1. No category

KALATALOUSTARKKAILU
16X147918
20.4.2015
FORTUM POWER AND HEAT OY
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 2012-2014
Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet
1
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 2012-2014
Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet
Sisältö
1
JOHDANTO ...................................................................................................................... 1
2
SELVITYSALUE............................................................................................................... 1
3
KALASTUSKIRJANPITO ............................................................................................... 2
3.1
3.1.1
3.1.2
3.1.3
3.1.4
3.1.5
3.2
3.2.1
3.2.2
3.2.3
3.2.4
3.3
Sotkamon reitti .................................................................................................................... 3
Ontojärvi ............................................................................................................................. 3
Kiimasjärvet ........................................................................................................................ 6
Sapsojärvet .......................................................................................................................... 9
Kiantajärvi ......................................................................................................................... 10
Nuasjärvi ........................................................................................................................... 14
Hyrynsalmen reitti ............................................................................................................. 17
Kiantajärvi ......................................................................................................................... 17
Vuokkijärvi........................................................................................................................ 23
Hyrynjärvi ......................................................................................................................... 26
Iijärvi ................................................................................................................................. 29
Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu .................................................................................. 31
4
HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU............................................... 32
4.1
4.2
4.2.1
4.2.2
4.2.3
4.3
4.3.1
4.3.2
4.3.3
4.4
4.4.1
4.4.2
4.4.3
4.5
4.5.1
4.5.2
4.5.3
4.6
4.6.1
4.6.2
4.6.3
4.7
Aineisto ja menetelmät....................................................................................................... 32
Iijärvi ................................................................................................................................. 33
Kalastajamäärä ja kalastusaika ........................................................................................... 33
Pyydykset ja saalis ............................................................................................................. 34
Kalastusta haittaavat tekijät ................................................................................................ 35
Iso-Pyhäntäjärvi ................................................................................................................. 36
Kalastajamäärä ja kalastusaika ........................................................................................... 36
Pyydykset ja saalis ............................................................................................................. 36
Kalastusta haittaavat tekijät ................................................................................................ 37
Hyrynjärvi ......................................................................................................................... 38
Kalastajamäärä ja kalastusaika ........................................................................................... 38
Pyydykset ja saalis ............................................................................................................. 39
Kalastusta haittaavat tekijät ................................................................................................ 40
Mikitänjärvi ....................................................................................................................... 41
Kalastajamäärä ja kalastusaika ........................................................................................... 41
Pyydykset ja saalis ............................................................................................................. 41
Kalastusta haittaavat tekijät ................................................................................................ 42
Luvan- ja Niemelänjärvi .................................................................................................... 43
Kalastajamäärä ja kalastusaika ........................................................................................... 43
Pyydykset ja saalis ............................................................................................................. 43
Kalastusta haittaavat tekijät ................................................................................................ 45
Vuokkijärvi........................................................................................................................ 45
Copyright © Pöyry Finland Oy
2
4.7.1
4.7.2
4.7.3
4.8
4.8.1
4.8.2
4.8.3
4.9
4.10
4.11
Kalastajamäärä ja kalastusaika ............................................................................................45
Pyydykset ja saalis ..............................................................................................................46
Kalastusta haittaavat tekijät.................................................................................................47
Kiantajärvi ..........................................................................................................................48
Kalastajamäärä ja kalastusaika ............................................................................................48
Pyydykset ja saalis ..............................................................................................................49
Kalastusta haittaavat tekijät.................................................................................................50
Ammattikalastus .................................................................................................................51
Kalastustiedustelun kokonaistulokset ..................................................................................52
Vertailu aiempiin tuloksiin.................................................................................................. 55
5
KALAKANTANÄYTTEET .............................................................................................60
5.1
5.2
5.2.1
5.2.2
5.3
5.3.1
5.3.2
5.4
Aineisto ja menetelmät ....................................................................................................... 60
Sotkamon reitti ...................................................................................................................61
Ontojärvi ............................................................................................................................61
Nuasjärvi ............................................................................................................................62
Hyrynsalmen reitti ..............................................................................................................64
Kiantajärvi ..........................................................................................................................64
Iijärvi.................................................................................................................................. 66
Kasvun vertailu eri vesistöissä ............................................................................................66
6
TIIVISTELMÄ .................................................................................................................72
7
VIITTEET ........................................................................................................................73
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä
Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2011-2014
Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2011-2014
Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä
Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä
Pohjakartta-aineistot © Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12
Pöyry Finland Oy
Eero Taskila, FM, kalabiologi
Yhteystiedot
PL 20, Tutkijantie 2 A
90590 OULU
puh. 010 33280
sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com
www.poyry.fi
Copyright © Pöyry Finland Oy
1
1
JOHDANTO
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön
säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä
(PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille 2012–2016 (Pöyry Finland Oy 2012) on
Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt 27.9.2012 kirjeellään Dnro
537/5723-2012.
Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten
tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 2012-2014. Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpitotulokset vuodelta 2011. Yhteenvetoraportti
tarkailujaksolta 2012-2015 tehdään keväällä 2016. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty
vuosilta 2007-2010 (Pöyry Finland Oy 2011).
2
SELVITYSALUE
Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen
vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009).
Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa
on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet
ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja
Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista
vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen
kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1).
Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2000–
2003 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä.
Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön
ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
& Kainuun ympäristökeskus 2009).
Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on 8 665 km2 ja järvisyys 8,0 %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km2), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki,
johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen
taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen,
josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski
ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomais-
Copyright © Pöyry Finland Oy
2
ten vuosien 2000–2003 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan
pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on
todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009).
3
KALASTUSKIRJANPITO
Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 2009 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille
alueille, ja kirjanpito oli v. 2012-2014 pääosin tavoitteen mukainen.
Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuosilta 20112014 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta(g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen
vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 40 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 2007 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-80 mm) aineistot.
Käytetyin solmuväli on nykyisin 50-60 mm. Ennen vuotta 2006 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 60-70 mm) aineisto.
Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta 2011-2014 sekä kuvalliset esitykset 2000-luvulta. Vuosien 2007-2010 numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty
raportissa Pöyry Finland Oy 2011 ja vuosilta 2004-2006 raporteissa PSV- Maa ja Vesi
Oy 2005a sekä Pöyry Environment Oy 2006 ja 2007. Tiedot vuosilta 2000-2003 ovat
raporteista Voimalohi Oy 2001, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2002 ja 2004 sekä
Kantojärvi 2003.
Taulukko 1
Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä
kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v. 2012-2014.
Kirjanpitoalue
Tavoite 2012 2013
2014
Sotkamon reitti
Ontojärvi
6
6
4
5
Kiimasjärvet
3
2
2
3
Sapsojärvet
3
4
4
3
Kiantajärvi
3
4
2
4
Nuasjärvi
6
6
6
6
Yhteensä*
21
20
17
20
Kiantajärvi
6
8
8
8
Vuokkijärvi
6
6
6
6
Hyrynjärvi
3
3
3
3
Iijärvi
3
2
3
3
Yhteensä*
18
20
20
20
Hyrynsalmen reitti
*osa kalastaa kahdella alueella
Copyright © Pöyry Finland Oy
3
3.1
Sotkamon reitti
3.1.1
Ontojärvi
Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat
verkot (# 40-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-40 mm) kalastettiin vain hiukan.
Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja
syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v. 2011-2014 olivat kuha, hauki ja lahna
(taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta
saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 54 %,
lahnaa 25 % ja haukea 12 %. Kalastajakohtainen saalis v. 2011-2014 oli keskimäärin
1050 kg. Ontojärvellä on ollut yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v. 2011.
Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
5
6
4
5
Hauki Ahven
699
144
593
84
498
89
838
104
Kuha
3823
3399
1235
3072
Made
128
123
112
247
Siika Lahna Taimen
230 4386
3
102
303
2
49
266
5
152
243
4
Kirjol. Säyne
2
12
17
25
1
26
3
5
Särki Harjus Muikku
18
0,3
0
24
2
0
45
1
70
4
1
0,2
Yht. kg/kal.
9445
1889
4674
779
2397
599
4673
935
Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2014 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 364-829 g/pkk ja
haukea vähän eli 47-288 g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli 38-469
g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli 12-43 g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli noin 160 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin
eli haukea 1,0-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 kg/pkk.
Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä kokeiltiin ja saaliiksi saatiin yleensä vain muutamia yksilöitä (liite 2). V. 2013 muikkua pyydettiin vähän enemmän ja yksikkösaalis oli pieni eli 365 g/pkk (taulukko 4).
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta (liite 2). Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2000-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk,
mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle 0,5-0,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2000-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli
yleensä alle 0,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä
(kuva 1). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2000-luvun alussa tasolle 0,3 kg/pkk,
mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 1).
Copyright © Pöyry Finland Oy
4
Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen
(I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 27-33 mm
Verkot
# 34-40 mm
Verkot
# 40-65 mm
kk
XI-XII
Vuosi pkk/kkr
2012
9
VII-X
2011
2014
32
8
172
313
156
0
419
2000
63
0
156
125
0
0
0
0
153
1438
219
38
31
0
XI-XII
VII-XII
2014
2011
2014
18
32
26
467
172
419
222
156
154
383
419
881
106
63
73
172
156
158
0
0
0
0
0
0
22
153
458
0
219
12
0
31
0
I-IV
2011
2012
2013
2014
700
2707
705
2348
309
94
325
227
8
2
13
5
479
313
735
849
114
26
122
74
14
10
23
6
3
0
3
1
3
3
0
1
236
38
197
80
0
0
10
+
1
3
3
1
V-X
2011
2012
2013
2014
8543
5112
320
776
24
28
205
84
10
6
71
32
355
409
694
818
1
5
27
27
25
11
92
162
0
+
5
3
0
2
4
2
493
37
218
34
+
+
65
1
1
3
58
3
XI-XII
2011
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
105
192
156
293
9348
8011
1181
3417
200
54
290
190
47
51
288
192
6
0
27
13
10
4
30
12
324
491
653
695
364
379
713
829
201
84
115
151
12
14
95
70
20
41
22
31
24
12
42
43
0
0
6
0
+
+
4
1
0
0
0
0
+
2
1
1
29
42
371
54
469
38
225
67
0
26
29
0
+
1
28
+
0
0
18
2
1
3
20
2
I-XII
Hauki Ahven
244
33
Kuha Made
822
0
Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne
978
0
0
0
89
0
Katiskat
V-X
2011
2012
2013
2014
89
113
77
92
149
173
135
232
402
365
371
520
0
6
17
15
16
39
0
79
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
16
4
71
4
14
0
0
0
0
Vetouistelu
V-X
2011
2012
2013
2014
100
115
98
102
1168
1040
1430
1460
28
21
14
77
3933
3073
3909
2116
0
0
0
0
0
0
0
0
8
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
30
0
Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII),
pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2014.
Pyydys
Muikkuverkot
# 10-14 mm
kk
VIII-X
Vuosi
2013
Copyright © Pöyry Finland Oy
pkk Muikku
191
365
5
KUHA Verkot # 40-65 mm
1200
1000
g/pkk
800
600
400
200
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HAUKI Verkot # 40-65 mm
400
g/pkk
300
200
100
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SIIKA Verkot # < 40 mm
500
400
g/pkk
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA Vapapyynti
5000
4000
g/kkr
3000
2000
1000
0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 1
Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja
vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen
vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
6
3.1.2
Kiimasjärvet
Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 5). Aiempien
vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa
45-60 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin
lisäksi vetouistelemalla ja v. 2013-2014 myös isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla
painottui talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös kesällä.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 kuha, hauki ja lahna
(taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti
mm. siikaa ja taimenta. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 36 %,
lahnaa 23 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 213 kg.
Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
3
2
2
3
Hauki Ahven
131
75
73
3
88
11
159
30
Kuha
108
50
212
392
Made
14
40
35
72
Siika Taimen
2
0
2
0
2
1
6
2
Lohi Lahna
0
21
0
9
0
261
3
200
Särki Muikku
22
1
1
0,3
79
1
12
1
Yht. kg/kal.
374
125
178
89
690
345
877
292
Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2014 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 473-796 g/pkk ja
lahnaa vähän eli 98-184 g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti
ollen 172-1398 g/pkk; vuoden 2013 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua
melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Madetta saatiin kevättalvella vähänkohtalaisesti eli 151-685 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 30
g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea
hyvin eli 1,6-4,0 kg ja kuhaa vaihtelevasti eli 0,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V.
2013-2014 oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,77,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa.
Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v.
2011-2014 (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni-kohtalainen eli
yleensä tasoa 0,3-0,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 2008 asti hyvä eli keskimäärin tasoa yli 2 kg/kkr, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1
kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pienikohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 2010-luvulla (kuva 2).
Copyright © Pöyry Finland Oy
7
Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin
ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 45-70 mm
kk
I-IV
Vuosi pkk/kkr
2011
90
2012
54
2013
46
2014
342
Hauki Ahven
968
24
646
13
1522
9
156
17
Kuha Made
856
151
461
646
728
685
540
193
Siika Taimen
14
0
26
0
13
0
3
0
Lohi Lahna Muikku
0
190
0
0
24
0
0
89
0
9
106
0
V-X
2011
2012
2014
24
18
152
188
489
180
58
44
72
571
456
532
0
0
16
25
0
32
0
0
10
0
0
0
163
328
210
0
0
0
0
0
0
XI-XII
I-XII
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
14
6
146
114
86
52
640
829
450
200
804
643
1398
172
0
0
0
32
17
8
26
543
117
579
796
473
658
547
357
350
22
119
464
646
112
36
0
0
17
22
12
9
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
5
143
167
177
184
107
98
147
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Katiskat
V-IX
2011
150
151
471
12
0
0
0
0
0
0
129
Isorysä
V-X
2013
2014
22
11
282
864
468
1227
7932
3682
55
0
32
27
41
0
0 11614
0 9636
0
36
3605
1045
Vetouistelu
V-VIII
2011
2012
2013
2014
11
7
5
10
1555
2471
1880
3950
0
0
60
0
1373
1300
580
180
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (IXII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2014.
Pyydys
Muikkuverkot
# 10-13 mm
kk
VIII-X
Copyright © Pöyry Finland Oy
Vuosi
2011
2012
2013
2014
pkk Muikku
4
325
3
100
9
144
6
30
Särki
0
0
0
0
8
KUHA Verkot # 41-70 mm
800
700
600
g/pkk
500
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HAUKI Verkot # 41-70 mm
1400
1200
1000
g/pkk
800
600
400
200
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SIIKA Verkot # 34-40 mm
700
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA Vapapyynti
8000
7000
6000
g/kkr
5000
4000
3000
2000
1000
0
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 2
Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja
vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen
vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
9
3.1.3
Sapsojärvet
Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 50-60 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 kuha, hauki ja lahna
(taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa.
Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 46 %, lahnaa 31 % ja haukea 15
%. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 120 kg.
Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
3
4
4
3
Hauki Ahven
17
6
70
11
80
9
74
46
Kuha
126
192
175
264
Made
0
18
15
16
Siika Lahna
0
52
3
127
11
141
7
191
Yht. kg/kal.
201
67
421
105
431
108
598
199
Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2014 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 401-574 g/pkk ja
haukea sekä lahnaa vähän eli v. 2011 haukisaalista lukuun ottamatta 154-454 g/pkk
(taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 100 g/pkk.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle 0,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2000-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4,0-4,5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina.
Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli alle 0,3 kg/pkk,
ja se on hiukan alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on
saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9).
Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII),
pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 50-60 mm
kk
I-IV
Vuosi
2011
2012
2013
2014
pkk
79
227
327
188
V-X
2011
2012
2013
2014
127
149
100
220
27
168
148
251
24
45
46
195
312
318
329
572
0
0
0
0
4
0
0
22
320
590
770
659
XI-XII
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
78
10
62
206
454
437
470
36
0
47
42
154
184
157
19
0
10
27
24
20
99
635
1860
787
574
423
401
562
27
90
58
0
40
34
35
10
0
10
5
6
24
15
268
340
261
251
279
322
406
I-XII
Copyright © Pöyry Finland Oy
Hauki Ahven
66
32
185
12
200
13
84
16
Kuha Made
996
0
419
70
379
43
476
68
Siika Lahna
6
142
8
78
32
184
9
159
10
KUHA Verkot # 41-60 mm
700
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HAUKI Verkot # 41-60 mm
300
250
g/pkk
200
150
100
50
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
KUHA Vapapyynti
5000
4000
g/kkr
3000
2000
1000
0
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 3
Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk)
ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen
vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
3.1.4
Kiantajärvi
Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 10). Aiempien
vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-60 mm).
Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm). Kesällä 2014 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla
kalastettiin pääasiassa talvella.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 kuha, hauki ja lahna
(taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista
Copyright © Pöyry Finland Oy
11
kuhaa oli 58 %, haukea 18 % ja lahnaa 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin
239 kg.
Taulukko 10 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
5
4
2
4
Hauki Ahven
65
34
101
25
173
6
270
42
Kuha
388
383
358
818
Made
21
21
12
23
Siika
14
12
2
19
Kirjol. Lahna Taimen Säyne
0
67
0
0
2
96
2
2
0
45
0
0
2
277
20
0
Särki
18
7
0
18
Yht. kg/kal.
607
121
651
163
596
298
1489
372
Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2014 kuhaa kohtalaisesti eli 628-888 g/pkk ja haukea
sekä lahnaa vähän eli 115-467 g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 60 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin
vähän joinakin vuosina, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 120 g/pkk.
Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 2,4-11,9
kg ja hauen 2,2-4,5 kg kalastuskertaa kohden.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan
kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla kohtalainen eli tasoa 0,6-0,9 kg/pkk. Vapapyynnin kuhan
yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4). Hauen yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli
tasolle 0,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2000-luvun pieni eli tasoa 20-120 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.
Copyright © Pöyry Finland Oy
12
Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen
(I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 34-40 mm
kk
V-IX
Vuosi pkk/kkr
2011
74
2012
68
Verkot
# 45-60 mm
I-IV
2011
2012
2013
2014
390
272
84
320
106
159
411
261
5
17
8
22
791
599
980
708
39
41
79
68
9
7
24
31
148
303
485
511
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
6
0
3
0
12
VI-X
2011
2012
2013
2013
18
12
8
38
317
267
138
158
244
100
688
26
1072
1100
400
724
194
458
0
26
100
67
0
0
217
158
0
461
0
0
0
0
0
142
0
0
0
100
0
0
0
0
0
0
XI-XII
I-XII
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
22
20
58
408
306
112
416
200
180
0
115
166
350
215
41
0
0
15
22
55
19
732
700
593
803
628
888
693
0
260
0
46
55
105
55
82
0
17
13
14
18
26
286
220
229
151
296
403
467
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6
0
0
0
0
0
0
7
0
5
0
0
0
0
3
0
9
Isorysä
V-IX
2014
33
179
609 11627
0
255
2503
533
0
0
494
Vetouistelu
V-IX
2011
2012
2013
2014
18
14
35
61
4478
2214
3809
2852
0 6544
71 11914
0 7389
234 2397
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Copyright © Pöyry Finland Oy
Hauki Ahven
245
372
282
257
Kuha Made
812
23
349
65
Siika Lahna
124
80
115
71
Särki Säyne Kirjol. Taimen
236
0
0
0
106
0
0
13
13
HAUKI Verkot # 41-70 mm
800
g/pkk
600
400
200
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA Verkot # 41-70 mm
1400
1200
1000
g/pkk
800
600
400
200
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
SIIKA Verkot # 34-40 mm
140
120
100
g/pkk
80
60
40
20
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA
Vapapyynti
14000
12000
10000
g/kkr
8000
6000
4000
2000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 4
Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-70 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis
(g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs)
sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
14
3.1.5
Nuasjärvi
Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 40-60 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja
vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä
harjoitettiin vähän myös kesällä.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 kuha, hauki ja ahven
(taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 20 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 174 kg.
Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
6
6
6
6
Hauki Ahven
175
243
205
65
252
85
205
52
Kuha
600
432
532
761
Made
21
56
53
32
Siika Lahna
21
118
9
26
18
47
4
28
Särki Taimen Säyne Muikku
8
35
0
2
51
1
0,3
1
12
6
0
0
0
11
0
0
Yht. kg/kal.
1223
204
846
141
1005
168
1093
182
Harvoilla verkoilla saatiin v. 2011-2014 kuhaa kohtalaisesti eli 593-770 g/pkk ja haukea
vähän eli 138-354 g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli
yleensä alle 100 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin vain vähän, ja
niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni 0-103 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain
kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pieni-kohtalainen eli 338-875
g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 2,4-6,7 kg ja haukea hyvin eli
1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen eli tasoa 300 g/pkk (taulukko 14).
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja, jonka mukaan
Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 2012.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvulla, ja se on vakiintunut
2010-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,7 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2000-luvulla, ja se on ollut 2010-luvulla eritäin hyvä
eli yleensä tasoa 3-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa
6-10 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla
pieni eli yleensä tasoa 0,2-0,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista
kehitystä (kuva 5).
Copyright © Pöyry Finland Oy
15
Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen
(I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 27-33 mm
kk
VI-X
Vuosi pkk/kkr
2011
8
2012
4
2013
10
Hauki Ahven
0
100
325
550
250
1430
Kuha Made
25
50
425
0
320
0
Siika Taimen Lahna
338
0
0
875
0
0
630
90
0
Särki Säyne
0
0
0
0
770
0
Verkot
# 34-40 mm
V-IX
2011
2012
2013
57
44
39
53
136
128
212
409
462
675
750
359
0
0
26
68
0
103
0
0
0
0
23
0
7
0
0
0
0
0
Verkot
# 40-60 mm
I-IV
2011
2012
2013
2014
274
280
450
562
293
416
169
105
3
6
9
4
696
791
592
784
70
94
96
44
20
4
21
0
0
4
0
10
157
68
88
46
0
181
0
0
0
0
0
0
V-X
2011
2012
2013
2014
21
23
99
20
524
174
96
350
333
370
127
750
286
761
632
275
48
174
30
50
190
65
42
0
633
0
20
100
286
87
21
0
0
0
0
0
0
0
0
0
XI-XII
I-XII
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
124
42
98
295
427
591
680
246
167
287
309
354
156
138
0
0
0
26
24
28
25
725
510
740
667
770
593
763
157
71
65
68
116
84
47
20
0
44
32
12
23
6
0
71
35
45
0
8
16
27
126
23
166
57
80
41
0
24
0
0
119
2
0
0
0
0
0
0
0
0
Isorysä
VI
2011
4
0
0
8000
0
1250
5500
0
0
0
Katiskat
V-VIII
2011
2012
2013
2014
9
24
23
4
556
58
352
275
1544
1238
1304
325
0
0
30
0
0
250
109
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
778
8
135
0
0
13
0
0
Vetouistelu
V-X
2011
2012
2013
2014
50
59
50
46
1260
1552
2886
2391
426
138
120
302
6654
2362
3266
5098
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat
(pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 2011-2012.
Pyydys
Muikkuverkot
kk
X
Vuosi
2011
2012
Copyright © Pöyry Finland Oy
pkk Muikku
8
263
4
300
16
HAUKI Verkot # 41-60 mm
800
g/pkk
600
400
200
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA Verkot # 41-60 mm
800
700
600
g/pkk
500
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA Isorysä
12000
10000
g/pkk
8000
6000
4000
2000
0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KUHA Vapakalastus
7000
6000
g/kkr
5000
4000
3000
2000
1000
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 5
Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis
(g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs)
sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
17
3.2
Hyrynsalmen reitti
3.2.1
Kiantajärvi
Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 15). Aiempien
vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi
isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2010. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen, mutta
niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 muikku, siika, kuha,
hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista muikkua oli
46 %, kuhaa 15 %, siikaa 11 % ja haukea 9 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin
3672 kg. Kiantajärvellä on ollut v. 2011-2014 kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa,
mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria.
Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 2011-2014. Ei sisällä troolisaalista.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
7
8
8
8
Hauki Taimen
2021
181
1968
81
3221
103
2823
26
Siika Harjus Muikku Kuore
2729
1
4976
150
3229
0 12248 2133
3807
0 14662 1904
3003
0 20801
60
Kuha Ahven
4050
1267
3330
1745
5027
1121
5304
442
Järvil.
15
2
2
9
Made
1605
1007
3797
3025
Särki Säyne
Yht. kg/kal.
525
0 17520
2503
428
10 26181
3273
1590
0 35234
4404
575
0 36068
4509
Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 2011-2014 runsaasti (13000-20400 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla 188-315 g/pkk ja hauella 84150 g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli 160-445
g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli 6-141 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli 194387 g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk
(taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa.
Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,1 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli 164-840 g kalastuskertaa kohden.
Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua
saatiin enimmäkseen vain vähän eli 326-1163 g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 65-127 kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli 132-250 kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa
kesällä 2010 ja muikkua saatiin v. 2011-2014 varsin hyvin eli 267-329 kg vetokertaa
kohden.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti.
Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-40
mm) on ollut 2000-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa 0,2-0,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun
siian yksikkösaalis on ollut koko 2000-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa 0,1-0,3 kg/pkk
Copyright © Pöyry Finland Oy
18
(kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäin v. 2009 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa
vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2000-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,7 kg
kalastuskertaa kohden (kuva 6).
Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla v. 2008 asti varsin
hyvä eli yli 1,0 kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pienikohtalainen eli tasoa 0,4-0,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua
2010-luvulla 65-127 kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla 132-250 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 2010-luvulla hyvä eli
keskimäärin tasoa 300 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on
ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2000-luvulla tasolta alle 0,1
kg/pkk tasolle 0,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni ollen yleensä tasoa 0,1 kg/pkk (kuva 7).
Copyright © Pöyry Finland Oy
19
Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen
(I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 34-40 mm
Verkot
# 40-70 mm
kk
I-IV
Vuosi pkk/kkr
2012
30
2013
58
V-X
2011
2012
2013
2014
238
574
9605
511
211
117
53
101
118
44
49
54
81
112
9
190
57
56
33
58
387
201
259
297
30
14
2
15
13
0
2
8
4
0
2
0
24
0
1
6
XI-XII
2012
2013
21
18
443
561
48
0
67
50
200
611
100
194
0
0
0
0
0
0
0
0
I-XII
2011
2012
2013
2014
238
625
9681
511
211
143
57
101
118
45
49
54
81
106
9
190
57
80
36
58
387
194
258
297
30
13
2
15
13
1
0
8
4
0
0
0
24
0
1
6
I-IV
2011
2012
2013
2014
3020
478
5930
2379
275
145
277
274
+
3
1
1
539
125
361
265
163
160
434
445
14
14
3
9
0
0
+
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
V-X
2011
2012
2013
2014
14330
11009
8039
8531
72
59
56
74
28
12
4
4
119
190
282
291
66
54
95
85
229
161
7
132
11
3
6
1
1
+
0
0
0
0
0
0
0
+
0
0
XI-XII
2011
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
3000
1534
110
3332
20350
13021
14079
14242
50
263
211
114
84
86
150
117
7
0
7
+
15
11
2
3
333
532
269
355
188
228
315
301
133
101
224
179
76
64
239
167
10
36
122
68
116
141
6
97
3
0
0
+
6
3
4
1
0
0
0
0
+
+
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
+
0
0
II
2014
212
108
0
0
2670
0
0
0
0
0
V-VIII
2011
2012
2013
2014
353
1014
239
6
440
148
193
0
2132
1134
1397
1133
0
0
0
0
57
64
116
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
67
0
2
0
VI-X
2011
2012
2013
2014
19
10
15
14
832
610
853
693
611
210
267
150
547
70
0
129
0
0
0
0
0
0
0
0
679
170
840
164
374
0
113
329
0
0
0
0
0
0
0
0
I-XII
Katiskat
Vetouistelu
Copyright © Pöyry Finland Oy
Hauki Ahven
417
57
616
24
Kuha Made
17
460
29
398
Siika Taimen
110
0
138
0
Järvil. Harjus
30
0
0
0
Särki
0
9
20
Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII),
pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen
saalis (g/pkk, g/vk) v. 2011-2014.
Pyydys
Muikkuverkot
kk
VI-X
Vuosi pkk/vk
2011
134
2012
314
2013
320
2014
633
Isorysät
V-IX
2011
2012
2013
2014
Nuotta
II-IV
2011
2012
2013
2014
Trooli
V-X
2011
2012
2013
2014
Copyright © Pöyry Finland Oy
Muikku
1163
514
851
326
34 127100
107 65400
81 115900
113 106000
Hauki Ahven
0
49
0
18
0
38
0
19
Kuha Made
0
0
0
0
0
0
0
0
Siika Taimen
0
0
0
0
0
0
0
0
Särki
45
3
21
3
Kuore
3
8
12
12
1300 14400
300 3900
300 19400
30 5000
0
0
0
0
1500
1400
3400
4500
5000
3900
2800
3100
5600
2700
5500
7500
400
500
700
400
7100
8400
6400
9200
2
26
38
37
250000 25000
195600 16500
131600 5300
229900 15200
0
0
0
0
5000
0
100
1800
0
0
0
0
15000
14400
18700
11600
0
0
0
0
74
60
73
63
290500
266700
328800
295200
0
200
200
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1100
2500
3200
2400
0
0
0
0
400
1700
500
1400
0 75000
0 81900
100 50000
0
+
100
1700
200
0
23000
66700
19900
55600
21
SIIKA Verkot # 34-40 mm
700
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SIIKA Verkot # 40-70 mm
700
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SIIKA Isorysät
20
kg/pkk
15
10
5
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
TAIMEN Vapakalastus
900
800
700
600
g/kkr
500
400
300
200
100
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Kuva 6
Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis
(g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs)
sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
22
MUIKKU
Muikkuverkot
2000
1800
1600
1400
g/pkk
1200
1000
800
600
400
200
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
MUIKKU
140
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Isorysät
120
100
kg/pkk
80
60
40
20
0
2005
2006
2007
350
2008
2009
2010
2011
KUHA
Verkot # 40-70 mm
2012
2013
2014
300
250
g/pkk
200
150
100
50
0
2004
2005
2006
2007
2008
HAUKI
300
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2012
2013
2014
Verkot # 40-70 mm
250
g/pkk
200
150
100
50
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Kuva 7
Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis
(g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 20002014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
2014
23
3.2.2
Vuokkijärvi
Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 18). Aiempien
vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa
45-65 mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-40
mm), katiskoilla, koukuilla, pilkkiongilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 ahven, kuha, hauki ja
made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja särkeä sekä vähän
säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista ahventa oli 34 %, kuhaa 31 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2382 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä
johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria.
Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
7
6
6
6
Hauki Taimen
3411
0
3148
1
3364
0
3806
3
Siika
163
138
128
189
Kuha Ahven
3166
6472
5335
1702
4027
6107
5578
5761
Made Säyne
717
48
880
17
1079
28
2157
51
Särki
599
128
452
598
Yht. kg/kal.
14576
2082
11349
1892
15185
2531
18143
3024
Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 2011-2014 runsaasti (6800-10800 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli 420-637 g/pkk (taulukko 19). Hauen
yksikkösaalis oli pieni eli 227-407 g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni
eli tasoa 100 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) pyynti oli vähäistä, ja siikaa saatiin niillä vähän eli 30-91 g/pkk.
Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 4,6-5,9 kg ja kuhaa
4,3-8,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis oli enimmäkseen tasoa 6 t vuodessa
(liite 3) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa 0,3-0,7 kg/pkk.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Kalojen
makuvirheitä ei kommentoitu.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2000-luvun alkupuolelta lähtien
kohtalaiseksi eli tasolle 0,5 kg/pkk ja 2010-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa
(kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa 0,3-0,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis
harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 20 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 100
g/pkk. Vuoden 2010 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2000-luvulla, ja se on ollut 2010-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4-8
kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).
Copyright © Pöyry Finland Oy
24
Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen
(I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 34-40 mm
kk
V-IX
Vuosi pkk/kkr
2013
60
2014
121
Verkot
# 45 -70 mm
I-IV
2011
2012
2013
2014
6704
5995
5789
8421
409
444
354
254
5
0
0
0
417
693
500
513
106
114
179
89
20
17
16
11
0
0
0
+
0
0
0
0
5
2
5
6
0
0
0
0
V-X
2011
2012
2013
2014
143
98
136
121
312
195
367
278
85
27
71
74
563
311
518
540
0
53
84
103
181
93
193
131
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
17
4
17
18
0
XI-XII
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
1733
1378
2259
6847
7826
7303
10801
69
287
125
407
358
341
227
0
0
0
6
+
1
1
465
372
392
420
637
476
488
33
20
16
104
95
147
74
10
6
29
24
17
17
17
0
0
0
0
0
0
+
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
5
2
4
5
0
0
0
+
+
+
0
I-XII
Hauki Ahven
405
273
251
242
Kuha Made
978
42
607
0
Siika Taimen Harjus Säyne
30
0
0
0
91
0
0
0
Särki
17
14
Katiskat
V-X
2011
2012
2013
2014
8765
5085
13482
14843
42
42
46
74
716
281
441
377
5
0
6
5
1
22
+
26
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
65
15
32
39
Vetouistelu
V-IX
2011
2012
2013
2014
50
64
48
36
4934
4797
4644
5894
330
439
281
325
4712
5277
8285
4258
0
0
0
0
0
0
0
0
0
19
0
0
0
0
0
0
0
84
0
50
0
0
0
0
Copyright © Pöyry Finland Oy
25
KUHA Verkot # 41-70 mm
700
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HAUKI Verkot # 41-70 mm
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SIIKA Verkot # 41-70 mm
250
200
g/pkk
150
100
50
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
SIIKA Verkot # 34-40 mm
400
350
300
g/pkk
250
200
150
100
50
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 8
Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk)
vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
26
KUHA Vapakalastus
9000
8000
7000
6000
g/kkr
5000
4000
3000
2000
1000
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 9
Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr)
vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2004-2014.
3.2.3
Hyrynjärvi
Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 20). Aiempien
vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla
verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin vähän joinakin vuosina.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 kuha ja hauki (taulukko
20). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista kuhaa
oli 65 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 315 kg.
Taulukko 20 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v. 2011-2014.
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kalastajia
2
3
3
3
Hauki Taimen
88
3
143
3
121
3
122
2
Siika Muikku
34
43
74
30
43
65
53
85
Kuha Ahven
349
9
647
13
638
21
653
18
Made Lahna Säyne
9
5
0
28
27
1
45
3
0
66
52
0
Särki
0
13
6
0
Yht. kg/kal.
540
270
979
326
945
315
1051
350
Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 2011-2014 kohtalaisesti eli 587-772 g/pkk (taulukko
21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella 107-244 g/pkk ja muilla
kalalajeilla alle 60 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) siikaa saatiin vähänkohtalaisesti eli 99-625 g/pkk; vuoden 2012 parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli 317-675 g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa
saatiin erittäin hyvin eli 4,1-5,5 kg kalastuskertaa kohden.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2000-luvun alkupuolella erittäin hyväksi
eli tasolle 1,5-2,5 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle 0,60,7 kg/pkk (kuva 10). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on alentunut 2000luvulla, ja viime vuosina se on ollut pieni eli tasoa 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 10). Tulokseen
on todennäköisesti vaikuttanut se, että kalastuksessa on yhä enenevässä määrin keskitytCopyright © Pöyry Finland Oy
27
ty kuhan pyyntiin. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on 2000-luvulla alentunut
kohtalaisesta pieneksi eli tasolta 0,5 kg/pkk tasolle 0,1-0,2 kg/pkk (kuva 10). Vuoden
2012 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis saattoi johtua vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Muikun verkkopyynnin yksikkösaalis on laskenut 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni-kohtalainen eli tasoa 0,30,6 kg/pkk (kuva 10).
Taulukko 21 Hyrynjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen
(I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja
kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 34-40 mm
Verkot
# 40-70 mm
kk
I-IV
Vuosi pkk/kkr
2012
20
V-VIII
2011
196
3
23
435
0
99
0
0
4
0
0
0
I-VIII
2011
2012
196
20
3
120
23
0
435
410
0
190
99
625
0
0
0
0
4
0
0
0
0
0
0
0
I-IV
2011
2012
2013
2014
282
428
374
566
227
186
131
57
0
0
0
0
553
841
759
545
18
30
15
68
11
49
15
32
0
0
0
2
0
3
0
0
11
11
7
42
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
V-X
2011
2012
2013
2014
23
202
192
95
43
156
171
344
174
62
110
182
87
288
218
146
0
30
44
59
478
155
157
84
122
15
16
12
0
10
10
0
0
99
0
11
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
XI-XII
2011
2012
2013
2014
2011
2012
2013
2014
52
198
220
368
357
828
786
1029
423
149
85
121
244
170
128
107
0
0
0
3
11
15
27
18
2038
1116
1042
766
739
772
706
587
77
26
141
34
25
29
57
55
10
46
31
73
41
74
54
51
0
0
0
0
8
4
4
2
0
0
0
0
0
4
3
0
19
10
0
73
11
32
3
50
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
I-XII
Hauki Ahven
120
0
Kuha Made
410
190
Siika Taimen
625
0
Kirjol. Lahna Säyne
0
0
0
Särki Muikku
0
0
Muikkuverkot
VII-X
2011
2012
2013
2014
81
94
122
126
0
0
14
0
0
0
0
0
0
0
8
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
135
47
0
526
317
530
675
Vetouistelu/
jigi
V-VIII
2013
2014
15
12
667
0
0
0
5467
4083
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Copyright © Pöyry Finland Oy
28
KUHA Verkot # 40-70 mm
3000
2500
g/pkk
2000
1500
1000
500
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HAUKI Verkot # 40-70 mm
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SIIKA Verkot # 34-40 mm
800
700
600
g/pkk
500
400
300
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
MUIKKU Muikkuverkot
1500
1200
g/pkk
900
600
300
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 10
Hyrynjärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk)
vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2000-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
29
3.2.4
Iijärvi
Iijärven aluella kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 2011-2014 (taulukko 22). Kalastus oli
pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# 45-65 mm). Alueella harjoitettiin vähän myös katiskapyyntiä ja vetouistelua.
Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 2011-2014 kuha, hauki ja lahna
(taulukko 22). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja siikaa. Taimenta ja särkeä saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 2011-2014 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli
40 %, lahnaa 22 % ja haukea 20 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 258 kg.
Taulukko 22 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja
kokonaissaalis/kalastaja (kg) Iijärven-Ristijärven alueella v. 2011-2014.
Vuosi Kalastajia Hauki Taimen
2011*
2
30
0
2012
2
81
0
2013
3
233
2
2014
3
201
0
*sis. myös Uvan saalista
Siika
6
1
1
44
Kuha Ahven
114
1
251
46
269
37
462
92
Made Lahna
0
21
43
77
88
38
133
480
Särki
0
0
8
0
Yht. kg/kal.
172
86
499
250
676
225
1412
471
Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 2011-2014 vähän-kohtalaisesti eli 318-601 g/pkk
(taulukko 23). Haukea saatiin vähän eli 131-330 g/pkk ja madetta kevättalvella myös
vähän eli 105-158 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle
100 g/pkk lukuun ottamattta lahnaa, jota saatiin v. 2014 poikkeuksellisen paljon (363
g/pkk). Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 5,2-7,0 ja haukea 2,7-3,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin vain vähän, ja niillä saatu
ahvensaalis vaihteli vuosittain huomattavasti.
Kalastajien v. 2011-2014 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja voimakkaat
juoksutukset haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Lahnan runsautta kommentoitiin v.
2014; lahnaa tuli liiaksi asti, mikäli käytti solmuväliltään yli 60 mm:n verkkoja. Kalojen
lieviä makuvirheitä kommentoitiin satunnaisesti.
Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut v. 2008 lähtien pieni-kohtalainen eli tasoa 0,3-0,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva
11). Vetouistelulla kuhaa on saatu erittäin hyvin eli yleensä tasoa 4-7 kg kalastuskertaa
kohden (kuva 11). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson
ajan pieni eli tasoa 0,1-0,3 kg/pkk (kuva 11).
Copyright © Pöyry Finland Oy
30
Taulukko 23 Iijärven-Ristijärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin
ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja
kalastuskertakertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 2011-2014.
Pyydys
Verkot
# 45-65 mm
kk
I-IV
Vuosi pkk/kkr
2012
212
2013
300
2014
808
V-X
2011
2012
2013
2014
212
115
135
342
142
232
543
164
5
65
53
63
536
408
271
113
0
30
26
46
28
0
0
70
0
0
0
0
0
0
13
0
99
214
78
586
0
0
56
0
XI-XII
2012
2013
2014
2011*
2012
2013
2014
90
108
172
212
417
543
1322
211
227
169
142
195
330
131
22
0
8
5
28
18
28
568
468
229
536
601
350
318
108
343
190
0
102
162
101
6
0
13
28
1
1
33
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
94
87
180
99
184
71
363
0
0
0
0
0
14
0
I-XII
Hauki Ahven
168
11
271
8
109
18
Kuha Made
719
139
344
158
424
105
Siika Harjus Taimen Lahna
0
0
0
206
2
0
0
61
22
0
0
308
Särki
0
0
0
Katiskat
V-VII
2012
2013
2014
81
6
40
0
667
300
420
3000
1325
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vetouistelu
VI-VIII
2013
2014
15
6
3333
2667
600
333
5233
7000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
*sis. myös Uvan saalista
Copyright © Pöyry Finland Oy
31
KUHA Verkot # 41-80 mm
700
600
500
g/pkk
400
300
200
100
0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2012
2013
2014
2012
2013
2014
HAUKI Verkot # 41-80 mm
350
300
250
g/pkk
200
150
100
50
0
2008
2009
2010
2011
KUHA Vapakalastus
7000
6000
5000
g/kkr
4000
3000
2000
1000
0
2008
2009
2010
2011
Kuva 11
Iijärven-Ristijärven alueen verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis
(g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs)
sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2008-2014.
3.3
Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy normaalia
vuotuista vaihtelua. Useilla alueilla pyyntiponnistuksen määrä vaihtelee vuosittain.
Myös kirjanpitäjät ovat paikoin osin vaihtuneet. Lisäksi kalastuskirjanpitoaineistoissa
esiintyy yleensäkin monista yksittäistekijöistä johtuen satunnaisvaihtelua. Merkittävin
muutos kalastuskirjanpidon tuloksissa on kuhasaaliiden kasvu 2000-luvulla kaikilla järvillä. Kuha on nykyisin kirjanpitäjien tärkein saalislaji kaikilla järvillä Hyrynsalmen
Kiantajärveä lukuun ottamatta. Siikakannat ovat useimmilla järvillä hyvin heikkoja;
poikkeuksen muodostaa Hyrynsalmen Kiantajärvi, josta siikaa saadaan selvästi muita
alueita paremmin. Samasta Kiantajärvestä saadaan myös muikkua varsin runsaasti;
mualla muikkukannat ovat heikkoja tai enintään kohtalaisia.
Copyright © Pöyry Finland Oy
32
Kalastajien mukaan pyydysten limoittuminen haittasi kalastusta ainakin ajoittain kaikilla järvillä. Kalojen makuvirheet eivät olleet ongelma; niistä oli vain satunnaisia mainintoja.
4
HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU
4.1
Aineisto ja menetelmät
Kalastustiedustelu vuodelta 2014 tehtiin helmi-maaliskuussa 2015 postitse paikallisilta
osakaskunnilta, Suomussalmen ja Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueilta sekä metsähallitukselta kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Tallennetuista nimistä poistettiin
kaksoiskappaleet eli saman henkilön useampaan kertaan ostamat luvat. Tiedustelu oli
käytännössä talouskohtainen seisovia pyydyksiä käyttävien kalastajien osalta. Pelkästään vapakalastusta harjoittavilla tiedustelu oli osalla kalastajista kalastajakohtainen.
Ammattikalastus on käsitelty erillisenä. Pääosa ammattikalastajien tiedoista saatiin kirjanpitokalastajien tiedoista. Ammattikalastajien määrää tarkennettiin lisäksi Kainuun
kalatalouskeskuksesta sekä Suomussalmen kalastusalueelta.
Tiedustelu koski aiempien tiedustelujen tapaan osaa Hyrynsalmen reitin järvivesiä ja
Emäjokea. Järviin laskevat joet on rajattu tiedustelun ulkopuolelle, koska useilla osakaskunnilla on jokialueilla ”istuta ja ongi”-tyyppisiä koskikalastuskohteita. Koskialueet
olivat tiedustelussa mukana Luvan reitillä, jossa ne on tulostettu järvikalastuksesta erillään. Tiedustelussa ei ollut mukana Emäjoki Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnanrajan ja Ämmänsaaren väliseltä noin 20 km:n pituiselta osuudelta. Kullekin otantajoukolle
laadittiin oma tiedustelukaavake, jossa huomioitiin ko. otantajoukon mahdolliset kalastusalueet eri järvillä.
Tiedustelun osa-aluejako oli seuraava:
Iijärvi: Iijärvi ja Emäjoki Leppikosken ja Seitenoikean voimalaitosten välillä (2793 ha)
Hyrynjärvi: Hyrynjärvi ja Emäjoki Seitenoikean voimalaitoksen ja Hyrynsalmen kunnanrajan välillä (2299 ha)
Iso-Pyhäntäjärvi (1127 ha)
Luvan- ja Niemelänjärvi (1073 ha)
Mikitänjärvi (697 ha)
Vuokkijärvi: Vuokki-, Parva-, Alanteen- ja Kylmäjärvi sekä näiden lahdet (5392 ha)
Kiantajärvi: Kianta- ja Juntusjärvi sekä näiden lahdet (17130 ha)
Kalastuslupien myynti jakautui eri järvillä kalatalousyhteisöittäin seuraavasti:
Iijärvi: Paltamo 2. ja Ristijärven ok.
Hyrynjärvi: Salmen ja Hoikan ok. (Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueen viehelupia
ei myyty v. 2014).
Iso-Pyhäntäjärvi: Ristijärven ok. (Paltamo 2- ok:n luvilla ei kalastettu v. 2014).
Luvan- ja Niemelänjärvi: Moision-Luvan ok.
Mikitänjärvi: Moision-Luvan ok.
Vuokkijärvi: Vuokin ja Alanteen ok., Suomussalmen kalastusalueen viehelupa ja verkkolupa, metsähallituksen viehelupa ja verkkolupa.
Kiantajärvi: Yläkiannan, Kanervan ja Alajärvi-Oilolan ok., Suomussalmen kalastusalueen viehelupa ja verkkolupa, metsähallituksen viehelupa ja verkkolupa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
33
Metsähallituksen viehelupa (aiemmin alueellinen lupa Kianta- ja Vuokkijärvelle) on
nykyisin valtakunnallinen lupa, joten sen pohjalta ei voitu enää tehdä selvitysalueelle
kohdennettua tiedustelua. Kianta- ja Vuokkijärven viehekalastuksen osalta on tulostuksessa kuitenkin käytetty v. 2009 tietoja, jotta kokonaissaalisarvio olisi myös metsähallituksen osalta tasoltaan mahdollisimman oikea.
Tiedustelun lopullinen otanta käsitti poistuman (103 taloutta, ei tavoitettu) jälkeen 1385
taloutta eli 43 % luvan lunastaneista (taulukko 24). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 972 kpl eli 70 %.
Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen
kokonaismääriksi. Kunkin kalastajan tiedot kohdennettiin tietylle alueelle pääasiallisen
kalastusalueen mukaan. Esimerkki tiedustelukaavakkeesta Iijärven alueelta on esitetty
liitteessä 4 ja tiedustelun perustulostus kalatalousyhteisöittäin ja järvittäin liitteessä 5.
Taulukko 24 Tiedusteluaineisto Hyrynsalmen reitillä v. 2014.
Kalatalousyhteisö
Paltamo 2
Ristijärvi
Salmi
Hoikka
Moisio-Luva, verkot
viehe
mobiili
Vuokki
Alanne
Yläkianta
Kanerva
Alajärvi-Oilola
Hyryns.-Ristij. ka., viehe
Suomussalmen ka., viehe
Suomussalmen ka., verkot
MH, Suomussalmi, viehe
MH, Suomussalmi, verkot
Yhteensä
Lupia
kpl
248
467
249
107
98
213
193
69
38
207
114
227
ei myyty
196
205
ks. teksti
591
3222
Otanta
kpl
%
124
156
125
80
80
99
80
40
38
99
80
114
90
95
188
1488
4.2
Iijärvi
4.2.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
50,0
33,4
50,2
74,8
81,6
46,5
41,5
58,0
100,0
47,8
70,2
50,2
45,9
46,3
31,8
46,2
Poistuma
kpl
Lopullinen
otanta kpl
13
26
13
7
12
2
1
1
1
10
6
4
1
4
2
103
111
130
112
73
68
97
79
39
37
89
74
110
89
91
186
1385
Palautus
kpl
%
Kalastaa
kpl
%
85
95
67
55
48
55
39
33
25
64
59
69
65
71
142
972
31
77
42
54
38
52
38
23
21
53
57
33
60
54
43
676
76,6
73,1
59,8
75,3
70,6
56,7
49,4
84,6
67,6
71,9
79,7
62,7
73,0
78,0
76,3
70,2
36,5
81,1
62,7
98,2
79,2
94,5
97,4
69,7
84,0
82,8
96,6
47,8
92,3
76,1
30,3
69,5
Iijärven alue kattaa Iijärven, Ristijärven sekä Emäjoen Leppikosken ja Seitenoikean
voimalaitosten välisellä alueella. Iijärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 336 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen keskimäärin
1,6-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 550.
Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 40 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa pilkki- ja verkkokalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli kalatalousyhteisöstä riippuen 28-37 päivää (taulukko 25). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >40 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 35-76 päivää vuoden aikana (taulukko 25). Muikkuverkkojen käyttö oli
vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 5-20 kertaa kesän aikana.
Copyright © Pöyry Finland Oy
34
Taulukko 25 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin
Iijärvellä v. 2014.
Kalastuspäiviä/kalastaja
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
4.2.2
Ristijärven ok.
28
Paltamo 2 ok.
37
5
70
35
10
20
5
11
7
76
11
11
8
Pyydykset ja saalis
Kalastus Iijärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti
50 % ja katiskoilla 46 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 63 % ja heittovapakalastusta
31 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä
keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä noin 870 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 40
mm:n verkkoja oli reilut 80 % ja muikkuverkkoja 9 % (taulukko 26). Katiskoja oli käytössä noin 350 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 190 moottoriveneellä ja 40 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 820 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin
samoja vapoja.
Taulukko 26 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v. 2014.
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Lippo/haavi
Mato-onget
Pilkkionget
Ristijärven ok.
80
25
439
238
118
455
49
98
142
92
Paltamo 2 ok.
18
27
278
115
24
158
16
81
3
41
44
Yhteensä
80
18
52
717
353
142
613
65
179
3
183
136
Kokonaissaalis oli v. 2014 Iijärvellä 26,8 t, josta kuhaa oli 29 %, haukea 24 %, ahventa
20 % ja lahnaa 14 % (taulukko 27). Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin särkeä,
madetta ja siikaa. Muikkua ja taimenta saatiin vain vähän eli 70-120 kg. Kokonaissaaliista 72 % saatiin Ristijärven osakaskunnan alueelta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin hyvä eli keskimäärin 80 kg.
Copyright © Pöyry Finland Oy
35
Taulukko 27 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v. 2014.
Muikku
Siika
Taimen
Kirjolohi
Harjus
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Lahna
Säyne
Särki
Yhteensä
kg/talous
4.2.3
Ristijärven ok.
Paltamo 2 ok.
34
295
123
25
12
4164
4251
5520
627
2549
5
1661
19266
78
36
140
3
2259
1015
2111
673
1173
78
7488
83
Yhteensä
kg
%
70
0,3
435
1,6
126
0,5
25
0,1
12
0,0
6423
24,0
5266
19,7
7631
28,5
1300
4,9
3722
13,9
5
0,0
1739
6,5
26754
100,0
80
-
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 78 kommentoi Iijärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kolmannes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Iijärvellä ole (taulukko 28). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin pyydysten likaantumista, jota
kommentoi 45 % kalastajista. Vesistön säännnöstelyä ja heikkoa saalista kommentoi
kolmannes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 3 % kalastajista.
Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa muikun ja taimenen vähyyttä. Muita kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhakanta vahva, kuhia liikaa, kuhaa heikosti edellisvuosiin verrattuna, kuha pientä, lahnaa liikaa, särkikalat vallanneet
järven, lohikalaistutuksia lisää.
Taulukko 28 Kalastajien (n = 78) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Iijärvellä v.
2014. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
Copyright © Pöyry Finland Oy
%
33
4
45
18
3
32
32
12
6
14
36
4.3
Iso-Pyhäntäjärvi
4.3.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
Iso-Pyhäntäjärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 133 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,7 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä
noin 230.
Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 41 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa pilkki- ja verkkokalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli 36 päivää (taulukko 29). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä
pyydyksiä olivat harvat # >40 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 68 päivää
vuoden aikana (taulukko 30). Muikkuverkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 13-14 kertaa kesän aikana.
Taulukko 29 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin
Iso-Pyhäntäjärvellä v. 2014. Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu IsoPyhäntäjärvellä v. 2014.
Kalastuspäiviä/kalastaja
Muikkuverkot
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
Ristijärven ok.
36
5
5
68
14
13
49*
*vain 1 kalastajan tiedot
4.3.2
Pyydykset ja saalis
Kalastus Iso-Pyhäntäjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 52 % ja katiskoilla 59 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 60 % ja heittovapakalastusta 40 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja
määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin
liitteessä 5.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä noin 270 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 40
mm:n verkkoja oli vajaa 90 % ja muikkuverkkoja 7 % (taulukko 30). Katiskoja oli käytössä noin 130 kpl ja rantarysiä muutama kpl. Vetouistelua harjoitettiin 84 moottoriveneellä ja 25 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 350
kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja.
Copyright © Pöyry Finland Oy
37
Taulukko 30 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä
v. 2014. Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso-Pyhäntäjärvellä v. 2014.
Muikkuverkot
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Rantarysät
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Mato-onget
Pilkkionget
Ristijärven ok.
20
10
237
126
5
34
277
34
89
38
39
Kokonaissaalis oli v. 2014 Iso-Pyhäntäjärvellä 9,0 t, josta kuhaa oli 32 %, haukea 31 %
ja ahventa 27 % (taulukko 31). Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta ja
särkeä. Siikaa saatiin vain vähän eli noin 110 kg. Muikkua ja taimenta saatiin vain hiukan. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 68 kg.
Taulukko 31 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v. 2014.
Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso-Pyhäntäjärvellä v. 2014.
Muikku
Siika
Taimen
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Särki
Yhteensä
kg/talous
4.3.3
Ristijärven ok.
kg
%
59
0,7
112
1,2
5
0,1
2400
26,6
2825
31,3
2916
32,3
417
4,6
301
3,3
9035
100,0
68
-
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 23 kommentoi Iso-Pyhäntäjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastajista 17 % arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei IsoPyhäntäjärvellä ole (taulukko 32). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin vesistön säännöstelyä, heikkoa saalista ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi 30-39 %
kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 4 % kalastajista.
Vapaamuotoisia yksittäisiä kommentteja olivat Iso-Pyhäntäjärvellä mm. seuraavat: ojitus pilannut latvavesien kutupaikat, istutettava siikaa ja taimenta eli muuta kuin kuhaa,
kuhaa tuli heikosti, taimenta ei enää ole.
Copyright © Pöyry Finland Oy
38
Taulukko 32 Kalastajien (n = 23) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä IsoPyhäntäjärvellä v. 2014. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
%
17
9
30
4
4
39
35
17
9
4
4.4
Hyrynjärvi
4.4.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
Hyrynjärven alue kattaa Hyrynjärven sekä Emäjoen Seitenoikean voimalaitoksen ja Hyrynsalmen kunnanrajan välisellä alueella. Hyrynjärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 261 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,6 henkilöä,
joten kalastajia oli siten yhteensä noin 420. Kalastus keskittyi selvästi Hyrynjärven alueelle, jolla kalasti 95 % kalastajista. Emäjoella kalasti viidennes ja Seitenoikealla kymmenesosa kalastajista.
Kalastus painottui selvästi kesään kesä-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 38 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli molempien osakaskuntien alueella 34 päivää (taulukko 33). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti
verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >40 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 1,5-2 kuukautta vuoden aikana (taulukko 33). Muikkuverkoilla
kalastettiin keskimäärin 10 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 8-30 kertaa kesän aikana.
Taulukko 33 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin
Hyrynjärvellä v. 2014.
Kalastuspäiviä/kalastaja
Muikkuverkot
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
Copyright © Pöyry Finland Oy
Salmen ok.
34
Hoikan ok.
34
8
1
65
24
17
30
12
9
48
18
24
8
39
4.4.2
Pyydykset ja saalis
Kalastus Hyrynjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 64 % ja katiskoilla 23 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 55 % ja heittovapakalastusta 18 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä noin 900 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 40
mm:n verkkoja oli 62 % ja muikkuverkkoja 28 % (taulukko 34). Katiskoja oli käytössä
noin 90 kpl. Nuottausta kokeiltiin parilla nuotalla. Vetouistelua harjoitettiin 120 moottoriveneellä ja 25 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin
450 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja.
Taulukko 34 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v.
2014.
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Nuotta
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Mato-onget
Pilkkionget
Salmen ok.
113
4
15
304
53
1
34
231
35
114
25
53
Hoikan ok.
139
18
54
246
40
1
16
124
14
46
28
42
Yhteensä
252
22
69
549
94
2
50
355
49
160
52
95
Kokonaissaalis oli v. 2014 Hyrynjärvellä 20,2 t, josta kuhaa oli 41 %, haukea 28 % ja
ahventa 12 % (taulukko 35). Muikun osuus kokonaissaalista oli 5 % ja siian vastaavasti
2 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, lahnaa ja särkeä. Taimensaalis oli pieni eli noin 260 kg. Vähäisestä kirjolohisaaliista osa voi olla peräsin jokialueiden pyynnistä. Kokonaissaaliista kaksi kolmannesta saatiin Salmen osakaskunnan alueelta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin
hyvä eli keskimäärin 77 kg.
Copyright © Pöyry Finland Oy
40
Taulukko 35 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v. 2014.
Muikku
Siika
Taimen
Kirjolohi
Harjus
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Lahna
Säyne
Särki
Yhteensä
kg/talous
4.4.3
Salmen ok.
Hoikan ok.
542
176
237
76
7
4257
1779
5272
473
229
23
486
13558
87
500
264
25
10
1439
624
2999
266
271
10
194
6602
63
Yhteensä
kg
%
1042
5,2
440
2,2
263
1,3
76
0,4
17
0,1
5696
28,3
2402
11,9
8271
41,0
740
3,7
500
2,5
33
0,2
680
3,4
20160
100,0
77
-
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 83 kommentoi Hyrynjärvellä kalastusta haittaavia
tekijöitä. Neljännes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Hyrynjärvellä ole
(taulukko 36). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista,
heikkoa saalista ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi 39-48 % kalastajista. Kalojen
makuvirheistä oli vain yksittäinen kommentti.
Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa heikkoa muikku-, siika- ja
taimenkantaa sekä liiallista kuhakantaa. Kuhan arvioitiin heikentävän liikaa muikkukantaa. Lähinnä yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhakanta heikentynyt, istutettava siikaa ja taimenta, hauessa ja siiassa paljon haukimatoja, verkkokalastusta säädeltävä enemmän, pohjassa uppopuita, talvella vesi jäällä, verkot haittana/verkkojen huono merkintä.
Taulukko 36 Kalastajien (n = 83) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä
Hyrynjärvellä v. 2014. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
Copyright © Pöyry Finland Oy
%
25
7
48
8
1
39
45
12
4
14
41
4.5
Mikitänjärvi
4.5.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
Mikitänjärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 31 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa
osallistui taloudesta keskimäärin 1,3 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin
40.
Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastus oli vähäistä; sitä harjoitti tammi-huhtikuussa 13 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli 27 päivää (taulukko 37). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat
harvat # >40 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 27 päivää vuoden aikana (taulukko 37). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 11 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 8-11 kertaa kesän aikana.
Taulukko 37 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) Mikitänjärvellä v. 2014.
Moision-Luvan ok.
4.5.2
Kalastuspäiviä/kalastaja
27
Muikkuverkot
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
11
10
27
8
11
10
Pyydykset ja saalis
Kalastus Mikitänjärvellä oli pääasiassa verkko-, katiska- ja vapakalastusta. Verkoilla
kalasti 73 % ja katiskoilla 60 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 47 % ja heittovapakalastusta 13 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty liitteessä 5.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä noin 80 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 40
mm:n verkkoja oli vajaa 60 % ja muikkuverkkoja vajaa viidennes (taulukko 38). Katiskoja oli käytössä noin 50 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 12 moottoriveneellä ja 2 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 50 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään
osin samoja vapoja.
Taulukko 38 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Mikitänjärvellä v. 2014.
Muikkuverkot
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Mato-onget
Pilkkionget
Copyright © Pöyry Finland Oy
Moision-Luvan ok.
14
19
45
48
4
46
2
8
6
42
Kokonaissaalis oli v. 2014 Mikitänjärvellä 1,8 t, josta ahventa oli yli puolet eli 58 %,
kuhaa 23 % ja haukea 11 % (taulukko 39). Muikkua ja siikaa saatiin vähän eli 40-50 kg
ja taimenta vain satunnaisesti. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne
huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 57 kg.
Taulukko 39 Kokonaissaalis (kg) Mikitänjärvellä v. 2014.
Muikku
Siika
Taimen
Hauki
Ahven
Kuha
Särki
Yhteensä
kg/talous
4.5.3
Moision-Luvan ok.
kg
%
47
2,7
36
2,1
4
0,2
193
11,0
1027
58,4
403
22,9
48
2,7
1759
100,0
57
-
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 13 kommentoi Mikitänjärvellä kalastusta haittaavia
tekijöitä. Mikitänjärvellä kalastusta haittaavat tekijät eivät olleet kovin voimakkaita, sillä yli puolet kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko
40). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista ja heikkoa
saalista, joita kommentoi 23-38 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä tai vesistön säännöstelyä ei kommentoinut kukaan.
Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin vahvaa kuhakantaa, jonka epäiltiin
olevan syynä heikkoihin muikku- ja siikakantoihin. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: tehtävä siika- ja taimenistutuksia - ei kuhaistutuksia, turvesuolta
tulee järveen humusta.
Taulukko 40 Kalastajien (n = 13) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä
Mikitänjärvellä v. 2014. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
Copyright © Pöyry Finland Oy
%
54
15
38
23
-
43
4.6
Luvan- ja Niemelänjärvi
4.6.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
Luvan- ja Niemelänjärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 97 taloutta. Kalastukseen jossakin
muodossa osallistui taloudesta keskimäärin noin 2 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä vajaa 200. Reitin koskialueilla kalasti lisäksi vavoilla 339 kalastajaa.
Kalastus painottui Luvan- ja Niemelänjärvellä selvästi kesään kesä-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 34 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko- ja
pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli Luvan- ja Niemelänjärvellä 32 päivää
(taulukko 41). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti
verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >40 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 25 päivää vuoden aikana (taulukko 41). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 7 päivää kesän aikana. Muiden verkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 6-14 kertaa kesän aikana.
Koskialueilla kalastettiin heittovavoilla keskimäärin 5 kertaa kesän aikana (taulukko
41).
Taulukko 41 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) Luvan- ja
Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v. 2014.
Kalastuspäiviä/kalastaja
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
4.6.2
Moision-Luvan ok.
Luvan- ja Niemelänjärvi Koskikalastajat
32
5
7
1
4
25
8
14
6
5
7
5
Pyydykset ja saalis
Kalastus Luvan- ja Niemelänjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta.
Verkoilla kalasti 54 % ja katiskoilla 49 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 66 % ja
heittovapakalastusta 54 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien
osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty liitteessä 5.
Koskialueilla kalastettiin käytännössä vain heitto- ja perhovavoilla.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä Luvan- ja Niemelänjärvellä noin 240 verkkoa, joista
harvoja solmuväliltään yli 40 mm:n verkkoja oli 72 % ja muikkuverkkoja 6 % (taulukko
42). Katiskoja oli käytössä noin 90 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 54 moottoriveneellä ja
10 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 170 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja.
Koskialueilla oli käytössä noin 340 heittovapaa, joista osa oli myös perhovapoja (taulukko 42). Koskikalastajien vetouisteluvapoja käytettiin ilmeisesti vain järvillä.
Copyright © Pöyry Finland Oy
44
Taulukko 42 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin
koskialueilla v. 2014.
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Nuotta
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Mato-onget
Pilkkionget
Luvan- ja Niemelänj.
14
15
38
172
92
1
64
93
16
29
45
63
Koskialueet
339
51
18
9
13
Yhteensä
14
15
38
172
92
1
403
144
34
29
54
76
Kokonaissaalis oli v. 2014 Luvan- ja Niemeläjärvellä 6,6 t, josta kuhaa oli 40 %, ahventa sekä särkeä molempia 23 % ja haukea 12 % (taulukko 43). Muikkua, siikaa ja taimenta saatiin vain hiukan eli 10-55 kg kutakin. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 68 kg. Yksi kalastaja ilmoitti
saaneensa 85 rapua ja toinen kalastaja muutaman ravun.
Luvan reitin koskialueilta kokonaissaalis oli noin 2,1 t, josta vajaa 40 % oli taimenta
(taulukko 43). Koskialueet ovat istutuksin hoidettuja kohteita. Haukea ja ahventa oli 1626 % kokonaissaaliista. Koskilta saatiin harjusta yhteensä 43 kg. Kalastajakohtainen
saalis oli pieni eli keskimäärin 6 kg/kalastaja. Kokonaan ilman saalista jäi koskikalastajista reilu kolmannes.
Taulukko 43 Kokonaissaalis (kg) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v.
2014.
Muikku
Siika
Taimen
Kirjolohi
Harjus
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Säyne
Särki
Seipi
Yhteensä
kg/talous
Luvan- ja Niemelänj.
kg
%
33
0,5
10
0,2
55
0,8
2
0,0
800
12,1
1494
22,5
2618
39,5
71
1,1
2
0,0
1544
23,3
6629
100,0
68
-
Copyright © Pöyry Finland Oy
Koskialueet
kg
%
805
37,5
109
5,1
43
2,0
558
26,0
332
15,5
255
11,9
2
0,1
41
1,9
2
0,1
2147
100,0
6
-
Yhteensä
kg
%
33
0,4
10
0,1
859
9,8
109
1,2
45
0,5
1358
15,5
1826
20,8
2873
32,7
71
0,8
4
0,0
1585
18,1
2
0,0
8776
100,0
20
-
45
4.6.3
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 33 kommentoi Luvan- ja Niemelänjärvellä ja 61
koskialueilla kalastusta haittaavia tekijöitä. Luvan- ja Niemelänjärvellä vajaa kolmannes
kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 44). Kalastusta
eniten haittaavina tekijöinä pidettiin heikkoa saalista ja pyydysten likaantumista, joita
kommentoi 45-52 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä ja vesistön säänöstelyä kommentoi vain 3 % kalastajista. Luvan reitin koskialueilla kalastusta haittaavat tekijät eivät
olleet kovin voimakkaita, sillä puolet kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei
koskialueilla ole (taulukko 44). Vajaa puolet kalastajista kommentoi heikkoa saalista.
Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Luvan- ja Niemelänjärvellä pääasiassa
muikun ja siian vähyyttä. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: alikalastettu ja kuhaa on liikaa, kuha syö kaikki muut kalat, istutettava lisää siikaa ja taimenta,
huonot reitit ja laavualue huonosti hoidettu.
Koskialueilla vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin taimenen 60 cm alamittaa
liian suureksi. Muutamat halusivat tilalle kirjolohta, jotta voisi edelleen kalastaa. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: istutusten jälkeen ryöstöpyyntiä, kosket
täynnä haukia kesällä, taimenistutuksia, kirjolohi-isutuksia, ei kirjolohi-istutuksia, kalat
alamittaisia, hyvät puitteet, kalliit luvat, monta lupaa pienelle alueelle, runsaasti kalastajia, rantapusikot, turvesuon kuormitus.
Taulukko 44 Kalastajien (n = vastaajien määrä) kommentit kalastusta haittaavista
tekijöistä Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v. 2014. (% kalastajista
ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
Luvan- ja Niemelänj.
(n=33)
30
6
45
9
3
3
52
15
15
18
4.7
Vuokkijärvi
4.7.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
Koskialueet
(n=61)
51
2
2
3
2
3
43
8
2
8
Vuokkijärven alue kattaa Vuokki-, Parva-, Alanteen- ja Kylmäjärven. Metsähallituksen
vieheluvalla kalastaneiden tiedot ovat Vuokijärvellä vuodelta 2009 (ks. kohta 4.1).
Vuokkijärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 262 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa
osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen keskimäärin 1,4-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 420.
Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Muista kuin vain vieheluvan lunastaneista talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 41 % kalastajista. Talvikalastajat
Copyright © Pöyry Finland Oy
46
olivat pääasiassa verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli otantajoukosta riippuen 18-38 päivää, metsähallituksen luvilla kalastaneilla kuitenkin vain noin
10 päivää (taulukko 45). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli
huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >40 mm:n
verkot, joilla kalastettiin otantajoukosta riippuen keskimäärin 10-24 päivää vuoden aikana (taulukko 45). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 6 päivää kesän aikana.
Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 2-18 kertaa kesän aikana.
Taulukko 45 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin
Vuokkijärvellä v. 2014.
Vuokin ok. Alanteen ok.
4.7.2
Kalastuspäiviä/kalastaja
38
20
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
6
16
24
7
17
10
5
24
9
18
-
Suomussalmen ka.
Verkkol.
Viehel.
28
18
24
15
8
8
18
2
Metsähallitus
Verkkol.
Viehel.
8
11
6
10
8
5
5
11
10
Pyydykset ja saalis
Kalastus Vuokkijärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 35 % ja katiskoilla 25 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 67 % ja heittovapakalastusta 19 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä noin 430 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 40
mm:n verkkoja oli 84 % ja muikkuverkkoja 8 % (taulukko 46). Katiskoja oli käytössä
noin 110 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 150 moottoriveneellä ja 30 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 610 kpl. Vapojen laskennallinen
määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja
vapoja.
Taulukko 46 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v.
2014.
Vuokin ok.
Muikkuverkot
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Mato-onget
Pilkkionget
Copyright © Pöyry Finland Oy
21
28
178
50
12
50
12
57
27
50
Alanteen ok.
Suomussalmen ka.
Metsähallitus
Yhteensä
Alanne Vuokki Verkkol.
Viehel. Verkkol. Viehel.
12
33
3
3
34
26
145
8
358
8
7
18
25
108
8
2
9
6
52
88
63
21
15
130
33
170
482
2
6
6
8
9
43
8
24
41
130
5
5
12
48
9
3
6
68
47
Kokonaissaalis oli v. 2014 Vuokkijärvellä 15,1 t, josta haukea oli 42 %, kuhaa 28 % ja
ahventa 20 % (taulukko 47). Siikaa saatiin vähän eli 4 % kokonaissaaliista Muita merkittäviä saalislajeja olivat made ja särki. Muikkua ja taimenta saatiin vain satunnaisesti.
Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 58 kg.
Taulukko 47 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v. 2014.
Vuokin ok.
Muikku
Siika
Taimen
Järvilohi
Harjus
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Säyne
Särki
Yhteensä
kg/talous
4.7.3
3
149
23
6
2126
1503
1944
473
42
280
6549
136
Alanteen ok.
Suomussalmen ka.
Metsähallitus
Alanne Vuokki Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel.
2
50
364
8
3
2
867
101
436
1967
214
611
494
86
435
122
208
108
359
103
638
763
170
237
51
21
46
84
4
1866
290
1982
2853
606
956
81
32
94
68
18
11
Yhteensä
kg
%
5
0,0
571
3,8
26
0,2
6
0,0
2
0,0
6320
41,8
2955
19,6
4215
27,9
544
3,6
42
0,3
414
2,7
15103 100,0
58
-
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 59 kommentoi Vuokkijärvellä kalastusta haittaavia
tekijöitä. Vuokijärvellä viidennes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 48). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin selvästi vesistön
säännöstelyä, jota kommentoi 73 % kalastajista. Pyydysten likaantumista kommentoi 42
% kalastajista. Veden heikkoa laatua, heikkoa saalista ja vesistön liettymistä kommentoi
viidennes-neljännes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 7 % kalastajista.
Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa turvelauttojen aiheuttamia
haittoja sekä muikun ja siian vähyyttä ja kuhakannan liiallista vahvuutta; kuhan epäiltiin
syövän muikun ja siian poikaset. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat:
merkitsemättömät verkot haittana, pohjassa uppopuita/kantoja/risuja, kalaa runsaasti ja
kalastajia vähän, ammattikalastus vähentää saalista, ei kuhaistutuksia, vettä jäällä, Alanteen kalankasvatuslaitos kuormittaa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
48
Taulukko 48 Kalastajien (n = 59) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä
Vuokkijärvellä v. 2014. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
%
20
22
42
7
7
73
27
22
10
7
4.8
Kiantajärvi
4.8.1
Kalastajamäärä ja kalastusaika
Kiantajärven alue kattaa Kianta- ja Juntusjärven sekä niiden lahdet. Metsähallituksen
vieheluvalla kalastaneiden tiedot ovat Kiantajärvellä vuodelta 2009 (ks. kohta 4.1).
Kiantajärvellä kalasti v. 2014 yhteensä 1171 taloutta, joista vajaa kolmannes kalasti vavoilla metsähallituksen vieheluvalla. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen viehekalastajia lukuun ottamatta keskimäärin 1,5-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 1600.
Kalastus painottui selvästi kesään touko-lokakuulle. Vain viehekalastusluvan lunastaneita lukuun ottamatta talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 47 % kalastajista.
Talvikalastajat olivat verkko-, pilkki- ja koukkukalastajia. Keskimääräinen kalastusaika
oli vain viehekalastusluvan lunastaneilla 14-18 päivää ja muilla 27-41 päivää (taulukko
49). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >40 mm:n verkot, joilla kalastettiin
otantajoukosta riippuen keskimäärin 26-88 päivää vuoden aikana (taulukko 49). Välikoon siikaverkoilla (# 34-40 mm) kalastettiin keskimäärin 16-44 päivää vuoden aikana
ja muikkuverkoilla 6-15 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 5-15 kertaa kesän aikana.
Taulukko 49 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri
pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin
Kiantajärvellä v. 2014.
Kalastuspäiviä/kalastaja
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Heittovavat
Vetouistelu, moottorivene
Vetouistelu, soutuvene
Copyright © Pöyry Finland Oy
Ylikiannan
ok.
35
Kanervan
ok.
27
AlajärviOilolan. ok.
31
8
2
20
28
12
11
11
11
15
18
26
8
11
10
6
13
23
88
11
13
6
Suomussalmen ka.
Verkkol. Viehel.
41
18
12
48
44
56
10
12
6
5
15
10
Metsähallitus
Verkkol. Viehel.
36
14
15
16
52
6
9
8
10
11
6
49
4.8.2
Pyydykset ja saalis
Kalastus Kiantajärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 46 % ja katiskoilla 19 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 65 % ja heittovapakalastusta 27 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5.
Kalastajilla oli v. 2014 käytössä noin 4000 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 40
mm:n verkkoja oli 42 %, välikoon siikaverkkoja (# 34-40 mm) 19 % ja muikkuverkkoja
38 % (taulukko 50). Katiskoja oli käytössä noin 420 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin
600 moottoriveneellä ja 200 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 3200 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri
vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Pyynti yhdellä nuotalla oli pienimuotoista kokeilua.
Taulukko 50 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v.
2014.
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Nuotta
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Mato-onget
Pilkkionget
Yläkiannan
ok.
334
10
233
474
141
57
213
38
174
62
126
Kanervan
ok.
296
26
116
254
64
18
151
13
116
25
60
Alajärvi- Suomussalmen ka.
Oilolan ok. Verkkol. Viehel.
135
442
11
18
62
251
136
399
34
105
1
33
28
40
119
152
736
36
16
63
100
152
37
21
43
52
-
Metsähallitus
Verkkol. Viehel.
301
99
404
78
25
151
190
979
28
151
301
30
65
-
Yhteensä
1508
65
761
1668
421
1
352
2541
346
844
175
346
Kokonaissaalis oli v. 2014 Kiantajärvellä 66,9 t, josta haukea oli 28 %, ahventa 22 %,
kuhaa ja muikkua molempia 15 % ja siikaa 9 % (taulukko 51). Taimenta saatiin 1,2 t eli
2 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, särkeä ja
harjusta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 57 kg. Viehekalastusluvan lunastaneilla keskimääräinen saalis oli 20-45 kg ja muilla merkittävästi korkeampi eli enimmäkseen tasoa 70-120 kg.
Copyright © Pöyry Finland Oy
50
Taulukko 51 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v. 2014.
Muikku
Siika
Taimen
Järvilohi
Kirjolohi
Harjus
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Lahna
Säyne
Särki
Seipi
Kuore
Yhteensä
kg/talous
4.8.3
Yläkiannan
ok.
2324
1233
136
3
16
3246
3847
1370
1018
46
456
13696
80
Kanervan
ok.
2014
502
35
14
1487
974
1587
420
187
2
7223
66
AlajärviOilolan ok.
473
371
76
1
1381
1512
520
275
237
3
4850
44
Suomussalmen ka.
Verkkol. Viehel.
3740
3014
108
92
14
7
12
3
3
3026
3434
2636
1629
3149
1140
948
352
2
22
17027
6306
126
45
Metsähallitus
Verkkol. Viehel.
1633
716
104
68
712
33
26
410
2477
3632
2608
1555
1653
650
1148
88
267
10659
7123
73
20
Yhteensä
kg
%
10185
15,2
5941
8,9
1228
1,8
55
0,1
55
0,1
433
0,6
18684
27,9
14762
22,1
10070
15,1
3810
5,7
187
0,3
134
0,2
1312
2,0
5
0,0
24
0,0
66885
100,0
57
-
Kalastusta haittaavat tekijät
Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä
valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 248 kommentoi Kiantajärvellä kalastusta haittaavia
tekijöitä. Kiantajärvellä neljännes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 52). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin vesistön säännöstelyä ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi puolet kalastajista. Heikkoa saalista kommentoi 36 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti.
Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa taimenkannan heikkoutta/romahtamista, taimenen 60 cm alamittaa liian suurena, siikakannan heikkoutta ja
säännöstelyn aiheuttamaa veden nousua jäälle. Lähinnä yksittäisiä kommentteja/muutamia kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhaa liikaa/kuhaistutukset lopetettava, hauki-, kuha- ja muikkukannat hyviä, liikaa haukea, muikkukanta heikentynyt
– onko syynä kuha, verkkojen silmäkokorajoitukset ja alamitat turhia, isorysäpyyntiä
liikaa, kova virtaus kerää verkoihin uppopuita ja risuja, uppopuita ja kantoja joka puolella, säännöstely muuttaa rantaviivaa alituisesti/rannat sortuvat, maatalous kuormittaa
Ylä-Kiannalla, esteverkko Emäjokeen, tehtävä hoitokalastusta, istutettava enemmän lohikaloja, verkkojen huono merkintä, liikaa verkkokalastusta, trooli vetää siian poikaset.
Copyright © Pöyry Finland Oy
51
Taulukko 52 Kalastajien (n = 248) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä
Kiantajärvellä v. 2014. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).
Kalastushaitta
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Pyydysten likaantuminen
Särkikalojen runsaus
Kalojen makuvirheet
Vesistön säännöstely
Heikko saalis
Vesistön liettyminen
Vesikasvien runsaus
Metsäojituksen kuormitus
4.9
%
26
7
48
5
1
51
36
9
3
7
Ammattikalastus
Kiantajärvellä harjoitti v. 2014 ammattimaista kalastusta 3 kalastajaa harvoilla verkoilla, isorysillä, nuotalla ja troolilla. Vuokkijärvellä ammattimaista kalastusta harjoitti 1
kalastaja verkoilla ja katiskoilla. Ammattikalastajilla oli käytössä noin 300 harvaa verkkoa ja 130 katiskaa (taulukko 53). Lisäksi käytössä oli 4 isorysää sekä 1 nuotta ja trooli.
Kokonaissaalis oli 73,2 t, josta muikkua oli 54 %, kuhaa 16 % sekä haukea ja ahventa
molempia noin 10 % (taulukko 54). Siian osuus kokonaissaaliista oli vain 5 %. Kolme
neljännestä kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä. Kiantajärvellä muikun osuus kokonaissaaliista oli 70 % ja loput käytännössä kuhaa, haukea, siikaa ja madetta. Vuokkijärvellä saalis oli pääasiassa verkoilla pyydettyä kuhaa ja katiskoilla pyydettyä ahventa;
molempien osuus kokonaissaaliista oli vajaa kolmannes. Hauen osuus oli Vuokkijärvellä viidennes ja mateen osuus kymmenesosa kokonaissaaliista. Siikasaalis Vuokkijärvestä oli vähäinen. Kalastajakohtainen saalis oli molemmilla järvellä keskimäärin noin 18 t.
Taulukko 53 Ammattikalastajien käytössä olleet pyydykset (kpl) Vuokki- ja Kiantajärvellä
v. 2014.
Muikkuverkot
Verkot # >40 mm
Katiskat
Isorysät
Nuotta
Trooli
Vuokkijärvi
150
130
-
Copyright © Pöyry Finland Oy
Kiantajärvi
5
160
4
1
1
Yhteensä
5
310
130
4
1
1
52
Taulukko 54 Ammattikalastajien kokonaissaalis (kg) Vuokki- ja Kiantajärvellä v. 2014.
Muikku
Siika
Taimen
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Säyne
Särki
Yhteensä
kg/kalastaja
4.10
Vuokkijärvi
Kiantajärvi
kg
%
kg
%
0,0 39282
71,0
249
1,4 3050
5,5
3
0,0
3
0,0
3713
20,7 3747
6,8
5554
31,0
392
0,7
5771
32,2 5789
10,5
2026
11,3 3045
5,5
45
0,3
560
3,1
17921
100,0 55308
100,0
17921
- 18436
-
Yhteensä
kg
%
39282
53,6
3299
4,5
6
0,0
7460
10,2
5946
8,1
11560
15,8
5071
6,9
45
0,1
560
0,8
73229
100,0
18307
-
Kalastustiedustelun kokonaistulokset
Hyrynsalmen reitin järvillä kalasti v. 2014 yhteensä vajaa 2300 taloutta (taulukko 55).
Käytännössä talouksien määrä on hiukan pienempi, sillä lähinnä vapakalastuslupia ostetaan joissakin tapauksissa useampia taloutta kohden. Kalastajista puolet (51 %) kalasti
Kiantajärvellä. Kiantajärvi on suosittu vetouistelukohde. Kiantajärvellä viehekalastusta
harjoittavien määrä oli reilu viidennes koko reitin kalastavien talouksien kokonaismäärästä. Ammattimaista kalastusta harjoitti Vuokkijärvellä ja Kiantajärvellä 4 taloutta.
Taulukko 55 Kotitarvekalastajien talouksien määrä järvittäin Hyrynsalmen reitillä v. 2009.
Iijärvi
336
Iso-Pyhäntä
133
Hyry
261
Mikitä
31
Luva-Niemelä*
97
Vuokki
262
Kianta
1171
Yhteensä
2291
*lisäksi koskikalastajia 339
Kotitarvekalastajilla oli käytössä v. 2014 yhteensä noin 6800 verkkoa, joista reilu puolet
oli harvoja (# > 40 mm) verkkoja (taulukko 56). Välikoon siikaverkkoja (# 34-40 mm)
ja muikkuverkkoja käytettiin aktiivisesti Kiantajärvellä. Muikkuverkkoja käytettiin kohtalaisen paljon myös Hyrynjärvellä. Katiskoja oli käytössä noin 1200 kpl. Pyynti muutamalla rantarysällä ja nuotalla oli pienimuotoista kotitarvekalastusta. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 5700 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin
verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja.
Ammattikalastajilla oli käytössä noin 300 harvaa verkkoa ja 130 katiskaa. Lisäksi heillä
oli käytössä 4 isorysää sekä 1 nuotta ja trooli.
Copyright © Pöyry Finland Oy
53
Taulukko 56 Kotitarvekalastajien käytössä olleet pyydykset (kpl) järvittäin Hyrynsalmen
reitillä v. 2014.
Iijärvi Iso-Pyhäntä
80
20
18
52
10
717
237
353
126
5
142
34
613
277
65
34
179
89
3
183
38
Pilkkionget
136
39
*ei sisällä koskikalastusta
Muikkuverkot
Verkot # 27-33 mm
Verkot # 34-40 mm
Verkot # >40 mm
Katiskat
Rantarysät
Nuotta
Heittovavat
Vavat (moottoriuistelu)
Vavat (soutuvene)
Koukut
Lippo/haavi
Mato-onget
Hyry Mikitä
252
14
22
69
19
549
45
94
48
2
50
4
355
46
49
2
160
52
8
95
6
Luva-Niemelä* Vuokki Kianta
14
33 1508
15
65
38
34
761
172
358 1668
92
108
421
1
1
64
88
352
93
482 2541
16
43
346
29
130
844
45
48
175
63
68
346
Yhteensä
1922
120
983
3746
1242
5
4
735
4407
554
1431
3
550
753
Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 2014 oli noin 146 t, josta haukea oli 28 %, kuhaa
25 % ja ahventa 21 % (taulukko 57). Siian ja muikun osuus kokonaissaalista oli 5-8 %.
Muikusta 89 % sekä siiasta ja taimenesta 72-79 % saatiin Kiantajärvestä. Taimensaalis
oli kokonaisuudessaan pieni (1,7 t) eli 1 % kokonaissaaliista. Kirjolohesta osa voi olla
kalastettu jokialueiden istutuskohteista. Kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä 46 %,
Iijärvestä 18 % ja Hyrynjärvestä 14 % (kuva 12). Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 64 kg.
Taulukko 57 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (kg) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v.
2014.
Iijärvi Iso-Pyhäntä
Muikku
70
Siika
435
Taimen
126
Järvilohi
Kirjolohi
25
Harjus
12
Hauki
6423
Ahven
5266
Kuha
7631
Made
1300
Lahna
3722
Säyne
5
Särki
1739
Seipi
Kuore
Yhteensä 26754
kg/talous
80
*ei sisällä koskikalastusta
Hyry Mikitä
59 1042
112
440
5
263
76
17
2400 5696
2825 2402
2916 8271
417
740
500
33
301
680
9035 20160
68
77
Copyright © Pöyry Finland Oy
47
36
4
193
1027
403
48
1759
57
Luva-Niemelä* Vuokki Kianta
33
10
55
2
800
1494
2618
71
2
1544
6629
68
5
571
26
6
2
6320
2955
4215
544
42
414
15103
58
10185
5941
1228
55
55
433
18684
14762
10070
3810
187
134
1312
5
24
66885
57
Yhteensä
kg
%
11442
7,8
7545
5,2
1707
1,2
61
0,0
157
0,1
467
0,3
40518
27,7
30731
21,0
36124
24,7
6882
4,7
4409
3,0
216
0,1
6038
4,1
5
0,0
24
0,0
146324
100,0
64
-
54
70000
kg
Muut
Särki
Made
60000
Kuha
50000
Ahven
Hauki
40000
Siika
Muikku
30000
20000
10000
0
Iijärvi
Kuva 12
2014.
Iso-Pyhäntä
Hyry
Mikitä
LuvaNiemelä
Vuokki
Kianta
Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (kg) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v.
Ammattikalastajien kokonaissaalis v. 2014 oli 73,2 t, joten kotitarve- ja ammattikalastajien yhteissaalis Hyrynsalmen reitillä oli noin 220 t (taulukko 58). Saalis oli pääasiassa
muikkua, haukea, kuhaa ja ahventa, joita kutakin oli 17-23 % kokonaissaaliista. Siian ja
mateen osuus kokonaissaaliista oli molemmilla 5 %.
Taulukko 58 Kotitarve- ja ammattikalastajien kokonaissaalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v.
2014.
Muikku
Siika
Taimen
Järvilohi
Kirjolohi
Harjus
Hauki
Ahven
Kuha
Made
Lahna
Säyne
Särki
Seipi
Kuore
Yhteensä
Kotitarvekalastajat
11442
7545
1707
61
157
467
40518
30731
36124
6882
4409
216
6038
5
24
146324
Ammattikalastajat
39282
3299
6
7460
5946
11560
5071
45
560
73229
Yhteensä
kg
50724
10844
1713
61
157
467
47978
36677
47684
11953
4409
261
6598
5
24
219553
%
23,1
4,9
0,8
0,0
0,1
0,2
21,9
16,7
21,7
5,4
2,0
0,1
3,0
0,0
0,0
100,0
Hyrynsalmen reitin järvillä hehtaarikohtainen saalis oli kohtalaisen hyvä eli keskimäärin
8,1 kg/ha (taulukko 59). Saalis oli paras Ii- ja Hyrynjärvellä, joilla se oli tasoa 9-10
kg/ha. Hehtaarikohtainen saalis oli pienin Mikitänjärvellä eli vajaa 3 kg/ha. Vuokki- ja
Copyright © Pöyry Finland Oy
55
Kiantajärvellä ammattikalastuksen saalis nosti hehtaarisaalista; kotitarvekalastuksen
saalis ko. järvillä oli pieni eli tasoa 3-4 kg/ha.
Taulukko 59 Hehtaarikohtainen saalis (kg/ha) Hyrynsalmen reitillä v. 2014.
Kotitarvekalastajat
Ammattikalastajat
Yhteensä
4.11
Iijärvi
9,6
9,6
Iso-Pyhäntä
8,0
8,0
Hyry
8,8
8,8
Mikitä Luva-Niemelä
2,5
6,2
2,5
6,2
Vuokki
2,8
3,3
6,1
Kianta
3,8
3,2
7,0
Keskim.
4,8
3,3
8,1
Vertailu aiempiin tuloksiin
Kotitarvekalastus
Hyrynsalmen reitillä on tehty kalastustiedustelu aiemmin vuosilta 1999, 2003 ja 2009
(Voimalohi Oy 2000, PSV- Maa ja Vesi Oy 2005b, Pöyry Finland Oy 2010a). Vuoden
2003 tiedustelun käytännön toteutus tehtiin Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy:n toimesta ja tulokset raportoitiin PSV- Maa ja Vesi Oy:n toimesta. Tiedustelun menetelmällisten puutteiden vuoksi ko. vuoden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden
vuosien vastaaviin tuloksiin.
Kalastavien talouksien määrä on Hyrynsalmen reitillä kasvanut 2000-luvulla tasolle
2300 kalastavaa taloutta (taulukko 60). Käytännössä talouksien määrä on hiukan pienempi, sillä lähinnä vapakalastuslupia ostetaan joissakin tapauksissa useampia taloutta
kohden. Kalastajien määrän kasvu on keskittynyt lähinnä Kianta- ja Iijärvelle; ko. järvillä vetouistelu on varsin suosittua. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli v. 2014
tarkkailujakson paras ollen noin 10 % suurempi kuin aiemmin keskimäärin (taulukko
60). Verrattuna 1990-luvun lopun tilanteeseen saalis oli kasvanut merkittävästi Ii- ja
Iso-Pyhäntäjärvellä ja vastaavasti vähentynyt Mikitän-, Vuokki- ja Kiantajärvellä. Kokonaissaalin muutoksiin vaikuttavat kalastajamäärien ohella merkittävästi myös kuhakannan voimistuminen ja muikkukantojen vaihtelu sekä kalastuskulttuurin muutokset eli
lähinnä vapakalastuksen suosion kasvu. Paljolti kuhakantojen voimistumisen myötä
myös verkkokalastus on alueella edelleen aktiivista; verkkoja oli käytössä v. 2014 jonkin verran enemmän kuin esimerkiksi v. 2009.
Copyright © Pöyry Finland Oy
56
Taulukko 60 Kotitarvekalastajien määrä (talouksia) ja kokonaissaalis (kg) Hyrynsalmen
reitillä v. 1999-2014.
Kalastavat taloudet
1999
2003
2009
2014
Iijärvi
Iso-Pyhäntä
Hyry
Mikitä
Luva-Niemelä Vuokki
Kianta Yhteensä
199
204
305
336
77
97
129
133
212
313
256
261
90
67
71
31
83
65
123
97
263
241
210
262
754
645
889
1171
1678
1632
1983
2291
9210
12449
25468
26754
3020
3015
7738
9035
18200
27485
20675
20160
7060
4179
5197
1759
8220
5579
7322
6629
20580
21969
11182
15103
71570
43749
48533
66885
137860
118425
126115
146324
Kokonaissaalis
1999
2003
2009
2014
Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis v. 1999-2014 on esitetty taulukossa 61
ja kuvissa 13-14. Muikkusaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Muikkua saatiin
v. 2014 merkittävästi vain Kianta- ja Hyrynjärvestä. Muikun kokonaissaalis oli v. 2014
suurempi kuin v. 2009, mutta edelleen selvästi pienempi kuin sitä ennen. Siikasaalis on
tarkkailujakson aikana alentunut tasaisesti, ja saalis oli v. 2014 tarkkailujakson heikoin.
Siikaa saatiin muikun tapaan merkittävästi vain Kiantajärvestä. Taimensaalis on ollut
koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa 1,5-2,5 t, eikä sen saaliskehityksessä ole tapahtunut yksisuuntaista muutosta. Hauki- ja ahvensaaliissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä; tosin saaliit v. 2014 olivat jonkin verran parempia
kuin aiemmin. Kuhaistutusten onnistuminen 2000-luvulla ja nykyisin todennäköissti
myös luontaisen lisääntymisen onnistuminen näkyvät kuhasaaliin kehityksessä selvästi.
Kuhasaalis on moninkertaistunut 2000-luvulla. Madesaalis on alentunut 2000-luvulla,
mutta v. 2014 saalis oli jälleen lähellä tarkkailujakson keskimääräistä tasoa. Madesaaliseen on voinut merkittävästi vaikuttaa talviaikaisten verkkokalastustapojen muuttuminen. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntisyvyyden osalta, millä voi olla vaikutusta ainakin madesaaliisiin.
Copyright © Pöyry Finland Oy
57
Taulukko 61 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä
v. 1999-2014.
Iijärvi
Iso-Pyhäntä
Hyry
Mikitä
Luva-Niemelä
Vuokki
Kianta
Yhteensä
Muikku kg
1999
2003
650
1 035
60
6 430 11 911
1 610
626
270
103
2 030
3 711
19 500 10 666
30 550 28 052
2009
2014
109
70
10
59
1013
1042
92
47
33
319
5
5774 10185
7 317 11 441
Siika kg
1999
2003
2009
210
279
86
60
22
86
1 170
1 489
577
420
37
80
70
42
990
1 060
544
14 110 10 283
8856
17 040 13 203 10 228
2014
435
112
440
36
10
571
5941
7 545
Taimen kg
1999
2003
40
15
20
3
170
102
30
110
95
120
121
2 120
1 106
2 610
1 442
2009
23
23
89
74
34
55
2012
2 310
126
5
263
4
55
26
1228
1 707
Iijärvi
Iso-Pyhäntä
Hyry
Mikitä
Luva-Niemelä
Vuokki
Kianta
Yhteensä
Hauki kg
1999
2003
4 330
4 301
830
1 158
5 180
4 661
1 690
1 341
3 350
1 820
10 060
4 049
13 010
7 041
38 450 24 371
2009
2014
7125
6423
2763
2400
5255
5696
830
193
1822
800
4224
6320
13035 18684
35 054 40 516
Ahven kg
1999
2003
2009
1 780
1 652
4162
1 010
835
1852
2 810
4 264
3658
910
892
1371
1 800
1 168
2045
4 900
6 126
3640
12 010
9 297 10040
25 220 24 234 26 768
2014
5266
2825
2402
1027
1494
2955
14762
30 731
Kuha kg
1999
2003
640
3 292
710
757
840
3 384
1 890
1 052
290
1 554
260
771
430
1 239
5 060 12 049
2009
10304
2336
6886
1379
2515
1438
4233
29 091
2014
7631
2916
8271
403
2618
4215
10070
36 124
Iijärvi
Iso-Pyhäntä
Hyry
Mikitä
Luva-Niemelä
Vuokki
Kianta
Made kg
1999
2003
870
1 048
110
1 050
1 007
400
460
534
1 280
621
5 560
2 376
2009
2014
1034
1300
343
417
596
740
49 155
71
329
544
1757
3810
Yhteensä
9 730
4 263
5 586
Copyright © Pöyry Finland Oy
6 882
2014
58
kg
Muikku
35000
Kianta
30000
Vuokki
25000
Luva-Niemelä
20000
Mikitä
15000
Hyry
10000
Iso-Pyhäntä
5000
Iijärvi
0
1999
2003
kg
2009
2014
Siika
18000
Kianta
15000
Vuokki
12000
Luva-Niemelä
9000
Mikitä
6000
Hyry
Iso-Pyhäntä
3000
Iijärvi
0
1999
2003
kg
2009
2014
Taimen
3000
Kianta
2500
Vuokki
2000
Luva-Niemelä
1500
Mikitä
1000
Hyry
Iso-Pyhäntä
500
Iijärvi
0
1999
2003
kg
2009
2014
Hauki
45 000
40 000
35 000
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
Kianta
Vuokki
Luva-Niemelä
Mikitä
Hyry
Iso-Pyhäntä
1999
2003
2009
2014
Iijärvi
Kuva 13
Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä
v. 1999-2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
59
kg
Ahven
35 000
30 000
Kianta
25 000
Vuokki
20 000
Luva-Niemelä
15 000
Mikitä
10 000
Hyry
Iso-Pyhäntä
5 000
Iijärvi
0
1999
2003
kg
2009
2014
Kuha
40 000
Kianta
35 000
30 000
Vuokki
25 000
Luva-Niemelä
20 000
Mikitä
15 000
Hyry
10 000
Iso-Pyhäntä
5 000
Iijärvi
0
1999
2003
kg
2009
2014
Made
10000
Kianta
8000
Vuokki
6000
Luva-Niemelä
Mikitä
4000
Hyry
Iso-Pyhäntä
2000
Iijärvi
0
1999
2003
2009
2014
Kuva 14
Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä
v. 1999-2014.
Ammattikalastus
Kianta- ja Vuokkijärvellä kalasti v. 2009 6 ammattikalastajaa, joiden kokonaissaalis oli
58,7 t. Ammattikalastajia oli v. 2014 Kianta- ja Vuokkijärvellä 4, joiden kokonaissaalis
oli 73,2 t. Kiantajärvellä kalastettiin v. 2014 rysien ja nuotan lisäksi myös troolilla, mikä
lisäsi merkittävästi muikun osuutta saaliissa. Tulokset vuodelta 2003 eivät ole ko. järvillä ilmeisesti kattavia, sillä tuolloin tietoja saatiin vain yhdeltä Kiantajärvellä ja kahdelta
Vuokkijärvellä kalastaneelta ammattikalastajalta. Ko. kalastajien kokonaissaalis v. 2003
oli vain 18,7 t, ja siitäkin oli kuoretta 7,2 t.
Copyright © Pöyry Finland Oy
60
5
KALAKANTANÄYTTEET
5.1
Aineisto ja menetelmät
Tarkkailuohjelman mukaan kalakantanäytteitä kerätään siiasta ja kuhasta ensisijaisesti
istukkaiden kasvun ja kalaston ikäluokkarakenteen sekä eri siikamuotojen osuuksien
selvittämiseksi. Tätä varten näytteet tulisi kerätä valikoimattomilla pyydyksillä, mutta
kirjanpitäjät kalastavat pääasiassa harvoilla verkoilla, joten näytteet ovat osin valikoituneita ja edustavat kullakin järvellä vallitsevaa kalastusta. Rysäpyyntiä on nykyisin vain
vähän. Rysäsaaliista saatiin Nuasjärven ja Kiantajärven (Hyrynsalmi) siika- ja kuhanäytteet (taulukko 62). Onto- ja Iijärven kuhanäytteet ovat vallitsevasta verkkopyynnistä. Nuasjärven siikakanta on heikko; yhden tiheän rysän siikasaalis oli kesän aikana vain
57 siikaa. Muita tiheitä rysiä ei Nuasjärvellä ollut pyynnissä. Siikanäytteitä kerätään
Nuasjärveltä lisää vielä kesällä 2015.
Taulukko 62 Kalakantanäytteiden tavoitemäärä (kpl/a) ja toteutuma v. 2014.
Siika
Tavoite
Sotkamon reitti
Ontojärvi
Nuasjärvi
Kuha
Toteutuma
Tavoite
Toteutuma
-
-
150
150
150
57
150
150
150
150
150
150
-
-
150
150
Hyrynsalmen reitti
Kiantajärvi
Iijärvi
Siikanäytteet ostettiin kalastajilta kokonaisina ja ne käsiteltiin Pöyry Finland Oy:n toimesta. Siiat punnittiin 1 g:n tarkkuudella, mitattiin 1 mm:n tarkkuudella ja otettiin suomunäyte yksilökohtaisesti. Eri siikamuodot määritettiin siivilähampaiden lukumäärän
perusteella. Määrittelyrajoina käytettiin tarkkailussa aiemmin käytössä olleita rajoja:
pohjasiika
vaellussiika
järvisiika
< 26 siivilähammasta
26-35
”
36-45
”
planktonsiika
> 45
”
Kuhanäytteiden mittaus ja suomunäytteiden otto tehtiin ohjeistetusti kalastajien toimesta. Kuhat punnittiin 10-50 g:n tarkkuudella, mitattiin 0,5-1,0 cm:n tarkkuudella ja otettiin suomunäyte yksilökohtaisesti.
Suomunäytteistä on laskettu pituus takautuvasti viimeiselle täydelle vuodelle niille kaloille, jotka oli pyydetty kesällä ja joiden suomuissa näkyi uuden kasvukauden kasvua.
Muutamalle syyskuun lopulla pyydetylle Kiantajärven kuhalle takautuvaa määritystä ei
enää tehty, vaan kalojen tulkittiin kasvaneen vuosikasvunsa jo kokonaan. Näin kalojen
ikä ja pituus vakioitiin pyyntivuotta edeltävän vuoden loppuun ja kalojen kasvu esitetään näin saaduista ikäryhmistä. Takautuvan pituuden määrittämisessä käytettiin seuraavaa Leen (1920) kaavaa, jossa korjauskertoimen c oletettiin olevan 20 mm:
ln-c = Sn/S x (l-c), missä
Copyright © Pöyry Finland Oy
61
l = kalan mitattu pituus
ln = kalan pituus vuosirenkaan n muodostuessa
S = suomun säteen pituus
Sn = suomun säteen pituus vuosirenkaan n muodostuessa
c = kalan pituus suomupeitteen syntyessä
Tuloksissa esitetään siikanäytteiden siivilähammasjakauma ja kalojen kasvutiedot järvikohtaisesti. Vastaavat tiedot edellisten tarkkailujaksojen eli v. 2001-2006 ja 2007-2010
tuloksista on raportoitu raporteissa Pöyry Environment Oy 2007 ja Pöyry Finland Oy
2011.
5.2
Sotkamon reitti
5.2.1
Ontojärvi
Kuha
Ontojärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa vallitsevan verkkopyynnin (#
50-55 mm) antamaa saalista, joten nuoria ikäryhmiä ei aineistossa ollut. Ontojärven kuhista 75 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin, painottuen selvästi 9-vuotiaisiin (kuva 15). Kuhista 95 % oli 7-10-vuotiaita. Vanhoja yli
10-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain muutamia yksilöitä. Kuhien ikäryhmäkohtainen
keskipituus oli 40-66 cm.
Kuha näyttää kasvavan tasaisesti ikäryhmissä 7-10 -vuotiaat (kuva 15). Muiden ikäryhmien aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 8-vuotiaina,
mutta pääosa saavutti tämän vasta yhdeksäntenä tai kymmenentenä kasvukautena ollessaan keskimäärin 47-49 cm pitkiä.
70
70
60
60
50
50
40
40
30
30
20
20
10
10
0
pituus cm
% yksilömäärästä
Ontojärvi, kuha
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
10-v. 11-v. 12-v.
ikä
Kuva 15
Ontojärven kuhien (n = 150) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 2014. Pylväs =
ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
Copyright © Pöyry Finland Oy
62
5.2.2
Nuasjärvi
Siika
Nuasjärven siikanäytteet olivat varsin monimuotoisia. Rysäpyynnin siikanäytteistä 65 %
oli planktonsiikoja, 23 % järvisiikoja, 7 % vaellussiikoja ja 5 % pohjasiikoja (kuva 16).
Nuasjärven näytemäärä oli v. 2014 vähäinen. Aineistoa täydennetään vielä v. 2015.
Nuasjärven siikanäytteet olivat rysästä, joten mukana oli myös nuoria ikäluokkia. Siioista 56 % kuului aineiston kolmeen runsaimpaan ikäryhmään eli 3-5 -vuotiaisiin (kuva
17). Siioista 96 % oli 2-8 -vuotiaita. Yli 8-vuotiaita yksilöitä näytteissä oli vain satunnaisesti. Siikojen ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 12-37 cm.
Siika näyttää kasvavan varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä (kuva 17). Aineisto on kuitenkin pieni varsinkin yli 6-vuotiaista kaloista. Aineiston vähäisyyden vuoksi pohja- ja
planktonsiikojen kasvua eri ikä-ryhmissä ei voi luotettavasti vertailla. Siian kasvu oli
melko hidasta, sillä siiat saavuttivat 200 g:n painon 5-6 -vuotiaina ollessaan keskimäärin
27-28 cm pitkiä, ja 300 g:n paino saavutettiin vasta kahdeksantena kasvukautena.
Nuasjärvi
%
12
10
8
6
4
2
0
19
21
23
25
27
29
31
33
35
37
39
41
43
45
47
49
51
53
55
57
59
61
Kuva 16
Siikojen (n = 57 kpl) siivilähammasjakauma (% yksilömäärästä) Nuasjärvellä
v. 2014. Pohjasiika < 26, vaellussiika 26-35, järvisiika 36-45 ja planktonsiika > 45
siivilähammasta.
Copyright © Pöyry Finland Oy
63
Nuasjärvi, siika
20
40
15
30
25
10
20
15
5
pituus cm
% yksilömäärästä
35
10
5
0
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
ikä
Kuva 17
Nuasjärven siikojen (n = 57) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 2014. Pylväs =
ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
Kuha
Nuasjärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa tiheän rysän antamaa saalista,
joten saaliin ikäjakauma oli laaja. Nuasjärven kuhista 64 % kuului aineiston kahteen
runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin (kuva 18). Yli 90 % kaloista oli 5-10 vuotiaita. Nuoria alle 3-vuotiaita kaloja ei aineistossa ollut. Vanhoja yli 10-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain satunnaisesti. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 26-64
cm.
Kuha näyttää kasvavan varsin tasaisesti 10-vuotiaaksi asti (kuva 18). Yli 10-vuotiaiden
kalojen aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 8vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta 9-vuotiaana ollessaan keskimäärin 47 cm
pitkä.
35
70
30
60
25
50
20
40
15
30
10
20
5
10
0
pituus cm
% yksilömäärästä
Nuasjärvi, kuha
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
10-v. 11-v. 12-v.
ikä
Kuva 18
Nuasjärven kuhien (n = 150) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 2014. Pylväs =
ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
Copyright © Pöyry Finland Oy
64
5.3
Hyrynsalmen reitti
5.3.1
Kiantajärvi
Siika
Hyrynsalmen Kiantajärven siikanäytteet olivat varsin monimuotoisia. Rysäpyynnin siikanäytteistä 60 % oli planktonsiikoja, 17 % järvisiikoja, 9 % vaellussiikoja ja 14 % pohjasiikoja (kuva 19).
Kiantajärven siikanäytteet olivat rysästä, joten mukana oli myös nuoria ikäluokkia. Siioista 85 % kuului aineiston neljään runsaimpaan ikäryhmään eli 2-5 -vuotiaisiin (kuva
20). Siioista 97 % oli 2-6 -vuotiaita. Yli 7-vuotiaita yksilöitä näytteissä oli vain satunnaisesti. Siikojen ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 19-36 cm.
Siika näyttää kasvavan varsin tasaisesti ikäryhmissä 2-7 -vuotiaat (kuva 20). Vanhemmista kaloista aineistoa oli vain vähän. Pohjasiikoja oli aineistossa 21 kpl kuudesta eri
ikäryhmästä, joten pohja- ja planktonsiikojen kasvua eri ikäryhmissä ei voi luotettavasti
vertailla. Siian kasvu oli melko hidasta, sillä siiat saavuttivat 200 g:n painon 5-6 vuotiaina ollessaan keskimäärin 27-29 cm pitkiä.
%
Kiantajärvi
8
7
6
5
4
3
2
1
0
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
Kuva 19
Siikojen (n = 150 kpl) siivilähammasjakauma (% yksilömäärästä)
Hyrynsalmen Kiantajärvellä v. 2014. Pohjasiika < 26, vaellussiika 26-35, järvisiika 36-45 ja
planktonsiika > 45 siivilähammasta.
Copyright © Pöyry Finland Oy
65
40
35
35
30
30
25
25
20
20
15
15
10
10
5
5
0
pituus cm
% yksilömäärästä
Kiantajärvi, siika
40
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
ikä
Kuva 20
Hyrynsalmen Kiantajärven siikojen (n = 150) kasvu ja ikäluokkajakauma v.
2014. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
Kuha
Kiantajärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa tiheän rysän antamaa saalista, joten saaliin ikäjakauma oli laaja. Kiantajärven kuhista 57 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 4-5 -vuotiaisiin (kuva 21). Yli 90 % kaloista oli 3-9 vuotiaita. Näitä nuorempia ja vanhempia kaloja näytteissä oli vain satunnaisesti. Kuhien
ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 16-71 cm.
Kuha näyttää kasvavan varsin tasaisesti 9-vuotiaaksi asti (kuva 21). Yli 9-vuotiaiden kalojen aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 6-vuotiaina,
mutta pääosa saavutti tämän vasta 7-vuotiaana ollessaan keskimäärin 48 cm pitkä.
40
80
35
70
30
60
25
50
20
40
15
30
10
20
5
10
0
pituus cm
% yksilömäärästä
Kiantajärvi, kuha
0
1-v. 2-v.
3-v.
4-v. 5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v. 10-v. 11-v. 12-v.
ikä
Kuva 21
Hyrynsalmen Kiantajärven kuhien (n = 150) kasvu ja ikäluokkajakauma v.
2014. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
Copyright © Pöyry Finland Oy
66
5.3.2
Iijärvi
Iijärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa vallitsevan verkkopyynnin (# 5055 mm) antamaa saalista, joten nuoria ikäryhmiä ei aineistossa ollut. Iijärven kuhista 64
% kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin (kuva 22). Kuhista yli 90 % oli 7-10 -vuotiaita. Vanhoja yli 10-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain
muutamia yksilöitä. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 40-61cm.
Kuha näyttää kasvavan tasaisesti ikäryhmissä 6-10 -vuotiaat (kuva 22). Muiden ikäryhmien aineisto oli vähäinen. Noin puolet kuhista saavutti 1 kg:n painon 8-vuotiaina ollessaan keskimäärin 48 cm pitkiä ja loput pääosin 9-vuotiaina ollessaan keskimäärin 50 cm
pitkiä.
70
30
60
25
50
20
40
15
30
10
20
5
10
0
pituus cm
% yksilömäärästä
Iijärvi, kuha
35
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
10-v. 11-v. 12-v.
ikä
Kuva 22
Iijärven kuhien (n = 150) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 2014. Pylväs =
ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
5.4
Kasvun vertailu eri vesistöissä
Siika
Siikanäytteet edustavat rysäpyyntiä, joten näytteet ovat valikoitumattomia. Siian kasvu
Nuasjärvellä oli hieman hitaampaa kuin Kiantajärvellä (kuva 23). Nuasjärven osalta aineisto on kuitenkin pieni, mikä vähentää tuloksen luotettavuutta. Siian kasvu Nuasjärvellä oli v. 2014 hieman parempaa kuin aiemmin v. 2004-2006 (Pöyry Environment Oy
2007) ja v. 2008-2010 (Pöyry Finland Oy 2011). Kiantajärvellä siian kasvu oli v. 2014
samaa tasoa kuin v. 2008-2010 ja jonkin verran parempaa kuin v. 2004-2006.
Siian kasvu reittivesistöissä oli v. 2014 parempaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä (Pöyry
Finland Oy 2010b).
Copyright © Pöyry Finland Oy
67
Kiantajärvi ja Nuasjärvi, siika
40
35
pituus cm
30
25
20
Kiantajärvi
15
Nuasjärvi
10
5
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
ikä
Kuva 23
Siian keskimääräinen kasvu Hyrynsalmen Kiantajärvellä ja Nuasjärvellä v.
2014. Kiantajärvellä n = 150, Nuasjärvellä n = 57.
Siika saavuttaa Nuasjärvellä 200 g painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin 6-7 -vuotias (kuva 24). Siika saavuttaa 400 g painon noin 36 cm pituisena, jolloin se
on vähintään 9-vuotias.
Kiantajärvellä siika saavuttaa 200 g painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin 6-vuotias (kuva 25). Siika saavuttaa 400 g painon noin 35 cm pituisena, jolloin
se on vähintään 8-vuotias.
Nuasjärvi, siika
Nuasjärvi
y = 0,002x3,4225
R² = 0,9754
500
450
400
paino g
350
300
250
200
150
100
50
0
0
5
10
15
20
25
30
pituus cm
Kuva 24
Siian pituus-paino –suhde Nuasjärvellä v. 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
35
40
68
3,3489
Kiantajärvi y = 0,0026x
Kiantajärvi, siika
R² = 0,9837
500
450
400
paino g
350
300
250
200
150
100
50
0
0
Kuva 25
5
10
15
20
25
pituus cm
30
35
40
Siian pituus-paino–suhde Hyrynsalmen Kiantajärvellä v. 2014.
Kuha
Kuhanäytteet edustavat Ontojärvellä ja Iijärvellä vallitsevan verkkopyynnin (# 50-55
mm) saalista, joten näytteet ovat siten osin valikoituneita. Nuasjärven ja Kiantajärven
näytteet ovat valikoitumattomia rysänäytteitä. Kuhan kasvu Sotkamon reitin Ontojärvellä oli hieman hitaampaa kuin Nuasjärvellä (kuva 26). Hyrynsalmen reitillä Iijärvellä
kuhan kasvu oli selvästi hitaampaa kuin Kiantajärvellä (kuva 27). Kiantajärvellä kuhan
ravintotilanne lienee mm. varsin vahvan muikkukannan vuoksi lähtökohtaisesti parempi
kuin Iijärvellä. Myös kuhakannan vahvuus voi vaikuttaa kasvunopeuteen.
Sotkamon reitti, kuha
70
Nuasjärvi
60
Ontojärvi
pituus cm
50
40
30
20
10
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
10-v.
11-v.
12-v.
ikä
Kuva 26
Kuhan keskimääräinen kasvu Sotkamon reitin eri järvillä v. 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
69
Hyrynsalmen reitti, kuha
80
Kiantajärvi
70
Iijärvi
pituus cm
60
50
40
30
20
10
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
10-v. 11-v. 12-v. 13-v.
ikä
Kuva 27
Kuhan keskimääräinen kasvu Hyrynsalmen reitin eri järvillä v. 2014.
Verrattaessa kuhan kasvunopeutta eri reiteillä voidaan todeta, että kasvu oli Sotkamon
reitin järvillä selvästi hitaampaa kuin Hyrynsalmen reitin järvillä (kuva 28). Kasvunopeuden ero näkyi kaikissa vanhemmissa ikäryhmissä eli 6-10 -vuotiaissa kaloissa. Yli
10-vuotiaita kaloja oli osassa näytealueita enää vain vähän.
Reittien vertailu, kuha
80
70
Kiantajärvi
Iijärvi
Nuasjärvi
Ontojärvi
pituus cm
60
50
40
30
20
10
0
1-v.
2-v.
3-v.
4-v.
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
10-v. 11-v. 12-v. 13-v.
ikä
Kuva 28
2014.
Kuhan keskimääräinen kasvu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien järvillä v.
Copyright © Pöyry Finland Oy
70
Kuhan kasvu oli v. 2014 Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä selvästi heikompaa kuin
esimerkiksi Oulujärvellä (Pöyry Finland Oy 2010b). Pituusero ikäryhmissä 5-7 vuotiaat, joista on aineistoa Oulujärvellä kohtuullisen paljon, oli useita senttimetrejä.
Kuhan kasvu on ollut tarkkailujakson aikana heikointa Ontojärvellä, ja siellä tulokset
viittaavat siihen, että kuhan pituuskasvu on kantojen vahvistuessa ja tihetessä hidastunut
merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen (kuva 29).
Ontojärvi, kuha
60
55
2014
2008-2010
2004-2006
1995
pituus cm
50
45
40
35
30
5-v.
6-v.
7-v.
8-v.
9-v.
ikä
Kuva 29
Kuhan keskimääräinen kasvu Ontojärvellä v. 1995-2014. Tiedot vuodelta
1995 raportista Sutela & Hyvärinen 1998.
Kuha saavuttaa molemmilla reiteillä kilon painon keskimäärin 46-49 cm pituisena, jolloin se on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 7-8- vuotias ja Sotkamon reitillä 9-10 vuotias (kuvat 30 ja 31). Kahden kilon paino saavutetaan noin 10 cm pidempänä, jolloin
kuha on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 10-11-vuotias ja Sotkamon reitillä ainakin
vuoden vanhempi.
Copyright © Pöyry Finland Oy
71
y=
Sotkamon reitti, kuha
1,3621x2
- 59,225x + 756,45
R² = 0,9202
y = 2,5864x2 - 183,78x + 3815,6
R² = 0,9382
3500
Nuasjärvi
Poly. (Nuasjärvi)
3000
Ontojärvi
Poly. (Ontojärvi)
paino g
2500
2000
1500
1000
500
0
20
30
40
50
60
70
pituus cm
Kuva 30
Kuhan pituus-paino –suhde Sotkamon reitin järvillä v. 2014.
y = 0,0036x3,2689
R² = 0,9872
Hyrynsalmen reitti, kuha
y = 0,0099x2,9635
R² = 0,8196
4000
Iijärvi
Power (Iijärvi)
3500
Kiantajärvi
Power (Kiantajärvi)
paino g
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
0
Kuva 31
10
20
30
40
pituus cm
50
60
Kuhan pituus-paino –suhde Hyrynsalmen reitin järvillä v. 2014.
Copyright © Pöyry Finland Oy
70
80
72
6
TIIVISTELMÄ
Tässä väliraportissa esitetään Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailun
kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 20122014. Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpidon tulokset vuodelta 2011.
Kirjanpitokalastajien kalastus oli v. 2011-2014 pääasiassa verkkokalastusta ja vetouistelua. Käytetyimpiä olivat harvat solmuväliltään 45-60 mm olevat verkot. Muikkuverkoilla kalastettiin vain vähän. Aktiivinen rysäpyynti keskittyi Hyrynsalmen Kiantajärvelle,
jossa rysäsaalis oli pääasiassa muikkua, siikaa ja kuhaa. Kiantajärvellä harjoitettiin
myös muikun nuottausta ja troolausta. Verkkokalastuksen saalis oli kaikilla alueilla
pääasiassa kuhaa, haukea ja ahventa. Siikaa saatiin merkittävästi vain Hyrynsalmen
Kiantajärveltä. Vapapyynnin pääasiallinen saalis oli kuhaa ja haukea. Verkkokalastuksen kalalajikohtaiset yksikkösaaliit olivat kuhaa lukuun ottamatta pääosin pieniä eli alle
0,5 kg/pkk. Kuhasaaliit ovat yleisesti parantuneet 2000-luvulla ja kuhasta on tullut
useimmilla järvillä merkittävin saalislaji. Kuhan yksikkösaalis oli yleisesti kohtalainen
eli tasoa 0,5-0,7 kg/pkk, Hyrynsalmen Kiantajärvellä kuitenkin pieni eli tasoa 0,3
kg/pkk. Useilla järvillä kuhan yksikkösaaliissa ei ole tapahtunut enää nousua 2010luvulla. Siikakannat ovat reiteillä heikkoja. Siian verkkokalastuksen yksikkösaaliit olivat välikoon siikaverkoilla yleisesti tasoa alle 0,15 kg/pkk ja harvoilla verkoilla alle
0,05 kg/pkk. Parhaat siikasaaliit saatiin Hyrynsalmen Kiantajärveltä, mutta sielläkin yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla oli pieni eli tasoa 0,2-0,4 kg/pkk. Muikkukanta oli
etenkin Sotkamon reitillä heikko, eikä sitä siellä juuri pyydetty. Muikkua pyydettiin eniten Hyrynsalmen Kiantajärveltä, jossa muikun verkkokalastuksen yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli tasoa 0,3-1,1 kg/pkk. Kiantajärvellä edelleen vahvaan muikkukantaan
viittasivat kuitenkin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Kiantajärvellä muikun pieni koko on vaikeuttanut sen markkinointia.
Hyrynsalmen reitin kalastustiedustelun mukaan reitin järvillä kalasti v. 2014 yhteensä
vajaa 2300 taloutta. Niistä puolet kalasti Kiantajärvellä. Kiantajärvi on suosittu vetouistelukohde. Ammattimaista kalastusta harjoitti Vuokkijärvellä 1 ja Kiantajärvellä 3 taloutta. Kotitarvekalastajat kalastivat pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja vetouistelemalla.
Ammattikalastajilla oli käytössä verkkojen ja katiskojen lisäksi myös isorysiä sekä nuotta ja trooli. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 2014 oli 146 t, josta haukea oli 28 %,
kuhaa 25 % ja ahventa 21 %. Siian ja muikun osuus kokonaissaalista oli 5-8 %. Muikku,
siika ja taimen saatiin pääosin Kiantajärvestä. Kotitarvekalastajien saalista saatiin Kiantajärvestä 46 %, Iijärvestä 18 % ja Hyrynjärvestä 14 %. Ammattikalastajien kokonaissaalis v. 2014 oli 73 t, josta muikkua oli 54 %, kuhaa 16 % sekä haukea ja ahventa molempia noin 10 %. Kolme neljännestä ammattikalastajien kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä. Kiantajärvellä muikun osuus kokonaissaaliista oli 70 %. Vuokkijärvellä saalis oli pääasiassa verkoilla pyydettyä kuhaa ja katiskoilla pyydettyä ahventa; molempien
osuus kokonaissaaliista oli vajaa kolmannes. Kalastavien talouksien määrä on Hyrynsalmen reitillä kasvanut 2000-luvulla. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli v. 2014
tarkkailujakson paras. Muikkusaaliit ovat vaihdelleet huomattavasti eri tiedusteluvuosina. Siikasaalis on alentunut tasaisesti tarkkailujakson aikana. Taimensaalis on ollut
2000-luvulla pieni. Kuhakanta on voimistunut reitillä istutusten myötä, ja sen saalis on
moninkertaistunut 2000-luvulla. Kuhan osuus kotitarvekalastajien kokonaissaaliista oli
v. 2014 neljännes. Hauki- ja ahvensaalissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä.
Rysillä pyydetyt siikanäytteet olivat v. 2014 Nuasjärvellä ja Hyrynsalmen Kiantajärvellä pääasiassa planktonsiikoja. Planktonsiikojen osuus oli 60-65 %. Molemmilla järvillä
Copyright © Pöyry Finland Oy
73
esiintyi planktonsiikojen ohella merkittävästi myös järvi-, vaellus- ja pohjasiikaa. Siian
kasvu oli Nuasjärvellä hieman hitaampaa kuin Kiantajärvellä. Siika saavuttaa reiteillä
200 g:n painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin noin 6-7 -vuotias, ja 400
g:n painon noin 35-36 cm:n pituisena, jolloin se on vähintään 8-9 -vuotias.
Kuhanäytteet Nuasjärveltä ja Kiantajärveltä olivat v. 2014 valikoimattomia rysänäytteitä, joissa kalojen ikäjakauma oli laaja. Ontojärven ja Iijärven kuhanäytteet olivat vallitsevan verkkopyynnin saalista, joten kuhanäytteet painottuivat niillä selvästi kahteen
vuosiluokkaan eli 8-9 -vuotiaisiin kaloihin. Kuhan kasvu oli Sotkamon reitillä hitaampaa kuin Hyrynsalmen reitillä. Heikointa kasvu oli Ontojärvellä. Kasvu oli kaikilla järvillä varsin tasaista ainakin 10-vuotiaaksi asti. Kuhan kasvu oli reiteillä heikompaa kuin
esimerkiksi Oulujärvellä. Kuha saavuttaa molemmilla reiteillä kilon painon keskimäärin
46-49 cm pituisena, jolloin se on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 7-8 -vuotias ja Sotkamon reitillä 9-10 -vuotias. Kahden kilon paino saavutetaan noin 10 cm pidempänä,
jolloin kuha on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 10-11-vuotias ja Sotkamon reitillä ainakin vuoden vanhempi.
7
VIITTEET
Kantojärvi, V. 2003. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastotarkkailu 2002.
Lee, R. M.1920. A review of the methods oaf age and growth determination in fishes by
means of scales. Fishery Invest. Lond. Ser. 2, 4:2.
Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2002. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastotarkkailu 2001.
Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 2004. Sotkamon ja Hyrynsalmen reitin kalastotarkkailu vuonna 2003.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 2009. OulujoenIijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. 215 s.
PSV- Maa ja Vesi Oy 2005a. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v.
2004.
PSV- Maa ja Vesi Oy 2005b. Kalastustiedustelu Hyrynsalmen reitillä v. 2003.
Pöyry Environment Oy 2006. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v.
2005.
Pöyry Environment Oy 2007. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu.
Yhteenvetoraportti v. 2001-2006.
Pöyry Finland Oy 2010a. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v.
2009.
Pöyry Finland Oy 2010b. Oulujärven kalataloustarkkailuohjelma v. 2010-2014.
Pöyry Finland Oy 2011. Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010.
Pöyry Finland Oy 2011. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosilta 2007-2010.
Pöyry Finland Oy 2012. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailuohjelma
v. 2012-2016.
Sutela, T. & Hyvärinen, P. 1998. Oulujoen vesistöalueen kuhakantojen tila ja esitys hoito- ja tutkimustoimenpiteistä. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 113.
Copyright © Pöyry Finland Oy
74
Voimalohi Oy 2000. Kalastus ja kalansaalis Hyrynsalmen reitin järvillä vuonna 1999.
Voimalohi Oy 2001. Kalataloustarkkailun tulokset Sotkamon ja Hyrynsalmen reitin alueilla vuonna 2000: kalastuskirjanpito ja kalakantanäytteet.
Copyright © Pöyry Finland Oy
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 2011
Liite 2.1 (2011)
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia yhteensä 23.
Ontoj ärv i
5 kalastajaa
Muikkuverkoilla kokeiltu pyyntiä (5 pkk, VII), ei muikkua
Verkot # 34-40 mm
kk
VII
IX
X
VII-X
kg/pkk
kpl
6
4-6
2-6
2-6
pkk
6
10
16
32
siika
2,5
1,8
0,7
5,0
0,156
taimen
0,0
1,0
0,8
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,8
0,003
0,0
0,000
0,0
0,000
1,8
0,000
siika
3,9
0,8
2,4
3,0
0,0
12,8
73,3
96,7
23,1
7,0
0,0
2,1
10,1
0,014
212,9
0,025
2,1
0,020
225,1
0,024
pkk
10
23
18
24
14
89
hauki
2,7
4,7
1,5
1
3,4
13,3
0,149
kuha
2,5
4,1
6,8
13,4
0,419
hauki
0,0
0,7
4,8
5,5
0,172
ahven
1,3
2,9
0,8
5,0
0,156
made
0
1
1
2,0
0,063
lahna
0
1,3
3,6
4,9
0,153
säyne
0
0
1
1,0
0,031
särki
0
0
7
7,0
0,219
kaikki
6,3
11,8
25,7
43,8
1,369
hauki
61,1
54,8
36,2
64,3
30,6
26,0
55,6
49,1
27,0
16,5
3,9
17,1
216,4
0,309
204,8
0,024
21,0
0,200
442,2
0,047
ahven
3,3
0,0
0,4
1,9
1,8
5,1
22,3
31,9
20,2
6,5
0,3
0,3
5,6
0,008
87,8
0,010
0,6
0,006
94,0
0,010
made
18,9
29,3
10,5
21,4
2,7
0,0
0,0
0,0
0,0
4,7
3,2
17,9
80,1
0,114
7,4
0,001
21,1
0,201
108,6
0,012
lahna
25,3
19,5
26,8
93,9
85,5
123,5
1013,9
1581,5
1407,0
1,0
3,0
0,0
165,5
0,236
4212,4
0,493
3,0
0,029
4380,9
0,469
säyne
0,0
0,5
0,0
0,0
4,5
5,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
0,001
10,0
0,001
0,0
0,000
10,5
0,001
harjus
0,0
0,0
0,0
0,3
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,3
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
0,3
0,000
Verkot # 40-65 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
178
162
188
172
71
128
1956
3135
2524
729
41
64
700
8543
105
9348
kirjolohi
kuha
0,0
79,8
0,0
66,7
0,0
76,1
1,8
112,5
0,0
37,7
0,0
93,5
0,0
770,0
0,0
860,2
0,0
1013,9
0,0
254,0
0,0
17,5
0,0
16,5
1,8
335,1
0,003
0,479
0,0
3029,3
0,000
0,355
0,0
34,0
0,000
0,324
1,8
3398,4
0,000
0,364
Katiskat
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
kpl
2-3
3-4
3
4
2-4
2-4
ahven
2,9
6,4
17,8
4,5
4,2
35,8
0,402
särki
0
0
0
0,4
0
0,4
0,004
made
0
0
0
0
1,4
1,4
0,016
kuha
0,5
0
0
0,9
0,3
1,7
0,019
kuha
hauki
ahven
taimen
110,4
138,8
115,3
28,8
393,3
3,933
35,7
35,6
27,6
17,9
116,8
1,168
0
0,7
1,7
0,4
2,8
0,028
0,8
0
0
0
0,8
0,008
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2-3
34
70,5
2-10
27
65
2-12
24
59
2-3
15
27,5
2-12
100
222
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,4
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
1,6
0,000
0,0
0,000
1,6
0,000
kaikki
192,3
171,6
152,4
299,1
162,8
267,4
1935,5
2619,4
2491,4
289,7
27,9
53,9
815,4
1,165
7766,2
0,909
81,8
0,779
8663,4
0,927
Iskukoukut
kk
II
III
IV
II-IV
kg/pkk
Liite 2.2 (2011)
kpl
6-7
6-12
15-20
6-20
pkk
49
252
235
536
hauki
9,8
72,8
37,1
119,7
0,223
made
0
9,1
6,9
16,0
0,030
kuha
1,6
3,0
1,8
6,4
0,012
ahven
särki
kuha
hauki
2,2
3,7
5,9
0,176
5
3,8
8,8
0,181
0
9,6
9,6
0,457
0,5
1
1,5
0,048
Pilkkionget
kk
III
IV
III-IV
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja aika h
7
11,5
14
33
21
44,5
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä (V lp-VI ap), vähäistä (VII ap-VIII ap), vaikeuttaa pyyntiä (VIII lp),
voimakasta (IX-XI).
2. Lahnaa tolkuttomasti päivittäin.
3. Piilevä haittaa pyyntiä (X ap).
4. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-VI), vaikeuttaa pyyntiä (VII-IX), vähäistä (X-XII).
Kallioinen (Ontoj oki)
2 kalastaja
Verkot # 34-40 mm
kk
VI
VII
VI-VII
kg/pkk
kpl
1
1
1
pkk
2
1
3
ahven
1,2
0,3
1,5
0,500
lahna
0,5
0
0,5
0,167
kpl
2-4
3
2-4
pkk
6
3
9
kuha
2,1
0,0
2,1
0,175
lahna
2,3
0,0
2,3
0,192
kaikki
4,4
0,0
4,4
0,367
kpl
1
1
1
1
pkk
3
2
1
6
hauki
0
1,5
0
1,5
0,250
ahven
2
0
2
4,0
0,667
särki
0,5
0
0
0,5
0,083
hauki
kirjolohi
ahven
0
2,5
7,5
0
10
0,455
0
5,4
3
2
10,4
0,473
0
2,8
1,7
2,3
6,8
0,309
Verkot # 45-60 mm
kk
VI
VII
VI-VII
kg/pkk
Katiskat
kk
V
VI
VII
V-VII
kg/pkk
Heittovavat/vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
1
3
3
1-2
8
..
1-2
7
..
2
4
..
1-2
22
..
Kalastaj an kommentit
1. Katiska limoittuu voimakkaasti (VI ap).
Kiimasj ärv et
3 kalastajaa
Liite 2.3 (2011)
Muikkuverkot # 10-13 mm
kk
VIII
IX
VIII-IX
kg/pkk
pkk
2
2
4
muikku
0,2
1,1
1,3
0,325
ahven
0
0,5
0,5
0,125
särki
0
3
3
0,75
siika
0,0
0,0
1,3
0,0
0,0
0,6
0,0
0,0
1,3
0,014
0,6
0,025
1,9
0,017
kuha
46,2
20,7
10,1
0,0
7,1
2,9
2,3
1,4
77,0
0,856
13,7
0,571
90,7
0,796
hauki
27,3
22,0
33,3
4,5
0,0
3,0
1,5
0,0
87,1
0,968
4,5
0,188
91,6
0,804
ahven
2,2
0,0
0,0
0,0
0,8
0,6
0,0
0,0
2,2
0,024
1,4
0,058
3,6
0,032
made
3,5
10,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
13,6
0,151
0,0
0,000
13,6
0,119
pkk
36
30
36
30
18
150
hauki
6,7
4,9
6,2
3,6
1,2
22,6
0,151
ahven
26,2
16,9
10,4
11,3
5,8
70,6
0,471
särki
17,2
0,3
0
0,5
1,3
19,3
0,129
kuha
0
0
0
0,6
1,2
1,8
0,012
kuha
hauki
1
6,5
7,6
0
15,1
1,373
0
7
7
3,1
17,1
1,555
hauki
0
0,0
1,0
4,2
0,0
0,0
2,3
1,1
0,0
5,2
0,066
3,4
0,027
8,6
0,042
ahven
0,4
1,1
0,5
0,5
1,4
0,0
0,0
0,5
1,1
2,5
0,032
3,0
0,024
5,5
0,027
Verkot # 50-70 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
X
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
I-X
kg/pkk
pkk
30
28
24
8
8
8
4
4
90
24
114
lahna
8,8
1,1
3,1
4,1
1,3
2,6
0
0
17,1
0,190
3,9
0,163
21,0
0,184
Katiskat
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
kpl
6
6
6
6
6
6
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2
1
0,5
2-3
4
10,5
2-3
5
10,5
2
1
2,5
2-3
11
24
Kalastaj ien kommentit
1. Verkot erittäin likaiset (X lp).
Sapsoj ärv et
3 kalastajaa
Verkot # 50-55 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
I-IV
kg/pkk
V-IX
kg/pkk
I-IX
kg/pkk
pkk
27
23
25
4
40
28
23
16
20
79
127
206
siika
0,5
0,0
0,0
0,0
0,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
0,006
0,5
0,004
1,0
0,005
kuha
25,4
22,2
22,8
8,3
18,0
7,0
6,1
1,0
7,5
78,7
0,996
39,6
0,312
118,3
0,574
lahna
3,7
2,7
3,6
1,2
7,7
4,2
15,9
8,6
4,2
11,2
0,142
40,6
0,320
51,8
0,251
kaikki
30,0
26,0
27,9
14,2
27,6
11,2
24,3
11,2
12,8
98,1
1,242
87,1
0,686
185,2
0,899
kaikki
88
53,9
47,8
8,6
9,2
9,7
3,8
1,4
198,3
2,203
24,1
1,004
222,4
1,951
Liite 2.4 (2011)
Kalastaj ien kommentit
1. Katiskojen likaantuminen (roska, levä) vähäistä (V ap), vaikeuttaa pyyntiä (V lp). Limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VI ap-VII ap).
2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-III, VII).
Kiantaj ärv i
5 kalastajaa
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
kpl
4
4
4
3
3-4
3-4
pkk
12
16
16
15
15
74
siika
2,5
2,4
2,4
0
1,9
9,2
0,124
kuha
4,6
14,4
14,5
12,7
13,9
60,1
0,812
hauki
5,1
5,7
1,4
3,6
2,3
18,1
0,245
ahven
7,4
4,3
3,9
7,2
4,7
27,5
0,372
made
0,0
0,0
0,0
0
1,7
1,7
0,023
lahna
0
1,5
0,0
2,9
1,5
5,9
0,080
siika
0
0,8
1,4
1,2
1,8
3,4
0,009
1,8
0,100
5,2
0,013
kuha
71,4
97,6
85,7
53,6
19,3
308,3
0,791
19,3
1,072
327,6
0,803
hauki
12,1
1,7
14,5
13,1
5,7
41,4
0,106
5,7
0,317
47,1
0,115
ahven
0,4
1,1
0,4
0,0
4,4
1,9
0,005
4,4
0,244
6,3
0,015
made
2
6,9
6,4
0,0
3,5
15,3
0,039
3,5
0,194
18,8
0,046
lahna
16,6
13,4
11,0
16,6
3,9
57,6
0,148
3,9
0,217
61,5
0,151
kaikki
102,5
121,5
119,4
84,5
38,6
427,9
1,097
38,6
2,144
466,5
1,143
kuha
hauki
8,3
75,5
34,0
117,8
6,544
4,0
39,6
37,0
80,6
4,478
Verkot # 45-60 mm
kk
I
II
III
IV
X
I-IV
kg/pkk
X
kg/pkk
I-X
kg/pkk
pkk
121
112
104
53
18
390
18
408
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
VI-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
3
2
3
3
8
..
3
8
..
3
18
..
Kalastaj ien kommentit
1. Talvella ei likaantumishaittoja. Likaantumista ei haitalle asti, maku hyvä (VI).
2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-II ap), vaikeuttaa pyyntiä (II lp-IV ap).
Nuasj ärv i
6 kalastajaa
Muikkuverkot
kk
X
kg/pkk
kpl
8
pkk
8
muikku
2,1
0,263
särki
0,2
0,025
kiiski
0,1
0,013
pkk
8
siika
2,7
0,338
kuha
0,2
0,025
ahven
0,8
0,100
made
0,4
0,050
särki
0,2
0,025
pkk
13
21
18
5
57
siika
0
2
0,9
1,0
3,9
0,068
kuha
5
20
10,5
3,0
38,5
0,675
hauki
3
0
0
0,0
3,0
0,053
ahven
0
1
11,1
0,0
12,1
0,212
särki
0
0
0,4
0,0
0,4
0,007
Verkot # 27-33 mm
kk
IX
kg/pkk
kpl
2
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
kpl
2-5
5-6
2-5
5
2-6
kaikki
8
23
22,9
4
57,9
1,016
särki
2,2
4,1
3,4
4,4
3,4
17,5
0,236
kaikki
21,8
32,4
25,6
30,8
29,4
140,0
1,892
Verkot # 50-60 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
IX
I-IV
kg/pkk
V-IX
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
108
58
86
22
6
6
9
274
21
295
Liite 2.5 (2011)
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
2,3
3,0
8,0
0,0
0,000
13,3
0,633
13,3
0,045
siika
2,6
0,0
2,9
0,0
0,0
0,0
4,0
5,5
0,020
4,0
0,190
9,5
0,032
kirjolohi
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
kuha
80,1
29,6
63,8
17,3
0,0
6,0
0,0
190,8
0,696
6,0
0,286
196,8
0,667
hauki
29,1
16,6
12,4
22,2
0,0
4,0
7,0
80,3
0,293
11,0
0,524
91,3
0,309
pkk
4
taimen
22
5,500
siika
5
1,250
kuha
32
8,000
lahna
69
17,250
pkk
5
4
9
hauki
5,0
0,0
5,0
0,556
ahven
6,3
7,6
13,9
1,544
särki
7,0
0,0
7,0
0,778
kuha
hauki
ahven
11,4
59,6
210,7
51,0
332,7
6,654
12,4
17,3
18,3
15,0
63,0
1,260
3,9
0,6
7,8
9,0
21,3
0,426
ahven
0,0
0,0
0,8
0,0
2,0
2,0
3,0
0,8
0,003
7,0
0,333
7,8
0,026
made
4,5
5,2
6,0
3,4
0,0
0,0
1,0
19,1
0,070
1,0
0,048
20,1
0,068
lahna
12,8
2,9
19,6
7,8
0,0
0,0
6,0
43,1
0,157
6,0
0,286
49,1
0,166
kaikki
129,1
54,3
105,5
50,7
4,3
15,0
29,0
339,6
1,239
48,3
2,300
387,9
1,315
Isorysä
kk
VI
kg/pkk
kpl
1
Katiskat (Veke)
kk
V
VI
V-VI
kg/pkk
kpl
1
1
1
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
4
5
14
2-4
16
..
4
21
..
..
8
..
2-4
50
..
Iskukoukut
kk
VI
kg/pkk
kpl
8
pkk
16
hauki
12,8
0,800
Pilkkionget
kk
III
IV
III-IV
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja aika h
4
7,5
4
10,0
8
17,5
ahven
särki
6,6
5,6
12,2
1,525
0,4
0,0
0,4
0,050
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI, VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä, vesi sekaista (IX lp).
2. Verkkojen likaantuminen (lima, humus) voimakasta Jormaslahdella (V-VI).
Nuasjärvessä on erinomainen kuhakanta. Uistelemalla tulee jo niin runsaasti, ettei verkkoja uskalla heittää.
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 2012
Liite 2.1 (2012)
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia yhteensä 20.
Ontoj ärv i
6 kalastajaa
Muikkuverkoilla kokeiltu pyyntiä (12 pkk, IX), muikkua 3 kpl
Verkot # 27-33 mm
kk
XI
XII
XI-XII
kg/pkk
kpl
1
1-2
2-6
pkk
1
8
9
siika
0,4
8,4
8,8
0,978
kirjolohi
0,5
0
0,5
0,056
kuha
0,0
7,4
7,4
0,822
hauki
0,0
2,2
2,2
0,244
ahven
0,1
0,2
0,3
0,033
särki
0,2
0,6
0,8
0,089
kaikki
1,2
18,8
20,0
2,222
Verkot # 40-60 mm
kk
pkk
taimen
siika
kirjolohi
kuha
hauki
ahven
made
I
614
0,0
6,1
4,0
247,8
47,1
0,6
22,6
II
1083
0,0
5,7
1,5
291,5
75,4
0,7
23,7
III
716
0,0
8,2
2,2
199,1
68,9
2,4
11,1
IV
294
0,0
8,3
0,0
110,1
62,3
1,7
13,4
V
68
0,0
2,2
0,0
40,8
60,7
2,0
11,0
VI
118
0,0
9,8
0,0
84,8
22,4
20,6
0,0
VII
22
0,0
3,0
0,0
13,9
7,0
3,9
0,0
VIII
990
0,0
12,8
0,0
219,1
11,0
0,0
0,0
IX
2867
0,0
15,7
6,8
1307,0
23,0
2,2
5,6
X
1047
2,0
13,3
1,5
426,0
16,8
0,7
10,5
XI
37
0,0
0,0
0,0
13,5
1,8
0,0
3,5
XII
155
0,0
7,8
0,0
80,8
8,5
0,0
12,6
I-IV
2707
0,0
28,3
7,7
848,5
253,7
5,4
70,8
kg/pkk
0,000
0,010
0,003
0,313
0,094
0,002
0,026
V-X
5112
2,0
56,8
8,3
2091,6 140,9
29,4
27,1
kg/pkk
0,000
0,011
0,002
0,409
0,028
0,006
0,005
XI-XII
192
0,0
7,8
0,0
94,3
10,3
0,0
16,1
kg/pkk
0,000
0,041
0,000
0,491
0,054
0,000
0,084
I-XII
8011
2,0
92,9
16,0
3034,4 404,9
34,8
114,0
kg/pkk
0,000
0,012
0,002
0,379
0,051
0,004
0,014
- yksi ammattimaisesti kalastanut ei punninnut lahnoja, 3-30 kg päivässä, enimmillään
Katiskat
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
kpl
3-5
9
7
4-7
4
2-3
2-9
pkk
22
38
15
22
8
8
113
hauki
4,7
3,5
2,3
5
2,5
1,5
19,5
0,173
ahven
11,4
9
2,6
13,1
3,5
1,7
41,3
0,365
särki
0
0
0
1
0
7
8
0,071
made
0
0
0
1,6
0,8
2
4,4
0,039
kuha
hauki
ahven
138,6
77,2
60,3
53,4
11,4
12,5
353,4
3,073
25,9
41,7
37,3
12,2
2,5
0
119,6
1,040
0
1,3
0,8
0
0,3
0
2,4
0,021
made
0
1,0
3,4
4,4
0,019
kuha
1,2
0,0
1,7
2,9
0,012
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2-3
28
66,5
1-6
29
59
1-6
29
68,5
1-3
19
48
2-4
6
8
1-2
4
6,5
1-6
115
256,5
Iskukoukut
kk
II
III
IV
II-IV
kg/pkk
kpl
6-12
6-10
8-10
6-12
pkk
66
52
116
234
hauki
10
7,5
29,5
47,0
0,201
kuha
0
0
0
0,7
0
0
0,7
0,006
lahna
säyne
14,5
2,2
33,2
1,2
26,7
3,5
29,3
0,5
30,9
1,8
130,8
2,3
8,5
0,0
0,0
0,0
16,4
9,5
4,2
4,1
0,3
0,0
7,8
0,0
103,7
7,4
0,038
0,003
190,8
17,7
0,037
0,003
8,1
0,0
0,042
0,000
302,6
25,1
0,038
0,003
80 kg päivässä
harjus
0,0
0,0
0,0
1,2
0,7
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,2
0,000
0,7
0,000
0,0
0,000
1,9
0,000
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
0,5
0,3
5,0
0,0
0,0
0,000
1,0
0,000
5,0
0,026
6,0
0,001
kaikki
344,9
432,9
322,1
226,8
150,3
270,7
36,3
242,9
1386,7
477,4
24,1
117,5
1326,7
0,490
2564,3
0,502
141,6
0,738
4032,6
0,503
Pilkkionget
kk
II
III
IV
II-IV
kg/kkr
Liite 2.2 (2012)
kalastus- kalastuskertoja aika h
4
7,5
5
8,5
4
5
13
21
ahven
särki
1,3
2
2
5,3
0,154
4
3,6
1,6
9,2
0,123
Kalastaj ien kommentit
1. Verkoissa huomattavaa limoittumista (VI ap). Kuhan keskikoko pienentyy jatkuvasti.
2. Verkkojen likaantuminen (humus) vähäistä (I ap-III ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp-IV ap).
Verkkojen likaantuminen (levä, humus) vähäistä (VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä (IX ap-X ap).
3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (VI-VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX, XII).
4. Verkkojen limoittuminen (piilevä) vaikeuttaa pyyntiä (VI ap).
5. Verkkojen likaantuminen vähäistä läpi vuoden. Ei makuvirheitä.
5. Verkkojen ja katiskojen limoittuminen vähäistä läpi vuoden.
Kiimasj ärv et
2 kalastajaa
Muikkuverkot # 10-13 mm
kk
pkk
muikku
ahven
särki
VIII
3
0,3
1,5
0,5
kg/pkk
0,100
0,500
0,167
- toinen pyytäjä kokeili pyyntiä 3 kertaa (6 pkk), saalis 7 muikkua
Verkot # 55 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
XII
I-IV
kg/pkk
V-VIII
kg/pkk
XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
14
14
20
6
2
6
8
2
14
54
18
14
86
siika
0,5
0,5
0,4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
1,4
0,026
0,0
0,000
0,5
0,036
1,9
0,022
kuha
10,1
8,6
6,2
0,0
3,5
3,5
1,2
0,0
7,6
24,9
0,461
8,2
0,456
7,6
0,543
40,7
0,473
hauki
14,8
10,7
8,4
1,0
1,1
5,4
0,0
2,3
11,6
34,9
0,646
8,8
0,489
11,6
0,829
55,3
0,643
ahven
0
0,0
0,7
0,0
0,0
0,0
0,8
0,0
0,0
0,7
0,013
0,8
0,044
0,0
0,000
1,5
0,017
kuha
hauki
2,5
6,6
9,1
1,300
2,2
15,1
17,3
2,471
Vetouistelu
kk
VI
VII
VI-VII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
4
1
3
2-4
6
..
2-4
7
..
Kalastaj ien kommentit
1. Verkko limottui herkästi (I-IV).
made
10,5
14,9
7,9
1,6
0,0
0,0
0,0
0,0
5,0
34,9
0,646
0,0
0,000
5,0
0,357
39,9
0,464
lahna
0,3
1
0
0
1,2
0
3,6
1,1
2
1,3
0,024
5,9
0,328
2
0,143
9,2
0,107
kaikki
36,2
35,7
23,6
2,6
5,8
8,9
5,6
3,4
26,7
98,1
1,817
23,7
1,317
26,7
1,907
148,5
1,727
Sapsoj ärv et
4 kalastajaa
Liite 2.3 (2012)
Verkot # 50-55 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
63
59
67
38
16
36
28
29
20
20
8
70
227
149
78
454
siika
0,6
0,0
1,3
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,8
1,9
0,008
0,0
0,000
0,8
0,010
2,7
0,006
kuha
21,3
31,0
24,0
18,7
3,6
11,5
9,2
11,5
5,6
6,0
2,1
47,4
95,0
0,419
47,4
0,318
49,5
0,635
191,9
0,423
hauki
14,1
8,9
12,3
6,7
0,0
5,7
0,0
9,0
6,2
4,2
0,0
2,8
42,0
0,185
25,1
0,168
2,8
0,036
69,9
0,154
ahven
0,3
0,4
0,0
2,0
0,0
2,5
1,7
1,2
0,0
1,3
1,0
0,5
2,7
0,012
6,7
0,045
1,5
0,019
10,9
0,024
made
3,2
4,7
0,8
7,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,1
15,9
0,070
0,0
0,000
2,1
0,027
18,0
0,040
lahna
9,3
6,0
0,7
1,8
10,2
20,0
18,2
15,9
11,2
12,4
4,7
16,2
17,8
0,078
87,9
0,590
20,9
0,268
126,6
0,279
kaikki
48,8
51,0
39,1
36,4
13,8
39,7
29,1
37,6
23,0
23,9
7,8
69,8
175,3
0,772
167,1
1,121
77,6
0,995
420,0
0,925
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-III, VIII, XII).
2. Katiskojen likaantuminen (roskat, levä) vähäistä (V lp-VI ap). Verkkojen limoittuminen vähäistä (XII).
Kiantaj ärv i
4 kalastajaa
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
kpl
4
4
4
4
4
4
pkk
4
16
16
12
20
68
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
0,9
0,9
0,013
siika
0,4
2,0
2,1
1,1
2,2
7,8
0,115
kuha
1,8
4,8
6,2
4,6
6,3
23,7
0,349
hauki
0,0
0,0
8,1
2,4
8,7
19,2
0,282
ahven
1,6
5,2
3,1
1,7
5,9
17,5
0,257
made
0,0
0,0
0,0
2,3
2,1
4,4
0,065
lahna
0,0
1,0
1,9
0,0
1,9
4,8
0,071
särki
2,0
3,2
1,6
0,0
0,4
7,2
0,106
kaikki
5,8
16,2
23,0
12,1
28,4
85,5
1,257
taimen
0,0
0,0
0,8
0,0
0,0
0,0
0,0
0,8
0,003
0,0
0,000
0,0
0,000
0,8
0,003
siika
0,0
0,0
1,8
0,0
0,8
0,9
0,9
1,8
0,007
0,8
0,067
1,8
0,082
4,4
0,014
kirjolohi
0,0
0,0
0,8
0,0
1,2
0,0
0,0
0,8
0,003
1,2
0,100
0,0
0,000
2,0
0,007
kuha
33,1
46,2
47,2
36,4
13,2
6,7
9,4
162,9
0,599
13,2
1,100
16,1
0,732
192,2
0,628
hauki
3,5
7,5
27,7
4,5
3,2
4,4
0,0
43,2
0,159
3,2
0,267
4,4
0,200
50,8
0,166
ahven
0,0
1,6
2,5
0,4
1,2
0,0
0,9
4,5
0,017
1,2
0,100
0,9
0,041
6,6
0,022
made
2,1
0,0
1,6
7,5
5,5
0,0
0,0
11,2
0,041
5,5
0,458
0,0
0,000
16,7
0,055
lahna
0,8
15,0
33,8
32,9
1,9
3,2
3,1
82,5
0,303
1,9
0,158
6,3
0,286
90,7
0,296
säyne
0,0
0,0
0,0
0,0
1,7
0,0
0,0
0,0
0,000
1,7
0,142
0,0
0,000
1,7
0,006
kaikki
39,5
70,3
116,2
81,7
28,7
15,2
14,3
307,7
1,131
28,7
2,392
29,5
1,341
365,9
1,196
kuha
hauki
ahven
47,6
56,3
62,9
166,8
11,914
8,0
6,0
17,0
31,0
2,214
1,0
0,0
0,0
1,0
0,071
Verkot # 50-60 mm
kk
I
II
III
IV
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
50
72
78
72
12
6
16
272
12
22
306
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
VI-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
3
3
12
3
4
18
3
7
27
3
14
..
Kalastaj ien kommentit
1. Talvipyynnissä kaikki hyvin, ei likaantumista, ei makuhaittoja. Ei makuhaittoja (VII-IX).
Nuasj ärv i
6 kalastajaa
Liite 2.4 (2012)
Muikkuverkot
kk
X
kg/pkk
kpl
4
pkk
4
muikku
1,2
0,300
ahven
0,3
0,075
särki
0,1
0,025
pkk
4
siika
3,5
0,875
kuha
1,7
0,425
hauki
1,3
0,325
ahven
2,2
0,550
pkk
10
24
5
5
44
kuha
15,0
16,0
1,0
1,0
33,0
0,750
hauki
4,0
2,0
0,0
0,0
6,0
0,136
ahven
4,0
1,0
8,0
5,0
18,0
0,409
lahna
1,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,023
kaikki
24,0
19,0
9,0
6,0
58,0
1,318
taimen
0,0
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,004
0,0
0,000
0,0
0,000
1,0
0,002
siika
0,0
0,0
1,0
0,0
0,0
1,5
0,0
2,5
1,0
0,004
1,5
0,065
2,5
0,020
5,0
0,012
kuha
41,6
64,5
86,4
29,0
13,5
4,0
0,0
89,9
221,5
0,791
17,5
0,761
89,9
0,725
328,9
0,770
hauki
20,8
35,6
49,1
11,1
4,0
0,0
0,5
30,0
116,6
0,416
4,0
0,174
30,5
0,246
151,1
0,354
ahven
0,3
0,0
0,7
0,8
8,5
0,0
0,0
0,0
1,8
0,006
8,5
0,370
0,0
0,000
10,3
0,024
made
3,9
9,9
10,0
2,4
3,5
0,5
3,5
16,0
26,2
0,094
4,0
0,174
19,5
0,157
49,7
0,116
pkk
17
7
24
hauki
1,4
0,0
1,4
0,058
ahven
12,4
17,3
29,7
1,238
made
6,0
0,0
6,0
0,250
säyne
0,3
0,0
0,3
0,013
särki
0,0
0,2
0,2
0,008
kuha
hauki
ahven
22,5
13,5
21,5
11,0
68,5
2,362
8,0
7,0
15,0
15,0
45
1,552
4,0
0,0
0,0
0,0
4
0,138
Verkot # 27-33 mm
kk
X
kg/pkk
kpl
2
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/pkk
kpl
5
4-5
5
5
4-5
Verkot # 50-60 mm
kk
I
II
III
IV
V
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
72
72
112
24
20
3
6
118
280
23
124
427
lahna
3,4
2,8
5,7
7,2
2,0
0,0
0,0
3,4
19,1
0,068
2,0
0,087
3,4
0,027
24,5
0,057
särki
0,0
0,0
0,2
50,5
0,0
0,0
0,0
0,0
50,7
0,181
0,0
0,000
0,0
0,000
50,7
0,119
kaikki
70,0
112,8
154,1
101,0
31,5
6,0
4,0
141,8
437,9
1,564
37,5
1,630
145,8
1,176
621,2
1,455
Katiskat
kk
V
VI
V-VI
kg/pkk
kpl
2-3
1-2
1-2
Vetouistelu (uistin, jigi)
kk
VI
VII
VIII
IX
VI-IX
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2
11
26,5
2
7
17,0
2
7
21,5
2
4
17,0
2
29
82
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (V-VIII), ei makuvirheitä.
2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (III lp-IV ap)
3. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) voimakasta ja kalat maistuivat mudalle Jormaslahdella (V lp).
Vetouistelussa siimaan kertyy limaa (VII-VIII).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 2013
Liite 2.1 (2013)
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia yhteensä 17 (poikkeuksellisesti 2 ei kalastanut ja 3 lopetti).
Ontoj ärv i
4 kalastajaa
Muikkuverkot # 10-14 mm
kk
VIII
IX
X
XI
VIII-X
kg/pkk
XI
kg/pkk
VIII-XI
kg/pkk
pkk
39
78
60
14
177
14
191
muikku
9,9
24,7
34
1,1
68,6
0,388
1,1
0,079
69,7
0,365
ahven
0
1,7
0
0
1,7
0,010
0
0,000
1,7
0,009
särki
2,2
4,5
2,6
0
9,3
0,053
0
0,000
9,3
0,049
salakka
0,7
0,3
0
0
1
0,006
0
0,000
1
0,005
kuha
2
1,3
4
0
7,3
0,041
0
0,000
7,3
0,038
hauki
2,2
0
0
0
2,2
0,012
0
0,000
2,2
0,012
siika
6,8
7,6
1,0
0,8
7,3
12,2
0,0
6,2
3,8
0,0
3,5
16
0,023
30
0,092
4
0,022
49
0,042
kirjolohi
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,3
0,0
0,0
0
0,000
1
0,004
0
0,000
1
0,001
kuha
133,4
144,8
148,6
91,2
39,4
38,0
0,0
90,8
53,8
1,3
100,5
518
0,735
222
0,694
102
0,653
842
0,713
hauki
35,2
67,0
88,8
38,0
21,6
38,2
0,0
1,5
4,2
1,2
44,1
229
0,325
66
0,205
45
0,290
340
0,288
ahven
4,7
3,1
1,2
0,0
11,6
4,5
0,0
3,3
3,3
0,0
4,2
9
0,013
23
0,071
4
0,027
36
0,030
hauki
1
7
7,2
0
0
ahven
13
18
0,9
2
8
särki
0,2
0,1
0
0,2
0
made
kuha
0
0,4
1,5
0
0
Verkot # 40-55 mm (hiukan # 70-90 mm)
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
206
199
205
95
52
36
5
152
75
24
132
705
320
156
1181
taimen
0,0
0,0
0,6
1,7
0,5
0,0
0,0
0,0
1,1
0,0
1,0
2
0,003
2
0,005
1
0,006
5
0,004
made
9,5
36,9
23,8
15,5
1,5
0,0
0,0
0,0
7,1
7,3
10,6
86
0,122
9
0,027
18
0,115
112
0,095
Katiskat
kk
kpl
V
1-7
VI
4-7
VII
4
VIII
3
IX
1
X
V-X
2-9
kg/pkk
- tammi-helmikuussa 1
pkk
25
29
16
3
4
77
15,2
41,9
0,5
0
1,9
0,135
0,371
0,004
0,000
0,017
katiska, pieniä mateita (n. 140 g) 114 kpl, kaadettu järveen
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
1-3
25
63,5
1-3
31
79
1-4
26
63
1-3
11
29
2-3
4
8
2
1
1
1-4
98
243,5
kuha
hauki
ahven
säyne
104,2
126,5
105,1
36,3
9,2
1,8
383,1
3,909
12,4
58,8
41,9
17
10
0
140,1
1,430
0
0,6
0,7
0,1
0
0
1,4
0,014
0
1,6
1,3
0
0
0
2,9
0,030
Pitkäsiima
kk
VIII
kg/pkk
koukkuja
40
pkk
2
kuha
6,0
3,000
hauki
14,3
7,150
lahna
33,6
43,1
14,2
47,7
20,9
26,6
0,3
18,5
3,5
5,9
51,9
139
0,197
70
0,218
58
0,371
266
0,225
säyne
2,0
0,0
0,0
0,0
8,1
10,5
0,0
0,0
0,0
0,0
2,8
2
0,003
19
0,058
3
0,018
23
0,020
harjus
0,0
0,0
0,0
0,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1
0,001
0
0,000
0
0,000
1
0,000
särki
4,9
2,2
0,2
0,0
5,2
13,3
0,0
0,7
1,5
0,0
4,6
7
0,010
21
0,065
5
0,029
33
0,028
kaikki
230,1
304,7
277,8
193,7
115,6
143,3
0,3
121,0
78,5
15,7
222,2
1006
1,427
459
1,433
238
1,525
1703
1,442
Pilkkionget
kk
III
IV
III-IV
kg/kkr
Liite 2.2 (2013)
kalastus- kalastuskertoja aika h
6
12
8
19,5
14
31,5
ahven
särki
kuha
3,7
3,8
7,5
0,271
0,8
1,8
2,6
0,129
0
1,1
1,1
0,079
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V-VI, XII). Vetouistelu lisääntynyt Ontojärvellä valtavasti.
2. Verkkojen ja katiskojen likaantuminen vähäistä (I-IV, VIII-XII).
Kiimasj ärv et
2 kalastajaa
Muikkuverkot # 10-11 mm
kk
IX
X
IX-X
kg/pkk
pkk
6
3
9
muikku
1,2
0,1
1,3
0,144
Verkot # 55 mm
kk
I
II
III
IV
XII
I-IV
kg/pkk
XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
14
14
16
2
6
46
siika
0,0
0,6
0,0
0,0
0,0
0,6
0,013
0,0
0,000
0,6
0,012
kuha
14,4
14,4
4,7
0,0
0,7
33,5
0,728
0,7
0,117
34,2
0,658
hauki
10,1
15,6
40,0
4,3
2,7
70,0
1,522
2,7
0,450
72,7
1,398
ahven
0,4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,4
0,009
0,0
0,000
0,4
0,008
made
3,9
12,6
13,6
1,4
2,1
31,5
0,685
2,1
0,350
33,6
0,646
lahna
0,8
1
0,7
1,6
1
4,1
0,089
1
0,167
5,1
0,098
kaikki
29,6
44,2
59,0
7,3
6,5
140,1
3,046
6,5
1,083
146,6
2,819
pkk
1
7
6
4
2
2
22
taimen
0,0
0,9
0,0
0,0
0,0
0,0
1
0,041
siika
0,0
0,0
0,3
0,0
0,4
0,0
1
0,032
kuha
15
60,5
32,0
28,0
22,0
17,0
175
7,932
hauki
0
1,9
0,0
1,2
0,0
3,1
6
0,282
ahven
0
4,7
1,6
3,6
0,0
0,4
10
0,468
made
0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,2
1
0,055
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2
2
4,5
2
3
5,5
2
5
10
kuha
hauki
ahven
1,9
1
2,9
0,580
2,1
7,3
9,4
1,880
0,3
0,0
0,3
0,060
6
52
Isorysä
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
kpl
1
1
1
1
1
1
1
Vetouistelu
kk
VII
VIII
VII-VIII
kg/kkr
lahna
32
145,1
23,4
32
23
0
256
11,614
särki
0,0
0,0
57,3
0,3
0,0
21,7
79
3,605
kaikki
47,0
213,1
114,6
65,1
45,4
43,4
529
24,027
Sapsoj ärv et
4 kalastajaa
Liite 2.3 (2013)
Verkot # 50-60 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
XII
I-IV
kg/pkk
V-IX
kg/pkk
XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
106
73
96
52
28
30
19
15
8
10
327
100
10
437
siika
4,3
2,4
2,7
1,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
10,6
0,032
0,0
0,000
0,0
0,000
10,6
0,024
kuha
36,4
24,6
41,1
21,8
13,7
8,7
5,6
2,1
2,8
18,6
123,9
0,379
32,9
0,329
18,6
1,860
175,4
0,401
hauki
5,5
6,2
47,1
6,6
0,0
3,2
5,6
4,7
1,3
0,0
65,4
0,200
14,8
0,148
0,0
0,000
80,2
0,184
ahven
0
0,0
3,5
0,8
1,7
2,2
0,7
0,0
0,0
0,0
4,3
0,013
4,6
0,046
0,0
0,000
8,9
0,020
made
3,8
3,7
5,7
0,9
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,9
14,1
0,043
0,0
0,000
0,9
0,090
15,0
0,034
lahna
16,7
5,8
19,9
17,7
24,3
15,7
15,8
15,3
5,9
3,4
60,1
0,184
77,0
0,770
3,4
0,340
140,5
0,322
kaikki
66,7
42,7
120,0
49,0
39,7
29,8
27,7
22,1
10,0
22,9
278,4
0,851
129,3
1,293
22,9
2,290
430,6
0,985
made
3,4
2,1
0,0
1,1
0,0
5,2
6,6
0,079
0,0
0,000
5,2
0,260
11,8
0,105
lahna
8,4
16,5
5,9
9,9
0,0
4,4
40,7
0,485
0,0
0,000
4,4
0,220
45,1
0,403
kaikki
31,9
55,4
28,5
51,0
9,8
27,2
166,8
1,986
9,8
1,225
27,2
1,360
203,8
1,820
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (III ap, VI ap, VIII lp).
2. Verkoissa helposti irtoavaa ruskehtavaa sakkaa (I).
Kiantaj ärv i
2 kalastajaa
Verkot # 45-60 mm
kk
I
II
III
IV
VIII
XII
I-IV
kg/pkk
VIII
kg/pkk
XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
24
24
20
16
8
20
84
8
20
112
siika
1,4
0,0
0,6
0,0
0,0
0,0
2,0
0,024
0,0
0,000
0,0
0,000
2,0
0,018
kuha
14,5
28,4
16,1
23,3
3,2
14,0
82,3
0,980
3,2
0,400
14,0
0,700
99,5
0,888
hauki
4,2
7,7
5,9
16,7
1,1
3,6
34,5
0,411
1,1
0,138
3,6
0,180
39,2
0,350
ahven
0,0
0,7
0,0
0,0
5,5
0,0
0,7
0,008
5,5
0,688
0,0
0,000
6,2
0,055
kuha
hauki
54,0
96,4
57,1
41,8
9,3
258,6
7,389
0,0
76,2
29,7
18,8
8,6
133,3
3,809
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2
1
6
2
10
31
2
11
22
2
9
20
2
4
12
2
35
91
Nuasj ärv i
6 kalastajaa
Liite 2.4 (2013)
Verkot # 27-33 mm
kk
VI
X
X
kg/pkk
pkk
6
4
10
taimen
0
0,9
0,9
0,090
siika
0,5
5,8
6,3
0,630
kuha
3,2
0
3,2
0,320
hauki
1,4
1,1
2,5
0,250
ahven
10,2
4,1
14,3
1,430
särki
5,8
1,9
7,7
0,770
siika
1,0
2,0
1,0
0,0
0,0
4,0
0,103
kuha
2,0
4,0
6,0
2,0
0,0
14,0
0,359
hauki
5,0
0,0
0,0
0,0
0,0
5,0
0,128
ahven
2,0
2,0
6,0
2,0
6,0
18,0
0,462
made
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,026
kaikki
11,0
8,0
13,0
4,0
6,0
42,0
1,077
kaikki
21,1
13,8
34,9
3,490
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
pkk
15
10
5
4
5
39
Verkot # 50-60 mm (vähän # 40-45 mm)
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
144
134
112
60
36
15
3
18
6
21
4
38
450
99
42
591
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,0
3,0
0,0
0,0
0,000
2,0
0,020
3,0
0,071
5,0
0,008
siika
1,8
0,8
4,8
2,0
1,0
3,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
9,4
0,021
4,2
0,042
0,0
0,000
13,6
0,023
kuha
103,0
71,4
68,2
23,7
30,5
9,6
1,8
3,2
5,5
12,0
0,0
21,4
266,3
0,592
62,6
0,632
21,4
0,510
350,3
0,593
hauki
29,0
21,7
12,0
13,2
7,0
0,0
0,0
1,0
0,0
1,5
0,0
7,0
75,9
0,169
9,5
0,096
7,0
0,167
92,4
0,156
ahven
2,5
0,3
1,1
0,3
10,3
0,0
0,0
0,8
0,0
1,5
0,0
0,0
4,2
0,009
12,6
0,127
0,0
0,000
16,8
0,028
made
7,1
25,5
5,7
5,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,0
3,0
0,0
43,4
0,096
3,0
0,030
3,0
0,071
49,4
0,084
pkk
13
6
4
23
hauki
3,2
3,6
1,3
8,1
0,352
ahven
23,7
3,4
2,9
30,0
1,304
kuha
0,0
0,0
0,7
0,7
0,030
särki
3,1
0,0
0,0
3,1
0,135
made
1,5
1,0
0,0
2,5
0,109
kuha
hauki
ahven
7,2
81,3
52,8
17,0
5,0
0,0
163,3
3,266
8,5
49,7
26,8
31,0
13,0
15,3
144,3
2,886
0
6
0,0
0,0
0,0
0,0
6
0,120
lahna
17,5
9,0
6,2
7,0
0,0
0,3
0,0
0,0
0,0
1,8
3,0
2,3
39,7
0,088
2,1
0,021
5,3
0,126
47,1
0,080
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,0
0,0
0,000
0,0
0,000
1,0
0,024
1,0
0,002
kaikki
160,9
128,7
98,0
51,3
48,8
13,1
1,8
5,0
5,5
21,8
10,0
30,7
438,9
0,975
96,0
0,970
40,7
0,969
575,6
0,974
Katiskat
kk
V
VI
VIII
V-VIII
kg/pkk
kpl
1-4
1-4
1
1
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
4
3
6
2-10
15
36
2-10
13
30
1-2
11
21
2
5
8
12
3
11
1-12
50
112
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V lp-VI ap, VII ap, VIII lp-IX ap).
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III), voimakasta (IV ap-VI ap, X). Ei makuvirheitä.
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 2014
Liite 2.1 (2014)
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Ontoj ärv i
5 kalastajaa
Muikun pyyntiä kokeiltiin verkoilla (#11-15 mm) X-XI, 16 pkk, saalis 9 kpl muikkua
Verkot # 34-40 mm
kk
IX
XI
XII
IX
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
IX-XII
kg/pkk
pkk
8
10
8
8
18
26
siika
1
2,3
0,8
1
0,125
3,1
0,172
4,1
0,158
kuha
16
5,7
1,2
16
2,000
6,9
0,383
22,9
0,881
hauki
2,5
5,4
3
2,5
0,313
8,4
0,467
10,9
0,419
ahven
0
3,1
0,9
0
0,000
4
0,222
4
0,154
made
0
0,7
1,2
0
0,000
1,9
0,106
1,9
0,073
lahna
11,5
0,4
0
11,5
1,438
0,4
0,022
11,9
0,458
särki
0,3
0
0
0,3
0,038
0
0,000
0,3
0,012
kaikki
31,3
17,6
7,1
31,3
3,913
24,7
1,372
56
2,154
kirjolohi
kuha
0,0
643,7
0,0
446,7
1,8
582,1
0,0
320,7
0,0
33,1
1,5
48,8
0,0
5,6
0,0
2,3
0,0
33,8
0,0
511,5
0,0
85,1
0,0
118,4
1,8
1993,2
0,001
0,849
1,5
635,1
0,002
0,818
0,0
203,5
0,000
0,695
3,3
2831,8
0,001
0,829
hauki
128,2
102,9
214,6
88,0
23,2
25,7
0,7
0,0
2,7
12,8
16,2
39,4
533,7
0,227
65,1
0,084
55,6
0,190
654,4
0,192
ahven
2,6
0,3
3,5
5,8
7,0
9,4
1,1
1,1
4,9
1,3
1,7
2,0
12,2
0,005
24,8
0,032
3,7
0,013
40,7
0,012
made
48,0
31,6
62,9
30,9
2,2
14,5
0,0
0,0
0,0
3,9
18,4
25,8
173,4
0,074
20,6
0,027
44,2
0,151
238,2
0,070
lahna
36,4
25,0
44,9
81,6
11,6
0,0
1,7
3,9
2,2
6,7
7,2
8,6
187,9
0,080
26,1
0,034
15,8
0,054
229,8
0,067
Verkot # 40-60 mm (hiukan # 70 mm)
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
633
639
686
390
47
41
24
8
74
582
115
178
2348
776
293
3417
taimen
0,0
0,0
0,0
1,2
0,0
1,3
0,0
0,0
0,0
1,1
0,0
0,0
1,2
0,001
2,4
0,003
0,0
0,000
3,6
0,001
siika
9,7
1,8
0,8
1,0
3,8
5,7
8,7
0,0
101,0
6,4
4,0
5,2
13,3
0,006
125,6
0,162
9,2
0,031
148,1
0,043
Katiskat
kk
kpl
V
3
VI
5-7
VII
3-7
VIII
2-4
IX
2-3
X
3
V-X
2-9
kg/pkk
- helmi-maaliskuussa 1
pkk
6
32
28
12
5
9
92
hauki
ahven
särki
lahna
kuha
made
0
5
1,3
0
0
0
9,8
13
0
1,5
1,4
0
10,7
10,3
0
0
0
0
0,8
14,5
0
0
0
1
0
4
0
0
0
0
0
1
0
0
0
6,3
21,3
47,8
1,3
1,5
1,4
7,3
0,232
0,520
0,014
0,016
0,015
0,079
katiska, pieniä mateita n. 70 kpl, kaadettu järveen, saaliksi otettu 6 kg.
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
1-3
33
80,5
1-3
27
56
2-3
25
62,5
1-3
11
15
2-3
3
4,5
2-3
3
5
1-3
102
223,5
Iskukoukut
kk
III
kg/pkk
koukkuja
8
pkk
24
hauki
2,2
0,092
kuha
hauki
ahven
69,2
59,6
71,2
15
0,8
0
215,8
2,116
37,5
42,5
46,3
17,1
3,5
2
148,9
1,460
0,2
2,7
3,3
1,5
0,2
0
7,9
0,077
säyne
0,0
1,3
1,1
0,0
2,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,3
0,2
2,4
0,001
2,5
0,003
0,5
0,002
5,4
0,002
harjus
0,0
0,0
0,0
0,8
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,8
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
0,8
0,000
särki
0,2
0,0
0,0
0,0
0,8
0,0
0,0
0,0
0,3
0,0
0,0
0,0
0,2
0,000
1,1
0,001
0,0
0,000
1,3
0,000
kaikki
868,8
609,6
911,7
530,0
84,2
106,9
17,8
7,3
144,9
543,7
132,9
199,6
2920,1
1,244
904,8
1,166
332,5
1,135
4157,4
1,217
Pilkkionget
kk
III
IV
III-IV
kg/kkr
Liite 2.2 (2014)
kalastus- kalastuskertoja aika h
3
7
5
14
8
21
ahven
särki
2
1,6
3,6
0,200
0,6
0,2
0,8
0,025
Kalastaj ien kommentit
1. Muikku loppunut; nyt jo yhdeksäs kesä, ettei saa muikkua.
2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaaa pyyntiä (V lp-VI lp, XI lp), vähäistä (XII).
Kuhakanta lisääntynyt valtavasti, Vetouistelulla voi saada jopa kymmeniä illassa.
3. Verkkojen ja katiskojen likaantuminen vähäistä (I-IV, VII-XII).
Kiimasj ärv et
3 kalastajaa
Muikkuverkot # 10-11 mm
kk
IX
pkk
6
muikku
15 kpl
Verkot # 45-60 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
110
96
96
40
19
28
7
30
60
8
48
98
342
152
146
640
siika
1,1
0,0
0,0
0,0
2,4
0,8
0,8
0,0
0,0
0,8
0,0
0,0
1,1
0,003
4,8
0,032
0,0
0,000
5,9
0,009
taimen
0
0,0
0,0
0,0
1,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
1,5
0,010
0,0
0,000
1,5
0,002
lohi
0
3,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,0
0,009
0,0
0,000
0,0
0,000
3,0
0,005
kuha
110,1
39,4
30,2
5,0
7,3
24,0
6,0
15,0
28,5
0,0
16,0
68,6
184,7
0,540
80,8
0,532
84,6
0,579
350,1
0,547
hauki
20
15,0
12,3
6,0
10,0
10,0
3,0
3,0
0,0
1,4
6,0
23,2
53,3
0,156
27,4
0,180
29,2
0,200
109,9
0,172
ahven
1,9
1,2
1,8
1,0
2,0
5,0
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
0,0
5,9
0,017
11,0
0,072
0,0
0,000
16,9
0,026
made
21,6
40,4
3,9
0,0
2,4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,2
65,9
0,193
2,4
0,016
3,2
0,022
71,5
0,112
lahna
15,3
5,6
5,5
10
3,6
9
2
5
8
4,3
9,5
16,4
36,4
0,106
31,9
0,210
25,9
0,177
94,2
0,147
kaikki
170,0
104,6
53,7
22,0
29,2
48,8
13,8
23,0
38,5
6,5
31,5
111,4
350,3
1,024
159,8
1,051
142,9
0,979
653,0
1,020
pkk
1
3
4
3
11
siika
0,0
0,3
0,0
0,0
0,3
0,027
kuha
1,0
10,5
17,0
12,0
40,5
3,682
hauki
0,0
2,5
3,0
4,0
9,5
0,864
ahven
1,0
6,5
4,0
2,0
13,5
1,227
muikku
0,3
0,0
0,0
0,1
0,4
0,036
lahna
4
23
32
47
106,0
9,636
särki
0,0
2,5
5,5
3,5
11,5
1,045
kaikki
6,3
45,3
61,5
68,6
181,7
16,518
kuha
hauki
1,8
0
0
1,8
0,180
25,7
11,6
2,2
39,5
3,950
Isorysä
kk
VI
VII
VIII
IX
V-X
kg/pkk
kpl
1
1
1
1
1
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
VII-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2
7
15
2
2
4
2
1
2,5
2
10
21,5
Sapsoj ärv et
3 kalastajaa
Liite 2.3 (2014)
Verkot # 50-55 mm
kk
pkk
I
58
II
46
III
52
IV
32
V
60
VI
36
VII
28
VIII
36
IX
28
X
32
XI
24
XII
38
I-IV
188
kg/pkk
V-X
220
kg/pkk
XI-XII
62
kg/pkk
I-XII
470
kg/pkk
siika
0
0,0
1,7
0,0
3,0
0,0
0,0
0,6
0,6
0,6
0,6
0,0
1,7
0,009
4,8
0,022
0,6
0,010
7
0,015
kuha
38,4
12,0
27,8
11,2
63,4
18,8
5,0
14,3
9,3
15,0
19,1
29,7
89,4
0,476
125,8
0,572
48,8
0,787
264
0,562
hauki
5,3
1,9
5,5
3,0
25,6
14,6
1,5
5,8
1,8
6,0
0,9
2,0
15,7
0,084
55,3
0,251
2,9
0,047
74
0,157
ahven
0
1,2
1,8
0,0
8,5
9,2
8,5
5,3
7,6
3,7
0,6
0,0
3,0
0,016
42,8
0,195
0,6
0,010
46
0,099
made
2,2
1,7
6,7
2,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
2,6
12,7
0,068
0,0
0,000
3,6
0,058
16
0,035
lahna
6,9
4,3
10,8
7,8
54,2
16,4
17,3
25,2
14,3
17,5
2,0
14,2
29,8
0,159
144,9
0,659
16,2
0,261
191
0,406
kaikki
52,8
21,1
54,3
24,1
154,7
59,0
32,3
51,2
33,6
42,8
24,2
48,5
152,3
0,810
373,6
1,698
72,7
1,173
599
1,274
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen roskaantuminen vaikeuttaa pyntiä (V).
2. Verkkojen limoittuminen vähäistä lähes läpi vuoden, vaikeutti pyyntiä IX ap.
3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (XII), ei makuvirheitä.
Kiantaj ärv i
4 kalastajaa
Verkot # 50-60 mm
kk
pkk
I
84
II
84
III
112
IV
40
VI
30
IX
8
XI
12
XII
46
I-IV
320
kg/pkk
VI-IX
38
kg/pkk
XI-XII
58
kg/pkk
I-XII
416
kg/pkk
Isorysä
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-X
kg/pkk
kpl
1
1
1
1
1
1
siika
5,0
4,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
10,0
0,031
0,0
0,000
1,0
0,017
11,0
0,026
pkk
7
7
7
6
6
33
taimen kirjolohi
3
0
0,7
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,7
2,0
0,012
0,006
0,0
0,0
0,000
0,000
0,0
0,0
0,000
0,000
3,7
2,0
0,009
0,005
kuha
58,8
47,3
93,3
27,0
25,0
2,5
2,6
31,8
226,4
0,708
27,5
0,724
34,4
0,593
288,3
0,693
hauki
23,4
21,3
34,9
4,0
6,0
0,0
0,0
0,0
83,6
0,261
6,0
0,158
0,0
0,000
89,6
0,215
ahven
2,0
1,0
3,0
1,0
1,0
0,0
0,0
0,0
7,0
0,022
1,0
0,026
0,0
0,000
8,0
0,019
made
4
9,0
8,7
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
21,7
0,068
1,0
0,026
0,0
0,000
22,7
0,055
lahna
48,4
36,9
63,1
15,0
16,0
1,5
3,5
9,8
163,4
0,511
17,5
0,461
13,3
0,229
194,2
0,467
kaikki
144,6
122,2
204,0
47,0
49,0
4,0
6,1
42,6
517,8
1,618
53,0
1,395
48,7
0,840
619,5
1,489
taimen
11,8
1,8
2,7
0,0
0,0
16,3
0,494
siika
3,8
2,7
0,8
0,4
0,7
8,4
0,255
kuha
113,9
152,0
49,6
47,6
20,6
383,7
11,627
hauki
1,1
0,8
0,0
2,2
1,8
5,9
0,179
ahven
6,8
8,4
4,0
0,9
0,0
20,1
0,609
lahna
21,6
15,7
7
32
6,3
82,6
2,503
särki
4,7
6,6
3,8
1,2
1,3
17,6
0,533
kaikki
163,7
188,0
67,9
84,3
30,7
534,6
16,200
kuha
hauki
ahven
5,6
5,9
82,9
44,8
7,0
146,2
2,397
6,8
24,5
81,4
55,8
5,5
174,0
2,852
2
0,3
2
10
0
14,3
0,234
Vetouistelu
kk
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
V
2
3
8
VI
2
12
31,5
VII
2-3
21
..
VIII
2-3
19
..
IX
2-3
6
..
V-IX
2-3
61
39,5
kg/kkr
Kalastaj ien kommentit
1. Made on hävinnyt ja lahna lisääntynyt, muikkukanta on erittäin vähäinen.
2. Rysän limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-VIII lp).
3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I lp-IV lp), vaikeutta pyyntiä (siitepöly, VI ap).
Nuasj ärv i
6 kalastajaa
Liite 2.4 (2014)
Verkot # 50-60 mm (vähän # 40-45 mm)
kk
I
II
III
IV
V
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
192
190
156
24
12
8
8
90
562
20
98
680
taimen
0,0
3,6
0,8
1,0
0,0
2,0
1,5
1,9
5,4
0,010
2,0
0,100
3,4
0,035
10,8
0,016
siika
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,0
2,3
0,0
0,000
0,0
0,000
4,3
0,044
4,3
0,006
kuha
182,3
162,7
91,3
4,5
5,5
0,0
0,0
72,5
440,8
0,784
5,5
0,275
72,5
0,740
518,8
0,763
hauki
24,5
18,8
15,7
0,0
6,0
1,0
0,0
28,1
59,0
0,105
7,0
0,350
28,1
0,287
94,1
0,138
ahven
1,2
0,7
0,0
0,3
14,0
1,0
0,0
0,0
2,2
0,004
15,0
0,750
0,0
0,000
17,2
0,025
pkk
4
hauki
1,1
0,275
ahven
1,3
0,325
kuha
hauki
ahven
65,7
131,1
34,2
3,5
234,5
5,098
35
53,3
21,7
0,0
110
2,391
0
12,7
1,2
0,0
13,9
0,302
made
4,0
13,5
7,1
0,0
1,0
0,0
0,5
5,9
24,6
0,044
1,0
0,050
6,4
0,065
32,0
0,047
lahna
8,3
6,7
8,0
2,9
0,0
0,0
0,0
2,3
25,9
0,046
0,0
0,000
2,3
0,023
28,2
0,041
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
kaikki
220,3
206,0
122,9
8,7
26,5
4,0
4,0
113,0
557,9
0,993
30,5
1,525
117,0
1,194
705,4
1,037
Katiskat
kk
V
kg/pkk
kpl
1
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
IX
VI-IX
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja aika h
2-12
13
34
2-16
21
70,5
2-4
9
24
2
3
6
2-16
46
134,5
Syväonki
kk
VI
VII
IX
VI-IX
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja aika h
1
2
4
8,0
3
6
8
16
kuha
ahven
7,5
0,0
0,0
7,5
0,938
0,0
10,5
9,5
20
2,500
Kalastaj ien kommentit
1. Likaisuutta ja limaisuutta, Jormaslahdella ja Lahnasjokisuulla vesi myrskyllä ruskeankeltaista (II).
Voimakasta likaantumista, ruskeaa mönjää (III lp). Verkot yhtenä limanippuna (IV ap).
Verkot erittäin limaisia, ja niissä oli pohjasta irronneita kipsejä (V). Verkot likaantuivat nopeasti (X).
Lahnasjoen pinnalla öljymäinen kalvo usein (VIII), myrskyllä Lahnasjokisuun ja Jormaslahden väri keltaruskea (VIII-IX).
Liite 3.1 (2011)
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 2011
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia yhteensä 21.
Hossanj oki-Kokkoj ärv i
1 kalastajaa
Verkot # 40-45 mm
kk
I
II
III
IV
V
XI
I-IV
kg/pkk
V
kg/pkk
XI
kg/pkk
I-XI
kg/pkk
pkk
10
10
14
9
10
2
43
10
2
55
siika
1,6
1,2
2,0
2,0
2,0
2,0
6,8
0,158
2,0
0,200
2,0
1,000
10,8
0,196
hauki
9,0
5,0
13,5
14,0
16,0
0,0
41,5
0,965
16,0
1,600
0,0
0,000
57,5
1,045
made
7,0
9,8
11,5
0,0
0,0
0,0
28,3
0,658
0,0
0,000
0,0
0,000
28,3
0,515
säyne
0,0
0,0
0,0
0,2
1,0
0,0
0,2
0,005
1,0
0,100
0,0
0,000
1,2
0,022
kaikki
17,6
16,0
27,0
16,2
19,0
2,0
76,8
1,786
19,0
1,900
2,0
1,000
97,8
1,778
Kalastaj ien kommentit
1. Verkot likaantuneet koko talven.
Kiantaj ärv i
7 kalastajaa
Muikkuverkot (# 11-15 mm)
kk
kpl
pkk
muikku
särki
VII
4
4
0,3
0,0
VIII
4-7
15
2,9
0,0
IX
3-12
77
121,0
3,5
X
4-8
38
31,6
2,5
VII-X
3-12
134
155,8
6,0
kg/pkk
1,163
0,045
Muikku saatiin pääosin # 12 mm:n verkoilla
kiiski ahven kuore
0,0
0,0
0
0,0
0,0
0
2,4
3,8
0
1,4
2,8
0,4
3,8
6,6
0,4
0,028 0,049 0,003
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
kpl
3-7
2-6
1-5
2-5
1-5
1-3
1-7
pkk
75
32
48
46
23
14
238
taimen
3,3
0,0
0,0
1,4
1,2
1,2
7,1
0,030
siika
8,1
25,8
19,3
27,2
7,3
4,5
92,2
0,387
kuha
8,6
4,5
1,7
3,8
0,7
0,0
19,3
0,081
hauki ahven made lahna
46,2
13,2
9,2
0,0
0,0
0,9
1,3
0,0
0,0
0,7
1,9
0,0
3,9
8,7
1,1
0,0
0,0
1,9
0,0
0,0
0,0
2,6
0,0
0,0
50,1
28,0
13,5
0,0
0,211 0,118 0,057 0,000
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
2,4
0,0
6,9
33,1
23,6
40,2
10,0
0,0
0,000
106,2
0,011
10,0
0,003
116,2
0,006
siika
7,1
3,1
17,1
16,1
9,9
726,1
512,0
715,6
209,7
120,5
30,0
43,4
0,014
2293,8
0,229
30,0
0,010
2367,2
0,116
kuha
439,0
349,1
393,4
444,9
13,8
30,3
21,3
213,6
113,2
802,1
1000,0
1626,4
0,539
1194,3
0,119
1000,0
0,333
3820,7
0,188
hauki
74,1
61,0
304,0
390,4
12,5
92,1
106,2
205,2
104,3
200,0
150,0
829,5
0,275
720,3
0,072
150,0
0,050
1699,8
0,084
ahven
0,0
0,4
0,0
0,0
1,6
22,2
51,0
100,5
52,5
50,0
20,0
0,4
0,000
277,8
0,028
20,0
0,007
298,2
0,015
Verkot # 40-70 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
612
598
942
868
73
2089
3293
3711
1085
4079
3000
3020
14330
3000
20350
made järvilohi kaikki
76,3
0,0
596,5
54,3
0,0
467,9
99,6
0,0
814,1
260,9
0,0
1112
7,1
0,0
47,3
46,2
0,0
916,9
54,1
0,0
751,5
104,3
0,0
1372
100,0
0,0
603,3
353,5
5,3
1572
400,0
0,0
1610
491,1
0,0 #####
0,163 0,000 0,990
665,2
5,3 #####
0,066 0,001 0,524
400,0
0,0
1610
0,133 0,000 0,537
##### 5,3 #####
0,076 0,000 0,485
särki harjus lohi
4,2
0,0
3,0
1,3
0,0
0,0
0,0
0,9
0,0
0,3
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
5,8
0,9
3,0
0,024 0,004 0,013
kaikki
95,8
33,8
24,5
46,4
11,1
8,3
219,9
0,924
Katiskat
Liite 3.2 (2011)
kk
VI
VII
VIII
VI-VIII
kg/pkk
kpl
1
1
70
1-70
pkk
1
2
350
353
hauki
3,3
2,0
150
155,3
0,440
ahven
2,5
0,0
750
752,5
2,132
made
0,0
0,0
20
20
0,057
särki
0,0
3,5
20
23,5
0,067
kalastus-
veto-
muikku
siika
kuha
hauki
kuore
kaikki
päiviä
2
kertoja
2
500
250,0
30
15,0
10
5,0
50
25,0
150
75,0
740
370,0
kk
kpl
pkk
muikku
siika
VI-VIII
kg/pkk
1-2
34
4320
127,1
240
7,1
45
1,3
190
5,6
50
1,5
vetokertoja
74
muikku
siika
hauki
särki
kuore
kaikki
21500
290,5
80
1,1
30
0,4
10
0,1
1700 23320
23,0 315,1
Nuotta
kk
III
kg/v k
Isorysät
taimen kuha
hauki ahven made
170
5,0
15
0,4
särki
kaikki
490
14,4
5520
162,4
Trooli
kk
V-X
kg/v k
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
X
XI
VI-XI
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha
käytössä kertoja
aika h
8
1
4
1,5
0,0
5-11
6
17
0,8
5,9
9-11
5
16,5
1,7
4,5
11
6
36
7,4
0,0
11
1
4
1,5
0,0
5-11
19
77,5
12,9
10,4
0,679 0,547
hauki järvilohi ahven
0,0
0,0
1,1
5,5
0,0
4,4
1,5
2,8
1,7
0,0
4,3
4,4
8,8
0,0
0,0
15,8
7,1
11,6
0,832 0,374 0,611
Kalastaj ien kommentit
1. Verkot likaantuvat hirveästi (X).
2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-III ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp, V).
3. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp, X ap).
4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI), vaikeutta pyyntiä (VII ap-IX ap), vähäistä (IX lp),
vaikeuttaa pyyntiä (X ap-XI ap), vähäistä (XI lp).
5. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III-IV), vähäistä (V-IX), vaikeuttaa pyyntiä (X).
Haukiperällä kaloissa lievä makuvirhe (I-II), selvä makuvirhe (III-IX, VII-VIII).
Vuokkij ärv i
7 kirjanpitokalastajaa
Liite 3.3 (2011)
Verkot # 45-70 mm (hiukan # 40 mm)
kk
I
II
III
IV
VI
VIII
IX
I-IV
kg/pkk
VI-IX
kg/pkk
I-IX
kg/pkk
pkk
1768
1532
1708
1696
82
21
40
6704
143
6847
siika
68,5
32,5
27,5
8,5
11,8
3,5
10,6
137,0
0,020
25,9
0,181
162,9
0,024
kuha
hauki ahven
571,3
300,4
5,0
770,0
674,1
5,3
708,5
914,0 10,0
744,5
851,5 10,0
55,2
26,3
7,4
2,4
9,3
2,1
22,9
9,0
2,7
2794,3 2740,0 30,3
0,417
0,409 0,005
80,5
44,6
12,2
0,563
0,312 0,085
2874,8 2784,6 42,5
0,420
0,407 0,006
made
212,9
238,7
122,2
137,0
0,0
0,0
0,0
710,8
0,106
0,0
0,000
710,8
0,104
säyne särki kaikki
5,0
0,0 #####
11,5
0,0 #####
5,0
0,0 #####
10,0
0,0 #####
0,0
0,6
101,3
0,0
0,0
17,3
0,0
0,0
45,2
31,5
0,0 #####
0,005 0,000 0,961
0,0
0,6
163,8
0,000 0,004 1,145
31,5
0,6 #####
0,005 0,000 0,965
kuha
0,0
0,0
0,0
34,0
12,0
46,0
0,005
särki
100,0
212,0
60,0
100,0
100,0
572,0
0,065
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio)
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
kpl
100
100-107
7-106
100
100
7-107
pkk
1400
2332
433
2300
2300
8765
hauki
114,0
153,5
25,2
49,0
28,0
369,7
0,042
ahven made
1425,0 0,0
1435,0 0,0
200,3
6,0
2462,0 0,0
751,0
0,0
6273,3 6,0
0,716 0,001
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
VI-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastus- kuha
käytössä kertoja
aika h
1-6
15
60
63,7
1-6
26
117
148,3
1-3
9
29,5
23,6
1-6
50
206,5
235,6
4,712
hauki ahven
78,8
145,2
22,7
246,7
4,934
9,5
7,0
0,0
16,5
0,330
Mato-onget/pilkkionget
kk
VI
VII
VIII
VI-VIII
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja
aika h
4
14
6
19
14
50,5
24
83,5
ahven
särki
hauki
säyne
5,0
51,0
83,3
139,3
5,804
3,8
11,0
12,0
26,8
1,117
1,0
2,0
7,1
10,1
0,421
9,1
0,0
0,0
5,2
6,9
4,0
16,0
9,2
0,667 0,383
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (IX).
2. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (I ap-IV ap).
kuha
Luv anj ärv i
1 kalastaja
Liite 3.4 (2011)
Vetouistelu
kk
V
VI
V-VI
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja
aika h
3
2
2
3
2
2
3
4
4
kuha
hauki
0,0
1,1
1,1
0,275
4,0
1,7
5,7
1,425
Kalastaj an kommentit
1. Verkkojen likaantuminen ei haitannut (V). Lievä makuvirhe ei haitannut (V).
Mikitänj ärv i
1 kalastaja
Verkot # 50-65 mm
kk
I
II
III
IV
I-IV
kg/pkk
kpl
4-8
4
2-4
2-4
2-8
pkk
66
32
28
24
150
siika
0,0
1,0
0,0
0,0
1,0
0,007
kuha
29,5
16,0
13,0
13,0
71,5
0,477
hauki
4,0
0,0
9,0
2,0
15,0
0,100
made kaikki
1,5
35,0
1,0
17,0
0,0
22,0
3,0
18,0
5,5
92,0
0,037 0,613
kuha
6,1
12,2
45,0
21,9
85,2
0,435
hauki ahven lahna kaikki
0,0
0,0
0,0
6,4
0,0
0,0
0,0
18,8
0,6
4,3
0,7
62,1
0,0
0,3
0,0
23,3
0,6
4,6
0,7
110,6
0,003 0,023 0,004 0,564
kuha
51,0
63,0
38,0
4,0
2,0
106,0
156,0
0,553
2,0
0,087
106,0
2,038
264,0
0,739
hauki ahven made lahna kaikki
17,0
0,0
0,0
0,0
68,0
10,0
0,0
0,0
0,0
76,0
33,0
0,0
1,0
3,0
75,0
4,0
0,0
4,0
0,0
12,0
1,0
4,0
0,0
0,0
20,8
22,0
0,0
4,0
1,0
133,5
64,0
0,0
5,0
3,0
231,0
0,227 0,000 0,018 0,011 0,819
1,0
4,0
0,0
0,0
20,8
0,043 0,174 0,000 0,000 0,904
22,0
0,0
4,0
1,0
133,5
0,423 0,000 0,077 0,019 2,567
87,0
4,0
9,0
4,0
385,3
0,244 0,011 0,025 0,011 1,079
Hyrynj ärv i
2 kalastajaa
Muikkuverkot # 11-14 mm
kk
VII
VIII
IX
X
VII_X
kg/pkk
kpl
3
3
3
3-15
3-15
pkk
9
9
15
48
81
muikku
9,0
2,8
1,8
29,0
42,6
0,526
pkk
16
36
96
48
196
siika
0,3
6,6
11,5
1,1
19,5
0,099
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/pkk
kpl
2-6
6
6
6
2-6
Verkot # 50-70 mm (hiukan # 40 mm)
kk
I
II
III
IV
VI
XII
I-IV
kg/pkk
VI
kg/pkk
XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
104
80
80
18
23
52
282
23
52
357
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
2,8
0,0
0,0
0,000
2,8
0,122
0,0
0,000
3
0,008
siika
0,0
3,0
0,0
0,0
11,0
0,5
3,0
0,011
11,0
0,478
0,5
0,010
14,5
0,041
Kalastaj ien kommentit
1. Vihreää limaa verkoissa tosi paljon (VIII lp).
Uv a j a Iij ärv i
2 kirjanpitokalastaja
Liite 3.5 (2011)
Verkot # 45-55 mm (Ristijärvi ja Uva)
kk
V
VI
VII
VIII
X
V-X
kg/pkk
pkk
13
138
10
12
39
212
siika
0,0
0,6
0,0
0,0
5,3
5,9
0,028
kuha
12,9
72,2
3,3
4,3
21,0
113,7
0,536
hauki
7,8
6,8
0,0
3,0
12,4
30
0,142
ahven lahna kaikki
0,0
21,0
41,7
0,0
0,0
79,0
0,0
0,0
3,3
0,0
0,0
7,3
1,1
0,0
34,5
1,1
21
165,8
0,005 0,099 0,782
Vetouistelu (Uva)
kk
VII
VIII
VI-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastuskäytössä kertoja
aika h
..
2
..
1
1
3
..
3
..
hauki
3,4
1,0
4,4
1,467
Nuotta (Uva)
kk
I
III
IV
I-IV
kg/kp
kalastuspäiviä
1
1
2
4
vetokertoja
1
1
2
4
muikku
hauki
särki
kuore
60
80
380
520
130,0
10
0
20
30
7,5
30
100
320
450
112,5
20
0
0
20
5,0
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä (roskat, levä, V lp-VI ap), vähäistä (VI lp-VII ap),
vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-VIII ap), vähäistä (VII lp, X).
Iso-Pyhäntä
1 kalastaja
Muikkuverkot # 12-14 mm
kk
VIII
IX
X
VIII-X
kg/pkk
kpl
4
4
2-5
2-5
pkk
16
16
16
48
muikku
11,0
18,7
7,7
37,4
0,779
särki
6,9
2,1
0,3
9,3
0,194
hauki
4,2
0,0
0,0
4,2
0,088
siika
0,0
0,0
0,0
0,4
0,4
0,004
kuha
12,0
4,3
9,8
33,1
59,2
0,569
hauki
0,0
3,0
1,0
13,7
17,7
0,170
made
1,3
1,6
6,1
6,1
15,1
0,145
Verkot # 50 mm
kk
I
II
III
IV
I-IV
kg/pkk
pkk
22
20
20
42
104
kaikki
13,3
8,9
16,9
53,3
92,4
0,888
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 2012
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia yhteensä 19.
Kiantaj ärv i
8 kalastajaa
Muikkuverkot (# 11-15 mm)
kk
VI
VII
VIII
IX
X
XI
VI-X
kg/pkk
XI
kg/pkk
VI-XI
kg/pkk
kpl
3-7
2-7
2-4
2-12
1-5
3
1-12
pkk
42
97
33
74
65
3
311
3
3
1-12
314
muikku
27,5
35,4
8,0
62,2
28,1
0,3
161,2
0,518
0,3
0,100
161,5
0,514
särki
0,0
0,0
0,0
0,8
0,0
0,0
0,8
0,003
0,0
0,000
0,8
0,003
kiiski ahven kuore
0,0
0,0
0,4
0,0
0,4
0,0
0,0
0,9
0,0
1,4
3,0
2,2
0,0
0,9
0,0
0,0
0,5
0,0
1,4
5,2
2,6
0,005 0,017 0,008
0,0
0,5
0,0
0,000 0,167 0,000
1,4
5,7
2,6
0,004 0,018 0,008
Verkot # 34-40 mm (sis. hiukan # 40-45 mm)
kk
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
III-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI
kg/pkk
III-XI
kg/pkk
pkk
10
20
52
128
140
125
75
54
21
30
574
21
625
taimen
0,0
0,0
1,1
0,0
0,0
0,0
6,9
0,0
0,0
0,0
0,000
8,0
0,014
0,0
0,000
8,0
0,013
siika
1,2
2,1
4,7
19,1
31,3
35,2
12,4
12,9
2,1
3,3
0,110
115,6
0,201
2,1
0,100
121,0
0,194
kuha
0,0
0,5
9,2
11,7
16,4
14,2
9,4
3,2
1,4
0,5
0,017
64,1
0,112
1,4
0,067
66,0
0,106
hauki ahven made särki
2,6
0,7
5,4
0,0
9,9
1,0
8,4
0,0
12,6
5,7
7,7
2,2
22,7
4,6
7,1
3,3
12,0
4,8
1,7
0,7
3,8
4,2
6,2
0,2
3,8
3,5
2,7
0,0
12,5
2,5
6,5
0,0
9,3
1,0
4,2
0,2
12,5
1,7
13,8
0,0
0,417 0,057 0,460 0,000
67,4
25,3
31,9
6,4
0,117 0,044 0,056 0,011
9,3
1,0
4,2
0,2
0,443 0,048 0,200 0,010
89,2
28,0
49,9
6,6
0,143 0,045 0,080 0,011
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,1
0,8
10,9
13,2
8,9
0,0
0,0
0,000
35,9
0,003
0,0
0,000
35,9
0,003
siika
kuha hauki
0,0
0,0
6,3
2,1
19,7
6,3
1,9
29,2
21,0
2,8
10,7
35,6
0,0
4,5
0,0
0,0
6,4
2,1
401,9
54,0
35,0
810,4
116,4 209,5
354,8
703,5 200,0
204,3 1212,0 206,2
54,7
816,5 403,4
6,8
59,6
69,2
0,014
0,125 0,145
1771,4 2096,8 652,8
0,161
0,190 0,059
54,7
816,5 403,4
0,036
0,532 0,263
1832,9 2972,9 1125,4
0,141
0,228 0,086
ahven
0,0
0,0
0,0
1,3
0,0
1,4
15,0
50,2
60,8
10,0
0,0
1,3
0,003
137,4
0,012
0,0
0,000
138,7
0,011
hauki
50,0
100,0
150
0,148
säyne
10,0
0,0
10
0,010
lohi
0,0
0,9
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,9
0,030
0,0
0,000
0,0
0,000
0,9
0,001
kaikki
9,9
22,8
43,2
68,5
66,9
63,8
38,7
37,6
18,2
32,7
1,090
318,7
0,555
18,2
0,867
369,6
0,591
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
0,2
0,000
0,0
0,000
0,2
0,000
kaikki
8,8
47,6
80
77
4,5
30,4
516,7
1218,6
1482,3
2042,3
1434,2
213,4
0,446
5294,8
0,481
1434
0,935
6942,4
0,533
Verkot # 43-70 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
8
134
172
164
9
54
1444
2974
2892
3636
1534
478
11009
1534
13021
Katiskat
kk
V
VI
V-VI
kg/pkk
kpl
78
78
78
pkk
390
624
1014
ahven
650,0
500,0
1150
1,134
made
55,0
10,0
65
0,064
made
2,5
19,5
27,9
26,6
0,0
18,2
10,0
21,2
150,0
399,5
159,6
76,5
0,160
598,9
0,054
159,6
0,104
835,0
0,064
lohi
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,4
0,0
0,0
0,000
1,4
0,000
0,0
0,000
1,4
0,000
Liite 3.1 (2012)
Nuotta
kk
Liite 3.2 (2012)
kalastus-
veto-
päiviä
kertoja
muikku
siika
hauki
III
12
IV
III-IV
kg/v k
14
26
12
2266
210
150
14
26
2820
5086
195,6
165
375
14,4
280
430
16,5
kuore
kiiski
kaikki
830
40
3496
1300
2130
81,9
100
140
5,4
4665
8161
313,9
Isorysät
kk
kpl
pkk
muikku
siika
V-VIII
kg/pkk
2-3
107
7000
65,4
900
8,4
taimen kuha
35
0,3
290
2,7
hauki ahven
150
1,4
420
3,9
vetokertoja
60
muikku
siika
hauki
ahven
särki
kuore
kaikki
16000
266,7
150
2,5
100
1,7
10
0,2
100
1,7
4000 20360
66,7 339,3
made
särki
kaikki
57
0,5
420
3,9
9272
86,7
Trooli
kk
VII-X
kg/v k
Vetouistelu
kk
VII
VIII
IX
VII-IX
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha
käytössä kertoja
aika h
4-10
5
..
0,0
0,0
10-11
4
..
0,9
0,7
11
1
4
0,8
0,0
4-11
10
..
1,7
0,7
0,170 0,070
hauki ahven
2,7
1,3
3,4
0,4
0,0
0,4
6,1
2,1
0,610 0,210
Koukut
kk
III
IV
III-IV
kg/pkk
kpl
5
5
pkk
70
45
115
hauki
10,0
7,1
17,1
0,149
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (II ap), vähäistä (III ap, IV lp, VI lp-VII ap,VIII lp),
vaikeuttaa pyyntiä (IX lp), vähäistä (X lp, XII lp).
2.
3.
4.
5.
Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-VI ap), vaikeuttaa pyyntiä (VI lp-X lp), vähäistä (XI lp-XII lp).
Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä ( VII lp), vähäistä (VIII lp, XII).
Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp).
Siikatilanne romahtanut viimeisen 2-3 vuoden aikana. Muikkua ei kotitarvekalastaja ole saanut kohta 10 vuoteen.
Troolaus vie muikut ja kait siiatkin. Kuha- ja taimenkanta on selvästi heikentymässä.
Vuokkij ärv i
6 kalastajaa
Verkot # 45-65 mm (hiukan # 40 mm)
kk
I
II
III
IV
VII
VIII
IX
XI
XII
I-IV
kg/pkk
VII-IX
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
1749
1601
1749
896
20
45
33
8
1725
5995
98
1733
7826
siika
27,0
36,0
25,5
16,0
3,3
1,9
3,9
0,0
17,0
104,5
0,017
9,1
0,093
17,0
0,010
130,6
0,017
kuha
hauki ahven
1470,0 279,0
0,0
963,0
566,0
0,0
906,0
886,0
0,0
813,0
930,0
0,0
9,1
8,7
1,0
11,1
1,7
0,0
10,3
8,7
1,6
4,0
0,0
0,0
802,0
120,0
0,0
4152,0 2661,0 0,0
0,693
0,444 0,000
30,5
19,1
2,6
0,311
0,195 0,027
806,0
120,0
0,0
0,465
0,069 0,000
4988,5 2800,1 2,6
0,637
0,358 0,000
made
205,0
233,0
225,0
20,0
0,0
0,8
4,4
4,0
53,0
683,0
0,114
5,2
0,053
57,0
0,033
745,2
0,095
säyne
0,0
0,0
2,0
10,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
12,0
0,002
0
0,000
0,0
0,000
12,0
0,002
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
0,0
1,2
0,0
0,0
0,0
0,000
1,7
0,017
0,0
0,000
1,7
0,000
kaikki
1981,0
1798,0
2044,5
1789,0
22,6
15,5
30,1
8,0
992,0
7612,5
1,270
68,2
0,696
1000,0
0,577
8680,7
1,109
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio)
kk
II
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
kpl
30
6
3-9
3
3-103
100
100
3-100
pkk
..
24
69
21
1221
2250
1500
5085
hauki
0
9,0
53,0
9,0
55,0
50,0
40,0
216,0
0,042
Liite 3.3 (2012)
ahven made
0
380
34,0
0,0
102,0
0,0
25,0
0,0
630,0
0,0
490,0 80,0
150,0 30,0
1431,0 110,0
0,281 0,022
särki
50
7,0
28,0
0,0
20,0
20,0
0,0
75,0
0,015
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
IX
VI-IX
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha
käytössä kertoja
aika h
1-4
14
59
1,2
45,7
2-3
20
92
0,0
129,1
1-3
21
89
0,0
55,6
2-3
9
53
0,0
107,3
1-4
64
293
1,2
337,7
0,019 5,277
hauki ahven
säyne
81,2
1,3
4,2
129,5
0,6
0,0
73,1
26,2
1,2
23,2
0,0
0,0
307,0 28,1
5,4
4,797 0,439 0,084
Koukut
kk
II
III
II-III
kg/pkk
kpl
10
10
1
pkk
100
20
120
hauki
18,0
5,0
23,0
0,192
made
23,0
2,0
25,0
0,208
ahven
hauki
kuha
särki
63,0
53,0
116,0
8,923
7,0
5,0
12,0
0,923
7,0
2,0
9,0
0,692
8,0
5,0
13,0
1,000
ahven
särki
hauki
siika
56,8
67,0
123,8
4,952
19,5
18,9
38,4
1,536
2,0
4,0
6,0
0,240
4,0
3,0
7,0
0,280
Pilkkionget, jigi
kk
VII
VIII
VII-VIII
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja
aika h
8
25
5
16
13
41
Pilkkionget
kk
III
IV
III-IV
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja
aika h
12
41
13
43,5
25
84,5
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-IV ap), vähäistä (IV lp, XII).
Hyrynj ärv i
3 kalastajaa
Muikkuverkot # 12-15 mm
kk
VII
VIII
IX
X
VII-X
kg/pkk
kpl
2
5
2-5
4-12
2-12
pkk
8
15
27
44
94
muikku
4,5
1,5
8,3
15,5
29,8
0,317
särki salakka
2,7
0,3
4,0
1,0
0,0
0,0
6,0
8,0
12,7
9,3
0,135 0,099
pkk
7
5
6
2
20
siika
4,2
2,2
3,7
2,4
12,5
0,625
kuha
5,8
0,6
0,7
1,1
8,2
0,410
Verkot # 34-40 mm
kk
I
II
III
IV
I-IV
kg/pkk
kpl
1-2
1
1
1
1-2
hauki
1,0
0,0
1,4
0,0
2,4
0,120
made kaikki
0,0
11,0
0,0
2,8
0,0
5,8
3,8
7,3
3,8
26,9
0,190 1,345
Verkot # 45-65 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
118
110
152
48
38
71
47
28
18
3
195
428
202
198
828
Liite 3.4 (2012)
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
3,0
0,015
0,0
0,000
3,0
0,004
siika
1,8
7,7
7,5
4,0
0,0
23,1
7,0
0,7
0,6
0,3
8,8
21,0
0,049
31,4
0,155
9,1
0,046
61,5
0,074
kirjolohi
0,0
0,0
1,2
0,0
0,0
0,0
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,2
0,003
2,0
0,010
0,0
0,000
3,2
0,004
kuha
117,6
135,7
91,4
15,2
6,0
21,1
15,0
10,1
6,0
4,6
216,3
359,9
0,841
58,2
0,288
220,9
1,116
639,0
0,772
hauki
20,7
16,5
37,7
4,9
22,6
3,0
5,0
1,0
0,0
0,0
29,6
79,8
0,186
31,6
0,156
29,6
0,149
141,0
0,170
ahven
0,0
0,0
0,0
0,0
10,5
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
12,5
0,062
0,0
0,000
12,5
0,015
made
2,8
4,5
3,8
1,7
4,6
0,0
0,0
0,0
1,5
0,9
4,2
12,8
0,030
6,1
0,030
5,1
0,026
24,0
0,029
lahna
0,5
0,0
3,0
1,0
0,0
20,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,0
4,5
0,011
20,0
0,099
2,0
0,010
26,5
0,032
säyne
0,0
0,0
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,002
0,0
0,000
0,0
0,000
1,0
0,001
kaikki
143,4
164,4
144,6
27,8
43,7
72,2
29,0
11,8
8,1
5,8
260,9
480,2
1,122
164,8
0,816
266,7
1,347
911,7
1,101
Kalastaj ien kommentit
1. Muikkukanta on melko alhaalla. Lahnaa taitaa olla melko paljon. Kuhaa on saatu hyvin.
2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-III ap, V, VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII), vähäistä (IX-X, XII).
Iij ärv i
2 kalastaja
Verkot # 50-60 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
66
36
72
38
32
8
6
39
30
14
76
212
115
90
417
siika
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,5
0,0
0,000
0,0
0,000
0,5
0,006
0,5
0,001
kuha
68,1
30,7
47,9
5,8
21,0
0,0
2,1
14,4
9,4
4,6
46,5
152,5
0,719
46,9
0,408
51,1
0,568
250,5
0,601
pkk
36
27
18
81
ahven
21,0
10,0
3,0
34,0
0,420
hauki
16,7
0,0
16,6
2,3
17,0
1,0
1,2
2,1
5,4
7,8
11,2
35,6
0,168
26,7
0,232
19,0
0,211
81,3
0,195
ahven
1,9
0,0
0,4
0,0
5,0
0,0
0,8
0,6
1,1
0,4
1,6
2,3
0,011
7,5
0,065
2,0
0,022
11,8
0,028
made
12,6
6,0
8,1
2,7
0,0
0,0
0,0
0,7
2,8
3,3
6,4
29,4
0,139
3,5
0,030
9,7
0,108
42,6
0,102
lahna
10,1
11,5
15,0
7,0
17,0
2,0
0,9
4,7
0,0
0,0
8,5
43,6
0,206
24,6
0,214
8,5
0,094
76,7
0,184
kaikki
109,4
48,2
88,0
17,8
60,0
3,0
5,0
22,5
18,7
16,1
74,7
263,4
1,242
109,2
0,950
90,8
1,009
463,4
1,111
Katiskat
kk
V
VI
VII
V-VII
kg/pkk
kpl
9
9
9
9
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen ja katiskoiden limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (V ap-VII ap).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 2013
Liite 3.1 (2013)
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk),
vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia yhteensä 20.
Kiantaj ärv i
8 kalastajaa
Muikkuverkot (# 10-15 mm)
kk
VI
VII
VIII
IX
X
XI
VI-X
kg/pkk
XI
kg/pkk
VI-XI
kg/pkk
pkk
47
47
60
98
64
4
316
4
320
Verkot # 34-40 mm
kk
pkk
I
10
II
10
III
12
IV
26
V
64
VI
1601
VII
3916
VIII
3884
IX
80
X
60
XI
18
I-IV
58
kg/pkk
V-X
9605
kg/pkk
XI
18
kg/pkk
III-XI
9681
kg/pkk
muikku
32
37,7
36,4
124,7
38,7
2,8
269,5
0,853
2,8
0,933
272,3
0,851
särki
1,4
0,4
1,4
3,4
0,0
0,0
6,6
0,021
0,0
0,000
6,6
0,021
kiiski
0,0
0,0
0,0
0,0
0,3
0,0
0,3
0,001
0,0
0,000
0,3
0,001
ahven
1,8
1,7
7,5
0,2
0,8
0,0
12,0
0,038
0,0
0,000
12,0
0,038
kuore
1
1,3
0,0
1,5
0,0
0,0
3,8
0,012
0,0
0,000
3,8
0,012
(sis. hiukan # 45-50 mm)
taimen
siika
kuha
0,0
0,6
1,1
0,0
0,8
0,6
0,0
2,0
0,0
0,0
4,6
0,0
12,9
7,0
8,3
2,4
419,4
28,3
0,0
1057,2
10,8
0,0
962,4
7,1
0,5
29,3
20,3
2,5
9,2
13,1
0,0
3,5
0,9
0,0
8,0
1,7
0,000
0,138
0,029
18,3
2484,5
87,9
0,002
0,259
0,009
0,0
3,5
0,9
0,000
0,194
0,050
18,3
2496,0
90,5
0,002
0,258
0,009
hauki
3,7
1,2
2,5
28,3
16,5
58,9
209,0
205,3
10,0
8,7
10,1
35,7
0,616
508,4
0,053
10,1
0,561
554,2
0,057
ahven
0,0
0,0
0,7
0,7
12,1
54,2
153,2
252,3
1,8
1,6
0,0
1,4
0,024
475,2
0,049
0,0
0,000
476,6
0,049
taimen
0,0
0,0
0,6
0,0
5,6
1,8
0,0
0,0
28,6
13,6
0,0
0,0
0,6
0,000
49,6
0,006
0
0,000
50,2
0,004
siika
2,0
2,9
3,8
10,7
8,0
3,1
3,1
4,3
9,0
25,6
9,1
4,3
19,4
0,003
53,1
0,007
13,4
0,122
85,9
0,006
kuha
1033,2
620,2
320,0
166,7
21,3
10,1
5,7
3,3
1004,6
1221,5
8,3
21,3
2140,1
0,361
2266,5
0,282
29,6
0,269
4436,2
0,315
hauki
509,6
307,9
411,8
414,0
22,7
5,2
0,0
0,0
107,7
315,2
7,2
16,0
1643,3
0,277
450,8
0,056
23,2
0,211
2117,3
0,150
ahven made
kaikki
0,0
516,1 2060,9
0,0
1512,1 2443,1
0,9
421,2 1158,3
3,6
124,7
719,7
0,8
10,3
68,7
0,0
0,0
20,2
0,0
2,1
10,9
0,0
1,3
8,9
12,4
202,2 1364,5
15,3
546,1 2137,3
0,0
7,0
31,6
0,8
17,6
60,0
4,5
2574,1 6382,0
0,001 0,434
1,076
28,5
762,0 3610,5
0,004 0,095
0,449
0,8
24,6
91,6
0,007 0,224
0,833
33,8 3360,7 ######
0,002 0,239
0,716
pkk
256
3
259
hauki
50,0
0
50
0,193
ahven
361,9
7,7
369,6
1,397
made
30,0
0
30
0,116
särki
0,5
0
0,5
0,002
made
1,7
2,4
3,5
15,5
14,0
12,1
118,6
155,9
8,8
2,9
11,0
23,1
0,398
312,3
0,033
11,0
0,611
346,4
0,036
särki
0,0
0,0
0,0
0,5
5,5
0,0
0,2
0,2
1,0
0,0
0,0
0,5
0,009
6,9
0,001
0,0
0,000
7,4
0,001
Verkot # 40-70 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
IX-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
1442
1772
1362
1354
151
36
38
47
3591
4176
34
76
5930
8039
110
14079
Katiskat
kk
V
VI
V-VI
kg/pkk
kpl
50-51
1
50-51
lohi
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
0,0
0,000
kaikki
7,1
5,0
8,7
49,6
76,3
575,3
1549,0
1583,2
71,7
38,0
25,5
70,4
1,214
3893,5
0,405
25,5
1,417
3989,4
0,412
Nuotta
Liite 3.2 (2013)
kk
III
IV
III-IV
kg/v k
kalastuspäiviä
20
18
38
vetokertoja
20
18
38
muikku
siika
hauki
kuha
särki
kuore
kiiski
kaikki
2000
3000
5000
131,6
210
500
710
18,7
0
200
200
5,3
0
55
55
1,4
0
5
5
0,1
800
1100
1900
50,0
150
0
150
3,9
3160
4860
8020
211,1
kpl
1
1-2
2
1-2
1
1-2
pkk
6
24
26
17
8
81
muikku
540
3600
3300
950
1000
9390
115,9
siika
45
190
120
60
100
515
6,4
taimen
5
12
5
0
0
22
0,3
kuha
40
190
110
100
5
445
5,5
hauki
15
110
75
25
50
275
3,4
ahven
25
40
80
70
10
225
2,8
made
15
5
0
0
40
60
0,7
vetokertoja
13
15
20
25
73
muikku
siika
hauki
ahven
särki
kuore
kaikki
4600
4900
6800
7700
24000
328,8
50
110
40
30
230
3,2
10
10
5
15
40
0,5
0
5
5
5
15
0,2
0
0
10
5
15
0,2
300
400
400
350
1450
19,9
4960
5425
7260
8105
25750
352,7
hauki
ahven
2,5
0,0
6,1
4,2
0,0
12,8
0,853
0,3
0,0
1,2
2,5
0,0
4
0,267
Isorysät
kk
V
VI
VII
VIII
IX
V-IX
kg/pkk
Trooli
kk
VII
VIII
IX
X
VII-X
kg/v k
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
IX
X
VI-X
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastus- taimen lohi
käytössä kertoja
aika h
7
1
2,5
0,0
0,0
11
1
3,5
0,0
0,0
11
3
12
0,0
0,0
11
5
17
5,2
0,0
11
5
20,5
7,4
1,7
7-11
15
..
12,6
1,7
0,840 0,113
Iskukoukut
kk
III
IV
III-IV
kg/pkk
kpl
6
6
pkk
18
60
78
hauki
4,9
7,1
12
0,154
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa kalastusta (VIII), voimakasta (IX).
2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-X), vaikeuttaa pyyntiä (XI ap), vähäistä (XI lp-XII).
Vuokkij ärv i
6 kalastajaa
Verkot # 34-40 mm
kk
pkk
siika
VI
42
1,2
IX
18
0,6
VI-IX
60
1,8
kg/pkk
0,030
kuha
39,7
19,0
58,7
0,978
Verkot # 45-65 mm
kk
pkk
I
1522
II
1368
III
1474
IV
1425
V
8
VI
4
VIII
40
IX
84
XII
1378
I-IV
5789
kg/pkk
V-IX
136
kg/pkk
XII
1378
kg/pkk
I-XII
7303
kg/pkk
kuha
hauki ahven made
846,5
246,5
0,0
258,0
651,0
342,5
0,0
409,5
802,0
755,0
0,0
245,0
594,5
703,0
0,0
124,0
0,0
7,5
0,2
0,0
4,0
3,8
0,0
0,0
17,7
8,7
3,8
0,0
48,8
29,9
5,7
11,4
512,0
395,0
0,0
28,0
2894
2047
0
1037
0,500
0,354 0,000 0,179
70,5
49,9
9,7
11,4
0,518
0,367 0,071 0,084
512,0
395,0
0,0
28,0
0,372
0,287 0,000 0,020
3476,5 2491,9 9,7
1075,9
0,476
0,341 0,001 0,147
siika
32,0
24,0
22,0
14,0
0,0
0,2
7,2
18,8
8,0
92
0,016
26,2
0,193
8,0
0,006
126,2
0,017
hauki
23,5
0,8
24,3
0,405
ahven
13,9
2,5
16,4
0,273
made
2,5
0,0
2,5
0,042
särki
0,7
0,3
1
0,017
kaikki
81,5
23,2
104,7
1,745
säyne
0,0
1,5
10,0
16,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
27,5
0,005
0
0,000
0,0
0,000
27,5
0,004
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,7
1,7
0,0
0
0,000
2,4
0,018
0,0
0,000
2,4
0,000
kaikki
1383,0
1428,5
1834,0
1451,5
7,7
8,0
38,1
116,3
943,0
6097
1,053
170,1
1,251
943,0
0,684
7210,1
0,987
särki kaikki
1300 1985
150
4297
70
3760
50
1255
0
1205
1570 12502
19,4 154,3
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio)
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
kpl
120-122
125
120-125
120-121
120-121
120
120-125
pkk
1448
2745
2805
2792
2702
990
13482
hauki
63,7
205,0
85,0
125,1
61,0
77,0
616,8
0,046
Liite 3.3 (2013)
ahven kuha
905,8
0,0
951,0 18,0
740,0 25,0
1899,3 30,0
1298,2 12,0
152,0
0,0
5946,3 85,0
0,441 0,006
made
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,000
särki
50,0
135,0
53,0
100,0
80,0
10,0
428,0
0,032
Vetouistelu
kk
V
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/kkr
vapoja kalastus- kalastus- kuha
käytössä kertoja
aika h
2
6
31
47,6
2-8
21
118,5
233,6
2-8
17
74,5
91,7
2-3
4
19,5
24,8
1-4
48
243,5
397,7
8,285
hauki
ahven
28,4
139,5
45,5
9,5
222,9
4,644
0,0
8,5
5,0
0,0
13,5
0,281
Pilkkionget, jigi
kk
VII
VIII
VII-VIII
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja
aika h
7
24
3
9
10
33
ahven
hauki
kuha
särki
42,0
13,0
55,0
5,500
6,0
2,0
8,0
0,800
6,0
3,0
9,0
0,900
11,0
1,0
12,0
1,200
ahven
särki
19,2
29,0
17,5
65,7
3,285
3,0
5,5
0,5
9,0
0,450
Pilkkionget
kk
III
IV
XI
III-XI
kg/kkr
kalastus- kalastuskertoja
aika h
8
26
7
33,5
5
17
20
76,5
Kalastaj ien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-II ap), voimakasta toisin paikoin (II lp-III lp),
vaikeuttaa pyyntiä (IV ap) vähäistä (XII).
2. Siian lähes täysi kato, mihin istukkaat häviävät, olisiko peled tms. parempi. Muikku edelleen kateissa, saa vain muutamia.
3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (VIII-IX).
Hyrynj ärv i
3 kalastajaa
Muikkuverkot # 10-14 mm
kk
VII
VIII
IX
X
VII-X
kg/pkk
pkk
2
34
54
32
122
muikku
0,0
18,1
28,5
18,0
64,6
0,530
särki
2,5
1,6
1,6
0,0
5,7
0,047
salakka kuha
1,6
0
1,0
1
0,0
0
0,0
0
2,6
1,0
0,021 0,008
hauki
0
0
1,7
0
1,7
0,014
Verkot # 45-65 mm
kk
pkk
I
130
II
86
III
98
IV
60
V
93
VI
54
VII
30
VIII
15
XII
220
I-IV
374
kg/pkk
V-VIII
192
kg/pkk
XII
220
kg/pkk
I-XII
786
kg/pkk
(vähän # 40 mm)
taimen
siika kirjolohi kuha
0,0
1,8
0,0
146,7
0,0
1,0
0,0
56,0
0,0
2,0
0,0
55,0
0,0
0,8
0,0
26,0
3,0
0,0
2,0
17,2
0,0
15,9
0,0
17,6
0,0
8,8
0,0
3,0
0,0
5,5
0,0
4,0
0,0
6,8
0,0
229,2
0,0
5,6
0,0
283,7
0,000
0,015
0,000 0,759
3,0
30,2
2,0
41,8
0,016
0,157
0,010 0,218
0,0
6,8
0,0
229,2
0,000
0,031
0,000 1,042
3,0
42,6
2,0
554,7
0,004
0,054
0,003 0,706
Vetouistelu, jigi
kk
vapoja kalastus- kalastus- kuha
käytössä kertoja
aika h
VI
1-2
4
..
19,0
VII
1-2
11
..
63,0
V-VIII
1-2
15
0
82,0
kg/kkr
5,467
Iskukoukut
kk
IV
kg/pkk
kpl
10
pkk
40
Liite 3.4 (2013)
hauki
33,0
4,0
8,0
4,0
17,0
6,3
5,5
4,0
18,8
49,0
0,131
32,8
0,171
18,8
0,085
100,6
0,128
ahven
0,0
0,0
0,0
0,0
16,5
4,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
21,1
0,110
0,0
0,000
21,1
0,027
made
2,0
0,0
2,0
1,5
8,5
0,0
0,0
0,0
31,0
5,5
0,015
8,5
0,044
31,0
0,141
45,0
0,057
lahna
0,0
0,0
0,5
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,5
0,007
0,0
0,000
0,0
0,000
2,5
0,003
kaikki
183,5
61,0
67,5
34,3
64,2
44,4
17,3
13,5
285,8
346,3
0,926
139,4
0,726
285,8
1,299
771,5
0,982
lahna
0,0
4,0
6,8
7,6
5,3
1,1
0,0
1,1
1,9
1,1
0,0
9,4
18,4
0,061
10,5
0,078
9,4
0,087
38,3
0,071
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
1,2
2,8
0,0
3,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0
0,000
7,5
0,056
0
0,000
7,5
0,014
kaikki
129,3
61,0
35,7
27,2
87,9
5,6
0,0
7,0
15,6
22,5
16,0
105,4
253,2
0,844
138,6
1,027
121,4
1,124
513,2
0,945
hauki
4,0
6,0
10,0
0,667
hauki
8,8
0,220
Kalastajien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV, XII).
2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-III, V lp, VII ap), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX), vähäistä (X, XII).
3. Verkkojen likaantuminen (lima, humus, mura) vähäistä (I, IV-V), voimakasta (VIII lp-IX lp, XII).
Iij ärv i, Ristij ärv i
3 kalastaja
Verkot # 45-55 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
98
84
80
38
40
7
8
12
32
36
10
98
300
135
108
543
taimen
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,7
0,0
0,0
0
0,000
1,7
0,013
0
0,000
1,7
0,003
siika
0,0
0,7
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,7
0,002
0,0
0,000
0
0,000
0,7
0,001
kuha
56,8
22,8
18,9
4,6
17,7
0,0
0,0
1,6
9,6
7,7
7,5
43,0
103,1
0,344
36,6
0,271
50,5
0,468
190,2
0,350
pkk
6
ahven
18,0
3,000
hauki
4
0,667
hauki
40,5
26,3
4,4
10,0
62,3
0,0
0,0
0,0
2,7
8,3
2,2
22,3
81,2
0,271
73,3
0,543
24,5
0,227
179
0,330
ahven
0,4
0,0
1,2
0,8
1,4
1,7
0,0
0,8
1,4
1,9
0,0
0,0
2,4
0,008
7,2
0,053
0,0
0,000
9,6
0,018
hauki
ahven
12,0
26,0
12,0
50
3,333
0,5
1,5
7
9
0,600
made
31,6
7,2
4,4
4,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,5
6,3
30,7
47,4
0,158
3,5
0,026
37
0,343
87,9
0,162
Katiskat
kk
V
kg/pkk
kpl
2
Vetouistelu
kk
vapoja kalastus- kalastus- kuha
käytössä kertoja
aika h
VI
8-10
2
9
14,0
VII
4-10
8
36
45,0
VIII
6-10
5
23
19,5
VI-VIII
4-10
15
68
78,5
kg/kkr
5,233
Kalastajien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen Ristijärvellä vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (V ap), voimakasta (V lp).
Kaloissa Ristijärvellä lievä makuvirhe (I-II), selvä muran maku (V).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 2014
Liite 3.1 (2014)
Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käy tössä olleet py y dy kset (kpl), v erkon solmuv äli (# mm), py y dy skokukerrat (pkk),
v etokerrat (v k), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli.
Kalastajia y hteensä 20.
Kiantajärvi
8 kalastajaa
Muikkuv erkot (# 11-15 mm)
kk
VI
VII
VIII
IX
X
VI-X
kg/pkk
pkk
70
90
22
171
280
633
muikku
28,5
28,1
9,4
59,6
80,6
206,2
0,326
ahv en
1,7
1,7
0,0
1,4
7,0
11,8
0,019
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
1,7
1,7
0,003
kiiski
1,1
1,2
0,0
2,0
2,3
6,6
0,010
kuore
1,2
1,4
0,0
2
2,8
7,4
0,012
Verkot # 34-40 mm (sis. hiukan # 40-45 mm)
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
pkk
41
101
78
173
88
30
511
taimen
1,6
1,5
1,5
0,0
3,0
0,0
7,6
0,015
siika
3,9
21,1
24,3
75,4
25,2
1,8
151,7
0,297
kuha
9,7
22,8
8,4
20,5
32,3
3,2
96,9
0,190
hauki ahv en
16,6
17,2
15,1
3,0
3,4
2,1
12,7
3,4
2,7
0,6
1,2
1,4
51,7
27,7
0,101 0,054
made
4,6
4,2
3,9
9,6
4,1
3,2
29,6
0,058
särki
3,3
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,3
0,006
ahv en made
1,3
343,5
0,0
556,3
0,0
125,5
0,0
33,7
0,0
3,3
0,7
4,8
0,0
0,0
0,0
50,0
28,6
303,2
8,0
361,8
0,6
322,2
0,3
275,2
1,3
1059
0,001 0,445
37,3
723,1
0,004 0,085
0,9
597,4
0,000 0,179
39,5 2379,5
0,003 0,167
kaikki
873,9
1067,9
342,5
82,5
31,2
28
2,7
1175,6
1851,9
1918,8
1112,2
1276,8
2366,8
0,995
5008,2
0,587
2389
0,717
9764,0
0,686
Verkot # 40-70 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
IX-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
832
1036
348
163
84
70
17
2466
2595
3299
2076
1256
2379
8531
3332
14242
taimen
0,0
0,0
3,5
0,0
2,4
0,0
0,0
3,0
4,1
0,0
0,0
0,0
3,5
0,001
9,5
0,001
0
0,000
13,0
0,001
siika
kuha hauki
8,5
264,9 255,7
2,0
251,9 257,7
7,8
98,1 107,6
4,1
14,5
30,2
6,6
9,5
9,4
5,1
12,3
5,1
1,5
1,2
0,0
671,8 330,8 120,0
272,7 958,9 284,4
172,0 1166,0 211,0
195,2 416,4 177,8
32,7
767,6 201,0
22,4
629,4 651,2
0,009 0,265 0,274
1129,7 2479 629,9
0,132 0,291 0,074
227,9
1184 378,8
0,068 0,355 0,114
1380,0 4292,1 1659,9
0,097 0,301 0,117
Katiskat
kk
II
kg/pkk
V
kg/pkk
kpl
15-50
pkk
212
2
6
hauki
23,0
0,108
0
0,000
ahv en
0,0
0,000
6,8
1,133
made
566,0
2,670
0
0,000
lohi
0,0
0,5
0,0
0,0
3,5
0,0
4,0
0,008
kaikki
56,9
68,2
43,6
121,6
71,4
10,8
372,5
0,729
Nuotta
kk
Liite 3.2 (2014)
kalastus- v etopäiv iä
muikku
siika
hauki
kuha
kuore
kiiski
kaikki
kertoja
II
1
1
113
0
5
0
60
0
0
III
21
21
4403
275
336
34
+
0
5048
IV
II-IV
kg/vk
16
38
16
38
4104
8620
226,8
154
429
11,3
227
568
14,9
34
68
1,8
0
60
1,6
+
0
0,0
4519
9567
251,8
kk
kpl
pkk
muikku
hauki
ahv en
made
särki
kaikki
V
2-3
9
1560
180
0
70
113
6
0
120
2049
VI
4
33
3630
430
0
230
257
42
0
240
4829
VII
4
37
3910
340
3
340
81
136
0
150
4960
VIII
3-4
25
1570
20
0
205
30
170
0
60
2055
IX
1
5
506
30
0
0
10
0
0
0
546
X
1
4
799
42
0
0
20
0
50
0
911
1-4
113
11975
106,0
1042
9,2
3
0,0
845
7,5
511
4,5
354
3,1
50
0,4
570
5,0
15350
135,8
v etokertoja
15
14
19
15
63
muikku
siika
hauki
kuore
kaikki
3900
4800
5800
4100
18600
295,2
50
30
40
30
150
2,4
20
30
20
20
90
1,4
600
800
1200
900
3500
55,6
4570
5660
7060
5050
22340
354,6
hauki
ahv en
0,0
3,7
0,0
0,0
6,0
9,7
0,693
0,0
0,9
0,1
0,4
0,7
2,1
0,150
Isory sät
V-X
kg/pkk
siika taimen kuha
Trooli
kk
VII
VIII
IX
X
VII-X
kg/vk
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
IX
X
VI-X
kg/kkr
v apoja kalastus- kalastus- lohi taimen kuha
käy tössäkertoja aika h
5-7
2
..
0,0
0,0
0,0
1-10
2
..
0,0
0,0
1,8
10
1
3
0,0
0,0
0,0
11
4
15
0,0
2,3
0,0
11
5
19
4,6
0,0
0,0
1-11
14
..
4,6
2,3
1,8
0,329 0,164 0,129
Kalastajien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen v ähäistä (I-VII), v aikeuttaa py y ntiä (VIII-X), v ähäistä (XI-XII).
Kalojen makuv irhe liev ä (I, VI-VII), selv ä (VIII-IX), liev ä (XI-XII).
2. Verkkojen likaantuminen v ähäistä (I-IV, VIII-X), v aikeuttaa py y ntiä (lima, XI), v ähäistä (XII).
3. Verkot erittäin likaiset (IX-X). Verkot hieman likaantuneet (XII).
4. Kuhan osuus saaliissa kasv aa ja siian pienenee.
5. Ry sän likaantuminen v ähäistä (VI ap), v aikeuttaa py y ntiä (VI lp-VIII lp).
Vuokkijärvi
6 kalastajaa
Verkot # 34-40 mm
kk
V
VI
VIII
V-VIII
kg/pkk
pkk
26
63
32
121
siika
0,3
3,7
7,0
11
0,091
kuha
7,3
47,1
19,1
73,5
0,607
taimen
3,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,0
0,000
0
0,000
0
0,000
3
0,000
siika
16,5
23,0
35,0
22,0
0,0
2,5
8,9
4,4
1,0
65,0
96,5
0,011
15,8
0,131
66
0,029
178,3
0,017
hauki ahv en
17,8
6,8
9,8
13,6
2,8
8,9
30,4
29,3
0,251 0,242
särki
1,1
0,0
0,6
1,7
0,014
kaikki
33,3
74,2
38,4
145,9
1,206
ahv en
0,0
0,0
0,0
0,0
0,6
0,0
4,1
4,2
0,0
0,0
0,0
0,000
8,9
0,074
0
0,000
8,9
0,001
made
77,0
204,5
339,0
126,0
1,0
0,0
5,5
6,0
11,0
26,0
746,5
0,089
12,5
0,103
37
0,016
796
0,074
Verkot # 45-65 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VIII
IX
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-IX
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
2175
1963
2175
2108
16
21
50
34
84
2175
8421
121
2259
10801
kuha
1101,5
902,5
1607,5
707,0
5,4
7,7
27,2
25,0
27,5
858,0
4318,5
0,513
65,3
0,540
885,5
0,392
5269
0,488
hauki
207,0
383,0
983,5
563,0
13,0
0,0
11,6
9,0
27,5
255,0
2136,5
0,254
33,6
0,278
282,5
0,125
2453
0,227
säy ne
0,0
0,0
2,0
45,0
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
47,0
0,006
2
0,017
0
0,000
49
0,005
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,000
0
0,000
0
0,000
0
0,000
kaikki
1405,0
1513,0
2967,0
1463,0
22,0
10,2
57,3
48,6
67,0
1204,0
7348,0
0,873
138,1
1,141
1271
0,563
8757
0,811
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arv io)
kk
V
VI
VII
VIII
IX
X
V-X
kg/pkk
I -II
kpl
130-135
130-134
130
130
130
130
130-135
pkk
1479
2933
3022
3022
2925
1462
14843
50
..
Liite 3.3 (2014)
hauki ahv en kuha
349,8 562,5
0,0
289,0 711,0 20,0
205,0 1131,0 30,0
115,0 1679,0 20,0
106,0 1271,0 10,0
40,0
241,0
0,0
1104,8 5596
80
0,074 0,377 0,005
0
0
0
made
0,0
0,0
0,0
0,0
186,0
200,0
386
0,026
975
särki
64,0
206,0
100,0
100,0
70,0
40,0
580
0,039
0
kuha
hauki ahv en
säy ne
18,0
88,6
46,7
153,3
4,258
57,0
129,2
26,0
212,2
5,894
0,0
9,7
2,0
11,7
0,325
1,8
0
0
1,8
0,050
särki
hauki
kuha
0,0
0,0
16,0
0,0
0,0
0,0
16
0,327
0,0
0,0
6,0
0,0
0,0
0,0
6
0,122
0,0
0,0
1,5
0,0
0,0
0,0
1,5
0,031
Vetouistelu
kk
VI
VII
VIII
V-VIII
kg/kkr
v apoja kalastus- kalastuskäy tössäkertoja aika h
1-8
9
30
2-8
20
87,5
2
7
30
1-8
36
147,5
Pilkkionget
kk
I
II
III
X
XI
XII
I-XII
kg/kkr
kalastus- kalastus- ahv en
kertoja aika h
7
17,5
6,6
5
13,5
6,1
14
47
59,0
4
15
14,2
12
31,5
19,7
7
15
10,4
49
139,5
116
2,367
Kalastajien kommentit
1. Muikkua on hy v in v ähän, jostain sy y stä kutu ei onnistu.
Vesi ollut tosi huonoa sy ksy llä, johtunee kov ista sateista.
2. Verkkojen likaantuminen v ähäistä (I ap), v aikeuttaa py y ntiä (I lp-IV ap), v ähäistä (IV lp, IX ap),
v oimakasta (IX lp-X lp), v ähäistä (XI lp-XII ap), v aikeuttaa py y ntiä (XII lp).
Hyrynjärvi
3 kalastajaa
Muikkuv erkot # 12-15 mm
kk
VIII
IX
X
VIII-X
kg/pkk
pkk
14
50
62
126
muikku
2,5
59,0
23,5
85,0
0,675
Verkot # 45-65 mm (hiukan # 40 mm)
kk
I
II
III
IV
V
VI
VII
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-VII
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
174
200
176
16
61
14
20
72
296
566
95
368
1029
taimen
0,0
0,0
1,0
0,0
1,1
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,002
1,1
0,012
0,0
0,000
2,1
0,002
siika
4,0
5,5
7,5
1,0
3,0
1,0
4,0
4,1
22,8
18,0
0,032
8,0
0,084
26,9
0,073
52,9
0,051
kuha
139,0
83,5
81,0
5,0
5,0
6,9
2,0
72,0
209,8
308,5
0,545
13,9
0,146
281,8
0,766
604,2
0,587
hauki ahv en
0,0
0,0
11,5
0,0
21,0
0,0
0,0
0,0
27,1
17,0
0,6
0,3
5,0
0,0
16,2
0,0
28,5
1,0
32,5
0,0
0,057 0,000
32,7
17,3
0,344 0,182
44,7
1,0
0,121 0,003
109,9 18,3
0,107 0,018
made
14,0
3,0
21,5
0,0
3,6
0,0
2,0
3,6
8,8
38,5
0,068
5,6
0,059
12,4
0,034
56,5
0,055
lahna
0,0
2,0
4,0
18,0
1,0
0,0
0,0
7,8
19,0
24,0
0,042
1,0
0,011
26,8
0,073
51,8
0,050
kaikki
157,0
105,5
136,0
24,0
57,8
8,8
13,0
103,7
289,9
422,5
0,746
79,6
0,838
393,6
1,070
895,7
0,870
Vetouistelu, jigi
kk
VI
VII
V-VIII
kg/kkr
Liite 3.4 (2014)
v apoja kalastus- kalastuskäy tössäkertoja aika h
1-2
5
10
1-2
7
14
1-2
12
24
kuha
25,0
24,0
49,0
4,083
Iskukoukut
kk
III
kg/pkk
kpl
6-10
pkk
48
hauki
12,3
0,256
made
9,2
0,192
Kalastajien kommentit
1. Verkkojen likaantuminen v oimakasta (mura, roskat, XII). Kaloissa ei makuv irheitä.
2. Hy ry njärv en v eden laatu on ollut hy v ä, eikä talv ella ole hav aittav issa limoittumista.
3. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (I-III), v ähäistä (V ap, VII ap), v oimakasta (VIII),
v aikeuttaa py y ntiä (IX), v ähäistä (X ap), v aikeuttaa py y ntiä (XI lp-XII lp).
Iijärvi, Ristijärvi
3 kalastaja
Verkot # 45-65 mm
kk
I
II
III
IV
V
VI
VIII
IX
X
XI
XII
I-IV
kg/pkk
V-X
kg/pkk
XI-XII
kg/pkk
I-XII
kg/pkk
pkk
314
266
218
10
158
6
70
66
42
54
118
808
342
172
1322
siika
0,6
3,5
13,4
0,0
0,0
0,0
24,0
0,0
0,0
1,0
1,3
17,5
0,022
24
0,070
2,3
0,013
43,8
0,033
kuha
142,8
95,8
99,6
4,2
7,0
0,0
9,1
11,2
11,2
10,8
28,6
342,4
0,424
38,5
0,113
39,4
0,229
420,3
0,318
hauki ahv en
38,3
3,0
15,7
1,5
30,5
10,2
3,2
0,0
24,4
9,0
0,0
0,0
0,0
10,6
15,0
0,3
16,7
1,5
10,9
0,0
18,1
1,3
87,7
14,7
0,109 0,018
56,1
21,4
0,164 0,063
29
1,3
0,169 0,008
172,8 37,4
0,131 0,028
pkk
40
ahv en
53,0
1,325
hauki
12
0,300
made
25,4
33,4
25,8
0,0
0,9
1,4
0,0
5,1
8,3
9,1
23,5
84,6
0,105
15,7
0,046
32,6
0,190
132,9
0,101
lahna
37,9
65,3
140,5
5,2
187,5
1,2
3,5
8,1
0,0
5,4
25,5
248,9
0,308
200,3
0,586
30,9
0,180
480,1
0,363
särki
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0
0,000
0
0,000
0
0,000
0
0,000
kaikki
248,0
215,2
320,0
12,6
228,8
2,6
47,2
39,7
37,7
37,2
98,3
795,8
0,985
356,0
1,041
135,5
0,788
1287,3
0,974
Katiskat
kk
V
kg/pkk
kpl
8
Vetouistelu
kk
VI
VIII
VI-VIII
kg/kkr
v apoja kalastus- kalastus- kuha
käy tössäkertoja aika h
10
3
11
19,0
10
3
10
23,0
10
6
21
42
7,000
hauki
ahv en
10,0
6,0
16
2,667
1
1
2
0,333
Kalastajien kommentit
1. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (I lp), v oimakasta (II-III), talv itulv ien v uoksi poikkeukselliset juoksutukset.
Verkkojen limoittuminen v oimakasta (VI lp, hellejakso), v aikeuttaa py y ntiä (VII).
Poikkeukselliset juoksutukset, v erkoissa paljon risuja/oksia.
Lahna on tosi riesa, jos käy ttää # y li 60 mm:n v erkkoja (III).
2. Verkkojen likaantuminen (ruskea muta) v aikeuttaa py y ntiä (I-II), v oimakkaat juoksutukset.
Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (IX ap).
Kuhaa tosi v ähän, onko loppunut (XI-XII).
3. Verkkojen likaantuminen v aikeuttaa py y ntiä (lima, roskat, I-V).
Kaloissa liev ä mudan maku (I-V).
HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014
Liite 4
Arvoisa vastaanottaja
Hyrynsalmen reitin kalataloustarkkailuun liittyen reitin järvillä tehdään vuotta 2014 koskeva kalastustiedustelu,
jolla pyritään selvittämään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Tiedustelun tuloksia tarvitaan mm.
kehitettäessä alueen kalastusmahdollisuuksia ja seurattaessa kalaistutusten onnistumista. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta 2009. Tiedustelu tehdään erikseen osakaskuntien kalastuslupia lunastaneille
sekä Vuokin, Kiannan ja Metsähallituksen viehelupia lunastaneille. Tämä tiedustelu on suunnattu osakaskunnilta lupia ostaneille ja koskee Iijärven alueen (välillä Seitenoikea-Leppikoski) ja Iso-Pyhäntäjärven
aluetta.
Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistulosten laskemiseen. Pyydän
täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 19.2.2015 mennessä.
Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Sekin tieto on tärkeä
tällaisessa kyselytutkimuksessa.
Kalastusterveisin
Pöyry Finland Oy
Eero Taskila
p. 0103328254
Tiedustelu on henkilökohtainen
1. Kalastitteko Iijärven alueella välillä Seitenoikea-Leppikoski tai Iso-Pyhäntäjärvellä v. 2014? (rastita)
ei
kyllä
2. Kalastusluvan osakaskunnalta lunasti taloudestani yhteensä ______ henkilöä
3. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudestani yhteensä ______ henkilöä
4. Kalastuksen luonne on (rastita)
kotitarve- ja virkistyskalastusta
sivuammattikalastusta
pääammattikalastusta
5. Pääasiallinen kalastusalueeni oli (rastita, ks. kartta s. 3)
Iijärven alue välillä Seitenoikea-Leppikoski
Iso-Pyhäntäjärvi
6. Kalastuspäivien määrä kuukausittain v. 2014
tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
____
____
____
____
____
____ ____
elo
___
syys
____
loka
____
marras
____
joulu
____
7. Arvioikaa oheiseen taulukkoon pyynti- ja saalistietonne vuodelta 2014 eli
- käytössä olleiden pyydysten määrä (verkkojen määrä 30 metrisinä ilmoitettuna)
- pyyntipäivien määrä eri pyydyksillä
- saalis kalalajeittain eri pyydyksillä
Pyydystyyppi
01 muikkuverkko
02 verkko # 27-33 mm
03 verkko # 34-40 mm
04 verkko # yli 40 mm
05 katiska
06 rantarysä
07 maderysä
08 isorysä
09 nuotta
10 heittovapa
11 moottoriuistelu
- vapoja
12 uistelu soutuveneestä
- vapoja
13 koukut
14 mato-onki
15 pilkkionki
16 muu, mikä? ________
01
02
Kerralla
Pyyntikäytössä kpl päiviä
Saalis eri pyydyksillä kg
03
04
muikku siika
05
taimen
06
07
kirjolohi hauki
08
ahven
09
kuha
10
made
11
lahna
12
säyne
13
harjus
14
särki
15
kuore
16
muu, mikä?
8. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne? (rastita)
Ei ole erityisiä kalastushaittoja
Veden heikko laatu
Heikko saalis
Pyydysten likaantuminen
Vesistön liettyminen
Särkikalojen runsaus
Vesikasvien runsaus
Kalojen makuvirheet
Metsäojituksen kuormitus
Vesistön säännöstely
Muu, mikä? _______________________
9. Lisätietoja, kommentteja ________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________________
MERKITKÄÄ PÄÄASIALLINEN PYYNTIALUEENNE KARTTAAN
KIITOS
HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 2014
Liite 5.1
Sarakeotsikoiden selitykset:
frekvenssi
= tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa
kalastaja-kerroin
= tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella
x
= tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/
saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa
yhteensä
= kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan
kokonaismäärä selvitysalueella
Paltamo 2 ok. (Ij ärv i)
tulostettava
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo/haavi
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
Ristij ärv en ok. (Ij ärv i)
tulostettava
kalastajia
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
90
1,0
90
0,033
0,067
0,533
0,533
0,167
0,533
0,133
0,100
0,033
0,200
0,233
0,033
0,133
0,033
0,0
3,0
6,0
48,0
48,0
0,0
0,0
15,0
48,0
12,0
9,0
3,0
18,0
21,0
6,0
4,5
5,8
2,4
1,6
3,3
1,3
9,0
1,0
2,3
2,1
0
18
27
278
115
0
0
24
158
16
81
3
41
44
3,0
12,0
3,0
0,0
0,0
0,0
84,0
72,0
66,0
36,0
33,0
0,0
15,0
0,0
0,0
12,0
11,7
1,1
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
246
1,0
246
29,5
0,0
14,8
93,5
103,3
0,0
0,0
98,4
137,8
24,6
9,8
0,0
83,6
54,1
2,7
80
0
25
439
238
0
0
118
455
49
98
0
142
92
0,933
0,800
0,733
0,400
0,367
0,167
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,120
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,040
0,120
0,060
0,060
0,380
0,420
0,400
0,560
0,100
0,040
0,340
0,220
0,040
0,020
0,780
0,800
0,680
0,260
0,200
0,020
0,300
9,8
29,5
14,8
0,0
9,8
4,9
191,9
196,8
167,3
64,0
49,2
4,9
73,8
0,0
0,0
26,9
14,1
32,0
18,7
35,5
5,2
1,7
4,7
2,3
1,2
3,3
2,0
10,0
1,7
1,7
3,5
10,0
8,3
2,5
2,5
21,7
21,6
33,0
9,8
51,8
1,0
22,5
36
140
3
0
0
0
2259
1015
2111
673
1173
0
78
0
0
34
295
123
0
25
12
4164
4251
5520
627
2549
5
1661
0
0
Ristij ärv en ok. (Iso-Pyhäntäj ärv i)
tulostettava
kalastajia
Liite 5.2
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
133
1,0
133
4,9
0,0
4,9
64,0
78,9
4,9
0,0
24,6
83,8
24,6
9,8
0,0
29,5
39,4
4,0
20
0
10
237
126
5
0
34
277
34
89
0
38
39
4,9
19,7
4,9
0,0
0,0
0,0
118,2
103,5
108,4
34,4
0,0
0,0
44,3
0,0
0,0
12,0
5,7
1,0
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
156
1,0
156
0,195
0,024
0,049
0,512
0,244
30,4
3,7
7,6
79,9
38,1
0,0
1,0
34,3
72,2
15,3
11,4
0,0
19,0
38,1
3,7
1,0
2,0
3,8
1,4
113
4
15
304
53
0
1
34
231
35
114
0
25
53
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,037
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,037
0,148
0,037
Salmen ok. (Hyrynj ärv i)
tulostettava
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
*frekvenssiä ei yleistetty
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,037
0,481
0,593
0,037
0,185
0,630
0,185
0,074
0,222
0,296
0,889
0,778
0,815
0,259
0,333
0,024*
0,220
0,463
0,098
0,073
0,122
0,244
0,220
0,268
0,171
0,098
0,024
0,805
0,659
0,707
0,341
0,171
0,049
0,171
34,3
41,8
26,7
0,0
15,3
3,7
125,6
102,8
110,3
53,2
26,7
7,6
26,7
0,0
0,0
2,0
3,7
1,6
1,0
1,4
3,3
1,4
9,0
1,3
1,0
20,3
27,3
26,9
12,1
6,8
1,0
1,0
3,2
2,3
10,0
1,3
1,4
15,8
4,2
8,9
5,0
2,0
33,9
17,3
47,8
8,9
8,6
3,0
18,2
59
112
5
0
0
0
2400
2825
2916
417
0
0
301
0
0
542
176
237
0
76
7
4257
1779
5272
473
229
23
486
0
0
Hoikan ok. (Hyrynj ärv i)
tulostettava
Liite 5.3
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
*frekvenssiä ei yleistetty
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
105
1,0
105
0,340
0,057
0,189
0,509
0,226
35,7
6,0
19,8
53,4
23,7
0,0
1,0
15,9
47,6
9,9
6,0
0,0
13,9
27,7
3,9
3,0
2,7
4,6
1,7
139
18
54
246
40
0
1
16
124
14
46
0
28
42
35,7
35,7
15,9
0,0
0,0
2,0
85,2
69,3
81,3
31,7
23,7
2,0
27,7
0,0
0,0
14,0
7,4
1,6
0,019*
0,151
0,453
0,094
0,057
0,132
0,264
0,340
0,340
0,151
0,019
0,811
0,660
0,774
0,302
0,226
0,019
0,264
Moisio-Luv an ok., v erkko- ym. luv at (Mikitänj ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
1,0
1,0
2,6
1,4
7,7
2,0
1,5
5,0
16,9
9,0
36,9
8,4
11,4
5,0
7,0
500
264
25
0
0
10
1439
624
2999
266
271
10
194
0
0
x
yhteensä
1,000
31
1,0
31
4,1
0,0
8,3
18,6
18,6
0,0
0,0
4,1
12,4
2,1
0,0
0,0
4,1
6,2
3,5
14
0
19
45
48
0
0
4
46
2
0
0
8
6
4,1
10,3
2,1
0,0
0,0
0,0
24,8
24,8
26,9
0,0
0,0
0,0
6,2
0,0
0,0
11,5
3,5
2,0
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,133
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,133
0,333
0,067
0,267
0,600
0,600
0,133
0,400
0,067
0,133
0,200
0,800
0,800
0,867
0,200
2,3
2,4
2,6
1,0
3,7
1,0
2,0
1,0
7,8
41,4
15,0
7,7
47
36
4
0
0
0
193
1027
403
0
0
0
48
0
0
Moisio-Luv an ok., v erkko- ym. luv at (Luv an- j a Niemelänj ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
*frekvenssiä ei yleistetty
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
43
1,0
43
0,095
4,1
0,0
8,2
30,7
28,7
0,0
1,0
10,2
22,5
2,1
2,1
0,0
8,2
8,2
2,5
10
0
27
141
69
0
1
10
41
4
10
0
11
12
4,1
4,1
4,1
0,0
0,0
2,1
34,8
36,9
36,9
10,2
0,0
2,1
16,4
0,0
0,0
8,0
2,5
1,5
0,190
0,714
0,667
0,048*
0,238
0,524
0,048
0,048
0,190
0,190
0,095
0,095
0,095
0,048
0,810
0,857
0,857
0,238
0,048
0,381
1,000
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
yhteensä
1,000
Moisio-Luv an ok., v erkko- ym. luv at (koskialueet)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
Liite 5.4
x
1,000
0,500
0,500
0,500
4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
4,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,0
0,0
2,0
0,0
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,3
4,6
2,4
1,0
1,0
1,8
2,0
5,0
1,3
1,5
1,0
14,8
24,2
58,7
5,8
1,0
77,3
33
10
6
0
0
2
515
892
2163
59
0
2
1266
0
0
x
yhteensä
1,0
4
1,0
2,0
4,0
1,0
0
0
0
0
0
0
0
4
0
0
0
0
0
0
0
0
4
0
8
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
Moisio-Luv an ok., v ieheluv at (Luv an- j a Niemelänj ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
54
1,0
54
0,071
0,071
0,071
0,214
0,214
3,8
3,8
3,8
11,6
11,6
0,0
0,0
54,0
30,8
7,7
3,8
0,0
19,3
15,4
1,0
4,0
3,0
2,7
2,0
4
15
12
31
23
0
0
54
52
12
19
0
35
51
1,000
0,571
0,143
0,071
0,357
0,286
0,500
0,643
0,500
0,643
0,143
0,357
1,000
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
yhteensä
1,000
Moisio-Luv an ok., v ieheluv at (koskialueet)
tulostettava
frekvenssi
kalastajia
Liite 5.5
x
1,000
0,053
0,026
0,026
0,053
0,553
0,105
0,053
0,241
0,447
0,026
0,026
0,105
0,026
0,0
0,0
27,0
0,0
0,0
0,0
34,7
27,0
34,7
7,7
0,0
0,0
19,3
0,0
0,0
1,0
1,7
1,5
5,0
1,8
3,3
1,8
8,2
22,3
13,1
1,5
14,4
0
0
49
0
0
0
285
602
455
12
0
0
278
0
0
kalastajakerroin
x
yhteensä
147
1,0
147
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
147,0
7,8
3,8
0,0
0,0
3,8
7,8
0,0
0,0
81,3
0,0
15,4
7,8
35,4
65,7
3,8
0,0
0,0
3,8
15,4
3,8
0,0
1,0
2,0
2,0
1,0
1,0
3,8
3,3
0,4
5,6
3,9
23,0
0,5
1,6
0,5
0
0
0
0
0
0
0
147
16
8
0
0
4
8
0
0
309
0
51
3
198
256
88
0
0
2
25
2
0
Moisio-Luv an ok., mobiililuv at (koskialueet)
tulostettava
frekvenssi
kalastajia
1,000
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
Vuokin ok. (Vuokkij ärv i)
tulostettava
kalastajia
1,000
0,054
0,027
0,027
0,027
0,459
0,081
0,162
0,297
0,270
0,081
0,081
Liite 5.6
kalastajakerroin
x
yhteensä
188
1,0
188
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
188,0
10,2
5,1
0,0
0,0
5,1
5,1
0,0
0,0
86,3
0,0
15,2
30,5
55,8
50,8
15,2
0,0
0,0
0,0
15,2
0,0
0,0
1,0
3,5
2,0
1,0
1,0
5,7
3,3
1,3
6,4
1,5
11,0
1,1
0
0
0
0
0
0
0
188
36
10
0
0
5
5
0
0
492
0
50
40
357
76
168
0
0
0
17
0
0
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
48
1,0
48
4,2
0,0
8,4
31,3
22,9
0,0
0,0
10,4
12,5
6,2
8,4
0,0
16,7
29,2
5,0
21
0
28
178
50
0
0
12
50
12
57
0
27
50
4,2
27,1
6,2
2,1
0,0
0,0
41,8
43,8
35,5
22,9
0,0
6,2
20,9
0,0
0,0
0,8
5,5
3,7
3,0
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,087
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,087
0,565
0,130
0,043
0,174
0,652
0,478
0,217
0,261
0,130
0,174
0,348
0,609
0,870
0,913
0,739
0,478
0,130
0,435
3,3
5,7
2,2
1,2
4,0
2,0
6,8
1,6
1,7
50,9
34,3
54,8
20,6
6,7
13,4
3
149
23
6
0
0
2126
1503
1944
473
0
42
280
0
0
Alanteen ok. (Vuokkij ärv i)
tulostettava
Liite 5.7
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
Alanteen ok. (Alanteenj ärv i)
tulostettava
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
9
1,0
9
0,333
0,167
0,667
0,167
0,500
0,333
1,000
0,667
0,833
0,0
0,0
0,0
0,0
3,0
0,0
0,0
1,5
6,0
1,5
0,0
0,0
4,5
3,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
9,0
6,0
7,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,5
1,0
3,5
1,0
1,0
1,0
0
0
0
0
7
0
0
2
21
2
0
0
5
3
11,2
14,3
13,8
0
0
0
0
0
0
101
86
103
0
0
0
0
0
0
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
23
1,0
23
0,067
0,267
0,133
0,200
0,800
0,067
0,133
0,133
0,200
0,933
0,733
0,867
0,200
0,067
0,0
0,0
1,5
6,1
3,1
0,0
0,0
4,6
18,4
0,0
1,5
0,0
3,1
3,1
0,0
4,6
0,0
0,0
0,0
0,0
21,5
16,9
19,9
4,6
0,0
0,0
1,5
0,0
0,0
2,0
4,3
2,5
1,7
3,4
5,0
1,5
3,0
10,8
40,4
29,3
18,0
11,0
30,0
0
0
3
26
8
0
0
8
63
0
8
0
5
9
0
50
0
0
0
0
867
494
359
51
0
0
46
0
0
Yläkiannan ok. (Kiantaj ärv i)
tulostettava
Liite 5.8
kalastajia
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
171
1,0
171
90,3
6,5
61,2
112,9
74,2
0,0
0,0
51,6
64,5
29,1
22,6
0,0
38,6
74,2
3,7
1,5
3,8
4,2
1,9
334
10
233
474
141
0
0
57
213
38
174
0
62
126
87,0
125,9
32,3
0,0
3,2
3,2
151,7
145,2
116,1
87,0
0,0
19,3
45,1
0,0
0,0
26,7
9,8
4,2
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
110
1,0
110
68,8
7,8
37,3
53,0
33,4
0,0
0,0
11,8
43,2
7,8
15,7
0,0
15,7
35,3
4,3
3,3
3,1
4,8
1,9
296
26
116
254
64
0
0
18
151
13
116
0
25
60
68,8
70,7
11,8
0,0
5,9
0,0
84,5
78,5
64,8
39,3
33,4
0,0
0,0
0,0
2,0
29,3
7,1
3,0
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,528
0,038
0,358
0,660
0,434
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,509
0,736
0,189
Kanerv an ok. (Kiantaj ärv i)
tulostettava
kalastajia
0,302
0,377
0,170
0,132
0,226
0,434
0,019
0,019
0,887
0,849
0,679
0,509
0,113
0,264
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,625
0,071
0,339
0,482
0,304
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,625
0,643
0,107
0,107
0,393
0,071
0,143
0,143
0,321
0,054
0,768
0,714
0,589
0,357
0,304
0,018
1,1
3,3
1,3
7,7
1,6
1,7
1,0
5,0
21,4
26,5
11,8
11,7
2,4
10,1
1,5
3,5
1,7
7,4
1,6
1,7
2,3
17,6
12,4
24,5
10,7
5,6
1,0
2324
1233
136
0
3
16
3246
3847
1370
1018
0
46
456
0
0
2014
502
35
0
14
0
1487
974
1587
420
187
0
0
0
2
Alaj ärv i-Oilolan ok. (Kiantaj ärv i)
tulostettava
kalastajia
Liite 5.9
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
109
1,0
109
33,0
5,6
16,8
22,3
16,8
0,0
0,0
27,9
19,5
14,0
14,0
0,0
19,5
30,7
4,1
2,0
3,7
6,1
2,0
135
11
62
136
34
0
0
33
119
36
100
0
37
43
25,2
27,9
22,3
0,0
0,0
2,8
72,7
72,7
53,1
22,3
0,0
0,0
27,9
2,8
0,0
18,8
13,3
3,4
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,303
0,051
0,154
0,205
0,154
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,231
0,256
0,205
0,256
0,179
0,128
0,128
0,179
0,282
0,026
0,667
0,667
0,487
0,205
0,256
0,026
Suomussalmen kalastusalue, v ieheluv at (Kiantaj ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
1,000
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,239
0,913
0,196
0,109
0,022
0,022
0,870
0,761
0,739
139
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
33,2
126,9
27,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
15,2
3,1
0,0
3,1
120,9
105,8
102,7
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,2
6,1
2,6
7,2
1,9
1,4
0,3
19,0
20,8
9,8
12,3
8,5
1,0
473
371
76
0
0
1
1381
1512
520
275
0
0
237
3
0
x
yhteensä
1,0
139
1,2
5,8
2,3
6,1
2,4
1,0
28,4
15,4
11,1
0
0
0
0
0
0
0
40
736
63
0
0
0
0
0
0
92
7
0
3
3434
1629
1140
0
0
0
0
0
0
Suomussalmen kalastusalue, v ieheluv at (Vuokkij ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
1,000
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,143
1,000
0,071
0,071
0,929
0,643
0,857
42
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
6,0
42,0
3,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3,0
39,0
27,0
36,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Suomussalmen kalastusalue, v erkkoluv at (Kiantaj ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
*frekvenssiä ei yleistetty
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
Liite 5.10
x
yhteensä
1,0
42
1,0
3,1
2,0
0,8
50,4
4,5
21,2
0
0
0
0
0
0
0
6
130
6
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
1967
122
763
0
0
0
0
0
0
x
yhteensä
1,000
135
1,0
135
0,727
0,068
0,477
0,568
0,409
98,1
9,2
64,4
76,7
55,2
0,0
1,0
27,7
33,8
12,3
18,4
0,0
12,3
39,8
4,5
2,0
3,9
5,2
1,9
442
18
251
399
105
0
1
28
152
16
152
0
21
52
95,2
85,9
24,6
3,1
3,1
3,1
104,4
116,6
92,1
49,1
0,0
0,0
42,9
3,1
3,1
39,3
35,1
4,4
4,6
4,0
1,0
29,0
22,6
34,2
19,3
0,023*
0,205
0,250
0,091
0,136
0,091
0,295
0,705
0,636
0,182
0,023
0,023
0,023
0,773
0,864
0,682
0,364
0,318
0,023
0,023
1,0
1,0
4,5
1,3
8,3
1,7
1,3
8,2
0,6
7,0
3740
3014
108
14
12
3
3026
2636
3149
948
0
0
352
2
22
Suomussalmen kalastusalue, v erkkoluv at (Vuokkij ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
1,000
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,143
1,000
0,429
0,143
0,286
0,143
0,143
0,286
0,286
0,714
0,143
0,857
0,429
1,000
0,286
0,286
21
0,0
0,0
3,0
21,0
9,0
0,0
0,0
3,0
6,0
3,0
3,0
0,0
6,0
6,0
0,0
15,0
3,0
0,0
0,0
0,0
18,0
9,0
21,0
6,0
0,0
0,0
6,0
0,0
0,0
Metsähallitus, Suomussalmen v erkkoluv at (Kiantaj ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
Liite 5.11
x
yhteensä
1,0
21
1,0
6,9
2,0
3,0
2,5
2,0
8,0
2,0
1,0
24,3
1,0
24,2
48,3
30,4
3,5
14,0
0
0
3
145
18
0
0
9
15
6
24
0
12
6
0
364
3
0
0
0
436
435
638
21
0
0
84
0
0
x
yhteensä
1,000
146
1,0
146
79,3
0,0
29,2
79,3
45,8
0,0
0,0
20,9
50,1
16,6
29,2
0,0
25,0
50,1
3,8
301
0
99
404
78
0
0
25
190
28
301
0
30
65
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,543
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,543
0,629
0,114
0,200
0,543
0,314
0,143
0,343
0,114
0,200
0,171
0,343
0,857
0,629
0,686
0,514
0,086
0,171
79,3
91,8
16,6
0,0
0,0
0,0
125,1
91,8
100,2
75,0
0,0
12,6
25,0
0,0
0,0
3,4
5,1
1,7
1,2
3,8
1,7
10,3
1,2
1,3
20,6
7,8
4,1
19,8
28,4
16,5
15,3
7,0
10,7
1633
716
68
0
0
0
2477
2608
1653
1148
0
88
267
0
0
Metsähallitus, Suomussalmen v erkkoluv at (Vuokkij ärv i)
tulostettava
frekvenssi
kalastajakerroin
kalastajia
Lite 5.12
x
yhteensä
1,000
33
1,0
33
4,1
0,0
0,0
4,1
12,4
0,0
0,0
0,0
16,5
8,3
4,1
0,0
0,0
0,0
3,0
12
0
0
8
25
0
0
0
33
8
41
0
0
0
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
0,125
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
0,125
0,125
0,125
0,375
0,500
0,250
0,125
0,875
0,625
0,500
0,125
4,1
4,1
0,0
0,0
0,0
0,0
28,9
20,6
16,5
0,0
0,0
0,0
4,1
0,0
0,0
2,0
2,0
2,0
1,0
10,0
0,5
2,0
7,4
10,1
10,3
1,0
2
8
0
0
0
0
214
208
170
0
0
0
4
0
0
Metsähallitus, Suomussalmen v ieheluv at (Kiantaj ärv i), tiedot v uodelta 2009 (ks. teksti)
tulostettava
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
361
1,0
361
0,381
0,714
0,262
137,5
257,8
94,6
1,1
3,8
1,6
151
979
151
0,048
0,429
0,024
0,048
0,071
0,786
0,643
0,286
17,3
154,9
8,7
17,3
25,6
283,7
232,1
103,2
6,0
4,6
3,8
1,5
16,0
12,8
6,7
6,3
104
712
33
26
410
3632
1555
650
Metsähallitus, Suomussalmen v ieheluv at (Vuokkij ärv i), tiedot v uodelta 2009 (ks. teksti)
tulostettava
kalastajia
muikkuverkot
verkot # 27-33 mm
verkot # 34-40 mm
verkot # >40 mm
katiskat
rantarysät
nuotta
heittovavat
vavat (moottoriuistelu)
vavat (soutuvene)
koukut
lippo
mato-onget
pilkkionget
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
muikku
siika
taimen
järvilohi
kirjolohi
harjus
hauki
ahven
kuha
made
lahna
säyne
särki
seipi
kuore
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
kg
frekvenssi
kalastajakerroin
x
yhteensä
1,000
86
1,0
86
0,400
0,600
0,100
34,4
51,6
8,6
1,5
3,3
1,0
52
170
9
0,900
0,500
0,400
77,4
43,0
34,4
7,9
2,5
6,9
611
108
237
Liite 5.13
Pöyry Finland Oy
Tutkijantie 2A
FI-90590 Oulu
Tel. 01033280
E-mail: etunimi.sukunimi@poyry.com
Viite: SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2012-2014
Oheisena lähetämme viitekohdassa mainitun raportin.
Oulussa 21.4.2015
Pöyry Finland Oy
FM Eero Taskila
JAKELU: Lapin ELY-keskus, Kajaani/kalatalous (+pdf)
Fortum Power and Heat Oy/ Seppo T. Heikkinen (10 kpl + pdf)
Fortum Power and Heat Oy/Marja Savolainen (pdf)
Kainuun kalatalouskeskus/Anssi Härkönen (pdf)
Metsähallitus/Pasi Korhonen (pdf)
Hyrynsalmen-Ristijärven ja Suomussalmen kalastusalueet (Fortum toimittaa)