Nurmijärvi-lehti 1/2015 (4 Mt)
Julkinen tiedote N U R M I J Ä RV I N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A 1 • 2015 Supervälkkä kannustaa liikkumaan sivu 4 Kulttuurikesää sivut 6–10 Puutarhajätteitä ja kevätsiivousta sivu 17–20 Bongaa kirjastoauto irjastoauto Oiva sivu 10 Nurmijärven kaavoituskatsaus sivut 11–14 PÄÄKIRJOITUS Nurmijärvi lukuina Asukasluku 41 652 (ennakkotieto 28.2.2015) Kuntatalous tiukkenee – tehkäämme oikeita valintoja N urmijärven väestönkasvu oli viime vuonna edelleen Kuuma -seudun kuntien kärkipäässä. Väestönkasvu on pääasiassa syntyvyyden enemmyyttä. Kuitenkin viidennes kasvusta oli tulomuuttoa. Nurmijärvellä menee tässäkin mielessä hyvin, vaikka kuntatalous yskiikin ja viime vuoden tilinpäätös oli alijäämäinen. Kuntatalouden alamäki on useiden tekijöiden summa. Kunta itse voi vaikuttaa siihen vain osittain. Talouden alamäen jatkuessa olemme tänäkin vuonna sopeuttamassa toimintaamme ja menojamme verotulokertymän hidastuessa. Vaikka kunnan talous onkin vielä tyydyttävässä kunnossa, velkaantumisen vauhti kasvaa suurten investointien ja kansantalouden taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittamana. Siitä on syytä kantaa huolta myös kunnan tasolla. Tehkäämme siis oikeita valintoja, Nurmijärvellä valmistui viime vuonna useita merkittäviä rakennuskohteita ja tehtiin useita kauaskantoisia investointipäätöksiä. Päätökset koskivat muun muassa päiväkotien ja koulujen peruskorjaamista, laajentamista tai rakentamista, liikuntatiloja sekä monitoimitalon ja Rajamäen terveysaseman rakentamista. Kesäkuun alussa on valmistumassa mittava uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke Rajamäelle. Laskusuhdanteen aikana kannattaa investoida, jos ja kun rakentaminen on edullisempaa. Toivottavasti tämä yleinen hokema osoittautuu toteen ja saamme hyväksytyt rakennushankkeet valmiiksi vaikkapa suunnitelmia edullisemmin? Viime vuosi oli myös merkittävien selvityshankkeiden aikaa kuntamaailmassa. Nurmijärvi osallistui kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitykseen, jonka tuloksena päätimme ensimmäisenä irrottautua ja jatkaa itsenäisenä kuntana. Samanaikaisesti valmistui kunnan oma, kehitystyötämme ohjaava uusi kuntastrategia. Siinä linjataan muun muassa, mihin olemme menossa sekä millä keinoilla ja valinnoilla saavutamme tulevaisuudessa yhteiset tavoitteet elinvoimaisena ja menestyvänä kuntana. Strategian ajantasaisuuden ja ensi vuoden kärkiasioiden pohtiminen on nyt jo aloitettu päättäjien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltiin ja valmisteltiin laajaa valtakunnallista uudistusta, joka kuitenkin kariutui. Tällä hetkellä olemme mukana Hyvinkään sairaala-alueen viiden kunnan ja Pornaisten kunnan kanssa aloitetussa esiselvityksessä. Siinä selvitetään erilaisia toimintamalleja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen samalla, kun kunnat valmistautuvat tulevan uuden hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eri vaihtoehtoihin. Työssä hyödynnetään kahdeksan kunnan selvitystyössä aiemmin saatuja tuloksia. Kevät keikkuen tulevi... Joka kevät nousevat maasta myös uudet versot. Kunta kasvaa ja kehittyy, vaikka kunnan talous ja synkät talousnäkymät kehitystä välillä keikuttavatkin. Nurmijärvellä on strategiamme mukaisesti elinvoimaa ja elämisen tilaa. Myös sijaintimme Helsingin seudulla antaa erinomaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Tietopaketti kevään ja kesän ajankohtaisasioista Tähän kevään tiedotuslehteen on koottu kuntalaisille tietopaketti kuluvalle keväälle ja alkavalle kesälle. Lehden liitteenä olevassa kaavoituskatsauksessa kerrotaan muun muassa, miten kunnassa suunnittelemme ympäristöä ja kaavoitamme asuinalueita sekä nykyisille että uusille asukkaillemme. Eväitä hyvään elämään ja viihtymiseen ensi kesänä kotikunnassamme saa tämän lehden sivuilta useaan eri makuun ja harrastukseen. Toivotankin tämän lehden myötä kuntalaisille mitä parhainta kevättä ja kesää! KIMMO BEHM Kunnanjohtaja N U R M I J Ä RV I N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, 01901 Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi ISSN 1459-5699 2 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh. 040 317 2020 PL 37, 01901 Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: Nurmijärven kunta, viestintäyksikkö, kulttuuripalvelut Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Kansikuva: Painosmäärä: 19 300 kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Mika Haikonen Pinta-ala 367,3 km2, josta • maapinta-alaa • vesipinta-alaa 362,5 km2 4,83 km2 Tuloveroprosentti 19,50 % Kiinteistöveroprosentit: • yleinen 0,80 • vakinainen asuinrakennus 0,37 • muut asuinrakennukset 0,97 • rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä (1.1.2014) • 0–6-vuotiaat • 7–14-vuotiaat • 15–24-vuotiaat • 25–64-vuotiaat • Yli 65-vuotiaat • Yhteensä Työpaikkoja Työvoimaa 9,8 % 12,7 % 11,3 % 52,6 % 13,6 % 100 % 12 071 (1.1.2013) 19 622 (1.1.2013) Päätaajamat/asukasluvut: (1.1.2014) • Nurmijärven kirkonkylä 7 999 • Klaukkala 16 552 • Rajamäki 7 431 • Muut 9 196 Sisältö Pääkirjoitus Anna Nyyssönen rakastaa Nurmijärven vaihtelevia teitä Supervälkkä innostaa lapsia liikkumaan Hyvinvointisuunnitelmasta käytäntöön Ikäihmisille suunnatut kirjasto- ja kulttuuripalvelut suosittuja Kesätyö on nuorelle kova juttu 2 3 4 4 5 5 KULTTUURIA Tuure Kilpeläinen ja Yona Taaborinvuoren tähtinä elokuussa 6 Kaikkien aikojen Zorro 6 Nummisuutarit-näytelmä on kotiinpaluu 7 Sibeliusta juhlitaan monipuolisesti 7 Eläköön Kivi 8 Museokauppa ja kahvikioski syntymäkodin pihapiiriin 8 Kesäkeskiviikot Taaborinvuoren museoissa 8 Galleria Villen kesänäyttelyt 9 Galleria Toivo, uusi galleria Klaukkalan kirjastossa 9 Krannilan 300-vuotisjuhlat Flooran päivänä 9 Koposen lääketehdas sai syksyllä muistolaatan 10 Uusi kirjastoauto Oiva liikuttaa yli 3 000 kirjaa 10 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Vireillä olevat ja vireille tulevat kaavat Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki Hammashoitolalle lisää tiloja Klaukkalaan Vielä ehdit äänestää eduskuntavaaleissa! Joukkoliikenteen suosio kasvaa Valtakunnallinen siivouspäivä lauantaina 23.5. Puutarhajätteet eivät kuulu luontoon Metsä-Tuomelan jäteasema Kevätsiivous kotikylällä Hyötyjätteistä raaka-ainetta, sekajätteistä energiaa Kunnan tietoja lietekaivoista täydennetään Lähes 200 uutta asuntoa vuokralle 12 13 13 14 14 14 15 15 16 17 18 19 19 20 20 21 LIIKUNTA Kesäliikunta Rajamäen uimahalli avataan kesäkuussa 22 22 Omakotitontteja Nurmijärven kunnalta Nurmijärven kesäesite on ilmestynyt Tapahtumakalenteri touko-elokuu 23 23 24 Anna Nyyssönen rakastaa Nurmijärven vaihtelevia teitä Teksti ja kuvat: Virpi Tynkkynen Tienkunnossapidon työnjohtaja Anna Nyyssönen on unelmatyössään. Maatilalla Kainuussa lapsuutensa viettänyt Nyyssönen muistaa jo pienenä tyttönä auranneensa isänsä kanssa kotiteitä. Siitä alkoi rakkaus infrastruktuuriin. N urmijärvellä Nyyssönen on vaikuttanut parin vuoden ajan. Sinä aikana Nyyssönen on lisännyt tiedotusta teiden ylläpidosta kuntalaisille. Kuntalaisia tiedotetaan nyt myös Twitterillä: @tiekunnossapitoosoitteesta löytyy ajankohtaista tietoa lähes päivittäin. – Twitterin kautta saa nopeammin tietoa talvella esimerkiksi siitä, missä päin lumiaurat liikkuvat, jos lumisade on yllättänyt, Nyyssönen neuvoo. Tienkunnossapidon sivut Nurmijärven nettisivuilla ovat myös tärkeä tiedonvälitysväylä. Sieltä löytyy tietoa teiden kunnossapitoluokituksesta sekä lomakkeita esimerkiksi kaivuutyöluvan hakemiseksi tai vanhinkokorvauslomake. – Talvisaikaan tarjoamme ympärivuorokautista auraus- ja hiekoituspäivystystä. Puhelimeen vastaa aina joku, Nyyssönen kertoo. Sää ja sen muutokset ovat tienkunnossapidon tärkein työnantaja. Erityisesti talvella auraus- ja hiekoituskaluston tarvetta pyritään ennakoimaan. Yllättäviä säämuutoksia tapahtuu silti. Nurmijärven kunta on pitkä ja laaja pinta-alaltaan. Salpausselän harju vaikuttaa säähän. Pohjoisessa voi taivaalta tulla lunta ja etelärajalla puolestaan vettä. – Meitä työskentelee kaikkiaan 13 ihmistä teiden kunnossapidossa. Olen ylpeä tiimistämme. Kaikki ovat aikaansaapia pitkän linjan ammattilaisia ja loistavia persoonia. Oman väen lisäksi meillä on tietysti lisäksi sopimusurakoitsijat, Nyyssönen selvittää. sesti. Teiden luokituksesta tietoa löytyy kunnan www-sivuilta. Teiden kunnossapidon ja ojien niittämisten lisäksi kunnossapitoyksikkö vastaa myös tieopasteista ja liikennemerkeistä sekä puistojen ja teiden valaistuksesta. Tiimin vastuulla on myös siirrättää hylätyt tai tiekunnossapitoa haittaavat autot parempaan talteen. Laskun tosin maksaa auton omistaja. – Huomautamme tietysti aina ennen pakkohinausta. Ja suurin osa autonomistajista kiltisti hävittää itse romuautonsa. Mutta esimerkiksi viime vuonna romutimme 30 ajoneuvoa, Nyyssönen kertoo. Positiivinen ja iloinen Nyyssönen asuu perheineen kirkonkylällä. Pienten lasten äiti harrastaa perheensä lisäksi lukemista ja liikuntaa. Suomessa on kolmenlaisia teitä Nyyssönen itse rakastaa Nurmijärven vaihtelevia teitä. Mäet ja mutkat tekevät reiteistä mielenkiintoisen. – Kuntalaiset eivät ehkä tule ajatelleeksi, että Suomessa on kolmenlaisia teitä: kunnan omistamia, valtion omistamia sekä yksityisteitä. Kunta voi huolehtia vain kunnan teiden kunnossapidosta, valtio huolehtii omistaan ja yksityiset omistaan, Nyyssönen kertoo. Esimerkiksi aurausta suoritetaan tien luokitusten mukaisesti. Kuntalaisia palvellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukai- Tienkunnossapidon työnjohtaja Anna Nyyssönen tiedottaa lähes päivittäin Nurmijärven tienkunnossapidon tekemisistä twitterissä osoitteessa @tiekunnossapito. 3 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KUNTA TIEDOTTAA Supervälkkä innostaa lapsia liikkumaan Toimintaohjeita oppilaille antoivat oranssihuppupäiset Teemu Liimatta, seurakunnan nuorisotyönohjaaja(kesk.) ja Mika Vänni, kunnan liikuntasuunnittelija. Hyvinvointisuunnitelmasta käytäntöön Supervälkän tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Ikäihmisille suunnatuilla kirjasto- ja kulttuuripalveluilla taas tuetaan iäkkään väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. M Koulun pihalla on täysi tohina päällä, kun koulun oppilaat juoksevat ympäri pihaa leikkien ”Poliisia ja rosvoa” tai tekevät toinen toistaan hienompia lumiveistoksia koulun pihan täydeltä. Iloiset kiljahdukset, punaiset posket ja jatkuva liike täyttävät näkymän Klaukkalan koulun pihalla. K yseessä on supervälkkä, joka pidetään kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina kouluaikana. Supervälkkä kestää 30 minuuttia ja sen on kaikille koulun oppilaille tarkoitettua ohjattua toimintaa, jolla halutaan innostaa lapsia liikkumaan yhdessä ekaluokkalaisesta kuudesluokkalaiseen. Toiveena on, että lapset jatkaisivat omatoimisesti muillakin välitunneilla supervälkällä tehtyjä pelejä ja leikkejä. Supervälkällä pelataan ja leikitään Perusajatuksena on kannustaa lapsia liikunnallisten pelien ja leikkien pariin välitunneilla sekä lisätä lasten liikuntaaktiivisuutta, jolla on myös positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja kouluviihtyvyyteen. Supervälkkä-toimintaa on toteutettu Klaukkalan koulun lisäksi Syrjälän koululla ja Rajamäen koululla viimeisen vuoden aikana. 4 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Supervälkkä-toimintaa on ollut toteuttamassa liikuntasuunnittelija Mika Vänni ja seurakunnan nuorisotyönohjaaja Teemu Liimatta. – Tavoitteenamme on käydä jatkossa useammalla koululla aloittamassa supervälkkä-toimintaa ja innostaa kouluja ja opettajia jatkamaan sitä. Toiminta tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia Välkkäri-ohjaajille tai oppilaskunnan edustajille tsempata oppilaita liikkumaan välitunneilla sekä lisätä oppilaiden osallisuutta koulupäivän aikana, toteavat Mika ja Teemu. Toimijoiden välinen yhteistyö tukee kouluja Klaukkalan koulun rehtori Helena Pelkonen on tyytyväinen supervälkkiin. Oppilaat odottavat innolla pidennettyjä liikunnallisia välitunteja, joiden aikana heidän välinen yhteisöllisyys näkyy myönteisellä tavalla pienten ja isojen touhutessa toistensa kanssa. Supervälkkä -toimintaan on liittynyt myös liikuntakerho. Koulun toimintakulttuurin kehittämisellä on merkittävä osa uudistuvassa opetussuunnitelmassa. Tällainen eri toimijoiden välinen yhteistyö tukee kouluja tulevassa muutoksessa. Maria Immonen (vas.) ja Jessica Heikkinen Klaukkalan koulun 3b-luokalta olivat innolla mukana liikkumassa. Pidennetty liikunnallinen välitunti, supervälkkä, pidetään kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina. olemmat esimerkit liittyvät Nurmijärven kunnan hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden käytännön toteuttamiseen. Viime vuonna valmistuneella hyvinvointisuunnitelmalla vaikutetaan lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin sekä asuin- ja elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Samalla kehitetään hyvinvointityön johtamista kunnassa. Suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Voit tutustua Nurmijärven hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan osoitteessa www. nurmijarvi.fi/strategia KUNTA TIEDOTTAA Ikäihmisille suunnatut kirjastoja kulttuuripalvelut suosittuja K irjasto- ja kulttuuripalvelut on tarkoitettu kaikille, mutta erityisesti ikäihmisille suunnattuja palveluja on pyritty viime vuosina kehittämään edelleen. Suosittuja palveluja ovat muun muassa kirjaston kotipalvelu, museon järjestämät valokuviin perustuvat muistelutuokiot sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyössä järjestämät K-60 kulttuuriklubit. Kirjastolla kotipalvelua – myös Celian äänikirjoja tilataan Kirjaston maksuton kotipalvelu on tarkoitettu niille nurmijärveläisille, jotka eivät itse pääse kirjastoon ja joilla ei ole perheenjäseniä tai muita läheisiä kirjastoasioita hoitamassa. Käynnin esteenä voi olla esimerkiksi sairaus, vamma tai korkea ikä. Jokaisessa kirjaston toimipisteessä on vastuuhenkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä halutessaan kotipalvelun asiak- kaaksi. Alkuhaastattelussa kartoitetaan asiakkaan toiveet lainattavan aineiston suhteen. Kotipalvelulainat pakataan asiakkaalle valmiiksi ja tarpeen vaatiessa kirjasto hoitaa lainojen kuljetuksen kotiin. Kotipalvelu tilaa näkövammaisten kirjasto Celiasta äänikirjoja sellaisille asiakkaille, joiden on vaikea lukea tavallista painettua kirjaa. Nurmijärven pääkirjasto ja Klaukkalan kirjasto osallistuvat pilottikirjastoina myös Celian Kirjasto kaikille -projektiin, jossa kirjasto voi rekisteröidä asiakkaitaan suoraan Celian verkkopalveluiden käyttäjiksi. Rekisteröitynyt asiakas saa omat tunnukset Celian verkkopalveluun ja voi kuunnella äänikirjoja suoratoistona tai ladata ne omalle laitteelleen tai muistitikulle. Saadakseen tunnukset Celian verkkopalveluihin asiakkaan ei tarvitse erikseen toimittaa kirjastolle todistusta lukemisesteestään, vaan perusteet palvelun käytölle selvitetään alkuhaastattelussa. Äänikirjoista ilmaista iloa ja ajanvietettä. Museolla muistelutuokioita Keski-Uudenmaan museoiden yhteisen Muistaja-tietokannan myötä museo alkoi järjestää tilauksesta eläkeläis- ja muille yhdistyksille vanhoihin valokuviin pohjautuvia maksuttomia muistelutuokioita. Tilaisuudet ovat tavallisesti olleet antoisia: tuokion aikana on katsottu valokuvia museon kokoelmista sekä kerrottu ja kuultu kuviin liittyviä tarinoita. Samalla on tutustuttu Muistajamuseotietokantaan ja saatu vinkkejä sen kotikäyttöön. on nuorelle kova juttu T yönantajien kannalta nuorten palkkaaminen kesätyöhön vaikuttaa myönteisesti myös yrityskuvaan. Työssä viihtyvä nuori levittää omissa verkostoissaan tietoa hyvästä työnantajasta. Reipas ja aktiivinen nuori tuo myös virkistävän tuulahduksen työpaikalle. Nuorille kesätyö merkitsee myös ensikosketusta työelämään ja tärkeää työelämätaitojen opettelemista. Kunnan kesätyöpaikoista suosituimpia ovat päiväkodit ja kirjastot. Nurmijärven kunnan tarjoamiin kahden viikon mittaisiin kesätyöpaikkoihin tuli yhteensä 1278 hakemusta. Suurin osa nuorista haki vähintään kahta kesätyöpaikkaa. Hakijamäärä oli suuri, muttei kasvanut merkittävästi edellisistä vuosista. Kunnan toimipisteisiin palkataan ensi kesäksi 57 kesätyöntekijää. Eniten hakijoita oli päiväkoteihin (384 hakijaa) ja kirjastoihin (267). Päiväkodeissa kesätyöpaikka voidaan tarjota 17 nuorelle ja kirjastoista kesätyöpaikan saa kahdeksan nuorta. Suurin osa hakijoista oli 15–17-vuotiaita, joille nyt haettu kesätyöpaikka oli ensimmäinen. – Valitettavaa on, että kaikille kesätyöhön haluaville ja kykeneville nuorille ei kuitenkaan voida tarjota kesätyöpaikkaa, harmittelee kunnan nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen. Joillekin nuorille taas saatetaan tarjota useampaakin, joten nuoren on tärkeää ilmoittaa työnantajalle paikan vastaanottamisesta. Näin mahdollisesti vapautuvaan paikkaan saadaan valittua toinen hakija, jatkaa Winha-Järvinen. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut on syksystä 2013 alkaen järjestänyt kerran kuussa kunnan päätaajamissa tilaisuuksia, jotka on suunnattu erityisesti seniori-ikäisille kuntalaisille. K-60 kulttuuriklubin nimellä tunnetuissa tilaisuuksissa ohjelma on ollut monipuolista ja vaihtelevaa, vieraina on ollut muun muassa erilaisia asiantuntijoita, kirjailijoita ja muusikoita. Klubit ovat löytäneet yleisönsä hyvin ja niistä on tullut osa kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tunnettua ohjelmaa, jota osataan myös kysyä. Arvonta nuorten kesätyöpaikoista tehdään nuorisopalveluissa ja kutakin työpaikkaa kohden arvotaan kaksi nuorta. Arvontaa suoritettaessa tarkistetaan, että nuori on ehdolla vain yhteen kunnan kesätyöpaikkaan ja ettei hän ole saanut kesätyösetelillä työpaikkaa. Tämä varmistaa myös sen, ettei nuori saa useita kunnan kesätyöpaikkoja ja samalla kesäseteliä. Lopullisen valinnan työntekijästä tekee se yksikkö, johon työhakemus on suunnattu. Kesätyö Kesätyön saaminen on nuorelle merkittävä juttu sekä kokemuksen että ansion kannalta. Monelle nuorelle kesätyöstä saatava palkka mahdollistaa pitkään kaivatun hankinnan ja itse kesätyö antaa ensikosketuksen työelämään. K-60 kulttuuriklubeilla monipuolista ohjelmaa Kesäseteli on ollut käytössä kaksi kesää Kunnan kesätyöpaikoista kirjasto oli toiseksi suosituin. Valinnat arpomalla Nuoren kannalta olisi parasta, jos hakijat valittaisiin hakemuksen ja haastattelun perusteella. Hakijamäärä on kuitenkin niin suuri, ettei siihen ole mahdollisuutta. Arvonta ei ole paras valintatapa, mutta toisaalta se ei myöskään karsi pois niitä nuoria, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaa. Nuorille kun ei ole kertynyt juurikaan työkokemusta kuin lähinnä koulun Tet-jaksoilta, toteaa WinhaJärvinen. Tänä kesänä nurmijärveläisille nuorille jaettiin 127 kesäseteliä. Setelin ideana on saada nuori hakemaan itse kesätyöpaikan, jolloin Nurmijärven kunta maksaa nuoren palkkaavalle työnantajalle tukea kahden viikon työjaksosta. Työnantajan ei tarvitse olla nurmijärveläinen yritys tai yhteisö, mikä antaa mahdollisuuden hakea työpaikkoja ympäri maata. Kaukaisin nurmijärveläisen nuoren kesätyöpaikka on sijainnut Oulussa. Kunnan kesätyöpaikkojen ja kesäseteleiden lisäksi monilla yrityksillä on omia kampanjoita, joiden avulla nuorilla on mahdollisuus saada kesätyöpaikka. Yritysten mukanaolo työllistämässä nuoria on tärkeää, sillä kunta yksinään ei pysty tarjoamaan kovin laajaa kesätyöpaikkojen kirjoa. 5 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KULTTUURIA Taaborinvuori soi Kuva: Nadi Hammouda Tuure Kilpeläinen ja Yona Taaborinvuoren tähtinä elokuussa Taaborinvuori soi -konsertissa lauantaina 8. elokuuta koetaan musiikillisia ilon hetkiä kun ”kaihomarein” kuningas Tuure Kilpeläinen saapuu vierailulle Kaihon Karavaani -yhtyeensä kera laulusolistinaan ihastuttava Yona. T uure Kilpeläinen lukeutuu maamme persoonallisimpiin laulaja-lauluntekijöihin. Kilpeläisen ja Kaihon karavaani -yhtyeen lanseeraama ”kaihomarei” ammentaa kotimaisen populäärimusiikin rikkaasta perinteestä tuoden siihen oman uuden näkökulmansa. Kilpeläisen albumit Valon Pisaroita (2010), Erämaa (2011) ja Afrikan Tähti (2012) ovat kaikki myyneet platinaa. Parhaimmillaan Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani on keikkalavoilla, jossa yhtyeen kiistämätön karisma pääsee oikeuksiinsa. 6 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Kilpeläisen ja kumppaneiden solistivieras Yona kuuluu kotimaisen musiikin viime vuosien vahvimpiin uusiin solistitulokkaisiin. Esimerkkinä tästä on Yonan viimevuotinen neljäs albumi Tango à la Yona, joka sai loistavan vastaanoton sekä kriitikoiden että fanien keskuudessa. Tuure Kilpeläinen ja Yona duetoivat Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin Afrikan tähti albumilla kappaleella Tahtoisin, tahtoisin. Tunnelmallinen tangokappale antaa osviittaa siitä, että luvassa on unohtumaton kesäilta. la 8.8. klo 15 Taaborinvuori soi: Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani featuring Yona Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.nurmijarvi.fi/tapahtumat Kaikkien aikojen Zorro Zorro on legenda, jonka kaikki tietävät. Tai oikeastaan hänen tumma hahmonsa ja kuuluisa miekalla sivallettu Z-tunnuksensa tunnetaan, mutta muuten hän on arvoitus. Elokuvat ja kirjallisuus ovat heittäneet tuon mystisen hahmon toinen toistaan huikeampiin seikkailuihin. Salanimen Zorro takana on Don Diego de la Vega. Mutta kuka todella on tuo mies? Onko hän vain mielikuvituksen tuotetta – tarina jonka Johnston McCulley aikoinaan kirjoitti kirjaksi? Luvassa on musiikillinen, jännittävä ja hauska elämys, joka kertoo tarinan miehestä naamion takaa, aina lapsuudesta lähtien. Ja tietysti mukana on myös romantiikkaa. Näytelmän on ohjannut Taavi Vartia ja tuottanut TaMar-Tuotanto Oy. 23.7.–5.8 Kaikkien aikojen Zorro Taaborinvuori Koulunkulmantie 34, Palojoki www.taaborinkesateatteri.fi KULTTUURIA Nummisuutarit -näytelmä on kotiinpaluu Teksti ja kuva: Virpi Tynkkynen Tänä kesänä Kivi-juhlien ohjelmistona nähdään Nummisuutarit. Aleksis Kiven tuotantoa kesäteatterissa esittävä perinteikäs tapahtuma esittää yleisölle parin vuoden tauon jälkeen kansallisikonimme komedian. Sen ohjaa teatteritaiteen professori Atro Kahiluoto. Kahiluoto on pitkän linjan teatteriohjaaja, joka lisäksi on opettanut mm. Teatterikorkeakoulussa. K ahiluoto tunnustautuu intohimoiseksi ”Suomen Shakespearen” ihailijaksi. Mies on innoissaan päästessään ohjaamaan Kiven komediaa juuri niihin maisemiin, johon se on kirjoitettu. Mahdollisesti yleisössä istuu heidän jälkeläisiään, jotka ovat olleet 1800-luvulla kirjoitetun näytelmän hahmojen takana. – Aleksis Kivi oli hyvin sivistynyt. Hän luki paljon ja tunsi hyvin tuonaikaista eurooppalaista näytelmäperinnettä. Nummisuutarit-näytelmä vetää hyvin vertoja tuonaikaiselle eurooppalaiselle draamalle, Kahiluoto sanoo. Ohjaaja kuvailee Nummisuutarit näytelmää rakkauden, rahanhimon, viinan, krapulan, epätoivon ja riemun karnevaaliksi, missä asiat menevät moneen kertaan ympäri. Tarina kuljettaa henkilöitään uskomattomiin kohtaloihin. Se on elämänmakuinen komedia, jossa asiat kääntyvät nurin, ja missä alhaisin nouseekin ylhäiseksi. Yhä tänäänkin nykyihminen löytää itsensä hahmoista. – Ennenkaikkea Nummisuutarit on komedia, joka antaa katsojalle vapauden nauraa itselleen, ohjaaja kiteyttää. Nuori näyttelijälupaus Verneri Lilja esiintyy ensimmäistä kertaa vasta valmistuneena teatteritaiteen kandidaattina Taaborinvuorella. Nurmijärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Lilja pääsi heti toisella yrittämällä Teatterikorkeakouluun. Mies on innoissaan ensi esiintymisestään Kivi-juhlilla, sillä vuosien saatossa mies on usein itse ollut katsomossa. Lilja esittää päähenkilö Eskon viinaan menevää veljeä Iivaria. Näytelmäprojekti on ollut tärkeä kotiutumisväylä nigerialaiselle Adeyemi Oguntuaselle. Oguntuase muutti alkuvuodesta Nurmijärvelle. Hän rohkaistui mukaan pyrkimään näytelmään vaimonsa innoittamana. Oguntuase ei juuri puhu suomea, mutta mies opettelee tarvittavat repliikit ulkoa. – Oguntuase näytellee ottotytär Jaanan kauan merillä ollutta isää, joka on ollut poissa niin kauan, että hänen ihonvärinsä on muuttunut mustaksi ja hän on unohtanut suomen kielen. Hänen avullaan pääsemme huomiomaan ennakkoluuloja, joita erilaisuus Nummisuutarit-näytelmän hahmoissa herättää, Kahiluoto selventää. 26.–28.6., 1.–4.7, 13.8., 15.–16.8., 18.–19.8. Kivi-juhlat: Nummisuutarit Taaborinvuori Koulunkulmantie 34, Palojoki www.kivijuhlat.fi Nummisuutarit on komedia, joka antaa katsojalle vapauden nauraa itselleen, sanovat Atro Kahiluoto, Verneri Lilja ja Adeyemi Oguntuase. Sibeliusta juhlitaan monipuolisesti Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoteen liittyviä tapahtumia järjestetään tänä vuonna ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti. Juhlavuoden tapahtumat tarjoavat monia uusia näkökulmia juhlitun kansallissäveltäjämme elämään ja hänen tuotantoonsa. O hjelmaa on myös Nurmijärvellä, jossa Sibeliuksen juhlavuoden tapahtuman alkavat huhtikuussa Nurmijärven opiston järjestämän Sibeliuksen lauluja -konsertin myötä 26.4. Konsertissa esiintyy Tuire Grönthalin oppilaat Kumi Komorin säestyksellä. Huhtikuun lopulla Galleria Villessä avautuu Nurmijärven kuvataidekoulun Kuvasäveliä-näyttely, jossa on esillä Akseli Gallen-Kallelan maalauksen ja Jean Sibeliuksen musiikin pohjalta tehty yhteisteos. Toukokuussa on vuorossa fiktiivinen pienoisnäytelmä Yksi laulu ylitse muiden, joka kertoo kahden taiteilijasuuruuden, Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen, kohtaamisesta, jota ei koskaan tapahtunut. Sähköisessä kohtaamisessa molempien hyvä ystävä, taidemaalari Pekka Halonen, isännöi kaksikon tapaamista ja hieroo sopua herrojen välille. Viimeisiä aikojaan elävä Leino käy läpi elämäänsä myös rakastettunsa L. Onervan kanssa. Pääosissa nähdään mm. Ilkka Heiskanen ja Mira Kivilä. Esitys on Kino Juhassa 10.5. Lisäksi Taaborinvuorella on kesäkuun alussa 3-4.6. Teatteri Pikku Kiven esitys Made in Finland. Se on kooste suomalaisesta kulttuurista, jossa seikkai- levat Sibelius, Väinämöinen ja Seitsemän veljestä. Juhlavuoden syksyn tapahtumiin kuuluu mm. konsertteja sekä Nurmijärven musiikkiopiston ja tanssiopiston yhteinen tuotanto Nuori Sibelius. Nuori Sibelius esityksessä punaisena lankana kulkee tarina nuoren Sibeliuksen elämästä, unelmista, itsensä etsimisestä ja rakkaudesta. Esityksen kapellimestarina toimii Urpo Rauhala, taiteellisena vastaavana Pia Liski ja dramaturgiasta vastaa Tuomo Rämö. Tarkempia tietoja teemavuoteen liittyvistä tapahtumista löytyy kunnan tapahtumakalenterista ja kulttuurin verkkosivuilta. Jean Sibelius s. 8.12.1865 Hämeenlinna k. 20.9.1957 Järvenpää Tuotantoon kuuluu mm.: • Orkesteriteoksia (mm. 7 sinfoniaa, sävelruno Finlandia, Valse Triste) • Teoksia sooloviululle ja orkesterille (mm. Viulukonsertto d-molli) • Kamarimusiikkia • Teoksia puhallinyhtyeelle • Piano- ja urkuteoksia • Näyttämömusiikkia • Teoksia kuorolle ja orkesterille • Kuoroteoksia A cappella • Teoksia sooloäänelle ja orkesterille • Yksinlauluja ja duettoja 7 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KULTTUURIA Kesäkeskiviikot Taaborinvuoren museoissa Kesäkeskiviikot Taaborilla 24.6. / 1.7. / 8.7. / 15.7. / 22.7. / 29.7. / 5.8. klo 13.00-15.00 Taaborinvuoren museoissa on opastuksia ja ohjattua maksutonta toimintaa perheille. klo 13–13.30 Lasten oma opastuskierros ”Hiljan matkassa”. klo 13.30–15 Nonstop työpaja. Kuva: Asta Karell Eläköön Kivi Aleksis Kiven syntymäkodilla järjestetään kesäkuun ensimmäisenä lauantaina tapahtuma Eläköön Kivi. Tapahtumassa nautitaan Kiven kielestä ja Suomen suven ihanuuksista runouden äärellä. A leksis Kiven Seuran kanssa yhteistyössä järjestetty tapahtuma alkaa Esko Rahikaisen johdattelulla Kiven elinpiiriin. Draamaopastuksella Annastiina Stenvall (Irja Rättö) muistelee poikansa lapsuusaikoja. Opastusten jälkeen on runouden aika. Mukana on Kiven runojen lisäksi klassikoita alkaen Eino Leinon ja LarinKyöstin runoista P. Mustapään ja Ilpo Tiihosen runoihin. Runoja suomalaisesta suvesta tulkitsevat lausuen Iiro Kajas ja Eilakaija Sippo ja musiikin siivittämänä Tuia Palonen ja Anu Lähdekorpi. Laulelmiin sisältyy muun muassa Katriina Honkasen ja Kai Chydeniuksen sävellyksiä. Runojen myötä kuljetaan tunteesta toiseen, melankoliasta suureen riemuun. La 6.6. Eläköön Kivi Musiikkia, runoja ja draamaa Klo 12.00 Johdattelua Aleksis Stenvallin maailmaan, Esko Rahikainen Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus, Irja Rättö ja Mikko Hyypiö. Klo 14.00 Suomen suvessa Iiro Kajas, runot / Anu Lähdekorpi, piano / Tuia Palonen, laulu / Eilakaija Sippo, runot. Päivän juontaa ja Aleksis Kivi -tietovisaa vetää Jaakko Yli-Paavola. Aleksis Kiven syntymäkoti, Palojoentie 271 www.nurmijarvi.fi/museo Kuva: Janna Pietikäinen Taaborinvuoren museoiden toimintaa kehitetään pikku hiljaa toiminnallisempaan suuntaan. Aukioloaikana keskiviikkoisin on tarjolla opastuksia ja ohjattua maksutonta toimintaa perheille. O pastuksessa ”Hiljan matkassa” kerrotaan lasten elämästä entisajan pientilalla. Kierroksella selviää muun muassa, mistä ja miten vettä haettiin, kuinka uudet kengät hankittiin ja mitä vieraille tarjottiin. Keskiviikkojen työpajoissa tutustutaan ja osallistutaan töihin, jotka olivat tuttuja kaikille maaseudun lapsille. Pajojen teemat vaihtelevat viikoittain. Osallistujat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi takomista, lypsämistä ja pyykkilaudalla pyykkäämistä. Pienoismallipäivänä kootaan rakennuksia hirsirakennustekniikalla. Mukana on myös leikkiä. Vanhojen leikkien päivänä voi kokeilla vaikka puujalkakävelyä. Kesän viimeisenä keskiviikkona käydään keppihevosten kanssa maastolenkillä ja hypitään esteitä. Mukaan voivat tulla sekä aloittelijat että harrastajat. Työpajojen teemat 24.6. Pyykillä 1.7. Sepän pajalla taotaan 8.7. Merkkien ja mittojen maailma 15.7. Pienoismalleja hirsitaloista 22.7. Puujaloin ja pusseilla 29.7. Lypsyllä 5.8. Keppihevosten maasto- ja esteratsastus Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34 Tarkemmat tiedot työpajoista museon verkkosivuilla www.nurmijarvi.fi/museo Hirsirakennustyöpajassa rakennetaan kylää, jonka raitilla on paja, mylly, käsityöläisten verstaita ja paljon muuta. Kuva Janne Inkeroinen. Museokauppa ja kahvikioski syntymäkodin pihapiiriin Puolmatkan krouvissa aiemmin olleet museokauppa ja kahvikioski palvelevat tulevana kesänä uudessa paikassa Aleksis Kiven syntymäkodin pihapiirissä olevassa rakennuksessa. K auppa-kahvilalta puuttuu vielä nimi ja sen keksimiseen toivotaankin yleisön apua. Nimiehdotuksia kerätään kävijöiltä tulevan kesän aikana. Museokauppaan ja kahville voi edelliskesien tapaan poiketa vaikka ei museossa kävisikään. 8 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Syntymäkodin näyttelyitä uudistetaan Eläköön Kivi -tapahtuma sekä kahvilan ja museokaupan siirto liittyy laajempaan hankkeeseen uudistaa Kiven syntymäkodin toimintaa ja näyttelyn sisältöjä. Uudistustyön on tarkoitus valmistua vuonna 2017, jolloin juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Uusissa sisällöissä nostetaan esiin Kiven merkitys suomen kielen kehittäjänä ja käyttäjänä sekä tutkitaan muun muassa mitä maailmankolkkia Kivi teoksissaan nimeää ja mistä kaikesta hän itse on ammentanut teoksiinsa. Tarkoituksena on tehdä syntymäkodista museokohde, jossa jo yksittäisenä käyntikohteena riittää katsottavaa ja koettavaa ja jonka pihapiiri houkuttaa nauttimaan kauniista maisemasta. Aleksis Kivessä riittää juhlinnan aihetta. Kuvaahan hän näytelmissään, runoissaan ja romaanissaan Suomea ja suomalaisia tavalla, joka edelleen vaikuttaa käsitykseemme itsestämme. Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoentie 271 www.nurmijarvi.fi/museo KULTTUURIA Galleria Villen kesän näyttely tarjoaa kolme näkökulmaa ihmiseen P aikkakuntalaiset taiteilijat ovat vankasti edustettuina Galleria Villessä, jossa avautuu kesäkuussa Pirjo Honkalan, Marketta Lindbergin ja Niko Saarisen yhteisnäyttely. Näyttelyn teemana on väreilyä – kolme näkökulmaa ihmiseen. Kolmikko edustaa pitkän linjan taiteen tekijöitä, joita yhdistää ilmaisumuotojen monipuolisuus ja kiinnostus erilaisia tekniikoita kohtaan. Lindberg on tehnyt työuransa kehitysyhteistyön parissa, mutta kuvien tekeminen on säilynyt tärkeänä itseilmaisun muotona lapsuudesta lähtien. – Jos ihmisen osaksi on tullut nähdä maailma, kiinnostua muodoista ja väreistä, valon ja varjon vaihteluista, hän todennäköisesti ennen pitkää ryhtyy piirtämään, maalaamaan tai veistämään, Lindberg kuvaa. Sykähdyksen taiteen pariin aiheuttaa monenlaiset aiheet, kuten erilaiset maisemat, ilme rakkaan läheisen kasvoilla tai tuntemattoman asento metrossa. Yhtä hyvin taiteen lähtökohdaksi riittää unessa häivähtänyt näky, selittämätön tunne, aavistus. Pirjo Honkala on myös aktiivinen taiteen harrastaja, joka on osallistunut säännöllisesti näyttelyihin jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Lindbergin tapaan Honkala on hankkinut taitonsa lukuisilta taidekursseilta. Honkalan ilmaisumuodot ovat monipuoliset. Hän maalaa ja tekee veistoksia useilla tekniikoilla sekä eri tekniikoita ja materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistellen. – Yllätysten ja sattumien mahdollisuus tuo työskentelyyn jännitystä sekä mielenkiintoa taiteiluun, Honkala kuvaa sekatekniikan tuomaa iloa. Asetelmien lisäksi hänen teoksiinsa nousee usein ihmisiä ja eläinhahmoja. Niko Saarinen on viime aikoina työskennellyt hetken ja ikuisuuden käsitteiden parissa. Materiaaleina hän käyttää erityisesti kiveä, puuta, hiiltä ja lyijykynää. Saarisen mukaan kyseisissä välineissä itsessään on yhteys luontoon ja sitä ympäröivään aikaan. Saarinen on koulutukseltaan taiteen maisteri ja hän toimii kuvataideopettajana Nurmijärvellä. Honkalan, Lindbergin ja Saarisen näyttely on Nurmijärven taideyhdistyksen myöntämä palkintonäyttely. 12.6.–30.7.2015 Honkala, Lindberg, Saarinen Galleria Ville, Punamullantie 1 www.nurmijarvi.fi/kulttuuri www.nurmijarvi.fi/tapahtumat Kulttuurikohtaus Galleria Villessä ma 20.4. klo 18 Kevään Kulttuurikohtauksessa kerrotaan kulttuurin ajankohtaisista asioista. Tilaisuudessa vierailee myös Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikula, joka puhuu aiheesta miten kulttuuripalvelut ja kulttuurinen aktiivisuus luovat omistajuutta ja ylpeyttä kotiseutuun. Tilaisuus on kaikille avoin ja sen järjestää Nurmijärven kulttuuripalvelut. Galleria Ville, Punamullantie 1, Nurmijärvi Galleria Toivo Krannilan – uusi galleria Klaukkalan kirjastossa 300-vuotisjuhlat Flooran päivänä Klaukkalan kirjasto sai pitkän odotuksen jälkeen oman gallerian, joka nimettiin nurmijärveläisen kuvanveistäjän ja mitalitaiteilijan Toivo Jaatisen mukaan. Krannilan tilakeskus Nurmijärven kirkonkylässä täyttää tänä vuonna 300-vuotta. Krannilan asukasyhdistys juhlistaa tilan historiaa erilaisilla kulttuuritilaisuuksilla. G alleria on pieni, mutta toimiva ja valoisa. Se toivottaa tervetulleeksi ja nauttimaan taiteesta heti kirjastoon sisään tullessa. Näyttelyt ovat esillä kaksi kuukautta kerrallaan ja niiden on tarkoitus olla mahdollisimman monipuolisia ja antaa yllätyksellisiäkin taide-elämyksiä. Huhtikuun loppuun asti on Galleria Toivossa esillä ”Vasikka vitriinissä ja muita suhteita” – tekstiilitaiteilija JenniJuulia Wallinheimo-Heimosen huomiota herättänyt installaatio ja runoilija Sanni Purhosen video- ja runoteos. Loppuvuoden näyttelyt: 4.5.–30.6. Ruusutarha: Heinrich Ilmari Rautio, maalauksia 1.7.–28.8. Minun maailmani: Sari Stajevic-Teodosin, sekatekniikka 1.9.–30.10. Toivo Jaatinen, retrospektiivinen näyttely 2.11.–31.12. Riitta Rantatalo, grafiikkaa ja akvarelleja Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 F loran päivänä 13.5. on juhlavuoden päätapahtuma. Iltajuhla alkaa klo 19 musiikkiteatteriesityksellä ”Talo” ja ilta jatkuu tarjoilun ja musiikin parissa. Iltajuhlaan on 20 euron pääsymaksu. Syksyllä Taidekieppiin liittyvässä veistostapahtumassa Krannilan mäelle saapuu kuvanveistäjiä eri puolilta Suomea ja adventin aikaan nautitaan jouluisesta musiikista Krannilan joulutapahtumassa. ke 13.5. klo 19 Flooran päivät Krannilassa Krannilan traktorihalli Perttulantie 5, Nurmijärvi kk www.nurmijarvi.fi/ tapahtumat 9 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KULTTUURIA Koposen lääketehdas sai syksyllä muistolaatan Suomen ensimmäisen lääketehtaan, apteekkari Albin Koposen perustaman lääkelaboratorion, muistolaatta sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä vastapäätä sankarihautausmaata. Laatta paljastettiin viime syksynä Nurmijärvi-päivän juhlassa ja sen asetti paikalleen Nurmijärvi-Seura. V uonna 1899 perustettu lääkelaboratorio edusti aikansa modernia tekniikkaa, oli merkittävä työllistäjä ja vei Nurmijärven paitsi valtakunnallisille markkinoille, myös maailmalle. Nurmijärven tehtaan matolääkettä vietiin aina Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Tehdas sijaitsi Nurmijärvellä vuoteen 1965 saakka. Muistolaatta on kiinnitetty tehtaan kivijalkaan kuuluneisiin kivipaasiin. Sittemmin rakennukset ovat tulipalojen ja onnettomien sattumusten kautta hävinneet. Paikkakunnalla yleisesti kasvavasta kivikkoalvejuuren juurakosta uutettiin lääkkeen vaikuttava aine ja saatiin ulkomaisia kilpailijoita tehokkaampi lääkevalmiste. Kivikkoalvejuuri onkin Nurmijärven nimikkokasvi. Kotiseutuyhdistys edistää kehitystä ja vaalii muistoja Nurmijärvi-Seura perustettiin vuonna 1957 vaalimaan mm. kotiseututietoutta ja kotiseutuhenkeä. – Usein luullaan, että seura on vain Kirkonkylän seura, mutta yhdistys on koko kunnan seura ja toimii koko kunnan alueella, toteaa seuran puheenjohtaja Tapio Ranta. Nurmijärvi-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti edistää henkistä ja aineellista kehitystä Nurmijärven alueella sekä suojella ja vaalia historiallisia muistoja ja luonnonkauneutta, elvyttää kotipitäjän kulttuuriperinteiden arvostusta ja herättää kotiseudun rakkautta. Jäsenetuna tulee maksutta vuosittain marraskuussa ilmestyvä kotiseutulehti, Klaneetti, joka sisältää tietoa sekä kotikunnan menneisyydestä että nykypäivästä. Nurmijärvi-Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla 15 euron jäsenmaksun seuran tilille FI3410263000404147. Maksulomakkeeseen laitetaan viestiksi oma osoite ja mahdollinen sähköpostiosoite. Nurmijärvi-Seura ry http://nurmijarviseura.net/ Lääketehdas Albin Koposen rakennuksia, n. 1910-luku. Kuva Nurmijärven museo. Oiva liikuttaa yli 3 000 kirjaa – uusi kirjastoauto pysähtyy 66 pysäkillä K irjastoauto Oiva aloitti työnsä helmikuun lopulla. Oiva kiertää aamupäivisin kouluilla ja päiväkodeilla ja iltaisin se palvelee 66 pysäkillä ympäri kuntaa. Kesällä Oivan voi bongata myös pop up -pysäkeillä kuten esimerkiksi kyläpäivillä tai uimarannalla. Kirjastoautosta ”kirjastorekka” Kirjastovirkailija-kuljettaja Mika Pollari kertoo, että uuden kirjastoauton suunnittelu ja toteuttaminen oli sujuva ja mukava projekti. Kirjastoauto on rakennettu kuorma-autoalustalle, jonka päällä on kirjastotilaksi suunniteltu erillinen kori. Auto rakennettiin Seinäjoella ja sen ulkoasun suunnitteli Tuusulassa sijaitsevan Pekka Halosen akatemian graafisen linjan opiskelijat. He ideoivat auton ulkoasusta useita luonnoksia, joista kirjasto valitsi toteutettavaksi Merileena Reunasen ehdotuksen. 10 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Auton toivottiin erottuvan hyvin muusta liikenteestä ja olevan myös lapsiystävällinen. Sisustuksesta tehtiin ajaton ja valoisa. Oivassa on myös enemmän henkilökunnan työtä helpottavia ratkaisuja, kuten erillinen tuulikaappi, sähköinen pöytätaso ja siirreltävät hyllyt. Liikuteltavien hyllyjen ansiosta kirjastoauto on mahdollista muuttaa hetkessä ns. tapahtumatilaksi. – Lapsilta tullut palaute on ollut mieleenpainuvaa. Lapsen suusta on kuulunut myös useammin kuin kerran kommentti, ettei tämä ole kirjastoauto vaan kirjastorekka, kertoo Pollari. Kahvia ja pullaa kiitokseksi kuljettajille Oivan päivittäinen ajoaika on noin 9 tuntia. Aamupäivisin kirjastoauto kiertää kouluja ja päiväkoteja ja iltareiteillä muualla kunnan alueella. – Aamureiteillä kävijöitä on parisen sataa lähinnä päiväkoti- ja kouluikäistä lasta. Ja hulina onkin sen mukaista, nauraa lähes 40 vuotta kirjastoauton rattia pyörittänyt kirjastoautonkuljettaja Jarmo Koivisto. Aamupäivällä lasten ja nuorten kirjavalikoima on runsaimmillaan. Iltaisin lasten kirjoja karsitaan ja tilalle otetaan enemmän varttuneelle väelle suunnattua materiaalia. – Kirjastoauton käyttäjät ovat ihan omaa luokkaansa, kertoo kirjastoauton henkilökunta yhdestä suusta. Kontakti kävijöihin on henkilökohtaisempaa kuin pääkirjastossa. Monia mukavia muistoja Mika Pollari, Sirkku Petäjä ja Jarmo Koivisto ovat tyytyväisiä uuteen kirjastoautoon. on kertynyt vuosien varrella ja onpa joskus auton henkilökunnalle tuotu kahvia ja pullaa kiitokseksi ja villasukatkin on saatu lahjaksi. Oivan tapahtuma lauantaina 9.5. Uuden kirjastoauton lanseeraus on lauantaina 9.5. klo 10–13 Oivan tapahtuman merkeissä. Silloin Oivan voi tavata kirkonkylässä pääkirjaston edessä ja sisällekin on mahdollista päästä tutustumaan. Koko perheen tapahtumassa esiintyvät mm. Mikko Perkoila sekä Gadjo jazz ja Miri Familia. La 9.5. klo 10–13 Oivan tapahtuma Pääkirjaston edessä, Punamullantie 1 Oivan aikataulu: www.nurmijarvi.fi/kirjasto. Ota talteen! YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Keskustie 2B, 01900 Nurmijärvi, puh. (09) 250 021 www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/yleiskaavoitus Kaavoituksen asiakaspalvelu puh. 040 317 2350, 040 317 2351 fax 09 2500 2353 Yleiskaava-asiat kuntasuunnittelulautakunnassa Kaavoituskatsaus 2015 Vuonna 2015 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kononen Aarno kehitysjohtaja, kuntasuunnittelulautakunnan esittelijä puh. 040 317 2361 Kaavojen laatiminen on kunnan tehtävä Yleiskaavoituksen henkilökunta Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntasuunnittelulautakunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. tivarantoa on suhteellisesti enemmän kunnan pohjoisissa osissa, missä kysyntä on vähäisempää. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei kuitenkaan ole voimassa olevissa asemakaavoissa maankäytön toteutusohjelman mukaisen viiden vuoden tontinluovutusohjelman tarpeita vastaavasti, vaan tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja osin myös maanhankinta ovat vielä valmisteilla. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa. Vuoden 2014 aikana ehdotusvaiheessa olleissa kaavoissa oli uutta asumiseen varattua kerrosalaa yhteensä n. 75 000 kem2. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitus- ohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan vuosittain kunnan maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä sekä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012–2015 seurannassa. MAL-seurannan mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä n. 340 000 kem2, josta kerrostaloille n. 57 000 kem2, rivitaloille n. 76 000 kem2 ja omakotitaloille n. 210 000 kem2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti n. 850 kerrostaloasunnon, n. 850 rivitaloasunnon ja n. 760 omakotitalon rakentamisen. MAL-aiesopimuksen mukaan asuntotuotannon tulisi olla 330–350 asuntoa vuodessa. Kirkonkylän ja Klaukkalan alueilla tonttivaranto ei täysin vastaa kysyntää. Asuntotont- Kaavan laatimisesta perittävät kustannukset ja maankäyttösopimukset Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Tilanteesta riippuen kunta hankkii kaavoitettavaa maata vapaaehtoisten kauppojen lisäksi myös maankäyttösopimuksella, etuostolla tai lunastamalla. Kaavamuutoksia laaditaan myös yksityisten omistamille alueille. Maankäyttö ja rakennuslain 59 §:n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Kaavanlaatimissopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaan molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Tiedotus ja osallistuminen Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija, kuntasuunnittelulautakunnan sihteeri puh. 040 317 4678 Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh. 040 317 2366 Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh. 040 317 2530 Kurittu Jonna yleiskaavasuunnittelija puh. 040 317 4406 Pihala Anita yleiskaavapäällikkö puh. 040 317 2045 Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Vilokkinen Ruusu yleiskaavasuunnittelija puh. 040 317 2380 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjes- tetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. ASEMAKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi puh. 09 250 021 www.nurmijarvi.fi Kaavoituksen asiakaspalvelu puh. 040 317 2350, 040 317 2351 fax 09 2500 2353 Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vuorenpää Leena asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh. 040 317 2387 Asemakaavoituksen henkilökunta Oksanen Juha, suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu -tulosalue puh. 040 317 4461 Lehtinen Timo, asemakaavapäällikkö puh. 09 2500 2362, 040 317 2362 Peltoniemi Katri, kaavoitus- ja lupa-arkkitehti puh. 040 317 4660 Hyvärinen Eeva-Maija, kaavasuunnittelija puh. 040 317 2364 Laakso-Mäki Pirkko, kaavavalmistelija puh. 040 317 2365 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Lisätietoja myös: www.nurmijarvi.fi/ asemakaavahankkeet 11 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2008 ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010 määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä ItäUudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014 ja määrännyt sen voimaan tulevaksi mahdollisista valituksista huolimatta. Vaihemaakuntakaavan keskeiset teemat ovat: • • • • toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne kilpailukykyä vahvistava liikennejärjestelmä kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Neljäs vaihemaakuntakaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat Vireillä olevat yleiskaavat ja rakennuskiellot Asemakaavoitettu alue Vireillä olevan osayleiskaavan rajaus Vireille tuleva osayleiskaava-alue Klaukkalan rakennuskieltoalue (31.12.2015 saakka) seuraavien teemojen osalta: • elinkeinot ja innovaatiotoiminta • logistiikka • tuulivoima • viherrakenne • kulttuuriympäristöt. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2015. Kaavaehdotus on tavoitteena saada hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten vuoden 2015 aikana. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www.uudenmaanliitto.fi). Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esi- tettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Muut suunnitelmat Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi 5.11.2009 Helsingin seudun vision 2050. Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi 22.4.2010 Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. V. 2011 yhteistyökokous merkitsi tiedokseen v. 2011 laaditun ”Rajaton metropoli 2050” -kehityskuvaraportin. 12 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa 2012–2015 (20.6.2012) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Lisätietoja www.helsinginseutu.fi -sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyö Nurmijärvi osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistyöhön muiden Kuumakuntien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimuksessa on asuntotuotannon lisäksi sovittu seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Liikennehankkeet perustuvat seudulle v. 2011 hyväksyttyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa 2012–2015 (20.6.2012) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Lähivuosien (2025 asti) osalta tavoitteena on laatia konkreettiset suunnitelmat, joiden pohjalta voidaan neuvotella seuraavassa aiesopimuksessa 2016–2019 sovittavat yhteiset toimenpiteet ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa (2040 ja 2050+) hahmotellaan tulevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä mm. siten, että voidaan turvata seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Aiesopimuksessa sovitun maankäyttösuunnitelman lisäksi seudun 14 kuntaa ovat yhdessä laatineet Helsingin seudun asuntostrategian 2025. Maankäyttösuunnitelma (MASU 2050) ja asuntostrategia 2025 ovat olleet lausuntokierroksella syksyn 2014 aikana ja MAL-neuvottelukunta on 18.2.2015 lähettänyt suunnitelmat Helsingin seudun yhteistyökokoukselle ja edelleen seudun kuntiin hyväksyttäväksi. Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se täydentää maakuntakaavaa ja kuntien yleiskaavoja. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kunnan alueelle on laadittu yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ- 2011). Suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla ja HSL:n hallitus hyväksyi sen kokouksessaan 29.3.2011. Yleiskaavatilanne 1.3.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2015 kuussa ja ehdotus on nähtävillä maalishuhtikuussa 2015. Tavoitteena on, että osayleiskaava esitetään valtuuston hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa 2015/2016. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä teetetään mm. Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys. Kirkonkylän osayleiskaavaluonnosta valmistellaan vuoden 2015 aikana. Osayleiskaava voidaan laatia kahdessa osassa, joista toinen koskisi keskustaaluetta ja toinen sitä ympäröivää aluetta. Kirkonkylän osayleiskaava tulee vireille vuoden 2015 aikana. Maaseutualueiden osayleiskaavat KUUMA-kunnat hyväksyivät liikennejärjestelmäsuunnitelman keväällä 2011. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa uudistetaan säännöllisesti. Seuraava HLJ2015-suunnitelma, joka tähtää vuoteen 2050 saakka, on valmistunut vuoden 2014 lopulla ja HSL:n hallitus on hyväksynyt sen kokouksessaan 3.3.2015. Suunnitelma viedään vielä KUUMAjohtokunnan ja HSL:n ulkopuolisten kuntien hyväksyttäväksi. Erityistä huomiota on kohdistettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden parantamiseen ja samanaikaisesti HLJ- 2015 -suunnitelman laadinnan kanssa on valmisteltu Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja asuntostrategia 2025. LJ-2015 liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta tullaan esittämän seudun liikennehankkeita seuraavaan valtion kanssa sovittavaan MALaiesopimukseen kaudelle 2016–2019. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa 1.12.2014. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnistetty v. 2015 alussa ja suunnitelman on tarkoitus valmistua v. 2016 aikana. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta www.elykeskus.fi/fi/ Liikenne/tiehankkeet/uusimaa/Klaukkalan_ohikulkutie. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ- 2015 -suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Nurmijärven kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa toukokuussa 2014. Strategia laaditaan valtuustokausittain n. kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Uusi kuntastrategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.nurmijarvi.fi/ kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/strategia_ja_ohjelmat/kuntastrategia. Kuntastrategian ajantasaisuutta arvioidaan vuosittain valtuuston toimesta. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva 2040-raportin 25.5.2011. Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.nurmijarvi.fi/ asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ ja_rakennusluvat/yleiskaavoit us/maankayton_kehityskuva_2040. Kaavoitusta palvelevat selvitykset Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. Yleiskaavoitus Taajamien osayleiskaavat Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaavaehdotus on hyväksytty kunnanhallituksessa helmi- Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristöja maisemaselvitys. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä on laadittu vuoden 2012 aikana. Perttulan osayleiskaavaehdotus on nähtävillä huhtikuussa 2015. Tavoitteena on, että osayleiskaava esitetään valtuuston hyväksyttäväksi vuodenvaihteessa 2015/2016. Palojoen osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Palojoen kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä valmistellaan vuoden 2014 ja 2015 aikana. Asemakaavoitus Asemakaavaprosessi ja kaavan käsittelyvaiheet Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja muut lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireille tulleeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa, esim. kaavan selostus. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 §), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta, saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uudestaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. 13 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Kaavoituskohteita taajamittain KLAUKKALA 1. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Suunnittelun yhteydessä selvitetään mm. uuden asuntoalueen vaikutukset viereiseen Isosuon Natura-alueeseen. Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimuksia. 3. Lähdepellon alueen kaavoitus Alue sijaitsee Klaukkalan keskustan lähellä, Lahnuksentien ja Klaukkalantien risteyksen eteläpuolella. Alueelle suunnitellaan tehokasta ja korkeatasoista asumista täydentämään ja tukemaan Viirinlaakson keskustatoimintojen aluetta. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 4. Mäyränkallion työpaikka-alueen kaavoitus Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välisellä alueella. Alue suunnitellaan työpaikka-alueeksi. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 5. Lintumäen työpaikka-alueen kaavoitus Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Metsäkyläntien välillä Klaukkalan itäpuolella. Alue suunnitellaan työpaikka-alueeksi. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää todennäköisesti maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 6. Klaukkalantien kaavamuutos Klaukkalantien liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvä kaavamuutos, jonka pääpainopiste on Klaukkalantien ja Kirkkotien liittymän alueella. Liitty- 14 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2015 mään suunnitellaan kiertoliittymää ja lähikortteleiden täydennysrakentamista. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia taajamakuvan kohentamiseen. Kaavoitus on hyväksymisvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 3. Liikuntapuiston kaavamuutos Liikuntapuiston alueen asemakaavaa muutetaan, jotta alueelle on mahdollista sijoittaa Kirkonkylän liikuntapuiston hankesuunnitelman mukaiset liikuntahallit. Asemakaavan muutos on ehdotusvaiheessa. 7. Klaukkalan ohikulkutien asemakaavamuutos Mäntysalossa Asemakaavan muutos, jolla osoitetaan ohikulkutien yleissuunnitelman mukaiset liikennealueet. Voimassa olevan asemakaavan maatalousalueet, jotka jäävät tien alle, kaavoitetaan tiealueeksi. Asemakaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus saattaa edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 4. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Kirkonkylän keskeisen alueen asemakaavaa tarkistetaan. Alueelle suunnitellaan maankäytön tiivistämistä sijoittamalla alueelle asumista sekä kaupallisia tai julkisia palveluita. Asemakaavan muutos on aloitusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimusta. 8. Klaukkalan täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. 5. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Ns. tonttiprojekti, joka sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. KIRKONKYLÄ 1. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (Vt 3) välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Heinojan alueen kaavoitus Alue sijaitsee Kirkonkylän pohjoisosassa Raalantien länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuinalue, joka tiivistää taajamarakennetta. Alueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien maita. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. RAJAMÄKI 1. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle suunnitellaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. 2. Saunatien alueen kaavamuutos Asemakaavan muutos, jolla tarkistetaan alueen kaavamääräyksiä. Tarkoituksena on parantaa kunnan omistuksessa olevien korttelialueiden toteutettavuutta. Kaavahanke on aloitusvaiheessa. 3. Kiljavan sairaalan alueen kehittäminen Sääksjärven rannalla sijaitsevan alueen kehittämismahdollisuuksien selvitystyö. Hankkeessa tutkitaan, minkälaista maankäyttöä ja toimintoja alueelle voidaan sijoittaa. Kaavahanke on aloitusvaiheessa. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. 4. Rajamäen uuden terveyskeskuksen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan korttelissa 1039, jotta keskeisellä paikalla sijaitseva rakentamaton alue voidaan ottaa Rajamäen keskustan palveluiden käyttöön. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Terveyskeskuksen sijoittaminen lähelle muita keskustan palveluja helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Kaavahanke on ehdotusvaiheessa. 5. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Pääsääntöisesti yksittäisten tonttien kaavamuutokset edellyttävät maankäyttösopimuksia. KUNTA TIEDOTTAA Hammashoitolalle lisää tiloja Klaukkalaan – Klaukkalan terveysaseman hammashoitolaan keskitetään vaativat oikomishoidot Klaukkalan terveysasemalle valmistuu saneerauksen myötä neljä hammashoitolan vastaanottohuonetta, jotka otetaan käyttöön toukokuun puolivälissä. Terveysasemalle siirtyvät kunnan oikomishoidon erikoishammaslääkäri, apuoikojahammaslääkäri ja kaksi oikomiseen perehtynyttä suuhygienistiä. Vähemmän vaativia oikomishoitoja tehdään myös jatkossa nykyisissä hoitoloissa. N ykyisten hoitoloiden vapautuviin huoneisiin tulee yleishammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanotot. Lisähenkilökunta helpottaa ruuhkaisia vastaanottoja ja tekee samalla hoidosta tehokkaampaa. Ajanvaraus puhelimitse – muutokset voi tehdä itse internetissä Myös ajanvarauksen puhelinpalvelu siirtyy uusiin tiloihin. Ajanvaraus on sujuvinta tehdä jatkossakin puhelimitse. Sähköisiä ajanvarauspalveluita kehitetään jatkuvasti ja tällä hetkellä kunnan kotisivuilla olevan järjestelmän avulla aikaisemmin varatun ajan voi tarkistaa, perua ja siirtää. Myös alle kouluikäisten kutsuun perustuvan tarkastusajan varaaminen onnistuu sitä kautta. Päivystävässä hoitolassa on mahdollista varata aika paikan päällä arkipäivisin klo 7.30–15. Tuija Hellman ja Katja Nyberg muuttavat hammashoitolalle saneerattuihin tiloihin Klaukkalan terveysasemalle. Ilmoittautuminen itseilmoittautumislaitteiden avulla Hammashoitolassa ilmoittautuminen tapahtuu kaikissa hoitoloissa olevilla itseilmoittautumislaitteilla. Sen avulla tieto potilaan saapumisesta paikalle välittyy potilastietojärjestelmän kautta hoitohenkilökunnalle. Kätevimmin ilmoittautuminen onnistuu viivakoodillisella henkilökortilla. Yksilöllisten hoitovälien käyttämistä tehostetaan Asiakkaille määritellään tutkimusten perusteella yksilölliset hoitovälit, jotka voivat hampaiden kunnosta riippuen olla useammankin vuoden pituisia. Myös mahdollisesti tarvittavat välitarkastukset suuhygienisteillä määritellään yksilöllisen tarpeen perusteella. Yhteistyössä hoitovälin pidentäminen on turvallista ja hampaat säilyvät kunnossa. Aikaisemmin käytössä olleet kiinteät, vuoden välein tapahtuvat tarkastukset ovat hyvin suuhygieniastaan huolehtiville tarpeettoman tiheitä. Yksilöllinen hoitoväli lisää resursseja suuremmassa hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoitamiseen. Vielä ehdit äänestää eduskuntavaaleissa! Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 19.4. klo 9–20. Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänestysalueet ja -paikat Nurmijärven kunnassa: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Herunen Kirkonkylän läntinen Kirkonkylän eteläinen Kirkonkylän itäinen Kirkonkylän pohjoinen Klaukkalan itäinen Klaukkalan pohjoinen Klaukkalan eteläinen Klaukkalan läntinen Klaukkalan keskinen Klaukkalan Metsäkylä Lepsämä Nukari Palojoki Perttula Rajamäen itäinen Rajamäen läntinen Rajamäen pohjoinen Röykkä-Leppälampi Valkjärvi Herusten Vireen tilat, Herustentie 248 Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27 Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 Klaukkalan koulu, Kuntotie 1 Metsäkylän koulu, Järventaustantie 163 Lepsämän koulu, Lepsämäntie 775 Nukarin koulu, Nummenniityntie 14 Palojoen koulu, Koulunkulmantie 166 Uotilan koulu, Uotilan koulutie 81 Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 Rajamäen koulu, Tykkimäentie 1 Röykän koulu, Kangastie 8 Valkjärven koulu, Valkjärventie 460 Ilmoituskortissa tieto äänestyspaikasta Äänioikeutettu saa äänestää vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Maaliskuussa kotiin lähetetyssä ilmoituskortissa on mainittu äänioikeutetun äänestysalue ja -paikka. Äänestäjä on velvollinen esittämään selvityksen henkilöllisyydestään. Äänestystoimitusta jouduttaa ilmoituskortin esittäminen, mutta sen puuttuminen ei kuitenkaan estä äänioikeutettua äänestämästä. Lisätietoja eduskuntavaaleista Lisätietoja eduskuntavaaleista saa oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteesta www.vaalit.fi sekä kunnan kotisivun kautta. 15 NURMIJÄRVI 1 • 2015 Teksi ja kuvat: Virpi Tynkkynen Joukkoliikenteen suosio kasvaa Nurmijärveläiset ovat vuosi vuodelta ahkerampia joukkoliikenteen käyttäjiä. Joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja linjavuorojen toimivuutta seurataan säännöllisesti. Viime vuonna Nurmijärvi-lipulla matkustaminen lisääntyi reilulla kuudella prosentilla. Sen lisäksi, että joukkoliikenteen toimivuus on tärkeä pavelu kunnan nykyislle asukkaille, se myös lisää kunnan vetovoimaisuutta mahdollisille uusille asukkaille. K ilpailutimme joukkoliikenteen järjestämisen ja voittajaksi valikoitui Nurmijärven Linja Oy. Paikallisella yrittäjällä on erinomainen tuntemus kotikunnan liikennejärjestelyistä ja pystyy siten antamaan kehitysehdotuksia liikenteen kehittämiseen. Lisäksi paikalliset kuljettavat tuntevat asiakkaansa, mikä sekin on asiakaspalvelua, pohtii suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Oksanen muistuttaa, että kuntalaiset vaikuttavat itse parhaiten yhteyksien kehittymiseen. Ne linjat säilyvät, mitkä koetaan tärkeiksi ja millä riittää matkustajia. 16 NURMIJÄRVI 1 • 2015 – Myös asiakaspalautteella on vaikutusta. Esimerkiksi palautimme nopeasti vähällä käytöllä olleet koululaislinjat Kirkonkylältä Hyrylään sekä Klaukkalasta Myyrmäkeen asiakaspalautteen johdosta, Oksanen kertoo. Loppukesästä matkustajille avautuva Kehärata vaikuttaa myös nurmijärveläisiin. – Rata menee lähellä Nurmijärven rajaa. Bussiliikenne on suunniteltu palvelemaan myös Kehäradan luomia yhteysmahdollisuuksia. Tämä nopeuttaa vaikka yhteyttä Pasilaan. Liityntäliikenne on tärkeä osa julkista liikennettä. Nurmijärvellä on liityntäpysäköintimahdollisuudet Kirkonkylällä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Ne ovat ahkerassa käytössä, Oksanen tietää. Espooseen sekä nuorisoliput Helsinkiin tai Vantaalle ja Espooseen. Kaikki lipputyypit ovat ahkerassa käytössä, mikä ilahduttaa Oksasta. Esimerksi kuukausilippu Helsinkiin maksaa 100 euroa. – Kunta tukee joukkoliikennettä reilulla kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Sillä rahalla tuetaan paikallista julkista liikennettä mutta myös muuta liikkumista, kuten HSL-kuukausilippua. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL:n kuukausilipun uu u pu samalla hinnalla kuin u pääkaupunkilaisetkin, Oksanen selvittää. Nurmijärveläisten julkinen liikenne jakautuu Nurmijärven sisäiseen liikeenteen sekä pääkaupunkiseudulle tai Kuuma-kuntiin suuntautuvaan aamu- ja iltapäiväliikenteeseen. Iltaisin nurmijärveläiset, jotka käyvät harrastuksissa, kulttuuritapahtumissa tai ravintoloissa Helsingissä, pääsevät takaisin myös myöhään yöllä. Paikkallisbussien lisäksi kuntalaisia palvelee Kivenkyyti-palveluliikenne. – Nurmijärvi on iso kunta, jossa on kolme keskusta, Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki sekä useita kyliä. Niiden välillä pitää tietenkin pystyä liikkumaan myös julkisilla, Oksanen sanoo. Kehärata Klaukkalaan? Nurmijärvi-lippu myös nuorisolle Tämän vuoden alusta Nurmijärvi-lippua laajennettiin myös nuorisolle. Alle 17-vuotiaille on oma kuukausilippu Helsinkiin tai Vantaalle ja Espooseen. Kunnassa on jo aiemmin ollut käytössä sisäisiin matkoihin tarkoitettu nuorisolippu.Tällä hetkellä nurmijärveläiset saavat valita viidestä eri lipputyypistä: Kuuma-seutulippu, Nurmijärvi-lippu Helsinkiin, Nurmijärvi-lippu Vantaalle/ Juha Oksanen on tyytyväinen siihen, että nurmijärveläisten joukkoliikenteen käyttö on kasvussa. Loppukesästä matkustajille avautuva Kehärata tulee myös parantamaan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle. Tulevaisuudessa mies näkee, että Nurmijärvellä saattaisi olla junaratakin. – Pitkän ajan suunnitelmana on Kehäradan laajentaminen Klaukkalaan. Hanke on vielä pitkän ajan kaukaisissa haaveissa, mutta siitä huolimatta lähivuosien osalta on syytä laatia radan yleissuunnitelma, jolla olemme askeleen lähempänä toteutusta, sillä ilman suunnitelmia ei ole toteutusta, hän toteaa. Alle 17-vuotiaille on oma kuukausilippu Helsinkiin tai Vantaalle ja Espooseen. www.nurmijarvi.fi/joukkoliikenne KUNTA TIEDOTTAA Yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli käyttöön elokuussa Mahdollisuus valita mieluinen päivähoitopaikka Nurmijärvi ottaa ensimmäisenä Kuuma-kunnista päivähoidon palvelusetelin käyttöön yhtenä rahoitusvaihtoehtona. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kunta voi järjestää lasten päivähoidon antamalla käyttäjälle palvelusetelin. Käyttäjä sitoutuu maksamaan setelin arvoon asti palvelun tuottajalta hankkimat palvelut. Setelin enimmäisarvo Nurmijärvellä on 810 euroa, mikä on yli 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoidon kuukausihinta. Seteli ei koske tässä vaiheessa perhepäivähoitoa. Haetaan normaalin päivähoitohaun yhteydessä Palveluseteliin ovat oikeutettuja Nurmijärvellä kirjoilla olevat alle kouluikäiset päivähoitopalveluihin oikeutetut lapset. Seteliä haetaan normaalin päiväkotihaun yhteydessä samalla lomakkeella kuin haettaessa kunnalliseen päivähoitoon. Palveluseteli on lapsikohtainen ja sitä anotaan kullekin perheen lapselle erikseen. Kunnan kotisivuilla julkaistaan keväällä kunnan valitsemat palveluntuottajat. Niistä perhe voi etsiä mieluisimman päiväkodin ja tehdä sen jälkeen kunnalle setelihakemuksen. Setelin hakijan tulee huomioida, että yksityiseen päiväkotihoitoon myönnettävä palveluseteli on tulosidonnainen. Asiakas maksaa itse omavastuuosuuden palveluntuottajalle. Palvelusetelin saanut asiakas ei voi samanaikaisesti käyttää kunnallista päivähoitoa tai olla mukana kunnan järjestämässä kerhotoiminnassa eikä myöskään saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tukea tai sen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuki säilyy edelleen yksityisen palvelun valinnaisena rahoitusvaihtoehtona. Sen lisäksi Nurmijärvellä maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jota voi käyttää myös lapsen kotihoidon rahoitukseen. Lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia Palveluseteli lisää mahdollisuuksia valita mieluinen päivähoitopaikka. Nurmijärvellä on tällä hetkellä kuusi yksityistä päiväkotia, joiden lisäksi kaksi uutta yksityistä päiväkotia aloittaa toimintansa elokuun alussa. Lisätietoa palvelusetelistä, sen käyttöönotosta ja yksityisen hoidon käsikirja löytyvät kunnan kotisivuilta kevään aikana. Nurmijärvi ottaa päivähoidon palvelusetelin käyttöön ensimmäisenä Kuuma-kunnista. Kuuma-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Myy käytöstä poistettuja tavaroitasi pihoilla, kaduilla tai toreilla – osallistu valtakunnalliseen siivouspäivään lauantaina 23.5. Siivouspäivä on kirpputorien ja kierrätyksen päivä, jolloin ihmiset tulevat kaduille, puistoihin ja pihoille myymään tavaroitaan. Päivällä ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen tapahtumaan osallistuja on osaltaan järjestäjä. Jokainen on myös vastuussa omien jälkiensä siivoamisesta. M ukaan voi tulla yksin tai yhdessä, esimerkiksi kyläyhdistykset ja muut järjestöt voivat osallistua. Ideana on tehdä kierrätyksestä helppoa. Valtakunnallinen siivouspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Siivouspäivän idea on tehdä kierrättämisestä helppoa. Kunnalta ohjeet osallistumiseen – ei erillisiä myyntilupia Tekninen lautakunta on päättänyt, että tapahtumaan ei tarvita erillisiä myyntilupia. Lupa tarvitaan, jos myyntipaikka halutaan pystyttää kunnan yleisille alueille. Myyjien tulee kuitenkin ilmoittaa paikastaan tapahtuman kotisivujen kartalla sekä noudattaa muita kunnan ohjeita. Klaukkalan ja kirkonkylän toreilta osoitetaan lisäksi alueet, joita voi käyttää tapahtumassa myyntipaikkoina. Kunnan ohjeet liittyvät myyntipaikan ilmoittamisen lisäksi paikan sijoittamiseen niin, ettei esimerkiksi vahingoiteta nurmikoita tai haitata liikennettä. Jokainen on myös vastuussa myyntipaikasta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta sekä tavaroiden poisviennistä yleiseltä alueelta. Käytännöistä tulee tarkemmat ohjeet kunnan kotisivuille lähempänä ajankohtaa. Niistä kerrotaan myös paikallislehtien kautta. Valtakunnallista tietoa tapahtumasta: www.facebook.com/siivouspaiva Valtakunnallinen siivouspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. 17 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KUNTA TIEDOT TAA Puutarhajätteet eivät kuulu luontoon Kuva: Terhi Ryttäri Käytä oman pihan hyväksi Taajama-alueella puutarhajätteen polttaminen kielletty Puutarhajätteen polttaminen on kielletty taajaan asutulla alueella. Taaja-asutusalueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisessä määrin puutarhan hoidossa ja Kuva: Krista Jännäri 18 NURMIJÄRVI 1 • 2015 josta säädetään rikoslaissa. Puutarhajätteiden viennin yleisille alueille kieltävät Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräysten rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon. Puutarhajäte Metsä-Tuomelaan Jättipalsami on tuotu puutarhakasviksi Himalajalta. Rehevillä, kosteilla kasvupaikoilla jättipalsami valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Pyydä lupa torjuntatoimiin maanomistajalta ja järjestä talkoot! maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja kuivia jätteitä, kuten risuja, olkia ja hakkuutähteitä. Silloinkaan puutarhajätteen poltosta ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Puutarhajätteen poltosta annetaan määräyksiä Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä. Puutarhajäte rehevöittää ja muuttaa luontaista lajistoa Luontoon viedyt puutarhajätteet voivat aiheuttaa kasvillisuuden rehevöitymistä ja lajiston muuttumista. Erityisesti karujen elinympäristöjen vähäravinteisiin elinoloihin erikoistunut lajisto kärsii rehevöitymisestä. Puutarhajätteiden mukana metsään voi lisäksi levitä haitallisia ja alkuperäiseen luontoomme kuulumattomia vieraslajeja. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovat karanneet puutarhasta juuri kottikärryillä. Ongelmia aiheuttaa myös ojien tukkeutuminen puutarhajätteistä. Puutarhajätteet toisen maalle vievä kevätsiivooja saattaa syyllistyä jätelain roskaamiskiellon rikkomiseen sekä toisen kiinteistön hallinnan loukkaamiseen, Jos risuja ja haravointijätteitä ei voi hyödyntää omalla pihalla, ne tulee tuoda Metsä-Tuomelaan. Jäteaseman normaaleina aukioloaikoina risut ja haravointijätteet henkilöauton peräkärryllä tai vastaavalla tuotuna maksavat 8,50 €/ kuorma. Toukokuussa Metsä-Tuomelan jäteasema palvelee pienasiakkaita kahtena lauantaina, 9. ja 23.5. klo 9–14. Silloin jäteasemalle saa tuoda ilmaiseksi erikseen lajiteltuja risuja ja haravointijätettä. Kuva: Krista Jännäri Paras tapa käsitellä puutarhajätettä on hyödyntää se oman pihan tarpeisiin. Risut ja haravointijätteet kompostoidaan tai haketetaan omalla kiinteistöllä aina, kun se on mahdollista. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa ja risuista hakettamalla kompostissa seosaineena tai katteena hyödynnettävää haketta. Puiden lehdet voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi, jolloin niistä saa lisäravinteita nurmikolle ja istutuksille. Kuva: Terhi Ryttäri Kevät on koittanut, ja pihoja siistitään ja haravoidaan. Valitettavan moni päätyy viemään risut ja haravointijätteet lähimetsään tai kuntien ja kaupunkien maille. Se on kuitenkin kiellettyä ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Puutarhajätteet tulee hyödyntää omalla kiinteistöllä tai toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Kuva: Krista Jännäri Kuva: Krista Jännäri Jättipalsami Impatiens glandulifera Alun perin koristekasveiksi tuodut jättiputket muodostavat parhailla paikoilla tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden. Jättiputkien kasvineste aiheuttaa iholla vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Torjunta kannattaa aloittaa jo toukokuun alussa. Lehtikompostissa puutarhajäte maatuu muutamassa vuodessa muhevaksi mullaksi ja sen voi palauttaa kotipihan kasvien käyttöön. Lisätietoja • jätehuoltosuunnittelija Aino Angervuori puh. 040 317 4356 Nurmijärven kunta • ympäristösuunnittelija Liisa Garcia puh. 040 314 4740 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus • ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala puh. 040 314 4741 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tietoa haitallisista vieraslajeista: • http://vieraslajit.fi/ Jätehuoltomääräykset • www.nurmijarvi.fi/ jatehuoltomaaraykset Ympäristönsuojelumääräykset Oksat ja risut kannattaa hyödyntää omassa puutarhassa. Haketettu oksasilppu sopii hyvin katteeksi hyötytarhassa ja esimerkiksi koristepensaiden alla estämässä rikkaruohojen kasvua. • http://web.tuusula.fi/ keskiuudenmaanymparistokeskus/ KUNTA TIEDOTTAA Kevätsiivous kotikylällä K eväiset Nurmijärven kunnan yleisten alueiden siivoustalkoot järjestetään huhti–toukokuun vaihteessa. Kunta tarjoaa talkoisiin osallistuville porukoille jätesäkit ja roskien kuljetuspalvelun. Talkoisiin osallistuvien porukoiden vetäjät mainostavat itse tapahtumaa ja tilaavat roskille noudon Lassila & Tikanojalta säkkejä noutaessa saatavien tarkempien ohjeiden mukaan. Kuva: Krista Jännäri Metsä-Tuomelan jäteasema avoinna la 9.5. ja 23.5. Jäteasema on avoinna pientuojille lauantaina 9.5. ja 23.5. klo 9.00– 14.00, jolloin jäteasemalla vastaanotetaan jätteitä jätteenkäsittelytaksan mukaisin hinnoin. H enkilöautolla ja/tai perävaunulla tuotaessa kompostointiin menevät haravointijätteet sekä haketettavat oksat ja risut otetaan kuitenkin vastaan veloituksetta. Haravointijätteet ja risut tulee tyhjentää eri vastaanottokentille jäteasemalla. Maksutta otetaan vastaan myös metallia, sähköromua, vaarallisia jätteitä (taksassa mainitut kohtuulliset määrät) ja kyllästettyä puuta (alle 1m3). Annetaan yhdessä roskille kyytiä! Tunnetko jokamiehenoikeudet? J Jätteenkäsittelytaksa saatavilla: www.nurmijarvi.fi > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto ja neuvonta > Metsä-Tuomelan jäteasema > Jätteenkäsittelytaksa. okamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Eri lait antavat, ohjaavat tai rajoittavat jokamiehenoikeuksia. Huomaathan, että voit tuoda haravointijätteiden ja risujen peräkärrykuormat jäteasemalle myös normaaleina aukioloaikoina 8,50 € kuormahintaan! Saat • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esim. viljelyksessä olevat pellot ja istutukset) Kuva: Terhi Ryttäri Jäteasemalle tuodut risut haketetaan, ja Kekkilä kompostoi haravointijätteet. Jätesäkkejä ja lisäohjeita kunnan varastolta: Varastotie 9 Puhelin 040 317 2325 Aukioloajat: ma–to 7–15.30 ja pe 7–13.45 Metsä-Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie Puh. (09) 2500 2315 Jätteiden vastaanotto auki: • arkisin ma-pe klo 7.30–17.15 • arkipyhien aattoina klo 7.30–15.45 www.nurmijarvi.fi > Asuminen ja ympäristö > Kadut, liikenne ja kunnallistekniikka > Jätehuolto ja -neuvonta Metsä-Tuomelan jäteasema on nyt Facebookissa! • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esim. telttailla riittävän etäällä asumuksista) • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia • onkia ja pilkkiä • kulkea vesistössä ja jäällä Et saa • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle • häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä • kaataa tai vahingoittaa puita • ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta • häiritä kotirauhaa • roskata • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Lähde: www.ymparisto.fi 19 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KUNTA TIEDOTTAA Kunnan tietoja lietekaivoista täydennetään K Nurmijärven alueen sekajätteet siirtokuormataan Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Jätteet toimitetaan kerran päivässä yhdistelmäkuljetuksina Vantaan Energialle. Hyötyjätteistä raaka-ainetta, sekajätteistä sähköä ja lämpöä Mitä teen lajitelluille hyötyjätteille? Nurmijärveläisten sekajätteet kuljetetaan nykyään Vantaan Energian jätevoimalaan. Siellä sekajätteestä tehdään sähköä ja kaukolämpöä. Vie pienmetallit, pakkauslasit, kartongit ja paperit omiin keräysastioihinsa omassa roskakatoksessasi tai lähimmällä ekopisteellä. Jätäthän ekopisteelle vain sellaisia jätteitä joille siellä on astia! Lajitteluohjeet ja Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset löytyvät kotisivuiltamme: www.nurmijarvi.fi/jatehuolto. Lähimmät ekopisteet ja sähkölaitteiden sekä muiden tuottajavastuunalaisten jätteiden keräyspisteet löytyvät osoitteesta: www.kierrätys.info. N urmijärven kunnalla ja Uudenmaan Woima Oy:lla on sopimus Nurmijärven asumisessa syntyvän sekajätteen hyödyntämisestä energiana. Uudenmaan Woima Oy on Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja Rosk’n Roll Oy Ab:n omistama yritys, joka myy Vantaan Energian jätevoimalan vapaata kapasiteettia. Mihin voin viedä vaaralliset jätteet? Jätteiden lajittelua jatketaan syntypaikalla Vaarallisia jätteitä vastaanotetaan MetsäTuomelan jäteasemalla kotitalouksista jätteenkäsittelytaksan mukaisia kohtuullisia määriä maksutta jäteaseman aukioloaikoina. Suurille, yli 200 litran erille öljyjätettä voi tilata ilmaisen noudon Lassila & Tikanojalta. Keräys on kilpailutettu valtakunnallisesti vuosiksi 2013-2017 ja kustannukset katetaan öljyjätemaksuista. Uuden voimalan käyttö ei poista lajittelun tarvetta, vaan jätteistä tulee edelleen erotella kotona bio-, hyöty- ja vaaralliset jätteet sekä sähkölaitteet. Ainoastaan lajittelun jälkeinen sekajäte menee poltettavaksi. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä näin saadaan arvokkaat raaka-aineet, kuten lasi ja metalli, kiertoon ja säästetään luonnonvaroja. Lasi ja metalli eivät myöskään pala polttolaitoksessa, vaan ne lisäävät syntyvän kuonan määrää. Valtakunnallinen öljyjätehuolto, puh. 010 636 6031 oil(at)lassila-tikanoja.fi Lajittele erikseen Biojäte Kompostori/erilliskeräys Pakkauslasi Metalli Paperi Kartonki Vaaralliset jätteet Jäteasemalle Sähkölaitteet Jäteasemalle Jäljelle jää sekajäte 20 NURMIJÄRVI 1 • 2015 evään aikana moneen postiluukkuun kolahtaa kirje, jossa kysellään jätevesien käsittelystä kiinteistöllä. Kirjeitä lähetetään niille kiinteistöille, joilla ei kunnan tietojen mukaan ole viemäriliittymää ja joilta ei ole lietteenkuljetusyrityksiltä saatujen tietojen perusteella kuljetettu viime vuonna lietteitä jätevedenpuhdistamolle. Kyselyn avulla täydennetään kunnan tietoja jätevesien käsittelystä lietteenkuljetusrekisterin pohjaksi. Viimeksi jätevesijärjestelmiä on selvitetty kymmenen vuotta sitten, joten paljon muutoksia on ehtinyt tapahtua. Toivomme, että kyselyyn vastaavat kaikki sen saaneet – myös ne, joilla on kiinteistöllään kantovesi ja huussi! Ekopisteille Tyhjennetäänkö lietekaivo lain velvoitteiden mukaisesti? Lisätietoa kunnan jätehuoltoviranomaiselta • Jätehuoltosuunnittelija Aino Angervuori, puh. 040 317 4356, aino.angervuori@nurmijarvi.fi • Laitosvastaava Hanna Rinne, puh. 040 317 4361, hanna.rinne@nurmijarvi.fi Jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii toimenpideluvan. Kunnan tehtävä on ylläpitää jätteiden kuljetusrekisteriä Jäteveden saostuskaivot, pienpuhdistamot ja umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään vuosittain hajaasutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) ja kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tyhjennysten enimmäisvälistä määrätään vesien suojelemiseksi, ja varsinkin oman kaivon ja juomaveden laadun turvaamiseksi. Kunta ylläpitää jätteiden kuljetusrekisteriä, kuten jätelaissa edellytetään. Tyhjennysvälien seuranta kuljetusrekisterin avulla on kunnan uusi tehtävä. Jätelaissa määritellyt tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta saadaan suoraan jätehuoltoyrityksiltä. Lisätietoa kunnan rakennusvalvonnasta • Tarkastusinsinööri Helena Vuori, puh. 040 317 2399, helena.vuori@nurmijarvi.fi • Rakennustarkastaja Heikki Mälkki, puh. 040 317 2397, heikki.malkki@nurmijarvi.fi Yleistä tietoa haja-asutusalueiden jätevesiasioista antavat • Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys VHVSY ry, vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso, puh. 044 767 1393, sanna.laakso@vesiensuojelu.fi • Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, ympäristösuunnittelija Anu Tyni, puh. 040 314 4728, anu.tyni@tuusula.fi ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, puh. 040 314 4740, liisa.garcia@tuusula.fi KUNTA TIEDOTTAA Lähes 200 uutta asuntoa vuokralle Teksti ja kuva: Virpi Tynkkynen Nurmijärven kunta on esimerkillinen vuokra-asuntojen tuottaja. Tammikuussa valmistui kaksi uutta kerrostaloa, eli 57 asuntoa Klaukkalaan, Tikantielle. Tänä vuonna on tarkoitus vielä valmistua toiset 70 asuntoa, joista 44 palveluasuntoa erityisryhmille. Sama tahti on budjetoitu jatkumaan vielä seuraavinakin vuosina. N urmijärven kunnan vuokraasuntotarjontaa hallinnoi Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy. Se on kunnan kokonaan omistama vuokrataloyhtiö, jonka omistuksessa on yhteensä reilut 1 500 asuntoa Kirkonkylässä, Klaukkalassa, Rajamäellä, Perttulassa ja Röykässä. Asuntojen keskivuokra on tällä hetkellä 11,30 €/ m2/ kk. – Asunnot ovat laadukkaita ja hyväkuntoisia. Esimerkiksi viimeksi valmistuneissa asunnoissa on kaikissa oma sauna ja lasitetut parvekkeet, kehuu Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Pertti Selkälä. Osa vuokra-asunnoista on valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoittamia asuntoja, osa puolestaan kovan rahan asuntoja. Asukas ei talon rahoitusmuotoa kaytännössä huomaa. – Erona on se, että ARA-asuntoihin voidaan valita ARA:n sääntöjen mukaisia asukkaita. Käytännössä se tarkoittaa joko vähävaraisia tai erityisryhmiin kuuluvia. Vapaarahoitteisiin asuntoihin saamme itse valita vuokralaisemme, Selkälä selventää. Vaikka asuntoja vuosittain valmistuu, niin yhä on pieni lottovoitto saada kunnan vuokra-asunto. Asuntoa hakee kuukausittain noin 500 ruokakuntaa, kun asuntoja vapautuu keskimäärin 15 huoneistoa kuukaudessa. Kärsivällisyys tosin saattaa kannattaa, sillä vuokraasuntoja tarjotaan myös sinnikkäimmille, eli heille, jotka ovat pisimpään kämppää jonottaneet. Vuokra-asuntohakemus on kerrallaan voimassa kolme kuukautta. Anomus raukeaa, jollei sitä uusi. – Mutta jos vuokra-asunnon saa, niin kunhan maksaa vuokransa ja noudattaa sääntöjä, on kunnan vuokraasunto käytännössä vaikka loppuelämän asunto, Selkälä naurahtaa. Hän sanookin, että asunnoissa asuu kahdenlaista väkeä: toisaalta heitä, jotka haluavat tai joutuvat asumaan vuokraasunnoissa ja toisaalta taas heitä, jotka tarvitsevat väliaikaista asuntoa elämäntilanteista johtuen. Nurmijärveläisyys ei ole vaatimus, vaan vuosittain noin kolmannes uusista vuokralaisista on ulkopaikkakuntalaisia. Mutta eläinrakkaille tämä asumismuoto ei sovi: asukkaille sallitaan vain yksi lemmikkieläin. – Selkeä suuntaus on, että kysyntää on yksiöissä ja pienissä kaksioissa. Vuok- Tällä hetkellä kysyntää vuokra-asunnoista on erityisesti Klaukkalan alueella. Niinpä uudet vuokra-asunnot valmistuvatkin juuri sinne, kertoo Pertti Selkälä. ra-asunnot kiinnostavat pieniä ruokatalouksia, Selkälä selventää. Kunnan keskuksista erityisesti Klaukkala kiinnostaa asukkaita. Tämä on huomioitu ja uudet asunnot valmistuvat tällä hetkellä sinne. Asumislaatuun satsataan myös vuokra-asunnoissa. Käytännössä tämä näkyy siinäkin, että lähes poikkeuksetta uusi asukas muuttaa vähintäänkin pintaremontoituun asuntoon. Nykyasukas ei huoli käytetyn näköistä huoneistoa. – Käytämme vuosittain kolme ja puoli miljoonaa euroa asuntojen re- monttiin. Siitä kaksi ja puoli miljoonaa euroa kuluu vanhojen asuntojen peruskorjaukseen. Vanhimmat asunnot ovat 1960-luvulta. Suurin osa vanhoista asunnoista on rakennettu 1980 ja -90-luvuilla, toimitusjohtaja kertoo. Nurmijärven hyvä uusien asuntojen valmistustahti johtuu Selkälän mukaan siitä, että kunnan ja vuokrataloyhtiön yhteistyö on tiivistä. – Esimerkiksi pystymme hyödyntämään kunnan kaavoitusta uusien asuntojen rakentamiseen, Selkälä selvittää. Yhteistyötä on myös sosiaalitoimen kanssa. Nurmijärven kunta on yksi harvoista Helsingin seudun kehyskunnista, joka on saavuttanut asuntotuotannossa asetetut tavoitteet. Vuokra-asuntotuotannossa päästään 80 prosentin toteutukseen, mikä on kehyskuntien parhaimmistoa ja pääkaupunkiseudun tasoa. – Palkkasimme juuri toisen asumisneuvojan. Tämän tehtävä on auttaa niitä asukkaita, joilla on ongelmia asumisensa kanssa. Käytännössä asumisneuvoja auttaa hyvinkin konkreettisesti, esimerkiksi kuljettamalla asiakastaan sosiaalitoimeen tai vaikkapa pankkiin raha-asioiden selvittämiseen, Selkälä toteaa. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy työllistää tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Sillä on sopimukset kahden huoltoyhtiön kanssa, joista toinen palvelee Klaukkala/Perttulan -alueen asukkaita ja toinen Kirkonkylä/Rajamäki/ Röykkä -alueen asukkaita. Tietoja asumisesta Nurmijärvellä: www.nurmijarvi.fi/asuminen 21 NURMIJÄRVI 1 • 2015 LIIKUNTA JA URHEILU IKÄIHMISTEN LIIKUNTA Sporttileiri 7–11 v. tytöille ja pojille UKK-kävelytesti Päiväleiri 1.–18.6. klo 9–16 Maaniitun koululla. Monipuolista ja hauskaa yhdessä tekemistä, liikuntaa sisällä ja ulkona sekä ilmaisu- ja kädentaitoja. Hinta: 220 € koko ajalta tai 80 €/vko sisältäen ohjatun toiminnan, päivittäiset ruokailut (lounas ja välipala) ja tapaturmavakuutuksen. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 80 lasta. Ilmoittautuminen: 7.5.2015 mennessä. www.nurmijarvi.fi/liikunta Lisätiedot: Mika Vänni p. 040 317 2048, mika.vanni@nurmijarvi.fi Tule testaamaan sydämen ja verenkiertoelimistösi kestävyyssuorituskyky UKKkävelytestillä. Testi on tarkoitettu terveille 20–65-vuotiaille, joilla ei ole ripeää kävelyä rajoittavaa sairautta tai vammaa. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton. Henkilökunta Liikuntapäällikkö Antero Lempiö p. 040 317 2050 Toimistosihteeri, salivuorot Jonna Kivi p. 040 317 4890 Toimialasihteeri, laskutus Paula Vanhakangas p. 040 317 2049 Petra Kela p. 040 317 2046 Mika Vänni p. 040 317 2048 palvelusihteeri Tuija Heiskanen Klaukkalan yhteispalvelupiste p. 09 2500 2560 Liikuntapaikkamestari Hannu Kokkonen p. 040 317 4002, Sääksin säpinät To 6.8. klo 10–16 Sääksjärven uimaranta. Mukavaa tekemistä koko perheelle rantalomapäivän ratoksi. Maksuton. Ei ilmoittautumista. Emme vastaa lasten valvonnasta toiminnan aikana. Katso tarkempi ohjelma: www. nurmijarvi.fi/liikunta Jos metsään haluat mennä nyt... Nurmijärven iltarastit tiistaisin 14.4.–27.10. Tarkemmat tiedot ja lähtöpaikat: www.nurmijarvi.fi/liikunta Kirkonkylä • liikuntapaikat, ulkoilualueiden hoito p. 040 317 4005 ja 040 317 4006 Porkkalan mökin varaukset Tekninen keskus Klaukkala, Klaukkalan urheilupuisto Ke 20.5. Kävelytestin lähdöt klo 17 ja 17.30 Klaukkala • liikuntapaikat, Klaukkalan voimailusali p. 040 317 4003 liikuntapaikat.klaukkala@ nurmijarvi.fi Rajamäki • liikuntapaikat p. 040 317 4007 liikuntapaikat.rajamaki@ nurmijarvi.fi Marjo-Kaisa Konttinen p. 040 317 4667 Liikuntapaikkojen hoito ja rakentaminen Kirkonkylä, Parkkimäen urheilukenttä Ti 19.5. Kävelytestin lähdöt klo 17 ja 17.30 Ma 4.5.–15.6.klo 18–18.45 Rajamäki, Rajakaaren alapiha, Kuntolanpolku. Maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista Liikuntapalvelut, sosiaali -ja terveystoimiala Nurmijärven terveysasema, Sairaalantie 2 (A-sisäänkäynti) Avoinna arkisin 8–15.30. Suljettu 29.6.–26.7.2015 Liikuntasuunnittelijat Riitta Hämäläinen p. 040 317 2047 Rajamäki, Rajamäen urheilupuisto Ma 18.5. Kävelytestin lähdöt klo 17 ja 17.30 Kahvakuula Yhteystiedot Wilfred Bungei Park Run for FUNds -juoksutapahtuman tuotto hyväntekeväisyyskohteisiin Nurmijärven kunta ja Nurmijärven yleisurheilijat järjestävät yhteistyössä TWC:n kanssa Winfred Bungei Park Run for FUNds-juoksutapahtuman lauantaina 8.8.2015 Nurmijärvellä. Tapahtumassa on 10 km kilpa- ja hölkkäsarja sekä lapsille oma juoksumatka korkeintaan 1 km koulun läheisyydessä. Osallistumismaksu on 20 € 31.5. mennessä, 1.6 alkaen hinta 23 €. Lapset alle 12–v. ilmaiseksi. Tapahtumaan ilmoit- Venepaikat toimialasihteeri Ulla-Maija Rinne p. 09 2500 2303 henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi tautuminen tapahtuu Juoksijakalenterin kautta www.juoksija-lehti.fi. Tapahtuman tuotto jaetaan hyväntekeväisyyskohteiden kesken, joita ovat nurmijärveläisten yleisurheilijoiden leiritystoiminta ja Keniassa kaksi koulua, joihin ostetaan koulutarvikkeita ja koulupukuja tai henkilökohtaisia liikuntavarusteita kuten juoksukenkiä. Reitti kulkee Nurmijärven kirkonkylällä myötäillen vanhaa järven pohjaa ja harjun reunoja. Reitillä juoksualusta vaihtelee kevyen liikenteen väylästä hiekka- ja peltoteihin, joita reitistä on suurin osa puistojuoksun tyyliin. Tapahtumakeskuksena toimii Lukkarin koulun piha-alue. Uusittu uimahalli avautuu kesäkuussa Rajamäen uimahallin peruskorjaus ja laajennus alkavat olla loppusuoralla. Uusittu halli avaa ovensa maanantaina 8.6. Valmistuessaan hallista löytyy • kuusi allasta • kuntosali • kolme ryhmäliikuntatilaa • neljä tavallista saunaa • kaksi höyrysaunaa Tervetuloa tutustumaan! rajamaen-uh.fi 22 NURMIJÄRVI 1 • 2015 KUNTA TIEDOTTAA Aleksis Kiven patsas saa ylioppilaslakin vappuaattona – koko perheen tapahtuma kirkonkylällä J Valtuuston kokoukset suorana lähetyksenä internetin kautta Valtuuston kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä kunnan kotisivujen kautta. Kokoukset videoidaan ja myös aiemmin videoidut kokoukset löytyvät netistä. V altuuston kokouksia on lähetetty netissä säännöllisesti syksystä 2013 lähtien. Sitä ennen lähetykset ja videoinnit olivat kokeiluluontoisia. Katsojamäärät ovat vaihdelleet kokousten aiheista riippuen noin 100:sta 400:an henkilöön. Muita suorana lähe- tettyjä ja videoituja kokouksia ovat olleet kuntauudistukseen liittyneet kuntalaistilaisuudet keväällä 2013 ja syksyllä 2014. Kokouksen asialistoihin voi tutustua etukäteen kunnan kotisivuilla. Listat löytyvät lisäksi kirjastoista ja Klaukkalan yhteispalvelusta. Kokoukset pidetään kunnanviraston valtuustosalissa. Ennen kesätaukoa pidettävät valtuuston kokoukset ovat keskiviikkoina 27.5. ja 17.6. o perinteeksi muodostunut tapahtuma kunnanviraston edustalla alkaa klo 17 Teatteri Pikku Kiven esityksellä. Nurmijärven puhallinorkesteri soittaa vapun alkutahdit. Kunnan tervehdyksen ja maljapuheen jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä lakittaa Kiven patsaan klo 18. Lakituksen jälkeen aukiolla pääsee nauttimaan Cantica-kuoron sekä Nummisuutareiden esityksistä. Tilaisuuden lopuksi puhallinorkesteri tahdittaa tanssiin. Yleisölle on tarjolla maksutonta simaa ja suolapalaksi on mahdollista ostaa grillimakkaraa. Aleksis Kiven patsas on lakitettu vapun aattona vuodesta 2006 lähtien. Nurmijärven kesäesite on ilmestynyt E sitteessä on tietoa kuntalaisille ja matkailijoille suunnatusta palvelutarjonnasta Nurmijärvellä. Sieltä löytyy tietoa eri käyntikohteista, esimerkiksi gallerioista ja museoista sekä paikkakunnan luonto- ja retkeilymahdollisuuksista. Mukana on myös runsaasti tietoa tulevan kesän tapahtumista. www.nurmijarvi.fi/valtuusto Nurmijärven kunta myy tai vuokraa omakotitontteja Kesäesitettä on saatavissa muun muassa kunnanvirastosta ja kirjastoista. O makotitontteja myydään tai vuokrataan kiinteällä hinnalla hakemusten perusteella Lepsämän Lintumetsän ja Jäkälätien, Kirkonkylän Krannilan sekä Rajamäen Saunatien alueilta. Myös muualla kunnan taajamissa on vapaana yksittäisiä tontteja. Haettavia tontteja on yhteensä noin 50 kpl. Tontit ovat jatkuvassa haussa ja tonttihakemukset käsitellään hakemusjärjestyksessä. Lisätietoja tonteista ja hakuehdoista löytyy kunnan kotisivuilta, jota kautta tontteja voi hakea myös sähköisesti. Tonteille pääsee rakentamaan heti. Tonttien hinnat ovat 40–120 €/m² kohteesta riippuen. Tonttien koko vaihtelee 660–1170 m². Hakulomakkeella jätetyt hakemukset on mahdollista toimittaa myös postitse osoitteella Nurmijärven kunta, Elinkeino- ja kuntakehityskeskus, Maankäyttö, PL 37, 01901 Nurmijärvi. Hakemukset voi myös jättää kunnanvirastolle, os. Keskustie 2 B, Nurmijärvi tai Klaukkalan yhteispalveluun, os. Kuonomäentie 2, Klaukkala. Tonteista ja rakentamismääräyksistä saa lisätietoja kaavoituksen asiakaspalvelusta, puh. (09) 2500 2350 tai puh. (09) 2500 2351. Klaukkalan yhteispalvelupisteessä on seuraavat palvelut: NURMIJÄRVEN KUNTA Puhelin 040 317 2560 • kunnan informaatio, esitteet, lomakkeet • hakemusten vastaanotto ja neuvonta • kunnan kuulutukset • lainhuuto- ja rasitustodistukset, kiinteistörekisteriotteet • yleisöpäätteet kirjaston aulassa Kunnanviraston kesäaukioloajat KELA Kunnanvirasto on heinäkuussa kiinni kolme viikkoa 6.–26.7.2015. Henkilökunnan lomat on keskitetty kyseisille ajoille kuitenkin niin, että välttämättömät toiminnot hoidetaan myös tänä aikana. Muulloin virasto on avoinna kesäaikana 1.6.–31.8. klo 8–15.30. Kelan asiakaspalvelu Klaukkalassa • Kelan palveluneuvoja on paikalla ti, ke ja to • Muina aikoina kunnan palvelusihteeri palvelee myös Kelan asioissa Kunnan puhelinvaihde palvelee ma-to klo 8–16, kesäaikana 8–15.30, perjantaisin klo 8–15, arkipyhien aattoina ja kunnanviraston sulkuaikoina klo 8–14. Ke 30.4. klo 17 Aleksis Kiven patsaan lakitus Punamullantie 1/Keskustie 2, Nurmijärvi. Vapaa pääsy. Lisätietoa kunnan verkkosivujen tapahtumakalenterista. Klaukkalan yhteispalvelu Kuonomäentie 2 (toinen kerros), 01800 Klaukkala puh. 040 317 2560 yhteispalvelu@nurmijarvi.fi Avoinna ma-pe klo 9–12 ja 13–16 (kiinni päivittäin klo 12–13) Poikkeavia aukioloaikoja: Kiinni 14.–15.5.2015 Kiinni kesällä 29.6.–31.7.2015 Klaukkalan Yhteispalvelu on kiinni 15.5. ja 29.6.–31.7. 23 NURMIJÄRVI 1 • 2015 NURMIJÄRVELLÄ TAPAHTUU HUHTI–ELOKUUSSA HUHTIKUU La 18.4. klo 18 Kevät keikkuen tulevi -kahvikonsertti Erkki Liikanen, säestäjänä Rami Rantanen harmonikka. Hinta 20 € (sis. tarjoilua) Rientola. Vanha Perttulantie 21, Perttula Järj. Perttula-Uotilan Martat www.perttula-uotilan.marttayhdistys.fi Ma 20.4 klo 17 Tarinat estradille: Haluatko Rosvolaksi sanataidepaja 8–12-vuotiaille. Vetäjänä taidekasvattaja Henna Laininen. Rajamäen kirjasto, Kiljavantie 1 www.nurmijarvi.fi/kirjasto Ti 21.4. klo 17.30 Röykän kyläilta Ulkoilutapahtuma lapsille ja aikuisille. Röykän urheilukenttä Järj. Röykän asukasyhdistys www.röykkä.fi Ti 21.4. klo 18 Tarinat estradille: Improvisoitua rakkautta Improteatteri Ilmoja Pidellyt esiintyy. Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 www.nurmijarvi.fi/kirjasto 21.–25.4. NTO Express! Tanssiopiston kevätnäytökset ti-pe klo 19, la klo 13 ja 18 Liput 12 / 8,50 € (alle 16 v.), ennakkoon mm. www.lippuagentti.fi. Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Nurmijärvi www.nto.fi Ke 22.4 klo 18 Sutela ja Salminen: Tunti Stand Uppia Liput 30,50 / 27,50 € (sis. palvelumaksun). www.lippu.fi Teatteri Kino Juha, Keskustie 7 www.teatterikinojuha.fi To 23.4. klo 17 Tarinat estradille: Hullun Hatuntekijän hattupaja Ohjaajana Iina Volotinen. Rajamäen kirjasto, Kiljavantie 1 www.nurmijarvi.fi/kirjasto Su 26.4. klo 14 Sibeliuksen lauluja Tuire Grönthalin oppilaat esiintyvät, Kumi Komori piano. Ohjelma 10 € Nurmijärven yhteiskoulu, Pratikankuja 8, Nurmijärvi www.nurmijarvenopisto.fi Su 26.4. klo 19 Säveliä ja Säveltäjiä Nurmijärveltä Cantica-kuoro esittää nurmijärveläisten säveltäjien musiikkia. Johtajana Arja Virtanen-Haapasalmi, Ritva Viitala-Aaltio, piano ja Elina Viitanen, sello. Ohjelma 10 € Klaukkalan kirkon monitoimisali, Ylitilantie 6, Klaukkala Ma 27.4. klo 17 Kansallinen veteraanipäivä Klo 17 hartaushetki Nurmijärven kirkossa, kunnianosoitukset Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoilla, Karjalaisten muistomerkillä ja Veteraanikivellä, juhla kirkossa ja juhlakahvit seurakuntakeskuksessa. Vapaa pääsy. Nurmijärven kirkko ja seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7 www.nurmijarvenseurakunta.fi 27.4.–30.4. Nurmijärven tanssiopisto: Pongaa piruetti! Tanssiopiston oppilaat esiintyvät yllättävissä paikoissa tanssipäivän kunniaksi. Pongaa piruetti kylillä kulkiessasi. www.nto.fi To 30.4. klo 17 Aleksis Kiven patsaan lakitus Ohjelmaa koko perheelle Aleksis Kiven patsas, Nurmijärvi www.nurmijarvi.fi/tapahtumat 24 NURMIJÄRVI 1 • 2015 TOUKOKUU 1.–16.5. Nurmijärven tanssiopisto: Pongaa piruetti! www.nto.fi Su 10.5. klo 15 Yksi laulu ylitse muiden Fiktiivinen pienoisnäytelmä Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen kohtaamisesta. Liput: 28,50 / 26,50 / 22,40 € (sis. palvelumaksun) www.lippu.fi tai 26/24/20 €, meebu@meebu.fi, ovelta tuntia ennen tapahtumaa. Teatteri Kino Juha, Keskustie 7 www.teatterikinojuha.fi Ke 13.5.2015 klo 19 Floran päivät Krannilassa Krannilan tila 300 vuotta. Ohjelmassa mm. musiikkiteatteriesitys ”Talo”. Liput: 20 €, myynti puh. 040 529 6332 Krannilan traktorihalli, Perttulantie 5, Nurmijärvi kk Järj. Krannilan asukasyhdistys ry To 14.5. klo 19 Jari Sillanpään konsertti Liput: 41,50 € (sis. 2,50 € kuluja) www.lippupalvelu.fi sekä Kauneushoitola Sariel ja Rajamäen uimahalli 40 €. Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Nurmijärvi Järj. LC Nurmijärvi Kanerva Su 17.5. klo 10 Kaatuneitten muistopäivä Kunnianosoitukset Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoilla sekä Karjalaisten muistomerkillä kirkonkylässä. Kahvitus Kirkonkylän ja Rajamäen seurakuntasaleissa. Vapaa pääsy. Nurmijärven kirkko, Kirstaantie 5-7 Rajamäen kirkko, Patruunantie 7 www.nurmijarvenseurakunta.fi 19.–22.5. ja 25.–27.5. klo 9–13.30 Taaborin toimintaviikot Työpajoja, tarinoita, opastuksia 4–8-vuotiaille. Pääsymaksu 8,50 €/lapsi, ryhmille ilmoittautuminen etukäteen, puh. 040 317 2509. Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.nurmijarvi.fi/museo To 21.5. klo 19 Nurmijärven musiikkiopisto: La primavera -kevätkonsertti Nurmijärven yhteiskoulu Pratikankuja 8, Nurmijärvi www.numo.fi La 23.5. klo 14 Rallisprint SM 2015 Lippu 10 €. Karhunkorven teollisuusalue www.nurmijarvenua.com Su 31.5. klo 9–16 Masiinameeting, Rompetori ja museoajoneuvonäyttely Parkkimaksu 5 € Kiljavantie 6, Rajamäki www.wanhatmasiinat.fi Su 31.5. klo 10–16 Nurmijärven toukomarkkinat Pratikankuja, Punamullantie ja Nurmijärven tori. Järj. Nurmijärven hiihtoseura www.nurmijarvenhiihtoseura.nettisivu.org KESÄKUU 3.–4.6. klo 18 Teatteri Pikku Kivi: Made in Finland! Kalastusopas turisteille? Kooste suomalaisesta kulttuurista, jossa seikkailevat Sibelius, Väinämöinen ja Seitsemän veljestä. Liput 10/5 €. Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.kivijuhlat.fi La 6.6. Eläköön Kivi! – Musiikkia, runoja ja draamaa klo 12 Johdattelua Aleksis Stenvallin maailmaan, Esko Rahikainen. Pappihan pojasta piti tulla -draamaopastus, Irja Rättö ja Mikko Hyypiö klo 14.00 Suomen suvessa Iiro Kajas, runot, Anu Lähdekorpi, piano Tuia Palonen, laulu, Eilakaija Sippo, runot Päivän juontaa ja Aleksis Kivi -tietovisaa vetää Jaakko Yli-Paavola. Palojoentie 271, Palojoki www.nurmijarvi.fi/museo Su 7.6. Rusthollari klo 13–16 Wanhan ajan koko perheen tapahtuma, jossa mm. wanhan tavaran myyjiä, vanhoja autoja, käsityöläisiä ja musiikkia. Nukarin koulu, Nummenniityntie 14, Nukari. Nukarin koulumuseo (Nukarintie 91) on avoinna tapahtuman ajan. Järj. Nukarin kylätoimikunta www.nukari.fi ELOKUU 1.–5.8. Kaikkien aikojen ZORRO Näytelmän ohjaus Taavi Vartia Liput: alk. 25/15 €, perhelippu 74 €. Puh. 044 346 8000 tai liput@taaborinkesateatteri.fi, www.lippu.fi. Palvelumaksut mahdollisia. Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.taaborinkesateatteri.fi Ke 5.8. klo 13–15 Kesäkeskiviikot Taaborilla • klo 13–13.30 Lasten oma opastuskierros • klo 13.30–15 Nonstop työpaja, teema: Keppihevosten maasto- ja esteratsastus Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.nurmijarvi.fi/museo Ke 10.6. Nuorten eliittikisat Mukana Suomen parhaat 17–19-vuotiaat yleisurheilijat. Klaukkalan urheilukenttä, Kuntotie 3 Ke 24.6 klo 13–15 Kesäkeskiviikot Taaborilla Taaborinvuoren museoissa on opastuksia ja ohjattua maksutonta toimintaa perheille. • Klo 13–13.30 Lasten oma opastuskierros ”Hiljan matkassa” • Klo 13.30–15 Nonstop työpaja, teema: Pyykillä Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.nurmijarvi.fi/museo 26.–28.6. Kivi-juhlat: Aleksis Kiven Nummisuutarit Näytelmän ohjaus Atro Kahiluoto Liput alk. 25/23/15 €, www.netticket.fi Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34 www.kivijuhlat.fi HEINÄKUU Ke 1.7.–29.7. klo 13–15 Kesäkeskiviikot Taaborilla • klo 13–13.30 Lasten oma opastuskierros • klo 13.30–15 Nonstop työpaja. Teemat: 1.7. Sepän pajalla taotaan 08.07. Merkkien ja mittojen maailma 15.07. Pienoismalleja hirsitaloista 22.07. Puujaloin ja pusseilla 29.07. Lypsyllä Taaborinvuori Koulunkulmantie 34, Palojoki www.nurmijarvi.fi/museo 1.7–4.7. Kivi-juhlat: Aleksis Kiven Nummisuutarit Näytelmän ohjaus Atro Kahiluoto Liput alk. 25/23/15 €, www.netticket.fi Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34 www.kivijuhlat.fi 23.7. – 31.7. Kaikkien aikojen ZORRO Näytelmän ohjaus Taavi Vartia Liput: alk. 25/15 €, perhelippu 74 €. Puh. 044 346 8000 tai liput@taaborinkesateatteri.fi, www.lippu.fi. Palvelumaksut mahdollisia. Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34, Palojoki www.taaborinkesateatteri.fi Lisätietoa tapahtumista: www.nurmijarvi.fi/tapahtumat La 8.8. klo 15 Taaborinvuori soi: Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani feat. Yona Liput: alk. 22 €, lapset alle 7-v. ilmaiseksi. www.lippu.fi, portilta tuntia ennen esitystä. Järj. Nurmijärven kulttuuripalvelut www.nurmijarvi.fi/tapahtumat Su 9.8. klo 10–16 Nurmijärven Elomarkkinat Nurmijärven kk www.nurmijarvenhiihtoseura.nettisivu.org 13.8., 15.–16.8. ja 18.–19.8. Kivi-Juhlat: Aleksis Kiven Nummisuutarit Näytelmän ohjaus Atro Kahiluoto Liput alk. 25/23/15 €, www.netticket.fi Taaborinvuori, Koulunkulmantie 34 www.kivijuhlat.fi La 22.8. klo 10–18 Klaukkalan kyläpäivä Ohjelmaa koko perheelle. Klaukkalan urheilualueen jalkapallohalli, Kuntotie 3, Klaukkala La 29.8. klo 9.30 Rajamäen kyläpäivä Ohjelmaa eri puolilla Rajamäkeä www.rajamaenkylapaiva.fi GALLERIA TOIVO 2.3–30.4. Jenni-Juulia WallinheimoHeimonen ja Sanni Purhonen 2.5.–30.6. Heinrich Ilmari Rautio 1.7.–29.8. Sari Stajevic-Teodosin Klaukkalan kirjasto Kuonomäentie 2, 01800 Klaukkala GALLERIA VILLE 1.4.–23.4. 29.4.–13.5. 20.5.–4.6. 12.6.–30.7. Ilari Hautamäki Nurmijärven kuvataidekoulu, Nuorisopalvelujen taidepajat Pirjo Honkala, Marketta Lindberg, Niko Saarinen Punamullantie 1, 01900 Nurmijärvi Gallerioiden aukioloajat ma-to klo 10–20, pe klo 10–18, la ja aattoina klo 10–16. 1.6.–9.8. pe 10–16, la suljettu. Lehti ei vastaa ennakkotietoihin tulevista muutoksista.
© Copyright 2024