Loimu, selostus - Raision kaupunki
RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU “loimu” HAVAINNEKUVA 1:8000 RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU ”Loimu” KAUPUNKISUUNNITTELU Kaupunkialueiden keskinäinen kilpailu vetovoimaisuudesta voimistuu kaikilla tasoilla; Itämeren piirissä ja valtakunnallisella tasolla. Raisio on osa Lounais-Suomen kehittyvää kaupunkiseutua. Raisio on kaupunki, jonka etuna on pienimittakaavaisuus, luonnon ja palvelujen läheisyys sekä viihtyisät asuinalueympäristöt. Kilpailuehdotuksen tarkoitus on vahvistaa näitä vetovoimatekijöitä. Palvelurakennetta tiivistetään ja uusia joustavia asumismuotoja kehitetään. Raisoin oma Town house -tyypistö synnytetään. Uudessa Raisiossa vanhempi väestö ja nuoriso kohtaavat. Uusi Raisio nivoo hajallaan olevat kaupungin osa-alueet yhteen. Uusi Raisio sitoo eri ihmisryhmät yhteen. Kestävässä kaupunkisuunnittelussa nousee esiin kysymys siitä valitaanko strategiaksi nykyisen rakenteen ja toiminnan parhaiden puolien jalostaminen vai radikaali muutos, joka ottaa huomioon ilmaston- ja elämäntavan muutoksista aiheutuvat tekijät. Kaupunkirakentaminen on hidas prosessi, minka vuoksi suunnittelussa tulee löytää malleja, jotka toimivat molemmissa skenarioissa. Jo lähitulevaisuudessa tulee ratkaistavaksi kysymys siirrytäänkö kestävämpään elämäntapaan ja kaupunkirakenteeseen vapaaehtoisin toimin vai sanktioiden kautta. Kiistatta voidaan todeta, että nykyiset ja tulevaisuuden ympäristöhaasteet tullaan ratkaisemaan nimenomaan kaupungeissa. Kestävän kaupunkisuunnittelun teesejä: 1) Tiivistyvä maankäyttö ratojen varsille sekä olemassa olevan kaupunkirakenteen ja rakennuskannan hyödyntäminen. 2) Julkisen kaupunkitilan haltuunotto ja parantaminen; kestävä yhteisö - tila -prosessi, onnellisuus ja merkitykset korostuvat 3) Kaupunkirakenteen ja rakennusten tulee tarjota mahdollisuudet joustavaan asumiseen, muutosvalmiuteen sekä yleispätevyyteen. 4) Tuotteiden kauppaamisesta siirrytää enenevässä määrin palveluiden tarjoamiseen. Tästä seuraa uutta dynamiikkaa, uusia konsepteja ja bisnes-logiikoita. (Lähde: Kaupunkisuunnittelu ja kestävä kehitys, Panu Lehtovuori, TKK / YTK 2008) Asuinrakennukset ovat jokaisen kaupungin peruskudosta. Tämän kudoksen laatu on yksi kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen perustekijä. Asuinelinympäristön laatu muodostuu visuaalisesta, toiminnallisesta ja sosiaalisesta moninaisuudesta, ja on oleellinen tekijä kaupungin vetovoimaisuutta arvioitaessa. Joustavat asuintoratkaisut luovat kestävää kaupunkirakennetta ja parantavat ihmisten juurtumista asuinpaikkakuntaansa. Sosiokulttuurisia ja taloudellisia haasteita, joihin joustavalla asumisella tulee voida vastata ovat mm. perhemuotojen moninaistuminen, vanhusväestön suhteellinen lisääntyminen ja maahanmuuttaja-perheiden määrän kasvu. Taloudellisia perusteita joustavalle asumiselle ovat mm. asuntojen joustava osittaminen, joka mahdollistaisi vuokralaiset, pienasuntojen yhdistäminen siten että syntyy laadukkaita isoja asuntoja, sekä työn ja asumisen yhdistämisen sallivat ratkaisut. Tämän lisäksi ekologiset ja lähiruokatuotannon mahdollistavat asumismuodot kuuluvat tulevaisuuden kestävään kaupunkirakenteeseen. C KA OSAYLEISKAAVAMAINEN LUONNOS 1:8000 AP V PKA KA C V KA C PKA C AP PKA AP V AP W V AP V PKA 8 A PKA PKA C C Isokummala W Vt KA KA KA KA KA AP V ritie PKA PKA V KA V AP tto PKA V AP W PKA PKA W W YDINKESKUSTAN ALUE ASUMISPAINOTTEINEN KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PÄÄKÄYTÖLTÄÄN ASUMISEN ALUE PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUJEN, TUTKIMUKSEN, VIRKISTYS- JA VIHERALUE ALUE VESIALUE TUOTEKEHITTELYN JA TUOTEVALMISTUKSEN ALUE C KA KA A Moo LIIKENNE LIIKENTEEN PÄÄVERKKO Raision keskustan kehittämisen kannalta on oleellista, miten päätieliikenne keskustassa ratkaistaan. Laaditussa Raision solmu – ideasuunnitelmassa (Ramboll 2009), joka toimii pohjana tälle kilpailutyölle, keskustan läpäisevä päätieliikenne on viety keskustan ali tunneleissa. Suosituksena selvityksessä on ns. Y-tunnelit, jossa Nesteentien (E18, kt 40) suunnan liikenne on omissa tunneleissaan ja Raisiontien liikenne haarautuu tunnelissa länteen nykyisen Raisiontien alle. Tässä kilpailuehdotuksessa on Nesteentie tunneloitu, mutta Raisiontietä ei. Naantalin suunnan liikenne ohjataan selkeästi Nesteentien reittiä ja mm. Raision tehtaiden liikenne ohjataan Nesteentien ja Raisionkaaren kautta, eli ei Raisiontietä keskustan läpi. Tämän järjestelyn toimivuuden kannalta olisi hyvä parantaa Nesteentietä tunnelin ja Mt 185 välillä liikenteen sujuvuuden ja oikean reitinvalinnan varmistamiseksi. Myös Raisionkaaren parantaminen paremmin liikennettä välittäväksi saattaa olla tarpeen. Nesteentien tunneli on ulotettu noin 500 m etelämmäs (Alhaistentien liittymään) kuin Raisionsolmun liikenneselvityksessä on ehdotettu. Tavoitteena em. pääliikenneverkon ratkaisussa on, että nykyiset keskustan halkovat Raisiontie ja Nesteentie muuttuvat keskustan kaduiksi ja läpikulkuliikenteen virrat ohjautuvat tunneliin ja päätieverkolle. Raisiontiestä halutaan Raisio - Naantali välillä kehittää paikallista liikennettä ja joukkoliikennettä palveleva katumainen yhteys ja Raisio – Naantali liikenteen tulee ohjautua nykyistä selkeämmin E18 reitille. Tunnelin jatkaminen Alhaistentielle saakka vähentää merkittävästi E18 liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja kirjaston, koulukeskuksen ja uimahallin seudulla ja tien tunneloinnilla kyseinen alue saadaan nivottua toiminnallisesti ja rakenteellisesti osaksi keskustaa. Jos liikenneverkko toteutetaan Raision solmu – ideasuunnitelman periaatteiden mukaisena, niin se ei merkittävästi muuta tämän kilpailuehdotuksen maankäytön ja ympäristön rakennetta. RASKAAN LIIKENTEEN ELIMINOINTI KAUPUNKIKESKUSTASTA Turun ja Naantalin satamien ja Raision tehtaiden raskas liikenne siirtyy ratkaisussa E18 tunneliin ja raskaan liikenteen haitat keskustasta poistuvat. Kilpailuehdotuksessa on tutkittu Nesteentien (E18) tunnelin painamista koko keskustan alueella huomattavasti syvemmälle kuin Raision - solmu ideasuunnitelmassa on esitetty. Tavoitteena on tunnelin toteuttaminen kalliotunnelina, joka on merkittävästi päältä kaivettavaa betonitunnelia halvempi ja rakentamistavaltaan helpompi ja vähemmän haittoja aiheuttava ratkaisu. Jatkosuunnittelussa tulee myös tutkia tunnelin itäpään ja Myllyn eritasoliittymän välin toimivuus ja kaistajärjestelyt huomattavasti ideasuunnitelmaa tarkemmin. KAUPUNKIMAISEN KATUVERKON LUOMINEN KESKUSTAAN Keskusta-alueen katuverkkoa kehitetään aivan ydinkeskusta-alueella kävelypainotteisena ja muulla keskusta-alueella ’normaaleina’ keskustakatuina. Tämän toiminnallisen eron tulee näkyä myös katujen ja muiden julkisten tilojen laatutasossa ja mitoituksessa. Nesteentie on suunnitelmassa Raumantien eritasokiertoliittymän ja Raisiontien välillä 4-kaistainen pääkatu ja Raisiontien ja Alhaistentien välillä 2-kaistainen pää- tai kokoojakatu. Raisiontie on koko suunnittelualueella 4-kaistainen pääkatu. Raisiontien kaistamäärää ei ole vähennetty, koska se on tärkeä bussiliikenteen reitti ja 4-kaistainen ratkaisu antaa bussiliikenteelle hyvät toimintaedellytykset. Bussiliikenteelle voidaan tarpeen mukaan osoittaa jopa omat kaistat. Raisiontiellä on ns. keskustaterminaali nykyisen torin kohdalla (normaalia korkeamman tason pysäkit katoksineen) ja muuten pysäkkiparit sijaitsevat Kirkkotien liittymässä ja Länsiraitin länsipuolella. Nesteentien ja Raisiontien katuliittymäksi on ehdotettu hajautettua valo-ohjattua aukiomaista liittymää, joka luo keskustaan omaleimaisen ja erittäin kaupunkimaisen katuratkaisun. Voudinkatua ei ole liitetty Raision solmu – selvityksen mukaisesti rampeilla Nesteentiehen vaan Voudinkatu ja Kirkkokatu on yhdistetty alittaen Nesteentien ja liitynnät katuverkkoon tapahtuvat Keonkadun ja Raisiontien kautta. SEUDULLINEN LIIKENNERATKAISU Keskeisten kortteleiden sisälle muodostuu kävelykatujen ja raittien verkosto, jota aukiot ja ajokatujen korotetut ylistyskohdat jäsentävät. Keskuskortteleiden pysäköinti- ja huoltoliikenne on ohjattu ulkosyöttöisesti ympäröivältä katuverkolta. Julkisten tilojen käsittelyn laatutaso on korkea. Pintamateriaaleina käytetään pääosin luonnonkiveä. Katukalusteisiin ja valaisimiin haetaan uuteen arkkitehtuuriin sopivat mallit ja materiaalit huomioiden lähivuosina toteutetut julkisen tilan kohteet (mm. Raisiontie keskustassa). Kävelykatujen istutukset ja keskustan puistoakseli, Raision esplanadi toteutetaan korkeatasoisena kaupunkipuistona. Nurmipinta ja viihtyisät olekelupaikat kutsuvat pysähtymään. Kasvivalinnoissa otetaan eri vuodenajat huomioon. Suositaan pieniä kukkivia puita, sipulikukkia, ikivihreitä sekä komean syysvärityksen saavia kasveja. JOUKKOLIIKENNERATKAISU Tulevaisuuden joukkoliikenneratkaisuna on esitetty seudullista junaliikennettä nykyiselle Turku – Masku – Uusikaupunki radalle ja Raision asemaa Nesteentien länsipuolelle. Aseman yhteyteen on esitetty ns. matkakeskuksen toteuttamista eli asemalle johdettaisiin alueen ja seudun bussilinjastoja ja mahdollinen Turku – Raisio pikaraitiotie. Pikaraitiotien linjaus kulkee Raisiontietä ydinkeskustan kautta jonne on suunniteltu nykyisen torin kohdalle korkealuokkaiset raitiotiepysäkit. Toinen tärkeä pysäkkipari on kirjasto-auditorion kohdalla. Matkakeskukseen ohjataan myös hyvät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Matkakeskuksen yhteyteen on esitetty liikerakentamista, jonka yhteyteen on mahdollista toteuttaa tarvittavan laajuinen liityntäpysäköintilaitos. Bussiliikenteen linjasto sijoittuu Raisiontielle, Nesteentielle, Kerttulantielle, Ihalantielle, Alahaistentielle ja Raisionkaarelle. Lisäksi keskusta-alueella kiertää Raision paikallinen ’citybussi’ , joka keskustassa ja keskustan liepeillä sijaitsevat toiminnot toisiinsa. KEVYEN LIIKENTEEN PERIAATTEET Kevyen liikenteen verkosto muodostuu keskustaa halkovista puistoraiteista, ydinkeskustan kävelyraittiverkostosta, pääkatujen varren korkealuokkaisista erotetuista jalankulku- ja pyöräteistä ja katuverkoston jalkakäytävistä. Ydinalueella pääkatujen ylitykset tapahtuvat valo-ohjattujen suojateiden tai korotettujen suojateiden kautta. Pitkän matkan pyöräilyreitit on ohjattu pääkatujen kanssa eritasoisena. Ydinkeskustaan, joukkoliikenteen terminaaleihin (nykyisen torin seutu ja matkakeskus) ja palvelujen yhteyteen tulee toteuttaa riittävä määrä pyöräpysäköintiä. Suunnitelman mukainen kevyen liikenteen verkoston ’tason nostaminen’ tulee lisäämään kevyen liikenteen asemaa keskustan liikkumismuotona. PYSÄKÖINTI Keskustan pysäköinti on sijoitettu saneerattavissa keskuskortteleissa pääosin korttelirakenteen ja suurempien kaupan yksikköjen alle kellaripysäköintinä. Ydinkeskustan pohjoisosassa pysäköintiä on keskitetty nykyiseen pysäköintitaloon, jota voidaan tarpeen mukaan korottaa. Hajauttavaa pihapysäköintiä on vähennetty. Ydinkeskusta-alueen ulkopuolella pintapysäköintikenttien määrää vähennetään pysäköintikellareilla ja -kansilla ja mahdollisesti pysäköintitaloilla. Alemman tehokkuuden alueilla pysäköinti hoidetaan pääosin pihapysäköintinä, asuntokohtaisina pysäköintipaikkoina ja kadunvarsipysäköintinä. PÄÄKADUT JA -TIET KATU KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄAKSELIT KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PIKARAITIOTIEVARAUS JUNARATA KÄVELYKESKUSTA JOUKKOLIIKENNEAKSELI SEKÄ MATKAKESKUS KILPAILUALUEEN RAJA RAITIOVAUNUPYSÄKKIVARAUS BUSSIPYSÄKKI LIIKENNEKAAVIO MAISEMA, SEKÄ VIRKISTYS- JA LUONTOALUEET Maisema luo paljon mahdollisuuksia Raision kehitykselle. Puustoiset kallliomäet ja selänteet, sekä avoin jokilaakso erottuvat maisemassa selvästi. Maisemarakennetta korostetaan, ja uusi rakentaminen sijoitellaan maiseman arvoja kunnioittaen. Suunnitelman tärkeä tavoite on luoda viihtyisä asuinympäristö raisiolaisille, ja tässä viheralueet ovat merkittävässä roolissa. Raision historia on läsnä maiseman kautta. Kirkko on hallinnut avointa peltomaisemaa ja jokilaaksoa jo kauan ennen nykyistä rakentamista. Tämä hitauden ja pysyvyyden maisema muodostaa vastapainon nykyiselle kiireelle ja liikenteen vilinälle. Jokilaakson maisema muodostaa juuret Raisiolle, ja sen tähden sitä on vaalittava ja sen merkitystä kaupunkirakenteessa korostettava. Jokilaakson avointa tilaa selkeytetään reunavyöhykkeitä korostamalla. Jokilaakson ja keskustan kevyenliikenteen yhteydet parannetaan, ja laakso otetaan virkistystyskäyttöön maisemaa kunnioittaen. Jokilaakson lisäksi Raision kaupunkirakennetta selkeytetään eri luonteisilla viherakseleilla. Nykyisten akseleiden ja yhteyksien luonnetta korostetaan, ja lisäksi luodaan uusia teemoja. Viherakseleiden kehityslinjat ja teemat ovat: 1) Jokilaakso 2) Liikunta -akseli 3) Merelle johtava puistoakseli Raisiota nykyään leimaamat suuret liikennealueet kokevat suuren muutoksen uuden liikennejärjestelyn myötä. Uudet ja osittain säilyvät kaupungin pääkadut muuttuvat eräänlaisiksi kaupunkia halkoviksi vihreiksi linjoiksi istutettavien puukujanteiden avulla. Katualueiden suunnittelussa korostetaan jalankulkijan mittakaavan tärkeyttä. Keskustan kävelykadut ja aukiot suunnitellaan viihtyisiksi asukkaiden olohuoneiksi. JOKILAAKSO SÄILYTETÄÄN JA PALAUTETAAN PERINTEISET MAANKÄYTTÖMUODOT, KUTEN PELTOVILJELY JA LAIDUNNUS KIRKON EDUSTAN PELLOT SÄILYTETÄÄN VILJELYSSÄ TAI MUUTETAAN MAISEMAPELLOIKSI JOEN RANNAT JA AVOIN TILA OTETAAN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN ELÄINTEEMA TOISTUU KOTIELÄINTARHASSA JA LEIKKIPAIKOILLA LIIKENNE-ALUEET PÄÄKADUILLE ISTUTETTAVAT PUUKUJANTEET MUODOSTAVAT KESKUSTAAN VIHREÄT AKSELIT ERI PUULAJIT LUOVAT KULLEKIN KADUILLE OMINAISEN ILMEEN EKOLOGINEN TEEMA NÄKYYLIIKENNEMAISEMASSA RAUMANTIEN VARRELLA NESTEENTIEN POHJOISPUOLELLA LIIKUNTA -AKSELI PUISTOAKSELIN NYKYISIÄ LIIKUNTAPAIKKOJA TÄYDENNETÄÄN ERILAISILLA PELIKENTILLÄ YM PUISTOON SUUNNITELLAAN HYVÄT YHTEYDET ERI LIIKKUMISMUODOT HUOMIOIDEN: POLKUPYÖRÄT, RULLALUISTELU, SKEITTAUS LEIKKIPAIKAT SUUNNITELLAAN LIIKUNNALLISIKSI LUONNONMATERIAALEJA HYÖDYNTÄEN NYKYISEN BETONIKANNEN ALLE / PÄÄLLE TEHDÄÄN NUORTEN OMA ALUE: NUORISOTILA, BÄNDITREENIKÄMPÄT, OLESKELUPAIKKOJA MERI-JOKI -AKSELI PUISTOON RAJAUTUVILTA ALUEILTA PINTAVEDET KERÄTÄÄN PUISTOON. VESI OTETAAN NÄKYVÄKSI ELEMENTIKSI ERILAISINA OJINA, PAINANTEINA JA KOSTEIKKOINA. KASVILLISUUTENA KÄYTETÄÄN KOSTEAN PAIKAN KASVEJA. KAUPUNKI-EKOLOGIA Urbaani alue on ekosysteemi, jolla on oma rakenteensa ja toimintansa. Se sisältää elottomia ja elollisia komponentteja, materiaalien sekä energian kiertoa ja muuntelua. Kaupunkiekosysteemi on avoin ja hyvin riippuvainen ympäröivistä muista ekosysteemeistä. Eniten painoarvoa tulee antaa ihmisten ja rakennetun ympäristön väliselle vuorovaikutukselle. Suurin haaste Raision kaupunkiympäristössä ovat lukuisat alueet, joilla on infrastruktuuri, mutta matala käyttöaste. Suunnitelmassa Raisio organisoidaan uudelleen maankäyttöä tehostamalla, jotta kuljetus- ja liikkumisetäisyydet saadaan lyhenemään. Tarkoitus on tehostaa myös energian käyttöä. Olemassaoleva kaupunkirakenne ja asuntokanta säilyvät tässä prosessissa. Tavoitteena on tietysti, että tehokkaan asuntokannan lisäksi tilaa käytetään myös viheralueisiin. Jotta teollisuus- ja business-alueet erottuvat asuinalueista, olemassa olevat viheralueet säilytetään ja suunnitelmassa esitetään myös uusia täydentäviä vihermaisema-alueita. Täydentävien maisema-alueiden tavoitteena on muodostaa vihreä verkosto, joka levittyy koko kaupungin alueelle. Raisiossa valtaosa luonnonmukaisista alueista on asutettu ja rakentamisen myötä on poistunut monia ekologisesti merkittäviä osia. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki peruskarttaan merkityt lähteet ovat kuivuneet ja jääneet rakentamisen alle. Lisäksi useimmat suot on ojitettu tai niiden laidoilla on metsäkoneiden uria. Toisaalta jo aivan keskustan tuntumasta löytyy arvokkaita alueita kuten Järämäen kallioketo ja Kuuvanvuoren pähkinälehto. Edellämainitut asiat vaikuttavat voimakkaasti luonnon tasapainoon. AUKIOLLA PINTAVESI VOIDAAN KERÄTÄ RAKENNETTUUN VESIAIHEESEEN KESKUSTAN KÄVELYKADUT JA AUKIOT Luonnon säästäminen tulevaisuudessa on äärimmäisen tärkeää. Jokilaakso on ollut maisemadominantti läpi historian, ja laakson tuleva kehitys virkistysalueena antaa mahdollisuuden monipuolistaa olemassaolevia kasvupaikkoja. Jotta luonnonvesijärjestelmä pysyy jatkossa tasapainossa ja ekosysteemi saa mahdollisuuden kukoistaa, viemärivesivuodot asuinalueilta sekä toimisto- ja teollisuusalueilta maaperään on ehdottomasti kiellettävä. Viemäriverkoston ylläpito ja korjaaminen on aina tärkeä osa kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelua. Raision arvokkaista kasvupaikkatyypeistä yleisin on jalopuu- ja pähkinälehto. Kaupungin maantieteellinen sijainti tarjoaa suotuisat olosuhteen lehtojen kasvulle. Raisiossa on myös runsaasti kalliomuodostelmia ja metsäharjuja, jotka ovat kautta historian muokanneet kaupungin maisemallista hahmoa. Lehtojen säilyttäminen on osa kehityssuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata raisiolaisille vihreä asuinympäristö. Katu- ja tieverkosto katkoo ekologiset käytävät useissa kohdin. Tavoitteena onkin rajoittaa raskaan liikenteen kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat olemassaoleviin kasvupaikkoihin. Uusi kehittämissuunnitelma sijoittaa raskaimman liikenteen maanalaiseen tunneliin ja muu tieverkosto kunnostetaan, tavoitteena säilyttää ja luoda uusia ekologisia käytäviä. Raskaan liikenteen aiheuttamat saastepäästöt ja melu voivat olla asukkaille ja ympäristön ekologialle kestämättömiä epäsuotuisissa sääolosuhteissa. Tämä on yksi lisäperustelu liikenteen siirtämiselle maan alle ja raskaan liikenteen keventämiselle kaupungin keskustassa. Teollisuusalueet sijaitsevat kaupunkikeskuksen reunamilla. Tulevaisuuden tavoitteena on ilmansaasteiden ja melun merkittävä rajoittaminen olipa aiheuttajana olemassaoleva tai suunniteltu teollisuus. Suunnitelmassa on esitetty ekokylä. Tavoitteena on sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Ekokylän suunnitellaan antavan asukkailleen vaihtoehdon, jossa sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmät ovat keskitetysti hoidettuja. Tavoitetilanne on, että energia saadaan tuuli- tai aurinkovoimasta. Luonnonmukainen viljely ekokylässä ylläpitää sekä maaperän, ekosysteemin että asukkaiden terveyttä. Kaupunkimainen maanviljely toteuttaa urbaaneja ekologisia periaatteita. Energiapajuniityt on suunniteltu pysäyttämään liikenteen aiheuttama melu ja pöly ja samanaikaisesti niitä voidaan käyttää bioenergian valmistukseen. Bioenergiaa voidaan käyttää sähkön tuottamiseen, lämmitykseen sekä auton polttoaineeksi. Ekokylän energiantuotanto voidaan järjestää energiapajua polttamalla. Samalla kun maanviljely käyttää inhimillisiä ja materiaalisia resursseja, tuotteita ja palveluita kaupunkialueella, maanviljelyllä myös tuotetaan paikallisille asukkaille ruoka- ja muita hyödykkeitä. Tähän asti luonnonmukaisesta viljelyksestä kootun tietämyksen perusteella on osoittautunut, että luonnonmukaisen viljelyn kehittäminen voi merkittävästi rajoittaa kaupunkialueen ekologista jalanjälkeä. KAUPPA JA ELINKEINOELÄMÄ Raision keskustassa ydinkeskustaan keskitetään kaupalliset palvelut. Ydinkeskustan ulkopuolella olevat kauppapalvelut säilyvät, mutta tavoitteena ei ole niiden monipuolistaminen tai merkittävä laajentaminen. Aseman alueelle jätetään varaus uusille kauppapalveluille, joka voi toteutua lähiliikenneaseman ja matkakeskuksen myötä. Näin Alisentien työpaikka-alue voi osin muuttua kaupallisten palveluiden alueeksi. Ydinkeskustan kauppapalveluita kehitetään Tasalan puolella rakentamalla uutta ja uudistamalla nykyistä rakennuskantaa. Tori on jo uudistettu ja kehittäminen kohdistuu Tasalan alueen vanhaan rakennuskantaan. Ydinkeskustaa kehitetään vahvana kävelykeskustana niin, että uudistuvat korttelit, aukiot ja niiden välissä kulkevat kävelykadut muodostavat hyvän asiointiympäristön. Ydinkeskustassa katutason tilat varataan kaupalle ja palveluyrityksille. Ylempiin kerroksiin sijoittuu toimistoja ja asuntoja. Kauppaa ei pääsääntöisesti sijoiteta kerroksiin. Kauppaa palveleva pysäköinti sijoitetaan suurelta osin maanalaisiin pysäköintihalleihin. TOIMENPITEET ALUEITTAIN VALMIS RAISIO, Kirkonmäki ja hallintokortteli Moottoritie / Raumantie on leikattu suoraviivaisesti Raision kallioperään, ja se halkoo kulttuurimaisemaa katkaisten kirkon ja jokilaakson yhteyden toisistaan. Myös Vanha Postitie on katkennut moottoritien rakentamisen myötä. Yhteys palautetaan rakentamalla uusi kevyenliikenteen silta moottoritien yli. Selänteen muoto pyritään täydentämään eheäksi istuttamalla puustoa moottoritien reuna-alueille. Hallintokorttelia täydennysrakennetaan siten että rakentamisen raja moottoritielle päin täsmentyy. Uudet rakennusmassat ´hengittävät´ ulospäin maisemaan; jokilaakson ja kirkon suuntaan sekä toisaalta korttelin keskellä säilytettävän kukkulan suuntaan. Nesteentien katutilaa ja pääkatujen liittymä-aluetta rajataan uudisrakentamisella. Raisiontien suuntaan kaupungintalon hallitseva asema säilytetään nykyisen kaltaisena. HISTORIALLINEN RAISIO, Raisionjoen laakso Jokilaakso säilytetään avoimena rakentamattomana alueena. Tilanrajausta selkeytetään korostamalla avoimen laaksotilan reunoja. Puutteelliset reunavyöhykkeet täydennetään istuttamalla puustoa. Vanhaan maisemaan sopimattomat aiheet, kuten autokauppahallit, peitetään istutettavalla puustovyöhykkeellä. Keskustan suuntaan rakentamisella muodostetaan voimakas raja, portti, korostamaan avointa tilaa. Moottoritien roolia maisemassa pyritään vähentämään. Selänteiden kohdalla moottorien pientareille ja keskikaistoille istutetaan puita. Laaksotilassa maanpinta moottoritien vieressä muotoillaan kumpareelle, jotta liikenteen vilinä poistuu ja näkymä kirkolle rauhoittuu. Risteysaluetta korostetaan istutettavalla puuaiheella. Jokilaakso otetaan ulkoilun ja virkistyksen käyttöön maiseman avoimuuden ehdoilla. Keskustan suunnasta rakennetaan hyvät kevyenliikenteen yhteydet jokilaaksoon rakentamalla uusia kevyenliikenteen siltoja moottoritien yli. Joen varteen linjataan kävelyreitit molemmin puolin jokea, sekä rakennetaan useita kevytrakenteisia siltoja joen yli. Rantavyöhykkeiden maastonmuotoilussa huomioidaan peltojen valumat ja ekologiset reunavyöhykkeet. Eri liikkumismuodot kuten ulkoilu, hiihto, ratsastus otetaan huomioon reitistön suunnittelussa. Joen rantaan rakennetaan piknik-paikkoja. Joen ja moottoritien välinen alue säilytetään peltoviljelyssä, laidunmaana tai maisemapeltoina. Joen itäpuoliset alueet muokataan virkistyskäyttöön. Nykyiset viljelypalstat säilytetään ja niitä täydennetään. Päiväkodin yhteyteen rakennetaan leikkialueet ja kotieläintarha. Lampaita ja muita kotieläimiä käytetään maiseman-hoidossa apuna laiduntamalla. Laajoja luonnonnurmialueita voidaan käyttää esimerkiksi frisbiin ja leijojen lennättämiseen, sekä koirien ulkoiluun ja agilityyn. Jokirantojen kevyen liikenteen väylät johtavat myös uuteen Leijapuiston päiväkotiin. Polkupyörällä päästään kuljettamaan lapsia hoitoon. Kotieläintarha sopii hyvin päiväkodin viereen. Lapset ovat aina kiinnostuneita eläimistä. Pellon reunaan sijoittuvat kotieläinaitaukset ja lammaslaitumet vievät ajatukset menneisiin aikoihin, kun kotieläimet ovat laiduntaneet jokilaakson laitumilla. HAVAINNEKUVA KESKUSTAKORTTELISTA 1:2000 UUSI RAISIO, Kaupungin ydinkeskusta Nesteentien linjausta muuttamalla ja tasausta laskemalla ympäröivän katuverkon tasoon, saadaan Raision keskusta-alueelle luotua luonteva laajennussuunta itään päin. Hallintokortteli (= Valmis Raisio) ja Tasalan keskusta korttelit (= Uusi Raisio) kytketään elimellisesti toisiinsa. Läpikulkuliikenteen ja risteysalueen erottava vaikutus on eliminoitu. Länsi – itäsuuntainen kaupunkirakenne tiivistyy. Tasalan aukion puolelle Raison keskustaan luodaan aktiivinen ”moderni vanha kaupunki”, jossa katutilat ovat tiiviitä ja toiminnoiltaan sekoittuneita. Alueelle sijoitetaan runsaasti uutta, kestävää ja joustavaa asumista tarjoavaa asuntorakentamista. Kivijalkaerikoiskaupat ja -palvelut kadulle avautuvine näyteikkunoineen lomittuvat keskustan asuintalojen sisäänkäyntien kudelmaan. Tiiviit, eriluonteiset kaupunkitilat rytmittävät tätä julkisen katutilan verkostoa. Keskustan kadut ja aukiot ovat sosiomateriaalisia kokonaisuuksia, jotka ylläpitävät ihmisten toimintaa ja monipuolista kaupunkielämää. Pohjois-etelä ja länsi-itä suuntaiset kaupungin eri alueita sekä palveluja yhdistävät hitaan kulkemisen pääjalankulkureitit on johdettu risteämään tässä modernin vanhan kaupungin ytimessä. Näin luodaan edellytykset hyvälle, turvalliselle ja viihtyisälle kaupunkielämälle sekä viipyville, siisteille kaupunkitiloille. Tasalan alueella keskustassa kaupallista aktiviteettia keskitetään, kehitetään ja vahvistetaan. Uusia liikekortteleita rakennetaan. Ydinkeskustan kauppakorttelit laajenevat itään. Nykyisen Nesteentien linjauksen päälle rakennetaan liiketila supermarketin käyttöön. Se tulee vastinpariksi keskustan pohjoisreunalla sijaitsevalle S-marketille. Keskustan markettien väliin jäävä alue muodostuu tiiviiksi erikoiskaupan ja palveluiden alueeksi. Keskustassa vanhaa keskuskorttelia laajennetaan ja kehitetään kauppakeskus-maisesti rakentamalla kiinteistöön katettuja kauppakäytäviä, joiden varrelle sijoitetaan liiketiloja. Käytäviä reunustavia toisen kerroksen tiloihin sijoitetaan lähinnä toimistoja palveluyrityksiä. Tasalan aukion itä- ja eteläpuolen korttelit rakennetaan suurelta osin uudestaan. Korttelit pilkotaan nykyistä pienemmiksi ja niiden väliin jää kapeita kävelykatuja ja aukioita. Kortteleiden katutason tilat varataan liiketiloille, jolloin katuympäristöstä saadaan elävä ja kiinnostava. Kortteleiden sisäpihat toimivat myös asiointialueena, jolloin kaupunkitilaan saadaan aukioiden ja kävelykatujen sarja. Keskustaa palveleva pysäköinti keskitetään maanalaisiin pysäköintihalleihin, joista päästään ulos suoraan ydinkortteleihin. Uudet kauppakorttelit ydinkeskustassa toteutetaan siten, että katutason liiketilat avautuvat kadulle. Liiketilat ovat muodoltaan syviä, jolloin näyteikkunapintaa on vähemmän, mutta kadulle avautuu useampia liiketiloja. Julkisivuihin tehdään erilaisia ulokkeita ja muita suoria seinäpintoja elävöittäviä rakenteita. Tällöin julkisivut olisivat eläviä ja erilaiset liiketilat tulisivat paremmin esiin katukuvassa. Aukiot mahdollistavat kahviloiden ja ravintoloiden levittäytymistä katutilaan. Liikerakennusten yläpuolelle kerroksiin tulee toimistoja ja asuntoja. Toimistotilan ja muiden työpaikkojen määrä ei Raisiossa pysty täyttämään keskustan ylempiä kerroksia, joten asuntoja tulee sijoittaa liikekortteleihin kerroksiin. Keskusta-asuminen elävöittää osaltaan keskustaa ja tarjoaa asukkaille hyvät palvelut lähellä. Raisontien pohjoispuolen korttelien, Kerttulanaukion olemassa olevat kansirakenteet säilytetään ja kehitetään uudentyyppiseksi kansipihapuistoksi. Uudisrakennus kytketään siihen silloilla. Betonikansien alaiseen tilaan sijoitetaan toimintoja nuorille, kuten nuorisotilat, bänditreenitiloja sekä työpaja- ja näyttelytiloja. Tärkeää on, että tilaa ei suunnitella etukäteen valmiiksi, vaan nuorilla on itse mahdollisuudet vaikuttaa siihen minkälaiseksi toiminta kehittyy. Alue liittyy myöhemmin selostuksessa kuvattuun Raision Liikunta-akseliin. ALUELEIKKAUS KESKUSTAKORTTELIN KOHDALTA 1:1500 TOWNHOUSE-TALOT KEHITYS-RAISIO 1 Keon alue 50 –luvun tornitalot ja uudemmat asuintorni on säilytetty korttelin sisäosissa. Kortteli kehystetään uusilla asuin- / liikerakennuksilla, jotka selkeyttävät ympäröiviä katutiloja. Nesteentietä rajaava, komea, identiteettiä luova haavikko säilytetään. Soliniuksen alue Nykyiset omakotitalotontit korvataan Town house –rakennustyypillä. Syntyy korkeatasoista keskusta-asumista. Alue on tyypillinen vanhempi raisiolainen pientaloalue. Alue on kokonaisuutena viihtyisä ja tonttien puutarhat kauniita, alueen itäreunalla oleva pieni kumpare on osa tyypillistä raisiolaista luonnonmaisemaa. Soliniuksen maisemalliset arvot säilyttäen ja niitä korostaen aluetta kehitetään puutarhakaupunginosana, korkeatasoisena keskusta-asumisen alueena, jossa nykyiset omakotitalot korvautuvat vähitellen Town house- rakennustyypillä, 2-4 asunnon pienkerrostaloilla. Pienen kumpareen päälle, kevyen liikenteen akselien risteyskohtaan sijoitetaan puistokahvila. Nesteentien kaakkoispuolen koulu- ja kulttuurikeskuksen alue Nesteentien varren julkisten rakennusten rivistöä jatketaan sekä pohjoiseen että etelään päin. Uimahallin jatkeeksi rakennetaan maauimala. Pysäköinti sijoitetaan maauimalatason alle. Maauimala on Nesteentien tason yläpuolella ja se rajaa osaltaan katutilaa. Sen pohjoispuolelle Nesteentien varteen on sijoitettu uudisrakennus Kuntoilu- ja hyvinvointikeskusta varten. Eeronkujan varteen Kauppa- ja Ammattiopistojen väliin osoitetaan oppilaitosten laajennuksille tai uusille vastaaville toimijoille rakennuspaikkoja. Nesteentien luoteispuoli Selänne, jolla Sorolaisen asuinalue sijaitsee, säilytetään ennallaan. Pikaraitiotie linjataan Nesteentien varteen kaksoispuurivin luoteispuolelle. Nesteentien alikulun ylittävän sillan kohdalle kirjasto-auditoriota vastapäätä sijoitetaan pikaraitiovaunupysäkit palvelemaan koulu- ja kulttuurikeskuksen aluetta. KEHITYS-RAISIO 2, Lumparlan alue 70 –luvun ryhdikästä keskustalähiötä täydennetään uusilla joustavan asumisen kerrostaloilla, jotka sijoitetaan alueen reuna-alueille, osa Raisiontien varteen rajaamaan katutilaa. Nykyisiin rakennuksiin sallitaan etelään ja länteen suuntautuville parvekejulkisivuille reilusti lisärakennusoikeutta. Tämä mahdollistaa taloihin vyöhykkeen johon sijoitetaan mm. viherhuoneita ja muita energiataloutta ja asumisen laatua parantavia ratkaisuja. Rakennusten ja koko alueen esteettinen laatu kohenee. Taloyhtiöiden ja asukkaiden kanssa kehitetään malleja, jotka mahdollistavat pihatilojen osittaisen muuttamisen asukkaiden viljelypalstoiksi. Alueen nykyiset rakennukset ja maa-ala kultivoidaan kestävän kaupunkielämän ihanteiden mukaisiksi. ALUELEIKKAUS TOWNHOUSE-KORTTELIN KOHDALTA 1:1500 HYBRIDITALOT "PLASS" +13,0 G BODER +7,10 VERTIKAL FORBINDELSE KEHITYS-RAISIO 3, Nykyinen teollisuus- ja varastoalue, tuleva Raision aseman seutu sekä Ylhäisten kaupunginosa KAFE +7,0 Nykyinen teollisuus- ja varastoalue väistyy, samalla kun Raision paikallisjuna-asema rakennetaan alueen lounaisreunalle. Aseman yhteyteen kehitetään aiemmin mainittu matkakeskus (paikallisjunat, bussit, taksit, pikaraitiotie, liityntäpysäköinti). Kevyen liikenteen Meri-keskusta –akseli johdetaan lounaasta Alhaistenojan vartta junaradan ja Raisionkaaren alittavana matkakeskuksen kautta kaupunkiaukiolle, ja siitä Ylhäisten kaupunginosaan suuntautuvalle uudelle puistolle. Tämä puisto on Raision keskuspuiston eteläinen jatke, joka työntyy korttelirakenteeseen. Meri-keskusta –akseli haarautuu uudelleenjäsennettyn viheralueen ja Ylhäisten kaupunginosan kautta kohti keskustaa. Ylhäisten kaupunginosaa täydennetään Town house –rakennustyypeillä. Samaa rakennustyyppiä on Alhaistentien kaakkoispuolella. Uusi kaupunkirakenne tiivistyy kohti Nesteentietä siirryttäessä. Asema-aukion ja puiston ympäristössä on kaupan palveluja sekä liike- / julkisia rakennuksia. Keskimmäisessä koilliseen työntyvässä korttelivyöhykeessä on hybriditaloja, joissa joustavan asumisen lisäksi on alimmissa kerroksissa tiloja paja- ja verstastoiminnoille. Seuraavana on toimitilakorttelivyöhyke. Nesteentien varressa liikenteen melumuuriksi on sijoitettu tutkimuksen, tuotekehittelyn ja –valmistuksen rakennusvyöhyke. Pikaraitiotie kiertää vastapäivää alueen katuverkossa. Radan ja Nesteentien liittymään varataan paikat liikenneasemille. Risteyksen luoteispuolelle rakennetaan liityntäpysäköintilaitos. Sen yhteyteen ja Nesteentien kaakkoispuolelle voidaan sijoittaa liiketiloja sekä raskaan että kevyemmän liikenteen huolto-, ja polttoaineen ja sähkön jakelu –toimintoja. ALUELEIKKAUS HYBRIDITALOKORTTELIN KOHDALTA 1:1500 RISTEYS-RAISIO, Kehätien E 18 ja Raumantien VT 8 risteys HULVELA Risteys toteutetaan tiehallinnon esittämän kiertoliittymäliittymäperiaatteen mukaisesti. Risteyksen pohjois- ja eteläpuolelle Raumantien yli johdetaan kevyenliikenteen sillat; pohjoinen Petterinpellon suuntaan ja eteläinen Myllyn suuntaan sekä johtamaan kulkemista jokilaaksoon ja joen varteen. Hulvela on alueena samantyyppinen kuin Solinius; keskellä keskustaa sijaitseva vanha pientaloalue, jossa suuret puutarhat luovat viihtyisää maisemaa. Hulvelasta muodostuu vähitellen korkeatasoinen Town house-alue keskustaan. Puutarhat säilyttäen, mutta rakennuskantaa uudistaen. Raision vahvuus on sen puutarhakaupunkimaisuus. Valtakunnallisten teiden risteyksen ympäristö muutetaan kaupungin positiivista identiteettiä viestiväksi, Raisioon saapuvalle mieleenpainuvaksi risteykseksi maisemasuunnittelun keinoin. KAURI Risteysaluetta korostetaan istutettavalla puuaiheella, jossa vanhan maiseman pelto-ojien linjat raidoittavat maiseman ja liittävät sen keskustan suorakulmaiseen koordinaatistoon. Puulajeiksi valitaan Nesteentien eteläpuolelle matalakasvuisia vanhaan maisemaan sopivia lajeja, kuten pihlajaa. Nesteentien pohjoispuolella, nykyisen rekkojen tankkausaseman paikalla, istutusaiheesta muuntuu ekologinen energiapajupuisto. Maiseman raidat muodostuvat eri-ikäisistä ja -korkuisista energiapajukoista. Energiapajun korjuusta voisi muodostua kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä luova kausittainen tapahtuma. Pieniä tuulivoimaloita sijoitetaan moottoritien varteen avoimen jokilaakson pohjoispuolelle. Tuulivoimalat sijoitetaan niin, että ne eivät näy jokilaakson vanhaan maisemaan. Tuulivoimalla ja energiapajulla tuotetaan paikallisenergiaa esimerkiksi Petterinpellon ekokyläkortteleille ja Kerttulan Urheilukeskuksen rakennuksille. PETTERINPELLON ALUE Kun Raision rakennuskanta on pääasiassa kokonaan uutta, ovat Petterinpellon kumpareet, viljelykset ja vanhat puutarhat tärkeä ja elävä osa maiseman maankäytön historiaa. Mäntykumpareet, puutarhat ja pihapiirit säilytetään maisemassa ja niitä korostetaan. Petterinpellolla nykyinen pientaloalue täydennysrakennetaan ja rakennetaan uusi ekologisen asumisen pientaloalue. Alueen rakentaminen on rajattu siten, että Petterinpellon eteläreunan metsävyöhyke jää ehjäksi peltomaisemaa rajaavaksi reunaksi. Kokeellinen ekokylärakentaminen sijoittuu luontevasti ratsastustallien ja tiheän kevyenliikenteen väylästön lomaan. Petterinpellon ympäri rakennetaan uusi kevyen liikenteen rengasväylä sekä linkkinä Kerttulan luontopoluille uusi kevyen liikenteen silta moottoritien yli. Alueen ympärillä on runsaasti maastoa, jossa voidaan harjoittaa puutarhaviljelyä, mikä edistää hajautetun lähiruokatuotannon ja My Farm -toiminnan kehittymistä. Ekokylän keskelle rakennettavan n. 250 m2 kokoisen kylätalon ympärillä on yhteiset leikkipuisto, pysäköintipaikat ja ekopiste. Kylätalossa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Siellä on kortteleiden yhteinen oleskelutila, keittiö, pesulatilat sekä kierrätyskeskus. Asuntokortteleita on kahta typpiä. Pyöreät pihatalokorttelit kiertyvät yhteisen pihapiirin ympärillä. Laituritalot rakentuvat alueen länsireunan rinteeseen terassoituvina rivitaloina. Tiheä metsävyöhyke erottaa rakentamisen moottoritien suunnasta. Ekologisen asumisen ympäristössä tonteille sijoitettavien viljelypalstojen lomassa myös kompostoidaan, hoidetaan yhteisvoimin pihoja. Kaikki asukkaat kantavat yhdessä vastuun ympäristöstään. Kaurin alueen katuverkostolle on ominaista puun oksistoa muistuttava rakenne. Kadut ja niiden varsilla olevat pientalot nousevat pohjois-eteläsuuntaisen selänteen rinnettä ylös muodostaen omaperäisen kaupunginosan. Tuomon alue Kaurin pohjoisosassa on jäänyt kaupunkikuvaltaan keskeneräiseksi. Suunnitelmassa Tuomon alueen katuverkostoa ja pientalorakentamista on täydennetty Town house-rakennustyypillä noudattaen Kaurin kaupunkikuvallista perusajatusta. Samalla Pappilanpolun kevyenliikenteen reitti ja virkistys- ja viheraluekäytävä kaupungintalolta Vaisaaren suuntaan säilyy, eheytyy ja vahvistuu. VAISAARENMÄKI Vaisaarenmäen kerrostaloalue uppoutuu kauniisti mäntymetsikön keskelle. Alueen luoteis- ja kakkoispuolella oleviin metsiköihin sijoitetaan lisää kerrostalomuotoista asumista. Näin Nesteentien molemmin puolin sijoittuva rakentamisen vyöhyke täydentyy yhtenäiseksi, keskustasta radalle saakka ulottuvaksi. Vaisaarenmäen ympäri kulkeva kuntorata säilytetään, samoin yhteydet uimahalliin, keskuspuistoon ja viherakselille. LIIKUNTA -AKSELI Kerttulan Urheilukeskukselta etelään koulutus- ja kulttuurikeskittymään johtavaa puistoakselia kutsutaan suunnitelmassa Liikunta-akseliksi. Reitin varrella olevia nykyisiä toimintoja täydennetään, ja alueesta kehitetään aktiivisen toiminnan puistoakseli. Liikkuminen eri muodoissa, kuten kävellen, pyöräillen ja rullaluistellen, on tärkeää. Ilmeeltään alueesta kehitetään hoidettu kaupunkimainen puisto erilaisine toiminta-alueineen, vastapainoksi luonnonmukaisemmille jokilaaksolle ja Meri-joki –akseleille. Mahdollisia uusia toimintoja voivat olla erilaiset pelikentät, kuten katukoripallo, sähly ja rantalentopallo, petankki, puistoshakki, skeittipaikka sekä lasten leikkipuisto. MERI – KESKUSTA – JOKI -AKSELI Keskustasta lounaaseen lähtevää puistoakselia kutsutaan Meri-keskusta –akseliksi. Puistoakselia kehitetään vesiteeman mukaan. Puistoa ympäröivien rakennettavien alueiden hulevedet kerätään erilaisiin ojiin, painanteisiin ja vesiaiheisiin. Kasvillisuutena käytetään veden lähellä viihtyviä lajeja, kuten hopeapajuja ja kosteikkoperennoja. Aseman aukiolle tehdään ilmeeltään rakennetumpi vesiaihe. Uusi kevyenliikenteen reitti linjataan radan ali nykyisen Alhaistenojan viertä merelle saakka. Näin vesi opastaa kulkijan keskustasta merelle. Ekologinen teema välittyy myös maisemassa energiapajupeltojen ja tuulimyllyjen kautta. Keskustasta kevyenliikenteen yhteydet jatketaan jokilaaksoon ja Myllyn suuntaan. Näin akseli täydentyy Meri-jokilaakso -akseliksi. KERTTULAN URHEILUKESKUS MERI-RAISIO Urheilukeskuksen palvelutarjontaa parantamaan on yleiskaavan virkistys- ja viheralueelle sijoitettu Urheiluopisto harjoituskenttineen ja asuntoloineen. Uudet korttelit rajaavat Kerttulantien itäreunaa ja avautuvat itään metsäiselle mäelle. Polut johtavat pihoilta mäen päälle ja sieltä ulkoilureiteille ja lenkkipoluille. Runsaat kevyen liikenteen väylästöt ovat tyypillistä tälle alueelle, reitistön monipuolisuutta lisätään aiemmin mainitun uuden kevyenliikenteen sillan avulla, joka johtaa moottoritien yli itäpuolen poluille. Venesataman aluetta tulee aktivoida ja siihen yhteyteen saadaan veneilyä palvelevia toimintoja. Ravintolatoimintaa alueella jo on, mutta venesataman vilkastuessa toimintaa voidaan laajentaa. KERTTULAN POHJOISOSA Kerttulantien varressa täydennetään olevaa rakennuskantaa; pientaloaluetta pientaloilla ja Kerttulantien risteystä asuinkerrostalorakentamisella sisääntuloportiksi alueelle. Saariston vesibussiliikenteelle rakennetaan pysähdyspaikka venesataman yhteyteen. Turusta lähtevät ja sinne palaavat laivat tekevät pysähdyksen myös Raisionlahdella. Vesibussiyhteys Seiliin, Nauvoon ja Paraisille synnyttää uusia vapaaajanvietto-mahdollisuuksia raisiolaisille, kun vesibussin kyytiin pääsee vaivattomasti. Vesibussiyhteys Ruissaloon tuo ulkoilusaaren uudella tavalla raisiolaisten ulottuville. LASKELMAT ALUEITTAIN Laskelmissa on esitetty kilpailuohjelman määrällisten tavoitteiden jakautuminen kilpailualueen pääsektoreille. Sektoreina (5 kpl) on käytetty kilpailumateriaalin ´väestömäärä ja ikärakenne´ –liitteen mukaisesta aluejakoa. Sektorit ovat; koillinen Petterinpellon alue, itäinen jokilaakson ja hallintokorttelien alue, kaakkoinen Vaisaaren suunnan sektori, lounainen Varppeenseutu sekä luoteinen Kerttulan alue. Arvioissa on esitetty uusien kerrosalojen, kaupallisten palvelujen, asukkaiden ja työpaikkojen lisäysmäärät. 5) LUOTEINEN SEKTORI, KERTTULA 1) KOILLINEN SEKTORI, PETTERINPELTO Asuinrakentaminen Pihatalokorttelit Laituritalot Omakotitalot 2 500 as k-m2 4 600 as k-m2 1 900 as k-m2 9 000 as k-m2 Työpaikkarakentaminen Kylätalo 250 k-m2 60 hlö 100 hlö 40 hlö 200 hlö 5 tp 2) ITÄINEN SEKTORI, JOKILAAKSO JA HALLINTOKORTTELI Työpaikkarakentaminen Hallintok / palvelut 19 750 k-m2 490 tp Kaupalliset palvelut 10 000 k-m2 30 tp Keskusta,hallintok. Asuinrakentaminen Työpaikkarakentaminen Kaupalliset palvelut Pohjoisosa Town house / Hulvela Keon alue Kerttulanaukio 6 600 as k-m2, 9 000 as k-m2 9 000 as k-m2 3 400 as k-m2 28 000 as k-m2 Urheiluopisto + as 11 000 k-m2, Keo / palvelut 8 000 k-m2 Kerttulanaukio (nuoris) 1 000 k-m2 20 000 k-m2 Keon alue 2 000 k-m2 170 hlö 220 hlö 220 hlö 90 hlö 700 hlö 20 tp 190 tp 5 tp 215 tp 20 tp 3) KAAKKOINEN SEKTORI, VAISAAREN SUUNTA Asuinrakentaminen Town house –alueet Vaisaaren kerrostalot Keskustan asuintalot 10 000 as k-m2 23 500 as k-m2 1 500 as k-m2 35 000 as k-m2 240 hlö 600 hlö 40 hlö 880 hlö LISÄYKSET KOKO KILPAILUALUEELLA YHTEENSÄ Työpaikkarakentaminen Liiketalot Opetus ja kulttuuri 5 000 k-m2 20 000 k-m2 25 000 k-m2 50 tp 50 tp 100 tp 8 000 k-m2 30 tp Kaupalliset palvelut 4) LOUNAINEN SEKTORI, VARPPEENSEUTU Asuinrakentaminen Town house –alueet Town house / Solinius Keskustan asuintalot Lumparlan alue Alhaisten Hybridit Työpajat ja verstaat Hybridit yms. Kaupalliset palvelut Aseman seutu Keskusta, Tasala 19 500 as k-m2 8 000 as k-m2 15 000 as k-m2 19 500 as k-m2 16 000 as k-m2 78 000 as k-m2 490 hlö 200 hlö 380 hlö 490 hlö 360 hlö 1 920 hlö 5 000 k-m2 100 tp 13 000 k-m2 17 000 k-m2 30 000 k-m2 50 tp 60 tp 110 tp Asuinrakentaminen 150 000 as k-m2 Työpaikkarakentaminen Kaupalliset yms. palvelut 70 000 k-m2 50 000 k-m2 Uusia työpaikkoja 1 100 työpaikkaa Uusia asukkaita 3 700 henkilöä Esitetyt luvut kuvaavat arvioituja suuruusluokkia vuoteen 2025 mennessä ottaen huomioon myös myöhemmän ajankohdan 2050 tavoiteluvut liittyen siihen vaiheeseen, kun paikallisaseman matkakeskus sekä sen yhteyteen syntyvä uusi Alhaisten asunto- ja työpaikkakaupunginosa on rakentunut. Tällöin kilpailualueen rajauksen sisäpuolella nykytilanteen asukasmääriin lisättynä asuisi noin 11 000 kaupungin asukasta ja 1,5 km sätellä keskustasta runsaat 13 000 raisiolaista. Kaupan kerrosalamitoitus keskustassa vastaa Raision keskustan enimmäistilantarpeita, kun mitoitukseen ei oteta mukaan aseman seudun liiketilamitoitusta. Asemanseutu toteutuu kuitenkin mitotustarkastelua pidemmällä aikavälillä, jolloin se vastaa tulevaan kasvuun.
© Copyright 2024