Keuruu.fi Ptk Kokous 5 1
KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie 1 42700 KEURUU PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVASTA Kokous 28.1.2015 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2015 Diaarinumero 248/11.01.00/2014 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa koskien eläinsuojaa. LUVAN HAKIJA Katajamäen Turkis Niemenkyläntie 560 35990 Kolho LY – tunnus 1124404-3 YHTEYSHENKILÖ Jyrki Hakanen Talaskatu 3 35800 Mänttä 050 543 5122 TOIMINTA JA SIJAINTI Kunta: Mänttä-Vilppula Kylä: Niemenkylä Katajamäki 508-405-4-652 Kiinteistörekisteritunnus: Kiinteistöjen omistaja Jyrki Hakanen Toimialatunnus 01491 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 §:n sekä lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 perusteella. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto on 18.12.2013 (§ 67) kehottanut Katajamäen Turkista hakemaan ympäristölupaa 28.2.2014 mennessä. Ympäristönsuojelusihteerin lisäkehotus on postitettu 23.9.2014, jossa on edellytetty ympäristölupahakemuksen toimittamista Keurusselän ympäristönsuojelujaoston käsiteltäväksi 10.10.2014 mennessä. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Toimivaltainen viranomainen määräytyy ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n perusteella. Kyseessä olevan ympäristöluvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviran- 1 omainen on Keurusselän ympäristönsuojelujaosto. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistossa 10.10.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla on terveydensuojelulain mukainen sijoituspaikkalupa vuodelta 1983. Turkistarha on sertifioitu ja sillä on eläinlääkintä ja hyvinvointisuunnitelma. Tarhan eläinlääkärinä toimii Taina Haara-Hiltunen (ELT). Toiminnanharjoittajalla on ollut Suomen Riistakeskuksen myöntämä viiden vuoden määräaikainen lupa vahinkolintujen hävittämiseen ampumalla (varis, harakka, harmaa lokki). Uusi lupa on vireillä ympäristölupaprosessin aikana. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ei ole tarha-alueelle aluevarauksia. Alueella on oikeusvaikutukseton Mäntän yleiskaava vuodelta 2001. Lisäksi Katajamäen tilan eteläosa sijaitsee rantaosayleiskaava alueella. Länsipuoli tilan eteläosasta on kaavan mukaan sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostaminen. Itäosa on kaavassa osoitettu ei-omarantaista loma-asutusta varten. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungissa Niemenkylällä. Tarha-alueen pinta-ala on 2,5 hehtaaria. Tarha-alueen maaperä on metsämaata. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella eikä lähialueella ole luonnonsuojelualueita. Lähin vesistö Keurusselän Lietunlahti sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä etelään turkistarhakiinteistöstä. Tarha-alueesta etelään 1,2 kilometrin etäisyydellä Lietunniemessä sijaitsee paikallisesti arvokas Hiekkaniemi-Hirviniemi -harjualue. Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 -raportissa (112/2014) Hiekkaniemi-Hirviniemi -harjualueen on katsottu edustavan kaunista maisemakuvaa, jolla on merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Alueen arvot tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Turkistarhan läheisyydessä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä tarhan koillis-eteläpuolella. Turkistarhan ja vapaa-ajan asuntojen välillä on metsää. TURKISTARHAN TOIMINTA Kyseessä olevalla kiinteistöllä on ollut turkistarhaustoimintaa 1970-luvun alusta lähtien. Turkistarhan alue on kokonaisuudessaan aidattu. Tilalla kasvatetaan minkkejä sekä kettuja. Tarhalla käytössä olevat häkit täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Tulevaisuudessa varjotaloja käytetään nykyisen käytännön mukaisesti. Eläinten sijoittelua tai varjotalojen lukumäärää ei ole tarkoitus muuttaa. 2 Varjotalorakenteet Turkiseläinten kasvatus tapahtuu perinteisissä maavaraisissa varjotaloissa, joita on 12 kappaletta. Varjotalojen yhteispituus on 1 187 metriä. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta on 30 cm. Vesikouruja ei ole. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu 30 cm. Kesäisin varjotalot suojataan lokkiverkoilla, jotka estävät lintujen pääsyn varjotaloihin. Tarhalla on käytössä 4 varjotaloa minkeille (varjotalot: 1, 2, 7, 12) ja 4 varjotaloa ketuille (varjotalot: 3, 4, 5, 6). Varjotaloista tyhjillään ovat 8, 9, 10 ja 11. Viime vuosina turkistarhalla on investoitu uusiin eläinsuojelulain vaatimiin häkkeihin (kerroshäkit). Samalla kaikkiin käytössä oleviin varjotaloihin on uusittu juottolaitteet thermo -juotoiksi, jotka toimivat myös kovilla pakkasilla, eivätkä vuoda kesällä. Eläinmäärä Ympäristölupahakemuksessa esitetyn nykytilan mukaan turkistarhalla on 400 siitosnaaraskettua ja 700 siitosnaarasminkkiä. Ympäristöluvan mukaiseksi eläinmääräksi luvan hakija esittää 300 siitosnaaraskettua sekä 1 000 siitosnaarasminkkiä. Hakemuksen mukainen vuosituotanto olisi noin 2 000 ketun nahkaa ja 4 500 minkin nahkaa vuosittain. Turkistarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Tarha-aluetta ei ole ympärysojitettu, mutta maastotarkastelun perusteella ulkopuolisia vesiä ei virtaa pinnanmuodoista johtuen alueelle. Varjotalojen lanta-alustat eivät ole vesitiiviitä, mutta varjotaloissa on räystäät ja lanta-alustat ovat 30 cm:ä ympäröivää maastoa ylempänä, joten mahdolliset valuma-, sadeja sulamisvedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarha-alue on osittain kuivatettu salaojituksella. Tarha-alueella on viisi salaojalinjaa varjotalojen pituudelta. Salaojavedet johdetaan Niemenkyläntien varressa kulkevaan avo-ojaan, joka johtaa noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevaan Lietunlahteen. Turkistarhalla 31.10.2014 tehdyssä tarkastuksessa salaojaputkiston purkupaikka oli lähes kuiva ja vesi kirkasta. Purkupaikalla ei havaittu merkkejä kiintoaineesta eikä ravinnekuormituksesta. Toiminnanharjoittajan mukaan tarha-alueen salaojitusta voidaan tarvittaessa lisätä ja saattaa tulevina vuosina koko tarha-alue salaojituksen piiriin. Kuivikkeiden käyttö Turkistarhalla käytetään kuivikkeina pääasiassa olkea ja kutterinlastua sekä ajoittain turvetta. Olkea kuluu vuosittain 1 000 – 2 000 pienpaalia ja kutterinlastua noin 30 – 70 m3. Käytetyn kuivikekerroksen paksuus on noin 10 – 30 cm:ä ja kuivikkeita lisätään tarpeen mukaan noin kahden viikon välein. Olkipaaleja varastoidaan tällä hetkellä tyhjillään olevissa varjotaloissa. Kutterinlastua ei varastoida tarhalla vaan levitetään suoraan tarhalle tuotaessa varjotalojen lanta-alustoille. Kuivikkeet vaihdetaan ja lanta poistetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Lannan käsittely Kuivikkeet ja lanta poistetaan varjotalojen alustoilta traktoriin asennetulla lantaraapalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Erillistä virtsasäiliötä ei ole. Turkistarhalla on katettu 250 m2:n lantala, jossa on 1,5 metriä korkeat betoniseinät 3,5 seinän osalta (Varastointitilavuus 625 m3). Lantaa ei kuitenkaan varastoida 3 omassa lantalassa lainkaan. Lanta kerätään suoraan viljelijän toimittamille lavoille, jotka kuljetetaan viivytyksettä pois tarhalta. Lannasta on luovutus- ja vastaanottosopimus viljelijä Veli Lintusen kanssa. Syntyvä kuivikelanta käytetään lannoitteena peltoviljelyssä. Lannan vastaanottajalla on lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa 52 hehtaaria. Lannan luovutus- ja vastaanottosopimus on liitetty ympäristölupahakemusasiakirjoihin. Turkiseläinten rehu Tarhalla ei valmisteta turkiseläinten rehua. Rehun toimittaa E-P:n Minkinrehu Oy (0216674-1) Kortesjärveltä ja Monäs feed Oy (0183015-3) Uuskaarlepyystä kaksi kertaa viikossa. Rehusiilot puhdistetaan vedellä jokaisen tyhjentymisen yhteydessä ja rehunjakelulaitteet jokaisen ruokintakerran jälkeen. Rehusiiloon ja rehunjakelulaitteisiin lasketaan vettä, joka seuraavalla käyttökerralla lasketaan rehun sekaan. Rehusiilojen ja rehunjakelulaitteiden pesuvesiä ei käsitellä erikseen. Turkiseläinten nahotus Ketut nahoitetaan turkistarhan omassa nahottamossa. Ruhot ja kaavinrasvat toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:n käsiteltäväksi. Minkkejä ei nahoiteta tarhalla. Minkit pakastetaan. Pakastuskontti on sijoitettu lantalaan. Konttiin sopii 3 000 minkkiä. Pakastetut ruhot kuljetetaan joko Furfix Oy:lle (1635204-3) Kaustisiin, jossa eläimet nahkotaan ja lähetetään Saga Furs Oyj:lle (0115411-6) tai Monäs Feed Oy Ab:n (0183015-3) kautta Puolaan. Käyttövesi ja jätevesi Turkistarhalla on oma porakaivo. Kaivoveden laatu on tutkittu viimeksi vuonna 2013. Turkistarhan henkilökunnan WC on varsinaisen tarha-alueen ulkopuolella sijaitsevassa huoltorakennuksessa ja varustettu 3 m3:n umpisäiliöllä. Jätteet Tarhalla ei synny minkin nahkontajätettä, koska eläimet lopetetaan, merkitään ja pakastetaan ruhoina. Ketut sen sijaan nahkotaan tarhalla. Ketun ruhot ja kaavintarasvat kerätään E-P:n Minkkirehu Oy:n toimesta 1-4 kertaa nahkontakaudessa (marras-joulu). Nahkontakauden ulkopuolella kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan keskitetysti luvan omaaville käsittelijöille. Lisäksi tarhalla syntyy ajoittain metallijätettä, lähinnä varjotalojen häkkien uusimisen yhteydessä. Metalliromu toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Muilta osin syntyvien jätteiden määrät ovat vähäisiä ja toimitetaan tarpeen mukaan luvan omaavaan keräyspaikkaan. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarhatoiminnasta aiheutuva liikenne on pääasiassa rehukuljetuksia kaksi kertaa viikossa, lannanajo kaksi kertaa vuodessa kahta traktoria käyttäen, vuosittaiset ruhojen ja nahkojen kuljetukset sekä itse turkistarhan hoitoon liittyvä liikenne. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Turkistarha on sertifioitu. Suomalainen turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä. 4 Sertifiointi kattaa tilan koko toiminnan. 5 Osa-alueet ovat: Eläinten terveys ja hyvinvointi kasvatusolosuhteet rehuhuolto jalostus ympäristönhoito tilahygienia sekä koulutus ja varautuminen poikkeusoloihin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (STKL) - ProFur -auditoijien tekemät tarkastukset täydentävät lainsäädäntöön perustuvaa Eviran viranomaisvalvontaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristökuormituksen rajoittamiseksi varjotalojen lanta-alustat on korotettu ja varjotaloissa on räystäät, jotka estävät sade- ja sulamisvesien pääsyn lanta-alustoille. Varjotaloissa on käytössä thermo -juottojärjestelmä, jonka avulla lanta-alustoille ei päädy vettä. Myös runsas kuivikkeiden käyttö vähentää varjotalojen lanta-alustoilta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Lisäksi tarhan ympäristöhaittoja vähentää kuivikelannan suoratoimittaminen hyödyntäjälle ilman varastointia turkistarhalla/lantalassa. Vahinkolintujen torjumiseksi varjotalot suojataan kesäisin lokkiverkoilla, jotka estävät lintujen pääsyn varjotaloihin. Tarvittaessa vahinkolintuja myös ammutaan Suomen Riistakeskuksen myöntämän luvan ehtojen mukaisesti. Jatkossa asennetaan käytössä oleviin varjotaloihin tiiviit lanta-alustat. Tiiviiden alustojen asentaminen aloitetaan siitosnaaraiden varjotaloista, koska kyseiset varjotalot ovat ympärivuotisessa käytössä. Toiminnanharjoittajan mukaan peruskuivatuksen niin edellyttäessä tarha-alueen salaojitusta voidaan myös lisätä ja saattaa tulevina vuosina koko tarha-alue salaojituksen piiriin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Turkistarhan tarkastus ja lupahakemuksen täydennys Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi ja vs. ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokinen ovat käyneet tutustumassa kohteeseen 31.10.2014. Turkistarhalla suoritetun tarkastuksen yhteydessä tarkennettiin ympäristölupahakemuksessa esitettyjä tietoja. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 22.10 – 20.11.2014. Ympäristölupahakemus liitteineen on ollut kuulutusajan yleisesti nähtävillä Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla. Lisäksi on lähetetty tiedoksiannot tilaan rajoittuvien kiinteistöjen omistajille. Lausunnot Terveydensuojeluviranomainen Pyydettynä lausuntona toteamme seuraavaa: Ympäristölupahakemuksesta päätettäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin terveydellisten haittojen syntymisen ehkäisemiseksi: 6 Kaikki toiminta turkistarhalla, mm. lannan käsittely, tulee saattaa asianmukaiseksi, jotta estetään mm. haju-, tuhoeläin- ja kärpäshaitat lähikiinteistöille. Tiiviiden alustojen asentamiselle varjotalojen alle ja muille hakemuksessa mainituille toiminnan parannustoimenpiteille tulee asettaa selkeä määräaika. Pohjavesien tarkkailua varten tulee laatia tarkkailusuunnitelma, joka sisältää myös vertailunäytteiden ottamisen. Toiminnan aiheuttama melun ekvivalenttitaso ei saa ylittää lähimpien asuntojen sisällä päivällä 35 dB(A) klo 7:00 – 22:00, eikä yöllä 30 dB(A) klo 22:00 – 7:00. Pirkanmaan ELY –keskus Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) liite 4 mukaan hakemuksen eläinyksikkömäärän mukaisen, uusien talousrakennusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvistä kohteista on noin 300 m. Oppaan etäisyyssuosituksissa, kotieläinrakennuksen sijoitusetäisyyteen vaikuttavissa tekijöissä, suurempaa etäisyyttä edellyttävän’ seikkana on mainittu muun muassa sikala, kanala tai turkistarha. Koska lähimmät häiriintyvät kohteet, asuinrakennukset, sijaitsevat noin 200 m turkistarhasta koillis-länsisuunnalla aiheutuu mahdollisesti hakemuksen mukaisesta toiminnasta hajuhaittaa. ELY -keskus katsoo, että turkistarhaa tulee hoitaa huolella ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen välttäen naapureille aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta. Lisäksi tarvittaessa lintujen torjunta tulisi tehdä suojaavien rakenteiden avulla, kuten rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi sekä suojaamalla lanta-alustat esimerkiksi suojaverkoilla. ELY -keskuksen mielestä hakemuksessa esitetyt varjotalojen räystäiden pituus sekä alustojen korotus 30 cm kummassakin ovat riittävät. Mikäli nykyisiin varjotaloihin uusitaan räystäskouruja, tulee niihin asentaa alas syksytorvet ja umpiputket, joista puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Myös nykyisten varjotalojen lanta-alustojen korotuksia (30 cm) tulee ylläpitää. Nykyiset varjotalojen alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi esimerkiksi 0,5 mm:n vahvuisella HDPE -kalvolla tai muulla vastaavalla hyväksytyllä materiaalilla maaja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä rakentaa salaojaputkisto. Varjotalojen tiivisalustavedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin 12 kuukauden varastointitilavuutta oleviin työteknisesti helposti tyhjennettävissä umpisäiliöihin. Myös rehusiilojen ja rehujakelulaitteiden pesuvesille tulee olla keruumahdollisuus umpikaivoon. Tarkemmat rakennekuvaukset tulee hyväksyttää kunnan rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisella. Rakentamista koskeviin lupamääräyksiin tulee antaa määräykset kunnostustoimenpiteiden aikataulusta. Lupamääräyksessä tulee huomioida, että tarha-alueen valumavedet tulee koota yhteen kiintoainesta laskeuttavaan tasausaltaaseen ja käsitellä esimerkiksi kuten asumajätevesiä, hiekkasuodattimessa siihen saakka kunnes varjotalot on kunnostettu tiivisalustaisiksi. Tasausallas ja suodatusosa mitoitetaan riittäväksi tulevan valuman ja käsittelykapasiteetin perusteella. Alueelta poisjohdettaville vesille olisi hyvä saada mahdollisimman pitkä viipymä ennen vesistöön johtamista. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta 7 peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta koskevassa asetuksessa. Tarkkailu: Tarha-alueella ei ole tarkkailua. ELY -keskus toteaa, että toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. ELY -keskus esittää, että valumavesille rakennetusta käsittelyjärjestelmästä (tasausaltaan ja suodattimen) puhdistustehosta tehdään perusselvitys ottamalla vesinäytteet tasausaltaaseen tulevasta ja lähtevästä vedestä kahtena vuonna keväällä ja syksyllä. Lisäksi tarha-alueen ympäristökuormituksesta (ojavesi, tarhan ylä- ja alapuoli) tehdään samoin perustilaselvitys, jotta tiedetään alueelta syntyvien valumavesien ravinnepäästöt. Vesinäytteistä on määritettävä pH, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja biologinen hapenkulutus. Lisäksi näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Näytteet tulee analysoida akkreditoidussa tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Ympäristölupa voidaan myöntää muilta osin tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta määräaikaan mennessä jätettiin neljä muistutusta/mielipidettä. Matti Tykkä, 23.10.2014 Ilmoitan asianomaisena vastustavani jyrkästi Mänttä-Vilppulan kaupungin Niemenkylässä sijaitsevan katajamäen Turkiksen tarhaustoiminnan laajentamista 300 siitosnaarasketuille ja 1000 siitosminkeille. Perustelen kielteistä kantaani näin suuren eläinmäärän haju- ja meluhaitoilla jotka ulottuvat järven rantaan asti voimakkaina kesämökilläni. Ei tee mieli syödä jäätelöä terassilla tuulen tullessa pohjoisesta. Isäni Matti Tykän puolesta Pirjo Tykkä-Musakka 16.11.2014. Vireillä oleva ympäristölupahakemus koskien Katajamäen Turkiksen ympäristölupahakemusta liittyen turkistarhaustoimintaan Mänttä-Vilppulan kaupungissa Niemenkylässä tilalla Katajamäki 508-405-4-652 (Niemenkyläntie 560, 35800 Mänttä) Matti Tykkä on ilmoittanut jo aiemmin kirjeitse (23.10.2014) vastustavansa jyrkästi luvan myöntämistä turkistarhaukselle Niemenkylässä. Tämä kirje on täydennys / lisäys hänen aiempaan kirjeeseen (lähetetty postitse). Kannanotto: Vastustan jyrkästi luvan myöntämistä Mänttä-Vilppulan kaupungissa Niemenkylässä. turkistarhatoimintaan Naapurin Esko ja Jyri Hakasen välinpitämätön asenne ympäristöasioita kohtaan on tullut hyvin esille jo vuosien varrella. He ovat aiheuttaneet ympäristöhaitan mökkikiinteistömme Matinranta RN:0 4:653 vesistölle ja rannalle, mistä on ollut suurta haittaa meille jo monen vuoden ajan. Mäntän kaupunki on määrännyt vuonna 1994 heidät korjaamaan mökkimme vesistöä ja rantaa haittaavan ruoppausmassan mutta he eivät ole korjanneet ruoppausmassaa pois. Turkistarhatoiminnan hoitaminen vaatii vastuullisuutta ympäristöasioista. Emme luota, että Hakanen hoitaa turkistarhaukseenkaan liittyviä ympäristöasioita noudattaen lakia. Pirkanmaan Ely-keskuksen Arto Paananen soitti elokuussa 2013 Jyri hakaselle (vastuu siirtynyt Esko Hakasen pojalle Jyri hakaselle) ja pyysi häntä korjaamaan aiheuttaman ympäristöhaitan naapurilleen (Matti Tykälle). Hän kieltäytyi korjaamasta hänen vastuullaan olevaa ympäristöhaittaa. Haitta on edelleenkin ole- 8 massa. Mäntän ympäristökeskus on kokouksessa 24.11.1994 §67 kehottanut Esko Hakasta 31.1.1995 mennessä siirtämään rakentamansa penkereen maamassat. Mäntän kaupunki on luvannut valvoa, että ruoppauskasa korjataan pois mutta ruoppauskasa on edelleen haittaamassa meitä. Onko Keuruun/Mäntän kaupungilla resursseja valvoa, että turkistarhauksessa noudatetaan lakia ja, että turkistarhaaja ottaa vastuun ympäristöasioista? Turkistarhausta voidaan pitää eläinsuojelulain hengen vastaisena toimintana ja tähän perustuen se tulee kieltää. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä eläimille. Tarhoilla tehtyjen kuvausten ja eläinsuojelutarkastusten perusteella turkistarhoilla on eläinsuojeluongelmia. Lainsäädännön puutteiden lisäksi Suomessa on toistuvasti havaittu, että edes nykyiset lainsäädännön vaatimukset eivät tarhoilla toteudu. Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tarhojen kuvauksissa paljastunut törkeitä eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä. Vammautuneet eläimet ovat usein turkistarhojen arkipäivää. Vammat ovat seurausta huonosta hoidosta, eläinten terveyden kustannuksella toteutetusta jalostuksesta ja olosuhteiden aiheuttamista eläinten käytöshäiriöistä, jotka johtavat muun muassa siihen, että eläimet pureskelevat itseään ja lajitovereitaan. Turkistarhaus on epäeettistä muun muassa Norjassa Eläinlääkäriliitto on vedonnut turkistarhauksen kieltämiseksi ja Ruotsin eläinlääkäriliiton edustajan kommentit ovat olleet erittäin kriittisiä alaa kohtaan. Myös Suomessa lukuisat eläinlääkärit puoltavat tarhauksen lopettamista. On van ajan kysymys, koska turkistarhaus tullaan kieltämään myös Suomessa, kuten se on jo kielletty monessa muussa Euroopan maassa. Turkiseläinten merkittävät hyvinvointiongelmat, turkistarhauksen ympäristövaikutukset sekä muualla Euroopassa tehdyt lainsäädännölliset päätökset tukevat turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa. Turkistarhaus aiheuttaa kohtuuttomia melu- ja hajuhaittoja. Tarhalta päin tuullessa hajuhaitat ovat joskus niin voimakkaita, että ulkona oleminen on mahdotonta. Turkistarhauksen rehevöittävät vaikutukset ovat merkittävä ympäristöhaitta. Toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista sekä naapureille kohtuutonta haittaa. Turkistarhat vetävät puoleensa rottia, kärpäsiä ja lintuja. Turkistarhan valumavedet aiheuttavat haittaa ympäristölle. Turkistarha aiheuttaa alueen kiinteistöjen arvon alenemista. Alueen teitä ei ole mitoitettu raskaiden kuorma-autojen käyttöön. Jatkuva raskas liikenne (lannan, ruuan ym. kuljetus) aiheuttaa teiden kunnon huononemista ja ylimääräisiä kustannuksia alueen muille asukkaille. Isot ja raskaat kuorma-autot ovat aiheuttaneet usein vaaratilanteita muulle liikenteelle kapealla hiekkatiellä, jota ei ole tarkoitettu raskaille kulkuneuvoille. Pyydämme teitä perehtymään Mäntän kaupungin päätöksiin ja selvittelyihin koskien ympäristöhaittaan, jonka Hakaset ovat aiheuttaneet (ruoppausmassat) 1994 ja tilanteeseen mökkimme rannalla. Alla liitteenä yksi sähköposti (Pirkanmaan Ely-keskus, Arto Paananen ja Matti Tykkä/Pirjo Tykkä-Musakka) liittyen ruoppausmassojen poistamiseen. (Lupavalmistelijan kommentti: Muistutuksen liitettä ei ole kirjattu lupapäätökseen, koska ruoppausmassojen ei katsota liittyvän eläinsuojan ympäristölupa-asiaan) Raili ja Jouko Mäkelä, 13.11.2014 Kysymyksiä: milloin ja ketkä ovat antaneet luvat näin suureen toimintaan eläinten osalta? milloin ja ketkä ovat antaneet luvat näin suuren varjorakennus alueen 9 tekoon? miten on otettu huomioon maastoon kohdistuvat jätehaitat? onko ympäristösuojeluviranomaiset käyneet säännöllisesti tutkimassa maaperää sekä pohjavesiä, koska nestemäinen jäte imeytetään salaojia pitkin maaperään? onko ympäristönsuojelujaostossa otettu huomioon eläinten kokonaismäärää, mikä saattaa olla poikimisien jälkeen noin 15000 kpl kaikkiaan ja sitä lietemäärää joka imeytyy pohjavesiin Naapureita on kuultu v. 80 luvun alussa, kun lupaa tarhaukselle on haettu. silloisen kuullun perusteella naapurit eivät myöntyneet, vaan Mäntän kaupunki antoi luvan. Naapureita ei ole kuultu sen jälkeen, vaan naapureitten elämää on rajoitettu vuosien aikana. maaperää ei olisi saanut ampua (kova ääni), roskia ei saanut polttaa (savuhaitta), radio ei saa soittaa (kova meteli), poikaset ovat vaarassa näistä toimista. Haitat: päivittäiset lokki ja varis parvet sotkevat, joita tarhaaja ampuu, hajuhaitta on kuvottava kettujen pitämä kova huuto/meteli raatokärpästen aiheuttama epäsiisteys, johtuen ulosteen ulkosäilytyksestä, liikenne määrä yksityisellä tiellä kasvaa, josta tulee meteli- ja pölyhaitta, tiehoitokunnalle tulee lisää kuluja tien suolaamisesta pölyn takia, isot kuljetusautot ajavat kovaa vauhtia (2 – 3 ker/viikko), lasten rantatie kulkee yksityistien yli, rantakaislikko rehevöityy. Huomioon otettavia: tällainen toiminta pitää siirtää pois mökkialueelta, alueelle missä ei ole asutusta nurkalla, mökkinaapureita on n. 16 kpl. puolen kilometrin säteellä, kaikilla on omat kaivot, lähinaapureitten pohjavedet (kaivot) tutkittava ja lausunnot asianomaisille haittaseikat saatava loppumaan Emme ole vastaan yritystoimintaa, vaan sen harjoittaminen pitää tapahtua lakien ja asetusten mukaan, haittaamatta naapureita ja ympäristöä. Sanna Savikko ja Sari Savikko 17.11.2014 Vastustamme ympäristöluvan myöntämistä 10.10.2014 tehdyn hakemuksen perusteella. Tmi Katajamäen Turkikselle Hakijan toiminnasta aiheutuva hajuhaitta on kestämätön. Ulkona ei voi oleskella varsinkaan kesäiltoina eikä usein muulloinkaan. Ja hajua on myös sisätiloissa. Iltaisin on lisäksi meluhaittaa (ulvontaa). Lokkeja ja variksia on poikkeuksellisen paljon. Kiinteistömme on isoäitimme kotitilan mailla ja rakennettu 1976 eli ennen kuin alueelle on tullut turkistarhausta. Kiinteistöön on hallintaoikeus myös Kerttu Kopralla sekä Raija Savikolla, joka eläkeläisenä haluaisi oleskella vapaa-ajan asunnolla pidempiä aikoja, jos siellä vain voisi olla. Turkistarhan ja kiinteistömme päärakennuksen välimatka on alle 300 metriä. Kunnioitamme yksilön oikeutta harjoittaa elinkeinoa, mutta tässä tapauksessa hakijan aiheuttama hajuhaitta estää kiinteistömme käytön ja rikkoo siten yksiselitteisesti naapuruussuhdelain 17 § 1 momenttia: ”Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai 10 kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.” Luonnollisesti kiinteistömme arvo on alentunut, eikä se hajuhaitan takia ole ylipäätään myytävissä. Olemme huolestuneita myös ympäristövaikutuksista. kaikki me naapurit otamme juoma- ja käyttövetemme kaivosta. Voidaksemme arvioida luvanhaun kohteena olevan toiminnan vaikutuksia olemme kuulleet (14.11.2014) lupia myöntäviä viranomaisia Länsi-Suomen sekä Sisä-Suomen aluehallintovirastoista (ympäristöylitarkastajia) ja turkistarhoja valvovaa viranomaista Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksesta (tarkastaja). Naapureille toimitettu tiedonanto on puutteellinen, jopa harhaanjohtava. Tiedonannossa ei mainita eläinten kokonaismäärää eikä kerrota mitään esim. jätevesien käsittelystä, vaikka nämä asiat tulee ympäristöhallituksen ohjeiden mukaan aina mainita jo yleisölle tarkoitetussa tiivistelmässä. olemme pyytäneet vs. ympäristönsuojelusihteeriltä Helena Jokiselta nähtäväksemme kaikki hakemuksen sivut ja liitteet (pyytäjinä Sanna Savikko sekä naapureiden yhteisenä edustajana Raili Mäkiaho). Saamastamme materiaalista puuttuu useita liitteitä, kuten Tarhan valumavesien käsittelysuunnitelma. Kaikki haastattelemamme viranomaiset moittivat hakemusta puutteelliseksi. Ympäristönsuojelusihteerin mukaan (12.11.2014) hakija ei ole toimittanut kaikkia hakemuksen osia, ei esim. lainkaan sivua 3, jolla kerrotaan mm. vesien käsittelystä. Vasta vaadittuamme sitä nähtäväksi on hakija toimittanut hakemuksen sivun 3 lupaviranomaiselle, joka on välittänyt sen edelleen meille 17.11.2014 eli vain 3 päivää ennen valitusajan umpeutumista. Tiedämme, että muut asianosaiset ovat jo jättäneet muistutuksensa saamatta pyynnöistään huolimatta kaikkia hakemuksen sivuja nähtäväkseen. Liitteen 7 mukaan tarhalla ei ole käytössä erityistä valumavesien käsittelyjärjes-telmää. Juuri vesien käsittelyn osalta pitivät haastattelemamme viranomaiset hakemusta erittäin puutteellisena. koska ympäristölupa on kyseisen turkistarhan ensimmäinen, tulee se viranomaisten mukaan käsitellä samoin kuin jos kyse olisi täysin uudesta toiminnasta, ja lupaa hakevan turkistarhan tulee täyttää kaikki ympäristöluvan nykyvaatimukset ja lainsäädännön asettamat velvoitteet. Kaikkien kolmen ed. mainitun viranomaisasiantuntijan mukaan turkistarhaustoi-minnasta tulee aina valumavesiä ja ne tulee ohjata alueelta ja käsitellä vähintään maasuodatuksella. Toinen vaihtoehto on valumavesien puhdistaminen kemikaloinnin keinoin. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen tarkastaja kyseenalaisti salaojituksen toimivuutta. Salaojat tukkeutuvat ajan mittaan, jonka vuoksi vettä voi kerääntyä runsailla sateilla varjorakennusten väliin ja vesi voi huuhdella kuivikkeista haitallisia aineita luontoon. Hakemuksessa mainitaan epämääräisesti, että ”tulevaisuudessa salaojitusta tehostetaan”. Mikäli ympäristölupa myönnetään, tulee salaojien kunto tarkistaa heti ja vaaditut korjaukset suorittaa sovittuun määräaikaan mennessä. Ottaen huomioon, että salaojat johtavat hakemuksen mukaan metsäalueella, olisi niiden kunto jatkossakin tarkistettava viranomaisen toimesta säännöllisesti ja määrättävä kunnostettavaksi tarpeen mukaan. Tarha-aluetta ei ole hakijan mukaan ympärysojitettu, vaikka se on tärkeää ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Kuiviketta on vähimmillään 10 cm, mikä on lukuisissa aiemmissa ympäristö- 11 lupapäätöksissä todettu ehdottoman riittämättömäksi. Saman vahvistivat konsultoimamme viranomaiset, joiden mukaan 15 cm on ehdottomasti kuivikkeiden minimimäärä. Hakemuksessa ei määritellä, kuinka suuri osuus kuivikkeesta (jos lainkaan?) todella on turvetta, joka on haju- ja ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta tehokkainta. Pohjois-pohjanmaan ELY -keskuksen tarkastajan mukaan valtaosa kuivikkeesta, mielellään jopa kaikki, tulisi olla juuri turvetta. Kuka, miten ja kuinka usein valvoo, että kuiviketta käytetään määräysten mukaisesti? Lannan poisto ja kuivikkeiden vaihto vain kahdesti vuodessa pahentaa hajuhaittaa. Jos toiminnan sallitaan jatkua nykyisellään tai peräti laajentua kuten hakija esittää, tulee lanta poistaa useammin ja kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lantaa ei ole kohtuullista varastoida betonipohjaisella lantalaatalla kuin hyvin lyhytaikaisesti. Hakemukseen ei ole liitetty lantalan rakennepiirroksia, jotka esim. Länsi-Suomen aluehallintovirasto hakemuksilta edellyttää. Lantalan ajoluiska on määräyksiin nähden liian matala, jos lantala on kattamaton. Lisäksi lantalan vieressä pitäisi olla kuormauslaatta (esim. asfalttia), jotta lantaa ei pääse kuormauksen yhteydessä ympäristöön. Pyydämme, että viranomaisen taholta varmistetaan, että luetteloimamme asiat ovat nykymääräysten mukaisia. Tarhalla on nyt ja tulisi hakemuksen mukaan tulevaisuudessakin olemaan pelkästään varjotaloja, jolloin syntyy hallitarhausta enemmän hajuhaittoja. Sekä räystäiden pituudet että varjotalojen alustojen korotukset ovat aivan minimirajalla (30 cm). Hakemuksen mukaan ainakaan kaikissa (vai missään?) varjotaloissa ei ole vesitiiviitä alustoja, eikä hakija määrittele tarkemmin, mihin mennessä ne valmistuisivat kaikkiin varjotaloihin. jos toiminnalle myönnetään ympäristölupa, on vaadittava ja valvottava, että varjotalojen alla on toimivat, vesitiiviit lannan- ja virtsankeräysjärjestelmät, joista virtsa- ja suotovedet johdetaan asianmukaisesti vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Kokonaiseläinmäärää ei ohjeistuksen vastaisesti ole saatettu kaikkien asianosaisten tietoon. Kaikkien asianosaisten saamassa tiedonannossa mainitaan vain siitosnaaraiden määrä 300 kettua + 1 000 minkkiä. Eri pyynnöstä saamassamme liitteessä 7 mainitaan nykymäärä 400 + 700 ja tuleva eläinpaikkamäärä 2000 + 4500. Luvan hakija on puhelinkeskustelussa sanonut asianosainen Timo Ahoselle, että ei ole hakemassa lupaa suuremmalle eläinmäärälle kuin tarhalla tällä hetkellä on eläimiä. Sanna Savikon 13.11.2014 vs. ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokiselta saama sähköpostiviesti on ainoa saamamme dokumentti, josta selviää haettu todellinen maksimieläinmäärä: ”pentujen syntymästä nahotukseen maksimissaan 3 700 minkkiä ja 1 400 kettua”. Tosiasiassa hakija siis hakee lupaa, jolla eläinmäärää voidaan nostaa jopa 2 700 eläimellä. Hämmästelemme, voidaanko asianosaisia pitää tarkoituksellisesti pimennossa jättämällä ilmoittamatta haettava maksimieläinmäärä, joka suoraan vaikuttaa hajuhaittaan ja ympäristöriskeihin. Myös haastattelemiemme viranomaisten mukaan sekä maksimieläinmäärä että eläinpaikkamäärä (montako häkkipaikkaa tarhalla on) ovat erittäin oleellisia tietoja, jotka tulee saattaa asianosaisten tietoon. Ottaen huomioon, että osaan varjotaloista on tehty merkittäviä muutoksia (muunto kerroshäkeiksi), tulisi ulkopuolisen, riippumattoman tarkastajan valvoa maksimieläinmäärän ohella myös eläinpaikka määrän noudattamista. Hakijan kuuleminen ja vastine Katajamäen turkiksen 7.1.2015 toimittamat vastineet. 12 Vastine Raili ja Jouko Mäkelän muistutukseen Mäkelät ovat väittäneet, että tilalla on harjoitettu turkistarhausta lakien ja asetusten vastaisesti, mikä ei pidä paikkaansa. Tarha on sertifioitu, mikä tarkoittaa mm. että eläinten hoito, ympäristöasiat kuten vesinäytteet ovat hoidettu lainmukaisesti. Raili ja Jouko Mäkelän mukaan tarhalla lietetään lantaa, mikä ei pidä paikkaansa. Heidän ilmoittamansa eläinmäärä 15 000 kpl, ei myöskään pidä paikkaansa. Tarhalle on kesäisin asetettu lokkiverkot, jotka estävät lokkien pääsyn varjotaloihin. Tarhaustoiminta ei rajoita Mäkelöiden roskien polttamista, radionsoittamista tai pihatöitä millään muodoin. Tarha on kaikilta osin erittäin siisti, samoin kuten tarhan ympäristö. Hajuhaitat on pystytty tarhalla eliminoimaan tehokkaalla kuivituksella minimiin. Mäkelöiden mainitsemat kärpästen aiheuttamat ongelmat myös ihmetyttävät, koska tarhan ja Mäkelöiden mökin välillä on metsäalue, jonka läpi, mikäli väite pitäisi paikkansa, kärpästen tulisi lentää ?? Tarha ei myöskään aiheuta meluongelmia. Niemenkyläntiellä liikkuu myös muita raskaan kaluston autoja rehuauton lisäksi. Tiestö kestää raskaan kaluston käyttöä erittäin hyvin. Rehuauto käy tarhalla 8 kertaa kuukaudessa. Mäkelöiden vaatimus tarhan siirtämiseksi pois asutuksen läheisyydestä on mahdoton ja kohtuuton vaatimus. Herää kysymys, miksi Mäkelät ovat rakentaneet alueelle mökin tietäen, että alueella on toiminut turkistarha 1970-luvun alusta lähtien. He eivät ole tähän mennessä kertaakaan henkilökohtaisesti valittaneet tarhan toiminnasta. Vastine Sanna Savikon ja Sari Savikon muistutukseen Savikoiden mukaan heidän mökkinsä on rakennettu v. 1976. He väittävät, että tuolloin ei alueella ollut tarhaustoimintaa. Väite ei pidä paikkaansa, sillä tarhaustoimintaa alueella on ollut 1970-luvun alusta lähtien. Tämän tiesivät myös Kerttu ja Yrjö Kopra. Sanna Savikolle ja Sari Savikolle voidaan antaa tiedoksi, että tarhatoimintaa on harjoitettu ja harjoitetaan lakien ja säädösten mukaisesti. Vastine Matti Tykän ja Pirkko Tykkä-Musakan muistutukseen Tarhaustoiminta on lainmukaista ja siinä on toimittu lain sekä asetusten mukaisesti. KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää Katajamäen Turkikselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle Mänttä-Vilppulan kaupungin Niemenkylälle tilalle Katajamäki (508-405-4-652) hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1 Eläinmäärä ja kasvatustilat Ympäristölupa myönnetään enintään 300 siitosnaarasketulle ja 1 000 siitosnaarasminkille pentuineen niin, että eläinten yhteenlaskettu määrä on enintään 2 300 kettua ja 5 500 minkkiä. Varjotaloja saa olla enintään 12 kappaletta ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 187 metriä. Turkistarha-alue tulee muotoilla niin, etteivät pintavedet pääse valumaan tarha-alueelta suoraan ulkopuoliseen ympäristöön ja niin että ulkopuoliset pintavedet eivät myöskään pääse tarha-alueelle. (MMM-RMO C4) 13 Kasvatuksessa tulee huomioida maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 2011/1084. 2 Varjotalojen rakenteet Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettu, vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotusta tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti räystäisiin tulee asentaa toimivat räystäskourut. Käytössä oleviin varjotaloihin tulee rakentaa tiiviit lanta-alustat maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä niin, että vähintään siitosnaaraiden varjotaloissa on tiiviit lanta-alustat vuoden 2015 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma käytettävästä rakenteesta ennen rakentamiseen ryhtymistä 1.6.2015 mennessä. Käytössä olevissa varjotaloissa tulee olla automaattijuottojärjestelmä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot ja viat on korjattava välittömästi. 3 Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen lanta-alustoilta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkivarjotalojen lanta-alustoilta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikelanta tulee toimittaa suoraan viljelijälle luovutus- ja vastaanottosopimuksen mukaisesti lannoitekäyttöön. Jos lantaa joudutaan varastoimaan lavoilla turkistarhalla, on kuormat peitettävä. Tarvittaessa turkistarhan omassa lantalassa (625 m3) voidaan varastoida puolen vuoden kuivikelanta. Mikäli lannan hyödyntämisessä peltolannoitteena tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöluvan mukaisella eläinmäärällä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla jatkuvasti käytettävissä vähintään 37 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon pohjavesialueita koskevat rajoitukset sekä talousvesikaivojen, lähteiden, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa ns. nitraattiasetusta, (931/2000) ja 1.4.2015 alkaen valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Lannan levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Kuivikelannan kuljetus tulee tapahtua siten, ettei lantaa joudu tielle, ojiin tai muuallekaan ympäristöön ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan levityksessä ja levitysajankohdissa on huomioitava kulloinkin voimassa olevan ns. nitraattiasetuksen säädökset. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajaa lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 1.4.2015 voimaan tuleva Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarha-taloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta edellyttää, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 14 30 – 100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoite-valmisteilla. Lantaa ei saa levittää vesistöjen ja valtaojien varsilla ja rannassa sijaitsevilla levityspelloilla 5 metriä lähemmäksi vesistöä. Lisäksi asetus kieltää lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämisen pellolle 1.1.2016 alkaen marraskuun alusta maaliskuun loppuun välisenä aikana. 4 Kuivikkeiden käyttö Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina tarpeen mukaan. Kuivikekerroksen paksuus tulee lisättäessä olla vähintään 15 cm. 5 Valuma- ja sulamisvedet Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa mahdollisimman kuivina ja kantavina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarvittaessa varjotalojen kantavuutta on parannettava sorastuksella. Tarha-alueen salaojitusta tulee ylläpitää ja tarvittaessa täydentää siten, ettei varjotalojen väliin muodostu seisovaa vettä. Turkistarha-alueelta poistettava lumi tulee sijoittaa siten, ettei se pääse sulaessaan huuhtelemaan varjotalojen lanta-alustoja. 6 Valumavesien käsittely Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi vesien käsittelytarpeen erikseen lupamääräyksen 11 mukaisesti suoritetun kahden vuoden tarkkailun jälkeen. 7 Jätevesien varastointi ja käsittely Sosiaalitiloissa syntyvien jätevesien umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 8 Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, tuhoeläimiä, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet rehut tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä astiassa ja toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli ja lasi tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Turkistarhalla muodostuvat vaaralliset ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 9 Polttonesteet ja kemikaalit Polttonesteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä 15 varten. Polttonesteastiat tulee säilyttää hakemuksen mukaisesti varastorakennuksen sisällä ja astioiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden/astioiden tulee olla kannellisia ja niissä tulee olla sisältö selvästi merkittynä. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. 10 Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille eivät saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. 11 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Tarha-alueelta johdetun salaojaverkoston purkupaikalta on otettava vesinäytteet vuosittain keväällä ja syksyllä. Salaojavesistä tulee määrittää pH, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä arvioitu näytteenottohetken virtaama. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää, näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Näytteenottajana tulee toimia sertifioitu näytteenottaja. Vesinäytetulokset tulee toimittaa viipymättä niiden valmistuttua ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan veden kokonaisfosforipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 2,0 mg kok.P/l. Mikäli kahden vuoden tarkkailutulosten kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona ylittää raja-arvon, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma vesin käsittelystä sekä tarkkailusuunnitelma aikatauluineen seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Varjotalojen lanta-alustojen korotusten riittävyyttä sekä varjotalojen räystäiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita tai toimintahäiriöitä, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat tiedot: turkistarhan siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä käytetyt kuivikkeet ja niiden määrä lantamäärä (m3/vuosi), lannan poistoajankohdat ja vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan vastaanottopaikat/sopimukset turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tonnia/vuodessa) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Toimintaa koskevat vuosiraportti tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12 Muut määräykset Tarha-alue on pidettävä aidattuna ja siistinä. Varjotalot on pidettävä pakovarmoina siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten 16 vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 13 Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. 17 Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnanlopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 62 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 62 §:n 2. momentin mukaan tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Lupaharkinta ja ratkaisun perusteet Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseessä on olemassa oleva turkistarhatoiminta. Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Toiminnan päästöt eivät olennaisesti lisäänny eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna ottaen huomioon lupamääräysten mukaisesti rakennettavat tiiviit lanta-alustat, tarkoituksen mukainen kuivikkeiden käyttö sekä salaojavesien tarkkailu- ja tarvittaessa puhdistusvelvoite. Ympäristöluvan ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitetyt käytössä olevat varjotalot, niihin sijoitettavat eläinmäärät ja kyseessä olevien turkiseläinrotujen tuottama keskimääräinen pentutulos vuodessa perustuen Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry:n tilastoihin vuosilta 2002 – 2010 (5 pentua/siitosnaaraskettu ja 4 pentua/siitosnaarasminkki) sekä eläinsuojelulain mukaiset tilavaatimukset. Yhtenä lupaharkinnan perusteena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen laatimaa Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) -kirjaa, jonka mukaan siltä osin kuin turkistarhaus tapahtuu varjotaloissa, olisi perusteltua varustaa varjotalot vesitiiviillä alustalla ja luopua kokonaan valumavesien keräämiseen ja niiden erilliseen käsittelyyn perustuvasta menetelmästä. Sen lisäksi, että lanta-alustat muutetaan vesitiiviiksi, olisi huolehdittava siitä, että sade- ja sulamisvettä tai juomavettä ei pääse lannan joukkoon. Lupaharkinnassa on huomioitu myös, ettei turkistarhatoiminnasta ole valitettu ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen lupaprosessin kuulemisvaihetta. Kiinteiden lanta-alustojen, vesien tarkkailun ja käsittelyn osalta on päädytty lupamääräysten mukaisiin ratkaisuihin ottaen huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi Pirkanmaan ELY -keskuksen rakennusmestari Ari Tuomisen kanssa 19.1.2015 käyty puhelinkeskustelu, alueen ympäristöolosuhteet, sekä se että kyseessä on olemassa oleva turkistarha, jossa jatkossakin on tarkoitus käyttää nykyisiä varjotaloja. Edellä esitetyt perusteet sekä annetut lupamääräykset huomioiden, toiminnan ei 18 katsota aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristönpilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska päästöille ei ole mahdollista antaa raja-arvoja. Määräyksessä on rajattu tuotantoympäristö varjotalometreineen. 19 Lupamääräys 2 Varjotalojen rakenteita koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, että juoma-, sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pintatai pohjaveteen. Ehkäisemällä vesien lanta-alustoille pääsy pidetään lannan kuiva-ainepitoisuus mahdollisimman korkeana, jolloin valumien syntymisen riski vähenee ja hajujen muodostuminen vähenee verrattuna lietemäiseen lantaan. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maaja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Toiminnasta syntyvän ympäristökuormituksen vähentämiseksi varjotalot tulee varustaa varmalla lannankeräysjärjestelmällä, Tällaiseksi katsotaan tiiviit lannankeräyskourut tai -astiat tai vesitiivis kalvo tai muu vastaavan tasoinen vesitiivis alusta. Vesitiiviiksi kalvoksi katsotaan tähän tarkoitukseen sopiva muovitai kumimateriaali kuten esim. 0,5 mm HDPE -kalvo tai 1 mm butyylikumimatto. (MMM-RMO C4) Lupamääräys 3 Turkistarhoilla pääosa ravinnekuormitusta mahdollisesti aiheuttavista ulosteista syntyy heinä-marraskuun aikana. Käytännössä on todettu, että ulostemäärät emoa kohden ovat vuodessa 0,13 – 0,17 m3/minkki ja 0,25 – 0,36 m3/kettu. Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) esittää että lannanpoisto kettujen osalta tulee tehdä 1–2 kertaa vuodessa ja minkkien osalta 3–5 kertaa vuodessa siten, että lannanpoisto tapahtuu lumettomana aikana noin 3 viikon – 2 kuukauden välein ja lannanpoistovälit ovat syksyllä lyhyempiä kuin kesällä. Lisäksi jos lantaa joudutaan varastoimaan turkistarhalla pitkään, tulee lanta peittää esimerkiksi kuivikkeilla, mielellään turpeella, tai maa-aineksilla. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari/20 siitosnaaraskettua kohden pentuineen sekä yksi peltohehtaari/45 siitosnaaraskettua kohden pentuineen. Näin ollen hakemuksessa esitetty 52 hehtaarin lannan levitysala on riittävä. Lupamääräys 4 Riittävä kuivikkeiden ja erityisesti kuiviketurpeen käyttö sitoo lannan sisältämiä ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Nesteen sitomiseksi olkea tulee käyttää kaksi kertaa enemmän kuin turvetta. Kuivikkeiden käyttöä tulee tarvittaessa vielä lisätä lämpiminä vuodenaikoina, jolloin hajuhaittojen syntymisen mahdollisuus on suurempi. Lupamääräys 5 Valuma- ja sulamisvesiä koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Lupamääräys 6 Tarha-alueelta johdettujen salaojavesien pitoisuuksista ei ole tutkimustuloksia, joten luvan haltijalta edellytetään vesien tarkkailua keväällä ja syksyllä kahden vuoden ajan. Tutkimustulosten perusteella määritellään vesien puhdistustarve. 20 21 Lupamääräys 7 Johtamalla huoltorakennuksessa syntyvät jätevedet umpikaivoon varmistetaan, ettei syntyvät jätevedet kuormita ympäristöä. Lupamääräys 8 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollossa on noudatettava jätelakia (646/2011) ja -asetusta (179/2012), jätelain nojalla annettuja säädöksiä sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kaikki nahoitusjätteet laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2011) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Lupamääräys 9 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lupamääräys 10 Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkien mahdollisuutta ruokailla alueella. Lupamääräys 11 Salaojavesien tarkkailua koskeva lupamääräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä vähentämiseksi. Toiminnan säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosiraportointi on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lupamääräys 12 Aitaamalla turkistarha-alue ja rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä koskeva määräys on annettu ympäristönpilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. Lupamääräys 13 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan 22 muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §) VASTAUS MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Keurusselän ympäristönsuojelujaosto on päätöksessään ottanut huomioon Pirkanmaan ELY -keskuksen, Mänttä-Vilppulan kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunnot sekä naapurustosta tulleet muistutukset ja mielipiteet lupamääräyksissä 1, 2, 3, 4, 5, 6, 11, 12 sekä niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle 31.1.2025 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämät selvitykset. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, YSL (527/2014) 2, 6, 7, 11, 12, 16, 17, 27, 34, 39, 40, 42 - 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 65, 70, 71, 83 - 85, 87, 88, 94, 170, 172, 190, 191, 198, 205 §:t Ympäristönsuojeluasetus; YSA (713/2014) 2 - 4, 11 - 15 §:t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920), NaapL 17 § Jätelaki, JL (646/2011) 8, 13, 15, 16, 29, 72, 118 §:t Valtioneuvoston asetus jätteistä, JA (179/2012) 4, 7-9 ja 24 §:t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn 23 rajoittamisesta, Nitraattiasetus (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMOC4) – Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Pirkanmaan ELY -keskus, Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 (112/2014) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään Keurusselän ympäristönsuojelujaoksen 19.12.2012 (§ 64) hyväksymän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti käsittelymaksua 840 €. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Keurusselän ympäristönsuojelujaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pirkanmaan ELY -keskus Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus Muistutuksen/mielipiteen jättäneille Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto 24 hakemuksen jättämisestä. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja/tai päätöksestä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (YSL 190 §). Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 25
© Copyright 2024