Kestävä tulevaisuus Koulussa tehdään päivittäin kestävän tulevaisuuden tekoja. Siellä opitaan kestävän kehityksen tietoja ja taitoja. Kaikkien pitäisi ottaa vastuuta ympäristöstään, sillä jokaisen valinnoilla ja teoilla on merkitystä. Kestävä tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä. Tämä opas on tehty yhteistyössä opetus-, kiinteistönhuolto-, siivous- ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Opas on tarkoitettu kaikille Helsingin kaupungin kouluille. Oppaaseen on koottu ne teot ja valinnat, joilla rakennetaan vastuullista ympäristöä säästämällä energiaa, vettä ja luonnonvaroja. Näistä teemoista kerrotaan eri toimijoiden näkökulmasta, sillä ympäristön hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus on meidän kaikkien yhteinen asia! Kestävä tulevaisuus (pdf) kuvitus: Lena Frölander-Ulf Lisätieto-laatikko Metsolan ala-asteen koulun 5A-luokka juhlisti tammikuussa uuden lohikäärmevuoden alkua oppilaiden perheiden yhteisillä lohikäärmejuhlilla. Juhlan päähenkilö oli yli 2-metrinen muovijätteestä tehty lohikäärme, joka edelleen asuu luokkahuoneessa. Lue lisää Alla teksti kokonaisuudessaan Roskista kohosi lohikäärme Metsolan ala-asteen koulun 5A-luokka juhlisti tammikuussa uuden lohikäärmevuoden alkua oppilaiden perheiden yhteisillä lohikäärmejuhlilla. Juhlan päähenkilö oli yli 2-metrinen muovijätteestä tehty lohikäärme, joka edelleen asuu luokkahuoneessa. Syksyisessä vanhempainillassa syntyi idea lohikäärmeteoksesta, joka nykytaiteen hengessä tehtäisiin kotiin kertyneestä muovitavarasta. Oppilaiden vanhemmat, taidemaalari Kristiina Uusitalo ja kuvanveistäjä Ville Mäkikoskela antoivat kodeille ohjeet kerättävästä muovijätteestä. Oppilaat toivat pitkin syksyä isoon yhteiseen pahvilaatikkoon ketsuppi- ja shampoopulloja, vanhoja leluja ja elintarvikkeiden muovirasioita. Yhteisen projektin keskeisenä tarkoituksena oli herättää oppilaat huomaamaan, miten paljon jätettä jätämme käsistämme ja löytämään erilaisia tapoja käyttää poisheittyjä tavaroita. Joulukuun alkuun mennessä luokalla oli muovitavaraa noin kuution verran. Silloin keksittiin pyytää vielä keräysapua Kierrätyskeskuksen Hietalahden askartelumateriaalitukusta. Sieltä saatiin kassikaupalla kanistereita, muoviastioita, leluja sekä pikkutavaraa kuten pullonkorkkeja ja papiljotteja. Työ alkoi. Oppilaat lajittelivat tavarat koon ja värin mukaan. Pinot ja kasat olivat viikon verran virittämässä ajatuksia lohikäärmeen muodosta ja koosta. Tammikuisena perjantaina oli kuuden 1 tunnin yhteinen työskentelypäivä. Ville Mäkikoskela teki lohikäärmeen runkoa oppilaiden kanssa harjateräksestä ja kanistereista, joista alimmat täytettiin hiekalla. Kristiina Uusitalo ohjasi muita oppilasryhmiä rakentamaan päätä, raajoja ja siipiä. Luokanopettaja Leena Salokanto piteli porattavaa kanisteria, viilensi kuumaliiman polttamia sormenpäitä ja käytti lattiaharjaa ja imuria tarpeen mukaan. Maanantaina lohikäärme koottiin. Oppilaat jatkoivat sen vartalon värittämistä keltaisilla, vihreillä, sinisillä ja punaisilla muovikappaleilla. Lopulta koitti luokan ja perheiden yhteinen lohikäärmejuhlailta 24. tammikuuta. Tekijät esittelivät taideteosta ja kertoivat työvaiheista. Lohikäärmeen rinnalla oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä yksin, kavereiden tai perheen kanssa. Myöhemmin siirryttiin saliin katsomaan oppilaiden harjoittelemia sketsejä ja musiikkiesityksiä. Lopuksi syötiin hyvin nyyttäripöydästä ja laulettiin vanhaa tuttua laulua Puff-lohikäärmeestä: ”Hän vanhan lohikäärmeen korjas’ liimallaan, langat laittoi paikalleen ja sai sen nauramaan…” Lohikäärme rakennettiin luokkaan, jonne se saa jäädäkin kesään asti. Komean kokonsa vuoksi teos ei mahdu ovesta ulos. Korkeutta sillä on kaksi ja lattiapituutta kolme metriä. Teos alkoi aika pian raskaan pään johdosta horjua, joten se on vielä lisäksi viritetty siimoilla verhotankoon ja televisiotelineeseen. Luokassa on nyt tavallista ahtaampaa ja taulullekin nähdäkseen on vähän kurkoteltava. Lohikäärmeteosta ei tehty ikuiseksi, vaan se puretaan aikanaan ja kierrätetään energiajakeena seuraavaan käyttötarkoitukseensa. Ylimääräiset muovipurkit haettiin kiireen vilkkaa naapuriluokkiin lumiveistosmuoteiksi ja vesivärikipoiksi. Metsolan ala-asteen koulun 5A toivottaa kaikki ihastelijat ja ihmettelijät tervetulleeksi luokkaan! Teksti: Leena Salokanto 2 Onnistunut ympäristötyö Kestävän kehityksen ohjelma (pdf) 3 Energia Kaikki maapallolla käytössä oleva energia on lähtöisin auringosta. Uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua, on jäljellä rajalliset määrät. Näitä luonnonvaroja kutsutaan myös fossiilisiksi polttoaineiksi. Kun fossiilisia polttoaineita hyödynnetään energiana, palamisessa vapautuu ilmakehään kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia. Liiallinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on voimistanut luonnollista kasvihuoneilmiötä ja käynnistänyt ilmastonmuutoksen. Energian säästäminen on tärkeä tekijä, kun hillitään ilmastonmuutosta. Tiesitkö että…? Opetusrakennuksia on kaupungissa eniten heti asuinrakennusten jälkeen. Ne myös kuluttavat toiseksi eniten energiaa, noin 13% Helsingin kaupungin omien rakennusten kokonaisenergiamäärästä. Eniten koulussa energiaa kuluttavat sisävalaistus, ilmanvaihto ja kolmanneksi keittiön laitteet. Koulun energiankäytöllä on väliä! Noin 400 oppilaan ja opettajan koulu tuottaa hiilidioksidipäästöjä vuodessa arkipäivien kaikki ateriat yhteensä 164 t CO2-ekv sähkönkulutus 140 MWh, 32 t CO2-ekv lämmönkulutus 818 MWh n.172 t CO2-ekv Arkipäivän kaikkien ateridoiden tuottama hiilidioksidimäärä vuodessa on sama, kun jos autolla ajetaan noin 23 kertaa maapallon ympäri. Ilmastonmuutos Stadissa – koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Opetus ja oppiminen 4 Tuuletetaan ristivedolla nopeasti ja tehokkaasti, 5 minuuttia riittää. Luokkiin ja muihin tiloihin hankitaan lämpömittarit, joiden avulla lämpötilaa voidaan seurata Lämmityspattereiden ja termostaattien edessä ei saa olla huonekaluja tai verhoja, jotka estävät ilmankierron Mikäli sisälämpötila ei tyydytä, tarkistetaan, vetääkö ikkunoista. Opettajat ja oppilaat ilmoittavat vetoisuudesta kouluisännälle. Sisälämpötilaa säädetään patteritermostaateista. Lämpötilasäädön jälkeen huoneen sisälämpötila muuttuu vasta kymmenien tuntien kuluttua. Termostaattia ei siis pidä säätää jatkuvasti edes takaisin, sillä sisälämpötila ei muutu nopeasti. Tulostimet, videotykit, kaiuttimet, tv:t, digiboksit ja muut sähkölaitteet sammutetaan, kun niitä ei tarvita Tietokoneisiin tilataan atk-tukihenkilöltä automaattinen virransammutus opetuksen päätyttyä. Käytetään kopiokoneen energiansäästötoimintoa ja sammutetaan kopiokone työpäivän päättyessä, viikonloppujen ja lomien ajaksi. Laaditaan energiansäästöohjeet ja laitetaan ne näkyville sopiviin paikkoihin. Luokista ja muista tiloista sammutetaan valot, kun niissä ei oleskella. Hyödynnetään päivänvaloa sammuttamalla tarpeeton valaistus. Kiinteistönhuolto Kirjataan kuukausittain sähköiseen Pakki-huoltokirjaan koulun lämmön ja sähkön energiamittarilukemat Verrataan kunkin kuukauden kulutusta neljään edelliseen kuukauden kulutukseen sekä kolmen edellisen vuoden saman kuukauden kulutukseen. Päätellään, onko muutoksia, ja jos on mistä ne johtuvat. Raportoidaan kulutuksista ja muutoksista rehtorille. Mikäli on suuria muutoksia eikä syytä tiedetä, etsitään syytä ja tiedotetaan tilakeskuksen isännöitsijälle tilanteesta. Huolehditaan taloteknisten laitteiden toimivuudesta ja niiden oikeista säädöistä. Säädetään lämmitysjärjestelmä niin, ettei sisälämpötila ole missään tiloissa yli +21 astetta. Varastotiloissa voi lämpötila olla vielä reilusti tätäkin matalampi. Säädetään ilmanvaihdossa tuloilman lämpötila niin, että lämmityskaudella tiloihin puhalletaan 19-20-asteista ilmaa. Asetetaan ilmanvaihtokoneiden käyttöajat ja valaistus vastaamaan koulun toimintaaikataulua. Ilmanvaihtokoneiden ja valaistuksen on oltava sammutettuna aina lomien ja viikonloppujen aikana. Lämmön talteenoton toimivuutta seurataan jatkuvasti. Tarkistetaan aika ajoin, toimiiko ulkovalaistuksen hämäräkytkin. Siivous Siivousainetilaukset tehdään kuljetusten minimoimiseksi kerran vuodessa. Vain tarvittaessa tehdään pienempiä täydennystilauksia. Hyödynnetään pyykinpesukonetta siivoustekstiilien pesussa ja esikäsittelyssä. Käytetään siivouskoneita säännöllisesti. Pestään vain täysiä pyykinpesukoneellisia siivoustekstiilejä tarkoituksenmukaisissa lämpötiloissa. Käytetään siivouksessa haaleaa tai viileää vettä, jolloin säästyy veden lämmitykseen kuluvaa energiaa Käytetään lähinnä ympäristömerkittyjä siivousaineita sekä vähän ympäristöä kuormittavia tuotteita. Keittiö 5 Käytetään laitteita oikein ja oikea-aikaisesti ruoka-aikojen mukaan. Hyödynnetään jälkilämpö. Huolehditaan ruoanvalmistusastioiden kunnosta ja valitaan oikeankokoisia astioita ruuanvalmistukseen. Pidetään päällä vain tarpeellista ja riittävää valaistusta. Säädetään kylmälaitteisiin oikeat käyttölämpötilat ja käytetään niitä oikein. Keskitytään ruoan tarjollepanon oikea-aikaisuuteen, rytmitykseen ja täyttöön. Lämpö- ja kylmälinjastot laitetaan päälle vasta noin tuntia ennen ruokatuntia. Huolletaan ja korjataan kylmälaitteita, ruuanvalmistuslaitteita ja ilmanvaihtolaitteita. Ilmoitetaan huolto- ja korjaustarpeista Tilakeskuksen isännöitsijälle tai kouluisännälle. 6 Laitehankinnoissa suositaan energiatehokkaita laitteita. Hukkakulutuksen välttämiseksi koneisiin kytketään virta vasta sitten, kun astianpesu aloitetaan, ei aamulla ensimmäisenä. Pestään vain täysiä koreja. Ei esipestä astioita ennen konepesua. Likaisiksi kuivuneet astiat liotetaan ennen pesua. Astianpesukoneiden kuvut lasketaan alas pesukertojen välillä, jotta kone ei jäähdy turhaan. Sammutetaan laitteet ja valaistus sekä mahdollisuuksien mukaan myös ilmanvaihto työpäivän päättyessä. Vesi Vesi kiertää luonnossa jatkuvasti. Meidän tehtävänämme on taata, että veden kierto pysyy puhtaana eikä saastu. Jo nyt noin kolmannes maapallon väestöstä asuu alueilla, joilla puhtaan juomaveden saatavuus on epävarmaa. Helsinki sijaitsee Itämeren rannalla ja kaupungin käyttövesi tulee Päijänteestä. Ihmisen toiminta on heikentänyt Itämeren tilaa. Liialliset ravinnepäästöt ovat johtaneet rehevöitymiseen. Se ilmenee lisääntyvinä leväkukintoina, rihmalevälauttoina ja vesistöjen pohjien hapettomuutena. Liialliset ravinnepäästöt aiheuttavat lopuksi muutoksia koko ekosysteemin toiminnassa. Tiesitkö että…? Lämpimän veden käyttö kuluttaa energiaa kaksinkertaisesti kylmään veteen verrattuna. Rakennuksen lämmityskuluista menee jopa kolmasosa veden lämmittämiseen. Helsingin kaupungin opetusvirasto on ottanut vastaan Itämerihaasteen. Itämerihaasteessa Helsinki ja Turku ovat sitoutuneet vähentämään piste- ja hajakuormitusta, pilaantuneita sedimenttejä sekä jätevesipäästöjä veneilystä ja laivaliikenteestä. Kaupungit pyrkivät myös lisäämään kansainvälistä yhteistyötä, edistämään tutkimushankkeita ja vahvistamaan tietoisuutta Itämeren tilasta. Parhaiten vaikutat Itämeren tilaan vähennät lihan syöntiä suosit luomuruokaa huolehdit, ettei viemäriin pääse haitallisia aineita tai muuta sinne kuulumatonta Lisätietoja www.itämerihaaste.net Vesistöihin pääsee viemärin kautta paljon erilaisia haitallisia aineita, kuten vahvoja kemikaaleja ja lääkeaineiden jäämiä. Kun käytät mahdollisimman mietoja ja ympäristömerkittyjä siivousaineita, vähennät vesistöihin päätyviä kemikaaleja. Palmian siivouspalvelujen käyttämistä ylläpitosiivousaineista lähes 90 % on ympäristömerkittyjä. Opetus ja oppiminen 7 Kädet pestään tehokkaasti eikä vettä lasketa hanasta turhaan. wc:ssä käytetään tarpeen mukaista huuhtelua, jos mahdollista. Liikuntatuntien jälkeen suihkussa käydään ripeästi, eikä sinne jäädä seisoskelemaan turhaan. Suihku- ja käsienpesuveden lämpötilaa voi totutella laskemaan. Käsienpesun ja suihkun yhteydessä hanaa ei tarvitse avata täysille. Saippuaa ja pesuainetta ei tuhlata, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan. Kiinteistönhuolto Kirjataan kuukausittain sähköiseen Pakki-huoltokirjaan koulun vesimittarilukemat, sekä raportoidaan kulutuksista rehtorille. Tarkistetaan, että sekoittajat, hanat, kalustesulut ja muut vesilaitteet ovat ehjiä. Huolehditaan vuotavien laitteiden korjaamisesta tai uusimisesta mahdollisimman nopeasti. Säädetään vesilaitteiden virtaamat suositusten mukaisiksi. Lvi-tarvikkeiden hankinnoissa keskitytään vettä säästäviin ratkaisuihin. Wc-istuimiin hankitaan kaksoishuuhtelutoiminnot ja suihkuihin mahdollisuuksien mukaan automaattinen vedenkatkaisu. Siivous Pestään täysiä pesukoneellisia siivoustekstiilejä. Valmistetaan aineiden käyttöliuokset valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kiinnitetään huomiota siivouskoneiden vedenannostelumekanismeihin koneita käytettäessä. Ei kuljeteta vettä mukana siivoussangoissa, vaan hyödynnetään pyykinpesukonetta siivoustekstiilien pesussa ja esikäsittelyssä. Käytetään nihkeitä tai kosteita siivousmenetelmiä sekä mikrokuituisia siivoustekstiilejä. Käytetään säännöllisesti siivouskoneita. Se vähentää kosteiden/märkien siivousmenetelmien käyttöä ylläpitosiivouksessa. Keittiö 8 Pestään täysiä astianpesukoneellisia. Astioita ei esipestä, vaan likaiset astiat liotetaan. Ruoanvalmistuksen yhteydessä ja tiskatessa vettä ei valuteta turhaan. Luonnonvarat ja materiaalitehokkuus Korkean elintason maissa, kuten Suomessa, ei ole koskaan kulutettu yhtä paljon kuin nykyään. Kulutus ei myöskään ole koskaan lisääntynyt yhtä nopeasti kuin nykyään. Ihmiskunta käyttää 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Teollisuusmaissa asuu noin viidennes maapallon ihmisistä, mutta me kulutamme noin neljä viidennestä maapallon luonnonvaroista. Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön vähentämistä, tehostamista ja uudelleen käyttämistä, jolloin samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän tuotteita. Materiaalitehokkuutta on myös se, että kierrätyksen tarve vähenee, kun kierrätettävien jätteiden määrä vähenee. Luonnonvarojen liiallinen käyttö on aiheuttanut elinympäristöjen tuhoutumisen monilla maapallon alueilla. Kun käytetään luonnonvaroja materiaalitehokkaasti, estetään lajien sukupuuttokuolemia, elinympäristöjen tuhoutumisia ja ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta. Tiesitkö että…? Biojätteen vähentäminen on tehokkainta ympäristötyötä koulussa. 10 % vähennys hukkaan heitetyn ruuan määrässä vähentää hiilidioksidipäästöjä 400 oppilaan koulussa noin 14 t CO₂ ekv/v. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin 107 000 – 430 000 tonnia joka vuosi. Rahassa se tarkoittaa 1,2-1,7 miljardia euroa vuodessa. Arvioidaan, että neljäsosa kaupasta ostetusta ruuasta laitetaan roskiin. Kangaspyyherulla on materiaalitehokas. Materiaalien kulutus kuivauskertaa kohden on kangaspyyhkeellä 3,2 grammaa, mutta paperipyyhkeellä 17 grammaa. Jätettä pyyherullasta kertyy kaksi kiloa. Tällä saadaan sama määrä kuivauskertoja kuin 11 000 paperipyyhkeellä, josta syntyy jätettä 33-72 kiloa. Lähde: Lindström oy Opetus ja oppiminen 9 Pidetään kaikista koulun välineistä ja tarvikkeista hyvää huolta, se pidetään niiden käyttöikää. Ruokalautaselle otetaan vain sen verran ruokaa, kuin jaksetaan syödä. Käsitöissä ja askarrellessa materiaaleja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Harkitaan tarkasti kaikkien hankintojen tarpeellisuutta. Tehdään isot kertatilaukset kerran vuodessa. Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristökriteerit. Vältetään pakkausjätettä. Perustetaan kouluun yhteisvarasto koulutarvikkeille. Käytetään kaksipuolista kopiointia ja pienennystä. Harkitaan jokaisen kopioinnin tarpeellisuutta. Hankitaan koululle käsipyyherullat käsienkuivaukseen. Suositaan paperitonta viestintää mahdollisimman paljon kaikessa viestinnässä. Hyödynnetään askartelussa ja kuvataiteissa kaikkea ylijäänyttä materiaalia. Käsiä pestäessä ja kuivatessa paperipyyhkeitä ei kuluteta turhaan. Yksi käsipaperi kerralla riittää usein. Siivous Huolehditaan luokista energiajae, biojäte ja sekajäte oikeisiin jäteastioihin Tehdään siivousaine- ja välinetilaukset kuljetusten minimoimiseksi ainoastaan kerran vuodessa. Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat. Suositaan hankinnoissa isoja pakkauskokoja. Käytetään mikrokuituisia siivoustekstiilejä siivouksessa; niiden kostutukseen riittää usein pelkkä vesi. Keittiö 10 Pyritään vähentämään pakkausjätteen määrää ja uusiokäytetään pakkausmateriaaleja mahdollisimman paljon Lajitellaan tarkasti jätteet koulussa käytössä olevien lajittelumahdollisuuksien mukaisesti. Suunnitellaan tarkasti ruoan määrä, niin ettei sitä jää yli. Optimoidaan kuljetukset. Ylijäänyt ruoka pyritään säilömään ja käyttämään uudestaan omavalvontaohjeiden mukaisesti. Tilataan ruokaa isoissa erissä ja suurissa pakkauksissa. Käytetään ruokalassa ja retkillä kestoastioita. Jätehuolto ja lajittelu Jätteiden oikea lajitteleminen säästää luonnonvaroja ja vähentää kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää. Lajitellusta jätteestä tehdään uusia tavaroita ja näin säästetään luonnonvaroja. Lajittelematon sekajäte kuluttaa sekä ympäristöä että kukkaroa. Vaarallisten jätteiden eli ongelmajätteiden lajittelulla estetään, etteivät myrkylliset aineet joudu luontoon ja maaperään. Jätehuolto-ohjeiden mukaan koulussa lajitellaan paperi, kartonki, biojäte ja sekajäte. Lisäksi koulu voi lajitella pahvin, lasin ja metallin. Jätehuoltokaavio Tiesitkö että…? Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen ja asumisen. Erityisesti naudanlihan tuotanto tuottaa valtavat määrät kasvihuonekaasuja. Kasvisruokapäivä säästää ilmastoa sekaruokaan verrattuna. Noin 400 oppilaan koulussa kasvisruokapäivä säästää hiilidioksidipäästöjä n. 20 CO₂ ekv t/v. Maailman paperista 90 % valmistetaan puusta. Nämä paperituotteet ovat noin 10 % maailman puun käytöstä. Paperikuitu kestää kierrätystä vain noin 4-7 kertaa. Yhden paperikilon tuottamiseen tarvitaan luonnonvaroja 3-15 kiloa. Suomalainen kuluttaa paperia yli 210 kg vuodessa. Paperin- ja puunkulutuksen osalta suomalaisten ekologinen jalanjälki on suurin maailmassa. Helsingin kaupunki käytti vuonna 2010 A4-paperia 102,5 miljoonaa arkkia, joka on 205 000 riisiä. Jos nuo papeririisit pinotaan, tulee siitä 10,25 kilometriä korkea pino. Opetus ja oppiminen Hankitaan luokkiin, opettajanhuoneeseen ja oppilashuollon tiloihin tarvittavat lajitteluastiat. Pidetään lajitteluastiat hyvässä kunnossa ja uusitaan ne tarvittaessa. Hankitaan välivarastointiastiat kartongille ja paperille. Merkitään lajitteluastiat selkeästi ja laitetaan lajitteluohjeet näkyville. Lajitellaan ohjeiden mukaan huolellisesti. Tyhjennetään luokista paperi- ja kartonkiastiat välivarastoon. Kiinteistönhuolto 11 Tilataan Tilakeskuksen isännöitsijältä tarvittaessa uusia jäteastioita. Jätesopimustiedot löytyvät sähköisestä huoltokirja Pakista! Siivotaan jätekatos ja tarkistetaan, että jätetilan jäteastiat ovat järjestyksessä ja että jätteet ovat niille kuuluvissa astioissa. Tarkistetaan jäteastioiden täyttyminen ja ilmoitetaan isännöitsijälle jäteastioiden tai noutokertojen lisäämis- tai vähentämistarpeesta. Huolehditaan työtehtävien yhteydessä muodostuvien vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun asianmukaisesta varastointikirjanpidosta ja poiskuljetuksesta. Huolehditaan koulun paperi-, pahvi- ja keräyskartonkijätteiden viemisestä välivarastoista jätekatokseen sekä hallintotiloissa olevien paperinkeräys- ja kartonkiastioiden tyhjennyksestä. Tehdään jäteseuranta kerran vuodessa ja merkitään tiedot sähköisen Pakki-huoltokirjan laskuriin. Siivous Huolehditaan luokista energiajae, biojäte ja sekajäte oikeisiin jäteastioihin. Keittiö 12 Lajitellaan jätteet koulussa käytössä olevan lajittelujärjestelmän mukaisesti. Lupaus kestävästä tulevaisuudesta Lupaus kestävästä tulevaisuudesta (pdf) 13 Hyödyllisiä linkkejä http://www.koulujaymparisto.fi/ http://oph.fi/ http://www.ymparistokasvatus.fi http://hyria.fi/osaamispankki http://www.4v.fi/4v-hanke/materiaalit/ oppaat_ja_koulutusmateriaalit/kasvattajille http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ ymparistokasvatusmateriaaleja http://www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/lajittelu/Sivut/default.aspx www.eco-support.net www.hsy.fi/fiksu www.ilmastolaskuri.fi 14
© Copyright 2024