Maaviesti 3/2015
Parasta pöytään 10 Hyödynnä uudet yritystuet! 16 Superruokaa läheltä 27 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2015 Keijo Kurttila herättää eloon Rokuan rinteitä 3/2015 maaviesti 1 Parhailla analyyseilla paras sato tWBSNJTUBNBBQFSÊONVMUBWVVTUJMBBNBMMBIFILVUVTIÊWJÚ tMBOUBBOBMZZTJTJTÊMUÊÊGPTGPSJNÊÊSJUZLTFO tSFIVJTUBFOFNNÊOUJFUPBMBBKBMMB/*3SFIVBOBMZZTJMMÊ tIFWPTUFOSFIVJMMFPNBSFIVBOBMZZTJWBMJLPJNB 6VEFUIJOOBUQBSFNQJQBMWFMV OPQFBUUVMPTUFOUPJNJUVTBKBUKB TÊILÚJTFUQBMWFMVU5JMBVTKB5VMPTMBBSJ YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! 4FVSBBNFJUÊ Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) t 50101 Mikkeli twww.viljavuuspalvelu.fi Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa. Virva Okkonen yritysrahoituspäällikkö Kajaani 029 041 2712 050 526 3073 Päivi Jurmu rahoituspäällikkö Kempele, Oulu 029 041 2633 044 702 2633 Merja Kemppainen rahoitusneuvoja, yritysrahoitus Kuusamo 029 041 2568 044 732 1018 Asiantuntijamme auttavat sinua mm. • Sijoittamisessa ja säästämisessä • Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa, kiinteistökaupoissa • Rahoitusasioissa Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä sinulle sopivimmat ratkaisut. Martti Koponen yritysrahoituspäällikkö Pyhäsalmi 029 041 2627 044 732 2627 Paula Kraatari yritysrahoituspäällikkö Rovaniemi 029 041 2747 044 746 2747 Erja Koivumies rahoitusneuvoja, yritysrahoitus Tornio 029 041 2737 KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh. 029 041 2710 | KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh. 029041 2637 KUUSAMO, Kitkantie 15, puh. 029 041 2565 | OULU, Kirkkokatu 10, puh. 029 041 2630 PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh. 029 041 2620 | ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 029 041 2740 TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 029 041 2730 029-puhelujen hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min www.saastopankki.fi/optia 2 maaviesti 3/2015 /saastopankkioptia pääki rjoitus Maaviesti Sisältö 3/2015 Rokuanhovin uusi aika..............6 Kannattaako investointi?..........7 Hyödynnä Neuvo 2020.............8 Neuvo asiantuntijat..................9 Parasta ruokintapöytään . ......10 Oivalluksia pienryhmässä .......12 Mykkälät haluavat iloa arkeen...13 Räätälöityä ruokintaa.............14 Kainuu sai 150-tonnarin.........15 YritysAgro auttaa alkuun.........16 Nurmet nousuun!...................18 Viljelijän muistilista.................18 Jätevedet puhuttavat...............20 Lapin kylät pilotteina..............22 Haussa havaintokohteita........23 Tsemppiä muutokseen............24 Sadonkorjuun makuja.............26 Superruokaa läheltä................27 Uutta ruokaa Pohjolasta.........28 Ajankohtaista kalastuksesta....29 Investointituet kannattaa hyödyntää M aatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyi 15. elokuuta. Kainuun ELY-keskuksen alueella ja ilmeisesti myös muualla maassa hakemuksia tuli aika vähän. Vähäiseen investointihalukkuuteen ovat varmasti vaikuttaneet sään puolesta heikko kesä ja edellisestä vuodesta huomattavasti laskenut maidon hinta. Investointeja suunniteltaessa kannattaa kuitenkin tarkastella pidempää ajanjaksoa. Tuottajahinnat ja sää vaihtelevat muutaman vuoden syklein. Toki Venäjän vientikiellon vaikutusta maidon ja muidenkin tuotteiden hintoihin on vaikea arvioida. Investointirahoituksen ehdot ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät. Tarpeellisten investointien siirtäminen eteenpäin ei välttämättä ole aina järkevää, vaikka tilakohtaiset investointimahdollisuudet ja -tarpeet toki vaihtelevat. Investointien suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, jotta kaikki seikat tulisi otettua huomioon. Seuraava rakennetukien haku alkaa 16.10.2015 ja päättyy 15.1.2016. Jos investointi on tilalla ajankohtainen, kannattaa ottaa heti yhteyttä ProAgrian rakennus- ja talousasiantuntijoihin. ” Investointirahoituksen ehdot ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu Palstat Pääkirjoitus..............................3 Maa viesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan Lyhyet......................................4 osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Puheenvuoro............................5 JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, 90101 Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi, www.proagriaoulu.fi PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, 040 526 4880, ella.karttimo@proagria.fi TAITTO Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@uleaborg.com OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, 08 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, 044 320 1580, merja.ronkainen@proagria.fi; ProAgria Lappi, 040 775 1953, raija.yrjanheikki@proagria.fi PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS 12 000 kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0787-7781 AIKATAULU 2015 4/2015 23.11. KANSI Ella Karttimo Näe hyvä lähellä.....................25 Allakka...................................30 3/2015 maaviesti 3 ly hy et Tomi Tuulir ant a KoneAgria on tänä vuonna laajempi kuin koskaan. Nähtävää on useammallekin päivälle. KoneAgriaan Tampereelle K oneAgria-näyttely pidetään 8.–10. lokakuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Näyttely on järjestyksessään 11:s. Sekä näytteilleasettajien tarjonta että seminaariohjelma painottuvat hieman aikaisempia vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on lähellä vilja-Suomea. Silti mukana on myös vahvoja nautakarjatalouden toimijoita. Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin. Tulossa on muun muassa viljanviljelyyn, viljamarkkinoihin ja suorakylvöön keskittyvät seminaarit sekä AIV-seminaari säilöntämenetelmän saaman Nobelin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Myös viljelijöiden työhyvinvointi, sikatalous ja luomu ovat seminaariaiheina. KoneAgria on myös hyvä retkikohde. Jo yhdeksän hengen ryhmä saa pääsyliput edulliseen 12 euron hintaan, kun normaalihinta on 17 euroa. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria LänsiSuomi. Näyttelyn pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous, NHK-Keskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. Lisätietoa: www.koneagria.fi, www.facebook.com/koneagria Miksi tulla KoneAgriaan? • Konekaupan kattavin tilaisuus Suomessa. • Voi vertailla eri valmistajien tuotteita. • Nähtävillä uusimmat koneet ja laitteet. • Esillä maatalouden tuotantotarvikkeita. • Paikalla myös neuvonta, opetus ja muut maatalousalan palvelut. • Seminaareissa ja tietoiskuissa ajankohtaista ammattiasiaa. • Mukava kohdata tuttuja. 4 maaviesti 3/2015 Sukutilaviirit Sotkamoon ja Haapajärvelle P roAgria Keskusten Liitto luovutti Joensuun Farmarissa 14 sukutilatunnusta. Saajien joukossa oli myös kaksi tilaa ProAgria Kainuun ja Oulun alueelta. Sukutilaviirin sai Mikko ja Marjo Nikulan omistama Vattulan tila Haapajärveltä. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1726. Pentti ja Lea Meriläisen omistama Merilän tila Sotkamosta on ollut samalla suvulla vuodesta 1760. Sukutilaviiri on kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle. Sukutilatunnukset – kunniakirjan ja viirin – voi saada toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Sukutilatunnusta voi hakea milloin vain, mutta juhlavinta uusien tunnusten ja kunniakirjojen jako on maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Kunniakirjan lisäksi tilan haltija voi tilata katolleen sukutilaviirin sekä sisaruksilleen Sukupolvien ketju -taulun tai pienoissukutilaviirin. Lisätietoa: www.proagria.fi > Tuotteet ja ohjelmistot > Järjestötuotteet > Sukutilatunnukset Nurmiasiaa Ruohonjuurella R Pixhill uohonjuurella-blogissa nurmiasiantuntijat ympäri Suomen kertovat ideoita ja käytännönläheisiä näkökulmia. Blogista löytyy säännöllisesti havaintoja säilörehun tuotannon eri vaiheista ja laidunnuksesta eri maakunnista. Jutuissa kulkevat mukana niin lypsylehmät, lihanaudat kuin lampaatkin. Välillä kurkistetaan eri puolella Suomea toimivien viljelijöiden nurmiryhmien toimintaan ja hypätään myös maailmalle uusia nurmi-ideoita etsimään. Syksyn blogiteksteissä pohditaan muun muassa lammaslaitumia, nurmiseoksen kasvivalintoja ja säilörehun maittavuutta sekä suunnitellaan tulevaa kasvukautta. Blogia julkaistaan osoitteessa www.proagria.fi/ruohonjuurella Tulevaisuutta tekemässä ”P Seurantalon tarina voi liittyä toimintaan, henkilöihin, itse rakennukseen – mihin tahansa kertomisen arvoiseen. Kerro tarina seurantalolta S uomessa on yli 2000 eri aikakausina rakennettua työväen- ja seurantaloa. Millaisia hetkiä sinä olet viettänyt seurantalolla? Tapasitko iskelmätähden tai tasavallan presidentin? Kokoontuuko talolla joku erikoinen harrastusryhmä? Sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä olet kuullut tarinoita sotavuosilta tai haluat kertoa lyhyesti tai pitkästi jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. Suomen Kotiseutuliitto kerää tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Kirjaan kuvat ottaa valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo. Hän on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, joka on valokuvannut suomalaisia seurantaloja vuodesta 2010. Tarinat ja vinkit voi lähettää nettilomakkeen kautta osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi > Seurantaloavustukset > Seurantalojen tarinat tai sähköpostitse osoitteeseen seurantalot@kotiseutuliitto.fi tai kirjeitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, 00100 Helsinki. Elintarviketieto esiin! E U:n elintarviketietoasetus määrittelee aikaisempaa tarkemmin elintarvikkeista annettavia tietoja. Tarkoituksena on tarjota kuluttajille entistä selkeämpi kuva siitä, missä ja mistä elintarvikkeet on valmistettu sekä mitä ainesosia, ravintoaineita ja allergeenejä ne mahdollisesti sisältävät. Nyt tietojen antamista säädellään tarkemmin pakattujen elintarvikkeiden lisäksi myös pakkaamattomien ruokien myyntipaikoilla kuten torikojulla tai paistopisteessä. Laajennus koskee myös elintarvikkeiden nautintapaikkoja eli kahviloita, ravintoloita ja muita paikan päällä syötävää tai mukaan otettavaa valmista ruokaa myyviä toimijoita. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat järjestävät aiheesta koulutustilaisuuksia ympäri maata, muun muassa Oulussa 6. lokakuuta. Lisätietoa sivulla 25. Puheenvuoro Tuomas Uusheimo ohjois-Pohjanmaa on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Se on osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus. Maakunnan kaupunkialueet ja maaseutu ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.” Näin on kirjoitettu visioksi ja tavoitteeksi vuonna 2020 päättyvälle uudelle, EU:n komission hyväksymälle Manner-Suomen maaseudun kehittämisen rahoituskaudelle. Tavoitteen saavuttaminen tuntuu kaksi vuotta sen kirjaamisen jälkeen haasteelliselta. Vähän liian kauan meni taas, ennen kuin rahoituskausi lähtee liikkeelle. Tukipäätöksiä hankkeille ja yritystuille teemme näillä tiedoin kuluvan vuoden lopussa. Toivottavasti kehittämistyötä kuitenkin tapahtuu jo ennen sitä. Lohdutuksena voi todeta, että ohjelmakausi jatkuu vuoden 2023 loppuun. OHJELMAN toimeenpano vaikuttaa kevään aikana saamamme tiedon valossa varsin erilaiselta vanhaan ja aiempiin ohjelmakausiin perustuneihin ennakko-odotuksiin nähden. Alkanut ohjelmakausi ja hankkeiden hakeminen vaativat vanhoilta toimijoilta uuden opettelua ja erilaisen logiikan sisäistämistä. Otamme haasteena vastaan uudet tukimuodot, runsaat toimenpiteet ja uuden sähköisen käsittelyn järjestelmän. Asiakas ja ELY-keskus asioivat jatkossa ihannetapauksessa ainoastaan sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta. Emme enää lähettele puolin tai toisin paperisia asiakirjoja, emmekä sähköposteja, sillä kaikki asiat kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Parhaimmillaan asiakas voi seurata järjestelmästä asiansa etenemistä. Ohjelma-asiakirja on runsas, niinpä oikean toimenpiteen ja tukitason löytyminen voi vaatia apua ELY-keskuksen asiantuntijalta. SUURISTA ohjelmakauden muutoksista kehittämispuolella ensimmäiseksi voi nimetä sen, että yritysten kehittäminen vaatii nyt aiempaa enemmän yhteistyötä. Uutta ohjelmakautta voisi kuvata jopa niin, että yritysten kehittäminen on mahdollista – tai kehittäminen suorastaan korostuu rahoitettavissa hankkeissa. Tämä tuo muutoksen erityisesti ELY-keskuksen rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Kun niillä kehitetään yhä enemmän yrityksiä, myös yritysten omarahoitusosuus kasvaa. Toinen iso muutos on, että nyt maksetaan tuloksista. Tämän hedelmiä ovat uusien yritysten tai uuden toimialan perustaminen ja niin sanotut lump sum -hankkeet. Niissä kaikissa painottuu se, mitä tuen hakija aikoo tehdä ja millä summalla hän laskee sen tekevänsä. Tukipäätöksen hyväksynyt viranomainen maksaa tuen, jos ja kun etukäteen sovittu on tehty suunnitellusti. Elämme haasteellisia aikoja. Takana on kuitenkin maaseudun kehittämiskausia jo kolme. Kyllä me nyt osataan, tiedetään ja joitakin asioita jo maaliin saatetaan. Ei muuta kuin kääritään hihat – aletaan töihin ja ollaan yhteyksissä! Tiina Suutari Maaseudun kehittämisryhmän päällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 3/2015 maaviesti 5 k a nnes sa Keijo Kurttila juoksi ja hiihti aktiiviurallaan lenkkinsä Rokuan maastossa. Ympäristö kiehtoo sekä luontomatkailijoita että aktiiviliikkujia. Hiihtäjän uusi ura Huippu-urheiluun tottunut ei säikähdä yrittäjän arkea. Keijo Kurttila luotsaa omaa maitotilaa ja maaseutumatkailuyritystä sekä uusimpana askeleena erämaahotelli Rokuanhovia. S yyskuisena perjantaiaamuna Rokuanhovi valmistautuu viikonlopun tapahtumiin ja huoneita siivotaan juuri lähteneen ryhmän jäljiltä uusia vieraita varten. Huhtikuun alussa talon haltuunsa ottanut Keijo Kurttila on aamulla lypsänyt 25 lehmän karjansa ja ajanut 16 kilometriä uuden yrityksensä töihin. Hän on hoitanut Keskiniskan kylällä sijaitsevaa maitotilaa vuonna 2007 tehdystä sukupolvenvaihdoksesta lähtien. Kun Mira-vaimo käy työssä tilan ulkopuolella, Keijo vastaa yksin lypsykarjasta. ”Siihen loppui hiihtäminen”, Suomea sekä olympia- että MMtasolla edustanut sprinttihiihtäjä naurahtaa. Vuonna 1982 valmistuneen parsinavetan laajennusta tai uuden rakentamista on tilalla mietitty, mutta epävarma aika ja alhainen 6 maaviesti 3/2015 maidonhinta ovat muuttaneet suunnitelmia. Maatilan yhteydessä on ollut vuodesta 1993 lähtien pienimuotoista maatilamatkailua – neljä kahdeksan hengen talvivarusteltua ja MALO-luokiteltua lomamökkiä. ”Pienten lomamökkien kysyntä on kasvanut kaiken aikaa. Siitä Rokuanhovin ostoajatus oikeastaan lähti.” Uutta ilmettä Aprillipäivänä tehdyssä kaupassa Keijo Kurttilalle siirtyi kokonaisuus, johon kuuluu 24 hotellihuonetta, ravintola Krouvi, kaksi kokoustilaa, karavaanialue sekä kymmenen mökkiä ja kaksi rantasaunaa läheisen Jaakonjärven rannalla. Majoitustilaa on lähes sadalle. ”Karavaanialueen 30 paikkaa täyttyivät heti.” Juhannuksena avattua Rokuanhovia on remontoitu, minkä kävijä huomaa heti avarasta ja valoisasta sisääntulosta. Myös ravintolaa, wc-tiloja ja osaa huoneista on päivitetty uudelle vuosituhannelle. Ravintolan puolella on tarkoi- Kuvat : Ella K ar ttimo Uuden ilmeen saaneissa huoneissa on erämaahotellin henki. tus panostaa ruokailuun ja elvyttää tanssi-iltoja. ”Tarjoamme lähiruokaa ja hyödynnämme lähialueen raaka-aineita: muun muassa Viskaalin lihaa, Kinnusen Myllyn tuotteita sekä marjoja ja sieniä.” Entiseen tapaan Rokuanhovi tarjoaa tilat myös juhliin sekä yritysten kokouksiin ja virkistyspäiviin. Keijo Kurttilan lisäksi yritys työllistää keittiö- ja ravintola-alan ammattilaisia sekä markkinointipäällikön. Luontoa ja rauhaa Keskellä harjumaisemaa sijaitsevan erämaahotellin valtteja ovat puhdas luonto ja rauha. Keijo Kurtti- ella karttimo la sanoo, että ohjelmapalvelujen sijaan moni haluaa vain nauttia luonnossa liikkumisesta: patikoida ja juosta poluilla, marjastaa, sienestää tai katsella maisemia. ”Talvi tarjoaa täällä hyvät hiihtoreitit, ja siihen lajiin tästä talosta kyllä löytyy ammattitaitoa.” Tekemistä lapsille on yksi tavoite. ”Omien lasten touhuja seuratessa tulee oivalluksia, mitä täällä tarvitaan. Haaveena on rakentaa entiseen laskettelurinteeseen hissi. Rinne on sopiva lumilautailuun ja temppurataan. Oma jälkikasvu on hyvä testiryhmä.” Uusi yritys on tuonut tullessaan monenlaisia kehitysajatuksia. Keijo Kurttilan kokemuksen mukaan ”yritystukien maailma on haasteellinen”. Tarjolla olevien mahdollisuuksien selvittäminen voi olla työlästä, niinpä Keijo Kurttila hyödynsi ProAgria Oulun yritysasiantuntijan apua. ”Homman pitää pyöriä ilman tukiakin, mutta ne tuovat varmuutta ja antavat mahdollisuuden kehittää uutta.” Pixhill Toteutettavuustutkimuksen rahoitus on yksi uuden Maaseutuohjelman tukimuoto. Kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun selvityksen kohteena olevaa investointia ei toteuteta. Kannattaako investointi? Arvio investoinnin kannattavuudesta jo ennakkoon on kullanarvoista tietoa, kun suunnitteilla on uutta liiketoimintaa tai tarkoitus on kehittää olemassa olevaa yritystä. T oteutettavuustutkimus on selvitys, joka kertoo, ELY-keskus tai Leaderkannattaako investointiin ryhmä voi myöntää ryhtyä. Tämän jälkeen voidaan tukea ulkopuolisiin suunnitella, miten investointi asiantuntijapalveluihin 50 olisi taloudellisinta ja järkevintä prosenttia vähintään 3 toteuttaa. 000 euron kustannuksista. Toteutettavuustutkimuksella Maataloustuotteiden voidaan selvittää investoinnin jalostusta ja kaupan toiminnallisia, taloudellisia ja pitämistä koskeviin teknisiä edellytyksiä sekä selvittoteutettavuustutkimuksiin tää ja valmistella rahoituksen tuki on 40 prosenttia. hakemisen edellytyksiä. Usein investointiin liittyy myös monia muita kasvuun ja kehittämiseen liittyviä seikkoja, jotka voi selvittää analyysin avulla. KANTRI MAATILAN VAKUUTUS – Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle Kaksi hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutusasiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin. 2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutus- Toteutettavuustutkimus on • arvio investoinnin kannattavuudesta ja arvion eri investointivaihtoehdoista • analyysi yrityksen tuotteiden ja palvelujen kysynnästä sekä kokonaistarjonnan osuvuudesta • suunnitelma yrityksen talouden kehittymisestä • arvio ja ehdotus osaamisen kehittämisestä • selvitys rahoitustarpeesta ja ehdotus eri rahoitusvaihtoehdoista • näkemys liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksista ja suunnasta, vahvuuksista ja heikkouksista • liiteasiankirja yritysrahoituksen hakuun Lisätietoa: www.proagria.fi/kannattavainvestointi, ProAgria-keskusten yritysasiantuntijat ratkaisut ovat käytössäsi. Lue lisää osoitteessa: eZabmZibheZ'ƭ(fZZmbeZoZdnnmnl Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). 3/2015 maaviesti 7 neuvo 2 0 2 0 Viljankuivaukseen energiatehokkuutta Kesän 2015 kasvituotannon haasteet ovat kaikkien tiedossa. Yksi erityispiirre ovat kevätviljojen myöhäinen valmistuminen ja korjuu sekä useimmilla alueilla korkeaksi jäävä puintikosteus ja heikot kuivausolosuhteet. V iljasadon kuivauksen energiankulutus (160 kWh/ tn) on keskimäärin samaa luokkaa kuin viljelytoimien. Vaikeina vuosina kuivauksen osuus on helposti kaksinkertainen ja energiakustannus voi olla jopa puolet viljan myyntihinnasta. Rehun tuotannon energiakulut ovat maitolitraa kohti samaa luokkaa kuin tuotantorakennuksen energian kulutus. Sadon käsittelykustannus tuntuu siten myös maidontuotannon katteessa. Millaisilla kuivausmäärillä investointi biopolttoaineeseen on kannattavaa? Millainen säästöpotentiaali olisi vaihtoehtoisissa sadonkäsittelymenetelmissä? Entä kannattaisiko aurinkoenergian käyttöönotto tai energiatehokkaampi valaistus? Kiinnostaako lämmitysenergian vertailu? Säästömahdollisuuksista ja kannattavista tilakohtaisista ratkaisuista antaa päätöksentekoon tietoa Maatilan energiasuunnitelma. Se on maksuton Neuvo 2020 -palvelu. Lisätietoa: ProAgria Kainuu Tarja Poikela 0400 386 274 ProAgria Lappi Harri Salow 040 553 0817 ProAgria Oulu Hannu Kokkoniemi 040 546 4853 Lauri Tölli 0400 922 102 Esko Viitala 0400 286 033 Maan rakenne kuntoon Neuvon avulla S ateisen kesän jälkeen peltolohkojen vesitalouden tila ja maan rakenteen kunto ovat tulleet selkeästi esille. Ongelmalohkoille voi nyt tehdä toimenpidesuunnitelman Neuvo 2020 -palvelun avulla. Tilaa ProAgrian asiantuntija arvioimaan maan rakenne ja laatimaan pellon kuivatustarvekartoitus. Maan rakennetta voidaan tarkastella luontevasti ympäristökorvauksen ehtona olevan pel- tomaan laatutestin itsearvioinnin jatkona. Esimerkkejä Neuvo 2020 -palveluista • Peltomaan rakenteen ja vesitalouden parantaminen • Ravinnetaselaskelma • Uuden nitraattiasetuksen vaatimukset käytännössä maatilallasi • Pellon käytönvaihtoehdot • Täytänkö ympäristöehdot ja voinko olla huoletta? Lisätietoa ja videoita maanrakenteesta: www.proagria.fi/ peltomaanlaatutesti www.proagria.fi/ neuvo2020 Kuoppatesti ja lapiodiagnoosi -video -> QR-koodi Osta opas verkkokaupasta! P eltoviljelyn haasteena on tuottaa kannattavasti vaihtelevissa olosuhteissa tasalaatuinen sato. Laadukkaan sadon tuottaminen ja ympäristön hoito perustuvat maan rakenteen hyvään kuntoon. Maan rakenteen hoito -opas kä- 8 maaviesti 3/2015 sittelee maan rakenteen muodostumiseen ja ylläpitoon vaikuttavat perusasiat sekä eri viljelymenetelmien hyvät ja huonot puolet pellon kasvukunnolle. Maan rakenteen merkityksestä eri maalajien vesitaloudelle kerrotaan myös oppaassa. Käytössäsi on 3 500 euroa! Hyödynnä rahanarvoiset Neuvo 2020 -palvelut maatilasi kehittämiseen. Kirja antaa valmiudet pellon kunnon arviointiin sekä rakennetta yläpitävien ja korjaavien viljelytoimenpiteiden suunnitteluun. Tilaa opas osoitteesta www.proagriaverkkokauppa.fi, hinta 5 €. Neuvo 2020 -asiantuntijat ProAgria Kainuu ProAgria Oulu Ympäristö Eila Niskanen, 0400 282 088 Matti Partanen, 0400 282 092 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Tarja Poikela, 0400 386 274 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiysvapaalla) Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, 0400 286 785 Voitto Kemppainen, 040 569 7423 Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Jaana Juntunen, 0400 286 785 Matti Partanen, 0400 282 092 Energia Tarja Poikela, 0400 386 274 Luomu, tuotantoeläimet Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiysvapaalla) Luomu, kasvintuotanto Helena Kämäräinen, 044 362 7846 Eila Niskanen, 0400 282 088 Marjo Piirainen, 043 825 4202 Minna Tanner, 040 572 3197 Katariina Kalliokoski, 040 703 2870 (äitiysvapaalla) Ympäristö Heli Alatalo, 0500 983 634 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 (äitiysvapaalla) Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Kalle Hellström, 043 825 5253 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Sari Isotalus, 040 764 7904 (vuorotteluvapaalla) Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Heikki Ollikainen, 0400 285 292 Paula Orava, 040 738 0683 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Riina Rahkila, 045 6578 717 Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Maarit Satomaa, 040 566 7924 Juha Sohlo, 0400 585 506 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Pertti Törmänen, 0400 287 878 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Esko Viitala, 0400 286 033 Kirsti Voho, 0400 387 406 Tuotantoeläimet Laina Hekkala, 040 732 9658 Leea Holmi, 045 6578 707 Satu Huovinen, 040 513 3149 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Pirkko Kalaoja, 045 657 8702 Tiina Karlström, 040 513 3241 Virpi Kurkela, 040 519 2283 Minna Kärenlampi, 040 747 8076 (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Eliisa Laitila, 040 758 5217 Sanna Lehtimäki, 045 657 8706 Sirpa Luttinen, 040 845 2985 Paula Orava, 040 738 0683 Hanna Oravainen, 043 825 5252 Tarja Paatero, 040 841 6250 ProAgria Lappi Ympäristö Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Pekka Kummala, 0400 260 103 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Tuotantoeläimet Kati Riipi, 0400 233 367 Harri Salow, 040 553 0817 Armi Uljua, 0400 484 305 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Harri Salow, 040 553 0817 Energia Harri Salow, 040 553 0817 Luomu, tuotantoeläimet Armi Uljua, 0400 484 305 Luomu, kasvintuotanto Ari Alamikkotervo, 0400 616 970 Armi Uljua, 0400 484 305 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Marjo Posio, 040 579 1062 (äitiysvapaalla) Anna-Maija Rautiainen, 040 542 1762 Heini Rautiola, 045 6578 708 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Sanna Suomela, 0400 412 637 Anitta Talus, 0400 675 673 Paula Vilppola, 0400 846 906 Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, 040 519 2283 Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Heli Alatalo, 0500 983 634 Antti Harjunen, 0400 285 291 Laina Hekkala, 040 732 9658 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 (äitiysvapaalla) Risto Jokela, 0400 285 294 Erika Jylhä-Pekkala, 040 596 3634 Markku Kalaoja, 0400 292 061 Sauli Kärenlampi, 0400 412 659 Leila Laine, 045 6578 718 Esko Ojalehto, 0400 291 833 Paula Orava, 040 738 0683 Pekka Ryymin, 0400 245 718 Erkki Ryynänen, 0400 387 267 Juha Sohlo, 0400 585 506 Anitta Talus, 0400 675 673 Heikki Turtinen, 040 567 7351 Lauri Tölli, 0400 922 102 Alpo Törmänen, 0400 291 833 Paula Vilppola, 0400 846 906 Energia Hannu Kokkoniemi, 040 546 4853 Lauri Tölli, 0400 922 102 Esko Viitala, 0400 286 033 Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, 040 513 3149 Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, 040 513 3149 Hanne Hurskainen, 045 6578 700 (äitiysvapaalla) Maire Pikkarainen, 040 845 3580 Sanna Suomela, 0400 412 637 Olli Valtonen, 040 735 5519 Anna-Leena Vierimaa, 040 506 5626 Kirsti Voho, 0400 387 406 ProAgria Oulun Neuvo-asiantuntijat kunnittain osoitteessa www.proagriaoulu.fi 3/2015 2/2015maaviesti maaviesti 99 maito xxx Kaikki toimet, joilla lehmät saadaan syömään jopa 14 ateriaa päivässä, palkitaan karjan runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä. Lypsylehmille MINNA NORISMAA aina parasta pöytään kuin jouluna ”Lypsylehmän jokaisen aterian tulee olla kuin jouluateria: runsas, maittava ja laadukas”, sanoo Gordie Jones – eläinlääkäri ja 4 500 lehmän omistaja ison rapakon takaa. H än kehottaa karjanomistajia miettimään, miten saamme lehmän syömään aina yhden aterian lisää. ”Jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi”. Tällä Gordie Jones viittaa siihen, että ihminen on ongelmien taustalla. Hyvän maitotuotoksen ja korkeiden maidon pitoisuuksien perusedellytyksiä ovat runsas syönti ja erinomaiset rehut ihanneolosuhteissa. Lypsylehmälle täytyy antaa parasta pöytään ilman ra- 10 maaviesti 3/2015 Muutos: maitotuotto rehukustannus, eur / le / pv lehmiä, kpl Viikossa, euroa /karja Kuukaudessa, euroa / karja Vuodessa, eutoa / karja 0,1 40 0,2 40 0,3 40 0,4 40 0,8 40 28 120 1 460 56 240 2 920 84 360 4 380 112 480 5 840 224 960 11 680 Haluatko arjen pyörittämiseen enemmän rahaa vai vielä enemmän rahaa? Taulukon esimerkki kertoo, että ruokinnan optimointi antaa omalle työlle hyvän korvauksen. Karjakompassi laskee taloudellisuuden aina käytettävissä olevien rehujen hinnoilla ja karjan toteutuneella syöntipotentiaalilla. joituksia. Ihanneolosuhteet ovat sellaiset, että lehmillä on vapaus liikkua rehujen äärelle, juomapisteille ja makuulle muiden lehmien kanssa yhtä aikaa. Lisäksi parsien tulee olla pehmeät ja tilavat. Raikas navettailma yhdistettynä hyvään valaistukseen varmistavat hyvät olosuhteet ja runsaan rehujen syönnin eli jouluaterian. Meidän tehtävämme on huolehtia lypsylehmille huippuateria jokaisella 10–14 syöntikerralla. Kaikki toimet, joilla saamme lehmät syömään jopa 14 ateriaa päivässä, palkitsevat meidät karjan runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä. Vaihteleva satokausi Säilörehut ovat nyt analyysien mukaan märempiä kuin kuluneena ruokintajaksona. Karkearehu voi loppua ruokintapöydältä kesken päivän, jos rehua jaetaan entisen kaavan mukaan. Rehujen jakolaitteet tulisi kalibroida uusille rehuerille säännöllisesti. Kuitu lisää hyvinvointia Lehmä voi hyvin, kun pötsi voi hyvin. Pötsi voi hyvin, kun lehmän jokainen suupala on aina koostumukseltaan samanlainen ja sisältää oikeat ravintoaineet sopivassa suhteessa. Kun lehmä voi hyvin, ihmiset voivat hyvin. Lehmän ruokkiminen on pääsääntöisesti yksinkertaista. Pötsi voi hyvin, kun rehustus sisältää riittävästi karkearehun kuitua. Riittävän kuidun saamiseksi väkirehun osuus pidetään ko- konaisruokinnasta märehtijälle sopivana, 45–53 prosentin tienoilla. Karkea nyrkkisääntö maksimiväkirehuosuudelle on säilörehun NDF=kuitu. Esimerkiksi säilörehun NDF on 51 prosenttia (510 g/kg ka), väkirehua annetaan maksimissaan 50–51 prosenttia kokonaisrehustuksesta. Liian vähäisen kuidun saannin huomaa konkreettisesti maidon alhaisesta rasvapitoisuudesta ja lannan löysyydestä. Pidemmän päälle hedelmällisyys heikkenee kuidun vähäisyyden vuoksi, sillä pötsin happamuus lisää sorkkasairauksia. Kipeillä sorkilla lehmä vähentää aterioiden määrää. Tämä näkyy etenkin pihattonavetoissa, joissa lehmän on mentävä itse jouluaterialle. Kun ateriakertoja on liian vähän, lehmille tulee energiavaje. Se heikentää hedelmällisyyttä, vähentää tuotosta ja alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Kova energiavaje lisää riskiä sairastua utaretulehduksiin. Rehuvertailujen ja optimaalisen ruokinnan suunnittelun aika on juuri nyt. Jos haluat, että tilallesi jää mahdollisimman paljon euroja nykyisillä hintasuhteilla, ole yhteydessä ProAgrian ruokinnan asiantuntijaan ennen rehuvalintoja. Minna Norismaa on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi. Lisätietoa: www.proagria.fi/maito IS - UN ÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A Kun tilaat rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä 500 kg tai 1 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla 2 000 kg tai 4 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Kaupan päälle Ultrapoint Maasto Ultrapoint Pro Voimassa: 1.9.–31.10. Saat halutessasi edun alennuksena. Lisätiedot kampanjasta: ZZZNLQQXVHQP\OO\ğ -karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi kännykkään tai tablettiin Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi -karttaohjelmisto kännykkään tai tablettiin Tarjoukset eivät sisällä puhelinta. Rehujen märkyys vaikuttaa syöntimääriin, vaikka säilöntälaatu olisikin erinomaista. Lehmät syövät vähemmän märkiä rehuja, sillä ne täyttävät pötsin ennen kuin nälkä on saatu selätettyä. Lehmät eivät ehdi syödä riittävästi kuiva-ainekiloja vuorokauden aikana, jonka seurauksena tuotos kärsii hedelmällisyyden ohella. Miten edistää maksimisyöntiä? Voimme huolehtia lehmälle ihanneolot – lehmän kuusi vapautta. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan näiden lisäksi karjakohtaista ruokinnan optimointia maitotuottorehukustannus euroa/lehmä ja senttiä/litra. Pelkkä maitotuotos ei ratkaise, paljonko viivan alle jää rahaa. Aina ei kannata tavoitella mahdollisimman korkeita tuotoksia, sillä käytettävissä olevat rehut ja maidosta saatava hinta ratkaisevat optimaalisen ruokinnan. Ilman karjakohtaista tuotospotentiaalia (vakiotuotos) ja toteutunutta syöntiä ruokinnan taloudellisuus on pelkkä arvio. Myynti: maatalouskaupat 3/2015 maaviesti 11 maito Ruokintapienryhmässä optimoidaan onnistumisia Lypsylehmän onnistunut ja toimiva ruokinta lähtee laadukkaasta säilörehusta. Heikkolaatuinen säilörehu on haasteellisempi täydennettävä. Miten se oikeasti tehdään teoriassa ja varsinkin käytännössä? Siihen antaa vertaistukea ja oivalluksia ruokintapienryhmä. P roAgria Oulun ja Lapin alueella kokoontui viime sisäruokintakaudella kokeilunomaisesti viisi lypsylehmän ruokinnan benchmarking-pienryhmää. Kuuden tilan ryhmät kokoontuivat noin kuukauden välein kahdeksan ruokintateeman ääreen. Kokoontumiset pidetään tiloilla, jotka toimivat vuorotellen isäntinä. Alussa käydään läpi Kausiraportin ja Karjakompassin päivälaskelman toteutuneet tuotantoluvut ja vertaillaan niitä keskenään. Kuka saa ryhmän parhaan tarkasteltavan tunnusluvun, kertoo siitä muille. Isäntätila myös esittelee toimintatapansa muille. Enemmän euroja Tavoitteena ei ole venyttää tilalta lähtevää euroa soikeaksi, vaan kasvattaa maidosta saatavaa liikevaihtoa järkevästi. Halvin ostorehupanos ei ole edullisin, eikä kallein paras, ellei se täydennä tilan omien rehujen vahvuuksia ja puutteita oikealla tavalla. Miten ruokinta saadaan hallintaan silloin, kun säilörehun laatu jää haasteellisten korjuuolojen vuoksi heikoksi? Miten ruokinnan kautta turvataan karjan terveys ja hedelmällisyys? Miten maksimoidaan meijeriin lähtevä maitomäärä? Syönnin esteitä lehmän näkökulmasta havainnoidaan yhdessä navettakierrosten aikana. Onko ruokintapöytätilaa riittävästi? Parsinavetoissa jokaisella lehmällä on lähellä oma ruokapaikka ja vesipiste, mutta kuinka ne asiat toteutuvat pihatossa? 12 maaviesti 3/2015 marraskuu 2013 meijerimaitoa/lehmä energiaa MJ / maito kg (tavoite 5,15) OIV g / valkuainen g (tavoite 1,41) väkirehu% maidon hinta (ilman tukea) ostorehukustannus senttiä/litra maitotuotto-rehukustannus senttiä/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) TIINA KARLSTRÖM huhtikuu 2015 28,2 28,6 5,73 5,12 1,56 46 1,41 40 46,85 39,26 12 9 45,4 42,0 ProAgria Oulun pohjoisen ruokintapienryhmän saavuttamat tuotantotulokset tilojen keskiarvona. Ostorehukustannuksen pienentyminen kolme senttiä litralta merkitsee 30 lehmän karjassa 30 kilon maitotuotoksella: 30 lehmää x 30 litraa/päivä = 900 litraa/päivä ostorehukustannus -3 senttiä/litra = 27 euroa/päivä > 810 euroa/ kuukausi > 9 720 euroa/vuosi Suuret pihatot ja pienemmät parsinavettayksiköt voivat jakaa osaamistaan ja antaa näkökulmia toisilleen. Uudenlainen toimintatapa vaatii harvoin euroja, vaan ainoastaan rohkeutta kokeilla tehdä sama asia toisin. Hyviä keskusteluja Keskustelujen kautta osallistujat ovat palautteen mukaan ymmärtäneet ja oivaltaneet paljon asioita ruokinnasta. Enää ei aina mene sormi suuhun, kun esimerkiksi tankkimaidon urealuku singahtaa optimialueen ulkopuolelle. Seuraavissa tapaamisissa on kerrottu, mitä on tehty ja kuinka halutut tulokset kenties jo näkyvät. Myös käytännön ruokintaan on saatu työtä säästäviä vinkkejä kollegoilta. Lehmän kokonaissyöntitason merkitys on avautunut. Viimeisillä kokonaissyöntikiloilla lehmä tuottaa myös ne viimeiset maitokilonsa. On ollut helpottavaa hoksata, että eivät ne päivälaskelman tunnusluvut ole kavereillekaan helppoja. On hiljaa luotettu oman asiantuntijan osaamiseen, eikä ole kehdattu pyytää avaamaan lukuja. Nyt kehtaa, kun hoksaa, ettei se kaverikaan niitä kaikkia ole sisäistänyt. Päivälaskelma tarvitaan, kun halutaan tärkeät lukemat mahdollisimman hyviksi. Ne vaikuttavat sekä maitomäärään että pitoisuuksien kautta tilityshintaan. Onnistunut ruokinta turvaa myös karjan hedelmällisyyden ja kokonaisterveyden. Yrityskohtainen asiantuntijatyö tehdään Ruokinnan ohjaus -palvelupakettien kautta. Ongelmista oivalluksiin Pienryhmätoimintaan osallistujat ovat saaneet uskoa omaan tekemiseen. Kukaan osallistujista ei ole lopettamassa maidontuotantoa. Ryhmä on positiivisella mielellä ja se on helposti tarttuvaa. Enää ei jännitä, kun ajatellaan kaikkien parasta ja halutaan, että kaikki pärjäävät. Myönteinen ilmapiiri antaa intoa tekemiseen. Ongelmiin ja haasteisiin löytyy usein ratkaisu, kun porukalla mietitään. Yksi ryhmä on jo käynyt läpi kaikki kahdeksan kokoontumiskokonaisuutta ja aloittaa omasta toivomuksestaan uuden kierroksen lokakuussa. Osaamista ja oivalluksia on kertynyt paljon, mutta tiedon nälkä kasvoi reitin aikana. Nyt odotellaan innolla maidon hinnan palautumista takaisin lähtötilanteeseen, jotta ruokintaosaamisesta saadaan täysi hyöty irti. Kiinnostaako ruokintapienryhmä? Uusia ryhmiä aloitetaan syksyllä. Kiinnostuneiden nimilistaan sopii vielä mukaan. Toiminnan hinta on 120 euroa/tila/päivä + alv 0 %. Kokoontumisten otsikot ovat: 1. Tuloksista liikkeelle 2. Päivä pötsissä 3. Menikö ruokinta läskiksi? 4. Mitä säilörehuanalyysi kertoo? 5. Mitä lehmä ostaisi? 6. Taloudellinen ruokinta 7. Tunnista ruokinnan esteet 8. Onnistumisen seuranta ja käytännön korjausliikkeet 9. Karjan nuorison ruokinta Ilmoittaudu mukaan joko oman maitotila-asiantuntijasi kautta tai suoraan pienryhmien vetäjille: Tiina Karlström, tiina.karlstrom@proagria.fi, 040 513 3241 Tarja Paatero, tarja.paatero@proagria.fi, 040 841 6250 Maire Pikkarainen, maire.pikkarainen@proagria.fi, 040 845 3580 Haasteiden kanssa osaaminen kehittyy TIINA KARLSTRÖM T iina K arlstr öm Aki ja Tiina Mykkälä tuottavat maitoa 150 lehmän tuotantoyksikössä Tornion Arpelassa. Vuosi sitten tuli haasteita eteen, kun maidon hinta lähti laskuun ja kesän säilörehusato oli kovien sateiden vuoksi määrältään ja laadultaan heikko. Kuinka tästä yhtälöstä saadaan sama rahallinen kate ja ilo työlle kuin aiemmin? A ki ja Tiina seuraavat ympäröivää maailmaa aktiivisesti ja osasivat varautua kolmen sentin maidon hinnan pudotukseen. Silti todellisuus oli toinen ja hyvät neuvot tarpeen. Vuonna 2012 tehtyä kolmen robotin navettaa ei voi ajaa alas odottamaan parempia aikoja. Maata on raivattu ja karjaa jalostettu vuosikymmenien ajan. Investoinnista haluttiin ottaa hyöty irti. Mykkälät kääntyivät ProAgrian puoleen ja valitsivat Ruokinnan ohjauksen Kasvu-paketin sekä lähtivät ensimmäisinä mukaan Lapin alueella aloitettuun ruokinnan benchmarking-pienryhmätoimintaan. ”Tuotosseurannasta saadaan yhteenveto- ja vertailutiedot karjakohtaisesti. Niitä voidaan verrata Tilakunnossa haluttuun tilaryhmään. Robotin tiedot ovat hyviä päivittäisessä työssä. Raportteja saa sinnekin luotua, mutta se tahtoo jäädä tekemättä. Eikä se ihmeemmin kiinnosta, että katsoo vain oman karjan lukuja ilman vertailua muihin samankokoisiin yksiköihin”, Tiina Mykkälä sanoo. Robotin karjanhallintaohjelma on hyvä apuväline karjan hedelmällisyyden seurantaan. Ammua Mykkälät käyttävät lähinnä tietojen lähettämiseen. ”Ruokinnan ohjauksen päivälaskelmien maitotuotto-rehukustannuslukemaa olemme oppineet hyödyntämään koko ajan enemmän. On päästy näkemään, kuinka pienikin muutos vaikuttaa siihen lukuun erityisesti tämän kokoisessa yksikössä.” Tiina ja Aki Mykkälä haluavat sekä itselleen että karjalleen iloa ja onnistumisen tunnetta arkeen. Siinä on onnistuttu haasteellisen vuoden aikana hyvin. Osaamisen jakamista Vuoden alussa Mykkälät aloittivat säännöllisen kokoontumisen kuuden tilan ruokintapienryhmässä. Siellä lukuja vertaillaan tilojen kesken ja jaetaan teorian tueksi hyviä käytäntöjä, jotta päästään yhä parempiin tuloksiin. ”Jaetaan käytännön osaamisia ja onnistumisia. Luvut ovat vertailukelpoisia, sillä ne on laskettu päivälaskelmassa ja kausiraportissa kaikille samalla tavalla”, Aki ja Tiina kertovat. He hyödyntävät tuotosseurannan tietoja ja raportteja tuotannon johtamisessa. Niistä näkee hyvin, mitä on tehty, mitä on saatu aikaan sekä mitä pitää muuttaa ja miten, jotta vuosivertailuun asetetut tavoitteet saavutettaisiin. ”Kausiraportti meillä tulostetaan ja katsotaan heti koelypsytietojen lähettämisen jälkeen. Muut raportit katsotaan herätyskellojen eli asiantuntijakäyntien yhteydessä, jolloin niihin saa myös tulkinnan ja vertailutiedot. Toki raportit saamme myös itse verkkopalveluista, mutta niiden hyödyntäminen tahtoo arjen kiireessä jäädä aika vähäiseksi.” Asiantuntijakäyntien aikana raporteista saa keskustelujen kautta enemmän irti. ”Varsinkin nyt, kun syötössä oleva säilörehuerä on alhaisen D-arvon 630 vuoksi haasteelli- nen. Saamme vahvistusta tunnuslukujen analysoinnin avulla siihen, että kaikki mitä pystytään tilanteen hyväksi tekemään, on myös tehty.” Mykkälät pitävät tuotosseurantaa, ruokinnan ohjausta ja pienryhmätoimintaa hyödyllisinä. Asiantuntijan kanssa läpikäydyt laskuritaulukot poikimavälin ja hiehojen poikimaiän merkityksestä kertovat selkeästi, miten kukin osa-alue vaikuttaa yrityksen talouteen. Tiina Karlström on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta sekä nuorkarja. Karjakompassin päivälaskelman tulokset Mykkälän tilalla eri laskentapäiviltä: lehmiä lypsyssä tuotantokauden vaihe Säilörehun syönti-indeksi Väkirehu% Meijerimaitoa/lehmä Maidon hinta (ilman tukea) Ostorehukustannus senttiä/litra Maitotuotto – rehukustannus senttiä/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) 16.2. 127 167 86 50 31,5 40,38 9,67 19.3. 132 173 85 53 31,3 34,70 10,11 7.4. 135 171 85 52 32,9 34,70 9,83 14.6. 139 183 84 51 32,6 34,11 9,55 4.8. 131 201 106 42 30,2 34,46 8,31 40,33 33,54 34,41 33,93 36,31 3/2015 maaviesti 13 maito Enemmän tuottoa ruokinnalla R uokinta on merkittävin kotieläintilojen tuotannon ja terveyden osa-alue. ProAgria tarjoaa ruokinnan hallintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen palveluratkaisuja tilan tarpeen mukaan. Ruokinnan ohjaus -palvelut auttavat säätämään lehmien ruokintaa tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi. Samalla otetaan huomioon rehujen määrä, hinta ja laatu. ProAgrian asiantuntijat tuovat osaamisensa analysointiin, ennusteiden laadintaan sekä suunnitteluun ja seurantaan. Kokonaisuus tilan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan • Kasvu PLUS: investoivalle tilalle • Kasvu: tuotannon ja talouden selkeään kasvuun tähtäävälle tilalle • Tuotto PLUS: seosrehuruokintaan tai AMS-tilalle • Tuotto: tuotantoaan mahdollisimman tehokkaaksi ja tuottavaksi nykyisillä resursseilla kehittävälle tilalle • Toiminta: nykyistä tuotantotasoa ylläpitävälle tilalle Ruokinnan ohjaus -palvelu kytkeytyy muihin maitotilan keskeisiin prosesseihin kuten rehuntuotantoon ja talouteen. Karja saa jalostaa peltoviljelyn tuotteet kannattavaksi maidoksi. ”Vahvuuksia ja parantamiskohtia” M arko ja Sari Sorvisto Kotipellon tilalta Ylivieskasta ovat tyytyväisiä Ruokinnan ohjaukseen ja valitsemaansa Kasvu-palvelupakettiin. Sorvistot käyttävät ruokinnan suunnitteluun KarjaKompassia. Heidän mielestään se on selkeä, monipuolinen ja nopea ruokinnan suunnitteluohjelma, joka sopii hyvin myös niille tiloille, joilla on taitoa ja aikaa tehdä ruokinnansuunnitelmat pääosin itse. ”Lähtötietojen asettamiseen kohdalleen saimme tukea ProAgrian asiantuntijoilta. Ruokinnan suunnittelun onnistuminen on varmaa, kun lähtötiedot ohjelmassa ovat kohdallaan”, Sari Sorvisto sanoo. Ruokinnan onnistumiseen tarvitaan myös hyvälaatuiset ja riittä- Tuotostuloksia pohjoisesta Suomesta 14 maaviesti 3/2015 T iina K arlstr öm Marko ja Sari Sorvisto kertovat saaneensa vuositasolla tulokseen ja ajankäyttöön huomattavia parannuksia, vaikka muutokset tuntuvat pieniltä. ”Nämä asiat ovat meille erittäin tärkeitä, sillä mikään ei mene tilallamme eläinten hyvinvoinnin edelle.” jos yksi rehuista muuttuu tai havän usein analysoidut rehut. ”KarjaKompassilla on helppo lutaan säätää joitain rehuarvotehdä myös pikaisia muutoksia, rajoja maitoanalyysien, lehmien Kainuu 2013/2014 Karjoja 196/194 Lehmiä 6608/6910 Keskilehmäluku 33,8/35,6 Keskituotos, kg 9209/9258 Valkuaisprosentti 3,26/3,27 Rasvaprosentti 3,94/3,94 Solut, 1000 kpl 153/155 Elopaino, kg 606/613 Keskipoikimakerta 2,46/2,54 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 20194/20179 Lappi 2013/2014 311/298 9065/9323 29,2/31,3 9497/9466 3,34/3,29 4,01/3,89 166/169 623/625 2,23/2,27 19187/19632 TIINA KARLSTRÖM aktiivisuuden tai pötsin toiminnan vuoksi, Marko Sorvisto kertoo. ”Ruokinnan ohjauksen ja Kasvu-palvelukokonaisuuden ansiosta olemme saaneet tilallemme ulkopuolisen ammattilaisen silmät ja kokemuksen. Asiantuntijoiden avulla näemme toimintamme vahvuudet ja parantamisalueet. Heiltä saamme myös konkreettisia vinkkejä heikkojen kohtien korjaamiseen, pariskunta toteaa yhteistuumin. Asiantuntijan vinkistä he muuttivat makuuparsien niskaputket ja panostivat navetan ilman laatuun. Oulu Koko maa 2013/2014 2 013/2014 813/783 6489/6180 28170/29048 228954/231763 34,5/37,1 35,3/37,5 9037/9250 8958/9112 3,26/3,26 3,36/3,38 3,99/3,95 4,14/4,13 165/158 175/174 623/629 614/618 2,33/2,35 2,32/2,34 19019/19459 18726/19043 Milli on Kainuun ensimmäinen 150-tonnari ANTTI JUNTUNEN Antti Juntunen Puolangalla vietettiin kesän kynnyksellä ainutkertaista tonnarijuhlaa. Jukka, Kaija ja Ville Tolosen Milli on Kainuun ensimmäinen 150tonnari. Samana päivänä juhlittiin myös tilan tuoreet satatonnarit Sorja, Sade, Taika, Tuikku ja Siili. M illi 150-80252 FFF on syntynyt Pyhännän Tavastkengällä Virpi Piipon karjassa ja ostettu sieltä Tolosille useamman kerran poikineena lehmänä. Millin isä on Kivimäen Vapa ja Helibor-emän takaa löytyy Vallilan Vankka. Takanaan Millillä on nyt 13 poikimista ja maitoa on keskimäärin tullut tasaisesti 10 500 kiloa vuodessa, parhaimmillaan yli 12 000 kiloa. Luonteeltaan Milli on Milli ja muu korkeatuottoinen karja kertovat isäntäväkensä ammattimaisesta ja innostuneesta otteesta omaan työhönsä ja tilan jatkuvaan kehittämiseen. rauhallinen ja antaa Villen lasten istua selässään. Muuten vanha rouva on hieman oman arvonsa tunteva, eikä isommin välitä rapsuttelusta tai ylimääräisestä huomiosta. Utareen ja jalkojen rakenne on kestänyt hyvänä vuodesta toiseen • • • • Antti Juntunen on Faban jalostuspäällikkö. aktiivisia ja liikkuvia hyväutareisia nopealypsyisiä runsastuottoisia Kuva: Elisabeth Robottilypsyn mestarit ja Milli on edelleen varsin mallikelpoinen rakenteeltaan – oikea kestävän lehmän perikuva. Millin 14:ttä poikimista odotellaan jälleen syksyllä. Jukan, Kaijan ja Villen valoisassa ja tilavassa pihatossa märehtii yli 200 korkeatuottoista lehmää. Runsaat tuotokset ja kestävät lehmät ovat osoitus eläinten hyvistä olosuhteista, tasapainoisesta ruokinnasta ja määrätietoisesta jalostuksesta. ”Yhteistyökumppaneiden merkitystä ei missään nimessä sovi unohtaa. Tämä on tiimityötä. Kun kaikki osa-alueet ovat paikallaan, päästään myös tuloksiin”, summasi Kaija Tolonen juhlapäivänä. Toimii kuin unelma! FabaRobottiVG-sonnit periyttävät juuri niitä ominaisuuksia, joita robottilypsyssä tarvitaan. Utareen yksityiskohdat ovat kohdallaan ja hyvät jalat takaavat lehmien aktiivisuuden. Myös lypsynopeus on huomioitu! FabaRobottiVG -sonneilla saat toimivia ja aktiivisia itsepalvelulehmiä. Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat. Me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi. Faban kumppani 3/2015 maaviesti 15 YR I T YSAGRO YritysAgro auttaa alkuun ja tukee muutoksissa Suunnitteletko yrityksen perustamista tai kehittämistä? Pohditko maatilallesi uutta sivuelinkeinoa, investointia, sukupolvenvaihdosta tai tuotantosuunnan muutosta? M anner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 mukainen ohjelmakausi on viimein alkanut. ProAgria Oulun YritysAgro-tiedonvälityshanke opastaa yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa uusista mahdollisuuksista tämän vuoden loppuun saakka. Uudet tuki- ja neuvontamahdollisuudet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti niin maatilalla kuin maaseudun yrityksissäkin. Tukea perustamiseen… Jatkuvassa haussa olevat maaseudun yritystuet tarjoavat mahdol- lisuuksia niin aloittaville, laajentaville kuin toimintaansa kehittävillekin yrityksille. Maatalouden sivuelinkeinot ja kaikki maaseudun yritykset toimialasta riippumatta voivat hakea tukia. Perustamistukea voi hakea, kun liikeidea on jo muotoiltu liiketoimintasuunnitelmaksi ja yritystä ollaan käynnistämässä. Siitä saa apua esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen. Perustamistukea voi saada 5 000–35 000 euroa ja kokeiluun 2 000–10 000 euroa. …ja investointiin Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun muassa tuotantotilojen Tavataan chatissa! YritysAgro kokeilee myös uusia tapoja välittää tietoa. Reaaliaikaisesti internetissä toimiva asiantuntijachat auttaa eteenpäin kinkkisissäkin yrittämiseen, yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen ja yritystukiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija on tavattavissa chatissa maanantaisin kello 8–10 ja keskiviikkoisin kello 15–19. 16 maaviesti 3/2015 hankkimiseen tai rakentamiseen sekä koneiden, muun käyttöomaisuuden tai aineettomien investointien hankintaan. Ennen investoinnin toteuttamista voi hakea tukea investoinnin edellytysten selvittämiseen ja suunnittelemiseen eli investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Investointitukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20–40 prosenttiin investoinnin kustannuksesta. Hanke yhdessä Yhteistyöhankkeessa 3–10 yritystä voi kehittää toimialaansa ja omaa toimintaansa yhdessä ja yhteistyössä kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyössä voi esimerkiksi suunnitella ja tuottaa uusia tuotteita ja menetelmiä, tuotantoketjuja, tuotteistamista tai yhteistä markkinointia. Yhteistyöhankkeen tukiprosentti voi olla 75. Haku verkon kautta Tukia myöntävät alueen ELYkeskus ja paikalliset Leadertoimintaryhmät. Tuki haetaan sähköisesti verkossa Hyrrä-palvelun kautta. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa ja miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Myös tarvittavat liitteet, lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan YritysAgro järjestää syksyllä 2015 kaikille avoimia infotilaisuuksia yritystuista, maatalouden investointituista ja sukupolvenvaihdoksista. Tilaisuudet antavat yleistä tietoa tukityypeistä ja -tasoista, kuka tukia voi hakea ja millä edellytyksillä niitä myönnetään. Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi > Koulutukset ja tapahtumat toimittaa samalla järjestelmällä. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä. YritysAgro auttaa alkuun YritysAgro-hankkeen asiantuntijat auttavat, jos pohdit • voitko hakea tukea? • millainen yrityksesi tai yritysideasi tulee olla? • paljonko tukea voisi saada? • minne alueille tukea myönnetään? • miten ja keneltä tukea haetaan? • kuinka Hyrrä-palvelu toimii? • mitä tietoja tukihakemukseen tarvitaan? • voisinko lähteä mukaan yritysyhteistyöhön? YritysAgro tarjoaa maksuttoman ensivaiheen kartoituksen aloittavalle ja toimivalle yritykselle. Kartoituksessa arvioidaan liikeideaa, kehittämistarpeita ja juuri kyseisen tilanteen tukimahdollisuuksia. Miten toimii Hyrrä? Jos taas olet tukea jo hakemassa ja tarvitset apua Hyrrän käytössä, asiantuntijat opastavat käyttäjätunnusten hankinnassa, palvelun käytössä ja hakemuksen täytössä. YritysAgro myös kokoaa ja auttaa alkuun yrittäjien yhteistyöhankkeita. Lisätietoa • ProAgria Oulu, projektipäällikkö, yritysasiantuntija Olli Nurkkala, 045 6578710, olli.nurkkala@proagria.fi • YritysAgro-hankkeesta: www.proagriaoulu.fi/fi/yritysagro • maaseudun yritystuista: www.maaseutu.fi > Tuemme näitä >Yrittäjyys ja elinkeinot • Hyrrä-palvelusta: www.mavi.fi > Oppaat ja lomakkeet > Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen haku • Neuvo2020-järjestelmästä: www.proagria.fi/neuvo2020, • Neuvo2020-asiantuntijat: www.proagriaoulu.fi/fi/ neuvoasiantuntijat, www.mavi.fi/neuvojarekisteri Hyödynnä Neuvo2020 YritysAgro nostaa esiin myös Neuvo 2020 – Maatilojen neuvontajärjestelmän mahdollisuudet. Neuvopalvelujen avulla kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus saada suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, energiatehokkuuteen ja luomutuotantoon. y rit ysag ro Mikä? • YritysAgro-tiedotushanke vuoden 2015 loppuun saakka • hallinnoija ProAgria Oulu kumppaninaan Oulun Maa- ja kotitalousnaiset • kohdealueena koko Pohjois-Pohjanmaa • rahoittaja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mitä? Apua ja tietoa • yrityksen aloittamisesta ja edellytyksien selvittämisestä • yrityksen kehittämismahdollisuuksista • tarjolla olevista yritys- ja hanketuista • maatilojen investointituista ja sukupolvenvaihdoksista • Hyrrä-verkkopalvelun käytöstä • Neuvo 2020 – Maatilojen neuvontajärjestelmän mahdollisuuksista Miten? • henkilökohtaisia tapaamisia, tilannekartoituksia ja eteenpäin ohjausta • lisätiedon ääreen ohjaavat kotisivut • infopäiviä • netti-infoja • online chat-neuvontaa • Facebook-tiedotusta ajankohtaisista asioita Kenelle? • • • • • maaseudun yrityksille ja maatiloille yritystoimintaa aloittaville olemassa olevaa yritystä kehittäville sukupolvenvaihdosta suunnitteleville maatilan sivuelinkeinoa pohtiville Investoinnin suunnittelu vaatii aikaa T erapiatalli Bonaza on suunnitellut mittavaa maneesiinvestointia jo useamman vuoden ajan. Yrityksen kehittämistarpeita kartoitettiin jo muutama vuosi sitten ja investointia on suunniteltu ja laskelmia laadittu yhdessä ProAgria Oulun yritysasiantuntijan kanssa. Yrittäjät ovat osallistuneet myös hevosyrittäjien pienryhmätoimintaan ja erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Hyvin suunniteltuun ja harkittuun hankkeeseen haettiin investointitukea ensimmäisten joukossa heti uuden ohjelmakauden tukihakujen käynnistyttyä keväällä 2015. Sähköinen haku Hyrrä-palvelun kautta sujui näppärästi YritysAgron asiantuntijan avulla. Nyt maneesin rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa ja tukipäätöstä odotellaan syksyn aikana. Kuvassa testaillaan maneesin pohjaa asiakkaan kanssa jo ennen seiniä ja kattoa. 3/2015 3/2015 maaviesti maaviesti 17 17 kas vi Nurmet nousuun pienryhmässä Leila Laine ProAgria Oulu aloitti viime keväänä pilottina kaksi nurmipienryhmää. Nivalan ryhmä koostuu naudanlihan tuottajista ja Pudasjärven ryhmä maitotiloista. Uusia ryhmiä on tänä syksynä alkamassa Kuusamossa ja Oulun alueella. vat haastetta viljelyyn. Talousnäkökulmaa P ienryhmän ohjelmaan kuuluu nurmituotannon osa-alueet kylvöstä ruokintapöydälle. Tavoite on, ettei osallistuminen aiheuta liikaa omien töiden siirtoa. Kokoontumisia on neljästä viiteen kertaa vuodessa ja ohjelma käydään läpi kahden vuoden aikana. Pienryhmässä käsiteltävistä asioista keskustellaan. Ryhmän vetäjät ovat lähinnä keskustelun ohjaajia eivätkä luennoitsijoita. Osallistuja voi puhua omista asioistaan sen verran kuin haluaa. Keskustelut jäävät ryhmän sisälle. Osallistujat saavat usein kotitehtäväksi kerätä omaa tilaa koskevia tietoja seuraavaksi kerraksi. Palautteen perusteella kokoon- OLLI VALTONEN Pienryhmiin kuuluvat myös pellonpiennarpäivät ryhmän toiveiden mukaan. Kuvassa tarkastelevat kasvustoja ProAgria Keski-Pohjanmaan nurmiasiantuntija Jari Vierimaa (vasemmalla) ja Veijo Laine Siikajoen Ruukista. tumiset ovat olleet antoisia: asioista on keskusteltu niiden oikeilla nimillä. Moni arvosti muilta saatuja kokemuksia eri toimintatavoista. Ryhmässä on käsitelty asioita parityöskentelynä. Kumpikin kertoo toisilleen oman tapansa toteuttaa joku asia ja arvioi toisen tapaa toimia. Huomiot kerätään yhdessä fläppitaululle muiden kommentoitavaksi. Esimerkiksi nurmen perustamistapa herätti vilkkaan keskustelun kummassakin ryhmässä, koska tiloilla oli käytössä useita perustamistapoja. Myös tilojen pinta-ala on noussut viime vuosina. Lisäksi erilaisten maalajien ominaisuudet ja toimivuus anta- Nurmiryhmien ohjelmassa korostuu talous. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja tila tietää jatkossa, mikä on säilörehun tuotantokustannus tilalla ja mistä se koostuu. Tällä hetkellä puhutaan aina kustannusten karsinnasta. Kuitenkin asioita pitäisi miettiä myös siltä kannalta, mitä tuotantopanoksella saa ja mitä esimerkiksi lannoituksessa säästämällä saavutetaan. Menneenä kesänä eräs tila kokeili moniravinnetta nurmen lannoituksessa NK-lannoitteen sijaan. Lohkoilla fosfori oli punaisella, vaikka lietelantaa on tilalla riittävästi käytössä. Ensimmäisessä sadossa ero näkyi selkeästi ja satotaso näillä moniravinnelohkoilla oli suuri. Asiaa voikin pohtia: säästääkö lannoitteissa ja ostaa rehua vai panostaako lannoitteisiin ja säästää rehun ostossa? Ilmoituksia maaseutuviranomaiselle syksyn aikana Viljelijän muistilista Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ohjeiden mukaisesti viljelijän tulee muistaa tehdä joitakin ilmoituksia maaseutuelinkeinoviranomaiselle syksyllä. M aaseutuviraston Aittauutiskirjeen mukaan ainakin Vipu-palvelussa voi osan ilmoituksista tehdä sitoumusehdoista poiketen 30.10 mennessä. Alla asiat ovat lyhyesti. Tarkemmat ohjeet voi lukea sitoumusehdoista. • Ala, jolla toteutetaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä, tulee 18 18 maaviesti maaviesti 3/2015 3/2015 ilmoittaa 30.10. mennessä • Lohkot joilla toteutetaan lietelannan, virtsan ym. multaus toimenpidettä tulee ilmoittaa viimeistään 30.10. • Lohkot, joilla toteutetaan ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä, tulee ilmoittaa viimeistään 30.10. • Valumavesien hallintaan liittyvät maa-analyysitulokset ja viljavuustutkimuksen tulokset on toimitettava viimeistään 30.9. Samoin ojastokartat. • Monivuotisiin ympäristönurmiin liittyvät maa-analyysitulokset tai viljavuustutkimuksen tulokset on toimitettava viimeistään 30.9. Viisivuotinen viljelysuunnitelma Viljelijän on laadittava sitoumuskauden viisivuotinen viljelysuunnitelma ensimmäisen vuoden aikana. Suunnitelma on jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun eli 30.4.2016 mennessä. Peltomaan laatutesti Viljelijän on tehtävä peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden aikana viimeistään kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Laatutesti vaaditaan kaikista yli puolen hehtaarin peruslohkoista. Koulutuspäivävaatimus Viljelijän on osallistuttava maaseutuviranomaisen ym. yhteistyössä järjestämään yhden päivän koulutukseen ympäristökorvausjärjestelmään liittyvissä asioissa. Koulutuksen voi suorittaa myös itsenäisesti sähköisesti toteutettuna tenttinä. Koulutukseen on osallistuttava viimeistään toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Viljavuustutkimus Viljavuustutkimuksen ehdot muuttuivat edellisestä tukikaudesta lähinnä pienten lohkojen osalta. Edelleen viljavuustutkimus on Pienryhmät alkamassa Kuusamossa ja Oulun alueella Ohjelma: 1. Alkukartoitus, kasvukunto sadonmuodostuksen pohjana 2. Nurmen perustaminen ja täydentäminen tiheäksi sekä nurmiheinät seoksessa 3. Typensidonta, monipuolisen seoksen rakentaminen typensitojakasveilla 4. Säilörehun tuotantokustannusrakenne, tiheyden ja pituuden hinta 5. Säilörehun tuotantokustannusrakenne, työajankäyttö, koneketjut ja sujuvuus 6. Laaturehun ravinteet lannasta ja pussista 7. Säilörehun korjuuaika, korjuu ja ruokinnallinen laatu 8. Siilo- ja paalityöskentely, säilönnällinen laatu ja syöntiindeksi 9. Ruokinnan onnistuminen vahvistaa hinnan, ryhmän yhteenveto Lisäksi ryhmän toiveiden mukaan: yhteisiä pellonpiennarpäiviä ja yhteinen opintomatka kotimaassa ja/tai ulkomailla. Hinta: 120 euroa/päivä/tila + alv 24 %. Ryhmään voi osallistua kaksi henkilöä/tila. Lisätietoa: ProAgria Oulu, luomu- ja nurmituotannon erityisasiantuntija, Olli Valtonen, 040 735 5519, olli.valtonen@proagria.fi; kasvituotannon asiantuntija Laine Leila, 045 6578 718, leila.laine@proagria.fi RISTO JOKELA otettava viiden vuoden välein ja tulokset on oltava käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa. Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli puoli hehtaaria. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Peruslohkoilla, jotka ovat puoli hehtaaria tai tätä pienempiä, voi käyttää samaa näytettä kuin viereisellä lohkolla, jos lohkoilla on yhteistä rajaviivaa tai niitä erottaa tie tai oja. Yksittäisiltä peruslohkoilta, jotka ovat puoli hehtaaria tai pienempiä on otettava näyte tai käytettävä typpilannoituksessa taulukossa 1,3 ja 4 tarkoitettuja runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforilannoituksessa taulukossa 5 ja 7 tarkoitettuja hyvän viljavuusluokan mukaisia arvoja. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyn ja ympäristön erityisasiantuntija. Mikä Muuttuu 2015 -hanke tiedottaa tukijärjestelmän muutoksista. Lisätietoa ja uusia tiedotteita osoitteessa www.ymparistoagro.fi. Mikko Heikkinen, 044 556 9192 Seppo Hihnala, Kalajoki 0400 283 570 Ari Haataja, Liminka 0400 289 850 Veikko Karioja, Tyrnävä 0400 790 066 3/2015 maaviesti 19 y mpä ristö Hajajätevedet – MERJA TALVITIE Salla Kor kiak angas kuka, mitä, missä, milloin ja kenen vuoksi? Syksyllä 2014 alkanut keskustelu jätevesiasetuksen mahdollisista muutoksista hämmentää monia hajaasutusalueen asukkaita. Edelleen pohditaan, onko muutoksia tulossa ja jos on, millaisia ja milloin. Vaikuttavatko muutokset kaikkiin kiinteistöihin vai vain osaan niistä? Pitäisikö oman järjestelmän uusimista siirtää vai ryhtyäkö toimeen jo nyt? J ätevesiasetuksen siirtymäaikaa on jatkettu 15.3.2018 saakka. Tämä muutos koskee kaikkia kiinteistöjä, joilla on asetuksen mukaan velvollisuus tehostaa nykyistä jätevesien käsittelyjärjestelmää. Siirtymäajan pidentämisellä halutaan jakaa käsittelyjärjestelmien kunnostamiseen liittyvää ruuhkaa useammalle vuodelle ja antaa toimivalle työryhmälle rauha miettiä mah- Omistatko kodin tai mökin veden äärellä? Tiedätkö, mitkä jätevesimääräykset ovat voimassa? Hyödynnä ProAgria Oulun maksuton jätevesineuvonta. Jätevesineuvojan käynnin aikana haetaan eri kysymyksiin yhdessä parhaat mahdolliset kiinteistökohtaiset ratkaisut. Lisätiedot ja neuvojakäyntien varaukset: ProAgria Oulu, Merja Talvitie merja.talvitie@proagria.fi, puh. 045 6578 611 Nettineuvontaa: www.proagriaoulu.fi/jatevesi Jätevesihanketta Pohjois-Pohjanmaalla rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoi ProAgria Oulu. www.proagriaoulu.fi 20 maaviesti 3/2015 dollisesti tarvittavat muutokset. Uudisrakennuksilla siirtymäaikaa ei luonnollisesti ole, vaan jätevesisuunnitelma on liitettävä rakennuslupahakemukseen. Tällä hetkellä työskentelee edellisen ympäristöministerin asettama työryhmä, joka miettii tarvittavia muutoksia asetukseen ja keinoja kuluttajasuojan parantamiseksi jätevesijärjestelmien osalta. Muutospaineita on niin sanottujen kuivanmaan kiinteistöjen osalta erityisesti siirtymäajasta luopumiseen ja jätevesijärjestelmän tehostamisvelvollisuuden siirtämisestä rakennuslupaa vaativan peruskorjauksen yhteyteen. Työryhmän toimiaika on 16.2.– 31.10.2015. Sen kannanoton jälkeen tilanne selkenee huomattavasti. Toisaalta on jo suhteellisen varmaa, että lähellä vesistöjä ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen vaatimuksiin ei ole tulossa muutoksia. Erityisesti kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset, joissa on jo tällä hetkellä voitu tehdä tiukempia linjauksia kuin jätevesiasetuksessa, säilyvät voimassa edelleen. Kenen tai minkä vuoksi On tärkeää muistaa miksi jätevesiä käsitellään eli ihmisten ja ympäristön parhaaksi. Eniten jätevesien käsittely hyödyttää lähiympäristöä ja lähivesistöä. Isossa mittakaavassa tilanne paranee sitä enemmän, mitä suurempi osa kiinteistöistä puhdistaa jätevetensä. Asukas hyötyy järjestelmän kunnostamisesta erityisesti silloin, kun saostuskaivot täyttyvät kevään sulamisvesillä, ja kaivonkannet peittyvät harmaan ja pahanhajuisen veden alle. Pahimmillaan tympeä haju saattaa leijailla koko pihan yllä. Joskus haitta ulottuu myös kiinteistön sisälle: viemärit vetävät huonosti ja saattavat tukkiutua kokonaan, etenkin jos saostuskaivojen jälkeinen jätevesijärjestelmä on kyllästynyt vedellä tai on muuten toimintakyvyltään huono. Jätevesineuvonta Ympäristöministeriön rahoittama jätevesineuvonta palvelee epävarmasta tilanteesta huolimatta. Kenenkään ei ole pakko odottaa viimeistä takarajaa järjestelmän kunnostamiseen tai neuvojen saamiseen. Soita tai sähköpostia, mikäli jätevesiasiat mietityttävät. Muista myös maitohuoneen vedet! Merja Talvitie on ProAgria Oulun hallinnoiman Jätevesihankkeen projektipäällikkö. MYYNTI ja ASENNUS, HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 040 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48 748 Neuvo 2020 -palvelun avulla löydämme kehityskohteet ja parannamme maatilayrityksesi tulosta. www.proagria.fi/neuvo2020 MAISEMA- JA LUONTOKOHTEIDEN KARTOITUKSELLA löydämme ympäristösopimukseen sopivat kohteet. Kysy lisää! Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi! Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Isossa yksikössä tarvitaan tyypiltään yhtenäinen eläinaines. Liisa ja Juha Vuorela Koskenojan tilalta ovat tyytyväisiä Semexin sonnien tyttäriin. Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla! Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi | www.semex.fi 3/2015 maaviesti 21 21 2/2015 maaviesti y mpä ristö Lapin kylät pilotoivat vihreän talouden mallia L uke Luonnonvarakeskus ja ProAgria Lappi kehittävät vihreän talouden toimintamallia Sodankylässä, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vauhdittaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. U usi hanke on jatkoa viime vuonna päättyneelle Vihreä talouden toimintamalli – tapaustutkimus Sodankylästä -hankkeelle. Nyt testataan ja tarkennetaan muun muassa uusia yhteistyön ja omistajuuden muotoja sekä luodaan konkreettisia ja digitaalisia verkostoja. Lisäksi mallintamisen avulla selvitetään vihreän talouden kriittisiä kohtia. Vihreän talouden ideoita testataan ja kehitetään muutamissa kokeilukylissä. Niihin muodostetaan verkostomaisesti toimivia agrokeskuksia, joissa paikallinen tuotanto, jalostus, energiantuotanto ja markkinat kohtaavat. ”Tarkoitus on, että Lapissa kehitettävää mallia voidaan so- taluus. ”Jos tätä ei saada korjattua, mittava pääomapako maaseudulta jatkuu ja vauhti kiihtyy. Uskomme, että uudella lähestymistavalla löydämme konkreettisia ja käyttökelpoisia toimintamalleja.” Vihreän talouden hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Toisen jäte, toisen raaka-aine Vihreä talous perustuu kestävään ja tehokkaaseen luonnonvarojen ja energian käyttöön. Myös sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on osa toimintamallia. veltaa myös muualla Suomessa. Alueelliset ratkaisut ovat avainasemassa, kun vihreää taloutta kehitetään, kertoo professori Sirpa Kurppa Lukesta. Elintarvikkeita ja energiaa ProAgria Lappi on tehnyt pitkään yhteistyötä Luken kanssa. Kumppanuus on syventänyt näkemyksiä siitä, mitä maaseudun kehittämisessä pitää tehdä ja mitä on näköpiirissä. ”Yllättävä havainto aikaisemmasta yhteistyöstämme oli se, että elintarvikkeiden lisäksi maaseudun mahdollisuus on erityisesti energia. Sen näkymät ovat jopa kymmenkertaiset elintarviketuotantoon verrattuna. Kumpikaan sektori ei ole toistaan parempi tai heikompi, vaan enemmänkin kyse on uusista mahdollisuuksista, kertoo ProAgria Lapin johtaja Simo Alaruikka. Maaseutuelinkeinojen yleinen ongelma on jalostusarvon ma- Vihreä talous käyttää luonnonvaroja ja biomassoja kestävästi sekä pyrkii lisäämään ihmisten hyvinvointia ja huolehtimaan ympäristöstä. Siinä ei synny jätettä, koska kaikki raaka-aine ja energia kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tällaisissa järjestelmissä yritykset täydentävät toisiaan ja tuottavat lisäarvoa kierrättämällä yhdessä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai sivuvirta voi olla toisen raaka-aine. Lisätietoa: www.luke.fi/ vihreantaloudenpilotti ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413 Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611 Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi Maatalouteen teräsovet Miedon Metallista tuloo... Kurikan Miedosta vuodesta 1969 Valmistamme • lehtiovet • pariovet • taitto-ovet • liukuovet • liukupalo-ovet - Kaikki pinnoitusvaihtoehdot - Kuumasinkittynä tai maalattuna - Valmistus määrämitoin - Topperi, aukipitolaitteet - Ovet myös konekäyttöisenä 22 maaviesti 3/2015 Hyvät asiat vain paranoo ! Haussa havaintokohteita pelloilta ja pientareilta TAIMI MAHOSENAHO Taimi Mahosenaho Tiedätkö mielenkiintoisen havaintokohteen, jonka ääreen viljelijät ja maaseutuympäristön hoitajat voisivat kokoontua keskustelemaan sekä jakamaan kokemuksia ja onnistumisia? P roAgria Oulu yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa on jättänyt PohjoisPohjanmaan ELY-keskukseen hakemuksen YmpäristöAgroDemohankkeesta. Luonnonvarakeskus on siinä osatoteuttajana. Suunnitellun hankkeen keskeinen tavoite on havainnoida ja tiedottaa maatalouden ympäristöön, maan kasvukuntoon ja luomuun liittyvistä asioista käytännön kohteiden avulla. Hankkeeseen on suunniteltu tapahtumia, joissa viljelijät ja maaseutuympäristön hoitajat voisivat kokoontua jonkin mielenkiintoisen esimerkkikohteen äärelle tarkastelemaan työvaiheita ja onnistumista sekä jakamaan kokemuksia omista kohteistaan. Vaikka hanke ei ole vielä saanut päätöstä, etsimme jo viljelijöiden omia havaintokohteita ensi vuotta varten. ProAgrian ja Luonnonvarakes- YmpäristöAgroDemo on mukana havaintopäivässä, joka pidetään Ruukissa lokakuun puolivälissä. Aiheina on muun muassa kuivatukseen ja maanhoitoon liittyviä asioita. kuksen asiantuntijat toisivat kokeilukohteisiin asiantuntijapanoksensa havainnoinnin ja suunnittelun kautta. Paras asiantuntija voi olla myös viljelijä tai maaseutuympäristön hoitaja, joka haluaisi jakaa onnistumisensa muillekin. Esimerkillisiä tässä ovat muun muassa luomuviljelijät, joista useat ovat ilmoittaneet halukkuutensa toimia luomuviljelyä aloittaville tiloille mentorina eli jakaa mahdollisuuksien mukaan kokemusta ja apua muillekin. Kokemusten jakoa esimerkkikohteissa Suunniteltu hanke järjestäisi pel- lonpiennartapahtumien tyyppisiä tilaisuuksia vuoden 2016 aikana. Kohteista voidaan koota myös materiaalia kuvaamalla ja laatimalla tekstejä, ja esitellä niitä tilaisuuksissa ja netissä. Asiantuntija-apua kohteisiin voi saada jo suunnitteluvaiheessa. Kohteita voisivat olla esimerkiksi erilaiset luonnonhoitopellot, kerääjäkasvit, aluskasvit, luonnonmukaisen peruskuivatuksen ratkaisut, kosteikot, perinnebiotoopit, reunavyöhykkeiden- ja maisemanhoidon esimerkit. Myös ympäristöä hoitavat laidunnusesimerkit voivat olla sopivia. Luomuviljelyn osalta kaikki hy- vät esimerkit voisivat tulla kyseeseen, esimerkkeinä onnistuneet viherlannoitus- ja rikkakasvien torjuntakohteet. Luomuviljelyllä on paljon annettavaa esimerkiksi maan kasvukunnon ylläpitoon sopivista menetelmistä, jotka voisivat olla siirrettävissä myös tavanomaiseen viljelyyn. Jos mielessäsi on joku sopiva kohde – ota yhteyttä. Seuraava Maaviesti kertoo lisää hankkeen etenemisestä. Lisää aiheesta myös osoitteessa www.ymparistoagro.fi. Lisätietoa: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Taimi Mahosenaho, taimi.mahosenaho@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 551 7807 Luomu- ja maan kasvukunto sekä tekstissä mainitut asiat: Anna-Leena Vierimaa, anna-leena.vierimaa@proagria.fi, 040 506 5626; Timo Lötjönen, timo.lotjonen@luke.fi, 040 556 5926 Maiseman- ja luonnonhoito, kosteikot: Maarit Satomaa, maarit.satomaa@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924 Kartoita tilasi arvokohteet! T ilallasi voi olla mahdollisuus hakea ympäristösopimusta perinnebiotooppien ja muiden luonnon monimuotoisuuskohteiden sekä maisemakohteiden hoitoon. Neuvontakäynnillä maastossa kartoitamme tilasi maiseman ja luonnon arvokohteet. Keskustelemme yhdessä niiden hoidosta ja neuvomme, millaisia ympäristösopimuksia voi tehdä pellon ulkopuolisille alueille. Hoidettua maisemaa ja luontoa voi hyödyntää myös omien tuotteiden markkinoinnissa. Onko tilallasi jo sopimusalue? Me kartoitamme, miten maisemanhoito on toteutunut. Kerromme, miten voit jatkaa hoitoa suunnitelman mukaisesti. Saat tarkennukset aikaisemmin tehtyyn suunnittelukarttaan. Eläintila: Anna eläinten hoitaa maisemaasi. Kartoitamme kans- sasi laiduntamiseen sopivat alueet, joista voit myös saada ympäristökorvauksen. Pellot jäävät talvirehun tuottoon. Kasvinviljelytila: Hyödynnä ympäristökorvauksia lähimaisemasi hoidossa. Ota maisemaraivaukselle ja niittyjen hoidolle palkka. Maaseutumatkailutila: Yhdessä asiantuntijan kanssa löytyvät maisemakohteet, jotka ovat mielenkiintoisia myös asiakkaille. Kohteita hoitamalla kohentuu myös kotimaisema. Maisema- ja luontokohteiden kartoitus kuuluu Neuvo 2020 -palveluihin. Lisätietoa: Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntija Marjo Piirainen 043 825 4202 Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijat Kalle Hellström 043 825 5253 ja Maarit Satomaa 040 566 7924, etunimi.sukunimi@ maajakotitalousnaiset.fi 3/2015 3/2015 maaviesti maaviesti 23 23 h y v in vointi Tsemppiä ja vertaistukea Ravitsemusluotsit Kainuussa -hanke jatkaa Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Kainuun tekemää kehittämistyötä maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin puolesta. H anke on liikkeellä erityisesti ravitsemuksen ja elämäntapamuutoksiin kannustamisen näkökulmasta. Koulutuksiin, pien- ja keskusteluryhmiin sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen voi sisältyä myös laajemmin jaksamiseen, työhön ja elämänhallintaan liittyviä teemoja. Hankkeen valmistamissa kahdessa lyhytvideossa on esiintyjiä neljältä kainuulaiselta maatilalta. Videot ovat marraskuun alusta sidosryhmien lainattavissa maaseututapahtumissa ja -päivissä, jotka tavoittavat maaseutuyrittäjiä – niin miehiä kuin naisiakin. Tapahtumiin voi pyytää myös ravitsemusasiantuntijamme pitämään ”makukoulua”. Hankkeelta voivat erityisesti maaseutuyrittäjiä Ravitsemusluotsit Kainuussa -hankkeen tuottamat ravitsemusaiheiset videot antavat vinkkejä esimerkiksi siitä, millainen lounas on helppo ottaa mukaan traktoriin. Hankkeen valmistamissa kahdessa lyhytvideossa on esiintyjiä neljältä kainuulaiselta maatilalta. lähellä olevat yhdistykset ja ryhmät tilata lyhyitä kurssituokioita, joita ryhdittää hankkeessa valmistettava pieni opas- ja reseptivihkonen. Tsemppausta muutokseen voi saada myös henkilökohtaisesti tai pienryhmä-ohjauksena. Vuokatin Urheiluopistolla järjestetään kuntokursseja, joilla opetellaan valmistamaan myös kevyttä ruokaa. Ensimmäinen kurssi on MARJATTA PIKKARAINEN 26.–28. lokakuuta. Hankkeen aikana etsitään ihmisiä, jotka innostuisivat viimeisenä toimintavuotena 2017 aloittamaan ravitsemuksen vapaaehtoisohjaajina eli ravitsemusluotseina. Luotsin ei tarvitse olla maaseutuyrittäjä. Siksi hankkeemme kolmepäiväisille kuntokursseille ja muuhun toimintaan voivat osallistua kaikki maaseudun asukkaat. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahoista. Lisätietoa: ravitsemusasiantuntija Marika Köngäs, 040 585 5296, marika.kongas@ maajakotitalousnaiset.fi ja hankevastaava Marjatta Pikkarainen, 044 320 1585, marjatta.pikkarainen@ maajakotitalousnaiset.fi. Lisätietoja on myös lehden keskiaukeamalla olevassa liitteessä, jota jaetaan Kainuun alueella. Isäntä on traktoriakin tärkeämpi vakuutettava Moni maanviljelijä vakuuttaa kaiken irtaimen omaisuuden, mutta tilan toiminnan kannalta tärkeimmät eli ihmiset, jäävät huomiotta. Maatila on keskivertotyöpaikkaa riskialttiimpi. Mahdollisuus sille, että jotain vakavaa tapahtuu, on huomattavasti suurempi. toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Tutkimusten mukaan harvemmalla kuin joka viidennellä maatilayrittäjistä on henkivakuutus”, yhteysjohtaja Jenni Haataja LähiTapiolasta muistuttaa. Riskit ovat suurimmillaan nuorilla sukupolvenvaihdoksen ja isojen investointien jälkeen. ”Maatilayrittäjällä on monesti taustalla suuret vastuut isoja investointeja ja niiden myötä lainoja. Yritystoiminnan lisäksi pitää huolehtia siitä kaikkein tärkeimmästä eli perheen ja lapsien Yritystoiminnan riskien kattaminen on yrittäjän vastuulla ja valinnassa. Henkilökohtainen sosiaaliturva ei kata yritystoiminnan riskejä. Maatilan vastuut ja riskit ovat nykyään sen suuruiset, että 24 maaviesti 3/2015 Kuinka suuri turva tarvitaan? ne on hoidettava erikseen. Kuolemantapauskorvauksen perusteella voi edesauttaa perheen ja lasten toimeentuloa sekä yritystoiminnan jatkuvuutta. Henkivakuutuksen vakuutusmäärää arvioitaessa on hyvä lähteä siitä, kuinka leski selviäisi perheen veloista ja saisi lasten tulevaisuuden turvattua pahimman yli. Lisäksi on huomioitava yritystoiminnan vastuut ja velat. Tärkeintä on, että turva mitoitetaan kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi. ”Toimeentulon varalle voi ryhtyä säästämään tai ottaa vakuutuksen. Nuorille perheille vakuutus tuo turvan heti, kun säästäminen vaatii aikaa ja kulujen karsimista”, Jenni Haataja toteaa. Turva kuntoon keskustellen Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii asiantuntemusta. ”Usein asiakkaat sanovat tekevänsä vakuutuspäätökset hinnan perusteella, mutta keskustelun jälkeen he katsovat asioita eri kulmasta. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun vakuutusturva räätälöidään asiakkaan ja yritystoiminnan tilanteeseen pitkällä tähtäimellä sopivaksi”, Jenni Haataja lisää. maa - ja kotitalousnaiset TUULA RAJANDER Ter o Jär velin Puolustusvoimain lippujuhlapäivän valtakunnallinen paraati järjestettiin kesäkuussa Oulussa. Paraatissa oli mukana myös Kainuun Maaja kotitalousnaisten edustus. J ärjestelyvastuussa oli tällä kertaa Kainuun Prikaati. Paraatiin osallistui noin 1 200 henkilöä ja 90 ajoneuvoa. Sotilashenkilöiden lisäksi omat paraatiosastonsa muodostivat vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjestöt. Yhtenä järjestönä mukana oli Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunta. Naisten Valmiusliitto on 10 naisjärjestön muodostama yhteenliittymä, joka järjestää muun muassa vuosittain kaksi valtakunnallista naisille suunnattua turvallisuus- ja varautumisharjoitusta. Käytännön toiminta tapahtuu alueellisissa neuvottelukunnissa. Maa- ja kotitalousnaiset kuuluu yhtenä jäsenenä Naisten Valmiusliittoon. Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset marssi lippujuhlapäivän paraatissa NVL:n Oulun alueneuvottelukunnan osastossa. Tämän vuoden paraatissa Nais- Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan paraatiosasto saapumassa paraatikatselmukseen. ten Valmiusliiton osastossa eri järjestöjen edustajat olivat ensimmäistä kertaa pukeutuneet omiin järjestöasuihinsa ja esimerkiksi lottaperinneyhdistyksen jäsenet käyttivät lottapukuja. NVL:n Oulun alueneuvottelukunnan osastoa johti Maa- ja kotitalousnaisia edustava neuvottelukunnan puheenjohtaja Riitta Törn. Osaston lippua kantoi Kainuun Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Rajander. Naisvoimaa ruskatunnelmissa K ainuun Naisvoimaa-tapahtuma on tänä vuonna muun muassa metsän voimasta tunnelmaa ja makuja hakeva päivä lauantaina 3. lokakuuta kello 10 alkaen Pyörteen tilalla Kajaanissa. Tilaisuuden osana julkistetaan maakunnallinen maisemateko sekä luovutetaan Neulotaan lämpimiä ajatuksia -kampanjamme tulos Etsivän nuorisotyön ja kuntien nuorisotoimien edustajille. Kesääkin muistellaan, sillä opimme tunnistamaan kedon kukkasia. Paitsi diojen, myös videoiden maailmaan on sukelluksia luvassa. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! Ennakkotietona ensi vuodesta: tuolloin on vuorossa Naisvoimaa-järjestöretki, jonka kohteena on muun muassa Helsingin Kevätmessut huhtikuun toisena viikonloppuna. K ylien turvallisuutta tutkittaessa on huomattu, että toimivat maatilat luovat turvallisuuden tunnetta kylille. Tämä liittyy muun muassa konekannan ja huoltovarmuuden kautta tulevaan apuun hätätilanteissa ja maatilojen luomaan pysyvään asutukseen. Olemassa oleva yrittäjyys on hyvä lähtökohta kylän myönteisille tulevaisuuden näkymille. Tämän lisäksi tuo muuttoliike yhteyksiä myös uusille kylille. Omavaraisen elämän arvostus on nouseva trendi, ja asuminen maalla yhä useamman nuoren suomalaisen tavoite. Myös tietoverkoista voi rakentua sellaisia tulevaisuuden turvaverkkoja, joiden sisältöjä ja mahdollisuuksia myös yrittäjyyden synnyttämiseksi emme osaa vielä edes arvailla. LUOTTAMUS kylän tulevaisuuteen voi lähteä myös sen hyvän tunnistamisesta, mikä meillä on toinen toisestamme. Syrjäkylien hyvinvointierot muihin seutuihin ovat tilastollisilla mittareilla suuremmat kuin mitä asukkaat itse arvioivat. Hyvästä olosta kertovat sanat, kuten onnellisuus tai elämänlaatu, ovat maaseudun ihmisten omissa arvioissa painavasti mukana! Maaseutuun myös sitoudutaan asuinympäristönä; tässä on mukana arvo pitää huolta edellisistä sukupolvista. Myös naapuriapu ja toisista huolehtiminen on maaseudulla vahvaa. KULUNUT KESÄ on ollut monessa mielessä vaikea maaseudulle. Nyt jos koskaan on hyvä miettiä, mitä varhaisen välittämisen ajatus voisi kylän arjessa merkitä. Siinä on kysymys asennemuutoksesta ja sen tunnustamisesta, että kuka tahansa meistä voi uupua. Usein kielteisten ajatusten kierre yleensä myönteisellä ihmisellä on tästä hälytysmerkki. Erityinen vaara uupua on usein kohtuuttoman työmäärän ja talouden sekä sään oikkujen kanssa kamppailevilla maatalousyrittäjillä. Jos huolestut lähimmäisestäsi, ota asia puheeksi vaikka kysymällä: ”Mitä sinulle kuuluu?” Jos tuntuu vaikealta, kerro omista havainnoistasi vaikka sanoin: ”Minusta näyttää että… Ole avoin mutta hienotunteinen. Muista luottamus ja kunnioita mahdollisessa lisäavun hankinnassa aina toisen osapuolen omaa tahtoa. JAKSAMISEN avuksi on olemassa myös Maaseudun tukihenkilöverkko, jonka yhtenä taustatoimijana Maa- ja kotitalousnaiset ovat ja josta löytyy tietoa sivuilta www.tukihenkilo.fi. Kuitenkin kuka tahansa – sinäkin – voit olla arjen tukihenkilö tai myös avun tarvitsija. Olemme jokainen tulevaisuuteen ponnistavan maaseudun korvaamaton rakennuspalikka! MARJATTA PIKKARAINEN toiminnanjohtaja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, 044 320 1585, marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi 3/2015 maaviesti 25 Näe hyvä lähellä Turvallisuuden rakennuspalikoita Kainuun naiset mukana lippujuhlaparaatissa ruoka Sadonkorjuun makuja Syksy tuo hyödynnettäväksi monenlaisia metsän makuja. Riistaa, sieniä ja marjoja kannattaa nauttia tietysti tuoreeltaan, mutta myös säilöä talven varalle. H irvenlihasäilyke on klassinen keittoaines, mutta siitä saa nopeaa arkiruokaa myös pannulla paistamalla. Pihvien kanssa voi tarjota perunamuusia, johon on sekoitettu lehtikaalia. Se on trendiherkuksi noussut ravintorikas kasvi, joka sisältää muun muassa runsaasti c-vitamiinia ja rautaa. Annoksen kruunaa maustevoi, jossa maistuu pirteä puolukka. Maustevoin voi tehdä jo aikaisemmin pakkaseen ja leikata annospalat tarvittaessa aterialle. Metsästä löytyvistä sienistä valmistuu helppo pestokastike, jonka voi myös soseuttaa sauvasekoittimella sileäksi. Sienipesto Nopeat riistapihvit lehtikaalimuusin ja sienipeston kanssa ovat metsänmakuja parhaimmillaan. 26 maaviesti 3/2015 sopii aterian lisäkkeeksi tai sitä voi nauttia esimerkiksi paahdetun leivän päällä. Kahvin kanssa maistuvat marjoilla tuunatut kaurakeksit. Ne saavat kipakkaa makua joko kuivatuista karpaloista tai tuoreista pihlajanmarjoista. Kekseihin voi käyttää myös muita lempimarjoja. Nopeat riistapihvit (2–3 ruokailijalle) 1 prk hirvenlihasäilykettä ripaus mustapippuria loraus rypsiöljyä Aukaise hirvenlihasäilykepurkki ja nosta koko säilyke varovasti kokonaisena pois purkista. Leikkaa säilykeliha halutun kokoisiksi annospaloiksi tai pihveiksi. Huom! Pihveistä ei kannata leikata liian ohuita, jotta ne pysyvät koossa. Paista pihvit molemmin puolin kuumalla paistinpannulla lorauksessa rypsiöljyä muutaman minuutin ajan per puoli. Tarjoa pihvit esimerkiksi lehtikaalimuusin ja puolukkamaustevoin kanssa. Lehtikaalimuusi (4 ruokailijalle) 1 kg Jauhoista perunaa 80 g lehtikaalta 0,5 tl suolaa 1-2 dl maitoa 50 g voita Kuori perunat ja lohko ne kattilaan. Lisää perunalohkojen päälle vettä niin että ne peittyvät. Keitä perunat lähes kypsiksi, noin 15 minuuttia. Poista tällä välin lehtikaalista kova keskiruoti ja silppua lehdet hienoksi. Lisää lähes kypsien perunoiden joukkoon lehtikaalisilppu ja anna kypsyä vielä noin 5 minuutin ajan. Valuta kypsien perunoiden ja pehmenneen leh- tikaalin keitinvesi pois ja soseuta seos. Lisää joukkoon voi, suola ja maito ja sekoita tasaiseksi. Puolukkamaustevoi 100 g voita ripaus suolaa 1dl puolukoita ripaus mustapippuria, rosepippuria tai viherpippuria Muutama oksa timjamin lehtiä silputtuna tai ripaus kuivattua timjamia Pehmitä voita esimerkiksi huoneenlämmössä muutaman tunnin ajan. Voit myös pehmittää voita mikrossa muutaman sekunnin ajan, mutta käytä alhaista tehoa ja tarkkaile, ettei voi pääse juoksevaksi! Lisää voin joukkoon suola, oman maun mukaan valittu pippuri, silputtu tai kuivattu timjami ja puolukat. Sekoita massa tasaiseksi. Nosta massa leivinpaperin päälle ja muotoile voista tanko. Kääri tanko leivinpaperiin KAISA MYLLYKANGAS Kuvat : K aisa Myllyk angas Superruokaa läheltä SILJA VARJONEN Pohjolan metsien, järvien ja peltojen antimet ovat paitsi herkullisia myös tutkitusti terveellisiä. Maa- ja kotitalousnaiset kertovat superruuista sadoissa ruokatapahtumissa ympäri Suomen. ” Kaurakakut saavat makua kuivatuista karpaloista, tuoreista pihlajanmarjoista tai muista lempimarjoista. Todelliset terveysvaikutukset lymyävät lähellä. Superruokia ei tarvitse hakea kaukomailta, sillä niitä löytyy runsaasti lähimaastoista”, sanoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Katja Pethman. Pohjolan viljat – kaura, ohra ja ruis – ovat superruokaa hyvien kasvikuitujensa ansiosta. Rypsi ja rapsi päihittävät muut kasviöljyt erinomaisella rasvakoostumuksellaan. Marjojen ja monien kasviksien tehoaineet suojelevat elimistöä. Pohjoisista kaloista saa runsaasti tärkeitä ravintoaineita. Ruokavaliota täydentävät metsäsienet ja villiyrtit. Pohjoismaissa on tutkittu täkäläistä ruokavaliota perusteellisesti. Terveelliseen Pohjolan ruokavalioon kuuluu säännöllisesti metsämarjoja, kaaleja, kalaa, rypsiöljyä ja täysjyväviljaa. Lihaa syödään vain vähän. Jos noudatetaan suositusten mukaista Pohjolan ruokavaliota, sillä on hyviä vaikutuksia niin verenpaineeseen kuin veren rasva-arvoihinkin. Myös kakkostyypin diabeteksen vaara vähenee. Lisäksi ruokavalio auttaa painonhallinnassa. Kaurasta kaaliin, muikusta mustikkaan – Pohjolan superruuat lautasille -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Kaksivuotisen hankkeen aikana järjestetään 150 ruokakurssia ja liki 170 ruokatapahtumaa ympäri maata. Ruokakursseilla ja tapahtumissa Maa- ja kotitalousnaisten ruokaasiantuntijat jakavat ideoita ja vinkkejä siihen, miten lähellä kasvavista superraaka-aineista loihditaan maukkaita ja terveellisiä ruokia. Silja Varjonen on Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen vs. viestintäpäällikkö. ja nosta se pakastimeen jähmettymään. Voit säilyttää maustevoita pakasteessa. Sienipesto ½ dl pinjansiemeniä 200 g sieniä 2 rkl öljyä 1 valkosipulinkynsi ½ tl kuivattua timjamia ½ dl tuoretta basilikaa hienonnettuna 1 tl suolaa mustapippuria 1 dl emmental-juustoraastetta Puhdista ja leikkaa sienet pieniksi kuutioiksi. Hienonna valkosipulinkynsi. Paista sieniä öljyssä muutaman minuutin ajan ja lisää pilkottu valkosipuli, pinjansiemenet ja mausteet. Hauduta hetki. Lisää lopuksi juustoraaste. Halutessasi sileää pestoa, soseuta seos sauva- sekoittimella. Metsäiset kaurakakut 200 g voita 1 dl sokeria ½ dl siirappia 2 munaa 2 dl kaurahiutaleita 2 ½ dl vehnäjauhoja 2 tl vaniljasokeria 1 tl soodaa 1 dl tuoreita pihlajanmarjoja tai 2 dl kuivattuja karpaloita Sulata voi ja sekoita sooda ja vaniljasokeri jauhoihin. Sekoita kaikki aineet keskenään. Nostele kakkusia pellille ja paista 200asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Lisätietoa Pohjolan superruuista ja herkullisia ruokaohjeita: www.maajakotitalousnaiset.fi/superruoka Syksyn yleisötapahtumia, joissa Pohjolan superruuat ovat esillä: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset la 28.11. Joulun avausmarkkinat, Kylätalo, Juntusranta la 31.10. Kekritori ja sadonkorjuu -tapahtuma, Raatihuoneentori, Kajaani Lisätietoa: marika.kongas@maajakotitalousnaiset.fi, 040 585 5296 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset la 3.10. klo 10–14 Maalaismarkkinat, Kuusenmäen seurojentalo, Pyhäjärvi. Lisätietoa: maija.ojalehto@maajakotitalousnaiset.fi, 040 701 3686 la 10.10. klo 10–17 Hailuodon Siikamarkkinat, Marjaniemi Lisätietoa: arja.keranen@maajakotitalousnaiset.fi, 040 743 9731; soila.hiltunen@maajakotitalousnaiset.fi, 0400 182 584 Kaisa Myllykangas on Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruokaja kotitalousasiantuntija. 3/2015 maaviesti 27 ruoka Uutta ruokaa Pohjolasta – Arja Keränen ilmoita yrityksesi mukaan Kiinnostaako pohjoismainen yhteistyö muiden elintarvikeja ruoka-alan yritysten kanssa? Arja Ker änen E lokuussa alkanut Uutta ruokaa Pohjolasta -hanke jatkaa yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan elintarvikealan ja ruokaalan pienten yritysten kesken. Tämän Interreg Nord -hankkeen tavoitteina on kokemusten vaihto sekä uusien tapojen löytäminen, kokeileminen ja käyttöönotto pienten yritysten toiminnan, tuotannon ja markkinoinnin kehittämisessä. Työmuotoina ovat alueelliset ja kansainväliset tuotekehitystyöpajat, seminaarit ja opintomatkat. Uutta ruokaa Pohjolasta -hankkeen toteuttajat kokoontuivat ensimmäiseen hanketapaamiseen Övertorneåssa. Ravintola Utblick Luppiobergetissä tarjosi hulppeita näkymiä ja makuelämyksiä. Uutta ruokaa Pohjolasta -hankkeeseen haetaan Pohjois-Pohjan- Elintarviketieto esiin! Elintarviketieto esiin! -koulutushanke esittää havainnollisesti, mitä tietoja elintarviketietoasetus edellyttää ruoka-alan yritysten kertovan asiakkailleen. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat järjestävät aiheesta käytännönläheisiä koulutustilaisuuksia ympäri Suomen. Elintarviketieto esiin! -koulutus ti 6.10.2015 Oulu, Oulun seudun ammattiopisto, Isokatu 1 Ilmoittautumiset ma 28.9. mennessä: ProAgria Oulu, 08 316 8611 tai anne.kipina@proagria.fi. Lisätiedot: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen, 0400 182 584, soila.hiltunen@maajakotitalousnaiset.fi Elintarviketieto esiin! -hanketta koordinoi Ruokatieto Yhdistys ry kumppaneinaan Elintarviketeollisuusliitto ry. ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hanketta yhdessä hankekumppanien kanssa. Koulutusmateriaali julkaistaan syksyllä 2015 osoitteessa: www.ruokatieto.fi/elintarviketieto Suunnitteletko tilasi siirtämistä luomutuotantoon? ProAgria Oulu järjestää viisipäiväisen luomukurssin Siikajoella marraskuun aikana. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Luomukurssi järjestetään, mikäli osallistujia on riittävästi. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä: Olli Valtonen, 040 735 5519, olli.valtonen@proagria.fi tai Anna-Leena Vierimaa, 0400 138 733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi 28 maaviesti 3/2015 maalta vähintään kolme vuotta toimineita, kehittämishakuisia elintarvikealan tuottaja- ja jatkojalostajayrityksiä sekä pieniä lähiruokaa käyttäviä ruokapalveluyrityksiä. Hanke kestää toukokuuhun 2018 saakka. Hanketta hallinnoi Hushållningssällskapet Norrbotten Västerbotten Ruotsista. Osatoteuttajina mukana ovat Bioforsk Norjasta sekä Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Oulu Suomesta. Jos haluat ilmoittaa yrityksesi mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön, ota yhteyttä: yritysasiantuntija Arja Keränen, arja.keranen@ maajakotitalousnaiset.fi, 040 743 9731 Miljoona litraa metsämarjoja Maa- ja kotitalousnaisten Miljoona litraa metsämarjoja -kilpailu päättyy 30. syyskuuta. Kilpailun kautta Maa- ja kotitalousnaiset haluavat kannustaa poimimaan metsämarjoja, sillä vain muutama prosentti Suomen marjasadosta kerätään talteen. P ohjolan metsämarjat ovat ravintoarvoiltaan ja terveysvaikutuksiltaan suoranaista superruokaa. Myös marjojen poimiminen edistää hyvinvointia, sillä metsässä liikkuminen tutkitusti parantaa kuntoa ja mieltä. Maaseudulla on monin paikoin vielä vankat perinteet marjastamiseen. Hyvien marjapaikkojen löytäminen ja marjankeruutaidot eivät ole itsestäänselvyyksiä. Uuttera kerääminen on katoavaa kansanperinnettä, joka vaatii vaalimista. Kilpailua on käyty sekä joukkuein että yksin. Kilpailuaikana merkitään ylös kaikki 1.7.–30.9.2015 kerätyt metsämarjat litroina. Met- sämarjoiksi luetaan mustikka, villivadelma, ahomansikka, juolukka, puolukka, hilla, karpalo, variksenmarja, tyrni ja pihlaja. Joukkueen jäsenet ja kerätyt marjalitrat tulee ilmoittaa 15. lokakuuta mennessä nettilomakkeella. Voittajat julkistetaan 30. lokakuuta. Kilpailu on osa Maa- ja kotitalousnaisten kaksivuotista Metsästä voimaa -kampanjaa. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Sokeri ja Plastex. Lisätietoa: www. maajakotitalousnaiset.fi/ miljoonalitraa, www.facebook.com/ maajakotitalousnaiset kala Ajankohtaista osakaskunnille ja kalastusalueille Paras osakaskunta… Kalatalouden Keskusliitto etsii ensimmäistä kertaa Suomen parasta osakaskuntaa. Kalaveden hoidon suunnitelmallisuus on tärkeä kriteeri, samoin luvanmyynnin aktiivisuus. Kalaveden hoitoon kuuluu myös kalastuksenvalvonnasta huolehtiminen. Avoin tiedotus mediassa tai omien internet- tai Facebook-sivujen kautta sekä työ omistusrakenteen eheyttämiseksi antavat lisäpisteitä …ja kalastuksenvalvoja? Kalatalouden Keskusliitto hakee kilpailulla Suomen parasta kalas- tuksenvalvojaa. Tittelin voi saada henkilö, joka on suorittanut ELYkeskuksen kalastuksenvalvojan kokeen ja toimii kalastuksenvalvojana kalastusalueella tai vesialueen omistajan valtuuttamana. Suomen parhaan kalastuksenvalvojan tulee olla yhteistyökykyinen ja kantaa huolta kalakantojen tilasta. Erityisesti vesialueiden osakaskuntien ja kalastusalueiden toivotaan lähettävän ehdotuksiaan kilpailuun. Lähetä 28.10. mennessä vapaamuotoinen kirje osoitteeseen kalastus@ahven.net tai Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kaup- patie 26, 00700 Helsinki. Viitteeksi ”Suomen paras kalatuksenvalvoja” tai ”Suomen paras osakaskunta”. Lisätietoa: SKL 5/2015 ja www. ahven.net Rapalalta avustuksia Rapala Rahaston avustusten saajien joukossa on runsaasti kalavesistään huolehtivia osakaskuntia ja kalastusalueita, kuten rovaniemeläinen Auttin kalaveden osakaskunta, jolle myönnettiin tukea Auttin kauneuspadon kalatien rakentamiseen. Lista avustusta saaneista: http://eralehti.fi/rapala-rahas- to-jakoi-avustukset. Lukelle kalahavaintoja Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja puutteellisesti tunnettujen kalalajien esiintymisestä uudessa Kalahavainnot.fi-verkkopalvelussa. Näitä kalalajeja ovat seitsenruototokko, vaskikala, elaska, teisti, imukala, piikkisimppu, isosimppu, nokkakala, miekkasärki ja piikkikampela. Lyhennelmä Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen osakaskunnille ja kalastusalueille lähetetystä uutiskirjeestä. Suojeleeko uusi kalastuslaki uhanalaisia kalakantoja? U utta kalastuslakia ja -asetusta on valmisteltu jo vuosia. Maaseudulla asuvat kotitarvekalastajat väittävät, että heidän kalastustaan ja päätösoikeuksia kalavesiinsä rajoitetaan liikaa ja perusteetta. Virkistyskalastajat, jotka ovat nuoria kaupunkilaisia, vaativat voimakasta suojelua ja lisää mahdollisuuksia kalastaa vapavälineillä. Ammattikalastajat haluavat yksinkertaisesti kalastuslupia ammattinsa harjoittamiseen. Suojelun lisäämistä vaativien argumenttina on usein se, että kalastus vaarantaa kalakantoja samalla tavalla kuin maailman merillä. Kotitarvekalastajien mielestä kalakannat kestävät hyvin nykyistä kalastusta. Mielestäni molemmat ovat väärässä, koska ei ymmärretä, että eri kalalajien lisääntymistehoissa on suuria eroja. Vesiemme monet kalakannat kestävät varsin kovaa kalastusta. Eer o Liekonen Kotitarvekalastajien mielestä kalakannat kestävät hyvin nykyistä kalastusta. Monin paikoin on alikalastettuja kantoja, mistä seuraa esimerkiksi kalojen loisittumista ja kääpiöitymistä. Viime kädessä tämä johtuu siitä, että osa kalalajeista lisääntyy tehokkaasti, koska ne tulevat sukukypsiksi nuorina ja kutevat useita kertoja elämänsä aikana. Suurin osa niin sanotuista talouskaloista kuuluu tähän ryhmään – siika, hauki, ahven, kuha, made ja myös särkikalat. Muikku on ryhmän tehokkain lisääntyjä. Toinen ryhmä ovat kalalajit, jotka tulevat sukukypsiksi vanhoina ja kutevat kerran elämässään. Niiden isokokoinen mäti tuottaa vähän jälkeläisiä, joilla on poikasvaiheessa reviirin tarve, mikä Samoissa vesissä elää kalalajeja ja -kantoja, joista toiset kestävät kalastusta ja toiset eivät. Ongelman ainoa kestävä ratkaisu on se, että käytetään ei-tappavia pyydyksiä. edelleen rajoittaa kannan kokoa. Ne tekevät myös syönnösvaelluksen, mikä puolestaan altistaa niitä pedoille. Nämä lajit siis lisääntyvät tehottomasti, jolloin kalojen lukumäärä vesissä on paljon pienempi kuin ensin mainitun ryhmän lajien. Näitä enemmän tai vähemmän uhanalaisia lajeja ovat lohi, taimen, vaellussiika ja nieriä. Samoissa vesissä elää kalalajeja ja -kantoja, joista toiset kestävät kalastusta ja toiset eivät. Ongelma syntyy siitä, että kalastetaan tappavilla pyydyksillä. Mikään laki ei pysty estämään sitä, että siika- tai kuhaverkkoon kuolee taimen tai joku muu uhanalainen laji. Ongelman ainoa kestävä ratkaisu on se, että kaloja pyydetään ei-tappavilla pyydyksillä, jolloin suojelua vaativat kalat voidaan päästää takaisin veteen asianmukaisesti. Tehokas kotitarve- ja ammattikalastus ja uhanalaisten kalalajien suojelu voivat siis toteutua yhtä aikaa, mutta tähän on pitkä matka, koska uudessa kalastuslaissa on pyrkimyksiä vähentää niin tappavien kuin ei-tappavienkin pyydysten käyttöä. Julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke) blogina 22.7.2015, www. luke.fi/blogi. Teuvo Niva on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija. 3/2015 3/2015maaviesti maaviesti 29 29 allakka Koulutukset ja tapahtumat ProAgria Kainuu KAJAANI Naisvoimaa-päivä la 3.10. klo 10–12.30, Pyörteen tila, Kuurnantie 85. Tied. marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi, 044 320 1585 Pakkausmerkintäkoulutus to 8.10. klo 9.30–12.30, ProAgria Kainuu, Osmonkatu 9. Tied. marika.kongas@maajakotitalousnaiset.fi, 040 585 5296 Kekritori ja sadonkorjuu -markkinatapahtuma la 31.10. Raatihuoneentori. Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset mukana Pohjolan Superruuat lautaselle -teemalla. Tied. marika.kongas@maajakotitalous- naiset.fi, 040 585 5296 ProAgria Kainuun edustajakokous to 26.11. klo 10 Kaukametsän opiston auditorio. Sivu 31 Maa- ja kotitalousnaiset mukana Kainuulainen Joulutori -tapahtumassa 28.–29.11. Kajaani-hallissa. Tied. marika.kongas@maajakotitalousnaiset.fi, 040 585 5296 SOTKAMO Ravitsemusluotsit Kainuussa -hankkeen kurssit keskiaukeaman liitteessä. SUOMUSSALMI Superruokaa Pohjolasta -hanke mukana joulun avausmarkkinoilla la 28.11. Juntusranta. Sivu 27 Lisätietoja ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten koulutuksista ja tapahtumista: kainuu.proagria.fi, www.maajakotitalousnaiset.fi ProAgria Lappi ProAgria Lapin tulevat koulutukset ja tapahtumat: www.proagrialappi.fi ProAgria Oulu HAILUOTO Superruokaa Pohjolasta -hanke mukana Siikamarkkinoilla la 10.10. klo 10–17 Marjaniemi. Sivu 27 OULU Menestyksen mahdollisuuksia Tuulta ajatuksiin ja purjeisiin! Elintarviketieto esiin! -koulutus ti 6.10. Oulun seudun ammattiopisto. Sivu 28 Eläinten kuljettaminen -koulutus la 10.10. klo 8.30–16, Oulun raviradan katsomo. Sivu 28 Hygieniaosaamistesti to 22.10. klo 15 ja to 26.11. klo 15 ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23. Tied. ja ilm. viikkoa ennen testiä: 08 316 8611 tai anne.kipina@proagria.fi Oulun Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous la 21.11. klo 12 Pohto. Sivu 31 ProAgria Oulun edustajakokous ma 23.11. klo 12 Pohto. Sivu 31 PYHÄJÄRVI Superruokaa Pohjolasta -hanke mukana Kuusenmäen Maalaismarkkinoilla la 3.10. klo 10–14. Sivu 27 SIIKAJOKI Maaseutufoorumi to 29.10. Törmälän tila. Sivu 30 Luomukurssi marraskuussa. Sivu 28 YmpäristöAgroDemo on mukana pellolla pidettävässä havaintopäivässä, lokakuun puoliväli, Ruukin maatalousoppilaitos. Lisätietoa lokakuussa: www.ymparistoagro.fi Lisätietoa ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten koulutuksista ja tapahtumista: www.proagriaoulu.fi Maaseutufoorumi to 29.10.2015, Siikajoki, Törmälän tila, Toppilantie 20 Kutsumme Pohjois-Pohjanmaan maaseututoimijat jälleen Maaseutufoorumiin terästämään yhteistyötä ja verkoston toimintaa. Tilaisuus on samalla yksi Maaseutuviraston alueellisia maaseutuverkostotapaamisia. Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi on avoin ja vapaamuotoinen yhteistyö- ja tiedonvaihtoverkosto eri toimijoiden välillä. Foorumissa käsitellään maaseudun aiheita laajasti ja vuorovaikutteisesti. Vuonna 2015 Maaseutufoorumin puheenjohtajana toimii ProAgria Oulu ja sihteerinä Keskipiste-Leader. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä osoitteessa: www.proagriaoulu.fi/fi/maaseutufoorumi Lisätietoa: ProAgria Oulu, projekti- ja yritysasiantuntija Heini Iinatti 040 555 1674, heini.iinatti@proagria.fi Keskipiste-Leader, toiminnanjohtaja Ilkka Peltola 0400 838 528, ilkka.peltola@keskipisteleader.fi www.progriaoulu.fi Eläinten kuljettaminen hevoset, lampaat, naudat, siat, vuohet la 10.10.2015 klo 8.30–16, Oulun raviradan katsomo, Äimärautiontie 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 8.45 Tervetuloa, Aune Huttunen, Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry Eläinten kuljetukseen liittyvä lainsäädäntö, Heini Iinatti, ProAgria Oulu 11.00 Lounas 11.45 Hevosten siirto ja kuljettaminen, Heini Iinatti, ProAgria Oulu Nautojen, sikojen, lampaiden vuohien siirto ja kuljettaminen eläinten fysiologian ja hyvinvoinnin näkökulmasta, Virpi Kurkela, ProAgria Oulu Kuljetuksiin liittyvät sairaudet, tapaturmat ja niiden ensiapu ja hoito Eläimiä käsittelevän henkilökunnan turvallisuusnäkökohdat. Kahvi Kuljettamiseen liittyviä määräyksiä, Heikki Klemetti, Oulun poliisi Tilaisuuden sisältö vastaa eläinkuljetusasetuksen mukaista koulutusta ja osallistumisesta saa todistuksen eläinkuljettajapätevyyden kokeeseen osallistumista varten. Pätevyyskoe on mahdollista suorittaa Pohjois-Suomen AVI:ssa Oulussa 13.11.2015. Osallistumismaksu: 68,20 € / hlö (sis. alv). Hinta sisältää luennot, luentomateriaalit, kahvit ja lounaan sekä todistuksen osallistumisesta. Sitovat ilmoittautumiset 5.10. mennessä: aune.huttunen@oulunravit.fi tai 0500 921 527. Tilaisuuden järjestävät Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ja ProAgria Oulu. Lisätietoa: www.proagriaoulu.fi > Koulutukset ja tapahtumat 30 maaviesti 3/2015 Jäsenkortilla etuja Kainuussa P roAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten jäsenetuna saa jäsenkorttia vastaan alennusta useista kumppanuusyrityksistä. Jäsenkortit on lähetetty kaikille henkilö- ja yrittäjäjäsenillemme sekä niiden jäsenyhdistysten yhteyshenkilöille, jotka ovat toimittaneet meille jäsenluettelot. Jäsenkortilla jäsenet saavat alennuksia yhteistyökauppaliikkeistä, joiden joukkoa pyritään vielä laajentamaan. Yhteistyöyrityksiä ovat tällä hetkellä: • Kenkäkauppa Saastamoinen, Sotkamo (normaalihintaisista tuotteista -10 %) • Kukkakauppa Ahkeraliisa Oy, Sotkamo (ostoksista -5 %) • Kotileipomo Helmi, Sotkamo (kahvila ja leipomotuotteet -5 %) • Maijan Puoti & Kafee, Hyrynsalmi (lahjatavaroista -5 %) • Somaset Ky, Suomussalmi (normaalihintaisista tuotteista -10 %) • Ämmän Erä ja Urheilu, Suomussalmi (alennus -5 %) • Jalkasalonki hyvä hoiva, Kuhmo (hoidoista -5 %, tuotteista -10 %) • Kelloliike Kainulainen, Kajaani (tuotteista -15 %) ProAgria Oulu ry:n EDUSTAJAKOKOUS ma 23.11.2015 klo 12.00 Oulu, Pohto, Vellamontie 1 Lounas ja valtakirjojen tarkastus klo 10.45 alkaen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten EDUSTAJAKOKOUS la 21.11.2015 klo 12, Oulu, POHTO, Ulea-sali, Vellamontie 12 Valtakirjojen tarkastus klo 10.30 alkaen, ruokailu klo 11 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. ProAgria Oulun jäsenyhdistysten maa- ja kotitalousnaiset ovat oikeutettuja lähettämään Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan naisten yhteenlasketun jäsenmäärän alkavaa 20 jäsentä kohti. ProAgria Oulun jäsenillä (yrittäjä-, henkilö- ja kunniajäsenillä), jotka ovat liittyneet maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen jäseniksi, on yksi ääni. Yrittäjäjäsenen puolesta äänioikeutta voi käyttää 18 vuotta täyttänyt jäseneksi merkitty perheenjäsen. Muilla perheenjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Edustajien lisäksi jäsenyhteisöjen henkilöjäsenet ovat oikeutettuja olemaan läsnä edustajakokouksissa. Heillä on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki neuvontatyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostuneet. Tervetuloa! ProAgria Kainuu ry:n EDUSTAJAKOKOUS to 26.11.2015 klo 10.00 Kajaani, Kaukametsän opiston auditorio Valtakirjojen tarkastus ja kahvi klo 9.00 alkaen. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. ProAgria Kainuu ry, hallitus Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat: valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja ja jäsenet. ProAgria Oulun yhteisöjäsenenä olevat oikeuskelpoiset jäsenyhteisöt saavat lähettää edustajakokoukseen kaksi äänivaltaista edustajaa. Kokoukseen osallistuvalla yrittäjä-, henkilö- ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Yrittäjäjäsenen puolesta äänioikeutta voi käyttää 18 vuotta täyttänyt jäseneksi merkitty perheenjäsen. Muilla perheenjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Edustajakokouksen virallinen kokouskutsu ja -materiaali lähetetään yhdistyksille ja suorajäsenille lokakuun alkupuolella. Tervetuloa! Ilmoittautumiset pe 13.11. mennessä: ProAgria Oulu, 08 316 8611, anne.kipina@proagria.fi Muhoksen maa- ja kotitalousnaiset 70-vuotta su 25.10.2015 Jumalanpalvelus klo 10 Muhoksen kirkossa. Juhla 11.30 seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot 16.10.2015 mennessä: 041 4663 859. Tervetuloa! 3/2015 maaviesti 31 Varmuutta oikeellisuudesta ja vähemmän huolia Selvityksiä ja kartoituksia varmojen valintojen pohjaksi Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä pienryhmistä � � � � � � � � � � � Täydentävät ehdot Luonnon monimuotoisuus Luonnonmukainen tuotanto Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta Tuotantoeläinten hyvinvointi Ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuus Innovaatiot Ilmastomuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen Ympäristökorvaus Vesien ja maaperän suojelu Viherryttämisen vaatimukset Tutustu tarjontaamme www.proagria.fi/neuvo2020 Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat asiantuntijamme ovat Maaseutuviraston kouluttamia ja hyväksymiä. Palvelua asiakkaille rahoittaa Maaseuturahasto. 32 maaviesti 3/2015 Käytössäsi on 3 500 euroa! Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelut VARMISTA PALVELU, OLE AKTIIVINEN HETI! Tilaa palvelu helposti nettisivuiltamme jo tänään.
© Copyright 2024