. Alue voidaan rajata valaisimilla. Kenttä voi toimia myös tapahtuma-aukiona (mm. Iijoki-soutu) liittyen Pietarilan talon yhteisökäyttöön. 6.4 Toteuttaminen ja ajoitus Pietarilan asuntoalueen rakentaminen riippuu tonttien kysynnästä ja rakentajien kiinnostuksesta alueeseen. Kerros- ja rivitalotonttien toteutumien voi käynnistyä piankin. Kolme omakotitonttia on varattu ja rakennettu jo tämän suunnitteluprosessin aikana ja yhtä AKR-tonttia suunnitellaan parhaillaan. Koko alueen voi olettaa olevan valmis noin 5-10 vuoden kuluessa. 46 Liite: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 615 PudasTäyttämispvm 11.08.2015 järvi PIETARILAN ASUINALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm 05.03.2014 Kunnan kaavatunnus Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala 26,5824 [ha] 26,5824 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 26,5824 100,0 23619 0,09 0,0000 1314 A yhteensä 9,4780 35,7 21103 0,22 0,0921 2359 0,1757 0,7 300 0,17 -1,1581 -950 -0,6604 -2311 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 7,1308 26,8 50 0,00 -1,0103 50 L yhteensä 4,5961 17,3 2166 0,05 0,7630 2166 E yhteensä 0,6720 2,5 0,6720 M yhteensä 1,3562 5,1 1,3562 W yhteensä 3,1736 11,9 -0,0545 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] R yhteensä S yhteensä Maanalaiset tilat Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 47 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 26,5824 100,0 23619 0,09 0,0000 1314 A yhteensä 9,4780 35,7 21103 0,22 0,0921 2359 AO 5,6487 59,6 11297 0,20 0,4068 813 AKR 1,1679 12,3 4671 0,40 1,1679 4671 ALK AO-1 -0,7984 2,6614 28,1 5135 0,19 2,6614 5135 AP-1 -0,8528 -1885 AR-1 -2,4928 -6375 P yhteensä Y yhteensä 0,1757 0,7 300 0,17 -1,1581 -950 Y 0,1757 100,0 300 0,17 -0,5331 300 -0,6250 -1250 K yhteensä -0,6604 -2311 KL -0,6604 -2311 -1,0103 50 YL C yhteensä T yhteensä V yhteensä 7,1308 26,8 VP 2,4336 34,1 -0,2448 VL 4,5117 63,3 -0,9510 VV 0,1855 2,6 50 0,03 0,1855 50 L yhteensä 4,5961 17,3 2166 0,05 0,7630 2166 Kadut 3,0693 66,8 0,0115 Pihakadut 0,2313 5,0 0,2313 Kev.liik.kadut 0,2074 4,5 0,0330 LV 0,2349 5,1 -0,2572 LP 0,2344 5,1 0,1256 LH 0,6188 13,5 E yhteensä 0,6720 2,5 0,6720 EV 0,6720 100,0 0,6720 M yhteensä 1,3562 5,1 1,3562 M 1,3562 100,0 1,3562 W yhteensä 3,1736 11,9 -0,0545 W 3,1736 100,0 -0,0545 50 0,00 R yhteensä 2166 0,35 0,6188 S yhteensä 48 2166 1
© Copyright 2025