1. No category

KUNTIEN INFRA RAKENNUTTAJIEN TAPAAMINEN
01/2015
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aika:
27.03.2015 klo 11.00–13.30
Paikka:
Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3, 90100 Oulu
Kutsutut:
milko.tietavainen@tampere.fi, jari.lohi@jkl.fi; jouko.tolvanen@jns.fi;
risto.lehtonen@kotka.fi; markku.litmanen@vaasa.fi; maini.vaisanen@kuntaliitto.fi;
janne.laine@turku.fi; mika.lastikka@lahti.fi; jukka.rissanen@kuopio.fi;
reijo.jarvinen@hel.fi; petri.virtanen@salo.fi; arvo.seppala@rovaniemi.fi;
erkki.pesonen@lappeenranta.fi; eija-liisa.dahlberg@hameenlinna.fi;
anssi.luoma@seinajoki.fi; hannu.lehtikankare@espoo.fi; tero.toivanen@jns.fi; ari.haapalainen@ouka.fi;
sami.hietakangas@ouka.fi; harri.keskinen@kouvola.fi;
pekka.kammonen@mikkeli.fi; kari.saatsi@vantaa.fi;mikko.honkonen@jns.fi
ASIALISTA
Hulevedet
•
Infra nimikemuutos ja siihen liittyvät hankkeet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Korjausvelan laskentatyökalut
Sähköautojen latauspaikkojen lupaohjeet
Uusiomateriaalien käyttö ja Mara asetus
Hankintalain tilannekatsaus
Muut asiat ja seuraava kokous
13.30 - 14.30 Lounas
Maini Väisänen
1
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Seuraava kokous
• Sovitaan seuraava kokoontuminen
2
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
INFRA NIMIKKEET
Uusi nimikkeistö infran hoitoon ja
korjaukseen 2015
Maini Väisänen
Kuntaliitto
TAUSTAT JA TAVOITTEET
• TK 279 Infra –nimikkeistötoimikunta on syksyllä 2014 päättänyt
käynnistää rakennus- ja hankeosanimikkeistöön perustuvan
kunnossapito/ylläpitonimikkeistön laatimisen.
• Vuonna 2013 laaditun esiselvityksen ja nimikkeistötyön kautta on
todettu tarve yhtenäistää kunnossapidon / ylläpidon / hoidon /
käytön nimikkeet.
• Kuntaliiton ja Liikenneviraston työryhmässä on löydetty konsensus
ja tehty esitys termien “ylläpito” ja “kunnossapito” korvaamisesta
kokonaan uusilla termeillä.
• Kuntaliitto on jo päättänyt esittää muutosta ja viedä asiaa osaltaan
eteenpäin.
• Kyseessä on siis tässä vaiheessa termien (sanaston) muutosesitys,
varsinainen nimikkeistö laaditaan vuoden 2015 aikana. )
Nimikkeiden käyttöönotosta Valtio ja kunnat tekevät itsenäiset
päätöksensä erikseen.
NYKYISET TERMIT
Kunnossapito
Talvikunnossapito
Lakitermit
Puhtaanapito
Kunnossapito
Kuntatermit
Liikenneviraston
termit
Ylläpito
Hoito
Talvihoito
Hoito
Talvihoito
Kunnossapito
Ylläpito
YHTEISET INFRAN NIMIKKEET
Ehdotus jatkotyöstämistä varten
Infranpito
maankäytön
suunnittelu
Hankkeiden
ohjelmointi
Rakentaminen
Infran hallinta
Korjaus
Liikenteen
hallinta
Hoito
Talvihoito jne.
Alueiden
Käytön hallinta
MUUTOSESITYS
• Nykyiset termit “ylläpito” ja “kunnossapito” poistetaan käytöstä
tässä yhteydessä.
• Otetaan käyttöön termit “korjaus” ja “hoito”.
• Toimenpidenimikkeistön “Ylläpito” termi korvataan termillä “Infran
hallinta”.
KORJAAMINEN, HOITO JA
KÄYTTÖ
Infran hallinta
Korjaus
Hoito
Käyttö
Korjaus on toimintaa, jonka avulla rakennusosan kunto
nostetaan sovitulle, enintään entiselle tasolle.
Hoito on toimintaa, jonka avulla hanke/rakennusosan/alueen
sovitun mukainen käyttö ja palvelutaso mahdollistetaan.
Käyttö on säännöllistä toimintaa, joka kohdistuu laitteisiin ja
järjestelmiin (energia tms.).
Infra nimikkeistön muutos ja
siihen liittyvät hankkeet
• Infran ylläpidon/ kunnossapidon nimikkeistön
laadinta (InfraRYL)
• Opus-ylläpidon tuotteistamishanke(Turun pilotti)
• 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu esim.
talvihoito
• Korjausvelan laskentahanke
• HARKO-infra tuotantotapojen vertailuhanke
(liikenneväylät ja yl.alueet)
• Rapalin KUVE vertailuhanke
• TEKPA asukaskysely palveluiden laadusta
esim.talvihoito
• VM-Kuntatieto-ohjelman kehittäminen (tilastotiedon
keräämistä)
Korjausvelan laskenta
Taustaa
§ Korjausvelan määrityshanke toteutui vuonna 20122013
§ Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut
aiemmin määritelty
§ Oli tarve ymmärtää korjausvelka aina samalla tavalla
§ Hankkeessa määritettiin laskentaperiaatteet ja tuotettiin
laskentaohje, mutta ei varsinaisia työkaluja
§ Määrityshankkeessa kolme eri tapaa korjausvelan
määrittämiseen
§ Teoreettinen malli, jossa oletetaan omaisuuden arvon
muuttuvan suoraviivaisesti osien iän mukaan
§ Mittauksiin perustuva malli, jossa selvitetään todellinen tilanne
§ Hybridimalli, jossa perustana mittauksin saadut edustavat mallit
§
Hybridimallia käytettiin korjausvelan laskentatyökalun pohjana
Korjausvelan laskenta
§ Korjausvelan laskentamallin kehittäminen
2014-2015
Valmis raportti ja exel-taulukko laskentaan
Jatkoa korjausvelan laskentaperiaatteet -selvitykselle
Julkaisu Kuntaliiton kautta
KEHTO-kaupunkien oma hanke, mukana 17 KEHTOkaupunkia
§ Tekijänä Rapal Oy
§
§
§
§
§ http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=
3089
15
20.11.2014
Tuulia Innala Kuntaliitto
Katumallien laskentaperiaate
§ Jokaiselle tarkasteltavalle luokalle luotu perusmalli, jota
voidaan tarkentaa mittaustuloksiin perustuvilla kertoimilla
§ Mittaustuloksia oli käytettävissä yli 100 kohteesta
Puistomallien laskentaperiaate
§ Jakaantuu viheralue (nurmikko, pensas,
puusto), toiminnallinen alue, käytävä/aukio
§ Mittaustuloksia ei ollut käytettävissä
Korjausvelan laskentatyökalun
käyttöönotto
• Loppuraportti julkaisussa
• Exel- taulukko käytettävissä
• Saatavina Kuntaliiton
sivuilta ilmaiseksi.
15
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Sähköisen liikenteen
latauspaikkojen lupaohje
Raportin sisältö
• Työn tarkoituksena on selkeyttää sähköautojen
julkisten latauspisteiden lupakäytäntöjä sekä
määritellä latauspisteiden sijoittamisessa huomioon
otettavia reunaehtoja (ns. minimivaatimukset)
• Tavoitteena on helpottaa uusien latauspisteiden
suunnittelua ja toteuttamista ja yhtenäistää eri
toimijoiden käytäntöjä
• Työ ei ota kantaa kiinteistöissä sijaitseviin
latauspisteisiin
• Työ on suositus, ei velvoittava
• Työ valmistuu keväällä 2015
17
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
18
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
19
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
EU:n jakeluinfradirektiivi
•
Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin
käyttöönotosta
•
Hyväksyttiin 2014
•
Edellyttää jäsenvaltioita laatimaan vuoteen 2016 mennessä
kansallisen toimintakehityksen liikenteen alan
vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi
ja asiaan liittyvän infran käyttöönottamiseksi
•
Direktiivissä on suositeltu, että sähköautojen julkisia
latauspisteitä toteutetaan vähintään 1 latauspiste per
kymmenen sähköautoa
» Suomessa sähköautoja vuonna 2020 20 000 – 40 000 =
2000 – 4000 julkista latauspistettä
•
Suomessa käynnissä työryhmä, joka valmistelee kansallista
toimenpidesuunnitelmaa
20
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Latauspisteiden yleissuunnitelma
•
Tarkoituksena on mudostaa kunnan näkemys latauspisteiden
sijainneista
•
Kunnan roolina toimia osaltaan sähkoautojen latauspisteiden
toteuttamisen edistänä
•
Tulisi kattaa kunnan hallinnassa olevat katu- ja pysäköintialueet
sekä mahdollisuuksien mukaan myös muut julkiset latauspisteet
•
Koostuu kolmesta osasta:
» latauspisteen ohjeellinen sijainti
» tyyppikuva lataustolpasta (latauslaite)
» latauspisteen toteuttamisen lupakäytännöt
•
Yleissuunnitelman taso voi vaihdella tarpeen mukaan –
päivitystarve alussa 2-5 vuotta
•
Yleissuunnitelma tulisi nähdä vuorovaikutuskanavana sähköisen
liikenteen edistämisessä kunnan sisällä ja muiden toimijoiden
kesken
21
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Latauspisteiden ohjeellinen
sijainti (esimerkki Helsinki)
22
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Lupakäytännöt
•
Esitetään kunnan vaatimat lupakäytännöt latauspisteen
toteuttamiseksi
•
Esitetään myös kuntien vastuuhenkilöt, joihin toteuttaja
voi olla yhteydessä
•
Voidaan kuvata myös ehdot latauspisteen tarvitseman
maa-alueen vuokraamiselle
» Lataupisteen operaattorin ja omistajan rooli hoito- ja
korjaustoimenpiteissä
» Vastuukysymykset
23
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Latauspisteen toteuttamisen,
korjauksen ja hoidon vastuut
•
Luvan myöntämisen yhteydessä tulisi määritellä eri toimijoiden
latauspisteiden toteuttamisen, korjauksen ja hoidon vastuut
Vastuut kirjataan esim. vuokrasopimukseen
•
Vuokrasopimus tulisi tehdä koko alueesta, jota tarvitaan
sähköautojen lataamiseen (pysäköintipaikka ja latauslaitteen
tarvitsema tila)
•
Sopimuksessa määritellään kuka omistaa laitteen ja vastaa laitteen
huollosta ja korjauksesta ja asiakkaiden neuvonnasta käyttö- ja
vikatilanteissa
•
Sopimuksessa tulisi latauspisteen toteuttaja ilmoittamaan
latauspiste kansalliseen tietokantaan
•
Ennen latauspisteen käyttöönottoa tulee määritellä
pysäköintipaikan ja latauspisteen maksullisuudesta yhdessä
toimijoiden kanssa
» Ratkaisu käyttäjälle yksinkertainen, ei kahta erillistä maksua
24
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Latauspisteen sijoittaminen
•
Latauspiste tulisi sijoittaa siten, että
» Käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista
» Aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muille
liikennemuodoille
» Ei aiheutu vaaraa muille liikkujille
» On helposti löydettävissä
•
Lähtökohtana on, että lataukseen varattu pysäköintiruutu on
samankokoinen kuin normaali henkilöauton pysäköintiruutu
•
Huomioitava, että sijoittaminen vaikuttaa paljon
latauspisteiden kokonaisukustannuksiin
•
Latauslaite on sijoitettava siten, ettei latauskaapelia tarvitse
vetää auton yli
25
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Latauslaitteen tilantarve
26
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Latauslaitteen sijoittaminen
27
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Opasteet
28
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Luonnos valmistunut
29
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Uusiomateriaalien käyttö
UUMA
• UUMA 2 = Uusiomateriaalit maarakentamisessa
ohjelma 2013-2015
• MARA-asetuksen uusiminen osa hanketta
• UUMA2-sivusto
http://www.uusiomaarakentaminen.fi
» Mukana mm. viranomaisia, teollisuuden
toimialajärjestöjä ja yrityksiä
» Ohjeiden laadinta, aluehankkeet,
demonstraatiohankkeet, elinkaaritarkastelu…
» Tavoitteena tehdä UUMA-materiaalien käytöstä osa
tavanomaista toimintaa infrarakentamisessa
31
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
MARA=valtioneuvoston asetus
eräiden jätteiden hyödyntämisestä
maarakentamisessa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
1§
Tarkoitus
Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää jätteiden hyödyntämistä määrittelemällä
edellytykset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön
maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista
ympäristölupaa.
2§
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan liitteessä 1 tarkoitettujen jätteiden laitos- tai ammattimaiseen
hyödyntämiseen seuraavissa maarakentamiskohteissa:
1) yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät
tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet;
2) pysäköintialueet;
3) urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit;
4) ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden
varastointikentät ja tiet.
Asetusta sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuun maarakentamiseen vain, jos se
toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman,
yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen mukaisesti taikka
yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun
tiesuunnitelman mukaisesti.
Asetusta ei sovelleta tärkeillä tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla.
32
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
MARA-Asetuksen muutoksella
haetaan helpotusta
uusiomateriaalien käytölle
• Käyttöaluetta laajennetaan
• Uusia materiaaleja mukaan
• Tavoitteena asetuksen muutos 2015 valmiiksi ja
2016 voimaan (aikataulu voi venyä)
33
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Helsingin kaupungin ohjeita
uusiomateriaalien käyttöön
34
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Muita ajankohtaisia hankkeita
Vesihuoltoverkostot ja maantiet ohje
• Liikenneviraston ohje vesihuoltoverkoston
raketamisesta ja sijoittamisesta maanteiden
läheisyyteen
• Ohjeluonnos lausunnolla
» Liitteenä hakemusmalli ja sopimusmalli
36
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Yhteiset kunnallistekniset työmaat
sopimusmalli 2006, sekä putkien ja
kaapeleiden sijoittamissopimusmalli
• Sopimusmallin päivitystyö tehdään 2015
» Energia- ja teleyhtiöiden lisäksi mukana vesihuolto ja
kaasu.
» Konsulttitarjouspyynnöt tehty.
• Laitteiden sijoittamisesta sopimusmalli tekeillä
» Neuvottelut meneillään ja sopimusmallia hiotaan.
37
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Hankintalain tilanne
• Pykäläluonnokset ovat lausuntokierroksella
Kevään aikana
38
[pvm]
Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma
Teemat
1.
2.
3.
4.
Hankintamenettelyt (ml. yhteishankinnat)
Yhteishankinnat
Ilmoittaminen, tarjouspyynnöt, tarjoukset
Hankintamenettelyn vaatimukset (määrittely, soveltuvuus,
valintaperusteet, tilaajavastuulaki)
5. Sähköiset viestintävälineet
6. Hankintasopimukset
7. PK-yritykset
8. Erityisalojen hankintalaki
9. Käyttöoikeussopimukset
10. Soveltamisala
11. Hankintojen valvonta
12. Oikeusturvakeinot
13. Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat
14. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta
39
4.2.2015
Henna Luukkonen
Hankintalain valmistelusta
Direktiivit säätelevät tätä aluetta
à direktiivien muutokset
vaikuttavat suoraan!
Direktiivit
EU-kynnysarvo
Myös EU-kynnysarvojen alapuolella
noudatettava yleisiä periaatteita!
Kansallinen
menettely
Kansallinen kynnysarvo
Kuntakohtaiset
ohjeet
40
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? Hankintamenettelyt
• Avoin ja rajoitettu menettely ennallaan
• (Tarjousperusteinen) neuvottelumenettely
» Käyttöedellytyksiä on karsittu eli se on vapaammin
käytettävissä
» Samalla neuvotteluvara supistuu, sillä hankinnalla
asetettavista vähimmäisvaatimuksista tai
vertailuperusteista ei voi neuvotella à prosessi muuttuu
entistä etupainotteisemmaksi
• Kilpailullinen neuvottelumenettely yleistynee à
laajempi neuvotteluvara
• Uusi menettely innovaatiokumppanuus: uusien
ratkaisujen/toimintatapojen löytäminen
• Puitejärjestelyt (ei varsinaisesti menettely): mukana
olevat hankintayksiköt määriteltävä etukäteen
entistä tarkemmin
41
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Hankintojen
sähköistäminen
• Hankintojen sähköistäminen: siirrytään
sähköiseen prosessiin
» Tarjousten vastaanottaminen/jättäminen sähköisesti
pakolliseksi EU-hankinnoissa (sähköposti ei käy
jatkossa)
» Myös tarjouspyyntöön ja tarjouksiin liittyvät asiakirjat
à tiettyjä poikkeuksia, esim. pienoismallit,
erityislaitteita vaativat materiaalit
» Edistää siirtymistä sähköisiin hankintajärjestelmiin
42
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Hankintaasiakirjat
• Asiakirjojen systematiikka muuttuu
» Otetaan käyttöön käsite hankinta-asiakirjat (sisältää
tarjouspyynnön)
» Jatkossa tarjouspyynnön informaatio-osa tulee asettaa
saataville hankintailmoituksen kanssa SAMAAN
AIKAAN (Huom! Myös rajoitetussa menettelyssä)
» Selvitetään voisiko tiedot antaa vain relevanteilta osin
kaksivaiheisten menettelyiden
hankintailmoitusvaiheessa?
• Keskeisimmät sopimusehdot osana
tarjouspyyntöä
43
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Hankintaasiakirjat
• Asiakirjojen systematiikka muuttuu
» Otetaan käyttöön käsite hankinta-asiakirjat (sisältää
tarjouspyynnön)
» Jatkossa tarjouspyynnön informaatio-osa tulee asettaa
saataville hankintailmoituksen kanssa SAMAAN
AIKAAN (Huom! Myös rajoitetussa menettelyssä)
» Selvitetään voisiko tiedot antaa vain relevanteilta osin
kaksivaiheisten menettelyiden
hankintailmoitusvaiheessa?
• Keskeisimmät sopimusehdot osana
tarjouspyyntöä
44
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Tarjoajan
soveltuvuus
• Poissulkemisperusteet: määrä lisääntyy
» Tarjoajien self cleaning –mahdollisuus à voi osoittaa,
että poissulkemisperustetta ei enää ole
» Harmaan talouden torjunta näkyy à laiminlyöntimaksut,
ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat
• Soveltuvuus tarkistetaan jatkossa yleensä vain
voittajalta
» Uutena tulossa vakiolomake: Yhteinen eurooppalainen
hankinta-asiakirja, joka on talouden toimijoiden itse
antama selvitys, jolla korvataan viranomaisten tai
kolmansien osapuolten todistukset.
» Asiakirja, jossa tarjoaja itse vakuuttaa, että
poissulkemisperusteet eivät koske tarjoaa ja että se
täyttää hankintayksikön asettamat
soveltuvuusvaatimukset
» Tietyin perustein soveltuvuus voidaan selvittää jo
hankintamenettelyn aikana
45
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Tarjouksen
täsmentäminen ja täydentäminen
• Täsmentäminen laajemmin mahdollista tilanteissa,
joissa epäselvyyksiä tai pieniä puutteita
• Hankintayksikkö voisi pyytää tarjoajia
täydentämään asiakirjoja sekä
soveltuvuusvaatimusten (jo aiemminkin) että muun
sisällön (teknisten eritelmien) osalta
» Tarjouspyynnön vastainen tarjous hylättävä, tarjousta ei
saa parantaa
» Tarjouksen puutteet, joita voidaan täydentää ilman, että
tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus
vaarantuu
» Varattava mahdollisuus kaikille samassa tilanteessa
oleville tarjoajille
46
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Vertailu- ja
valintaperusteet
• Vertailuperusteissa voi huomioida entistä paremmin
tarjoajan ominaisuuksia (soveltuvuus/kohteen
ominaisuus)
» Hyöty esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointipalveluissa
• Laatu/hinta –keskustelu: Millä perusteilla voittaja
valitaan?
» Nykyisin: Halvin hinta tai kokonaistaloudellinen
edullisuus (hinta + laadulliset tekijät)
» Uusi direktiivi: epäselvä kirjaus
» Valmisteluryhmän lähtökohta: ei muutosta nykyiseen à
Valintaperusteena vain kokonaistaloudellinen edullisuus,
mutta hinta voi olla ainoa vertailtava tekijä
» Laatu: vähimmäisvaatimukset kohteelle,
soveltuvuusvaatimukset tuottajalle, tarjouksen
vertailuperusteet
47
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? Sopimusmuutokset
•
Olennainen muutos ja muu (ns. sallittu) muutos à
olennainen muutos vaatii uudelleen kilpailuttamisen
Muut muutokset
•
Sopimuksen arvon vähäinen muutos (de minimis)
•
» Sopimusehtoihin perustuvat
» Lisähankinnat: max 50 % korotus hintaan, ei-kumulatiivinen à
tehtävä hankintailmoitus!
» Ennakoimaton olosuhdemuutos: max 50 % korotus hintaan, eikumulatiivinen à tehtävä hankintailmoitus!
» Sopimuskumppanin vaihtaminen: kumppanin rakenteelliset
järjestelyt
» Muut muutokset: muutokset jotka arvosta riippumatta eivät ole
olennaisia muutoksia
» Koskee myös olennaisia muutoksia
» Muutos pienempi kuin kynnysarvot ja max 10 % tavara- ja
palveluhankintojen arvosta ja max 15 % urakan arvosta à
kumulatiivinen
48
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? – Pk-yritykset
•
Pk-yritysten asema
» Hankintayksikön on lähtökohtaisesti jaettava hankinta osiin.
Mikäli hankintaa ei jaeta osiin, on hankintayksikön esitettävä
perustelut tästä hankinta-asiakirjoissa.
» Vähimmäisliikevaihdolle on asetettu raja: 2 kertaa hankinnan
arvo à Voidaan vaatia muutakin taloudellista näyttöä
•
Alihankinta, kansallista harkintaa
» Alihankkijat ilmoitettava hankintasopimusvaiheessa siltä osin
kuin ne ovat tiedossa à lakiin tullee mahdollisuus vaatia tietoja
laajemminkin (alihankkijoiden taustojen selvittäminen)
» Muutokset ja uudet alihankkijat ilmoitettava kun ne tulevat
tietoon
» Oikeus vaatia alihankkijan vaihtamista
» Pääsopimuskumppanille vastuu alihankkijan laiminlyönnistä
» Hankintaviranomainen voi tarkistaa alihankkijoiden pakolliset
poissulkemisperusteet
49
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? Käyttöoikeussopimukset
• Oma direktiivi à säädellään sekä klassisen että
erityisalojen direktiivin piiriin kuuluvaa
toimintaa à oma laki vai ei?
• Avainasia: mikä on
käyttöoikeussopimus/käyttöoikeusurakka?
Ovatko maanvuokrasopimukset
käyttöoikeussopimuksia?
50
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? - Soveltamisala
• Sidosyksikkösääntely direktiiviin à Tilanne
selkiytyy
» Aiemmin EUT:n oikeuskäytäntö ja kansallinen laki
» Kunnan/kuntien määräysvallassa olevat yksiköt
(erilliset oikeushenkilöt), joilta voidaan tilata ilman
tarjouskilpailua
» Tuotanto muille kuin omistajille alle 20% (direktiivi) à
kansallisesti voi olla muutakin (tämän alapuolella)
» Sidosyksikkö voi tuottaa omistajille, omistaja
sidosyksikölle
» Sidosyksiköiden väliset sopimukset konsernissa
51
4.2.2015
Henna Luukkonen
Mikä muuttuu? - Soveltamisala
• Kuntien välinen yhteistoiminta
» Oikeuskäytännön kodifiointia
» Yhteistyön tavoitteena varmistaa, että kuntien
vastuulla olevien julkisten palvelut tarjotaan niiden
yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi
» Toimintaa ohjaavat ainoastaan yleisen edun
näkökohdat
» Markkinoille alle 20 % toiminnasta
52
4.2.2015
Henna Luukkonen
Kansallinen menettely
• Kansallisen kynnysarvon taso
» Nyt: 30 000/100 000 sote/150 000 urakat
» Jatkossa?
• Menettely kansallisen ja EU-kynnysarvon välillä
» Vaikuttaa kynnysarvoon
» Vähimmäissäätely, EU-menettelyt, jotain siltä väliltä?
» Todennäköisesti EU-menettelyitä riisutumpi malli
(toivoimme esim. joustavaa neuvottelumenettelyiden
käyttöä)
• Menettely kynnysarvon alapuolella
» Nyt noudatettava hallinnon yleiset periaatteet
» Kynnysarvo ylemmäs, mutta ilmoitusvelvollisuus?
53
4.2.2015
Henna Luukkonen
Valvonta ja neuvonta (käsittely
vielä kesken)
• Valvonta järjestettävä
»
»
»
»
Laajasti harkintaa toteutuksessa
Uskottavuus, Ruotsissa konkurrensverket
Toimivallan määrittely ja puuttumiskynnys
Resursointi
• Neuvontaa hankintayksiköille ja tarjoajille
54
4.2.2015
Henna Luukkonen