Vuosikertomus 2014
VUOSIKERTOMUS 2014 KESKEISET TUNNUSLUVUT KESKEISET TUNNUSLUVUT: 2011 2012 2013 2014 Sekalainen yhdyskuntajäte (kg/as) 352 344 299 278 Erilliskerätty biojäte (kg/as) 29,9 29,3 28,8 28,6 Vaaralliset jätteet kotitalouksista (kg/as) 14,2 14,1 12,9 13,9 Materiaalivirrat Henkilöstö Kaikki henkilöstötyövuodet (htv) 30 30 30 29 Henkilöstön keskimääräinen ikä (v) 45,6 46,0 47,6 46,7 Henkilöstön koulutuksen kulut (€/htv) 548 530 543 1110 13,77 13,51 13,52 13,79 102,00 99,90 100,10 102,00 Ostetut palvelut liikevaihdosta (%) 42,1 45,0 47,8 56,7 Investointimenot liikevaihdosta (%) 5,9 8,7 6,6 1,8 11,2 12,1 11,1 13,6 9,2 4,5 2,8 5,4 61,1 60,3 59,7 60,7 Talous Kokonaisliikevaihto (M€) Liikevaihto/asukas € Poistot liikevaihdosta (%) Liiketulos liikevaihdosta (%) Omavaraisuusaste (%) Vuonna 2014 Asuinkiinteistöjä jätehuollon piirissä Sekajäteastiatyhjennystä vuodessa Sekajäteastian tyhjennyshinta, ka, alv 24%, 240 l astia (€) Vakituisen asunnon ekomaksu, ka, alv 24% (€) 54 500 658 000 6,65 29,89 Rosk’n Roll Oy Munkkaanmäki 51 08500 Lohja vaihde 020 155 8330 rosknroll@rosknroll.fi www.rosknroll.fi 2 ROSK’N ROLL VUOSI 2014 LYHYESTI • SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 Keskeiset tunnusluvut 3 Vuosi 2014 lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus ”Jätteenkäsittelyn osalta yhtiö on siirtynyt kaatopaikkasijoittamisesta jätteen energiana hyödyntämiseen. Tämä on yhtiön koko yli 20 vuotisen historian merkittävin kehitysaskel jätteen käsittelyssä.” 5 Hallitus Jätehuollon vastuunjako Faktaa fuusiosta 6 Toiminta ja tavoitteet 7 Kehityshankkeet Asiakastyytyväisyys 8 Kiinteistöjen jätehuolto 10 Jätteen vastaanotto VUOSI 2014 LYHYESTI Rosk’n Roll Oy Ab:n (RR) ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) yhdistymistä jatkettiin käytännön tasolla, kun lähinnä haitantekomielessä fuusiota vastaan nostettujen kanteiden käsittely eri oikeusasteissa on viivyttänyt juridista yhdistymistä. Oikeuskäsittelyt hidastavat yhtiöiden fuusioitumista, eivät estä sitä. Juridisen fuusioitumisen arvioidaan olevan mahdollista vuoden 2016 alkupuolella. RR ja IUJ toimivat jo nyt operatiivisten tehtävien osalta kuin yksi yhtiö. Yhtiöillä on yksi yhteinen johtoryhmä, esimiesryhmä ja henkilöstökokous. Valtaosa palveluista ja hankinnoista hoidetaan tarvittaessa yli yhtiörajojen. Samanaikaisesti on valmisteltu fuusioon liittyviä toimenpiteitä. Jätteenkäsittelyn osalta yhtiö on siirtynyt kaatopaikkasijoittamisesta jätteen energiana hyödyntämiseen. Tämä on yhtiön koko yli 20 vuotisen historian merkittävin kehitysaskel jätteen käsittelyssä. Toimintavuoden päätyttyä ei kaatopaikalle mennyt enää käytännössä yhtään alueen kotitalouksisista kerättyä sekajätettä. RR:lla on pitkäaikainen sopimus jätteen poltosta Vantaan Energian kanssa. Jätevoimalan myötä putoavat yhdyskuntajätteen käsittelyn ympäristöhaitat murto-osaan kaatopaikkakäsittelyyn verrattuna. VUOSIKERTOMUS 2014 12 Munkkaan jätekeskus Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 14 Ympäristövastuu 17 Henkilöstö 18 Viestintä 19 Taloudellinen vastuu 20 Hallituksen toimintakertomus 23 Tuloslaskelma ja tasekirja 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ROSK’N ROLL JA ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO TOIMIVAT KÄYTÄNNÖSSÄ KUIN YKSI YHTIÖ Vuodesta 2012 valmisteltu Uudenmaan itäisen ja läntisen puolen kahden jäteyhtiön fuusio viivästyy edelleen. Lohjalainen jätehuoltoyritys on nostanut 0,05 prosentin omistusosuutensa lunastamista vastaan kolme kannetta. Rosk’n Roll on voittanut kaikki kanteet selvästi niin käräjä- kuin hovioikeudessa. Kantaja on hakenut asiassa vielä valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Tämä viivyttää yhdistymistä vielä siten, että juridinen fuusio on valmis vuoden 2016 alkupuolella. Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto ovat fuusioitumassa tavoitteenaan suurempien volyymien myötä parempi tehokkuus ja pienemmät toiminnan riskit. Fuusioitumispäätöksen yhteydessä sovittiin, että uusi jäteyhtiö on 100 % kuntiensa omistama. Tämä on välttämätöntä, jotta yhtiö voisi hoitaa omistajakuntiensa sidosyksikkönä näiden jätelain mukaisia tehtäviä. Yhtiöt toimivat jo nyt yhden yhtiön mallin mukaan niin paljon kuin mahdollista. Erilliset johtamisjärjestelmät on korvattu samalla, molemmat yhtiöt kattavalla johto- ja esimiesryhmällä. Suurin osa tehtävistä ja hankinnoista hoidetaan järkevinä kokonaisuuksina ilman nykyisiä yhtiörajoja. Pitkittyneestä fuusioitumisajasta huolimatta on yhtiön henkilökunta hoitanut tehtävänsä tehokkaasti ja motivoituneesti. Hyvinä säilyneet tulokset työtyytyväisyysmittauksista ovat tästä mainio osoitus. 4 KAATOPAIKASTA ENERGIAN TUOTANTOON YHTEISTOIMINTAA MYÖS BIOJÄTTEEN JA LIETTEEN KÄSITTELYSSÄ Yhtiön historian merkittävin muutos jätteen käsittelyssä tapahtui maaliskuussa, kun Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Långmossabergenissä aloitti toimintansa. Voimalainvestointi toteutui, kun Vantaan Energia voitti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Rosk’n Roll Oy Ab:n järjestämän tarjouskilpailun sekajätteen energiakäytöstä. Jätevoimalan myötä ei kaatopaikalle mene enää käytännössä yhtään asumisen sekajätettä. Tämä pienentää voimakkaasti niin kaatopaikan tilantarvetta kuin jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä. Jätevoimalan avulla yhtiö täyttää jo etuajassa vuonna 2016 voimaan tulevan orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitukset. Rosk’n Roll ja IUJ perustivat kuuden Uudenmaan alueella toimivan kunnallisen vesilaitoksen kanssa hankintarenkaan. Hankinnassa kilpailutetaan yhteisesti renkaan jäsenten biojätteen ja viemärilietteiden kuljetus, käsittely ja hyödyntäminen. Isomman volyymin taloudellisten etujen ohella hankintarenkaan tavoitteena on varmistaa biohajoavien jätteiden korkealaatuinen käsittely ja aito hyödyntäminen. Hankintarengas on hyvä esimerkki jätehuollossa suuremmalla mittakaavalla saavutettavista hyödyistä. Jätevoimalan käyttöönotto sujui merkittävästi odotettua paremmin ja koekäyttövaiheessa laitokselle voitiin ottaa enemmän jätettä kuin alun alkaen ennakoitiin. Tämä vaikutti siihen, että tilikauden tulos oli huomattavasti budjetoitua parempi. Jätevoimalan kapasiteetti on alussa jonkin verran suurempi kuin nykyisin HSY:n ja RR:n vastuulla olevat jätteet edellyttäisivät. Näin siksi, että lähivuosina pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaminen lisää myös jätevoimalan kapasiteettitarvetta. Tämän alkuvaiheen lisäkapasiteetin myymiseksi ovat HSY ja RR perustaneet yhteisyrityksen, joka aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Jätevoimalan kapasiteetille on vahva kysyntä. Tämä on osoitus laitoksen oikeasta mitoituksesta. TYYTYVÄISET ASIAKKAAT Hyvän ympäristönsuojelun ja toiminnan taloudellisen tehokkuuden ohella asiakkaiden tyytyväisyys yhtiömme palveluihin on meille ensiarvoisen tärkeää. Saimme vuoden 2014 lopussa järjestetyistä asiakastyytyväisyysmittauksista hyvät arvosanat. Tulokset kuvaavat mainiosti keskitetysti järjestetyn jätehuollon toimivuutta. Hyvät arvosanat eivät kuitenkaan oikeuta meitä lepäämään laakereillamme. Haluamme jatkossakin olla asiakkaidemme luottamuksen arvoisia ja parantaa edelleen tuloksiamme. Kiitän asiakkaitamme, urakoitsijoitamme, muita sidosryhmiämme ja ennen kaikkea ahkeraa henkilökuntaamme menestyksellisestä vuodesta 2014. Jukka Paavilainen toimitusjohtaja ROSK’N ROLL HALLITUS • JÄTEHUOLLON VASTUUNJAKO • FAKTAA FUUSIOSTA FAKTAA FUUSIOSTA ROSK’N ROLL OY AB:N HALLITUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n päätehtävänä on omistajakuntien vastuulla olevien jätehuollon palvelutehtävien hoitaminen. Yhtiöt allekirjoittivat yhdistymissopimuksen joulukuussa 2012. Fuusiota vastaan nostettujen kanteiden oikeuskäsittelyjen vuoksi juridinen yhdistyminen lykkäytyy vuoden 2016 alkupuolelle. Fuusioidun yhtiön nimeksi tulee Rosk’n Roll Oy Ab. Rosk’n Rollin hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Ulla Lindström-Dahl (2. vas.) Raaseporista, Jaakko Laiho Hangosta, Mikael Carlberg Inkoosta, Markku Ahjoniemi Karkkilasta, Rolf Oinonen Lohjalta, Jarmo Kuosa Vihdistä ja Juhana Salmenpohja Lohjalta. Jukka Paavilainen (vas.) nimitettiin Rosk’n Rollin toimitusjohtajaksi 1.1.2014. Uuden yhtiön toimialue kattaa läntisellä Uudellamaalla Lohjan, Raaseporin, Vihdin, Hangon, Karkkilan, Inkoon ja Siuntion sekä itäisellä Uudellamaalla Porvoon, Sipoon, Loviisan, Pornaisen ja Askolan. Toimialueen asukasmäärä on yhteensä 228 000. Yhtiöllä on myös jatkossa toimistot ja jätekeskukset sekä Lohjalla että Porvoossa. JÄTEHUOLLON VASTUUNJAKO PARASTA JÄTEHUOLTOA KUNTALAISILLE IN EN ROSK’N ROLL OY AB YHTEYSTYÖKUNNAT: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti JÄTELAKI Jäteyhtiön sekä jätehuolto- ja valvontaviranomaisten yhteistyönä syntyy laadukas jätehuoltopalvelu kunnan kaikille asukkaille. VUOSIKERTOMUS 2014 *Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NE AI OL TO V MA TIETOYHTEISTYÖ NO HU RA IR AN I AV NT OM O LV VA JÄ TE Kuntien ympäristöviranomaiset ja ELY-keskus* N Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Fuusiolla parannetaan kuntayhtiöiden toimintaedellytyksiä lainsäädännön tiukentuessa. Tavoitteina ovat: • paremmat palvelut asiakkaille • jätteiden hyödyntämisen ja käsittelyn kustannustehokkuuden lisääminen • hyödyntämis- ja käsittelyinvestointeihin sekä pitkiin palvelusopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen. Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto toimivat jo vuonna 2014 käytännössä yhtenä yhtiönä niin paljon kuin mahdollista. Toimintojen kehittämien ja esimerkiksi hankinnat hoidetaan yhteisesti ilman yhtiörajaa. Hallitukset pitävät säännöllisesti yhteisiä seminaareja ja ovat tarkoin tietoisia toisen yhtiön päätöksistä. Operatiivisesta johdosta ja fuusion käytännön valmistelusta vastaa yhteinen johtoryhmä, jossa on kummankin yhtiön johtavia toimihenkilöitä. Yhtiöillä on myös yhteinen esimiesryhmä. Fuusiojohtaja Jukka Paavilainen toimii kummankin ryhmän puheenjohtajana. Paavilainen on toiminut myös 1.1.2014 alkaen Rosk’n Rollin toimitusjohtajana. Koko henkilökuntaa koulutetaan jo tulevaan uuteen yhtiön toimintamalleihin ja henkilöstöpolitiikkaa yhtenäistetään niin paljon kuin mahdollista. 5 TOIMINTA JA TAVOITTEET TOIMINTA JA TAVOITTEET Rosk’n Roll Oy Ab huolehtii omistajakuntiensa Hangon, Inkoon, Karkkilan, Lohjan, Raaseporin ja Vihdin vastuulla olevista jätehuollon palvelutehtävistä. Asiakkaina ovat asukkaat, kesäasukkaat, julkiset toimijat ja yritykset. Toimialueella asuu noin 135 000 vakituista asukasta ja noin 19 000 vapaaajanasuntoa. Yhtiö aloitti toimintansa 1993. Lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten lisäksi toimintaa ohjaavat toimintapolitiikka sekä pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. TOIMINTA-AJATUS Rosk’n Roll Oy Ab rakentaa alueensa asukkaille vuoteen 2016 mennessä pohjoismaisen mallin mukaisen, maailman huipputasoa olevan jätehuoltojärjestelmän. PERUSVIESTIT • Tämän päivän jätehuoltoa ympäristön ehdoilla. Tehokkaasti. • Maine syntyy tekojen kautta. Vastuullisesti. • Pidämme palvelutason hyvänä ja asiakkaat tyytyväisinä. Ammattitaidolla. ARVOT • Ammattitaitoisuus • Luotettavuus • Vastuullisuus • Ympäristöystävällisyys • Palvelualttius • Tasapuolisuus TOIMINTAJÄRJESTELMÄN PÄÄMÄÄRÄT 2014 • Toiminta on kustannustehokasta ja talous on vakaa • Palvelutaso on hyvä ja asiakkaat ovat tyytyväisiä • Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö • Koko toimialueella on optimoitu ja laadukkaasti toimiva kunnan järjestämä jätteenkuljetus • Jätemateriaalit käsitellään kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti • Ajanmukaiset jäteasemat palvelevat asiakkaita hyvin • Yhtiön tehtävät, palvelut ja niiden muutokset ovat asiakkaiden tiedossa 1993 • Yhtiö perustetaan. 1996 • Lohjalla ja Vihdissä aloitetaan biojätteen erilliskeräys. 1998 • Vapo Oy avaa kompostointilaitoksen Rosk’n Rollin Hangon jäteaseman yhteyteen. • Vaarallisen jätteen keräysauto Joonas saa rinnalleen metallin keräyspalvelun Romuluksen. • Kaasunkeräyskaivoja rakennetaan Lohjan aseman vanhalle kaatopaikalle. 1999 • Rosk’n Roll Oy Ab perustamassa Finncao Oy:ta. Yhtiö valmistaa vanhojen kaatopaikkojen kapselointiin käytettävää seosta. • EU:n Life Enviroment -palkinto Rosk’n Rollille. • Rosk’n Roll mukana perustamassa sähkölaitteiden keräykseen ja käsittelyyn erikoistunutta SER-ROLL Oy:tä. 2000 • Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikka täyttää EU-vaatimukset. • Munkkaan jätekeskuksessa otetaan käyttöön REF-laitos, jätevedenpuhdistamo ja kaasulaitos. 2002 • Yhtiön viralliseksi nimeksi otetaan Rosk’n Roll Oy Ab. Aikaisempi yrityksen nimi Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy aputoiminimeksi. 2003 • Yhtiön hallinto muuttaa uusiin toimitiloihin Munkkaan jätekeskukseen. 2005 • Rosk’n Roll myy osuutensa SER-ROLL Oy:stä Kuusakoski Oy:lle. 2006 • Länsi-Uudenmaan jätelautakunta perustetaan, mukaan Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pohja, Inkoo, Siuntio, Vihti ja Sammatti. • Ekopisteet uudistetaan Inkoossa, Karjaalla, Pohjassa ja Siuntiossa. • Yhtiön sekajätekuljetukset alkavat Vihdissä. • Rosk’n Roll myy osuutensa Finncao Oy:stä. 2007 • Yhtiön sekajätekuljetukset alkavat Hangossa, Inkoossa, Karjaalla, Karkkilassa, Nummi-Pusulassa, Pohjassa, Sammatissa, Siuntiossa ja Tammisaaressa. • Ekopisteet uudistetaan Karkkilassa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Vihdissä. 2008 • Rosk’n Roll ja YTV (nykyisin HSY Jätehuolto) päättävät jätevoimalapalvelujen ostamisesta Vantaan Energialta. Raaseporilaisten sekajätteet energiahyötykäyttöön Riihimäelle. • Ekopisteet uudistetaan Hangossa ja Tammisaaressa. 2009 • Kaatopaikan laajennus otetaan käyttöön. • Materia -09 ympäristötaidetapahtuma Munkkaan jätekeskuksen alueella. 2010 • Yhtiön toimintaa ohjaa päivitetty strategia. • Karkkila liittyy Länsi-Uudenmaan jätelautakuntaan. • Yhtiö teettää biojätteen erilliskeräyksestä elinkaarianalyysin. 2011 • Jätelain kokonaisuudistus hyväksytään eduskunnassa. 2012 • Yhtiökokous päättää fuusioitumisesta Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. • Järjestetään ensimmäinen koululaisille suunnattu ROSK’aVIDEO -kilpailu. • IT-palvelut ovat ajan tasalla ja toteutettu optimaalisesti 2013 • Fuusioon johtavaa yhteistyötä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n • Toiminnan päästöt ovat hallinnassa ja seuranta ajanmukaista 2014 • Länsiuusmaalaisten sekajätteet hyödynnetään • Uudella yhtiöllä on toimintajärjestelmä, jolla toimintaa jatkuvasti parannetaan 6 Rosk´n Roll Oy Ab:n historia lyhyesti kanssa tehdään jatkuvasti enemmän operatiivisella tasolla. energiana jätevoimalassa Vantaalla. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt putoavat murto-osaan entisestä. ROSK’N ROLL KEHTYSHANKKEET • ASIAKASTYYTYVÄISYYS KEHITTÄMINEN Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönotto maaliskuussa 2014 oli yhtiölle merkittävä kehitysaskel jätteen käsittelyssä. Muilta osin Rosk’n Rollin toiminnan kehittäminen painottui vuonna 2014 sisäisiin prosesseihin ja yhtiön valmistautumiseen fuusioon. Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto ottivat käyttöön mm. yhteisen intranetin sekä yhteiset henkilöstökokouskäytännöt. Myös yhtiöiden johto- ja esimiesryhmät yhdistettiin. Kuva: Sune Helenius Kuva: Olli-Pekka Orpo Vuonna 2014 Rosk’n Rollin ja Itä-Uudenmaan Jätehuollon johtoja esimiesryhmät yhdistettiin. Kuvassa esimiehet: käyttöpäällikkö Tommi Itkonen (vas.), toimitusjohtaja Jukka Paavilainen, talouspäällikkö Suvi Sirén, tiedottaja Tarja Salojärvi, toimitusjohtaja Vesa Heikkonen, palvelupäällikkö Marko Printz, aluepäällikkö Lasse Vilen, laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi, toimistopäällikkö Tuija Tamminen ja palvelupäällikkö Tuija Klaus. Kuvasta puuttuu aluepäällikkö Eero Hyvönen. Jätevoimalassa aiemmin kaatopaikalle sijoitettu sekajäte hyödynnetään nyt erinomaisella 95 %:n kokonaishyötysuhteella sähköksi ja kaukolämmöksi. ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET ERINOMAISIA Rosk’n Rollin teettämä asiakastyytyväisyyskysely osoitti, että alueen vakituiset sekä vapaa-ajan asukkaat ovat tyytyväisiä kunnallisen jätehuollon palveluihin. Yhtiötä pidetään muun muassa ympäristöystävällisenä, palvelevana, nykyaikaisena ja vastuullisena toimijana. Vapaamuotoista kirjallista palautetta tuli kyselyssä runsaasti liittyen muun muassa lajitteluvalikoimaan ja palveluiden kehittämiseen. Kirjallinen palaute huomioidaan kehittämistyössä. Kyselyn toteutti Rosk’n Rollille Feelback joulukuussa 2014. Kotitalouksien osalta vastauksia kertyi 693 kpl ja kesäasukkaiden osalta 276 kpl (vastausprosentti 30–40 %). 5,0–6,0 > Erinomainen 4,2–4,9 > Hyvä 3,5–4,1 > Tyydyttävä alle 3,5 > Kehittämistarpeita OMAN TAI YHTEISEN JÄTEASTIAN KÄYTTÄJIEN TYYTYVÄISYYS Jäteastian tyhjennys tapahtuu sovitusti 5,69 Jäteauton kuljettaja hoitaa työnsä hyvin 5,65 Jätelasku on selkeä ja ymmärrettävä 5,49 0 4 6 ARVIO ASIAKASPALVELUSTA Palvelu oli ystävällistä 5,37 Palvelu oli ammattitaitoista 5,3 5,15 Minulle vastattiin nopeasti 0 2 4 6 ARVIO EKOPISTEISTÄ 5,15 Ekopisteissä on selkeät lajitteluohjeet 4,96 Ekopisteet sijaitsevat hyvillä paikoilla Ekopisteet ovat hyvin ylläpidettyjä 4,19 Ekopisteet ovat siistejä 3,99 0 VUOSIKERTOMUS 2014 2 2 4 6 7 KIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLTO KIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLTO JÄTTEIDEN NOUTO KOTOA JA MÖKILTÄ KESKITETTY KILPAILUTUS KANNATTAA Rosk’n Roll hoitaa toimialueensa asukkaiden, kesäasukkaiden ja julkisten toimijoiden jätehuollon. Kiinteistökohtaiseen jätteiden keräykseen kuuluu 41 000 kiinteistöä. Näistä 25 prosenttia käyttää yhteistä jäteastiaa lähinaapurin kanssa. Jätepisteitä käyttää noin 13 500 kiinteistöä, joista vapaa-ajankiinteistöjä on 75 prosenttia. Rosk’n Rollin järjestämässä biojätteen erilliskeräyksessä on noin 1 100 kiinteistöä. Sekajätteen kuljetus kotoa käsittelyyn on kunnallista palvelua. Länsi-Uudellamaalla on ollut vuodesta 2006 saakka keskitetysti kilpailutetut jätteenkuljetukset. Rosk’n Rollin tehtävänä on kilpailuttaa kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetukset lain vaatimusten mukaisesti. Jätekuljetukset kilpailutetaan keskitetysti kuuden kunnan alueella. Lisäksi Lohjan kaupunkiin kuuluvat Sammatin ja Nummi-Pusulan alueet ovat keskitetysti kilpailutettava alueita. Rosk’n Roll vastaa paitsi tyhjennysten kilpailuttamisesta, myös jäteautojen reiteistä, laskutuksesta ja asiakaspalvelusta. Yhtiö ylläpitää kiinteitä keräyspaikkoja, kuten jäteasemia, haja-asutusalueiden jätepisteitä sekä hyötyjätteille tarkoitettuja ekopisteitä. Lisäksi yritys järjestää vaarallisten jätteiden ja metalliromun kiertäviä keräyksiä kahdesti vuodessa. Lääkejätteiden vastaanotossa yhteistyötä tehdään apteekkien kanssa. Vuonna 2014 seka- ja biojäteastioita tyhjennettiin yli 730 000 kertaa 17 jäteautolla. Alueellisena jätehuollon viranomaisena toimi Länsi-Uudenmaan jätelautakunta eli Roskaraati, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Yhtiöllä on keskeinen rooli sekä jätehuollon viranomaisrekisterin täydentämisessä että ylläpidossa. Kunnallisen jätehuollon toimivuuden kannalta hyvä yhteistyö kunnallisen jätehuoltoyhtiön ja viranomaisen välillä on erittäin tärkeää. 8 Säännöllisellä kilpailutuksella saadaan tehokkuutta kuljetuksiin sekä pidettyä asiakashinnat alhaisina. Asiakashintoja ei korotettu vuodelle 2014. Rosk’n Rollin toimialue on jaettu 18 erikseen kilpailutettavaan urakka-alueeseen. Yhtiö on nyt kilpailuttanut kaikki urakka-alueensa kahteen kertaan. Toimintavuoden aikana kilpailutettiin aikataulun mukaisesti koko Hangon alueen kattava sekajätteen kuljetus ja ekopisteiden tyhjennysten urakat HankoRaasepori- sekä Lohja-Vihti-Karkkila-alueilla. Kaikkiin kolmeen tarjouspyyntöön saatiin runsaasti tarjouksia. Hangon sekajätteiden kuljetusurakan voitti Lassila & Tikanoja Oyj ja molemmat ekopisteiden tyhjennysurakat HFT Network Oy. ROSK’N ROLL KIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLTO Asiakaspalvelupuheluja vastaanotettiin vuoden aikana 13 500. Asiakaspalvelu vastasi yli 90 %:iin puheluista alle 15 sekunnissa. SEKAJÄTE PALAA VANTAALLA Huhtikuusta alkaen kaikkien kuljetusurakoidemme sekajätteet on ohjattu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan hyödynnettäväksi energiana. Pakkaavilla jäteautoilla kerätyt jätteet siirtokuormataan Hangossa, Tammisaaressa ja Lohjalla suuremmiksi eriksi ja kuljetetaan yhdistelmäkuljetuksina jätevoimalaan. Jätevoimala lukuina/vuosi: • Käsiteltävä jätemäärä 320 000 tn • Tuottaa kaukolämpöä 920 GWh/v, mikä on noin puolet Vantaan kaukolämpötarpeesta • Tuottaa sähköä 600 GWh/v eli noin kolmanneksen Vantaan sähkön kulutuksesta YHTEISTYÖKUMPPANIT 2014 Sekajätekuljetus: • Lassila & Tikanoja Oyj • Grönfors Training Oy • HFT Network Oy • Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy • Sita Finland Oy Biojätekuljetus: • Lassila & Tikanoja Oyj Lasi- ja metallikuljetus: • Lassila & Tikanoja Oyj • HFT Network Oy 2011 JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMÄÄRÄT 2012 2013 2014 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 VUOSIKERTOMUS 2014 Biojäte Vihti Karkkila Inkoo/ Siuntio Karjaa/ Tammisaari Hanko Pohja NummiPusulaSammatti 9 JÄTTEEN VASTAANOTTO JÄTTEEN VASTAANOTTO EKOPISTEET Rosk’n Rollin jätteiden vastaanottoverkko tarjoaa palveluita sekä asukkaille että yrityksille. Kotitalouksilta ja vapaa-ajan asukkailta kerätään jätehuollon perusmaksua, ekomaksua, jolla ylläpidetään mm. jäteasemien vastaanottopalveluja sekä vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden vastaanotto- ja käsittelypalveluita. Alueella on asukkaiden käytössä 131 ekopistettä, joilla kerätään paperia, pakkauslasia ja metallia. Useilla pisteillä kerätään myös kartonkia ja vaatteita. Paperi, pakkauslasi, metalli ja kartonki kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi. MUNKKAAN JÄTEKESKUS JA JÄTEASEMAT Vuoden aikana perustettiin yksi uusi ekopiste, Lohjan Nahkurintorille. Jätekeskus ja -asemat ovat yhdestä kuuteen kertaa viikossa auki olevia, miehitettyjä jätteiden vastaanottopaikkoja. Kahdeksalla jäteasemalla ja Munkkaan jätekeskuksessa palvellaan niiden aukioloaikoina asukkaita ja yrityksiä. Jäteasemille voi tuoda maksutta mm. kotitalouksien vaarallista jätettä, metalliromua, paperia, pakkauslasia, kartonkia, haravointijätettä, puhdasta puuta, risuja ja oksia sekä sähkölaitteita. Kaatopaikan jätetäyttöalueelle tai jätevoimalaan päätyvät jätteet ovat maksullisia. Kodin vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta 15 vastaanottopaikkaan ja kaikille kahdeksalle jäteasemalle sekä Munkkaan jätekeskukseen. Lohjalla Mäntynummessa sijainnut vaarallisen jätteen kaappi siirrettiin Lohjan kierrätyskeskuksen yhteyteen. Jäteasemat toimivat välivarastoina hyötyjätteille, jotka myöhemmin kuljetetaan teollisuudelle uusioraaka-aineeksi. Jäteasemille viedyt kaatopaikkajätteet kuljetetaan Lohjalle Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikalle. APTEEKIT Hangon, Inkoon, Karjaan, Karkkilan, Pusulan, Tammisaaren ja Vihdin jäteasemien hoidosta vastaavat urakoitsijat. Lohjalla Munkkaan jätekeskuksen sekä Karjalohjan jäteasemalla työskentelevät Rosk’n Rollin omat työntekijät. SEKAJÄTEPISTEET VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT Vaaralliset jätteet hävitetään turvallisesti. Rosk’n Rollin vaarallisten jätteiden keräys- ja käsittelyn urakkaa hoitaa Lassila & Tikanoja Oyj. Yhtiö kerää vanhoja lääkkeitä yhteistyössä 20 apteekin kanssa. Kodin vanhat lääkkeet voi jättää maksutta apteekkiin. JOONAS JA ROMULUS -KERÄYSTEMPAUKSET Joonas- ja Romulus -autot keräsivät vaarallisia jätteitä ja metallia keväällä ja kesällä. Kevään 13 päivän kierroksella pysähdyspaikkoja oli 60, kesän yhdeksän päivän kierroksella 31. Haja-asutusalueiden sekajätepisteet ovat olleet yhtiön hoidossa useissa kunnissa 1990-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2014 Länsi-Uudellamaalla oli 160 sekajätepistettä. Haasteena on niiden väärinkäyttö: sekajätepisteitä käytetään maksamatta palvelusta ja tuomalla niille sinne kuulumatonta jätettä, kuten remonttikuormia, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Pisteillä vastaanotettu jätemäärä on erittäin suuri suhteessa maksavien asiakkaiden lukumäärään. Tietyt yksittäiset sekajätepisteet roskaantuvat poikkeuksellisen paljon. 10 ROSK’N ROLL JÄTTEEN VASTAANOTTO Kuva: Terhi Korkiamäki YHTEISTYÖKUMPPANIT 2014 Jäteasema:Jäteasemaurakoitsija: Hanko Sabina Poutiainen Ky Inkoo ja Karjaa F:ma Ralf Nyman Ay/Öb Karjalohja Rakennus ja Saneeraus Nieminen Oy Karkkila Eino Helenius Ky Pusula Jukka Juvankoski Ky Tammisaari Lassila & Tikanoja Oyj Vihti Karkkilan Kaivuu ja Kuljetus Oy Joonaksen ja Romuluksen kevätja kesäkierrokset palvelevat erityisesti niitä asiakkaita, joiden on hankala asioida jäteasemilla. Jäteasemille voi tuoda maksutta mm. kodin metalliromua. Kuva: Sune Helenius VUOSIKERTOMUS 2014 11 MUNKKAAN JÄTEKESKUS MUNKKAAN JÄTEKESKUS JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Jätteiden käsittelyn yhtenä tavoitteena on lisätä kierrätystä ja hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijaan. Jätteiden käsittelyja hyödyntämistoiminnot on keskitetty Lohjalle Munkkaan jätekeskukseen, jossa osa jätteistä käsitellään itse ja osa välivarastoidaan jatkokäsittelyyn toimitettavaksi. Jätekeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteiden välivarastointi, siirtokuormaus, jätemateriaalien hyödyntäminen rakenteissa, nestemäisen jätteen käsittely, jätemateriaalien murskaus sekä loppusijoitus. Fuusiota edistettiin mm. hoitamalla jätteiden hyödyntämisen kilpailutus, rakentamishankkeet ja toiminnan kehittämisen suunnittelu jo keskitetysti uuden yhtiön toimintamallien lähtökohdista. Vuonna 2014 käynnistyi Vantaan Energian jätteenpolttolaitos. Kaikki kotitalouksista kerätty sekajäte toimitettiin energiakäyttöön. Lisäksi Vantaan Energialle toimitettiin sekajätettä, joka oli paalattu ennen jätevoimalan käyttöönottoa, yhteensä 3522 tonnia vuoden 2014 aikana. Loput paalit toimitetaan vuoden 2015 kuluessa. MATERIAALIVIRRAT Rosk’n Roll vastaanottaa jätemateriaaleja Munkkaan jätekeskuksessa, kahdeksalla jäteasemalla (Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Pusula, Tammisaari ja Vihti), kiertävissä keräyksissä, eko- ja sekajätepisteissä, apteekeissa sekä vaarallisen jätteen konttikeräyksessä. Vuonna 2014 jätteitä vastaanotettiin yhteensä 102 450 tonnia, joista suuri osa Munkkaan jätekeskuksessa. Lohjalla sijaitseva Munkkaan jätekeskus on Länsi-Uudenmaan ainoa jätteiden käsittelykeskus. Jätekeskukseen vastaanotetaan hyötyjätteitä, loppusijoitettavia jätteitä ja pilaantuneita maa-aineksia, vaarallisia jätteitä sekä erityisjätteitä. Muut yhdyskuntajätteet JÄTEMÄÄRÄT, Vaaraliset jätteet TN 2011 2012 2013 2014 49 717 46 549 40 423 37 628 RAkennusjäte Biojäte 4 043 3 956 3 885 3 867 Vaaralliset jätteet kotitalouksilta Maa- ja kiviaines Muut yhdyskuntajätteet 1 923 1 832 1 737 1 880 8 277 14 046 13 543 8 286 Maa- ja kiviaines Biojäte Rakennusjäte 67 570 77 153 59 910 10 949 25 159 20 520 15 704 22 284 Tuotantotoiminnan jäte Yhdyskuntajäte 22 907 29 723 16 178 17 557 Tuotantotoiminnan jäte Sekalainen yhdyskuntajäte MUNKKAAN JÄTEKESKUKSEN ASIAKASMÄÄRÄ 12 2011 2012 2013 2014 36 000 37 500 37 800 36 200 ROSK’N ROLL MUNKKAAN JÄTEKESKUS 18 24 21 “Esimerkki kuinka kuvia voi 22 17 16 15 20 myös mahdollisuuksien mukaan 19 käyttää isompana ja tekstiä voi 23 olla myös kuvan päällä. 5 Tämä4 kuva vain demokuva ja 8 ei ole tulossa juuri tälle sivulle.” 7 6 1 9 2 3 14 10 13 11 11 11 12 1. Vaaka/Vaaka-asema/Vastaanotto 12. Metallin vastaanotto • 2 vaakasiltaa, tulo- ja lähtöpunnitus 13. Romuautot • 36 154 punnitusta vuodessa • Suurin osa kotitalouksien hyötyjätteistä vastaanotetaan maksutta • Rosk’n Roll on romuautojen virallinen vastaanottopiste, jossa romuauton tuojalle annetaan virallinen romutustodistus. 2. Lajittelukenttä/ pientuojien piha 14. Puujätteen haketusalue ja hakevarastot • Lajitteluastiat paperille, kartongille, pakkauslasille, metallille, seka- ja rakennusjätteelle, käsitellylle puulle, kyllästetylle puulle, sähkölaitteille, asbestille ja erityisjätteelle. • Hake toimitetaan energiakäyttöön 15. Kaasulaitos ja jätevedenpuhdistamo • Lajittelukentällä vastaanotetut hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan edelleen materiaalihyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. • Kaatopaikkakaasua kerätään kaasukaivoilla ja vaakakeräyksellä. Kaasu käsitellään kaasumoottorilla sähköksi. Kaasua hyödynnetään myös jätekeskuksen kiinteistöjen lämmityksessä. Yli jäänyt kaasu poltetaan soihdussa ympäristöystävällisempään muotoon. 3. Vaarallisen jätteen vastaanotto 16. Tasausallas 4. Toimisto • Alueen likaisista vesistä käsitellään osa omalla jätevedenpuhdistamolla, osa käsittelemättömistä vesistä ohjataan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 5. Roskarasti, kierrätysmateriaalista valmistettu laavu • Munkkaalla vieraili 18 neuvontaryhmää vuonna 2014. 6. Tekninen keskus • Lämpökeskus käyttää polttoaineenaan kaatopaikalta pumpattua kaasua. 7. Haravointijätteen vastaanotto • Haravointijätettä hyödynnetään kaatopaikan hajujen hallinnassa biosuotimena ja kompostoinnin jälkeen alueen vihertöissä. 8. Kantojen vastaanotto • Kannot haketetaan ja hyödynnetään hakevoimalassa. 17. Rasvakaivojätteen vastaanotto ja varastointi • Rasvakaivojäte kuljetetaan käsittelyyn ja hyötykäyttöön Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:lle. 18. Maa-ainesten vastaanotto • Vastaanotetut maa-ainekset hyödynnetään jätetäyttöalueella. 19. Siirtokuormaus- ja varastohalli • Länsi-Uudeltamaalta kerätyt sekajätteet siirtokuormataan ja toimitetaan Vantaan Energian jätevoimalaan. • Jäteastiavarasto 9. Betoni- ja tiilijätteen vastaanotto ja käsittely • Lasijätteen välivarastointi • Betoni murskataan ja murska hyödynnetään neitseellistä kiviainesta korvaavana maanrakennusmateriaalina. 20. Biojätteen siirtokuormaushalli • Tiilijäte hyödynnetään loppusijoitusalueen tie- ja kaasunhallintarakenteissa. 10. Savusukelluskontti • Alueen palo- ja pelastuslaitosten harjoituskäytössä 11. Puujätteiden vastaanotto • Puujätteistä lajitellaan ja käsitellään erikseen risut, käsittelemätön puu, käsitelty puu sekä painekyllästetty puu. • Länsi-Uudeltamaalta kerätty biojäte siirtokuormataan. V. 2014 biojäte kuljetettiin hyödynnettäväksi Envor Biotechin biokaasulaitokseen Forssaan. 21. Paalattu polttokelpoinen sekajäte • Välivarastointi 22. I vaiheen jätetäyttö (1967–1994) 23. II vaiheen jätetäyttö (1993–2001) 24. III vaiheen jätetäyttö (2001–) VUOSIKERTOMUS 2014 13 YMPÄRISTÖVASTUU YMPÄRISTÖVASTUU Rosk’n Roll vähentää aktiivisesti jätehuollon ympäristövaikutuksia. Torjumme ja vähennämme jätteistä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja tasokkailla ja luotettavaksi todennetuilla menetelmillä ja tekniikoilla. Edistämme ympäristön kannalta kestävää kierrätystä ja jätteen hyötykäyttöä sekä ehkäisemme jätteen syntyä. Yhtiölle ollaan luomassa ISO 14001-, ISO 9001- ja OHSAS 18001-standardien mukaista toimintajärjestelmää. VÄHEMMÄN JÄTETTÄ – VÄHEMMÄN YMPÄRISTÖHAITTAA Jätteen synnyn ehkäisyä edistämme asiakkaille ja muille sidosryhmille suunnatulla tiedottamisella ja neuvonnalla. Omassa toiminnassa jätteen syntyä ehkäistään kuluttamalla raaka-aineita ja materiaaleja kestävästi sekä huomioimalla kestävyys ja ympäristöystävällisyys hankinnoissa. JÄTEMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN Rosk’n Rollin tavoitteena on edistää kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimintavuonna aloitettiin sekajätteen energiakäyttö Vantaan jätevoimalan aloitettua toimintansa. Sekajäte muutetaan voimalassa kaukolämmöksi ja sähköksi. Jätemateriaalia toimitetaan teollisuudelle korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita, jolloin vähentyvät teollisuuden ja kaivostoiminnan ympäristövaikutukset. Jätteiden hyötykäyttö vähentää myös kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Kaatopaikat ovat jätehuollon suurin päästölähde. Jätteiden kierrätystä edistetään myös ylläpitämällä kattavaa keräysverkkoa sekä jätteiden lajittelua koskevalla neuvonnalla. 14 JÄTEKULJETUSPÄÄSTÖJEN HALLINTA JA VÄHENTÄMINEN Rosk’n Roll vähentää kuljetusten päästöjä hyvällä suunnittelulla ja edellyttämällä urakoitsijoilta ympäristöystävällistä kuljetuskalustoa sekä ajotapakoulutusta. Kaikki Rosk’n Rollin kilpailuttamia jätekuljetuksia tekevät autot ovat ympäristövaatimuksiltaan Euro III–V. Jäteautojen reitit suunnitellaan siten, että tyhjennykset voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä ylimääräisiä ajokilometrejä kerry. JÄTEKESKUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA JA VÄHENTÄMINEN Jätehuollon suurin päästölähde on jätteen loppusijoituksessa muodostuva kaatopaikkakaasu, joka vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Vantaan jätevoimalan käyttöönotto vähentääkin jätteistä aiheutuvia päästöjä merkittävästi. Jätteen käsittelyn muita vaikutuksia ovat vesipäästöt sekä mahdolliset haju- tai meluhaitat. Rosk’n Roll hallitsee Munkkaan jätekeskuksen ympäristövaikutuksia suunnitelmallisella toiminnalla ja huomioimalla ympäristövaikutukset jokapäiväisessä työssä. Päästöjä hallitaan muun muassa aktiivisilla kuormien tarkastuksilla, ammattimaisella jätteen käsittelyllä, kaatopaikkakaasun keräämisellä sekä säännöllisellä käyttö- ja ympäristötarkkailulla. Jätteiden käsittely ja ympäristövaikutusten tarkkailu toteutetaan viranomaisen myöntämien ympäristölupien ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. Munkkaan jätekeskuksen toimintaa ohjaavat 15.6.2007 myönnetty ympäristölupa ja vuonna 2013 myönnetty jätteen paalauksen ympäristölupa. ROSK’N ROLL YMPÄRISTÖVASTUU JÄTEKESKUKSEN VAIKUTUKSET VESIIN Jätteiden sijoittamisesta kaatopaikalle muodostuu likaista suotovettä, joka ohjataan jäteveden puhdistamoille. Vuonna 2014 ohjattiin suotovettä Lohjan kaupungin puhdistamolle 40 780 m3 ja jätekeskuksen omalle puhdistamolle 33 713 m3. Vesimäärä laski noin 10 prosenttia vuodesta 2013, johtuen vähäisemmästä sademäärästä. Jätekeskuksen omalla puhdistamolla suotovesi puhdistetaan käänteisosmoosilaitteistolla. Puhdistetun veden laatua tarkkaillaan ja puhdistustulos on ympäristöluvan mukainen. Esimerkiksi suotoveden sisältämästä typestä poistettiin yli 95 % ja fosforista yli 99 % (luparajat 90 %). Jätekeskuksen ja sen lähialueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan vähintään neljä kertaa vuodessa tarkkailuohjelman mukaisesti. Pintaveden tarkkailu tehdään ojista sekä lähialueen vesistöstä, ja pohjaveden tarkkailu suoritetaan pohjaveteen ulottuvista tarkkailuputkista ja lähialueen kaivoista. Lisäksi seurataan jätetäyttöjen sisäisiä vesiä. Jätekeskuksen kuormitus oli toimintavuonna pääosin aiempien vuosien tasolla. JÄTEKESKUKSEN VAIKUTUKSET ILMAAN Kaatopaikkakaasu Jätehuollon merkittävin ympäristövaikutus on loppusijoitusalueilla muodostuvilla kasvihuonekaasuilla, ennen kaikkea metaanilla, joka on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kaatopaikalla syntyvä kaasu kerätään ja hyödynnetään. Kerätyn kaasun määrä oli toimintavuonna yhteensä 958 000 Nm3, mikä oli noin 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Kerätyn kaasun energia hyödynnettiin lämpökattilassa lämmöksi ja kaasumoottorilla sähköksi. Hyötykäyttölaitteiston häiriötilanteissa kaasu poltetaan soihtupolttimessa ympäristöystävällisempään muotoon. Kaatopaikkakaasun keräystä tehostettiin keväällä 2014. Uusia keräyslinjoja asennettiin käytössä olevan loppusijoitusalueen eteläreunaan sekä pystyeristeseinään. Samassa yhteydessä vanhoja linjoja kunnostettiin tarpeen mukaan. Haju ja pöly Jätekeskuksessa on käytössä nettipohjainen hajuseuranta, jonka kautta lähialueen asukkaat voivat ilmoittaa hajuhavaintonsa. Vuoden 2014 aikana hajusta tuli 14 ilmoitusta, kun edellisenä vuonna ilmoituksia tuli 53. Ilmoitukset eivät keskittyneet tiettyyn ajankohtaan, vaan niitä tehtiin tasaisesti vuoden aikana. Pölyämistä aiheuttavat jätemateriaalien haketus, liikenne ja kuivien jätemateriaalien käsittely. Pölyämistä hillitään tiealueiden harjauksella, pesulla ja kastelulla. Pölyä ja haisevia rikkiyhdisteitä mitataan Munkkaan jätekeskuksessa kolmen vuoden välein. Seuraava mittauskerta on vuonna 2016. Melu Jätekeskuksella melua voi aiheuttaa lähinnä liikenne ja työkoneiden käyttö. Myös betonin murskaus saattaa aiheuttaa meluhaittaa, mutta vuoden 2014 aikana ei alueella murskattu betonia. Melua mitataan Munkkaan jätekeskuksessa kolmen vuoden välein. Seuraava mittauskerta on vuonna 2016. ROSKAANTUMISEN EHKÄISY Jätteenkäsittelyalueella roskaantumisen suurin aiheuttaja on tuuli. Normaalia ylläpitosiivousta tehdään jätekeskuksen alueella päivittäin ja kausisiivoukset vähintään kerran vuodessa. Toimintavuoden syksyllä toteutettiin jätekeskuksen ulkopuolisten alueiden perusteellinen raivaus- ja siivousurakka. Alueen pohjoisreunaan tehtiin uusi huoltoreitti, puustoa raivattiin ja roskat poistettiin. Tarkkailuohjelman mukaiset pintaja pohjaveden havaintopaikat: Pintavesi Pohjavesi Suotovesi ja sisäiset tarkkailupisteet Muut Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2015 aineistoa VUOSIKERTOMUS 2014 15 YMPÄRISTÖVASTUU YMPÄRISTÖLUKUJA Kuva: Kaisa Halme Jätekeskuksen lähialueen pintavesiä tarkkaillaan ojista ja Kivikoskenpurosta. Näytteistä tutkitaan kymmeniä eri ominaisuuksia ja pitoisuuksia. Yhteistyökumppaninamme toimii Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2011 2012 2013 2014 Ilmastovaikutuksen torjunta kaatopaikkakaasun talteenotolla, (%) 14 9 10 17 Talteenotetun kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste, (%) 10 74 74 82 Hyödynnetyn kaatopaikkakaasun energiavastaavuus, omakotitalojen lämmitys (kpl) 26 61 89 242 2011 2012 2013 2014 Lohjan kaupungin puhdistamolle johdetun veden kokonaistyppikuormitus, (AVL*) 1 884 2 973 1 873 1 724 Omalle puhdistamolle johdetun veden kokonaistyppikuormitus, (AVL) 2 436 1 934 1 359 1 359 341 229 156 131 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ILMA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, VESI Omasta käsittelystä alueen ulkopuolelle johdetun veden kokonaistyppikuormitus, (kg) *Asukasvasteluku AVL kertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä typen päiväkuormitusta jätevesi vastaa. 16 ROSK’N ROLL HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Rosk’n Rollin palveluksessa työskenteli toimintavuonna 29 ihmistä. Yhtiö ostaa suuren osan Länsi-Uudellamaalla tehtävästä jätehuoltotyöstä urakoitsijalta ja edistää näin paikallista työllisyyttä. Yhtiö kehittää jatkuvasti työntekijöiden tieto- ja taitotasoa sekä tekee töitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Uudet työntekijät perehdytetään yhtiön toimintaan ja työhön perehdytysohjelman avulla. Toimintajärjestelmässä henkilöstöä koskevat tavoitteet liittyivät erityisesti henkilöstön kuormitukseen, jaksamiseen ja työmotivaatioon haastavassa fuusiotilanteessa. Työsuojelun tunnuslukujen ja henkilöstön työtyytyväisyydelle asetetun avaintavoitteen perusteella tavoitteet toteutuivat. Toimintaa kehitetään työtyytyväisyyskyselyn havaintojen perusteella pitkäjänteisesti. Työntekijät syvensivät osaamistaan osallistumalla toimialan keskeisiin koulutustapahtumiin. Esimerkiksi Suomen Jätelaitosyhdistyksen järjestämään koulutukseen osallistuttiin aktiivisesti sekä luennoitsijoina että seminaariosanottajina. Lisäksi vuonna 2014 järjestettiin ensiapu- ja työturvallisuuskoulutusta. Henkilöstölle kertyi vuoden aikana koulutuspäiviä 58. Työterveys- ja turvallisuusasioita ylläpidettiin ja kehitettiin yhteistyössä työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja henkilöstön kanssa. Toimintavuonna vältyttiin yli päivän poissaoloon johtavilta työtapaturmilta ja sairaspoissaolot vähenivät merkittävästi edellisestä vuodesta. Henkilöstön työkykyä edistettiin tukemalla taloudellisesti liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Henkilöstölle järjestettiin myös yhteinen teatterimatka, pikkujoulut sekä perhetapahtuma. Perinteinen virkistyspäivä toteutettiin Porvoon Emäsalossa, ja päivän aikana järjestettiin henkilökunnalle myös fuusioon liittyvää muutoskoulutusta. Kaikki virkistystoiminta toteutettiin yhteistyössä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa; tutustuminen edistää osaltaan yhtiöiden fuusioitumista. Fuusioituvien yhtiöiden henkilöstön yhteisen virkistyspäivän aikana tutustuttiin mm. jousiammunnan kiemuroihin. IUJ:n ja RR:n henkilöstölle järjestettiin lokakuussa 2014 matka Pietariin, jossa nähtävyyksien lisäksi tutustuttiin paikalliseen jätteenkäsittelylaitokseen. VUOSIKERTOMUS 2014 17 VIESTINTÄ JA NEUVONTA VIESTINTÄ Rosk’n Rollin viestinnässä jäteneuvonnalla on keskeinen rooli perinteisen organisaatioviestinnän ohella. Jäteneuvonta on lakisääteinen tehtävä, jonka omistajakunnat ovat antaneet yhtiön tehtäväksi. Rosk’n Rollin ja ItäUudenmaan Jätehuollon tiedotus ja neuvonta toimivat vuonna 2014 yhdistettynä toimintona palvellen molempia yhtiöitä. ROSKIS Rosk’n Roll Oy Ab & Länsi-Uudenmaan jätelautakunta | Asiakaslehti 1 • 2014 OVI KÄY TIUHAAN Lohjan kierrätyskeskuksessa JOONAS & ROMULUS YLI MILJOONAN IHMISEN JÄTEPUSSIT palavat kohta Vantaan voimalassa PIHAT KUNTOON kevätkierros Rosk’n Rollin keskeiset sidosryhmät ovat länsiuusmaalaiset asukkaat, yrityksen henkilökunta, yhteistyökumppanit, päättäjät sekä media. Asukkaiden, kesäasukkaiden, koululaisten, opettajien, yhdistysten sekä isännöitsijöiden tiedonsaanti on pyritty kattamaan yhtiön verkkosivujen, asiakaspalvelun, uutiskirjeiden, tiedotteiden, Roskis-asiakaslehden ja seinäkalenterin, jäteneuvontatilaisuuksien, vierailujen sekä oppaiden avulla. Kaikki julkaisut toimitetaan suomeksi ja ruotsiksi. 7.–9. -luokkalaiset, joille tarjottiin paikalliset jälkiruoat. Kaikkien projekteihin osallistuneiden kesken arvottiin vierailut Vantaan jätevoimalaan. Onnetar suosi arvonnassa inkoolaista Kyrkfjärdenin koulua ja sipoolaista Gumbostrandsin koulua. Kuntapäättäjät, omistajat, viranomaiset sekä Länsi-Uudenmaan jätelautakunta saivat Rosk’n Rollin toiminnasta tietoa erilaisista raporteista, kokouksissa, vierailuilla, sähköisistä tiedotteista, vuosikertomuksesta sekä verkkosivuilta. 1 JULKINEN TIEDOTE Osa yhtiön palveluista tiedottamiseen ja tunnettavuuden edistämiseen varatuista resursseista siirrettiin odottamaan fuusion toteutumista. VIESTINTÄ 2014 Roskis-asiakaslehti jaettiin alueen jokaiseen talouteen huhtikuussa ja seinäkalenteri joulukuussa. Asiakaslehti postitettiin lisäksi kaikille niille, joilla on vapaa-ajan asunto Länsi-Uudellamaalla mutta vakituinen osoite muualla. Rosk’n Roll otti loppuvuodesta 2014 yhtiön sisäiseen käyttöön sähköisen työpöydän ja sen myötä intranetin, joka on ollut julkaisustaan lähtien keskeisessä roolissa työntekijöiden välisessä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Lisäksi sisäisen viestinnän ohjetta on täsmennetty yhtiön sisäisen tiedonkulun varmistamiseksi. Edelleen sähköposti sekä säännölliset henkilöstökokoukset ja -tapahtumat ovat merkittävässä roolissa henkilöstöviestinnässä. Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin, kuten kuljetus- ja jäteasemaurakoitsijoihin sekä muihin jätelaitoksiin, hoidettiin neuvotteluissa, vierailuilla sekä erilaisissa koulutustilaisuuksissa. • Mediatiedotteet 17 kpl • Roskis-asiakaslehti, levikki 85 500 • Neuvontatilaisuuksia järjestettiin 102 ryhmälle, niissä tavoitettiin yli 3 200 asiakasta. • Lisäksi osallistuttiin toimialueen paikallisiin tapahtumiin, mm. Lohjan Omenakarnevaalit, Karjalohjan Puujärvipäivät ja Inkoon Degerbyn päivä. Paikallislehdissä julkaistiin vuoden aikana 210 uutista, joissa aiheena tai tietolähteenä oli Rosk’n Roll. Lisäksi LänsiUudenmaan paikallislehdissä julkaistiin jätehuoltoon ja Rosk’n Rolliin liittyviä mielipidekirjoituksia, kuulutuksia ja ilmoituksia. Yhtiön asiantuntijoita haastateltiin myös radio-ohjelmiin ja -uutisiin. Kuva: Malin Kurkisuo Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto osallistuivat European Week for Waste Reduction -teemaviikkoon (EWWR) 22.–30.11.2014 ja järjesti siihen liittyen kampanjan tarjoten tietoa ja neuvoja sekä kutsumalla alueidensa kouluja yhteistyöhön. Viikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta jätteiden vähentämisestä ja kierrätyksestä ja 2014 pääteemana oli ruokajätteen määrän vähentäminen. Kouluille tarjottiin mm. mahdollisuus ilmoittautua kahteen eri projektiin, joissa toisesta suunniteltiin aterioita ruoan tähteistä ja toisessa seurattiin biojätteen määrää. Kaiken kaikkiaan yhtiöiden teemaviikon projekteihin ilmoittautui 15 koulua, joista 11 raportoi tuloksista. Ruokaa rippeistä -projektista palkittiin Ekenäs högstadieskolan ja Hakarinteen koulun 18 Inkoolaiset Kyrkfjärdenin koulun 1.-4. luokkalaiset pääsivät tutustumaan Vantaan jätevoimalaan voitettuaan matkan EWWR-projektin arvonnassa. ROSK’N ROLL TALOUDELLINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU Vuonna 2014 käsittelyyn tulevan jätteen kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti väheni muu kuin kuntakeräyksestä tuleva pakattu ja pakkaamaton sekajäte, jota tuli 16,6 % vähemmän kuin v. 2013. Käsittelyyn toimitetun rakennusjätteen määrä sen sijaan kasvoi vuoden 2014 aikana 29,3 %. Jätemäärien vaikutus näkyi liikevaihdossa, joka nousi hieman (0,27 M€). Sekajätteen energiahyödyntäminen Vantaan Energia Oy:n voimalassa aloitettiin keväällä 2014. Käynnistysvaiheen toimet tuottivat yhtiölle kustannussäästöä vuoden 2014 aikana. Sekajätteen energiahyödyntäminen vähensi toimintavuonna huomattavasti loppusijoitukseen päätyneen jätteen määrää, mikä pienensi jälkihoitovarausta merkittävästi. Tämä vaikutti yhtiön toiminnalliseen tulokseen, joka nousi 0,6 miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat tilikauden lopussa erinomaisella tasolla. Korollisen vieraan pääoman määrä jatkoi pienentymistään ja sitä oli tilikauden lopussa enää 0,47 miljoonaa euroa. Rosk’n Roll toimii omakustannusperiaatteella. Yhtiö ei jaa osinkoa, vaan kattaa toiminnastaan aiheutuvat kulut jätemaksujen ja muiden palvelutuottojen avulla. Yhtiön taloudellinen tilanne on vahva. Omavaraisuusaste on 60,4 prosenttia. Yhtiö investoi aktiivisesti palvelujen kehittämiseen, kehityshankkeisiin sekä lakisääteisistä velvoitteista huolehtimiseen. Rosk’n Rollin sitoutuminen pitkäaikaiseen jätteen energiahyödyntämiseen on ollut sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevää. Pitkäjänteiselle ja suunnitelmallisella palveluhankinnalla varmistetaan jätteen käsittelypalveluiden kustannustason säilyminen alhaisena. Yhtiössä on lisäksi hyvissä ajoin valmistauduttu vuonna 2016 voimaan astuvaan biohajoavan jätteen kaatopaikkarajoituksiin. EKOMAKSUN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINNOILLE (28,78 €/TALOUS) Jätelautakunta % Jätelautakunta Neuvontapalvelut 5 Neuvontapalvelut 11 Vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut 14 Vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut Maksuttomat jäteasemapalvelut Maksuttomat jäteasemapalvelut 38 Ekopistepalvelut Ekopistepalvelut 13 Arvonlisävero Arvonlisävero 19 240 L SEKAJÄTEASTIAN TYHJENNYSHINNAN (6,65 €, SIS. ALV 24 %) KOOSTUMINEN VUOSIKERTOMUS 2014 € % Tyhjennys, astiapesu, kuljetus, urakoitsijabonus 2,66 40 Käsittely 1,15 17 Asiakaspalvelu, laskutus, ym. hallinto 0,72 11 Jätevero 0,83 12 Arvonlisävero 1,29 19 Yhteensä 6,65 100 19 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 TILIKAUSI 1.1.2014–31.12.2014 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Fuusio Vuoden 2014 lopussa oli ilmeistä, että fuusio Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) kanssa siirtyy edelleen oikeuskäsittelyjen johdosta. Eräs Rosk’n Roll Oy Ab:n (RR) yksityisistä pienomistajista, jolla on 0,05 % osakkeista, on nostanut kolme kannetta yhtiötä vastaan liittyen fuusioon tähtääviin järjestelyihin. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki kanteet. Päätöksistä valitettiin kuitenkin hovioikeuteen. Fuusion vaatima yksityisten omistamien osakkeiden lunastus tapahtuu välimiesoikeudessa, ja tämä käsittely edellyttää välimiehen ilmoituksen mukaan lainvoimaista tuomiota kanteista. Jätevoimalan käyttöönoton myötä ei kaatopaikalle menee enää käytännössä yhtään asumisen sekajätettä. Kaatopaikan käyttötarve on vähentynyt romahdusmaisesti ja vastaavasti jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat lähteneet vähenemään. Jätevoimalan avulla RR täyttää jo etuajassa vuonna 2016 voimaan tulevan orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaatimukset. Yksityisten osakkeiden lunastus tai muu vastaava järjestely on välttämätön, koska EU:n hankintadirektiivi edellyttää kuntien sidosyksiköltä 100 prosentin kuntaomistusta eli ns. in-house asemaa. Täydellinen kuntaomistus on alueellisen jätehuollon kulmakivi. Näin ollen yksityisen omistuksen pois lunastaminen RR:stä on välttämättömyys riippumatta fuusiosta. Jätevoimalan käyttöönotto ei ole vähentänyt syntypaikkalajittelun ja materiaalikierrätyksen merkitystä. Päinvastoin, metallien ja lasin eroon saaminen sekajätteestä on yhä tärkeämpää myös polton kannalta. RR toimii välivaiheessa Uusi Rosk’n Roll Oy Ab:n (URR) tytäryhtiönä. RR:n entiset omistajakunnat omistavat URR:n osakkeista 99,56 % ja loput omistaa IUJ. URR omistaa RR:n osakkeista 99,62 % ja loput omistaa kolme yksityistä. Lopullinen fuusio tapahtuu vasta yksityisen vähemmistöosuuden lunastuksen jälkeen. Tällöin kunnat omistavat sata prosenttisesti uuden yhtiön, jonka nimeksi tulee Rosk’n Roll Oy Ab. Koska VE ei halua toimia jätemarkkinoilla, on sovittu, että HSY ja RR hankkivat kaiken tarvittavan jätepolttoaineen. Jätevoimalan mitoituskapasiteetti on suurempi kuin HSY:n ja RR:n vastuulla olevan sekajätteen nykyinen määrä. Voimalan pieni ylimitoitus on perusteltua, koska pääkaupunkiseudun voimakkaan kasvun vuoksi on odotettavissa, että HSY:n ja RR:n vastuulla olevan sekajätteen määrä lisääntyy tasaisesti lähivuosina. Näin ollen jätelaitosten ei tarvitse välittömästi käynnistää lisäkapasiteetin hankintaa. Juridisen fuusion viivästyessä ovat RR ja IUJ toimineet yhden yhtiön mallin mukaisesti niin tiiviisti kuin mahdollista. Yhtiöiden johtamisjärjestelmää on kehitetty tilikauden aikana siten, että IUJ:llä ja RR:llä on yksi yhteinen johtoryhmä, joka oli aikaisemmalta nimeltään fuusioryhmä. Erilliset yhtiökohtaiset johtoryhmät on korvattu molempien yhtiöiden työnjohtovastuussa olevat henkilöt kattavalla esimiesryhmällä. Samoin kuukausittain aikaisemmin yhtiökohtaisesti pidetyt henkilöstötilaisuudet ”Soppis” (RR) ja ”Pizzameeting” (IUJ) on korvattu yhteisellä henkilöstölounaalla. Henkilöstölounas järjestetään samanaikaisesti Lohjalla ja Porvoossa. Yhteys välitetään videoneuvottelujärjestelmällä. Jukka Paavilainen aloitti Rosk’n Rollin toimitusjohtajana tilikauden alusta. Hän toimii edelleen myös fuusiojohtajana vastaten yhtiöiden fuusion etenemisestä. Fuusiojohtaja on yhtiöiden yhteisen johtoryhmän ja esimiesryhmän puheenjohtaja. Vantaan Energian jätevoimala Yhtiön historian suurin muutos jätteen käsittelyssä toteutui maaliskuussa 2014, kun Vantaan Energian jätevoimala aloitti toimintansa koekäyttövaiheella. Tuotannolliseen käyttöön laitos siirtyi syyskuun alussa. Energiayhtiön investointi Vantaan 20 Långmossabergeniin rakennettuun jätevoimalaan toteutui, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ja RR tekivät tarjouskilpailun pohjalta pitkäaikaisen sopimuksen sekajätteen energiahyötykäytöstä Vantaan Energian (VE) kanssa. Tämä väliaikaisen lisäkapasiteetin myymiseksi vapailla markkinoilla ovat HSY ja RR perustaneet yhteisyrityksen, joka aloitti kaupallisen toiminnan v. 2015 alussa. Asianmukaiselle sekajätteen polttokapasiteetille on vahva kysyntä, mikä on osoituksena laitoksen oikeasta mitoituksesta. Jätevoimalan käyttöönotto sujui merkittävästi ennakoitua paremmin. Näin ollen koekäyttövaiheen aikana laitokselle voitiin ottaa jätettä käsiteltäväksi huomattavasti suunniteltua enemmän. Tämä ja tilikauden loppupuolella markkinoille myyty lisäkapasiteetti nostivat yhtiön taloudellisen tuloksen poikkeuksellisen hyväksi. Muu operatiivinen toiminta Rosk’n Roll perusti IUJ:n ja kuuden em. jäteyhtiöiden alueella toimivan kunnallisen vesilaitoksen kanssa hankintarenkaan, jonka tarkoituksena on kilpailuttaa viemärilietteiden ja biojätteiden siirtokuljetus, käsittely ja hyödyntäminen. Hankintarenkaan tekemä kilpailutus on tarkoitus saada päätökseen 2015 loppupuolella. Tavoitteena yhteishankinnalla on saada parempaa käsittelytekniikkaa mahdollisimman edullisesti renkaan kaikille jäsenille. ROSK’N ROLL HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuoden 2014 aikana kilpailutettiin aikataulun mukaisesti koko Hangon alueen kattava sekajätteen kuljetus sekä ekopisteiden tyhjennysten urakat Hanko-Raasepori- ja Lohja-Vihti-Karkkila -alueilla. Kaikkiin kolmeen tarjouspyyntöön saatiin runsaasti tarjouksia. Kaikissa urakoissa hintataso laski aikaisempiin sopimuksiin verrattuna. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan päätöksen mukaan koko Lohja siirtyy lokakuussa 2016 jätelain kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen asumisen seka- ja biojätteen keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Päätöksestä on valitettu. Ratkaisu on saadun ennakkotiedon mukaan odotettavissa syksyllä 2015. Lautakunnan päätös on RR:n kannalta erittäin myönteinen ja keskeinen. Vihdoinkin on näköpiirissä yhtenäinen jätehuolto Länsi-Uudellamaalla. Itä-Uusimaa on jo kokonaisuudessaan keskitetyssä järjestelmässä. Sako- ja umpikaivolietteen osalta lautakunta sen sijaan päätti pysyä kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Tästäkin päätöksestä on valitettu. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN JA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Niin taloudellisten osoittimien kuin asiakkaiden ja henkilökunnan keskuudessa tehtyjen tyytyväisyysmittausten pohjalta on täysi syy suhtautua yhtiön tulevaisuuteen luottavaisesti. Tammikuussa 2015 antoi Turun hovioikeus päätöksensä kolmeen RR:n ja IUJ:n fuusiota vastaan nostettuun kanteeseen. Hovioikeus ei muuttanut millään tavalla käräjäoikeuden RR:n hyväksi tekemiä päätöksiä. Kantajalla on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Hakemus on jätettävä 16.3.2015 mennessä. On erittäin epätodennäköistä, että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Kantaja ei – normaalista käytännöstä poiketen - jättänyt hovioikeudelle sen pyytämää lausuntoa. Tältä pohjalta on vaikea mieltää niitä todellisia syitä, joilla kantaja voisi perustella valituslupahakemustaan. Valitusluvan käsittely kestää normaalisti noin puoli vuotta. Kun tähän yhdistetään yksityisen omistuksen lunastamisen välimieskäsittely ja eri päätösten tarvitsemat kuulutus- ja ennakkoajat, voidaan olettaa, että juridinen fuusio tapahtuisi noin helmikuussa 2016. Aikataulu riippuu eniten tuomioistuimien käsittelyajoista. Pakkausjätteet siirtyvät uuden jätelain myötä täyteen tuottajavastuuseen. Tuottajavastuun toteutuksen myötä pakkausjätteistä vastaava Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy on ottanut käyttöön termin laajennettu tuottajavastuu. Tämä kuvaa hyvin todellista tilannetta. Jätelain muutoksen pohjalta annetun asetuksen mukaisesti on PYR:n velvollinen perustamaan tai ottamaan käyttöön merkittävästi vähemmän hyötyjätteiden keräyspisteitä kuin kuntien jätelaitoksilla tällä hetkellä on. Maaliskuussa 2015 käytyjen ensimmäisten neuvottelujen mukaan olisi PYR ottamassa RR:n keräyspisteistä noin 30 %. Loppujen pisteiden osalta on RR:n harkittava, missä laajuudes- VUOSIKERTOMUS 2014 sa jatketaan jätemaksuilla rahoitettua ns. täydentävää keräystä ja missä määrin voidaan sulkea keräyspisteitä. SELVITYS TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN LAAJUUDESTA Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu suurelta osin olemalla mukana Jätelaitosyhdistyksen (JLY) hankkeissa. Näin saadaan yhdistettyä jätelaitosten voimavarat sellaisissa hankkeissa, joilla on yhteistä merkitystä. Jätteenpoltossa syntyvän kuonan käsittelyä ja hyödyntämistä tutkitaan yhdessä HSY:n kanssa Ämmässuolla. Tutkimus päättyy syksyllä 2015. RR osallistuu JLY:n hankkeeseen, jossa kehitetään jätelaitosten suurasiakkaille mahdollisimman automaattinen sähköinen raportointijärjestelmä. Näin esimerkiksi sairaalat ja varuskunnat saavat helposti käyttökelpoista tietoa jätehuollostaan omia raportointitarpeitaan varten. ARVIO TOIMINNAN MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Kanteet liittyen yksityisten omistamien osakkeiden lunastamiseen ovat edelleen merkittävä epävarmuustekijä yhtiön toiminnassa, vaikka kahden alimman oikeusistuimen päätökset ovat olleet selvästi RR:n hyväksi. Fuusion aikataulun siirtyminen merkitsee edelleen lisätyötä ja epävarmuutta. Toisaalta yhtiöt toimivat nykyisellään hyvin pitkälle kuin fuusio olisi jo tehty. Osakeyhtiö- ja kirjanpitolain mukaisesti on kuitenkin yhtiöiden talous- ja henkilöstöhallinto hoidettava kahdella rinnakkaisella järjestelmällä. Tämä tuo fuusion jälkeiseen tilanteeseen verrattuna lisäkustannuksia. Mikäli vastoin kaikkia odotuksia korkein oikeus myöntäisi RR:n yksityiselle pienomistajalle valitusluvan fuusiota vastaan nostetuista kanteista, tarkoittaisi tämä vielä noin vuoden lisäviivettä fuusion toteutumiselle. Yhtiön talouden kannalta on merkittävä riski, mikäli valtio määrittelee jätteen poltolle jäteveron. Jäteveron mahdollinen vaikutus on siirrettävissä perustellusti jätemaksuihin. Käytännössä kuitenkin jätevero johtaisi siihen, että markkinapohjaista jätettä vietäisiin laajamittaisesti Viroon ja Ruotsiin, joissa kummassakaan maassa ei ole jäteveroa poltolle. Pakkausjäteasetuksen lopullisesta täytäntöönpanosta on käyty ensimmäiset neuvottelut PYR:n kanssa. PYR olisi alustavien tietojen mukaan ottamassa omaan hoitoonsa noin kolmasosan RR:n nykyisistä ekopisteistä. Tämän lisäksi PYR on tekemässä muutaman uuden, kaupan yhteyteen sijoitettavan keräyspisteen. Koska RR:n ekopisteverkosto on suhteellisen uusi ja hyväkuntoinen ja kattaa alueelliset tarpeet, ei ole tarkoituksenmukaista lähteä vähentämään RR:n omien keräyspisteiden määrää merkittävästi. Joitakin huonommin toimivia tai muutoin ongelmallisia pisteitä kannattaa poistaa tässä tilanteessa. Näin ollen RR todennäköisesti jatkaa ns. täydentävää keräystä niillä pisteillään, jotka eivät ole PYR:n vastuulla. Tästä aiheutuva, jätemaksuilla katettava lisäkustannus on riippuvainen 21 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS siitä, kuinka hyvin pakkausjätteen keräys saadaan järjestettyä yhdessä PYR:n keräyksen kanssa. ARVIO JA TUNNUSLUVUT TALOUDELLISESTA ASEMASTA JA TULOKSESTA SEKÄ MUISTA LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Munkkaan kaatopaikan tuleva käyttö on epävarmuustekijä, joskin epävarmuus on hyvin hallittavissa. Munkkaalla tutkitaan mahdollisuutta jatkaa kaatopaikkatoimintaa ilman, että tarvitaan uutta pinta-alaa. Tämä tapahtuisi käyttämällä hyväksi vanhojen kaatopaikanosien ja EU-tasoisen kaatopaikan välisiä alueita. Tätä koskevan ympäristölupahakemuksen käsittely on edelleen kesken. Kaatopaikkatoiminta on jo supistunut olennaisesti ja muuttaa merkittävästi muotoaan. Tässäkin asiassa otetaan huomioon Itä-Uudenmaan vastaavat suunnitelmat. Tulevaisuudessa yhteisellä toimialueella on todennäköisesti enintään yksi kaatopaikka. Yhtiön toiminta oli voitollista ja yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius hyviä. Fuusion valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ennakoitavissa on hankalia ylimenokauden järjestelyjä, kun palvelut yhtenäistetään. Jätelautakuntien yhdistäminen luo epävarmuutta, ja tämä prosessi ei ole vielä edes alkanut. Molemmat lautakunnat ovat joutuneet äänestämään jätteenkuljetuksista, ja molempien päätöksistä on valitettu. Ilmapiiri ei siten ole paras mahdollinen ajateltuna tulevia yhteisiä haasteita. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: 2014 2013 2012 Liikevaihto 13 796 13 528 13 512 Liikevoitto 749 375 633 Liikevoiton osuus liikevaihdosta % 5,4 2,8 4,7 Oman pääoman tuottoprosentti % 6,5 0,9 3,5 60,4 59,7 61,6 2014 2013 2012 Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 29 30 30 Tilikauden palkat ja palkkiot (1000 eur) 1 229 1 183 1 194 Omavaraisuusaste %* HENKILÖSTÖ Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut: Fuusion jälkeistä yhteistä lautakuntaa varten on valmisteltu uutta jätelautakuntasopimusta. Sopimuksen hyväksymien on parhaillaan menossa RR:n ja IUJ:n jäsenkunnissa. Ennen fuusiota hyväksytty yhteisen jätelautakunnan sopimus nopeuttaa uuden lautakunnan työn aloittamista yhtiöiden juridisen fuusioitumisen jälkeen. HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖN VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI YMPÄRISTÖASIOIDEN ESITTÄMINEN Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tulos 705 327,51 euroa jätetään tulostilille. Yhtiön päätoiminnot keskittyvät Munkkaan jätekeskukseen. Jätekeskuksessa muodostui käsiteltäviä jätevesiä 74 500 m3, jäteveden keräyksen ja käsittelyn kustannukset olivat 249 088 €. YHTIÖN OSAKKEET Kaatopaikoista kerätyn kaatopaikkakaasun määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, ja kerätystä kaatopaikkakaasusta hyödynnettiin 80 % lämmityksessä sekä sähkön tuotannossa. Vuonna 2012 käyttöönotetulla kaasumoottorilla tuotettiin sähköä 679 kWh. Kaasunkäsittelyjärjestelmän kokonaiskustannukset olivat 79 868 €. Yhtiö kirjaa jälkihoitovarausta, jolla kustannetaan kaatopaikan jälkihoito tulevaisuudessa. Jälkihoitovarausta kirjattiin 220 100 €. Yhtiö sulkurakentaa kahta käytöstä poistettua vanhaa kaatopaikan osaa, ja tästä aiheutuneet kustannukset olivat 62 192 €. Yhtiön koko toiminnan ympäristötarkkailun kustannukset olivat 74 078 €. Yhteenlasketut ympäristökustannukset tilikaudella olivat 740 868 €. Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain ja kutakin osakelajia koskevat yhtiöjärjestyksen pääasialliset määräykset. Yhtiön osakepääoma osakelajeittain 2014 2013 Sarja (1 ääni/osake) 18 380 kpl 18 380 kpl Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. YHTIÖN ORGANISAATIO, JOHTO JA TILINTARKASTAJA Yhtiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2014 lopussa puheenjohtaja Ulla Lindström-Dahl, Raaseporin kaupunki; varapuheenjohtaja Jarmo Kuosa, Vihdin kunta; Rolf Oinonen ja Juhana Salmenpohja, Lohjan kaupunki; Jaakko Laiho, Hangon kaupunki; Markku Ahjoniemi, Karkkilan kaupunki ja Mikael Carlberg, Inkoon kunta. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jukka Paavilainen. Yhtiön tilintarkastajiksi on valittu BDO Yhtiötarkastus Oy, HTMyhteisö, josta päävastuulliseksi nimetty Vesa Toivonen, HTM. Ympäristötarkkailun kustannusten seuranta: 22 2014 2013 2012 Ympäristötarkkailukustannukset (1 000 eur) 74 113 90 Osuus liikevaihdosta % 0,5 0,8 0,7 ROSK’N ROLL TULOSLASKELMA JA TASEKIRJA TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 13 795 615,43 13 527 928,25 187 550,30 92 379,83 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -4 718,31 -4 125,52 -6 532 089,01 -5 356 891,64 -6 536 807,32 -5 361 017,16 -1 229 195,58 -1 182 910,42 -235 377,03 -222 338,12 -42 484,85 -38 147,57 -1 507 057,46 -1 443 396,11 Suunnitelman mukaiset poistot -1 870 171,99 -1 499 847,76 Liiketoiminnan muut kulut -3 319 858,81 -4 941 279,52 607 442,25 946 027,97 152 388,02 101 627,91 -22 869,43 -28 422,98 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 129 518,59 73 204,93 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 878 788,74 447 972,46 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS SIIRTOJA JA VEROJA 878 788,74 447 972,46 33 487,70 38 455,32 Tuloverot -206 948,93 -396 037,31 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 705 327,51 90 390,47 Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) VUOSIKERTOMUS 2014 23 TULOSLASKELMA JA TASEKIRJA TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 0,00 1 269,58 Muut pitkävaikutteiset menot 160 123,65 271 279,82 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 160 123,65 272 549,40 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 475 024,95 475 024,95 1 460 977,40 1 626 580,42 730 495,84 778 481,07 Muut aineelliset hyödykkeet 2 020 865,26 3 314 784,34 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 4 687 363,45 6 194 870,78 500,00 0,00 Muut osakkeet ja osuudet 35 458,57 35 458,57 Sijoitukset yhteensä 35 958,57 35 458,57 4 883 445,67 6 502 878,75 3 751 896,72 3 921 301,55 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 390 000,00 0,00 Siirtosaamiset 728 336,94 447 669,62 Muut saamiset 23 298,33 0,00 Saamiset yhteensä 4 893 531,99 4 368 971,17 Muut arvopaperit 3 000 000,00 2 000 000,00 Rahat ja pankkisaamiset 5 299 196,58 4 374 490,93 13 192 728,57 10 743 462,10 18 076 174,24 17 246 340,85 Rahoitusarvopaperit VASTAAVAA YHTEENSÄ 24 ROSK’N ROLL TULOSLASKELMA JA TASEKIRJA VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 278 900,99 1 278 900,99 Ylikurssirahasto 69 629,80 69 629,80 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 070,80 10 070,80 8 801 319,44 8 710 928,97 705 327,51 90 390,47 10 865 248,54 10 159 921,03 144 684,90 178 172,60 144 684,90 178 172,60 4 182 485,77 4 128 135,50 4 182 485,77 4 128 135,50 Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ VUOSIKERTOMUS 2014 368 428,00 473 690,00 3 751 896,72 3 921 301,55 105 262,00 105 262,00 192,82 55,12 1 095 239,46 810 116,64 693 716,32 986 466,08 620 916,43 404 521,88 2 515 327,03 2 306 421,72 13 192 728,57 10 743 462,10 18 076 174,24 17 246 340,85 25 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 31.12.2014 31.12.2013 749 270,15 374 767,53 1 870 171,99 1 499 847,76 54 350,27 1 092 230,15 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Pakollisten varausten muutos Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 129 518,59 73 204,93 2 803 311,00 3 040 050,37 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis(-) / väh(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis(+) / väh(-) Liiketoiminnan rahavirta ennen veroja Välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Investoinnit KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA -134 560,82 394 685,96 208 905,31 -143 401,19 2 877 655,49 3 291 335,14 -206 948,93 -396 037,31 2 670 706,56 2 895 297,83 -250 738,91 -894 583,23 2 419 967,65 2 000 714,60 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainasaamisten lis(-) / väh(+) -390 000,00 264,01 -1 000 000,00 -2 000 000,00 -105 262,00 -373 589,00 -1 495 262,00 -2 373 324,99 924 705,65 -372 610,39 Rahavarat tilikauden alussa 4 374 490,93 4 747 101,32 RAHAVARAT KAUDEN LOPUSSA 5 299 196,58 4 374 490,93 Talletusten lis(-) / väh(+) Pitkäaikaisten lainojen lis(+) / väh(-) Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (-) 26 ROSK’N ROLL TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 1 870 171,99 1 499 847,76 3 698 721,98 3 579 621,71 182 378,79 88 378,79 POISTOT JA ARVONALENNUKSET Suunnitelman mukaiset poistot VARAUKSET Pakolliset varaukset Kaatopaikkojen suunnitelman mukainen jälkihoito Betonijätteen murskaus Jätteenpolttovaraus Pakolliset varaukset yhteensä 301 385,00 460 135,00 4 182 485,77 4 128 135,50 Pakollisten varausten muutos Jälkihoitovarauksen lisäys Jälkihoitovarauksen vähennys Betonijätteen murskausvarauksen lisäys Betonijätteen murskausvarauksen vähennys Jätteenpolttovarauksen lisäys Jätteenpolttovarauksen vähennys Pakollisten varausten muutos yhteensä 220 100,00 830 322,90 -100 999,73 -78 781,93 94 000,00 88 378,79 0,00 -207 824,61 267 455,00 460 135,00 -426 205,00 0,00 54 350,27 1 092 230,15 15 439,73 0,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Osinkotuotot muilta 585,90 625,90 Korkotuotot muilta 54 807,54 25 735,18 Muut rahoitustuotot muilta 81 554,85 75 266,83 -21 186,91 -26 459,47 -1 682,52 -1 963,51 129 518,59 73 204,93 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -202 874,33 -396 037,31 Aikaisempien vuosien veron oikaisu -4 074,60 0,00 -206 948,93 -396 037,31 Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkokokulut muilta Muut rahoituskulut muilta Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOVEROT Tuloverot yhteensä VUOSIKERTOMUS 2014 27 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT LAKISÄÄTEISEN JA MARKKINAEHTOISEN TOIMINNAN ERITTELY Yhtiö tekee jätelain mukaisen kirjanpidon erittelyn lakisääteisten ja markkinaehtoisen jätehuoltopalvelujen taloudellisen tuloksen muodostumisesta. Kirjanpidon eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennen avulla. Liikevaihto LAKISÄÄTEINEN MARKKINAEHTOINEN YHTEENSÄ 12 613 411,53 1 182 203,90 13 795 615,43 Muut liiketoiminnan tulot 171 831,96 15 718,34 187 550,30 Toiminnan kustannukset -10 422 391,90 -941 331,69 -11 363 723,59 -1 733 246,02 -103 438,27 -1 836 684,29 Poistot Rahoitustuotot ja -kulut 117 396,67 12 121,92 129 518,59 Tulos ennen veroja 747 002,24 165 274,20 912 276,44 -159 770,60 -47 178,33 -206 948,93 587 231,64 118 095,87 705 327,51 Verot Tilikauden tulos 2014 2013 91,43 % 93,10 % 8,57 % 6,90 % 91,72 % 93,06 % 8,28 % 6,94 % Lakisääteinen 83,26 % 98,44 % Markkinaehtoinen 16,74 % 1,56 % TULOT Lakisääteinen Markkinaehtoinen KUSTANNUKSET Lakisääteinen Markkinaehtoinen TULOS (HUOMIOITU VEROT) 28 ROSK’N ROLL TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 117 177,04 117 177,04 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa 117 177,04 117 177,04 Kertyneet poistot tilikauden alussa -115 907,46 -114 522,46 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Tilikauden poisto -1 269,58 -1 385,00 -117 177,04 -115 907,46 0,00 1 269,58 772 432,29 754 336,05 0,00 18 096,24 Hankintameno tilikauden lopussa 772 432,29 772 432,29 Kertyneet poistot tilikauden alussa -501 152,47 -462 687,42 -111 156,17 -38 465,05 -612 308,64 -501 152,47 160 123,65 160 123,65 475 024,95 475 024,95 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa 475 024,95 475 024,95 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 475 024,95 475 024,95 5 764 631,95 5 764 631,95 90 054,65 0,00 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa 5 854 686,60 5 764 631,95 Kertyneet poistot tilikauden alussa -4 138 051,53 -3 900 364,76 0,00 0,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Tilikauden poisto Kertyneet poistot tilikauden lopussa Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa MAA- JA VESIALUEET Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot tilikauden lopussa Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa VUOSIKERTOMUS 2014 -255 657,67 -237 686,77 -4 393 709,20 -4 138 051,53 1 460 977,40 1 626 580,42 29 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (jatkuu) 2014 2013 3 919 387,05 3 747 832,60 160 184,24 176 539,45 0,00 -4 985,00 Hankintameno tilikauden lopussa 4 079 571,29 3 919 387,05 Kertyneet poistot tilikauden alussa -3 140 905,98 -2 911 936,78 -208 169,47 -228 969,20 -3 349 075,45 -3 140 905,98 730 495,84 778 481,07 14 454 138,13 13 749 205,59 0,00 704 932,54 KONEET JA KALUSTO Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Tilikauden poisto Kertyneet poistot tilikauden lopussa Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Hankintameno tilikauden alussa Lisäykset 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa Vähennykset 14 454 138,13 14 454 138,13 Kertyneet poistot tilikauden alussa -11 139 353,79 -10 146 012,05 -1 293 919,08 -993 341,74 -12 433 272,87 -11 139 353,79 2 020 865,26 3 314 784,34 445 395,81 445 395,81 1 460 977,40 1 626 580,42 Tilikauden poisto Kertyneet poistot tilikauden lopussa Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa KÄYTTÖOMAISUUDEN VEROTUSARVOT Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Osuudet omistusyhteysyrityksissä 500,00 0,00 35 458,57 35 458,57 390 000,00 0,00 3 867 220,81 3 921 301,55 728 336,94 447 669,62 4 985 557,75 4 368 971,17 Hankinkintameno 31.12. 3 000 000,00 € 2 000 000,00 € Markkina-arvo 31.12. 3 150 522,14 € 2 023 994,66 € Osakkeet ja osuudet Mikäli verotusarvoa ei ole ollut käytössä, on esitetty kirjanpitoarvo. SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yritykselle Lainasaamiset Muille Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä RAHOITUSARVOPAPERIT 30 ROSK’N ROLL TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2014 2013 Osakepääoma tilikauden alussa 1 278 900,99 1 278 900,99 Osakepääoma tilikauden lopussa 1 278 900,99 1 278 900,99 Osakepääoma yhteensä 1 278 900,99 1 278 900,99 Ylikurssirahasto tilikauden alussa 69 629,80 69 629,80 Ylikurssirahasto tilikauden lopussa 69 629,80 69 629,80 1 348 530,79 1 348 530,79 Tilikauden alussa 10 070,80 10 070,80 Tilikauden lopussa 10 070,80 10 070,80 Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden alussa 8 801 319,44 8 710 928,97 Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden lopussa 8 801 319,44 8 710 928,97 705 327,51 90 390,47 Vapaa oma pääoma yhteensä 9 516 717,75 8 811 390,24 Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 9 516 717,75 8 811 390,24 OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma yhteensä Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Tilikauden voitto YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA OSAKELAJEITTAIN Sarja Kpl Yhteensä 18 380 1 278 900,99 3 698 721,98 3 579 621,71 Betoni- ja tiilijätevaraus 182 378,79 88 378,79 Jätteenpolttovaraus 301 385,00 460 135,00 4 182 485,77 4 128 135,50 (1 ääni /osake) PAKOLLISET VARAUKSET Jälkihoitovaraus Yhteensä Yhtiön taseeseen sisältyvät pakolliset varaukset muodostuvat yhtiön kaatopaikan maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteista, kerätyn betonijätteen murskauksesta sekä paalattujen jätteiden (2013-2014) jätteenpolton kuluista, jotka toteutuvat tulevina tilikausina. VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 368 428,00 473 690,00 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 368 428,00 473 690,00 105 262,00 105 262,00 192,82 55,12 1 187 265,22 810 116,64 23 298,33 0,00 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille VUOSIKERTOMUS 2014 31 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (jatkuu) 2014 2013 Muut velat Ennakonpidätys- ja stm-velat 29 309,47 28 906,68 Arvonlisäverovelka 498 697,42 465 450,06 Jäteverovelka 165 550,00 491 970,00 159,43 139,34 Muut velat Siirtovelat Jaksotetut kulut 312 481,10 83 516,60 Palkkavelkajaksotukset 302 888,51 314 187,00 5 546,82 6 818,28 2 630 651,12 2 306 421,72 1 000 000,00 1 000 000,00 303 296,80 73 296,80 Korkojaksotukset Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Kiinteistö- ja yrityskiinnitykset Yrityskiinnitykset 2 kpl Nordea Pankki Suomi Oyj, luottolimiittisopimus Nordea Rahoitus Suomi Oyj, yrityskortti Talletusvakuudet 2015 2014 2 901,60 114 997,56 0,00 96 955,60 2 901,60 211 953,16 2014 2013 1 600 000,00 1 600 000,00 Taseeseen sisältymättömät leasingvastuut Alkaneelta tilikaudelta maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Muut vastuusitoumukset Munkkaan jätekeskus- ja kaatopaikkatoiminnan ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus / Lohjan kaupungin sitoumus (KV §127/12.12.2007) ERITTELY ARVONLISÄVERON TARKISTUSVASTUUSTA TASE-ERITTÄIN Muut aineelliset hyödykkeet Vuosi Investointimeno Investoinnin alv 2008 306 439,75 67 416,75 6 741,67 2009 1 390 799,58 305 975,91 30 597,59 2010 191 908,94 44 073,51 4 407,35 2011 470 239,06 108 154,98 10 815,50 2012 976 399,38 224 571,86 22 457,19 2013 704 932,54 169 183,81 16 918,38 2014 0,00 0,00 0,00 Palautuksen alainen määrä yhteensä Rakennukset ja rakennelmat 522 092,47 2009 27 205,80 5 985,28 598,53 2010 156 540,00 34 885,60 3 488,56 2011 22 496,96 5 174,30 517,43 2012 20 560,34 4 728,88 472,89 2013 0,00 0,00 0,00 2014 90 054,65 21 613,12 2 161,13 Palautuksen alainen määrä yhteensä 32 Vuotuinen osuus 45 701,88 ROSK’N ROLL TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (jatkuu) 2014 2013 22 22 7 8 1 214 995,58 1 168 910,42 14 200,00 14 000,00 235 377,03 222 338,12 HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ TILIKAUDEN AIKANA HENKILÖRYHMITTÄIN Toimihenkilöt Työntekijät HENKILÖSTÖKULUT Palkat Palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut 162 692,98 152 886,68 1 627 265,59 1 558 135,22 8,28 % 6,94 % 14 200,00 14 000,00 3 850,00 4 225,00 Veroneuvonta 0,00 0,00 Todistukset ja lausunnot 0,00 0,00 Muut palkkiot 0,00 0,00 3 850,00 4 225,00 Yhteensä Henkilösivukuluina ilmoitettu myös vapaaehtoiset. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT Hallituksen jäsenet Johdon palkat jätetty esittämättä, koska tiedot koskevat vain yhtä henkilöä LIITETEDOT TILINTARKASTAJAN PALKKIOISTA Tilintarkastuspalkkiot Yhteensä TIEDOT KONSERNISUHTEISTA Yhtiö kuuluu Uusi Rosk’n Roll Oy Ab:n konserniin tytäryhtiönä. Uusi Rosk’n Roll Oy Ab:n omistusosuus on 99,62 % ja yhtiön kotipaikka on Lohja. Konsernitilinpäätös on nähtävillä yhtiön osoitteessa; Ankkurikatu 8, 08100 Porvoo. VUOSIKERTOMUS 2014 33 ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Lohjalla 17.3.2015 Ulla Lindström-Dahl puheenjohtaja Jarmo Kuosa varapuheenjohtaja Markku Ahjoniemi Juhana Salmenpohja Rolf Oinonen Mikael Carlberg Jaakko Laiho Jukka Paavilainen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lohjalla 18.3.2015 Vesa Toivonen, HTM BDO Yhtiötarkastus Oy HTM-Yhteisö 34 ROSK’N ROLL LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Tasekirja sidottuna kirjana ja tase-erittelyt nidottuna ATK-tuloslaskelma ATK-tase ATK-päiväkirjat ATK-pääkirjat ATK-myyntireskontra ATK-ostoreskontra Kassakirja nidottuna kirjana TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA Pankkitositteet, Nordea 10 paperitositteina Pankkitositteet, Danske Bank 17 paperitositteina Pankkitositteet, Osuuspankki 15 paperitositteina Ostotositteet 24 sähköinen arkistointi Myyntitositteet 70 atk-listaukset, pdf-muodossa Myyntireskontran suoritukset 71 atk-listaukset, pdf-muodossa Arvonlisäverokirjaukset 80 atk-listaukset Sosiaalikulujaksotukset 85 atk-listaukset Muistiotositteet 90 paperitositteina Sisäiset kulusiirrot 96 atk-listaukset VUOSIKERTOMUS 2014 35 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS ROSK`N ROLL OY AB:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Rosk´n Roll Oy Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Lohjalla 18. päivänä maaliskuuta 2015 BDO Yhtiötarkastus Oy Vesa Toivonen, HTM BDO Yhtiötarkastus Oy, HTM-yhteisö Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki 36 ROSK’N ROLL
© Copyright 2024