1. No category

Asunto-ohjelman toimenpiteiden
toteutumisen seuranta
Anne Savolainen
26.10.2015 Tila- ja asuntojaosto
Asuntotuotanto
1.
2.
Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun asuntotuotantoa
koskevan MAL aiesopimuksen tavoitteita.
Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset
MAL aiesopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle
vuosittain (nyt 2500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 %
(nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina
vuokra-asuntoina.
- Alkavat asunnot 2012-15 ka. 2496 asuntoa/ vuosi, josta aravuokra
394 asuntoa/ vuosi (16 %)
- Valmistuvat asunnot 2012-15 ka. 2453 asuntoa/ vuosi, josta
aravuokra 403 asuntoa/ vuosi (16 %)
3.
Asuntotuotannosta noin 10 % (250 asuntoa) toteutetaan
asumisoikeusasuntoina.
– Asumisoikeusasuntojen osuus v. 2012-15 alkaneista asunnoista 6 %
– Asumisoikeusasuntojen osuus v. 2012-15 valmistuneista asunnoista
7%
2
Asuntotuotanto MAL
aiesopimuskaudella 2012-15
Alkaneet asunnot
3 000
Valmistuneet asunnot
3 000
2 500
2 500
2 000
2 000
1 500
1 500
Kunnallinen tuotanto
1 000
Valtion tukema muu
vuokra
Asumisoikeus
500
Kunnallinen tuotanto
1 000
Valtion tukema muu
vuokra
Asumisoikeus
500
Vapaarahoitteinen
Vapaarahoitteinen
0
0
2012
2013
2014
2015 E
2012
2013
2014
2015 E
3
Kaavoitus
4. Espoo kaavoittaa vuositasolla uutta asuntorakennusoikeutta vähintään 350 000
kem2.
-
Hyväksytyt kaavat 2012-15 keskimäärin 322 000 kem2 vuodessa (MAL aiesopimuksen
kaavoitustavoite 250 000 kem2 vuodessa)
5. Espoo esittää kaavoituskatsauksen yhteydessä arvion asumiseen tarkoitettujen
tonttien riittävyydestä.
-
Tämä ok, kaupunkisuunnittelukeskus laatii.
6. Espoo edistää rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön aktiivisesti
selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä.
-
Kaupunkisuunnittelukeskus laatii jatkuvasti kaavamuutoksia ja poikkeamispäätöksiä, joilla
edistetään asuntorakentamista.
Kohtuuhintaista asuntorakentamista on edistetty Espoon Asunnot Oy:lle myönnetyillä
poikkeusluvilla mm. Bassenkylässä (1-kerroksisten asuntojen sijoittuminen kahteen
päällekkäiseen kerrokseen, autopaikkamääräykset 1 ap/ asunto, ei autotalleja/ -katoksia).
7. Espoo välttää asemakaavoituksessa rakentamisen ja asumisen kustannuksia
korottavia tekijöitä, kuten autopaikat, hissit, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja
maaperän rakennettavuus.
-
-
Kaupunkisuunnittelukeskus on mukana RAKLIn työryhmässä (kaavoituksen
kustannusvaikutusselvitys), jossa selvitetään kaavoituksesta (lähinnä
kaavamääräyksistä) aiheutuvia kustannuksia rakentamiseen. Tavoitteena on saada
työkaluja, joiden avulla kaavoittajat ja rakennusliikkeet voivat tarkastella
kaavoitushankkeen rakennuskustannusten suuruusluokkia.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen vaativat rakentamista
myös heikommille rakennettavuusalueille.
4
Valtion tukeman asuntotuotannon
määrä ja sijainti
8. Espoo sijoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa eri puolille kaupunkia erityisesti hyvien
joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista
vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella.
Ks. erillinen liite seuraavalla sivulla
9. Espoo varmistaa tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin riittävän määrän tontteja valtion
tukemaa asuntotuotantoa varten.
Vuosina 2012-15 on varattu tai luovutettu kaupungin tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa
varten yhteensä 1409 vuokra-asunnolle ja 213 asumisoikeusasunnolle.
- Espoon Asunnot 14 kpl, 711 asuntoa
- Espoon Elä ja Asu 1 tontti, 140 asuntoa
- Avara 1 tontti, 74 asuntoa
- Alkuasunnot 2 tonttia, yhteensä 151 asuntoa
- Nuorisosäätiö 1 tontti, 50 asuntoa
- Arttu 1 tontti, 60 asuntoa
- Koy Sinikallion Hoitokoti (Elämäntalo Oy) 1 tontti, 54 asuntoa
- Y-säätiö 3 tonttia, 133 asuntoa
- Aspa 1 tontti, 15 asuntoa
- IL –Kiinteistöt 1 tontti, 21 asuntoa
- TA 5 tonttia, 141 asuntoa
- Avain asumisoikeus 2 tonttia, 72 asuntoa
Maankäyttösopimuksissa on osoitettu Espoon Asunnoille vuonna 2012-15 alkaviin hankkeisiin
tontteja yhteensä 299 asunnolle (Niittykumpu, Iirislahti, Matinkylä, Pellaksenmäki). Tulevaa
2016- käynnistyvää tuotantoa varten on tehty maankäyttösopimuksia mm. Perkkaalla.
5
Kaupungin puollon saaneet valtion tukemat
hankkeet 2012-2015 (8.10.2015 tilanne)
ara -vuokrakohteet
1745 as.
ara –asumisoikeuskohteet 741 as.
Tilanne 8.10.2015
Espoon Asunnot Oy:n tuotanto
10. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon
rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL – tavoite (nyt 500 asuntoa)
saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon
tavoitteena on, että seuraavalla MAL -sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon
määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400
asuntoon vuodessa.
Alkaneet 2012-15 keskimäärin 196 asuntoa/ vuosi
Kaupungin luovuttamat/ varaamat sekä maankäyttösopimuksilla saadut tontit 1010 asunnon
(253 asuntoa/ vuosi) rakentamista varten.
11. Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat
asunnot vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä.
ARA-rajoituksista vapautuvat asunnot pidetään vuokra-asuntokäytössä.
Erillisasuntojen maltillista myyntiä valmistellaan uusien kohteiden omarahoitusosuuden
järjestämiseksi
12. Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla
käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa.
Espoon asunnot noudattaa kaikkien asuntojen vuokrissa käyttöarvoon perustuvaa
omakustannushinnoittelua (omakustannusvuokra, jossa tasaus asuntokannan sisällä).
13. Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi
sijassa Espoon Asunnot Oy:n vapaasta pääomasta.
Espoon Asunnot rahoittaa uusien kohteiden omat varat ARA –säännösten mahdollistamalla
omistajan sijoittaman pääoman tuotolla ja erillisasuntojen myyntituloilla.
7
Uudet asumiskonseptit
14. Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen,
yhteisöasuminen, sukupolvien asunnot, puurakentaminen ja kaupunkipientalot.
Espoo on varannut 3.12.2012 yhden asuintontin Kauklahdesta Arkkitehtitoimisto Erat Oy:lle
ryhmärakennuttamista varten. Tontin varaus oli voimassa 30.8.2015 asti. Hanke ei ole
käynnistynyt.
Pientaloalueiden suuria tontteja on luovutettu mm. Kurttilasta yhtiömuotoisten pientalojen
rakentamiseen (mahdollisuus yhteisöasumiseen).
Puurakentamisen edistäminen
-
-
Uudet asumiskonseptit
-
-
Alueen varaaminen Matinkylästä Rakennuttajatoisto HTJ Oy:lle elämänkaariasumiskohteen
suunnittelua varten
Kohtuuhintaisen omistusasumisen edistäminen
-
-
Suunnitteluvarauksen antaminen 14.5.2012 Asuntosäätiölle ja Metsäliiton Osuuskunnalle
Tuuliniityn alueen suunnittelua varten sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten
toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. Varausta on sittemmin jatkettu. Asuntosäätiö pyrkii
kehittämään uusia asumisratkaisuja ja Metsä Wood uusia runkoratkaisuja, jotka mahdollistavat
puurakentamisen kehitystyön.
Tontin varaus Skanskalle BoKlok –konseptia varten
Uudet täydennysrakentamiskonseptit
-
Alueen varaaminen Karakalliosta NCC:lle Bertta –konseptia varten
8
Pientaloasuminen
15. Espoo luo edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee
valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta.
Pientalovarantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä rakennuspaikoilla 841 000 k-m2 (~ 5600 asuntoa, kun
keskipinta-ala 150 k-m2/ asunto)
Vuonna 2014 valmistui noin 700 pientaloasuntoa, joista puolet oli ns. omatoimisia (ks. Kuva
seuraavalla sivulla).
16. Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina 20142015 määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina 2016-2017 keskimäärin 150 tonttia
vuodessa.
Vuoden 2014 omakotitonttihaun perusteella on luovutettu 77 tonttia, hakijoita 842
Vuoden 2015 omakotitonttihaussa luovutettavia tontteja 60 (Kalliomäen asemakaava-alue),
hakijoita 152
17. Espoo varmistaa pienasuntojen syntymisen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella
ja mahdollistaa myös pienten pientaloasuntojen rakentamisen.
Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista puolet oli yksiöitä ja kaksioita (koko asuntokannasta
noin 39 %)
Mm. pysäköinnin ohjeistusta on pyritty kehittämään siten, että pienten asuntojen rakentaminen
hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä olisi mahdollista.
18. Espoon Asunnot Oy kehittää vuokra-asuntojen tarjontaa tarjoamalla vaihtoehtoina myös
kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja.
Espoon Asunnoille tarjottu elokuussa 2014 Kurtinmalmista tonttia 45095/1 (kaava AOII,
e=0,25, rakennusoikeus 3480 k-m2), mutta Espoon Asunnot ei pitänyt pientalotonttia sopivana.
Vuokra-asuntojen suurin kysyntä ja tarve kohdistuu pieniin asuntoihin hyvien
joukkoliikenneyhteyksien ja muiden palvelujen äärellä. Suuria perheasuntoja pystytään
osoittamaan hyvin espoolaisille työssäkäyville hakijaperheille. Uusia asuntotyyppejä kehitetään
kiinteistökehityshankkeissa asuntojen todellista tarvetta vastaavasti.
9
Valmistuneet pientalot 1995-2014
1600
pientalot yht
1400
omatoimiset
1200
muut pientalot
1000
800
600
400
200
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
10
Erityisryhmien asuminen (1/2)
19. Espoo keskittää muistisairaiden ja huonokuntoisten espoolaisten asumisen Elä ja asu –
seniorikeskuksiin. Elä- ja asu –seniorikeskusten ympärille kaavoitetaan etenkin ikääntyneille
tarkoitettuja asuinkerrostaloja.
Leppävaaran elä ja asu –seniorikeskus valmistuu 2017.
Matinkylän elä ja asu –seniorikeskuksen aloituksen aikatauluarvio 2018 ja Tapiolan elä ja asu –
seniorikeskuksen aloituksen aikatauluarvio 2020.
Ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja on valmistunut Espoon keskukseen (Asunto Oy
Espoon Valapuisto) sekä suunnitteilla Matinkylään (Skanska/ Pyyntikuja), Kauklahteen
(suunnitteluvaraus Firalla) ja Leppävaaraan (Espoon Asunnot).
20. Espoo järjestää asunnon ja riittävät tukipalvelut vuosittain 15-30 uudelle kehitysvammaiselle
henkilölle.
Sijaintivaihtoehtoja ja määrällistä tarvetta käyty yhdessä läpi vammaispalvelujen kanssa.
Vammaisten asumispalveluohjelma tuodaan tiedoksi TAJAan.
21. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämistä koskevan
aiesopimuksen tavoitteita varmistamalla 125 uuden asunnon toteutumisen sekä luovuttamalla
sopimusaikana kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla
voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista.
PAAVO II ohjelman hankkeet Espoossa:
-
Viherlaakso/ Y-säätiö, asunnottomat, 33 asuntoa
Holmanpuisto/ Y –säätiö, mielenterveyskuntoutujat, 45 asuntoa
Friisinmäki/ Y-säätiö, tukea tarvitsevat nuoret, 31 asuntoa
Suviniitty/ Alkuasunnot, tukea tarvitsevat nuoret.
Kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen: Suviniitty/ Alkuasunnot 69 asuntoa, Friisinmäki/ Ysäätiö 24 asuntoa ja Holmanpuisto II/ Nuorisosäätiö 50 asuntoa.
22. Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista.
Mm. asunnottomuusverkostoyhteistyö päihde- ja mielenterveyskuntoutujien parissa toimivien
tahojen kanssa.
11
Erityisryhmien asuminen (2/2)
23. Espoo valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotantoohjelmasta toimien yhteistyössä valtion ja opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa.
Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella.
Ei laadittu, mutta keskusteltu HOASin kanssa opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen
sijaintivaatimuksista.
24. Espoo luovuttaa opiskelija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää
samaa valtiolta. Espoo neuvottelee valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttien
luovutuksen pelisäännöistä.
HOASille ehdotettu kahta tonttia Leppävaarasta.
-
Tontti 50176/16 omistajana Sponda, ro. 1230 kem2 (tonttitehokkuutta voidaan kasvattaa s.e. ro.
noin 2500 kem2), HOAS ei kiinnostunut.
Tontit 49-421-1-9 Espoon kaupunki ja 49-421-1-142 Svenska Lantbruksproducenternas
Centralförbund, ro. yhteensä 3150 kem2, yhdistys ei valmis myymään omaa osuuttaan aratuotantoon
-
Aalto Village/ Miestentie 2 suunnitteilla hankkeet HOAS ja AYY (yhteensä noin 180 asuntoa),
vuoden 2016 erityisryhmähaku (TAJA 28.9.2015)
25. Espoo ehkäisee asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäytymistä tarjoamalla asumisneuvontaa ja
kehittämällä asumiseen liittyvää sosiaalityötä yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa.
Espoon Asunnoilla on kuusi asumisneuvojaa.
Valmistelussa parhaillaan uusi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (AUNE)
yhdessä YM:n ja Espoon asunnottomuusverkoston kanssa. AUNE -ohjelmakausi alkaa
keväällä 2016.
12
Asumistoiveet ja asuntoalueiden
kehittäminen
26. Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi
lähtökohdaksi.
Asukkaiden asumistoiveita selvitetään mm. asukastilaisuuksissa sekä erikseen toteuttavina kyselyinä.
Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti v. 2013 asukaskyselyn ”Millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö?”.
Vuodenvaihteessa 2014-15 toteutettiin kysely ”Tulevaisuuden asuinympäristöt Espoossa”, aineisto osoitteessa
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Tulevaisuuden_virkistys_ja_asuinymparist(78057)
27. Espoo edistää ja tukee asuntoalueiden täydennysrakentamista, perusparantamista ja kehittämistä esimerkiksi
tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden.
Selvitetään jatkuvasti täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä järjestetään asuinaluekohtaisia asukasiltoja liittyen
täydennysrakentamiseen ja perusparantamiseen.
Espoo osallistunut täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämiseen RAKLIn organisoimassa
täydennysrakentamisklinikassa 2014-15 sekä Uudenmaanliiton järjestämiin täydennysrakentamisen seminaareihin.
Espoo mukana YM:n organisoimassa Asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013-15.
28. Espoo selvittää yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa täydennysrakentamismahdollisuudet Espoon Asunnot Oy:n
kiinteistöissä.
Espoon Asuntojen kohteiden täydennysrakentamismahdollisuudet on selvitetty ja useita
täydennysrakentamiskohteita (mm. Suvela, Ruutikatu/ Leppävaara, Kalaonnentie/ Matinkylä, Holvikuja, Espoonkatu/
Espoon keskus, Karakalliontie 1/ Karakallio, Savikuja/ Mikkelä, Kolkekannaksentie/ Lippajärvi, Lokirinne/
Espoonlahti) ohjelmoitu vuosille 2016-.
29. Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä
täydennysrakentamisalueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi.
Pysäköintinormeja määriteltäessä varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotuilla pysäköintinormeilla ei vaikeuteta
pienten asuntojen rakentamista.
Laadittu ”Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje”, hyväksytty ksl 25.2.2015
13
Esteetön, energiatehokas ja
terveellinen asuminen
30. Espoo myöntää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enintään
10 % hissiavustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin asuinkerrostaloihin.
- Espoo myönsi vuonna 2014 hissiavustuksia (10 % hyväksytyistä
kustannuksista) yhteensä 84 792 euroa kolmelle yhtiölle yhteensä viiden
hissin rakentamiseen.
31. Espoo edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä asumisessa ja
parantaa asumisen energiatehokkuutta.
- Parhaillaan laadittavaan Espoon ilmastotoimenpideohjelmassa 20152020 yhtenä tavoitteena on parantaa taloyhtiöiden tietoisuutta
suunnitelmallisen huollon ja kunnossapidon vaikutuksesta kustannuksiin
ja energiankulutukseen. Tavoitetta edistetään järjestämällä taloyhtiöille
koulutustilaisuuksia. Koulutukset on käynnistetty syksyllä 2015,
Suvelassa pidetty 5 taloyhtiöiltaa ja Olarissa yksi.
32. Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan
terveellinen asuminen.
- Rakennusvalvonta valvoo, että rakennushankkeen pää-, rakennus- ja
erityissuunnittelijoilla sekä muilla vastuuhenkilöillä on riittävä pätevyys ja
kelpoisuus huolehtia hankkeen toteuttamisesta.
14
Rakennuslupaprosessi ja
vuoropuhelu toimijoiden kanssa
33. Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla
rakennuslupien käsittelyä.
- Rakennusvalvonnan lupavalmistelijat arvioivat lupakäsittelyn kestoa ja
antavat hakijalle arvion päätöspäivämäärästä lupahakemuksen
sisäänjätön yhteydessä. Tätä hakijat ovat arvostaneet.
Rakennusvalvonta on kouluttanut suunnittelijoita käyttämään sähköistä
asiointijärjestelmää ja järjestelmää kehitetään yhteistyössä toimittajan
kanssa. Lupaprosessia nopeuttavat hankkeiden ennakkokäsittely sekä
rakennusvalvonnan riittävän aikainen ohjeistus vaadittavista
selvityksistä.
- Pientalolupien osalta rakennusvalvonta on pilotoimassa uutta
lupaprosessimallia. Yhteistyö kaavoittajien kanssa prosessien
nopeuttamiseksi ja joustavoittamiseksi on tiivistä.
34. Espoo käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa
vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä
kysymyksistä.
- Toteutuu.
15