Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino
Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 1 / 1 3999/10.03.01/2015 § 85 Lähtökohdat Kehä I:n tunneloinnille Tapiolan ja Otaniemen välissä Valmistelijat / lisätiedot: .Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Käsittely - päättää, että Kehä I:n uudistamisen lähtökohtana Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla on liitteessä esitetty ratkaisu, jossa Kehä I tunneloidaan ja sen päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka johtaa Kehä I:ltä Maarinsolmusta Tapiolantielle, - kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueelle liitekuvassa esitetyn tie- ja liikenneratkaisun pohjalta, - kehottaa teknistä ja ympäristötointa laatimaan yhteistyössä uudistushankkeen liitteessä esitetyn vaikutusalueen yksityisten maanomistajien kanssa toteuttamisohjelman uudistushankkeen läpiviemiseksi niin, että Kehä I:n tunneloinnista aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla kokonaisuudessaan tinkimättä alueen merkityksen edellyttämistä laatutavoitteista, - kehottaa teknistä ja ympäristötointa valmistelemaan asiaa siten, että Kehä I:n uudistamisen rakentaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueella voidaan aloittaa viimeistään vuoden 2020 aikana, jotta voidaan välttyä 29.6.2015 hyväksytyssä Kehä I:n Keilaniemen kohdan tiesuunnitelmassa esitetyn tilapäisen Tapiolantien rampin ja eritasoliittymän rakentamiselta. Asia käsiteltiin §:n 91 jälkeen. Nevalainen Äikkään ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 2 / 2 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston yksimielisesti päättäneen jättää asian pöydälle. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Liite 1 Selostus Karttapiirros Tapiola Hagalundinkallio Kehä I tunneloidaan Tapiolan ja Otaniemen välissä. Tunnelin päälle rakennetaan kaupunkibulevardi, joka lähtee Kehä I:stä Maarinsolmusta ja johtaa Tapiolantielle. Kaupunkibulevardin kautta pääsee myös Otaniemen uudistuvaan keskukseen. Kaupunkibulevardin varteen suunnitellaan uutta hienoa kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne Tapiolan puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan välissä. Tapiolan Silkkiniitystä ja Otaniemen lehmuskujasta muodostetaan yhtenäinen viherakseli. Tunnelin päälle tulee myös Otsolahdelle johtava pohjois-eteläsuuntainen viherakseli. Alvar Aallon suunnittelemalle vesitornille syntyy arvoisensa ympäristö. Tavoitteena on, että Kehä I:n uudistamisen rakennustyöt käynnistetään vuonna 2020. Yleistä taustaa Kehä I:n uudistamista Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella on suunniteltu useiden vuosien ajan. Uudistustyön tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, maankäytön tehostaminen, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä ympäristöhäiriöiden vähentäminen. Vuonna 2010 kaupunki laati kokonaisuudesta välillä KalevalantieLänsiväylä hankesuunnitelman, johon sisältyivät koko uudistusalueelta laadittava aluevaraussuunnitelma kaavoituksen pohjaksi sekä toteuttamisen edellytysten sekä rakentamis- ja käyttökustannusten selvittäminen. Kehä I:n uudistamisen osat ovat: Maarinsolmun (Kalevalantien) eritasoliittymä, Hagalundinkallion tunneli sekä Keilaniemen tunneli eritasoliittymineen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 16.5.2011, että Hagalundinkallion tunneli toteutetaan betonitunnelina ja että Tapiolantielle toteutetaan rampit pohjoisesta ja pohjoiseen. Viime vuosina painopiste Kehä I:n uudistamisen suunnittelussa on ollut Keilaniemessä. Maarinsolmun ja Hagalundinkallion tunnelin suunnittelu ei ole edennyt. Kehä I on valtion maantie. Valtion puolelta on ilmoitettu, ettei se osallistu Keilaniemen eikä Hagalundinkallion osuuksien kustannuksiin. Maarinsolmun eritasoliittymän kustannuksiin valtio periaatteessa Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 3 / 3 osallistuu, mutta mahdollisen rahoituksen aikataulu on auki. Koska kaupunki maksaa pääosan kustannuksista, on selvitetty voitaisiinko Kehä I muuttaa tältä osin kaupungin kaduksi. Tämä ei kuitenkaan valtion tieverkon kokonaisuuden kannalta tule kysymykseen. Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä ja asuintornit Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä käsittää tunnelin (Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä puistokansi), sen eteläpäähän tulevan eritasoliittymän ja pohjoispäähän tulevan eritasoliittymän, Otasolmun. Hankkeeseen liittyy kiinteästi Kehä I:n ja Keilaniementien väliin metroaseman viereen kaavaillut neljä korkeaa asuintornia. Keilaniemen asemakaava (Kehä I:n kansi ja asuintornit) tuli voimaan vuonna 2013. Kaupunki omistaa asuintornitontit (4 tornia), joissa on rakennusoikeutta yhteensä 72 600 kem2. Keilaniemi Towers –hankkeen kehittäjä on SRV Yhtiöt Oy. Asuintornit edellyttävät Kehä I:n kattamista puistokannella. Kaupungin ja valtion kesken allekirjoitettiin 2.6.2015 Kehä I:n uudistamista Keilaniemessä koskeva tarkistettu aiesopimus. Kaupunginhallitus hyväksyi tarkistetun aiesopimuksen 15.6.2015. Tarkistetun aiesopimuksen mukaan Kehä I Keilaniemessä uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kahden eteläisimmän asuintornitalon kohdalle rakennetaan reilut 200 m pitkä betonitunneli, jonka päälle tulee puisto. Ensimmäisen vaiheen tuloksena saadaan myös nykyistä sujuvampi ja turvallisempi liikenneympäristö kahden liikennevaloliittymän korvautuessa eritasoliittymillä Keilaniemen alueella. Keilaniemen alueella Kehä I:n parantamisen rakentamiskustannusarvio on ensimmäisen vaiheen osalta 45-50 milj. euroa (alv 0 %). Koko hankkeen kustannus-arvio on 93,0 milj. euroa (alv 0 %). Aiesopimuksen mukaan kaupunki vastaa uudistustöiden toteuttamiskustannuksista kokonaisuudessaan ja lisäksi tunnelin käyttökustannuksista. Keilaniemen tornit -hanke ja sen ympäristön kehittäminen liittyvät olennaisesti Länsimetron rakentamiseen. Keilaniemen metroasema on rakenteilla ja se valmistuu vuoden 2016 alussa. Nykyisen aikataulun mukaan metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. Asuintornien edellyttämät mittavat louhintatyöt on tärkeää saada tehtyä ennen kuin metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. Hyväksyessään aiesopimuksen vuonna 2012 valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt. Lisäksi valtuusto kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 4 / 4 valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asema-kaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Kehä I:n Keilaniemen osuuden yleissuunnitelma tuli voimaan vuonna 2014. Tiesuunnitelma hyväksyttiin Liikennevirastossa 29.6.2015. Valitusaika on meneillään. Tiesuunnitelmapäätöksen saa panna täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta. Tiesuunnitelmassa Tapiolantien kohdalle on esitetty väliaikainen eritasoratkaisu. Kehä I:n uudistamisen Keilaniemessä ensimmäinen vaihe on urakkalaskennassa. Kahden ensimmäisen asuintornitontin myynti tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätettäväksi marraskuussa ja Kehä I:n uudistamisen ensimmäisen vaiheen rakentamispäätös valtuuston päätettäväksi joulukuussa. Tavoitteena on, että rakentamistyöt käynnistetään tammikuussa 2016. Ensimmäisen asuintornitalon rakentaminen päästään käynnistämään vasta vuoden 2017 lopussa, koska asuintornitalojen korttelialuetta käytetään alkuvaiheessa Kehä I:n parantamisen tilapäisiin liikennejärjestelyihin. Kehä I:n uudistamisen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2018 lopussa. Toinen asuintorni rakennettaisiin vuosina 2020-2021. Kehä I:n uudistamisen toisen vaiheen toteuttaminen riippuu siitä, milloin loput asuintornitontit saadaan myytyä. Tapiolantien liittymä rajoitetun ajan tasoliittymänä Tarkistetun aiesopimuksen mukaan Tapiolantien ja Kehä I:n risteys voi olla toistaiseksi valo-ohjattuna tasoliittymänä. Tarkistettu aiesopimus edellyttää kuitenkin, että kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana maankäytön kehittämisen suunnittelun Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on Tapiolan ja Otaniemen yhdistäminen tunneloimalla Kehä I ja luomalla mahdollisuuksia asuntojen sekä toimitilojen lisärakentamiselle. Suunnittelun tavoitteena on löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve. Mikäli maankäytön suunnittelu ja Hagalundinkallion lopullisen ratkaisun toteuttaminen eivät etene, sitoutuu kaupunki tarkistetun aiesopimuksen mukaan aloittamaan Keilaniemen tiesuunnitelman mukaisen ratkaisun rakentamisen Tapiolantielle vuoden 2020 aikana, ellei toisin sovita. Risteyksen toimivuutta seurataan. Kehä I:n kehittäminen Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla Kehä I:n kehittäminen Tapiolan ja Hagalundinkallion kohdalla on tärkeää, koska Tapiolantien ja Kehä I:n risteykseen ei haluta tehdä Keilaniemen tiesuunnitelmassa esitettyä epätarkoituksenmukaista ja kallista Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 5 / 5 eritasoratkaisua. Tapiolantien katkaiseminen Tapiolan ja Otaniemen välillä ei tule kysymykseen. Metroliikenteen käynnistyminen elokuussa 2016 kiirehtii osaltaan metron kehityskäytävän maankäytön kehittämistä. Tapiolan ja Otaniemen kaupunginosia on jo pitkään pyritty yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kehä I jakaa kaupunginosia nyt voimakkaasti ja jyrkästi. Kehä I häiritsee ympäristöä, mutta lisäksi se vie merkittävästi mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen kehittämiseltä. Tapiolan keskus kehittyy voimakkaasti. Tapiolan puutarhakaupungin peruspiirteet kuitenkin säilyvät. Otaniemi muuttuu kokonaisuudessaan. Aalto-yliopiston tavoitteena on vireä kampuskaupunginosa, jossa on opetus-, tutkimus- ja yritystoiminnan ohella runsaasti asuntoja. Liikkumisen painopiste on kevyessä liikenteessä. Tässä kehittämisprosessissa Tapiolan ja Otaniemen yhdistämisellä Kehä I:n kohdalla on suuri merkitys. Kehä I:n uudistamisesta Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla on vuosien mittaan laadittu useita tarkasteluja. Aluksi ratkaisu perustui kalliotunneliin, joka kiersi Otaniemen puolelta. Sittemmin kehitettiin ratkaisua, jossa Kehä I painetaan nykyisellä paikallaan alemmaksi ja katetaan betonikannella. Kaikissa vaihtoehdoissa Kehä I:n ja Tapiolantien risteyksen suunnittelu johti ongelmiin. Ramppien sijoittaminen vei edellytyksiä ympäristön kehittämiseltä. Valtio oli ramppien suhteen kriittinen. Tapiolan keskuksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Tapiolantielle pääsee Kehä I:ltä pohjoisesta ja Tapiolantieltä pääsee takaisin Kehä I:lle pohjoiseen. Tapiolan keskusta kehitetään voimakkaasti. Yhteys sinne Kehä I:ltä pelkästään Kalevalantien kautta ei riitä. Toinen haasteellinen kysymys on ollut riittävän uudisrakennusvolyymin kehittäminen Kehä I:n tuntumaan. Kehä I:n tunnelointi on kallis työ ja se on rahoitettava maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla. Kehä I:een rajoittuva Tapiola on rakennettu varsin väljästi ja siihen liittyvä uudisrakentaminen on suunniteltava hienovaraisesti. Kaikessa suunnittelussa on otettava huomioon, että sekä Tapiola että Otaniemi ovat rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Uuteen maankäyttöön liittyen lisähaasteita tuo Tapiolan ja Otaniemen katuverkko. Tapiolan puolella Kimmeltietä ei voi keskiosaltaan juurikaan kuormittaa uudella liikenteellä. Lisäksi Kimmeltie ei ole aito rinnakkaiskatu, koska se ei mene Kalevalantielle saakka. Otaniemen puolella Tekniikantie on topografialtaan hankala. Kalevalantien ja Kehä I:n nykyinen valo-ohjattu tasoristeys on liikenteellinen ongelma. Liikennemäärät ovat suuret ja risteys on häiriöherkkä ja riskialtis. Maarinsolmun eritasoliittymän rakentamiselle on vahvat liikenteelliset perusteet. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 6 / 6 Maarinsolmua on kehitetty eritasoliittymänä, joka on ollut riippumaton Hagalundinkallion ratkaisusta. On lähdetty siitä, että Maarinsolmun eritasoliittymä on voitava rakentaa, vaikka Hagalundinkalliota ei olisi ratkaistu. Toisaalta on ollut selvää, ettei Hagalundinkallion tunnelointia tehdä, ellei Maarinsolmun eritasoliittymää tehdä. Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalle sekä Maarinsolmuun uusi innovatiivinen ratkaisu Aikaisemmista tarkasteluista saatujen kokemusten perusteella asetettiin Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdan ratkaisun kehittämiselle seuraavat tavoitteet: - Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kallioresurssia eli pyritään niin pitkälti kuin mahdollista tekemään kalliotunneli. - Yhteys Kehä I:ltä pohjoisesta Tapiolantielle ja Tapiolantieltä Kehä I:lle pohjoiseen turvataan. - Uutta rakentamista pitää olla siinä määrin paljon, että sillä saadaan rahoitettua Kehä I:n tunnelointi. - Katuverkkoa Tapiolan ja Otaniemen välissä selkeytetään. Tältä pohjalta on kehitetty Tapiolan ja Otaniemen väliin uusi innovatiivinen ratkaisu, jossa Kehä I tunneloidaan ja sen päälle toteutetaan kaupunginosien väliin niitä yhdistämään uusi kaupunkibulevardi. Ratkaisun periaatteet on esitetty liitekuvassa. Ratkaisun pääperiaatteet ovat seuraavat: - Kehä I suunnitellaan Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla tunneliin niin, että keskiosa on kalliotunnelia ja päissä on betonitunneliosuudet. - Tunnelin päälle suunnitellaan kaupunkibulevardi, joka toimii sekä Tapiolan että Otaniemen yhteisenä kokoojakatuna ja muodostaa näin luontevan sauman kaupunginosien väliin. - Maarinsolmun eritasoliittymä kehitetään aikaisempaa monipuolisemmaksi niin, että Kehä I:ltä pohjoisesta saadaan suora yhteys uuden kaupunkibulevardin välityksellä Tapiolantielle ja Tapiolantieltä takaisin Kehä I:lle pohjoiseen ja myös Otaniemen keskukseen (Maarinsolmussa Kehä I:ltä pohjoisesta tuleva ja pohjoiseen johtava ramppi johtavat ja liittyvät tunnelin päälle suunniteltavaan kaupunkibulevardiin). - Kaupunkibulevardin varteen suunnitellaan uutta hienoa kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne ja, joka toimii välittäjänä Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 7 / 7 Tapiolan puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan välillä. - Kaupunkibulevardi ”katkaistaan” viherakselilla, joka yhdistää Tapiolan Silkkiniityn ja Otaniemen lehmuskujan keskeisenä itä-länsi-suuntaisena kevyen liikenteen suojaisana pääväylänä. - Alueelle muodostetaan pohjois-eteläsuuntainen viherakseli, joka johtaa Otsolahden rannalle. - Alvar Aallon suunnittelemalle vesitornille turvataan kaupunkibulevardin varrelle arvokas asema korkeimmalla paikalla olevana kaupunkikuvallisena päätepisteenä. - kaupunkibulevardi liitetään Tapiolantiehen niin, että nykyisen Kimmeltien eteläpäästä kehitetään osa kaupunkibulevardia. - Kimmeltien alueen nykyisten asuntojen olosuhteet. - Kehä I:n liikennejärjestelyt suunnitellaan siten, että tunnelin rakentamisen aikana Kehä I:n liikenne ei siirry ympäröivälle katuverkolle. - Koska Kehä I:ltä ei tule ramppeja suoraan Tapiolantielle, muodostuu kaupunkibulevardin, Tapiolantien ja Tekniikantien rajaama laaja alue, joka sisältää huomattavia kehittämismahdollisuuksia. - Alustavasti arvioituna Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalle Kehä I:n ympäristöön voidaan suunnitella uutta rakentamista 150 000 kem2 200 000 kem2, josta pääosa olisi asumista. Valtion teiden virallisessa suunnitteluprosessissa sekä Maarinsolmussa että Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla on käynnissä vanhan tielain mukaisesti tiesuunnitelman laadinta, joka on ollut keskeytyksissä. Kehä I:n suunnittelua voidaan viedä eteenpäin uuden ratkaisun pohjalta jatkamalla käynnissä olevaa prosessia laatimalla tiesuunnitelma. Etelä-Espoon vuonna 2010 voimaantulleessa yleiskaavassa Kehä I on merkitty tunneloitavaksi Tapiolan ja Otaniemen välissä ja siihen liittyen on merkitty maankäyttöä, myös asumista. Edellä esitetty ratkaisu on yleiskaavan mukainen. Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla kaavaprosessi on aloitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Maarinsolmun asemakaavaehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunta päätti toukokuussa 2009 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Uudessa ratkaisussa Maarinsolmun eritasoliittymän edellyttämä tiealue on laajempi kuin aikaisemmassa ratkaisussa. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 8 / 8 Kehittämisestä ja toteuttamisesta Kehä I:n kokonaisuudistushanke välillä Länsiväylä-Kalevalantie sisältyy Tapiolan taseyksikön alueeseen. Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla voidaan käynnistää ennen kuin Keilaniemen toinen vaihe käynnistyy ja myös rinnan Keilaniemen ensimmäisen vaiheen toteuttamisen kanssa. Maarinsolmu on toteutettava ennen Kehä I:n uudistamista Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla tai samanaikaisesti sen kanssa. Maarinsolmun suunnitelmissa on varauduttava edellä kuvattuun Hagalundinkallio-ratkaisuun. Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien kohdalla rahoitetaan uudistushankkeen seurauksena saatavilla maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla. Maarinsolmun eritasoliittymän toteuttamiseen voidaan arvioida saatavan rahoitusta myös valtiolta. Maarinsolmun ympäristössä on vireillä useita kehittämishankkeita, joista saatavat maankäyttöhyödyt kanavoidaan taseyksikön kautta Maarinsolmun rahoittamiseen. Kehä I:n uudistaminen tulee kytkeä mahdollisimman tehokkaasti uudistushankkeen ansiosta syntyvien lisärakennusmahdollisuuksien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Näin rahoitukseen liittyvät riskit ja rahoituskustannukset saadaan minimoitua ja ympäristö saadaan viimeisteltyä mahdollisimman pian. Paras ja tehokkain ratkaisu saadaan, kun suunnitelma ja asemakaava laaditaan maanomistusrajoista riippumatta. Pysäköinnin tehokas ja tarkoituksen-mukainen järjestäminen on tärkeää. Tässäkin mielessä paras ja tehokkain ratkaisu saadaan aikaan yhteisjärjestelyin. Laadittavan suunnitelman ja asema-kaavan pohjalta tehtäisiin sitten tarpeelliset sopimusjärjestelyt. Suunnitteluprosessin kärjessä menee tie- ja liikenneratkaisun kehittäminen. Kehä I tunneleineen on vaativa kokonaisuus, jonka suunnittelua ohjaa tieviranomainen (Liikennevirasto ja Uudenmaan ELYkeskus). Ensin on ratkaistava Kehä I ja sen liittymät ja sitten pääkatuverkko. Korttelialueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaiheittainrakentamismahdollisuudet. Kehä I:n uudistaminen Hagalundinkallion ja Tapiolantien alueella luo edellytyksiä maankäytön kehittämiselle varsin laajalla alueella, joka on rajattu liite-kuvassa. Tämän välittömän vaikutusalueen maanomistajat ovat seuraavat: - Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, jonka omistamalla alueella Kimmeltiellä on toimistorakennus, Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 9 / 9 - Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab (KCL), jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on toimisto/laboratoriorakennus ja koelaitos, - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on toimistorakennusryhmä, - Senaatti-kiinteistöt, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä on vesitornikiinteistö (vesisäiliötä hallitsee HSY) ja tullilaboratorion tilat, - Technopolis Oyj, jonka omistamalla alueella Tekniikantiellä ovat Innopoli 1 ja 2. Kaupunki omistaa alueita tiealueella ja sen reunoilla. Kaupungin omistuksessa on myös entinen Poliisiopiston tontti, jonka jatkokehittämiseen Kehä I:n uudistaminen vaikuttaa. Ratkaisu on esitelty em. kiinteistönomistajille ja he ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita osallistumaan omalta osaltaan kehittämishankkeeseen. Ratkaisu on esitelty myös Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n edustajille. Ratkaisu on tällöin todettu myönteiseksi koko Otaniemen kannalta. Tiedoksi Espoon kaupunki Pöytäkirja § 85 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 21.09.2015 Sivu 10 / 10
© Copyright 2024