Varassaari-Haapalahti moottoritie
ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS ASEMAKKAVAN MUUTOS KOSKEE 66. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 39 TONTTIA 4 SEKÄ LIIKENNEALUETTA, 67. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUETTA, 68. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 3C, 134 TONTTIA 1, 135 JA 136 SEKÄ KATU-, LIIKENNE-, VOIMANSIIRTO- JA VESIALUEITA, 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 59 TONTTIA 14 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, LIIKENNE- JA VESIALUEITA. ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOSKEE 67. JA 68 KAUPUNGINOSAA. Varassaari-Haapalahti asemakaavan muutos ja laajennus KAAVATUNNUS 68:041 KAAVAN PÄIVÄYS 5.5.2015 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 5.5.2015 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 66. kaupunginosan korttelin 39 tonttia 4 sekä liikennealuetta, 67. kaupunginosan liikennealuetta, 68. kaupunginosan kortteleita 3C, 134 tonttia 1, 135 ja 136 sekä katu-, liikenne-, voimansiirto- ja vesialueita, 69. kaupunginosan korttelin 59 tonttia 14 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan laajennus koskee 67. ja 68. kaupunginosaa. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 66. kaupunginosan korttelin 39 tontti 5 sekä liikennealuetta, 67. kaupunginosan liikenne- ja suojaviheralueita, 68. kaupunginosan korttelin 134 tontti 19 ja korttelit 135-144 sekä katu-, virkistys-, liikenne-, suojaviher- ja vesialueita, 69. kaupunginosan liikenne- ja suojaviheralueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä osalla aluetta. Kaavan nimi Kaavan tunnus VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 68:041 Kaavan päiväys 5.5.2015 Kaavan laatija Tuija Solin Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5054 email:tuija.solin@jkl.fi Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Sanomalehti Keskisuomalainen 19.9.2014 Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää Varassaaren lisäksi nykyisen valtatien 4 eteläpuoleiset alueet mukaan lukien Haapalahden eritasoliittymä ja Jyskän koulun tontti. Jyväskylän kaupungin keskustaan on alueelta keskimäärin matkaa noin 7 kilometriä. Alue on pintaalaltaan noin 80 hehtaaria ilman vesialueita. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (3) Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Varassaari-Haapalahti asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan tarkoituksena on varata alueita uudelle moottoritielinjaukselle, turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevaraukset ja reitistöt virkistykselle sekä osoittaa korttelialueita yritystoiminnalle ja jossain määrin kaupalle. Tavoitteena on myös monipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä mahdollistamalla Varassaareen asumista huomioimalla liikennemeluasiat ja alueen teollinen historia. Huomattavin osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). Rakennetun kulttuuriympäristön kannalta erityisen haastavaa on sovittaa maisemaa huomattavasti muuttava tieura liittymineen, meluesteineen ja siltoineen ympäristöön. Moottoritiesuunnitelmien lisäksi varsinkin Varassaaren alueelle kohdistuu kehittämistavoitteita niin kaupungin kuin yksityistenkin maanomistajien taholta. VT 4:n parantamiseen Vaajakosken kohdalla liittyvät tavoitteet perustuvat vuonna 2011 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tuloksena valittuun ns. pintavaihtoehtoon VE2 ja sen mukaan tehtyyn yleissuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkukesästä 2014. Vaihtoehto VE2 on tämän asemakaavan taustalla. Alueella on sekä yksityistä että kaupungin ja valtion maanomistusta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (4) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................6 1 1.1 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 6 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 6 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 6 KS. KOHTA 5 (ASEMAKAAVAN TOTEUTUS).................................................................................................................... 6 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................6 2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 7 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 7 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 8 2.1.3 Rakennettu ympäristö ......................................................................................................................... 11 2.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................ 19 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 19 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................... 19 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................... 23 3 3.1 3.2 3.3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ............................................................................................. 23 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ........................................ 23 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 24 3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................................. 24 3.3.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 24 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 24 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 25 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 25 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 25 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................................. 27 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ................................................................................................. 29 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta .................................................................................... 29 Ideasuunnitteluvaihe........................................................................................................................................... 29 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................................... 30 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .................................................................................... 30 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS......................................................................................................................... 30 4.1 KAAVAN RAKENNE ................................................................................................................................................ 30 4.1.1 Mitoitus .................................................................................................................................................. 31 4.1.2 Palvelut .................................................................................................................................................. 32 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 33 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 34 4.3.1 Korttelialueet ......................................................................................................................................... 34 4.3.2 Muut ....................................................................................................................................................... 35 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 36 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön ............ 36 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .................................................................................. 39 4.4.3 Muut vaikutukset .................................................................................................................................. 40 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 40 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 41 4.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 41 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 42 ALUEELLA TEHDÄÄN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSIA. ........................................................................................................ 43 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 43 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 44 KS. KOHTA 5 ................................................................................................................................................................ 44 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA..................................................................................................................... 44 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI ................................................................................................................................. 45 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (5) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liitteet 4-7 liitetään ehdotusvaiheessa 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm) 2) asemakaavan seurantalomake 3) yleissuunnitteluohjeet 4) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet (voi olla selostuksen sisällä) 5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite) 6) tonttijakokartta (jos tehdään) 7) asemakaavakartta, pienennös (5.5.2015) Muu lähdeaineisto Tiesuunnitelmiin liittyvät selvitykset ja päätökset: Tieosuuden parantamista on suunniteltu 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2011 valmistuivat kohteen ympäristövaikutusten arviointi sekä hankearviointi. Lisäksi tieosuudelle tai sen osalle on laadittu yleissuunnitelmat v. 1988 ja 2000, tiesuunnitelma v.1991 sekä ideasuunnitelma v.2003. Valtatien 4 parantamisen yleissuunnitelma Vaajakosken kohdalla oli nähtävillä alkukesästä 2014. Yleissuunnitelma on laadittu ns. pintavaihtoehdon VE2 mukaan. YVA-vaiheessa (v. 2010-2011) tehtiin selvitykset ja vaikutusten arvioinnit liittyen mm. tiehankkeeseen koskien mm. : -liikennemelua ja –päästöjä, maisemaa , kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä, luontoa, pilaantuneita maita, maa- ja kallioperää, pohja- ja pintavesiä sekä arvioitiin tärinävaikutukset. Muita selvityksiä ja suunnitelmia: -Keski-Suomen museon laatimat rakennusinventoinnit useilta eri vuosilta. -Vaajakosken rakenneselvitys v. 2001 (LT-konsultit, A-konsultit) -Luontoselvitykset v. 1999 (Tiina Lappalainen), 2002 (Kirsi Hänninen-Valjakka, Tiina Lappalainen), v.2010 (Timo Kypärä) -Lepakkoselvitys v. 2013 ja 2014 (Mikko Erkinaro) -Liito-oravaselvitys v. 2014 (Timo Pylvänäinen) -Maaperätutkimuksia ja niihin liittyvät lausunnot sekä kunnostussuunnitelma v. 2001-2002 (Viatek) -Satama-alueen ideointisuunnitelma v. 2004 (Arkkitehtitoimisto Matti Onkalo OY) Vaajakosken moottoritien (VT4) meluntorjunnan suunnitelma v. 2005 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta) -Liikennemeluselvitys v. 2008 (Pöyry) -Varassaari-Haapalahti ideasuunnitelma v. 2012 (A-insinöörit). Ideasuunnitelma käsittää mm. useita vaihtoehtotarkasteluja Varassaaren ajoyhteyksistä sekä ympäristön herkkyystarkastelun. Ideasuunnitelmaa on lainattu useissa tämän kaavaselostuksen kohdissa. -Varassaaren rakennettavuusselvitys v. 2014 (FCG). Liikenteen toimivuusselvityksiä v. 2013 (WSP Oy) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA 5.5.2015 (6) Täydennetään myöhemmin 1.2 1.3 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 19.9.2014. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 4.11.2014. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 16.6.2015. Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx.201x välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Ks. kohta 5 (Asemakaavan toteutus) 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue käsittää Varassaaren ja Haapalahden alueita Vaajakosken keskustan ja nykyisen valtatien (VT4) eteläpuolella. Aluetta voi luonnehtia valtatien ja rautatien halkomaksi teollisuusmaisemaksi vesistöjen ja Vaajakosken keskustan tuntumassa. Tulevaisuudessa VT4 ei ole enää suunnittelualueen reunalla vaan keskellä. Valtatie siirretään Vaajakoskentieltä etelämmäksi kokonaan uuteen paikkaan ja maastokäytävään, joka halkaisee Haapalahden teollisuusalueen ja Varassaaren. Nykyinen valtatie muuttuu paikallista liikennettä ja paikallisia ihmisiä palvelevaksi väyläksi. Vaajakosken keskusta voi laajeta etelään ja kehittyä kaupunkimaisena. Alueen nykyinen maankäyttö sisältää pääasiassa yritystoimintaa ja vähäisessä määrin asumista Varassaaressa ja Saunalahden pohjoisrannalla. Yritystoiminta on vuosien saatossa muuttunut tuotannollisesta toiminnasta toimisto-, varastointi- ja muiden palvelujen tuottamiseen. Merkittävä osa alueesta on liikenne-, katu- ja puistoalueita. Asumista on myös Jyskän koululla. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 5.5.2015 (7) Alue on Vaajakosken perinteistä teollisuusaluetta virran, radan ja teiden risteyksessä ”Eteläisen Suomen keskipisteessä ” eli Oulujärven eteläpuolisen Suomen maisemallis- ja talousmaantieteellisessä keskipisteessä (S. Lodenius, Vaajakosken rakenneselvitys 2001). Aluetta hallitsevat risteävät liikennejärjestelyt, vanhat ja uudemmat teollisuuskiinteistöt ja teollisuuteen liittyvät asuinrakennukset pihoineen sekä komeat virtamaisemat. Useita alueita leimaa kuitenkin takapihamaisuus ja hoitamattomuus sekä varsinkin Varassaaressa maiseman umpeen kasvaminen ja puistoalueiden roskaantuminen. Alueen, kuten koko Vaajakosken, maankäytön muotoutumista ohjanneet lähtökohdat liittyvät toisaalta topografiaan ja toisaalta historiallisiin ja nykyisiin kulkuväyliin. Alueen pinta-ala on noin 80.ha. Rantaviivaa alueella on yhteensä noin 4,8 km, josta Varassaaren osuus on noin 2,9 km. Korkein maastokohta on +99,46 metriä mpy, keskiveden korkeus + 78,14 mpy. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2.1.2 5.5.2015 (8) Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Vaajakosken maisemalle on ominaista erittäin jyrkkäpiirteinen topografia, jossa korkeat metsän peittämät kalliomäet ja vesistöt vaihtelevat. Rakennettu ympäristö on kehittynyt 1800-luvulta alkaen maiseman parhaille ja erityisesti teollisen toiminnan kannalta otollisemmille paikoille. Näitä ovat Vaajavirran ja muiden vesistöjen rannat sekä myöhemmin rautatien ja valtateiden lähialueet. Asutus on enimmäkseen näistä alueista sivummalla. Luonnon ja rakennetun ympäristön yhdessä muodostama maisema on moniarvoinen. Alue sijaitsee kahden maisemamaakunnan saumakohdassa, paikassa missä Keiteleen reitin vedet laskevat Päijänteen pohjoispäähän. Poikittaiset kannakset, harjanteet ja selänteet muodostavat taas Suomen itä-länsisuuntaisen rungon. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvokkaita perinnemaisemia (perinnebiotooppeja). Alueella on silti maisemallisia arvoja, jotka ovat mm. valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ja tiemaiseman keskeisiä ominaisuuksia. Keitele-Päijänne -kanavan vuoksi alueella on merkitystä myös vesistömaisemassa. Luonnonolot Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen osa-alueelle, ja eliömaantieteellisesti alue kuuluu Pohjois-Hämeen eliömaakuntaan (Ympäristöhallinnan OIVA – palvelu 2010). Liikennealueet, voimajohdot ja teollisuus- ja asuinrakentaminen ovat monin paikoin muuttaneet luonnonympäristön tilaa. Merkittävin yhtenäinen metsikkö sijaitsee Varassaaren luoteis- pohjoisreunalla laskeutuen jyrkästi Varaslahteen ja Saunalahteen. Maaperä, maaperän pilaantuneisuus Geologian tutkimuskeskuksen Geokartta-verkkopalvelun perusteella suunnittelualueen perusmaa on kartoitetuilla alueilla pääosin moreenia. Vesistöjen rannoilla on lisäksi paikoin hienojakoisia maalajeja kuten savea. Haapalahden eritasoliittymän alueella on maanpinnalla vaihtelevan laatuisia ja paksuisia täyttökerroksia nykyisten väylien kohdalla ja vieressä. Nykyisen valtatien 4 penger on 1,0-3,0 metriä korkea. Valtatien eteläpuolella kulkevan radan penger on 2,5-6,0 metriä korkea.. Ratapenger on rakennettu osittain savikerrosten varaan ja massanvaihdon varaan. Haapalahden ja Varaslahden välisellä alueella on nykyisten väylien ja piha-alueiden täyttökerroksia. Luonnonmaa koostuu pääosin moreenista. Haapalahden puolisessa päässä nykyinen valtatie 4 ja eteläpuolella oleva rata ovat kallioleikkauksessa. Varassaaren alueella kalliopinta on suhteellisen lähellä maanpintaa: Kallion päällä olevan moreenin paksuus vaihtelee välillä 0,5-5,0 metriä. Varassaaren alueelle on tehty vuonna 2014 rakennettavuusselvitys. Selvityksessä arvioitiin osaalueittain mm. maapohjan rakennettavuus ja huomattavaa on, että Varassaaren itäranta on suurelta osaltaan täyttömaata. Tunnistettuja tai mahdollisia pilaantuneen maan kohteita on suunnittelualueella yhteensä 4 kappaletta: 1. Tanacorp Oy (metalliteollisuus), entinen lastulevytehdas, Vaajakoski. Todennäköisimmät haitta-aineet ovat mineraaliöljyt sekä haihtuvat hiilivedyt. 2. Varassaaren teollisuusalue, useita puunjalostukseen erikoistuneita teollisuusyrityksiä viime vuosisadan puolella. PCB-pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon kolmessa pisteessä. 3. Rautatiealue (Jyväskylä-Pieksämäki-rataosa). Todennäköisimmät haitta-aineet ovat mineraaliöljyt, haihtuvat hiilivedyt ja PAH-yhdisteet sekä mahdollisesti rikkaruohojen torjuntaan käytetyt pestisidit. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (9) 4. Hikinoro Oy (entinen kalustetehdas), Sammallahden länsipuolella. Todennäköisimmät haitta-aineet ovat mineraaliöljyt sekä haihtuvat hiilivedyt. Luonnon monimuotoisuus Varassaari on luonnonpiirteiltään voimakkaasti kulttuurivaikutteinen. Tuoreen tai lehtomaisen kangasmetsän kasvillisuus on alueella hallitsevaa, mutta myös lehtokasvillisuutta esiintyy. Järeitä, tuoreen kankaan männiköitä esiintyy Varassaaren pohjoisosan metsäalueella, muutoin alueen puusto on varsin nuorta (alle 60 – vuotiasta). Osa kasvillisuudesta on syntynyt vanhoille teollisuusja asutusalueille. Alueen rantoja on paikoin täytetty. Ranta-alueet ovat laajasti jyrkkätörmäisiä ja kasvillisuudeltaan niukkoja. Paikallisesti arvokkaina luontokohteina alueelta on tunnistettu uusimassa luontoselvityksessä (Kypärä 2014) kaksi erillistä lehtokuviota. Toinen kuvio sijaitsee Varassaaren metsäisen pohjoisosan itärannalla ja toinen sijaitsee Haapaniemenpuolella Sammallahdessa. Kumpikaan kohteista ei täytä kuitenkaan puuston rakenteensa puolesta metsälain arvokkaan elinympäristön kriteereitä. Kummallakin lehtokuviolla on alueellisesti ja maakunnallisesti uhanalaisten kyläkellukan (Geum urbanum) kasvupaikat. Luontoselvityksessä on tunnistettu myös maisemallisesti arvokkaana kohteena Varassaaren pohjoisrannan Saunalahden pohjukkaan viettävä kallioseinämä. Liekkilän pihassa sijaitsee valtakunnallisesti silmälläpidettävän ja maakunnallisesti uhanalaisen ketoneilikan (Dianthus deltoides) kasvupaikka. Kahden lehtokuvion lisäksi kyläkellukkaa kasvaa Varassaaren pohjoisosassa tien piennaralueella. Varassaaren läntisellä metsäalueella sijaitsee kunnan päätöksellä luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu mukuramänty. Kesällä 2015 täydennetään asemakaava-alueen luontoselvityksiä Vaajakosken moottoritien varren osalta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (10) Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen pintavesimuodostumia ovat Varassaarta ympäröivät vesialueet. Pintavesien ekologisessa luokituksessa Päijänne ja Leppävesi sekä niiden välissä virtaava Vaajavirta ovat luokassa hyvä. Luokitus on viisiportainen: Huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Suunnittelualueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Varassaaren itäpuolitse päästään Keitele-Päijänne -kanavalle, joka yhdistää Leppäveden ja Päijänteen. Varassaarta sivuaa vilkas vesiliikenne. Vaajavirta on uhanalaisen järvitaimenen vaellusreitti ja sillä voi olla vähäinen merkitys myös lajin lisääntymisalueena. Vaajavirta on tärkeä virkistyskalastuskohde. Liekkilänlampeen on istutettu taimenia. Luontodirektiivilajit Luonnonsuojelulain 49§:n mukaisesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien lisääntymis- ja lepopaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin liitteen IV(a) mainitsemista lajeista asemakaava-alueella esiintyy liito-orava ja useita lepakkolajeja (vesisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö). Varassaari on lepakkoselvityksen (2013) perusteella laajasti lepakoille soveltuvaa elinympäristöaluetta. Lepakoiden esiintymistä edistää alueella mm. vesialueen läheisyys sekä alueelta löytyvät suojaiset ja valaisemattomat elinympäristöt. Selvityksen perusteella lepakoille tärkeitä elinympäristöalueita saalistuksen ja kulkuyhteyksien kannalta ovat Liekkilänlampien molemmat ranta-alueet, Varassaaren eteläpää ja koko niemen alue, Varassaaren keskiosien metsäalue ja pihapiirit, Varassaaren pohjoisosan metsäalue Tikkutehtaantien molemmin puolin, Liekkilän ympäristö, Varassaa- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (11) ren itäpuolen rantalinja, Varassaaren itäpään tiet ja puistoalueet, Haapaniementien tielinja sekä Sammallahden ranta-alueet. Selvityksessä tärkeäksi ekologiseksi yhteydeksi lepakoiden kannalta on tunnistettu saaren pohjoisosan metsäalueen läpi ja Liekkilänlampien rantoja pitkin kulkevat itälänsisuuntaiset reitit sekä pohjois-eteläsuuntainen reitti saaren metsäalueen läpi koko Varassaaren pituudelta. Kaikissa neljässä vuonna 2013 tutkitussa asuinrakennuksessa (Liekkilä, Poikalanmäki 110, 111, 112) tavattiin merkkejä lepakoiden piilokäytöstä. Alueelle suunniteltujen uusien tielinjojen alle jäävillä alueilla tai niiden ympäristössä ei havaittu lepakoiden piilokäyttöön soveltuvia puita. Vuonna 2014 tehdyssä lepakoiden piilotutkimusselvityksessä lepakkopiiloja ei löytynyt alueen kuudesta tarkastetusta teollisuuskiinteistöstä. Varassaaren liito-oravan esiintymätilanne on selvitetty keväällä 2014 (Pylvänäinen 2014). Varassaaren pohjoispäässä löytyi selvityksessä parikymmentä jätöspuuta ja neljä kolopuuta. Varassaaren pohjoisrannalla on tämän selvityksen perusteella rajattu liito-oravan ydinalue. Ydinalue ulottuu pohjoisessa osin Varassaaren ulkopuolelle. Ydinaluerajauksen ulkopuolelle jää kuusi jätöspuuta ja pönttöpuu, jonka juurella havaittiin selvityksessä yksittäisiä jätöksiä. Liito-oravan kulkuyhteydet ydinalueelta suuntautuvat Vaajakoskentien pohjoispuolelle Vaajavirranrantaan, jossa on liitooravan aikaisemmissa selvityksissä tunnistettu reviirialue. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen maisema- ja kaupunkikuvalliset arvot perustuvat maisemarakenteen ominaisuuksiin, joita elinkeino- ja asutushistoria ovat noin kahdensadan vuoden aikana muovanneet nykyiseen asuunsa. Tuloksena on ajallisesti monikerroksinen teollisuusyhdyskunta sekä siihen liittyvä, käyttötarkoituksiltaan ja arkkitehtuuriltaan monimuotoinen rakennuskanta. Valtatien maisemassa huippukohtia ovat pitkät vesistönäkymät, topografian vuoksi avautuvat muut laajat näkymät taustametsineen sekä Vaajakosken piiput, voimalaitokset ja muut teolliset monumentit. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueella asuu tällä hetkellä noin 50 vakituista asukasta. Asuminen sijoittuu pääosin Varassaareen ja Varaslahden pohjoisrannalle sekä Jyskän koulurakennukseen. Väestöennusteiden mukaan Vaajakosken väkimäärä tulisi suhteellisesti kasvamaan vuoteen 2030 mennessä noin 11 % (KymppiR 2014-maankäytön toteuttamisohjelma vuoteen 2025). Vaajakosken väestönkasvusta myös osa sijoittuu suunnittelualueelle, mutta alueen toteutuminen ajoittuu hyvin todennäköisesti pidemmälle aikavälille kuin vuoteen 2025. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (12) Yhdyskuntarakenne Rakennetun ympäristön aikakerrostumia Varassaaren ja Haapalahden nykyistä kaupunkikuvaa ja olemusta selittäviä perus- ja muutostekijöitä ovat maisema, teollinen toiminta ja liikenne. Teollinen toiminta on eri vuosisatoina ja – kymmeninä synnyttänyt suuren joukon eri tarkoituksia palvelevia, erikokoisia, eri materiaaleista tehtyjä, erilaisia rakennustyylejä ja –tekniikoita edustavia rakennuksia ja niiden muodostamia miljöitä. Suunnittelualueen rakennetussa ympäristössä on aikakerrostumia 1800-luvulta 2000-luvulle. Vuosikymmenten myötä ja ympäristön eri syistä muututtua rakennuskantaa on myös purettu. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (13) Asuminen Perinteisen teollisuusyhdyskunnan rakenteisiin kuului paljon muitakin kuin tuotantotoimintaan liittyviä rakennuksia: asuntoja, konttoritiloja, huoltorakennuksia, puistoarkkitehtuuria. Suunnittelualueella oli vielä puoli vuosisataa sitten rakennuksia enemmän mm. Liekkilän läheisellä mäellä, Saunalahden pohjois- ja länsirannalla ja Varassaaren eteläkärjessä. Asumiseen liittyviä miljöitä ovat Saunalahden ranta, Poikalanmäki ja suunnittelualueen laidalla moottoritienlinjauksen alle jäävä Niitynpääntien asuinkiinteistö. Saunalahden ranta ja Poikalanmäki kuuluvat RKY2009-alueeseen ja osa asuinrakennuksista muodostaa pihapiireineen suojeltavan kokonaisuuden. Niitynpääntien kiinteistö taas poikkeaa muusta Niitynpääntien tyyppitaloalueen yhtenäisestä aluekokonaisuudesta, eikä sillä ole suojeluarvoa. Saunalahden rannan rakennuskannasta vanhin asuinrakennus on vuodelta 1917-1918 ja rakennus pihapiireineen on suojelun arvoinen. Poikalanmäen mestariasunnot edustavat 1920-luvun teollisuusympäristölle luonteenomaisia työsuhdeasuntoja sekä SOK:n alkuvaiheen asuntoarkkitehtuuria ja 1920-luvun klassismia (arkkitehti Aarne Savela). Palvelut Kaupallisten palveluiden osalta alue tukeutuu Vaajakosken keskustan ja kaupungin keskustan palveluihin. Julkiset palvelut löytyvät pääasiassa Vaajakosken keskustasta keskimäärin noin puolentoista kilometrin etäisyydeltä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (14) Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella on noin 500 työpaikkaa kattaen sekä tuotantoa että palveluita. Suurin yksittäinen työnantaja alueella on Pikval Oy. Haapalahden alueelle sijoittuu pääosa Vaajakosken teollisista työpaikoista. Virkistys Vaajavirran ranta on merkittävä virkistysalue niin paikallisille asukkaille kuin satunnaisille matkailijoillekin vesireitteineen, uimapaikkoineen ja virkistyskalastuksineen. Alueella risteilee myös merkittäviä ulkoilureittejä. Liekkilä on perinteinen yhdistys- ja juhlatalo. Suunnittelualueen läheinen Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden ja Päijänteen .Kanava on rakennettu 1990-93 ja siihen liittyviä palveluita ovat vieraslaituri ja ravintola kanavan alapuolella Naissaaressa. Vierasveneilijöillä on merkitystä lähistön palvelujen käyttäjänä, joskin parantamisenvaraa on mm. maankäyttöä kehittämällä. Varassaaren satama alue on vuokrattu Vaajakosken Veneilijöiden käyttöön. Liikenne Valtatie 4/9 kulkee nykyisin Vaajakosken taajaman halki moottoritienä ja pitkin Vaajakoskentietä. Liikennemäärät ovat huomattavat. Pitkämatkaisen ja paikallisen ajoneuvoliikenteen sekoittuminen aiheuttaa suuria ja jokapäiväisiä toimivuus- ja turvallisuusongelmia. Alueella on myös rautatie, joka kulkee samassa maastokäytävässä valtatien kanssa. Paikallisen liikenneverkon suurin katu on Vaajakoskelta etelään johtava Haapaniementie, joka välittää liikennettä eteläpuolisille asutus- ja yritysalueille. Muut kadut ovat alueiden sisäisiä kokooja- tai tonttikatuja. Lisäksi alueella on kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä. Vaajavirta on merkittävä laiva- ja veneväylä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (15) Varassaareen liikennöidään Haapaniementieltä erkanevaa Tikkutehtaantietä pitkin. Varassaaren sisäinen liikenne on jäsentymätöntä varsinkin entisen Tulitikkutehtaan ja Yritysamiraalin välisellä piha-alueella. Varassaaren alueella ovat kevyen liikenteen järjestelyt puutteelliset. Suunnittelualueen reunalla kulkee nykyisen valtatien 4 itäpuolella yhdistetty kevyen liikenteen väylä alikulkuineen. Haapaniementien varrella on korotettu kävely- ja pyörätie. Lisäksi Vaajakummun ja Haapaniementien välillä on nykyisen moottoritien ylittävä kevyen liikenteen yhteys (Haapaniemen ylikulkukäytävä). Paikallinen ja pikämatkainen joukkoliikenne käyttää valtatietä 4/9. Paikallisliikenteen linja-autot ajavat lisäksi Haapaniementietä pitkin Haapaniemeen ja takaisin noin tunnin välein arkisin. Vaajakosken kiertoliittymän ja Haapalahden eritasoliittymän välillä paikallisliikenne käyttää katuverkkoa ja pikämatkainen liikenne moottoritietä. Suunnittelualueella sijaitsee Jyväskylä-Pieksämäki–rautatie. Lähin henkilöliikenteen asema on noin 6 kilometrin päässä sijaitseva Jyväskylän asema. Yksiraiteinen rataosa on sähköistetty, ja sillä kulkee henkilö- ja tavarajunia. valtatien suunnittelun lähtökohtana on, että nykyistä rataa ei siirretä, ja radan eteläpuolella varaudutaan toisen raiteen rakentamiseen. Suunnittelualueen nykyisellä tieverkolla on yhteensä neljä siltaa: Haapalahden risteyssilta, Sammallahden silta, Vaajakummun koulun ylikulkukäytävä ja radan yli menevä Haapaniemen ylikulkukäytävä. Nykyiset liikennemäärät, ennusteet ja liikenneturvallisuus Vaajakosken kiertoliittymän ja Haapalahden eritasoliittymän välillä keskimääräinen liikennemäärä on noin 20 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kanavuoren ja Vaajakosken kiertoliittymän välinen liikennemäärä on 17 200 -20 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus liikennemääristä on ollut noin 10 %. Liikenne-ennusteiden mukaan vuosien 2009- 2030 välinen kasvu on noin 20-25 %. Ennusteen lähtökohtana on ollut Jyväskylän seudun rakennemallin tavoitteiden mukainen maankäyttö, jossa seudun asukasmäärän arvioidaan kasvavan 23 % ja työpaikkojen määrän 21 % nykytilanteeseen verrattuna. Suunnittelualueen valtatiejakson henkilövahinko-onnettomuustiheys on keskimääräistä valtatiejaksoa pienempi johtuen osaltaan siitä, että tien nopeustaso on huomattavasti alhaisempi kuin Suomen pääteillä keskimäärin. Liittymissä tapahtuu kuitenkin paljon omaisuusvahinko-onnettomuuksia. Liikennemelu Valtatien liikennemelulle altistuu 200 metrin etäisyydellä tiestä noin …asukasta. suurimmat meluhaitat ovat Jyskä ja Niitynpään asuinalueilla Vaajakoski-Jyväskylä –moottoritie osuuden varrella. Haapalahden eritasoliittymän ja Vaajakosken kiertoliittymän välisellä alueella yli 55 dB meluhaitasta kärsii noin 140 asukasta. Yli 65 dB ylittävällä meluvyöhykkeellä asuu muutama asukas. Jyskän koulu sijaitsee 55-75 dB meluvyöhykkeellä. Vaajakummun koulu on lähes kokonaan 55 dB alittavalla meluvyöhykkeellä lukuun ottamatta koulun kenttää, missä melutaso ylittää paikoitellen 70 dB. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (16) Rakennettu kulttuuriympäristö Vaajakoskella rakennettu kulttuuriympäristö on aivan erityinen haaste valtatien parantamiselle ja maankäytön kehittämiselle. Varassaari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY2009, VAT: Vaajakosken teollisuusympäristö). Rakennusperintöarvoja on myös Haapalahden alueella. Rakennettuna kulttuuriympäristönä alue on ajallisesti hyvin monikerroksinen ja sisällöllisesti monipuolinen. Arkkitehtuurin ja ympäristön moniarvoisuus on alueen kulttuurinen ominaispiirre. Vaalimisen arvoisia rakennetun ympäristön piirteitä on laajoista kokonaisuuksista yksityiskohtiin; suunnittelualueen merkitys osana maamme teollisuushistoriaa ja Vaajakosken teollisuusyhdyskuntaa, miljöölliset kokonaisuudet, maisema ja rakennetut miljööt, yksittäiset rakennukset ja muut yksityiskohdat. Varassaari on Naissaaren ohella koko Vaajakosken teollisen kehityksen tyyssijoja. Ensimmäinen saha perustettiin Varassaareen jo 1800-luvulla. 1900-luvuvun alkupuolella teollisuus siirtyi SOK:n omistukseen, laajeni ja monipuolistui. Perinteisen teollisuusyhdyskunnan rakenteisiin kuului paljon muitakin kuin tuotantotoimintaan liittyviä rakennuksia: asuntoja, konttoritiloja, huoltorakennuksia, puistoarkkitehtuuria. Varassaaren maisemaa leimasi pitkään tukinuitto sekä puutavaran varastointi ja jalostus. Haapalahden ympäristökuvaa hallitsevat suurikokoiset tuotantorakennukset, jotka ovat tyypillistä 1900-luvun puolivälin jälkeistä teollisuusarkkitehtuuria, mutta Sammallahden pohjukassa on myös pienimittakaavaisempaa teollista rakentamista. Varassaaressa on edustavaa 1900-luvun asuntoarkkitehtuuria Varassaaren- Haapalahden alue on erinomainen esimerkki rakennetun ympäristön jatkuvasta muutoksesta, joka kerrostuu ympäristöön aikakausien ja elämäntapojen kudelmaksi. Kautta historian suurimpia muutosvoimia kulttuuriympäristön kehityksessä ovat täälläkin olleet elinkeinot, liikenne ja asumisen tavat. Muutos jatkuu edelleen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (17) Rakennetun ympäristön herkkyystarkastelu Kaupungin toimeksiannosta A-Insinöörit Oy laati vuosina 2011-2012 Varassaaren- Haapalahden alueelta ideasuunnitelman, johon liittyi mm. rakennetun ympäristön herkkyystarkastelu. Herkkyystarkastelun tarkoituksena oli hahmottaa Varassaaren ja Haapalahden alueen ympäristölliset, kulttuuriympäristölliset ja jossakin määrin myös toiminnalliset lähtökohdat liikenteen ja maankäytön asemakaavalliselle suunnittelulle ja siihen liittyvälle vaikutusten arvioinnille. Valtakunnallisten rakennusperintöarvojen vuoksi erityistä huomiota kiinnitettiin kulttuuriympäristöön ja sen muutoksensietokykyyn. Suunnittelualueen rakennettua ympäristöä arvioitiin ensisijaisesti maastokäyntien , rakennus- ja huoneistorekisterin sekä Keski-Suomen museon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia koskevan inventointiaineiston pohjalta. Arviointia tehtiin kahdella tasolla: miljöinä ja yksittäisinä rakennuksina ja rakenteina. Tarkastelu tehtiin Haapalahden osalta tätä kaavoituskohdetta laajempana. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (18) Tekninen huolto Koko suunnittelualue on teknisen huollon piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Merkittävimmät häiriötekijät alueella ovat liikenteestä aiheutuvat melu- ja ilmanlaatuongelmat, jotka ovat pahimmillaan Jyskän ja Vaajakummun koulun piha-alueilla, Niitynpääntien itäosan tonteilla sekä osalla Haapatien kerrostalokortteleista. Melu- ja ilmanlaatuongelmat ulottuvat myös Haapalahden teollisuuskortteleihin. Alueella on pilaantuneita maita Haapalahden kohteiden lisäksi tiettävästi ainakin Varassaaren pohjoisosassa ja eteläkärjessä. Varassaaren eteläkärjessä on jäänteitä vanhoista saharakennelmista ja sinne on kuljetettu vanhoja laitteita ja muuta romua. Aluetta voidaan nykytilanteessa pitää jopa vaarallisena mm. lahoavien rakenteiden vuoksi. Sosiaalinen ympäristö Varsinkin Varassaaressa voi aistia vielä perinteisen teollisuusyhdyskunnan rakenteen sisältäen työpaikkarakennusten lisäksi myös asuntoja (mm. Poikalanmäen mestariasunnot Varassaaressa ja SOK:n isännöisijän asuinrakennuksen saunalahden rannalla). Aikoinaan suunnittelualueella on sijainnut enemmän asuntoja, mikä näkyy mm. vanhoissa kartoissa. Aikojen saatossa, yhdyskuntarakenteen muutosten myötä, on alue sosiaaliselta rakenteeltaan yksipuolistunut käsittämään pääosin työpaikkarakentamista, mutta asuinalueiden erilaistumista ei kuitenkaan ole tapahtunut. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2.1.4 5.5.2015 (19) Maanomistus Maata alueella omistavat yksityiset toimijat ja kansalaiset, kaupunki ja valtio. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Asemakaavan muutoksen kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ovat: • Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luontoperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS • 5.5.2015 (20) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on konkretisoitu tämän kaavahankkeen osalta kohdassa 3.4.1. Maakuntakaavat Maakuntakaavassa (vahvistunut 14.4. 2009) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava pitää sisällään uuden moottoritielinjauksen ja Koillisen kehäväylän (seututie), joka yhtyy moottoritiehen Haapalahden risteyksessä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alan alaraja on 10 000 kem. Huomattavin osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen 24.9.2014. Kaava vahvistettiin maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa eikä siitä tullut ympäristöministeriöön yhtään valitusta. Neljäs vaihekaava koskee vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, virkistys- ja matkailualueita sekä puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (21) Yleiskaavat Kaupungin hyväksytyssä yleiskaavassa on esitetty tilavaraus uudelle moottoritielle (yleiskaavakartta 1/7; kohde ”Vaajakosken ohitustie Kanavuoreen saakka”). Yleiskaavassa Varassaaren alue on merkitty rakennetuilta osiltaan ”Kestävän liikkumisentaajamaalueeksi” sekä viheralueeksi länsi- ja koillisosaltaan. Uuden moottoritielinjauksen sekä nykyisen valtatien välinen alue kuuluu Vaajakosken aluekeskukseen. Alueelle saa kaavamääräyksen mukaan kaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu pinta-ala voi olla Vaajakoskella enintään 20 000 kem. Suunnittelualueelle on merkitty ohjeellinen pyöräilyn pääreitti Väinölän suuntaan. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (22) Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja vuosilta 1966, 1969, 1971, 1976, 1977, 1986, 1989 ja 2001. Kaavat ovat pääsääntöisesti vanhentuneita. Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset Suunnittelualueelle on laadittu asemakaavaehdotus, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.2.2009 (§ 33). Kaava kuitenkin kumottiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa puutteellisten meluselvitysten perusteella. KymppiR –ohjelma (asuinaluekaavoissa) KymppiR –ohjeman vaikutusta tähän kaavahankkeeseen on konkretisoitu myöhemmin selostuksen kohdissa Vaikutukset (4) ja Toteutus (5). Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Suurimmalle osalle alueen tonteista ei ole tehty sitovaa tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu xxxx. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole rakennuslailla tai asemakaavalla suojeltuja rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallinen ympäristö on kuitenkin inventoitu varsin laajasti ja suojelutarpeet on kartoitettu. Luonnonsuojelu- tai muinaismuistolain mukaisia päätöksiä ei kohdistu alueelle. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Aleen halki kulkeva valtatien 4 parantamissuunnitelma oli yleissuunnitelmana nähtävillä alkukesästä 2014. Tiesuunnitelmaa ei ole vielä ryhdytty tekemään. Asumisvisio; täydennysrakentamisen edistäminen Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristö on pääsääntöisesti asemakaavoitettu. Ympäristössä on vireillä tai tulossa vireille useita asemakaavojen muutoksia; pohjoisessa mm. Vaajavirran asemakaavan muutos ja laajennus sekä luoteessa Vaajakummun koulun ja Harjutien ympäristön asemakaavan muutos. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (23) Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Tiesuunnitelmiin liittyvät selvitykset ja päätökset: Tieosuuden parantamista on suunniteltu 1980 –luvulta lähtien . Vuonna 2011 valmistuivat kohteen ympäristövaikutusten arviointi sekä hankearviointi. Lisäksi tieosuudelle tai sen osalle on laadittu yleissuunnitelmat v. 1988 ja v. 2000, tiesuunnitelma v. 1991 sekä ideasuunnitelma v. 2003. Valtatien 4 parantamisen yleissuunnitelma Vaajakosken kohdalla oli nähtävillä alkukesästä 2014. Yleissuunnitelma on laadittu ns. pintavaihtoehdon VE2 mukaan. YVA –vaiheessa (2010-2011) tehtiin selvitykset ja vaikutusten arvioinnit liittyen mm. liikennemeluun ja päästöihin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön, luontoon, pilaantuneisiin maihin, maa- ja kallioperään, pohja- ja pintavesiin sekä arvioitiin tärinävaikutukset. Muita selvityksiä ja suunnitelmia: Keski-Suomen museon laatimat rakennusinventoinnit useilta eri vuosilta Vaajakosken rakenneselvitys v. 2001 (LT –konsultit, A –konsultit) Luontoselvitykset v. 1999 (Tiina Lappalainen), 2002 (Kirsi Hänninen-Valjakka, Tiina Lappalainen), v.2010 (Timo Kypärä) Lepakkoselvitys v. 2013 ja 2014 (Mikko Erkinaro) Liito-oravaselvitys v. 2014 (Timo Pylvänäinen) Maaperätutkimuksia ja niihin liittyvät lausunnot sekä kunnostussuunnitelma 2001-2002 (Viatek) Satama-alueen ideointisuunnitelma v. 2004 (Arkkitehtitoimisto Matti Onkalo Oy) Vaajakosken moottoritien (VT4) meluntorjunnan suunnitelma v. 2005 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta) Liikennemeluselvitys v. 2008 (Pöyry Oy) Varassaari –Haapalahti ideasuunnitelma 2012 (A-Insinöörit Suunnittele Oy). Ideasuunnitelma käsittää mm. useita vaihtoehtotarkasteluja Varassaaren ajoyhteyksistä sekä ympäristön herkkyystarkastelun. Varassaaren rakennettavuusselvitys 2014 (FCG), Liikennevaikutusselvityksiä 2013 (WSP). 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö ajoittuu vuosille 2015-2016. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutos on välttämätöntä mm. uuden moottoritielinjauksen mahdollistamiseksi. Tiesuunnitelmia ei voida hyväksyä vastoin asemakaavoja. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset 5.5.2015 (24) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Vesi Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Elenia Oy Suur-Savon Sähkö Oy Keski-Suomen pelastuslaitos Järvi-Suomen Uittoyhdistys Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Ympäristöterveydenhuolto Tilapalvelu Keski-Suomen Yrittäjät 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 19.9.2014. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Moottoritielinjauksen osalta pidettiin useita esittely- ja keskustelutilaisuuksia sekä YVA-vaiheessa, että tien yleissuunnitteluvaiheessa. Kaupunki on myös esitellyt Varassaari-Haapalahden alustavia suunnitelmia niin ideasuunnitteluvaiheessa vuosina 2011 ja 2012 ja sen jälkeen Vaajakosken kaavahankkeita käsittelevissä tilaisuuksissa vuosina 2013-2014. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3.3.4 5.5.2015 (25) Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheessa on asemakaavaa käsitelty viranomaisneuvottelussa 4.11.2014. Kaavan valmisteluvaiheessa on pidetty työneuvotteluja keskeisten viranomaistahojen kanssa eri yksityiskohdista koskien lähinnä liikenne- ja suojeluasioita. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Merkittävin tavoite valtakunnallisesti tai jopa ylivaltakunnallisesti on Vaajakosken keskustan ohittavan uuden moottoritielinjauksen mahdollistaminen. Tie kuuluu EU:n TEN-T-ydinverkkoon osana Botnian käytävää. Valtakunnallisesti merkittäviin tavoitteisiin liittyy myös rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen ja kehittäminen, mikä on huomioitu asemakaavamerkinnöissä ja määräyksissä koskien niin suojelua, uudisrakentamista ja lähiympäristön suunnittelua. Seudulliset tavoitteet Valtatien 4 parantaminen liittyy Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen kärkihankkeisiin. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Keski-Suomen kunnat, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikennevirasto ja Keski-Suomen kauppakamari. Valtatien 4 toimivuus ja turvallisuus ovat edellytyksiä Jyvässeudulle syntyneelle logistiikkakeskittymälle. Hanke edistää päätieverkon toimivuutta ja vaikuttaa myönteisesti Jyväskylän seudun kilpailukykyyn ja saavutettavuuteen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (26) Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet on määritelty Jyväskylän yleiskaavaehdotuksessa sekä useissa strategisissa ohjelmissa, joihin kaupunki on sitoutunut. Liikenneolojen kehittäminen ja siihen liittyvät haasteet Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla on ensisijaisesti liikenteen sujuvuushanke. Tärkeimpänä tavoitteena on sekä pitkämatkaisen että paikallisen autoliikenteen sujuvuuden parantaminen ja ruuhkautumiseen johtavien ongelmien poistaminen. Uudella moottoritielinjauksella pyritään luomaan edellytyksiä Vaajakosken keskustan elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiselle. Moottoritien parantamishanke poistaa pitkään jatkuneen epävarmuuden ja tulevia ratkaisuja koskevan epätietoisuuden. Tavoitteena on ratkaista uuteen valtatiehen liittyvät paikalliset katuverkko- ja muut liikennejärjestelyt sekä laatia kaavalliset periaatteet maankäytön tulevalle kehittämiselle VarassaarenHaapalahden alueella. Kun valtatie aikanaan Vaajakosken kohdalla parannetaan yleissuunnitelman mukaisesti, muuttuu myös osa Vaajakosken keskustan tuntumassa olevista liikennejärjestelyistä. Merkittävimpiä muutoksia ja niihin liittyviä haasteita ovat: • Uusi valtatielinja lännestä itään: Haapalahden eritasoliittymä, Vaajakummun koulun eteläpuolella rautatien ali, Haapalahden teollisuusalueen halki maastoleikkauksessa, sillalle nostettavan Haapaniementien ali, sillalla vesistön yli, Varassaaren halki sillalla Vaajavirran yli kohti Hupelia ja Kanavuorta. Tavoitteena on, että uudet vesistösillat ja maisemassa erityisen näkyvä kevyen liikenteen ylikulkusilta Vaajakummun koulun vierestä Haapaniementien suuntaan kuuluvat laatuluokkaan yksi. • Vaajakoskentie muuttuu seututieksi, liikenne rauhoittuu, kaupunkimainen kehitys mahdollistuu • Haapaniementie siltana uuden valtatien yli, mahdolliset liittymäjärjestelyt Vaajakoskentiellä • Varassaaren teollisuusalueen liikennöinti Tikkutehtaantietä pikin moottoritien ali ja Varassaaren katuverkon uudelleen järjestely • Vaajakummun koulun ja ja Haapaniementien välisen kevyen liikenteen reitin järjestelyt siltoineen • Jyväskylän ja Vaajakosken välisen pyöräilyn pääreitin sijainti sekä muut kevyen liikenteen ja ulkoilun reitit • Vesiliikenteeseen liittyvät kysymykset Vaajavirran väylään ja venesatamaan liittyen • Valtatien liikennemelun ja siltä suojautumiseen liittyvät kysymykset Maankäytön lähtökohtaiset reunaehdot ja kehittämistavoitteet • Valtatien toteutuminen yleissuunnitelman mukaan muuttaa paikallista liikenneverkkoa, yhdyskuntarakennetta ja maisemaa • Maankäytön ja liikenneverkon kannalta olennainen kysymys on Varassaaren liikennöintisuunta • Nykyisen valtatien ja Haapaniementien välisen alueen luontevin päämaankäyttömuoto on historiasta ja nykyisistä oloista johtuen jatkossakin työpaikkatoiminnot, Varassaarta kehitetään monimuotoisten toimintojen alueena ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3.4.2 5.5.2015 (27) • Rakennetun kulttuuriympäristön merkittävien miljöiden ja rakennusten on mahdollista säilyä ja niille voi löytyä uusi toiminnallinen ja kulttuurinen identiteetti • Miltei kaikki olemassa oleva rakennuskanta on mahdollista säilyttää kahta poikkeusta lukuun ottamatta (Niitynpääntien eteläisin talo ja Poikalanmäen pohjoisin talo, joka on mahdollista siirtää parempaan paikkaan samalla alueella) • Täydennysrakentamiselle ja varsinkin asumiselle on mahdollista löytää uusia hyviä paikkoja maiseman, miljöön ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaarantumatta • Erityisesti rannoilla ja niiden tuntumassa on vapaa-ajan toimintoihin ja virkistykseen hyvin sopivia paikkoja ja vyöhykkeitä • Maankäytön ja liikenteen perusratkaisun tulee olla joustava, vaiheittain toteutuskelpoinen ja tulevien aikojen muutostarpeita kestävällä tavalla mahdollistava (rakennettu ympäristö, infrastruktuuri, kulttuuriympäristö, maisema ja ympäristö). Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kohdassa 3.4.1 on esitetty valtakunnalliset, seudulliset ja kaupungin tavoitteet. Niiden lisäksi alueelle kohdistuu yksityisten maanomistajien tarpeet mm. asuntorakentamisen lisäämiseksi Varassaaressa. Yksi asemakaavalla ratkaistava peruskysymys on asumisen mitoitus huomioiden koko Vaajakoski ja aluekeskuksen tasapainoinen kehittäminen. Kaavaluonnosta valmisteltaessa tuli ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (28) esiin vanhojen teollisuusrakennusten korvaamisesta/muuttamisesta asuinkäyttöön, mikä osaltaan on sekä kokonaismitoituksellinen asia koko Vaajakosken osalta, että toisaalta ”Työn saaren” toiminnallisen sisällön muuttumista entistä asuinvaltaisemmaksi. Kaupungin tavoitteita on täsmennetty vuosien 2013-2014 aikana lähinnä Varassaareen sijoittuvan asumisen ja yleensä monipuolisemman käyttötarkoituksen osalta. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kaavahanke on luonteeltaan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista haasteellisin reunaehdoin. Laadulliset tavoitteet liittyvät ennen kaikkea uuden liikenneympäristön ja täydennysrakentamisen sovittamiseen valtakunnallisesti merkittävään teolliseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Moottoritien ja siihen välittömästi liittyvien rakenteiden osalta laadulliset tavoitteet on määritelty tien yleissuunnitelmassa; asemakaavassa tavoitteet konkretisoituvat tulevan maankäytön muotoutuessa ja ne liittyvät lähinnä silta-, lähiympäristö- sekä melunesterakentamisen laadun määrittelyyn. Toiminnallisen ja terveellisen ympäristön mahdollistamisen lisäksi laatutavoitteena on luoda kehittämisen raamit myös viihtyisälle, vetovoimaiselle ja mielenkiintoiselle asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristölle. Varassaaren kehittämisen tavoitteena on muodostaa kompakti kaupunkitilojen sarja, joka tukeutuu historialliseen rakennuskantaan ja maisemaan sekä kestävään ja resurssiviisaaseen yhdyskuntarakentamiseen. Sekoittuneiden toimintojen alue pitää sisällään asumista ja yritystoimintaa mukaan lukien vähäisessä määrin kaupallisia sekä julkisia palveluita, satama-aluetta, puistoja toreja sekä lähivirkistysalueita. Alueen rakenteellista ja ajallista kerroksellisuutta halutaan korostaa. Vanhan ja uuden rakenteen vuoropuhelua pyritään toteuttamaan uudisrakentamisen sijoittamisella, rakennusten muodostamien välitilojen korostamisella, noudattamalla kulttuurihistoriallisten rakennusten koordinaatistoa sekä paneutumalla erityisesti lähiympäristön suunnitteluun. Laadullisten tavoitteiden toteuttamisen tavat on esitetty kohdassa 4. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3.5 5.5.2015 (29) ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaava perustuu moottoritielinjauksen vaihtoehtoon VE2, jonka taustalla on YVA-prosessi ja tien yleissuunnitelma. Tässä asemakaavassa ei enää pohdita vaihtoehtoisia moottoritielinjauksia. 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Ideasuunnitteluvaihe Varassaaren paikallisen liikennöinnin osalta tehtiin kaavan ideasuunnitteluvaiheessa useita vaihtoehtotarkasteluja, joiden perusteella päädyttiin mm. nykyiseen alituslinjaukseen. Viisi valittua katuverkkovaihtoehtoa arvioitiin kolmessa vaikutusluokassa (liikenne, maankäyttö, ympäristö) täydennettyinä muilla arvoilla (toteutettavuus, kehittämismahdollisuudet ja epävarmuustekijät). Varassaareen kulkeva ajoyhteys päädyttiin osoittamaan moottoritien ali poiketen ohitustien yleissuunnitelmassa katkoviivalla esitetystä Haapaniementien kautta kulkevasta ajoyhteydestä. Ideasuunnitelman laadintaa johti ohjausryhmä, joka koostui Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen museon, Keski-Suomen liiton, Jyväskylän Energia Oy:n, Jykes Oy:n ja Yritysvaikutusten arviointiryhmän edustajista. Ohjausryhmän pitämiin esittely- ja työpajatilaisuuksiin osallistui myös muita sidosryhmiä ja paikallisia toimijoita. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3.5.4 5.5.2015 (30) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx.-xx.xx.200x ja siitä on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ympäristökeskus,. Mielipiteensä antoivat xxx Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Uusi moottoritielinjaus jakaa Varassaaren ja Haapalahden alueet kahtia. Varassaari (”Työn, asumisen ja virkistyksen saari”): Varassaaren kehittämismahdollisuuksia on tutkittu uudessa liikenteellisessä tilanteessa ja toisaalta myös alueen kehittämismahdollisuuksia ennen moottoritien rakentamista. Varassaari profiloituu sekoitettujen toimintojen alueena, jossa toisiinsa limittyvät työpaikkaintensiivinen toiminta, asuminen, palvelut ja virkistys. Varassaareen liikennöidään edelleenkin pohjoisesta nykyistä Tikkutehtaantietä (tulevaa Varassaarenkatua) pitkin. Varassaarenkadulta erkanee Tikkutehtaantie, joka johtaa Poikalanmäen taloille ja mäen päälle uusille pientalotonteille. Haapaniementieltä on esitetty kevyenliikenteen yhteys uutta Tikkutehtaan siltaa pitkin saaren läpi ja pitkin itärantaa satama-alueen reunalla moottoritien ali Liekkilän rantaan ja Liekkiläntietä pitkin aina Vaajavirranrannalle asti. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (31) Merkittävin maankäytöllinen muutos moottoritieuran lisäksi on asumisen lisääminen Varassaaressa. Haapalahti: Haapalahden alueen maankäytön osalta ei ole kaavaa laadittaessa tiedossa erityisiä kehittämistavoitteita teollisuuskortteleiden osalta, vaan pääpaino on löytää ratkaisut uuden moottoritielinjauksen ja nykyisen maankäytön yhteensovittamiseksi. Yleiskaavallinen tavoite on pikapyöräilyreitti Haapalahden rantaa pitkin kaupungin keskustan suuntaan. 4.1.1 Mitoitus Nykyinen käytetty rakennusoikeus on yhteensä noin 50 600 kem, josta suurin osa koskee teollisuus- ja varastorakentamista. Asumisen osuus on noin 2 000 kem, ja muun (lähinnä Jyskän koulu ja Liekkilä) noin 6 000 kem. Mitoituksellisesti merkittävin muutos on asumisen lisääminen Varassaaren alueella noin 28 000 kerrosneliömetrillä. Uusi rakennusoikeus sijoittuu pääosin jo rakennetuille tai muutoin käsitellyille alueille. Luonnontilaiset tai virkistyksen kannalta tärkeät alueet jäävät rakentamattomiksi ja yleiseen käyttöön. Haapalahden osalta toteutumatonta rakennusoikeutta on nykykaavan mukaisesti jäljellä huomattavasti ainoastaan korttelissa 135; noin 9 000 kem, joka tulee kaavamuutoksessa säilymään entisellään teollisuustonttina. Huomattavaa on, että asumisen lisäämisellä korvataan ainakin osittain jo käytettyä rakennusoikeutta. Liekkilän osalta uusi rakennusoikeusmäärittely (2 400 kem) koskee julkisten ja yleisten palveluiden toimintaa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (32) Varassaaren osalta asumisen lisääminen vaikuttaa siihen, että osa nykyisistä teollisuustoimintaa sisältävistä kortteleista uusiutuu ajastaan joko pelkästään asumistarkoitukseen tai sekoitettujen toimintojen alueiksi, toisaalta työpaikkaintensiivisille toiminnalle on osoitettu uusia korttelialueita noin 2 000 kem. Ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa alueella ei sallita. Varassaaren alueella sallitaan lähipalvelut (ml. päiväkotitoiminta), erityisasuminen ja vähäisessä määrin päivittäistavarakauppaa. Haapalahden alue on osoitettu puhtaasti teolliselle toiminnalle, eikä kortteleissa sallita asumista. Korttelialuetta kohden sallitaan enintään 600 kem suoraan alueella olevaan tuotannolliseen toimintaan liittyvää vähittäiskauppaa. Liekkilän kortteliin on osoitettu lisärakennusoikeutta 2 400 kem; huomioiden korttelin kehittämismahdollisuus; alueen käyttötarkoitus on julkiset ja yksityiset palvelut. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa kuitenkaan mitään konkreettista hanketta alueelle. Jyskän koulun osalta ei esitetä mitoituksellisia muutoksia. Moottoritien uuden linjauksen myötä vapautuu mm. entistä tiealuetta noin 2,3 ha, joka kaavassa on merkitty suojaviheralueeksi. Alueen myöhempi käyttötarkoitus on sitten erikseen asemakaavalla ratkaistava asia, tilanteessa, kun ympärillä olevat liikennealueet ovat ajankohtaisia. 4.1.2 Palvelut Julkisten palveluiden osalta alue tukeutuu Vaajakosken aluekeskuksen ja Jyväskylän keskustan palveluihin. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lähipalveluille, kuten uudelle päiväkotitoiminnalle, pari sijoittumisvaihtoehtoa sekä pienelle päivittäistavarakaupalle (Varassaari). Haapalahden teollisuusalueelle mahdollistetaan myös toimintaan liittyvä vähittäistavarakauppa rajoitetusti. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4.2 5.5.2015 (33) YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet ja perusratkaisut moottoritien sopeutumisesta kulttuurihistorialliseen ympäristöön on määritelty tien yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman jälkeen tullaan laatimaan vielä tiesuunnitelma, jossa toimenpiteet tarkentuvat. Kaavassa on annettu laatua koskevia määräyksiä liittyen tieympäristöön siltä osin kuin ne liittyvät läheisesti korttelialueisiin. Esimerkiksi kulttuurihistoriallista aluetta koskevalla yleismääräyksellä määrätään, että kaikki rakenteet ja rakennukset tulee toteuttaa kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Tien yleissuunnitelman mukaisesti Haapakosken silta kuuluu siltaluokkaan I. Kaavassa on myös määrätty, että maisemassa voimakkaasti esiin tuleva Haapaniemen ylikulkukäytävä tulee toteuttaa silta-arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena ratkaisuna, joka ottaa huomioon arvokkaan ja herkän maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Uusiutuvaa ympäristöä ohjataan kaavamääräyksin sekä –merkinnöin. Varsinkin Varassaaren osalta merkinnät ja määräykset ovat varsin tarkat. Tosin tässä luonnosvaiheessa esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ja piharakennukset on vielä esitetty ohjeellisina, mutta periaatteena on raamittaa kaavalla alueen laatu suhteessa valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön siten, että luovalle suunnittelulle löytyy vielä toteutusvaiheessa sijaa. Asemakaavamääräyksillä pyritään turvaamaan myös terveellinen ympäristö; esimerkiksi liikennemelun ja pilaantuneiden maa-alueiden osalta. Määräyksillä on huomioitu rakennusten, rakennelmien, ulkoalueiden sekä luonnonsuojelullisesti merkittävien kohteiden säilyttämistarpeet. Seuraavassa erittely kaavassa huomioidut ympäristön laatuun liittyvät tekijät: • Uudisrakentamisen sijoittuminen suhteessa suojeltavaan rakennuskantaan sekä alueen mittakaavaan myös ulkotilojen osalta. • Varassaaressa monimuotoiset toiminnat; oma identiteetti ”Asumisen, työn ja virkistyksen saari”. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4.3 5.5.2015 (34) • Erityyppisiä rakennuksia, kuitenkin niin, että kulttuurihistoriallinen rakennuskanta pääsee oikeuksiinsa. • Vanhojen teollisuusrakennusten osittainen uusi käyttötarkoitus • Uusien katujen ympäristöä mahdollisimman vähän muuttavat linjaukset; entisten ajoväyläurien hyödyntäminen, kevyen liikenteen luontevat yhteydet, julkisten, puolijulkisten ja yksityisten pihatilojen sarjat on huomioitu mm. rakennusalojen määrittelyllä. • Lähiympäristön toteuttamista koskevat määräykset; esimerkiksi tori- ja katuaukiot, säilytettävät alueen osat, satama-alueen profilointi • Resurssiviisaus massojen käsittelyssä (määräys) • Terveellisen ympäristön laadun varmistamiseksi määräykset meluista, pilaantuneista maista, rakennusmassojen sijoittelulla on ohjattu melulta suojattujen pihatilojen muodostumista. ALUEVARAUKSET Käytännössä kaikki rakennettavien kortteleiden aluevaraukset sijoittuvat jo rakennetuille alueille. Varassaarta kehitetään monipuolisten toimintojen alueena. 4.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK Puhtaasti asumiselle osoitettujen korttelialueiden lisäksi kaavassa on mahdollistettu monipuolisempi toiminnallinen sisältö seuraavasti: AKY-2; korttelialueella saa toteuttaa myös erityisasumista. AL-1; asumisen lisäksi sallitaan liike- ja toimistorakentaminen sekä päiväkotitoimintaa ALTY; Asumisen lisäksi kortteliin saa sijoittaa myös ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa, asumisen osuus on rajoitettu 40 %:iin sallitusta rakennusoikeudesta. Erillispientalojen korttelialue AO Lisäksi osan pientaloalueiden ympäristöstä omaa säilytettäviä piirteitä: AO/s-alueella tulee ympäristön ominaispiirteet säilyttää. Palvelurakennusten korttelialue P-1 (Liekkilä), alueelle on määritelty rakennuspaikka, jota tulee kehittää korkeintaan kahden pihapiirin ympärille suojeltujen rakennusten akselistoa noudattaen. Yleisten rakennusten korttelialue YOU-I, koulun tontti säilyy entisellään käyttötarkoituksen osalta. Kaavakartassa on esitetty suojaustoimenpiteet liikenteen aiheuttamien häiriöiden osalta. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue KTY; sallitaan rajoitetusti päivittäistavaramyymälätoimintoja. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue TY-1. Suojeltavien rakennusten läheisyyteen tulevaa uudisrakentamista on ohjattu kaavassa rakennusaloin, kaavamääräyksin mm. kerroskorkeuden ja julkisivumateriaalien osalta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4.3.2 5.5.2015 (35) Muut Edellä mainittujen kortteleiden lisäksi alueella on toreja, aukioita, puistomaisina kehitettäviä tai rakentamattomiksi jääviä alueita, jotka niveltävät kokonaisuuden osaksi Pohjois-Päijänteen virkistysalueverkostoa. Virkistysalueet VP, VL Liikennealueet LT, LR, LV, LPA, sekä jalankululle ja polkupyöräilylle osoitetut reitit. Satama-alue profiloituu isoille veneille . Alueesta tulee laatia erillinen kehittämissuunnitelma. Erityisalueet EV, ET Suojelualueet Varassaareen on esitetty alueen osia, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää; eli käytännössä kortteleiden osia RKY2009-alueilla , joiden perusilme tulee säilyttää. Varassaaren pohjoisosassa on myös luonnonsuojelulailla suojeltavia alueita. Vesialueet Kaava-alueella on vesialueita yhteensä noin 13 ha. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (36) 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavaratkaisu perustuu tien yleissuunnitelmaan moottoritielinjauksen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen osalta. Moottoritie on osa EU:n TEN-T ydinverkkoa ja siltä osin vaikutukset ovat jopa ylivaltakunnallisia. Tältä osin vaikutukset on arvioitu tiehankkeen YVA -vaiheessa ja yleissuunnitelman yhteydessä. RKY2009:n tavoitteista johtuvia vaikutuksia on ohjattu uudisrakentamisen sijoittumisen, volyymin ja mittakaavan määrittelyllä sekä kaavamääräyksin Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Väestö lisääntyy Varassaaressa noin 600-900 hengellä. Alueen uusiutuminen on vaiheittaista ja esimerkiksi asumisen osalta tavoitteeseen päästäneen vasta seuraavalla KymppiRohjelmakaudella vuoden 2025 jälkeen. Ikärakenteen voi olettaa olevan Vaajakosken keskustaan nähden nuorempaa lapsiperheiden myötä, mikä aiheuttaa päiväkoti- ja koulupalveluiden kysyntää. Kehitys ajoittunee kuitenkin varsin pitkälle ajanjaksolle. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue on yhdyskuntarakenteen sisällä ja kaavataloudellisesti täydennysrakentaminen on suotavaa eheyttäen nykyistä taajamakuvaa. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuva muuttuu ollen osa ympäristön jatkuvaa muutosta, joka kerrostuu ympäristön, aikakausien ja elämäntapojen kudelmana. Asuminen Asuminen lisääntyy Varassaaressa nykyiseen verrattuna ja vaikuttaa mm. julkisten palveluiden kysyntään. Palvelut Varassaaressa mahdollistetaan yksityisten ja julkisten palvelujen tarjontaa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Nykyinen työpaikkamäärä säilyy ainakin nykyisellään; tosin sen sisältö varsinkin Varassaaren osalta muuttuu palveluvaltaisemmaksi. Haapalahden teollisuusalue täydentyy uudisrakentamisella, joka tulee sovittaa nykyiseen suojeltavaan rakennuskantaan sen kulttuurihistoriallisia arvoja huomioiden. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (37) Virkistys Virkistysreittejä ja varsinkin kevyen liikenteen yhteyksiä lisätään ja parannetaan niin alueen sisällä, kuin Vaajakosken ja Jyväskylän keskustan suuntaan varaamalla mm. pikapyöräilyreitille aluetta Haapalahden pohjukkaan. Liikenne Moottoritielinjauksen ja siihen välittömästi liittyvien rakenteiden ja rakennelmien vaikutukset on arvioitu tien yleissuunnitelmassa. Asemakaavan osalta ks. kohta 4.2 (Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen). Koska maankäyttö tehostuu kaava-alueella, lisääntyy liikennesuorite Haapaniementielle ja edelleen nykyiselle valtatielle. Liikennesuoritteen lisääntymistä on arvioitu vuonna 2013 laaditussa liikenteen toimivuustarkastelussa (WSP Finland Oy). Tarkastelun jälkeen on asumiseen käytettävä volyymi lisääntynyt Varassaaressa. Selvityksessä oli myös ennusteissa mukana Haapaniementien varrelle mahdollisesti sijoittuva päivittäistavarakauppa ja erikoistavarakauppa, joka ei kuitenkaan tässä kaavassa ole mukana ennustetussa laajuudessa. Liikennesuoritteen arviointi täydentyy vielä. Haapalahden pohjukkaan esitetyn kevyen liikenten/pikapyöräilyn reitin osalta on aluevaraussuunnitelma vielä tekeillä. Väylän rakentaminen vaatii rannan osittaista täyttöä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (38) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole muinaismuistoja. Alueen kehittämisen vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön on arvioitu mm. kohdassa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen (4.2). Tekninen huolto Teknisen huollon verkosto on alueella olemassa. Uuden moottoritieuran johdosta joudutaan putkia ja kaapeleita muuttamaan joka tapauksessa varsin laajoilla alueilla. Tarpeettomia ilmajohtoja purettaneen. Korttelialueilla olevat maanalaiset johtovaraukset on esitetty asianmukaisin rasitemerkinnöin. Erityistoiminnat Varassaaren ET-alue siirretään etelämmäksi ja merkitään ainakin tässä vaiheessa ohjeellisena. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Moottoritien osalta ympäristöhaitat on selvitetty ja arvioitu niin melun kuin päästöjenkin osalta tien yleissuunnitelmavaiheessa. Asemakaavassa noudatetaan liikennemelusuojauksessa moottoritien yleissuunnitelman mukaisia meluntorjuntatoimenpiteitä ennustetilanteessa vuonna 2030 päivämelun osalta. Haapalahden alueella meluhaittoja torjutaan meluseinillä, -kaiteilla ja –valleilla. Meluvallit ulottunevat liikennealueen ulkopuolelle. Varassaaren alueella meluseinillä ja –kaiteilla, meluseinät ulottuvat myös tiealueen ulkopuolelle. Kriittisimmiltä korttelialueilta laaditaan vielä melumallinnus, jossa huomioidaan tulevat rakennukset ja rakenteet pihatilojen melunsuojauksen varmentamiseksi. Asemakaavakarttaan on merkitty meluesteiden paikat ja laatu. Tässä vaiheessa meluesteiden laadusta ei ole laadittu vielä tarkkoja määräyksiä. Laatuun kiinnitetään erityistä huomiota RKY2009 –alueella. Pilaantuneita maita on tiettävästi ainakin Varassaaren pohjoisosassa, missä ne jäävät moottoritieuran alle, sekä Varassaaren eteläosassa, missä roskaantuminen on selvästi havaittavissa. Varassaaren eteläosaan on merkitty puisto- ja satamatoimintojen alueita ja puhdistus- ja siivoustoimiin ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (39) tulisi ryhtyä pikimmiten. Pilaantuneet maat on huomioitu asianmukaisella kaavamerkinnällä koskien koko kaava-aluetta. Sosiaalinen ympäristö Varassaari elävöityy eri maankäyttömuotojen ja sataman kehittämisen myötä. Maankäytön monipuolistuessa Varassaaressa tavallaan palataan menneisiin aikoihin fyysisesti mutta ei sosioekonomisesti. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot Suurin yksittäinen luontovaikutus on Varassaaren pohjoisosassa, jonka metsäalueen kaavan mukainen Valtatie 4:n uusi tielinja tulee peittämään ja katkaisemaan. Kaavan osoittamat korttelialueet sijoittuvat pääasiassa vanhalle teollisuusalueelle, ja ulottuvat nykyisten metsäalueiden päälle vain nykyisen teollisuusalueen reuna-alueilla. Uusi kaavanmukainen katulinjaus lävistää Varassaaren pohjoisosan varttuneen mäntymetsän ja ulottuu etelässä lähelle saaren kärkeä. Varassaaren pohjoisosan kerrostalokorttelialue ulottuu n. 0,2 hehtaarin laajuudelta lehtomaisen kankaan, varttuneen mäntymetsän päälle. Varassaaren asukasmäärän merkittävällä kasvulla tulee olemaan merkitystä myös jäljelle jäävien metsäalueiden kulutukseen. Luonnon monimuotoisuus Varassaaren pohjoisosan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue turvataan kaavassa suojelumääräyksellä. Liito-oravan esiintymisen ydinalue sijaitsee Varassaaressa Tikkutehtaantien molemmin puolin. Tikkutehtaantien länsipuolella sijaitsee muutamia jätöspuita, kun taas tien itäpuolella sijaitsevat kaikki tunnetut pesäpuut ja ydinalueen pääpainopiste. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueeseen kuitenkin kohdistuu muutoksena kaavan esittämät liikennejärjestelyt: Tikkutehtaantien leventäminen ja uusi Varassaaren pääkatulinjaus. Varassaaren pohjoisosan lävistävä uusi valtatielinja ulottuu lähimmillään n. 20 metrin päähän liito-oravan ydinalueesta. Valtatie tulee estämään liito-oravan liikkumisen Varassaaren eteläosaan tiealueen ylitse. Toisaalta Varassaaren eteläosat eivät ainakaan liito-oravaselvityksen mukaan ole liito-oravan käyttämää elinympäristöaluetta. Valtatie 4:n uusi tielinja peittää lepakoille tärkeän Varassaaren pohjoisosan metsäalueen, ja vaikuttaa merkitsevästi lepakoiden kulkuyhteyksiin saaren pohjoisosassa. Tierakentamisen yhteydessä voidaan turvata lepakoiden liikkumismahdollisuudet teknisin ratkaisuin, esim. alikulkusiltojen rakentamisella ja lepakot huomioivilla valaistusratkaisuilla. Valtatie 4 tiehanketta lukuun ottamatta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia lepakoiden elinolosuhteisiin. Varassaaren länsiosaan osoitettu yhtäjaksoinen, rantaan rajoittuva metsävyöhyke turvaa lepakoiden tärkeän etelä-pohjoissuuntaisen kulkuyhteyden. Lepakkoselvityksen tunnistama Varassaaren pohjoisosan itä-länsisuuntainen kulkuyhteys on myös osoitettu kaavassa yhtenäiseksi metsäalueeksi. Lepakoiden elinympäristön laatuun pystytään myös vaikuttamaan merkittävästi käyttämällä alueella lepakot huomioivaa valaistusta. Valtatie 4:n tielinjauksen alle jää luontoselvityksessä arvokkaana rajattu tuore lehtokuvio, jolla sijaitsee kyläkellukan esiintymä. Muut arvokkaana tunnistetut luontokohteet (kostea lehtokuvio ja maisemallisesti arvokas Saunalahden pohjukkaan viettävä kallioseinämä) ja maakunnallisesti uhanalaisten kasvilajien esiintymät (ketoneilikka ja kyläkellukka) säilyvät maankäyttömuutosten (tie- ja katulinjauksien sekä korttelialueiden) ulkopuolella. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (40) Vesistöt ja vesitalous Varaslahteen on istutettu taimenia ja siellä voidaan kalastaa. Moottoritien linjauksen vaikutus vesistöön ja vesitalouteen on arvioitu YVA- ja tien Yleissuunnitteluvaiheessa. Tämä kaavamuutos muuttaa vesistöön liittyvää maankäyttöä Varassaaren itärannalla, jonne esitetään satama-alueen kohdalla osittaista rannan täyttöä ja yhden asuinrakennuksen rakentamista osittain rantaa täyttämällä. Haapalahden pohjukassa joudutaan myös täyttötöihin kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi. 4.4.3 Muut vaikutukset Kunnallistekniset kustannukset ovat noin 1 600 000 euroa koskien Varassaaren kadut, valaistuksen ja kevyenliikenteen sillan (lukuun ottamatta moottoritien alikulkua). Kaavamuutos mahdollistaa matkailu- yms. yritystoiminnan kehittämisen varsinkin Varassaaressa mm. satamatoimintoihin liittyen. Haapalahdessa on osalla rakennuspaikoista käyttämätöntä rakennusoikeutta. Yleiskaavaehdotus mahdollistaa Haapaniementien ja radan väliselle alueelle vähittäiskaupan suuryksikön, jonka yhteenlaskettu pinta-ala voi olla enintään 20 000 kem. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tiedossa edm. hanketta, eikä sitä ole kaavamuutoksessa huomioitu, mutta nykyiselle valtatien liikenteen toimivuustarkastelussa kaupan suuryksiköstä aiheutuva liikennesuorite on ollut mukana. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Moottoritien osalta meluselvitys on tehty ja siinä on huomioitu melutilanne ennustevuoden 2030 päivämelun osalta tilanteessa, jossa on huomioitu meluntorjuntatarpeet. Nämä meluntorjuntaratkaisut on esitetty kaavakartassa. Ennen kaavan ehdotusvaihetta on tarkoitus tehdä vielä Varassaaren osalta melumallinnus, kun uudisrakentamisen sijainti on selvinnyt. Mallinnuksella tarkistetaan asumiskäyttöön tulevien pihojen melutaso. Melumääräyksiä on osoitettu myös kortteleiden sisälle esimerkiksi asuinrakennusten rakentamistapaa koskien ja piha-alueille tulevilla melulta suojaavilla rakennusaloilla. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta ks. kohta 4.5 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4.6 5.5.2015 (41) KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yleisperiaatteena on, että kaavamerkinnät ovat kaavaehdotusvaiheessa viimeistään pääsääntöisesti määrääviä. Tavanomaisista poikkeavia kaavamerkintöjä on käytetty mm: -Liikennemeluhaittojen vähentämiseksi ja suojeltavan rakennuksen säilymisen turvaamiseksi mahdollistamalla Poikalanmäen suojeltavan entisen mestariasunnon siirtäminen uudelle rakennuspaikalle. -Moottoritien myötä rakennettavista uusista silloista /eritasojärjestelmistä on määräykset koskien maiseman kannalta merkittävimpien siltojen rakentamistapaa: Vaajavirran yli kulkeva tiesilta ja Haapaniemen ylikulkukäytävä tulee toteuttaa silta-arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena ratkaisuna, joka ottaa huomioon arvokkaan ja herkän maiseman ja kulttuuriympäristön ominaisuudet. -Rakentamisen ajoittamiseen liittyen Haapalahden pohjukkaa myötäilevää kevyen liikenteen reitin (ml. polkupyöräilyreitin) toteuttamista: Ohjeellinen, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Alueen sijainti tulee tarkistaa, kun rautatiealueella toisen raideparin rakentaminen on ajankohtaista. 4.7 NIMISTÖ Varassaaren pääkaduksi esitetään Varassaarenkatua. Tikkutehtaantie ja Poikalanmäki säilyvät edelleen. Puistoja ja toriaukioita esitetään nimettäväksi: Tikkutori, Harjatehtaanranta, Tikkutehtaanpuisto, Sallinsaari. Nykyisen Varassaarentien nimi esitetään muutettavaksi Liekkiläntieksi. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5 5.5.2015 (42) ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Uudisrakentaminen sijoittuu pääasiassa yksityisille maille niin Haapalahdessa kuin Varassaaressakin. Asemakaavamuutos on laadittu ottaen huomioon vaiheittain toteuttaminen varsinkin, kun moottoritien uuden linjauksen rakentamisen ajankohdasta ei ole tietoa. Erityisesti Varassaaren kehittämistä ei haluta pitkittää uuden tielinjauksen toteuttamista odotellen. Varassaaren uusi asuntorakentaminen ajoittuu hyvin todennäköisesti varsin pitkälle ajanjaksolle; KymppiR ohjelmakauden yli (2025) Kriittisimmät alueet ovat moottoritielinjauksen alle jäävät korttelit Haapalahden teollisuusalueella, kohdassa, missä uusi tielinjaus halkaisee alueen laskeutuessaan alittamaan rautatien. Asumisen suhteen kriittisimpiä ovat Poikalanmäen pohjoisimman tontin kohtalo liikennemelualueella ja moottoritien kupeessa sekä Niitynpääntien itäisimmän kiinteistön jääminen tiealueelle; viimeksi mainittu liittyy selkeästi tiealueen tarpeisiin ja valtion lunastusvelvollisuuksiin. Poikalanmäen kiinteistölle on mahdollistetaan kaavassa uusi tontti lähietäisyydeltä, mutta miten se käytännössä toteutetaan, ei ole kaavallisesti ratkaistavissa. Varassaaren katuverkko on suunniteltu siten, että nykyinen Tikkutehtaantie toimii ajoyhteytenä saareen osittain uudessa urassa alittaen moottoritien. Kadut asettuvat nykyisille ajoyhteyksille, ainoastaan Tikkutehtaan uutta ajoyhteysuraa varten on ensimmäisessä vaiheessa jätettävä tilavaraus. Toteuttamisen osalta moottoritiestä ja siihen liittyvistä järjestelyistä tulee vastaamaan valtio, kaduista, kevytväylistä ja muista yleisistä alueista kaupunki. Korttelien rakentamisesta vastaavat lähinnä yksityiset maanomistajat. Kokonaisuuden kannalta merkittävimmät kaupungin omistamat kiinteistöt ovat Liekkilä ja Jyskän koulu. Liekkilän osalta tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (43) Yhdyskuntatekninen verkosto on alueella olemassa. Kaavaratkaisu tuonee kuitenkin yksityiskohtaisia muutostarpeita johtuen mm. Varassaaren katuverkosta ainakin Jyväskylä Energia Oy:n osalle. Varassaaren venesataman kehittämistä voidaan tehdä kaupungin ja yksityisten toimijoiden välisin sopimuksin. Toteuttamisen pohjalle tarvitaan kuitenkin alueelle tarkempia suunnitelmia. Moottoritien osalta meluntorjunnasta vastaa valtio. Siltä osin kun uutta maankäyttöä esitetään melualueelle, melunsuojaustoimenpiteistä vastaa maanomistaja. Moottoritien vaatimista melunsuojaustoimenpiteistä laaditaan vielä tarkemmat suunnitelmat viimeistään tiesuunnitelmavaiheessa. Haapalahden pohjukkaan esitetystä kevytväylästä/pikapyöräilyreitistä vastaa kaupunki. Alueella tehdään maankäyttösopimuksia. 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Varassaaren alueelle on laadittu yleissuunnitteluohjeet. Alueelle katsottiin tarpeelliseksi laatia ohjeistusta, koska alue on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Asemakaavamääräyksen mukaan ”yleissuunnitteluohjeita tulee noudattaa”. Tämä tarkoittaa, että alueen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee säilyttää näissä ohjeissa kuvatut kokonaisratkaisuun vaikuttavat periaatteet, mutta jatkosuunnittelussa mahdollisesti esille nousevat, perustellusti toisenkinlaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Ohjeistona toimii myös tämä kaavaselostus, joka täydentyy vielä mm.havainnollistavalla materiaalilla. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.2 5.5.2015 (44) TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Ks. kohta 5 Satama-alueen (LV) toteuttamiseksi on laadittava erillinen suunnitelma. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan ainakin valtion ja kaupungin toimesta. Seurattavia asioita ovat mm: - asukasmäärän kehittyminen - luonnon kestokyky, melutason kehittyminen, veden laadun muutokset ym. ympäristöhäiriöt - kerrosalan ja korttelialueiden toteutuminen - palvelujen ja työpaikkojen toteutuminen - liikennemäärät - pysäköintipaikkojen tarve - asukkaiden ja käyttäjien palaute - rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta - taloudellinen seuranta (muutokset, korjaukset, energiankäyttö). Seurannan välineitä ovat mm: KymppiR-rakentamisen ohjaus- ja seuranta-ohjelma, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun seurantajärjestelmät, yritysrekisterit ym. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 68:041 / VARASSAARI-HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5.5.2015 (45) SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n sekä –asetuksen 27 ja 28 §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä xx.xx.–xx.xx.20xx välisen ajan. Kaupunkirakennelautakunta pyysi asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon… Julkisen nähtävilläolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta annettiin… Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esille seuraavaa… Lausunnot - xxxxx - xxxxx Muistutukset - xxxx - xxxx Kaavoittajan yhteinen tiivistetty vastine lausuntoihin ja muistutuksiin: xxxxx Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella asemakaavaa on muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen xx.xx.20xx seuraavasti: - xxxx - xxxx ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
© Copyright 2024