1. No category

1 (30)
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta
Pohjolankatu 14
53100 LAPPEENRANTA
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Annettu julkipanon 20.5.2015 jälkeen
I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA
1. Hakijat:
Outotec (Filters) Oy/
Outotec (Finland) Oy
PL 29
53101 Lappeenranta
Liike- ja yhteisötunnus:
0162007-6 (Outotec (Filters) Oy)
1538629-2 (Outotec (Finland) Oy
2. Laitos:
Outotec Lappeenranta
Tukkikatu 1 (PL 29)
53101 Lappeenranta
Kiinteistöt RN:o 405-4-52-9 ja 405-4-52-8
Yhteyshenkilö Kyösti Kemppi, puh. 040 504 8340.
3. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:
Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan toimintaan, joka aiheuttaa
ympäristön pilaantumisen vaaraa on oltava ympäristölupa. Ympäristölupahakemus koskee ensisijaisesti pintakäsittelytoimintaa.
Ympäristölupaa haetaan myös suodatinlaitteiden testaustoiminnalle. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 27 §:n 1. momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan h perusteella: ”Metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m3.”
Suodatinlaitteistojen testaustoiminnan ympäristöluvittamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 41 §:ä, jonka mukaan lupaa voidaan hakea samanaikaisesti samalla toiminta-alueella sijaitseville
2 (30)
luvanvaraisille toiminnoille, joilla on tekninen ja toiminnallinen yhteys.
Lupaa haetaan myös ympäristönsuojelulain 199 § mukaisesti täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.
Ympäristönsuojelulain 34 § 2. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 2) kohdan perusteella lupahakemuksen käsittelee
kunnan ympäristönsuojeluviranomainen lupaviranomaisena.
4. Asian vireille tulo
Lupahakemus on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen 9.3.2015
Lupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevana.
5. Selvitys luvista, sopimuksista ja kaavoitustilanteesta
Larox Oyj:n konepajan peittaustoiminnalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa Lappeenrannan kaupungin ympäristölautakunnan toimesta 18.08.1999. Larox Oyj toimi
luvitettavassa kohteessa vuodesta 1977 lähtien ja tätä ennen paikalla toimi Lappeenrannan konepaja. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on siirtänyt luvan 18.08.2010 Outotec (Filters) Oy:lle.
Outotec (Filters) Oy:llä on Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n ja
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kanssa solmittu sopimus (päivätty 18.01.2013) teollisten jätevesien johtamisesta jätevesiverkkoon. Outotec (Finland) Oy on tekemässä uutta teollisuusjätevesisopimusta uuden testauslaitoksen viemärivesien osalta.
Laitokselle on annettu vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista säätävän asetuksen 59/1999 39§:n mukainen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätös. Määräykset
koskevat lähinnä peittauslaitosta. Viimeisin Tukesin määräaikaistarkastus on tehty 29.11.2011.
Laitosalueella on voimassa oleva asemakaava. Tontit ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (kaavamerkintä T tontilla nro 8) ja yhdistettyä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (kaavamerkintä TTV3 tontilla nro 9). Vesialueiden lisäksi
kohdekiinteistöihin rajoittuu mm. tie-, rautatie-, puisto- ja venevalkama-alueisiin.
6. Toimintojen sijaintipaikka ja ympäristö
Sijainti
3 (30)
Laitokset sijaitsevat Lappeenrannassa Pallon kaupunginosassa
Saimaan vesistön Pallonlahden rannalla.
Ympäristössä on
• pohjoisessa ja koillisessa Saimaan Pallonlahden vesialue,
• kaakossa ja etelässä asutusta, huoltoasema ja vähittäistavarakauppa ja
• lännessä ammattioppilaitos ja aikuiskoulutuskeskus.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 60 m päässä valmistumassa
olevan vedenerotuksen testauslaitoksen eteläpuolella.
Maaperä
Maanpinnan taso on välillä +80…83,5 suurimmassa osassa kohdealuetta. Kohteen pohjois- ja itäosissa Saimaan rannan lähellä
(koulutus- ja osavalmistusrakennuksen sekä testauskeskuksen
ympäristössä) maanpinnan taso on alle +80. Päällystetyt pihaalueet on hulevesiviemäröity, mutta ajoreittien varrella sadevedet
imeytyvät paikoin päällysteen reunalta maaperään.
Maan pintakerroksessa on päällystetyillä piha-alueille karkeita rakennekerroksia ja viheralueilla orgaanista ainesta. Paikoin karkeat
täyttökerrokset ulottuvat 2…3 m syvyydelle mm. alueilla, joissa
maaperää on puhdistettu massanvaihdolla (mm. uusimman konttorirakennuksen ja testauskeskuksen alueilla). Täyttökerrosten alapuolinen perusmaa koostuu tehtyjen pohjatutkimusten perusteella
arvioituna siltistä moreeniin vaihtelevista kerroksista.
Geosaimaan alueella tekemien pohjatututkimusten perusteella arvioituna kalliopinnan taso vaihtelee alueella välillä +66…+74.
Pintavesiolosuhteet ja vesistön tila
Kohdealue on Pien-Saimaaseen kuuluvan Pallonlahden rannalla.
Vesistössä on tavanomaista virkistyskäyttöä, kotitarve- ja virkistyskalastusta. Lähiympäristössä ei ole uimarantoja. Vesistöalue on
kärsinyt rehevöitymisestä. Pallonlahden sedimentissä on tutkimuksissa havaittu merkkejä alueen teollisesta historiasta, mm. koholla
olevia hiilivety-yhdisteiden ja metallien pitoisuuksia. Saimaan pinnan korkeus on ollut Lauritsalan mittauspisteessä helmikuussa
2015 noin tasolla +75,80.
Pohjavesiolosuhteet
Kohde sijaitsee Keskusta-Lauritsalan pohjavesialueella (luokka III,
muu pohjavesialue), jota ei hyödynnetä talousvesikäytössä. Lähin I
luokan pohjavesialue (Huhtiniemi A) sijaitsee noin 900 m päässä
kohteesta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on ilmeisesti kohti
Pallonlahtea. Pohjavesihavaintoja eri tutkimuksissa on tehty tasoilla +76,5…+78,1. Lähelle Saimaan rantaa testauskeskuksen viereen asennetussa pohjavesiputkessa PVP1 pohjaveden pinta oli
06.02.2015 tasolla +76,86.
Suojelualueet ja muut arvokkaat kohteet
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita arvokkaita kohteita.
4 (30)
7. Hakemuksen mukaiset toiminnat
Yleiskuvaus toiminnoista
Outotec (Filters) Oy ja Outotec (Finland) Oy hakevat uutta ympäristölupaa Lappeenrannan Pallossa sijaitseville tuotanto- ja testauslaitoksille. Lappeenrannan laitoksella valmistetaan ja kootaan pääasiassa teollisia suodattimia mm. kaivos- ja prosessiteollisuuteen,
energiantuotantoon ja vedenkäsittelyyn.
Ympäristöluvan kannalta päätoiminnot laitoksella ovat suodatinten
ja metallikappaleiden peittaus sekä nesteen ja kiintoaineen erotukseen liittyvä testaus- ja tutkimustoiminta (koesuodatukset ja sakeutukset /Dewatering Technology Center).
Varsinaista tuotantotoimintaa harjoittaa Outotec (Filters) Oy ja testaustoimintaa Outotec (Finland) Oy. Toiminta tapahtuu osittain
kahdessa vuorossa kello 6–18 välisenä aikana. Tuotanto tapahtuu
pääosin kokoonpanohallissa, jonka pinta-ala on noin 7 000 m2.
Tonttien ala on yhteensä noin 5,1 ha. Laitosalueella on tällä hetkellä kahdeksan rakennusta:
- alueen itäreunassa kaksiosainen (vanha sekä uusi osa) toimistorakennus,
- alueen keskiosassa tuotanto- ja kokoonpanohalli, jonka yhteydessä on maalaamo raepuhallusosastoineen, kemikaalivarasto sekä lämmittämätön varastohalli ja itäpuolella erillinen lämmittämätön varastohalli,
- alueen pohjoisosassa omien komponenttien valmistushalli, vanha
käytöstä poistuva kappaletavaravarasto sekä tiilirakenteinen tuotantorakennus (modernisaatio-osasto), jonka itäpäädyssä ovat
sähköosaston tilat ja länsipäädyssä peittauslaitos sekä
- alueen länsiosassa valmisteilla oleva testauslaitos (Dewatering
Technology Center) sekä käytöstä poistettu entinen rantakonttori.
Tuotannossa metallikappaleita työstetään (hitsaus ja koneistus),
puhdistetaan (peittaus ja raepuhallus), maalataan ja kootaan suodatinyksiköiksi. Ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä
valmistetut tuotteet peitataan hitsausliitosten oksidikerroksen ja
muiden epäpuhtauksien poistamiseksi. Eri materiaalien ja osien
siirtely ja varastointi on pyritty minimoimaan eri tuotantovaiheissa.
Testauslaitoksella ja laboratoriossa testataan Outotecin eri teknologioiden pääasiassa suodattimien ja sakeuttimien soveltuvuutta
asiakkaiden lietteille, jotka vaativat nesteen ja kiintoaineen erottamista. Testattavat ja tutkittavat näytteet ovat suurimmaksi osaksi
metallia sisältävien malmien konsentrointiprosessien eri prosessivaiheiden lietteitä sekä vesiä. Lisäksi laboratoriossa testataan ja
tutkitaan pieniä määriä metallittomia mineraaleja ja materiaaleja.
5 (30)
Raepuhallus ja maalaamo
Raepuhalluksessa käytetty materiaali kerätään ja kierrätetään.
Poistoilmakanavassa on pölysuodatin. Maalaamolinja on osastoitavissa väliverholla, jotta eri osastoissa voidaan ruiskumaalata samanaikaisesti erilaisilla maaleilla.
Maalaamon poistoilma johdetaan lattiakanaalien kautta haihtuvia
hiilivety-yhdisteitä adsorboivan suodattimen läpi katolle. Maalaamon vieressä on kemikaali- ja maalivarasto, joka on – samoin kun
maalaamo – allastettu niin, että säiliöiden rikkoutuessa päästöjä
maaperään tai viemäriin ei tapahdu. Jätemaalit ym. -kemikaalit kerätään erilliseen maalivaraston vieressä sijaitsevaan allastettuun
varastoon. Pääasiassa maalaamossa käytetään epoksipinnoitteita,
2-komponenttimaaleja.
Peittauslaitos
Peittauksessa käsitellään edellisissä tuotantoprosesseissa valmistettuja osia tai kokoonpanotuotannon valmistamia metalliosia. Peittausprosessissa poistetaan hitsausliitosten oksidikerrokset ja muut
epäpuhtaudet happokäsittelyllä. Happonesteenä käytetään 17-%
fluorivetyhapon ja 4-% typpihapon sekoitusta.
Peittaushappoliuos valmistetaan suoraan peittausaltaaseen lisäämällä ensin vesi ja sen jälkeen hapot säiliöautoista. Peittausliuos
vaihdetaan keskimäärin 5 vuoden välein. Vanhentunut peittausliuos toimitetaan Ekokemille. Peittaushappoa lisätään tarvittaessa
laimentumisen vuoksi altaaseen noin kerran vuodessa. Kaikki peittausaltaan kemikaalitäydennykset suorittaa ulkopuolinen toimija.
Täytöt ja tyhjennykset suorittaa Outotecin henkilöstö.
Pääasiassa peittaus tapahtuu upottamalla käsiteltävät tuotteet
1…1,5 tunnin ajaksi happonestekylpyyn. Laitoksen yläkerrassa
(pihan tasolla) sijaitsevan peittausaltaan tilavuus on 21 m3. Kylvyn
jälkeen tuotteet valutetaan altaan päällä, minkä jälkeen ne huuhdellaan altaan viereisellä huuhtelutasolla painepesurilla. Pesu- ja
huuhteluvesi valuu nykyisin huuhtelutasolta kaltevaa suojamaalipintaista betonilattiaa pitkin lattiakaivoon, josta vesi johdetaan alakerrassa olevaan varastoaltaaseen.
Huuhtelutasoa ja osin myös lattiaa on suojattu kumimatoilla. Vuodesta 2002 on happokäsittelyä suoritettu myös ruiskupeittaamalla
huuhtelutasolla, mutta ruiskupeittausmäärät ovat vähäisiä.
Peitatut ja huuhdellut kappaleet siirretään valumisen ja kuivumisen
jälkeen tuotantoon edelleen käsiteltäviksi tai pakattaviksi. Varastoaltaan tilavuus on 20 m3 ja se riittää normaaliin painepesurihuuhteluun noin 10 vuorokaudeksi. Kaikissa peittaamon altaissa on pinnankorkeusanturi ja hälytysjärjestelmä, mutta peitattujen kappaleiden huuhtelija tarkastaa varastoaltaan täyttöasteen viikoittain ja aina ennen kuin aloittaa huuhtelutyön jossa käytetään paljon vettä.
Kun allas on täynnä, huuhteluneste neutraloidaan säätämällä pHtaso välille 7…9. Lisäaltaassa (25 m3) veden pH-taso säädetään
6 (30)
välille 7-9. Neutralointi tapahtuu lisäämällä altaaseen lipeää
(NaOH) muoviastioista, joita säilytetään altaan vieressä. Lipeää lisätään noin 28 l, jotta päästään halutulle pH-tasolle (pH todetaan
käyttämällä pH-väriliuskoja). Allasta sekoitetaan paineilmaputkella
0,5…1 tuntia ennen pH-mittausta. Lopullinen pH-säätö tapahtuu
pienillä lipeälisäyksillä.
Metallien saostus tapahtuu polyalumiinikloridiliuoksen avulla. Liuos
tehdään sekoittamalla 35 kg polyalumiinikloridia (PAX14) 500 litraan vettä. Valmis liuos lisätään altaaseen, jota sekoitetaan vähän
aikaa. Tämän jälkeen sekoitus lopetetaan ja metallien annetaan
saostua altaan pohjalle. Saostusajan (8…12 tuntia) jälkeen allas
tyhjennetään pumppaamalla 25 m3:n PE-muoviseen lisäaltaaseen.
Lisäaltaan vedestä otetaan kontrollinäyte, josta analysoidaan metallipitoisuudet ennen kuin neste pumpataan viemäriin. Pumppaus
tapahtuu hitaasti (maksimissaan 3 m3/h), ja purkuputken lähtöpäässä on U-taivutus, jonka imupää on asennettu noin 20 cm pohjan tason yläpuolelle, jotta metallisakka ei kulkeudu viemäriin. Tuotantotilanteen niin vaatiessa voidaan koko neutralointi- ja saostusprosessi suorittaa lisäaltaassa.
Lisäallas tyhjennetään noin 8 kertaa vuodessa eli viemäriin johdetaan noin 160 m3 peittauksen jätevettä vuodessa. Altaiden pohjalle
kertynyt sakka imetään imuautoon ja toimitetaan Ekokemille käsiteltäväksi. Metallisakkakerroksen paksuutta seurataan altaissa olevilla antureilla ja tarkistusmittauksia tehdään manuaalisesti.
Peittausallas on muovitettu 10 mm PP-muovilla ja pinnoitteen alla
on haponkestävä vaippa. Altaan pinnoitus on viimeksi uusittu
vuonna 2012. Varastoaltaassa on haponkestävä vaippa. Lisäallas
(PE-muovia) on rakennettu ja asennettu kesäkuussa 2013.
Alakerran säiliötilojen kulkuaukkoja ja kynnyksiä on korotettu, ja
alapohja toimii varoaltaana. Varoaltaan tilavuus ylittää peittauslaitoksen alakerran prosessialtaiden tilavuuden.
Peittauslaitoksella tehdään vuoden 2015 aikana peruskorjaus.
Happoliuoksen imeytyminen ja vaikutukset materiaaleihin estetään
mm. pinnoittamalla huuhtelu-/ruiskupeittaustasoa ja seinärakenteita sekä kouruttamalla ja pinnoittamalla lattiatasoa. Parannuksista
ei ole vielä suunnitelmia valmiina.
Vedenerotuksen testauslaitos ja laboratorio
Uusi testauslaitos aloittaa toimintansa vuoden 2015 aikana, kun
nykyisin tehdasalueen pohjoisosassa oleva laboratorio siirtyy valmistuvan testauslaitoksen tiloihin. Outotecin Lappeenrannan toimipisteessä testataan Outotecin eri teknologioiden, pääasiassa suodattimien ja sakeuttimien soveltuvuutta asiakkaiden lietteille, jotka
vaativat nesteen ja kiintoaineen erottamista.
7 (30)
Testattavat ja tutkittavat näytteet ovat suurimmaksi osaksi metallia
sisältävien malmien konsentrointiprosessien eri prosessivaiheiden
lietteitä sekä vesiä. Lisäksi laboratoriossa testataan ja tutkitaan
pieniä määriä metallittomia mineraaleja ja materiaaleja. Laboratoriossa työskennellään pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin virka-aikana. Viikonloppuisin töitä tehdään vain erikoistapauksessa.
Edellä kuvattu toiminta tullaan siirtämään sellaisenaan uuteen Dewatering Technology Centeriin. Uudet tilat mahdollistavat näytemäärien (yksikkökoko) ja näytteiden käsittely- sekä testausmäärien
kasvattamisen.
Asiakkaat toimittavat näytteitä rahtikuljetuksena testattavaksi joko
lietteinä tai kiintoaineena. Pääsääntöisesti näytteet lähetetään testauksen jälkeen takaisin asiakkaalle. Muussa tapauksessa näytteitä varastoidaan noin 3 kuukautta testien päättymisestä. Käytetyt
näytteet noudetaan Ekokemin Riihimäen toimipisteeseen hävitettäväksi. Mikäli näyte todetaan ympäristölle ja terveydelle vaarattomaksi, voidaan pienet määrät hävittää myös kuivajätteenä. Metallipitoiset rikasteet toimitaan tontilla olevalle metallinkeräyslavalle.
Toiminnan siirtyessä uusiin tiloihin voidaan määrän olettaa moninkertaistuvan tasolle noin 50 tonnia vuodessa.
Testattavien lietteiden käsittelyssä käytetään pieniä määriä nesteen ja kiintoaineen erotusta edistäviä apuaineita, kuten flokkulantteja, sekä vesien tutkimuksessa pieniä määriä reagensseja. Lisäksi
laboratoriossa on varastoituna pieniä määriä erinäisiä kemikaaleja
kuten happoja ja emäksiä pH:n säätämistä varten.
Vanhentuneet ja käytetyt kemikaalit noudetaan Ekokemin Riihimäen toimipisteeseen hävitettäväksi. Toiminnan siirtyessä uusiin tiloihin on kemikaalien käsittely ja varastointi määrien oletettu kasvavan yli sataan kiloon vuodessa.
Laboratoriossa jätevettä syntyy koelaitteiden puhdistamisen ja
huuhtelun, sekä laboratoriotarvikkeiden ja suodatinkankaiden pesun yhteydessä. Jätevedet kerätään lavuaareista ja kanaalista jätevesisäiliöön, jonka tilavuus uusissa toimitiloissa on 15 m3. Säiliö
on varustettu ylivuotoaltaalla.
Jätevesi laskeutetaan, neutraloidaan tarvittaessa ja lasketaan kaupungin viemäriverkkoon laaditun ohjeen mukaisesti. Jätevedet johdetaan laboratorion lavuaareista lattiakanaaliin tai lattialta suoraan
kanaaliin, josta se pumpataan kanaalin täyttyessä jätevedelle tarkoitettuun varastosäiliöön (15 m3). Jäteveden varastosäiliö on varustettu ylivuotoaltaalla säiliön rikkoontumisen varalta. Varastosäiliö tyhjennetään kaupungin viemäriverkkoon yliteventtiilin kautta.
Yliteventtiili on sijoitettu siten, ettei varastosäiliön pohjalle laskeutunut kiintoaine pääse kaupungin viemäriverkkoon.
8 (30)
Ennen viemäriin laskemista jäteveden annetaan selkeytyä vähintään 10 h. Tilanteen salliessa jäteveden lasku suoritetaan maanantaiaamuisin. Kiintoaine ja metallit saostetaan tarvittaessa sopivalla
flokkulantilla ja pH:ta säädetään joko kalsiumoksidilla tai typpihapolla. Jäteveden virtaus kaupungin verkkoon on enintään 3 m3/h.
Jätevesisäiliön pohjalle laskeutunut kiintoaine noudetaan Ekokemin Riihimäen toimipisteeseen hävitettäväksi.
Jätevedelle on tehty satunnaisia tarkastuksia noin 1-2 kertaa vuodessa. Näytteen analysoinnin on suorittanut Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Näytteestä analysoitujen aineiden pitoisuudet
ovat alittaneet päästöarvot, jotka ovat asetettu Outotec (Filters)
Oy:n peittaamolle teollisuusjätevesisopimuksessa. Toiminnan siirtyessä uusiin tiloihin on arvioitu jäteveden määrän moninkertaistuvan noin tasolle 200 m3 vuodessa.
Uusi laitos on suunniteltu siten, että se itsessään toimii varoaltaana
jätevesisäiliön mahdollisen rikon varalta, millä estetään jätevesien
pääsy ympäristöön ja sitä kautta Saimaaseen. Lisäksi varasäiliönä
tulee toimimaan 4,5 m3 jätevesisäiliö, joka siirretään vanhasta laboratoriosta. Tämä järjestely mahdollistaa toiminnan jatkumisen
myös näytteen analysoinnin aikana, joka kestää noin 2 viikkoa.
Näytteen otolla varmistetaan, että jäteveden pitoisuuden ovat asetettujen rajojen sisällä.
8. Käytössä olevat materiaalit ja kemikaalit, energian ja veden kulutus ja liikennöinti
Vuosiraportin 2014 perusteella arvioidut merkittävimmät tuotannossa käytettävät kemikaalit ja materiaalit ovat
- metalli (komp., levyt, putket) 550 t,
- puu (pakkausmateriaali) 70 t,
- muovi (pakkausmateriaali) 0,7 t,
- pakkauskartonki 0,8 t
- paperi 2,7 t,
- maalit ja kovetteet 2,6 t,
- dieselöljy (trukit) 2,4 t ja
- nestekaasu (trukit) 3,4 t.
Muita käytettäviä kemikaaleja ovat neutraloinnissa käytettävä natriumhydroksidiliuos (NaOH), leikkuunesteet, voiteluaineet, metallin
työstönesteet sekä erilaiset hitsauskaasut.
Varastointi
Outotecin yleinen toiminnallinen tavoite on, että varastomäärät
ovat mahdollisimman pienet. Tuotannon raaka-aineita ovat ruostumattomat levyt, putket ja komponentit, jotka varastoidaan tuotantotilojen läheisyydessä varastohalleissa. Levyt ja putket varastoidaan kylmävarastoissa, komponentit sisätiloissa. Hitsauskaasupullot säilytetään niille varatuissa merkityissä telineissä. Pieniä määriä
9 (30)
mm. leikkaus- ja hydrauliöljyjä tai rasvanpoistoaineita säilytetään
työpisteiden lähellä.
Tuotannon varastoitavat kemikaalit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kemikaalivarasto on maalaamon vieressä ja lisäksi mm.
peittauksessa tarvittavia kemikaaleja säilytetään laitoksen sisällä
kemikaalikaapissa.
Lisäksi tuotannon käytössä on peittaamon ja omien komponenttien
valmistusosaston lähellä sijaitseva kemikaalikontti, jossa on pieniä
määriä kemikaaleja.
Outotec (Filters) Oy Lappeenranta, tuotannon varastoitavat kemikaalit
Kemikaali/vaaraluokka
Määrä
Sijainti, käyttö yms.
Avesta 302 peittauskylpy /
T, C
n. 25 m
Nestemäinen happi /O
4m
Lipeä (NaOH) /C
n. 200 Litraa
Asetyleeni /F+
Happi Odorox /O
Inertit kaasut
Aktiiviset kaasut
n. 800 kg
n. 250 kg
n. 350 kg
n. 2200 kg
Peittausallas. Koostumus
liuosta n. 8000 litraa ja loput
vettä
Erillisessä Happisäiliössä,
joka on 6 m3 säiliö,mutta
yleensä ostetaan vain puoliksi täyteen
Käytetään huuhdevesien
neutralointiin peittaamossa
Asetyleenikeskus
Moottorikaasut /F+
Maalit /Xn, R10
Ohenteet /Xn, N, R10
Leikkuunesteet
Voitelu- ja hydrauliöljyt
n. 200 kg
n. 1000 kg
n. 400 litraa
n. 600 litraa
n. 4000 litraa
Pax selkeytin
n.100 kg
Green One
Diesel /Xn
n. 30 kg
n. 800 litraa
3
3
Argon suojakaasu
Hitsausuojakaasut: Hiilidioksidi, Mison 25,Mison 18, Mison2, Mison 2 He
Trukkikaasut
Maalivarasto
Maalivarasto
Kemikaalivarasto
Kemikaalivarasto ja kokoonpanohalli
Käytetään peittaamon huuhdevesien saostamiseen
Peittausgeeli
Trukin polttoaine, allastettu
kaksoisvaippasäiliö A-hallin
pohjoispäädyssä
Seuraavassa taulukossa on esitetty laboratoriossa käytettävien
kemikaalien määrä.
Outotec (Finland) Oy Lappeenrannan laboratorio
Kemikaalit
Vanha laboratorio
Dewatering technology center
Emäkset
Hapot
Palavat
Räjähtävät
Apuaineet (mm. flokku-
40 kg
50 kg
15 kg
0 kg
65 kg
200 kg
200 kg
50 kg
0-1 kg
100 kg
10 (30)
lantit)
Reagenssit
10 kg
30 kg
Kaikki tuotannon ja laboratorion kemikaalikaapit on varustettu varoaltailla ja nestemäiset kemikaalit siirretään välittömästi vastaanoton jälkeen sisätiloihin varoaltaiden päälle. Myös työpisteiden lähellä olevien kemikaaliastioiden alla on allastila, josta kemikaalit
eivät pääse viemäriin tai maaperään.
Hitsauskaasupullot ja argonkaasu varastoidaan kylmävarastoissa.
Natriumhydroksidi (lipeä) ja alumiinisuola (PAX) säilytetään erillisissä turva-altaissa. Myös jäteöljyt ym. nestemäinen ongelmajäte
varastoidaan suoja-altaiden päällä.
Vedenkäyttö
Outotecin laitosten käyttövesi otetaan Lappeenrannan kaupungin
verkostosta. Vuonna 2014 verkostoveden kulutus oli 2 200 m3.
Energia
Sähkön kokonaiskulutus (sis. jäähdytys) oli vuonna 2014 noin 2
400 MWh ja kaukolämpöenergian kulutus on noin 2 700 MWh vuodessa. Laitosten vedenkulutus oli 2 200 m3 vuonna 2014. Energian
ja veden kulutusta pyritään vähentämään Outotecin ohjelman mukaisesti mm. seuraamalla käytetyn energian ja tuotantomäärän
hyötysuhdetta, omaksumalla ’vihreän toimiston’ periaatteet, optimoimalla ja ohjeistamalla tuotantoa vaihtamalla valaistusta energiatehokkaammaksi.
Liikennöinti
Aidatulle tehdasalueella on kolme kulkuporttia. Tukkikadulta on
käynti joko alueen etelärajalta tuotanto- ja kokoonpanohallin vierestä pääportista (pääasiassa vieraille ja sisään tulevalle tavaraliikenteelle tarkoitettu portti) tai alueen luoteisosasta tehdasalueen
länsipuolitse johtavan tien kautta alaportista (henkilöstölle tarkoitettu portti). Lisäksi alueelle pääsee Satamatieltä Pallonkatua pitkin;
tämä portti on tarkoitettu poistuvan tavaraliikenteen käyttöön ja
myöhemmin sen kautta on käynti testauskeskukselle.
Keskimääräinen liikennetiheys alueelle on seuraava:
- raskaat ajoneuvot 5 autoa /d
- jakeluautot 20 autoa /d ja
- henkilöautot 160 autoa /d.
9. Toiminnoista aiheutuvat päästöt ja jätteet, vaikutukset ympäristöön sekä ympäristönsuojelutoimet
Jäte- ja hulevesien käsittely ja päästöt
11 (30)
Jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Jätevesiviemäriin ohjataan kaikki tuotanto- ja testaustiloista poistuva vesi.
Peittauslaitoksen vesi käsitellään ennen viemäriin johtamista veden neutraloimiseksi ja metallien poistamiseksi.
Päällystettyjen piha-alueiden hulevesiä ohjataan hulevesiviemäreihin, jotka johtavat Saimaaseen laitosalueen luoteisosassa (tuotantoalueiden vedet) tai kaupungin hulevesiviemäriin, joka päätyy
Saimaaseen (toimistorakennusten). Tuotantolaitokselta lähtevässä
hulevesilinjassa ei ole öljynerottimia. Testauskeskuksen pihaalueelta hulevedet tullaan ohjaamaan kaupungin sadevesiviemäriin
pumppukaivon kautta ja kattovedet johdetaan hidastusaltaan kautta Saimaaseen. Testauskeskuksen kattovedet ohjataan viivytysaltaan kautta Saimaaseen testauskeskuksen koillispuolella.
Yhteensä verkostoveden kulutus on ollut vuodessa noin 2 200 m3.
Koska vettä otetaan vain kunnallisesta verkostosta, toiminnasta
syntyvän jäteveden määrä on suuruusluokaltaan sama. Suurin osa
viemäriin päätyvästä vedestä on normaaleja yhdyskuntajätevesiä
keittiö-, pesu- ja saniteettitiloista.
Tuotannosta ja laboratoriosta viemäriin johdettavien teollisten jätevesien määrä on noin 360 m3 vuodessa. Tästä on noin
- 160 m3/vuosi peittauslaitoksen jätevesiä ja
- 200 m3/vuosi laboratorion (testauslaitoksen) jätevesiä.
Lisäksi jätevesiviemäriin johtaa osa tuotanto- ja kokoonpanohallin
lattiakaivoista (jv-määrä pieni) ja testauslaitoksen pihakaivoista
(muutamia satoja m3).
Viemäriin johdettavien vesien pitoisuusrajoina noudatetaan seuraavassa taulukossa esitettyjä voimassa olevan viemärisopimuksen mukaisia raja-arvoja. Taulukkoon on myös laskettu teoreettiset
maksimikuormitusmäärät vuodessa.
Aine
Arseeni, As
Kadmium, Cd
Kromi, Cr
Kupari, Cu
Lyijy, Pb
Nikkeli, Ni
Sinkki, Zn
pH
Pitoisuuden
raja-arvo (mg/l)
≤ 0,3
≤ 0,2
≤ 0,5
≤ 0,5
≤ 0,5
≤ 1,0
≤ 2,0
6…11
Kuormitusmaksimi
kg/vuosi
0,11
0,07
0,18
0,18
0,18
0,36
0,72
-
Peittauslaitokselta viemäriin johdettavien vesien metallipitoisuudet
(lähinnä kokonaiskromi ja nikkeli) ovat ajoittain ylittäneet raja-arvot.
Huuhteluvesien käsittelyn tehostamiseksi peittauslaitokselle rakennettiin vuonna 2013 toinen allas, jotta huuhteluveden laskeuttamista ja lipeä- tai polyalumiinikloridikäsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa ja veden viemäriinjohtamiskelpoisuus varmistaa tuotannon
kärsimättä.
12 (30)
Lupahakemuksen liitteenä on seurantatuloksia peittaamon ja laboratorion vedenpuhdistusprosesseista otetuista näytteistä.
Huhti-lokakuussa 2014 peittaamolta johdettujen jätevesien metallipitoisuudet ovat laboratorioraporttien mukaan alittaneet yo. rajaarvot ja pH on ollut välillä 8,4…9,6. Analyysituloksissa on yksi rajaarvon ylitys (nikkeli 9,5 mg/l 11.06.2014 päivätyssä raportissa).
Vettä ei ole tiettävästi johdettu viemäriin, vaan käsittelyä on jatkettu
ja uusintanäytteessä pH on noussut (7,1 → 8,6) nikkelipitoisuus
oli 0,21 mg/l.
Laboratoriotoiminnassa syntyvien jätevesien haitta-ainepitoisuudet
ovat olleet tutkimustulosten perusteella selvästi raja-arvojen alapuolella ja pH on ollut välillä 7…9.
Päästöt maaperään/vesistöihin
Outotecin Lappeenrannan laitosten toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään tai vesistöihin. Käsitellyistä ja
varastoiduista kemikaaleista toiminnan yhteydessä syntyvät roiskeet ohjautuvat suoja-altaisiin, josta ne voidaan kerätä.
Vuonna 2013 havaittu virheellinen ja päästön Pallonlahteen aiheuttanut viemäriliittymä on korjattu.
Aikaisemmin kiinteistöllä harjoitetun toiminnan (mm. saha ja pesula) seurauksena maaperään ja pohjaveteen on todettu joutuneen
haitta-aineita. Pilaantunutta maaperää on kunnostettu mm. vuonna
2009 toimistoa ja vuonna 2013 testauskeskusta rakennettaessa.
Päästöt ilmaan
Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ilmapäästöjä. Peittaushappo on huoneenlämpöistä, joten siitä poistuvien höyryjen määrä on vähäinen. Poistoilma johdetaan ilmanvaihtokanavien kautta laitoksen katolle. Maalauslinjan toiminta on
volyymiltään pientä ja poistoilma virtaa suodattimien läpi. Myös
raepuhalluksesta poistuva ilma käsitellään (sykloni ja suodatus), joten merkittäviä pölypäästöjä ei synny.
Melu ja tärinä
Melua syntyy ilmanvaihtokoneista, toiminnasta piha-alueella ja liikenteestä. Sisätiloissa tuotanto- ja kokoonpanohallissa (mm. kulmahiomakoneen ja vasaroinnin äänet) sekä raepuhalluksessa ja
maalauksessa melutaso on paikoin korkea, mutta työkoneiden aiheuttama melutaso tehdasrakennuksen ulkopuolella jää alhaiseksi.
Keväällä 2011 naapurustosta tuli valitus ilmastointilaitteen ujeltavasta melusta. Outotec selvitti melulähteen ja yksi hallin katolla sijainnut poistoilmapuhallin osoittautui ilmeiseksi melulähteeksi. Puhaltimeen asennettiin äänenvaimennin. Muuten ilmanvaihtolaitteis-
13 (30)
ta ei ole aiheutunut häiritsevää melua. Ilmanvaihtoa vähennetään
yöaikaan.
Outotecin toiminnasta aiheutuva liikennöinnin melu (lähinnä pihaalueella liikkuvien trukkien ja raskaan liikenteen äänet) ei aiheuta
ympäristöön muusta liikenteestä erottuvaa melua; Outotecin tehdaslaitosten eteläpuolella sijaitsee vilkasliikenteinen Taipalsaarentie. Raskaan liikenteen liikennemäärät ovat pienet. Henkilöliikennemaksimit ovat yhtäaikaisia normaalin työmatkaliikenteen kanssa.
Outotecin toiminnasta ei aiheudu ympäristöä häiritsevää tärinää.
Jätteet
Jätehuoltosopimus on tehty ISS:n kanssa ja jätteen keräämisestä
huolehtii Sita Oy. Arvio perustuu vuodelta 2014 tehtyihin tilastoihin.
Sekajäte ja energiajäte toimitetaan Onnenpohjat Oy:lle Lappeenrantaan, biojäte Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu Outotecin toiminnassa syntyvän jätteen arvioitu suuruusluokka.
Jätelaji Määrä
Energiajäte
Sekajäte/kaatopaikkajäte
Biojäte
Vaarallinen jäte yht.
(t/vuosi)
36
21
15
10
Hyötyjäte (kierrätys) yht.
77
Huom.
Peittausaltaiden tyhjennys ei ole laskelmassa mukana
Erittely omassa taulukossa
Vaarallisen jätteen määrä jätejakeittain eriteltynä on esitetty alla
olevassa taulukossa. Vaarallinen jäte toimitetaan Ekokemille Riihimäelle.
Jätelaji
EWC
koodi
Määrä
(t/v)
080111
200121
200136
161001
5,85
0,08
0,5
1,1
160506
200113
110109
130899
0,1
0,5
0,3
0,08
120109
1,4
110198
0,4
160603
0,1
Vaarallinen jäte
Kiinteä maalijäte
Loisteputket
Elektroniikkaromu
Orgaaniset jätevedet
Kemikaalijäte
Voiteluöljyt
Rautarikastejäte
Kiinteä
öljyinen
jäte
Leikkuuemulsiojäte
Kiinteä peittaushappojäte
Paristojäte
Huom.
yht. 10
Emäksisiä/apatiittikalkkipitoisia
Emäksinen, mm. CaCO3
Mm. öljyvesiseosta
Peittaushapolla likaantunut materiaali
Ei Ni/Cd/Hg-pitoinen
14 (30)
Pääosa vaarallisesta jätteestä syntyy peittausaltaiden tyhjennyksestä, joka tapahtuu 5 vuoden välein. Tällöin käytettyä happoliuosta ja altaiden pohjasakkaa (EWC-koodi 110105) syntyy yhteensä
noin 35…40 t. Tätä määrää ei ole huomioitu edellä olevassa taulukossa. Edellisen kerran tyhjennys – ja happoliuoksen uusiminen –
tehtiin vuonna 2014.
Hyötyjätteen määrä jätejakeittain eriteltynä on esitetty alla olevassa
taulukossa. Jätehuoltosopimus on tehty ISS:n kanssa ja jätteen keräyksen toteuttaa Sita. Paperi toimitetaan Sita Oy:n keräyslaitokselle Lappeenrantaan ja Metallijäte Stena Recycling Oy:lle.
Jätelaji Määrä
(t/vuosi)
Hyötyjäte yht.
Metallit
77
68
Paperi/pahvi
Paristot
Värikasetit
8,8
0,1
0,1
Huom.
Ml. metallilastu koneistuksesta, erottelu: ns.
musta / ruostumaton
teräs
Tulostimista
10. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö
(BEP)
Outotecin toiminnassa käytetään toimitilojen olosuhteet (mm. peittauslaitos) huomioon ottaen parasta mahdollista taloudellista kannattavaa ja koeteltua tekniikkaa. Peittauksessa käytettävä fluorivetyhapon, typpihapon ja veden seos on osoittautunut tehokkaaksi
sekä myös ympäristö- ja jätekuormituksen osalta hallittavaksi. Pitkällä allasaika (> 60 min) mahdollistaa alhaisen lämpötilan (n.
+20°C) ja vähäiset NOx-päästöt.
Outotecin peittausprosessia on verrattu Euroopan komission julkaiseman referenssidokumentin esitykseen rautapitoisten metallien
prosessoinnin parhaista käyttökelpoisista tekniikoista (Integrated
Pollution Prevention and Control (IPPC) Reference Document on
Best Available Techniques in the Ferrous Metals Processing Industry, December 2001 /Part D/ Techniques Common to several Subsectors/D.5.7 Mixed Acid Pickling ja D.5.8 NOx Reduction
Measures for Mixed Acid Pickling).
Maalauslinjalla huolehditaan optimaalisesta kemikaalien kulutuksesta ja talteenotosta. Levyntyöstössä käytetään CAD/CAM ohjelmia, joilla metalliaihion käyttöhyötysuhdetta maksimoidaan.
Valmistuvassa testauslaitoksessa (Dewatering Technology Center)
käytetään parasta käytössä olevaa tekniikkaa ja laitosta suunniteltaessa erityisesti ympäristönäkökohdat (mm. sijainti Saimaan
rannalla) on otettu huomioon.
Hakemuksessa kuvattu toiminta on ympäristön kannalta parhaan
käytännön (BEP) mukaista, koska normaalitoiminnasta ei aiheudu
15 (30)
merkittäviä päästöjä ympäristöön. Peittauslaitoksen vuonna 2015
suoritettavalla modernisoinnilla sekä hulevesiviemärien kartoituksella ja suojaamisella parannetaan laitoksen ympäristöturvallisuutta
merkittävästi myös poikkeustilanteiden varalta.
11. Riskit ja poikkeukselliset tilanteet sekä niihin varautuminen
Mahdollisissa vahinkotapauksissa (säiliöiden tai peittausaltaiden
rikkoutuminen) haitta-ainepitoiset nesteet jäävät varoaltaisiin. Tuotantolaitosten piha-alueilla olevat hulevesiviemärit voidaan tukkia
tiiviillä kansilla ja testauslaitoksen piha-alueella pumppaus ylempänä kulkevaan sadevesiviemäriin lopettaa tilapäisesti, jottei haitallisia kemikaaleja pääse viemärijärjestelmän kautta Saimaaseen.
Peittauslaitoksen ja testauslaitoksen alakerrat on varustettu toimimaan varoaltaina.
Ympäristön kannalta keskeisimpiä toiminnan riskejä ovat vaarallisten aineiden vuodot ja valumat sekä tulipalon sattuessa mahdollisesti syntyvät terveydelle vaaralliset ja räjähdysvaaraa aiheuttavat
kaasut. Laitoksen henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti kemikaalien oikeaan käsittelyyn ja peittausta, maalausta, laboratoriotoimintaa sekä tuotantoa varten on omat erilliset toimintaohjeet, joita päivitetään jatkuvasti mahdollisten muutosten yhteydessä. Laitoksen vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia valvoo
kemikaalilainsäädännön mukaisesti Turvatekniikan keskus, jonka
seuraava tarkastus pidetään viimeistään vuonna 2016.
Onnettomuus- ja tulipaloriskejä on käsitelty myös ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa 18.06.2013 päivitetyssä pelastussuunnitelmassa.
Riski: Peittaushappoastioita autosta purettaessa astia rikkoontuu
Astiat ovat lujaa happoa kestävää muovia. Astiat puretaan joko siltanosturilla tai trukilla. Jos astioihin tulee rikkoutumia tai vuotoja
peittaamon tiloissa, niin happo valuu varastoaltaaseen. Kiinteistöllä
on varastoituna imeytysainetta ja hapon neutralointiainetta ja pihaalueen hulevesikaivot on mahdollista sulkea tiiviisti, jos vuotovahinko tapahtuu ennen peittaamoa.
Riski: Peittausaltaan vuoto tai siirtoputkiston vuoto
Peittausallas on suojapinnoitettu betoniallas, joka on tarkastettu
viimeksi vuonna 2014 happojen vaihdon yhteydessä. Suuren vaurion ja merkittävän vuodon syntyminen on epätodennäköistä. Peittausaltaan vuotaessa reunasta tai ylivuotona neste kulkeutuu lattiakaivon kautta alakerran varastoaltaaseen.
Jos varastoallas tulvii, allashuone toimii lisäaltaana tiiviin oven
vuoksi noin 1,5 m korkeudelle. Yhteensä allashuoneeseen muodostuu varastoallas mukaan lukien noin 40 m3 allastilavuus,
16 (30)
joka riittää käytännössä ottamaan vastaan koko happoaltaan nestemäärän, vaikka varastoallas olisi ollut vuodon sattuessa täynnä.
Lisäksi tilaan, jossa on sijaitsee lisäallas, on rakennettu kynnyskorotuksia valamalla noin 30 m3:n tiivis varoallastila (lisäaltaan ala
vähennetty varoallastilavuudesta).
Yhteensä alakerran varoallastuksen tilavuus riittää kaikkien altaiden kokonaisnestemäärälle. Säiliö- tai putkirikon tapahtuessa alapohjan päälle vuotanut neste voidaan kerätä imuautolla pois eikä
päästöjä suoraan maaperään synny.
Riski: Kemikaalivuoto maalaamossa/kemikaalivarastossa
Maalaamossa käsitellään ja varastoidaan noin 1 000 kg ympäristölle haitallisia maaleja ja ohenteita. Lisäksi maalaamon yhteydessä
olevassa kemikaalivarastossa on hydrauliöljyjä enimmillään noin
3 000 litraa 1 000 l astioissa. Varastoissa ja maalaamossa on riittävä varoallastila kaikille nesteille, joten sisätiloissa tapahtuneesta
astian vuotovahingosta ei aiheudu päästöä maaperään tai vesistöön. Jos päästö tapahtuu siirrettäessä kemikaaliastiaa pihaalueella, kemikaaleja voi joutua Saimaaseen johtavaan sadevesiviemäriin. Kaivoihin on olemassa tiiviit sulkukannet, joita voidaan käyttää vahinkotilanteessa.
Riski: Kemikaalivuoto testauslaitoksessa (Dewatering Technology Center)
Vuoto testauslaitoksen sisätiloissa pysähtyy säiliöiden alapuolisiin
tai lattiarakenteisiin tehtyihin varoaltaisiin, joista kemikaalit voidaan
kerätä. Hallin ulkopuolella piha-alueella rikkoutuneesta astiasta
vuotava kemikaali päätyy hulevesijärjestelmään. Järjestelmän
pumppauskaivo sulkemalla voidaan estää päästön eteneminen vesistöön ja kemikaali voidaan imeä pois piha-alueen hulevesikaivoista.
Riski: Kemikaalivuoto tuotanto-/kokoonpanohallissa
Tuotanto- ja kokoonpanotiloissa merkittävät kemikaalierät ovat
hydrauli- ja voiteluöljyjä, joiden säilytyksessä suurin astia on 1 000
l muovikontti. Öljysäiliöiden alapuolella on aina varoallas, johon
kaikki astiassa oleva öljy mahtuu. Jos astiarikko tapahtuu muualla
kuin varoaltaan päällä, öljyä voi joutua lattiakaivoon, joka johtaa
kaupungin jätevesiviemäriin. Halleissa on kuitenkin myös pihaalueen sadevesilinjaan yhteydessä olevia kaivoja ja öljy saattaa
joutua tällaiseen kaivoon päädyttyään sadevesiviemärin kautta vesistöön.
Riski: Tulipalo
Tulipaloihin varaudutaan varaamalla alkusammutuskalustoa alueelle sekä kouluttamalla henkilöstöä välineiden käytössä ja tulipaloja ennaltaehkäisevässä työtavassa. Laajamittaisessa tulipalossa
ympäristön kannalta merkittävin ongelma myrkyllisen savupäästön
lisäksi on rikkoutuvista säiliöistä vuotavien kemikaalien kulkeutuminen sammutusveden mukana rakennusten ulkopuolelle.
17 (30)
Kokoonpano- ja tuotantohalli/maalaamo ja kemikaalivarasto:
Kokoonpanohallin A eteläpäässä on isojen suodatinlaitteiden kokoonpanoa varten tehty betonielementeillä peitetty syvä allas, joka
toimii tulipalotilanteessa sammutusvesien varoaltaana. Altaan tilavuus on noin 500 m3. Osa A- ja B-halleissa olevista lattiakanaaleista johtaa ilmeisesti tähän altaaseen, mutta osa on yhteydessä sadevesiviemärilinjaan, joka johtaa Saimaaseen tehdasalueen luoteisosassa. Piha-alueen kaivot voidaan sulkea tiiviillä kansilla, jolloin pihalle valuvat sammutusvedet eivät joudu suoraan Saimaaseen johtavaan viemäriin. Ongelmallisimmat kemikaalit maaperään
ja vesistöön päätymisen kannalta ovat maalit ja liuottimet.
Peittaamo:
Peittaamon alakerrassa on sammutusvesille varoallastilaa noin 50
m3 + varastoaltaan tapahtumahetken kapasiteetti. Allastilan täytyttyä kemikaalien sekainen sammutusvesi voi päätyä piha-alueelle,
edetä pintavaluntana ja imeytyä maaperään. Osa vedestä voi kulkeutua jätevesiviemäriin.
Viemärilinjan pumppaus voidaan keskeyttää tarvittaessa, jolloin
voidaan estää sammutusvesien joutuminen jäteveden puhdistamolle.
Testauskeskus (Dewatering Technology Center):
Testauskeskuksen alapohja on varustettu varoaltaaksi, jonka tilavuus on noin 2 000 m3.
Muut rakennukset:
Toimistorakennuksessa ja nykyisen laboratorion tiloissa/omien
komponenttien valmistustiloissa ei ole vaarallisia tai haitallisia kemikaaleja niin paljon, että niiden leviämisestä sammutusvesien
mukana aiheutuisi suuruusluokaltaan merkittävä ympäristöriski.
Kaikista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista poikkeustilanteista ja vahingoista tiedotetaan viipymättä Lappeenrannan
seudun ympäristötoimelle ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle.
Riskien kannalta tuotanto- ja kokoonpanoalueella (osittain halleissa) oleva hulevesiviemäröinti on erityisesti huomioon otettava asia.
Outotec tekee tällä alueella kaivojen ja viemärilinjaston kartoituksen vuoden 2015 aikana. Kartoituksen perusteella suunnitellaan
toimenpiteet, joilla vähennetään viemäröinnin aiheuttamaa ympäristöriskiä.
12. Tarkkailu ja raportointi
Käyttötarkkailu
Laitoksella on käytössä sertifioitu ISO 14001:2004 standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä, jonka viimeisin auditointi on
ollut syyskuussa 2013. Lisäksi tuotannossa noudatetaan Lean filosofiaan perustuvaa tuotannonohjausmenetelmää, jossa tuotannon
18 (30)
toimintaa seurataan käyttämällä halleissa päivitettäviä tauluja, joissa kerrotaan mm. kunkin tuotteen ajankohtainen työvaihe.
Säiliöiden täyttöasteen seurannassa on käytössä hälyttäviä pinnankorkeusantureita. Lisäksi jokaisesta prosessista vastaava henkilöstö kirjaa ja raportoi prosessien etenemistä ja havaittuja poikkeamia.
Kemikaalien käsittelyä ja kulutusta seurataan päivittäin ja laitoksella tehdään kemikaali-inventaarioita säännöllisesti.
Maalaamon ja raepuhalluksen poistoilmasuodattimien toimivuus
tarkastetaan säännöllisesti ja suodattimet puhdistetaan tai vaihdetaan tarvittaessa.
Päästötarkkailu
Testauslaitokselta ja peittaamosta viemäriin johdettavien jätevesien laatua tarkkaillaan näytteenotolla.
Ennen viemäriin johtamista kunkin erän viemäröintikelpoisuus
varmistetaan tutkimalla vesierän metallipitoisuudet ja pH. Näytteiden analysointi tehdään akkreditoidussa laboratoriossa.
Melua ja päästöjä ilmaan tarkkaillaan aistinvaraisesti sekä yksittäisillä tarkistusmittauksilla.
Raportointi
Vuosittaiset tiedot laitoksen tuotannosta, kemikaalien ja energian
käytöstä, päästöistä sekä jätemääristä ilmoitetaan Outotecin sisäiseen seuranta- ja raportointijärjestelmään. Jätevesitarkkailun
analyysitulokset ja yhteenveto vaarallisen jätteen kirjanpidosta lähetetään vuosittain Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle.
13. Hakemuksen käsittely
Hakemuksesta on ilmoitettu lähinaapureille kirjeitse. Kuulutus on
ollut 9.3 – 13.4.2015 nähtävillä Lappeenrannan kaupungin ja ympäristötoimen ilmoitustauluilla, sanomalehti Etelä-Saimaassa sekä
Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla.
14. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet
Hakemuksien johdosta on neljä lausuntoa. Yhtään muistutusta ei
ole jätetty.
Lappeenrannan Energia Oy:n lausunto, 16.4.2015
”Outotecin Lappeenrannan laitokset sijaitsevat kahdella eri kiinteistöllä. Varsinaista tuotantotoimintaa harjoittaa Outotec (Filters) Oy
(kiinteistöllä 405-4-52-8) ja testaustoimintaa Outotec (Finland) Oy
19 (30)
(kiinteistöllä 405-4-52-9). Vesihuoltolaitoksen liittymissopimus on
tehty erikseen kummallekin kiinteistölle. Toiminnasta syntyvät jätevedet poikkeavat laadultaan siten asumajätevesistä‚ että vesihuoltolaitos edellyttää toiminnalle lisäksi erillisen teollisuusjätevesisopimuksen laadinnan.
Tuotantotoiminnalle, johon kuuluu mm. peittaustoiminta‚ on voimassa 18.1.2013 päivitetty teollisuusjätevesisopimus. Testaustoiminta on alkamassa vuoden 2015 aikana, ja sen osalta teollisuusjätevesisopimuksen laadinta on parhaillaan tekeillä.
Lähtökohtaisesti testaustoimintaa koskevat toiminta- ja laatuehdot
yleiseen viemäriin johdettavalle vedelle tulevat olemaan samat kuin
tuotantotoiminnallekin. Lisäksi testaustoiminnan teollisuusjätevesisopimuksessa tutkittavia aineita ja niiden pitoisuusraja-arvoja on
tarkoitus täydentää kokonaissyanidin (enintään 0,5 mg/l) sekä
myös kiintoaineen (enintään 800 mg/l) ja mineraaliöljyjen (enintään
50 mg/l) osalta. Syanidin osalta on pitoisuuksia tutkittu aiemminkin,
mutta kiintoaineen ja mineraaliöljyjen pitoisuustietoja on syytä saada täsmennetyksi. Toistaiseksi vesihuoltolaitoksen sopimusten
kautta nämä mainitut täydentävät ehdot eivät koske tuotantotoiminnasta syntyviä jätevesiä‚ mikä olisi tässä ympäristölupakäsittelyn yhteydessä hyvä ottaa huomioonkin.
Vesihuoltolaitoksella on oikeus muuttaa teollisuusjätevesisopimuksessa mainittuja ehtoja‚ mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi vesihuoltolaitoksen toiminnan tai vesiensuojelun turvaamiseksi taikka
mikäli olosuhteet tai viranomaisten asettamat velvoitteet olennaisesti muuttuvat.
Muutoin kemikaalien osalta tulee noudattaa käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisia toimintaohjeita viemäriin johtamisen suhteen.
Ympäristölupahakemuksessa on mainittu, että testauslaitoksen pihakaivoista johdetaan vesiä jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaitos toteaa, että tilanne on selvitettävä ja järjestettävä mahdollisimman
pian siten, että teollisuusalueelta hulevesiä ei johdeta yleiseen jätevesiviemäriin.
Vesihuoltolaitos osaltaan painottaa, että alueen toiminnasta ei saa
miltään osin aiheutua vaaraa pohja- ja pintavesien pilaantumiselle
ja siten aiheutua haittaa mm. vedenottamon raakaveden laadulle.”
Lappeenrannan seudun terveydensuojeluviranomaisen lausunto
24.4.2015
Terveydensuojeluviranomaisella ei ollut huomautettavaa hakemuksesta.
20 (30)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus (sähköposti 29.4.2015)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ei antanut erillistä lausuntoa Outotec Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Hakemusta on käsitelty
suullisesti ELY-keskuksen ja lupaa valmistelevan viranhaltijan kesken.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lausunto 30.4.2015
”Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Iausuntona toteamme, että ympäristölupahakemus oli varsin kattava ja perusteellisesti Iaadittu.
Muistutamme kuitenkin, että toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä
pelastussuunnitelmaa pelastuslain 379/2011 155 §:n mukaisesti.
Pelastussuunnitelma on päivitettävä uutta toimintaa vastaamaan ja
tässä päivityksessä on otettava huomioon mahdolliset uuden toiminnan aiheuttamat muutokset kuten onnettomuusvaarat ja riskit
seurausvaikutuksineen sekä onnettomuusriskien hallintatoimenpiteet (omatoiminen varautuminen onnettomuuksien estämiseen,
onnettomuustilanteisiin liittyvät varautumisen järjestelyt ja menettelyt, toiminta onnettomuustilanteissa, onnettomuuksien jälkihoito sekä pelastuslaitoksen toiminta ja siihen Iiittyvät järjestelyt).
Pelastustoiminnan järjestelyjä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
− alueen pelastustiet, alueen saavutettavuus, opasteet ja ohjeet
− palon Ieviämisen vaara-alue (aluepalo?)
− palokaasujen Ieviäminen alueella ja siihen Iiittyen asutuksen
huomioiminen
− sammutusveden saatavuus ja sammutusjäteveden keräily
(varsinkin pohjavesialueilla)
Päivitetty pelastussuunnitelma on toimitettava myös Etelä-Karjalan
pelastuslaitokselle.”
Hakijan vastine Lpr:n Lämpövoiman ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lausuntoihin
Lausuntoja käsiteltiin 4.5.2015 pidetyssä lupaneuvottelussa ja hakijoilla ei ollut huomautettavaa lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin.
15. Tarkastukset ja neuvottelut
Alueella on tehty laitoskierrokset 13.10.2014 ja 10.2.2015 sekä lupamääräyksistä on neuvoteltu toiminnanharjoittajan kanssa
4.5.2015.
21 (30)
II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA
1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Outotec (Filters) Oy:lle sekä Outotec (Finland) Oy:lle osoitteessa Tukkikatu 1 sijaitsevien laitosten hakemuksen mukaiselle pintakäsittely- ja muulle konepajatoiminnalle sekä nesteen ja kiintoaineen erotukseen liittyvälle testaus- ja tutkimustoiminnalle (myöh. testaustoiminta) ympäristönsuojelulain 27 § mukaisen ympäristöluvan. Lisäksi testaustoiminnalle myönnetään lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.
Laitosten on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:
Yleiset määräykset
1.
Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ei
aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa, epäsiisteyttä tai roskaantumista eikä muutakaan haittaa
tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
(YsL 16, 17, 20 §, JäteL 13, 72 §)
2.
Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava
sen käyttöönottoon. (YsL 6 , 8, 20 §).
3.
Viemäriin johdettavien pintakäsittely- ja testaustoiminnassa
syntyvät prosessivedet (huuhdevedet) tulee esikäsitellä siten,
että niiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä seuraavia arvoja:
- Sinkki (Zn) 2,0 mg/l
- Kupari (Cu) 0,5 mg/l
- Kokonaiskromi (Kok Cr) 0,5 mg/l
- Kadmium (Cd) 0,2 mg/l
- Lyijy (Pb) 0,5 mg/l
- Nikkeli (Ni) 1,0 mg/l
- Fluoridit (F−) 50 mg/l
- Mineraaliöljypitoisuus 50 mgl/l
- kiintoainepitoisuus 800 mg/l
Päästöt viemäriin
Muidenkin haitallisten aineiden päästöt on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. Viemäriin ei saa laskea sellaisia jätevesiä,
jotka vaikuttavat haitallisesti Lappeenrannan Energia Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaan. Pesuvesiä ei saa laimentaa
muilla jätevesillä. (YsL 7, 52, 67 §, YsA 42 §)
22 (30)
4.
Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätevesiä syntyy mahdollisimman vähän. Jätevesistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle, viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamolle. Mikäli viemäriin on pääsee aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamon toiminnalle, on asiasta ilmoitettava välittömästi jätevedenpuhdistamon hoitajalle ja valvovalle ympäristönsuojeluviranhaltijalle. (YsL 7 §)
Kemikaalien käsittely ja varastointi
5.
Allas- ja ruiskupeittaus sekä peitattujen kappaleiden huuhtelu
tulee tehdä siten, että huuhteluvedet sekä mahdolliset käsittelyaltaan vuodot ovat hallitusti kerättävissä ja käsiteltävissä ilman että maaperään tai viemäriin aiheutuu päästöjä. Peittauskemikaalien ja huuhteluvesien kanssa kosketuksissa olevat pinnat tulee olla pinnoitettu ko. kemikaalin kestäviksi. Nykyisten peittaustilojen peruskorjaus tulee tehdä em. seikat
huomioiden vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnitelma
peittaustilojen peruskorjaamiseksi tulee hyväksyttää valvovalla
ympäristönsuojeluviranhaltijalla ennen työn toteuttamista.
Pinnoitus- ja suoja-altaiden kuntoa, niiden pinnoitteen laatua
ja eheyttä on tarkkailtava säännöllisesti sekä vauriot on korjattava välittömästi. (YsL 16, 17, 19, 20 §)
6.
Kemikaalien ja polttoaineiden lastaus-, varastointi- ja käsittelypaikat sekä käsittelytoiminnat tulee suunnitella, ohjeistaa ja
toteuttaa tiivistämällä ja oikein mitoittamalla niin, että kemikaaleja ei pääse kulkeutumaan maaperään, pohjavesiin, vesistöön tai viemäriverkostoon tai leviämään ilman kautta aiheuttaen ympäristö- tai terveyshaittaa. Kemikaalit on varastoitava
suoja-altain varustetussa tilassa, joiden tilavuus vastaa vähintään ko. kemikaalin varastointitilavuutta. Keskenään reagoivat
kemikaalit tulee varastoida siten, että ne eivät vuototapauksessa joudu toistensa kanssa kosketuksiin. (YsL 7, 16, 17, 20,
52 §).
7.
Tuotantotilojen lattiakaivot ja viemäröintilinjat tulee olla tukittavissa, jotta kemikaalien, polttoaineiden tai sammutusvesien
pääsy viemäreihin, vesistöihin ja maaperään voidaan mahdollisessa häiriötilanteessa estää tai minimoida. (YsL 52 §)
8.
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Silloin kun se on kohtuudella
mahdollista, toiminnanharjoittajan on valittava olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu
vähiten vaaraa. (YsL 6, 19 §)
23 (30)
Ilma- ja melupäästöt
9.
Tuotantotiloista ulkoilmaan johdettavan poistoilman laatua on
vähintään aistinvaraisesti tarkkailtava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi, mikäli poistoilmassa toiminnan aiheuttamasta hajusta, pölystä tai muusta vastaavasta ilmanlaatuhaitasta tehdään havainto tai siitä aiheutuu ympäristövalituksia. Poistoilmasuodattimet tulee huoltaa ja vaihtaa riittävän
usein ja toimenpiteet tulee kirjata huoltopäiväkirjaan.
(YsL 52 §)
10.
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu tulee olla mahdollisimman pientä. Melutaso ei saa ylittää A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB klo 7.00 - 22.00 välisenä aikana, eikä 50 dB klo
22.00 - 7.00 välisenä aikana eikä 45 dB klo 22.00 – 7.00 uusien asuinkiinteistöjen piha-alueilla.
(YsL 52 §, VNp 29.10.1992/993)
11.
Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset
jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti
materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet on toimitettava
käsiteltäväksi laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko. jätteen vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Laitosalueella
ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja
tai jätteitä. (YsL 52 , 58 §, JäteL 11, 15 §).
12.
Vaaralliset jätteet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset
pääse aineisiin käsiksi. Jätteet on säilytettävä suljetuissa ja
asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten
vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on
varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy viemäriin ja maaperään on estettävä.
Jätteet
Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Vaarallisia jätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä
12 kuukautta kauemmin. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on
jätteiden siirrosta laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen (179/2012)
24 §:ssä velvoitetut tiedot. (YsL 16, 17, 52, 58 §, JäteL 15, 16,
17, 29 §, JäteA 8, 9, 20 §).
13.
Peittauksesta ja testaustoiminnasta syntyvä sakka tulee
säännöllisesti poistaa ja toimenpiteet tulee merkitä huoltokirjanpitoon sekä altaan pesukemikaalit on toimitettava käsiteltä-
24 (30)
väksi laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko. jätteen vastaanottamiseen ja käsittelyyn. (YsL 7, 58, JäteL 29 § )
Riskien hallinta, häiriö- ja poikkeustilanteet
14.
Laitoksilla tulee olla ja niiden tulee ylläpitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenevät ohjeet vahinkojen ja niiden
seurausten rajoittamiseksi. Toiminnanharjoittajilla tulee olla
riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita
aina saatavilla. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia. (YsL 15, 20, 52 §).
15.
Ympäristöpäästöjen ehkäisemiseen liittyvät hälytysjärjestelmien toimivuus tulee säännöllisesti tarkastaa ja tarkastuksista tule pitää kirjaa. (YsL 15, 52 §).
16.
Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelma mahdollisen
Saimaan tulvatilanteen hallintaan, jossa on määritelty toimintaohjeet mm. kemikaaleista, prosessijätevesistä ja vaarallisten
jätteistä aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. Em. suunnitelma
tulee laatia 2015 loppuun mennessä ja toimittaa se tiedoksi
Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. (YsL 15, 52 §).
17.
Laitosalueiden viemäröintikartat tulee pitää ajan tasalla ja ne
tulee olla mm. poikkeustilanteissa helposti tarkasteltavissa.
(YsL 15, 53 §).
18.
Vuotoina ympäristöön päässeet haitalliset aineet on kerättävä
välittömästi talteen. (YsL 16, 17, 52 §).
19.
Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa testauslaitoksen osalta
pelastussuunnitelma pelastusviranomaiselle hyväksyttäväksi.
(YsL 15, 52 §)
20.
Mahdollisista onnettomuuksista ja merkittävistä ympäristöön
vaikuttavista häiriötilanteista on tehtävä viipymättä ilmoitus
ympäristönsuojelu- ja pelastusviranomaisille. (YsL 52, 123 §).
Toiminnan tarkkailu ja raportointi
21.
Peittaus- sekä testaustoiminnan prosessijätevesiä on tarkkailtava ennen viemäriin johtamista. Näytteet tulee ottaa niin, että
ne antavat mahdollisimman oikean käsityksen viemäriin johdettavan jäteveden keskimääräisestä laadusta. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa tai otattaa edustava näyte jokaisesta viemäriin johdettavasta erästä. Jätevedestä on tutkittava akkreditoidun laboratorion toimesta pH, kiintoaine, mineraaliöljypitoi-
25 (30)
suus sekä raskasmetallien osalta kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki. Em. lisäksi tulee peittaustoiminnan osalta
tutkia fluoridipitoisuus. Tulokset on toimitettava valvovalle ympäristönsuojeluviranhaltijalle ja Lappeenrannan Lämpövoima
Oy:lle. Edellä määriteltyä tihennettyä tarkkailua tulee tehdä
vähintään vuosi molempien toimintojen osalta alkaen uuden
testaustoiminnan aloittamisesta. Valvova ympäristönsuojeluviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella harventaa tarkkailukertojen määrää ja/tai mahdollistaa toiminnanharjoittajan
oman valvonnan päästö- ja kuormitustarkkailun täydentämisessä. (YsL 62 §).
22.
Laitosten tulee laatia vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun
mennessä valvovalle ympäristönsuojeluviranhaltijalle. Raportti
voi olla yhteinen toiminnanharjoittajien osalta. Yhteenvetoraportin tai -raporttien tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot
eriteltynä peittaus (sis. konepaja)- ja testaustoiminnan osalta
erikseen:
−
tiedot tuotannosta, raaka-aineista ja kemikaaleista sekä
niiden määristä,
−
energian käyttö ja energian säästötoimenpiteet
−
vedenkulutus ja jäteveden määrä kuukausittain,
−
jätevesinäytteiden tutkimustodistus ja mitattujen parametrien vuosikuormitustiedot,
−
tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista,
−
tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä ja
−
vuoden aikana toteutunet ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa.
(YsL 8, 62 §).
23.
Laitoksilla on oltava nimetty ympäristöasioista vastaava henkilö, jolla on tehtävää riittävä asiantuntemus. Henkilön/henkilöiden ajan tasalla olevat yhteystiedot on oltava Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tiedossa. (YsL 6, 8, 52
§).
24.
Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava toiminnan pysyvästä tai
pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan
kannalta oleellisista muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltija
ilmoitettava vaihtumisesta. (YsL 52, 170 §).
25.
Ennen uuden testaustoiminnan aloittamista tulee valvovalle
ympäristönsuojeluviranhaltijalle varata mahdollisuus laitoksen
tarkastamiseen.
Muut määräykset
26 (30)
2. Päätöksen perustelut
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot. Lähtökohtana luparatkaisussa on ollut
lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.
Toiminnot, kun niitä harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, eivät aiheuta ennalta arvioiden ympäristö- tai terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän
tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan vaarantumista eikä yleiseltä kannalta
tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toimintojen ei katsota aiheuttavan myöskään sellaista
kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan eräistä naapuruussuhteista
annetun lain 17 §:ssä. (YsL 48, 49 §).
Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katsotut pilaantumisen ehkäisemiseksi varmentavat, valvontaa mahdollistavat ja valvontaa
toteuttavat lupamääräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu
huomioon toiminnan sijoittuminen vesistön läheisyyteen, alueen
kaavamääräykset sekä toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.
Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioon
ottaen ei vaaranna Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki
vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004).
Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat on otettu huomioon. Laitosalue ei kuulu merkittäviin
tulvariskialueisiin.
Lupamääräysten yksilöidyt perusteet ja vastaukset annettuihin lausuntoihin:
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista (lupamääräys 2).
Lupamääräyksessä 3 on annettu metallien enimmäispitoisuudet,
joissa on otettu huomioon laitoksen kuormitusvaikutus ja valtakunnallisesti käytössä oleva ko. toiminnalle sovellettu raja-arvotaso,
jonka vesihuoltolaitokset ovat yleisesti ottaneet käyttöön. Lisäksi
27 (30)
raja-arvoissa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (2006/1022).
Annetut metallien enimmäispitoisuudet noudattavat toimialan Itämeren suojelukomission (Helcom) 23/7 tai Pariisin komission (Parcom) 92/4 -suosituksia, joiden katsotaan enimmäispitoisuussuosituksina edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräyksenä annetut enimmäispitoisuusarvot vastaavat myös Euroopan
komission elokuussa 2006 julkaisemassa toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjassa (bref) esitettyjä esimerkkipitoisuuksia.
Lupamääräykset 5-8:
Raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden varastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Vaarallisten kemikaalien, polttoaineiden sekä jätevesien joutuminen puhdistamoon, maaperään tai sadevesiviemäriin ja edelleen
vesistöön saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että
sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa
ympäristölle.
Kiinteiden polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pölyhaittoja lähiympäristön asukkaille. Nestemäisten polttoaineiden ja kemikaalien varastointimääräykset on annettu maaperän
ja pintavesien suojaamiseksi ja ottaen huomioon, ettei vahinkotapauksessakaan pääse haitallisia kemikaaleja viemäriin. Tuotantotiloissa kemikaalit on säilytettävä suoja-altaissa niin, että kemikaalit
eivät vuototilanteessa pääse reagoimaan keskenään.
Laitoksen viihtyvyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu
melulle hyväksyttävä melutaso sekä annettu määräys ilmapäästöjen rajoittamiseksi. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja.
(Lupamääräykset 9 ja 10).
Lupamääräykset 11-13:
Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä
ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin
järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään
jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
Erityisesti nestemäisten vaarallisten jätteiden varastoinnissa on
huolehdittava, ettei varastoinnista aiheudu päästöjä ympäristöön.
Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon
asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudellisesti
mahdollista. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä
muihin jätteisiin tai aineisiin. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on
merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot
28 (30)
ja varoitukset. Siirtoasiakirjojen avulla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa vaarallisten jätteiden kuljetuksia tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan.
Lupamääräykset 14-20:
Lupamääräyksillä pyritään minimoimaan mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden aiheuttamat ympäristö- ja terveysvaikutukset. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on
oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä.
Laitoskiinteistöjen rajautuminen vesistöön edellyttää toiminnanharjoittajilta valmiutta mahdolliseen vesistön tulvatilanteeseen erityisesti kemikaalien, polttoaineiden ja nestemäisten jätteiden siirtämiseksi pois tulva-alueelta.
Määräykset häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen
minimoimiseksi.
Luvansaajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista. Tarkkailulla todennetaan lupamääräyksen 3 mukaista raja-arvojen saavuttaminen.
Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta
edellyttävät kirjapitoa tehtaan toiminnasta, päästöistä ja jätteistä.
Kirjanpidon perusteella tehdään vuosiraportointi.
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja näillä toimenpiteillä
turvataan toiminnan-harjoittajan ja valvontaviranomaisen riittävä
yhteydenpito. (Lupamääräykset 21 ja 22).
Toiminnanharjoittajalla on oltava nimettynä laitoksen ympäristöasioista hyvin perillä oleva ja asioista vastaava henkilö, jonka nimi on
ympäristönsuojelusta vastaavien valvovien viranomaisten tiedossa
ja jonka vastuulla on yhteydenpito ympäristöviranomaisiin (lupamääräys 23).
Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin
Lausunnoissa esiin tulleet asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa esiintyvällä tavalla.
3. Sovelletut oikeusohjeet
-
Ympäristönsuojelulaki (527/2014).
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014).
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006), muutos (1022/2010)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).
29 (30)
-
Jätelaki (646/2011).
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012).
Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta
(90/2000).
5. Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo
Luvan saaja saa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. (YsL 199 §).
Luvan saajan on ennen testaus- ja tutkimustoiminnan aloittamista
asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus Lappeenrannan seudun
ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen
varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. (YsL 199 §).
Perustelut:
Perusteet ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiselle päätökselle
täyttyvät eikä aloittamisluvan myöntäminen tee muutoksenhakua
hyödyttömäksi. Testattavat lietteet ja toimintaan liittyvät kemikaalit,
jätteet ja jätevedet voidaan tarvittaessa poistaa laitoksesta. Em.
toimenpiteisiin nähden 10 000 euron vakuus katsotaan toiminnan
aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta kohtuulliseksi ja riittäväksi.
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YsL 201 §).
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo
myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on
asetusta luvan estämättä noudatettava (YsL 70 §).
Ympäristölupamaksu
Lappeenrannan kaupungin hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan (hyv. 11.2.2014) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on 3120 €.
Muutoksenhaku
Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan
hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea
30 (30)
-
-
Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella
kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
Alueellinen Ely-keskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Päätöksen tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen Elykeskukselle, Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle ja Etelä-Karjalan
pelastuslaitokselle sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes).
Liite
Outotec Lappeenranta toimintojen sijainti.