1. No category

1
INARIN KUNTA
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto
Piiskuntie 2
99800 IVALO
Puh. 040 188 7111
9.6.2015 § 3
Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2015
Diaarinro 131/11.01.00.01.00/2015
Ympäristölupa kiven louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen, Lemminkäinen Infra Oy
1 ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kiven
louhintaa ja kiviaineksen murskausta. Kyseessä on uusi toiminta.
Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 § mukaisesta hakemuksesta mahdollisesta
muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
2 LUVAN HAKIJA
Lemminkäinen Infra Oy
Salmisaarenaukio 2, 00180 Helsinki
Y-tunnus 2138243-1
Hakijan yhteyshenkilö Kati Kahri, p. 040 350 0827
3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Inarin kunta, Inarin kirkonkylä, Liittoselän sora- ja kallioalue
Alue on käytössä ollut maa-ainesten ottopaikka, jolle sijoitetaan kivenlouhimo ja siirrettävä kivenmurskaamo. Alueella tuotetaan vuosittain keskimäärin 30 000 tonnia louhetta ja siitä valmistettua mursketta.
Toiminta sijoittuu Metsähallituksen (MH-Kivi Oy) hallinnoimalle kiinteistölle Angeli 148-893-12-1
noin 6 km etäisyydelle Inarin kirkonkylästä luoteeseen Angelintien (nro 9533) varteen tien pohjoispuolelle.
Laitoksen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): 7646664 (N), 495004 (E)
4 ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 13.3.2015 Kati Kahrin
allekirjoittamalla hakemuksella.
Hakemusta on täydennetty 24.4.2015 mm. tiedoilla toiminnasta aiheutuvasta melusta ja tärinästä sekä tarkennetulla asemapiirroksella.
5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan (Ympäristönsuojelulaki
527/2014, 27 §, liite 1 taulukko 2, kohta 7 c). Asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Vna 713/2014, 2 § 1 mom. kohta 6 a).
Tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään
50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan (Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 27 §, liite 1 taulukko 2,
kohta 7 e). Asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
(Vna 713/2014, 2 § 1 mom. kohta 6 b).
Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto.
2
6 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Alueella on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava (Vn 27.12.2007), jossa alue on merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi aluealueeksi (M-1). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja porohoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin.
Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.
Inarin kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt 2.3.2010 504 § Morenia Oy:lle maa-ainesten ottoluvan kiinteistölle 148-893-12-1. Lupa on voimassa 11.2.2020 saakka. Kokonaisottomäärä on
50 000 m3 ja ottoalueen pinta-ala on noin 1,99 ha. Maa-ainesluvan haltija on valtuuttanut Lemminkäinen Infra Oy:n hakemaan tarvittavat toimintaluvat maa-ainesten ottamiseen k.o. alueella.
Maa-ainesluvassa on muun muassa seuraavat määräykset:

Ennen työn aloittamista on pidettävä alkukatselmus. Tällöin seuraavat toimenpiteet on oltava tehtynä:
o Maa-ainesten ottoalue merkittynä näkyvin paaluin maastoon. Alueelle on oltava
asennettuna vähintään yksi pohjaveden havaintoputki, josta korkeustiedot oltava mitattuna ja ensimmäiset havaintotiedot oltava kirjattuina. Maa-ainesten
ottamisen aloituskohtiin on oltava merkittynä hyväksytty ottotaso.

Maa-ainesta otettaessa tulee ylimmän luontaisen pohjavedenpinnan päälle jättää
suojaavaa maakerrosta vähintään 1,0 metriä. Ottotasoa tulee tarvittaessa nostaa mikäli
pohjavesihavainnot antavat siihen aihetta. Ottajalla tulee olla aina tiedossa hyväksytty
ottotaso, joka on merkittävät alueelle selvin korkeusmerkinnöin.

Pohjaveden pinnan tason seuraamiseksi tulee ottoalueella tai sen läheisyydessä
olla vähintään yksi havaintoputki. Havaintoputken tulee ulottua ainakin neljä metriä
alimman ottotason alapuolelle. Pohjavesipinnan tasoa tulee seurata alueella olevasta
havaintoputkesta ylimmän pohjavesipinnan havaitsemiseksi kerran vuodessa. Havaintoputken tekniset tiedot ja pohjaveden korkeushavainnot tulee toimittaa ennen oton
aloittamista jatkossa vuosittain kunnan valvontaviranomaiselle samalla kun ilmoitetaan
maa-ainesten ottomääräistä ja laadusta.

Öljytuotteiden käyttöön alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota. Öljyä ja
muuta pohjavesille haitallista ainetta sisältävät säiliöt tulee sijoittaa suojakaukaloon ja
tankkauspaikka suojata hyvin esim. öljynkestävällä geokalvolla. Vahingon sattuessa on
siitä ilmoitettava ao. viranomaisille.

Maa-ainesten otto tulee toteuttaa niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän
maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen luiskaukset tulee tehdä mahdollisimman loiviksi, vähintään kaltevuuteen 1:3. Ottamisalueella ei saa tarpeettomasti olla jyrkkiä luiskaamattomia rintuuksia. Alue on tasoitettava ja siistittävä ottamistyön edistymisen mukaan.
Alue on ottamistyön päätyttyä siistittävä ja saatettava puustoistutuksin muuhun ympäristöön sopeutuvaksi. Alueen tasauksessa ja muotoilussa tulee käyttää ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun. Alueelle ei saa haudata jätettä, risuja, kantoja eikä pintamaita.

Ottamis- ja viimeistelytöiden jälkeen ennen lupa-ajan päättymistä on luvanhakijan pyydettävä lopputarkastusta tai mikäli ottoa aiotaan jatkaa, hankittava uusi lupapäätös ennen voimassa olevan luvan päättymistä.

Louhinta- ja murskaustoimintaan tulee hakea ympäristönsuojelulain mukainen
ympäristölupa, mikäli ko. toiminta on vuosittaista.
3
7 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminta sijoittuu Liittoselän sora- ja kallioalueelle, joka on maa-ainesten oton piirissä. Alueella
on olemassa oleva louhos. Ympäröivä alue on metsämaastoa eikä alueen läheisyydessä ole asutusta. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 800 metrin päässä toiminta-alueen länsipuolella. Alueen eteläpuolitse kulkee moottorikelkkaura.
Alue sijoittuu Kettujoen valuma-alueen pohjoisosaan, Kettujoen ja Mutusjärven valumaalueiden rajalle. Pintavalunta alueelta kulkee kohti Konesjärveä, joka sijaitsee noin 200 metrin
päässä ottoalueelta lounaaseen.
Hakijan tietojen perusteella alueella ei ole uhanalaisia tai suojeltuja kasvi- tai eläinlajeja. Alue ei
sijaitse Natura 2000 tai muulla suojelualueella eikä tällaisen läheisyydessä. Alueella ei ole havaittu muinaisjäännöksiä tai muita historiallisesti suojeltavia kohteita.
Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita tai
talousvesikaivoja.
Muita ilmaa rasittavia toimintoja ei ole lähellä.
8 LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Ympäristölupaa haetaan kivenlouhimolle ja siirrettävälle kivenmurskaamolle. Lupaa haetaan
toistaiseksi voimassa olevaksi. Vuosittaiset tuotantomäärät alueella ovat noin 30 000 – 70 000
tonnia louhetta ja siitä valmistettua mursketta.
Kallion louhintaan kuuluu panostusreikien poraaminen kallioon ja tämän jälkeen kallion räjäyttäminen. Syntynyt louhe murskataan murskauslaitteistolla tarvittaviksi lajikkeiksi. Murskauslaitteistoon liian suuret lohkareet rikotetaan tarvittaessa iskuvasaralla. Lisäksi toiminta käsittää tukitoimintoja, esimerkiksi louheen syöttämisen murskauslaitokseen kauhakuormaajalla tai pyöräkuormaajalla sekä valmiin tuotteen kasaamisen varastokasoihin pyöräkuormaajalla. Soranotto ei
käsitä louhintaa, mutta myös soraa seulotaan ja murskataan tarvittaessa halutuiksi lajikkeiksi.
Laitteistot ja rakenteet
Poraukseen käytetään hydraulista porakalustoa. Rikotus tapahtuu kaivinkoneeseen kiinnitettävällä iskuvasaralla. Kiviaineksen murskauksessa käytetään siirrettävää murskaamoa, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimesta ja seuloista.
Hakemuksessa on esitetty yleisesti käytettävät murskain- ja seulatyypit, ja todettu että murskain
voi olla myös tela-alustainen ns. Lokotrack-tyyppinen laitos, joka koostuu samoista e.m. osaprosesseista. Alueella käytettävä murskauslaitos täyttää Tielaitoksen määrittelemät B-luokan vaatimukset.
Tukitoimintojen alueelle sijoitetaan työkoneiden tankkaamiseen tarkoitettu polttoainesäiliö, laitoksen kunnossapitoon tarkoitettu työkaluvaunu, voiteluaineiden ja kemikaalien säilytykseen
tarkoitettu öljykontti sekä roska-astiat. Tukitoiminta-alue sijaitsee tavallisesti murskauslaitoksen
välittömässä läheisyydessä.
Toimintojen, laitteistojen ja rakenteiden sijoittuminen on kuvattu hakemuksen liitteenä olevalla
asemapiirroksella.
Hakijan esittämät toiminta-ajat
Murskaaminen
Poraaminen
Rikotus
Räjäyttäminen
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
keskimäärin 120 tuntia/vuosi
keskimäärin 60 tuntia/vuosi
keskimäärin 30 tuntia/vuosi
-
4
Kuormaaminen ja kuljetus
ma-pe klo 6-22
keskimäärin 120 tuntia/vuosi
Louhinta- ja murskaustoimintaa voi olla kysynnästä riippuen mihin aikaan vuodesta tahansa.
Tarpeesta riippuen alueella toimitaan vuoden aikana noin 1-3 kuukautta. Toimintaa on tavallisesti noin 1-3 kuukauden jaksoissa. Viikonloppuisin toimintaa ei ole.
Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja energia
Käytettävä aine
Toiminta-alueella tuotettava kiviaines
Muualta tuotava kiviaines
Polttoaine: laatu kevyt pö
-louhinta
-murskaus
- tukitoiminnot (kuormaus)
Öljyt
Voiteluaineet
Räjähdysaineet:
Kemiitti,
Anfo, Dynamiitti
Keskimääräinen kulutus
30 000 t/a
Maksimikulutus
70 000 t/a
Varastointipaikka
Varastoalue
-
-
Tukitoiminta-alue
7 t/a
10 t/a
10 t/a
200 l/a
200 l/a
6,6 t/a
16 t/a
24 t/a
24 t/a
400 l/a
400 l/a
15,4 t/a
Tukitoiminta-alue
Tukitoiminta-alue
Tuodaan paikalle
jokaista
kertaa
varten erikseen
Arvio sähkönkulutuksesta on 0,12GWh/a. Sähkö hankitaan aggregaatista. Pölynsidontaan mahdollisesti tarvittava vesi tuodaan säiliössä tai säiliöautolla. Alueella ei ole sellaisia pölylle herkkiä
toimintoja, että normaalitilanteessa kastelulle olisi tarvetta. Sosiaalitilojen vesi tuodaan alueelle
säiliöissä.
Tuotantomäärät
Tuotteet
Arvioitu vuosituotanto (t/vuosi)
keskiarvo
maksimi
30 000
70 000
30 000
70 000
Kalliolouhe
Kalliomurske
Valmis murske varastoidaan hankealueelle odottamaan kuljetusta käyttökohteisiinsa. Varastokasat estävät melun leviämistä, kun varastoitavaa materiaalia on kertynyt riittävästi. Varastokasoista saattaa tuulisella säällä irrota pölyä ja irtoavan pölyn määrä riippuu varastoitavan lajikkeen sisältämästä hienoainesmäärästä. Karkeiden lajikkeiden kohdalla pölyäminen on vähäistä.
Pölyämisestä ei aiheudu haittaa ympäristössään.
Toiminnassa muodostuvat jätteet
Jätenimike
Arvioitu määrä (kg/a)
Käsittely- tai hyödyntämistapa
Sekajäte
Metalli
Puu
Jäteöljy
Muut vaaralliset jätteet (strasselit, suodattimet jne.)
200
3 000
500
200
80
Kaatopaikalle
Kierrätykseen
Kierrätykseen
Käsittelylaitokseen
Käsittelylaitokseen
Jäteöljyä säilytetään omassa säiliössään öljykontissa. Samassa kontissa säilytetään myös öljynsuodattimet, trasselit, yms. kiinteät öljyjätteet ja akut, jotka varastoidaan omiin keräysastioihinsa.
Vaaralliset jätteet toimitetaan kyseisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen
jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan
siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja –asetuksen
5
mukaisesti. Sekajätteet kerätään säiliöön ja kuljetetaan pois paikallisen jätehuoltoyhtiön toimesta. Mahdolliset romumetallit hoidetaan pois paikallisen romunkeräysliikkeen toimesta. Panostustöissä mahdollisesti syntyvät räjähdysaineiden pahvipakkaukset poltetaan räjähteitä koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti panostuspaikalla.
9 PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN
Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Kaikki tuotantoalueelle tuotavat polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia kemiallista ja mekaanista rasitusta kestäviä säiliöitä. Voiteluaineet ja mahdolliset vähäiset määrät muita kemikaaleja säilytetään valuma-altaallisessa teräskontissa. Samassa kontissa säilytetään jäteöljy omassa
säiliössään. Polttoainesäiliöiden läheisyyteen ja öljykonttiin varataan imeytysainetta mahdollisten vahinkotilanteiden varalle.
Sadevesi imeytyy alueella normaaliin tapaan maaperään, eikä toiminta hakijan mukaan vaadi
erityisiä hulevesijärjestelyjä. Käymäläjätevesiä alueella ei synny, koska käytössä ovat sähkökäymälät. Pienet määrät mahdollisten paikalle tuotavien sosiaalitilojen jätevesiä imeytetään
maahan.
Päästöt ilmaan
Murskaus ja asfalttiasema
Hiukkaset (sis. pöly)
Typen oksidit NOx
Rikkidioksidi SO2
Hiilidioksidi CO2
0,2 t/a
0,1 t/a
0,05 t/a
86 t/a
Edellä esitetyt päästöt on laskettu, kun tuotetaan keskimääräinen määrä 30 000 tonnia louhetta
ja mursketta vuodessa.
Melu ja tärinä
Kaikki louhinnan ja murskauksen työvaiheet aiheuttavat melua, joten melua esiintyy kun työmaalla on toimintaa. Räjäytys toimintajakson alkaessa (ja mahdollisesti sen aikana) aiheuttaa
poikkeuksellisen voimakasta melua noin 1-2 sekunnin ajan.
55 dB ekvivalenttimelutaso leviää louhinnasta ja murskauksesta keskimäärin 500 metrin päähän
esteettömässä tilanteessa. Asutukselle ei aiheudu melusta haittaa kyseisessä kohteessa. Räjäytyksen melu on voimakasta. Se on kuitenkin lyhytkestoista ja räjäytyksiä on harvoin. Hakijan arvion mukaan asutukselle tai ympäristölle ei aiheudu haittaa toiminnasta.
Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuva tärinä vaimenee erittäin voimakkaasti etäisyyden myötä,
kun taas ilmateitse välittyvät ääni- ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle. Räjäytyksestä ympäristön kohteisiin välittyvä tärinä riippuu pääasiassa etäisyydestä räjäytyspaikan ja mittauspaikan välillä sekä kerralla käytetystä räjähdysainemäärästä.
Räjäytyksistä voidaan tehdä havaintoja jopa 1-2 km etäisyydellä louhintakohteesta, jotka liittyvät ilmateitse välittyviin ilmiöihin. Maaperän välittämä tärinä havaitaan saatujen kuvausten mukaan harvemmin enää yli 500 m etäisyydellä.
Hakijan käsityksen mukaan louhintatyöstä aiheutuvasta tärinästä ei tule olemaan haittaa alueella tai sen ympäristössä.
6
Liikenne
Liikenteen määrä vaihtelee kiviaineksen tarpeen mukaan. Raskaan liikenteen käyntejä on noin
30 vuorokaudessa. Liikennettä on laitoksen toiminta-aikoina klo 6:00–22:00. Liikennöinti alueelle tapahtuu päällystettyjä teitä pitkin. Liikennöinnistä ei sijainnista johtuen katsota olevan haittaa. Laitosalueella liikkuminen tapahtuu murskepintaisia työmaateitä pitkin, joita tarvittaessa
kastellaan pölyämisen estämiseksi.
10 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
Toiminnalla ei sijaintinsa vuoksi ole vaikutusta luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Laitos sijaitsee etäällä rakennetusta ympäristöstä, eikä sillä ole näin vaikutusta siihen.
Toiminnasta ei synny päästöjä alueen vesistöihin. Murskaamon tai louhinnan normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen.
Louhinnassa ja murskauksessa pölyä syntyy kaikissa työvaiheissa. Suomen ympäristökeskuksen
julkaisussa ”Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) – Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa” todetaan, että ”Yleensä yli 500 metrin päässä murskausalueista sijaitsevissa kohteissa
murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja, eikä tarvetta hiukkaspitoisuuksien mittauksille ole.” Tielaitoksen ”Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994” –julkaisun mukaan riittävä suojaetäisyys murskaimesta aiheutuvan pölyleijuman osalta on suurimmillaankin 300 metriä lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Kyseisellä toimintaalueella pölyllä ei ole vaikutusta asutukselle tai ympäristölle.
11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjan avulla, josta ilmenee päivittäin valmistettu murskemäärä, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet sekä tiedot vaarallisista jätteistä. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan.
Tarkkailua toteutetaan kulloinkin voimassa olevien lupien määräysten mukaisesti.
Päästöjen määrää seurataan laskennallisesti käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoainemäärän pohjalta.
Toimintaa tullaan tarkkailemaan ja siitä raportoidaan maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti.
Toimintaa tarkkaillaan lisäksi hakijan toimintajärjestelmän mukaisesti myös sisäisesti ja ulkoisten
auditointien yhteydessä.
12 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN
KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA
Pölyn leviäminen ympäristöön on murskauslaitoksella estetty kesällä kastelemalla tarvittaessa
murskattavaa kiviainesta ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Myös laitosalueen työmaatietä voidaan kastella, mikäli tarvetta esiintyy.
Kaikki koneet ja apulaitteet murskausyksikköön on valmistettu aivan viime vuosina eikä saatavilla ole merkittävästi parempia laitteita.
Melupäästöjen vähentäminen tapahtuu ennen kaikkea kiinnittämällä huomiota laitoksen sijoittamiseen niin, että se sijaitsee mahdollisimman matalalla maastonkohdalla sekä niin, että tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan maastonmuotoja ja varastokasoja hyödynnetään meluesteinä. Sijaintipaikkansa vuoksi toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta haittaa asutukselle.
13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Öljyn pääseminen maaperään on vaara. Murskauslaitoksella on imeytysturvetta ja pressu, johon
maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Polttoainesäiliöt ovat kaksi-
7
kuorirakenteisia. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan suojelun suunnittelulla vahinkotapauksia varten, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuksella.
Tulipalon varalta asema on varustettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla, ja
henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaisille ja
muille viranomaisille tarvittavassa laajuudessa.
Räjähteitä ei varastoida alueella. Räjäytystilanteessa ympäristöä varoitetaan tulevasta räjäytyksestä ja alueelle tulevat tiet suljetaan sekä ihmisten pääsy alueelle estetään.
Laitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmänä on ISO 14001.
14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu 34 vrk ajan Inarin kunnan ilmoitustaululla ja Inarin kunnan internetsivuilla suomen sekä pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielillä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on
julkaistu Inarilainen -paikallislehdessä 1.4.2015. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä kuulemisajan 1.4.–4.5.2015 Inarin kunnantalolla.
Hakemus on annettu erityistiedoksiantona tiedoksi asianosaisille 1.4.2015. Kuulemiskirje on
toimitettu postitse toiminnan sijoituspaikan naapurikiinteistöjen omistajille ja sähköpostitse
Metsähallitukselle.
Tarkastukset ja neuvottelut
Ympäristötarkastaja on käynyt toiminta-alueella 21.5.2015. Käynnin tarkoituksena on ollut tutustua olosuhteisiin ja hakemuksen asioihin. Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa puhelimitse ja sähköpostitse.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot 1.4.2015 Lapin ELY-keskukselta, Inarin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä saamelaiskäräjiltä.
Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 23.4.2015:
Lapin ELY-keskus toteaa, että ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua
terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esim. pölyn, melun tai tärinän takia.
Lapin ELY-keskus on antanut 27.1.2010 lausunnon koskien maa-ainesten ottoa ko. alueelta.
Murskaustoiminnan lupaehtoja harkittaessa tulee soveltuvin osin ottaa huomioon, mitä ELYkeskus on em. lausunnossaan esittänyt.
ELY-keskus kehottaa ympäristöluvan määräyksiä laadittaessa soveltamaan valtioneuvoston asetusta (MURASU-asetus) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).
Poltto- ja voiteluaineet tulee varastoida kaksoisvaippasäiliöissä.
Koska hakemuksen mukaan lähin kiinteistö sijaitsee noin 800 metrin päässä suunnitellusta
murskausasemasta, ei toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölystä aiheudu kiinteistölle haitallisia vaikutuksia.
Suunnitellulla Liittoselän maa- ja kalliokiviaineksen ottoalueella ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain (1096/96) 42 §:n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä, 46 §:n uhan-
8
alaisten lajien havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II a/b ja IV a/b eläinja kasvilajien havaintopaikkoja Hertta-rekisterin Eliöt-osion mukaan (SYKE, 17.4.2015). Ottamisalueen ja murskausaseman lähiympäristössä ei ole suurten petolintujen pesäreviirejä Petolintujen pesät 2014 –rekisterin mukaan (Metsähallitus).
Alueen etelä-lounaispuolella noin 100 metrin etäisyydellä kulkee kelkkaura. Kunnan tulee ympäristölupapäätöksessä varmistaa kelkkauralla ajamisen turvallisuus esimerkiksi siten, että kalliokiven räjäytykset tulee tehdä kelkkailukauden ulkopuolella tai kelkkailukaudella räjäytysten aikana
toiminnanharjoittajan tulee tilapäisesti sulkea nykyisen kelkkauran käyttö ja ohjata kelkkailu
kauempaa räjäytysalueen ohi.
ELY-keskuksen käsityksen mukaan ympäristöluvassa tulisi antaa määräykset ainakin seuraavista
asioista:
- toiminnan kapasiteetista ja raaka-aineista
- melusta ja tarvittaessa tarpeellisista meluntorjuntatoimenpiteistä (esim. toiminta-aikarajat,
toimintojen sijoitus, meluvallit jne.)
- pölypäästöistä ja niiden vähentämisestä (esim. kastelu, jne.)
- vaarallisten aineiden varastoinnista ja käsittelystä
- jätteistä
- häiriö- ja poikkeustilanteista
- toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista
Saamelaiskäräjät 4.5.2015:
Haettu alue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella, jossa saamelaisilla on oikeus kieltään ja
kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään (PL 121 § 4 momentti). Haettu alue sijaitsee Muddusjärven paliskunnan alueella ja erityisesti poronhoitoon varatulla alueella, jossa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle
(PHL 2 § 2 momentti). 50 000 m3 kokonaismaa-ainesmäärän ottamiseen oikeuttavan maaainesluvan myöntäminen Muddusjärven paliskunnan laidunalueelle aiheutti jo poronhoitolain 2
§:n 2 momentissa tarkoitettua huomattavaa haittaa paliskunnan poronhoidolle sekä heikensi
saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan (tässä erityisesti poronhoitoa): alue tukitoimintoalueineen on pysyvästi poissa paliskunnan laidunkäytöstä, laidunten määrä on pienentynyt, laitumet ovat pirstoutuneet ja laidunrauha alueella on menetetty.
Ottaen huomioon aikaisemman toiminnan laajuus ja laatu kyseisellä alueella, siitä jo aiheutunut
huomattava haitta saamelaisten perustuslailla suojattuihin oikeuksiin (erityisesti poronhoitoon)
sekä se, ettei ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta tule Saamelaiskäräjien arvion mukaan olennaisesti lisäämään saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksille aiheutuvia haittoja, Saamelaiskäräjät ei vastusta ympäristöluvan myöntämistä. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei ympäristölupahakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoiteta maa-aineslupa-alueen ulkopuolella,
vaan toiminta tukitoiminta-alueineen tulee kokonaisuudessaan sijoittaa maa-aineslupa-alueelle.
Saamelaisten perustuslaillisille oikeuksille, erityisesti poronhoidon harjoittamiselle, edelleen
syntyvien haittojen ennaltaehkäisemiseksi ympäristölupamääräyksissä tulee määrätä lisäksi seuraavaa:
- Toiminnan, erityisesti kallion räjäyttämisen, mukaan lukien raskaan liikenteen käyntien ajoittamisesta on sovittava paikallisen paliskunnan kanssa etukäteen, jotta toiminta haittaisi alueen
poronhoitoa mahdollisimman vähän.
- Ennen kallion räjäyttämistä on toiminnanharjoittajan varmistettava, ettei alueella ole poroja.
- Toiminta-alue on aidattava, ei kuitenkaan liputtamalla, ja aidan kunnosta huolehdittava asianmukaisesti.
- Toiminta-alue on pidettävä siistinä ja turvallisena alueen muille käyttäjille, roskat ja jätteet on
vietävä välittömästi pois maastosta.
9
- Luvan haltijan on Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain toimitettavassa yhteenvedossa toiminnasta yms. annettava tarkka arvio vuosittain toteutuneesta kaivumäärästä. Yhteenveto on toimitettava tiedoksi myös ao. paliskunnalle. Vuosittain
toteutunut kaivumäärä ei saa ylittää ympäristöluvassa määritettyä vuosittaista kaivumäärää.
- Toiminnan loputtua alue on välittömästi saatettava mahdollisimman luonnonmukaiseen ja
maisemallisesti tyydyttävään tilaan. Kaikki toimintaan liittyvät rakenteet ja välineet on vietävä
välittömästi toiminnan loputtua pois alueelta.
Muistutukset
Muistutuksia ei määräaikaan mennessä tullut.
Hakijan vastineet
Vastine Lapin ELY-keskuksen lausuntoon 23.4.2015:
Lemminkäinen Infra Oy:n (hakija) käsityksen mukaan Lapin ELY-keskuksen maa-ainesluvan yhteydessä antama lausunto on huomioitu myönnetyssä maa-ainesluvassa, eikä hakijalla ole tässä
vaiheessa sen osalta vastattavaa. Hakija on lupahakemuksessaan (kohta 17.) esittänyt, että kaikki alueelle tuotavat polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia ja mekaanista rasitusta kestäviä
säiliöitä.
Louhintaräjäytyksiä suoritettaessa varmistetaan aina, että vaara-alueelle ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Näin ollen räjäytyksiä ei ole välttämätöntä rajata kelkkailukauden ulkopuolelle, vaan louhintatyön asiantuntijoiden arvioiden perusteella kelkkaura voidaan tarvittaessa tilapäisesti sulkea räjäytyksen ajaksi enintään 10 minuutiksi kerrallaan.
MURAUS-asetuksen (Vna 800/2010) soveltaminen haetussa toiminnassa
Hakija toteaa, että yllämainittua valtioneuvoston asetusta noudatetaan haetussa toiminnassa,
kuten asetuksessa sen soveltamisalasta määrätään. Asetuksen 8 §:ssä määrätään melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajoista, jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500
metriä. Suunnittelualueelta on lähimpään häiriintyvään kohteeseen noin 800 metriä. Siten hakemuksen mukaiset toiminta-ajat kiviainestoiminnan osalta ovat perusteltuja.
Asetuksen 4 §:ssä määrätään ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen estämisestä. ELYkeskuksen esittämät pölyntorjuntakeinot tulevat asetuksen mukaisesti kysymykseen, mikäli kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän häiriintyvästä kohteesta. Siten hakija ei näe
tarvetta lausunnossa esitetylle vaatimukselle kastelun tms. määräämisestä lupapäätöksessä.
Lemminkäinen Infra Oy on lupahakemuksen kohdissa 17., 20. ja 21. selvittänyt, kuinka vaarallisia
kemikaaleja varastoidaan ja käsitellään. Hakija toistaa hakemuksensa mukaan, että räjähteitä ei
varastoida alueella, vaan ne tuodaan tarvittaessa paikalle. Haettavan toiminnan varsinaisesta
tuotannosta ei synny jätettä. Jätteitä muodostuu mahdollisissa laitteistojen huolto- ja kunnossapitotöissä sekä henkilökunnan sosiaalitiloista. Jätemääräarviot sekä tarkemmat tiedot on esitetty hakemuksen kohdassa 18. Toiminta mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa on selostettu hakemuksen kohdassa 21. Toiminnan vastuuhenkilö on ilmoitettu lupahakemuksessa.
Asetuksen 13 §:n mukaisen tarkkailun toteuttamisesta ei ole tarpeen määrätä alueen sijainnista
johtuen. Muutoin toimintaa tarkkaillaan ja siitä raportoidaan kuten hakemuksen kohdassa 22.
on esitetty.
Vastine Saamelaiskäräjien lausuntoon 4.5.2015
Lemminkäinen Infra Oy:n toiminta sijoittuu olemassa olevalle maa-ainestenotto ja –
varastoalueelle eikä toimintaa ole tarkoitus laajentaa. Haetut tuotantomäärät on määritetty
tarpeen mukaisiksi. Toiminnasta ja tuotantomääristä raportoidaan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristöluvassa määrätyllä tavalla.
10
Louhintaräjäytyksiä suoritettaessa varmistetaan, että vaara-alueelle ei ole pääsyä ulkopuolisilla.
Toimittaessa huolehditaan myös, ettei vaara-alueella ole poroja. Louhoksen reunat suojataan
aidalla. Louhinta, mukaan lukien räjäyttäminen sekä muu toiminta tapahtuu hakemuksessa ilmoitettuina ajankohtina. Kuljetukset tapahtuvat kysynnän mukaan yleisiä teitä käyttäen.
Aiotusta louhinta-ajankohdasta voidaan ilmoittaa paliskunnalle etukäteen, mikäli toiminnanharjoittajalle toimitetaan yhteystiedot tätä varten. Toiminnassa syntyvät roskat ja jätteet kerätään
ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja kuljetetaan pois alueelta. Toimintaan liittyvät
rakenteet ja välineet ovat alueella ainoastaan toimintajaksojen aikana.
15 VIRANOMAISEN RATKAISU
Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:ssa tarkoitetun ympäristöluvan kivenlouhintaan ja kiviaineksen murskaukseen
siirrettävällä murskauslaitoksella Inarin kunnassa sijaitsevalla Liittoselän sora- ja kallioalueella
hakemuksessa osoitetulla maa-ainesten ottoalueella kiinteistöillä Angeli 148-893-12-1 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräystenmukaisesti.
Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja toissijaisesti hakemuksessa, siihen toimitetuissa täydennyksissä sekä lausuntoihin annetuissa vastineissa ilmoitettuja asioita, jos niistä ei ole lupamääräystä.
Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi
Yleiset lupamääräykset
1. Luvan mukaisessa toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:





Murskaaminen
Poraaminen
Rikotus
Räjäyttäminen
Kuormaaminen ja kuljetus
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
Edellä mainittuja toimintoja ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä.
Poikkeustapauksista tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
2. Louhinta-ajankohdista tulee antaa vähintään kahta viikkoa ennen suunniteltua toiminnan
aloittamista tieto alueen paliskunnalle sekä kiinteistöille, jotka sijaitsevat alle 1 000 m toimintaalueesta. Toiminnanharjoittaja on velvollinen selvittämään paliskunnan ajantasaiset yhteystiedot.
3. Lumipeitteisenä aikana suoritettavien räjäytysöiden aikana tulee toiminta-alueen eteläpuolitse kulkevan moottorikelkkauran varteen sijoittaa varoitustaulut varomääräysten mukaisille etäisyyksille ennen louhinta- ja räjäytysjakson alkamista. Varoitustauluista tulee ilmetä, että reitin
läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä ja että liikenne voidaan joutua keskeyttämään niiden
ajaksi. Toiminnanharjoittaja on vastuussa reitin väliaikaisesta sulkemisesta. Räjäytysten aikana
vaara-alueen molemmilla puolilla reitin varrella tulee olla henkilö sulkemassa reitti ja ohjaamassa liikennettä. Reitin mahdollisesta siirrosta on neuvoteltava erikseen Metsähallituksen kanssa.
4. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien tekniikoiden ja toimintatapojen
kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen
11
5. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään sekä pohjavesiin
on estettävä. Alueella saa varastoida polttonesteitä ja öljyjä vain laitoksella käytettäviä laitteita
varten niinä aikoina, jolloin alueella on toimintaa.
6. Tukitoiminta-alueen maarakenteet tulee tiivistää niin, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaara aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.
Polttoainesäiliöiden ja tankkauspaikan läheisyydessä on oltava riittävä määrä imeytysaineita ja
välineet mahdollisten vuotojen ja pilaantuneen maan talteen keräämiseksi.
7. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Kaluston huolto tulee tehdä ensisijaisesti toiminta-alueen ulkopuolella. Välttämättömissä huoltotöissä vuotojen pääsy maaperään
ja pohjaveteen on estettävä ja imeytysmattoja tai vastaavia alustoja on oltava helposti saatavilla.
8. Polttoainesäiliöt tulee säilyttää ja työkoneiden tankkaukset toteuttaa tukitoiminta-alueella tiivistetyllä, nesteitä läpäisemättömällä ja reunoiltaan korotetulla alueella. Polttoainesäiliöiden on
oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestimet ja niiden on kestettävä kemiallista ja mekaanista rasitusta. Polttonestesäiliön suurin sallittu tilavuus on 10 m3. Tankkauslaitteistoissa on oltava lukittavat sulkuventtiilit.
9. Muut öljytuotteet, voiteluaineet ja ympäristölle vaaralliset aineet on säilytettävä tukitoimintaalueella lukitussa säiliössä tai tiivispohjaisella, reunuksellisella ja katoksellisella alustalla lukitussa
tilassa. Suurimman tilassa säilytettävän astian sisällön tulee mahtua näin muodostuneeseen tiiviiseen altaaseen. Sisätiloissa kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla niin, että kemikaalien leviäminen ympäristöön on estetty riittävin kallistuksin ja korokkein.
10. Pintavesiä ja alueelle kertyviä hulevesiä tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan pölynsidonnassa. Pinta- ja hulevedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta kiintoaineen erottamiseksi. Alueelta pois johdettavat vedet eivät saa aiheuttaa alapuolisten pintavesien samentumista, eikä vesien mukana alueelta saa poistua vesien mukana ympäristölle haitallisia aineita.
Melu, tärinä ja pöly
11. Laitoksen toiminnan ja liikenteen aiheuttama melutaso (A-painotettu keskiäänitaso LA e q)
yhdessä muiden alueilla olevien toimintojen aiheuttaman melun kanssa ei saa asumiseen käytettävillä alueilla ylittää ulkona päiväohjearvoa 55 dB (LA e q) klo 7.00 - 22.00 eikä yöohjearvoa
50 dB (LA e q) klo 22.00 - 7.00. Läheisillä loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla
la melutaso ei saa ylittää ulkona päiväohjearvoa 45 dB (LA e q) klo 7.00 - 22.00 eikä yöohjearvoa
40 dB (LA e q) klo 22.00 - 7.00.
Murskauslaitos ja muut melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Raaka-aine- ja varasto- sekä pintamaakasat on pidettävä riittävän
korkeina ja sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin vähenee.
12. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille.
13. Toiminta on järjestettävä niin, että toiminnasta aiheutuva pöly ei aiheuta ympäristöhaittoja
eikä lähimmillä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta rajaarvo 50 µg/m3 ylity.
Pöly- ja hiukkaspäästöjä ja niiden leviämistä on rajoitettava sijoittamalla pölyävät kohteet teknisten mahdollisuuksien mukaan ottoalueen alimmalle tasolle sekä säätämällä murskauksessa ja
seulonnassa kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi.
Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä tarvittaessa kastelemalla tai suojaamalla pölyävät
kohteet koteloinnein tai muulla vastaavalla parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tai toimintatavalla. Varastokasoja, alueen tiestöä ja kuormia on tarpeen mukaan kasteltava.
Jätehuolto
14. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toiminta-alueen jätehuolto jätelain ja sen nojalla annettavien säädösten sekä Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
12
Jäte- ja hulevedet eivät saa aiheuttaa pintavesien pilaantumista. Pieniä määriä muita kuin käymäläjätevesiä (harmaita vesiä) voidaan imeyttää puhdistamatta maahan, jos niistä ei aiheudu
ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä. Jätteitä ei saa haudata alueelle. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Alueella ei saa varastoida ongelmajätettä (vaarallista jätettä). Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteen määrä, laatu
sekä toimitusaika ja –paikka. Räjähdysaineiden käyttöön liittyvien jätteiden käsittelyssä on noudatettava aineiden käyttöohjeissa ja käyttöturvallisuustiedotteissa mainittuja ohjeita.
15. Kaivannaisjätteet tulee säilyttää alueella niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai ympäristön pilaantumista.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
16. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää ja louhosalue tulee suojata aidalla. Toiminta-alueen
rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava niin, ettei toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisäänny.
17. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot
on pidettävä ajantasaisina.
Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutuskalusto ja välineet vuotojen torjuntaan. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet
vuoto- ja tulipalotapauksissa toimimiseen. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava
pelastusajoneuvoille soveltuviksi.
Urakoitsijat ja alueella toimiva henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ja maaainesluvan ehtojen mukaiseen toimintaan. Alueen riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöitä.
18. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin terveyshaitan tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja
haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittämisestä on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet,
jotta vastaavan tapauksen toistuminen voidaan estää.
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista poikkeuksellisista tilanteista, kuten vahinkotapauksista, poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle,
kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lapin ELY-keskukselle.
19. Ympäristöön päässeet polttoaineet, muut ympäristölle haitalliset aineet ja pilaantunut maaaines on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnanharjoittajalla on oltava esittää säilytyspaikka
öljyiselle maa-ainekselle tukitoiminta-alueelta.
Tarkkailu ja raportointi
20. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminnastaan syntyvää melua ja pölyä aistinvaraisesti
ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Mahdollisista
melu- tai tärinähaittaa tai pölyä koskevista yhteydenotoista ja valituksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle viipymättä.
Valvontaviranomainen voi edellyttää, että toiminnanharjoittaja tekee tarvittaessa melu- tai pölymittauksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi rajaarvojen mukaiselle tasolle.
21. Pohjaveden pinnan taso on selvitettävä ennen kunkin toimintajakson alkamista, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa elokuussa. Pohjavesien tarkkailuputkesta on otettava vesinäytteet ennen ensimmäistä toimintajaksoa ja sen jälkeen elokuussa niinä vuosina, kun alueella
on toimintaa. Vesinäytteestä on tutkittava seuraavat pohjaveden ominaisuudet:
-
lämpötila
13
-
pH
sameus
sähkönjohtavuus
happi
polttoainehiilivedyt
mineraaliöljyt
Ympäristöluvan edellyttämä pohjavesitarkkailu voidaan yhdistää maa-ainesluvan tarkkailuun.
22. Alueen toiminnoista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:
- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä
- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot
- murskauksen, louhinnan ja rikotuksen toiminta-ajat sekä räjäytysajat
- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt
- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet
- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, ongelmajätteet ja niiden toimituspaikat
- pohjaveden tarkkailun tulokset
Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi.
Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito
23. Ennen toiminnan aloittamista alueella on oltava kairaamalla asennettuna vähintään yksi
pohjaveden havaintoputki toiminta-alueesta etelään pohjaveden virtaussuuntaan. Putket tulee
sijoittaa ja suojata siten, että näytteenotto on mahdollista myös kuivimpaan aikaan ja putket säilyvät käyttökelpoisina koko seurantajakson. Putkien materiaalin tulee soveltua myös pohjaveden laadun tarkkailuun, ja niiden tulee ulottua ainakin neljä (4) metriä alimman ottotason alapuolelle.
24. Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vähintään kaksi
viikkoa etukäteen.
25. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
26. Kunkin toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä ja suojarakenteet tarkistettava. Mahdollisesti pilaantuneet maamassat tulee vaihtaa puhtaisiin. Alueelta on poistettava koneet ja laitteet.
Alueella olevat jätteet, pilaantuneet maa-ainekset sekä muu ylijäämämateriaali on toimitettava
asianmukaiseen vastaanotto- varastointi- tai käsittelypaikkaan. Toimintajakson päättymisestä on
ilmoitettava valvontaviranomaiselle, kun siistimistyöt on tehty.
Toiminnan loputtua on tehtävä edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi suojarakenteiden poisto. Pilaantuneita maamassoja ei saa käyttää alueen maisemointiin.
16 TOIMINTAA KOSKEVIA MUITA SÄÄDÖKSIÄ
Louhinnassa ja murskauksessa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen,
muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).
Räjähdysaineiden käytöstä jäävät jätteet ovat räjähdysvaarallisia tai muita vaarallisia jätteitä.
Tällaisten jätteiden käsittelyssä on noudatettava niitä koskevia säädöksiä ja määräyksiä.
14
17 RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös luonnonsuojelulaki ja sen nojalla annetut säädökset.
Ympäristönsuojeluviranomainen on tutkinut asiassa annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen
edellytykset. Muutoinkin on otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle eikä toiminnan sijoittaminen vaikeuta
alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminnan sijoituspaikka ei aseta estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kun ottaa huomioon toiminnan lyhytaikaisuuden,
toiminnan sijoittumisen maa-ainesten ottotoiminnan piirissä olevalle alueelle, pilaantumisen
pienen todennäköisyyden lupaehtojen mukaan toimittaessa, vähäisen onnettomuusriskin ja
muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka, ei tämän päätöksen
mukaisesta murskaustoiminnasta ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa
terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai
yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta ei myöskään aiheuta olennaista heikennystä
edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. (YSL 49 §) Edellytykset luvan myöntämiselle ovat
täyttyneet.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen
huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumista ehkäisevien toimien merkitys ympäristön
kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet niiden toteuttamiseen
(YSL 52 §).
Lupamääräys 1: Toiminta-aikojen rajaaminen on tarpeen, jotta naapureille koituva kohtuuton
meluhaitta voidaan ehkäistä. Asetetut toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksen (800/2010
8 §) mukaiset sekä hakijan esittämät. Määräyksissä on otettu huomioon melua aiheuttavien
toimintojen sijoittuminen yli 500 metrin päähän melulle alttiista kohteista, jolloin em. asetuksessa annettuja aikarajoja ei ole tarpeen noudattaa. Etäisyydestä riippumatta on noudatettava
melutason arvoja, joita koskee lupamääräys 11.
Lupamääräys 2: Tiedottamisella turvataan naapureiden ja porotalouden mahdollisuus varautua
louhintatöiden aiheuttamaan mahdolliseen häiriöön.
Lupamääräys 3: Määräyksellä pyritään turvaamaan kelkkauran käyttäjien turvallisuus.
Lupamääräys 4: Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (YSL 6 ja 7 §). Luvan voimassaoloaikana tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö voivat kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen käyttämään niitä.
Lupamääräykset 5-10: Määräykset ovat tarpeen pohjaveden ja pintaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 16 ja 17 §, Vna 800/2010 9 ja 10 §). Pinta- ja hulevesien käyttö pölynsidonnassa
15
vähentää tarvetta tuoda alueelle vettä säiliöautoilla, jolloin alueelta poisjohdettavat vesimäärät
ovat mahdollisimman vähäiset.
Lupamääräykset 11–13: Määräykset ovat tarpeen toiminnasta naapureille aiheutetun melu-, tärinä- ja pölyhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa (26/1920,
17 §) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Asetetut melun raja-arvot perustuvat valtioneuvoston
päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992, 2 §). Asetetut pienhiukkasten raja-arvo perustuu
valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011, 4 §). Melua ja pölyä koskeva tarkempi
tarkkailu ei ole tarpeen, koska etäisyys lähimmälle häiriintyvälle kohteelle on yli 500 m ja maaston muodot sekä alueen puusto suojaavat lähimpiä häiriintyviä kohteita haittavaikutuksilta.
Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan osoittanut kokemusperäisen arvionsa tarkkailun tarpeettomuudesta. (Vna 800/2010, 13 §).
Lupamääräykset 14–15: Määräyksillä ehkäistään roskaantumista sekä vähennetään ja haittaa
terveydelle tai ympäristölle (YSL 16, 17 ja 155 §, Vna 800/2010 11 ja 10 §, JL 13 ja 72 §). Koska
kaivannaisjätteiden käsittely on kuvattu maa-ainesluvassa ja ympäristölupahakemuksessa, ja
louhinta ja murskaus liittyvät maarakentamiseen, ei erillistä YSL 114 §:n mukaista kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vaadita.
Lupamääräys 16: Määräyksellä halutaan varmistaa ulkopuolisten turvallisuus (Vna 800/2010 12
§) sekä asiattomien henkilöiden ja alueella laiduntavien porojen pääsy louhosalueelle.
Lupamääräykset 17-19: Määräykset ennalta varautumisesta sekä torjunta-, korjaus-, arviointi ja
ilmoittamistoimista ovat tarpeen onnettomuus- ja häiriötilanteista aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi sekä valvonnan kannalta (YSL 15, 16, 17 ja 134
§, Vna 800/2010 12 §).
Lupamääräykset 20-22: Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat yleisesti tarpeen, jotta toiminnanharjoittaja on selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista (YSL 6 §). Määräys raportoinnista ja
kirjanpidosta on tarpeen valvontaa varten (YSL 22, 23 ja 62 §, JL 118 §). Melua ja pölyä koskeva
tarkempi tarkkailu ei ole tarpeen, koska etäisyys lähimmälle häiriintyvälle kohteelle on yli 500 m
ja maaston muodot sekä alueen puusto suojaavat lähimpiä häiriintyviä kohteita haittavaikutuksilta. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan osoittanut kokemusperäisen arvionsa tarkkailun
tarpeettomuudesta. (Vna 800/2010, 13 §).
Lupamääräykset 23-26: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Määräyksellä 23 varmistetaan, että toiminta ei vaikuta haitallisesti pohjaveden
laatuun. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista ja rakenteiden poistamisella pohjaveden
ja maaperän pilaantumisen vaaraa (YSL 16, 17 ja 62 §, JL 13 ja 72 §).
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lapin ELY-keskuksen lausunnoissaan esittämät vaatimukset ja kehotukset, jotka koskevat lupamääräysten sisältöä, maa-aineslupaa koskevaa Lapin ELY:n lausuntoa ja MURAUS-asetuksen soveltamista on otettu kokonaisuudessaan huomioon lupamääräyksissä. Vaatimus poltto- ja voiteluaineiden säilytyksestä on erikseen huomioitu lupamääräyksessä 8 ja kelkkauran huomioimisesta lupamääräyksessä 3. Lapin ELY-keskuksen vaatimusta antaa erikseen lupamääräys toiminnan
kapasiteetista ja raaka-aineista ei pidetä tarpeellisena, koska toiminnanharjoittajaa sitoo ympäristölupahakemuksessa näistä asioista ilmoitetut tiedot.
Saamelaiskäräjät edellyttää lausunnossaan, ettei toimintaa harjoiteta maa-aineslupa-alueen ulkopuolella. Vaatimus on huomioitu viranomaisen ratkaisussa myöntää ympäristölupa vain maaainesten ottoalueella tapahtuvaan louhinta- ja murskaustoimintaan. Paliskunta saa pyydettäessä
vuosittaisessa seurantaraportissa esitetyt tiedot ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vaatimukset
porojen pääsyn estämisestä alueelle ja alueen aitaamisesta on huomioitu lupamääräyksessä 16.
Lisäksi toiminnanharjoittaja on vastineessaan ilmoittanut huolehtivansa, ettei vaara-alueella ole
poroja. Vaatimukset alueen siisteydestä, jätehuollosta, turvallisuudesta ja jälkihoidosta on huomioitu erityisesti lupamääräyksissä 14, 16 ja 26.
16
18 PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOKELPOISUUS JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN
Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaisuutta lupapäätöstä noudattaen ja edellyttäen, että hakija asettaa 2 000 € (kahden tuhannen euron) vakuuden Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuudeksi hyväksytään pantattu talletus, takaus tai vakuutus. Tämä vakuus on ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lupa voidaan myöntää, koska toiminta jatkuu jo maa-ainesten ottotoiminnan piirissä olevalla alueella eikä ottamisalue tule laajenemaan.
Toiminnan aloitus ei aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön.
Vakuus on asetettava ennen toiminnan alkamista ja vakuuden voimassaoloa on jatkettava viimeistään kolme kuukautta ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Vakuuden määrän pitää
koko ajan olla vähintään sen verran, että se vastaa kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen
aiheuttaisi. Jos toiminta muodostuu sellaiseksi, että nämä kustannukset ovat oletettavasti yli 2
000 euroa, toiminnanharjoittajan on kasvatettava vakuutta vastaavasti. Tämän vakuuden voi
vapauttaa Inarin kunnan ympäristötarkastaja tai ympäristöyksikön johtaja, kun toimintaa koskeva ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman. Tarvittaessa Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä uudella päätöksellä vakuudesta ja sen määrästä.
Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota lupapäätöksen täytäntöönpanon koskien
toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta (YSL 201 §).
19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on
oltava lupa (YSL 29 §).
Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)
20 KÄSITTELYMAKSU
Inarin kunnan taksan mukainen maksu kivenlouhimon ja murskaamon lupakäsittelylle on 2200
€. Kuulutus- ja julkipanokustannukset ovat 180 €. Hakijalta laskutetaan 2380 €. (Inarin kunnanympäristöyksikön viranomaispalveluista perittävät maksut 1.5.2013 / Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.4.2013 § 30)
21 SOVELLETUT SÄÄDÖKSET
Perusteluissa mainitut
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Jätelaki (646/2011)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
17
22 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Lapin ELY-keskus
Saamelaiskäräjät
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla
Tieto päätöksestä pannaan julki Inarin kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla Ivalossa
sekä tieto päätöksestä julkaistaan paikallislehti Inarilaisessa.
Lisätiedot
ympäristötarkastaja Annakaisa Heikkonen puh. 040 546 3218.
23 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Valitusosoitus on liitteenä.
VALITUSOSOITUS
LIITE
Valitusviranomainen
Inarin ja Utsjoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan
hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.7.2015.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-,
terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella
kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
päätös, johon haetaan muutosta
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset
valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu
viranomaiselle
mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina
tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
postiosoite:
PL 204, 65101 Vaasa
puhelin:
029 56 42780
faksi:
029 56 42760
sähköposti:
vaasa.hao@oikeus.fi
aukioloaika:
klo 8–16.15
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen
säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.