Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 66 Ympäristölautakunta Aika 13.05.2015 klo 18:00 - 18:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Pykälä 19 20 21 22 23 24 Asia Rakennustarkastajan päätöksiä 5.-6.7.2014 tapahtuneen nikkelipäästön vaikutusten selvittäminen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n loppuraportti JV-Betoni Oy:n ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Maailman ympäristöpäivä ja ympäristöpalkinto vuonna 2015 Ilmoitusasiat Luvattoman antennimaston poistamien Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Sivu 68 69 76 86 88 89 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 67 Ympäristölautakunta Kokousaika 13.05.2015 klo 18:00 - 18:30 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä Lepistö Reijo varapuheenjohtaja 18:00 - 18:30 Hellsberg Raija jäsen 18:00 - 18:30 Herbertsson-Blom Johanna jäsen 18:00 - 18:30 Koivumäki Anna-Karoliina jäsen 18:00 - 18:30 Kuusman Sinikka jäsen 18:00 - 18:30 Ruotsalainen Kimmo jäsen 18:00 - 18:30 Santa-Nokki Heikki varajäsen 18:00 - 18:30 Albrecht Mikael I-rakennustarkastaja 18:00 - 18:25 Tuori Pekka KH:n edustaja 18:00 - 18:30 Nurminen Mikko kaavoituspäällikkö 18:00 - 18:30 Piirtola Janina NUVA-edustaja 18:00 - 18:30 Aalto Outi asiantuntija 18:00 - 18:30 Jokiainen Riikka ympäristövalvontapäällikkö 18:00 - 18:30 Järvenpää Jarmo II-rakennustarkastaja 18:00 - 18:30 Muu Holmberg Jari Poissa Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsitellyt asiat 19 - 24 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin lautakunnan jäsenet Raija Hellsberg ja Kimmo Ruotsalainen Tarkastus suoritetaan kaupungintalolla 19.5.2015 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Reijo Lepistö Mikael Albrecht, Jarmo Järvenpää § 19-23, § 24 Aika ja paikka Kaupungintalo, 19.5.2015 Allekirjoitukset Raija Hellsberg Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Todistaa Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Kimmo Ruotsalainen Aika ja paikka Kaupungintalo, 20.5.2015 Virka-asema Allekirjoitus I-rakennustarkastaja Mikael Albrecht Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 19 68 13.05.2015 Rakennustarkastajan päätöksiä 33/00.02.04/2015 Ympäristölautakunta § 19 Rakennustarkastaja on ajalla 9.4.2015 - 7.5.2015 tehnyt toimivaltaansa ympäristölautakunnan johtosäännöllä siirrettyjä päätöksiä liitteen mukaisesti. Liite 9 Päätöksiin ei ole kuntalain mukaista otto-oikeutta. Valmistelija: Rakennustarkastaja Rakennustarkastaja: Ympäristölautakunta hyväksyy täytäntöönpantavaksi päätökset, joihin sillä on kuntalain mukainen otto-oikeus ja merkitsee tiedokseen päätökset, joihin sillä ei ole otto-oikeutta. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyy täytäntöönpantavaksi päätökset, joihin sillä on kuntalain mukainen otto-oikeus ja merkitsee tiedokseen päätökset, joihin sillä ei ole otto-oikeutta. ________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 69 13.08.2014 13.05.2015 5.-6.7.2014 tapahtuneen nikkelipäästön vaikutusten selvittäminen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n loppuraportti 172/11.03.03/2015 Ympäristölautakunta § 38 Yhtiö Norilsk Nickel Harjavalta Oy on osa kansainvälistä OJSC MMC Norilsk Nickel -konsernia, joka on maailman suurin nikkelin ja palladiumin tuottaja ja yksi suurimpia kuparin, koboltin sekä muiden platinaryhmän metallien tuottajista. Norilsk Nickel Harjavalta Oy tuottaa Harjavallassa nikkeliä ja nikkelikemikaaleja noin 50 000 tonnia vuodessa. Henkilöstömäärä on noin 270. Nikkelipäästö Kokemäenjokeen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi 5. – 6.7.2014 jäähdytysveden mukana Kokemäenjokeen prosessivettä, joka sisälsi noin 66 tonnia nikkelisulfaattia. Lisäksi jokeen päätyi prosessiveden mukana pienempiä määriä kobolttia, kuparia, lyijyä sekä kadmiumia. Nikkelipäästö havaittiin sunnuntaina 6.7 puolen päivän aikaan ja ongelma saatiin korjattua samana päivänä klo 17 mennessä. Yhteensä vuoto kesti noin 30 tunnin ajan. Kyseessä oli kertaluontoinen päästö, joka on Suomen historian suurin nikkelipäästö. Nikkelipäästö ajoittui viikonloppuun, kun nikkelisulfaattia pääsi lämmönvaihtimen rikkoontumisen vuoksi tehtaan jäähdytysveteen ja sen mukana Kokemäenjokeen. Koko prosessiveden jokeen valunut määrä oli noin 93 000 m³. Norilsk Nickel Harjavalta Oy kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valvottaviin laitoksiin. Tapahtumien kulku Norilsk Nickel Harjavalta Oy aloitti noin neljän viikon mittaisen huoltoseisokin toukokuun alkupuolella. Tuotanto käynnistyi uudelleen 30.6, jolloin liuottamolla aloitettiin kivisyöttö. Liuottamolla raaka-aineet liuotetaan ja tuotteena saadaan ns. raakaliuosta (nikkelisulfaattiliuosta), joka sisältää nikkeliä 120 grammaa litrassa (g/l), kobolttia 2 g/l sekä muita metalleja milligrammaa litrassa (mg/l) tasolla. Liuoksen pH on noin 5,5 ja lämpötila 80–90°C. Liuos pumpataan noin 400 metrin matka puhdistettavaksi pelkistämöllä sijaitsevaan kobolttiuuttoon. Ennen kobolttiuuton varastosäiliötä liuos jäähdytetään jokivedellä 50°C:een käytössä olevilla levylämmönvaihtimilla, joista normaalisti kaksi on käytössä ja yksi varalla. Liuoksen pumppaus aloitettiin torstaina 3.7. n. klo 11. Lämmönvaihtimilla on paikallinen paineen mittaus. Mahdollisten tiivisteiden, levyjen ym. aiheuttamien vuotojen havaitsemiseksi pelkistämön jäähdytysvesien paluulinjassa on jatkuvatoiminen johtoky- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 70 13.08.2014 13.05.2015 kymittaus. Lisäksi jäähdytysvedestä kerätään vuorokausinäyte, joka analysoidaan yhtiön omassa laboratoriossa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jäähdytysvedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n ns. itäiseen viemäriin, jossa on myös jatkuvatoiminen johtokykymittaus sekä näytteenotto. Itäisestä viemäristä jäähdytysvedet puretaan Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen yläpuoliseen patoaltaaseen. Lämmönvaihtimilla oli ollut vuotoja perjantain ja sunnuntain välisenä aikana (4.–6.7) seuraavasti; 4.7. ennen puolta päivää alle 10 minuuttia ja 5.7. klo 11:00 – 6.7. klo 17:00 noin 30 tuntia. 6.7. laitoksen poistuvissa jäähdytysvesissä havaittiin kohonneita nikkelipitoisuuksia. Vuotoja haettiin pistonäyttein elektrolyysin alueelta poistuvasta ja tulevasta jäähdytysvesilinjasta. Kohonnut nikkelipitoisuus havaittiin illalla myös tulevassa raakavesilinjassa. Vuodon todettiin aiheutuvan levylämmönvaihtimista. Vuoto loppui 6.7 noin klo 17, kun vuotava lämmönvaihdin otettiin huoltoon ja tilalle vaihdettiin toinen. Vuotaneesta nikkelistä osa oli päätynyt joen kautta tehdasalueelle pumpattavaan jäähdytysveteen. Tämän ja jäähdytysvesilinjojen kontaminoitumisen vuoksi nikkelipitoisuudet ovat olleet korkeat sekä läntisessä että itäisessä viemärissä tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Päästöä seuranneet toimenpiteet ja vaikutukset vesistöön ja eliöstöön Tapahtumasta informoitiin puhelimitse viranomaisia (Varsinais-Suomen ely-keskus, Harjavalta ja Pori) heti maanantaiaamuna 7.7, kun päästön laajuus oli tiedossa. Ulvilan ympäristötoimea tiedotettiin asiasta sähköpostitse vasta tiistaina 8.7. Kokemäenjoen vedenlaatua alettiin päästön jälkeen seuraamaan koko joen matkalta välillä Harjavalta - Porin edustan merialue. Näytteitä otettiin aluksi päivittäin, kunnes nikkelipitoisuudet alkoivat laskea lähelle joen normaalitasoa. Tämän jälkeen näytteenottoa harvennettiin. Näytteenoton alkaessa maanantaina 7.7, oli Harjavallan padon alapuolelta Kokemäenjoesta otetun vesinäytteen nikkelipitoisuus 4,88 mg/l. Viikon päästä 14.7, päästö oli havaittavissa vesinäytteiden perusteella Porin Pihlavanlahdella, jossa Reposaaren sillalta otetussa näytteessä oli nikkeliä vielä 0,15 mg/l. Kokemäenjoesta Harjavallan ja Porin väliltä otettujen näytteiden nikkelipitoisuus vaihteli välillä <0,01-0,03 mg/l. Ensimmäiset merkit nikkelipäästön vaikutuksesta luontoon havaittiin lauantaina 12. heinäkuuta, kun Nakkilan Arantilankoskesta sekä Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 71 13.08.2014 13.05.2015 myöhemmin myös alempaa jokivarresta löydettiin suuria määriä kuolleita simpukoita. Sukeltajien tekemissä tarkastuksissa havaittiin noin viikko onnettomuuden jälkeen, että päästökohdan läheisyydessä 70–80% kaikista simpukoista oli kuollut. Alempana joella osuus oli noin 10–20% ELY-keskuksen arvioiden mukaan simpukkakuolemat liittyvät nikkelipäästöön, vaikka yhteyttä ei vielä ole pystytty osoittamaan. Kalojen joukkokuolemista ei toistaiseksi ole tehty havaintoja. Ely-keskuksen 1.8 julkaiseman tiedotteen mukaan Kokemäenjoessa nikkelipitoisuudet ovat palautumassa lähelle normaalitasoa 4-5 mikrogrammaa litrassa (µg/l). Viimeisimpien tulosten mukaan pitoisuudet ovat olleet joessa pääosin alle 10 µg/l. Korkein pitoisuus 13 µg/l mitattiin Varvourinjuovasta Porissa. Viimeisimpien, 29.7, 30.7 ja 31.7 otettujen näytteiden mittaustulokset osoittivat pitoisuuksien edelleen pienentyneen. Tällöin joen nikkelipitoisuudet olivat enää 0,7-7,8 µg/l. Suomen ympäristökeskus on laatinut päästön leviämismallin, jonka mukaan mereen purkautunut nikkelipitoinen vesi leviää pohjoiseen. Leviämismallinnus tukee vesinäytteistä saatuja tuloksia, joiden perusteella päästön pääleviämissuunta on rannikolla pohjoiseen Kokemäenjoen vesien mukana. Tuuliolot ja meriveden korkeus vaikuttavat osaltaan päästön leviämissuuntiin ja laimenemiseen. Merialueella nikkelipäästö on edennyt jokiveden mukana siten, että pinnassa pitoisuudet ovat olleet suurempia kuin syvemmällä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt nikkelipäästöstä tutkintapyynnön poliisille. Lisäksi ELY-keskus on pyytänyt selvitystä päästön syistä sekä toimenpiteistä, joihin päästön jälkeen on ryhdytty. Jatkoseuranta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä tilaamassa tutkimussuunnitelmassa esitetään jatkosuunnitelma nikkelipäästön vesi-, eliöstö- ja sedimenttivaikutusten kartoittamiseksi. Tutkimussuunnitelma perustuu ensi vaiheessa tutkimustulosten tarkasteluun. Vesinäytteitä on otettu jatkuvasti päästön jälkeen. Sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenotto on aloitettu 14.7 ja kalastovaikutusten selvittäminen on aloitettu 17.7 alkaen. Näytteenotossa pyritään käyttämään velvoitetarkkailujen pisteverkostoa ja menetelmiä, jolloin tulosten vertailu aiempiin tuloksiin on helpompaa. Tutkimussuunnitelman mukaan Kokemäenjoen ja merialueen jatkoseuranta koostuu vedenlaadun seurannasta, kasvillisuustutkimuksista (ulpukka), pohjasedimenttija pohjaeläintutkimuksista, simpukkatutkimuksista, Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 72 13.08.2014 13.05.2015 kalastovaikutustutkimuksista (verkkokoekalastukset, poikasnuottaukset, sähkökoekalastukset, nikkelin mahdollinen kertyminen kaloihin) sekä koeravustuksista. Myös nahkiaisesta määritetään metallipitoisuudet. Asiaa selostetaan tarkemmin ympäristölautakunnan kokouksessa. Valmistelija: Ympäristötoimenhoitaja Arttu Tuominen Ymp.toimenhoitaja: Ympäristölautakunta merkitsee selvityksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelipäästöstä tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin. __________ Ympäristölautakunta § 20 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannossa tapahtui poikkeuksellinen päästö Kokemäenjokeen Harjavallan patoaltaaseen 5.-6.7.2014. Patoaltaaseen ja sitä kautta Kokemäenjoen alajuoksulle sekä Porin edustan merialueelle päätyi noin 66 tonnia nikkeliä ja pienempiä määriä muita haitta-aineita, kuten 1,3 tonnia kobolttia. Nikkeli esiintyi päästössä nikkelisulfaattiliuoksena. Useat eri tahot tarkkailivat alkuvaiheessa päästön vaikutuksia vesistössä. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus velvoitti Norilsk Nickel Oy:n toteuttamaan päästöön liittyen laajan vesistöseurantaohjelman ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Seurantaohjelmaa on toteuttanut pääosin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, joka on nyt julkaissut loppuraportin heinäkuussa 2014 tapahtuneen nikkelipäästön välittömistä vaikutuksista vaikutusalueen veden laatuun, pohjasedimenttiin ja vesieliöstöön. Loppuraportin keskeiset tulokset: Vaikutukset vedenlaatuun ja pohjasedimenttiin Harjavallan patoaltaassa mitattu suurin kokonaisnikkelipitoisuus oli päästön jälkeen 8800 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Liukoisen nikkelin raja-arvo (ympäristölaatunormi) on 20 µg/l vuosikeskiarvona ja hetkellinen sallittu kokonaispitoisuus 34 µg/l. Päästön jälkeen liukoisen nikkelin osuus oli yli 95 % kokonaisnikkelipitoisuudesta, joten päästö eteni merelle eliöille hyvin haitallisessa muodossa. Kokemäenjoen veden nikkelipitoisuudet laskivat, kun päästö oli kulkeutunut suistoon ja merelle runsaan viikon kuluessa vahingosta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 73 13.08.2014 13.05.2015 Jokiveden pitoisuudet olivat muutamassa viikossa alle ympäristölaatunormin. Poikkeuksena oli pohjan pinnalla oleva vesikerros vahinkoalueella ja sen alapuolella, jossa pitoisuudet säilyivät ELY-keskuksen omien tutkimusten mukaan paikoin korkeina pidempään. Suistossa suurimmat pitoisuudet määritettiin viikko päästön jälkeen, jolloin nikkeliä oli Kolpanselän – Eteläselän alueella 540–640 µg/l/l. Päästön vaikutukset olivat merellä laajimmillaan 24.7. mittauksissa, jolloin pitoisuudet olivat Ahlaisten saaristossa yhä 85-100 µg/l/l. Lievää pitoisuuksien kohoamista esiintyi heinäkuun loppupuolelta syyskuulle seurannan pohjoisimmissa vesinäytepisteissä Merikarvian Ourilla asti. Loppukesällä veden nikkelipitoisuudet olivat jo pieniä suistossa ja Ahlaisten saaristossa, mutta vaihtelivat hieman ilmeisesti pohjalle painuneen nikkelin lähtiessä liikkeelle sopivissa tuuli- tai virtausoloissa. Pihlavanlahden perukassa nikkelipitoisuudet olivat elokuun lopusta lokakuulle enää 4-7 µg/l/l, ja laskivat Ahlaisten saaristossa alle 1 µg/l:n. Pohjasedimenttien nikkelipitoisuus kohosi päästön seurauksena ja pitoisuus oli viime heinäkuussa tarkkailuvuosien 1980–2014 korkein päästöpaikan alapuolelta Lammaistenlahdelta aina Porin Kolpanlahdelle asti. Kaikkien määritettyjen metallien suurimmat pitoisuudet olivat Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella, kuten yleensäkin. Vaikutukset vesieliöstöön Ulpukoihin oli kertynyt päästön vaikutuksesta nikkeliä Harjavallan patoaltaassa sekä Kokemäenjoen suualueella ja Kolpanlahden itäpuolen havaintopaikoilla elokuun näytteiden perusteella. Pohjaeläimistössä merkittävät vahingot kohdistuivat simpukoihin. Laajojen linjasukellusten perusteella päästön seurauksena kuoli pohjan pinnalla elävistä suursimpukoista 1-1,1 miljoonaa vuollejokisimpukkaa, 1,1-1,2 miljoonaa pikkujärvisimpukkaa, 1,9-2,0 miljoonaa soukkojokisimpukkaa ja 270 000-340 000 sysijokisimpukkaa. Simpukkalajien väliset kuolleisuuserot olivat suuret; vuollejokisimpukalla 16-17 %, soukkojokisimpukalla 36 %, sysijokisimpukalla 8,5-10 % ja pikkujärvisimpukalla 62-64 %. Simpukoiden pehmytkudosten nikkelipitoisuudet olivat Pihlavanlahdella viime heinäkuussa moninkertaisia ja kobolttipitoisuudet kaksinkertaisia vahinkoalueen yläpuolen pitoisuuksiin verrattuna. Simpukoilla ilmeni lajien välisiä eroja metallipitoisuuksissa.Lajien ja eri eliöryhmien välillä on ilmeisesti suuriakin eroja metallien kertymisessä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 74 13.08.2014 13.05.2015 Heinäkuun kalanäytteissä havaittiin lievää kohoamista nikkelin, kadmiumin ja koboltin pitoisuuksissa muutamalla jokihavaintopaikoilla, jolloin metallit näyttivät kertyneen erityisesti lohiin. Muiden tutkittujen kalalajien lihaksen metallipitoisuudet olivat pieniä ja jäivät jo elo-syyskuussa alle määritysrajan. Kalojen sisäelinnäytteitä tutkittiin jokeen nousevista nahkiaisista sekä jokisuun ja Pihlavanlahden suutareista, joista tutkittiin myös nikkelin kertymistä kiduksiin. Nahkiaisten maksanäytteissä pitoisuudet jäivät alle määritysrajan, koska nahkiaiset eivät käytä ravintoa kutunousunsa aikana. Suutarien kiduksissa ja munuaisissa nikkelipitoisuudet olivat vertailualuetta suurempia. Nikkelipäästö ei välittömästi aiheuttanut näkyviä kalakuolemia. Noin kuukauden kuluttua joen alajuoksulla ja Pihlavanlahdella havaittiin muutamia satoja huonokuntoisia tai kuolleita kaloja, jotka olivat pääasiassa suutareita. Koekalastusten mukaan kalalajistossa ja kalojen runsaudessa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Päästö on kuitenkin saattanut heikentää kalanpoikasten eloonjäämistä Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella sekä karkottaa viime vuonna Kokemäenjoen alajuoksulle istutetut 1-vuotiaat lohenpoikaset, koska niitä ei tavoitettu koekalastuksissa. Prosessin jatko Simpukka- ja pohjaeläintutkimukset sekä sedimentin, ulpukoiden, simpukoiden ja kalojen metallipitoisuuksien seuranta jatkuvat ainakin vielä tänä vuonna. Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee päätökset jatkoseurantojen tarpeesta sen jälkeen. Nyt tehtyjen vedenlaatu-, pohjasedimentti- ja vesieliöstötutkimusten lisäksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tulee selvittää päästöstä kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja tehdä esitys niiden kompensoimiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on käynnissä ympäristövahinkojen ehkäisemistä ja korjaamista koskevan ns. EY:n ympäristövastuudirektiivin (2004/35/EY) mukainen prosessi nikkelipäästön vesistövahinkoarviosta sekä luontovahinkoarviosta. Arvion tuloksista ja sen merkityksestä tiedotetaan erikseen. Vahingosta on käynnissä myös poliisitutkinta. Näitä tutkintoja varten tarvittiin laaja ympäristövaikutusten seurantaohjelma. Loppuraportti löytyy Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuilta täältä. (http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/4932689/Loppuraportti_ Nikkelip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6n+vaikutusten+selvitt%C3%A 4minen_Norilsk+Nickel_09042015.pdf/8ebba9c7-25fd-4c50-9cc8-2e 73474239e6). Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta § 38 § 20 75 13.08.2014 13.05.2015 Ympäristövalvontapäällikön päästösehdotus: Lautakunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Hyväksyttiin. _________ Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 76 13.05.2015 JV-Betoni Oy:n ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 87/11.01.00/2015 Ympäristölautakunta § 21 ASIA JV-Betoni Oy hakee Ulvilan kaupungin ympäristölautakunnalta toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Hakemus koskee valmisbetoniasemaa Ulvilan kaupungin Rantalan kylässä tilalla Betoninotko R:no 1:330. LUVAN HAKIJA JV-Betoni Oy Betonitie 14 32830 KOKEMÄKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee olemassa olevaa valmisbetoniasemaa, joka sijaitsee Rantavainion teollisuusalueella osoitteessa Rantavainionkuja 3. Laitoksessa tuotetaan valmisbetonia n. 10 000 m3 vuodessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kiinteän betoniaseman toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 §:n ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 8 g mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kiinteää betoniasemaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 8 g ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin kohdan 7 b mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluun 5.12.2014, jolloin asia on tullut vireille. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on merkinnyt 23.10.2001 Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 77 13.05.2015 JV-Betoni Oy:n Ulvilan valmisbetoniaseman ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ulvilan ympäristölautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 15.12.2004. Betoniaseman tontti on Rantavainion asemakaavassa teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelissa (TTK). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Betonitehdas sijaitsee Ulvilan kaupungissa Rantalan kylässä tilalla Betoninotko osoitteessa Rantavainionkuja 3. Alue on teollisuusaluetta ja se kuuluu Rantavainion asemakaavaan. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä. Betoniaseman lounaispuolella kulkevat sekä rautatie että valtatie 2. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä läheisyydessä ole käytössä talousvesikaivoja. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Betonitehdas on toiminut vuodesta 1998 alkaen Ulvilan Rantavainion teollisuusalueella. Tehdas tuottaa betonia noin 10 000 m3 vuodessa. Betonin valmistusprosessi käsittää raaka-aineiden vastaanoton ja varastoinnin, seosaineiden automatisoidun mittauksen ja massan sekoituksen sekä laadunvalvonnan. Kiviainekset varastoidaan kannellisiin maataskuihin, joista ne kuljetetaan katetulla hihnakuljettimella yläsiiloihin. Valmistusprosessi on kokonaan automatisoitu vuonna 2006. Valmis massa tyhjennetään kuljetusautoihin ja kuljetetaan käyttökohteeseen. Käytössä olevan kuljetuskaluston määrä vaihtelee menekin mukaan. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden, sesongin ajoittuessa selvästi kesäkuukausiin. Tuotannon betonimylly on uusittu 2011 ja suljettu betoniautojen pesupaikka on rakennettu vuonna 2013. Raaka-aineet Betonin valmistukseen käytetään kiviainesta 50 t/ vrk, sementtiä 9 t/ vrk, vettä 5 m3 / vrk ja lisäaineita 1 kg/ vrk. Betonin valmistuksessa käytettävät lisäaineet ovat Pantarhit, Ilma-Parmix (huokostin) ja Silica. Vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Sementti varastoidaan kahdessa siilossa, joiden tilavuus on 150 m3. Kiviaines varastoidaan maataskuissa ja siiloissa, joiden tilavuus 600 m3. Lisäaineet säilytetään sisätiloissa säiliöissä, jotka ovat yhteistilavuudeltaan 2 m3. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 78 13.05.2015 Polttoaineet ja energia Betonitehtaan ja prosessin lämmitys toteutetaan omalla lämpökeskuksella, jossa käytetään kevyttä polttoöljyä noin 10 tonnia vuodessa. Muoviset polttoainesäiliöt ovat yhteistilavuudeltaan 3000 litraa ja ne sijaitsevat sisätiloissa. Sähkön kulutus on vuonna 2013 ollut 61 639 kilowattituntia ja vuonna 2014 marraskuun loppuun mennessä 46 869 kWh. Paras käyttökelpoinen tekniikka Betonitehtaan valmistuslaitteisto on viimeisimmän tekniikan mukainen ja toimii automaattisesti. Betoniautojen säiliöiden pesussa on siirrytty suljettuun kierrätysjärjestelmään. Myös betonimyllyn pesuvedet johdetaan samaan suljettuun järjestelmään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vesikierroltaan suljettu kuljetuskaluston pesupaikka on rakennettu vuonna 2014. Kuljetuskalusto pestään sille varatussa paikassa ja pesussa syntyvä vesi kierrätetään takaisin pesuvedeksi. Pesuaineita ei käytetä. Pesupaikan altaan pohjalle laskeutuva kiintoaines (hiekka, sepeli, sementti) tyhjennetään tarvittaessa ja hyödynnetään täytemaana. Betonin valmistuksessa ei synny jätevesiä. Betoni ei sisällä kemikaaleja, jotka olisivat viemäriin joutuessaan haitallisia ympäristölle. Hakemuksen yhteydessä toimitetun liukoisuustestin mukaan liukoisuudet eivät ylitä VNa 403/2009 määrittelemiä enimmäisarvoja peitetylle tai päällystetylle rakenteelle. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Melu Merkittävin melun lähde on liikenne. Melua syntyy arkipäivisin tehtaan toiminta-aikana pääsääntöisesti klo 6.30–18.00. Toiminnasta aiheutuu liikennettä keskimäärin 10-30 kertaa vuorokaudessa. Betoniaseman melu hukkuu valtatien ja rautatien aiheuttamaan taustameluun. Melun ja ympäristön viihtyvyyden osalta on suunnitteilla tehtaan rautatien puolelle rakennettava meluvalli, joka maisemoidaan ympäristöön sopivaksi viheristutuksin. Päästöt ilmaan Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 79 13.05.2015 Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä liikenteestä (kuorma-autot ja kauhakuormaaja). Pölyämistä estetään pihan kastelulla. Sementtisiilot on varustettu pölynsuodattimilla. Sementin täytön yhteydessä syntyvä pölyävä ilma suodatetaan. Betonitehtaan ja prosessin lämmitys toteutetaan omalla lämpökeskuksella, jossa käytetään kevyttä polttoöljyä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ylijäämäbetonia syntyy noin 30 m3 vuodessa ja säiliöiden pesusta syntyy kiintoainesta 50 m3 vuodessa. Ylijäämäbetonia murskataan kiinteistöllä. Ylijäämäbetoni ja kiintoaine toimitetaan hyötykäyttöön mm. täytemaaksi ja teiden pohjiin. Ylijäämäbetonin määrä on pyritty minimoimaan tilauksen yhteydessä. Sekajätettä syntyy 300 litraa vuodessa. Yritys on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Lisäaineet toimitetaan tehtaalle kierrätettävissä konteissa, joten pakkausjätettä ei synny. Käytetyt loisteputket toimitetaan niille tarkoitettuun vaarallisten jätteiden keräykseen. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Tehtaan toimintaa tarkkaillaan sen toiminta-aikana. Siilojen pölysuodattimia seurataan ja varmistetaan niiden toimintakunto. Tehdas on pitänyt kirjaa muodostuneista jätteistä jätejakeittain sekä niiden toimituspaikosta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia öljyvuotoja varten tehtaalla on imeytysraetta ja imeytysmattoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta on tiedottanut hakemuksen vireille tulosta kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internet -sivuilla 16.2. - 18.3. 2015 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Ulvilan kaupungintalolla. Hakemuksesta on julkaistu kuulutus Ulvilan Seutu -nimisessä lehdessä 19.2.2015. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjä ja laitoksen vaikutusalueella (500 m) sijaitsevien kiinteistöjen asukkaita (29 kpl). Tarkastukset Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 80 13.05.2015 Lupavalmisteluun liittyvä tarkastus on tehty 16.4.2015. Tarkastuksesta on laadittu muistio. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnossaan ympäristöterveysvalvonta toteaa, ettei heillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä. Ympäristövalvontapäällikön päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: VIRANOMAISEN RATKAISU Ulvilan ympäristölautakunta myöntää JV-Betoni Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan valmisbetoniasemalle Ulvilan kaupungin Rantalan kylään kiinteistölle Betoninotko R:No 1:330. Toiminnassa on noudatettava lupahakemuksessa esitettyä jä jäljempänä annettavia lupamääräyksiä: Toiminta 1. Toimintaa on harjoitettava niin, ettei siitä aiheudu ympäristönsuojelullisia eikä terveydellisiä haittoja. Päästöt vesiin ja viemäriin 2. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa pohja- tai pintavesille tai maaperälle. Päästöt ilmaan 3. Varastosiilojen pölysuodattimia ja siirtojärjestelmiä on seurattava käyttöhäiriöiden ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. 4. Betoniaseman piha on kasteltava tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 81 13.05.2015 5. Kiinteistöllä muodostuvat vaaralliset jätteet tulee varastoida tiivispohjaisessa astioissa sisätiloissa ja astiat tulee merkitä asianmukaisesti. Toiminnasta muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, käyttämättömät lisäaineet ja öljyt tulee toimittaa käsiteltäväksi asianomaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Vaarallisista jätteistä tulee pitää kirjaa. 6. Hyödynnettävät jätteet tulee varastoida järjestelmällisesti tätä varten varatuilla paikoilla ja toimittaa käsittelypaikkoihin säännöllisesti ja vähintään vuosittain. 7. Jätebetonia ja lietettä saa varastoida kiinteistöllä vuoden kerrallaan ja maksimissaan 100 m3. Murskatun betonijätteen saa luovuttaa hyötykäyttöön vain ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään kohteeseen. Betonijätteen hyödyntämisessä on noudatettava valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön aiheuttavista häiriötilanteista ja vahingoista on ilmoitettava viipymättä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastuslaitokselle. 9. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt öljy tai haitallinen lisäaine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen 10. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa, johon merkitään ainakin seuraavat tiedot: Muodostuneet jätteet jätelajeittain (sis. jätebetoni ja liete) sekä jätteiden toimituspaikat. Yhteenveto tiedoista on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Ulvilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 82 13.05.2015 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankintaan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 perustuu ympäristönsuojelulain 7 §:ään (velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista). Lupamääräys 2 perustuu ympäristönsuojelulain 17 §:ään ja sen tarkoituksena on estää toiminnasta aiheutuva pohja- ja pintavesien pilaantumisriski. Lupamääräykset 3 ja 4 ovat annettu lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan pölyhaitan minimoimiseksi. Mikäli toiminnan kuluessa katsotaan tarpeelliseksi, voi ympäristönsuojeluviranomainen niin halutessaan määrätä pölymittauksia suoritettavaksi. Lupamääräykset 5 ja 6 ovat annettu jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumisen vaaraa. Ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pohjaveteen on estettävä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 7: Jotta alueelle ei syntyisi pysyvää betonijätemäärää, on annettu määräys varastointiajasta. Jätelain mukaan jätteen saa luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa säädetään betonijätteen hyötykäytöstä. Lupamääräykset 8 ja 9 ovat annettu poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle. Niihin tulee varautua ennalta, jotta voidaan ehkäistä haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 83 13.05.2015 Lupamääräys 10 on annettu koskien toiminnan lopettamista. Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen edellyttää suunnitelmaa hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja mahdollisesta tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. Lupamääräys 11: Valvonnan edellytyksenä on kirjanpito toiminnasta syntyneistä jätteistä sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Lupamääräys 12: Paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja toiminnanharjoittajan on koneita ja laitteita uusiessaan mahdollisuuksien mukaan otettavakäyttöön tällaisia uusia, ympäristönsuojelun kannalta nykyistä parempia tekniikoita. Luvan voimassaolo Ympäristölupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevaksi. Mikäli toiminnassa tai toiminnan laajuudessa tapahtuu olennainen muutos, on luvanhaltijan haettava uusi ympäristölupa. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Ulvilan kaupungin ympäristölautakunnan 15.12.2004 myöntämän ympäristöluvan. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (591/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 725 euroa. Kiinteän betoniaseman ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 450 euroa. Lupapäätöksen tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 prosenttia pienemmäksi. Maksu Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 84 13.05.2015 sisältää luvan käsittelystä viranomaiselle aiheutuneet kuulemis-, kuuluttamis- ja tiedottamiskustannukset. Maksun suuruus perustuu Ulvilan kaupunginvaltuuston 30.5.2011 hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukkoon. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 20.5.2015. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös JV-Betoni Oy Jäljennös päätöksestä Satakunnan pelastuslaitos Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat Porin seudun ympäristöterveydenhuolto Lounais-Suomen aluehallintovirasto/ Työsuojelu Ilmoittaminen kunnassa Ulvilan kaupungin virallinen ilmoitustaulu Ulvilan kaupungin internet -sivut Ulvilan Seutu –lehti LISÄTIETOJEN ANTAJA Ympäristötarkastaja Outi Aalto, p. 0400 134 616 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea YSL:n 190 §:n mukaista muutosta Vaasan haliinto-oikeudelta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusaika alkaa päätöksen antopäivästä. Valitusosoitus on Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 21 päätöksen liitteenä. Päätös: Hyväksyttiin. __________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 85 13.05.2015 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 22 86 13.05.2015 Maailman ympäristöpäivä ja ympäristöpalkinto vuonna 2015 170/11.03.04/2015 Ympäristölautakunta § 22 Maailman ympäristöpäivää vietetään maailmanlaajuisesti 5. päivänä kesäkuuta. Ulvilassa maailman ympäristöpäivää on vietetty vuodesta 2008 lähtien. Vuosittain on järjestetty erityyppisiä ympäristöaiheisia tilaisuuksia ja tempauksia kauppakeskus Hansan alueella. Maailman ympäristöpäivä 5.6. on perjantaipäivä. K-Supermarket Hansan kanssa on sovittu, että päivänä järjestetään ohjelmaa kauppakeskuksen alueella. Pääteemaksi tänä vuonna on valittu ympäristöystävällinen mökkeily. Tarkoituksena on, että K-Supermarket Hansassa on ympäristöpäivänä jaossa ympäristöaiheista tietoutta liittyen jätteisiin, kierrätykseen, jätevesien käsittelyyn, aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä yleisiin ympäristöaiheisiin. Myös JäteVaakku Mustavaris tulee paikalle. Lisäksi Teatteri Ulpu esittää kierrätysaiheisen näytelmän kirjastolla. Näytelmään on kutsuttu Ulvilan päiväkoteja. Ympäristöpäivän viettoon on kuulunut myös ympäristöpalkinnon jakaminen sellaiselle taholle, henkilölle tai yritykselle, joka on tehnyt työtä ja toiminut ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ulvilassa. Ympäristöpalkinnon ovat aikaisemmin saaneet: 2008: Ulvilan ympäristöseura ry 2009: Ulvilan seurakunta 2010: K-Supermarket Hansa 2011: Ulvilan Seutu -lehti 2012: Elvi Hakila 2013: Teatteri Ulpu Vuonna 2014 ympäristöpalkintoa ei poikkeuksellisesti jaettu. Valmistelija: Ympäristötarkastaja Outi Aalto Ympäristövalvontapäällikön päätösehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen ympäristöpäivän alustavat suunnitelmat ja päättää vuoden 2015 ympäristöpalkinnon saajan kokouksessa. Tieto palkinnon saajasta julkistetaan 5.6.2015 Kauppakeskus Hansassa pidettävässä tilaisuudessa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 22 Hyväksyttiin. ________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 87 13.05.2015 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 23 88 13.05.2015 Ilmoitusasiat Ympäristölautakunta § 23 Ympäristölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusasiat: 1. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on toimittanut Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluun Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisen velvoitetarkkailun vuodelta 2013.(OA) Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. __________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 24 89 13.05.2015 Luvattoman antennimaston poistamien 164/10.03.00.03/2015 Ympäristölautakunta § 24 Kuuleminen Harjunpään asemakaava-alueen korttelin 32 tontilla 2 on luvaton antennimasto. ( Kiinteistötunnus 886-403-1-42 ) Rakennusvalvonnan on kehottanut joko poistamaan maston tai hakemaan sille lupaa. Liitteenä viimeisin määräys / kuulemiskirjelmä tiedoksiantoselvityskuvineen. Liite10 Tiedoksianto on suoritettu niittaamalla kirje asunnon oven käyntivaran yli. Tontin haltija / asukas ei ole jättänyt kirjallista selvitystä määräaikaan mennessä . Hän on kuitenkin muutoin ollut yhteydessä rakennusvalvontaan ja kaupungin viranhaltijoihin, niin, että on tullut selväksi, että hän on hankkeesta tietoinen ja seuraa sen etenemistä. Hän kävi 15.4.2015 rakennusvalvontatoimistossa keskustelemassa asiasta. Tontin omistajalle on lisäksi lähetetty ko. kirje saantitodistuksella. Tiedoksianto on vastaanotettu 28.4.2015 Taustatietoja Vuonna 2009 on asianomainen hakenut monen kehotuksen seurauksena jälkikäteistä lupaa mastolle joka oli nykyistä huomattavasti lyhyempi. Lupaa ei silloin myönnetty. Asiasta valitettiin myös hallinto-oikeuteen. Valitusviranomainen pysytti rakennusvalvontaviranomaisen päätöksen. Tontin haltija poisti antennimaston em. tapahtumien jälkeen. Myöhemmin paikalle tuotiin kuitenkin uusi, trailerin päälle rakennettu masto joka on edellistä huomattavasti korkeampi. Maston kokonaiskorkeus on arviolta n. 27m. Liitteenä kuvat edellisestä ja nykyisestä mastosta kuvattuna mahdollisimman samoista suunnista. Liite 11 ja 12 Masto on ollut paikoillaan jo pitkään. vaikka se on tehty ainakin teoriassa siirrettävälle alustalle ei sitä kuitenkaan ole tarkoitus käyttää tilapäisenä. Antennimasto on lisäksi harustettu tontille kiinteästi. Kyse on merkittävästä laitteesta jonka pystyttäminen edellyttää toimenpidelupaa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 24 90 13.05.2015 Koska asianomainen ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin luvan hakemiseksi tai maston poistamiseksi, on rakennusvalvontaviranomaisen ryhdyttävä tarvittaviin toimiin laiminlyönnin oikaisemiseksi. Rakennuspaikan omistajaa on myös kaiken aikaa tiedotettu vuokralaisen toimista. Hän ei kuitenkaan ole nähnyt aiheelliseksi ryhtyä osaltaan toimiin asiantilan korjaamiseksi. Tontin omistajalla on myös vastuuta siitä, että hän jatkuvasti sallii luvatonta toimintaa vuokralaiseltaan Asetettava päävelvoite Tontin omistajan on ryhdyttävä osaltaan kaikkiin tarvittaviin toimiin luvattoman maston poistamiseksi kiinteistöltä 886-403-0001-0042 . Tonttia hallitseva vuokralaisen on poistettava kiinteistöltä 886-403-0001-0042 ko. luvaton masto. Päävelvoitetta tehostava uhkasakko Tontin omistaja 1500€. Vuokralainen 1500€ Määräaika velvoitteen täyttämiseksi. Tontin omistaja Kuusikymmentä ( 60 ) vuorokautta tämän päätöksen tiedoksi saannista Vuokralainen_ Kuusikymmentä ( 60 )vuorokautta tämän päätöksen tiedoksisaannista Sovelletut säädökset Maankäyttö- ja rakennuslaki 182§ Uhkasakkolaki 14§ Valmistelija: Jarmo Järvenpää, II-rakennustarkastaja II rakennustarkastaja Ympäristölautakunta asettaa tontin omistajalle ja vuokralaiselle velvoitteet sekä tehostavat uhkasakot edellä esitetysti. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Ympäristölautakunta § 24 91 13.05.2015 Merkittiin pöytäkirjaan, että I-rakennustarkastaja Mikael Albrecht poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. _________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 92 Oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös kosKieltojen kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. perusteet Pykälät 19, 20, 22, 23 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HLainkäyttöL:n 6 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaati- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite musviranomainen ja -aika Ulvilan ympäristölautakunta PL 77 28401 ULVILA Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Hankintaoikeisuvaatimusohjeet Oikaisuvaati- Seuraaviin julkista hankintaa koskeviin päätöksiin voi juklkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan asianosainen hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). musviranViranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite omainen ja -aika Ulvilan ympäristölautakunta PL 77 28401 ULVILA Pykälät Kirjallinen hankintaoikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 93 Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 24 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät 30 päivää Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 Vaasa Hallintovalitus, pykälät päivää Valitusaika 21 30 Markkinaoikeus Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puh: 029 564 3300 Fax: 029 564 3314 sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika Valitusosoitus hankinta-asioissa Valituskirja Pykälät 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä josta valitusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Liitetään pöytäkirjaan
© Copyright 2024