2/2015 - Yritma.fi
MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 1 LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAATVARAVOIMAKONEET VARAVOIMAKONEET LAADUKKAAT VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsmMAAHANTUOJALTA: 0400-513934 tai 0400-513524 SUORAAN SUORAAN MAAHANTUOJALTA: www.genmotor.fi gsm 0400-513934 tai 0400-513524 SUORAAN MAAHANTUOJALTA: SUORAAN gsm 0400-513934 tai 0400-513524 www.genmotor.fi SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm 0400-513934 tai 0400-513524 www.genmotor.fi gsm 0400-513934 tai 0400-513524 www.genmotor.fi MAAHANTUOJALTA: gsm 0400-513 934 tai 0400-513 524 www.genmotor.fi SUORAAN MAAHANTUOJALTA: www.genmotor.fi gsm 0400-513934 tai 0400-513524 www.genmotor.fi Lokakuu 2/2015 Valitse laadukas TAITTO-OVI! MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat. Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu 31-33 C 48 Puh. 09-7250 4500 Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi 00100 Helsinki www.tyonantajat.fi siä k ö t ! näy Työ alueella e m ulko sastom a! suo rvetulo s e M e 1. T 0 5 U T U R B O KO R J A A M O Laatu-Diesel TURBOKORJAAMO 0400 834 783, 03 379 1821 Laatu-Diesel Puh. 0400 834 783 Kyötikkäläntie 207, Kangasala www.lds-turbo.fi BILKE OY, Nikkarintie 2, 78850 Varkaus Puh. 0400 674 164, (017) 556 5571 www.bilke.net 2 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Viljavuustutkimukset Meiltä! Kaikki maanviljelijöiden tarvitsemat analyysit! -Viljavuustutkimukset -Multavuuden määritys hehkutushäviönä -Sulfaattimaa-analyysit -Kasvianalyysit -Viljojen laatutestit Uutuus! Viljojen proteiinianalyysi! eAgriaTapaamme Klyon ss näytte ä osastolla B310 Kotimainen teva palvelu! asiantun Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Olemme mukana KoneAgria 2015 -messuilla osastonumero D-halli, paikka 404 KOMPLEKSILANNOITTEILLA SÄÄSTÖÄ JA PAREMPAA LAATUA • runsas sato pienemmin panoksin • parempi valkuaisen laatu rehussa • maittavaa rehua -> suurempi syönti lisää maitotuotosta • ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä vähäisempää • edistää vilkasta maaperän pieneliötoimintaa • soveltuvat kaikille kasveille ja erityisen hyvin nurmen lannoitukseen N-xt-lannoitteet voidaan levittää tavallisella kasvinsuojeluruiskulla käyttämällä lannoitesuuttimia. KYSY LISÄÄ ALUE-EDUSTAJALTASI: WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 3 Hortilab Oy Tutkimukset viljelmien parhaaksi Kasvien viljely muuttuu ajan myötä, samalla viljelyksille asetetaan uusia kovempia vaatimuksia. Suurimman vaatimuksen asettaa kuitenkin viljelijä itselleen, kun tämä yrittää noudattaa kaikkia ulkomaailman direktiivejä sekä samalla elää omien ihanteidensa mukaisesti ympäristön huomioonottavana laatuviljelijänä. Tulevaisuuden viljely vaatii yhteistyötä useiden tahojen kanssa Hortilab Oy on suomalaisessa omistuksessa oleva yksityinen osakeyhtiö, joka suorittaa kemiallisia analyysejä maatalous- ja puutarhasektorin viljelijöille sekä tutkimuslaitoksille, testauslaboratorioille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille. Hortilabin analyysipalvelu ja useimmat analyysimenetelmät ovat FINAS:in (Finnish Accreditation Service) akkreditoimia, T187. Tämä takaa asiakkaille analyysituloksia, joiden oikeellisuus on kansainvälisen, laboratorioille tarkoitetun standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukaisia. Hortilabissa asiakas on keskiössä, kun otetaan huomioon laatu, talous, ympäristö/ekologia ja etiikka/moraali. Kymmenien vuosien kokemuksella, erittäin pätevän henkilökunnan ja huippumodernin laitekannan ansiosta Hortilab on alallaan yksi maamme johtavista laboratorioista, Hortilabin toimitusjohtaja Filip Högnabba luonnehtii yrityksen toimintaa. Viljavuustutkimukset viljelysuunnittelun perusta Kattavasti toteutettu ja mahdllisimman uusi viljavuustutkimus antaa hyvät tiedot lohkojen lannoitus- ja kalkitustarpeista. Viljavuustutkimus vaaditaan myös ympäristökorvausta varten ja silloin tutkimuksen on oltava vähintään perustutkimus, jossa määritetään maalaji, multavuus, happamuus, johtoluku, vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Högnabba kertoo, että Hortilab tekee myös hivenravinnetutkimukset. Tutkimuksen kautta nähdään, mitä hivenravinteita maaperästä puuttuu. Suuressa osassa Suomen pelloista on havaittu hivenravinteiden puutetta, erityisesti mangaanista. Hortilabissa tutkituista näytteistä kolmessa neljäsosassa mangaanitulos on viljavuusluokassa huono, huononlainen tai välttävä. Myös kuparin, sinkin ja boorin puute on yleinen. Boorin riittävä taso on tärkeää erityisesti perunan sekä öljyja erikoiskasvien viljelyssä. Sadon laadun varmistamiseksi viljavuustutkimuksen yhteydessä kannattaa aina tehdä kattava hivenravinnemääritys. Kun tiedetään pellossa olevat ravinteet ja niiden puutteet, on näitä puutteita helpompi lähteä korjaamaan. Helpottaakseen analyysitilauksen tekemistä Hortilab tarjoaa viljelijöille valmiita viljavuustutkimuspaketteja eri viljelykasveille. Paketteja löytyy viljalle, nurmelle, perunalle, öljykasveille, avomaavihanneksille, sokerijuurikkaalle, luomuviljelylle, marjoille ja kotipuutarhoille. Multavuus vaikuttaa peltojen viljavuuteen Peltojen viljavuuteen vaikuttaa elonperäisen aineksen määrä. Viljavuustutkimukseen kuuluu aistinvarainen multavuusmääritys. Tänä vuonna uutena analyysinä Hortilab tarjoaa multavuuden määrityksen hehkutushäviönä. Tämän analyysin Susanna Liljedal ja Helena Boij tarkistamassa AQ2 spektrofotometrin analyysituloksia. AQ2 spektrofotometrillä analysoidaan fosfaatti maanäytteistä ja kloridi vesinäytteistä tuloksena saadaan orgaanisen aineen pitoisuus prosentteina, joka suoraan kertoo, mihin multavuusluokkaan näyte kuuluu. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän mukaan eri kasvien typpilannoitus määräytyy muokkauskerroksen multavuuden perusteella. Typpilannoitusta voi lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Kasvianalyysi viljavuustutkimuksen tueksi -Maa-analyysien lisäksi Hortilab tekee myös kasvianalyyseja. Kasvianalyysien avulla voidaan kasvukauden aikana seurata ravinnetilaa itse kasvissa, eli tarvitaanko mahdollista lisälannoitusta. Yksi tärkeistä hivenravinteista, josta usein on puute, on mangaani, jota lisätään usein kasvun orasvaiheessa. Kun kasvi voi hyvin, sadon määrä ja laatu paranee, Högnabba selvittää. -Alkukesästä tehtävän kasvianalyysin kautta voidaan tilannetta vielä korjata jossain määrin esimerkiksi lehtilannoitteilla. Käytännössä kasvista otetaan noin 300-500 grammaa painava, edustava näyte, joka lähetetään tuoreena meille. Analysoimme laboratoriossamme ne ravinteet, jotka kasvi on ottanut maasta, ja saamme selville mitä ravinteita kasvi maasta hyödyntää ja mitä mahdollisesti tarvittaisiin lisää, Högnabba esittelee. Kasvianalyysi kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos kasvin ulkonäön perusteella epäillään ravinnepuutetta. Mutta on hyvä muistaa että pienet ravinnepuutteet eivät aina näy kasvustossa, mutta vaikuttavat silti heikentävästi sadon määrään ja laatuun. Edustava maanäyte ja kattavat analyysit antavat hyvät tiedot lohkojen lannoitus- sekä kalkitustarpeista ja hyvän perustan viljelysuunnittelulle. -Erilaiset puutostilat näkyvät mm. siinä, että kasvi kasvaa huonosti. Esimerkiksi vaaleat kuolleet raidat kaurassa voivat johtua siitä, ettei kasvi saa riittävästi mangaania. Toksiinit vaikeuttavat viljan rehu- ja elintarvikekäyttöä, mutta myös käyttöä kylvösiemeneksi -Jo parin vuoden ajan olemme tehneet riippumattomana laboratoriona myös DON-analyysejä, Högnabba mainitsee. Sateinen kasvukausi ja kostea sadonkorjuukausi luovat Fusarium-sienille otolliset olosuhteet muodostaa hometoksiineja. Homeiden tuottamista toksiineista deoksinivalenoli (DON) on yleisin ja tutkituin hometoksiini. Ne heikentävät sadon laatua ja aiheuttavat terveydellisen haitan lisäksi merkittäviä taloudellisia tappioita. Hometoksiinin lisäksi Hortilab tekee muita viljojen laatutestejä, kuten itävyys, 1000 siemenen paino, hehtolitrapaino ja kosteus. Uutuutena tästä syksystä lähtien analysoimme myös viljojen proteiinipitoisuudet, kertoo Högnabba. Taloudellis-ekologinen kumppani -Puhutaan, että viljelijöiden ravinteet menevät vesistöihin. Tätä varten on olemassa säännöksiä, joita on otettava huomioon. Viljavuustutkimuksen avulla saadaan selville mitä pelloissa jo on ja mitä sinne ei tarvitse lisätä. Olisi hyvä, että kaikki lannoitukset tehtäisiin kestävällä pohjalla, eikä peltoon lisätä ylimääräistä lisäravinnetta. Samalla säästetään, koska näin vältytään turhalta lannoitukselta. Tutkimuspalveluidemme käyttäminen on taloudellis-ekologinen ratkaisu ja samalla saadaan varmistettua viljan laatu, painottaa Högnabba. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä tehdyt näytteenotot, joissa näytteet otetaan kolmen vuoden välein. Ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteena on edistää ympäristön kannalta kestävää lannoitteiden käyttöä vähentämällä ravinnekuormitusta pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan. Valumavesien hallinta tehostaa vesiensuojelua ja vähentää valumavesien happamuutta. Ravinteet saadaan paremmin käyttöön ja niiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Ympäristökorvausta voi saada, jos pelloille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Korvausta maksetaan vain, jos kyseessä on turve- tai multamaa tai hapan sulfaattimaa. Turve- ja multamaat on todettava viljavuustutkimuksen perusteella. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Hortilabin tarjoamalla sulfaattimaa-analyysillä voidaan selvittää, onko kyseessä hapan sulfaattimaa. Hortilab toteuttaa kattavasti myös muita analyysipalveluita. Erityisesti kasvihuonepuoli muodostaa tärkeän osan analyysipalveluista. Suurin osa on kasvualustasta tehtäviä puristenesteanalyysejä. -Saman kasvityypin sisällä on eri lajikkeita, jotka ottavat ravinteita vastaan hieman eri tavalla. Tämän huomiointi on tärkeää, toteaa Filip Högnabba. www.hortilab.fi Lähteet ja lisätiedot: Maa- ja metsätalousministeriön asetus 327/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150327 ja www.mavi.fi/ymparisto Maaseutu.fi 4 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Tervetuloa Koneagriaan tutustumaan osastolle D 300tutust Tervetuloa Koneagriaan Huippulaatua myllytykseen Huippulaatua Minimoi myllytyskulut myllytykseen Minimoi myllyty myllytyskulut MinimoiMinimoi myllytyskulut Big Minimoi myllytys Big Dutchma Dutchma niikkaa vasar Tervetuloa Koneagriaan tutust Huippulaatua myllytykseen Big Dutchmannin uutta hienojauhatustekniikkaa vasaramyllyllä Bigedullisesti. Dutchman tekniikkaa v Big Dutchma niikkaa vasar kulut saatu m Big Dutchmanin uudella Big Dutchma jo myllyllä ontekniikalla, myllytyskulut Big Dutchman myllytyskulu saatu minimoitua uudella vasten, vaanm kulut saatu jauhatustekniikalla, jossa jauhatustek tekniikalla, jo Myllyn ei myllytetä suoraan rootto vasten, vaan seulaa vasten, vaan suoraan seu siivikolla, joll kovapalateriä vasten. suuri p syntyy Myllyn rootto kovapalateri siivikolla, joll syntyy suuri p Big Dutchman ja Howema-myllyjen maahantuonti, markkinointi ja huolto:ja Howema-m Big Dutchman Big Dutchman ja HowemaBig Dutchman ja Howema-m Suomen Karjati Marjamäentie 44 Suomen K Suomen Karjati Marjamäentie 47, Marjamäentie 442 Suomen Karjatilatarvike Oy Marjamäentie 44, 21560 Ollila • www.sktoy.fi MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 5 Siipikarjatuotteet kuluttajien suosiossa, mutta tuottajien talous tiukalla Suomen siipikarjatuotannossa rakennemuutos on edennyt suurin harppauksin. Tilojen lukumäärä on enemmän kuin puolittunut EU-jäsenyysaikana, mutta eläinmäärät kasvavat. Siipikarjatalous on keskittynyt läntiseen Suomeen, mutta ItäSuomessakin on paikallisesti merkittävää kananmunien ja siipikarjanlihan tuotantoa. Kanalat uudistuneet Lukuisat siipikarjatilat ovat viime vuosina lopettaneet tuotantonsa, mutta monet ovat myös laajentaneet ja uusineet tuotantotekniikkansa. Vanhamuotoiset häkkikanalat kiellettiin EU:ssa 2012 alusta; nykyaikaisissa ns. virikehäkeissä kanoilla on enemmän tilaa ja pesät, orret sekä kuopsutuspaikka käytettävissään. Suomessa ala toteutti tuotantotapamuutoksen ajoissa ja täydellisesti, näin asiat eivät sujuneet läheskään kaikissa EU-maissa. Häkkituotannon osuus munantuotannosta oli 2005 lähes 90 %, 2011 72 % ja nykyisin n. 63 %. Lattiakanaloiden osuus on kymmenessä vuodessa noussut kymmenesosasta kolmannekseen tuotantomääristä. Myös luomumunien tuotanto on kasvanut ja on nyt viisi prosenttia tuotannosta. Kananmunatilojen määrä on nyt n. 340 (kevään tukihakutilastot), kun se vielä ennen häkkimuutosta 2011 oli vajaat 500. Tilojen keskimääräinen kanamäärä (yli 100 kanan kanalat) on kasvanut vuoden 2011 runsaasta 7 000:sta nykyiseen 11 000:een, munivien kanojen vuotuinen kokonaismäärä 3,4:stä 3,7 miljoonaan. Kananmunia tuotettiin viime vuonna lähes 68 miljoonaa kiloa ja kulutettiin n. 60 milj. kg. Asukasta kohti kananmunia kulutettiin viime vuonna 11 kg; määrä on noussut kilon verran muutamassa vuodessa. Suurin osa kananmunista tuotetaan Länsi-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan alle 6 % munijakanakannasta on Etelä- ja Pohjois-Savon sekä PohjoisKarjalan alueella. Paikallisesti merkittävää munantuotantoa on Itä-Suomessakin. Esimerkiksi Juvan seudulle on syntynyt monta modernia kanalaa entisiin kalkkunankasvattamoihin. Kaupan kananmunien tuotantotavan voi tarkistaa munaan leimatusta tuottajakoodista, siitä voi jäljittää myös tuotantotilan (piirros). Munat leimataan hyväksytyissä munapakkaamoissa laatu- ja painoluokittelun yhteydessä. Pohjois-Suomessa ja PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa myynnissä voi olla myös leimaamattomia munia, siellä tuottaja voi toimittaa vähittäiskauppaan rajoitetun määrän munia ilman luokittelupakkoa. Alueella sijaitsevat laitoshyväksytyt munapakkaamot ovat maatilojen perustamia, Tuottajakoodin leimaus A-luokan muniin tuottajakoodi 3FI123456 maatunnus tuotantotapa 0 = luonnonmukainen tuotanto 1 = ulkokanalat 2 = lattiakanalat 3 = häkkikanalat (Dir. 2002/4/EY) Suurin osa lattiakanoista on nykyisin ns. kerroslattiakanaloissa, joissa ritilätasot lisäävät lintujen käytettävissä olevaa pinta-alaa. Tasoilla on ruokinta- ja juomalaitteita, orsia ja munintapesät. ns. isot keskuspakkaamot ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. Broileritarjontaan tullut vaihtoehtoja Broilerinlihan tuotanto ylitti Suomessa sadan miljoonan kilon rajan vuonna 2013. Kasvatus on suurimmaksi osaksi kahden ison lihatalon, Atrian ja HKScanin, säätelemää sopimustuotantoa, joka on keskittynyt läntiseen Suomeen, teurastuspaikkakuntien – Seinäjoki, Eura, Kangasala – ympäristöön. Broileritiloja on noin 230, joista nelisenkymmentä emopolven kasvattajia tai munittajia. Myös broileritilojen määrä on pienentynyt ja keskikoko kasvanut. Valkoisen lihan lisääntyvä kulutus tuo alalle edelleen kasvuodotuksia. Viime vuonna suomalaiset söivät 18,5 kiloa broilerinlihaa. Vuonna 2014 käynnistyi myös luomubroilerin tuotanto, kun Luomu Invest Oy sai tuotantoketjunsa – hautomo, kolme kasvatustilaa ja teurastamo – pyörimään. Hidaskasvuisen lintuaineksen siitosmunat tuodaan Tanskasta. Luomubroilerin hinnasta tulee kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna, mikä johtuu lähes kaksinkertaisesta kasvatusajasta, isommasta tilavaatimuksesta kasvattamossa, ulkoilun järjestämisestä sekä luonnonmukaisesti tuotetusta rehusta. Myös luomubroileri tuotetaan Länsi-Suomessa. Siipikarjaliiton vetämällä hankkeella pyritään saamaan Suomeen myös luomubroilerin emotuotanto; tämä olisi tärkeää etenkin siipikarjatautien ehkäisyn kannalta. Vaihtoehdoksi muulle broileritarjonnalle tuli viime vuonna kauppoihin myös Huttulan Kukon lanseeraama Naapurin Maalaiskana, jota on markkinoitu hitaammin ja täysin kotimaisella rehulla kasvatetuksi. Varsinaissuomalaisen maatalousyrittäjäpariskunnan perustama yhtiö myytiin toukokuussa suurelle pohjoismaiselle siipikarjayhtiölle Scandi Standardille. Kalkkunan ja erikoislintujen tuotantoa myös Itä-Suomessa Kalkkunantuotanto laajeni Suomessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa huomattaviin mittoihin, huippu eli yli 14 miljoonaa kiloa saavutettiin vuonna 2004. Kannattavuusongelmat ovat sittemmin supistaneet tuotantoa. Itä-Suomessa 19 kalkkunatilaa joutui lopettamaan Juvalla teurastaneen Järvi-Suomen Portin lopetettua sopimustuotannon vuonna 2007. Atrian ja HKScanin omistama Länsi-Kalkkuna Oy teurastaa enimmäkseen EteläPohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueen muutamalla kymmenellä sopimustuotantotilalla kasvatetut kalkkunat Säkylässä. Kalkkuna on kuitenkin palaamassa myös Itä-Suomeen. Länsi-Kalkkunan tuottajarinkiin on liitetty muutama vuoteen 2007 asti kalkkunoita kasvattanut eteläsavolaistila. Lisäksi Iisalmessa on pitkään toiminut huomattava yksityinen kalkkunan- ja muiden erikoislintujen (ankka, sorsa) tuotanto- ja teurastustila. Mikkelissä sijaitsevalla hanhifarmilla puolestaan tuotetaan ja tuotteistetaan suurin osa suomalaisesta hanhenlihasta. Puhdasta suomalaista ruokaa, mutta mihin hintaan Kananmunien kulutuksen kotimaisuusaste on n. 92 %. Kaupassa tuontimunia ei näy, tiukkojen salmonellattomuusvaatimustemme vuoksi niitä voisi tuoda vain Ruotsista ja Tanskasta, ja noissa maissa hintataso on selvästi korkeampi kuin meillä. Munavalmisteisiin elintarviketeollisuudelle halpaa raaka-ainetta sen sijaan tuodaan; salmonellariski eliminoidaan kuumennuskäsittelyllä. Kotimainen broileri joutuu jo enemmän kilpailemaan tuonnin kanssa, varsinkin suurkeittiöpuolella, ja kotimaisuusaste on 87 %:n luokkaa. Kalkkunan kulutuksesta lähes 40 % on tuontitavaraa. Vaikka siipikarjatuotteiden tuotanto on viime vuosina kasvanut, niistä saadun kokonaistuoton pieneneminen kuvaa tuottajahintojen laskua. Vaikein tilanne on kananmunantuotannossa, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapainon säilyttäminen on hankalampaa kuin täysin sopimuksiin perustuvassa siipikarjanlihantuotannossa. Eläinten terveys ja hyvinvointi Siipikarjaliiton toiminnan painopisteenä Sekä kanojen että broilerien pitotapoja ja -olosuhteita säädellään vuosina 2011 (broileri) ja 2012 (kanat) voimaan tullein EU-pohjaisin säädöksin, joita Suomessa noudatetaan tiukasti. Tänä keväänä munituskanojen, broilerien ja kalkkunoiden pitäjille oli ensimmäistä kertaa tarjolla hyvinvointikorvaus, johon tuottajat ovatkin laajalti sitoutuneet. Se kannus- taa esimerkiksi tarjoamaan lihalinnuillekin orsia (kuva broilereista orsilla) ja kaikelle siipikarjalle jyviä rehun seassa sekä erilaisia virike-esineitä viihdykkeeksi. Siipikarjaliitto on osallistunut toimenpiteiden suunnitteluun ja neuvontaan, ja on mukana myös Neuvo2020 -järjestelmässä. Erinomainen eläinterveys on suomalaisen siipikarjatuotannon vahvuus. Esimerkiksi salmonellavalvonta koskee kaikenkokoisia kanaloita, joista munia myydään tai luovutetaan suoraan kuluttajille, ei pelkästään munapakkaamojen tuottajatiloja. Suomessa salmonellatutkimus kattaa kaikki salmonellatyypit, kun EU:ssa riittäisi kahden ihmisillä yleisimmän serotyypin selvittäminen. Siipikarjaliitolla on Kanava-salmonellavalvontapalvelu, josta voi tilata näytteenotto- ja postitustarvikkeet, ja tulokset kirjautuvat internetsivustolle, jonka muitakin palveluja pääsee käyttämään omilla tunnuksilla. – Viime vuonna ei tuotantosiipikarjalla todettu Suomessa yhtään salmonellatartuntaa. Siipikarjaliitto tekee yhteistyötä viranomaisten ja alan organisaatioiden kanssa siipikarjan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, tärkeimmät yhteistyökumppanit tässä ovat Evira ja Eläinten terveys ETT ry. Siipikarjan eläinaines ostetaan Suomeen kansainvälisiltä jalostusyhtiöiltä, ja ETT ry ohjeistaa tuonnit eläintautiriskien välttämiseksi. Myös harrastesiipikarjan hankintaa ulkomailta harkitsevien on tärkeää selvittää tuontivaatimukset ETT:n kautta. ETT:n koordinoimissa asiantuntijaryhmissä laaditaan ja päivitetään myös ohjeistoja tautien torjuntaan tiloilla ja mm. eri siipikarjaryhmien hyvinvointitavoitteita. Siipikarjanlihan terveellisyys on tunnustettu uusituissa suomalaisissa ravintosuosituksissa. Ja kananmunien kolesteroliin liitetystä verensokerin noususta saatiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta hiljan päinvastaista tietoa: kananmunien syönti voi vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kananmuna sisältää monia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Ruokavaliokokonaisuus on nykykäsityksen mukaan tärkeämpi kuin yksittäiset ravintoaineet. Siipikarjaa kannattaa sisällyttää siihen kokonaisuuteen. Suomen Siipikarjaliitto ry on valtakunnallinen siipikarja-alan keskusjärjestö, jonka toimisto sijaitsee Jokioisilla LounaisHämeessä. Siipikarjaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Suomen Siipikarja -lehteä. www.siipi.net http://suomibroileri.fi/ http://tottamunasta.fi/ http://www.luomunasta.fi/ Agr. Päivi Heikkilä, Suomen Siipikarjaliitto ry. 6 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA KESTO-oviverho Suojaa kylmyydeltä, pölyltä, melulta, vedolta ja kosteudelta Maataloudessa Teollisuudessa • KESTO-oviverhosäilyttääjoustavuutensa pakkasessakin. • KESTO-oviverhoeristääjasuojaakylmyydeltä, vedolta,kosteudeltasekäilmanepäpuhtauksilta. • Verhotpysyväthyvinpaikoillaankovassakin tuulessa. • KESTO-oviverhonläpinäkyvyystekee liikkumisestakulkuaukoissaturvallisen. • KESTO-oviverhoonerittäinkäyttökelpoinen avoimissaeläintenkulkuaukoissa,pihatoissa, lypsyasemillasekärehutilojenajo-ovissa. • KESTO-oviverhollavoitoteuttaatuotantotilojen melu-japölyhaittaatuottavienkoneiden eristämisen. t lisätä ruokintajärjestelmän automaatiotasoa • KESTO-oviverhoeristääjasuojaatehokkaasti kylmyydeltäjavedolta. telmään tai lisää uusia komponentteja tarvit- • KESTO-oviverhollavoimyössuojataherkät laitteettyöympäristönläheisyydessäolevilta riskitekijöiltä. aiseen ruokinnan tehostamiseen ja automatisoin- • KESTO-oviverhosoveltuumainiostimyös tuotantotilojenjakamiseen. antaa ruokintatarkkuutta merkittävästi ja lisää •Turvallinen,läpinäkyvä •Kestävä,joustava,venymätön •Pakkasenkesto-40°C •Helppoasentaa Kaupoissa, varastoissa • KESTO-oviverhosoveltuumainiosti kauppaliikkeiden,varastojenjahallien lastauslaitureidenkulkuaukoihin. Suoraan maahantuojan varastosta: Hallipussi 3, 76100 Pieksämäki Puh. (015) 484 311, fax (015) 484 313 E-mail: euro-kumi@euro-kumi.com www.euro-kumi.com DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobo •UV-suojattuaPVC-muovia •Vahvistettupolyesteriverkolla •Suomalainenlaatutuote •Eiylläpidäpalamista PS. Meiltä myös kuljetinhihnat klapikoneisiin, ruokinta-automaatteihin ja teollisuuteen, ym. Tee säästöjä ruokinnalla Tervetuloa tutustumaan mikserin ominaisuuksiin Kone Agriassa! VSM -mikserin käyttäjäkokemuksia: “ Erityisen hyvä pyöröpaalien käsittelyominaisuudet!” “ Toiminnaltaan luotettava ja vähän huoltotoimia vaativa.” ” Helppo ja luotettava systeemi - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti” ” Lehmät lypsävät enemmän ja lypsyrobotillani on parempi lehmäliikenne.” NYT kiinteät VSM- ja traktorikäyttöiset VM-mikserit Optisteel-säiliöllä i Lisäks - Optisteel-ruuvi ton a m a t t ohi kaupan päälle! vain s u o j r ta vaihto riassa g A e n Ko 02 a D2 ll Osasto Lue lisää: www.delaval.fi/ruokinta Maa-ja Metsätalousmaailma KONEAGRIA 2-2015 ruokintateema 257 x 180mm.indd 1 Tarjoukset voimassa 30.8. mennessä tehdyille tilauksille. Kiinteä pystyruuvisekoitin nielee paalit vaivatta 2.10.2015 11:20:28 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA DeLaval toimittaa täydelliset lypsyrobottipihatot soin- ä 7 DeLaval VMS Paljon enemmän kuin lypsyr DeLavalin laitteiden ja tarvikkeiden avulla lypsetään, ruokitaan ja hoidetaan lypsyeläimiä joka päivä maailmanlaajuisesti yli sadassa maassa – ja DeLaval tapaa yli 10 000 maidontuottajaa päivittäin heidän tiloillaan. DeLavalin tuotteisiin uskoo myös maitotilallinen Markku Vehkoja, jonka lypsyrobottipihaton DeLaval toimitti noin viisi vuotta sitten. Tilalla on käytössä DeLavalin koko repertuaari, johon kuuluvat mm. lypsyrobotti, apemikseri, mattoruokkija, karjaharjat sekä lannapoistolaitteet. -Tätä voisi kuvailla periaatteessa DeLavalin navetaksi. Hankintapäätöksen ratkaisi DeLavalin tarjoama kokonaisuus. Kaikki laitteet toimivat yhdessä saumattomasti, kuten myös huoltopuoli. On tärkeää että sama huoltomies pystyy huoltamaan kaikki navetan laitteet yhdellä kertaa. Minulla oli aiemmin parsinavetta, jonka kautta DeLaval oli jo ennestään tuttu tuotemerkki. Tätä kautta myös huoltomiehet olivat tuttuja. Toimiva huolto on meidän toiminnassa todella tärkeä osaalue, mikäli tuotantokoneisiin tulisi jotain häiriötä, Vehkoja painottaa. Vehkoja myöntää, ettei hänellä ole kokemusta muista tuotemerkeistä, mutta samalla hän alleviivaa DeLavalin osalta kokonaisuutta, joka on kaikilta osin toimiva. -DeLavalin huoltoverkosto on laaja ja toimiva, joten huollon saa tarvittaessa nopeasti. DeLavalin robotilla on 24/7-päivystys ja huoltomies on paikalla kahden tunnin sisällä hälytyksestä. ™ DeLavallilla on lisäksi hyvä tuntemus ruokintaan ja moneen muuhunkin asiaan. Vehkojan tilalla on yhteensä 65 lehmää, joista on lypsyssä kerrallaan noin 57 eläintä. -Tulevaisuudessa ajatuksena on hankkia toinen lypsyrobotti, mikäli maitolitran hinta alkaa nousemaan. Tämän hetkinen hinnoittelu ei motivoi investointeihin, Vehkoja toteaa. jä ruokinnalla umaan mikserin ominaisuuksiin Kone Agriassa! Tuotto sidoksissa järjestelmän toimivuuteen Vehkojan mukaan DeLavalin lypsyrobotin käyttö on yksinkertaista. Vehkojan tilalla on käytössä kapea ruokintapöytä sekä mattoruokkija. Kokonaisuuden suunnittelu on tärkeässä roolissa, koska robotin on mahduttava liikkumaan. -Jos jokin osa-alue toimii huonosti, se vaikuttaa koko navetan toimintaan. Automaattiruokintaan lähdettiin siitä syystä, että saisimme lehmät liikkumaan. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että homma pelaa kaikilta osin, eikä jäkokemuksia: VMS lypsyrobotin äärellä. Vasemmalta Markku ja Marjo Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja siihen tulisi pitkiä katkoksia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se näkyy heti myös tuotoksessa. Tässä on ajatelvata koko ajan kokonaisuutta, Vehkoja mainitsee. käsittelyominaisuudet!” ähän huoltotoimia vaativa.” i - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti” DeLaval-apemikserillä saadaan huonompikin hyötykäyttöön a lypsyrobotillani on parempi rehu -DeLaval-apemikseri on tätä päivää, koska sillä pystytään tekemään lypsyssä oleville, ummessaoleville ja nuorelle karjalle oma seoksensa. Apetuotannossa voidaan hyödyntää monenlaisia rehuja sekä olkia ja tehdä parempaa ruokaa. Mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä mahdollistavat sen, että säästetty tila voidaan käyttää johonkin muuhun. Mielestäni DeLavalin apemikseri on helppo ja toimintavarma laite. Olemme saaneet VSM- ja iset VM-mikserit öllä i s k ä s i L uvi n o t a m itta h o n i a ! v s tarjou vaihto sa s a i r g KoneA 202 D a l l o t s Osa delaval.fi/ruokinta Mikserin ääressä. Vasemmalta Marjo ja Markku Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja sen avulla myös tuotannonlisäystä, Vehkoja toteaa. Maidontuotanto hyvällä tasolla DeLavalin laitemyyjä Rauno Saukko kertoo, että DeLavalin kokonaistoimitus on maitoyrittäjälle rakennusvaiheessa hyvä ja hinta/laatusuhteeltaan paras ratkaisu. Suunnittelu, kaupanteko, järjestelmien yhteensovittaminen ja toimitukset ovat kaikki yhden toimijan takana. Tämä helpottaa projektin läpivientiä ratkaisevasti, näin kävi myös Vehkojan tilalla. -Kun kaikki navetan laitteet tulevat samasta firmasta, on myös järjestelmän ja laitteiston huolto helppoa – huoltomiehet pystyvät tekemään kaikki tarvittavat työtehtävät samalla kertaa. Saukko kertoo, että Vehkojan tilan lehmäkohtaiset maitotuotot ovat noin 36 kiloa ja vuorokauden maitomäärät noin 2050 kiloa. -Tilan eläinkohtainen maitomäärä on hyvällä tasolla. Siellä on menty jo monta vuotta 2000 kilon molemmin puolin päivätuotoksissa. Tilan keskilehmäluku lypsyssä on ollut 55-60 lehmän nurkilla. Kokonaisuus määrittää aina sen, miten lehmät lypsävät. Kun automaatti jakaa appeen useita kertoja päivässä, aina puhtaana ja tuoreena, on sillä iso merkitys tuotokseen. Vehkojan navetta on myös äärettömän siisti. Siisteys ja koneista huolehtiminen ovat perusjuttuja, jotka osaltaan mahdollistavat tämän kaltaiset hyvät tuotokset. Uudet DeLaval-apemikserit -Laitteistomme ovat edelleen kehittyneet. Vehkojalla oleva järjestelmä on edelleenkin todella hyvä ja toimiva, mutta tuotekehittelyn ansiosta nykyiset laitteemme ovat vieläkin laadukkaampia. Niitä on kehitetty kuuntelemalla asiakkaitamme. Yksi esimerkki tästä on uusi apemikserimme, jossa on käytetty uutta, Optisteelteräslaatua. Optisteel on jopa 250 kertaa enemmän korroosiota kestävää ja kolme kertaa enemmän märkäkulutusta kestävää, kuin tavallinen ST52teräs. Optisteelin murtolujuus ja kovuus ovat parempia kuin ruostumattomalla teräksellä. Toinen iso tekijä on apemikserin ruuvin muoto, joka on uusissa miksereissä enemmän kolmiotyyppinen. Uusi muoto nopeuttaa sekoitusta huomattavan paljon. Kaikissa laitteissamme tuotekehitys on mennyt eteenpäin, joten varmuus ja laatu paranevat aina vain, Saukko mainitsee loppuun. www.delaval.fi 8 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Humuspehtoorin maanparannusaineilla saat parempia satoja pelloitasi – luonnollisesti Otetaan kourallinen puukuituja, hyppysellinen ravinteita ja hitunen osaamista. Näin syntyy innovatiivinen tapa hyödyntää metsäteollisuuden puhtaat puukuidut pelloilla maanparannusaineina. Maan kasvukyky paranee, satojen laatu ja määrä paranevat. Pellon humus palaa ja maa tulee eläväksi. Pellon ravinnepäästöt vähenevät ja peltoon sitoutuu hiilidioksidia. Nämä asiat ovat vuosien kemiallisen viljelyn tuloksena usein unohtuneet. Humuspehtoori Oy on kehittänyt 1980-luvulta lähtien metsäteollisuuden puukuiduista maanparannusaineita. Kompostoinnista yhtiöllä on kokemusta aina 70-luvulta lähtien. Pitkien kokeilujen tuloksena Humuspehtoori on todennut, että puukuiduilla ja lannoilla maan biologinen toiminta paranee ja viljelyn tuottavuus nousee. Humuspehtoori Oy:llä on ympäristölupa sekä Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. -Monet asiakkaistamme ovat tuotteiden esittelyn jälkeen todenneet, että ”tämähän on niin kuin ennen vanhaan”, kertoo Humuspehtoorin tuore vetäjä Suvi Matsinen. Puukuitua ja kompostoitua lantaa -Vastaanotamme metsäteollisuuden sivuvirtana syntyviä puukuituja ja maataloudesta syntyviä lantoja, kuten siipikarjan ja hevosen lantaa. Lannat kompostoidaan ja niistä tehdään maanparannus- ja lannoiteaineita yhdessä näiden puukuitujen kanssa. Kyseessä on alunperin isäni Reino Mantsisen kehittämä liikeidea, Suvi Mantsinen kertoo. Reino Mantsinen teki aiemmin urakointia kuntapuolella, jossa hän kiersi kompostoimassa yhdyskuntalietettä itserakentamallaan kompostinsekoittimella kaupunkien ja kuntien kentillä. Hän järjesti kohteisiin kompostoinnin tukiaineeksi kuorta ja lantaa, että kompostit voisivat paremmin. Samalla tutuiksi tulivat metsätehtaat sekä sahat. -Tehtailta saadaan hoidettua ns. nollakuitu pois, koska se on märkää, siinä ei ole ravinteita ja se on hankala polttaa. Tämä oli aikoinaan aikamoinen ongelma paperitehtaille, joka ratkesi tätä kautta. Ensimmäiset kokeet tehtiin vuosien 1997 ja 2000 välillä ja siitä liikeidea sitten syntyi, Suvi Matsinen toteaa. Suurin osa tuotteista luomuhyväksyttyjä Humuspehtoorilla on parikymmentä eri tuotetta, joista suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Tuotteisiin kuuluvat myös pelkät kompostoidut lannat, kuten hevosen ja broilerin lannat sekä näiden seokset. Valikoimaan kuuluu myös luomutuhka sekä lantojen ja metsäteollisuuden puukuitujen seokset. -Seosten myynti on ollut tänä vuonna todella huono uuden nitraattiasetuksen vuoksi, joka rajoittaa tuotteiden käyttöä erittäin ratkaisevasti tällä hetkellä. Käyttöä rajoittavat asetetut kokonaistyppirajat. Aikaisemmin nitraattiase- Humuspehtoorilta peltoosi puukuiduista pysyvää humusta. Humuksella parannetaan peltosi vesitaloutta, pieneliötoimintaa, kasvukykyä, terveyttä sekä ravinteidenpidätyskykyä! Pehtoorin Broilerhyvällä ravinteet edullisemmin kuin kemiallisilla lannoitteilla. Ostamalla 1 t Broilerhyvää hintaan 30 €/t + rahti saat ravinteita 105 € arvoisesti laskettuna kemiallisten hinnalla. Tuotteista suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Puh. 050 465 1191 humuspehtoori@humuspehtoori.fi tukset koskivat pelkkiä lantoja, joten meidän tuotteet, eli orgaaniset lannoitevalmisteet, olivat sen ulkopuolella, Mantsinen kertoo. Puukuitu vapauttaa typpeä hitaammin -Jos lannassa on vaikka 10 kiloa liukasta typpeä ja kun se sekoitetaan puukuidun kanssa 1:1, luulisi että typen liukoinen määrä puolittuisi. Kun siitä otetaan kahden viikon päästä näyte, on typen määrä vain noin kymmenesosa siitä. Tämä johtuu siitä, että osa typestä on sitoutunut puukuituun kokonaistyppimuotoon ja vapautuu siitä vähitellen maatuessaan. Tätä ei voida näin ollen laskea sen vuoden lannoitetypeksi, koska se ei ole vielä ensimmäisenä vuonna kasvin käytettävissä. Kaikki tietävät että puukuitu hajoaa hitaasti. Orgaanisista lannoitevalmisteista, jotka sisältävät lantaa, otetaan kokonaistyppi huomioon, jolloin kokonaistypen raja on 170 kiloa vuodessa. Tällöin liukoisen typen määrä meidän tuotteissa voi jäädä alle 20 kilon. Jos pistetään pelloille 20 kiloa liukoista typpeä, ei sillä määrällä kasva mikään, ei edes heinä. Tässä on ihan selvä ongelma edessä, Mantsinen esittelee. Peltomaa on viljelijän pankkitili -Pelto antaa satoa sen mukaan, kuinka sitä on hoidettu. Hyvä maa antaa hyvän sadon. Jos peltoa viljellään kemiallisesti, maaperä köyhtyy. Kemiallisilla lannoitteilla pellon orgaaninen massa vähenee, jolloin jäljelle jää vain kivennäisaine, joka ei pidätä vettä tai ravinteita, eikä siinä ole myöskään pieneliötoimintaa. Kun pellossa ei ole madoille, bakteereille ja sienille ruokaa, häiriintyy pellon orgaaninen toiminta ja satojen määrät pienentyvät. Kun pellossa ei ole pieneliötoimintaa, tulee pelto riskialttiimmaksi myös taudeille ja taudinaiheuttajille. Ihan samalla tavalla kuin ihmisenkin kanssa, jos ihmisellä ei ole vastustuskykyä, on ihminen hyvä koti erilaisille taudinaiheuttajille, Matsinen painottaa. Maanparannusaineilla ratkaisu peltoon kuin peltoon -Jos viljelijällä on huonot peltomaat, jotka ovat esimerkiksi savisia tai hiekkaisia, ne voidaan hoitaa sellaiseen kuntoon, että viljelijällä voi valita mitä hän viljelee. Enää ei tarvitsekaan viljellä pelkkää rehukauraa tai käyttää paljon peltopinta-alaa. Kun mietitään sukupolvenvaihdosta sekä tilan suuntaa, kannattaa miettiä olemassa olevan peltoalan kasvukunnon hoitoa ja kuinka sitä voidaan nostaa. Kannattaa hoitaa mieluummin omat pellon kuntoon, kuin ostaa naapurin pellot kalliilla rahalla. Maa on kallista, eikä sitä synny juurikaan lisää, joten satotasoa kannattaa nostaa jo olemassa olevilla pelloilla. Huonosta savisesta maasta saadaan erikoiskasviviljelyyn soveltuva pelto. Peltomaata pystytään parantamaan maanparannusaineillamme merkittävästi, Mantsinen lupaa. Puukuitu takaa pysyvän humuksen Ruohovartisista kasveista ei tule peltoon lingniiniä joka takaisi pellolle pysyvän humuksen. Puukuidulla saadaan luotua peltoon pysyvä humustaso. Mantsinen kertoo, että Ruohovartinen kasvi nostaa maan orgaanista tasoa nurmenviljelyyn muutamaksi vuodeksi. Peltoon syntyy pieneliötoiminta, jolloin bakteerit ja madot lisääntyvät ja kuluttavat orgaanisen massan, jonka jälkeen orgaanisen aineksen taso tippuu merkittävästi. Puulla peltoon saadaan luotua pysyvä humustaso. -Tämän päivän pelloilla oleva humus on peräisin ajalta, jolloin pellot vielä kasvoivat metsää. Kun pelloilla on viljelty kemiallisesti, tulee vain kasvin tarvitsemat ravinteet, mutta kulutettu orgaaninen aines ei tule takaisin. Kemialliset lannoitteet tuovat sadon takaisin, mutta eivät auta maata palauttamaan humuspitoisuuttaan. Kemialliset lannoitteet ovat mahdollistaneet viimeiset 20–30 vuotta hyvän sadon, mutta lopulta ne kuitenkin heikentävät maan kasvukuntoa. Kemiallisilla lannoitteilla lannoitettu pelto ei ole myöskään pieneliöille, sienille ja bakteereille, hyvä kasvupaikka. On tutkittu, etteivät sienet pidä kemiallisesta rakeesta. Sienirihmasto on olellinen asia maassa ja muuttaa siellä ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tämän vuoksi pellon pieneliötoiminnasta kannattaa JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA pitää huolta, Mantsinen painottaa. Luomulannoite on yhtä tehokas kuin kemiallinen -Luomulannoite ei tarkoita, että kyseessä olisi heikkotehoisempi lannoite. Kun maa on kaikilta osin paremmassa kasvukunnossa, se voi paremmin vesitaloudellisesti ja se myös pidättää ravinteita, jolloin viljelijä voi vähentää lannoitemääriä. Multava pelto on mm. suuri typpivarasto. Kun maa on hyvässä kunnossa, ja vaikka käyttääkin kemiallista lannoitetta, voidaan niiden määriä vähentää merkittävästi, Mantsinen mainitsee. Humusköyhä maa päästää ravinteet läpi -Kun hiekkaiseen maahan valutetaan ravinteita ja vettä, eivät ne pysähdy minnekään, vaan ne ovat heti ensimmäisessä ojassa. Ellei kasvi ole ottamassa ravinteita kiinni, ravinteet valuvat suoraan vesistöihin. Orgaanisen aineksen lisäämisellä peltoon voidaan pienentää ravinnehuuhtoutumia ja suojella sitä kautta vesistöjä. Viljelymaan kunnolla on merkitystä satomääriin -Tässä puhutaan tietyllä tapaa asennekysymyksestä. Monesti on helpompaa ja hal- vempaa tehdä asiat kemiallisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla. Ostetaan uusia koneita ja yritetään saada niillä pellot parempaan kuntoon. Esimerkiksi Yara kehittää uusia tuotteita, kun huomataan että jokin hivenaine alkaa katoamaan pellosta. Jos tulee uusi kasvitauti, kehitetään uusi ruiskutettava myrkky tai homeenestoaine. Ratkaisut haetaan keinotekoisesti, vaikka koko tätä ketjua voitaisiin hoitaa pitämällä maaperä kunnossa. Samalla vältyttäisiin väkilannoitteiden ja myrkkyjen käytöltä. Lyhytaikaiset ratkaisut löytyvät liian helposti maanmuokkauksesta, lannoitteesta tai myrkystä. Maalla on oma puskurointikyky ja jos se on matala, on satokin huono, Mantsinen painottaa. Parempia satoja -Erikoiskasvinviljelyssä on todettu, että esimerkiksi kaalinkerät hyötyvät meidän Rikkiviisas-lannoitteesta. Kasvien soluseinät ovat vahvempia, jolloin kerä on painavampi, tiiviimpi ja kestää paremmin käsittelyä. Tässä yksi konkreettinen esimerkki siitä, miksi maanparannusaineitamme kannattaa käyttää, Mantsinen painottaa. Ajatuksia glyfosaatin käytöstä pelloilla -Jos minun näkemystä kysyy, niin kyllä kyseessä on hyvin todennäköisesti suuri tutkimaton ongelma. Jos lukee Roundupin (glyfosaatti) kehittäjän ja valmistajan, Monsanton, käyttöturvallisuustiedotetta, siellä lukee, ettei Monsanto ota mitään vastuuta tuotteesta tai sen soveltuvuudesta viljelykäyttöön, eikä mistään mahdollisista tuotteen aiheuttamista ympäristöongelmista. Monsanto pesee siinä kätensä ihan täysin. Monsanton käyttöturvallisuustiedote löytyy internetistä, missä siihen on mahdollista käydä tutustumassa. On aika huolestuttavaa jos aineen valmistaja pesee itsensä täysin ulos vastuista, Mantsinen ihmettelee. Mantsinen kertoo, että glyfosaatin käyttöön pellolla liittyy mm. sellainen ongelma, että se kilpailee maahiukkasen pinnalla fostorin kanssa samasta kiinnittymispaikasta. -Jos pellolla on paljon glyfosaattia, maahiukkasten pinnat ovat todennäköisesti kyllästettyjä glyfosaatilla, jolloin fosforilla ei ole kiinnittymispaikkaa. Pellot joilla käytetään paljon glyfosaattia, ovat todennäköisesti suurempia fosforin huuhtoutumapeltoja. Sienet jotka rapauttaisivat fosforia kasvien käyttöön, ne eivät pärjää glyfosaatille. Myöskään glyfosaatin vaikutuksia ihmisiin ja sen kertymistä ympäristöön ei ole tutkittu Suomen kylmissä oloissa. On väitetty että glyfosaatti hajoaisi, mutta todellisuudessa se huuhtoutuu vesistöhin, ja siitä edelleen kaloihin. Siitä miten glyfosaatti käyttäytyy koko ravintoketjussa, ei ole tehty tutkimuksia Suomen oloissa, Mantsinen painottaa. Mantsisen mukaan on jo epäilty, että glyfosaatti voisi olla yksi keliakian aiheuttajista, syy 2-tyypin diabetekseen sekä moniin syöpiin. -Tämä voi olla asian paisuttelua, mutta kun asiaa ei ole tutkittu, olisi glyfosaatin käyttöön suhtauduttava suurella varauksella. -Yhdyskuntalietteessä on aika paljon raskametalleja, joten ne kertyvät maahan. Yhdyskuntalietettä tulee paljon ja niillä alueilla joita sitä syntyy, sitä myös käytetään paljon. Tätä kautta raskasmetallit kertyvät peltoihin. Pellon varoaika ruokatuotantoon on viisi vuotta, joka kertoo jotain yhdyskuntalietteen turvallisuudesta. Kuinka esimerkiksi hormonit katoavat lietteestä ja minne ne päätyvät, ei siitä ole tehty mielestäni mitään tutkimuksia, Mantsinen kyseenalaistaa. Yhdyskuntalietteen käyttö ravintokasvien viljelyssä kyseenalaista -Yhdyskuntalietteet on toinen suuri arpa, eli kuinka hormonit, antibiootit ja muut lääkeaineet siirtyvät niistä viljaan, rehuun ja edelleen karjalle. Tätäkään ei ole juurikaan tutkittu. Näkisin että yhdyskuntalietteen käyttäminen energiaviljelyssä on järkevämpää kuin ruokaviljelyssä. Meillä ei ole lainkaan peltoviljelytuotteita, ruokapelloille, jotka sisältäisivät yhdyskuntalietettä. Emme myöskään tingi siitä, Mantsinen toteaa. Humuspehtoorilla on saatavilla bioenergian kasvatukseen ja viherrakentamien puolelle, inframullaksi, yhdyskuntalietekompostia. Humuspehtoorin tuotteilla kasvutakuu -Takaamme että tuottemme soveltuvat siihen käyttötarkoitukseen kuin luvataankin. Tuotteistamme on tutkittu mm. raskasmetallit, taudinaiheuttajat ja rikkaruohot, joten niitä ei ole ja tuotteet ovat kompostoituja sekä puhtaita. Metsäteollisuuden puukuiduissa on hyvin vähän raskasmetalleja, verrattuna yhdyskuntalietteeseen, Mantsinen toteaa. Humuspehtoori tekee viljelijän peltojen viljavuusanalyysien, tulevan kasvin ja sen tarpeiden mukaan lohkokohtaiset laskelmat, mikä tuotteista ja millainen käsittely olisi sopivin. Maanparannusprosessi on muutaman vuoden investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Tärkeintä laskelmissa on tun- 9 tea puukuitujen käyttäytyminen maanperän hoidossa. Joillakin tuotteilla on kalkitseva vaikutus ja toisilla on hyvä hiven- ja sivuravinnepitoisuus. Humuspehtoorin tuotteet ovat puhtaita ja valvottuja. Hygieenisyys ja ravinnetasot tutkitaan säännöllisellä näytteenotolla Viljavuuspalvelussa. Humuspehtoorin lannoitetuotteet ja mallit soveltuvat hyvin myös tehoviljelyyn, kunhan viljelijällä on kiinnostusta peltojensa hoitamiseen ja satojen parantamiseen. -Pehtoorin broilerhyvä on erittäin vahva lannoite. Se tulee broiler-kasvattamoilta. Kun broilereita syötetään paljon, että ne kasvaisivat nopeasti, on lannassa paljon hivenaineita. Lanta sisältää kaiken tarvittavan, jolloin pellon hivenaineet saadaan nostettua hyvälle tasolle. Mediassa puhutaan paljon ravinteiden kierrättämisestä ja lannankierrosta, että lantaa pitäisi käyttää enemmän. Tämä ei ole näkynyt käytännöntasolla ainakaan toistaiseksi, sitä on päinvastoin vaikeutettu. Olemme yrittäneet vaikuttaa päättäjiin ja kertoa viestiä, että nyt tulisi oikeasti tehdä jotain muuta kuin vain puhua, Suvi Mantsinen toteaa loppuun. www.humuspehtoori.fi HAE TUETULLE LOMALLE! Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle! VUODEN 2016 LOMAESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Loma-ajankohdat löydät myös kotisivuiltamme! Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää! Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemus sivuilta www.mtlh.fi tai tilaa esite p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi 10 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Lihakeskusliitto liha-alan yrittäjien asialla Lihakeskusliitto ry toimii yksityisen liha-alan talous- ja elinkeinopoliittisena edunvalvojana, ja sen jäsenet edustavat monipuolisesti koko lihaalaa. - Meillä on jäseninä teurastamoja, liha-alan vienti- ja tuontiyrityksiä, lihanjalostamoja ja valmisruokatehtaita. Jäsenyritykset ovat kooltaan yhdenhengen yrityksistä aina isompiin usean sadan hengen yrityksiin. Tärkein antimme on ehdottomasti yhteisöllisyys: kuka yrittäjää voi ymmärtää paremmin kuin toinen yrittäjä, pohtii Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela. Hannuksela on aloittanut Lihakeskusliiton toimitusjohtajana keväällä 2015 edeltäjänsä Veli Saarenheimon jäädessä eläkkeelle. Lihakeskusliitto on Hannukselalle tuttu yhteisö– hän työskenteli aikaisemmin Lihakeskusliiton julkaiseman töitä koko liha-alan hyväksi. Tarjoamme jäsenillemme uutisointia alan asioista, lainsäädäntöosaamista sekä hyvät yhteytemme EU-tasolla, Hannuksela kertoo. Suunnitteilla on myös uusia tuulia esimerkiksi maakuntapäivien muodossa. Maakuntapäivän ohjelmassa on katsaus alan ajankohtaisiin asioihin, ja alan yrittäjät saavat tilaisuuden keskustella toistensa kanssa. - Meillä oli jo ensimmäiset maakuntapäivät Porissa ja Kuopiossa, ja ne osoittautuivat erittäin tervetulleiksi tilaisuuksiksi. Vuonna 1935 perustettu suomalaista perheyrityspohjaista liha-alaa edustava Lihakeskusliitto juhli 80-vuotispäiväänsä 11. syyskuuta Helsingissä. Lihakeskusliitolla on hyvät suhteet muiden Euroopan maiden liha-alan järjestöihin. Kuvassa marraskuussa Suomessa vierailleen Belgian lihaliiton tapaamisen satoa: Delavinn myynti- ja vientijohtaja Guy Vandenberghe ja Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela juttelevat yhteistyömahdollisuuksista. Lihan imago puhutti keväällä Pasilassa. Markkinointi- ja mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen sekä Saarioinen Oy:n tuoteryhmäjohtaja ja Lihateollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Marja Joutsen pohtivat minkälainen imago lihalla ja lihansyönnillä Suomessa on. Mukana mietinnöissä oli myös suomalaista liharuokakulttuuria edistävän Lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen sekä Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela. Lihalehden toimituspäällikkönä, ja samalla tutustui laajasti liiton jäsenistöön ja alan toimijoihin. Lihalehti on lihateollisuuden ammattilehti, joka kattaa koko lihaketjun ja sen toimintaympäristön. Lehti on arvostettu vaikuttaja kotimaassa ja myös kansainvälisesti. - Lihalehti tarjoaa ajantasaista tietoa ja liitto puolestaan kokoaa yhteen alalla toimijat. Yrittäjien asema ja samalla lihan menekin kasvu ovat minulle sydämen asioita. Teemme ! Teksti: Ninnu Perälä Fakta: • 80 vuotta liha-alan yrittäjien asialla • Lihakeskusliitto on perustettu 1935. Samana vuonna perustettiin Lihalehden edeltäjä ”Liha- ja karjakauppias”. • LKL-yhteisöön kuuluvat myös LKL-Kustannus Oy, joka kustantaa Lihalehteä sekä Lihakeskusliiton Ammatinedistämissäätiö. • Lihakeskusliiton jäsenistö koostuu lihanjalostusta, teurastusta, leikkaamotoimintaa ja tukkukauppaa harjoittavista yrityksistä sekä maakunnallisista lihakauppiasyhdistyksistä. • Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 600 miljoonaa euroa. Lihakeskusliiton jäsenmaksu perustuu liikevaihtoon – pienemmille yrityksille se on vain joitakin satoja euroja vuodessa. • Lihakeskusliiton 80-vuotisjuhlat juhlittiin 11.9.2015 Scandic Hotelli Grand Marinassa Katajanokalla. Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina. Vapon kuiviketurpeen hyödyt: Vapolta myös: - palaturvetta - haketta - pellettiä ää! Kysy lis Myynti: Vapo myyntipalvelu puh. 020 341 400 / tel. 020 341 300 I •Mahtavaimuvoima;vähemmäntyötä,vähemmänlantaa •Mieluinenmakuualusta •Sitooammoniakkiajaravinteita–poistaahajua •Ehkäiseehaitallistensienitautienleviämistä •Vähentääkärpäsiä •Kompostoituunopeasti Myynti: I myyntipalvelu@vapo.fi www.vapo.fi/tilaa Vapo tilauskeskus Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min puh. 020 341 400 / tel. 020 341 300 tilauspalvelu@vapo.fi www.vapo.fi/tilaa Puheluidenhinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Loma piristää, virkistää ja antaa voimavaroja arjessa jaksamiseen Lähteä lomalle, irtautua arjesta, päästä valmiiseen ruokapöytään, levätä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus palautua ja kerätä voimia, olla lomalla. Virkistyminen on osa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tuetut lomat ovat oiva tapa lomailla yksin tai perheen kanssa. Ne ovat tarkoitettuja kaikille suomalaisille, jotka eivät pysty lomailemaan omilla varoillaan. Raha-automaattiyhdistys tukee lomatoiminnan järjestämistä Viisi lomajärjestöä järjestää Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella tuettuja lomia eri puolilla Suomea. Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Lomakohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Lomajaksojen ohjelma ja kohderyhmä vaihtelee kattaen kaikki ikäryhmät. Lomalle haetaan lomanjärjestäjän omalla hakemuksella. Lomajärjestäjä myöntää lomatuen ja lomailija maksaa omavastuun ja matkat. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset muokkaavat myös lomamuotoja -Moni suomalainen ei pysty järjestämään omatoimisesti kodin ulkopuolista lomaa. Taustalta löytyy usein köyhyyttä, yksinäisyyttä sekä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Airi Tella toteaa. -Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia eri puolilla Suomea olevissa lomakohteissa. Lomat on tarkoitettu kaiken ikäisille ja kaikenlaisille perheille. Tuetut lomat ovat taloudellisesti tuettuja, mikä mahdollistaa lomailun myös heille, joilla siihen muuten ei olisi varaa. Tuen saamiseen vaikuttavat erityisesti taloudelliset syyt, mutta hakemuksessa on syytä viitata myös terveydellisiin ja sosiaalisiin perusteisiin. Tuen tarve kannattaa perustella huolellisesti, Tella opastaa. Nykyajan yhteiskunnassa on yhä enemmän ja enemmän elämää kuormittavia tekijöitä. Vaativan arjen katkaisu on varmasti hyödyllistä kenelle tahansa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja sosiaalipoliittisen lainsäädännön kehittyminen ovat muokanneet myös Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomamuotoja. - Järjestötyön ketteryys mahdollistaa sen, että pystymme muokkaamaan lomatarjontaa yhteiskunnallistenkin muutosten mukaisesti. Esimerkiksi lapsiperheet ja nuoret pienyrittäjäperheet hakeutuvat entistä enemmän tuetuille lomille. Viime jouluksi järjestimme 25 lisälomaryhmää, koska pari- ja perhesuhteet ovat usein koetuksella esimerkiksi juhlapyhien aikaan, Tella mainitsee. Sosiaalisen lomatoiminnan juuret ulottuvat 1939 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin. Lomalain voimaantulon jälkeen työnantaja- ja työntekijäjärjestöt perustivat lomajärjestöjä tukemaan lomanvieton mahdollisuuksia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry perustettiin Maalaisliiton Naiset ry: n aloitteesta vuonna 1954. MTLH:n tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. MTLH järjestää kaksi kolmasosaa lomista yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. MTLH:n toiminnan painopisteinä ovat erityisesti lapsiperheet ja omaishoitajat. Lomia järjestetään myös työikäisille, yrittäjille, eläkeläisille ja erilaisille potilas- ja eläkeläisryhmille. -Nyt voimassa olevien sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää rasittuneiden ja virkistystä kaipaavien henkilöiden terveys- ja lomahuollon järjestämistä, tiedotus-, valistustoimintaa ja varainkeruuta. Järjestö on viimeisten vuosikymmenten aikana keskittynyt lomatoiminnan järjestämiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Airi Tella Tella kertoo. Erilaisia lomakohteita jokaisen ulottuvilla -Lomakohteita ovat erilaiset kylpylät, hotellit, kuntoutuskeskukset ja urheiluopistot. Lomat ovat useimmiten viiden vuorokauden mittaisia, ohjelmallisia ja täysihoidon sisältäviä lomajaksoja. Lomalta periltään omavastuuosuus, mutta suurin osa kustannuksista katetaan raha-automaattiavustuksella. Monipuoliseen ja laajaan toimintaamme saamme avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä, joka on hyvä yhteistyökumppani, Airi Tella painottaa. Lapsiperheet hakevat lomalta yhteistä aikaa ja tekemistä -Syyt hakea tuetulle lomalle ovat moninaiset Esimerkiksi lapsiperheet tarvitsevat lomaa hyvin erilaisista syistä. Lapsiperheissä voi olla monia kuormittavia tekijöitä, minkä vuoksi vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia järjestää lapsille esimerkiksi lomamatkoja. Taloudellisten syiden lisäksi voimavarojen puute on osalla perheistä saattanut estää lomailun itsenäisesti aikaisemmin. Tuettu loma voi tällaisessa tilanteessa antaa lapsiperheille mukavia lomakokemuksia, joista jää elinikäinen muisto, Tella kertoo. - Tuetuilla lomilla virkistymisen lisäksi vertaistuella on erittäin suuri merkitys. Lomille osallistuville järjestetään mahdollisuuksia keskustella toisten, samankaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Tuetuille lomille haetaan myös päästäkseen irti tavallisesta arjesta, vaihtaakseen maisemaa sekä päästäkseen rentoutumaan oikealle lomalle. Pelkästään tavallisen arjen katkaisu riittää antamaan voimaa arkeen. Lisäksi loman runsaan aktiviteettitarjonnan myötä osa lomailijoista saa jopa uusia harrastusideoita. Loma tukee jaksamista kiireettömyydellään ja tarjoamalla mahdollisuuden rentoutua. -Toiminnallemme leimallista on, että suurin osin erityisryhmille tarjottavista lomista. tulee meidän kautta. Ne tuovat oman haasteensa, mutta sitä kautta saamme myös runsaasti uusia, hyviä kehitysideoita, Tella toteaa. Asiakkaiden tarpeet vaikuttaneet ratkaisevasti myös lomamuotojen kehittymiseen - Rahoittaja kannustaa entistä enemmän erilaisia asiakasryhmiä palvelevien lomien järjestämiseen. Kohderyhmiä on nyt useita ja yhteistyökumppaneita lukuisia. Kilpailuitamme lomapaikat määrävälein ja palveluntuottajia on tällä hetkellä noin 35 lomapaikkaa. Viime vuonna lomalle hakijoita oli 34 000 ja tukea myönnettiin 19 400 hengelle. Uusia lomalaisia oli viime vuonna yli puolet, noin 13 500 henkilöä. - Asiakkailtamme saamamme positiivinen ja kehittävä palaute kannustaa ja motivoi meitä lomatoiminnan jatkuvaan kehittämiseen asiakkaamme parhaaksi. Teemme parhaillaan perheloma-tutkimusta, jossa selvitämme lomakokemusten vaikutusta perheiden elämään. Tutkimuksen tuloksia voimme hyödyntää myös jatkossa, Airi Tella mainitsee. Pekka Pukka Ky SUURSÄKKEJÄ 0400 517 322 www.pekkapukka.com 11 HELPOTA LAMPAIDEN RUOKINTAA • Pyöröpaalihäkit • Ruokintarakenteet (säädettävät) sekä vinoetuaidat Kysy myös muita ruokintavaihtoehtoja • Väkirehukourut muovi / metalli • Juomakupit, lämmitettävät kylmäpihattoihin ja uimurikupit lämpimiin tiloihin + suojakaaret. Nämä juomakupit sopivat myös naudoille ja hevosille • Karsina-aidat, sekä uutuus karitsointikarsinat • Laidunkatokset KEVYT- ja KYNTÖMUOKKAREIDEN sekä KULTIVAATTORIEN VARAOSAT RETRONIK KY Raija 040 702 2162, Reino 050 521 0082 rareko105@gmail.com OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh. 040 552 6671 www.hauhonmyllarit.fi AMMATTITAITOISTA VIISUMIPALVELUA! KAIKKI VIISUMITYYPIT Ryhmä-, kerta-, vuosi-, 2-vuoden ja 3-vuoden viisumit. Vuoden viisumit ............... alk. 130€ 2-vuoden viisumit ........... alk. 210 € 3-vuoden viisumit ......... alk. 350 € Passi-ja viisumikuvat meiltä asiakkaille ilmaiseksi, sähköinen passikuvan lähetys. Venäjän Viisumit: Vuosi-, kerta- ja ryhmäviisumit myös postitse toimitettuna. TILAA NETISSÄ: Valamon risteilyt 2014, liput ja varaukset. www.karjalanviisumit.fi www.lampoidea.fi Hotellivaraukset ja -maksut Venäjän Karjalaan 2014 Tilaa viisumi netissä: www.lampoidea.fi Järnefeltintie 8, 82600 Tohmajärvi Puh. 050 309 6337, 045 650 1161 s-posti: viisumi@lampoidea.fi, faksi: 013-411 001 Rantakatu 26 B, 2 krs, 80100 Joensuu p. 0400 800 140 www.karjalanviisumit.fi Järnefeltintie 8, 82600 Tohmajärvi Puh. 050 309 6337, 045 650 1161 www.lampoidea.fi 12 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Suomen Suomalainenkattavin laatutuote. YLI 20 VUODEN OKEMUKSELLA KOKEMUKSELLA mallisto, 15 K eri mallia, Suomen kattavin mallisto nostotehot: 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1200-2300 kg • Vakain vakiona • 1-vipuhallinta, kellunta www.ismesales.fi • Pitkät sovitteet •• Asennus 1-vipuhallinta, kellunta tehtaalla tai valintasivakiona mukaan •tilalla Vakain •Valmistaja: Pitkät ISME sovitteet ja myy Isme-Sales Oy •64900 Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan ISOJOKI Puh. Liikeratahakkuukuormaimet nyt ultra-lujista teräksistä , kevyet ja tehokkaat uuden sukupolven kuormaimet (06) 263 1111 0500 366 729 Suomalainen laatutuote. YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA www.ismesales.fi Valmistaja: ISME ja myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI, Puh. (06) 263 1111, 0500 366 729 MEKAANISET TAKALANAT ALKAEN 1150 € sis. alv 24% HYDRAULISET TAKALANAT MYYNTI JA VALMISTUS: LOGMER FOREST OY LTD PL 45, FIN - 85101 Kalajoki puh. 08 - 474 070 tai gsm 050 - 514 9134 e-mail: info@LOGMER.com • www.LOGMER.com VARAOSIA YLI 300 ERI TRAKTORIMALLIIN! ALKAEN 2860 € sis. alv 24% Myös trukkipiikkisovitteisena SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin 6300 € SALAOJAKONE traktorin nostolaitteisiin 6300 € sis. alv 24% sis. alv 24% • Ojan maksimisyvyys1450 mm • Koneen koko pituus 3400 mm • Koneen kokonaiskorkeus 2000 mm • Tilava sorasuppilo 850x1750 • Pyörivä putkikela • Sorakerroksensäätö 0-1400 mm • Laskettavan putken koko 50-80 mm • Kertavedolla maahan, oja, putki ja sora • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä • Pyörivä putkikela • Laskettavan putken koko 50-80 mm • Max. ojan syvyys 1 m MYYRÄAURA Nopea ja edullinen laite pintavesien johtamiseksi sala- ja avo-ojiin 990 € sis. alv 24% • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200mm erikoisterästä • Vetokuula 75mm, johon voi myös liittää salaojaputken TULE KÄYMÄÄN: Yrittäjäntie 8, 36600 Pälkäne SOITA: 045 1331 222 (Kaikkiin hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut) METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10, 64900 Isojoki, puh. 020 729 9377 janne.alakortes@rautakortes.fi Lue lisää ja katso lähin jälleenmyyjäsi: www.jykevat.fi Tutustu myös uusiin kotisivuihimme www.purkupojat.com tai tykkää meistä facebookissa! MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 13 Suomen Romukauppiaiden liitto ry Käänteinen arvonlisävero osoittanut toimivuutensa harmaan talouden hallinnassa Vuoden 2015 alusta lähtien romualalla on ollut käytössä käänteinen arvonlisävero. Uusi malli on lähtenyt liikkeelle toiminnanjohtaja Jari Kortesojan mukaan erittäin hyvin ja saatu palaute on rohkaisevaa. Epämääräisten romuntarjoajien määrä on vähentynyt, kuten toivottiinkin. -Harmaan talouden hallintaan suunniteltu isku onnistui suunnitellusti. Ennen lakimuutosta jotkut romun keräilijät ”unohtivat” maksaa arvonlisäverot ja saivat näin olleen 24 % paremman hinnan kuin muut toimijat, jotka muistivat maksaa arvonlisäveron. Tämä vääristi markkinoita ja lain mukaan toimineet yrittäjät kärsivät harmaan talouden edustajien toimista. Käänteisellä arvonlisäverolla tämän kaltainen välistäveto on saatu kitkettyä pois. Nykyisessä mallissa romua ostava romukauppias tilittää romun tuojan verot valtiolle, Jari Kortesoja kertoo. Ennen lain voimaantuloa romukentällä tehtiin iso selvitys, jossa todettiin ettei tavallisissa romukaupoissa ollut isompia ongelmia, mutta keräilijöiden puolella näitä ongelmia sen sijaan oli. -Meillä kävi ulkomaalaisiakin toimijoita myymässä tavaraa Suomeen rekisteröityjen yritystensä kautta, jolloin arvonlisäverot jäivät usein maksamatta. Käänteinen alv ei ollut mikään pikkujuttu, sitä tehtiin monta vuotta. Kyseessä oli ehkä isoin asia mitä Suomen Romukauppiaiden liitto on koskaan tehnyt. Heikko maailmanmarkkinatilanne on lähes pysäyttänyt romukaupan -Tällä hetkellä alan päähuomio on talouden tilanteessa, koska maailmanmarkkinahintojen kehittyminen määrittää romun hinnan. Alalla noudatetaan matemaattista kaavaa maailmanmarkkinahinnoista, josta romun hinta myös Suomessa muodostuu, Kortesoja mainitsee. Kortesojan mukaan USA, Saksa ja Ranska ovat saaneet jo taloutensa kasvuun, mutta Suomessa rämmitään edelleenkin pohjamudissa. Tämä kertoo hänen mukaansa siitä, että Suomen liiketoimintarakenteisiin on saatava pikaista muutosta. -Uskon romualan kestävän muutokset, joita alalta tullaan vaatimaan lähitulevaisuudessa. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi työaikajoustoihin. Romualan yritykset ovat monesti perheyrityksiä, jotka pystyvät mukautumaan uuteen tilanteeseen. Kortesoja painottaa, että metalliteollisuuden tulee lähteä pyörimään, ennen kuin romukauppa pääsee käyntiin kunnolla. -Toki yksityiseltä puoleltakin tulee paljon romua, mutta se ei yksistään elätä romualaa. Todellinen tulo syntyy isoista purkukohteista ja metallituotteiden valmistuksesta syntyvästä romusta. Toivotaan että hallituksen päätökset tukevat valmistavaa teollisuutta, se olisi nyt tärkein asia romualan näkökulmasta. ten hallitusneuvottelut tulevat vaikuttamaan romualaan, Jari Kortesoja mainitsee. Hinta sopeutettava markkinoihin -Romukauppias odottaa nyt hintojen nousua. Toisaalta tämän hetkinen romun hinta voikin olla nykyinen normaalihinta, johon toiminta on sopeutettava. Ensin mietitään mitä tavarasta saadaan, sen jälkeen mietitään jalostuskustannukset, tarvittavat katen, jonka jälkeen mietitään summa joka jää romun ostamiseen, Kortesoja esittelee romukauppiaan laskukaavaa. Romu on Kortesojan mukaan erittäin vahvasti euro-ohjautuvaista ja se on kansainvälistä kauppatavaraa. Romurautaa on viety koko ajan enemmän ja enemmän Suomen rajojen ulkopuolelle, kun Suomen oma terästeollisuus on hiipunut. -Suomalaisilla terästehtailla ja valimoilla on ollut hankalaa, joten romua ei ole tarvittu. Nyt tilanne näyttää olevan elpymään päin. Romua viedään aika paljon Suomen ulkopuolelle, kuten Intiaan, Kiinaan ja Turkkiin, jotka ovat isoja metallin sulattajia. Jos romurautaa käytetään auton valmistamiseen, se kiertää takaisin romukauppiaille keskimäärin 10 vuodessa. Jos romurautaa käytetään terässiltaan tai rakennuksen teräsrunkoon, materiaali kiertää takaisin vasta 50-100 vuoden kuluttua. Tämä on romukauppiaille huono asia, Kortesoja näkee. Suomen Romukauppiaiden liitossa on tällä hetkellä noin 106 jäsentä. Suomessa on lisäksi romukauppiaita, jotka eivät kuulu liittoon. Suurin osa suomalaisesta romusta kulkee Suomen Romukauppiaiden liiton jäsenyritysten kautta. Romualan ammattipätevyyskoulutukset -Tänä syksynä järjestämme pari koulutusta, jotka tähtäävät ammattiajokortin ammattipätevyysdirektiiviin. Olemme järjestäneet koulutuspäiviä, joissa puhutaan asioista romukaupan näkökulmasta. Niiden alan toimijoiden, jotka tarvitsevat ammattipätevyyden romun ajamiseen, on järkevää osallistua kursseillemme. Järjestämme koulutuspäivät syyskuussa ja lokakuussa, joiden kautta saa direktiivitutkinnon vaatimia ammattipätevyyspäiviä. Pyrimme järjestämään näitä koulutuksia vuosittain niin, että ammattiajokortti voidaan ylläpitää pelkästään alan omien kurssien voimin. Syksyn kurssit järjestetään Tampereella. Puhujana ja pääkouluttajana on mm. VR:n Aku Ankelo, lisäksi puhujia tulee mm. poliisista ja ympäristöhallinnosta. -Käymme läpi niitä asioita, joita näissä kuljetuksissa tulee oikeasti eteen, koska ala on erittäin byrokraattista. Odotamme jännityksellä mi- Alan edunvalvontaa Suomen Romukauppiaiden liiton perustamisajankohta marraskuussa 1940 osui ajankohtaan, jolloin romukauppiaiden osuus Suomen materiaalihuollossa oli suuresti kasvamassa. Tuolloin myös romukauppiaat tulivat tietoisemmiksi omasta merkityksestään. Romukauppiaskunta saattoi ajaa läpi yhteisiä tavoitteitaan ja pyrkiä alan statuksen nostamiseen vain oman etujärjestön kautta. Nyt jo 75 vuotta jatkunut työ on tärkeä osa suomalaisen romukaupan historiaa. Liiton tarkoituksena on koota maan romu- ja jäteraaka-ainekauppiaat valvomaan yhteisesti etujaan sekä yhteiskunnallisessa että kaupallisessa mielessä, koettaa kehittää ja vahvistaa liiton jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä edistää alan ammatillista kehitystä kuin myös solmia hyviä suhteita alan hallitsevan teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan kesken. Lisätietoja: Jari Kortesoja p. 040 4181433 jari.kortesoja@romukauppiaat.fi www.romukauppiaat.com HYDRAULIIKAN LISÄPUMPPU Lisää tuottoa traktorin ulkopuoliseen hydrauliikkaan voimanottoon asennettavalla lisäpumpulla. Helppo ja edullinen ratkaisu. Ei vaadi lisäöljysäiliötä. Nopeuttaa maatilakuormaimen, halkomakoneen yms. laitteiden liikkeitä huomattavasti. Soita 0500-234 061 i-Power wwww.i-power.fi OSTETAAN KÄTEISELLÄ Hyväkuntoisia käytettyjä traktoreita. Myös vaihto! P. 0500 234 310 DEEREN varaosat suoraan hyllystä - JD puimurien osat edullisesti. - Suodattimet tarjoushinnoin. Konehuolto T. Laukkanen Oy 0500 226 028, 02 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi MAAHANTUOJALTA Tarjoa ! asti rohke KOUKKULAVAVAUNUT VARAOSIA - KULUTUSOSIA - TARVIKKEITA Kylvökoneisiin Murskaimiin Ruiskuihin Jyrsimiin MV-AGENT Kärsämäentie 49 20360 Turku, p.0400 514 846 Kultivaattoreihin Kyntöauroihin Sänkiäkeisiin Jankkureihin Ark. 9.00-16.00 www.mvagent.com Rekola Juhani Tmi • 050 557 8545 • www.metaka.fi 14 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA KULJETUSLIIKE A.J. LAMMINSIVU OY Yrityksemme tarjoamat palvelut: - puutavaraa metsästä tehtaille ja sahoille - kiviä rakennuksille, aitoihin, ym. myös asennettuina - hirsirakennuksia paikoilleen kolhuitta - vanhojen rakennusten purkutöitä - kaikenlaisia nostoja ja kuljetuksia Ostamme ja myymme käytetyt maatalouskoneet alueellasi. Tarjoa rohkeasti! A.J. Lamminsivu Oy, Luoteentie 262, 34300 Kuru p. (03) 473 3556, Antti Sivula p. 0500-731 479 Varmaa puunajoa jo neljännessä polvessa. Kuljetusliike A.J. Lamminsivu Oy 2x50 mm www.konekalle.fi 0400 274 540 • info@konekalle.fi JÄÄHDYTIN- JA LÄMMITYSLAITTEIDEN KORJAUS SEKÄ MYYNTI • Suomen Jäähdytinpalvelu Oy on erikoistunut autojen ja koneiden sekä jäähdytin-, lämmityslaite-, öljynlauhdutin-, ahtoilmanlauhdutin ja ilmastointilaitteiden korjaukseen, valmistukseen ja myyntiin. • Yrityksemme tarjoaa kokonaisuudessaan jäähdytinalan tuotteidenkäsittelyn aina suunnittelusta asennukseen ja korjaukseen asti. • Myös yksilöllisten erikoisosien tilaaminen, valmistus ja korjaaminen on meillä mahdollista. • Jäähdyttimet suoraan varastosta. Kaikkiin linja- ja kuorma-autoihin, myös Komatsu 228, 290, 350. Vaativan ammattilaisen käyttöön, JETI DUAL. Uusi kiinteä paripyörävanne mahdollistaa Nokian palarenkaiden ympäri vuotisen käytön. Samalla varmistetaan tuottava ja kustannus tehokas rengasvalinta joka käyttöön. Nokian TRI2 ja HKPL TRI ympärivuotiseen urakointiin. Jeti dual helppo Ja laadukas paripyöräratkaisu Tarkkaa hallittavuutta ja erinomaista tehokkuutta talviolosuhteissa MA–SU klo 7–21. Lähin myyntipiste, ajanvaraus ja hinnat yhden soiton päässä! 010 401 401 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv. 24 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %). Tutustu käytettyjen renkaiden toriimme! Raskaan kaluston palvelunumero 24 h 010 401 402 Varmaa jälkeä ympäri vuoden KYSY TARJOUS! MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 15 TAMPEREEN UUDET KONEMESSUT KIINNOSTAVAT ALAN YRITYKSIÄ Metalliteollisuuden messumekassa Tampereella järjestetään Konepaja 2016 -messut 15.–17.3.2016. Uudet metalliteollisuuden kone- ja laitemessut ovat herättäneet suurta kiinnostusta alan yritysten keskuudessa ja näyttelypaikat käyvät kaupaksi vauhdilla. Konepajan yhteydessä pidetään myös Ohutlevypäivät ja jaetaan Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun palkinnot. Samaan aikaan toteutetaan Pohjoismaiden merkittävimmät hitsausalan ammattimessut Nordic Welding Expo 2016. – Konepaja 2016 esittelee metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet alan yritysten kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseen. Sisältö on suunnattu etenkin kone- ja laiteinvestoinneista päättäville henkilöille. Uusi tapahtuma on saanut konepajateollisuuden toimijoiden keskuudessa innokkaan vastaanoton. Yhdessä hitsausalan NWE-messujen kanssa Konepaja muodostaa tapahtumakokonaisuuden, jonka alan toimijat kokevat vastaavan alan nykyisiä tarpeita. E-hallin näyttelypaikoista on varattu jo 90 prosenttia ja A-hallista yli 60 prosenttia, mikä on loistava tilanne kymmenen kuukautta ennen tapahtumaa, sanoo projektipäällikkö Mikael Wänskä Tampereen Messut Oy:stä. – Pirkanmaa on konepajojen kehto, joten samalla myös luonteva paikka alan messuille. Alihankinta-messuilla metalliteollisuuden yritykset myyvät vuosittain omaa osaamistaan ja kapasiteettia, mutta uusille Konepaja-messuille nämä toimijat tulevat kävijöinä katsomaan uusia koneita ja laitteita. Suomessa on noin 10 000 konepajaa, joten kävijäpotentiaalia riittää. Konepaja-messuilla asiakkaat pääsevät tutustumaan kone- ja laiteuutuuksiin, työkaluihin sekä viimeisimpiin ratkaisuihin liittyen automaatioon, robotiikkaan, kunnossapitoon ja teollisuuden palveluihin. Hallit ovat siis täynnä koneita ja laitteita, joten tämän messuvierailun anti ei pohjaudu vain videoiden ja esitteiden kautta saatuun tapahtumakokemukseen, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. Ohutlevypäivät sopivat Konepajamessujen yhteyteen – alan toimijat saman katon alla Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmä järjestää vuosittain Ohutlevypäivät, jotka on tarkoitettu ohutlevytuotteen suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä sekä opetustoimesta vastaaville henkilöille. Vuonna 2016 Ohut- levypäivät pidetään Konepajamessujen yhteydessä. – Ohutlevypäivät esittelevät ohutlevytuotteiden käyttökohteita ja valmistusmenetelmiä, alan uusia innovaatioita ja tekniikoita sekä tutkimus- ja kehityshankkeita. Kevään Konepaja-messut on erinomainen paikka Ohutlevypäivien toteuttamiseen, sillä teemat liittyvät tiiviisti toisiinsa ja tuolloin kaikki alan tärkeät toimijat ovat koolla saman katon alla. Uudet metalliteollisuuden kone- ja laitemessut sekä samanaikaisesti pidettävät hitsausmessut tarjoavat kiinnostavaa sisältöä ja nähtävää Ohutlevypäivien vieraille. Luvassa on varmasti antoisa tapahtumakokonaisuus, josta jäsenemme saavat uusia ajatuksia ja kontakteja. Tampereen seudulta löytyy myös hyviä kohteita yritysvierailuille, jotka ovat perinteisesti osa Ohutlevypäivien ohjelmaa, kertoo Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän puheenjohtaja, Technical Development Manager Juha Tuomisto SSAB Europe Oy:stä. Plootu Fennica -kilpailulla etsitään teollisen muotoilun ja tuotesuunnittelun uusia helmiä Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimiala- ryhmä järjestää joka toinen vuosi teollista muotoilua ja tuotesuunnittelua esittelevän Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun. Nyt kahdeksannen kerran järjestettävään suunnittelukilpailuun voi osallistua kuka tahansa ohutlevystä tehdyllä tuotteella tai osalla. Kilpailuaikaa on tammikuuhun 2016 saakka. Voittajat palkitaan maaliskuussa Konepaja 2016 -messuilla. – Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun tavoitteena on löytää uudenlaisia tuotteita, joissa ohutlevyllä on olennainen osa muotoilussa, valmistustekniikassa, rakenteessa tai innovatiivisuudessa. Kilpailussa on kolme tasavertaista sarjaa: teollisuus, muotoilu ja oppilaitokset. Jokaisen sarjan voittaja palkitaan rahapalkinnolla ja lisäksi tarjolla on kunniamainintoja sekä julkisuutta. Koko kilpailun paras tuote valitaan vuoden ohutlevytuotteeksi ja pääpalkinto on 5000 euroa, sanoo Ohutlevytuotteettoimialaryhmän asiamies Arto Kivirinta Teknologiateollisuus ry:stä. Konepaja ja NWE tarjoavat synergiahyötyjä – hitsausmessuilla kilpaillaan ja palkitaan alan osaajia Konepaja ja NWE esittelevät JCB - KOMATSU - LÄNNEN - LUNDBERG SOPIMUSHUOLLOT JA KORJAUKSET metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet alan yritysten kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseen. Metalliteollisuuden kone- ja laiteinvestoinneista päättäville henkilöille suunnattujen tapahtumien tuoteryhmiä ovat työstökoneet, levykoneet, hitsaus ja liittäminen, työkalut, automaatio ja robotiikka, kunnossapito sekä teollisuuden palvelut. Konepajoissa hitsaus-, leikkaus-, työstö- ja levykoneet sekä työkalut kuuluvat yhteen, joten Pohjoismaiden merkittävimpien hitsausalan NWE 2016 -messujen toteuttaminen samanaikaisesti Konepaja 2016 -messujen kanssa tarjoaa alan toimijoille huomattavia synergiaetuja. Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys SHY järjestää kuudensien NWE-messujen yhteydessä jälleen Nuorten SM-hitsauskilpailut, jossa alle 21-vuotiaat ammattikoulussa opiskelevat ja jo jonkin aikaa työelämässä olleet nuoret hitsaajat ottavat mittaa toisistaan. Lisäksi messuilla järjestetään toista kertaa Robottihitsauskilpailut. SHY palkitsee messuilla perinteiseen tapaan myös alan osaajia. Vuoden Hitsaushuippu -tunnustuspalkinnot jaetaan alalla ansioituneelle yritykselle, tutkimus-/tarkastusyksikölle ja koulutusorganisaatiolle. Lisäksi palkitaan vuosien 2014 ja 2015 parhaat hitsaustekniikan diplomityöt ja Hitsaustekniikkalehden artikkelit. Konepaja 2016 vastaa alan toimijoiden nykyisiin tarpeisiin Tampereen Messut Oy järjestää Konepaja-messut tiiviissä yhteistyössä metalliteollisuuden kone- ja laitetoimijoiden kanssa. Lähtökohtana on toteuttaa alan yritysten toiveiden ja tarpeiden mukainen tapahtuma. Lue Konepaja-messujen nettisivuilta alan toimijoiden ajatuksia uudesta tapahtumasta. www.konepajamessut.fi (Ajankohtaista). Konepaja -messut ja Nordic Welding Expo -messut 15.–17.3.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tampereen Messut Oy järjestää Konepajan yhteistyössä metalliteollisuuden kone- ja laitetoimijoiden, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Metallintyöstökonejaoston sekä Teknologiateollisuus ry:n Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän kanssa. NWE-messut järjestetään yhteistyössä Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys SHY:n kanssa. Lisätiedot: www.konepajamessut.fi, www.nordicweldingexpo.fi TRAKTORI JA KONEHUOLTO OY JCB - KOMATSU - LÄNNEN - LUNDBERG SOPIMUSHUOLLOT JA KORJAUKSET KESKUOJANKATU 13, 33900 TAMPERE Puh. (03 2651 223 Gsm. 040 5102 416 TRAKTORI JA KONEHUOLTO OY KESKUOJANKATU 13, 33900 TAMPERE Puh. (03) 265 1223, Gsm. 040 510 2416 16 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA KOMPAKTI I LUOTETTAVA I TEHOKAS TAVATAAN MESSUILLA OSASTO U313 Uudet ja käytetyt koneet suoraan maahantuojalta. HPW-FOX PAINEPESUSARJA - MAAILMAN PARAS TEHO-KOKO-SUHDE Dynasetin huipputehokas painepesuri ja häkkien pesuun optimoitu varustelu tekevät työstä nopeaa ja helppoa. Korkeapainevesi ampuu lian pois liikkuvan pistemäisen turbosuuttimen avulla. Lyhyt pesupistooli sopii myös ahtaisiin tiloihin. Pieni vedenkulutus ja voima suoraan hydrauliikasta. VERVAET KONEMYYNTI VALTUUTETTU VERVAET HUOLTO VERVAET VARAOSAT PERUSKONEINA TRAKTORIT, PIENKUORMAAJAT, RUOKINTAKONEET... NYT MYÖS PM-LIETEPUMPUT DYNASET Oy | www.dynaset.com | info@dynaset.com | Puh. 03 3488 200 TRAPPER-TRAKTORIMÖNKIJÄ - JÄRKEVÄ VALINTA! Kaikkiin Trapper-traktorimönkijöihin on saatavana erittäin laaja valikoima lisävarusteita. Kysy lisää jälleenmyyjältäsi! ATV-mallit 6.490 € Alk. +tk. UTV-mallit 8.490 € Alk. +tk. Koneviesti 9/2014 "Erinomainen vetoteho" "Selvästi pienin kulutus" "Hiljainen melutaso" Mönkijä-lehti 1/2014 "Herkästi toimiva vaihteisto" "Jämäkkä runko" "Luistamaton voimansiirto" www.trappermotors.fi MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 17 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Polttoaineen käyttö traktoreissa Traktori on polttoainemaksusta vapaa, mikäli sitä käytetään joko työkoneeksi varusteltuna, maa- tai metsätaloudessa tai traktori on maa- tai metsätalouden harjoittajan käytössä tietyissä alla mainituissa tehtävissä. Tapauksissa, joissa traktoria joudutaan käyttämään polttoöljyllä polttoainemaksullisessa tehtävässä, on mahdollista maksaa 5 euron päivämaksu. Polttoainemaksulaissa on annettu mahdollisuus maksaa traktorista ns. päivämaksu. Päivämaksu voidaan maksaa rekisteröidystä traktorista. Päivämaksu voidaan suorittaa myös liikennetraktorista, ei kuitenkaan nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustetusta kuormaa kantavasta traktorista. Moottorityökoneesta päivämaksua ei voi suorittaa. Päivämaksun määrä on 5 euroa päivältä. Päivämaksu suoritetaan Liikenteen turvallisuusviraston tilille. Kuitti tai tuloste maksusta on pidettävä ajon aikana traktorissa mukana, jotta maksun suorittaminen etukäteen olisi yksilöitävissä tiettyyn maksutapahtumaan. Kuitista tai tulosteesta on käytävä ilmi traktorin rekisteritunnus ja päivä tai päivät, joilta maksu on suoritettu. -Etukäteen tapahtuvaa päivämaksun suoritusta pidetään laissa tarkoitettuna ilmoituksena siitä, että polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta on ryhdytty käyttämään. Tästä syystä erillistä ilmoitusta Liikenteen turvallisuusvirastolle ei tarvita, Trafista kerrotaan. Päivämaksua ei tarvitse maksaa esimerkiksi silloin, kun traktoria käytetään polttoainemaksulain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti moottorityökoneeksi varustettuna työkonetehtävässä tai 7 §:n mukaisesti maa- ja metsätaloudessa tai maatilatalouden harjoittajan yksityistaloudessa. Työkoneeksi varustellun traktorin polttoainemaksuvapaus Polttoainemaksusta vapaita ovat moottorityökoneet ja moottorityökoneiksi varustetut traktorit sekä auton alustalle rakennetut työkoneet, joissa ei ole muuta kuin välittömästi työkonetehtävään liittyvää lavaa, säiliötä tai muuta kuormatilaa. -Mainittuja työkoneita ei saa käyttää muihin kuljetuksiin kuin niiden käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin itse työalueella tai niiden omien poltto- ja voiteluaineiden kuljetukseen tai niiden siirtymiseen työalueelta toiselle. Mainitut työkoneet ovat polttoainemaksusta vapaita varsinaisessa työkonetehtävässään, mutta eivät siinä tapauksessa, että käyttötarkoitus on tavaran kuljetusta, Trafista täsmennetään. Polttoainemaksusta vapaata toimintaa on työn tekeminen työalueella, käyttötarkoituksesta johtuvat kuljetukset työalueella (kuljetukset itse työkoneella, ei perävaunulla), siirtyminen työalueelta toiselle, omien poltto- ja voiteluaineiden kuljetus sekä työkoneen huoltoon yms. liittyvät siirrot. Lisätietoa moottorityökoneiden polttoainemaksuista löytyy Trafin kotisivuilta. Maa- ja metsätaloudessa käytettävien traktoreiden polttoainemaksuvapaus Traktoria saadaan käyttää polttoainemaksua suorittamatta maa- ja metsätaloudessa. Metsätalouden kuljetukseksi katsotaan muun ohessa puun korjuuseen käytettävän traktorin siirtäminen puutavaraa kuljettamatta yleisellä tiellä työkohteeseen tai työkohteesta toiseen sekä puutavaran siirtäminen yleisen tien yli. Maatilatalouden harjoittajan hallitsemaa tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsemaa traktoria saadaan polttoainemaksua suorittamatta käyttää myös kuljetuksiin, jotka liittyvät maatilatalouden harjoittajan oman tilan puutavaran hankintakauppaan, maatilatalouden harjoittajan oman tilan maa- ja kiviaineksen myyntiin, maatilatalouden harjoittajan omaan puutarhaviljelyyn tai turkistarhaukseen silloinkin, kun niitä harjoitetaan maaja metsätaloudesta erillisenä liikkeenä tai maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen. -Maatilatalouden harjoittajalla tarkoitetaan verovelvollista, jota verotetaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) nojalla tai metsätalouden tulosta tuloverolain (1535/1992) 43 §:n nojalla. Maatilatalouden harjoittajaksi katsotaan myös sellainen verovelvollinen, jota verotetaan maatilatalouden tuloverolain nojalla, vaikka tämä saisi pääasiallisen tulonsa palkkatyöstä, Trafista kerrotaan. Yksinomaan metsätaloutta harjoittavilla on myös oikeus polttoainemaksusta vapaaseen Maa- ja metsätalous maailma ©Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: käyttöön – esimerkiksi omaan yksityistalouteen liittyviin kuljetuksiin – riippumatta siitä, ovatko he metsätalouden osalta pinta-alaverotuksen tai myyntivoiton verotuksen alaisia. -Sitä, mitä säädetään maatilatalouden harjoittajan omasta tilasta, sovelletaan myös maatilatalouden harjoittajan muutoinkin kuin omistussuhteen perusteella hallitsemaan tilaan. Jos traktori on varustettu moottorityökoneeksi, siihen sovelletaan polttoainemaksulain 6 §:n 1 momentin 1 kohtaa. Traktori maa- ja metsätalouskäytössä Traktoria (maataloustraktori, liikennetraktori) saa käyttää polttoainemaksua suorittamatta maa- ja metsätaloudessa. Tämä koskee kaikkia traktoreiksi luokiteltavia ajoneuvoja riippumatta esimerkiksi niiden omistussuhteista. Siten kysymykseen voi tulla yhtä hyvin maatilatalouden harjoittajan kuin esimerkiksi koneurakoitsijan traktori, kunhan sitä vain käytetään maa- ja metsätaloudessa. Polttoainemaksun alaisuus ratkaistaan yksinomaan traktorin käyttötarkoituksen perusteella. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- ja metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Esimerkkejä polttoainemaksusta vapaista kuljetuksista: siementen, lannoitteiden, maanparannusaineiden, väkirehujen ja muiden maataloudessa tarvittavien hyödykkeiden kuljettaminen tilalle, lietteen siirto ja levitys omalle tai toisen maatalouden harjoittajan pellolle tai lietteen kuljetus maatalouden harjoittajien yhteiseen säiliöön, maatalouden harjoittajan tuottaman maidon, lihan, viljan ja muiden vastaavien maataloustuotteiden kuljetus meijeriin, jalostamoon tai muulle sellaiselle ostajalle, muiden maataloudessa tarvittavien hyödykkeiden kuljetus, kun kuljetus tapahtuu maatalouden harjoittajan lukuun. -Jos meijerituotteita kuljetetaan meijeristä esimerkiksi kauppaliikkeisiin tai kouluihin, traktorissa on käytettävä dieselöljyä tai maksettava polttoainemaksu. Samoin, jos kauppaliike kuljettaa maatilalle esimerkiksi siemeniä tai väkirehua ja kuljetuksesta peritään korvaus, kysymyksessä on polttoainemaksun alainen kuljetus, Trafista täsmennetään. Metsätaloutta on metsän kasvatukseen ja käyttöön koh- Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Sivunvalmistus: distuvan elinkeinon harjoittaminen, lukuun ottamatta puun teollista jalostustoimintaa ja siihen liittyviä kuljetuksia. Metsätalouden kuljetukseksi katsotaan myös puun korjuuseen käytettävän traktorin siirtäminen puutavaraa kuljettamatta yleisellä tiellä työkohteeseen tai työkohteesta toiseen sekä puutavaran siirtäminen traktorilla yleisen tien yli. Puun korjuuseen käytettävä traktori tai metsätraktori voidaan siirtää työkohteesta toiseen myös traktorin perävaunussa. Tämä koskee esimerkiksi urakoitsijan oikeutta siirtää metsätraktoriaan työmaalta toiselle. -Puutavaran kuljettaminen yleisellä tiellä edellyttää verollisen polttoaineen käyttöä tai lain 11 §:ssä tarkoitetun ns. päivämaksun suorittamista. Esimerkiksi metsäkoneurakoitsijan ostamastaan puutavarasta hakettaman hakkeen kuljettaminen lämpölaitokselle on polttoainemaksun alaista kuljetusta. Tärkeän poikkeuksen muodostaa kuitenkin maatilatalouden harjoittajan itsensä hallitseman traktorin käyttö oman tilan puutavaran hankintakaupan yhteydessä, Trafista todetaan. Puutavaran kuljetukset Puutavaralla tarkoitetaan pyöreää, halkaistua, veistettyä ja sahattua puutavaraa, mukaan luettuina polttopuu, hake, sahausjäte ja jätepuu. Lastulevy ja rakennuselementit eivät sen sijaan ole tässä mielessä puutavaraa. Lievemmin verotetun polttoaineen käyttö puutavaran kuljetuksissa edellyttää, että ajo kuuluu maa- ja metsätalouteen. Hankintakaupalla tarkoitetaan sellaista puutavaran myyntiä, jossa ostajan ja myyjän tekemän erityisen toimitussopimuksen perusteella metsänomistaja tai haltija sitoutuu toimittamaan määrältään, laadultaan ja hinnaltaan sovitun puutavaran tiettyyn paikkaan. Hankintakauppaan verrattavaksi myynniksi katsotaan myös maatilalla tai maatilan ulkopuolella olevaan varasto- tai myyntipaikkaan omasta metsästä valmistetun ja kuljetetun puutavaran käteiskauppa. -Puutavaran hankintakauppa on polttoainemaksusta vapaata vain, kun se suoritetaan omalta tilalta maatilatalouden harjoittajan tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsemalla traktorilla. Jos traktorilla kuljetetaan toisen tilan hankintakauppaan liittyvää puutavaraa, kuljetus muualla kuin metsässä Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: joensuun.kustannus@yritma.fi ilmoitus.tiina@yritma.fi on polttoainemaksun alaista, Trafista muistutetaan. Jos traktorilla kuljetetaan sahattua puutavaraa sahalta sen toimeksiannosta ostajille, ei kuljetusta voida pitää maaja metsätalouteen kuuluvana ajona, vaan puun teolliseen jalostamiseen ja kauppaan liittyvänä kuljetuksena. Maa- ja kiviaineen kuljetukset -Traktoria saadaan käyttää polttoöljyllä polttoainemaksua suorittamatta maa- ja metsätalouteen liittyvissä maa- ja kiviaineen kuljetuksissa. Tämän lisäksi traktoria saadaan käyttää maatilatalouden harjoittajan oman tilan maa- ja kiviaineen myyntiin liittyviin kuljetuksiin. Tällöin edellytetään, että traktori on maatilatalouden harjoittajan tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsema, Trafista mainitaan. Kiviaineella tarkoitetaan kiinteästä kalliosta otettua ainesta joko sellaisenaan tai jauhettuna tai hienonnettuna. Maa- ja kiviainetta ovat siten muun muassa savi, muta, kivi, louheet, sora ja hiekka. Sementtiä, tiiliä tai esimerkiksi ojaputkia ei pidetä kiviaineena, koska niitä on käsitelty teollisesti. Maa- ja metsä talouteen liittyvät sivuelinkeinot -Polttoainemaksuvapaus edellyttää, että kysymys on maatilatalouden tuloverolain piiriin kuuluvasta maatilalla harjoitettavasta sivuelinkeinosta, jota ei harjoiteta erillisenä liikkeenä (poikkeuksena puutarhaviljely ja turkistarhaus). Sivuelinkeinoja voivat olla mm. mehiläishoito, maatilamatkailu sekä omasta metsästä otetun puutavaran sahaus tai hakkeen valmistus. Muualla kuin maatilalla tapahtuva urakointi (esimerkiksi kaivinkoneella) ei yleensä ole polttoainemaksusta vapaata. Niinpä kaivinkoneen kuljettaminen traktorin lavetilla työkohteeseen (urakointipaikalle) on polttoainemaksun alaista, Trafista kerrotaan Maatilatalouden harjoittajan hallitsemaa tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsemaa traktoria saadaan polttoainemaksua suorittamatta käyttää kuljetuksiin, jotka liittyvät maatilatalouden harjoittajan omaan puutarhaviljelyyn tai turkistarhaukseen silloinkin, kun niitä harjoitetaan maa- ja metsätaloudesta erillisenä liikkeenä. Traktorin polttoainemaksusta vapaa käyttö ei kuitenkaan koske tapausta, jossa puutar- Päätoimittaja: Ilmoitukset: Toimittaja: Osoitelähde: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax 013-312 199 Toni Valha puh. 050 531 4745 haviljelyä tai turkistarhausta harjoitetaan itsenäisenä erillisenä liikkeenä eikä samassa yhteydessä harjoiteta lainkaan maa- ja metsätaloutta. -Traktorin tulee olla maatilatalouden harjoittajan tai harjoittajien yhdessä hallitsema. Esimerkiksi urakoitsijalla ei ole oikeutta suorittaa ilman polttoainemaksun suorittamista tällaisia kuljetuksia. Lisäksi edellytetään, että kysymys on maatilatalouden harjoittajan omasta puutarhaviljelystä tai turkistarhauksesta. Siten tällaisia kuljetuksia ei saa tehdä toiselle maatilatalouden harjoittajalle ilman polttoainemaksun suorittamista. Maa- ja metsätalouden harjoittajan yksityistalous - Maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen liittyvät kuljetukset ovat polttoainemaksusta vapaita. Traktorin edellytetään olevan maatilatalouden harjoittajan tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsema. Sillä, kuka traktoria kuljettaa, ei ole merkitystä, Trafista todetaan.Yksityistalouteen liittyvänä kuljetuksena ei pidetä korvausta vastaan tapahtuvaa kuljetusta. Kuljetus tapahtuu korvausta vastaan, jos siitä on sovittu tai tarkoitettu maksettavaksi korvaus rahassa tai muuna taloudellisena etuna, esimerkiksi työvelvoitteen muodossa. Yksityistalouteen kuuluu mm. maatalouden harjoittajan itselleen sahauttaman puutavaran kuljettaminen tilalta sahalle ja sieltä takaisin sekä rakennustarvikkeiden kuljettaminen, kun puutavara tai rakennustarvikkeet käytetään yksityistalouteen liittyvien rakennusten tai laitteiden rakentamiseen. -Osa-aikaviljelijät, jotka saavat pääansiotulonsa muun ammatin harjoittamisesta, voivat käyttää yksityistalouteen liittyvissä kuljetuksissa lievemmin verotettua polttoainetta. Jos esimerkiksi osa-aikaviljelijän omakotitalo sijaitsee muualla kuin maatilan yhteydessä, polttopuita voidaan kuljettaa varsinaiselta maa- tai metsätilalta omakotitalolle lievemmin verotettua polttoainetta käyttäen. Maatalouden harjoittajien tuloa tavoittelemattoman yhdistystoiminnan tai talkootoiminnan (esimerkiksi maamiesseura, urheiluseura, kylätoimikunta, yhteismetsä) yhteydessä korvauksetta tapahtuvat traktorikuljetukset ovat polttoainemaksusta vapaita, Trafista mainitaan. www.trafi.fi/polttoainemaksu Esa Hoffren puh. 010 820 5726 Pekka Pelkonen puh. 010 820 5719 Väestötietojärjestelmä. Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki 16 18 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA ALANSA AMMATTILAISET Hake ja Turve kuivaus Hake ja Turve kuivaus FT Magnum 300 kuivausrumpu FT Magnum 300 kuivausrumpu Pietiläntie 11, 42100 JÄMSÄ Puh. 014 714 401 Fax 014 714 408 salonen@motovaruste.inet.fi Ilmoitusvedos Ilmoitus Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä Päivystys 24 h puh. 040 5448 221 Maaliskuu 2015 Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt varastointiin/luvallisiin maantiekuljetuksiin Maanrakennustyöt Kaivinkone- ja Traktorityöt Hiekan, soran ja murskeen myynti Kauttamme myös pihojen asfaltoinnit John Deere 1144 SG2 -90 Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi MT-KONE ja TARVIKE Kauhava puh. 0400 343 930 ROUTAPIIKIT KANTO-/ KIVIHARAT Pumput, ajo- ja kääntömoottorit, sylinterit, tiivistesarjat, moottorit kaivureihin suoraan maahantuojalta. - Metsä- ja salaojakauhat - Luiska- ja tasauskauhat - Kuokka- ja kaapelikauhat - VAPO suo-ojakauha - NTP10-liitin - NTP10-vastapala ym. Kysy myös muut. 041 535 5189, Lohja www.ustuonti.fi Jalasjärvi, 0500 269 944 www.tlatvala.fi ”POMMINKESTÄVÄ” Luja Landtek Hall® autoille, koneille, materiaaleille jne. Teräsristikko ja paksu PVC! 5 v. ta kuu! Kerra l la Valtra N141 ADV 160hv 50 km/h -07 6500 h, etunostol., etu- ja ohj. jouset, etuvoimanotto, ilmaistuin, ilmastointi 56.900 < sis.alv Vasem Bedna kaa ke pidetty! 21.000 sis.alv Valtra 6850 HTT 50 km/h -05 ek. Valtra 960, ilmastointi, ajovoimanotto, hydr.työlaitelukitus, ilmaistuin 48.500 < sis.alv SALAOJITUS KANNATTAA Deutz Fahr AG K110 + MP255 -06 4430h 50km/h, ilmast., 3-lohkoa, hyvät renkaat, ym. Näppärä kuutoskone! 43.900 sis.alv Puh. 0500-365 192 Fiat 180-90 180 hv -90 6-syl., jarruventtiili, ilmastointi. Salaojayhtymä Malkamäki&Ristimäki Hyvä! 28.500 < sis.alv wwww.salaoja.com Esim. Doosan pumput Doosan 130S 2.500 € + alv Doosan 210S 3.500 € + alv Doosan 300S 3.800 € + alv Myös Daewoo, Volvo, Samsung, Hyundai ym. Päivässä pystyyn! Salaojitus Leppinen Oy Villein Oy_2x80 mm Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi 1615h 3,05M, SG2 hytti, isot Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI 18,4R30 renkaat, ym. Siisti sisällä KAIVINKONEEN OTA YHTEYTTÄ! 0400 951 892 • jukka.aikas @hotmail.com -06 hintatietoja : nettikone.com / foretec www.nettikone.com/mtkonejatarvike Avoinna: MA-PE 07.00-16.30 LA 09.00-12.00 VALTRA HUOLTOJA VARAOSAPALVELUT Sampo Rosenlew 3065L 990h 5,1M AHC pöytäautom., suurKapasiteetit alkaen 300 kg ja jopa 4 t / tunnissa Kapasiteetit alkaen 300 kg ja jopa 4 t / tunnissa tehosilppuri, LH500, ym. Huippuvameteriaalit hake, turve, sahanpuru, kuori ym meteriaalit hake, turve, sahanpuru, kuori ym rusteet! 114.000 sis.alv täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä perustoimitus, valmiina mm kattilayksikkö perustoimitus, valmiina mm kattilayksikkö erillaisia kuivaimia, mm nauha matto/ketju erillaisia kuivaimia, mm nauha matto/ketju meiltä myös leikkaavat sulkusyöttimet, meiltä myös leikkaavat sulkusyöttimet, hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet katso tuotteemme: katso tuotteemme: www.foretec.fi www.foretec.fi hintatietoja : nettikone.com / foretec paras ! 4x8 m 3400 € + alv. 6x6 m paritalli 4260 € + alv. 8x12,5 m 9150 € + alv 10x20 m 14800 € + alv Useita pituuksia ja värejä! Meiltä myös PVC pressut! Teollisuustie 9, 14500 Iittala, p. 040-931 0300 • www.landtek.fi FISKARS, ÖVERUM -02 Valtra 6400 + Q45 3300h DPS, 3-lohkoa, 520/34, softJA KVERNELAND drive, sel.3, ym. Vähän ajettu Mezzo! sarkakyntöaurojen 38.900 sis.alv lisäsiipiä ym. käytettyjä osia. Uudet kulutusosat edullisesti sarkaja kääntöauroihin. AB NÄR-POWER OY 64200 NÄRPÖ Valtra 6300 + Isme 0500 656 125,1700B -02 5020h kalt.säädin lohkol060 DPS, 224hydr. 3148 Romu rahaksi! Sataromu ostaa kaikki auto-/metallijätteesi. Lavapalvelu sekä järeät Valtra A93 H -12 nostot. Nopea nouto, 350 h!, ek. Valtra 46, ilmastointi, soita ilmaistuin. Vähänrohkeasti. ajettu EK.kone! 51.500 < sis.alv P. 044 741 7709 Mikkolantie 14, Pori www.sataromu.fi Jukka Jaakkola, 040 584 4787 jukka.jaakkola@agcocorp.com www.valtra.fi la, 18,4R34, ilmaistuin, ym. Siisti! 37.900 sis.alv Maanrakennus, salaojitus Veikko Viljanen Case IH JX90U -03 4020 h, pikav., hydr. sv, ryömintä, ilmaist., etupainot, jarruv. ym. Siisti Case IH! 27.900 sis.alv Seinäjoki Saksantie 199, Jarmo Tynilä, 040 7777 975 39100 Hämeenkyrö jarmo.tynila@agcocorp.com Puh. 03-371 8634 / 0400-236 723 www.valtra.fi AUTOT JA KONEET EUROOPASTA 20 V. KOKEMUKSELLA Toimitamme tilauksesta juuri tarpeisiinne sopivan ajoneuvon Salaojitukset suunnittelusta toteutukseen, Suomen uusimmalla ja nykyaikaisimmalla tekniikalla varustettua aurauskalustoa käyttäen. Ota yhteyttä! Puh. 0400-866 702 martti.leppinen@netikka.fi www.salaojituksetleppinen.fi www.hr-machine.fi P. 0440 715 533, 0440 715 544 Peltojen tasausta ja muotoilua. Lanaus perustuu mittaukseen ja automatiikkaan. Lisätietoja: Jari Keränen, 040 536 8581, jari-keranen@luukku.com, www.jari-keranen.fi HYDRAULIIKAN LISÄPUMPPU MV Parts Oy on Pirkanmaalla toimiva maansiirtokoneiden ja traktoreiden akseliston varaosien toimittaja. Puh. 050 543 2363 • www.mvparts.fi Salaojitusta Pirkanmaan Lisää tuottoa traktorin ulkopuoliseen hydrauliikkaan voimanottoon asennettavalla ja Itä-Satakunnan alueella. lisäpumpulla. Helppo ja edullinen ratkaisu. Ei vaadi lisäöljysäiliötä. Nopeuttaa Myös Maalämpökentät. maatilakuormaimen, halkomakoneen yms. Petri Soita Koiranen 0500-234 061 laitteiden liikkeitä huomattavasti. Luuntie 131,38280 Sastamala i-PowerPuh.wwww.i-power.fi 050 371 0385 petri.koiranen@kopteri.net Joskus toimiv kaimes takana kylvöm luokka Tämän suunn eteenp päiste la. Stro metris tettu S pana v sopisi le. Poh tekevä Varust peen m melle t turina 9510 R na kulk MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 19 Salaojittaminen kannattaa Salaojituksen tuki Peltosalaojitukselle voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea. Maatalouden investointitukikaudella 2015-2020 avustusta voi saada salaojitukseen 30 % ja säätösalaojitukseen 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki myönnetään viljelijälle hänen omistamansa tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi. Tuen saanti edellyttää, että salaojituksesta on tehty suunnitelma, joka sisältää suunnitelmakartta, suunnitelmaselostus, työselostus ja kustannusarvio. Hyväksyttävät enimmäiskustannukset ovat 3,60 €/m kun ympärysaineena käytetään salaojasoraa, kivimursketta tai vähintään 3 mm paksuista esipäällystettä. Salaojasora- tai kivimurskekerroksen tulee ulottua vähintään kahdeksan senttimetriä putken yläreunan yläpuolelle. Jollei käytetä edellä esitettyjä vaatimuksia täyttävää ympärysainetta, enimmäiskustannukset ovat 1,90 €/m. Säätökaivon ja sen asennustyön enimmäiskustannus on 800 €/ha. Salaojituksen kustannukset vaihtelevat välillä 3 000 – 4 000 €/ha. Meneillä oleva investointitukien hakuaika päättyy 15.10.2015 ja seuraava 15.1.2016. Ojitusta ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saatu. Ympäristökorvausta voidaan myöntää hoitoa varten 70 e/ ha/v säätösalaojitukselle ja 250 e/ha/v säätökastelulle ja kuivatusvesien kierrätykselle. Ehtona on että pelto sijaitsee happamilla sulfaattimailla tai sen maalaji on eloperäinen. Happamiksi sulfaattimaiksi todettujen peltojen tulee sijaita Sirppujoen valuma-alueen ja Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueiden välisellä alueella kyseiset valuma-alueet Poikkileikkaus salaojakaivannosta. Sora on Suomessa yleisin käytetty ympärysaine. mukaan lukien. Korvausta voidaan myöntää myös, jos erityistukisopimus on tehty edellisten tukikausien aikana. Peltojen kuivatustarve on Suomessa suuri Kuivatustarve on Suomessa erityisen suuri, koska peltomme ovat tasaisia, maaperä on tiivistä ja sadannan ja haihdunnan vaihtelut ovat suuret. Noin 60 prosenttia Suomen pelto-alasta on salaojissa. Etelä- ja LounaisSuomessa salaojituksen osuus on vielä suurempi. Suurin osa salaojituksista on tehty jo 30- 50 vuotta sitten ja ojituksen uusiminen tai täydentäminen on monin paikoin ajankohtaista. Pellot ovat saattaneet tiivistyä tai painua ajan myötä sekä nykyinen konekanta tarvitsee aikaisempaa suurempaa kantavuutta jolloin tarvitaan lisää kuivatustehokkuutta. Putkia tai kaivoja on saattanut rikkoutua eikä ojitus enää toimi kunnolla. Myös vuokrapeltojen kuivatus tulee pitää kunnossa! Pellon hyvän tuottokyky on sekä omistajan että vuokraajan etu. Kustannusten jaon osapuolet sopivat keskenään ja viljelijä voi hakea salaojitukselle val- tion investointitukea. Peltomaan hyvä kuivatus ylläpitää maan kasvukuntoa ja helpotta viljelytoimenpiteiden ajoittamista. Huono kuivatus viivästyttää kevättöitä ja vaikeuttaa viljelytoimenpiteitä märkinä aikoina. Kuivatuksen lisäksi pellon hyvän kasvukunnon edellytykset ovat oikea lannoitus, kalkitus, viljelykierto sekä sopivat viljelytoimenpiteet. Mikäli ilmastomuutoksen ennusteet toteutuvat, talvet tulevat olemaan nykyistä leudompia, kesät kuivempia ja rankkasateet saattavat lisääntyä, jolloin toimivan salaojituksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttäminen Salaojitus on kallis ja pitkäaikainen investointi, joten sen laatuun kannattaa satsata. Suunnittelua ja toteutusta varten Salaojitus voidaan tehdä joko kaivavalla tai aurasalaojakoneella. tulee varata riittävästi aikaa, ja käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja urakoitsijoita sekä tehdä tarvittavat maastomittaukset ja maaperätutkimukset. Jos pellolla on märkyysongelmia, syyn selvittämisessä on monesti apua ajantasaisesta salaojakartasta, jonka voi tilata Salaojayhdistykseltä tai lähimmältä salaojasuunnittelijalta. Kartan avulla voi tarkistaa laskuaukkojen ja kaivojen sijainnin ja niiden kuntoa. Märkyyden syynä voi olla esim. maan tiivistyminen tai painuminen, peruskuivatus voi olla puutteellinen, maa-ainesta ja ruostetta on saattanut kertyä putkeen ja kaivoihin, putki on rikkoutunut tai ympäröivien alueiden vesijärjestelyt ovat muuttuneet. Ottamalla yhteyttä salaojasuunnittelijaan, hän voi selvittää pellon kuivatustilanteen ja esittää eri vaihtoehtoja kuivatuksen parantamiseksi. Jos päädytään uuteen, täydennys- tai uusintasalaojitukseen Sorasilmäkkeitä käytetään kuivatuksen tehostamiseen. viljelijä voi yhdessä suunnittelijan kanssa punnita miten ojitus toteutetaan. Valintoja tulee tehdä muun muassa ojavälin, ympärysaineen, soramäärän ja konetyypin suhteen. Salaojasuunnitelma kannattaa teettää ammattitaitoisella salaojasuunnittelijalla, sillä hyvin tehty suunnitelma maksaa itsensä takaisin. Suunnittelukustannusten osuus on vain noin 4-7 % kokonaiskustannuksista. Kun salaojasuunnitelma on dokumentoitu salaojakartalla, siitä on hyötyä myös myöhemmin ja se nostaa salaojituksen arvoa. Salaojituksen toteutusta varten viljelijä ottaa yhteyttä salaojaurakoitsijaan. Viljelijä hankkii yleensä soran ja urakoitsija muut tarvikkeet. Ennen toteutusta, viljelijä tilaa suunnitelman maastoon merkinnän (paalutuksen). Salaojituksen suorittaa siihen erikoistunut ammattityöryhmä. Työn valvojana toimii tilaaja tai hänen edustajansa. Suomessa salaojittaminen on tietyillä pelloilla todella haasteellista. Kaikkea ei välttämättä aina ole osattu ottaa huomioon. Esimerkiksi turvemaiden tai lähteitä sisältävien peltojen ojitus on vaikeaa. Myös työn aikaiset sääolosuhteet saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Jos salaojitus toteutetaan liian määrissä olosuhteissa, epäonnistumisen riski kasvaa. Ongelmatilanteita ajatellen on tärkeä että vastuukysymykset on otettu huomioon ennen työn aloittamista salaojitukseen liittyvissä sopimuksissa. Salaojasuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystiedot löytyvät webosoitteesta: www. salaojayhdistys.fi. Vesilain mukaan muusta kuin vähäisestä ojituksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitusta. Tämä koskee myös salaojitusta, jos se tehdään happamilla sulfaattimailla tai pohjavesialueilla. Salaojayhdistyksen sivuilta on linkki ojitusilmoituslomakkeeseen ja -ohjeeseen. Salaojitusopas ilmestyy syksyllä 2015 ja on saatavissa sekä painettuna että pdf-tiedostona osoitteesta www.salaojayhdistys.fi. 20 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Myytkö tai ostat polttopuuta? Onko tuotteesi puulämmitteinen kiuas tai takka? Uunivalmiin polttopuun laatuluokittelu on tärkeää, koska laatuvaatimukset kiinnostavat sekä tuottajaa, myyjää, ostajaa että alan laitevalmistajia. Standardit tärkeimmille kiinteille biopolttoaineille, kuten polttopuulle, on suomennetussa SFS-EN ISO 17225 standardisarjassa. Ensimmäinen osa Yleiset vaatimukset sisältää laatuvaatimukset kaikille kiinteille biopolttoaineille. Se on tarkoitettu kaikille käyttäjille, myös kaukolämpö- ja voimalaitospolttoaineiden luokitteluun. Standardissa kuvataan raaka-aineen alkuperän luokittelu, jota tarvitaan kaikissa muissa standardisarjan osissa. Osa viisi määrittää polttoaineen laatuvaatimukset ja luokat luokitellulle polttopuulle. Polttopuiden ammattilaisen on tärkeää tuntea nämä standardit! SFS-EN ISO 17225-1 Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat. Osa 1: Yleiset vaatimukset 1. painos, 2014. 117 sivua (fi/en). Hinta 83,10 € SFS-EN ISO 17225-5 Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat. Osa 5: Luokiteltu polttopuu 1. painos, 2014. 27 sivua (fi/en). Hinta 48,20 € Hintoihin lisätään alv 24 % ja toimistuskulut hinnastomme mukaan. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki VILJO - TUOTTEET Puh. 09 1499 3353, www.sfs.fi, sales@sfs.fi VAIHTOLAVAT - valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I - 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite METSÄKÄRRYT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen - mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) - etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) - runko RHS putkea 50*100*4 mm KLAPILAVA - lavan koko 2550 x 6000 mm korkeus sisältä 1900 mm – Tilavuus 27 m3 pohja Expamet hoitotasoverkko 2496 laitaverkon silmäkoko 75x100 lanka 6 mm (betoniverkko) takalaita saranoitu yläreunasta ja lukitus avattavissa sivulta - lisävarusteena: koukkutartunta ja pressukaaret LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA HUITTISTEN OSASTO Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN SATAKUNNAN VANKILA •HUITTISTEN OSASTO - Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN 4300, fax 029 368 4406 www.satakunnanvankila.fi, www.satakunnanvankila.fi, puh. 029 568 4300, puh. fax 029 029568368 4406 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA MAASEUDULLA SYNTYY TYÖTÄ JA UUSIA TYÖNANTAJIA Maaseutu tarjoaa työtä paitsi yrittäjille itselleen myös palkatuille työntekijöille. Yhä useammin maatilayritykset toimivat työnantajina ja palkkaavat karjanhoitajia, maataloustyöntekijöitä, lomittajia, tallityöntekijöitä, ratsastuksenopettajia ja muita näiden alojen ammatti-ihmisiä. Biotalouden piiriin syntyy uutta yritystoimintaa metsästä ja pellolta tulevan energian tuotantoon. Kauppapuutarhat, viherrakentajat ja taimistot tarjoavat työtä sekä vakinaisille että isolle joukolle kausityöntekijöitä. Työntekijöitä tarvitaan kotimaan työmarkkinoiden lisäksi tuhansittain ulkomailta esim. sadonkorjuutöihin. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus voimassa 2014 - 2017 Maatalousalan yrittäjiä koskeva Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus ulottuu vuoden 2017 alkupuolelle. Pitkä sopimuskausi luo vakautta myös työnantajien suunnitelmiin, koska esim. palkankorotukset on sovittu kahdelle vuodelle. Vuoden 2015 yleinen palkankorotus 0,4 % tuli voimaan kesäkuun alussa. Yleissitovuuden perusteella työehtosopimus koskee palkkauksen ja muiden työehtojen osalta alan kaikkia työnantajia. MTA:n jäsenenä olevat työnantajat saavat tiedotteet uusista palkoista ja muista sopimukseen tulleista muutoksista. Ajan tasalla oleva ja yhdestä paikasta saatava tieto työsuhdeasioista on tärkein hyöty työnantajaliiton jäsenyydestä. Jäsenten extranet-sivuilta löytyy myös erilaisia työsuhdeasioiden lomakkeita useina kieliversioina. Lakimiesten neuvontapalvelu on myös vapaasti MTA:n jäsenten käytettävissä. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus koskee perusmaatalouden lisäksi muita maaseutuelinkeinoja kuten hevostalouden yrityksiä, maaseutumatkailua, koneurakointia ja esim. eläinhoitoloita. Työnantajan ABC Työnantajan kannattaa muistaa muutama hyvään työnantajatoimintaan liittyvä perussääntö eli A) tutustu oman toimialasi työehtoihin, B) tee aina kirjallinen työsopimus ja C) muista vastuu työntekijän työturvallisuudesta ja työsuojelusta. Työnantajan ja esimiehen rooliin liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia, jotka työnantajana toimivan yrittäjän on hyödyllistä tunnistaa. Esim. kirjallinen työsopimus on työnantajan kannalta aina suositeltava. Suullinen työsopimus on sinänsä pätevä, mutta tarvittaessa sen toteen näyttäminen on hankalaa. Lain mukaan työnantajan on lisäksi annettava sovitut työehdot kirjallisesti työntekijälle, jos sovitaan yli kuukauden pituisesta suullisesta työsopimuksesta. Jos työnantaja haluaa käyttää koeaikaa työsuhteen alussa, edellyttää sekin kirjallista työsopimusta. Koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta ja koeajan perusteella työsuhde päättyy heti ilman mitään irtisanomisaikaa. Purkamisperusteen tulee kuitenkin olla asiallinen. Nuoria maaseutualoille työhön ja oppimaan! MTA ja Puu- ja erityisalojen liitto haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, ammattistarttilaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään. ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, viher- ja ympäristö- rakentamisalan sekä turkistuotantoalan yritysten toiminnasta ja niissä esiintyvistä erilaisista töistä. Tarvitsemme näillä aloilla tulevaisuudessa uusia työntekijöitä, joista muutkin toimialat ovat kiinnostuneita. Vuosina 2014 – 2016 kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliselle ajalle. ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Mikäli harjoittelujakso halutaan sopia kahta viikkoa pidemmäksi ajaksi, maksetaan näiltä lisäpäiviltä 33,50 euroa päivässä. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia lakisääteisistä maksuista riippuen työntekijän iästä. Sosiaaliturvamaksu koskettaa 15-vuotiasta, työttömyysvakuutuksessa ikäraja on 16 vuotta ja työeläkevakuutuksessa 18 vuotta. ”Tutustu ja tienaa” –ohjelman lisäksi nuoret tarvitsevat harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja opiskeluunsa liittyen. Monelle nuorelle maaseutualojen oppisopimuskoulutus on tervetullut vaihtoehto tavanomaiselle oppilaitoskoulutukselle. Uuden työntekijän perehdyttäminen Työpaikalla hyvän yhteistyön juurruttaminen alkaa uuden henkilön tullessa taloon. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Onnistuneen perehdytyksen katsotaan myös lisäävän työntekijän sitoutumista työpaikkaansa ja vähentävän työntekijöiden vaihtuvuutta – syntyy tunne, että minua tarvitaan tässä työpaikassa. Vastuu perehdyttämisestä on työnantajalla – monenkin lakipykälän perusteella. Tärkeimpiä säännöksiä tältä osin ovat työturvallisuuslaki ja laki nuorista työntekijöistä. Perehdyt- ISOJOEN KONEHALLI Erilaisia trukkeja varastossamme n. 50 kpl. Vuosimalli 2000 2003 1990 1994 2008 2003 2005 2007 1982 1983 1999 1996 2009 2010 2009 2005 2005 2012 Katso lisää: Käyttötunnit 5800 1050 6600 9000 4639 5264 2320 2034 4584 4650 1895 2896 1700 3145 3850 3692 www.ikh.fi 16 048* 33 790* 28 145* 38 629* 5 242* 11 694* 28 145* 17 661* 37 822* 35 403* 44 274* 38 629* 38 629* 63 629* Toiminta-alueemme: koko Suomi Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh. 03-637 2270 posti@parolanteltta.fi METAKA Koukku-vaihtolavavaunut Valmistus ja myynti: Tmi R ek ola J uhani Rek ekola Juhani www.metaka.fi, puh. 050 557 8545 PAMECOTUOTTEET TR 100 ja TR 120 lietepumput - pumppausteho 8-12 m3/min - tehontarve 50-70 kW sekoituksessa - pituudet 2-4 m altaan syvyydestä riippuen - avattava roottoripesän pääty (epäkeskoluokitus) - säädettävät, tehokkaat repijäterät siivessä - täyttöputki 5 m, tukijalat - työskentelytaso - kuumasinkittynä tai maalattuna HYDRO 35 JA HYDRO 50 hydr. uppopumput - teho 3000-5000 l/min - lietelannan ja veden pumppaukseen - imu- ja levitysvaunujen täyttöpumpuksi - kuumasinkitty Danfoss moottori - edullinen - monikäyttöinen PAMECO-täyttöpuomit Isojoen Konehalli Oy, Kauhajoki Rami Ojanen 040-712 9413 • rami.ojanen@ikh.fi -suojapeitteet/ -verhot Kantavuudet 16-22 tonnia - tehokas potkurisekoitin - moottori 4 kW, 1450 r/min - suojakytkin/pistoke 16A - sopii 30 mm välistä - vesiletkulle pikaliitin - kuumasinkitty Hinta € 16 048* 22 500* Parolan Teltta Oy Veli-Matti Rekola toimitusjohtaja Maaseudun Työnantajaliitto MTA www.tyonantajat.fi KS 40 lietekuilusekoitin * merk. hinnat + alv 24 % Merkki / malli Case IH CX 70 Case IH JX90U Fiat 100-90 DT Ford 7740 SL DP John Deere 6330 John Deere 6420 s premium Massey Ferguson 5445 Massey Ferguson 5465 dyna-4 Massey Ferguson 590 2wd Massey Ferguson 690 MP turbo New Holland 8160 RC turbo New Holland L85 New Holland T5050 New Holland T5060 New Holland T6020 Elite New Holland TM 120 RC New Holland TM 120 RC SS Valtra T171 HITEC 50KM/H täminen ja tarvittaessa toistuva työnopastus ovat ennakoivaa työsuojelua. Pelkästään lakipykäliin ei tarvitse turvautua, vaan työnantajien ja esimiesten käyttöön on tarjolla hyvää perehdyttämismateriaalia, jota saa esim. Työterveyslaitokselta ja Työturvallisuuskeskuksesta. Maaseutualoilla yhtenä perehdyttämisen erityispiirteenä on työvoiman kansainvälisyys eli esimiehen on varmistuttava, että yhteinen kieli ja perehdyttämismateriaali johtaa myös käytännössä asian ymmärtämiseen. - vaunun täyttö hytistä nousematta - tehokas hydr. täyttö 4-5 m3/min POTKURISEKOITTIMET - 8 tai 10 m - kuumasinkittynä! PAKOLAN KONEPAJA Vasaratie 5, 85500 Nivala Puh. 08-440 981 Fax 08-443 632 www.pakola.fi 21 22 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Jalostajantie 18 FIN-60100 Seinäjoki Puh. 010 4838 300 Fax 010 4838 301 www.bruggpema.fi info@bruggpema.fi Vantaa 010 4838 200 010 4838 201 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 23 Taloyhtiöissä kaivataan selkokielistä tietoa putkiremontista Kun omaan taloyhtiöön on tulossa putkiremontti, osakkaan päässä alkaa surista kysymyksiä: Mitä remontti tulee maksamaan? Joudunko muuttamaan pois? Mitä jos kaikki menee pieleen? Taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja urakoitsijan tehtävänä on vastata osakkaiden kysymyksiin. Uutuuskirja Sata ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus Oy) auttaa antamaan vastaukset niin, että jokainen osakas ymmärtää ne. Putkiremontti herättää kysymyksiä Putkiremontti on yksi suurimmista, vaikeimmista ja kalleimmista taloyhtiön remonteista. Monissa taloyhtiöissä osakkaiden kiinnostus yhtiön asioihin herää viimeistään putkiremontin yhteydessä, sillä remontti vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin. Usein asukkaat joutuvat myös muuttamaan pois kodeistaan remontin ajaksi. ”Kun putkiremontti alkaa lähestyä, osakkaat ryhtyvät pohtimaan sen vaikutuksia. Osakkaita askarruttaa muun muassa se, miten putkiremontti toteutetaan, mitä se maksaa ja kuinka kauan se kestää”, kertoo Ville Perttilahti, joka työskentelee putkiremontti- ja täy- dennysrakentamisprojekteista vastaavana projektinjohtajana SKH-Isännöinti Oy:ssä. Perttilahdelta ja Vahanen Oy:ssä projektipäällikkönä työskentelevältä Unni Holmilta on juuri ilmestynyt kirja, Sata ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Osakkaat kaipaavat selkeitä vastauksia Putkiremontin aloittamisesta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Perttilahden mukaan osakkaat suhtautuvat yleensä myönteisesti putkiremonttiin. ”Suurin osa ymmärtää, että putkiremonttia ei tehdä huvikseen, vaan tietyt oireet ja selvitykset ovat johtaneet siihen, että remonttia aletaan miettiä ja suunnitella.” Vaikka remontin tarve tiedostettaisiin ja hyväksyttäisiin, osakkaiden mielessä alkaa pyöriä monia putkiremonttiin liittyviä kysymyksiä. Perttilahden mukaan osakkaat kaipaavat tietoa aivan yksinkertaisista asioista. ”Yksi pohtii sitä, saako hän hyvitystä aiemmin korjaamastaan kylpyhuoneesta, toinen sitä, voiko hän vaikuttaa laatta- ja kalustevalintoihin ja kolmas sitä, voiko hän jättää tavaransa asuntoon remontin ajaksi.” Aina urakoitsijat eivät huomaa vastata osakkaiden ky- symyksiin riittävän selkeästi. Esimerkiksi rakennusalan sanasto hämmentää osakasta. Koko korjaushanke vaiheineen voi tuntua vieraalta, eikä osakkailla yleensä ole aiempaa kokemusta putkiremonteista. Osakkailla voi olla suoranaisia väärinkäsityksiä esimerkiksi putkiremontin toteutustavasta ja kustannuksista. Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaassa annetaan vastaukset yleisimpiin osakkaiden esittämiin kysymyksiin. ”Keräsimme kysymykset työssämme vuosien varrella ja valikoimme kirjaan niistä kaikkein tärkeimmät”, Perttilahti kertoo. Viestintä avainasemassa putkiremontissa Putkiremonteissa, kuten kai- kissa taloyhtiön remonteissa, ammattitaitoinen viestintä on tärkeää. Osakkaat kaipaavat aktiivista, johdonmukaista ja selkeää viestintää. Jos viestinnässä hutiloidaan, tieto remontista ei kulje kaikille osakkaille. Huono viestintä herättää epäluuloja, jolloin remontista voi lähteä leviämään virheellistä tietoa. Viestintä hoituu yleensä urakoitsijan, isännöinnin ja taloyhtiön hallituksen yhteisvoimin. Putkiremontista voidaan viestiä esimerkiksi jakamalla paperisia tiedotteita asuntoihin ja taloyhtiön ilmoitustauluille tai tiedottamalla asioista sähköpostilla tai taloyhtiön Facebooksivuilla. Perttilahden mukaan erityisen tärkeitä ovat osakkaiden infotilaisuudet sekä heille tehtävät kyselyt. ”Kun infotilaisuuk- , ERISTEHARKKO RB-MUOTTIHARKKO, ERISTEHARKKO Puh. 03-877 200 Kukonkankaantie Puh. 03-877 2008 Hollola Kukonkankaantie 8 Hollola , ERISTEHARKKO • Nopea ja vaivaton tapa rakentaa • Korkeuksiltaan tarkat - mitallistettu timanttihiontalaitteistolla • Monipuoliset käyttökohteet • Säästää aikaa ja materiaaleja www.rakennusbetoni.fi www.rakennusbetoni.fi Ilomäen Puukauppa Ky polttopuut - puunkaadot - metsurihakkuut - motohakkuut - raivaukset 0400 413 331 • asiakaspalvelu@ilomaenpuukauppa.com Hor mitiilet, seinätiilet, takkatiilet, käsin lyödyt tiilet EDULLISESTI Tiilitehdas POTILA Hämeenkyrö p. 0400 766 148 potilantiili@suomi24.fi sia järjestetään riittävästi, osakkaat ehtivät tottua ajatukseen tulevasta putkiremontista ja saada vastaukset kysymyksiinsä. Kyselyiden kautta osakkaat voivat taas ilmaista mielipiteensä remontista ja vaikuttaa sen lopputulokseen.” Mukava ja helppo tapa jakaa tietoa ja tehdä remontista helpommin lähestyttävä on hankkia osakkaille Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -opas. ”Oppaasta osakkaat saavat tarvitsemansa tiedot, eikä heidän tarvitse kysellä asioita esimerkiksi hallitukselta tai isännöitsijältä. Näin hallituksen ja isännöitsijän aikaa säästyy muihin remonttiin liittyviin tehtäviin”, Perttilahti kertoo. Oppaassa esitetyt kysymykset kysytään joka tapauksessa, joten mitä nopeammin osakkaat saavat niihin vastaukset, sitä parempi. Sata ja yksi kysymystä putkiremontista ilmestyi 13.4.2015. Opas antaa selkeät ja ytimekkäät vastaukset mm. siihen, miksi putkiremontti tehdään, mitä putkiremontti maksaa, miten putkiremontti vaikuttaa asumiseen ja mitä lisätöitä taloyhtiön osakas voi putkiremontin yhteydessä teettää. Opas selkeyttää osakkaiden vaikeaksi kokemia asioita sekä poistaa putkiremonttiin liittyviä väärinkäsityksiä ja pelkoja. Oppaan ovat kirjoittaneet Ville Perttilahti ja Unni Holm, ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy. Valmistetaan karsinaelementtejä asiakkaan mitoilla sekä vakiomitoilla. Kaaritie 10, 76150 Mikkeli Puh. 040-564 8715, info@npa-metalli.net http://npa-metalli.net FILMIVANERIA • 6,5 - 30 mm runsaasti eri kokoja • VALKEAA VANERIA 6,5-15mm Esim. navetat, varastot ,hallit, seinät, katot.... ym ym • ISO ERÄ FILMI/VIIRA MAXILEVYÄ 9 - 27m, 5m2 - 11 m2 levynä. Esim. 12mm 4100x2020 W/F • 6,5 - 12 mm keltainen maatilavaneri • Erä havukiloja 12 - 50mm Meiltä levyt myös määrämittoihin! Edulliset, nopeat toimitukset ympäri Suomea! www.vaneria.fi 90 Karv oskylällä ne kaupat tehdään! v. 1923-2013 ma-pe 8-17, la suljettu Kotimaiset taitto-ovet Iistä. www.findoor.fi findoor@findoor.fi • p. 020 8384 530 24 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA RAKENNA MITÄ VAIN - SUOMEN PARHAISTA KIVISTÄ! Lämpökeskukset, maneesit, kuivurien alaosat ja perustukset, tuotantorakennukset ja konehallit, lantalat, lantakuilut, lietesäiliöt, maanpaineseinät, muurit, rakennusten perustukset: anturat ja sokkelit. TUTUSTU! LAMMINBETONI.FI/MAATALOUS Lammin Betoni Oy Myynti: 0207 530 499 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 25 Miksi meillä haisee? Yli puolet suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta Huonoin tilanne on kerrostaloasunnoista, joissa peräti 62 prosentissa kärsitään sisäilmaan liittyvistä ongelmista. Eniten pulmia on vanhemmissa, koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Yli puolet suomalaisista kärsii asunnon huonosta sisäilmasta. Yleisimpiä haittoja ovat keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus. Erityisen yleisiä ongelmat ovat kerrostaloissa, joissa peräti kolme viidestä asukkaasta kertoo asunnossaan olevan sisäilman laatuun ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. "Määrä on yllättävän suuri. Sisäilma-asioihin pitää ilman muuta kiinnittää taloyhtiöissä enemmän huomiota", sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Ilmanvaihto-ongelmat tuntuvat erityisesti keittiöissä: ruuanlaiton hajuista kärsii lähes joka kuudes suomalainen. Asuntotyypistä riippumatta yleisiä ongelmia ovat myös ilman tunkkaisuus, viemärin haju, vetoisuus ja makuuhuoneiden ja pesutilojen puutteellinen ilmanvaihto. Näistä kertoi kärsivänsä joka kymmenes suomalainen. Ikkunavalmistaja Tiivin ja Isännöintiliiton Kotitalo-lehden tutkimuksessa tutkimuksessa Tutkimukseen vastanneet kertovat sisäilmaongelmien vaikutuksesta arkeen: • Eihän naapureista tulevat ”ruuan katkut” haitallisia ole. En ole tullut ajatelleeksi näitä haittoina, vaan normaalitilana. • Etenkin viemäreiden haju on kuvottava. • Haittaa aiheutuu siitä, että liesituuletin on päällä vain tiettyinä aikoina. • Liesituuletin ei vedä kun huipparit katolla päällä vain tietyn ajan päivässä. • Makkarissa tuntuu, että happea saatava lisää ja on hieman avattava ikkunaa. • Meillä on tuloilmaventtiilit, mutta ne on tukittu. • Pyykinpesukoneen pyöriessä vessassa haisee viemärit. • Keittiöstä leviää rasvaa pitkin asuntoa, pyykit ei kuivu kunnolla. Jatkuva tunkkainen haju tuulettamisesta huolimatta. • Ruoanlaiton hajut kestävät asunnossa pitkään. • Sisäilman tunkkaisuus on todella ikävää. • Tunkkaisuus häviää ja pysyy poissa tuuletusikkunaa auki pitämällä, ei kovin energiaystävällinen ratkaisu. Ikkunoiden raitisilmaventtiilejä ei pidä talvellakaan sulkea kokonaan, neuvoo Tiivin asennuskouluttaja Hannu Kari. Kuva: Petteri Kivimäki. kysyttiin sisäilmaongelmien yleisyydestä ja vaikutuksista 1502 täysi-ikäiseltä suomalaiselta. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen tammi–helmikuun 2015 vaihteessa. Tutkimuksen otos on kiintiöity edustamaan suomalaisia kotitalouksia. Kerrostaloissa selvästi eniten ongelmia Ilman laatu on selvästi yleisin pulma kerrostaloissa, joissa asuvista peräti 62 prosenttia kertoo asunnossaan olevan erilaisia sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Yleisimpiä ongelmia ovat hajut rappukäytävässä, joista kärsi joka neljäs, ja keittiön puutteellinen ilmanvaihto, joka on ongelma joka viidennessä asunnossa. Ilmanvaihdon puutteista kertovia muita ongelmia, ikkunoiden välitilan tai sisäpinnan huurtumista, esiintyy molempia lähes kymmenessä prosentissa asunnoista. Eniten ongelmia on vanhemmissa, koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Näissä selvästi yli puolet asukkaista kärsi erilaisista sisäilmaongelmista. Haitallisimpina sisäilmaongelmat koetaan 1990-luvun asunnoissa. Uudemmissa, koneellisella ilman tulolla ja poistolla varustetuissa taloissa asuvista suomalaisista 62 % on tyytyväisiä sisäilman laatuun. Remontin yhteydessä korvausilma kuntoon Tiivin teknologiajohtaja Timo Nissisen mukaan huo- mattava vanhojen rakennusten sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on liian vähäinen raikkaan korvausilman saanti. Tämä on todettu esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksessä asuntojen ilmanvaihto-ongelmista ”Korvausilmaa tulee usein hallitsemattomasti ikkunoiden ja seinien raoista”, Nissinen kertoo. Raikkaan ilman puutteesta kertovasta tunkkaisuudesta kärsi painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa 15 %, koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa 12 % ja koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon taloissa vain kolme prosenttia asukkaista. • maarakennus- ja vihertyöt • salaojitukset • perustukset • kosteuseristykset • pihatyöt • pihakivetykset • asfaltointi • massanvaihdot • maa-ainestoimitukset ammattitaidolla TS-URAKOINTI 0400 780 994, www.ts-urakointi.com Todellinen vaihtoehto öljylämmitykselle !!!! Todellinen vaihtoehto öljylämmitykselle !!!! Todellinen vaihtoehto öljylämmitykselle !!!! Nyt laadukkaat: Platinum Bio pellettipolttimot ja kattilat Foretecilta Nyt laadukkaat: Platinum Bio pellettipolttimot ja kattilat Foretecilta Nyt laadukkaat: Platinum Bio pellettipolttimot ja kattilat Foretecilta tulenkestävä Inox teräksinen tulipesä tulenkestävä Inox teräksinen tulipesä tulenkestävä Inox teräksinen tulipesä lisävarusteena mm. jäännöshappimittaus, lambda lisävarusteena mm. jäännöshappimittaus, lambda lisävarusteena mm. jäännöshappimittaus, lambda täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä täysautomaattinen syöttö ja ohjausjärjestelmä teholuokat 5 – 300 Kw, teholuokat 5 – 300 Kw, teholuokat 5 – 300 Kw, myös valmiit lämpökontit myös valmiit lämpökontit Lämminilmakehittimet pelletti, hake, puru 20‐400 kw myös valmiit lämpökontit Lämminilmakehittimet pelletti, hake, puru 20‐400 kw Foretecilta leikkaavat sulkusyöttimet ja Lämminilmakehittimet pelletti, hake, puru 20‐400 kw Foretecilta leikkaavat sulkusyöttimet ja hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet Foretecilta leikkaavat sulkusyöttimet ja hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet katso tuotteemme: www.foretec.fi hammastetut ja leikkaavat ruuvikuljettimet katso tuotteemme: www.foretec.fi hintatietoja : nettikone.com / foretec katso tuotteemme: www.foretec.fi Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi hintatietoja : nettikone.com / foretec Foretec Oy hintatietoja : nettikone.com / foretec Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi Isännöintiliiton Heikki Kaurasen mukaan asukkaita pitää opastaa ilmanvaihtolaitteiden oikeaan käyttöön, taloyhtiön on puolestaan huolehdittava ilmanvaihtojärjestelmän huolto-ohjelman laatimisesta ja säännöllisestä tarkastuksesta. Pelkällä koneellisella poistolla varustetussa talossa voi olla hyvin vaikea saada sisäilman laatu huipputasolle. ”Monet koneellisella poistolla varustetuista kerrostaloista ovat pian tulossa ikkunaremontti-ikään. Kun ikkunat vaihdetaan, samalla pystytään parantamaan korvausilman saantia ja poistamaan huurtumisongelmia”, Kauranen sanoo. Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI Foretec Oy Tiedustelut: 0400‐316908, tapani.pykari@foretec.fi Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI Foretec Oy Kärritie 6, 62500 EVIJÄRVI 26 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 27 Suunnittelijoiden osaaminen hyvää, suunnitelmien sisällössä parannettavaa ! Rakennushankkeen eri osapuolet ovat tyytyväisiä suunnittelijoiden osaamiseen ja ammattitaitoon, mutta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta annetaan heikompaa palautetta. Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin suunnittelijoiden saamaa palautetta rakennusprojekteissa. Rakentamisen Laatu RALA ry:n keräämien rakennushankkeiden palautetietojen mukaan hankkeiden osapuolten mielestä yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on toimivaa ja joustavaa ja suunnitteluyritysten henkilöstöä pidetään osaavana ja ammattitaitoisena. Siitä huolimatta rakennuttajat ja pääurakoitsijat antavat heikointa palautetta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta. Myös suunni- ! telmien yhteensopivuudessa ja ristiriidattomuudessa on heidän mielestään huomattavastikin parantamisen varaa. Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALAprojektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu suunnittelijoiden Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALAn palveluita ovat RALA-pätevyys, RALA-sertifiointi, RALA-projektipalaute ja Luotettava Laatutyömaa. Lisätietoja www.rala.fi. Kuvalähde: RALA ry saamia palautteita rakennushankkeen muilta osapuolilta eli tilaajilta, rakennuttajilta ja pääurakoitsijoilta sekä suunnittelijoiden näille antamaa palautetta. Syksyllä 2014 valmistui selvityksen ensimmäinen vaihe, jossa analysoitiin tilaajien ja rakennuttajien antamaa palautetta pääurakoitsijoille. Selvityksen ovat toteuttaneet tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta. Suunnittelijat puolestaan antavat pääurakoitsijoille ja rakennuttajille hyvää palautetta toimivasta ja joustavasta yhteistyöstä, hallitusta suunnittelijoiden valintaprosessista ja osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. ”Ongelmia sen sijaan suunnittelijoiden mukaan on rakennuttajien antamissa lähtötiedoissa ja niiden kattavuudessa sekä projektin ajallisessa hallinnassa”, kertoo tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen. -Tulokset osoittavat, että osaamista ja ammattitaitoa suomalaisessa rakentamisessa kyllä löytyy. Toisaalta jos suunnitelmat eivät ole virheettömiä ja kattavia, miten rakentamisen lopputulos voi olla hyvä? Nyt RALA-projektipalaute on rakennusalan osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa ja saada palautetta sekä projektin aikana että sen päätyttyä. Projektin tehokkaan arvioinnin ja systemaattisen palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet toteutusmuodot sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia. RALA-projektipalautejärjestelmä soveltuu erityyppisiin hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa. RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien, rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden suunnittelijoille antamaa palautetta (919 kpl) ja suunnittelijoiden näille antamaa palautetta (761 kpl). olisikin syytä käydä keskustelua siitä, mistä johtuu, että ammattiosaamista ei saada hankkeissa täysimääräisesti hyödynnettyä eikä sillä saada aikaan kattavia ja virheettömiä suunnitelmia. Ilman niitä on vaikea saavuttaa laadukasta rakentamisen lopputulosta, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tuula Råman, Rakentamisen Laatu RALA ry, p. 0400 607 429, tuula.raman@rala.fi tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi 28 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalousinsinöörikoulutusta Suomen suosituimmassa ammattikorkeakoulussa ”Ensimmäisen vuoden opiskelijoita tutustumassa luonnonmetsien ekologiaan” Kuva: Ari Vanamo Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa metsätalousinsinöörikoulutusta, joka antaa monipuoliset valmiudet toimia metsätalouden tehtävissä Vuonna 2016 on haku ainoastaan päivätoteutukseen, mutta myös monimuotototeutuksia on järjestetty 2-3 vuoden välein. Metsätalouden koulutusta kokemuksella ja ammattitaidolla Metsätalousinsinöörien koulutusta päivätoteutuksina ja monimuotototeutuksina Seuraava yhteishaku päivätoteutukseen 16.3.–6.4.2016 • • • • Opintotarjontaa avoimessa ammattikorkeakoulussa Tilauskoulutusta Henkilöstöä hankkeisiin ja kehitystoimintaan Opiskelijoita pienimuotoisiin projekteihin, opinnäytetyön tekijöiksi ja harjoittelijoiksi Lisätietoja: Ari Vanamo, puh. 040 561 6873, ari.vanamo@tamk.fi www.tamk.fi -Kyseessä on nelivuotinen koulutus, josta valmistutaan monenlaisiin asiantuntija- sekä esimiestehtäviin metsätalouden kentässä, kertoo koulutuspäällikkö Ari Vanamo. Lukuisia työllistymismahdollisuuksia Suurimma t työna nta ja t valmistuville ovat Vanamon mukaan isot puuta hankkivat yritykset, kuten UPM, Metsä Group ja Stora Enso. Metsätalousinsinöörit työllistyvät usein puunhankinnan tehtäviin, kuten ostoon sekä puunkorjuun ja kuljetuksen järjestelyyn. -Aika monet valmistuneet työllistyvät myös metsänhoitoyhdistyksiin, jotka tarjoavat asiantuntijapalveluita metsänomistajille. Tässä työssä toimitaan mm. neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä. Julkisella puolella yksi merkittävä työllistäjä on ollut Metsäkeskus. Vanamon mukaan metsäkoneyrityksetkin alkavat olla nykyisin jo sen verran isoja, että sielläkin tarvitaan toimihenkilöosaamista. -Metsä on vahvasti läsnä valmistuvien työtehtävissä, mutta toki meiltä on menty tällä tutkinnolla muillekin aloille. Valmistuvat tuntevat metsän ja metsänhoidon kentän -Valmistuneiden opiskelijoiden substanssiosaaminen on korkealla tasolla, joten he tietävät mitä toimenpiteitä metsälle pitäisi tehdä taloudellisten ja muidenkin tavoitteiden näkökulmasta. Metsätalousinsinöörimme osaavat suunnitella toimenpiteitä sekä organisoida toteutuksia. Kun metsänomistajia on satoja tuhansia, on erittäin tärkeää valmius toimia metsänomistajakunnan kanssa. Tässä yhteydessä neuvottelu- ja viestintätaidot ovat tärkeässä roolissa. Kun toimitaan yrityksissä ja yritysten kanssa, on tärkeää hallita myös liiketoimintaosaaminen, vähintäänkin ymmärtää talousasioita. Jotkut opiskelijoista ryhtyvät metsäpalveluyrittäjiksi, Vanamo kertoo. Metsäosaamiseen liittyy mm. metsänhoidon asioiden osaaminen, metsäsuunnittelu- ja paikkatietojärjestelmäosaaminen sekä puunkorjuuseen liittyvä tekninen puoli. -Metsäomaisuuden hallintaan, metsän hoitoon ja korjuuseen liittyvä osaaminen on hyvällä tasolla meiltä valmistuvilla, Vanamo toteaa. Paljon metsäalasta kiinnostuneita hakijoita -Meille pääsee kahta väylää, joko lukiopohjalta tai ammatillisen koulutuksen kautta. Haku opintoihin alkaa maaliskuussa, jonka jälkeen valituille tulee kutsu pääsykokeeseen. Pidämme pääsykokeet aina kesäkuun alussa. Pääsykokeessa on kaksi osaa: matematiikka ja viestintä (äidinkieli). Hakijan kannalta on tärkeää aito kiinnostus metsäalaa kohtaan ja se, että on valmis työskentelemään metsässä sekä metsänomistajien kanssa. Autossa istuminenkaan ei saa olla vierasta, koska työ on monesti reissaamista ympäri maakuntia. -Olemme olleet pitkään, ja edelleenkin, Suomen suosituin metsäpuolen ammattikorkeakoulu. Vain joka neljäs hakija tulee valituksi meille. Viime syksynä meillä oli haku aikuisten monimuotokoulutukseen, jolloin hakijoita oli seitsemän jokaista aloituspaikkaa kohden. Kysyntä on ollut kovaa juuri monimuotokoulutuksen puolella, Vanamo kertoo. Metsäalan osaajille kysyntää myös tulevaisuudessa -Tämän hetken näkymä metsätalousinsinööreille on sellainen, että työntekijätarve on jopa kasvamassa. Metsätalousinsinöörien koulutus on keskittynyt nykyisin viidelle suomenkieliselle paikkakunnalle: Rovaniemelle, Mikkeliin, Tampereelle, Joensuuhun sekä Evolle. Laskennat osoittavat, että valmistuvien työllisyysaste on hyvä myös jatkossa, Vanamo näkee. Äänekosken ja Varkauden puun hankintamääriä lisäävät uudet hankkeet/toiminnot vaativat jatkossa lisää toimihenkilöitä, puunkorjuuhenkilöstöä sekä puutavara-autonkuljettajia. Koko ketju tarvitsee lisää väkeä, mikä näkyy Vanamon mukaan mm. monimuotokoulutuksiin hakeneissa. -Vuonna 2016 ei ole alkamassa uutta monimuotoryhmää, mutta seuraava päivä-/ nuorisopuolen yhteishaku on maaliskuussa 2016. Meille tulee jonkin verran varttuneempia opiskelijoita myös päiväryhmiin. Päiväopiskelukaan ei vaadi ihan päivittäistä paikalla oloa, vaikka on toki paljon monimuoto-opiskelua sitovampaa, Vanamo mainitsee. Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvasti Metsätalouden insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmaa päivitetään Vanamon mukaan jatkuvasti. Opetussuunnitelmaan tehtiin todella iso remontti 10 vuotta sitten, jolloin opetusta muutettiin niin, että heti ensimmäisestä syksystä lähtien ollaan paljon metsässä. Tätä kautta alan tuntemus saadaan heti oikealle tasolle. Opetussuunnitelman viimeisin päivitys tuli voimaan vuonna 2013. -Metsässä opittuja tietoja syvennetään luennoilla. Meillä on pedagogiana ongelmalähtöinen oppiminen, johon kuuluu pienryhmissä toimimista ja maastossa oppimista. Nykyaikaan kuuluvat myös monimuotoiset oppimisympäristöt. Meillä on mm. hakkuukonesimulaattori. Vaikka emme teekään insinööriopiskelijoistamme konekuskeja, tätä kautta saadaan tuntumaa siihenkin työhön. Hakkuukonesimulaattoria voidaan hyödyntää esimerkiksi mittaussimuloinneissa. Kehitämme jatkuvasti myös virtuaalisia oppimisympäristöjä. Olemme saaneet hyviä opiskelijoita ja täällä on hyvä henki, joten uuden opiskelijan on helppoa tulla meille ja löytää oman viiteryhmänsä, Ari Vanamo mainitsee loppuun. www.tamk.fi MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 29 Metsäalan muutos lisää työpaikkoja tulevaisuudessa Valtimon metsäkonekoulun tutkintovastaava Mikko Saarimaa toteaa, että metsäkoneala tulee tarjoamaan hyviä työpaikkoja tulevaisuudessakin. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo on perinteinen metsäkonekoulu. Koulu on toiminut jo 40 vuotta Valtimolla ja kouluttanut sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita metsä- ja metsäkonealan ammattilaisiksi. Ammattiopisto tarjoaa laajan valikoiman metsä- ja metsäkonealan opiskeluvaihtoehtoja sekä nuorisoasteen opiskelijoille että aikuisille. Toimipaikat sijaitsevat Valtimolla ja Joensuussa. -Nuoret voivat aloittaa opintonsa myös Kajaanissa ja Iisalmessa. Koulutamme metsureita, metsäkoneenkuljettajia, metsäkoneasentajia ja puutavara-autonkuljettajia. Järjestämme koulutuksia sekä nuorille että aikuisopiskelijoille. Opiskelijoita yksikössä on noin 200. Opetus jaetaan alkuopetusvaiheeseen, varsinaisen työn opetukseen, itsenäisen työskentelyn vaiheeseen sekä työssäoppimiseen, Saarimaa kertoo. Koulutustarjonta koostuu perus- ja ammattitutkinnoista, jonka lisäksi oppilaitos toteuttaa asiakkaille räätälöityjä lyhyitä koulutuksia metsä- ja metsäkoneaiheisiin. Koulutustarjontaan kuuluvat myös ensiapukoulutukset, työturva-, tulityö- ja tieturvakorttikoulutukset. Lisäksi yksikkö toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan aikuisopiston kanssa useita eri metsäalan tutkintotavoitteisia koulutuksia metsäalan ammatteihin. -Opetuksen kehittämisen puitteissa olemme mm. julkaisseet oppikirjan koneellisen puunkorjuun työmenetelmistä, mainitsee Saarimaa. Käytössä hyvä opetuskalusto ja opetusmenetelmät Valtimon opiskelutilat ovat uudenaikaiset ja harjoitustyömaat ovat pääasiassa Metsähallituksen kohteissa. -Uskomme simulaattoriopetukseen ja olemme tietoisesti lisänneet simulaattorien käyttöä opetuksessa. Meillä on 20 metsäkonesimulaattoria ja niitä ollaan hankkimassa lisää. Simulaattoriopetuksen tehokkuudesta on todella paljon näyttöä. Ne tarjoavat turvallisen ja käytännönläheisen tavan tutustua koneisiin ja niillä tehtävään työhön. Simulaattoreilla pääsee nopeasti kiinni konetyön ytimeen. Esimerkiksi siihen kuin harvestereilla avo- tai harvennushakkuita tehdään. Simulaattorien käyttö helpottaa maastoon siirtymistä, Saarimaa määrittelee. Oppilaitoksella on paljon oikeitakin koneita. Kalustoon kuuluu 14 harvesteria ja 20 ajokonetta. -Itsenäisen työskentelyn vaiheessa voidaan taata, että jokaiselle löytyy ajokone työvuorossaan, Saarimaa selvittää. Käytännöllistä koulutusta työelämän tarpeisiin Valtimolla koulutetaan työelämän tarpeisiin tulevaisuuden metsäammattilaisia. Koululla on hyvä maine ja valmistuneet osaajat ovat haluttuja tekijöitä työelämässä. -Annamme käytännönläheistä koulutusta, jossa opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikanaan tutustumaan oikeisiin töihin koneiden kanssa ja ovat sitten valmiita siirtymään työelämään. Saarimaa kertoo, että met- säkonealan opinnot sopivat kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnossa liikkumisesta ja huippuluokan tietotekniikasta. Kuljettajat ohjaavat nykyään työkoneita atk-laitteiden välityksellä ja tieto liikkuu koneiden, kuljettajien ja yhtiöiden välillä tietoliikennevälineiden avulla. -Koulutus on käytännönläheistä, työvaltaista opetusta, jossa opetellaan niihin tehtäviin, joita ammatti vaatii. Metsätyöt ovat nykyään myös palveluammatteja. Eräs syy hyviin tuloksiimme on tiivis yhteistyö yritysten kanssa. Uskomme ja panostamme työssäoppimiseen, koska sitä kautta työllistytään tehokkaasti, Saarimaa korostaa. Saarimaan mukaan on erinomainen asia, että opiskelijat pääsevät tutustumaan alan yrityksiin jo opiskeluaikanaan ja pohjustamaan tulevia työpaikkoja. -Meillä valmistuneista opiskelijoista 70–80 prosenttia työllistyy alalle. Ja mikä parasta työpaikka yleensä löytyy kotipaikkakunnalta. Koulutusta yritysten tarpeisiin Saarimaa kertoo, että ammattilaiselle lyhytkin koulutus voi avata uusia näkökulmia omaan työhyvinvointiin, sama tulos vähemmällä vaivalla. Yritykselle sama tulos pienemmällä työmäärällä tarkoittaa kustannusten pienenemistä ja kannattavuuden parantumista. Tehokkuuden lisääntyminen johtuu isolta osin tarkoituksenmukaisten työmenetelmien käyttöönotosta osaamisen kasvaessa. Samoin virheiden määrä ja niistä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Sijoittamalla koulutukseen prosentti käytettävissä olevasta resurssista voi kokemuksen mukaan tuottavuuden nousu olla jopa neljännes. Kuljettajien väliset erot tuottavuudessa voivat tutkimusten mukaan olla jopa 50 %. Osaamisen tasaisempi ja- kaantuminen säästäisi koneita, metsää ja palkkaeuroja. -Tarjoamme koulutuksia mm. metsäkoneenkuljetuksen ammattilaisille. Koulutukset viedään läpi perusasioita kertaamalla ja ne voivat liittyä metsäyhtiöiden toiminnanohjaukseen, apteeraukseen, koneen huoltoon tai ylläpitoon. Koulutukset voivat liittyä myös työmenetelmiin. Ammattikuljettajien työtehtäviä saadaan optimoitua perusasioita kertaamalla. Tätä kautta saadaan vahvistettua työntekijän oikein tekemisen tunnetta, joka lisää osaltaan työhyvinvointia, työs- sä jaksamista ja mahdollisesti jopa työn tuottavuutta, Saarimaa näkee. Mikäli yrityksessä on isompi porukka, voidaan koulutus järjestää esimerkiksi TYHYpäivän yhteydessä. Koulutus voidaan pitää yrityksen määrittämässä osoitteessa tai oppilaitoksen tiloissa Valtimolla. -Koulutukset ovat kestoltaan päivän mittaisia, mutta niitä voidaan räätälöidä tarvittaessa useammankin päivän mittaisiksi. Saarimaa kertoo, että koulutuksessa olisi hyvä lähteä liikkeelle esimerkiksi harven- nushakkuun työmenetelmän opeista. -Harvennushakkuun työvaiheet voidaan käydä läpi niin, että siitä tulisi helpompaa ja jopa tuottavampaa. Tätä osaaluetta olemme kouluttaneet ulkomaalaisille työnjohtajille jo aika paljon ja haluaisimme tarjota tätä samaa osaamista myös kotimaisille metsäkoneyrityksille. Koulutusten sisällöt voidaan katsoa yrityksen tarpeista katsoen, mutta harvennushakkuupuoli on varmasti ajankohtainen useimmille toimijoille, toteaa Saarimaa loppuun. www.pkky.fi METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta: Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 - 21.4.2017 Valtimolla Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla Harvesterinkuljettaja, osatutkintona • 12.1.2016 - 18.11.2016 Valtimolla Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Järjestämme myös ammattipätevyys koulutuksia Tarmo Korhonen 050 346 0617 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov 30 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen yksikkö Agrologin opinnot antavat monipuoliset eväät työelämään Keväällä 2015 Savonia AMK:sta valmistunut Antti Partanen työllistyi työharjoittelun ja opinnäytetyön kautta OP Ryhmän Osuuspankki Poppiaan Iisalmessa. Iisalmesta Partanen siirtyi myöhemmin Kiuruvedelle koulutustaan vastaaviin töihin maatalous- ja yritysrahoituksen puolelle. Seuraavassa rahoitusneuvoja Antti Partasen tarina koulunpenkiltä työelämään. Partanen haki lukion jälkeen agrologin koulutusohjelmaan Savonia AMK:n Iisalmen yksikköön ja pääsi sisään. -Päädyin agrologiopintojen pariin siitä syystä, että maaseutu on aina ollut minulle läheinen asia. Olen työskennellyt opintojeni ohessa Leppävirralla sijaitsevalla suvun maitotilalla ja tehnyt maatalouslomittajan, metsätaloustyöntekijän sekä metsurin hommia. Lukion ja armeijan jälkeen tämä ala tuntui varteenotettavalta vaihtoehdolta, koska tässä yhdistyi talouspuoli ja maatalous, Partanen toteaa. Yritystaloutta ja kasvinviljelyä Agrologiopinnot jakautuvat pääpiirteittäin yritystalouden, kasvinviljelyn, kotieläintalouden ja konetekniikan opintoihin -Suuntauduin yritystalouden opintoihin, johon liittyen tein myös opinnäytetyön. Syventäviä opintoja kävin myös kasvinviljelyopinnoista, joten yritystalous ja kasvinviljely ovat vahvimmat osaamisalueeni. Talousasiat ovat kiinnostaneet minua aina, joten seuraan jatkuvasti taloutta, luen talousaiheisia lehtiä sekä kirjallisuutta, Partanen kertoo. Hyvät pisteet oppilaitokselle -Käytännönläheisyys on todella hyvä juttu opinnoissa. Opintoihin kuului noin 150 päivää käytännön työharjoittelua. Pystyin itse vaikuttamaan opintopolkuun sekä erikoistumaan itseäni kiinnostavalle koulu- Kuvassa Kiuruveden Osuuspankin rahoitusneuvoja Antti Partanen tuksen osa-alueelle. Iisalmessa tarjottu yritystalouden opetus oli todella laadukasta ja kurssikokonaisuudet olivat hyvin suunniteltuja. Teimme opintojen aikana paljon yritysvierailuita. Myös harjoitustehtävät olivat yrityselämään sidottuja, käytännönläheisiä ja kiinnostavia, Partanen mainitsee. Harjoittelun ja opinnäytetyön kautta työpaikka Partasen työllistyminen pankkiin mahdollistui harjoittelun sekä pankin tilaaman opinnäytetyön kautta. -Toinen isompi työharjoittelu toteutettiin kesällä 2014, jolloin kävin kysymässä harjoittelupaikkaa Osuuspankki Poppian Iisalmen konttorista, jonne myös pääsin. Harjoittelukesä oli pääasiassa henkilöasiakaspalvelua ja kesti neljä kuukautta. Samalla sain pankista opinnäytetyön aiheen, ”Kassavirtojen hallinta lypsykarjatiloilla”, jossa pankki oli toimeksiantajana. Tein opinnäytetyötä 2015 vuoden alusta aktiivisesti, ja työ valmistui keväällä 2015. Lopulta sain työpaikan pankista, Partanen kertoo. Nykyään Antti Partasen työnkuvaan kuuluu pääasiassa Kiuruveden konttorin maatalous- ja yritysasiakkaiden rahoituspalvelut. Opinnoista merkittävää hyötyä työelämässä -Varsinkin yritystalous opintojen puolella tehdyistä talo- uslaskelmista on ollut paljon hyötyä työelämässä. Näitä ovat esimerkiksi maksuvalmiuslaskelmat ja budjetit sekä sukupolven vaihdoksiin liittyvät laskelmat. Myös tekstintuottoja raportointitaidot ovat parantuneet koulun myötä. Työssä on tukena koululta tuodut asiat, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu tässäkin tapauksessa työn kautta, toteaa Partanen. OP-ryhmä tarjoaa merkittäviä etuja keskittäjille Osuuspankki Poppia on siirtynyt POP Pankki ryhmästä OP Ryhmään. Pankki voi tarjota entistä monipuolisempia rahoitusvaihtoehtoja maaseutuyrittäjille. OP Ryhmän toiminta perustuu asiakasomistajien ja asiakkaiden eduksi. Osa voitosta jaetaan bonuksena asiakasomistajille ja osa menee liiketoiminnan kehittämiseen. Tarkoituksena on toimia asiakkaille ja heidän edukseen. Sopivan rahoitusmuodon etsiminen tilanteen ja asiakkaan tarpeen mukaan on rahoitusneuvojan keskeisiä tehtäviä. Asiakaskokonaisuuden hallintaan pankissa kuuluu mm. varallisuuden hoitoa, vakuutuksia ja kiinteistökauppoja, Partanen kertoo. - Asiakaskunnan tilanteen ja tarpeiden tunnistaminen on palvelussa välttämätöntä, siihen AMK-agrologikoulutus on antanut hyvä edellytykset, Antti Partanen muistuttaa loppuun. www.savonia.fi MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Sastamalan koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäen toimipiste Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto kuuluu Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Kokemäen toimipisteessä opiskelee yhteensä noin 300 opiskelijaa, joiden joukkoon mahtuu niin nuoria kuin aikuisiakin. Suunnilleen puolet opiskelijoista asuu oppilaitoksen maksuttomassa asuntolassa. Opiskelijoiden asumista valvoo ja ohjaa asuntolanhoitaja ja lisäksi apuna ovat Turvatiimin palvelut. Maksuttoman asumisen lisäksi oppilaitos tarjoaa lähiopetuspäivinä maksuttoman aamupalan, lounaan ja päivällisen. Kokemäen toimipiste sijaitsee luonnonkauniissa miljöössä, johon osana kuuluvat mm. Pehtorskan puutarhamyymälä ja Karimaan puutarha. Oppilaitoksessa on yli 30 eri eläinlajia yhteensä noin 160 eläintä pieneläimistä tuotantoeläimiin mm. alpakoita, lampaita, lehmiä, liskoja, lintuja, jyrsijöitä, kaloja, kilpikonnia ja koiria. Päiviin mahtuu paljon työtä, mutta myös hupia kuten esimerkiksi alpakka-agilitya. -Kokemäen yksikössä voi opiskella eläintenhoitajaksi (tuotanto- ja pieneläimet), maaseutuyrittäjäksi (koneet ja peltokasvit), puutarhuriksi (kukkien, vihannesten ja marjojen tuottaminen tai asiakaspalvelu ja kukkasidonta) tai putkiasentajaksi (lämmitys- ja vesijärjestelmät, ilmanvaihto). Tällä hetkellä ehdottomasti suosituin ala, joka vetää eniten opiskelijoita puoleensa on eläintenhoidon osaamisala, koulutusohjaaja Eini Heinimaa kertoo. Opiskelijoilla on halutessaan mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkintoa yhdessä ammatillisen perustutkinnon kanssa kolmen vuoden aikana. Lisäksi aikuisopiskelijoille on tarjolla valmistavia koulutuksia puutarha-alan ja maatalousalan perustutkinnoissa (eläintenhoi- taja, projektikoirakouluttaja). Käytännönläheistä opiskelua Ammattiopinnot ovat käytännönläheisiä ja opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi opiskeluun voi sisältyä ns. päivystysvuoroja. -Puutarhatalouden opiskelijoille kuuluu kasvihuonepäivystystä, jossa päivystäjät huolehtivat puutarhakasvien hyvinvoinnista kasvihuoneissa ja tarvittaessa myös myymälässä ja piha-alueilla. Kotieläinhoitovuorot joko navetassa, lampolassa, alpakkatarhassa tai pieneläintiloissa sisältyvät eläintenhoitajakoulutuksen opiskelijoille. Vuorojen tarkoituksena on oppia eläinten hoitotöitä ja myös ohjata opiskelijaa vastuulliseen toimintaan, Heinimaa mainitsee. Opiskelijoihin panostetaan Oppilaitos haluaa panostaa erityisesti opiskelijoiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin sekä yhteistyöhön kodin ja koulun välillä. Erityistä tukea ja ohjausta opiskelijoiden on mahdollista saada ryhmänohjaajan lisäksi koulutuspäälliköltä, koulutusohjaajalta sekä erityisopettajalta. Lisäksi opiskelijahuoltolain mukaisena tukena on saatavina psykologi- ja kuraattoripalvelut. -Ensimmäisen vuoden opiskelijoille syyskuussa 2015 tehdyn kyselyn mukaan parasta oppilaitoksessa on mm. ammattitaitoiset ja mukavat opettajat, hyvä ruoka ja monipuoliset palvelut opiskelijoille, Heinimaa kertoo. Tule tutustumaan! -Oppilaitokseen voi tulla vierailemaan ja tänäkin vuonna vierailijoita on käynyt oppilaitoksessa jo yli 2000 hlöä. Op- Te an Saskyyn: Osaavat luov a m e l e at m pisk o aail a o l mo u t e ja! v r pilaitokseen on mahdollisuus tulla myös koulutuskokeiluun kahdesta neljään päivään, jolloin henkilö saa osallistua sekä luokkatunneille että käytännön harjoituksiin. Samalla on mahdollista kokeilla myös asuntolassa asumista. Haku maatalousalan perustutkintoon sekä eläintenhoidon osaamisalaan on käynnissä 1.9.–30.10.2015. Muihin syksyllä 2016 alkaviin koulutuksiin haetaan kevään yhteishaussa 23.2.–15.3.2016. Lisätietoja: www.opintopolku. fi, Heinimaa opastaa. 31 32 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA TYÖVAATTEET VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUKSET 60-4000 kW RAUTAISTA TIETOTAITOA TURVALLISUUDESTA HAKE-KIERRÄTYSPUUHAKE-PALATURVE-PELLETTI YKSILÖLLISTÄ PALVELUA AITOA LISÄARVOA - osastolla Lue lisää: www.kwintetleijona.fi www.biofire.fi - 06 2332 267 Pronto DC KYLVÖTEKNIIKAN TULEVAISUUTTA JO TÄNÄÄN Kampanjakorko 0% Voimassa vuoden loppuun! KAMPANJAKONEITA VIELÄ SAATAVILLA SYYSKYLVÖILLE! Horsch Pronto DC on monipuolinen ja kompakti kylvökone, jossa yhdistyy pieni vetotehontarve ja suuri säiliötilavuus, sekä maksimaalinen suorituskyky ja kylvön laatu. Pronto DC:llä varmistat tarkan kylvön kynnettyyn, kevytmuokattuun tai muokkaamattomaan maahan. Pronto 3 DC alk. 53 730 € kampanjahinta! Pronto 4 DC PPF alk. 58 500 € Pronto 6 DC alk. 90 730 € Rajoitettu erä. www.y-agro.net Kysy lisää lähimmältä Y-Agro myyjältäsi! Aura Huittinen Kimmo Raininko Tomi Aaltonen Heimo Kankaanranta Jorma Paavilainen 040 044 040 040 900 755 900 900 9514 5378 9525 9532 Hämeenlinna Kouvola Lahti Laitila Nurmijärvi Heikki Hakamäki Heikki Ellilä Esko Saari Mikko Lehto Esa Heikola Olli-Heikki Niemi 040 040 040 040 040 040 900 900 900 900 900 900 9523 9537 9505 9507 9530 9529 Nurmijärvi Pohjois-Suomi Salo Seinäjoki Varkaus Oskari Vuorisalmi Pasi Staudinger Antti Uotila Mika Erkkila Mikko Tavasti Timo Kauppinen 040 040 040 040 040 040 900 900 900 900 900 900 9502 9540 9511 9533 9534 9510 Horsch mukana Kone-Agriassa!
© Copyright 2024