1. No category

Metsänomistajat
SAVOTTA
Metsänhoitoyhdistys Savotan tiedotuslehti
www.mhy.fi/savotta
3/2015
16.9.2015
Metsäno
IISALMI • JUANKOSKI • KAAVI •LAPINLAHTI • NILSIÄ
PIELAVESI • SONKAJÄRVI • VARPAISJÄRVI •VIEREMÄ
SIVU 3
Metsänhoitoyhdistyksessä
on paras tieto paikallisesta
puukauppatilanteesta.
SIVU 5
Korjuupalvelumme
hoitaa harvennukset ja
energiapuun hakkuun.
SIVU 7
Mhy Savotan alueella
ennätysvuosi lannoituksissa.
Kysy meiltä kasvun
lisää metsääsi.
NYT ON HYVÄ AIKA HOITAA METSÄT KUNTOON!
TAIMIKONHOITO, HOITOHAKKUUT JA LANNOITUS PALKITSEVAT
METSÄNOMISTAJAN SEURAAVASSA PUUKAUPASSA.
2
Metsänomistajat • Savotta
Toiminnanjohtajan palsta •
Miksei Iisalmen bioöljytuotantoa saada käyntiin?
B
ioöljytehtaan rahoitus tarvitaan nopeasti, jotta kuitupuulle saadaan kysyntää ja Pohjois-Savon puukauppaan vauhtia.
Suomen talous jatkaa laskukiitoa. Hallitus tekee
hartiavoimin töitä elvytyksen eteen. Hallitusohjelmaan
neuvoteltiin tavoitteita biotalouden alueelle. Metsästä
katsottuna ne näyttävät hyviltä.
Kymmenen vuoden strategisessa tavoitteessa on todettu, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechnin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä tullaan parantamaan
vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan uusia
työpaikkoja sekä edesautetaan Suomen ilmastotavoitetta.
Tavoitteena on myös korvata fossiilista tuontienergiaa puhtaalla ja uusiutuvalla energialla. Hallituskaudelle on myös määritelty kärkihankkeita. Päästöttömän,
uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin,
että sen osuus 2020 luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja
omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen.
Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisen biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
BIOTALOUS VAHVASTI HALLITUSOHJELMASSA
Iisalmen Soinlahteen on suunnitteilla Green Fuel Nordic Oy:n bioöljytehdas. Yhtiön investointiohjelma tukee
hallitusohjelman biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen
tavoitetta erinomaisesti. Toteutuessaan jalostamon työl-
listävä vaikutus on yli 300 henkilöä.
Toteutuessaan GFN laitos tarjoaa paikallisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille. Laitos tulisi olemaan
edelläkävijä toisen sukupolven biopolttonesteiden jalostamisessa.
KUITUPUUTA RIITTÄÄ
Ylä- Savon puuvarat ovat uusimman inventoinnin mukaan 70 miljoonaa kiintokuutiota. Tästä jopa 70 prosenttia on kuitupuuta. Hakkuut ovat viime vuosina
reilun miljoonan luokkaa kun hakkuumahdollisuudet
ovat 400 – 500 000 kiintokuutiota suuremmat. Säästöä
on kertynyt jo pitkään. Tällainen ylituotantotilanne tuo
puukauppaan omat piirteensä.
Hakkuissa on alueellisia eroja. Varsinkaan toimintaalueemme pohjois-osien lähellä ei ole kuitupuuta käyttäviä laitoksia. Energiapuun käyttö on rajallista.
Kaikki palaset näyttävät olevan kohdallaan. Moni
asia puoltaa bioöljyä tuottavan laitoksen rakentamista.
Viimeksi viime viikolla Savon Voima ilmoitti koepolttavansa bioöljyä Iisalmen Parkatin laitoksella.
MIKSI IISALMEN SOINLAHDESSA BIOÖLJYREKAT
EIVÄT LIIKU?
Uusia puunkäyttöpaikkoja on suunnitteilla ja jopa rakenteilla. Metsäteollisuus ryn jäsenet ovat suunnitelleet
uusia investointeja. Metsäteollisuus ryn edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 17.8.2015 kertoo paljon. Pakarisen mukaan biotalouden työpaikat rakentuvat olemassa olevan
teollisuuden yhteyteen. Puunkäytön kannalta varmasti
järkevää, mutta tarkoittanee myös, että ulkopuolisia toimijoita ei hyvällä katsota.
Metsän kannalta katsottuna kaikkia tarvitaan ja eri
käyttökohteet tukevat toisiaan. Pienpuuhakkuista kertyvä energia- ja kuitupuu ohjataan paikalliseen bioöljylaitokseen, varsinaisista harvennushakkuista kertyvät puut sellu- ja paperitehtaille sekä harvennus- ja uudistushakkuiden tukkipuut lähiseudun sahalaitoksille.
Bioöljytehdas voi käyttää myös lähiseudun sahojen sivutuotteena tulevaa puuhaketta hyväkseen.
Rauno Karppinen
Puheenjohtajan ajatuksia •
Sadonkorjuun aika
L
oppukesä ja syksy on perinteisesti sadonkorjuun aikaa. Tänäkin vuonna metsä on näyttänyt sadon suhteen monimuotoisuutensa; lakkoja, mustikoita, metsävattuja ja sieniä on ollut runsaasti kerättäväksi ja ja
puolukat ovat vasta kypsymässä. Kaiken huipuksi metsästyskaudesta on parhaimmat viikot alkamassa. Erähenkiselle luontoihmiselle nämä viikot ovat vuoden parasta aikaa.
Sateinen kesä on ollut haasteellinen puunkorjuulle, mutta vastaavasti monin paikoin metsä on tykännyt
kosteista ja viileistä sääolosuhteista. Viime viikolla kiertelin katsomassa keväällä istutettuja puuntaimia ja varsinkin karuilla mailla taimet olivat tykänneet sateista ja
kesän kasvut olivat hyviä. Mutta hyvätkin kasvut menevät hukkaan, jos taimikonhoitoon ei muisteta satsata.
Muutama kuukausi sitten voimaan tullut uusi Kemera-laki painottuu aiempaa enemmän juuri taimikon-
hoitoon. Laissa on uutena tukimuotona taimikon varhaishoito ja se mahdollistaa tuen saamisen jo varsin
nuoren taimiston hoitoon. Jos jollakin metsänomistajalla ei ole mahdollisuutta itse raivata taimikoitaan, kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja hoidattaa taimikot kuntoon ja hyödyntää tarjolla olevat tuet. Tänä vuonna Kemera -tuet ovat vielä kohtuullisen
hyvällä tasolla. Kun tiedetään.kuinka kuralla valtion talous on, niin myös metsänhoitoon kohdistetut tuet tulevat tulevina vuosina pienenemään.
Metsänhoidossa ei sadonkorjuuta mitata korillisina vaan satoa korjataan puukauppojen muodossa. Tämä vuosi on kaiken kaikkiaan ollut puukauppojen osalta varsin heikko.
Ollaan huolestuttavan paljon jäljessä parhaimpien
vuosien kauppamääristä. Varsinkin pienpuun osalta
tarvittaisiin kipeästi lisää uusia käyttökohteita. Toivot-
tavasti Kuopioon suunnitteilla oleva havusellutehdas
ja Iisalmeen suunnitteilla oleva bioöljytehdas toteutuisi. Silloin pienpuun myyntiongelmat olisivat ratkaistu.
Loppukesän aikana on kuulunut varovaisia arvioita
siitä, että syksyn myötä puukauppa piristyisi. Toivottavasti nämä arviot osuvat oikeaan, sillä muuten tämän
vuoden korjuutulo metsästä jää melko heikoksi.
Kaikesta huolimatta iloista syksyä.
Tapio Tolppanen
Erikoinen puu •
”Sitä tulee metsässä samotessaan niin onnelliseksi, kun puutkin hymyilee tervehdykseksi!
Eikös tämä pahka olekin ilmiselvä hymynaama?”, toteaa metsäasiantuntija Saara Koskinen.
Nappaa kuva luonnon oikusta tai muusta mielenkiintoisesta luontokohteesta. Lähetä kuva
ja lyhyt kuvaileva teksti lehden toimitukseen
(paivi.maki@forcomm.fi). Julkaisemme kuvasi
muidenkin metsän ystävien nähtäväksi.
www.mhy.fi/savotta
Metsänomistajat
METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTAN TIEDOTUSLEHTI
Lehti postitetaan kaikille Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsenille.
Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
JULKAISIJA Mhy Savotta
VASTAAVA TOIMITTAJA Jukka Haataja
P. 0400 172274, jukka.haataja@mhy.fi
PAINOS 7100 kpl • PAINO Salon lehtitehdas
TAITTO ForComm
KANNEN KUVA Heimo Korhosen kanssa lannoitetussa
männikössä on Mhy Savotan Antti-Jussi Väänänen.
Kuva: Päivi Mäki
metsänhoitoyhdistys
SAVOTTA
Metsänomistajat • Savotta 3
Itä-Suomen puukauppa käynnistymässä
Saara Koskinen
Vuoden alkupuolen vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat touko-kesäkuulle. Lomat hiljensivät markkinat ja syksyn puukauppa on
käynnistynyt varsin verkkaisena.
Tammi-elokuun myyntimäärät PohjoisSavossa ovat noin 1,5 milj. m3. Määrä on
vain muutamia prosentteja alempi kuin
viime vuonna. Valtakunnallisesti myynnit ovat kuitenkin 10 % edellisvuodesta
jäljessä.
Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista
kertyvän puun määrä, ja ostajien raakaainevarannot ovat hieman supistuneet.
Tämä ei kuitenkaan ole heijastunut puumarkkinoille. Markkinoilta raportoidaan
edelleen havukuidun ylitarjonnasta. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan myös
heikko energiapuun kysyntä. Tukkipuun
markkina on ollut tasapainoisempi, mutta kysynnältään vaisu.
Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille
on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa. Teollisuuden varannoissa on merkittäviä määriä edellisiltä vuosilta siirtyneitä talvikorjuukohteita.
UUSI TUOTANTO KOHENTAA
KYSYNTÄÄ
Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan
käynnistyminen lisää jo lähikuukausina
havukuidun kysyntää ja roima parannus saadaan sitten tuonnempana Metsä Groupin Äänekosken tehtaan käynnistyessä. Lisäksi on hyvä nippu muitakin puun käyttöä lisääviä suunnitelmia.
Myös energiapuumarkkinoiden heräämistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta
on positiivista myös se, että tuontipuun
määrät ovat selvässä laskusuunnassa.
Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta.
Tukkikauppa on kuitenkin metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia.
Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta.
Valmiin sahatavaran varastot ovat korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet
tuotannon supistuksista syksyä koskien.
Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne.
Vaikka nyt puumarkkinoilla näyttää harmaalta, on kuitenkin tosiasia, että puunkäyttö on kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan
teollisuus tarvitsee merkittävän määrän raaka-ainetta ja markkinat vilkastuvat jossakin vaiheessa. Itse asiassa aivan
tuoreimmat elokuun jälkipuoliskon ostotilastot kertovat ainakin hienoisesta puukaupan piristymisestä Itä-Suomessa.
METSÄNHOITOYHDISTYSTÄ
KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ
Onnistuneen puukaupan resepti on ennallaan: 1. Aloita puukaupan valmistelu
yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen 2. Suunnittele yhdessä oman
metsäasiantuntijan kanssa mihin hakkuut kannattaa kohdistaa 3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi hinnoista myös
eri ostajien tukinkatkonnasta 4. Varmista korjuunvalvonta 5. Sovi samalla myös
uudistamistöiden hoidosta.
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii metsänomistajan tavoitteista lähtien. Samalla se tuo turvaa ja vaivattomuutta koko
puukauppaprosessiin.
Timo Leskinen kenttäjohtaja
MTK Metsälinja
Varkauden tehtaan muutokset käynnissä
Havupuun kysyntä Pohjois-Savossa on
paranemassa Stora Enson Varkauden
tehtaiden muutoksen myötä. Hienopaperin teko lopetettiin ja jatkossa tehdään
sellua havukuitupuusta. Sellu jalostetaan
edelleen kartongiksi.
Elokuun 25. päivä oli entisen sellutehtaan viimeinen päivä ja kuun vaihteessa
päättyi myös hienopaperitehtaan toiminta. Muutostyöt ovat jo alkaneet ja pitkäkuituisen havusellun tuotanto on tarkoitus käynnistyä jo muutaman viikon kuluttua.
Uusiutuva paperikone tuottaa kartonkia: pääasiassa ruskean aaltopahvin
pintakerrosta. Tuote tehdään havusellusta ja tavoitteena on hankkia noin miljoona kuutiometriä lisää havupuuta Varkauden ympäristön yksityismetsistä. Puusta 2/3 osaa on mäntyä ja 1/3 kuusta.
Sellulla on hyvä markkinatilanne,
joten sellutehdas käynee jatkossa ko-
ko ajan täysillä. Jos kartonkikone ei ime
kaikkea sellua, voidaan yli jäävä osuus
myydä markkinaselluna muille tehtaille
tai markkinoille.
VIILUPUUTEHDAS ENSI VUONNA
Varkauteen on tulossa ensi vuonna myös
uusi viilupuulinja. Tehtaassa tehdään
maailman suurimpia rakennuslevyjä.
Levyjen pituus on jopa 25 metriä.
Viilupuun raaka-aineena käytetään
järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Tukeista
sorvataan viilua ja siitä rakennetaan kerroksittain liimaamalla ja jatkamalla hyvinkin massiivisia levytuotteita.
Viilupuutehdas käyttää 250 000 kuutiometriä puuta ja tuo 80 uutta työpaikkaa tehtaalle ja puunhankintaketjuun
noin 70 työpaikkaa. Tehdas aloittanee
kesällä 2016.
Jukka Hujala, metsäasiantuntija
MTK metsälinja
4
Metsänomistajat • Savotta
Onko kuusen istutuksesta
kulunut jo 3-5 vuotta?
Savotan Sannin terveiset •
Saara Koskinen
Jos kuusen taimikkosi on noin metrin pituista ja poistettava puusto alle kaksi
metristä, kannattaa ehdottomasti tutkia soveltuisiko taimikkosi konekitkentään.
Sanni harjoittaa tehometsätaloutta
Sanni: Tiijjätkö Oeva, että minusta sitä on tullunna melekonen
tehomehtätallouvven harjottaja!
Oiva: Vai niin. Mitäs Sanni tuolla mahtaa tarkoittaa?
Sanni: Minäpä sulle huastan! Nuapurin ukko rupes viime kevväänä
ostattelemaan minun mehtäpokaletta itelleen. Tiijjä vaekka kauppoehin oes
piästynäkkii, mutta nyhtäs ukko-ruasu ihan viärästä narusta! Rupes niät
väettämään, että kun minä en ymmärrä metästä mittään ja että minun
hotteissa männöö metän aeka ihan hukkaan, niin joutaa se mehtä poes
minulta kuleksimasta! ”Johan pomppas”, minä sille sanoin enkä myönnä!
Oiva: Eipä tiennyt naapuri, että Sannilla on metsäasiat aika hyvin hanskassa.
Sanni: Hanskassa on eikä hanskat ou ies hukassa! Mietippä vuan, mitenkä tehokkaassa hoejjossa se pellontausmehtäkii minulla on: toukokuussa
teijjän metsurit istutti kuusentaemet toessatalaviselle aakulle ja minä keräsin
samalta aakulta ämpärillisen korvasieniä.
Oiva: Oikein gourmet-ruokaa!
Sanni: Kurmetta on! Juhannuskesällä sitte samat ukot raevas viereisen
taemikon ja kyllä ne tekivättiin mahottoman kommeeta jäläkee ja kemeraavut tulj vielä kaapantekijäesenä. Niin, ja talaven vastat ja uunluuvvat.
Ne minä tein ite!
Oiva: Komea nuori kuusikko siellä nyt onkin.
Sanni: Heinäkuulla pistettiin sitte ne teijjän korjuupalavelun konneet
harventammaan se isävaenoon kylyvämä männikkö. Melekoset pinothan
sieltä kertykii tiepuoleen, mäntyropsia ja niitä olemattoman kokosia
parrutukkijakkii.
Oiva: Hyvän tilinhän sinä siitä harvennuksesta teitkin. Ja nyt metsäkin sai
uutta puhtia kasvuunsa.
Sanni: Saehan se puhtija, kun vielä pärskäytettiin mehtäkonneella lannat
kankaalle. Sinähän sitä lannotussavottata minulle ehotit ja lannat ja
lannottajan hommasit. Nytpähän näkköö nuapurin ukkokii, että mittee
Sanni metästä ymmärtää! Tämä se on sitä tehomehtätalloutta parraillaan!
KONEKITKENNÄLLÄ SAAT KAUASKANTOISET HYÖDYT!
• Kun lehtipuut poistetaan juurineen, vesominen vähenee. 60-70 prosentilla kohteista tarvitaan
vain yksi taimikonhoitokerta ennen ensiharvennusta, mistä seuraa merkittävä kustannussäästö.
• Taimikon kasvu paranee, sillä taimet pääsevät heti vapaaksi haittaavasta vesakosta.
• Hirvituhot vähenevät, kun lehtipuuvesakko ei ole enää hirviä houkuttelemassa.
• Männynjuurikäävän riski pienenee.
• Alueen virkistyskäyttö paranee.
• Mikäli taimikossa on boorin puutetta, kustannussäästöä tuo myös nestemäisen boorin levitys
samanaikaisesti kitkennän yhteydessä.
• Kitkentä sopii myös männyn taimikkoon, kun istutuksesta on kulunut 5-7 vuotta.
HYVIÄ KOKEMUKSIA KITKENNÄSTÄ
”Kyllä tässä lajissa kiinnostaa kustannussäästöt ja kitkennän hyödyt” kertoo Ylä-Savon seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Ilmo Juutinen. ”Jo samalla kasvukaudella kitketyssä taimikossa on havaittavissa vesomisen vähentymistä. Kaikki perustuu siihen, että lehtipuuvesakko kitketään maasta juurineen.” Ilmo täydentää. Seurakuntayhtymän taimikoissa kitkentää on tehty sopiviin taimikoihin jo usean vuoden ajan.
KEMERA-TUKEA VARHAISHOITOON
Oiva: Melko tehokkaaltahan tuo kieltämättä kuulostaa.
Sovi ilmainen maastokäynti, niin varmistamme kohteesi soveltuvuuden konekitkentään. Konekitkennän hinnat ovat alkaen 490 €/ha, mutta uuden kemeran mukainen tuki tuo helpotusta kustannuksiin.
Tukea saa 160 €/ha taimikolle, jonka keskipituus on vähintään 70 cm.
Sanni: Niin, eikä siinä vielä ollunna ies kaekki! Puolukat vielä kerreen parin
viikon piästä männikön laijjasta ja myön. Ens vuonna suattaa siltä kankaalta
löytyvä melekoset apajat mustikkata tai tiijjä vaekka nousoo tattija ja
kanttarellijakkii kerätä asti.
Pielavedellä uusi sopimusurakoitsija
Oiva: Monenlaista hyvää se metsä antaa.
Sanni: Antaa se. Minä taijjannii ruveta vokottelemaan sitä nuapurin ukkoo,
että myö tok minulle nuo mehtäs ränsistymästä, niin minä pistän ne
tuottamaan!
Metsäkuljetus Hyväriset Oy aloitti Pielavedellä Mhy Savotan sopimusyrittäjinä hakkuissa ja
maanmuokkauksissa. Yhteistyötä Hyväristen
kanssa on ollut jo Mhy Pielaveden aikoina, joten
työt on saatu rullaamaan helposti uudelleen.
Reijo Hyvärinen kertoo, että Hyväriset Oy:n
kalustossa on neljä omaa hakkuuketjua ja neljä
kaivinkonetta. Alihankkijoita käytetään tarpeen
mukaan. ”Viime vuonna oli parhaimmillaan töissä 12 koneketjua. Työmaat ovat ympäri Pohjois-
Savoa, ja nyt Savotan kanssa työskennellään kotikulmilla Pielavedellä.”
”Yrityksen perustivat isäni ja setämies vuonna
1965. Tänä päivänä töissä on 19 henkilöä omistajat
mukaan lukien. Kun joukkoon lasketaan alihankkijat, niin työllistämme kaiken kaikkiaan lähes
50 henkilöä. Velipoika Raimo hoitaa työnjohdon
kentällä, Mikko-serkun vastuulla on korjaamotoiminta ja minä hoidan hallinnollisen puolen”,
Reijo Hyvärinen kiteyttää.
Metsänomistajat • Savotta 5
Kysy Savotan vaihtoehto puukauppaan!
Mhy Savotan puunkorjuupalveluun mahtuu hyvin leimikoita vielä tälle syksylle ja ensi talveen.
Hoidamme ensiharvennukset, harvennukset, energiapuun hakkuun ja hakkuutähteiden keruun.
Ota yhteyttä, niin saat yhden
tarjouksen lisää puukauppaasi.
Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu on perinteisten
pystykaupan ja hankintakaupan vaihtoehto. Puut myydään
hankintakauppana metsänomistajan lukuun ja me huolehdimme puunkorjuusta ja puutavaran välityksestä ostajille. Mhy:n
luottourakoitsijat hoitavat korjuutyön.
Puunkorjuupalvelun kautta
saat hyödynnettyä energiapuukohteet ja ketjutettuna pienetkin
leimikot, jotka eivät muutoin
kelpaisi ostajille. Tarvittaessa
onnistuu nopeakin korjuu. Kartoitamme kuviot, missä tarvitaan ennakkoraivuuta ja huolehdimme mahdolliset kemera-tuet
metsänomistajan tilille. Mikäli
metsäomistajalla on lannoitustarpeita, maalannoitus onnistuu
hakkuun jälkeen samoja ajouria pitkin. Meillä on paljon puunostajia yhteistyökumppaneina,
joten katkonta saadaan leimikkoon sopivaksi. Leimikolta voidaan kerätä tukit, pikkutukit,
parrut, kuidut ja energiapuut.
Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa on metsureita vaativien kohteiden hakkuita varten.
Voimme ottaa korjuupalveluun
myös sellaisia nuorten metsien
hakkuita, joita ei voida korjata
koneellisesti.
HAKKUUTÄHTEET HYÖDYKSI
Korjuupalvelu hoitaa myös hakkuutähteiden keruun aukoilta.
Hakkuutähteistä metsänomistaja saa muutaman euron kiintokuutiolta. Keruu edellyttää, et-
sa hankintakauppatuloa. Metsävähennys tehdään korjuupalvelun tekemissä hankintakaupoissa koko puunmyyntitulosta.
Vasta tämän jälkeen vähennetään korjuukulut. Pystyt näin
hyödyntämään metsävähennyksen parhaalla mahdollisella tavalla.
Alla olevassa esimerkissä
pystykaupassa 2400 euron puukauppatulosta
jouduttaisiin
maksamaan pääomatuloveroa
720 euroa. Puunkorjuupalvelun
kautta puukauppatulo on myös
2400 euroa, mutta verolta olisi
vältytty kokonaan. Metsävähennys lasketaan aina pääomatulosta 3600 € ja korjuukulut 15 €/m3
saadaan kokonaan vähentää verotuksessa.
tä hakkuukoneen kuljettaja pui
hakkuun yhteydessä hakkuutähteet erilleen omiin kasoihin,
jolloin ne voidaan kuljettaa tien
varteen varastoitavaksi ja edelleen myytäväksi. Hakkuutähteiden ajo tapahtuu kesäkuukausien aikana. Tällöin ne ehtivät
kuivahtaa ja suurin osa neulasista ja lehdistä varisee maahan,
eikä ravinteita kulkeudu turhaan pois metsästä. Lisäksi hakkuutähteiden lämpöarvo pysyy
mahdollisimman hyvänä, kun
niitä ei ajeta tuoreena varastolle.
Metsämaan muokkauksen
ehtii tehdä hyvin sitten syyspuolella. Hakkuutähteiden ajolla on metsäkoneyrittäjille merkittävä työllistävä vaikutus,
koska kesäaika on normaalis-
ti metsähakkuiden osalta hiljaisempaa aikaa. Hakkuutähteiden keruu helpottaa huomattavasti uudistusalalla liikkumista.
Maanmuokkauksen laatu paranee sekä itse istutustyö ja myöhemmin myös taimikon varhaishoitotyö on helpompaa, kun
risut eivät pyöri jaloissa. Parhaiten hakkuutähteiden keruuseen
soveltuvat kangasmaiden kuusivaltaiset päätehakkuuleimikot,
koska näissä metsään jäävien
hakkuutähteiden määrä on suurin. Harvennuksilta hakkuutähteitä ei kerätä.
HYÖDYNNÄ METSÄVÄHENNYS
– SAAT ENEMMÄN KÄTEEN
Korjuupalvelun kautta myydyn
puun myyntitulo on verotukses-
Mhy Savotan puunkorjuupalvelun yhteistyökumppanit •
Pikkutukkia sahaukseen
Kiurutimber Oy on Kiuruvedellä toimiva yksityinen sahalaitos, joka käyttää vuositasolla noin 82 000 m3 pikkutukkia, jonka latvaläpimitta on 10-16 cm. Tukkipituudet
ovat 3,1-4,3 metriä. Vuosituotanto on noin 32 000 m3 valmista sahatavaraa, josta noin
60 % on mäntyä ja 40 % kuusta. Liikevaihtoa kertyy hiukan alle 10 miljoona euroa.
Kaikki raaka-aine hankitaan lähialueelta. Sahalla ei ole erillistä metsäosastoa, vaan
raaka-aine ostetaan useilta eri yhteystyökumppaneilta sahalle toimitettuna.
Tuotannon päämarkkinat ovat kotimaan lisäksi Egypti, Englanti ja Saksa. Sahalaitoksen toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen ja joustavuuteen, niinpä tukit lajitellaan ja sahataan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Pienimmät tukit sahataan pääasiMhy Savotan
assa parruiksi, joiden päämarkkina-alue on
puunkorjuupalvelu
välittää asiakkaidensa
Egypti.
puuta
Sahakoneena Kiurutimberillä on Veisto
Oy:n malli, joka sopii hyvin pienpuun saha- sahoille
ukseen. Laitos on ns. kombi-mallia, jossa osin
- parruveistämöille
samaa laitteistoa hyödynnetään yhtä aikaa
- pylvästuotantoon
sahauksessa ja paketoinnissa.
- vaneritehtaille
Saha työllistää suoraan noin parikym- sellutehtaille
mentä henkilöä ja välillisesti arviolta toisen
- energialaitoksille
parikymmentä, kun otetaan huomioon koko
toimitusketju metsästä asiakkaalle asti.
PYSTYKAUPPA 240 m3
KORJUUPALVELU 240 m3
kantohinta 10 €/m3
hankintahinta 25 €/m3
korjuukulut 15 €/m3
nettohinta 10 €/m3
Pääomatuloa 2400 €
Hankintakauppatulo 6000 €
Ei metsävähennystä
Metsävähennys 60% = 3600 €
Korjuukust. vähennyskelpoisia
vero 30% = 720 € ei veroa
Nettotulo 1680 € Nettotulo 2400 €
metsänhoitoyhdistys
SAVOTTA
6
Metsänomistajat • Savotta
Metsänlannoitus •
Kemera
tukijärjestelmän
sisältö
”Tavoitteena on kasvattaa laatupuuta”
TAIMIKON VARHAISHOITO
Heimo Korhonen on pitkän linjan metsänomistaja, joka toteaa tyytyväisenä,
että eikös vain näytäkin hyvältä. Ja kyllä näyttää. Nilsiän Kangaslahdella kasvavat noin 90-vuotiaat männynrungot
olisivat jo uudistuskypsiä, mutta Korhonen päätyi vielä lannoittamaan. ”Puissa
on hyvä latvus, joten kasvun lisää tulee
hyvin. Järeyttä lisää, niin on laatupuuta”,
Korhonen toteaa. Puiden arvokasvua on
nopeutettu jo aiemmillakin lannoituksilla ja pian on pylväskaupan aika.
Kesällä tälle mäntykankaalle ja myös
nuorempaan, pari vuotta sitten harvennettuun männikköön levitettiin typpilannoitetta. Metsänhoitoyhdistyksen hoitama lannoitus tehtiin maalevityksenä
olemassa olevia ajouria pitkin. Metsänomistaja on tyytyväinen levitystarkkuuteen ja vähäiseen metsäpohjan kulumiseen.
Myös metsäasiantuntija Antti-Jussi
Väänänen esittelee ilolla asiakkaansa
hyvin hoidettuja metsiä. ”Heimon metsät ovat viimeisen päälle kunnossa. Töitä
täällä on aina tehty, nytkin on raivaussaha tien vieressä odottamassa”, Väänänen
sanoo.
”73 vuotta sitten tein ensimmäisen
halkomotin ja siitä lähtien olen asunut
metsässä”, Korhonen veistelee. Tarina
kuljettelee savotta-ajoista pitkään työuraan oman metsäkoneen ohjaimissa.
Metsämiestä luonnossa houkuttaa myös
marjat, sienet ja metsästys.
Päivi Mäki
• tuki 160 euroa/ha
• hanke vähintään 1 ha, pienin kuvio 0,5 ha
• poistuva runkoluku vähintään
3000 runkoa hehtaarille
• jäävä runkoluku enintään
5000 runkoa hehtaarille
• jäävän taimikon keskipituus 0,7 - 3 m
NUOREN METSÄN HOITO
• tuki 230 euroa/ha
• korotettu tuki 450 euroa/ha
energiapuukohteille, pienpuuta
kerättävä vähintään 35 m3/ha
• hanke vähintään 2 ha, pienin
kuvio 0,5 ha
• poistuva runkoluku
vähintään 1000 runkoa ha, jää
enintään 3000 runkoa hehtaarille
• jäävän puuston keskipituus yli
3 m ja pohjapinta-alalla painotettu
keskiläpimitta alle 16 cm
JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA
• tuki 70 euroa/ha
• Mhy Savotan alue kuuluu tuen
piiriin.
SUOMETSÄN HOITO
• tuki 40-70% hankkeen kok. kust.
• hankkeen koko vähintään
2 ha, pienin kuvio 0,5 ha
• ravinteisuus vähintään CT
• taimikonhoitotyöt ja
metsänhoidollisesti tarpeelliset
hakkuut tulee olla tehtynä
• ei hakkuu- tai hoitotarvetta
5-10 vuoden aikana
• hoitotyön jälkeen puuston tuotto
vähintään 1,5 m3/ha/v
• erillinen selvitys vesiensuojelun
toimenpiteistä
Heimo Korhonen esittelee harvennettua männikköä, johon levitettiin typpeä ja booria sisältävää Metsäsalpietaria 600 kg hehtaarille.
METSÄN TERVEYSLANNOITUS
• tuki 40 % hankkeen kok. kust.
• hankkeen vähimmäiskoko
2 ha, pienin kuvio 0,5 ha
• ei varhaishoidon tarvetta
• lannoitevalmiste soveltuva ravinne
epätasapainon korjaamiseen
YKSITYISTIEN PERUSPARANNUS
• tuki 40-60% hankkeen kok. kust.
• tien pituus vähintään 500 m
• vähintään 30%
metsätalouden kuljetuksia
UUDEN METSÄTIEN TEKEMINEN
• tuki 30-50 % hankkeen kok. kust.
• tien pituus vähintään 500 metriä
• vähintään 50 % metsätalouden
kuljetuksia
Metsänomistaja, jos haluat
kemera-tukea hankkeellesi,
muista tehdä hakemus
ennen työn aloittamista.
Kemera-tukiin on tulossa leikkaus
ensi vuodesta alkaen. Hallitusohjelmasta
johtuva budjettileikkaus vähentää
vuodesta 2016 kemera-rahoitusta noin 12
milj. € vuodessa. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kemeratyöryhmä on tehnyt esityksen
MMM:lle leikkausten kohdentamisesta.
Typpilannoitus parantaa puiden kasvua ja kiihdyttää järeytymistä. Lannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta, jonka jälkeen on uudistushakkuun aika.
Metsänomistajat • Savotta 7
Metsänlannoitus •
Savotan alueella lannoitusennätys
Helikopteri- ja maalannoituksia on tehty ahkerasti. Syksyllä on hyvä aika levittää kasvun voimaa omatoimisesti. Pikkusäkit soveltuvat
näppärästi pienten alueiden lannoituksiin. Saat metsänhoitoyhdistyksestäsi metsääsi sopivat lannoituspalvelut ja lannoitteet.
Metsänhoitoyhdistys Savotassa on ollut ennätysvuosi metsänlannoituksissa. Kesän helikopterilannoitukset on
saatu juuri päätökseen ja kesän saldona on kaikkiaan 2400 hehtaaria. Lisäksi
maalannoitukset jatkuvat edelleen. Kun
kaikki lasketaan yhteen, koko vuoden
määrä ylittänee 3000 hehtaaria.
Maalannoitukset ajokoneella onnistuvat niin talvella kuin kesälläkin. Toteutukseen tarvitaan valmis ajouraverkosto ja kesälannoituskohteella kantavat
maat. Mikäli sinulla on tulossa harvennusleimikko hakkuuseen esimerkiksi
korjuupalvelun kautta, kannattaa samalla kysyä tarjousta lannoituksestakin.
Tuhkalannoitus talvella ja kasvatuslannoitukset kesällä parantavat ja korjaavat
kasvua kummasti oikeaan suuntaan.
kuviolle mahdollisimman tasaisesti, eikä vaan puun juureen. Näin puu ei saa
lannasta ”yliannostusta” ja muutenkin
se pääsee hyödyntämään koko juuristollaan levitettyjä ravinteita. Käsin levityksessä voi käyttää apuna vakkaa ja äyskäriä. Hyvin valmisteltuna päiväsaldo yltää helposti kahteen hehtaariin.
KEMERA-TUKEA
TERVEYSLANNOITUKSEEN
PIKKUSÄKEISTÄ PIENILLE KOHTEILLE
Omatoiminen lannoittaja tekee työn itse
ja säästää näin työkustannuksissa. Joillakin on käytettävissä omia levittimiä,
mutta työ onnistuu myös ihan käsin perinteisesti vakasta. Omana työnä tehtäviin lannoituksiin soveltuvat varsinkin pienet hankkeet, tällöin työmäärä ei
paisu liian suureksi. Tyypillisiä kohteita
ovat boorin puutteesta kärsivät alueet ja
vanhan kemeran mukaiset pellonmetsitykset sekä kasvatuslannoitukset.
700 kilon suursäkkejä on saatavilla ja
ne käyvät hyvin traktorilevityksiin. Pikkusäkit sopivat paremmin käsin levityksiin ja mönkijälevityksiin. Pikkusäkkeinä saa B300 tuhkapohjaista booria ja
suomensalpietari kasvatuslantaa. Lisäksi löytyy nestemäinen Bortrac-boorilannoite.
30–40 kg painavat säkit kannattaa jakaa tasaisesti levitettävälle alueelle kesällä traktorilla tai mönkijällä ja talvella moottorikelkalla. Lannoite levitetään
Metsän terveyslannoitukseen saa edelleenkin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Tuki ja tukiehdot
ovat hiukan muuttuneet uudessa kemerassa, jonka mukaan tuki on 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksiin luetaan suunnittelu, neulasanalyysi, työt, tarvikkeet ja työnjohto.
Terveyslannoitushankkeen pinta-alan on
oltava vähintään 2 ha ja pienin työkuvio
on 0,5 ha. Kuviolla ei ole kehitysluokkavaatimusta, mutta taimikossa varhaishoito pitää olla tehtynä ja taimikon
keskipituuden on oltava vähintään 0,7 m.
Myös yhteishankkeet ovat mahdollisia.
Minna Karppinen
Tiesitkö tämän lannoituksista?
TERVETTÄ KASVUA BOORILANNOITUKSELLA
1
Pohjois-Savossa kasvuhäiriöitä tavataan erityisesti rehevissä, kuusivaltaisissa
metsissä. Kituliaan kasvun, latvanvaihtojen ja paksujen poikaoksien syy löytyy
boorin niukkuudesta maaperässä ja puustossa. Boorin puutoksen taustalla on usein
kaskeaminen.
2
3
4
Hoitamattomana kasvu- ja laatutappiot leikkaavat puukauppatuloja muutoin
tuottavimpiin kuuluvilla metsämailla tuhansia euroja joka hehtaarilla.
PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA
JA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE
SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA
Terveyslannoitus on parasta tehdä jo taimikkovaiheessa tai metsänuudistamisen
yhteydessä.
TURVEMAAT TEHOKÄYTTÖÖN
1
Pohjois-Savon kunnostusojitetuilla turvemailla varttuu merkittävä puustopääoma. Usein suometsässä lannoitus edellyttää ojien kunnostamista, mutta varttuneissa (yli 120 m3/ha) puustoissa ravinteiden lisäys voi olla riittävä hoitotoimi.
2
Turvemaalla lannoituksen suunnittelu alkaa ravinnetilan selvittämisellä. Puutosoireet näkyvät puustossa kituliaana kasvuna, lyhyinä neulasina, neulasten keltaisuutena ja harvoina latvuksina. Hyvä apua on neulasanalyysi, johon tarvittavat näytteet tulee kerätä puiden lepotilan aikana lokakuusta maaliskuuhun.
3
Turvemaalla kasvun kaipaamaa typpeä (N) on usein runsaasti, mutta fosforin (P),
kaliumin (K), kalsiumin (Ca) ja boorin (B) niukkuus sekä märkyys jarruttavat kasvua. Ojitus- ja lannoitusinvestoinnin tuoma vuotuinen kasvunlisä voi kiriä helposti
5–7 m3/ha, ankarista ravinnepuutoksista kärsivillä kohteilla jopa 15–20 m3/ha tasolle.
4
Turvemaan terveyslannoitus on hyvä tehdä puuston ollessa varttuneen taimikon
tai nuoren metsän kehitysvaiheessa. Tällöin puusto varttuu terveenä, ilman tuotto- ja laatutappioita aiheuttavia häiriöitä jo ensimmäiseen harvennukseen.
Asiantuntijamme auttavat sinua mm.
• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä
• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsätilakaupoissa
• Rahoitusasioissa
OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ
SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!
Tervetuloa MHY Savotan ja Säästöpankki Optian
Metsäretkelle 22.9. Lue lisää tästä lehdestä!
IISALMI,
Savonkatu 15, puh. 029 041 2500
Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610
SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570
VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580
VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590
NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580
LAPINLAHTI,
Faktat antoi Heikki Suvanto, Ecolan.
www.saastopankki.fi/optia
/saastopankkioptia
Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min
Boorilannoitus korjaa puutostilan ja puut kasvavat terveinä, entistä nopeammin
ja laadukkaampaa puuta. Lannoituksen etuna on myös tehostuva pääravinteiden
käyttö, mikä lisää puuntuotosta. Kunnossa oleva booritila vastaa metsän kierron aikana yhden typpilannoituksen tuomaa kasvunlisää (15–25 m3/ha).
8
Metsänomistajat • Savotta
Auringon laskusta auringon nousuun
Suomen metsäalaa sanottiin vielä muutama vuosi sitten auringonlaskun alaksi. Paperin vähentynyt tarve sulki monta
konetta ympäri Suomea lopettaen esim.
Kajaanissa vuosikymmeniä jatkuneen
kemiallisen metsäteollisuuden tuotannon. Myös hitaimmat ja kapeimmat sellukoneet saivat lopettamistuomion.
Tilanne on kuitenkin muuttunut lyhyessä ajassa. Pahvien ja pakkauksien
tarve on lisääntynyt varsinkin nettikaupan takia. Nokia nosti Suomen suosta
viime lamassa, nyt on metsäteollisuuden
vuoro. Lama ei ole näkynyt metsäalalla niin selvästi kuin muualla yhteiskunnassa. Mhy Savotassa kauppa on käynyt
hyvin ja tavoitteet saadaan täyteen. Biotalouden nimeen vannotaan hallitusohjelmassakin ja satsaukset alalle ovat sa-
toja miljoonia. Mhy Savottaa koskevia investointipäätöksiä on tehty Varkauteen ja
Äänekoskelle. Toivomuslistalla ovat vielä rakentamispäätökset Kuopion Sorsasaloon ja Iisalmeen.
Toivottavasti sahateollisuus tulee perässä tähän nousuun. Metsät antavat hakkuissa tukkia, kuitua ja energiapuuta. Sadonkorjuuvaiheessa tilin antaa tukki.
tähän mennessä antaneet yhteensä jo yli
25 000 €.
Noin 800 metsänomistajaa on eronnut jäsenyydestä ja noin 2 000 metsänomistajaa ei ole ilmaissut tahtoaan; ei ole
maksanut jäsenmaksua eikä ole eronnutkaan. Mhy Savotan hallitus tullee erottamaan maksamattomat metsänomistajat
vuoden loppuun mennessä.
JÄSENYYTEEN ON LUOTETTU
PÄÄKAUPUNKISEUDUN
PALVELUTOIMISTO
Lähes 7 500 metsänomistajaa on luottanut Mhy Savottaan ja on maksanut jäsenmaksun tältä vuodelta. Tulos on ollut
odotusten mukainen. Aktiivinen jäsen
on voinut saada jäseneduilla koko jäsenmaksusumman takaisin. Jäsenalennusta
olemme antaneet mm. taimiin ja metsäsuunnitelmiin. Jäsenalennuksia olemme
Pääkaupunkiseudulla asuvia yli 20 000
metsänomistajaa palvelee Helsingin Simonkadulla Metsänomistajien Palvelutoimisto. Toimiston palveluita ovat mm.
luennot ja retket, yleinen metsäneuvonta puhelimella, sähköpostilla ja paikan
päällä. Siellä hoidetaan myös metsäve-
roilmoitusten tekoa, ja toimiston lakipalveluista vastaa metsälakimies Tuomo Pesälä. Siirryn toimiston metsäneuvojaksi
lokakuun alusta tuuraamaan opintovapaata ja samalla itsekin opiskelemaan
uusia taitoja. Ennätin olla mhy:sten palveluksessa Savossa jo 25 vuotta. Palaan
takaisin Savoon vuoden 2017 alussa.
Palvelutoimisto on osa Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:tä.
MHYP Oy hoitaa ketjumallin mukaisesti Suomen metsänhoitoyhdistyksien palveluiden kehittämistä, yhteistä markkinointia.
Jukka Haataja,
kenttäpäällikkö
Metsäsuunnitelma taskussa mukana
METSÄSELAIN
− Metsäsuunnitelman kuviotiedot ja
kartat aina mukana
− Tarkat ja ajantasaiset maastokartat ja
ilmakuvat
− Hakkuu- ja hoitoehdotukset teemakartoissa
− Oman sijainnin näyttö
− Toimii myös ilman verkkoyhteyttä
− Toimii Android-, Windows- ja iOs -laitteissa
METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTTA
TARJOAA JÄSENILLEEN
METSÄSELAIMEN
− Uuden metsäsuunnitelman yhteydessä
metsäselain vuodeksi ilmaiseksi
− Alle 3 vuotta vanhan metsänhoitoyhdistyksen laatiman suunnitelman päivitys 50 € + alv ja metsäselain vuodeksi ilmaiseksi
− Metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä metsäselain ilmaiseksi vuodeksi
Voit ladata Metsäselain-sovelluksen
puhelimesi sovelluskaupasta hakusanalla ”Metsäselain”. Tutustu palveluun demo-metsäsuunnitelman
avulla. Jos haluat selailla
omaa metsäsuunnitelmaasi, ota yhteyttä
Jäsenetu
metsäasiantuntijaasi.
Metsänhoitoyhdistyksen ja
Säästöpankki Optian yhteinen
METSÄRETKI IISALMESSA 22.9.2015
Nuoret metsät kuntoon – uuden Kemera-lain mahdollisuudet
OHJELMA
Konttoreilta on bussikuljetus
tilaisuuteen seuraavasti:
9:30
Aamukahvi
Reitti 1.
10:00
Avaus,
Rauno Karppinen, MHY Savotta
10:15
Metsärahat poikimaan,
Juha-Antti Puurunen, Säästöpankki Optia
10:45
Uusi Kemera -laki,
Jarkko Partanen Suomen Metsäkeskus
11:30
Puukaupan ajankohtaiskatsaus,
Jukka Hujala MTK metsälinja
12:00
Lounas
13:00
Siirtyminen linja-autoilla metsäkohteille, kahvit maastossa
n. 15:30 Hyvää kotimatkaa!
8.30 Kiuruvesi (konttori)
9.00 Vieremä (konttori)
9.30 Iisalmi
Reitti 2.
7.15
8.00
8.30
9.00
9:30
Rautavaara (konttori)
Nilsiä (linja-autoasema)
Varpaisjärvi (konttori)
Lapinlahti (konttorit)
Iisalmi
Ilmoittautumiset 18.9. mennessä
Metsänhoitoyhdistykselle
puh. 044 721 3111 tai
paula.ruotsalainen@mhy.fi.
Pidä huolta
i
s
ä
t
s
ö
perinn
a metsäsi
lannoituksell
ri
o
o
b
n
ä
ts
e
/ ha.
Kasvavan m
pa 20 000 €
arvo kasvaa jo
Retki on vain MHY:n jäsenille
ja mukaan mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
Lämpimästi
tervetuloa mukaan!
K Y S Y L I S Ä Ä M E T S Ä A M M A T T I L A I S E LT A S I .
W W W.ECOL AN.FI
www.saastopankki.fi/optia
/saastopankkioptia
·
P. 0 4 0 0 5 7 8 9 8 8 , H A N N U T U K I A I N E N
Metsänomistajat • Savotta 9
Metsäsertifioinnin arvioija Aki Jouhiaho (oik) kuuntelee urakoitsija Raimo Föhrin kuvausta muokkauksen toteuttamisesta metsänhoitoyhdistyksen työmaalla. Mhy Savotan Minna Karppinen (vas) on ollut tyytyväinen muokkauksen laatuun.
Jukka Hujala
Pohjois-Savon metsien hoito ja käyttö
täyttää PEFC-metsäsertifioinnin asettamat vaatimukset. Vuosittain tehtävän arvioinnin suoritti riippumaton ulkopuolinen sertifiointiyritys DNV GL.
Metsänomistajista metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat mukana sertifioinnissa
oman yhdistyksensä kautta.
Tarkastus toteutettiin tänä vuonna
pääosin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon ja Savotan alueilla. Lisäksi arvioitiin
kohdennetusti muutamia yrityksiä. Arvioijat tutkailivat Pohjois-Savossa kaikkiaan kolmisenkymmentä maastokohdetta ja kullakin kohteella lukuisia eri
asioita.
Pääosa vaatimuksista täyttyi oikein
hyvin. Kaiken kaikkiaan arvioiduilla
kohteilla kahdeksan kriteerin osalta vaatimukset eivät kokonaan toteutuneet ja
näiden osalta toiminnasta annettiin lievä
poikkeama. Poikkeamien lukumäärä on
hieman korkeampi kuin edellisinä vuosina.
Tarkastustulosten perusteella metsänomistajien on kiinnitettävä enemmän huomiota arvokkaisiin elinympäristöihin ja luonnontilaisiin soihin. Metsätalouden toimijoita moitittiin ojitusten
laadusta, työturvallisuusasioista sekä
Jukka Hujala
Pohjois-Savon metsätalous läpäisi
sertifiointitarkastuksen
Säästöpuuryhmän polttaminen on uusi tapa huolehtia palolajien elinmahdollisuuksista.
Mm. metsäsertifioinnissa edellytetään kulotusten ja polttojen toteuttamista. Ylä-Savossa
on kulotuskulttuuria pidetty jonkin verran yllä ja osa Mhy Savotan työntekijöistä on saanut
oppia myös säästöpuuryhmien polttoon.
työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Metsänomistajien ja toimijoitten yhteinen puute on kulotusten vähäinen tekeminen.
Ilmi tulleitten puutteiden johdosta
toimijoilta on pyydetty selvitykset ja korjaavat toimenpide-esitykset. Korjaavien
toimenpiteiden tehoaminen ja toiminnan paraneminen arvioidaan seuraavissa vuosittaisissa tarkastuksissa.
UUDET VAATIMUKSET
KÄYTTÖÖN 2016
Metsäsertifioinnin vaatimuksia on tarkennettu ja nämä kriteerit ovat tulossa
voimaan ensi vuonna. Metsänomistajalle
muutokset ovat pienet, mutta ajan mukana on mentävä.
Alueellista ryhmäsertifiointia hallinnoi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ja
ensi vuonna on tarkoitus muuttaa myös
aluejakoa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat edelleen mukana alueellisessa
ryhmäsertifioinnissa, eikä erillistä maksua peritä sertifioinnista.
Metsävarallisuuden asiantuntija
Os
u
u
s
p
a
n
k
k
io
nm
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
na
s
i
a
n
tu
n
ti
ja-s
i
tä m
i
e
l
tä o
v
a
tm
e
ts
än
o
m
i
s
ta
ja
t
k
a
u
ttaSu
o
m
e
n
.A
rv
o
k
a
sm
e
ts
äs
io
no
m
a
i
s
u
u
tta
,jo
tak
a
n
n
a
tta
ah
o
i
ta
ah
y
v
i
n
.M
e
ts
ää
v
o
ip
i
tää m
y
ö
ss
i
jo
i
tu
s
k
o
h
te
e
n
a
.M
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
nte
h
o
k
k
a
a
l
l
ak
äy
tö
l
l
äl
i
s
äät
s
i
jo
i
tu
k
s
e
s
itu
o
tto
as
u
u
n
n
i
te
l
l
u
s
ti
.M
e
i
l
l
äo
na
s
i
a
n
tu
n
te
m
u
ss
e
k
äl
a
a
jas
i
jo
i
tu
s
tu
o
tte
i
d
e
n
v
a
l
i
k
o
i
m
ap
u
u
k
a
u
p
p
a
r
a
h
a
l
l
e
.
K
y
s
yl
i
s
ää o
m
a
s
taOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
ta
s
ita
ik
a
ts
ol
i
s
äti
e
to
jao
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
fi/
m
e
ts
a
.
Jukka Hujala
kenttäpäällikkö, MTK
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
10
METSÄSÄÄTIÖMAKSUA ON KERÄTTY JO 20 VUOTTA
Yhteistyötä metsäelinkeinon
puolesta
Metsänomistajat • Savotta
METSASAATIO.FI
Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan
antaneet puukaupoista vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on
tehty pitkäjänteistä työtä oman toimialan elinvoimaisuuden hyväksi.
TOIMIALAN OMAA RAHAA
Viime vuonna metsänomistajat lähtivät mukaan metsäsäätiömaksuun 37000
puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää
osallistua, niin myös puunostaja maksaa
saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoonaa euroa.
Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva
hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden puolestapuhujana on
huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain
noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia,
kansallisia ja kansainvälisiä projekteja.
Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen sekä koululais- ja nuorisotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa
viestintää päättäjille ja yhteiskunnan
vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja
taloudellista tutkimusta sekä viestintää
metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle.
YHTEISTYÖSSÄ
PUURAKENTAMISEN ETEEN
Jussi Parviainen
Jyrki Vesa
Maria Niemelä
Suomalaisen puun ja puupohjaisten
tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä.
”Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana”,
kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden
toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. ”Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn
puurakentamishankkeen hyväksi ovat
lisänneet innostusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.”
Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea.
Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tukeak-
Jorma Länsitalo
seen paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä.
Parhaillaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen
liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon.
Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä
kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa.
”Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on
harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti”, Parviainen muistuttaa.
LAPSILLE JA NUORILLE
INNOSTAVAA METSÄKASVATUSTA
”Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön
loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden
osaajille, Länsitalo iloitsee.
Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja 5-6-luokkalaisten tutustumista metsäalan töihin Yrityskylä-oppimisympäristössä. Tärkeä ja kouluissa hyvin
vastaanotettu on säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin 8000 koululaisen osallistumisen metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka
vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin 50 000 koululaiseen vuosittain.
”Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto ja
metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi”,
Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä.
Kiitos sinulle lahjoittaja!
Jo 20 vuoden ajan tuellasi on vahvistettu
metsäelinkeinon elinvoimaisuutta.
METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA
taikahattu
”Metsäsäätiö on erinomainen osoitus
siitä, miten yhteistä intressiä voidaan
viedä eteenpäin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma Länsitalo
Stora Ensosta. ”Hyvä perinne, yhteinen
arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan
toimijat puhaltamaan yhteen hiileen
Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan.
Säätiön varat kertyvät pienistä puroista,
mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.”
LUPA KUKOISTAA
Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas
investoi kotimaahan. Metsäelinkeinon
kannalta tilanne on lupaava ja innostava.
Toimialalla riittää mahdollisuuksia.
”Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin sekä kaikki keräämistyöhön
sitoutuneet toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi päällä ja tulevaisuus
näyttää hyvältä”, kiittelee Länsitalo.
Teemme
uutta
metsää.
Päivi Mäki
TAIMET
JÄLLEENMYYJILTÄ
www.pohjantaimi.fi
Metsänomistajat • Savotta 11
Tiimikierros Koillis-Savo •
Koillis-Savossa vanhoja kaskimaita on parannettu boorilla
Metsänhoitoyhdistys Savotan Koillis-Savon tiimi palvelee metsänomistajia Nilsiän, Juankosken ja Kaavin alueilla.
Kaikilla kolmella paikkakunnalla metsänhoitoyhdistyksen toimisto löytyy keskeltä kylää. Toimistoissa ei ole kiinteää
aukioloaikaa, vaan ovet ovat auki aina,
kun väkeä on paikalla. Metsäasiantuntijat ovat usein maastokäynnillä, mutta
heidät saa kiinni puhelimella, jolloin voi
sopia palveluajan toimistolle. Tiimin alueella toimii neljä koneketjua korjuussa ja
15 metsuria pääasiassa raivaus- ja istutustöissä.
AKTIIVISTA METSÄNHOITOA
Koillis-Savon metsänomistajia tiimiläiset kiittävät aktiivisiksi. Hoitohakkuita
ja metsänlannoituksia on teetetty paljon. Osa metsänomistajista tekee itse taimikonhoitoa ja metsänviljelyä, osa ostaa
työn metsänhoitoyhdistykseltä. ”Palkkatyön kustannukset voi vähentää verotuksessa, vaikkei puukauppatuloja olekaan.
Tämä kannattaa muistaa ja teettää hoitotyöt ajallaan”, Juha Kekäläinen neuvoo.
”Metsiä on lannoitettu Koillis-Savon
alueella tänä vuonna runsaasti. Meillä on paljon entisiä kaskimaita, joilla on
boorilannoitteen tarvetta. Samoin kasvatuslannoitus on kiinnostanut metsänomistajia”, kertoo Pekka Varis.
Kaavilla tukikohtaa pitävä Jukka
Hintikka nostaa esiin puunkorjuupalvelun edut metsänomistajalle. ”Korjuupalvelu hoitaa esimerkiksi erikoiskoivujen
kaadon metsurityönä erikseen. Välitämme pienetkin erät, vaikka haapatukkia,
sopiville ostajille.”
UUSIA SOPIMUSYRITTÄJIÄ
PUUNKORJUUSEEN
Syyskuun alussa järjestetyssä tiimipalaverissa toivotettiin tervetulleiksi uudet
sopimusyrittäjät Markku Kokkonen ja
Jorma Jormalainen. Ajokonetta ohjaavan
Kokkosen ja monitoimikonetta ajavan
Jormalaisen koneketju on toiminut yhdessä jo 16 vuoden ajan. Ketju hoitaa harvennukset, päätehakkuut ja myös hakkuutähteiden keruun.
”Olemme oikein tyytyväisiä, kun
saimme heidät sopimusurakoitsijoiksi.
Pitkän kokemuksen myötä laatu on varmasti kohdallaan”, iloitsee korjuupalvelu- ja toteutusvastaava Minna Karppinen.
Monenlaisissa metsissä hakkuita tehneet metsäkonemiehet muistuttavat, että harvennukset kannattaa tehdä ajallaan. ”Jos metsä pääsee riukuuntumaan,
niin työ on hidasta. Kestää kauan ennen
kuin kasvu saadaan palautettua”, yrittäjät tuumaavat yhteen ääneen.
Hakkuukoneesta puita katseleva Jormalainen painottaa myös ennakkoraivauksen merkitystä. Hyvän korjuujäljen lähtökohta on, että kohteilla missä
alikasvos on runsasta, on käyty raivaamassa ennen hakkuun alkamista. ”Ehdottomasti tärkeää. Koneesta näkee poistettavat puut paremmin, jolloin työ on
tarkempaa ja nopeampaa tehdä”, Jormalainen toteaa.
Uudet sopimusyrittäjät Jorma Jormalainen (keskellä) ja Markku Kokkonen (oik.) tutustuivat
Koillis-Savon tiimiin. Vasemmalta Aki Kärkkäinen, Veli-Matti Komu ja Minna Karppinen.
Koillis-Savon metsäasiantuntijat. Kuvasta puuttuu Kirsi Tahvanainen. Tiimin esittely kulkee
vasemmalta oikealle.
Pekka Varis, Juankoski. Aloitti metsänhoitoyhdistykssä vuonna 2004. Harrastuksina
on metsästys, kalastus, retkeily ja vaellus.
Pekka Launonen, Nilsiä. Tuli mhy:n töihin
metsuriksi 1993, siirtyi toimihenkilöksi 2001.
Harrastuksiin kuuluu metsästys, lavatanssit
sekä harmonikan soitto.
Aki Kärkkäinen, korjuu- ja metsänhoitotöiden toteutus, koko Koillis-Savo. Aloitti
vuonna 2010 metsäasiantuntijana Varpaisjärvellä, yhdistymisen myötä siirtyi korjuupalveluun. Vapaa-aika kuluu 2 v. pojan kanssa touhutessa. Harrastuksina suunnistus ja
polttopuiden teko.
Jukka Hintikka, Kaavi. Aloitti mhy:ssä elokuussa 2005. Vapaa-aika kuluu kahden koululaisen harrastusten parissa, mönkijähommissa, polttopuun teossa, kalastaessa Kallavedellä, järjestötoiminnassa (metsäiset
METO ja Metsäalan Tekniset), vanhan pihapiirin ylläpidossa ja Nepalin metsäprojektissa.
Antti-Jussi Väänänen, Nilsiän itäosa. Aloitti
mhy:ssä metsäsuunnittelijana syksyllä 2012,
vuodesta 2014 alkaen metsäasiantuntijana.
Vapaa-ajasta osa kuluu kotitilalla maataloustöissä. Harrastuksina metsästys ja kalastus.
Veli Matti Komu, KoSa- tiiminvetäjä, Nilsiä.
Aloitti metsänhoitoyhdistyksessä vuonna
1983. Harrastuksina on lentopallo, metsästys, musiikin kuuntelu ja karaoke.
Juha Kekäläinen, Juankosken eteläpuoli ja
Muuruvesi. Aloitti mhy:ssä 2007. Vapaa-aika
kuluu Muuruvedellä maatilan metsien hoitotöissä ja syksyisin pienriistan metsästyksessä. Talviharrastukset sulkapallo ja kalaverkoilla käynti.
Henri Väänänen, metsäsuunnittelu KoillisSavon alueella. Aloitti mhy:ssä heinäkuussa
2010. Vapaa-aikana liikuntaa ja koiran kanssa ulkoilua.
Kirsi Tahvanainen, Kaavi. Aloitti mhy:ssä
keväällä 2012. Vapaa-aika kuluu koirien,
metsän ja moottoriurheilun parissa.
Mutta tiedätkö missä kunnossa metsäsi on?
Suomessa on yhteensä lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria metsiä, joissa taimikonhoito tai ensiharvennus on metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Ja nuorten
metsien hoidon laiminlyönnit eivät Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan ole korjaantumassa. Eihän sinun
metsäsi kuulu tähän joukkoon?
Nuorten metsien ylitiheys hidastaa
ainespuun järeytymistä ja aiheuttaa siten
myyntitulojen pienenemistä sekä hoitoja hakkuukustannusten kasvua tulevissa
metsänkäsittelyissä. Myös monikäytön
mahdollisuudet kuten vaellus, sienestys
tai marjastus on ylitiheissä metsissä hankalaa.
PÖRSSIKURSSEJA KYLLÄ
SEURAAMME
Päivittäin saamme uutisissa tiedon pörs-
sistä ihan yhtiötasolla. Korjaamme rikkinäisiä rännejä ja huolehdimme säännöllisesti huoltamalla automme jälleenmyyntiarvosta. Tutkimme palkkanauhoja tai
tarkastamme onko eläke tullut tilille.
Seuraamme tulojamme ja omaisuutem-
”Joskus on parasta antaa
metsän hoito kokonaan
ammattilaisen haltuun”
me tilaa. Mikä on tilanne metsässäsi?
Paras tapa tuhota metsän tulevaisuuden tuottomahdollisuudet on laiminlyödä aktiivinen uudistaminen ja hoitotyöt
nuorella iällä. Uudistamisen ja varhaishoidon laiminlyönti johtaa usein hieskoivun ylivaltaan uudistusalalla. Taloudellisesti arvokkaan puuston syntyminen viivästyy vuosikymmeniksi ja hoito-
rästien aiheuttama metsänkunnostus tulee kalliiksi.
METSÄTIETO ON HOIDON PERUSTA
Kaiken suunnittelun, metsänhoidollisen
tai ihan minkä tahansa, lähtökohtana on
tieto asioiden lähtötilanteesta. Metsäsi
kunto ja hoitotarpeet kiireellisyysjärjestyksineen on selvitettävä. Metsänsuunnitelman tiedot antavat hyvänpohjan
metsien hoidolle.
Hyvin suunnitellut ja oikein ajoitetut
metsänhoitotyöt ovatkin sitten mukavaa
työtä ja hyvää kuntoilua. Töitä voi tehdä oman aikataulun mukaisesti ”sitkun”
on aikaa. Tarkkaile kuitenkin vuosittaisia työmääriäsi – osalle meistä ”sitkun”
ei näytä koskaan toteutuvan. Tällöin on
parasta hankkia apua töihin ammattilaiselta.
HOITOSUUNNITELMAT
HOITOSOPIMUKSEKSI
Joskus on paras antaa metsäomaisuuden
hoito kokonaan ammattilaisen haltuun
– sopia metsien hoitosopimuksesta. Tällöin metsässä tehdään metsänomistajan
tavoitteiden ja metsäsuunnitelman ehdottamat työt varmistaen siten metsän
kasvukunto.
Metsänhoitoyhdistys
NewGreenTeam hankkeessa kehitetään Pohjois-Savon alueelle aktiivisempaa otetta metsänhoitoon. Metsänomistajana huomaat
sen Metsänhoitoyhdistys Savotan toimihenkilöiden aktiivisempana otteena sekä
palvelujen kehittymisenä.
Pasi Pakkala
Mikkelin ammattikorkeakoulu
12
”PÄIVISIN OLTIIN PUHELIMEN SAAVUTTAMATTOMISSA”
Jouni Peltonen on tällä hetkellä Mhy Savotan pitkäaikaisin metsätoimihenkilö.
K
ittilästä syntyisin oleva Jouni tuli toiminnanjohtajaksi Pielavedelle vuonna 1984, ja hän
työskentelee nyt Savotassa sukupolvenvaihdoksien, kauppakirjojen, jakosopimuksien ja kiinteistönvälityksen asiantuntijana.
Pielavedelle Jouni tuli aikanaan omenapuiden
ja vaimon johdattelemana. ”Asuimme Riihimäeltä lähtöisin olevan vaimoni kanssa Rovaniemellä ja työskentelin tuolloin Metsähallituksella. Ulla halusi kuitenkin muuttaa etelämmäs sellaiselle
korkeudelle, missä omenapuut menestyvät. Pielavedellä oli paikka auki ja omenapuita. Olemme
viihtyneet hyvin nämä reilut 30 vuotta.”
Jouni toteaa, että työ metsissä ja metsänhoitoyhdistyksissä on muuttunut aivan hirveästi. ”Tietokoneita ja matkapuhelimia ei 80-luvun
alussa vielä ollut käytössä. Kartat ja hankelomakkeet piirrettiin ja täyteltiin käsin. Metsänomistajien kanssa soiteltiin iltaisin ja pyhänseutuna, koska päivisin oltiin puhelimen saavuttamattomissa,
pitäjillä ja metsissä.
Työt jaksottuivat selkeästi vuodenaikojen mukaan. Keväisin työllisti metsänviljely, siihen aikaan käytettiin avojuurisia kuusentaimia ja paljon
meni myös männynsiementä. Kesällä tehtiin mplraivauksia ja syksyllä aloitettiin leimikoiden teko.
Leimikot rajattiin kirvesmerkein ja nauhoituksin
maastoon ja kirveellä tehtiin myös mallileimauksia. Talvella eniten työllistivät tienvarsimittaukset.
Atk ja muu uusi tekniikka mullistivat tekemisen täysin niin metsässä kuin toimistollakin. Ko-
neet ovat lähes syrjäyttäneet metsurit hakkuissa
ja myös metsänhoitoon koneet ovat vähitellen tulossa. Mittaus ja tiedonhallinta ovat nykyisin täysin tietokonepohjaista.”
Jouni kertoo, että mhy:n työnkuva on muuttunut suorittavasta työstä kokonaisvaltaiseksi asiantuntijuudeksi ja palvelut metsäomaisuudenhoitopalveluiksi. ”Metsänomistajakunta on
muuttunut siten, että tarvetta ja kysyntää asiantuntevalle ja luotettavalle neuvonnalle ehdottomasti on.”
Jouni ei haikaile menneiden aikojen perään,
vaan pitää nykyistä menoa mielekkäänä: ”Toimintaympäristömme on muuttunut valtavasti. Esimerkiksi Metsäkeskus on hävinnyt melkein näkymättömiin, kun sillä ennen oli vahvasti ohjaava ote piirimetsänhoitajien ja ohjeistusten
kautta. Metsänhoitoyhdistysten toiminnassa korostuvat nyt itsenäisyys ja tekemisen meininki.
Siinä on vielä kehitettävää, että meidän metsäammattilaisten on opittava arvostamaan itseämme
ja osaamistamme enemmän. On rohjettava esiintyä asiantuntijana eikä pistää kynttilää vakan alle!”
Jouni on työskennellyt jo jonkin aikaa osa-aikaeläkeläisenä ja lopullinen eläkeaika siintelee
”lähitulevaisuudessa”. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu mökkeilyä, vapaaherrana oleskelua
ja matkustelua.
Saara Koskinen
Metsänomistajat • Savotta
VOITTAJAN
VÄLINEET!
VOITTAJAN
HUSQVARNA
445/445e TrioBrake
VÄLINEET! TESTI
399/449€
HUSQVARNA 445/445e TrioBrake
Tehokas ja helppokäyttöinen saha monipuoliseen käyttöön.
VOITTAJA
Norm 495/545 €
Tehokas ja helppokäyttöinen saha monipuoliseen käyttöön.
399/449€
TESTI
VOITTAJA
Norm 495/545 €
445e TrioBrake ’Tee itse’ -testivoittaja, maaliskuu 2015
HUSQVARNA 545FX/T
Suorituskykyä ja tehoa vaativaan metsänraivaukseen.
Nyt perushuolto
kaupan
päälle, arvo 100
€.
445e
TrioBrake ’Tee
itse’ -testivoittaja,
maaliskuu
2015
HUSQVARNA 545FX/T
Suorituskykyä ja tehoa vaativaan metsänraivaukseen.
Nyt perushuolto kaupan päälle, arvo 100 €.
ALKAEN
900€
HUOLTO
KAUPAN
PÄÄLLE!*
HUOLTO
KAUPAN
PÄÄLLE!*
* Etu voimassa ostokuittia ja
huoltokuponkia vastaan my yjäliikkeessä.
545FX
ALKAEN
900€
* Etu voimassa ostokuittia ja
huoltokuponkia vastaan my yjäliikkeessä.
545FX
LOCAL RETAIL ADAPTATION
Jälleenmyyjät:
PYÖRÄ-MANNINEN NILSIÄ
SAVON PROSERVICE IISALMI
LOCAL RETAIL ADAPTATION
Savotan Puoti
puoti
Metsänomistajat
Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJAN VERKKOKAUPPA
Kaikki tarvikkeet omatoimiseen
metsänhoitoon.
Jouni Peltonen ja Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV löysi ratkaisun kahden pääkaupunkiseudulla asuvan asiakkaan ongelmaan. Lotta Partanen omisti metsätilan Sonkajärvellä, mutta koska metsänomistajuus tuntui
rasittavalta pitkän välimatkan vuoksi, hän halusi myydä tilansa pois. Jussi Vatanen taas halusi löytää oman
metsätilan läheltä isän kotitilaa. Tilakauppa solmittiin ja saman tien Jussi lähti tutustumaan omaan metsätilaansa. Lotta ja Jouni neuvoivat Jussia ottamaan yhteyttä Mhy Savotan paikalliseen metsäasiantuntijaan
Veijo Pursiaiseen, joka tuntee tilan metsät kuin omat taskunsa.
Tutustu heti www.savotanpuoti.fi
PEFC SOPII MYÖS VIETNAMIIN
Mhy Savotta on suunnannäyttäjä metsäsertifioinnin kehitystyölle Vietnamissa.
”PEFC metsäsertifiointi sopii
meidän mallin mukaan myös
vietnamilaisille
pienmetsänomistajille”, sanoo tuottajayhdistysten kummiyhdistystoiminnassa toimiva Rauno Karppinen.
”Vietnamissa on valtava
määrä yksityismetsänomistajia.
Myös heillä metsänomistajien
organisaatiot ovat merkittävässä roolissa metsäsertifiointikehityksessä. Ryhmäsertifiointijärjestelmän käyttöönoton kaut-
ta metsäosuuskunnat voisivat
lisätä puusta saatavia tuloja”,
Karppinen kertoo.
Mhy Savotta on tukenut jo
kolmatta vuotta kehitysyhteistyöhanketta kahdessa vietnamilaisessa maakunnassa, jonka
tavoitteena on viedä suomalaista metsäosaamista Vietnamin
pienmetsänomistajille ja sitä
kautta edistää metsien kestävää
käyttöä. Hankkeessa suomalaiset asiantuntijat tukevat kehitystä ruohonjuuritasolla paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Latvasuoja hirville 0,55 €
Raivaussahatakki 60,00 €
Tehoheinäin, jäsenhinta 65,90 €
Hinnat sisältää alv 24 %, toimituskulut lisätään.
Pidetään yhdessä metsästäsi huolta.
Ota yhteyttä. Mhy Savotta.
Metsänomistajat • Savotta 13
Kolumni •
KUIN IHMISELO
SONKAJÄRVI, Jokihaara 1:27 ja Kuusela 1:52 14,9 ha. Kohde sijaitsee Sonkajärven itäpuolella Rautavaaran tien varressa kahden joen
(Nurmijoki ja Luomajoki) yhtymäkohdassa. Joen varrella puusto on
tosi kookasta ja hyvännäköistä. Maisema on rannalla hieno vaikka
vapaa-ajanviettopaikaksi. Tilan kaikki taimikot ovat hoidettuja ja
suurin osa niistä lähestyy jo nuorta kasvatusmetsää. Jokihaaran
tilalla on paljon rakennuksia. Tilalla on kaksi sähköliittymää ja vesi
tulee lähdepumppaamosta päärakennukseen. Tässäpä kohde, johon
kannattaa ehdottomasti tutustua ja tarjota! Hintapyyntö vain 45.000
€/ tarjous. Tarjoukset 5.10. mennessä.
KIURUVESI, Jälsineva 7:16 ja 4:11 22,68 ha
Kaksi metsätilaa, jotka sijaitsevat Konnunsuon turvetuotantoalueiden läheisyydessä Kiuruveden pohjoisosalla. Uudistuskypsiä metsiä
tiloilla on kaikkiaan 7,3 ha, joten hakkuumahdollisuuksia siis on.
Metsästystä harrastaville henkilölle kiinteistöt soveltuvat hyvin. Tutustu tiloihin ja tee tarjous. Hintapyyntö 39.000 €/tarjous. Tarjoukset
5.10. mennessä.
VIEREMÄ, Leinola 2:23 7,65 ha
Mukava pikkutila, jossa on paljon rakennuksia. Rakennuksia hoidettu hyvin ja päärakennus on sisältä hyvin remontoitu. Tilalla ei ole
sähköä. Tila sijaitsee aivan Nissiläntien vieressä ja Luvejoen varressa.
Hyvä paikka esim. vapaa-ajan viettoon tai muuhun harrastukseen.
Käy ihmeessä katsomassa ja tarjoa! Myydään irtaimistoineen. Hintapyyntö 32.000 €/tarjous. Tarjoukset 5.10. mennessä.
KIURUVESI, Kultala 20:267 16,94 ha
Pieni metsäpalsta, joka sijaitsee Kiuruveden kaupungin kupeessa.
Hakkuumahdollisuuksia ei tällä hetkellä tilalla ole. Tieyhteydet ovat
hyvät. Kuviolla 16 on mullan ottoalue. Laskennallinen multamäärä
on noin 580 m3 ktr, 730 m3 itr ja, joka vastaa noin 750 tn. Arvio on
tehty Kiuruveden kaupungin teknisen viraston tekemien mittaustulosten perusteella. Tila sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Tutustu
ja tarjoa 5.10 mennessä. Hintapyyntö 40.000 €/ tarjous.
KIURUVESI, Rantalehto 26:55 20,16 ha
Tila on suhteellisen hyväpuustoinen. Varttuneita kasvatusmetsiä
on 8,7 ha ja uudistuskypsiä metsiä 5 ha. Hakkuumahdollisuudet
(järkevät) sijoittuvat 8-10 vuoden päähän ja ovat noin 1500-2000
m3. Tilalle johtavat tieyhteydet ovat kunnossa. Metsänhoitotöitä
(taimikon hoito) on noin 3 ha ja kunnostusojitusta lähinnä kuviolla
1. Käy katsomassa ja tarjoa! Hintapyyntö 70.000 €/tarjous. Tarjoukset
5.10. mennessä.
LAPINLAHTI, Suosaari 45:0 ja Saarenpaikka 27:29 63,37 ha.
Kaksi tilaa, jotka sijaitsevat vierekkäin. Tilat ovat taimikkovaltaisia,
joten hakkuumahdollisuuksia ei juuri ole. Lisäksi tiloilla on aika
paljon joutomaita. Tilapari myydään ilman kuvioita 243 ja 244,
jotka erotetaan kaupasta pois. Lohkomiskustannuksia ei tule, sillä
vuokraviljelijä maksaa lohkomisen. Hanki nyt kohtalaisen paljon
maata ja työtä edullisesti. Hintapyyntö vain 60.000 €/ tarjous.
Tarjoukset 5.10. mennessä.
TONTIT:
LAPINLAHTI, Varpaisjärven Korpijärvi, määräala 1,9 ha vapaa-ajan
rakennuspaikaksi Itärannantien varrella kauniissa maalaismaisemissa. Länteen avautuvaa Korpisen rantaa n. 240 m. Peltotontti,
jonka yhdessä reunassa kaistale isoa kuusikkoa, toiseen reunaan
nousemassa koivikko, itse rakennuspaikka valmiiksi puutonta. Sähkö
ja vesiosuuskunnan vesi palstan läpi, omaa tietäkään ei tarvitse rakentaa kuin n. 60 m; helppoa, eikö totta? Kyläkauppa ja ratsastustalli
lähistöllä. Hp. 25.000 €.
METSÄTILAT:
JUANKOSKI, Tuohisaari (mantereella) 7,540 ha. Kuusivaltainen,
hyväpuustoinen (1070 m3) tila, jossa yli 3 ha päätehakkuuikäistä
metsää. Pääset siis vaikka heti hyödyntämään metsävähennyksen
veroetua. Kasvupohja tuoretta kangasta. Hp. 38.000 €. Tarj. viim.
23.9.
LAPINLAHTI, Varpaisjärvi, Sutela, määräala n. 21,2 ha. Mäntyvaltainen puusto n. 1800 m3. Lähes puolet alasta varttunutta kasvatusmetsää, taimikot hoidettuja. Tie perille, Varpaisjärven keskustaan
vain n. 3,5 km. Hp. 57.000 €. Tarjoukset viim. 14.10.
LAPINLAHTI, Varpaisjärvi, Korpijärvi, n. 12,3 ha metsäpalsta, jolla
taimikkoa ja päätehakkuuikäistä puustoa Pellikkalantien varrella.
Puusto n. 410 m3, josta heti hakattavissa n. 340 m3 . Puukaupasta
60 % verotonta. Hp. 26.500 €. Osta oma puuhapalsta, jonka arvo
nousee!
KUOPIO, Nilsiä, Reittiö määräala n. 8,1 ha lähellä Salmisentietä.
Kuusivaltainen puusto varttuneista taimikoista varttuneeseen kasvatusmetsään. Osta vaikka omaksi polttopuumetsäksi. Tarjoukset
viim. 30.9. Hp. 17.000 €.
KAAVI, Maarianvaara, 2.96 ha Teerisuontien ja Syrjäntien välissä
harvinaisen puustoinen tila, n. 222 m3/ha, yht. n. 687 m3. Lähes
koko tila päätehakkuuikäistä metsää, mahdollisuus n. 27.000 euron
puukauppaan, josta 60 % on verotonta. Jos teetät uudistamistyöt
ostopalveluna, käteen jää vielä yli 20.000 €, omatoimiselle enemmänkin. Hyvien metsästysmaiden keskellä. Hp. 30.000 €.
KAAVI, Karsikkovaara, 24,97 ha Kaatrasentien halkoma tila vain 6
km:n päässä Kaavin kylältä. Puusto varttuneista taimikoista varttuneeseen kasvatusmetsään hyvällä kasvupohjalla. Puuta n. 1050
m3. Kattava tiestö, tämän paremmalta paikalta et metsätilaa löydä.
Rantarakennuspaikka Saarijärven rannalla, rannan suunta kaakkoon.
Rakennusoikeus 160 k-m2. Hp. 80.000 €.
Sinikka Voutilainen 040 720 1114
VIEREMÄ, Haapala 6:2 12,63 ha
Pienehkö metsätila, jolla on myös huonokuntoisia rakennuksia. Tila
sijaitsee Sallisenjärventien molemmin puolin. Tilalla on jonkin verran
heti hakattavaa metsää, mutta myös hoitoa vaativia nuoria metsiä.
Hyvä tila omatoimiselle, työtä pelkäämättömälle metsänomistajalle
kehitysluokkarakenteensa ja kulkuyhteyksiensä puolesta. Tutustu ja
tarjoa 5.10 mennessä. Hintapyyntö 16.000 €/ tarjous.
Tiloja tulee koko ajan välitykseen,
seuraa tilannetta www.metsatilat.fi
Jouni Peltonen 0400 371106
Paikallista asiantuntemusta mutta valtakunnalliset markkinat .
Esitetiedot: www.metsatilat.fi/jarvisuomi
Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli • etunimi.sukunimi@metsatilat.fi
Yhteistyössä metsänhoi toyhdistysten kanss a
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenenä saat etuna
LähiTapiolan
kotivakuutuksesta -10 % ja
metsävakuutuksesta -10 % tai -15 %.
Lisätietoa saatte osoitteesta www.lahitapiola.fi/ita
tai lähimmältä LähiTapiolan konttorilta. Voitte myös ottaa
meihin yhteyttä puhelimitse numerosta 017 684 3800.
ITÄ
M
etsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari-kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät
tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton.
Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon
ja koulutuksen avulla. Vastaavasti metsänomistajaa kannustetaan
investoimaan kemera-tuen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron
ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä
että yhteiskuntaa.
Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennettu synnytys. Neuvolakäynnit ovat verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskari-iässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä samoin kuin ihmiselämässä on
riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita – niistä ei pidä tinkiä.
Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä on vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen
vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden
kannalta hakkuiden oikea-aikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa
seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä – toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita.
Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei
kuitenkaan ratkaise kaikkea. Tukkipituudet ja muut kauppakirjan
ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukin ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3
ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se
toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii
osaamista ja mittaustietoja.
Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja
niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai
ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa
on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta.
Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa
se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin
valppaampana.
Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei metsän kestä
olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät.
Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen
teosta. Tämän vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai
kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen
tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.
Metsänhoitoyhdistys Savotan
jäsenedut
Monipuoliset palvelut jäsenhintaan
Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta. Hommat hoituvat avaimet
käteen- palveluna. Jäsenenä saat työt ja tarvikkeet edullisemmin.
Maksuton neuvonta
Oma asiantunteva metsäasiantuntijasi kertoo vastaukset kaikkiin metsäisiin kysymyksiin. Hän myös lähtee kanssasi metsään
tarkastamaan metsänhoito- ja hakkuutarpeet. Tilakäynti on maksuton.
Luotettavat metsäammattilaiset
Käytössäsi ovat ammattitaitoiset metsäasiantuntijat sekä luottometsurit ja yrittäjät.
Olemme vahva paikallinen työllistäjä.
Maksuton puunmyyntisuunnitelma
ja puukaupan palvelut
Laadimme sinulle maksutta puunmyyntisuunnitelman. Saat meiltä kaikki puukaupan palvelut: kilpailuttamisen, katkontavertailun ja valtakirjakaupan.
Maksuton PEFC-metsäsertifiointi
Jäsenenä saat metsillesi PEFC-sertioinnin.
Hoidamme jäsentemme metsien sertifioinnin alueellisena ryhmäsertifiointina.
Edunvalvonta
Olemme ainoa alan toimija, joka on samalla metsänomistajien etujärjestö. Olemme reilusti metsänomistajien puolella! Valvomme
metsänomistajien etuja mm. kaava-, laki- ja
ympäristöasioissa ja vaikutamme paikallisesti, valtakunnallisesti ja EU-tasolla.
Metsänomistajat • Savotta
RAIVAAMALLA TAIMIKKO KASVUUN
Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden
Metsänomistajat-numerot
Saat kolme kertaa vuodessa ilmestyvän Savotan jäsenlehden, joka on täynnä mielenkiintoista paikallista metsäasiaa. Tiedotamme ajankohtaisista aiheista myös sähköisellä
uutiskirjeellä.
MHY SAVOTAN JÄSENMAKSUT
VUONNA 2015
metsäpinta-alajäsenmaksu
2-20 ha 50 €
21-50 ha 80 €
51-100 ha 110 €
yli 100 ha 140 €
yli 500 ha:n yhteisöt 300 €
Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen
metsäverotuksessa.
Jäsenmaksun hinnan saat
monikertaisesti eduissa takaisin
• LähiTapiola 10% alennus metsä- ja
kotivakuutuksista
• Savotan Puoti pokara 34,90 €,
tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €
• United Bankers 30 % alennus
Metsäobligaation merkintäpalkkiosta
• Aarre-lehti 6 kk hintaan 47,50 € +
Aarteita Suomen luonnosta -kirja
Lisäksi MTK:n yhteistyökumppanien edut,
kymmeniä toimijoita!
Katso lisää rahanarvoisia
jäsenetuja www.mhy.fi/savotta
Me teemme metsänomistajan
eteen enemmän!
Oma paikallistoimistosi on lähellä sinua!
Me tunnemme alueemme. Toimimme joka
pitäjässä lähellä metsiä ja metsänomistajia.
Yhteystietomme löydät lehden takakannesta
ja www.mhy.fi/savotta
metsänhoitoyhdistys
SAVOTTA
METSÄNOMISTAJAT -JÄSENKORTILLA SAAT
MONET EDUT JA ALENNUKSET
Vesa Ahola
14
Uusi metsänomistaja Kerttu Niskanen sai koulutusta raivaussahan
käyttöön. Samalla tuli opittua, mikä puu saa jäädä kasvamaan ja
mikä joutaa raivata nurin. Vieremällä Kerttua opettamassa oli Mhy
Savotan metsuri Erkki Tarvainen.
KIINNOSTAAKO SINUA OPPIA KÄYTTÄMÄÄN RAIVAUSSAHAA?
Mhy Savotta järjestää naisille tarkoitetun raivaussahapäivän
Nilsiässä lauantaina 19.9. klo 9-15.
Tule oppimaan alkeista lähtien mikä on oikea raivaustekniikka
ja kuinka huollat raivaussahaa. Ota oma saha ja varusteet
mukaan, jos sinulla ne on.
Jäsenille tilaisuus on ilmainen ja ei-jäsenille maksullinen 20€ +alv.
Koulutuksen yhteydessä tarjoillaan lounas.
Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautujaa.
Ilmoittautumiset Kirsi Tahvanaiselle 17.9 mennessä,
kirsi.tahvanainen@mhy.fi tai puhelimella 0400 190 214.
Mikäli kiinnostusta on, järjestämme syksyn aikana toisen
raivaussahapäivän Lapinlahdella. Seuraa tapahtumailmoittelua
kotisivuillamme.
Huom! Paikalla on Savotan Puoti, josta voit hankkia turvalliset
työasut ja toimivat työvälineet. Tutustu valikomaan
savotanpuoti.fi
NAISET KÄVI TAMPEREELLA, NÄÄS
Perinteiseksi muodostunut, Mhy Savotan ja MTK Pielaveden yhteistyössä järjestämä Naisten syysretkeily suuntautui tänä vuonna Tampereelle. Matkan ensimmäinen tutustumiskohde oli pienläpimittaisen puun korjuuteknologioihin erikoistuneen Fixteri Oy:n
nuoren metsän harvennuskohde, jossa toimitusjohtaja Minna Lappalainen esitteli yritystä ja toiminnan periaatteita.
Metsäkohteen jälkeen käytiin vierailemassa Seppälän tilalla
Jämsässä. Tilan tuotantosuuntina ovat lammastalous, metsätalous
ja polttopuutuotanto pääasiassa Jämsän Himoksen alueen mökkiasutukselle.
Toisen retkeilypäivän ensimmäinen kohde oli Keski-Suomen
Metsäkeskuksen metsäasiantuntija Marja Liukkaala-Koton esittelemä metsäkohde, jossa kuultiin uuden Kemeran tuomista muutoksista. Petäjävedellä matkalaiset tapasivat Mtk:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan, joka kertoi ajankohtaista Mhyja Mtk-asiaa. Petäjävedellä tutustuttiin luonnollisesti myös Unescon
maailmanperintökohteeseen, Petäjäveden vanhaan kirkkoon.
Saara Koskinen
Mhy Savotan ja MTK Pielaveden naiset tutustumassa Fixteriin energipuukohteella.
Metsänomistajat • Savotta 15
Metsänomistajan syyskalenteri
− Uudistusalueiden maanmuokkaus on
hyvä tehdä syksyllä, ennen pysyvien
lumien tuloa ja maiden jäätymistä. Vielä
ehtii valmistautua ensi kevään istutuksiin!
Mhy:n tyytyväisiä asiakkaita •
METSÄNHOITO ONNISTUU ETÄNÄ
− Taimitilaus ensi kevään metsänviljelyä varten kannattaa tehdä hyvissä
ajoin, vaikka heti.
− Nuoren metsän
kunnostusta ja harvennusalueiden
ennakkoraivauksia
voi tehdä pitkälle syksyyn.
Metsuriemme työohjelmaan mahtuu vielä
muutamia työmaita: kysy tarjous
metsäasiantuntijaltamme!
− Lannoituksella on mahdollista saada
puustolle aikaan huima kasvunlisä! Talvella tehtävien tuhkalannoituksien ja ensi kesäkautena tehtävien lentolannoituksien
suunnittelun olemme jo aloittaneet. Olisiko metsässäsi terveys- tai
kasvatuslannoitustarvetta? Kysy lisää metsänhoitoyhdistyksestä!
− Ennen lumien tuloa on hyvä käydä katsastamassa taimikot ja poistaa
taimien päältä heinäkasvustoa. Näin varmistat taimille mahdollisimman hyvät
mahdollisuudet talvehtimiseen.
− Hirvien talvehtimisalueilla kannattaa harkita männyn ja koivun
taimikoiden käsittelyä syönninestoaineilla.
− Ensi talvesta ei ole ennustettu erityisen pahaa myyrätalvea, mutta taimia
voit halutessasi suojata syönninestoaineilla tai mekaanisilla suojilla.
− Syksy on marjastajien ja sienestäjien kulta-aikaa:
kerätään luonnonantimet talteen!
Suopursuruoste on värjännyt tänä syksynä varsinkin kuusentaimikoita
kellertäviksi. Syytä huoleen ei ole, vaiva ei ole puille kuolemaksi eikä
vähennä kasvuakaan olennaisesti.
Metsäkuljetus Hyväriset Oy:n motoa Remeksen metsässä ajoi Mikko
Paananen.
R
aumalainen Uuno Remes omistaa noin 70 hehtaaria metsää Pielavedellä. Remeksen metsät ovat hyvässä kunnossa, sillä metsänhoitotöitä on vuosien saatossa tehty ahkerasti. Metsänhoito onnistuu etäämpääkin yhteistyössä oman metsänhoitoyhdistyksen
neuvojan kanssa. Remeksen yhteyshenkilönä on jo pitkään ollut
Mhy Savotan metsäasiantuntija Eero Pääkkö.
”Kaikki pelaa Eeron kanssa. Eero ottaa yhteyttä tarvittaessa ja
ehdottaa mitä pitäisi tehdä. Asiat sovitaan ja metsänhoitoyhdistys
hoitaa työt metsässä”, Remes kertoo. ”Harvoin pääsee itse paikalle
eikä kaikkea osaa, joten paras on, kun ammattilainen hoitaa paikan
päällä.”
Elokuun loppupuolella Remeksen metsässä tehtiin ensiharvennus, joka hoitui Mhy Savotan puunkorjuupalvelun toimesta. Korjuupalvelun urakoitsijana toimi pielavetinen Metsäkuljetus Hyväriset. Edellinen panostus metsien hoitoon oli heinäkuussa tehty kasvatuslannoitus. Metsäsalpietaria kylvettiin maalevityksenä
muutamia vuosia sitten harvennetulle männikkökankaalle kasvua
lisäämään. Metsänhoitoyhdistys toteutti lannoituksen yhteishankkeena parin naapuritilan kanssa, jolloin kustannuksia saatiin pienennettyä.
Myös metsäasiantuntija katselee tyytyväisenä metsää, missä taimikonhoito ja harvennukset on tehty huolella ja ajallaan. ”Vuorovaikutus metsänomistajan kanssa on ollut molemminpuolista ja yhdessä tuumaten on saatettu metsät hyvään kuntoon”, Pääkkö iloitsee.
TAPAHTUMAKALENTERI
• 17.9. Kiuruvedellä järjestetään Metsätaitoilut,
johon Mhy Savotan jäsenet ovat tervetulleita.
• 19.9. Naisten raivaussahapäivä Nilsiässä klo 9-15.
Ilmoittautumiset Kirsi Tahvanainen p. 0400 190 214
• 22.9. Mhy:n ja Säästöpankki Optian yhteinen
Metsäretki Iisalmessa, katso ilmoitus s. 8.
Pääkaupunkiseudun metsänomistaja tapahtumat.
Katso tarkemmat tiedot mhy.fi/palvelutoimisto
• 21.10. klo 17.30-19.30 Ajankohtaisilta, aiheena
kemera ja puukauppatilanne, Yliopistokatu 3, Helsinki
•17.11. klo 17.30-19.30 Mitä sinä jätät
lapsillesi? Revontulenkuja 1, Espoo
Metsänomistajat
•11.12. klo 15-17.30 Glögiä ja piparia Simonkadulla.
POHJOIS-KARJALA
Katso kotisivultamme päivitetyt tapahtumailmoitukset.
Vilkaise myös Savotan kuvagalleriasta kuvia
menneistä tapahtumista. www.mhy.fi/savotta
Olemme myös Facebookissa / Metsänhoitoyhdistys Savotta ry
Metsänomistajat • Savotta
O ta t
n!
altee
Metsänhoitoyhdistys Savotta palveluksessasi
sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi
kotisivut: www.mhy.fi/savotta
facebook: Metsänhoitoyhdistys Savotta ry
HALLINTO
Rauno Karppinen
toiminnanjohtaja
Iisalmi
p. 044 721 3117
Jukka Haataja
kenttäpäällikkö
Lapinlahti
toimivapaalla
Paula Ruotsalainen
toimistonhoitaja
Iisalmi
p. 044 721 3111
Hanna Makkonen
toimistonhoitaja
Vieremä
p. 044 721 3161
METSÄNHOITO- JA KORJUUPALVELUN TOTEUTUS
Minna Karppinen
korjuupalvelu- ja
toteutusvastaava
Iisalmi
p. 044 582 2510
Aki Kärkkäinen
metsäasiantuntija
Koillis-Savo
p. 050 599 9823
Sami Hoffren
metsäasiantuntija
Pielavesi
p. 040 1798 004
Antti Komulainen
metsäasiantuntija
Ylä-Savo
p. 044 721 3116
METSÄTILAVÄLITYS JA
SUKUPOLVENVAIHDOS
Jouni Peltonen
metsäasiantuntija
Iisalmi, Lapinlahti,
Pielavesi (toimisto), Sonkajärvi, Vieremä
p. 0400 371 106
IISALMEN TOIMISTO
Päiviönkatu 22,
74100 IISALMI
p. 044 721 3111
LAPINLAHDEN TOIMISTO
Juustolantie 7
73100 LAPINLAHTI
SONKAJÄRVEN TOIMISTO
Käyntios. Koulutie 7
Postios. Kyröntie 4
74300 SONKAJÄRVI
JUANKOSKEN TOIMISTO
Lapinpaadentie 8
73500 JUANKOSKI
NILSIÄN TOIMISTO
Laitisenmäentie 11
73300 NILSIÄ
p. 0400 265 579
VARPAISJÄRVEN TOIMISTO
Kauppatie 26
73200 VARPAISJÄRVI
KAAVIN TOIMISTO
Liiketie 2
73600 KAAVI
PIELAVEDEN TOIMISTO
Puistotie 23
72400 PIELAVESI
VIEREMÄN TOIMISTO
Ponssentie 1,
74200 VIEREMÄ
IISALMI
Alue 1.
Leena Kukkonen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3165
SONKAJÄRVI
Alue 2.
Juha Kiiskinen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3115
Alue 3.
Jarkko Ronkainen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3113
NILSIÄ
Alue 9.
Veli Matti Komu
metsäasiantuntija
p. 0400 174 027
Alue 4.
Marko Mustonen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3145
Alue 22.
Antti-Jussi Väänänen
metsäasiantuntija
p. 0400 174 025
Alue 12.
Jukka Hintikka
metsäasiantuntija
p. 0400 208 472
Alue 7.
Antti Komulainen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3116
JUANKOSKI
KAAVI
Alue 10.
Pekka Launonen
metsäasiantuntija
p. 040 727 4617
Alue 6.
Jaakko Heikkinen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3148
Alue 13.
Kirsi Tahvanainen
metsäasiantuntija
p. 0400 190 214
Alue 14.
Pekka Varis
metsäasiantuntija
p. 0400 174 028
Janne Makkonen
metsäasiantuntija
Ylä-Savo
p. 044 721 3144
METSO HANKEET
Sinikka Voutilainen Marko Mustonen Pekka Varis
kiinteistövälittäjä, metsäasiantuntija metsäasiantuntija
p. 044 721 3145
p. 0400 174 028
LKV, kaupanvahvistaja
Juankoski, Kaavi,
Nilsiä (toimisto),
Varpaisjärvi
p. 040 720 1114
METSÄSUUNNITTELU
TILA-ARVIOT
Henri Väänänen
metsäasiantuntija
Koillis-Savo
p. 0400 203 363
Ari Toivanen
Anna Nousiainen
metsäsuunnittelija metsäasiantuntija
p. 040 545 1224
Pielavesi
p. 050 4011 411
Alue 8.
Vesa Ahola
metsäasiantuntija
p. 044 721 3163
Alue 17.
Eero Pääkkö
metsäasiantuntija
p. 0400 299 855
VARPAISJÄRVI
Alue 15.
Juha Kekäläinen
metsäasiantuntija
p. 040 567 9035
OJAT JA TIET
Jaakko Heikkinen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3148
PIELAVESI
VIEREMÄ
Alue 5.
Veijo Pursiainen
metsäasiantuntija
p. 044 721 3146
Jarmo Nousiainen
metsäasiantuntija
Lapinlahti ja
Varpaisjärvi
p. 040 525 5726
Alue 16.
Antti Bovellan
metsäasiantuntija
p. 040 519 3937
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän!
Alue 18.
Saara Koskinen
metsäasiantuntija
p. 0400 378 819
Alue 19.
Kirsti Koukkari
metsäasiantuntija
p. 0400 123 459
LAPINLAHTI
Alue 11.
Aripekka Kärnä
metsäasiantuntija
p. 0400 378 814
Alue 20.
Mikko Heikkinen
metsäasiantuntija
p. 044 582 2520
mikkoj.heikkinen
@mhy.fi
Alue 21.
Toni Haapakorpi
metsäasiantuntija
p. 0400 330 678