Tsinnia 2015: Tulosraportti
Kerrostaloasumista kehittämässä: Itsenäinen kerrostaloasunto Tsinnia Asukaskyselyn tulokset 2015 Tsinnia ASUKASKYSELYN TAUSTAT • C B (8: 20%) • (8: 20 %) A (4: 10 %) RENGASVARASTO • • PYÖRÄVARASTO D (12: 29%) • E (9: 22 %) Suluissa ilmoitettu vastaajamäärä per talo, myös %-osuus. Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA Asukaskysely on osa Kehittyvä kerrostalo –ohjelmaa ja Itsenäinen kerrostaloasunto –hanketta. Kysely toteutettiin 2.9.-14.9.2015. Se keräsi 41 vastaajaa ja täydentäviin haastatteluihin osallistui 12 asukasta (7 kotitaloutta). Tsinniassa toteutettiin samaan hankkeeseen kuulunut asukkaiden muuttokysely vuonna 2012. Tämän raportin lisäksi on laadittu koko Itsenäinen kerrostaloasunto –hankkeen loppuraportti, joka tulee löytymään Helsingin kaupungin sivustolta www.kerrostalo.hel.fi Tässä raportissa esitellään kyselyn tulokset, mutta paikoin tulkinnoissa hyödynnetään myös asukashaastattelujen antia. • Kyselyraportin kaavioissa on kuvattu vastaajamäärä sekä prosenttiosuus, vaikka vastaajia on alle 100. Prosenttiosuus mahdollistaa tulosten vertailun aiempaan tutkimukseen sekä vastaavaan asukastutkimukseen naapuriyhtiö Viikinportissa. • Keskimääräiset numeraaliset arviot (”arvosanat”) ovat asteikolla 1-4 (4=erittäin paljon/tärkeä… 1=huonosti/ei merkitystä), ellei toisin mainita. viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects 2 Tsinnia KYSELYN TULOKSET - YHTEENVETO • • Tsinniassa eletään hyvää ja sujuvaa arkea. Kokonaistyytyväisyys on hyvä – asuntosuunnitteluun liittyvät tekijät saavat keskiarvon 2,97/4 mikä vastaa kouluarvosanaa 7,5. • Parvekeratkaisu, joka liittää asunnon ulkotilaan, saa arvosanan 3,33/4 eli kouluarvosanan 8. • Asuntokohtainen irtainsäilytys saa eniten kiitosta; arvosana 3,54/4, eli 9. • Vertailu naapuriyhtiö Viikinporttiin, jossa irtainsäilytys sai arvosanan 2,48, osoittaa, että irtainvarasto oman asunnon vieressä parantaa asumisviihtyvyyttä ja on yksi keino kehittää kerrostaloasumisen houkuttelevuutta. • Asuntojen pohjaratkaisuja kehutaan, niin ”modernia” kuin ”traditionaalista” versiota. Asunnot ovat valoisia ja ääneneristys on erinomainen; ääneneristystä ei kysytty enää vuoden 2015 kyselyssä, mutta se keräsi pääsääntöisesti kiitosta, sekä vuoden 2012 muuttokyselyssä että vuoden 2015 asukashaastatteluissa. • • Kuva: Eija Hasu Rengasvarasto kerää kiitosta – tässäkin askel uuteen ajatteluun. Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 3 KEHITTYVÄ KERROSTALO JA ITSENÄINEN KERROSTALOASUNTO – TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 4 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Eri ominaisuuksien merkitys taloon muutettaessa Hyvät joukkoliikenne-‐ ja liikenneyhteydet 3,54 59 % 37 % Asunnon hinta 3,54 61 % 34 % 3,41 Talon hyvä sijainO Asunnon hyvä pohjaratkaisu 3,29 Ympäröivä luonto ja liikuntamahdollisuudet 3,22 Asunnon säilytysOlaratkaisut 46 % 41 % 3,00 37 % 32 % Alueen rauhallisuus 2,98 37 % 32 % 2,95 24 % 2,39 15 % 29 % Hitas-‐kohde 2,35 20 % 29 % Lämmitysjärjestelmä 2,13 TunneUu rakentaja 2,08 Alue entuudestaan tuUu 2,02 KehiUyvä kerrostalo -‐kohde Ei muita vaihtoehtoja tarjolla keskiarvo 51 % 2,61 29 % 22 % Talon arkkitehtuuri 1,95 1,43 eriUäin tärkeä 34 % 61 % Talo uudistuotantoa Tarve asunnolle 49 % 44 % 3,02 24 % Asunnon hyvä varuste-‐ ja laatutaso 49 % 24 % 20 % 34 % 34 % 34 % 27 % 37 % 39 % 44 % 51 % tärkeä jonkin verran tärkeä ei merkitystä eos 5 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Eri ominaisuuksien merkitys taloon muutettaessa Hyvät joukkoliikenne-‐ ja liikenneyhteydet 3,54 Asunnon hinta 3,54 Talon hyvä sijainO 3,41 Asunnon hyvä pohjaratkaisu 3,29 Ympäröivä luonto ja liikuntamahdollisuudet 3,22 Asunnon säilytysOlaratkaisut 3,02 Talo uudistuotantoa 3,00 Alueen rauhallisuus 2,98 Asunnon hyvä varuste-‐ ja laatutaso 2,95 Tarve asunnolle 2,61 Talon arkkitehtuuri 2,39 Hitas-‐kohde 2,35 Lämmitysjärjestelmä 2,13 TunneUu rakentaja 2,08 Alue entuudestaan tuUu 2,02 KehiUyvä kerrostalo -‐kohde 1,95 Ei muita vaihtoehtoja tarjolla 1,43 keskiarvo • • • • • eriUäin tärkeä Valitessa uusi koti Tsinniasta asukkaiden vaakakupissa painoi eniten hyvät liikenneyhteydet (96 % piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä) sekä asunnon hinta (85 %). Hitashinnoittelu mahdollisti asunnon hankinnan, mutta Hitas itseisarvona ei niinkään puhutellut (49 %, ka 2,35). Asunnon pohjaratkaisu on vedonnut moneen asukkaaseen. Ja vaikka talon arkkitehtuuri ei nouse listalla kärkeen, on sillä vaikutuksensa pohjaratkaisuihin. Luonnonläheisyys ja liikkumisen mahdollisuudet ovat Viikissä vahvasti läsnä, ja ne heijastuivat jo asunnon valintaan. Uudistuotanto vetoaa; tässä yhteydessä haasteeksi koettiin muutostyöt. Yksi keino vähentää muutostöitä ja niiden onnistumisen epävarmuutta on tunnistaa, millä tavoin perusratkaisuihin saadaan sisällytettyä onnistumiset. Lämmitysjärjestelmä itsessään ei edistänyt eikä haitannut asunnon valintaa. Osa olikin tietoisia kohteen kuulumisesta Kehittyvä kerrostalo –ohjelmaan ja kaksoislämmityksen kokeiluun D-rapussa. tärkeä jonkin verran tärkeä ei merkitystä eos 6 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Jokin muu valintaan vaikuttanut tärkeä ominaisuus • • • • Monelle asunnon valinta on monen tekijän yhteissumma. Viikissä korostuvat sijaintiin liittyvät ominaisuudet. Näistä ominaisuuksista palvelut tuotiin esiin vapaissa kommenteissa. Tärkeimpänä palveluissa nousee esiin Prisman sijainti, sen osoittivat myös haastattelut: Käymme kaupassa miltei päivittäin, tarvitsee säilöä vähemmän kaappeihin; Kun jätät auton halliin, on helppo tulla kaupan kautta kotiin. Kuva: Eija Hasu Vapaat kommentit: q Halusin ensimmäisen omistusasunnon q Kauppa, apteekki, alko q Kauppakeskuksen läheisyys q Palveluiden läheisyys q Palvelut asuinalueella q palvelut lähellä 7 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Onnistuminen asuntosuunnittelussa • • • • • • Tsinniassa asunnon valintaa ohjasi hinta mutta myös asunnon pohjaratkaisu. Osaa asukkaista puhutteli ”perinteinen” pohja, osaa ”vino, moderni” pohja. Suunnittelussa onkin onnistuttu tuomaan monipuolisesti asuntotarjontaa yhteen kohteeseen. Erityisen positiivisena koetaan asunnon avautuminen parvekkeen/terassipihan kautta ulkotilaan. 3,20 Asunnon pohjaratkaisu Asunnon valoisuus 3,10 Asunnon liiUyminen ulkoOlaan (avautuminen parvekkeelle/pihalle) Asunnon kalustettavuus on se ominaisuus, joka Asunnon hyvä kalusteUavuus on kärsinyt ”modernista” pohjaratkaisusta. Silti tyytyväisyys on haasteita suurempi. Parveke (tai asuntokohtainen piha) ja Vaikka keittiöratkaisut keräävät kiitosta, kokee sen kalusteUavuus osa asukkaista keittiön riittämättömäksi etenkin säilytys- ja laskutilan osalta – tämä huomio korostui haastatteluissa. KeiYön arjen toimivuus, kuten riiUäväsO lasku-‐ ja säilytysOlaa Samoin korostui asuinhuoneiden säilytystilojen vähäinen määrä. Monelle asukkaalle oli yllätys muuttaa edellistä asuntoa Asunnon säilytysOlat huomattavasti suurempaan asuntoon, mutta huomata, että säilytystilaa sai aiempaa vähemmän. keskiarvo eriUäin paljon keskinkertaisesO ominaisuus puuUuu huonosO 34 % 54 % 32 % 46 % 3,38 2,71 41 % 51 % 46 % 3,18 39 % 39 % 2,43 22 % 2,77 39 % paljon eos 8 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Onnistuminen yhteisten tilojen suunnitteluratkaisuissa • • • • • Suunnittelussa on panostettu porraskäytävien viihtyisyyteen. Pistetaloissa hissikuilujen lasiseinät kuljettavat valoa, mikä koetaan arjessa miellyttäväksi ominaisuudeksi. Asukaskokemuksissa lasiseinäisyys ei kuitenkaan suoraan assosioidu valoisuuteen. Ominaisuuden puuttuminen lamellitaloista ei vaikuta keskiarvoon. Vaikka Tsinniasta puutuu perinteiset irtainvarastot, joita haastattelussa osa toivoi asunnon viereisen irtainvaraston lisäksi, antavat Tsinnian asukkaat paremman arvosanan yhteisille säilytystiloille kuin Viikinportin asukkaat, joilla on perinteiset irtainvarastot. Viikinportin ja Tsinnian kyselyiden vertailun mahdollistamiseksi (Loppuraportti 2015) sisällytettiin Tsinnian kyselyyn kysymys talopesulasta. Oletuksena oli, että koska kyseistä ominaisuutta ei kohteessa ole, olisivat vastaukset keskittyneet vaihtoehtoon ”ominaisuus puuttuu”. Koska muutkin vaihtoehdot ovat keränneet vastauksia, antaa se viitteitä siitä, että talopesulaa toivottaisiin tai oman yhtiön kaikkia tiloja ei tunneta. Vapaa sana –kommenteissa talopesulaa toivotaan kuten toivottiin haastatteluissa. Keskiarvo talopesulan osalta onkin tässä yhteydessä vain viitteellinen. 3,03 Valoisat porraskäytävät 2,81 Lasiseinäiset hissit 2,63 Yhteiset säilytysOlat Piha-‐alueet 32 %27 % 2,28 32 % 51 % Yhteissauna oleskeluOloineen Talopesula keskiarvo keskinkertaisesO ominaisuus puuUuu 49 % eriUäin paljon huonosO 2,88 29 % 2,43 paljon eos 9 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Onnistuminen pysäköinnin ja säilytyksen ratkaisuissa • Pysäköintiratkaisuista auton pysäköinti saa parhaan arvosanan. Moitteita saa kuitenkin lämpöpistokemahdollisuuden puuttuminen. • Moottoripyöriltä puuttuu niille suunnitellut paikoitusmahdollisuudet. • • • • • Vieraspysäköinnille koetaan paikat riittämättömiksi. Harva haluaa tai mahtuu säilyttämään pyörää asunnon irtainvarastossa. Yhtiön kaksi pyörävarastoa koetaan riittämättömiksi; osa pyöristä tulisi nostaa käytön jälkeen aina seinätelineeseen, tämä on arjessa toimimaton ratkaisu. Osassa kohteista on sisääntulon yhteydessä olevaan uvv:oon rakennettu suksille oma säilytysteline, osa asukkaista pitää suksia parvekkeella; tilaa ei kaikille ole tai toivottaisiin lukittavia telineitä. Lastenrattaat moni tuo asuntoon sisään (mm. lasten päiväunet parvekkeella) – asunnot ilman eteistä mahdollistavat säilytyksen vain parvekkeella, monesti parvekekalustusta vastaavasti vähennettävä. Osa myös pelkää, että yleisestä varastosta voi huonon onnen kohdatessa hävitä tavaraa. Jos lukitusmahdollisuutta ei ole, tuodaan irtain tavara mieluummin omaan asuntoon tai irtainvarastoon, jos siellä löytyy tilaa. 2,88 Auton pysäköinO VieraspysäköinO Pyörien pihapysäköinO Pyörän säilytys sisäOloissa Harrastevälineiden säilytys LastenraUaiden ja muiden päiviUäisten välineiden säilytys keskiarvo keskinkertaisesO ominaisuus puuUuu 2,10 27 %27 % 27 % 2,48 37 % % 2,64 22 %29 2,64 27 % 2,53 22 % eriUäin paljon huonosO paljon eos 10 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Vapaa sana – ja tutkimustulkinnat Talon hyvä äänieristys lisää myös viihtyvyyUä asunnossa. Täydelliset parvekkeet. Parvekeratkaisu ei toimi kuten oli tarkoitus. Terassipiha ja sen liiUyminen olohuoneeseen/keiYöön alas asO uloUuvilla ikkunoilla tekee asunnosta valoisan ja viihtyisän ja antaa Olantuntua. Terassin viljelymahdollisuudet on myös mukava lisä. q Hiekka tulee sisään q q q q Terassipiha olisi kiinnostanut useampaakin asukasta – moni on kuitenkin huomannut viljelymahdollisuuden toteutuvan myös parvekkeella. Haasteena on viljelyvälineiden ja mullan säilytys. Haasteena on kuran ja hiekan kulkeutuminen, etenkin asuntoihin ilman omaa eteis;laa (”moderni pohjaratkaisu”). Olisiko tulevaisuuden kerrostaloissa tarve omalle viljelytarpeisto;lalle sekä kuraeteiselle kerrostalon sisäänkäynnin yhteydessä? q Kaipaisimme varastoOlaa (huoneistokohtainen) q SäilytysOlat: komeroissa ei ole riiUäväsO Olaa isommille säilyteUäville (vrt. Vanhojen asuntojen komerot suurempia). Tämä koskee myös keiYön säilytysOloja padoille ja pannuille. q Irtaimistovarastot huoneiston yhteydessä on tosi hyvät. Paljon helpompi käydä tavaraa sieltä kuin kellarista monen oven ja mutkan päästä -‐> varastoa tulee oikeasO käyteUyä myös usein käytössä olevalle tavaralle ja siellä olevat asiat ei hautaudu laaOkkoihin ikuisuuksiksi. Irtaimistovarastot asuntojen vieressä koetaan arkea helpoBaviksi ja asumisviihtyvyyBä lisääviksi. Irtaimistovarastot olisivat kuitenkin parhaimmillaan muun säilytys;lan lisänä. Yksi ratkaisu asumisen erilaisiin tapoihin ja säilytystarpeisiin voisi olla irtaimistovaraston lisäksi erikseen vuokraBavat säilytys;lat; eri kokoiset, vuokraBavat säilytys;lat tarjoaisivat vaihtoehtoja. 11 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Vapaa sana – ja tutkimustulkinnat q Tsinnian kaksion keiYö ja olohuone muodostaa hyvän avoimen kokonaisuuden jossa on kivasO Olaa ja mahdollisuuksia istua iltaa pöydän ääressä tai olkkarissa, tämä on oikein hyvä. Samoin huoneiden koon painotus on tehty fiksusO, makuuhuone on riiUävä muUei turhan iso, koska siellä kuitenkin lähinnä nukutaan, ja oleskeluOla (=olohuone + keiYö) on selkeäsO se johon on panosteUu, tämä on hyvä koska siellä vietetään suurin osa päivästä. Kylppäri voisi olla kompakOmpikin, muUa nykymääräyksillä tämä on varmaan se mihin joutuu, ja kyllähän tuo Ola on kätevä esimerkiksi kuivatustelineelle eli ei mene hukkaan. q KeiYössä liian vähän laskuOlaa. Olohuone ei kovin valoisa (parvekkeen kaUo varjostaa). q RakennuUajan keskinkertainen toteutus valiteUavasO haiUaa tämän kyselyn anOa. Perusratkaisuilla asunto on hyvä, muUa pienin muutoksin (kuten saareke keiYössä) -‐ loistava. Suuri paUeri ison ikkunan edessä osoiUaa surkeaa suunniUelua, asia olisi pitänyt ratkaista toisin. q Liian pienet makuuhuoneet. AsuntosuunniBelu ja toteutus jakavat mielipiteitä. KommenGen takana on asukkaiden toive asukas-‐ ja asiakaslähtöiseen asunnonhankintaprosessiin. Toive on ymmärreBävä, onhan asunto yksiBäisen ko;talouden yksi kalleimmista hankinnoista, joka ei kovin usein toistu. Hämmästystä asukkaissa on heräBänyt myös tarve keksiä itse muutostarpeet, kuten eteiskaapistot, sälekaih;met tai verhotangot. LiiteBynä ajatukseen kerrostaloasumisen huoleBomuudesta korostuu tarve seurantatutkimuksiin, jotka voivat palauBaa ;edon onnistuneista suunniBelu-‐ ja muutostyöratkaisuista kerrostalosuunniBelun kehitystyöhön, ja osaksi tulevaisuuden perusratkaisuja. q Kaksoislämmitys ei ole myöskään vielä käytössä, koska rakennuUaja ei saanut aikataulussa toimimaan perinteistäkään lämmitystä. q Kaksoislämmitysjärjestelmän säätö on yhä yhOössä kesken. Tsinnian yh;ökokous valitsi vaihtoehdon koko yh;ön siirtymisestä kaksoislämmitysjärjestelmään tutkimusjakson päätyByä. Asukkaat odoBavat kärsimäBöminä asennusjakson pääBymistä ja järjestelmän käyBöönoBoa täysimääräises;. 12 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Vapaa sana q piha on liian pieni ja näkymä sisäpihalle ei ole viihtyisä. Huoneiston pienet makuuhuoneet hieman liian pieniä kuten olohuone (85m2). q Piha-‐alue vajoaa… näkyy erikoisesO vajoamisena laaUojen alla. Istutukset rajaUu turhan leveillä betonilaatoilla, jotka vievät liian paljon Olaa piha-‐alueesta. q Lapsille enemmän leikkiOlaa pihalle, isompi pyörävarasto, mitä järkeä on yhteissaunassa sekin on huonosO suunniteltu käytön kannalta (ei minkäänlaista keiYöOlaa!) Miksei ole pyykkitupaa!? Yhteis;lat heräBävät kannanoBoja. Nykyisellään piha ei palvele käyBäjiä parhaalla tavalla. Leikkivälineet ovat suunnaBu perheen aivan pienimmille – onneksi keinut löytyvät pihan toiselta puolelta, Viikinpor;n yh;östä. Pihalta toivoBaisin enemmän ;laa oleskeluun, vähemmän muurikiven käyBöä. Erityises; iso istutusallas talon C ja D välissä koetaan turhaksi. q Polkupyörävarasto on liian ahdas. q Polkupyörävarastot jo nyt melkein tukossa pyöristä ja pienempi varasto mitoiltaan epäkäytännöllinen, 2 riviä häiritsee toisiaan kun yriUää saada pyörän sisään/ulos. Toki tonOlla enää Olaa oikeastaan vain tamppaustelineen kohdalla jätekatoksen kyljessä. q Pyörävarasto (iso) liian pieni taloyhOön kokoon nähden. q Pyörävarasto on ahdas, pyöriä on niin paljon eUä seinäkoukkuja ei voi hyödyntää koska vaikea saada niitä pois laYalla olevat pyörät Oellä q Pyörävarastot ovat jatkuvasO täynnä. q Pyörävarastot ovat liian pienet ja aika hankalat käyUää. q Rengasvarasto -‐ hienoa. Lämmin autopaikka, olisi hienoa jos sen saisi edullisesO. q Rengasvarasto on hyvä idea!!! q AsukaspysäköinO Prisman Oloihin on periaaUeessa toimiva ratkaisu. Suurin ongelma on lämmitystolppien puute ja pysäköinnin etäisyys. q Autopaikat: saisi olla vieraspaikkoja. 13 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN - KOKONAISTULOKSET Miten ratkaisut ovat vaikuttaneet asumisviihtyvyyteen? • Pääsääntöisesti asuntosuunnittelu puhuttelee ja kerää kiitosta. • Keittiöiden puutteellinen säilytys- ja laskutila sekä kalustettavuus (mm. patterit) kuitenkin laskevat keskiarvoa. • Yhteisten tilojen osalta toivottaisiin pihalta enemmän oleskelutilaa ja saunatuvalta käytettävyyttä. Erityisesti vesipisteen puute haittaa tilan käyttöä. Taloyhtiön kerhotila on muutettu kuntosaliksi, jonka käytöstä ei kuitenkaan tässä kyselyssä kysytty. Kuntosali on esimerkki asukasaktiivisuuden merkityksestä. • Talopesulaa kaivattaisiin. • Pysäköinnin arvosanaa laskee lämpöpistokkeiden puute sekä vieraspysäköinnin koettu rajallisuus. Harrastevälineille ja erityisesti pyörille kaivattaisiin arjessa käytettävämpää säilytystilaa. • Arviot lapsiperheiden ja muiden vastaajien antamina eivät juuri eronneet toisistaan. AsuntosuunniUelu -‐ keskiarvo 2,97 Yhteiset Olat -‐ keskiarvo 2,67 PysäköinO ja säilytys -‐ keskiarvo 2,55 keskiarvo eriUäin paljon paljon keskinkertaisesO huonosO eos ominaisuus puuUuu 14 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Haluaisinko yhden huoneen lisää tai lisätä jonkin huoneen kokoa? • • • • Jos asunnon muuttaminen olisi mahdollista, mitä haluaisimme lisää? Tsinnian asukkailla korostuu toive suuremmista kakkosmakuuhuoneista. Haastatteluissa etenkin lapsiperheelliset pohtivat, mitä käy kun lapset kasvavat. Nyt moni on valinnut normaalia kapeamman ja lyhyemmän sängyn ja kerrossängyn. Mitä kun teini ei enää lastensänkyyn mahdu? Osalla toiveet kohdentuisivat päämakuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Keittiö on tila, joka jakaa mielipiteitä. Osalle keittiö on paikka lämmittää aterioita, toiset viettävät siellä paljonkin aikaa – tulevaisuuden keittiösuunnittelussa olisikin hyvä ottaa huomioon erilaiset käyttötavat. Eteistila jakaa mielipiteitä, mutta arjen sujuvuudelle riittävät säilytystilat ovat kaiken lähtökohta. 0 2 6 8 10 1 Päämakuuhuone Muu makuuhuone Kosteat Olat Sauna Parveke Vaatehuone Kodinhoitohuone Työ/harrasteOla 15 16 18 37 % 5 % 0 % 0 % 0 % 1 2 % 1 2 % 0 % 2 En haluaisi muuUaa mitään eos 14 5 KeiYö Eteinen 12 12 % 3 7 % 2 % 6 15 % Olohuone RuokailuOla 4 5 1 12 % 2 % lkm %-‐osuus 15 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Mistä huoneesta luopuisin tai pienentäisin sen kokoa? 0 • • • • • Valtaosalle ajatus jonkin tilan pienentämisestä tai siitä luopumisesta on haasteellinen, mikä selittää eos-vastausten suuren määrän. Vastausten jakautuminen moneen eri huonetyyppiin kertoo asumistoiveiden ja – tarpeiden erilaisuudesta. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Kuitenkin sauna on kodin tiloista se, jossa asukkaat voisivat eniten joustaa (katso seuraava sivu). Jo nyt osa kokee, että talosauna voisi olla riittävä. Vielä useampi olisi valmis luopumaan saunasta, jos sen ansiosta saisi muuta tilaa. Saunan lisäksi eteinen ja kosteat tilat ovat tinkimisen paikkoja. Näissäkin on kuitenkin otettava huomioon, että tarpeet muuttuvat eri elämäntilanteissa. Asukashaastatteluissa korostui tilojen käytettävyys. Pienikin tila täyttää asukkaan tarpeet, jos se on toimintojen osalta hyvin suunniteltu. Näin esimerkiksi säilytystilat eivät kerro kaikkea neliömääränä, vaan esimerkiksi säilytyskalusteet vaikuttavat tilan käytettävyyteen. Olohuone KeiYö RuokailuOla Päämakuuhuone Muu makuuhuone 2 4 6 Kosteat Olat 3 Kodinhoitohuone Työ/harrasteOla En haluaisi muuUaa mitään 10 12 14 16 15 % 7 % Sauna Vaatehuone 8 0 % 0 % 2 5 % 1 2 % 1 2 % Eteinen Parveke 6 9 22 % 2 % 1 2 % 1 2 % 1 2 % 0 % 1 eos 14 lkm 34 % %-‐osuus 16 NYKYINEN ASUNTO JA TYYTYVÄISYYS Onko asunnossa sauna / Tulisiko saunan sijaita kerrostalossa mieluiten… 25 • • • • • • • Vastaajista 93 prosentilla (38) on sauna asunnossaan, vain kolmella vastaajalla ei ole. Tsinniassa ei ole yksiöitä, joten lähtökohtaisesti jokaisessa asunnossa on sauna, tai saunavaraus. Osa asukkaista on muuttanut saunan vaatehuoneeksi tai muuhun käyttöön. Kysyttäessä saunan mieluisinta sijaintia, puolelle vastaajista sopii asunnon sijainti omassa asunnossa. Kuitenkin osalle riittäisi, että sauna sijaitsisi yhteistiloissa. Tsinniassa on käytössä lenkkisaunat, mikä kertoo siitä, että osa saunoo sekä omassa että taloyhtiön saunassa. Tulevaisuuden kerrostalon onkin hyvä tarjota erilaisia vaihtoehtoja, jatkossakin. 51 % 20 15 10 27 % 21 15 % 5 11 6 3 0 Omassa asunnossa 7 % YhteisOloissa Asunnossa ja Ei osaa sanoa yhteisOloissa lkm %-‐osuus 17 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN – ITSENÄINEN KERROSTALOASUNTO Ohjelman suunnitteluratkaisujen vaikutus asumisviihtyvyyden lisääntymiseen • • • Asunnon yhteydessä sijaitseva irtaimistovarasto vaikuttaa omaan asumisviihtyvyyteen erittäin paljon tai paljon, ja saakin parhaan keskiarvon. Myös parvekeratkaisu, joka avaa asunnon liittymään ulkotilaan, koetaan lisäävän asumisviihtyvyyttä. Sen sijaan kaksoislämmitysjärjestelmä koetaan haastavaksi. Osittain asennus koko taloyhtiöön on vielä kesken, toisaalta vastauksissa heijastuu myös käyttökokemuksen puute. Parvekeratkaisu (asunnon liiUyminen ulkoOlaan) 3,33 46 % 37 % Säilytysratkaisut (irtaimistovarasto) 3,54 56 % 34 % Kaksoislämmitysratkaisu 2,61 keskiarvo keskinkertaisesO ominaisuus puuUuu eriUäin paljon huonosO 22 % 22 % 22 % paljon eos 18 NYKYINEN ASUNTO JA TYYTYVÄISYYS Irtainvaraston sijainti • • • • Asuntojen yhteydessä sijaitsevat irtainvarastot ovat Tsinnian yksi laatutekijä. Kyselyyn vastanneista 51 %:lla (21 vastaajaa) on käynti irtainvarastoon asunnon sisältä, 49 % (20) porrastasanteen puolelta. Irtainvarasto, johon käynti on asunnon ulkopuolelta, vaikuttaa olevan hivenen useamman vastaajan mielestä toimivampi ratkaisu. Tämä selittyy muun muassa sillä, että kun sisäänkäynti on asunnon ulkopuolelta, säästää se yhden seinän. Tämä taas mahdollistaa eteiskalusteiden monipuolisemman sijoittelun. Toisaalta, irtainvarasto johon sisäänkäynti on asunnon sisältä, mahdollistaa varaston ”kodinomaisen” käytön. Esimerkkinä pakastimen siirtäminen keittiöstä varastoon: keittiöstä vapautuu säilytystilaa ja harvemmin käytettävä pakastin on silti osa asuntoa. Säilytysratkaisut (irtaimistovarasto asunnon sisällä) Säilytysratkaisut (irtaimistovarasto porrastasanteella, asunnon ulkopuolella) keskiarvo melko samaa mieltä täysin eri mieltä 3,50 3,58 52 % 38 % 60 % 30 % täysin samaa mieltä melko eri mieltä eos 19 ASUMISEN YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAVALINNAT Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 20 ASUMISEN YMPÄRISTÖVALINNAT Osallistuminen NCC:n Asumisen kouluun 0 • • NCC järjestää uudiskohteissa oman Asumisen koulun, jossa kerrotaan asumiseen liittyvistä asioista sekä asunnon tekniikasta. Kouluun oli osallistunut vastaajista lähes puolet eli 19. • Vuonna 2012 Tsinniaan muuttaneista ei 4 vastaajaa ollut kuullutkaan asumisen koulusta. muu$ovuosi v. 2015 v. 2014 v. 2013 v. 2012 10 15 Kyllä, olen osallistunut Enemmistö kyselyyn vastanneista on Tsinniaan vuonna 2012 muuttaneita, joten valtaosalle Asumisen koulu on tuttu. • 5 En itse osallistunut, asunnostamme osallistui toinen henkilö 20 19 3 Tiedän koulutuksen, muUa en ole osallistunut 25 46 % 7 % 9 22 % lkm 4 1 1 4 En ole kuullutkaan 10 lkm 24 % %-‐osuus 21 ASUMISEN YMPÄRISTÖVALINNAT Koulutuksen arviointi (siihen osallistuneet) 0 • • • • • Koulutukseen osallistuneiden mielestä Asumisen koulun anti on ollut hyvä – se antoi kattavasti tietoa asunnosta ja asumisesta. Koulutus oli ajankohdaltaan ja kestoltaan sopiva. Koulutus voitaisiin kuitenkin järjestää useamminkin – tätä mieltä on 8 koulutukseen osallistuneista. Jos koulutus järjestettäisiin useammin, tavoittaisi se kohteeseen myös myöhemmin muuttavat ja/tai ensimmäisellä kerralla osallistumasta estyneet. Voisiko esimerkiksi isännöinti ottaa koulutuksen osaksi tarjontaansa? Vaihtoehtona saattaisi olla myös materiaalin työstäminen sähköiseen muotoon. Tällöin ainakin yhtiöissä, jossa on käytössä omat verkkosivut, olisi materiaali aina saatavilla, myös uusille asukkaille. Mikä tärkeää - kenenkään mielestä koulutuksessa ei anneta liikaa tietoa, pikemminkin päinvastoin. 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Koulutus antoi kaUavasO hyödyllistä Oetoa asunnosta ja asumisesta 15 Koulutuksen ajankohta oli sopiva 9 KoulutusOlaisuus oli kestoltaan sopiva KoulutusOlaisuudessa jaeYin liikaa Oetoa KoulutusOlaisuudessa jaeYin liian vähän Oetoa 47 % 11 Koulutuksessa jaetusta materiaalista on ollut hyötyä (Kodin ABC) 79 % 58 % 12 63 % 0 % 2 Koulutus pitäisi järjestää useammin kuin kerran 11 % 8 lkm 42 % %-‐osuus 22 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Suhtautuminen energian käyttöön ja ympäristöasioihin 0 % • • • Asuminen kuluttaa ympäristöä ja energiaa. Oikealla oleva kaavio kertoo ajallisena vertailuna, että Tsinnian asukkaiden energia- ja ympäristöasenteet ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina. Ympäristöystävällisiä valintoja suositaan, jos se tapahtuu kohtuullisella vaivalla. Alla oleva kaavio kertoo enemmistön seuraavan jossain määrin tai aktiivisesti energia- ja ympäristöteemoja. Keskeistä on, millaista ja miten tietoa tarjotaan asukkaille – halukkuutta ympäristöystävällisiin valintoihin on. 0 5 10 20 25 14 34 % Kyllä, seuraan niitä akOivisesO 20 Seuraan jossain määrin En Oedä asumisen energiankäytöstä ja ympäristöasioista tarpeeksi En ole kiinnostunut asiasta 15 5 2 49 % Energia-‐ ja ympäristöasiat ovat mielestäni tärkeitä, muUa en koe voivani vaikuUaa niihin 10 % 2 % Pyrin asumisessani ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, vaikka se vaaOsi vaivannäköä 7 % lkm 54 % 54 % 12 % 13 % Luotan kiinteistöautomaOikan hoitavan asian puolestani Toivon, eUä asukkaalle tarjoUaisiin enemmän vaihtoehtoja energiansäästössä ja Asia ei kiinnosta minua Ei vastausta %-‐osuus 19 % Pyrin asumisessa ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, jos se voi tapahtua kohtuuvaivalla 12 % 5 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % %-‐osuus (Tsinnia 2015) 15 % 10 % 2 % 2 % 0 % 0 % %-‐osuus (Tsinnia 2012) 23 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Olen pyrkinyt vähentämään energiankulutusta… 0 • • • • • Millä tavoin arjessa toteutetaan yhtä Kehittyvä kerrostalo –ohjelman teemaa, aiempaa parempaa energiataloutta ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja? Tsinniassa moni on vaihtanut valaistuksen esimerkiksi led-valaisimiin. Voisiko jo rakentamisvaiheessa tuoda vaihtoehtoja valaistukseen tai suosia energiatehokkaita ratkaisuja? Yli puolet vastaajista kokee vähentäneensä veden kulutusta ja moni myös pitää asunnossaan aiempaa alempaa lämpötilaa. Vapaissa kommenteissa energia- ja ympäristökysymyksissä kuitenkin korostuu vaikeus hallita asunnon lämpötilaa, etenkin kesäisin. Asukkailla odotukset kaksoislämmitysjärjestelmästä kohdistuukin tähän haasteeseen, asuntokohtaiseen lämpötilan hallintaan. 5 10 15 pitämällä asunnossa alhaisempaa lämpöOlaa 20 25 30 18 44 % vähentämällä veden kulutusta 22 hankkimalla energiatehokkaampia kodinkoneita 15 54 % 37 % vaihtamalla energiatehokkaampaan valaistukseen (esim. led) 28 välUämällä asunnon tuuletusta 10 68 % 24 % en ole pyrkinyt vähentämään 1 2 % energiankulutustani Muu, 35 0 % lkm %-‐osuus 24 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Kaksoislämmitysjärjestelmä 0 • • • Tsinniassa kokeilujakson päätyttyä yhtiökokous päätti ottaa kaksoislämmitysjärjestelmän käyttöön koko yhtiössä. Asennustoimet olivat vuoden 2015 asukaskyselyn ja haastattelujen aikana vielä kesken. Selkeä enemmistö kokee olevansa hyvin perillä kaksoislämmitysjärjestelmästä. Tämä tulos eroaa naapuriyhtiö Viikinportin asukaskyselyn tuloksesta; Viikinportissa korostui se, ettei toimintaperiaatteet ole täysin selvät. 5 10 15 20 Olen Oetoinen järjestelmästä ja ymmärrän täysin sen toimintaperiaaUeet. 25 30 61 % 25 Olen Oetoinen järjestelmästä, muUa sen toimintaperiaaUeet eivät ole täysin selvät. 12 Olen kuullut järjestelmästä, muUa 1 en Oedä siitä enempää. 2 % 5 % En ole Oetoinen järjestelmästä. 2 Ei vastausta 1 29 % 2 % lkm %-‐osuus 25 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Taloussähkö tällä hetkellä 0 % • • • • • • Kaksoislämmitysjärjestelmä paitsi herättää kysymyksiä ja mielipiteitä, se myös hyödyntää sähköä. Siksi ympäristöystävällisyyden kysymyksissä sähkön primaarilähde on yksi kiinnostava tekijä. Tästä syystä asukkaiden sähkönkäytöstä kysyttiin yksi tarkentava kysymys. Tsinnian vastaajista 32 % päätynyt suosimaan täysin vihreää sähköä. Vertailu Aalto-yliopiston Envi-kyselyn aineistoon (Hasu & Hirvonen, 2015) osoittaa, että Tsinniassa keskimääräistä suurempi joukko kiinnittää huomiota sähkön alkuperään. Vertailuaineistossa kerrostalojen omistusasukkaista ei tiennyt taloussähkönsä alkuperää 46 %(eos) ja vain 15 % oli valinnut vihreän sähkön. Tämä voi merkitä sitä, että omistusasuminen, johon on kytketty energiateema, ohjaisi asukkaiden energiavalintoja. 10 % 20 % 50 % 15 % 27 % OsiUain vihreää, osiUain fossiilista En Oedä 40 % 32 % Täysin vihreää (tuoteUu esim. vesi-‐ tai tuulivoimalla) Ei vihreää (tuoteUu fossiilisilla kuten kivihiilellä tai ydinvoimalla) 30 % 26 % 7 % 13 % 34 % 46 % %-‐osuus (Tsinnia 2015) %-‐osuus (Aalto Envi 2015 -‐ kerrostalo omistusasukkaat) 26 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Asuntojen keskilämpötilat, lämpötilojen hajonta ja lämpötiloihin vaikuttaminen • • • • Vastauksissa oleskelutilojen mieluisin keskilämpötila on 21 ja makuutilojen 20 astetta. Viidennes vastaajista (20 %) haluaa pitää oleskelutiloissa 23 astetta, valtaosalle kuitenkin 21-22 astetta on sopivin. Makuuhuoneissa yli puolet suosii 20-21 asteen lämpötilaa. Toive koetaan haasteelliseksi (kaavio alla); haastattelujen ja ”vapaa sana” kommenttien mukaan erityisesti kesäaikaan koetaan asuntojen ylilämpenemistä. Asiaan uskotaan saatavan muutos kaksoislämmityksen myötä: ”Pääsee itse säätämään” Itselle mieluisin lämpö?la…. 0 % oleskeluOloissa (olohuone, keiYö, jne.) 10 % 20 % 30 % 40 % 0 % 2 % 7 % 17 % 24 % 29 % 20 % 2 % 12 % 17 % Koetko pystyväsi vaikuHamaan lämpö?loihin riiHäväs?, vuoden ympäri? 0 Kyllä 5 10 15 20 30 27 % 24 % makuuhuoneissa 8 20 % 12 % 5 % 26 63 % En En osaa sanoa 25 7 17 % lkm 17 18 19 20 21 22 23 24 tai enemmän %-‐osuus 27 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Millä tavoin halutaan vaikuttaa lämpötiloihin ja energiavalintoihin (1/3) q Tähän mennessä säätömahdollisuudet olleet minimaaliset, silloin kun termostaaOt olivat paikallaan eli niiden säätäminen hyödyUänyt mitään. q Asunnossamme on ollut talvisin ja kesäisinkin liian lämmintä. PaUerit ovat olleet koko ajan kiinni ja lämpöOla yli 24-‐25 q Asunto olisi hyvä saada viilenneUyä kesällä. q Asuntoa ei ole saatu kolmeen vuoteen viilenemään riiUäväsO (esim. makuuhuone koko ajan 23 C tai lämpimämpi paUerien säädöistä riippumaUa. q Asuntokohtainen säädin lämpöOloihin, kesällä pakko tuuleUaa q Energiatehokkaissa ja hyvin lämpöä varastoivissa taloissa tulisi olla myös ilmastoinOmahdollisuus (ilman viilennysmahdollisuus). Nykyisessä asunnossamme lämpöOlan alentaminen on kesäisin liki mahdotonta, vaikka ulkona olisi reilusO sisäOlaa viileämpää. VälUäisin myös kaikin keinoin sähkön käyUöä lämmityksessä. q Odotamme kaksoislämmityksen asennusta asuntoomme. Toivomme, eUä voimme sen avulla vaikuUaa huonekohtaisesO lämpöOlaan. q Odotan vielä sitä, eUä kaksoislämmitysjärjestelmä saataisiin toimimaan. q Olen hankkinut ilmalämpöpumpun viilennystä varten. Asunnossa taitaa vetää, koska yleensä olen aina kuumissani muUa kylminä vuodenaikoina palelen täällä paljon vaikka olen pitänyt paUerit täysillä. Olen hankkinut nimikkoaurinkopaneelin sähköyhOöltä, ja kannaUaisin niiden asentamista taloyhOön katoillekin, jos se olisi melko kohtuuhintaista 28 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Millä tavoin halutaan vaikuttaa lämpötiloihin ja energiavalintoihin (2/3) q Kesäaikaa varten pitäisi olla jäähdytysmahdollisuus q Kesällä on kuuma. Lämpöpumppu voisi viilentää. q Kesäsin sisällä liki 30 asteUa lämmintä jos/kun aurinko paistaa. q Haluaisin saada asunnon viileämmäksi. Talvellakaan ei tahdo päästä alle 20 asteen. q Häiritsevää on lämpiminä kesinä huoneiston kuumuus. Tämä alue ei vielä kuulu kaupungin lämmitysjärjestemän viilentäviin paikkoihin. Toisaalta ilmalämpöpusta olisi apua. q IlmastoinO kesällä q Kaksoislämmityksellä (jos se toimisi) q Kaksoislämmitys ei vieläkään toimi! Ei enää voi vaikuUaa. Asia pääteUy väärin Oedoin. q Kaksoislämmitysjärjestelmä ei ole vielä käytössä, kiitos NCC:n hitaan toiminnan. Asunnossa on aina ollut liian kylmä. Haluaisin 24 C lämpöOlan kuten luvaUu. q Kolme vuoUa asuUu, eikä kaksoislämmitysjärjestelmää ole vieläkään asenneUu. Katsotaan siUen, kun kaksoislämmitys saadaan käyUöön. q Lämmitysjärjestelmä ei vielä toimi kunnolla. Kesällä ylilämpöä. q Minusta on tärkeää, eUä voin vaikuUaa lämpöOlaan siten eUei asunnossa ole liian kuuma kesähelteillä hieman haastavaa, kun suurimmat ikkunat antavat etelä-‐lounaissuuntaan, viileämmillä säillä ei valiUamista. q Olisi mukavaa jos kaksoislämmitys toimisi jo, niin sitä voisi käyUää. ViilennysmahdollisuuUa olisi myös suunniUelussa pitänyt harkita (muUa se ei ole mikään ekoteko joten..) q Pidän eriUäin alhaisesta lämpöOlasta makuuhuoneessa. Haluaisin vaikuUaa siihen. 29 ASUMISEN ENERGIAVALINNAT Millä tavoin halutaan vaikuttaa lämpötiloihin ja energiavalintoihin (3/3) q Kaksoislämmitystä ei ole meille vielä asenneUu, joten vaikea sanoa sen toimivuudesta. Idea on mielestäni hyvä koska systeemi kannustaa säästämään lämpöä. Toisaalta, olisi järkevämpää lämmiUää mahdollisimman paljon kaukolämmöllä ja mahdollisimman vähän sähköllä paremman hyötysuhteen ja halvemman hinnan vuoksi. Tsinniassa käyUöön oteUava malli jossa kaukolämpö lämmiUää 19C asO (ja asunnon & asukkaiden lämpökuorma noin +2C päälle) ja tämän yliUävä tuotetaan sähköllä on varmaan hyvä kompromissi näiden välillä. Ilmaan heiteUynä ideana, voisiko saman tuloksen saada asuntokohtaisilla kaukolämpömiUareille? Tällöin voisi koko lämmityksen hoitaa paremman hyötysuhteen kaukolämmöllä (lähtökohtaisesOhan sähkö tuotetaan voimalassa lämmöstä, jolloin konversiossa lämpö -‐> sähkö -‐> lämpö hukataan aika paljon energiaa verraUuna kaukolämpöön) ja kuitenkin asukkaille muodostuisi selkeä säästämismoOvaaOo. Voi olla eUei tämä ole teknisesO mahdollista, en tunne kaukolämpötekniikka kovin tarkasO. Toinen mahdollisesO hölmö idea, jos kaksoislämmityksen tekisi yhdistämällä kaukolämmöllä tehtävän peruslämmön ja asuntokohtaisen ilmalämpöpumpun? Hyötysuhde paranisi, asuntokohtainen säätö-‐ ja säästömahdollisuus olisi tarjolla ja kesällä auringon puolen asuntoja pystyisi viilentämään käteväsO samoilla laiUeilla. Sinänsä toimivuuden ja yksinkertaisuuden kannalta olen hyvin tyytyväinen nykyiseen perinteiseen kaukolämpöön paUerikohtaisilla sääOmillä, asunnon on saanut pideUyä koko talven sopivan lämpöisenä ja säätäminen on melko helppoa. TermostaaYohjaus tähän päälle olis jo luksusta muUa tämä perinteinen systeemikin on oikein hyvä ja toimiva. PaUereiden teho on riiUänyt hyvin. LämpöOlan kannalta pohjakerros varjon puolella on kesällä tosi kätevä, pysyy viileänä ihan itsestään eikä tarvitse edes harkita ilmastoinOa tai mitään. q Sähkölämmityksen käyUö lämmityksessä on menneisyyden lämmitysmuoto. Kaukolämpö on tällä hetkellä esilläolevista lämmitysmuodoista ehdoUomasO YMPÄRISTÖystävällisin ja energiatehokkain. Hämmästellä täytyy miten Hels.kaupungin eri tahoilla on niin erilaiset tavoiUeet, energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen saralla. Kaikki asiantunOjat hämmästelevät mitä etuja kaksoislämmitysjärjestelmällä voidaan saavuUaa. Päästöt lisääntyvät asumiskustannukset kallistuvat. Asumismukavuus heikentyy. Säätö ja hoito saaUavat aiheuUaa arvaamaUomia ongelmia. 30 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 31 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Oma elämäntapa Asumisessa arvostan helppouUa ja huoleUomuuUa 3,71 Minulle tärkeää on oma Ola ja oma rauha 3,54 Haluan vieUää mahdollisimman paljon aikaa perheeni (tai ystävien) kanssa 3,43 Mukavat naapurit ovat tärkeä osa kerrostaloasumista 3,39 Luonnossa liikkuminen kuuluu jokaiseen viikkoon 3,20 En haluaisi koOa ilman vehreää ikkunanäkymää 2,95 15 % Työ vie suuren osan ajastani 2,66 20 % 34 % Viihdyn parhaiten vilkkassa kaupunkielämässä keskiarvo täysin samaa mieltä melko samaa mieltä 44 % 2,60 2,39 melko eri mieltä 24 % 41 % 51 % 46 % 41 % 3,05 27 % Harrastukset ovat oleellinen osa elämää KulUuuritapahtumiin osallistuminen on minulle tärkeää 56 % 3,17 34 % Haluan vieUää vapaa-‐aikaa kotonani 73 % 46 % 44 % 51 % 51 % 66 % 51 % 34 % 49 % täysin eri mieltä eos 32 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Oma elämäntapa • Asumisessa arvostan helppouUa ja huoleUomuuUa 3,71 Minulle tärkeää on oma Ola ja oma rauha 3,54 Haluan vieUää mahdollisimman paljon aikaa perheeni (tai ystävien) kanssa 3,43 Mukavat naapurit ovat tärkeä osa kerrostaloasumista 3,39 Luonnossa liikkuminen kuuluu jokaiseen viikkoon 3,20 • En haluaisi koOa ilman vehreää ikkunanäkymää 3,17 • Haluan vieUää vapaa-‐aikaa kotonani 3,05 Harrastukset ovat oleellinen osa elämää 2,95 Työ vie suuren osan ajastani 2,66 KulUuuritapahtumiin osallistuminen on minulle tärkeää 2,60 Viihdyn parhaiten vilkkassa kaupunkielämässä 2,39 keskiarvo täysin samaa mieltä melko samaa mieltä • • Kerrostaloasukkaan elämäntavassa merkittävimmäksi nousee asumisen helppous ja huolettomuus. Ominaisuuden tärkeydestä on täysin tai melko samaa mieltä 97 % vastaajista. Myös oma tila, rauha ja mahdollisuus viettää aikaa läheisten kanssa ovat osa omaa elämäntapaa (97 %). Vaikka omaa rauhaa arvostetaan, on myös mukava naapurusto tärkeä. Luonnonläheisyys korostuu sekä ikkunanäkymänä että liikkumismahdollisuutena. Kotona vietetään aikaa, mutta myös harrastukset ovat tärkeitä. Tämä muistuttaa erilaisista säilytys- ja harrastetilatarpeista. • Vaikka työ vie aikaa, monelle riittää pieni työnurkkaus makuuhuoneessa. Työtilan tarve on hyvä pitää mukana suunnittelussa. • Vilkas kaupunkielämä saati kulttuuritapahtumat eivät hallitse viikkiläisten elämää (vähiten ”täysin samaa mieltä” vastauksia). melko eri mieltä täysin eri mieltä eos 33 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Onko paljon säilytystilaa vaativa harrastus? Millaista säilytystilaa tarvitaan? ”Kun muutimme tänne, aloitimme hiihtämisen” q q q q Hiihtäminen. Säilytyskaapit suksille. Toivoisin esim. suksille Olaa, jossa olisi joku välinekohtainen lukkojärjestelmä. Suksille lukitus LukiUavaa Olaa esim. jääkiekkovarusteille ”Vaaterekki pitäisi asentaa varastoon, mutta ei ole välineitä” q TaloyhOössä on hyvin säilytysOloja nykyisellään. Tilava pyöräkellari on kätevä, samoin rengasvarasto auton renkaille niin eivät pyöri kellarikomerossa. Irtaimistovarasto asunnon yhteydessä on oikein kätevä, tavarat on paremmin käsillä. Tein vielä hyllyt tuonne, mikä lisäsi varaston käyteUävyyUä tosi paljon verraUuna laaOkkopinoihin, kaikkeen pääsee käsiksi helposO. Tsinnian mallin mukaiset irtaimistovarastot on erinomaisia ja kannaUaa tehdä jatkossakin. Jos haluaisi vielä parantaa niin valmiiksi enemmän hyllyjä, muUa tämä nyt on jo hifistelyä, hyvä nykyiselläänkin ja äkkiähän noita asentaa. q Vaatehuone q YleisesO oUaen toivomme asunnon sisälle runsaasO Olaa säilytykseen. 34 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Naapuruussuhteiden arvostaminen 0 % • • • • Ajallinen vertailu naapuruussuhteiden TervehOmistä muodoista ja toiveista Tsinniassa osoittaa, että asumisvuosien karttuessa myös kiinnostus naapurustoon on JuUelua kasvanut. Vaikka kaupunkiasuminen mahdollistaa omanlaisensa anonymiteetin, valtaosa Kyläilyä vähintäänkin tervehtii kohdatessa. Juttelu on lisääntynyt, kuten on kyläily. Tsinniassa on kertaalleen järjestetty Yhdessä tekemistä satunnaisesO, kuten talkoot pyörävaraston siivoustalkoot, arvatenkin vastaavaa toimintaa toivotaan jatkossakin. Koska samaa toivotaan Yhdessä tekemistä viikoiUain, kuten Viikinportissa, olisiko yhtiöiden harrastaminen mahdollista järjestää yhdessä pihan ja leikkipaikkojen kunnostustalkoita? Tällöin En kaipaa kontakteja, arvostan omaa naapuruushenki voisi laajeta koko rauhaa eniten kortteliin. 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 59 % 98 % 78 % 61 % 12 % 2 % 27 % 59 % 7 % 0 % %-‐osuus (Tsinnia 2015) 10 % 5 % %-‐osuus (Tsinnia 2012) 35 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Naapureiden kohtaamispaikat • • • • Porraskäytävä hisseineen sekä piha ovat tavallisimmat kohtaamispaikat Talosauna saa mainintoja yllättäen vähemmän kuin talkoot – talkoilla siis on merkitystä. ”Muu” ei ole saanut mainintoja, mutta kerhohuoneesta kuntosaliksi muutettu tila kerää sekin naapureita yhteen harrastamaan (haastattelut). Vastaajilta kysyttiin myös toiveita kohtaamispaikkojen kehittämiseksi. Oleelliseksi nousee se, että yhteistilat on suunniteltava käyttötarkoituksen mukaan. Tsinnian saunatupa ei esimerkiksi toimi ”yhteisenä olohuoneena” vesipisteen puuttumisen vuoksi. q q q q q q q q q q Hienot oleskelu-‐ ja saunaOlat löytyvät jo taloyhOöstä. Meillä on hieno saunaosasto Hyvät oleskeluOlat Joku kiva oleskeluhuone YhteisOla jossa on keiYö Kaikki ok, muUa kuntosalin välineet laadukkaampia ja monipuolisempi valikoima. Laadukkaampi talosauna kerhoOloineen En osaa sanoa, Olat ovat rajalliset. Tilat ovat riiUävät. Yhteinen oleskeluOla sisällä 0 5 10 15 20 Pihalla 33 0 % Yhteissaunassa 12 % 5 PysäköinOalueella 3 Jätepisteellä 7 % 7 Talkoissa 8 Kyläillessä eli omassa/naapurin 3 kodissa Muualla 30 35 40 35 85 % Porraskäytävässä Pesutuvassa 25 17 % 20 % 7 % 0 % lkm %-‐osuus 36 80 % ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Millaisia tiloja kaivataan kohtaamisiin ja oleskeluun • Myös piha sai osakseen kehitystoiveita: q Lasten leikkipaikalla saisi olla enemmän välineitä leikki-‐ikäisille. q Pihalla voisi olla aikuisille sopivia oleskelupaikkoja. q Pihalta puuUuu aikuisten oleskelupaikka ja lastenkin leikkivälineet ovat vähäiset q Yhteinen saunaOla ja hyvä piha ovat hyviä. Jos olisi lapsia arvostaisin varmasO myös pihan yhteisiä leikkipaikkoja. Muuten asun mieluummin aika pitkälO omassa rauhassa. Nykyisellään Tsinnian yhteiset Olat on hyvät. q Yhteiset tapaamiset 37 ELÄMÄNTAPA JA HARRASTUKSET Onko paljon säilytystilaa vaativa harrastus? Millaista säilytystilaa tarvitaan? • Pihan lisäksi pyörän säilytystarpeet ja mahdollisuudet jakavat mielipiteitä: q Harrastan pyöräilyä, joten polkupyörien säilytysOla on minulle tärkeä. Tämän vuoksi pidän eriUäin paljon huoneistokohtaisesta rappukäytävällä sijaitsevasta varastostamme. q Polkupyörien säilytysOlat taloyhOössämme täysin epäonnistuneet ja alimitoitetut. q Pyörä ei mahdu pyörävarastoon. Pyörävarasto on liian pieni. q Pyöräily q Pyöräily (kunnon Olavat varastot tärkeitä) q Isompi / toimivampi polkupyörävarasto • Irtainvarasto asunnon vieressä ei riitä palvelemaan sekä vaate- ja irtainsäilytystä että monien harrastevälineiden, kuten pyörien, säilytystä. Kalliille maasto- ja maantiepyörille lukittava varasto on kuitenkin erinomainen. • Asukkaiden on valittava säilytystarpeiden priorisointi. 38 Kuva: Eija Hasu TAUSTATIEDOT Autojen / polkupyörien lukumäärät 30 • • • Vastaajista 29 %:lla ei ole autoa, ja vain 7 % vastaajista ilmoitti, ettei ole polkupyörää. Autoilevista (71 %) valtaosalla (24 vastaajaa) on yksi auto, mutta osalla kaksi tai kolme autoa. Rengasvarasto palvelee autoilijoita erinoamisesti ja kerää paljon kiitosta. 25 • • Pyöriä löytyy todennäköisimmin kaksi kotitaloudesta, mutta osalla niitä on neljä tai enemmän. Tsinnian irtainvarastot on suunniteltu myös pyörien säilyttämiseen – kuitenkin varastoa käytetään tähän tarkoitukseen vain lasten pienempien pyörien säilytykseen (vie vähän tilaa) tai erittäin arvokkaiden pyörien säilytykseen (säilytystarpeen priorisointi). Varsinainen pyörävarasto onkin täynnä ja hankala käyttää päivittäisessä pyöräilyssä. Yksi haaste on varaston oven auki pitäminen, toinen haaste on varastoon kulku kahden oven kautta. 22 20 15 10 • 24 5 5 4 5 1 0 kolme neljä 0 yksi kaksi On auto tai autoja 4 On polkupyörä tai pyöriä Kuvat: Eija Hasu 39 NYKYASUMISEN SOPIVUUS JA KUSTANNUKSET Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 40 NYKYASUMISEN SOPIVUUS JA KUSTANNUKSET Kuinka asunto ja asuinalue täyttävät kotitalouden tarpeet 0 % • • • • Vastaajista 27 eli 66 % on sitä mieltä, että nykyinen asunto on sopivan kokoinen; 13 vastaajaa eli 32 % toivoisi isompaa asuntoa, mutta kokee ettei siihen ole taloudellisia mahdollisuuksia. Vastauksissa siihen, kuinka hyvin asunto ja asuinalue täyttävät kotitalouden tarpeet, saa asuinalue saa asuntoa paremmat arviot. Toisaalla tämän kyselyn tuloksissa asukkaat toteavat, että hyvän sijainnin vuoksi löytyy valmiutta tinkiä asunnon koossa. Tämä lienee yksi selittävä tekijä asuinalueen parempaan arvioon. 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 49 % ErinomaisesO 59 % 37 % Hyvin 24 % 12 % 15 % Melko hyvin VälUäväsO 0 % 2 % Eos 2 % 0 % %-‐osuus -‐ TäyUääkö asuntonne muutoin koOtaloutenne tarpeet? %-‐osuus -‐ Entä Viikki asuinalueena, täyUääkö se pääsääntöisesO koOtaloutenne tarpeet? 41 NYKYASUMISEN SOPIVUUS JA KUSTANNUKSET Asumismenoihin menevän nettotulon osuus ja kohtuullisuus suhteessa asumisen laatuun • • • Ylempi kaavio kuvaa vastaajien käsitystä asumiskulujen osuudesta kotitalouden nettotuloista. Yli puolella vastaajista asumiskustannukset (ml. asuntolainan lyhennys) vie yli 30 % tuloista (vuokralla asuvat vastasivat kuukausivuokran ja muiden asumiskustannusten mukaan). Tsinniassa asumiskulut koetaan kohtuullisina suhteessa asumisen tarjoamaan laatuun (kaavio ala oikea), vastaajista 78 %. 0 2 4 6 8 10 12 9 22 % Alle 15 % 0 % 15-‐19 % 20-‐29 % 10 30-‐39 % 9 24 % 22 % 13 32 % 40 % tai enemmän • 14 Pieni osa Tsinnian vastaajista oli vuokralla asuvia (3 vastaajaa), myös tällöin asumiskustannukset koettiin jokseenkin kohtuulliseksi suhteessa saavutettuun asumisen laatuun. lkm 0 5 10 %-‐osuus 15 Kyllä En, kulut ovat liian korkeat 20 25 30 32 35 78 % 6 15 % Jokin muu vaihtoehto 1 2 % eos 2 5 % lkm %-‐osuus 42 NYKYASUMISEN SOPIVUUS JA KUSTANNUKSET Valmius maksaa tietystä asumisen laatutekijästä ja/tai energiansäästöratkaisusta enemmän • • Vastaajilta kysyttiin myös, olisiko valmiutta maksaa enemmän jostain asumisen laatutekijästä. Enemmistö ei haluaisi maksaa enempää, mutta yli kolmannes voisi ajatella maksavansa enemmänkin. 0 Toiveet kohdentuvat mm. uusiutuvaan energiaan kuten aurinkopaneeleihin sekä asuntojen jäähdytykseen eli esimerkiksi kaukokylmän käyttöönottoon. Myös pihaan sekä lisävarastotiloihin toivotaan panostusta. 10 15 En olisi valmis maksamaan enemmän Kyllä, 1-‐5 % enemmän 4 25 30 10 % 10 24 % 2 % Kyllä, 20-‐30 % enemmän 0 0 % Kyllä, 30-‐40 % enemmän 0 0 % Kyllä, enemmän kuin 40 %0 0 % Ei vastausta 1 20 25 61 % Kyllä, 5-‐10 % enemmän Kyllä, 10-‐20 % enemmän 1 • 5 2 % lkm %-‐osuus 43 NYKYASUMISEN SOPIVUUS JA KUSTANNUKSET Jos vastasi edelliseen ”kyllä” q q q q q q q q Asuntokohtainen lämpöOlansäätö kaukosääOmellä Aurinkopaneelit Aurinkopaneelit, viileä ilmastoinO Aurinkopaneelit katolla, maalämpö Ei paUereita – laYalämmitys Jäähdytysratkaisut Kaukojäähdytys. Tilava pyöräpysäköinO, aurinkopaneelit ehkä. Valtaosa lisämaksuhalukkuudesta kohdentuisi energiaratkaisuihin ja niihin liiHyviin toteutuksiin, kuten laPalämmitykseen. q Tsinniassa olevista hyvästä irtaimistovarastosta ja hyvin olohuoneeseen yhdistyvästä terassipihasta maksaisi ihan mieluusO hiukan ekstraakin muuten vastaavaan asuntoon verraUuna. Energiatehokkaasta asunnosta samoin, sekä ympäristösyistä eUä siksi koska sen rahan saa ajan kanssa takaisin säästeUyinä lämmitys-‐ ja sähkökuluina. Hyvä sisäilma (joka Tsinniassa on) on myös asia josta tarviUaessa voi maksaa vähän ylimääräistäkin (olkoonkin eUä homeeton asunto pitäisi olla oletus, ei ekstraa). q Oma varastoOla q Isommat varastot ja lämmin asunto. Pihalla asfalY, joUei kivet kantautuisi sisälle. q Parempi varustelutaso, laadukkaammat materiaalit jne. q Hieman Olavammat huoneet ja isompi keiYö. LisämaksuhalukkuuHa esiintyy myös asumismukavuuteen: ?lan tuntu, toimivuus ja terveellisyys ovat yhdistäviä tekijöitä. 44 VAPAA SANA Kerrostaloasuminen ja sen kehittäminen Kyselyssä oli myös mahdollista antaa vapaata palauteHa ja toiveita kerrostaloasumisen kehiHämiseen. Toiveissa korostuvat terveellisyys, tekniset ratkaisut ja niiden merkitykset, toimenpiteiden seurannan merkitys sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, mukaan lukien pihat: q Kuivatushuone on liian pieni. Sen käyUö pitäisi rajata vain liinavaaUeille yms. Isoille pyykeille. Nyt en enää pysty käyUämään sitä lainkaan, kun siellä on pinUynyt niin voimakkaasO pesuaineiden haju. Voin käyUää itse vain hajusteeUomia. Pyykkeihini tarUuu tuo haju, ja saan siitä astmaoireita. Mielelläni muuten lakanat kuivaUaisin siellä. q Tsinnian äänieristys on todella hyvä, asunnot on hiljaisia ja rauhallisia joka tekee asumisesta mukavaa. q Yhteisiä tapahtumia ja talotoimikunta olisi hieno juUu. Se toimiikin jotenkin, muUei virallisesO. Olemme saaneet pihalle kasvien istutusalustan ja pihakukkia. q TiedoUaminen. Enemmän asiantuntemusta ja avoimuuUa hallintoon. IsännöinO lienee kaikkien taloyhOöiden ongelma-‐ alue. Isännöinnin vaihtuvuus aiheuUaa epävakauUa toimintaan. Tämän ongelman poistamiseen ei liene patenYratkaisua. Isännöitsijät ovat ylikuormiteUuja. q Kerrostalojen teknisiä suunniUeluratkaisuja tulisi myös seurata tarkemmin. q Asuintalon viereiset liikennesuunnitelmat huolestuUavat (melutason lisääntyminen?) ja lähellä olevien hyvien bussilinja-‐ yhteyksien mahdollinen poistuminen. q Mielestäni vesimaksut on kohtuuUomia. Muuten eriUäin hyvä paikka asua q Parempaa laatua rakentamisessa. Pihojen parempi suunniUelu. q Pihalla hyötykasveja: omenapuita, kirsikkapuita, marjapensaita ja viljelypalstoja. 45 KERROSTALOASUMISEN HOUKUTTELEVUUS Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 46 KERROSTALOASUMISEN HOUKUTTELEVUUS Kuinka hyvin väittämät kuvaavat käsitystänne Kerrostaloasuminen on varmin tapa nauYa huoleUomasta ja vaivaUomasta asumisesta. 4,32 Kerrostaloasuminen on aina ympäristöystävällisempää kuin pientaloasuminen. 3,97 44 % 27 % 37 % 20 % Kerrostaloasuntoa on vaikeampi muokata mieleisekseen kuin pientaloasuntoa. 3,95 17 % Kerrostaloasuminen on omakoOtaloasumista huomaUavasO edullisempaa. 3,64 17 % 37 % 22 % Pienempikin asunto riiUää, jos alueella on kaUavat palvelut ja hyvät liikkumisyhteydet. 3,22 12 % 46 % Minulle on tärkeää, eUä saisin asukkaana itse vaikuUaa pihaviheralueiden suunniUeluun ja ylläpitoon. keskiarvo täysin samaa mieltä melko samaa mieltä 56 % 17 % 20 %15 % % 32 % 24 % 3,10 12 %24 Vain itse rakentamalla/rakennuUamalla on mahdollisuus valita energiatehokkaimmat ratkaisut. Olen valmis Onkimään asuinneliöistä jos saan käyUööni hyvät yhteisOlat. 46 % 3,03 2,00 46 % 29 % 22 %22 % 34 % ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos 47 KERROSTALOASUMISEN HOUKUTTELEVUUS Kuinka hyvin väittämät kuvaavat käsitystänne Kerrostaloasuminen on varmin tapa nauYa huoleUomasta ja vaivaUomasta asumisesta. 4,32 Kerrostaloasuminen on aina ympäristöystävällisempää kuin pientaloasuminen. 3,97 Kerrostaloasuntoa on vaikeampi muokata mieleisekseen kuin pientaloasuntoa. 3,95 Kerrostaloasuminen on omakoOtaloasumista huomaUavasO edullisempaa. 3,64 Pienempikin asunto riiUää, jos alueella on kaUavat palvelut ja hyvät liikkumisyhteydet. 3,22 Minulle on tärkeää, eUä saisin asukkaana itse vaikuUaa pihaviheralueiden suunniUeluun ja ylläpitoon. 3,10 3,03 Olen valmis Onkimään asuinneliöistä jos saan käyUööni hyvät yhteisOlat. 2,00 täysin samaa mieltä melko samaa mieltä • • • • Vain itse rakentamalla/rakennuUamalla on mahdollisuus valita energiatehokkaimmat ratkaisut. keskiarvo • • • Tsinnian asukkaista enemmistö on täysin tai melko samaa mieltä (90%) väittämän ”kerrostaloasuminen on varmin tapa huolettomasta ja vaivattomasta asumisesta” Kerrostaloasuminen mielletään myös ympäristöystävälliseksi asumistavaksi (täysin tai melko samaa mieltä, 64 %). Kerrostaloasumisen vetovoimaisuutta voi lisätä muokattavuuden lisääminen – asukkaiden erilaiset toimikunnat ovat yksi keino, toinen on monipuolisten asuntotarjonnan lisääminen, esimerkkinä Tsinnian uudenlainen suunnittelu. Liikkumisen kannalta hyvä sijainti on monelle syy valita pienempi asunto – tosin tässä näkemyksessä asenteet ovat myös vastakkaisia (täysin eri mieltä 15 %). 36 % vastaajista olisi halukas osallistumaan pihaviheralueiden suunnitteluun ja hoitoon. 34 % on täysin tai melko samaa mieltä, että vain itse rakentamalla pystyy valitsemaan energiatehokkaimmat ratkaisut. vain 12 % vastaajista olisi valmis tinkimään asunnostaan yhteistilojen kompensoimana. ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos 48 KERROSTALOASUMISEN HOUKUTTELEVUUS Mieluisin ja sopivin talotyyppi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % • • • • • • Kyselyissä sekä vuonna 2015 että 2012 kysyttiin asukkaiden mieluisinta talotyyppiä. Kerrostalo Kahdelle kolmesta (66 %) vastaajasta kerrostalo on mieluisin talotyyppi; määrä on yhdenmukainen vuoden 2012 tuloksen kanssa – enemmistö suosii kerrostaloa. Rivitalo Asukashaastattelujen perusteella omakotitalon ja rivitalon kiinnostuksen selittää oma piha. Myös kerrostaloasuminen mahdollistaa maantasoasunnoissa oman pihan; tämä ei OmakoOtalo kuitenkaan kaikille ole riittävän oma, puutteellisen yksityisyyden vuoksi, eli jos toivotaan ettei ylhäältä nähdä omalle pihalle. Tähänkin haasteeseen on mahdollista vastata Jokin välimuoto suunnittelun keinoin. Kerrostaloasumisen vetoavuutta lisääviä tekijöitä ovat arjen sujuvuus ja hyvä ääneneristys. Molemmat ominaisuudet ovatkin Talotyyppi ei ole minulle tärkeä toteutuneet hyvin Tisnniassa. 66 % 72 % 15 % 11 % 7 % 6 % 2 % 4 % %-‐osuus (Tsinnia 2015) 10 % 6 % %-‐osuus (Tsinnia 2012) 49 TAUSTATIEDOT – nykyinen ja aiempi asuminen Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA 50 AIEMPI ASUMINEN Edellisen asunnon hallintamuoto ja talotyyppi • • • Tsinniaan muuttaneista vastaajista yhtä moni on muuttanut omistusasunnosta kuin on muuttanut vuokra-asumisesta. Yhteistä enemmistölle on kokemus kerrostaloasumisesta. Omakotitalosta ei ole muuttanut kukaan, joskin haastattelujen perusteella monella on kokemuksia omakotitaloasumisesta lapsuudesta ja nuoruudesta. 0 5 • Haastatteluissa korostus kerrostaloasumisen soveltuvuus omaan elämäntilanteeseen – joskin osa pitää kerrostaloasumista ainoana mahdollisena, juuri itselleen sopivampana muotona, elämäntilanteesta riippumatta. Tämä korostaa tarvetta muokata kerrostaloasunto- ja tilatarjontaa moneen eri elämäntilanteeseen sopivaksi. Erityisesti lapsiperheillä korostuu riittävän säilytystilan tarve sekä piharatkaisut, vaikka kyselyssä annetut arviot eivät juuri muiden vastaajien arvioista poikenneet. 15 20 25 14 34 % VapaarahoiUeinen vuokra-‐asunto Arava-‐ tai korkotukivuokra-‐asunto 6 15 % 0 % 0 % Aso-‐asunto Asuin vanhempieni luona Omistusasunto 20 Joku muu 1 • 10 2 % lkm 0 %-‐osuus 5 10 15 20 OmakoOtalo Ei vastausta 2 25 30 35 30 73 % Kerrostalo Rivitalo tai muu yhOömuotoinen pientalo 49 % 9 22 % 0 % 5 % lkm %-‐osuus 51 TAUSTATIEDOT Nykyinen asunto 4h+k: 14 vastaajaa (34 %) 3h+k: 14 vastaajaa (34 %) kaksiot: 13 vastaajaa (32 %) 52 TAUSTATIEDOT Kuuluuko asuntoon parveke tai piha 40 85 % 35 30 25 20 35 15 10 15 % 5 6 0 Parveke lkm Terassipiha Ei kumpaakaan %-‐osuus 53 TAUSTATIEDOT Asunnon koko (ilman keiPötä) 1 huone 2 huoneUa 3 huoneUa 4 huoneUa -‐ 32 % 34 % 34 % Kerrostalo Rivitalo tai muu yhOömuotoinen pientalo OmakoOtalo Ei vastausta 73 % 22 % 0 % 5 % Nainen Mies Ei vastausta 54 % 46 % 0 % Alle 30 vuoUa 30-‐44 vuoUa 45-‐64 vuoUa Yli 65 vuoUa Ei vastausta 7 % 44 % 22 % 20 % 7 % Taloudessa yksi aikuinen Taloudessa kaksi aikuista (ei erotella onko lapsiperhe vai ei) Lapsiperheitä (kotona asuu vähintään yksi alle 18 v. lapsi) 20 % 73 % 22 % Ei ole autoa On auto tai autoja 29 % 71 % Edellisen asuntonne talotyyppi Sukupuoli Ikäjakauma Perhekoko Autot Polkupyörät Ei ole polkupyörää On polkupyörä tai pyöriä 7 % 93 % Taloudessa yksi polkupyörä Taloudessa kaksi polkupyörää Taloudessa kolme polkupyörää tai enemmän 12 % 54 % 27 % • • • • • Vastaajat jakautuivat tasaisesti eri asuntotyyppien suhteen. Omistusasunnossa asui 93 % eli 38 vastaajaa, vuokralla 7 % eli 3 vastaajaa. Vuoden 2012 muuttokyselyyn muisti vastanneensa 23 vastaajaa (56 %), 8 ei ollut vastannut (20 %) ja 10 ei osannut sanoa (24%) Vastaajista ylempiä toimihenkilöitä on lähes 40 % (16), seuraavaksi eniten eläkkeellä olevia (27 %). Opiskelijoita ei vastaajissa ollut. Lapsiperheitä vastanneista oli runsas viidennes (22 %). 54 TAUSTATIEDOT Mieluisin tapa saada loppuraportti 0 2 4 6 8 10 12 14 Helsingin kaupungin KehiUyvä kerrostalo -‐sivustolta ladaUava loppuraporY 16 RaporYtuloste taloyhOön Oloihin toimiteUuna 11 Asukasilta, jossa käydään läpi keskeiset tulokset ja jaetaan raporYtuloste LoppuraporY ei kiinnosta minua 1 Ei vastausta 1 18 39 % 27 % 12 29 % 2 % 2 % lkm • 16 %-‐osuus Enemmistöä vastaajista kiinnostaisi Kehittyvä kerrostalo –sivustolta www.kerrostalo.hel.fi ladattava loppuraportti 55 Raportin tilaaja ja taustavaikuttajat: Itsenäinen kerrostaloasunto –ohjelma, NCC Rakennus Oy Kehittyvä kerrostalo –hanke, Helsingin kaupunki www.kerrostalo.hel.fi Asunto Oy Helsingin Tsinnia, Myyrmäen huolto Vuoden 2012 muuttokysely, professori, emerita Anneli Juntto Kiitos myös kaikille kyselyyn vastanneet ja haastatteluihin osallistuneille asukkaille! Tutkimuksesta ja raportin laadinnasta vastasivat: Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiila, Eija Hasu, eija.hasu@suunnittelukiila.fi Media Clever Oy, Jan Silvonen Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA info@suunnittelukiila.fi
© Copyright 2024