Liitteet_2_9_Yliharma_oyk_07102015
1 KOOSTE YLIHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA Tiedot suunnittelualueen rakennuskulttuurikohteista perustuvat Ylihärmän osalta vuonna 1998 laadittuun ja syksyllä 2014 tarkistettuun rakennusinventointiin sekä Hakolan alueen osalta syksyllä 2014 laadittuun inventointiin. Kohteet voivat olla yksittäisiä rakennuksia tai kokonaisia pihapiirejä. Kohteet on arvoluokitettu yleiskaavoitusta varten arvoluokitusneuvottelussa 1.4.2015 niiden maisemallisen, rakennushistoriallisen ja historiallisen merkityksen perusteella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Suunnittelualueella sijaitsee 7 valtakunnallisesti arvokasta kohdetta, 7 maakunnallisesti arvokasta kohdetta ja 41 paikallisesti arvokasta kohdetta. Tässä koosteessa on esitetty perustiedot vähintään paikallisesti arvokkaista kohteista. Tarkemmat kohdetiedot esitetään kohdekohtaisissa inventointikorteissa, jotka ovat nähtävissä Kauhavan kaupungin teknisessä toimistossa. Hakolan alueen inventointitiedot on tallennettu viranomaiskäyttöä varten myös Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon hallinnoimaan KIOSKI-tietokantaan. Kohteiden sijainti ja tarkemmat kohdekohtaiset arvoluokitustiedot esitetään arvoluokitusneuvottelun muistion (kaavaselostuksen liitteenä) liitteinä olevissa Arvoluokituskartassa ja arvoluokitustaulukossa. Alla olevassa luettelossa esitetään kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon perusteet seuraavasti: Arvoperuste M = maisemallisesti arvokas R = rakennushistoriallisesti arvokas H = historiallisesti arvokas Arvoperusteen merkitystaso v = valtakunnallisesti merkittävä m = maakunnallisesti merkittävä p = paikallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet (7 kohdetta) 16 Leinosen huvila (Murtomäki) Artturi Leinosen piilopirtti ja kesähuvila, rakennettu 1927. 2-kerroksinen laajennusosa vuodelta 1930. Huvila on tyyliltään ja rakennustyyppinä paikkakunnalla harvinainen aikakautensa rakennuskannan joukossa. Arvoperuste: Rm, Hv, Mp 48 Päämaja ”Mannerheimin talo” Vanha kaupparakennus ja vapaussodan aikainen päämaja, jonka 2-kerroksinen vanhin osa on rakennettu n. 1795. Talo toimi Marsalkka Mannerheimin päämajana Tammisunnuntaina 1918. Vuonna 1875 rakennettu kauppasiipi on harvoja elinkeinovapauden alkuajoilta säilyneitä varta vasten kaupaksi valmistuneita rakennuksia. Kauppaosan kaareva katto on valtakunnallisestikin harvinainen. Asemakaavalla suojeltu (sr) Arvoperuste: Rv, Hv, Mm 55 Ylihärmän kirkko Pohjamuodoltaan 24-kulmainen ristikirkko, jonka on rakentanut 1787 Kaappo Hakola Antti Hakolan luonnoksen pohjalta. Tapuli vuodelta 1827. Vanha talvihauta/ruumishuone siirretty nykyiselle paikalleen kirkkopihan luoteiskulmaan ja laajennettu 1949. Osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkonseudun aluekokonaisuutta (RKY). Kirkkolailla ja asemakaavalla suojeltu (sr-1) Arvoperuste: Rv, Hv, Mv LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 2 56 Pappila (Iisakkila) Pappila on rakennettu vuonna 1899 ja aitta 1800-luvun alussa. Osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkonseudun aluekokonaisuutta (RKY). Pappila ja aittarakennus asemakaavalla suojeltuja (sr-2) Arvoperuste: Rv, Hm, Mv 104 Herrala (Orrenmaa II) Rakennettu mahdollisesti 1850-luvun tienoilla, entinen aatelitalo (Wasastjerna) ja käräjätalo. Rakennus on suhteiltaan ja yksityiskohdiltaan tyylikkäintä Ylihärmäläistä rakennusperintöä, jonka alkuperäinen ilme on säilynyt useita yksityiskohtia myöden. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen reunalla. Arvoperuste: Rv, Hm, Mm H27 Marjomäki Viereisestä Haapakrouvista (kohde H28) erotetulle tilalle 1950luvulla rakennetun asuinrakennuksen ulkorakennukset ovat kuuluneet aiemmin Haapakrouvin tilaan. Vilja-aitta (1770), riihi (1800-l?) ja talli-ja navettarakennus. Pihapiiriin johtavat Krouvintie ja Riihikuja ovat vanhoja tielinjauksia. Arvoperuste: Rm, Hm, Mm H28 Niemi (Haapakrouvi) Haapakrouvin empirevaikutteinen 2-fooninkinen pohjalaistalo ja härmäläistyyppinen luttiaitta ovat perimätiedon mukaan 1760luvulta. Pihapiirin ulkopuolella, riihitien varressa sijaitsee tilan riihi. Tila toiminut krouvina 1600- ja 1700-luvuilla. Vanhaan pihapiirikokonaisuuteen kuuluvat myös viereisen kohteen H27 ulkorakennukset. Arvoperuste: Rv, Hm, Mm LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 3 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (7 kohdetta) 52 Taidetalo ”ent. kunnantalo” Ylihärmän säästöpankin toimitaloksi rakennettu 1925. Toiminut myös kunnantalona. 1920-luvun klassismia. Rakennus liittyy läheisesti kirkonmäen kulttuuriympäristöön, mutta ei kuulu viralliseen RKY-rajaukseen. Asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hm, Mv 2 Museo (Koulutalo) Entinen manttaalikunnan viljamakasiini, rakennettu n. 1870 Asemakaavalla suojeltu (sr-1) Arvoperuste: Rm, Hm, Mp 11 Kiistola ”Suojeluskuntatalo” Rakennettu 1933 suojeluskuntataloksi, laajennettu yhteiskouluksi 1949. Kiistolan eteläpuolinen urheilukenttä on suojeluskuntalaisten harjoituskentäkseen rakentama. Arvoperuste: Rp, Hm, Mp 13 Artturin talo ” Vanha Kantola” Vanha Kantolan tila, päärakennus vuodelta 1872, uudistettu kokoustilaksi. Härmäläistyyppinen lutti vuodelta 1816 ja kärrylatotalli vuodelta 1896 ovat perinteisessä asussaan. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 41 Kelloseppä Ollinin talo (Rajala II) Asuinrakennus rakennettu luultavasti 1890. Kelloseppä Ollin laajentanut kuistilla ja muuttanut asuin- ja liikehuoneistokseen n. 1898. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 108 Latvala (Uusi-Pöyhönen) Päärakennus vuodelta 1929. Alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki 1920-luvun paikallisesta rakennustavasta. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen reunalla. Arvoperuste: Rm, Mp 109 Liinamaan silta Rakentamisajalleen tyypillinen ristikkorakenteinen terässilta vuodelta 1932. Arvoperuste: Rm, Hp, Mm LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 4 Paikallisesti arvokkaat kohteet (41 kohdetta) 1 Pirhonen 1947 valmistuneen asuinrakennuksen pihassa on pappilan entinen vilja-aitta, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1947. Pellolla pappilan entinen hirsilato, jolla paikallista maisemallista arvoa. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 3 Rukoushuone Rakennettu 1910, laajennus 1934. Ollut jo pitkään tyhjillään. Toiminut myös Säästöpankkina 1910-1925 ja sotien aikaan kulkutautisairaalana. Kaavoitettu rivitalotontiksi. Arvoperuste: Rm, Hm, Mp 6 Alppila Asuinrakennuksen pihassa yksittäinen yksiosainen pikkulutti 1800-luvulta, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1950-luvulla. Alun perin Ylistaron Heikkolasta. Arvoperuste: Rp 8 Entinen Kanttorin-lukkarin virkatalo Rakennettu 1790-luvulla lukkarin virkataloksi. Päärakennuksen ulkoasu on muuttunut mutta otsallinen, 2-kerroksinen korkea vilja-aitta (1800-l. alusta?) on säilynyt hyvin jalkarakenteineen. Arvoperuste: Rp, Hm, Mp 10 Ahola Pienasumus, joka siirretty Haukkalasta 1937. Ulkoasu osin muuttunut, mutta osana Rannanjärventien asutusnauhaa paikallista maisemallista arvoa. Arvoperuste: Rp, Mp 15 Korpiranta (Keskikorpiranta) Mittasuhteiltaan sopusuhtainen ja yksityiskohdiltaan rakennushistoriallisesti paikallisesti merkityksellinen maatilan päärakennus. Rakennettu 1900-l alussa tai aikaisemmin. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 23 Seppälä Asuinrakennuksen pihassa yksittäinen 2-kerroksinen otsallinen vilja-aitta, vuosiluku 1761. Vanha päärakennus purettu. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 5 25 Liinamaa (Alijärvi) Pohjalaistalotyyppinen päärakennus siirretty Kujalantien varresta 1917. Vilja-aitta siirretty pihaan samoihin aikoihin. Rakennukset alkujaan 1800-luvulta. Aitta on tyypiltään yksiosainen 1kerroksinen otsa-aitta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Rp, Mp 28 Keskinen (Keski-Ylinen) Pohjalaistyyppinen päärakennus siirretty Keskikylästä 1920 tienoilla, jolloin laajennettu pohjoisosalla. Kookas ulkorakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Mp 29 Vesiluoma (Knuuttila) Päärakennus siirretty Keskikylästä 1920 tienoilla. Ulkorakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Mp 32 Järventie 16 (Alainen) Pohjalaistyyppinen päärakennus siirretty Keskikylästä 1905 tienoilla. Talli-kärrylato-puorirakennus samalta ajalta. Osa Järventien varren pohjalaista asutusmaisemaa. Arvoperuste: Rp, Mp 34 Ylihärmän osuusmeijeri ja asuinrakennus (Meijeri) Meijerirakennus on huonokuntoinen ja muuttunut, entinen meijerin toimisto-asuinrakennus vuodelta 1958 kunnostettu vapaakirkon toimitiloiksi. Meijeri asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 35 Haapoja Pohjalaistyyppinen päärakennus rakennettu vuonna 1918 palaneen tilalle. Pihapiirikokonaisuus, jonka ulkorakennukset 1800luvun lopulta ja 1920-luvulta. Asuinrakennus asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 43 Mäki (Anttila) Entinen sepän talo. Rakennettu noin 1894 ja laajennettu 1925. Säilynyt 1920-luvun asussaan. Kansallisromanttisen tyylin vaikutteita päätykoristeissa. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 45 Ihamäki (Kaukola) Päärakennus rakennettu noin 1934, laajennettu myöhemmin. Ulkorakennus samalta ajalta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 6 46 Järvi ”Opettajan talo” (Mäkijärvi) Entinen opettajan asuintalo, rakennettu noin 1925 huviloitten mallipiirustuskilpailun ehdotuksen piirustusten mukaan. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rm, Hp, Mp 47 Liinamaan kutomo (Koivula) Pää- ja ulkorakennus rakennettu 1900-luvun alussa, ulkorakennuksen kutomosiipi 1955. Rakennukset olleet osin liiketiloina. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 49 Lehtivuori (Lööpäri) Mahdollisesti Ylihärmän vanhin tila, pää- ja ulkorakennus vuodelta 1903. Päärakennus pohjalaistalotyyppinen, tyylivaikutteita pappilasta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Asemakaavalla suojeltu (sr-2) Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 53 Vanha Rinkineva (Ruohonen) Entisen sepän talo vuodelta 1935, paja samoilta ajoilta. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 57 Entinen puhelinkeskus (Puisto) Rakennettu 1950 puhelinkeskukseksi ja sen hoitajan asunnoksi. Osa Päämajantietä reunustavaa vanhaa rakennuskantaa, joka on kokonaisuutena maisemallisesti tärkeä. Arvoperuste: Rp, Hp, Mm 59 Pirhonen (Riihelä) Pappilan entinen riihi mahdollisesti 1820-luvulta. Maat lohkottu 1946 pappilan maista, asuinrakennus 1947. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 7 69 Kaustinen Pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus rakennettu 1912, kuisti vuodelta 1952. Arvoperuste: Rp, Mp 70 Saarela (Mäki-Kuusela) Paikkakunnalle tyypillinen 1930-luvun asuinrakennus. Ulkorakennus siirretty paikalleen ja laajennettu samoihin aikoihin. Arvoperuste: Mp 71 Kaustinen (Peltoranta) Paikkakunnalle tyypillinen asuinrakennus vuodelta 1923. Arvoperuste: Rp 82 ”ent. Keski-Kaappoo” (Peltoniemi) Maisemallisesti merkittävä pohjalaistalo pihapiireineen. Päärakennus siirretty vanhasta Keskikylästä vuoden 1920 tienoilla. Arvoperuste: Rp, Mp 83 Lilja (Peltohaka) Maisemallisesti merkittävä asuinrakennus vuodelta 1914. Arvoperuste: Mp 84 Korpela Lähinnä maisemallisesti merkittävä 1800-luvun pienasumus. Siirretty paikalleen 1870-luvulla, entinen torppa. Arvoperuste: Rp, Mp 92 Sannan tupa (Länsikurki) Länsi-Kurjen talon vaateaittana toiminut rakennus siirretty nykypaikalleen n. 1935 ja muokattu asuinrakennukseksi. Hirret mahdollisesti Kurkiluoman ensimmäisestä asuinrakennuksesta vuodelta 1771. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 93 Rintala (taimitarha) 1960-luvun asuinrakennuksen pihapiiriin siirretyt kolme viljaaittaa (yksi Riskumäestä, yksi Jalasjärveltä ja yksi Jalasjärveltä tai Kortesjärveltä). Arvoperuste: Rp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 8 94 Laina-astiasto (Impivaara) Rakennettu 1942-43 Maanviljelysseuran naisosaston pitokaluston varastoksi. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp 106 Kaikkonen (Pöyhönen) Pohjalaistalotyyppinen päärakennus vuodelta 1899. Ulkorakennus pääosin 1920-luvulta, osin 1800-luvulta. Arvoperuste: Rp, Mp H3 Tuomilähde Vilja-aitta vuodelta 1851 siirretty Kaupin kylästä. Maatilan asuinrakennus vuodelta 1909 ja pihapiiri 1940-luvulta. Arvoperuste: Rp, Mp H6 Paloviita Maatilan pihapiiri 1930-40-luvulta. Asuinrakennus vuodelta 1932. Arvoperuste: Rp H16 Kauppala Entinen Laajan kauppakiinteistö. Kaupparakennus 1910-luvun lopulta. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Hp, Mp H20 Metsärinne Pienehkö maatilan asuinrakennus siirretty nykypaikalleen ja laajennettu 1927. Pieni 1-kerroksinen vilja-aitta todennäköisesti 1800-luvulta. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp H22 Koivisto Pienasumus vuodelta 1932 ja talousrakennus 1940-luvulta. Toiminut kylän räätälin talona. Osa Sairaalantien varren nauhamaista asutusketjua. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA 9 H26 Honkasointu Asuinrakennus vuodelta 1907 on entisen höyrysahan omistajan asunto. Jugend-tyylipiirteitä. Rankorakenteisena poikkeaa aikakautensa rakentamistavasta. Arvoperuste: Rp, Hp H31 Päiväranta Tyypillinen jälleenrakennuskauden maatilan pihapiiri 1950-luvun vaihteesta. Asuinrakennus, karja- ja talousrakennus ja sauna. Arvoperuste: Mp H33 Hietalanmäki Yksittäinen vilja-aitta 1700- tai 1800-luvulta. Asuinrakennus uusi. Otsa-aitta, jossa härmäläistyyliin veistetyt valoaukko ja räystäänalushirsien päät. Arvoperuste: Rp H38 Ylihakola Maatilan asuinrakennus vuodelta 1940. Karja- ja talousrakennus samalta ajalta. Osa Hakolankylän taloryhmää. Arvoperuste: Mp H39 Keskihakola 1 ½-kerroksinen pohjalaistalotyyppinen asuinrakennus vuodelta 1919. Osa Hakolankylän taloryhmää. Arvoperuste: Rp, Hp, Mp LIITE 2 KOOSTE RAKENNUSKULTTUURIKOHTEISTA Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33410 Faksi +358 10 33 41120 www.environment.poyry.fi Päiväys 11.06.2008 YLIHÄRMÄN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVATOIMIKUNNAN KOKOUS 1 Aika 11.06.2008 klo 09.00-10.30 Paikka Ylihärmän kunnantalo, Ylihärmä Läsnä: Tapio Liinamaa Ritva Mäkiniemi Juhani Haukkala Terho Ojanperä Jorma Ylirinne Kari Hongisto Liisa Märijärvi-Vanhanen, Pöyry Environment Oy Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P. 010 33 41114 E-mail: liisa.marijarvivanhanen@poyry.com 1-2. KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Yleiskaavatoimikunnan kokouksen avasi puheenjohtaja Tapio Liinamaa. Liisa MärijärviVanhanen Pöyry Environment Oy:stä laatii muistion. Muistio tarkistetaan seuraavassa kokouksessa. 3. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION TARKISTUS JA HYVÄKSYMINEN Tarkistettiin ja hyväksyttiin 24.04.2007 työn ohjelmointivaiheessa pidetyn edellisen kokouksen muistio. Samalla kerrattiin tapahtumat viimeisen vuoden aikana: 4. - Edellisen kokouksen jälkeen on käynnistetty kaavoituksen pohjakartan laatiminen. Luonnos pohjakartasta (Kiinteistö ja Mittaus Oy) saadaan kesäkuun aikana. - Runkotieverkon nimeämisestä on valtakunnan tasolla luovuttu. Tieverkkoa koskevat toimenpiteet esitetään valtiovallan toimesta liikennepoliittisessa ohjelmassa. Toimenpiteet tullevat aikaa myöten koskettamaan myös Ylihärmää Lapuan ja Kauhavan jälkeen mahdollisesti liittymien vähenemisen muodossa. - Valtatiehen 19 liittyvän Maaseudun Koneen tontin liikenneturvallisuudesta on keskusteltu kunnan ja yrityksen kesken. Vuonna 2003 laaditun yleissuunnitelman mukaan kevyen liikenteen ja trukkiliikenteen aiheuttamat ongelmat olisivat poistettavissa rakentamalla valtatien alitus. Alituksen rakentaminen tulee normaalia huomattavasti kalliimmaksi pinnassa olevan pohjaveden takia. YLEISKAAVAN TYÖOHJELMAN JA AIKATAULUN ESITTELY Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavatyölle tarjousvaiheessa huhtikuussa laaditun työohjelman ja aikataulun. Realistista on saada yleiskaavaluonnos valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jolloin ehdotusvaiheen nähtävillä olo ja yleiskaavan hyväksyminen tapahtuvat uuden Kauhavan valtuustossa. LIITE 3 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 11.6.2008 2 Yleiskaavan edellyttämät selvitykset on laadittu vuosina 1998-2002 ja ne tulevat päivitettäviksi puutteellisin osin. Luontoselvitys tulee päivittää liito-oravien osalta. Paras aika liito-oravatarkistukseen on ympäristökeskuksen mukaan kevättalvi. Maatalouden ja eläintilojen ympäristöluvat tulee selvittää yleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Tiehallinnon kanssa on syytä järjestää erillisneuvottelu valtatien 19 suunnittelutilanteesta. Jorma Ylirinne esitti yleiskaava-alueen laajuuden tarkistamista tuleva kuntaliitos huomioiden. Alahärmän Hakola liittyy alueena välittömästi Ylihärmän kaavailtuun yleiskaava-alueeseen. Hakolan alue on myös asemakaavassa ja rakennettu infra on yhteistä (jätevesien käsittely). Kari Hongisto kertoi uuden Kauhavan alueella käynnistyvästä hajajätevesiprojektista, jonka suunnittelu on tarjousvaiheessa. Projektissa tullaan määrittelemään keskuspuhdistamoon johdettavat alueet, yhteiskäsittelyalueet ja kiinteistökohtaisen käsittelyn alueet. Suunnitelmat valmistuvat vuoden 2008 aikana. Suunnittelualueella on Lapuanjoki, johon kohdistuu EUtukihakemuksia. Erityistukien hakemisesta on julkaistu Lapuanjoki-raportti. 5. JATKOTOIMENPITEET 1. Järjestetään tärkeimpien viranomaisten Tiehallinnon ja ympäristökeskuksen kanssa elokuussa ohjelmointivaiheen työneuvottelu. Asialistalla ovat valtatien 19 suunnitelmat ja selvitysten riittävyys, mm. liito-oravatarkistus sekä suunnittelualueen mahdollinen laajennus Alahärmän alueelle. 2. Suunnitteluhankkeen laajuuden selvittyä laaditaan suunnittelusopimus ja tarkennetaan aikataulu. 3. Järjestetään neuvottelu Alahärmän kanssa yhteisen yleiskaavatyön käynnistämiseksi. Alahärmä nimeää edustajansa yleiskaavatoimikuntaan. Kaavaehdotuksen käsittely tapahtuu uuden Kauhavan valtuustossa. 6. SEURAAVA KOKOUS Päätettiin järjestää seuraava kokous syyskuun lopulla. Tarkempi aika sovitaan myöhemmin. 7. MUUT ASIAT ----- 8. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.30. Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen LIITE 3 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 11.6.2008 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33410 Faksi +358 10 33 41120 www.environment.poyry.fi Päiväys 15.08.2008 YLIHÄRMÄN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU 1 Aika 15.08.2008 klo 12.00-14.00 Paikka Tiehallinto Vaasan tiepiiri, Vaasa Läsnä Matti Rantala, Länsi-Suomen ympäristökeskus Seppo Hakala, Länsi-Suomen ympräristökeskus Eeva Kopposela, Tiehallinto Liisa-Maija Thompson, Tiehallinto Markku Järvelä, Tiehallinto Kari Hongisto, Ylihärmän kunta Heikki Hakala, Ylihärmän kunta Terho Ojanperä, Ylihärmän kunta Liisa Märijärvi-Vanhanen, Pöyry Environment Oy Sivu 1 (4) Liisa Märijärvi-Vanhanen P. 010 33 41114 E-mail: liisa.marijarvivanhanen@poyry.com 1. KOKOUKSEN AVAUS Viranomaisten työneuvottelun avasi kunnanjohtaja Terho Ojanperä, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii kaavakonsultti Liisa Märijärvi-Vanhanen. Avauspuheenvuorossaan Ojanperä totesi, että edeltävä yleiskaava on peräisin vuodelta 1987 ja on siten vanhentunut. Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa tulevaa asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Kunnassa on juuri laadittu uusi asemakaavoituksen pohjakartta. Yleiskaavassa käsiteltäviä tärkeitä asioita ovat mm. valtatie 19 ja sen varressa pohjavesialueella sijaitseva teollisuusalue. Kuntaliitos Kauhavan kanssa toteutuu 2009 alussa. Kuntokeskuksen läheisyyteen sijoittuva turkistarha-alue tuo kaavoitukselle omat haasteensa. Ylihärmässä tarvitaan uusia asuntoalueita. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUALUE Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavaprojektin suunnitteluvaiheen ja aikataulun. Tavoitteena on saada luonnosvaihe valmiiksi tämän vuoden aikana. Ehdotusvaihe tullaan käymään uuden Kauhavan nimissä kuntien yhdistymisen jälkeen. Käynnistynyt yleiskaavatyö pohjautuu pääosin vuosina 1998-2002 laaditun yleiskaavaluonnoksen aineistoon, jota täydennetään tarpeen mukaan. Silloin keskusteltiin mm. Kuntokeskuksen läheisyydessä sijaitsevat turkistarhan vaikutuksista kaavavarauksiin, mikä oli yhtenä syynä yleiskaavatyön pysähtymiseen siinä vaiheessa. Suunnittelualueena on edeltävän yleiskaavaluonnoksen alue täydennettynä Vaasantien varteen sijoittuvalla vähäisellä laajennuksella. Yleiskaavatoimikunta päätti kesäkuun kokouksessaan, että yleiskaavatyön alkuvaiheessa on syytä olla yhteydessä keskeisiin viranomaistahoihin, joita ovat tiehallinto ja ympäristökeskus. LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU 2 Matti Rantala: Tulevaa viranomaisneuvottelua varten tulisi päättää kuinka laajalle alueelle yleiskaava laaditaan ja minkälaista ohjausta yleiskaavalla tavoitellaan, onko kysymyksessä suora rakentamisen ohjaus vai strateginen yleiskaava. Olisi harkittava myös onko alueelle tarpeen laatia maisemaselvitys ja kuinka alue liittyy uuden Kauhavan maankäyttöön. Onko luontoselvitys laadittu ennen uuden luonnonsuojelulain voimaantuloa vuonna 1997? Tavoitteissa tulisi huomioida ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Tavoitteet koskevat myös liikennettä ja rakentamista, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sopeutumista. Terho Ojanperä: Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 3. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Liisa Märijärvi-Vanhasen mukaan vuosina 1998-2002 laadittuja selvityksiä joudutaan ilmeisesti täydentämään ainakin luonnon ja maatalouden osalta. Edeltävään yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu maisematarkastelu. 3.1 Luonto- ja kulttuuriympäristöselvitykset Luontoselvitys on laadittu vuoden 1997 luonnonsuojelulain muutoksen jälkeen, mutta sitä joudutaan tarkistamaan ainakin liito-oravien osalta. Rakennuskantaa koskeviin selvityksiin ei ole tiedossa tarkistustarpeita. Matti Rantala: Muinaismuistoinventointien ajantasaisuus tulee tarkistettavaksi. Aiemmin ei ole luetteloitu löytöjä, tilanne on tarkistettava museoviraston kanssa. Selvitys on mahdollinen ajankohdan puolesta tehdä syksyllä. 3.2 Maataloutta ja eläintuotantoa koskeva selvitys Maatalouden tilanteet joudutaan päivittämään ja niihin on tulossa todennäköisesti muutoksia rakennemuutoksen seurauksena. Tarkoituksena on selvittää maatilojen ja erityisesti eläintilojen tuotantoyksikköjen nykyinen koko ja tulevaisuuden tarpeet ympäristölupien ja tilakohtaisten haastattelujen pohjalta. 3.3 Tiestöä koskeva selvitys Edeltävän yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin vuonna 1997 Valtatien yleissuunnitelma välille Härmän kuntokeskus – Hakola. Markku Järvelä: Suunnittelualueella valtatien 19 asema ja sen turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita, vaikka runkotiekäsite onkin poistumassa maantielaista. Tiehallinnon määrärahat toimenpiteille ovat pieniä. Yleissuunnitelmassa vuonna 1997 esitetyt perusratkaisut ovat edelleen voimassa. Myöhemmin on laadittu keveämpi selvitys (Jari Mansikka-aho). Valtatielle rakennetun pohjavesisuojauksen toimivuudesta on laadittu selvitys vuonna 2007. Terho Ojanperä: Maaseudun Koneen kohdalle suunniteltu kanavointi jäi toteuttamatta, kun runkotieverkkoasia tuli ajankohtaiseksi. 3.4 Pohjaveden suojelusuunnitelma Ylihärmän yleiskaava-alueesta suuri osa sijoittuu pohjavesialueelle. Alueelle on laadittu Pöyhösenkankaan, Kaupinkankaan ja Ekokankaan eteläosan pohjavesialueen päivitetty suojelusuunnitelma vuonna 2004. Uutta teollisuusaluetta on kaavoitettu asemakaavalla Vaasantien varteen pohjavesialueen ulkopuolelle. Kari Hongisto: Ylihärmän alueella on todettu pohjavesivuoto. Viranhaltijalla on ongelmia pohjavesialueelle sijoittuvan teollisuusrakentamisen kanssa, nyt on jouduttu jatkuvasti joustamaan. Terho Ojanperä: Pohjavesialueen rakentaminen on määritelty alueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa. Haasteet teollisuusalueella liittyvät käytännön ratkaisuihin. LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU 3 Heikki Hakala: Vanhalla teollisuusalueella on asemakaavassa jäljellä rakentamatonta kerrosalaa yli 20.000 m2, mm. Maaseudun Koneella ja Skaalalla. 3. SUUNNITTELUN OHJELMOINTI JA AIKATAULU Suunnittelun ohjelmoinnista ja aikataulutuksesta keskusteltiin vuoden 2009 alussa yhdistyvien kuntien tilanteessa, jolloin Ylihärmä, Alahärmä, Kortesjärvi ja Kauhava yhdistyvät uudeksi Kauhavan kaupungiksi. Liisa Märijärvi-Vanhasen mukaan Ylihärmän yleiskaavatyö käynnistetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella syksyllä 2008 Ylihärmän osalta. Mikäli Alahärmä halutaan mukaan, vastaava käynnistäminen tulee tapahtua sielläkin ja laatia nopeasti selvitykset. Vaihtoehtona on käynnistää Ylihärmä-Alahärmä –osayleiskaava virallisesti vasta vuoden 2009 puolella. Heikki Hakala: Alahärmän osalta selvitykset puuttuvat, mikä voi hidastaa kaavan etenemistä. Terho Ojanperä: Kuntaliitossopimuksessa on ilmaistu strategiset tavoitteet. Visiota ei ole tehty ja työ käynnistyykin vuoden 2009 alussa. Yhdistymissopimuksessa sitoudutaan kehittämään uuden kunnan osa-alueita tasapuolisesti. Uuden kunnan näkökulmaan liittyy mm. Annalan sillan toteuttaminen Lapuanjoen yli Kankaan kylältä Kauhavalle tavoitteena yhteyksien puolesta ehjä kokonaisuus. Markku Järvelä, Liisa-Maija Thompson: Kuinka uuden Kauhavan perustaminen vaikuttaa kaavaprosessin kulkuun? Käynnistyykö mahdollisesti luonnosvaihe uudelleen vuoden 2009 puolella kuntaliitoksen takia? Terho Ojanperä: Strategiatasolla on päätetty vuonna 2008, että Alahärmä on mukana Ylihärmän yleiskaavan laadinnassa. Alahärmä on nimennyt edustajansa Ylihärmän yleiskaavatoimikuntaan. Kari Hongisto: Kuntaliitosvaiheessa on sovittu Kangas-Annala yhteyden toteuttamisesta. YVA-menettelyn käynnistäminen saattaisi olla herkällä alueella tarpeen, jolloin myös viranomaisilla olisi valitusmahdollisuus. Liisa-Maija Latvala: Hakolan alue on kuitenkin Ylihärmän yleiskaavan vaikutuspiirissä, jolloin se tulee huomioitavaksi kokonaissuunnittelussa. Seppo Hakala: Hakolassa on uusi iso asemakaava. Uuden Kauhavan kaavallinen tilanne on huomioitava kokonaisuutena. Kauhavan keskusta-alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava, Kortesjärvellä ja Alahärmässä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uuden Kauhavan tilanne tulee mietittäväksi, esim. Ylihärmä-Kauhava –väli on 12 km, tuleeko sinne laajenevia teollisuus- ja matkailukeskittymiä? Terho Ojanperä: Uuden Kauhavan strategiatyö kestänee noin 1,5 vuoden ajan. Ylihärmän yleiskaavatarpeita varten olisi strategia saatava nopeammin muodostettua. Matti Rantala: Selvitettäviä ovat mm. kouluverkko, jätevedenkäsittely, yksityiset palvelut ja kauppaverkko. Kari Hongisto: Turkistarhojen olemassa olo vaikuttaa merkittävästi uuteen maankäyttöön. Hallinto-oikeuden päätökset ovat tulossa ympäristölautakunnan päädyttyä kielteiselle kannalle lupien myöntämisessä. Päätöksenteon pohjana oli aiheutuva ympäristöhaitta. Pohjavedensuojauksien aikataulutus kiinnostaa. Teollisuusalueelle tulisi saada eritasoristeys liikenneturvallisuusongelmien poistamiseksi. Ongelma koskee myös kevyttä liikennettä. Valtatien 19 agendassa on esitetty levähdyspaikkaa Lapuanjoen varteen ja liikenteen ohjausta alempiasteiselle tielle. Markku Järvelä: Tarpeen synnyttyä liikenneturvallisuudesta on huolehdittava, ongelmana on rahoitus. LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU 4 4. JATKOTOIMENPITEET Ympäristökeskuksen mukaan viranomaisneuvottelu kannattaisi pitää syksyn aikana. Käsiteltäviä asioita ovat tavoitteet ja kuntayhteistyön järjestäminen, kaavoitettavan alueen rajaus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen Jakelu: Osallistujat LIITE 4 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33410 Faksi +358 10 33 41120 www.environment.poyry.fi Päiväys 03.11.2008 Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P. 010 33 41114 E-mail: liisa.marijarvivanhanen@poyry.com YLIHÄRMÄN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVATOIMIKUNNAN KOKOUS 2 29.9.2008 KLO 13:00 Ylihärmän kunnantalolla Muistio Läsnä: 1 Terho Ojanperä, pj. Ritva Mäkiniemi Jorma Lammi Juhani Haukkala Harri Ojanperä Tapani Palo Kari Hongisto Jorma Ylirinne Heikki Hakala Liisa Märijärvi-Vanhanen Ylihärmän kunta Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Alahärmän kunta, luottamushenkilö Alahärmän kunta Ylihärmän kunta Ylihärmän kunta Ylihärmän kunta Pöyry Environment Oy KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Kunnanjohtaja Terho Ojanperä toimi puheenjohtajana. Muistion laatii kaavakonsultti. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION TARKISTUS JA HYVÄKSYMINEN Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio osallistujien nimiluetteloon tehdyillä täydennyksillä (Ritva Mäkiniemi, Juhani Haukkala). 3 TAPAHTUMAT EDELLISEN KOKOUKSEN JÄLKEEN Yleiskaavatoimikunta on täydentynyt kahdella uudella jäsenellä, jotka ovat tekn.johtaja Tapani Palo ja luottamusmies Harri Ojanperä Alahärmän kunnasta. Ohjelmointivaiheen työneuvottelu järjestettiin 14.8. kunnan, ympäristökeskuksen ja tiehallinnon kesken. Käytiin läpi neuvottelussa esille tulleet pääkohdat, joita olivat: - Laaditut ja laadittavat muinaismuistoselvityksen tarve selvitykset: luontoselvityksen täydennys ja - Yleiskaavatyön ohjelmointi yhdistyvien kuntien tilanteessa: Alahärmän Hakolan maankäyttötilanteen huomioiminen yleiskaavatyön sisällössä, uusi Kauhavan valtuusto hyväksyy yleiskaavan - Viranomaisneuvottelun tarve aloitusvaiheessa LIITE 5 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 29.9.2008 2 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Hakolan alue, Alahärmän kunta Tapani Palo esitteli Alahärmän Hakolan suunnittelutilannetta. Vuonna 1983 laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava on vanhentunut. Käynnistymässä oleva yleiskaavan tarkistus on pysäytetty uuden Kauhavan vuoksi. Yleiskaavallisia selvityksiä ei ole Hakolan alueelta laadittu. Hakolan uusin asemakaava on laadittu sairaalan ympäristöön. Kaava sisältää noin 40 metsäistä tonttia sekä vanhan omakotialueen. Tonttikoko on noin 2500m2. Noin puolelle alueesta on rakennettu kunnallistekniikka. Alueelle on neljäs omakotitalo rakenteilla. Alahärmän muissakin taajamissa on vapaita tontteja, joten tonttipulaa ei ole. Keskustelu Keskustelussa pohdittiin, kuinka Alahärmä on mahdollista kytkeä aikataulu huomioiden mukaan yleiskaavan valmisteluun. Yleiskaava-alueen laajentamisvaihtoehdossa ongelmana on Hakolan yleiskaavallisten selvitysten puuttuminen, mikä aiheuttaisi huomattavan aikataulun pidennyksen. Tonttituotannon kannalta Hakolan ja Ylihärmän uudet alueet voisivat täydentää toisiaan, sillä toisessa on pelto- ja toisessa metsätontteja. Ylihärmän ja Hakolan taajamat yhdessä muodostavat uuden Kauhavan strategiankin kannalta merkittävän alueen. Alue muodostaa mm. huomattavan noin 1000 työpaikan keskittymän. Tärkeintä on Alahärmän ja Ylihärmän osalta sitoutuminen yhteisiin päätöksiin, vaikka ne yleiskaavan kautta tulisivat voimaan vain Ylihärmän osalta. Terho Ojanperän mukaan uuden Kauhavan strategiset linjaukset valmistuvat vasta vuoteen 2010. Yleiskaavatyön kannalta strategisia linjauksia tarvittaisiin jo tässä vaiheessa. Tapani Palon mukaan käytännössä Hakolan asemakaavassa ilmenee Alahärmän kunnan tahto. Laajentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle ja laajuudesta päättäminen on vaikeaa tässä vaiheessa. Mikäli asiaa lähdetään selvittelemään sillä olisi vaikutuksia Ylihärmän yleiskaavatyön aikatauluun. Johtopäätös Johtopäätöksenä edellisestä todettiin, että Ylihärmän yleiskaavatyössä otetaan huomioon Alahärmän Hakolan asemakaavan sisältö. Yleiskaavatoimikunnassa Ylihärmä ja Alahärmä yhdessä voivat vaikuttaa alueen suunnittelun pohjaksi laadittavien strategisten tavoitteiden sisältöön. 4.2 Ylihärmän keskustan osayleiskaava Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavatyön tämän hetkisen vaiheen. Suunnitelmasta on laadittu rakennemallitasoinen kuva, jota on tarkoitus tarkastella yhdessä jatkossa täydennettävän alustavan tavoitelistauksen kanssa. Tavoitteiden huolellinen pohdinta ja hallinnollinen käsittely ovat osoittautuneet hyväksi pohjaksi yleiskaavan laadinnassa. Kari Hongisto: Uuden Kauhavan strategiassa tulevat huomioitavaksi kylien yleiskaavoitus ja maankäytön kokonaissuunnittelu, kuten virkistysalueiden, suuryksiköiden, maa-ainesten oton ja infran sijoittuminen. Terho Ojanperä: Kehityskeskuksen vastuulla tulee olemaan maankäytön ennakointi. Harri Ojanperä: Ylihärmän kaavoituksen kannalta olennaisia ovat pohjavesialueen olemassa olo ja valtatien 19 ympäristön kehittäminen. Kari Hongisto: Pohjavesialueelta on poistunut Aurajoki Oy:n tuotanto. Jussilan monttuja voitaisiin kehittää virkistykseen. Juhani Haukkala: Maatalouden osalta tulee huomioida olemassa olevat tuotantoyksiköt ja niiden laajentumismahdollisuus. LIITE 5 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 29.9.2008 3 Liisa Märijärvi-Vanhanen: Yleiskaavassa selvitetään kunnan maatalousosaston kanssa kaikkien viljantuotanto- ja eläintilojen nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suuryksikkönä pidetään tilaa, jonka ympäristöluvan käsittelee ympäristökeskus, eli käytännössä 1000 lihasikaa vastaava yksikkö. Väestön kehityksestä todettiin, että tavoitteena on pysäyttää vähentyminen vuoteen 2010 mennessä ja kääntää määrä sen jälkeen nousuun mm. hyvää työpaikkaomavaraisuutta hyödyntäen. Yleiskaavalla on tavoitteena antaa positiivisia signaaleja mm. tarjoamalla hyviä asuntotontteja. Päätettiin korvata nimi Ylihärmän Kirkonseudun osayleiskaava nimellä Ylihärmän taajaman osayleiskaava. Päätettiin ehdottaa osayleiskaavan tavoitevuodeksi vuotta 2025. 4 JATKOTOIMENPITEET - 13.10. klo 9:30 on Tiehallinnon kanssa Kuntokeskuksen alueen asemakaavoja koskeva työneuvottelu - 3.11. seuraava yleiskaavatoimikunnan kokous - Viranomaisneuvottelu on mahdollista järjestää marraskuussa - Luonnosvaiheen mielipiteen kuuleminen (esittely + vastaanottotilaisuus) järjestetään sen jälkeen Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen Jakelu: Osallistujat LIITE 5 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 29.9.2008 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33410 Faksi +358 10 33 41120 www.environment.poyry.fi Päiväys 11.11.2008 Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P. 010 33 41114 E-mail: liisa.marijarvivanhanen@poyry.com YLIHÄRMÄN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA YLEISKAAVATOIMIKUNNAN KOKOUS 3 03.11.2008 KLO 9:00 Ylihärmän kunnantalolla MUISTIO Läsnä: 1 Juhani Haukkala, pj. Lauri Kattelus Jorma Lammi Ritva Mäkiniemi Harri Ojanperä Heikki Hakala Kari Hongisto Terho Ojanperä Tapani Palo Liisa Märijärvi-Vanhanen Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Ylihärmän kunta, luottamushenkilö Alahärmän kunta, luottamushenkilö Ylihärmän kunta Ylihärmän kunta Ylihärmän kunta Alahärmän kunta Pöyry Environment Oy KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Juhani Haukkala toimi puheenjohtajana. Muistion laatii kaavakonsultti. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION TARKISTUS JA HYVÄKSYMINEN Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio täydennyksin. 3 SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liisa Märijärvi-Vanhanen esitteli yleiskaavaa varten laaditun alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmaa varten tulisi päättää käytetäänkö yleiskaava strategisena yleiskaavana vai suoraan rakentamista ohjaavana. Kyse on tällöin olemassa olevaa asutusta täydentävän, enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennuksen rakentamisesta. Mikäli yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista, ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan yleiskaavaan tulisi liittää tällöin tarkempi maankäyttöä ohjaava suunnitelma, joka vastaa suunnittelutarveratkaisun tarkkuutta. Muualla kuin Ylihärmässä asuville tulee MRA 19§:n mukaan lähettää ilmoitus kaavan tullessa ehdotuksena nähtäville. Keskustelu Keskustelun jälkeen päätettiin käyttää oikeusvaikutteista yleiskaavaa MRL:n 137 §:n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena Vaasantien pohjoispuolelle sijoittuvalla suppealla alueella. Muualla ei vastaavaa nähty tarpeelliseksi. Koukkuluoman ja Kurjenkylän LIITE 6 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 3.11.2008 2 maaseutuvaltaisilla kyläalueilla rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisuin. Asemakaavan lähialueella rakentaminen tapahtuu edelleen laatimalla asemakaavan laajennuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaosalliset ovat Ylihärmän kunta ja Kauhavan kaupunki. Kaavaehdotuksen asettaa nähtäville Kauhavan kaupunginhallitus. Osallisiin lisätään Ylihärmän vesihuolto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Härmän Palvelukeskus Oy ja MSK-Group Oy. Vuoden 2009 puolella kuntailmoitukset julkaistaan medioissa Komiat ja Järviseudun Sanomat. 3.2 Tavoitteet Tavoitteita on edelleen täsmennetty yleiskaavatoimikunnalta saatujen kannanottojen mukaan. Elinkeinoihin liittyvää perustietoa tarvitaan vielä lisää. Kuntokeskuksen ja Härmän sairaalan alueet ovat muuttumassa julkisten palvelujen alueesta yksityisten palvelujen suuntaan. Härmän sairaalan maankäyttö on vielä toistaiseksi painottunut julkisiin palveluihin. Alustava yleiskaavaluonnos - Päätettiin lisätä havainnollisuuden vuoksi yleiskaavaluonnokseen Hakolan koko asemakaavan sisältö. Alueella on mm. koulu ja asutusta. - Kuntarajan molemmilla puolilla on erityyppisiä virkistys- ja maatalousalueita, jotka sijoittuvat pohjavesialueelle. Alueelle sijoittuu maakuntakaavan virkistysalue ja veden täyttämiä entisiä soranottoalueita. Yksityisomistuksessa olevat metsäalueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena, joka sallii virkistys- ja ulkoilutoimintojen sijoittamisen. Ylihärmän kunta omistaa valtatien varressa metsäaluetta. Jussilan lammikkoalue voidaan osoittaa virkistysalueeksi. - Hongiston mukaan pohjavesilammikoita käytetään alkukesästä uimiseen, mutta veden laatu heikentyy kesällä. Lammikkoa voitaisiin syventää ja lisätä tilavuutta veden laadun parantamiseksi ja maisemoida soranottoalue uimakäyttöön. Ko. toimenpiteeseen olisi tarjolla yhteiskunnan tukirahaa. Entisen radan varressa sijaitsee vedenottamo. - Valtuuston hyväksymässä pohjaveden suojelusuunnitelmassa on otettu kantaa teollisuuden laajentumismahdollisuuksiin pohjavesialueella. Suunnitelma sallii ainoastaan nykyisten toimintojen laajentumisen, uusia tontteja ei alueelle voida sijoittaa. - Valtatien varteen sijoittuvalla teollisuusalueella on toistaiseksi vain vähän palvelutoimintoja. Alue sijoittuu markkinoinnin kannalta edullisesti. Alueelle sijoittumista on suunnitellut mm. metallialan tukkukauppa. Kaavamääräyksellä olisi hyvä tukea palvelutoimintojen sijoittumista, kuitenkin siten ettei nykyiselle toiminnalle aseteta rajoituksia. - Kiistolan alueella sijaitseva urheilukentän alue tulee huomioida. Alueen lähistöllä sijaitsee myös kuntopolku. - Hongiston mukaan Naarasluoman alapuolisen vesiväylän kunnostamista on suunniteltu. - Maatalouden suuryksikköjen nykytilanteesta on saatu tietoja maatalous- ja ympäristötoimilta. Täydentäviä tietoja haetaan vielä laajentumisaikeista. Broilerituotannon laajentumiseen tulee varautua Atria Oy:n tuotantopolitiikan mukaisesti, puhutaan jopa 120.000 broilerista. Ympäristöluvassa 30% laajennus laukaisee uuden ympäristöluvan hakemisen. - Kuntokeskuksen läheisyydessä sijaitsevien turkistarhojen lupa-asia on käsiteltävänä hallinto-oikeudessa. Turkistarhojen poistuminen tulee ratkaistavaksi todennäköisesti yleiskaavassa ottaen huomioon yleiskaavan tavoitevuosi 2025. Muusa tapauksessa alue estää maankäytön kehittämisen keskustan ja kuntokeskuksen välisellä alueella. LIITE 6 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 3.11.2008 3 Tavoitetieverkko Tavoitetieverkko on laadittu ottaen huomioon Tiehallinnon kanssa 15.8.2008 käyty neuvottelu, jonka mukaan edelleen tukeudutaan vuoden 1997 yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Suunnitelmassa varaudutaan kahteen eritasoon, Junkkarin ja Pöyhösen alikulkuihin. Junkkarin alikulun toteuttamiselle on toiminnallisia ja liikenneturvallisuuden toteuttamiseen tähtääviä perusteita. Nykyisten liittymien porrastuksia ja teollisuusalueen rinnakkaistietä pohjoiseen on jo toteutettu asemakaavaratkaisuissa. Alueelle oltiin suunnittelemassa muitakin ratkaisuja, mutta runkotieverkon kehittäminen muutti Tiehallinnon suhtautumista. Yleiskaavassa on varauduttava eritasoratkaisuun, vaikka sen toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa. Yleissuunnitelman mukaan teollisuusalueella on pohjavedenpinta korkealla ja alikulku täytyy rakentaa kustannuksia vaativalla tavalla vesitiiviiksi. MSK-Group Oy:n tarpeet merkittävänä työnantajana tulee huomioida yleiskaavaratkaisussa, mistä syystä se merkitään myös yleiskaavan osalliseksi. 4 JATKOTOIMENPITEET - Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kokoukseen, joka pidetään 17.11.2008. - Järjestetään viranomaisneuvottelu marras-joulukuussa yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa (13.11.2008). - Järjestetään asukkaille ja maanomistajille suunnattu esittelytilaisuus ja vastaanotto marraskuun loppupuolella (27.11.2008). - Seuraava yleiskaavatoimikunnan kokous pidetään tiistaina 9.12.2008 klo 13:00 Ylihärmän kunnantalolla. - Ylihärmän kunnanhallitus kokouksessaan. käsittelee toimitetaan luonnosvaiheen ja kunnanhallituksen tavoitteet joulukuun Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen Jakelu: Ylihärmän kunta LIITE 6 YLEISKAAVATOIMIKUNTA 3.11.2008 Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33410 Faksi +358 10 33 41120 www.environment.poyry.fi Päiväys 21.01.2009 Sivu 1 (3) Liisa Märijärvi-Vanhanen P. 010 33 41114 E-mail: liisa.marijarvivanhanen@poyry.com YLIHÄRMÄN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA VIRANOMAISNEUVOTTELU 1 Aika 21.01.2009 klo 9:00-11.00 Paikka Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasa Läsnä Seppo Hakala Anu Rautiala Jim Vaskivuori Seppo Rinta-Hoiska Annika Harjula Heikki Hakala Jorma Lammi Terho Ojanperä Tapani Palo Liisa Märijärvi-Vanhanen Länsi-Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan liitto Museovirasto Kauhavan kaupunki, rakennustarkastaja Kauhavan kaupunki, rak.lautakunnnan pj. Kauhavan kaupunki, kehittämisjohtaja Kauhavan kaupunki, kaavoituspäällikkö Pöyry Environment Oy 1. NEUVOTTELUN AVAUS Viranomaisneuvottelun avasi Seppo Hakala, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kutsutuista tiehallinto oli lähettänyt viestin, jonka mukaan tiehallinnosta ei tule osallistujaa. 2. PUHEENJOHTAJAN JA MUISTION LAATIJAN VALINTA Seppo Hakala valittiin puheenjohtajaksi. Muistion laatii Liisa Märijärvi-Vanhanen. 3. NEUVOTTELUN TYÖJÄRJESTYS Hyväksyttiin ympäristökeskuksen esittämä työjärjestys: - kaupungin puheenvuoro ja kaavan esittely - viranomaisten kannanotot - keskustelu - jatkotoimenpiteet. Tämän viranomaisneuvottelun tarkoituksena on esittää kaavoitustyölle tavoitteita, ottaa kantaa tarvittaviin lisäselvityksiin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. 4. KAUPUNGIN PUHEENVUORO JA KAAVAN ESITTELY Terho Ojanperä: Vuoden 2009 alusta aloittanut uusi Kauhavan kaupunki muodostettiin lakkauttamalla neljä kuntaa. Kehityskeskuksella on ennakoiva rooli maankäytön tarpeiden suhteen. Viranomaisten kanssa on käyty aiemmin valmisteleva työneuvottelu siitä, kuinka Ylihärmän taajamaa koskevaa osayleiskaavatyötä tullaan jatkamaan. Koska Alahärmän Hakola rajoittuu Ylihärmän taajamaan, päätettiin kutsua Alahärmän edustajat osayleiskaavaa valmistelevaan toimikuntaan. LIITE 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU 21.1.2009 2 Tapani Palo: Kauhavan teknisen osaston toimialaan kuuluvat mm. kaavoitus ja mittaus sekä ruokahuolto. Yhdistyvissä on kunnissa meneillään pieniä kaavoitustöitä, jotka nyt siirtyvät Kauhavan hoidettaviksi. Liisa Märijärvi-Vanhanen: Edeltävä yleiskaava on peräisin vuodelta 1987 ja on siten vanhentunut. Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa tulevaa asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavassa käsiteltäviä tärkeitä asioita ovat mm. valtatie 19 ja sen varressa pohjavesialueella sijaitseva teollisuusalue sekä kuntokeskuksen tarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä yleiskaavan tavoitteet ja niitä kuvaava rakennemalli on esitelty yleisötilaisuudessa. Ylihärmän kunnanhallitus on hyväksynyt tavoitevaiheen. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo ja yleiskaavan hyväksyminen tapahtuvat uuden Kauhavan valtuustossa. Yleiskaavan selvitykset on laadittu vuosina 1998-2002 ja ne tulevat päivitettäviksi puutteellisin osin. Luontoselvitys päivitetään keväällä liito-oravien osalta. Maatalouden ja eläintilojen ympäristöluvat selvitetään yleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Tiehallinnon kanssa järjestetään erillisneuvottelu valtatien 19 suunnittelutilanteesta. 5. VIRANOMAISTEN KANNANOTOT Etelä-Pohjanmaan liitto Seppo Rinta-Hoiska: Yleiskaavoitus sopeuttaa Ylihärmän taajaman maankäyttöä uuden Kauhavan strategiaan. Ylihärmä on hoitanut kaavoitustaan hyvin ja tavoitteellisen yleiskaavoituksen esimerkkiä voidaan soveltaa myös uuden Kauhavan strategian hakemiseen. Maankäyttöstrategiassa on harkittava mm. asuttamispolitiikka, haja-asutus ja alakeskukset. Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa asumisen sijoittumiseen. 40 hehtaarin varautumaa voidaan pitää hyvänä, myös muihin tarkoituksiin tarvitaan alueita. Maakuntakaavoituksen yhteydessä laadittiin vuonna 2002 kaupallinen selvitys. Maakuntakaava jätti avoimeksi isojen yksiköiden sijoittumisen, mikä tulee ratkaistavaksi kuntakaavoissa, niin myös Ylihärmän osalta. Palvelualueiden osalta pohdinta on paikallaan. Palveluilla tulisi tukea myös Kuntokeskuksen toimintaa. - Terho Ojanperä: Kuntaliitossopimuksessa on sovittu osa-alueiden tasapuolisesta kehittämisestä. Jokainen entinen kunta (Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä) tarvitsee elinvoimaisen keskustan valtatien 19 varrella. Nyt esitetyt toimintamallit ja työtavat ovat hyödynnettävissä maankäyttöstrategiatyössä. Museovirasto Kaisa Lehtosen lähettämän lausunnon mukaan Ylihärmän alueelta ei tunneta toistaiseksi esihistoriallisia muinaisjäänteitä. Alueen korkeussuhteet ovat 40…50 mmpy, joten alue on ollut joskus meren lahti. Myöskään historiallisen ajan inventointeja ei ole tehty. Museoviraston mukaan muinaismuistoselvitys on tärkeätä tehdä heti keväällä lumen sulamisen jälkeen. Annika Harjula: Laadittu rakennusinventointi ja arvotus on tarkistettava ja järjestettävä erillisneuvottelu. Ns. punaisen kirjan kohteita ollaan tarkistamassa, esitys on tulossa keväällä valtioneuvostolle. Museoviraston puolesta kaavassa voidaan käyttää uutta suppeampaa rajausta. - Seppo Rinta-Hoiska: Maakuntakaavoituksessa arkeologiset kohteet on selvitetty yleisellä tasolla, tarvitaanko päivitystä? Annika Harjula: Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat tulleet uutena asiana mukaan, täydentäminen on maakuntakaavan osalta tarpeen. Tiehallinto Tiehallinnon kannanoton mukaan tulee olla yhteydessä tiepiiriin, mikäli valtatien 19 varteen on tulossa uusia toimintoja. LIITE 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU 21.1.2009 3 Länsi-Suomen ympäristökeskus Anu Rautiala: Ylihärmän suunnittelualueella toimitaan suurelta osin pohjavesialueella, jossa sijaitsevat pohjavedenottamot tulee myös huomioida. Pohjavesiselvityksiä on laadittu 20042006. Kesällä 2009 on tulossa valtatien 19 pohjavesisuojauksen rakentaminen. Jim Vaskivuori: Suunnitteilla on Kauhavan hajajätevesien järjestäminen. - Tapani Palo: Luonnos on olemassa. AP-1 –alueet tulossa vesihuollon toiminta-alueen piiriin .Toiminta-alueeseen on tulossa päivityksiä. Seppo Hakala: Liito-oravaselvityksen jälkeen tulee laatia luontoselvityksen päivitys. Jouni Hongellin toimittaman tiedon mukaan Lapuanjokivarteen on haettu kahta luonnon monimuotoisuuskohdetta, jotka on huomioitava. Kauhavan strateginen suunnittelu on vasta tulossa. Kauhavan keskustassa on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, muualla ei. Ylihärmän yleiskaavatyössä ei nyt kannattaisi kiirehtiä. Maankäyttö ja rakennuslain 44§:ää koskeva lakimuutos on tullut voimaan vuoden alusta. 6. KESKUSTELUA Jorma Lammi: Pohjavesialueella sijainnut Aurajoki Oy:n galvanointilaitos ja betoniasema ovat lähteneet pois, mikä helpottaa pohjavesitilannetta. Myös valtatien suolausta on vähennetty pohjavesialueen kohdalla. Anu Rautiala: Pohjavesialueen suolapitoisuus on todettu korkeaksi. Riskejä voi muodostua asutuksen myötä, mm. autojen pesuvesiä voi imeytyä hiekkaiseen maaperään. Seppo Hakala: Asemakaavoissa on olemassa olevia varauksia pohjavesialueella. Tilanne on kuitenkin menossa parempaan päin. 7. JATKOTOIMENPITEET - Pyydetään luonnosvaiheen lausunnot kaavasta. - Syksyllä on tavoitteena päästä ehdotusvaiheeseen. - Tarvittaessa järjestetään 2. viranomaisneuvottelu ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. - Kaupallinen selvitys tulee laadittavaksi, mikäli osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä palvelualueelle. Keskustatoimintojen alueelle (C) sellaisia voidaan rakentaa. 8. NEUVOTTELUN PÄÄTÖS Puheenjohtaja päätti kokouksen ja toivotti menestystä tulevassa strategiatyössä. Muistion laatija Liisa Märijärvi-Vanhanen LIITE 7 VIRANOMAISNEUVOTTELU 21.1.2009 Kauhavan kaupunki Muistio 1 5.5.2014 Muistio neuvottelusta Kauhavan kaupunki/ ELY Asia: Ylihärmän osayleiskaavan teollisuusalueiden laajentaminen pohjavesialueella Aika Vaasa 5.5.2014 klo 13.00 – 14.00 Paikka ELY-keskus Osallistujat ELY:keskus: Antti Hakola, Jorma Hintsa ja Seppo Hakala Kauhavan kaupunki: Jari Leivo, Anna-Liisa Huhtala Jari Leivo aloitti neuvottelun ja kertoi, että neuvottelun tarkoituksena on selvittää, onko Ylihärmän teollisuusaluetta mahdollista laajentaa pohjavesialueella valtatie 19 varrella ja mitkä ovat reunaehdot. ELY:n edustaja Antti Hakola selvitti, että valtatien länsipuolella teollisuusalueen laajentaminen on turvallisempaa. Valtatien itäpuolella teollisuusalueella sijaitseva pohjavesialue on haavoittuvaa ja alueelle rakentamiseen suhtauduttava kriittisemmin. Rakentamisesta pohjavesialueelle Antti Hakola totesi, että kaiken rakentamisen pohjavesialueelle tulee olla sellaista, mikä ei tarvitse ympäristölupaa. Antti Hakola totesi, että esimerkiksi Skaalan laajentaminen on mahdollista, jos perusehdot täyttyvät. Pihavedet pitää johtaa muualle. Puhtaat kattovedet sen Kauhavan kaupunki ● Tekniikkakeskus ● Päämajantie 6 ● 62375 Ylihärmä ● puh 06 2412 9500 LIITE 8 TYÖNEUVOTTELU, ELY-KESKUS 5.5.2014 Kauhavan kaupunki Muistio 2 5.5.2014 sijaan saa imeyttää pohjavesialueelle. Kaavamääräyksiin merkinnät pohjavesialueelle rakentamisesta. Jorma Hintsa kertoi, että Järventien pohjoispuolelta valtatien varrella on saatavissa paljon kairaustietoa. Jari Leivon kysymykseen Kauhavan Ylihärmän hulevesisuunnitelmasta, Hakola ilmoitti, että vielä ei ole esitetty yhtään hulevesisuunnitelmaa. Hakola kertoi, että hulevesisuunnitelman tekee kaupunki, ELY valvoo. Yhtenä vaihtoehtona todettiin, että hulevesien johtaminen alueelta olisi mahdollista esim. johtaa ne Järvenjärveen menevän luoman kautta siten, että itse Järvenjärvi ohitettaisiin putkitettuna aina järven alajuoksulle asti, jolloin hulevedet eivät joutuisi Järvenjärveen. Antti Hakola merkitsi muistion liitteeksi tulevalle kartalle alueet, joille Ylihärmän teollisuusalueita pohjavesialueella olisi mahdollista laajentaa. Valtatie 19 länsipuolella, Järventien pohjoispuolella voisi olla alue, jolle laajentaa TY-aluetta. Samoin valtatien länsipuolella Leinosentien eteläpuolella Hilamettia vastapäätä voisi olla TY-aluetta. Myös Liinamaantien eteläpuolella valtatien itäpuolella voisi olla mahdollinen laajentumisalue samoin kuin valtatien itäpuolella Maaseudunkoneen pohjoispuolella. Muistion vakuudeksi Anna-Liisa Huhtala Kauhavan kaupunki ● Tekniikkakeskus ● Päämajantie 6 ● 62375 Ylihärmä ● puh 06 2412 9500 LIITE 8 TYÖNEUVOTTELU, ELY-KESKUS 5.5.2014 Kauhavan kaupunki Muistio 3 5.5.2014 Kauhavan kaupunki ● Tekniikkakeskus ● Päämajantie 6 ● 62375 Ylihärmä ● puh 06 2412 9500 LIITE 8 TYÖNEUVOTTELU, ELY-KESKUS 5.5.2014 Päivämäärä 1.4.2015 Juha-Matti Märijärvi Ramboll Kampusranta 9C 60320 SEINÄJOKI P +358 40 8256260 www.ramboll.fi MUISTIO Ylihärmän osayleiskaava Rakennuskulttuurin arvoluokitusneuvottelu 1.4.2015 9:00 – 13:00 Kauhavan kaupungin tekninen toimisto, Ylihärmä Projekti Aihe Päivämäärä Aika Paikka Juha-Matti Märijärvi Sirkka-Liisa Sihvonen Heikki Hakala Tiina Lehtisaari Juha-Matti Märijärvi Laatijat Osallistujat 1. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Kauhavan kaupunki, rakennustarkastaja Rakennusinventoija Ramboll Osayleiskaavoituksen tilanne ja rakennuskulttuurikohteiden kaavamerkinnät (Märijärvi) Osayleiskaava-alue käsittää Ylihärmän taajaman ja siihen rajautuvan entisen Alahärmän Hakolan kyläasutuksen alueen. Osayleiskaavaluonnosta valmistellaan nähtäville laitettavaksi. Ylihärmän osalta rakennuskulttuuri on kartoitettu, inventoitu ja arvotettu osayleiskaavoituksen alkuvaiheessa 1998. Arvoluokitus laadittiin tuolloin laajapohjaisella työryhmällä, johon osallistuivat mm. maakuntamuseo, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan Ympäristökeskus (nyk. ELY), kaavan laatija, inventoija, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, rakennustarkastaja, kunnanjohtaja ja muita kunnan edustajia. Kaava-alueeseen myöhemmin liitetyn Hakolan alueen osalta rakennusinventointi on tehty syksyllä 2014. Hakolan alueen inventointikohteet on valittu museon, rakennustarkastajan, inventoijan ja kaavan laatijan kesäkuussa 2014 tekemän maastokartoituskäynnin perusteella. Hakolan alueen kartoitus ei sisältänyt Härmän sairaalan aluetta, joka on inventoitu 2005-2006 ja jonka osalta kaavallinen suojelu on ratkaistu 2006 ja 2008 hyväksytyissä asemakaavoissa. Syksyllä 2014 tarkistettiin maastossa suunnittelualueen Ylihärmän puoleisten vähintään paikallisesti arvokkaiksi arvioitujen rakennuskulttuurikohteiden nykytilanne ja kohteet valokuvattiin. Maastotarkistuksen suorittivat inventoinnin laatija Juha-Matti Märijärvi ja 1/5 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Hakolan inventoija Tiina Lehtisaari. Vuoden 1998 arvoluokituksessa muutluokkaan sijoitettuja kohteita ei katsottu tarpeelliseksi systemaattisesti tarkistaa, koska niillä ei tuolloinkaan todettu olevan sellaisia arvoja, että ne tulisi kaavassa huomioida. Maankäyttöja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavan sisältövaatimukset, joiden mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon mm. rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen. Yleiskaavassa arvokkaat rakennuskulttuurikohteet on tarkoitus huomioida srkohdemerkinnöin (kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde). Aiemmassa kaavavaiheessa kohteet on luokiteltu osayleiskaavan arvoluokituksessa määritellyn merkitystason mukaisiin luokkiin: - sr-1 valtakunnallisesti arvokkaat kohteet - sr-2 maakunnallisesti arvokkaat kohteet - sr-3 paikallisesti arvokkaat kohteet Luokitus on laadittu yleiskaavoitusta varten. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet on virallisesti määritelty Museoviraston RKY2009-julkaisussa ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet maakuntakaavassa. Yleiskaavan sr-merkintä tarkoittaa useimpien kohteiden kohdalla suositusta rakennusten säilyttämiseksi. Rakennusten purkaminen voidaan asettaa luvanvaraiseksi ja kohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi voidaan antaa ohjeistusta. Arvokkaimmat kohteet voidaan yleiskaavassa esittää ehdottomasti suojeltavina kohteina, jolloin rakennusta ei saa purkaa ilman ELY-keskuksen poikkeuspäätöstä. Asemakaava-alueella yleiskaavan määräykset eivät tule sellaisenaan voimaan, koska yleiskaava ei syrjäytä voimassa olevaa asemakaavaa vaan vain ohjaa asemakaavoitusta. Varsinainen rakennussuojelu tapahtuu normaalisti asemakaavalla, jossa rakennuksista voidaan kerätä yksityiskohtaisempaa tietoa ja myös suojelun kohtuullisuuskysymykset voidaan ratkaista paremmin. Asemakaava-alueen kohteilla rakennusten purkaminen on aina luvanvaraista. 2. Arvoluokitusperiaatteet Rakennuskulttuurikohteet luokitellaan yleiskaavaa varten kolmeen luokkaan aiemman Ylihärmän arvoluokituksen periaatteiden mukaisesti (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet). Kohteita arvioidaan niiden rakennushistoriallisen, historiallisen ja maisemallisen merkityksen perusteella. Arviointikriteereinä käytetään kohteen edustavuutta/tyypillyyttä, harvinaisuutta, yhtenäisyyttä, kerroksisuutta ja historiallista merkitystä. Arvioinnissa huomioidaan myös kohteen alkuperäisen ilmeen säilyneisyys sekä mahdollinen merkitys aluekokonaisuuksien osana. Arvoperusteet lisätään kohdekohtaisesti muistioon liitettävään arvoluokitustaulukkoon. 2/5 LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Historiallisesti merkittävä kohde voi olla esim. edustava esimerkki tietyn aikakauden rakentamisesta tai rakennustyypistä tai kohteeseen voi liittyä historiallisesti merkittäviä henkilöitä, tapahtumia tai ilmiöitä. Rakennushistoriallista merkitystä voi olla kohteella esim., jos se edustaa jotain arkkitehtonista tyyliä tai erityistä rakentamistapaa, rakennusteknistä ratkaisua tai rakennustyyppiä. Maisemallisesti merkittävä yksittäinen rakennus tai kohde voi olla maiseman solmukohta tai kiintopiste tai kohteella on merkitystä osana ajallisesti tai tyylillisesti yhtenäistä tai positiivisella tavalla kerroksellista kulttuuriympäristökokonaisuutta. 3. Arvoluokitus ja kohteiden/alueiden huomiointi kaavassa Neuvottelussa päätetty esitetään liitteessä 1. osayleiskaava-alueen kohteiden arvoluokitus Ylihärmän inventoinnin arvoluokituksen päivitys Märijärvi esitteli Ylihärmän alueen kohteiden aiemman arvoluokituksen ja siihen päivitettyjen tietojen pohjalta esitettävä tarkistukset. Todettiin, että edellisen arvoluokituksen jälkeen on purettu viisi vähintään paikallisesti arvokkaaksi luokiteltua kohdetta. Sihvonen esitti vanhan inventoinnin kohteiden lyhyttä esittelyä kulttuuriympäristöselvityksessä uusien kuvien kanssa. Työryhmä teki seuraavat tarkistukset arvoluokitukseen: Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet -luetteloon ei tehty tarkistuksia. Liinamaan ja Kurjen talot ovat kaava-alueen ulkopuolella. Sihvonen esitti Kurjen talojen mukaan ottamista kaava-alueeseen kohteiden erityisen merkityksen johdosta. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet -luokkaan nostettiin paikallisesti arvokkaiden luokasta kohde 13 (Artturin talo ”Vanha Kantola”), jossa erityistä arvoa todettiin olevan vanhalla kolmiosaisella luttirakennuksella. Maakunnallisesti merkittäväksi arvioitu Liinamaan silta päätettiin todeta kaavassa, vaikka sijaitsee vain osittain kaava-alueella. Sillan rakentamisajankohtaa museo ja rakennustarkastaja muistelivat aikaisemmaksi, kuin 1932. Paikallisesti arvokkaat kohteet -luokkaan siirrettiin maakunnallisesti arvokkaaksi luokitelluista muuttuneen/rapistuneen ulkoasun johdosta seuraavat kohteet: - aiemmin kohteista kohde 3 Rukoushuone 3/5 LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 - kohde 34 Ylihärmän osuusmeijeri (Meijeri), jossa meijerirakennus on muuttunut ja huonokuntoinen, mutta entinen meijerin asuntolarakennus on kunnostettu kokoontumistilakäyttöön kohde 49 Lehtivuori (Lööpäri) Paikallisesti arvokkaiden luokkaan siirrettiin maakunnalliset-luokasta myös kohde 23 Seppälä, jonka vanha päärakennus on purettu ja jäljellä on vain vanha aitta. Myös kohteet 6 Alppila ja 93 Rintala (Taimitarha) ovat uudempien päärakennusten pihapiireihin sijoittuvia yksittäisiä aittoja. Tällaiset kohteet päätettiin eritellä muista paikallisesti arvokkaista kohteista ja osoittaa tarvittaessa omalla kaavamerkinnällään. Muut kohteet -luokkaan siirrettiin paikallisesti arvokkaiden luokasta muuttuneen/rapistuneen ulkoasun johdosta seuraavat kohteet: - 5 Kiviniemi 7 Perkiö ”Kantonen” (Huhtala) 17 Kiviniemen vanha lato 19 Järvi (Ylijärvi) 22 Järvi 26 Hakatie 2 ”Turjanmäki” (Kiviniemi) 31 Kotiranta 37 Isotalo 38 Viitala (Mattiviitalantila) 42 Rintamäki 44 Risku-paapan tupa (Pikkumäki) 51 Kotileipomo 61 ”Koski” (Kaunismäki) 62 Ventlan tupa (Taipale) 63 Hakanpään mökki (Syrjälä) 75 Kurkimäki 76 Korpi (Haapoja) 77 Kujalantie 46 (Leskelä I) 78 Pöllänen 79 Kujalantie 76 (Kosola) 99 Mäki (Villimäki) Hakolan inventoinnin arvoluokitus Lehtisaari esitteli Hakolan alueen kohteiden alustavan arvoluokituksen, johon työryhmä teki tarvittavat tarkistukset. Hakolan alueen merkittävimmäksi kohteeksi todettiin vanha Haapakrouvin tilakokonaisuus, jonka ulkorakennuksista osa kuuluu nykyisin naapuritalon omistukseen ja siksi esitetään taulukossa kahtena kohteena (kohteet 27 ja 28). Yleiskaavassa käytetyn luokituksen mukaan kohteiden todettiin kuuluvan valtakunnallisesti merkittävät kohteet -luokkaan. 4/5 LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Maakunnallisesti arvokkaita kohteita ei Hakolan inventointialueella todettu olevan. Paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioitiin 10 kohdetta, joista kohde 33 on uudempaan kohteeseen kuuluva yksittäinen aitta. Aluekokonaisuudet Järventien varteen harvakseltaan sijaitsevien neljän pohjalaistalon (kohteet 25, 28, 29 ja 32) todettiin muodostavan ympäristöstään erottuvan kokonaisuuden, joka tulisi huomioida täydennysrakentamisessa. Härmän sairaalan alue on oma kokonaisuutensa ja jo asemakaavoituksessa huomioitu. Hakolan kantatalon ympäristö on tulipalossa tuhoutunut vuonna 1919 ja sen jälkeen rakennettu rakennuskanta on ulkoasultaan muuttunutta tai rapistunutta, eikä aluekokonaisuutena enää kulttuurihistoriallisesti erityisen edustava. Sihvosen mukaan kulttuurimaisemaselvityksessä tulee kuitenkin mainita Hakolan ja Kaupin taloryhmien merkitys alueen vanhimpina asuinpaikkoina. Selvityksessä tulee mainita myös saksalaisten perunakellarin historia. Muita yksittäisiä kohteita laajempia rakennuskulttuurikokonaisuuksia ei alueelta tunnistettu arvoluokituksen yhteydessä. Aluekokonaisuuksia on arvioitu myös kulttuurimaisemaselvityksessä. LIITTEET - Liite 1 Arvoluokitustaulukko Liite 2 Arvoluokituskartta 5/5 LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 edu = edustavuus, tyypillisyys ker = kerroksisuus har = harvinaisuus his = historiallisuus yht = yhtenäisyys v = valtakunnallista merkitystä alk = alkuperäisyys m = maakunnallista merkitystä R = rakennushistoriallinen H = historiallinen M = maisemallinen merkitys p = paikallista merkitystä Nro Kohdenimi tai osoite edu har yht ker his alk arviointikriteerit Kohteen kuvaus kunto merkitys huono R H M Valtakunnallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 7 kpl 16 Leinosen huvila (Murtomäki) 48 Päämaja "Mannerheimin talo" 55 Kirkko 56 Pappila (Iisakkila) 104 Herrala (Orrenmaa II) H27 Krouvintie 7, Marjomäki Krouvintie 9, Niemi H28 (Haapakrouvi) Artturi Leinosen piilopirtti ja kesähuvila rakennettu 1927 vanha kaupparakennus ja vapaussodan aikainen päämaja, rak n.1795 kirkko rakennettu 1787, tapuli 1827, kirkkolailla suojeltu rakennettu 1899 rakennettu mahdollisesti 1850-luvun tienoilla, entinen aatelitalo ent. Haapakrouvin (kohde 28) vilja-aitta (1770), riihi (1800-l?), talli-ja navettarak. Haapakrouvin tila. (mm. 2-fooninkinen ja luttiaitta), kohde 27 osa kokonaisuutta X X X m v X X v v m X X X v v X X X v m v X X X X v m m X X X X p v X X X X X X m m m X X X X X X v m m X X p m v X X X X Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 7 kpl alunperin säästöpankki ja kunnantalo, rak. 1925 Museo (Koulutalo) entinen viljamakasiini, rakennettu n.1870 rakennettu 1933 suojeluskuntataloksi, Kiistola "Suojeluskuntatalo" laajennettu yhteiskouluksi 1949 vanha Kantolan tila, päärak 1872, nykyään Artturin talo "Vanha Kantola" kokoustilana, ulkorakennukset perinteisessä asussa, härmäläistyyppinen lutti Kelloseppä Ollinin talo (Rajala entinen kellosepän asuin- ja liikehuoneisto, II) rak 1890 päärakennus vuodelta 1929, vaikutteita Latvala (Uusi-Pöyhönen) amerikkalaisesta rakentamisesta Liinamaan silta ristikkorakenteinen terässilta vuodelta 1932 52 Taidetalo "ent. kunnantalo" 2 11 13 41 108 109 X X X X X m m p p m p X X m p p X X m p p X m X m p m X X X X p Paikallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 41 kpl 1 Pirhonen 3 Rukoushuone 6 Alppila 8 Ent. Kanttorin-lukkarin virkatalo 10 Ahola 15 Korpiranta (Keskikorpiranta) 23 Seppälä 25 28 29 32 Liinamaa (Alijärvi) Keskinen (Keski-Ylinen) Vesiluoma (Knuuttila) Järventie 16 (Alainen) 34 Ylihärmän osuusmeijeri ja asuinrakennus (Meijeri) 35 Haapoja 43 Mäki (Anttila) 45 Ihamäki (Kaukola) 46 Järvi "Opettajan talo" (Mäkijärvi) Ramboll Finland Oy 2015 pihassa pappilan entinen vilja-aitta, pellolla pappilan entinen lato rakennettu 1910, tyhjillään, kunto?, kaavoitettu rivitalotontiksi yksittäinen pihapiiriin siirretty yksiosainen pikkulutti rakennettu 1790-luvulla lukkarin virkataloksi, ulkoasu muuttunut, kookas 1-osainen viljaaitta on tyypiltään 2-krs otsa-aitta siirretty Haukkalasta 1937 rakennettu vuosisadan vaihteessa tai jo aikaisemmin yksittäinen vilja-aitta tyypiltään 2-krs yksiosainen otsa-aitta, vuosiluku 1761 siirretty Kujalantien varresta 1915 tienoilla siirretty vanhasta Keskikylästä 1920 tienoilla siirretty vanhasta Keskikylästä 1920 tienoilla siirretty vanhasta Keskikylästä 1905 tienoilla meijerirak. huonokuntoinen ja muuttunut, ent. meijerin toimisto-asuinrak vlta 1958 kunnostettu vapaakirkon toimitiloiksi päärakennus rakennettu vuonna 1918 palaneen tilalle entinen sepän talo ja sivutoiminen parturin liike, (rak. 1800-l. lopulla) päärak rakennettu n.1934, laajennettu myöhemmin ent opettajan asuintalo, rakennettu n.1925 Sivu 1 / 4 X X X X X X X X X X p X X X p m p X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X m m p p X X p p riihi p p p p p m p p p meijeri X X paja p p p p p p p p p p p p p p p p p m p p LIITE 1 Arvoluokitustaulukko LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 arviointikriteerit Nro Kohdenimi tai osoite Kohteen kuvaus kunto merkitys edu har yht ker his alk pää- ja ulkorakennukset toimineet liiketilana, kutomosiipi rak. 1955 Ylihärmän vanhin tila, päärakennus vuodelta 49 Lehtivuori (Lööpäri) 1903, ulkoasu muuttunut entinen sepän talo vuodelta 1935, paja 53 Vanha Rinkineva (Ruohonen) samoilta ajoilta rakennettu 1950 puhelinkeskukseksi ja sen 57 entinen puhelinkeskus (Puisto) hoitajan asunnoksi Pappilan entinen riihi, maat lohkottu 1946 59 Pirhonen (Riihelä) pappilan maista 69 Kaustinen rakennettu 1912, kuisti vuodelta 1952 70 Saarela (Mäki-Kuusela) rakennettu 1930-luvulla 71 Kaustinen (Peltoranta) rakennettu 1923 "ent. Keski-Kaappoo" siirretty vanhasta Keskikylästä vuoden 1920 82 (Peltoniemi) tienoilla 83 Lilja (Peltohaka) päärak vuodelta 1914, ulkoasu muuttunut siirretty paikalleen 1870-luvulla, entinen 84 Korpela torppa siirretty Länsi-Kurjen talon pihapiiristä 193092 Sannan tupa (Länsikurki) 40-lukujen vaihteessa uudempaan pihapiiriin siirretty kolme vanhaa 93 Rintala (Taimitarha) vilja-aittaa rak 1942-43 Maanviljelysseuran naisosaston 94 Laina-astiasto (Impivaara) pitokaluston varastoksi 106 Kaikkonen (Pöyhönen) päärak vuodelta 1899, kuisti vuodelta 1955 vilja-aitta 1851 ja maatilan asuinrak. 1909 ja Kivihuhdantie 480, Tuomilähde H3 pihapiiri 1940-luvulta H6 Palojenviidantie 11, Paloviita Maatilan pihapiiri 1930-40-luvulta H16 Sairaalantie 206, Kauppala Ent. Laajan kauppakiinteistö Maatilan asuinrak. 1927 ja vilja-aitta n. 1800Sairaalantie 173, Metsärinne H20 luku H22 Sairaalantie 147, Koivisto Asuinrak 1932 ja talousrakennus 1940-luku H26 Krouvintie 4, Honkasointu Asuinrak 1907 ent. höyrysahan om. asunto H31 Krouvintie 6, Päiväranta Jälleenrakennusajan maatilan pihapiiri H33 Kaupintie 27, Hietalanmäki yksittäinen vilja-aitta 1700- tai 1800-luku H38 Hakolantie 72, Ylihakola Maatilan as. ja talousrakennus 1940-l H39 Hakolantie 66, Keskihakola 1 1/2-kerroksinen pohjalaistalo v. 1919 47 Liinamaan kutomo (Koivula) huono R H M X X X p p p X X X p p m X X X p p m X X X p p m X X p p p p p p X X X X piharak piharak X p p p p X X X p p p p p p p p p p p p X p p X p lato X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X p p X X p p p X X X X X X X p p p p p p X X X p X p p p p Muut kohteet 86 kpl 5 Kiviniemi 7 Perkiö "Kantonen" (Huhtala) 9 Rauhanen (Karhumäki) 12 Kantolan riihi (Kantola) 14 Cleve (Metsänpää) rakennukset vuosisadan vaihteesta, kuisti 1950-luvulta päärakennus todennäköisesti viime vuosisadalta, ulkoasu muuttunut päärakennus rakennettu puretun talon tilalle 1946, aitta vanhempi vanha Kantolan kaksoisriihi, luuva- ja latoosat purettu rakennettu 1911, laajennettu myöhemmin, ulkoasu muuttunut X X 19 Järvi (Ylijärvi) Rakennettu 1934, ulkoasu muuttunut todennäköisesti entinen mäkitupa vuosisadan vaihteesta tai vanhempi syytinkitupa kolmannessa polvessa, rakennettu vuosisadan alussa, ulkoasu ja ympäristö muuttunut entinen torppa 1800-luvulta, talon tupa toiminut puusepän verstaana vanhin osa mahdollisesti vuosisadan alusta, ulkoasu muuttunut mahdollisesti entinen torppa viime vuosisadalta päärak vuodelta 1927, ulkoasu muuttunut 26 Hakatie 2 "Turjanmäki" (Kiviniemi) 27 Hakatie 12 (Mäkiranta) 30 Kivirannantie 18 (Rantakoski) 31 Kotiranta Ramboll Finland Oy 2015 Sivu 2 / 4 X p p p p p p vanha pärekattoinen pyöröhirsilato, painunut 22 Järvi X X 17 Kiviniemen vanha lato 20 Järventie 31 (Mäkirinne) X X X X X X p p X p X X X X X X X X X p p p p p X X p LIITE 1 Arvoluokitustaulukko LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 arviointikriteerit Nro Kohdenimi tai osoite 37 Isotalo 38 Viitala (Mattiviitalantila) 39 Viitala (Mattiviitalantila) 40 Mäen tila "Nyrhinen" (Kovanen) 42 Rintamäki 44 Risku-paapan tupa (Pikkumäki) 51 Kotileipomo (Tervonen) 54 Vainiotie (Vainio) 60 Ahosaari (Unkuri) 61 "Koski" (Kaunismäki) 62 Ventlan tupa (Taipale) 63 Hakanpään mökki (Syrjälä) 66 Vaasantie 414 (Tikkala) 67 Mäkitalo (Mäki) Koukkuluomantie 193 (Rantamäki) Koukkuluomantie 149 72 (Vainionpää) 68 73 Mantere (Westerlund) 75 Kurkimäki 76 Korpi (Haapoja) 77 Kujalantie 46 (Leskelä I) 78 Pöllänen 79 Kujalantie 76 (Kosola) 81 Kujanpää ent. Väinö Mäen talo 85 (Hallamaa) Ent. Hautamäen riihi 86 (Hautamäki) 87 Kurjentie 200 (Hautamäki) 91 Kesäasunto (Kurkiluoma) 95 Hiekkatie 2 (Metsäranta) 96 Kokkinen (Kanervakangas) 98 Leinosentie 31 (Tiensivu) 99 Mäki (Villimäki) 100 Hautala 101 Liinamaantie 32 (Hietaranta) 102 Vanha vesitorni (Hevoskorpi) "ent. Salorannan kauppa" 107 (Nurkka) Kivihuhdantie 479, H1 Raivionmäki H2 Kivihuhdantie 481, Ylikangas Ramboll Finland Oy 2015 Kohteen kuvaus kunto merkitys edu har yht ker his alk vanhin osa todennäköisesti vuosisadan vaihteesta, laajennus 50-luvulta päärakennus viime vuosisadan puolesta välistä tai vanhempi päärakennus vuodelta 1938, laajennettu myöhemmin, asu muuttunut entinen "vankiföörarien" yöpymispaikka, rak n.1870, kuisti v. 1938 entinen kevari, rakennettu palaneen tilalle 1921-22, ulkoasu muuttunut X X X X X X huono R H M X p p X p p p p X X X X X p p X entinen syytinkitupa, rak. 1920-luvulla toiminut leipomona jo vuosisadan alkupuolella, ulkoasu muuttunut talossa toiminut kahvila 1950-luvulle asti päärakennus vuosisadan vaihteen tienoilta rakennettu n.1917, edellinen päärakennus Nikolai Holstikon rakentama Nikolai Holstikon vuosisadan alussa rakentama pienasumus rakentanut 1911 Nikolai Holstikko rakennettu 1937, laajennettu myöhemmin vanha päärakennus purettu ja nykyinen rakennettu vuonna 1953 vanhin osa viime vuosisadalta, laajennettu myöhemmin p m X p X p p X p X p p p p X X X X X p p p X X X p p p p p X saunarakennus vuodelta 1939 X rak vuosisadan vaihteessa tai jo ennemmin, ulkoasu muuttunut alunperin 1800-luvulta, rakennettu uudelleen 1922 tulipalon jälkeen rakennettu n.1938, ulkoasu muuttunut Kujalankylän kantatalo 1800-luvun alkupuolelta, ulkoasu muuttunut rakennettu tai siirretty n.1911 puretun talon tilalle, ulkoasu muuttunut rakennettu n.1892, laajennusosa 1920-luvun puolivälistä entisen vaatturin talon piharakennus entinen valokuvaajan talo vuosisadan vaihteen tienoilta Hautamäen talon vanha riihi luultavasti viime vuosisadan puolelta vanha päärakennus siirretty Kauhavalta n.1909 kesäasunnon pihapiirissä osittain puretut riihi ja vesimylly rakennettu 1936, laajennettu myöhemmin, ulkoasu muuttunut siirretty paikalleen 1927, laajennettu myöhemmin, ulkoasu muuttunut rakennettu 1936, ulkoasu muutttunut päärakennus rakennettu 1922 talossa on mahdollisesti toiminut kahvila, ulkoasu muuttunut vanha osa viime vuosisadalta, ulkoasu muuttunut käytöstä poistettu vesitorni 1930-l. lopulta talo vuodelta 1932, ollut kauppa, leipomo ja kahvila, ulkoasu muuttunut X sauna p X X p p X X X X X p p p p p p p X X X X X p p p p X p X p X X X m p X p X X X X X p X p p p Pienasumus Jälleenrakennusajan asuinrakennus Sivu 3 / 4 X X LIITE 1 Arvoluokitustaulukko LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 Ylihärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan arvoluokitus 1.4.2015 arviointikriteerit Nro Kohdenimi tai osoite H4 Maatilan asuinrakennus 1930-luvulta (arvio) X Pienasumus 1929 X Jälleenrakennusajan maatilan pihapiiri Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. ent. Hakolankylän osuusmeijeri Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. Maaseudun pienasumus (laajennettu uudistettu) Sairaalantie 209, Keski-Kauppi Jälleenrakennusajan asuinrakennus Sairaalantie 207, Rinta-Kauppi Jälleenrakennusajan asuinrakennus H15 H17 Sairaalantie 226, Vierula Jälleenrakennusajan maatilan pihapiiri Maaseudun pienasumus ja talousrak. V. Sairaalantie ?, Rehula H18 1939 H19 Sairaalantie 181, Hiekkarinne Asuinrakennus 1929 H21 Sairaalantie 151, Metsäkuja Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. Maaseudun pienasumus (ikä?) ja asuinrak. Sairaalantie 143, Mäki H23 1960 H24 Sairaalantie 158, Mäntymäki Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H25 Sairaalantie 125, Vainionpää Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H29 Sairaalantie 83a Jälleenrakennusajan asuinrak ja talousrak. H30 Sairaalantie 61, Parantola teollisuus tai varastorak tiilestä n. 1920-30-l H32 Sairaalantie 83b, Rantamäki Jälleenrakennusajan asuinrakennus H34 Hakolantie 51, Ylinen Jälleenrakennusajan maatilan pihapiiri Maatilan pihapiiri. As. 1927 ja talousrak. N. Hakolantie 57, Tonttimaa H35 1940-l H36 Hakolantie 65, Hakola II Jälleenrakennusajan maatilan pihapiiri H37 Hakolantie 60, Kari Asuinrakennus 1933 H40 Hakolantie ?, Rintahakola Pientilan as. (1922) ja talousrakennus H41 H42 H43 H44 H45 H46 H47 H48 X huono R H M X X Sairaalantie 245, Puskalankiila Asuinrakennus 1945 Karjankujantie 4, Kangas II Karjankujantie 5, Lisämaa Sairaalantie 233, Meijeri Sairaalantie 223, Puskala Sairaalantie 217, H13 Saunakangas H14 edu har yht ker his alk Kivihuhdantie 536, Tuomilehto Jälleenrakennusajan asuinrakennus Palojenviidantie 19, H5 Kangasmaa II H7 Sairaalantie 259, Taipale H8 H9 H10 H11 H12 Kohteen kuvaus kunto merkitys X X X X X X X p X X X X X ? X X X X X X X X X X X X X X X X Hakolantie 85, Vinohovi Jälleenrakennusajan asuinrak. Ja talousrak. X X X Hakolantie 36, Rauhala Hakolantie 33A, Alapottinen Karjakujantie 83, Hakala Hakolantie 28, Keskikangas Hakolantie 24, Kauppi Hakolantie 21, Laitala Kaupintie 8, Kujanpää pienasumus ja asuinrak n. 1920-l (arvio) Pienasumus n. 1900-l alku Maatilan pihapiiri 1900-l alkupuoli Hirsirunkoinen as. (uudistettu 1954) 1 1/2-kerr. Pohjalaistalo ja talousrakryhmä 2-fooninkinen ja hirsinen liiverirakennus Jälleenrakennusajan maatilan pihapiiri Ent. Elannon perunavar.hoitajan asunto (1959) Ent. Elannon perunavarasto X X X X X X X X Sairaalantie 174, Jaatinen H49 H50 Sairaalantie 174, Hevilä X X X X X X X X p X X X Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat vuonna 1999 valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioidut kohteet 88 Itä-Kurki (Kantakurki) 89 Uusitupa "Syytinkitupa" 90 Länsikurki 110 Keski-Liinamaa (Jokiranta) 111 Yli-Liinamaa (Liinamaa) Ramboll Finland Oy 2015 päärakennus rakennettu 1848 rakennettu syytinkituvaksi 1903 alakerta rakennettu 1800-l. alkupuolella, yläkerta 1849 päärakennus 1870-luvulta tai vanhempikin päärakennus 1870-luvulta tai vanhempikin Sivu 4 / 4 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X navetta piharak piharak v p p m p m v p m m p v m p v LIITE 1 Arvoluokitustaulukko LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015 H3 H1 YLIHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA H41 H2 H40 HAKOLAN ALUE (INVENTOITU 2014) H5 H39 H38 H37 H4 H6 H36 SUUNNITTELUALUEEN RAJA H35 HAKOLAN SELVITYSALUE H44 H42 H34 H45 H7 H9 H43 H46 H11 H13 H14 H48 H15 H47 H8 H10 H16 H12 H19 H33 H17 H18 H20 H21 H22 H23 H24 H25 H50 H49 HÄRMÄN SAIRAALAN ALUEEN ASEMAKAAVAINVENTOINNIT VUOSILTA 2005 JA 2006 RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET YLIHÄRMÄN JA HAKOLAN ALUEET (ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015) VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKULTTUURIKOHDE HÄRMÄN SAIRAALAN ALUE (INVENTOITU 2005 JA 2006) H26 19 H29 H30 H28 H27 MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKULTTUURIKOHDE PAIKALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKULTTUURIKOHDE H32 H31 20 MUU KOHDE (EI HUOMIOIDA KAAVASSA) 23 22 ASEMAKAAVASSA SUOJELTU KOHDE 106 25 88 87 90 89 92 86 29 81 85 96 30 32 83 107 104 109 111 108 98 93 95 31 82 102 101 100 99 26 28 84 91 27 110 94 39 34 79 78 35 38 37 40 77 76 45 46 73 44 42 75 47 41 48 43 49 51 54 53 52 55 56 72 71 YLIHÄRMÄN ALUE (INVENTOITU 1998, PÄIVITYS 2014) 67 57 59 70 68 38 60 69 61 62 63 1 1 2 3 5 16 6 7 8 17 9 15 10 11 66 LIITE 2 ARVOLUOKITUSKARTTA 12 13 14 LIITE 9 ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU 1.4.2015
© Copyright 2024