1. No category

Seija Jalagin
Historia, Oulun yliopisto
2015
Oppimistavoitteet
 Kurssilla perehdytään
◦ kolonialismin historiaan ja tutkimukseen,
◦ postkolonialistiseen teoriaan erityisesti historiantutkimuksessa
sekä
◦ globaalihistoriaan niin ilmiönä kuin tutkimuskohteenakin.
◦ Luennoilla käydään läpi keskeisiä käsitteitä ja tutkimusperinnettä
sekä teoreettisemmin että esimerkkien valossa.
Harjoitustyö
 Harjoitustyössä on tavoitteena syventää opittua jonkin
kolonialismiin, postkolonialismiin tai globaalihistoriaan
liittyvän aiheen avulla.
Kurssin arviointi: 0–5/5
Suoritustapa
 Kirjallinen harjoitustyö ja loppukeskustelu
ma 16.3. klo 12–14.
Harjoitustyön ohje
 Valitse aiheeksi jokin kolonialismiin, postkolonialistiseen kauteen
tai globaalihistoriaan liittyvä ilmiö. Se voi olla yksittäinen
tapahtuma, laajempi ilmiö tai jakso historiasta.
 Kerro aihe sähköpostilla viimeistään su 8.2. > seija.jalagin@oulu.fi


Etsi tutkimuskirjallisuutta (kirjoja, artikkeleita) ja laadi
tutkimusessee aiheesta tarkastellen, miten tutkijat ovat
analysoineet ja tulkinneet aihetta kolonialismiin, jälkikolonialismiin
tai globaalihistoriaan liittyen. Harjoitustyön ohjepituus on 5–6
liuskaa (sis. 2000 merkkiä välilyönteineen / sivu = 10 000–12 000
merkkiä). Harjoitustyön voi kirjoittaa myös englanniksi.
Palauta harjoitustyö viimeistään ti 17.3.2015 > seija.jalagin@oulu.fi
Mahdollisia teemoja, joista harjoitustyön aiheen voi muotoilla
 jonkin siirtomaavallan kolonialistinen historia, esim. siirtomaahallinto,
taloudelliset kytkökset, muuttoliike kolonioiden ja metropolin välillä
(maahanmuutto, siirtolaisuus), emämaan ja siirtomaan/maiden väliset
yhteydet, jne.
 jonkin siirtomaan kolonialistinen historia, esim. valloitus,
kolonisaatioprosessi, dekolonisaatio, neo-kolonisaatio, kolonialismi ja
kehitys, kolonialismi ja köyhyys, jne.
 representaatiot: imperiumi historiankirjoituksessa, imperiumi
politiikassa, suhtautuminen maahanmuuttajiin, kehitykseen, jne.
 valtakysymykset: rotu, etnisyys, sukupuoli, luokka…
 globaalit ilmiöt: kauppaverkostot ja ylirajainen liiketoiminta,
siirtolaisuus, pakolaisuus, ihmisoikeudet, ylikansalliset organisaatiot
(esim. YK, Kirkkojen maailmanneuvosto), ympäristöhistoria (ja muut eiinhimilliset ilmiöt, esim. ilmastonmuutos), taudit (erit. epidemiat, kuten
rutto, kolera, ebola), globaalit aatteet (nationalismi, kommunismi,
kristinusko, islam), ruoan globaalit ketjut, jne.
 MUISTA RAJATA aihe huolellisesti, jotta tilaa jää tapahtumahistorian
selvittämiseltä myös ilmiön analysoimiseen kolonialismin,
postkolonialismin tai globaalihistorian tutkimuskohteena.











Luennot ma klo 12-14 ja to 10-12
ma 26.1.
Kolonialismi ja globaalihistoria – outo tanssipari?
Imperialismi ja kolonialismi
to 29.1. Postkolonialismi ja jälkikoloniaalinen teoria
ma 2.2. Globalisaatio ja globaalihistoria
to 5.2. Kolonialismin historiaa (1)
to 19.2. Kolonialismin historiaa (2)
ma 23.2. & to 26.2. vierailuluennot:
Prof. Maciel Santos, CEAUP, Centre for African Studies,
University of Porto (Portugal): The Portuguese Colonial
System in Africa
ma 9.3.
to 12.3.
ma 16.3. Loppukeskustelu
ti 17.3. Harjoitustyön palautus: seija.jalagin@oulu.fi

Ks. tarkemmin Olli Löytty:
Kuka pelkää mustavalkoista
miestä? Toiseuttavan katseen
rajat. Teoksessa Olli Löytty
(toim.) 2005: Rajanylityksiä.
Tutkimusreittejä toiseuden
tuolle puolen. Helsinki:
Gaudeamus, s. 86-102.
- terrorismi?
- radikaali islam?
- maahanmuuttajat?
- kolonialistinen perintö?
- globalisaation seuraus?
- suuren vallankumouksen
perintö?
-?






Ote historian laajoihin kehityskaariin
Kyetä sijoittamaan pienemmät ja paikallisemmat
ilmiöt isoon kuvaan
Ymmärtää historiantutkimuksen anti globaalin
maailman tulkitsijana
Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteyksien
näkökulma (connected history, entangled history
/ histoire croisée, transnational history, global
history…)
Imperialismi ja kolonialismi > imperiumien
muodostama maailma ja niiden valtajärjestelmät
Globaalihistoria > maailmanlaajuisten ilmiöiden
tarkastelu





Imperiumi (Empire, imperium, Reich,
commonwealth…)
Historiaa vai nykyisyyttä?
Imperiumeja vai suurvaltoja?
Imperialismin ja kapitalismin suhde?
Imperialismin taloudelliset, poliittiset,
sotilaalliset, kulttuuriset ja muut puolet?
Barbara Bush 2006: Imperialism and
Postcolonialism. Harlow: Pearson.

Kattavampi käsite kuin kolonialismi, mutta vaikeampi
määritellä
Lat. imperium, ’hallita’, ’valtapiiri’
Määritelmistä kiistellään, esim.

Muodolliset ja epämuodolliset imperiumit


◦ Lenin: ”kapitalismin korkein muoto”, alistettujen
taloudellinen riisto
◦ Perinteisten historiantutkijoiden neutraalit määritelmät:
”valtion tai yhteiskunnan pyrkimys hallinta toista millä
keinolla tahansa tai mitä tarkoitusta varten tahansa”.
◦ Muodollinen: valloitettu alue alistuu toisen valtaan (esim.
Brittiläinen Intia, Ranskalainen Algeria)
◦ Sub-imperialism: sisäinen koloniaalinen suhde (esim. EteläAfrikka)
◦ Epämuodollinen: virallisesti poliittisesti itsenäinen alue
mutta käytännössä sidottu emämaahan (esim. Kiina
länsimaiden ohjauksessa 18801914)
◦ Muodollista imperialismia voi olla ilman kolonialismia, mutta
ei toisin päin










Imperialismi on myös analyyttinen työkalu
kansainvälisten suhteiden ja valtapolitiikan
tutkimiseen
Taloudellinen ~
Poliittinen ~
Sosiaalinen ~ ja
Kulttuuri-imperialismi
Useimmat teoriat käsittelevät
eurooppalaista / länsimaista imperialismia,
erit. 1800-luvulta alkaen
Makrohistoriat: esim. yhden imperiumin
historia
Aluetutkimukset: esim. Länsi-Afrikka,
Etelä-Aasia
Vertailevat tutkimukset: kahta tai
useampaa imperiumia vertailevat
Globaalit analyysit: esim.
taloushistorioitsijat, yhteiskuntatieteilijät




Lat. colonia, ’viljeys’ (antiikin Roomassa)
< roomalaisten uudisasutus vieraalla tai
vasta valloitetulla alueella
Kreikan apoikia, ’asutus kaukana omasta
valtiosta (polis / metropolis)’
’Kolonialismi’ käyttöön vasta 1850-luvulla
Valtajärjestelmä
◦ 1. Siirtokuntien perustamispyrkimys
◦ 2. Talouspolitiikka, jonka tarkoituksena on saada
siirtomaista mahdollisimman suuri hyöty
emämaalle
◦ 3. Imperialismiin liittyvä poliittinen ajattelutapa,
joka korostaa siirtomaiden omistusta
maailmanvallan ylläpidon edellytyksenä.
Ks. esim. Kazanjian, David 2014: ”Colonial”. In Hendler,
Glenn & Burgett, Bruce (eds.) Keywords for American
Cultural Studies. New York: New York University Press, s.
48–53.

Kolonioiden ja metropolin (keskukset)
vaihtelevat suhteet
◦ Merelliset imperiumit: merentakaiset koloniat; esim.
Iso-Britannia, Hollanti
◦ Mannerimperiumit: esim. Venäjä, Itävalta-Unkari

Robert Young: Imperialismi toimii
keskuksesta käsin, kolonialismilla ei ole
poliittista fokusta.




Imperiumien ekspansio
1) rajakolonisaatio (esim. Venäjä, PohjoisAmerikka)
2) merentakainen siirtokuntakolonisaatio
(esim. Antiikin Kreikka, engl. siirtokunnat
Amerikassa)
3) valkoisten uudisasutuskolonisaatio (esim.
Ranskan Algeria, brittien Kenia, Rhodesia,
Etelä-Afrikka) > valkoiset vähemmistönä
Map of colonial
empires
throughout the
world in 1800.
Source:
Colonialism.
Wikipedia.
Map of colonial
empires throughout
the world in 1914.