1. No category

LLH 27.4.2015
§ 51 LIITE 6
1/242
ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT
LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET
Luonnosvaiheen kuuleminen 15.12.-30.1.2015
Hallitus on hyväksynyt vastineet 27.4.2015
Kunnat / kuntayhtymät
Lausunto (kunnat)
Esitys vastineeksi
Itä-Lapin kuntayhtymä
Lapin liitto yhteistyökumppaneineen on tehnyt tavoitteiden mukaisen
Merkitään tiedoksi.
mahdollistavan ja informatiivisen maakuntakaavaluonnoksen onnistuneesti osallistavassa prosessissa. Itä-Lapille esitetyt aluevaraukset ovat pääosin
onnistuneita.
Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeiden merkitseminen maakuntakaavaan lisää kaavan informatiivista arvoa. Hyvä uusi kaavamerkintä on
myös poronhoitoalueelle esitetty M-1-merkintä aikaisemman Mmerkinnän sijaan sekä suojelu-alueiden välisten viheryhteyskäytävien
nuolimerkintä.
Rovaniemi/Kemijärvi-Sodankylä -ratalinjaukset. Ratalinjausten tulee
kulkea Kemijärven kautta. Tällöin radalle saadaan mahdollisimman paljon
sekä matkailu- että teollisuuskäyttöä sekä hyödynnetään jo olemassa oleva
infrastruktuuri, joten yhteydet ovat kustannustehokkaasti toteutettavissa.
Itä-Lapin kuntayhtymä esittää, että maakuntakaavaan tehdään vaihtoehdon
VeC mukainen aluevaraus, myös vaihtoehto VeB on mahdollinen.
Valittavan ratalinjaukset tulee kulkea Kemijärven kautta ja läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta. Pyhätunturin kohdalle tulee merkitä henkilöliikenneasema. Ratalinjaus tukee Kemijärven ja Pyhä-Luoston matkailualueen lisäksi Savukosken ja Sallan saavutettavuutta. Tavanomaisen henkilöja tavaraliikenteen lisäksi yhteys tukee metsätaloutta, sillä alueella on
merkittäviä metsävarantoja, ja erityisen tärkeä on ottaa huomioon alueen
malmipotentiaali ja tulevaisuuden kaivos-toiminnan kuljetustarpeet. Ratalinjauksissa tulee huomioida porotalous ja yksittäisille kunnille aiheutuvat
hyödyt ja haitat.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Valtatie 4:ää seuraileva Rovaniemi–Sodankylä -linjausvaihtoehdon varrella ei ole eikä ole odotettavissa merkittäviä kuljetustarpeita. Edellä mainitut
metsä- ja kaivannaisvarat sekä alueen muu teollinen toiminta, tärkeät matkailualueet ja Itä- Lapin asutus ovat vaihtoehtojen VeC ja VeB varrella,
joten valtatie 4:ää seuraileva linjaus tulee jättää pois kaavasta.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen maakäyttöratkaisuksi ehdotetaan valittavan nykyisten maakuntakaavojen mukainen tarkistettu aluerajaus VE0+ ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Ampuma- ja harjoitusalueen laajennus pohjoiseen tai koilliseen kohti Pyhä-Luoston aluetta vahingoittaisi alueen matkailuelinkeinoa. Myös poronhoito kärsisi. Jo nyt
matkailualueelle kuuluu joidenkin puolustusvoimien harjoitusten aikana
huomattavaa melua, jota luonnonrauhan takia alueelle tulleet matkailijat
pitävät epämiellyttävänä, jopa pelottavana. Melu ei saa matkailu- ja kansallispuistoalueella lisääntyä, joten aluetta ei tule laajentaa pohjoiseen tai
koilliseen.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäsel-
2/242
vityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Kaavamerkinnällä tulee osoittaa Rovaniemi-Kemijärvi-maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven pohjoispuoliset alueet sellaisiksi, että rakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella ja asutusta voi
täydentää. Kaavaselostusta tulee melualueella täydentää seuraavasti:
”Lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja
räjähteiden aiheuttamaan meluun, millä turvataan pienimuotoinen täydennysrakentaminen alueelle”.
Sallatunturin rinnealueen laajennukselle ehdotetaan vaihtoehtoa, jossa
Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille voidaan rakentaa rinteitä ja hissejä.
Tämä turvaa matkailun kehittämisedellytyksiä alueella.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM
1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille.
Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tällä alueella koskien
luonnonsuojelualuetta (SL 4255).
Muita kommentteja:
Joukkoliikenteen kehityskäytävä
Kuntayhtymä esittää joukkoliikenteen kehityskäytävän jatkamista Sallaan, Jatketaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävää
sillä yhteys on erittäin tärkeä matkailuelinkeinolle ja osa kansainvälistä
Sallaan esityksen mukaisesti.
yhteyskäytävää. Kantatie 82 Vikajärveltä Sallan raja-asemalle tulee nostaa
tieluokituksessa valtatieksi. Ratayhteys Venäjälle on kaavassa tavoitteena.
Teollisuuden kuljetukset
Tulevien puutavara- ja kaivoskuljetusten mahdollistaminen ja liikenteestä Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laadiaiheutuvat haitat tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Aiempaa kovemtaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaimalle rasitukselle joutuvien teiden luokituksia tulee nostaa. Riippumatta
suista vaikutusten arviointeineen.
lopullisesta Soklin liikenneratkaisukokonaisuudesta, kaivostoiminta lisää
raskasta tieliikennettä alueella merkittävästi. Kaavassa tulee tehdä varaukset liikenneratkaisuille, joissa raskas liikenne ohjataan muualta kuin Savukoskelle ja Pelkosenniemen taajamien kautta. Lisäksi Kemijärvellä Patokankaan tehdasalueelle on kehittymässä merkittävää teollista toimintaa,
jonka infrastruktuuritarpeet tulee huomioida.
Kuntayhtymä tukee kuntien omissa lausunnoissaan esittämiä kannanottoja
sikäli kun kuntien lausunnot eivät sisällä toisistaan eriäviä esityksiä.
Kemijärven kaupunki
I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s.
186-194)
Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven ampumaalueeksi;
1. Perusvaihtoehdossa (VEO+) osoitetaan nykyisten maakunta kaavojen
mukainen tarkistettu rajaus ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1 ,
EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja
räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa
täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.
Merkitään tiedoksi.
3/242
2. Puolustusvoimain tavoitteiden perusteella on laadittu vaihtoehto VE1.
Vaihtoehdossa ampuma-alue laajenisi Vuojärvi-Javarus maantien itäpuolelle sekä Javarusjärven länsipuolella. Vaihtoehdossa RovaniemiKemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta
myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, jolle ei tule sijoittaa
uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä
toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.
3. Maanomistajien tavoitteiden mukaisesti on esitetty vaihtoehto VE2,
jossa Enijärven ja Majavan sekä kantatie 82 eteläpuoli ja osittain pohjoispuoli osoitetaan puolustusvoimain alueena (EP1), jolla on yksityistä
maanomistusta ja rakentamista. Puolustusvoimain esittämiä laajennusalueita ei osoitettaisi tässä vaihtoehdossa. EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta
asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta alueilla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.
Kaikissa em. vaihtoehdoissa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33
§:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900).
Kemijärven kaupungin lausunto:
Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue
(EAH2900) osoitetaan nykyisten kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja
että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua
täydentävä rakentaminen ja myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin
loma-asuntojen osalta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
II Melualue (ampuma- ja harjoitusalueella, kaavaselostus s. 183-184)
Melualue yhdessä puolustusvoimien alueen (EP1) kanssa pysäyttävät
Hyypiön ja Kalliosalmen kylien uudisrakentamisen ja samalla niiden kehittymisen, koska melualueelle voitaisiin kaavamääräyksen mukaan uudisrakentaa vain teollisuus- ja liikennerakennuksia.
Kemijärven kaupungin lausunto:
Ampuma- ja harjoitusalueen (EAH) melualueelle tulee sallia uudisraken- Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, taminen myös muihin käyttötarkoituksiin kuin teollisuus· ja liikenneraken- selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
taminen, mm. loma-asuminen. Kaavaselostuksessa on maininta, että alun ja melualuemerkintöjen osalta.
4/242
perin lentomelulle tarkoitettua ohjeistusta voidaan soveltaa muihinkin melutyyppeihin. Selostusta tulisikin täydentää seuraavasti" Edellä lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun osalta". Edellä olevalla turvattaisiin pienimuotoinen täydennysrakentaminen, millä tarkoitetaan ohjeistuksessa mm. yksittäisten välitonttien rakentaminen, kun kysymys on pientaloista. Tuliasemien ja maalialueiden huolellisella sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää meluhaittoja.
Selostuksessa mainittu puolustusvoimien laatima oma sisäinen ohjeistus,
ei voi olla maakuntakaavan laatimisen perusteena.
III Tulvasuojelun vaihtoehdot (kaavaselostus s. 195-196); säätövoiman
tuotanto
(kaavaselostus s. 74)
Luonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua;
1. Kemihaaran tekoallas
2. Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-HW tasoa
N43 +150,8 korkeuteen.
Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella.
Kemijärven kaupungin lausunto:
Tulvariskien hallinnassa on tärkeää ensivaiheessa päättää siitä, minkälaisiin tulvariskeihin tulisi vesistöalueella varautua. Kun tulvariskien hallinnassa riittäväksi suojaustasoksi katsotaan kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjunta, on tilanne Kemijärven kaupungin alueella jo tällä
hetkellä riittävän hyvä niin, että mitään fyysisiä tulvasuojelutoimenpiteitä
ei tarvita. Allasalue merkitään SL-alueeksi. Kemijärveä ei tule käyttää
tulvasuojelussa vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätäHW-tasoa N43 + 149,80 korkeammaksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
IV Kaupalliset palvelut (kaavaselostus s. 119-121)
Kaavaluonnoksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101
(keskustatoimintojen alue), mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 20 000 kerrosneliömetriä.
Särki kankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle
voidaan sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään 24 000 kerrosneliömetriä.
Kemijärven kaupungin lausunto:
Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan mukaista alueiden käytön perusratkaisua
10-20 vuoden tähtäyksellä.
V Ratavaihtoehdot (kaavaselostus s. 197)
Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat ratavaihloehdot pohjoiseen;
1. Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa, VeAb
2. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeB, lähtö vaihtoehtoisesti Kemijärven
asemalta taikka noin 3-4km ennen asemaa
3. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeC, Pyhätunturin kautta kiertävä, lähtö
kuten edelle VeB
Vaihtoehdossa 2 ja 3 ennen Kemijärven asemaa lähtevä rata aiheuttaisi
enemmän haittaa Tohmon kylän vakituiselle asutukselle kuin rautatieasemalta lähtevä linjaus. Radan lähtiessä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta tulee varautua radan vatimaan maa-alueeseen maankäytön suunnittelussa läheisellä teollisuusalueella. Vaihtoehto sulkisi pois nykyisen puu-
Merkitään tiedoksi.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
5/242
terminaali alueen oton esim. ranta-asumiseen.
Kemijärven kaupungin lausunto:
Kemijärven kaupunki katsoo, että vaihtoehto VeC parhaiten tukee Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen sekä läheisten potentiaalisten
kaivosalueiden kehittymistä.
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC sekä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta lähtevä ratalinjaus.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
VI Kaupunkikehittämisen alue (kaavaselostus 5.109)
Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Kemijärven keskusta-alueen ympärille ns. kaupunki kehittämisen kohdealue, jolla suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskunta rakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla.
Kemijärven kaupungin lausunto:
Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu kohtalaisen laajana ja kun otetaan
huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu
10-20 vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa seuraavasti; alue rajoittuu
pohjoisosiltaan Karvakkojokeen, etelässä Halosenrannan kylään (Termuslahti), idässä Kotajärveen ja Patovaaraan. Alueen läntine raja olisi
esitetyn kaltainen.
Pienennetään ja tarkennetaan kaupunkikehittämisen rajausta esitetyllä tavalla.
Merkinnällä MU6002 osoitettua aluetta tulisi muuttaa oheisen kartan
Tarkistetaan MU6002 alueen rajausta esitetyllä
(liitteenä) mukaiseksi, koska alueella ei ole tarvetta luonnoksen mukaiseen tavalla.
laajaan alueeseen ja kuntalaisia palveleva aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue on osoitettu Peurakankaan latuverkoston alueelle.
VII Liikenne (kaavaselostus s.136)
Kemijärven kaupungin lausunto:
Kaavaan tule lisätä yhdystie välille Joutsijärvi-Räisälä.
Maakuntakaavassa osoitetaan vain merkittävimmät yhdystiet. Liikennemäärien perusteella
tietä ei voida pitää merkittävänä (34 autoa vuorokaudessa).
Kun otetaan huomioon Patokankaan tehdasalueelle (ent. Stora Enson teh- Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laadidasalue) rakennettavat sahalaitos, liimapuupalkkitehdas sekä raakapuutaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaiterminaali, on todennäköistä, että puutavaraliikenne pohjoisesta yhä ene- suista vaikutusten arviointeineen.
nevässä määrin tulee tapahtumaan Pelkosenniemeltä Arvospuolen tien
kautta, tulee ko. tieyhteyden Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas luokka nostaa nykyistä korkeammalle. Edellä mainittu puoltaa myös mahdolliset Kevitsan ja Soklin kaivosten sekä muiden lähialueen potentiaalisten
mineraaliesiintymien ainesten kuljettaminen maanteitse Kemijärvelle Patokankaan terminaaliin.
Soklin liikenneyhteyksien vuoksi maakuntakaavaan tulee tehdä MarttiSokli-Kemijärvi (Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas kautta) maantieyhteyksien luokan nosto nykyistä korkeammalle tasolle. Lisäksi terminaaliratkaisujen vuoksi tieluokitus Pahkakummuntie Isokylän asema tulee
nostaa luokkaa korkeammalle tasolle, jotta terminaalin toteutus Isokylän
asemalle on mahdollista siinä tapauksessa, että malmikuljetusten ja
metsäteollisuuden tarpeita Patokankaan terminaalissa on vaikea toteuttaa.
Maakuntakaavassa merkitään Kemijärvi-Salla -maantie merkittäväksi
matkailulliseksi kehittämisväyläksi.
Kemijärvi-Salla -maantie kuuluu Barentsin/Murmanskin kehittämiskäytävään, jonka
6/242
suunnittelumääräyksen mukaisesti maankäytön
suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota
muun muassa matkailun palveluihin.
VIII Tuulivoima (kaavaselostus s.144-149)
1. Kaavassa tuulivoima-alueiksi (tv) Kemijärvellä on osoitettu
Saarivaara, tv2310 (Posion rajan läheisyydessä)
Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311
2. Tuulivoimapotentiaalisia (tv1) alueita Kemijärvellä ovat
Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv2288
Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290
Iso-Nälkämävaara - Junnikka, tv1 2291, Outovaara alueen sisällä
Peniöntunturi, tv1 2292
Vierustunturi, tv1 2293,
Kemijärven kaupungin lausunto:
Kemijärven kaupunginvaltuusto on hylännyt yleiskaavan tuulivoiman rakentamiseksi mm. Outovaaran osalta, ko. alue tulee poistaa tuulivoimapotentiaalisena alueena kaavasta.
Lausunnon kohtaan VIII jätetään seuraavat alueet:
Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv 2288,
Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290 ja
Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv1 2291 poislukien Outovaara-Keskivaara.
Kaikki muut alueet poistetaan.”
Poistetaan maakuntakaavasta esityksen mukaiset
tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset alueet:
Saarivaara, tv2310
Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311,
Peniöntunturi, tv1 2292 ja
Vierustunturi, tv1 2293.
Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv1 2291 -alueesta
poistetaan Outovaara-Keskivaara.
IX Asuntovaltainen taajama-alue (AA) (kaavaselostus s. 116-117)
Pienennetään ja tarkennetaan Halosenrannan AA
Kemijäven kaupungin lausunto: Kaavaluonnoksessa Halosenrannan asun- –aluetta esitetyn mukaisesti.
tovaltainen taajama-alue AA 98 on osoitettu kohtalaisen laajana. Kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko.
kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa siten, että se ulottuisi
eteläisiltä osiltaan Termuslahteen kaavassa osoitetun pohjavesialueen
pohjoispuolelle.
X Maa-ainesten ottaminen (EO) (kaavaselostus s. 153)
Kaavan tiivistelmäosiossa on maininta, että maakuntakaavassa osoitettavilla maa-aineisten ottoalueilla maa-aineksia tulee olla otettavissa vähintään 50 000 kuutiometriä.
Kemijärven kaupungin lausunto:
Seuraavat alueet tulee lisätä kaavaan, koska olemassa olevien lupien mukaisesti otettavaa maa-ainesta on yli 50 000 kuutiometriä.
Patovaara (valitus meneillään), Ketola (lentokentän lähialueet, valitus meneillään), Misin Kallioalue (Misin asemalta 2 km Kemijärvelle päin),
Kuivanojanvaara, Reinikanperä, Sieniselkä, Suksilampi (Sarriossa), Sorsamaa (Levärannalla)
Pelkosenniemen kunta
1. Rautatieliikenne
Pelkosenniemen kunnan kantana ratavaihtoehdoista tulevassa maakuntakaavassa on että maakunta kaavaan linjataan ratayhteys vaihtoehdot B ja
C. Molemmat yhteysvaihtoehdot tulee suunnitella siten, että ne tukevat tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven aseman
kautta.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Laaditaan lisäselvitys alueiden osoittamisesta
maakuntakaavaan.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Maakuntakaavaan merkittävä ratayhteys Sodankylään tulee linjata Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta Sodankylään kulkien pitkälti Kemijärveltä Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusolemassa olevaa voimalinjaa seuraten Pelkosenniemelle ja näin mahdolli- matka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren sasimman läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta sekä edelleen Pelkosentamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
7/242
niemeltä pohjoiseen Sodankylän suuntaan. Tämä ratavaihtoehto on lyhin
ja kustannuksiltaan edullisin (2013 Liikenneviraston selvitys Pohjoisen
raideliikennetarpeista) toteuttaa, ja tämän vaihtoehdon vaikutusalueeseen
kuuluu Pyhä-Luoston matkailualue, merkittävät metsävarannot ja erityisesti uudet merkittävät mineraalipotentiaalit pitkin ratalinjausta sekä Pelkosenniemen kirkonkylästä pohjoiseen oleva alue, joka on ns. vihreäkivialuetta ja erilaisina tutkimus- ja varausalueina eri malminetsintäyhtiöillä ja
GTK:lla. Toteutuessaan rata yhteys vaihtoehto C vaatii tarkkaa linjaussuunnittelua Pyhätunturin matkailukeskuksen kohdalla. Pyhätunturin kohdalle tulee merkitä henkilöliikenneasema.
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelle valtatie 5 ja seututie
Lisätään esitettyyn paikkaan liikennealue /965 risteyksen (Pelkosenniemi-Savukoski-Sodankylä risteys) länsipuolelle kohde merkintä (L).
tulee laittaa L-merkintä (Iiikennealue/-kohde) mahdollisen tulevan rautatien logistiikkakeskuksen, mm. puu- ja malmivarantojen lastausterminaalin varausta varten.
Ratalinjauksissa tulee huomioida porotaloudelle ja yksittäisille paliskunnille aiheuttamat haitat.
Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on
turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.
Kunnan mielestä huonoimpana vaihtoehtona on Rovaniemi - Sodankylä
-linjaus eli vaihtoehto Ab. Ab-vaihtoehtoa ei tule missään tapauksessa
harkita. Ratayhteysvaihtoehto tulee suunnitella siten, että se tukee tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Ratayhteyden valinnassa tulee ottaa huomioon Pelkosenniemeltä pohjoiseen ja itään olevat
mineraalipotentiaalit sekä runsaat Keski- ja Itä-Lapin metsävarat eli merkittävimmät ja tulevaisuudessa todennäköisimmät kuljetustarpeet. Tällaisia näkymiä ei ole valtatie 4:n alueelle sijoittuvalla linjausvaihtoehdolla.
Merkitään tiedoksi.
Yhteystarvemerkintä Sokliin tulee merkitä.
Voimaan jää Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, jossa ratayhteys Sokliin on ratkaistu.
2. Pyhätunturin matkailualue
Maakuntakaavaluonnoksessa RM-aluevaraus Pelkosenniemen Pyhätunturilla on sama kuin aiemmassakin maakuntakaavassa. Tulevaisuudessa
matkailualueen laajentuessa Soutajan puolimmainen (itäpuoli) rajaus voi
aiheuttaa ongelmia tulevassa maankäytössä. Soutajajärven alue on nykyisin MU-alueella, ja siihen on alueen maanomistajilla isompia kehittämissuunnitelmia, samoin Soutajan itärinteille. Pelkosenniemen kunta esittää,
että Pelkosenniemen Pyhätunturin Soutajan alueen RM-merkintää laajennetaan itäänpäin siten että Soutajanlampi, Soutajanselkä ja Maasoutaja tulevat RM-alueeksi.
3. Rovajärven ampuma-alue
Pelkosenniemen kunta toteaa kantanaan, että Rovajärven ampumaja
harjoitusalueen laajeneminen Javaruksentien pohjois- tai koillispuolelle
kohti Pyhä-Luoston matkailualuetta on erittäin vahingollista ja ei ole hyväksyttävää, koska meluhaitat väistämättä kasvavat. Javaruksentie voisi
olla nykyisen voimassaolevan maakuntakaavan mukaisesti rajana, mutta
sen pohjoispuolelle ei aluetta tule laajentaa. Jo nykyisellään kohdistuu Pyhäntunturin matkailualueelle mm. kovapanosammunnoista huomattavaa
meluhaittaa, jotka koetaan epämiellyttävänä ja jopa hämmentävänä sekä
pelottavana etenkin ulkomaisten matkailijoiden taholta jotka hakevat vapaa-ajan matkoillaan luonnonrauhaa alueelta ja Pyhä-Luosto kansallispuistosta.
Muutetaan maakuntakaavan RM-rajausta esitetyllä tavalla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan os-
8/242
topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
MU-MV-alue laajenee Javaruksentiehen saakka.
4. Rakennussuojelu
Kirkonkylän vanha paloasema merkitään SR-suojelumerkinnällä.
Alue on Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen
melualueella eikä siellä ole ennestään matkailutai ulkoilupalveluja.
Lisätään maakuntakaavaan SR-merkintä esitetyllä tavalla. Täydennetään kaavaselostusta.
5. Pohjavesialueet
Pelkosenniemen Pyhäjärven kylän pohjavesialue (luokka III) tulee
Maakuntakaavassa ei ole osoitettu III-luokan
poistaa maakuntakaavasta. Lapin ELY-keskuksen seuranta ja vesienhoipohjavesialuetta Pyhäjärven kylälle.
toyksikön syksyllä 2014 tekemien kairausten perusteella todetaan että alueelta ei löydy hyvin vettä johtavia kerroksia eikä alue sovellu yhdyskuntien veden hankintaan, liitteenä 8 Lapin ELY-keskuksen hydrologi Anu
Rautialan lausunto asiasta.
6. Tieliikenne
Kunta edellyttää, että mikäli Soklin kaivostoiminta käynnistyy ja malminkuljetus tapahtuu teitse, tulee maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ottaa
huomioon tieliikenneratkaisut ja niiden vaikutukset sekä laatia siihen liittyen YVA-menettely. Kunta edellyttää, että mahdollinen kaivoksen malmi- ja huoltoliikenne saadaan pois kuntalaisten tavanomaisen työ- ja asiointiliikenteen seasta.
Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
Puutavaraliikenne ohjataan itäpuolentielle kirkonkylän sillan kautta ja sitä
kautta Lappi Timberin sahalle, puutavaraterminaalille. Tie kunnostetaan ja
päällystetään.
7. Kemihaaran alueen vaihtoehdot
Pelkosenniemen kunnan kantana Kemihaaran alueen maankäyttöratkaisusta tulevassa maakuntakaavassa on:
-vaihtoehto 1; alue osoitetaan luonnonsuojelualueena (SL) ja maa- ja
metsätalousvaltaisena alueena (M).
Maakuntakaavan tulvansuojelussa otetaan huomioon mahdollisesti
1/100 v tulvan uhka.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
9/242
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Lisäksi kunta esittää että mv-merkintää (Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) laajennetaan Kemijokivarresta kattamaan kyseinen Kemihaaran alue. Matkailun kehittämisen alue
laajennetaan Kemijoen molemmin puolille Savukoskelle Kemihaaraan
saakka sekä Kitisen pohjoisrantaa Sodankylän kunnan rajalle MU-alueen
rajaa myöten.
Laajennetaan mv-merkintää esityksen mukaisesti.
Liitteet
Liite 6 LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖ
Liite 7 TAVOITENEUVOTTELUN MUISTIO ROVANIEMEN JA
ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISTA
VARTEN/PELKOSENNIEMEN KUNTA
Liite 8 LAPIN ELY-KESKUKSEN HYDROLOGIN ANU
RAUTIALAN LAUSUNTO PELKOSENNIEMEN
PYHÄJÄRVEN KYLÄN POHJAVEISALUEESTA
(LUOKKA 111)
Posion kunta
Posion kunta kiittää lausuntopyynnöstänne ja katsoo tärkeäksi antaa lauMerkitään tiedoksi.
sunnon Posion kuntaa ja sen asujaimistoa, luontoa, elinkeinoelämää, erityisesti matkailua ja vapaa-ajan asutusta merkittävästi koskevasta maakuntakaavasta.
Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos on erittäin monipuolinen
ja monitahoinen suunnitelma, jonka Lapin liitto on suorittanut kaikkine
valmisteluineen kiitettävästi ja hyvin pitkälti maakunnan ominais- ja
erityispiirteet huomioiden.
Posion kunta haluaa vielä omalta osaltaan tarkentaa maakuntasuunnitelmaluonnoksessa olevia merkintöjä ja esittää toivomuksen Posiolle tärkeiden seikkojen huomioimiseksi ja lisäämiseksi maakuntakaavaan. Se että
maakuntakaava kuvaa olemassa olevaa tilannetta alueella, tulisi sen myös
Posion kunnan mielestä huomioida maankäyttöä ja sen varauksia myös
kunnan tulevaisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti tässä lausunnossa esitettyjen kohteiden osalta. Tulevan asumis- ja elinkeinopoliittisen
kehittämistoiminnan ja sen sujuvuuden kannalta maakuntakaavan merkinnät edesauttavat ja nopeuttavat kehittämiseen liittyvän maankäytön toteuttamista tulevaisuudessa.
Aluerakenne
Posio on hyvin maaseutuvaltainen pitäjä, jossa maa- ja metsätaloudesta
Merkitään tiedoksi. Täydennetään kaavaselossaa toimeentulonsa hyvin suuri osa väestöstä. Posiolla on 22 elävää kylää, tusta ja aluekuvauksia.
joiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen on yksi kunnan kehittämisen haasteista. Maakuntakaavan keskuskylämerkinnät ja maaseutuvyöhykkeet ovat
myös Posion kunnan kehittämispolitiikan mukaisia, jossa maaseudun elävien kylien merkitys osana posiolaista aluerakennetta on tärkeää.
10/242
Posio on myös Lapin vesistörikkain pitäjä, tämä ominaisuus on vuosikymmenien myötä lisännyt vapaa-ajan asukkaiden ja sen myötä lomaasutusten määrää. Vesistöt suovat myös osalle väestöä elinkeinon kalastuksen muodossa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen lisääntyy koko ajan
sitä mukaa kuin tontteja on saatavilla. Posion kunnassa ns. mökkiläisten
merkitys elinkeinoille, erityisesti kaupalle ja palveluille on tärkeä. Mökkiläiset onkin otettu keskeiseksi palvelustrategian kohteeksi ja heitä varten
on koottu rakentamiseen ja muihin palveluihin keskittyvä yritysrekisteri.
Posion luonto ja sen erityispiirteet ja – kohteet ovat herättäneet kiinnostusta Posion Matkailuyhdistyksen aktiivisen markkinoinnin tuloksena jopa
kansainvälisesti. Posion matkailustrategia korostaa posiolaisen arktisen
luonnon, sen ainutlaatuisten luontokohteiden ja puhtaiden vesistöjen merkitystä kansainvälisen matkailun kehittämisessä. Erityisesti Aasian maista
tulevat matkailijat ovat ihastuneet posiolaisen keramiikkakulttuurin ja posiolaisen luonnon symbioosista ja Posio tulee valituksi matkakohteeksi
kasvavassa määrin.
Kirintövaaran ja Pentik-mäen matkailun palvelukeskukset ovat tärkeitä
vetureita Posion matkailutarjonnassa, jonka matkailupalveluverkostot
ulottuvat Posion kyliin ja luontokohteisiin; Korouomaan, Riisitunturiin,
Mustarinnantunturiin, Livojärven Säikkään ja Posion järviseutuihin.
Kaivosteollisuus on ollut aikoinaan erittäin merkittävä vaikuttaja Posion
elinkeinoelämässä ja se on vilkastuttanut erityisesti eteläisten kylien elämään. Mustavaaran kaivostoiminnan uudelleen käynnistäminen on uusien
selvitysten ja globaalin markkinatilanteen vuoksi entistä todennäköisempi
ja toiminnan käynnistämiseksi on meneillään useita hankkeita sekä kaivosyhtiön että Posion kunnan toimesta.
Tuulivoiman lisääntyvä hyödyntäminen ulottuu myös Posiolle, missä
Taaleritehtaan Murtotuulen tuulivoimapuisto sijoittuu Posion yhteismetsän alueelle. Alue on myös merkitty Rovaniemi –Itä-Lappi maakuntakaavaan. Tuulivoima katsotaan tärkeäksi ja sen uskotaan hyödyntävän osaltaan posiolaista elinkeinoelämää. Maakuntakaavaluonnoksessa on Posion
alueelle merkitty myös muita potentiaalisia tuulivoima-alueita, joiden
hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Aikaisemmin annetuissa Murtotuulen YVA – lausunnoissa on korostettu
sitä, ettei ko. Murtotuulen tuulivoima-alue saa heikentää Posion kenties
Merkitään tiedoksi.
merkittävimmän ja erityisimmän luontokohteen, Korouoman, matkailullista merkitystä. On tärkeää että annettu lausunto on myös huomioitu ko.
alueen rakentamisessa.
Aluerakenteeseen kuuluvat myös alueiden väliset kulkuyhteydet, joiden
ylläpito ja kehittäminen tulee myös Posion kunnan mielestä huomioida
niin, ettei minkäänlaista heikennystä tai tiestön ylläpitoon tai korjaamiseen
tai sen luokitukseen tulla esittämään. Sitä vastoin Posion kunta esittää jäljempänä joidenkin tieyhteyksien kehittämistä ja luokituksen parantamista
niillä tieosuuksilla, jotka ovat selvästi todettavissa tärkeiksi sekä posiolaisen että maakunnallisen toiminnan kannalta.
Kaavamääräykset
Posion kunta toivoo, että sen esittämät korjaukset ja lisäykset Rovaniemen Merkitään tiedoksi.
ja Itä- Lapin maakuntakaavaan otettaisiin huomioon, jotta ne voisivat olla
perustana myös myöhemmissä maankäyttöä koskevissa lupamenettelyissä
ja mahdollistaisivat joustavasti siten Posion kunnan toimet oman kunnan
asumiseen ja elinkeinotoimintaan liittyvässä kehittämisessä.
Posio on Lapin vesistörikkain kunta ja myös erittäin merkittävä
”mökkiläispitäjä”. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kunnalle ja sen
elinkeinoelämälle on merkittävä ja kunta esittääkin toivomuksen, ettei
Merkitään tiedoksi.
11/242
maakuntakaava tiukenna tai lisää vapaa-ajan rakentamiseen liittyviä alueellisia suojelu- tms. määräyksiä Posion järvialueilla muutoin kuin voimassaolevat määräykset ja asetukset jo nyt maanomistajia sitovat.
Posio on myös erittäin potentiaalinen maataloustuotantopitäjä, jossa
sukupolvenvaihdosten myötä maataloustuotantoa on monin paikoin rohkeasti kehitetty mittavien investointien muodossa. Käytettävissä olevien
peltojen määrä on kuitenkin rajallinen joka usein on myös este isommille
investoinneille. Kaavamääräyksissä tulisikin Posiolla huomioida peltojen
lisäämisen mahdollisuudet sekä rakentamisen investoinnit maaseudulla.
Maakuntakaavaan tullaan osoittamaan maaseudun kehittämisen kohdealueiden lisäksi tärkeimmät maatalousalueet peltoalueineen.
Kehittämisperiaatemerkinnät ja kehittämisen kohdealueet
Kehittämiskäytävät
Koillis-Suomen kehittämiskäytäväksi on merkitty vain kaksi tieosuutta;
valtatie 5 Kemijärveltä Kuusamoon ja seututie 950 Sallasta Kuusamoon.
Rovaniemi – Posio - Kuusamo -yhteys on myös merkittävä ja kehittyvä
kehittämiskäytävä, jota yhteyttä sen lisääntyvä käyttö vaatii parannettavaksi. Rovaniemi – Kuusamo - tieyhteys toimii Posion kautta rakennettujen tietoliikenneyhteyksien käytävänä. Koillis – Suomen osalta liikennemäärät ovat lisääntyneet Rovaniemi – Posio- Kuusamo osuudella ja lisääntyvät edelleen tulevaisuudessa.
Merkitään tiedoksi. Koillis-Suomen kehittämiskäytävä perustuu Lappi-sopimuksen ja strategian aluerakenne 2040 -suunnitelmaan.
Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta
kattamaan Rovaniemi-Posio-Kuusamo -tieyhteys
kokonaisuudessaan.
Rovaniemen Ylä-Kemijoen kylien liikenne Oikarainen- Tennilä – Viirinkylä – Vanttauskoski – Pirttikoski - Juotas ja Autti kulkee pelkästään kantatie nro 81 kautta. Tieosuus Rovaniemeltä Auttiin saakka on työmatkaliikenteen aikana osittain ruuhkainen.
Posion kunta on lisännyt yhteistyötä Rovaniemen kanssa (sairaanhoito
yms. -palvelut) joka on lisännyt tiellä tapahtuvaa ensihoito- ja sairaalan
asiointiliikennettä sekä myös tulevaisuuden suunnitelmat matkailussa
”Auttiköngäs – Korouoma” geologisen jatkumon -Geopark – suunnitelman osalta.
Lisääntyvä kuntarakenneyhteistyö Posio- Rovaniemi-akselilla ja sekä
matkailu- että muu kuntayhteistyö lisää ko. käytävän merkitystä
Kantatie 81 on monella tapaa merkityksellinen. Tieyhteyden kautta tapahtuu merkittävää maaseutuelinkeinojen, metsätalouden, turveteollisuuden
(Varessuon turvealue) kuin matkailunkin liikennettä sekä alueelle että
Kuusamoon ja Rovaniemen suuntaan. Rovaniemen ja Kuusamon välinen
julkinen liikenne kulkee kantatie 81 kautta.
Matkailun lisääntyessä kantatie 81 vaikutuspiirissä olevien kohteiden kuten Auttiköngäs, Korouoma, Mustarinnantunturi (MH:n uusin hoito- ja
käyttösuunnitelma) sekä Posion Suolijärvien osalta liikennemäärät kantatie 81:llä tulee merkittävästi kasvamaan. Rovaniemen seudun matkailuyritykset ovat lisänneet mm. Posion Korouoman käyttöä myös Rovaniemen
alueen matkailukohteena sen erityispiirteiden ja ainutlaatuisuuden vuoksi.
Kansainvälisen matkailun lisääntyessä Posiolla IAC:n kansainvälisen verkoston osana (Arcti Ceramic Center) matkailun syöttöliikenne tulee tapahtumaan etupäässä Rovaniemen lentokentän kautta. Kuusamon lentokentän
vaivalloisen saavutettavuuden vuoksi jopa osa Ruka-Kuusamon matkailun
syöttöliikenteestä tapahtuu Rovaniemen kautta.
Edellä mainituista syistä lisääntynyt liikenne kantatie 81 vaikutuspiirissä edellyttää sen turvallisuuden parantamista ja siten yhteyden merkitsemistä maakuntakaavassa Koillis- Suomen kehittämiskäytäväksi ja
myös ko. tieosuuden luokituksen muuttamista valtatieksi.
Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta
kattamaan Rovaniemi-Posio-Kuusamo -tieyhteys
kokonaisuudessaan.
12/242
Maantielain 4 §: mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Rovaniemi-Posio-Kuusamo yhteys palvelee maakuntien välistä liikennettä. Taustaselvitykseksi laaditun Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan kantatien 81 tieluokka
vastaa nykyisiä ja tulevia liikennemääriä.
Täydennetään selostusta yhteyden kehittämisen
ja maantien parantamisen tavoitteista.
Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet
Posiolla aikaisemmin merkittävänä elinkeinona ollut kaivosteollisuus teMerkitään tiedoksi.
kee alustavien selvitysten ja globaalien näkymien muodossa uutta tulemista Mustavaaran kaivoksen uudelleen käynnistämisen myötä.
Kaivosalueen pohjoispuolella sijaitsevan Sirniön kylän tuntumasta alkaa
pohjoiseen suuntautuva maaseudun kehittämisen kohdealuemerkintä (mk).
Suunnittelualue sijoittuu myös ylimaakunnalliseen matkailun vetovoimaalueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv).
Koko maakuntakaavaa koskevissa määräyksissä todetaan, että porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava.
Maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa VAT:n toteuttamisessa.
Mustavaaran kaivoksen osayleiskaava sijoittuu kahden kunnan ja kahden
eri maakuntakaavan alueelle. Kaava-alueen pohjoisosa sijoittuu Posion
puolelle, jossa on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen vuonna 2004. Siinä Mustavaaran kaivoksen tuntumaan on osoitettu laaja todennäköisen mineraalivarannon alue (ek1). Kaivos tulee myös hyödyntämään Posion kautta kulkevaa 110kV voimalinjaa.
Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa siitä ei kuitenkaan
ole merkintää Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeenä vaikka alustavien suunnitelmien mukaan rakentamiseen voitaisiin mahdollisesti päästä
jo v. 2017.
Mustavaaran kaivos sijaitsee maakuntakaavan
kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä.
Merkitään Mustavaaran kaivos kaivosalueena
(EK).
Etelä – Posion Vesiosuuskunta ry on rakentanut vuonna 2005 pohjavesialueelle Valkeahetteen vedenottamon ja ottamosta vesijohtoverkoston
Kynsiperän kylälle, Sirniöön ja Kuloharjuun. Vedenottamo sijaitsee n. 40
– 50 metrin päässä Sirniönjoesta. Vesiosuuskuntaan on liittynyt kaikkiaan
70 – 80 käyttäjää, joista iso osa on isoja maatiloja. Pumppausmäärä vedenottamolta on lähes 10 000 m3.
Merkitään tiedoksi.
Valkeahetteen vedenottamoa (65.8264-28.0781) eikä sen pohjavesialuLisätään maakuntakaavaan pohjavesialue osaetta ole merkitty maakuntakaavaluonnokseen. Alue sijaitsee sekä Kauku- aluemerkinnällä tärkeä tai vedenhankintaan soan että Mustavaaran kaivosalueiden tuntumassa ja sen merkintä maakun- veltuva pohjavesialue.
takaavaan on perusteltua, jotta kaivospiirin ja kaivostoiminnan suunnittelussa osattaisiin siihen myös varautua. Posion Maaninkavaarassa oleva
Kettukankaan pohjavesialue on merkitty maakuntakaavaluonnokseen ja
on sinänsä merkittävä todennus, koska Dragon Miningin Kuusamon kaivoksen rikastuslaitoksen yhdeksi vaihtoehtoiseksi paikaksi suunniteltiin
juuri pohjavesialueen välittömässä tuntumassa olevaa Salmijärven aluetta.
Kaukualla, Etelä-Posiolla sijaitseva alueella on myös lupaava platina –
balladium- kulta- kupari- nikkeli – mineraaliesiintymä, jossa on tehty
useita koekairauksia vuosien myötä. Nortec Minerals on hakenut malminetsintälupaa v. 2015 mm. Etelä- Posiolla sijaitsevien Hankaanjärven
ja Löytövaaran alueille. Koekairausten tarkoituksena on hankkia aineistoa
mahdollisesti perustettavan kaivoksen kannattavuus-laskelmia varten.
13/242
Rovaniemen- Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa tulisi kyseiset Kaukuan ja Mustavaaran Posion-puoleiset alueet merkitä Kaivostoiminnan
kehittämisen vyöhykkeeksi niiden merkittävästä potentiaalista johtuen.
Kaukuan ja Mustavaaran Posion puoleiset alueet
sijaitsevat maakuntakaavan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä.
Asuminen ja palvelut
Ahola on, kuten maakuntakaavan luonnoksessa on merkitty Posion palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alue sisältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Posion keskusta on taajamatoimintojen
alue, jossa on huomioitu myös rm – kohde Pentik- mäki.
Posion asutusta sijaitsee myös sen 22 kylässä ja niiden lievealueilla. Kylien läheisyyteen on syntynyt myös vapaa-ajan asutusta, jota on runsaasti
verrattuna kantaväestön osuuteen. Kylät ovat syntyneet etupäässä maatalouden vaikutuksesta ja ko. kylien alueita voidaan myös pitää maaseudun
kehittämisen kohdealueina.
Keskuskyliksi on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty 6 kpl 22 sta kylästä. Posion kunta on kylien kunta, jossa maaseutualueiden ja kylien elinvoimaisuus on koko kunnan edun mukaista. Keskuskyliksi voisi myös
merkitä Lohirannan, Hyväniemen, Maaninkavaaran ja Hämeenniemenkin
kylät.
Elinkeinot ja virkistys
Matkailu- ja virkistyskohteina ovat luonnollisesti Posion merkittävät
luontokohteet Riisitunturi, Korouoma, Mustarinnantunturi (MH:
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014 2029) ja muut suojelualueet, jotka ovat myös matkailullisesti hyvin tärkeitä ja voitaisiin merkitä lisäksi mv –aluemerkinnällä tai vaihtoehtoisesti V
–merkinnällä kuten Korouoma.
Lisätään Lohirannan, Hyväniemen ja Maaninkavaaran kylät. Hämeenniemen kylää ei lisätä keskuskyläksi (asukasluku vähäinen), kylä kuuluu
maaseudun kehittämisen kohdealueeseen.
Luonnonsuojelualueiden tarkempi suunnittelu
toteutetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa.
Luonnonsuojelualueet tulee osoittaa maakuntakaavassa luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL).
Tarkistetaan mv-merkinnän aluerajausta suhteessa hoito- ja käyttösuunnitelmaan.
Ylä- ja Ala-Suolijärven järvialue Perä- Posiolta Jumiskoon sekä LehtiSelvitetään matkailun vetovoima-alueen, matkainiemen ja Karjalasenniemen välinen alue on tulevaisuudessa merkittävä
lun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen
(Matkailun vetovoima-alue ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen koh- (mv) aluerajauksen laajentamista.
dealue) ja tulisi niin myös merkitä mv-alueeksi maakuntakaavaan.
Posion kunnan elinkeinostrategian keskeisenä matkailun kehittämiskohteena on lähivuosina Livojärven Säikkä, ” Posion Riviera”. Maakuntakaavassa tulisi alue jo siellä olevien palveluiden (Porotila, majoitus- ja
rantapalvelut) merkitä joko rm – tai mv- merkinnällä.
Livojärven Säikkä kuuluu matkailun vetovoimaalueeseen (mv).
Livohka (66.0153 – 28.3615) on merkittävä matkailu- ja lomakohde, jossa Lisätään Lomakeskus Livohka merkinnällä maton ollut jo useita vuosia monipuolista majoitus, ruokailu, kokous- ja
kailu-/virkistyskohde (rm).
ohjelmapalvelutarjontaa. Lomakeskus Livohka on aikaisemmin ollut pelkästään ammattiyhdistystoimintaan liittyvää virkistäytymispalvelua, mutta
viime vuosina tarjontaa on kehitetty ja kohdistettu myös muilla tahoille,
joten se tulisi merkitä RM - merkinnällä.
Liikenneverkko ja reitit
Rovaniemen – Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa kelkkareittimerkin- Muutetaan moottorikelkkailureitin sijaintia esitetä Posiolta Ruka-Kuusamo – suuntaan on merkitty kulkevaksi Kitkajärven tyn mukaisesti.
kautta. Entisen ympäristökeskuksen moottorikelkkareitti- hankkeessa uusi
kelkkareitti on rakennettu kulkemaan suoraan Mourusalmen pohjoispuolelta Kitkajärven yli Hyväniemen kautta Kuusamon Vasaraperälle, jossa
se liittyy Ruka-Kuusamon - reitistöön.
Tieosuus 8642 Kuloharjulta Kynsivaaran, Jokilammen ja Kurkijärven
kautta Kuusamo – Oulu valtatielle 20 on erittäin huonokuntoinen ja sekä
alueellinen maa- ja metsätalousliikenne että läpikulkuliikenne KuusamoOulu valtatielle on runsasta ja edellyttää tien turvallisuuden ja kestävyyden vuoksi kunnostusta ja tieluokan nostoa seututieksi.
Tieyhteys on osoitettu Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaavassa yhdystieksi. PohjoisPohjanmaan maakuntakaavassa yhteyttä ei ole
osoitettu. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista.
14/242
Tieosuus 9471 Hietaniemestä Tolvan kautta Patoniemeen ja valtatie 5
Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden pa:een on erittäin huonokuntoinen, kapea ja vaarallinen ja tieosuudella on
rantamistarpeista.
runsaasti sekä matkailuliikennettä (Riisitunturi, Kitka, Tolva) että raskasta
puutavaraliikennettä (Kitkawood). Tieosuus ja sen turvallisuus edellyttää
kunnostusta ja luokituksen nostoa kantatieksi tai vähintäänkin seututieksi.
Posion ja Ranuan välinen tieosuus nro 941 on liikennemäärään nähden
alikuntoinen ja aliluokiteltu. Tien käytön vaikutuspiiriin kuuluu lukuisia
alueellisia mm. Metsähallituksen hakkuualueita ja maa-aineksen ottopaikkoja. Sen lisäksi tieosuutta rasittaa Koillismaalta ja Itä-lapin suunnasta
Kemi – Tornio alueen metsäteollisuuden tarpeisiin tapahtuva raskas puutavaraliikenne.
Maantielain 4 §:n mukaan valtatiet palvelevat
valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja
liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Tieosuuden liikennemäärä
Tieosuus nro 941 , sen liikennemäärät - erityisesti raskas liikenne - ja sen on 211 autoa vuorokaudessa. Seututieluokka on
turvallisuus edellyttävät kunnostusta ja luokituksen nostoa seututiestä kan- liikennemäärään nähden riittävä.
tatieksi.
Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista.
Energiatuotanto
Posion kunnan uusi CHP- biovoimalaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Lisätään biovoimalaitos esitetyn mukaisesti
Sen alueellinen merkitys huomioiden siitä tulee myös olla EN-merkintä
merkinnällä Energiahuollon kohde (EN).
maakuntakaavassa.
Tuulivoima
Murtotuulen tuulivoima-alueen toteuttaminen on edennyt hyvässä yhteis- Merkitään tiedoksi.
työssä Posion kunnan ja Taaleritehdas Oy:n kesken. Alue on Murtotunturin alueella eikä sen läheisyydessä ole asutusta ja alue on käytännössä katsoen erämaa-aluetta. Alueen rakentamiseen liittyvässä kuulemisessa on
sovittu, ettei ko. tuulivoima-alue ja sen rakenteet saa aiheuttaa haittaa n. 6
km etäisyydellä olevalle Korouoman matkailukohteelle.
Maakuntakaavaluonnoksessa on Posion alueelle merkitty tuulivoiman
varausalueita /potentiaalisia tuulivoima-alueita myös Repotunturissa,
Vierustunturissa Perniöntunturissa ja Jänisvaaran eteläpuolella olevalla
alueella.
Jänisvaaran alapuolisella alueella ja sen välittömässä tuntumassa on matkailulle tärkeitä kohteita; ulkoilureittejä sekä Tuomilampi ja Salmi- ja
Latvajärvet. Alue on myös Korouoman rotkolaakson ja suojelualueen ja
siihen liittyvän retkeilyreitistön eteläinen osa. Alueen välittömässä läheisyydessä on suosittu Lapiosalmen Leirikeskus, joka toimii myös Korouoman retkeilyn eteläisenä tukikohtana.
Edellä mainituista syistä Posion kunta ei pidä todennäköisenä eikä toivottavana että Jänisvaaran eteläpuolelle merkittyä aluetta voitaisiin hyödyntää tuulivoima-alueena ja suosittaa sen poistamista maakuntakaavaluonnoksesta.
Poistetaan maakuntakaavasta esitetyn mukaisesti
Pyöreävaara-Rasinkangas-Ojennusvaara (tv
2309) tuulivoima-alue.
Kemihaaran alue
Kemijokeen ja sen virtaamaan vaikuttavat toimenpiteet heijastuvat Jumis- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
kon voimalaitoksen kautta myös Posion Suolijärveen ja sen säännöstelyyn mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
sekä Isojärven käyttöön vesivoiman vara-altaana.
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
Kemihaaran altaan toteuttamiseen Posion kunnalla ei ole huomautettavaa riskit.
vaan kunta katsoo että Kemijoen säännöstelyn ja tulvasuojelun toteuttamisen kannalta se on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Rovaniemen kauMaakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunpungin alueella suunniteltuun jokivarren asuinseutujen pengertämiseen ja nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
siitä tehtyihin suunnitelmiin Posion kunta suhtautuu varauksellisesti ja
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen veedellyttää että toteutusvaihtoehto ja sen kustannusvaikutukset ja lainmusistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
kaisuudet selvitetään kokonaisuudessaan perusteellisesti.
15/242
Posiolaisessa yrityskentässä on useita rakentamis-, kuljetus- ja maanrakennusalan sekä metsätalousalan potentiaalisia yrityksiä, joten Posion
kunta katsoo myös, että maakunnassa suunniteltujen merkittävien
rakentamishankkeiden toteuttaminen on erittäin tärkeää ja myös elinkeinopoliittisesti perusteltavissa olevaa toimintaa, johon Posion kunta
suhtautuu myönteisesti.
Erityisalueet /-kohteet
Rovaniemen suuntaan Haukilammenpalon länsireunalla sijaitseva Onnelantien (66.2114 -27.4528) ampumarata on Pernun metsästysseuran käytössä ja se tulee myös merkitä maakuntakaavaan.
Rovajärven ampuma-alue
Rovajärven ampuma-alueen toiminnalla on pitkät perinteet ja myös posiolaiset ikäluokat ovat siellä saaneet sotilaskoulutusta mm. kovapanosammunnoissa. Posion kunta ei ole tarkemmin perehtynyt alueen suunnitelmiin tai sen mahdollisen kansainvälisen käytön lisäämiseen vaan toteaa,
että mahdollisten aluelaajennussuunnitelmien tulee perustua kattaviin selvityksiin sen ympäristövaikutuksista sekä sen vaikutuksista lähialueen
elinkeinoihin, asujaimistoon ja alueen yksityiseen ja kunnalliseen maaomistajuuteen. Alueen käytön laajentamiseen tähtäävät suunnitelmat esim.
kansainväliseen toimintaan, tulee Posion kunnan mielestä ratkaista myös
yhteisymmärryksessä paikallistason neuvotteluissa.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Maakuntakaavassa osoitettavat seudullisesti tai
maakunnallisesti merkittävät ampumaradat on
valittu vuonna 2014 laaditun Lapin ampumarataselvityksen perusteella. Valinnassa on huomioitu muun muassa radan sijainti, käyttäjämäärät
ja eri ampumalajien ampumismahdollisuudet.
Maakuntakaavassa osoitettavilla ampumaradoilla tulee olla ylikunnallista merkitystä. Toisaalta
seudullisten ampumaratojen verkon tulee olla
riittävän kattava. Jokaisesta kunnasta on osoitettu vähintään yksi rata. Osoitetaan Onnelantien
ampumarata seudullisesti merkittävänä ampumaratana (EA) esityksen mukaisesti. Poistetaan
maakuntakaavasta Kettuharjun ampumarata (EA
2861).
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue JavaruksenOmassa toiminnassaan Posion kunta on pyrkinyt huomioimaan yksityisen tiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselomistuksen perustuslaillista suojaa ja suosittelee ampuma-alueen suunnit- vityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostelussa myös sen huomioimista puolustusvoimien, aluesuunnittelijoiden ja topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
yksityisten maanomistajien välisissä neuvotteluissa.
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
16/242
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Maa-ainesten ottaminen, turpeenotto ja kaivosalueet
Kts. edellä; Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet.
Merkitään tiedoksi.
Suojelu
Merkitään tiedoksi.
Luonnonsuojelu
Rakennuskohteet, kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset
Posion kunnalla ei ole huomautettavaa SUOJELU – kohdan ja sen alaviitteiden mukaisista merkinnöistä vaan edellyttää että kunnalle tulee aina tarjota mahdollisuus vaikuttaa erilaisten kunnan alueella suunniteltujen suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen. Posion kunta myös edellyttää että kaikissa suojelualueita koskevissa suunnitelmissa kuultaisiin ja otettaisiin
myös huomioon sekä yksityisten maanomistajien että myös Posion kunnan ja sen elinkeinoelämän toiveet, tarpeet ja edellytykset uusien suojelukohteiden suunnitteluvaiheessa.
Ranuan kunta
Lapin liitto käynnisti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan uudistaMerkitään tiedoksi.
mistyön joulukuussa 2012. Uusi maakuntakaava kumoaa valmistuessaan
Itä-Lapin maakuntakaavan (saanut lainvoiman 25.11.2004), Rovaniemen
maakuntakaavan (saanut lainvoiman 4.12.2001) ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan (saanut lainvoiman 25.6.2010). Soklin kaivoshankkeen
vaihemaakuntakaava jää voimaan. Valmisteluaineisto on asetettu nähtäville 15.12.2014 - 30.1.2015 väliseksi ajaksi.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa käsiteltäviä keskeisimpiä asioita ovat:
1. valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden konkretisointi ja sovittaminen maakunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin
2. liikennejärjestelmä ja sen kehitysnäkymät sekä vaikutukset elinkeinoelämään ja aluerakenteeseen
3. alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
4. teollisuus
5. energia
6. matkailu
7. Venäjän alueiden ja keskusten vaikutus, rajayhteistyö
8. luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöalueet
9. metsien monikäyttö
10. maaseutuelinkeinot
11. maa- ja kallioperän ainesten hyödyntäminen
12. muut asiat, mm. ilmastonmuutos, tulvariskialueet
13. Puolustusvoimien ja rajavalvonnan tarpeet.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan perustana on hyödynnetty kahdeksaa erillisselvitystä; Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan geologiset varat,
pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot - selvitys, Rovaniemen ja
Itä-Lapin maakuntakaavan maisema- ja luonnonympäristöselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin kulttuuriympäristöselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin
kiinteät muinaisjäännökset - selvitys sekä maakunnallinen ampumarataselvitys.
Lapin aluerakenteen muodostavat Lappi - strategian 2040 aluerakennekartassa määritellyt kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Lapin kehittäminen
perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin. Lapissa on kaksi maakuntakeskusta, matkailukeskuksiin
ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset.
Näiden elinkeinoelämää palvelevien toimintaympäristöjen laatu on mer-
17/242
kittävä kilpailutekijä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen
elämäntapa sekä liiketoiminta- työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain.
Ranuan kunnan kannalta merkittävimmät merkinnät maakuntakaavaluonnoksessa kohdistuvat Suhangon kaivosalueeseen, matkailupalvelualueeseen, joka käsittää eläinpuiston alueen lisäksi Simojärven lähiympäristöineen, maaseudun kehittämisen kannalta tärkeät kyläalueet ja niissä sijaitsevat maatilakeskittymät sekä potentiaaliset turvetuotantoalueet ja tuulivoimaselvityksen mukaiset potentiaaliset tuulivoimatuotantoalueet. Maaja metsätalous sekä bioenergia nousevat myös kaavaluonnoksessa merkittävään rooliin.
Merkitään tiedoksi.
Liikenteen ja logistiikan kannalta parannettavaa jää; Oulu-PudasjärviRanua-Rovaniemi liikenneyhteys ei nouse kaavaluonnoksessa riittävästi
esille, vaikka on teollisuuden kannalta merkittävä yhteys, muunmuassa
nykyinen turveliikenne Ranuan soilta Rovaniemelle on määrältään mittavaa. Myös tulevan Suhangon kaivoksen liikenne suuntautuu pääosin tälle
tieosuudelle ja jo nykyisten Lapin kaivosten tavaraliikennettä ja isoja kaivoskomponenttikuljetuksia nähdään toistuvasti kyseisellä reitillä. Tieosuudelle tulisikin Ranuan kunnan mielestä lisätä merkintä kt->vt, tieluokan nosto kantatie -> valtatie.
Maantielain 4 §:n mukaan valtatiet palvelevat
valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja
liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Pudasjärvi-RanuaRovaniemi välillä kantatieluokka on liikennemääriin nähden riittävä.
Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista.
Ranua-Posio ja Ranua-Simo yhteydet olisi myös pidemmällä aikavälillä
huomioitava kehittyvinä liikenneyhteyksinä.
Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyksien parantamis- ja kehittämistarpeiden osalta.
Toljan kylään johtavan tien luokituksen nostoa olisi myös syytä harkita,
onhan Tolja jo kasvanut Ranuan kunnan suurimmaksi kyläksi ja suhteellisen lähellä kirkonkylää olevana alueena kasvun voi olettaa jatkuvan nykyisenlaisena. Tieluokkaa olisi syytä nostaa välillä Rovaniementie
/eläinpuiston kohta - Tolja, jolloin siltä osin merkintä olisi st, seututie.
Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja
liittävät näitä valta- ja kantateihin. Toljan kylään
johtava tie ei täytä seututieluokan vaatimuksia.
Keskuskyläaseman vuoksi tie voidaan osoittaa
maakuntakaavassa yhdystienä.
Metsätalouden ja etenkin bioenergian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta Ranualle olisi syytä osoittaa puutavaraterminaalialue,
sopiva alue terminaalia varten olisi esimerkiksi Pudasjärven tien varressa
olevan poroteurastamon lähialue.
Lisätään puutavaraterminaali Pudasjärven tien
varteen kohdemerkinnällä Liikennealue (L).
Maatalouden osalta Kuhan iso peltokeskittymä on jäänyt merkitsemättä
kaavaluonnokseen.
Lisätään maatalousvaltainen alue (MT) Kuhan
kylälle.
Matkailun osalta olisi syytä muistaa myös Syötteen suunta, alueen matkai- Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta Ralutoimijat ovat jo nykyisellään Ranuan matkailua tukevia yhteistyökump- nualta Syötteen suuntaan.
paneita.
Rovaniemen kaupunki
SISÄLLYSLUETTELO
1 Yleistä
2 Luonnoksen arviointi
2.1 yleistä
2.2 KAAVAKARTTA
3 Maakuntakaavaluonnoksen suhde Rovaniemen alueidenkäyttösrategiaan (2012)
4 Keskeiset kaavamääräykset
4.1 Kauppa
4.2 Maa-ainesten ottoalueet ja pohjavesi
4.3 Liikenne ja reitit
4.4 Matkailu
4.5 Teollisuus
4.6 Suojelukysymykset
Merkitään tiedoksi.
18/242
4.7 Tulvakysymykset
4.8 Muut alueet
4.9 Rakentamisrajoitus
4.10 Kaivostoiminta
4.11 Perusteltu väestönkehitysarvio
4.12 Suhde muihin maakuntakaavoihin
4.13 Kehittämismerkinnät
5 Liitteet
5.1 liite 1 Karttaliitteet alueidenkäyttöstrategiasta
5.2 liite 2 Tarkennus Sinettäjärven moottorikelkkareittiin
5.3 liite 3 Rovaniemen kaupungin esitys tarkistettavista / poistettavista
suojelukohteista
5.3 liite 4 Esimerkkejä oppaissa esitetyistä määräyksistä sekä maakuntakaavioissa käytetyistä suojelumääräyksistä
1 YLEISTÄ
Lausuttavana olleeseen maakuntakaavaluonnokseen ei ole viimeisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen tehty kaupungin valmistelun aikana esittämiä korjausesityksiä. Kaupungin kanta on perustunut kaupungin toimielimien päätöksiin. Kaupungin esittämät kaavan kannalta keskeiset asiat on
esitetty myös kaavaselostuksen sivulla 79 kaavoituksen lähtötietona.
Rovaniemi esittää kaavaan tehtäväksi merkittäviä muutoksia. Kuntakaavoitukselle on ongelmallinen moniulotteinen ja kaavamääräyksiltään tulkinnallisuuksia sisältävä maakuntakaavaa. Tulkinnalliset kaavamerkinnät
mahdollistavat myös muutoksenhaun kuntakaavoista. Kaavassa on varsin
paljon päällekkäisiä määräyksiä, joiden yhtäaikainen tulkinta voi aiheuttaa
haasteita. Kaavamääräysten joustavuus on tulevaisuuden ennakoimattomien muutostarpeiden huomioimisessa tärkeää, sillä maakuntakaavasta ei
voida poiketa, vaan maakuntakaavaa on muutettava.
Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu
tai kehittämisperiaate täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes
aina merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti erilaisia vaatimuksia. Maakuntakaavan
merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin
johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu
samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä. Maakuntakaavassa esitettyjä aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta
voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät
vaarannu.
Kaupunki on tehnyt seuraavat kaava koskevat keskeiset päätökset:
1. KH 10.9.2007 § 420: Aloite Kemijoen ja Ounasjoen kokonaissuunniMerkitään tiedoksi.
telman laatimisesta Lapin liitolle
2. KH 16.6.2008 § 251: Lausunto Kemi‐ Ounasjoen tulvaryhmän väliraportista
3. KH 7.10.2013 § 369: Kannanotot tulvatyöryhmälle
4. KH 12.5.2014 § 207: Kuntalaisaloite: Tulvapenkereiden rakentaminen
Rovaniemen kaupungin alueelle
5. KH 23.6.2008 § 266: Rovaniemen kaupungin lausunto valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä
6. KH 2.9.2013 § 322: Lausunnon antaminen arvokkaiden maisema‐
alueiden päivitysinventoinnista Etelä‐ ja Keski‐Lapin alueella.
7. KV 27.8.2012 § 86: Alueiden käytön strategia
8. KV 23.1.2012 § 6: Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma 2012 –
2016
9. KH 11.8.2014 § 326: Rovaniemen elinkeino‐ohjelman päivitys
10. KV 27.1.2014 § 8: Maapoliittinen ohjelma 2013‐2016
11. KV 27.1.2014 § 9: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma
MAATO, 2013‐2016
Aineistot ovat nähtävillä sähköisesti kuntaselaimella.
2 LUONNOKSEN ARVIOINTI
2.1 YLEISTÄ
Rovaniemi pitää tärkeänä, että kaupungin esittämät näkökannat tulevat
huomioon otetuiksi ja muutoksia harkitaan vakavasti. Kunnat toteuttavat
kaavaa ja siksi ristiriidat kuntien tavoitteiden ja ohjelmien sekä kaava‐
aineiston kanssa tulee välttää. Lapin kehittämisen kannalta on merkityk-
Merkitään tiedoksi.
19/242
sellistä, että Lapin kasvukeskus Rovaniemi voi jatkossakin luottaa siihen,
että maakuntakaava tukee ja mahdollistaa kaupungin kehittämistavoitteet.
Maankäyttö ja rakennuslaki muuttuu. Maakuntakaavassa tulisi voida vastata myös lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti ja joustavasti. Nyt esillä olevat muutokset lisäävät joustavuutta ja kaupan kilpailuedellytyksiä halutaan korostaa.
MRL:n voimaan tuleva muutos (HE 334/2014 vp) korostaa alueiden käytön suunnittelua koskevan säädöksen (MRL 5 §) osalta toimivan kilpailun
kehittymistä. Esimerkiksi kaupan alan yrityksille tulisi osoittaa riittävästi
alueita, jotta nykyisten kaupparyhmien mahdollisten lisäyksiköiden ja laajentamisen lisäksi myös nykyisille pienemmille alan toimijoille ja mahdollisille uusille alalle tulijoille olisi riittävästi varteenotettavia sijoittautumispaikkoja. Lisäksi tavoitteena on edistää joustavia kaavaratkaisuja, jotka jättävät vaihtoehtoja toteutukselle. Selvityksiä koskevaa säännöstä
(MRL 9 §) tarkennetaan niin, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin
ja selvityksiin. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumista kaavan merkittäviin vaikutuksiin ja vaikutusten kautta esiin nouseviin tutkimus‐ ja selvitystarpeisiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan alueita taustaselvitykseksi laaditun kaupan
palveluverkkoselvityksen perusteella. Taustaselvitystä ja maakuntakaavaa laadittaessa on
ollut tiedossa maankäyttö- ja rakennuslain muutos (HE 334/2014 vp).
Maakuntakaavan taustaselvityksessä (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kaupan palveluverkkoselvitys) on määritelty kaupan mitoitus.
Mitoituksessa on huomioitu muun muassa väestökehitys, ostovoiman kasvu, siirtymät ja matkailu sekä toteutuksen joustavuus ja vaihtoehtoisuus. Taustaselvityksessä on myös arvioitu kaupan ratkaisun vaikutukset.
Maakuntakaavan selvityksiä voidaan täydentää
tarvittaessa ehdotusvaiheessa.
2.2 KAAVAKARTTA
Kaavakartta esitetään yhtenä karttalehtenä, mikä mahdollistaisi maakunta- Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavan yleispiirteisyyden.
kaavoitusta.
Koska maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta, tulisi maakuntakaavan ohjausvaikutuksen olla selkeä ja ristiriidaton. Kaavamääräysten tulisi olla
myös kuntien kehittämistä tukevia, muutoksia mahdollistavia ja sisällöltään ymmärrettäviä. Lisäksi kaavamääräysten tulkinnan tulisi olla yhdenmukainen Ympäristöministeriön oppaan n:o 10. Maakuntakaavamerkinnät
ja määräykset kanssa. Opas on annettu asetuksella MRL:n nojalla ja kaavassa esitetyt oppaan mukaiset määräykset tulkitaan mm. oikeusasteissa
oppaan mukaisesti.
Kaavamääräykset perustuvat ministeriön ohjaukseen, oppaisiin sekä aikaisemmin laadittuihin,
lainvoimaisiin Lapin maakuntakaavoihin. Viimeisimpänä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamispäätös 19.2.2014.
Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavan tulisi olla kuntakaavoja
joustavampi ja yleispiirteisempi. Rovaniemen kaupunki arvioi, että luonnoksessa esitetty kaavakartta ja kaavassa esitetyt tavoitteet kärsivät osin
monitasoisesta ja päällekkäisistä määräyksistä. Kaavan ohjausvaikutus
heikkenee ja kuntien mahdollisuudet joustavaan kaavoitukseen vaikeutuvat. Myös muutoksenhaku kuntakaavoista voi lisääntyä tulkinnallisten
määräysten vuoksi. Maakunnan kehityksen kannalta eduksi ei myöskään
ole tilanne, jossa osallisilla/ viranomaisilla on tarve tulkita maakuntakaava
rajaavasti ja kaupunki joutuu puolustamaan maakuntakaavan yleispiirteisyyttä ja joustavuutta voidakseen kehittyä kasvukeskuksena.
Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön
periaatteita tai halutessa tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta ja
antaa tällä tavoin kaavalle täsmällisempää sisältöä.
Esimerkkeinä tulkinnallisesta kaavamääräyksestä voidaan esittää esimer- Merkitään tiedoksi.
kiksi voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen kaavamääräykseen liittyvä määräys tasapainoinen kaupunkikuva. Kaavaprosessissa määräystä on tulkittu viranomaisten lausunnoissa
rakentamisen korkeutta rajoittavaksi tai olemassa olevaa rakennetta suojelevaksi tai maakuntakaavaa on tulkittu kaavahierarkian vastaisesti (vrt.
Kiela, 10‐kortteli). Kaupungin näkemys on ollut joustavampi ja tämä näkemys on myös pysynyt oikeusasteissa.
Monitasoisena ja tulkinnallisuutta lisäävänä kaavamääräysten kokoelmana
lausuttavassa olevassa maakuntakaavaluonnoksessa voidaan pitää esimerkiksi Ounasjokivartta, jonne on osoitettu kylien (at) ja taajama‐alueiden
(AA) lisäksi neljä erilaista kehittämismerkintää (kk, mv, lk, mk), Natura‐
aluemerkintä, kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä
alue, paliskunnan raja ja tieluokitukset.
Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina
merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia
asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti
erilaisia vaatimuksia. Siksi suunnittelujärjestelmän ja erilaisten maakuntakaavamerkintöjen ja määräysten antamista voidaan käyttää samanaikaisesti, tilanteen edellyttämällä tavalla.
20/242
Maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä.
Haasteellisia merkintöjä ovat myös tiukalla sanamuodolla kuvatut määräykset. Lausuttavana olevassa kaavaluonnoksessa viitataan kaavamääräyksissä esim. hyvään rakentamistapaan ja kaupunkikuvan toteutumiseen, arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön edistämiseen (esim. keskustatoimintojen alue, C). Hyvä rakentamistapa on usein hyvin tulkinnallinen.
Arvokas rakennusperintö‐ käsitteenä jää avaamatta ja epäselväksi jää, tarkoitetaanko sillä kuntakaavoissa suojeltuja vai maakuntakaavoittajan
suojelemaksi tarkoittamia kokonaisuuksia vai ehkä inventoituja (ei lainvoimaisesti suojeltuja) kohteita?
Maakuntakaavoissa määräyksillä on merkitystä tulkinnassa ja ohjausvaikutuksessa. MRL 30 §:n mukaisesti maakuntakaavassa voidaan antaa
määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset
huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava‐aluetta suunniteltaessa tai
rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset).
Koska määräykset voivat olla: 1) yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai
muuta toteuttavaa viranomaissuunnittelua koskevia suunnittelumääräyksiä
taikka, 2) suoraan maankäyttöä koskevia rakentamis‐ tai suojelumääräyksiä, on tärkeää, että kaavamääräykset eivät myöskään saa olla kaavaa
koskevien sisältövaatimusten vastaisia eivätkä ristiriidassa kaavan muun
sisällön kanssa. (YM opas 10, s 22‐23)
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma,
jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä.
Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä maiseman,
luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Täydennetään kaavaselostusta.
Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut
eivät yleensä ole vielä maakuntakaavavaiheessa
konkreettisia. Kaavaratkaisut, samoin kuin niitä
koskevat selvitykset täydentyvät ja täsmentyvät
kuntakaavoituksen yhteydessä.
Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Kaavamääräykset perustuvat ministeriön ohjaukseen, oppaisiin sekä aikaisemmin
laadittuihin, lainvoimaisiin Lapin maakuntakaavoihin. Viimeisimpänä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamispäätös 19.2.2014.
3 MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SUHDE ROVANIEMEN
ALUEIDENKÄYTTÖSRATEGIAAN (2012)
Rovaniemen alueidenkäyttöstrategiaa ei valitettavasti ole mainittu kaavoitusta ohjaavissa asiakirjoissa. Kaupunki on tuonut kaavoituksen eri vaiheissa esille alueidenkäyttöstrategian tärkeyden ja merkityksen Rovaniemelle. Alueidenkäyttöstrategia on laadittu yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja kaupungin luottamushenkilöiden kanssa. Lapin liitto on ollut
myös edustettuna strategiaa laatineessa työryhmässä. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ainoa kaupungin alueen yhdyskuntarakennetta käsittelevä strateginen asiakirja ja kaupunginvaltuuston hyväksymä tahtotila
yhdyskuntarakenteen kehittymiselle.
Kaavaselostuksessa maakuntakaavan pohjana
mainitut asiakirjat ovat maakunnallisia/seudullisia suunnitelmia ja selvityksiä. Yksittäisiä kuntia koskevat strategiat ja kehittämissuunnitelmat kuuluvat kaavan tausta-aineistoon.
Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ollut
käytössä maakuntakaavaa laadittaessa.
Maakuntakaavaluonnos on ristiriitainen alueidenkäyttöstrategiaan tavoitteiden kanssa seuraavasti:
1. Rovaniemen laajentuminen alueidenkäyttöstrategian mukaisesti Ranuantien suuntaan on maakuntakaavaluonnoksen mukaisesti vaikeaa, jos ei
jopa mahdotonta. Alue on rajattu virkistysalueilla (V811) ja maa‐ ja metsätalousalueilla (MY6017) Pöykkölän asemakaava‐alueen laajennus (KV
19.5.2014 § 46) jouduttiin sovittamaan limittäin maakuntakaavan virkistysaluerajauksen kanssa. Maakuntakaavaluonnos ei mahdollista virkistysaluerajauksen vuoksi Raunantien suuntaista laajentamista. Laajenemisalueita osoitetaan kylläkin Paavalniemeen, jossa kaupungilla ei ole maaomaisuutta ja siten kaavojen toteuttaminen on ajallisesti hidasta. Rovaniemen kaupunki on ohjausryhmässä esittänyt Ranuantien suunnalla
virkistysalueen alueen supistamista ja merkintätapojen tarkistamista.
Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan
kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti
huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.
2. Maakuntakaavassa osoitetaan myös toinen laajentumista rajoittava virkistysalue. Mäntyvaaran virkistysalue V 834 on kaupungin mielestä tarpeeton. Tieyhteys Isoaavan tien kautta Mäntyvaaraan ja Ylikylään yhdistää taajamat ja alueesta muodostuu Rovaniemen keskeinen laajentumis-
Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan
kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti
huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.
Rovaniemen alueidenkäyttöstrategian kartassa
”Matkailu ja virkitys” Pöyliövaaraan on osoitettu
seudullisesti merkittävä virkistysalue.
Tarkistetaan virkistys-/taajamatoimintojen alueiden rajauksia.
21/242
vyöhyke. Mäntyvaaran merkitsemiselle seudullisena virkistysalueena ei
ole Rovaniemen kaupungin näkemyksen mukaan perusteita ja kaavan mukaisen virkistysaluevaraus vaikeuttaa kuntakaavoitusta ja Rovaniemen
yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kaupunki on ohjausryhmässä toivonut
virkistysalueen alueen poistamista kaavasta. Kaupunki esittää, että alue
muutetaan taajamatoimintojen alueeksi, koska se palvelisi paremmin kaupungin kehittämistarpeita . Virkistysyhteys voidaan esittää esim. yhteystarvemerkinnällä (YM opas s. 10 s. 45, merkintä 10)
Rovaniemen alueidenkäyttöstrategian kartassa
”Matkailu ja virkitys” Mäntyvaaraan on osoitettu
seudullisesti merkittävä virkistysalue.
Laajennetaan taajamatoimintojen aluetta ja osoitetaan viheryhteystarve.
3. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu teollisuusalueita alueidenkäyttöstrategian mukaisille alueille. Rovaniemen kaupunki yksilöi tarkemmin tässä
lausunnossa teollisuutta koskevat toiveensa.
Lisätään maakuntakaavaan teollisuusalueita esityksen mukaisesti.
4. Kaupunkiseudun kehittämismerkintä kk ei vastaa alueidenkäyttöstrategiassa esitettyä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen aluetta. Alueidenkäyttöstrategiassa kasvusuunta on osoitettu taajaman kasvusuuntaa kuvaavalla
aluerajauksella.
Kaupunkikehittämisen kohdealueena esitetty rajaus perustuu Rovaniemen alueidenkäyttöstrategian keskustan palvelualuerajaukseen. Tarkistetaan kaupunkikehittämisen kohdealueen rajausta.
5. Palvelukylät on osoitettu maakuntakaavassa keskuskylinä (at) ja asunMuurola on jo taajama-aluetta ja alueella on
tovaltaisina alueina (AA)‐. Muurolassa on asemakaava, joten AA‐ merkin- asemakaava. Asemakaavoitetut taajama-alueet
osoitetaan Lapin maakuntakaavoissa yleensä taatä soveltuu sinne parhaiten.
jamatoimintojen alueina (A).
Sen sijaan muut palvelukylät tulisi merkitä keskuskylämerkinnöillä at eikä AA. Kyläalueiden rajaukset eivät vastaa vireillä olevien osayleiskaavojen rajausta esimerkiksi Meltauksessa ja Norvajärvellä
.
Meltauksen osalta maakuntakaavassa ei ole esitetty kyläalueen rajausta. Meltaus on osoitettu
kohdemerkinnällä keskuskylä (at 370). Merkinnällä osoitetaan kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää
suotuisana rakentamisalueena. Kyläalueen laajuus ratkaistaan alempiasteisessa suunnittelussa
ja lupamenettelyssä. Norvajärveä ei ole osoitettu
Rovaniemen alueidenkäyttöstrategiassa palvelukyläksi, joten poistetaan Norvajärveltä AA merkintä. Näin ollen Norvajärven maakuntakaavamerkinnäksi jää maa- ja metsätalousvaltainen
alue M.
6. AA‐merkintää on käytetty myös Norvajärven alueelle. Norvajärvi ei ole Poistetaan Norvajärveltä AA –merkintä ja kaupunkikehittämisen kohdealue esitetyn mukaiseskaupunkikehittämisen kohdealueeksi soveltuva (kehittämismerkintä kk),
ti.
vaikka maakuntakaavassa näin esitetäänkin.
Alueidenkäyttöstrategian sivun 12 mukaisesti taajamatoimintojen alueita
on Rovaniemen keskustaajaman lisäksi Sinetässä, Hirvaalla ja Rautiosaaressa, Muurolassa, Oikaraisessa ja Vanttauskoskella. Palvelukylille kaupunki laatii oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Asemakaavoja laaditaan
pääsääntöisesti pienille alueille kaupungin maille. Hirvas ja Rautiosaari
soveltuvat asuntovaltaisiksi alueiksi (AA), mikäli rakentaminen voidaan
ratkaista pääsääntöisesti suoraan rakennuslupiin oikeuttavilla osayleiskaavoilla.
Maakuntakaavassa Rovaniemen kylien osalta
asuntovaltaisena alueena (AA) on osoitettu Hirvas, Nivankylä, Rautiosaari ja Sinettä. Alueet
ovat lähellä kaupunkia ja ovat YKR-aineiston
perusteella jo taajama-aluetta. Maakuntakaavan
perusteella alueelle ei tule velvollisuutta laatia
asemakaavaa.
Oikarainen ja Vanttauskoski osoitetaan kohdemerkinnällä keskuskylä (at).
Rovaniemen kaupunki viittaa alueidenkäyttöstrategian karttoihin ja toivoo, että aktiivisen suunnittelun ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen perustana käytetään edellä mainittua strategiaa, eikä esimerkiksi YKR‐
aineiston nykytilaa kuvaavaa tietoa. Rovaniemen kaupunki viittaa myös
alueidenkäyttöstrategian (2012) sivuilla 11, 12 ja 23 todettuun.
Alueidenkäyttöstrategia on avattavissa kaupungin verkkosivuilla
http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=71dabc37‐0d05‐4c17‐b7d3‐
Merkitään tiedoksi. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ollut käytössä maakuntakaavaa laadittaessa.
22/242
792dc348a2ad
Liite 1. Alueidenkäyttöstrategiakartat
4 KESKEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET
4.1 KAUPPA
Rovaniemi on Lapin kasvukeskus, jossa monimuotoisen ja joustavan kau- Merkitään tiedoksi.
pan kehittämisedellytysten turvaaminen on koko Lapin kannalta keskeistä.
Rovaniemen kaupungin näkemyksen mukaan maakuntakaava puuttuu ehkä liian yksityiskohtaisesti kaupan laadun ja määrään ohjaukseen Eteläkeskuksen alueella. Kaavamääräykset eivät ymmärrettävästi myöskään perustu lain alkuperäiseen tarkoitukseen (saavutettavuus ja palvelujen saatavuus). Esitetyssä muodossa olevassa kaavassa kaavoittaja ottaa ehkä tahtomattaankin liian merkittävän roolin Rovaniemen kaupan tulevaisuudesta.
Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan alueita taustaselvitykseksi laaditun kaupan
palveluverkkoselvityksen perusteella.
Kaavamääräysten tulkinnallisuus koskee erityisesti vähittäiskaupan suuryksikköä Eteläkeskuksessa ohjaavaa määräystä (KM). KM‐aluetta koskevan suunnittelumääräyksen voidaan tulkita koskevan enimmäismitoituksen osalta kaikkea kauppaa. Rovaniemen kaupunki tulkitsee MRL:n säädöksiä niin, että maakuntakaavassa tulisi ratkaista vain seudullisesti merkittävä kauppa. On erityisen tärkeää, että määräyksen soveltaminen on
yhdenmukainen MRL:n säädösten kanssa ja tarvittavat tarkistukset tehdään kaavanmääräykseen. WSP:n sevitys ei myöskään selkeästi tue maakuntakaavaluonnoksessa esitettyä
Ympäristöministeriön ohjeen (3/2013) Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden (km) enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan
kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt.
Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä
olemassa oleva että uusi kerrosala. Maakuntakaavan kaupan ratkaisu perustuu taustaselvitykseksi laadittuun kaupan palveluverkkoselvitykseen.
Enimmäismitoituksen määrittelyssä on erityisesti
kiinnitetty huomiota siihen, ettei maakuntakaavassa osoiteta keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle liian suuria vähittäiskaupan suuryksiköitä. Enimmäismitoitusta määriteltäessä pidettiin olennaisena, ettei maakuntakaavan mitoitusta koskeva ratkaisu heikennä merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja tai niiden
kehittämistä.
Rovaniemen kaupunki esittääkin, että Eteläkeskuksen kauppaa koskevaa
määräystä arvioidaan uudestaan seuraavista näkökulmista:
1. Saavutettavuus ja palvelujen saatavuus (MRL 71 b §)
2. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus (MRL 71 b §)
Saavutettavuus:
HE 309/2010 vp. mukaan (71 b §:n perustelut) saavutettavuudella viitataan tässä mahdollisuuksiin saavuttaa kaupalliset palvelut eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen.
Rovaniemen kaupunki esittää, että kaavassa arvioitaisiin uudelleen saavutettavuuden käsite ja että KM‐, C, ca‐ alueita koskevat rajoitukset arvioitaisiin uudelleen ja määräykset perustuisivat yhdenmukaiseen tulkintaan.
Maakuntakaavaluonnoksessa alueita, jonne on mahdollista sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa, ovat:
Maakuntakaavassa on yleismääräys Rovaniemen
taajama-aluetta koskevana kaupan alarajalle.
Rovaniemen taajaman alueella seudullisesti
merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön
alaraja on 3 000 k-m2, tilaa vaativan erikoiskaupan alaraja on 4 000 k-m2 ja muun erikoiskaupan/laajan tavaravalikoiman kaupan alaraja
on 5 000 k-m2. Muualla kaava-alueella seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön
alaraja on 2 000 k-m2.
- Keskustatoimintojen alue( C)
- Eteläkeskus (kaavassa itä‐ ja länsi) (KM)
- VT 4:n eteläpuolinen alue 5. kaupunginosassa (KM)
- keskustatoimintojen alakeskus Saarenkylässä, Citymarketin alue (ca)
Sellaiset vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka ovat
kyseisiä alarajoja pienempiä eli merkitykseltään
paikallisia, voidaan kuntakaavassa osoittaa myös
muille kuin maakuntakaavassa keskustatoiminnoille tai vähittäiskaupan suuryksiköille osoitetuille alueille.
Vain Eteläkeskukseen on annettu yksityiskohtaisia määrää ja laatua koskevia määräyksiä. Rovaniemen kaupunki haluaa kyseenalaistaa valitun
periaatteen erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta. Eteläkeskus on
alueena yhtenäinen ja siten yhdenmukaisesti saavutettavissa, koska se ra-
Eteläkeskuksen rajaus maakuntakaavassa:
Eteläkeskus itä; Oijustien itäpuoli (rajautuu
keskustan C-alueeseen), rautatie, Teollisuustie /
Ahjotienristeys (Motonet), vt 4
23/242
jautuu Oijustiehen, rautatiehen, VT 4:een ja Isoaavantiehen. Lisäksi Eteläkeskuksen alueella on jo keskustatoimintojen aluetta (C), jossa ei taas
ole rajoituksia kaupan laadun eikä määrän osalta.
Eteläkeskus länsi: rajautuu eteläkeskus itään,
rautatie, Vasaratie-Alakorkalontie-KoivikkotiePappilantie-Marttiinintie-JänkätieAlakorkalontie-vt4
Vähittäiskaupalle osoitetut alueet ovat Rovaniemen kaupungin näkemyksen mukaan yhdenmukaisesti saavutettavissa eikä alueen sisällä ole myöskään sellaisia saavutettavuuteen liittyviä eroja, joiden vuoksi jotain osa‐
aluetta tulisi ohjata tarkemmin. Myös VT 4:n eteläpuoli katsotaan kaavaluonnoksessa vähittäiskaupalle sopivaksi alueeksi, vaikka fyysisesti Eteläkeskus ja ko. alue rajautuvat nelostiehen lähes peilikuvana. Lisäksi kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että Saarenkylän ca‐alue (City‐market)
katsotaan helposti saavutettavaksi. Alue on noin 2,2 km päässä Revontulikeskuksesta. Isoaavantie on noin 3,3 km päässä samasta kohteesta ja vain
noin 1,3 km päässä Prisman tontista. Eli Eteläkeskus on
hyvin saavutettavissa keskustatoimintojen alueesta.
Itäisellä Eteläkeskuksen suuryksikköalueella on
jo nykyään tilaa vaativan kaupan ohella päivittäistavarakauppaa sekä muuta erikoiskauppaa ja
palveluita. Maakuntakaavan mukaan alueille voi
sijoittua uutta päivittäistavarakauppaa sekä erikoiskauppaa ja palveluita, kuitenkin niin, että
keskusta on ensisijainen päivittäistavarakaupan
ja erikoiskaupan sijoituspaikka.
Läntiselle Eteläkeskuksen alueelle sallitaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vain
sellaista merkitykseltään seudullista vähittäisRovaniemen kaupungin käsityksen mukaan vähittäiskaupalle varatut alu- kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi
perustellusta syystä sijoittua myös keskustaeet ovat yhdenmukaisesti saavutettavissa: jokainen alue on mahdollista
saavuttaa kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen keinoin, joskin pääasialli- alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonesesti nämä alueet ovat YKR:n ja Rovaniemen liikennejärjestelmän mukai- kalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueella
on tällä hetkellä vähäisissä määrin erikoiskaupsella autovyöhykkeellä (WSP:n selvitys, s. 67). WSP:n selvityksen s. 14
mukaan vain 5 %:llä rovaniemeläisistä on yli 10 km matka päivittäistava- paa ja palveluita, mutta ei erikoiskaupan suuryksiköitä.
rakauppaan. Tämä on erittäin hyvä tulos ko. kaava‐alueella. Maakuntakaavan tehtävä ei ole kaupungin käsityksen mukaan määritellä/ rajata saavutettavuudeltaan yhdenmukaisen alueen sisäistä kaupan rakennetta. Tämä kuuluu kaupungin mielestä kunnan tehtäviin.
Palveluiden saatavuus
HE 309/2010 vp. mukaan (71 b §:n perustelut) palvelujen saatavuudella
viitataan vähittäiskaupan palvelujen tarjontaan. Tavoitteena on, että
maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyritään vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen.
WSP:n selvityksen (s. 73) mukaan Eteläkeskus on monimuotoisen kaupan
aluetta jo nyt. Maakuntakaavan perusteena olevassa kaupan palveluverkkoselvityksessä (WSP) on otettu kantaa vähittäiskaupan suuryksiköiden
mitoitukseen (s. 72‐73). Selvityksen s. 65‐66 todetaan, että Eteläkeskus
on merkittävin tulevaisuuden vähittäiskaupan suuryksiköiden kehittämisalue maakuntakaava‐alueella. Sivun 68 mukaan Rovaniemelle arvioidaan suuntautuvan maakunta‐alueen asukkaiden pohjalta lasketusta liiketilan lisätarpeesta noin puolet. Matkailijoiden kysyntä suuntautuu myös
Rovaniemelle. Ydinkeskustaan ei juuri uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä voida sijoittaa, mutta kortteleiden kehittämisen myötä kortteleista voi
muodostua suuryksiköitä.
Vähittäiskaupan enimmäismitoitus:
HE 309/2010 vp. mukaan (71 b §:n perustelut) vähittäiskaupan enimmäismitoitus voisi koskea maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde‐ tai aluemerkinnän osalta kaupan enimmäismitoitusta. Ehdotetussa säännöksessä asetettu velvoite enimmäismitoituksen osoittamiseen koskisi maakuntakaavassa erityisellä merkinnällä osoitettavien vähittäiskaupan suuryksikköjen ohella soveltuvin osin
myös näissä kaavoissa osoitettavia keskustatoimintojen alueita, sillä ne
mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen alueelle.
Merkitään tiedoksi.
Vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka ovat seudullisesti merkittävän kokorajaa pienempiä eli merkitykseltään paikallisia, voidaan kuntakaavassa
osoittaa myös muille kuin maakuntakaavassa
keskustatoiminnoille tai vähittäiskaupan suuryksiköille osoitetuille alueille.
Eteläkeskus itä km-alueelle saa sijoittaa kaupan
myymälätiloja yhteensä enintään 120 000 k-m2,
josta uutta myymälätilaa 30 000 k-m2. Eteläkeskus länsi km-alueelle saa sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään 110 000 k-m2, josta
uutta myymälätilaa 60 000 k-m2. Keskustatoimintojen alueelle C enimmäismitoitusta ei ole
osoitettu.
Ympäristöministeriön ohjeen (3/2013) Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden (km) enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan
kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt.
Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä
olemassa oleva että uusi kerrosala.
Enimmäismitoituksen määrittelyssä on erityisesti
kiinnitettävä huomiota siihen, ettei maakuntakaavassa osoiteta keskustatoimintojen alueiden
24/242
ulkopuolelle liian suuria vähittäiskaupan suuryksiköitä. Enimmäismitoitusta määriteltäessä on
olennaista, ettei maakuntakaavan mitoitusta koskeva ratkaisu heikennä merkittävästi keskustaalueiden kaupallisia palveluja tai niiden kehittämistä. Keskustatoimintojen alueelle C enimmäismitoitusta ei ole osoitettu.
WSP:n selvityksen sivuilla 75 todetaan joustavuudesta ja mitoituksesta
seuraava:
Kaupan palveluverkkoselvityksen kpl 5. on esitetty laskennallinen liiketilan tarve kaavaalueella. Kappaleessa 5.4. on esitetty vähittäisLaskennallinen liiketilan lisätarve ei kuitenkaan ole suoraan maakuntakaupan suuryksiköiden mitoitus Rovaniemen ja
kaavan mitoitus. Laskennassa on sen verran epävarmuustekijöitä, että las- Itä-Lapin maakuntakaavalle aluekohtaisesti. Rokelmaan on syytä tuoda väljyyttä, ettei maakuntakaavalla rajoiteta liivaniemen ja Itä-Lapin kaupan mitoituksen tauskaa kaupan kehitystä ja kilpailua. Maakuntakaavan mitoituksessa on si- talla ovat laskennallinen liiketilan lisätarve sekä
ten syytä ottaa huomioon joustovara. Kaavallinen mitoitus tuo kaavoituk- kuntien suunnitelmat ja tavoitteet kaupan alueiseen joustavuutta ja maakuntakaavassa tarvitaan vaihtoehtoisia kauppaden kehittämiseksi. Merkittävä lähtökohta kaupaikkoja. Kaavat eivät yleensä toteudu täysmääräisinä eikä lasketussa tar- pan kehittämiseen on venäläisten matkailijoiden
peessa ole otetuttu huomioon myymäläpoistumaa, joka lisää mitoitusta.
määrän kasvu. Kappaleessa 6.2 on esitetty liiketilan lisätarpeen laskennallisen mitoituksen ja
Tyypillistä on, että pitkällä tähtäimellä epäsopivat ja huonoilla paikaavan mitoituksen suhde. Joustovara on huokoilla sijaitsevat myymälätilat poistuvat käytöstä ja rakennuksen
mioitu maakuntakaavan mitoituksessa.
käyttötarkoitus voi muuttua.
Maakuntakaavassa mitoitus tulee osoittaa riittävän suurena suhteessa laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen. Maakuntakaavan pitää olla mahdollistava, jolloin mitoituksessa lähtökohdaksi tulisi ottaa suurimmat ennusteet. Mikäli ennustetaan liian varovaisesti ja mitoitetaan liian varovaisesti,
eivät ennustetut matkailijamäärät pysty toteutumaan, koska tarjontaa ei
maakunnassa ole riittävästi. Maakuntakaavassa kaupan varausten tulee olla riittävä suuria, jotta kauppa lähtee kehittämään konseptiaan, lisäksi riittävän suurta, jotta venäläisiä voidaan alueelle houkutella.(…)
Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikköalueille suunnattu mitoitus käsittää sellaista vähittäiskauppaa, joka laatunsa puolesta voi sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuva kauppa on pääosin tilaa vaativaa kauppaa, mutta alueelle voi sijoittua myös
muuta erikoiskauppaa, kuitenkin niin, ettei sillä
ole haitallisia vaikutuksia keskustoihin.
Maakuntakaavalla tulee mahdollistaa kaupan kehittyminen sekä yritysten
välinen kilpailu toimialalla. Lisäksi tulee luoda edellytyksiä uusien toimijoiden tulolle markkinoille. Kaavallinen mitoitus antaa joustoa sen suhteen, että ostovoima, paikallisten tai matkailijoiden, kasvaakin nyt arvioitua nopeammin. Joustavuutta edellyttää myös kaupan konseptien kehittyminen. Uudet kaupan konseptit vaativat usein enemmän tilaa kuin perinteiset konseptit. Lisätila tuo väljyyttä ja mukavuutta asiointiin, ja kauppaan liittyy myös elämyksiä ja palveluita, jotka vaativat tilaa.
Maakuntakaavan kaupan mitoitus tulee perustua
riittäviin selvityksiin. Tavoitteena on, että kauppa voi riittävästi kehittyä kysynnän mukaisesti ja
että mitoitus luo edellytykset kilpailulle.
Maakuntakaavan tavoitteena on säilyttää Rovaniemen keskusta edelleen maakunnan erikoiskaupan pääkeskuksena. Tavoitteena on, että vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat keskustaan.
Keskustaan ei kuitenkaan ole mahdollista sijoittaa kaiken tyyppistä suuryksikkökauppaa, vaan
osa suuryksikkökaupasta voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksikköalueille. Tällaisia kauppatyyppejä ovat mm. tilaa vaativa kauppa sekä laajan tavaravalikoiman kauppa. Tärkeää kuitenkin
on myös se, että keskustaa kehitetään jatkuvasti.
Eteläkeskus kehittyy merkittävänä kauppapaikkana, mutta ei keskustakaupan kanssa kilpailevana, vaan tätä täydentävänä. Eteläkeskus on
maakunnassa kauppapaikka, joka kiinnostaa
kauppaa ja jolla on eniten potentiaalia kehittyä
laajamittaisesti. Eteläkeskuksen asema palveluverkossa säilyy nykyisen kaltaisena market- ja
tilaa vaativan kaupan kauppapaikkana. Alueelle
ei sijoitu laajamittaisesti keskustahakuista erikoiskauppaa.
Rovaniemen kaupunki pitää lausuttavana olevassa luonnoksessa virheellisenä koko kaupan rajaavaa määräystä. MRL:n mukaan vähittäiskaupan
Maakuntakaavassa on yleismääräys Rovaniemen
taajama-aluetta koskevana kaupan alarajalle.
25/242
suuryksikön alaraja on 2000 kem2. Tätä alarajaa voidaan siis nostaa maakuntakaavassa. Nyt esitetty kaikkea kauppaa koskevaksi tulkittava määräys sisällyttäisi ohjauksen piiriin myös alle 2000 kem2:n kaupan. Tämä
heikentäisi oleellisesti joustavuutta ja kunnan toimintamahdollisuuksia ja
olisi ilmeisesti MRL:n säädösten vastainen.
Rovaniemen taajaman alueella seudullisesti
merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön
alaraja on 3 000 k-m2, tilaa vaativan erikoiskaupan alaraja on 4 000 k-m2 ja muun erikoiskaupan/laajan tavaravalikoiman kaupan alaraja
on 5 000 k-m2. Muualla kaava-alueella seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön
alaraja on 2 000 k-m2.
Vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka ovat seudullisesti merkittävän kokorajaa pienempiä eli merkitykseltään paikallisia, voidaan kuntakaavassa
osoittaa myös muille kuin maakuntakaavassa
keskustatoiminnoille tai vähittäiskaupan suuryksiköille osoitetuille alueille.
4.2 MAA‐AINESTEN OTTOALUEET JA POHJAVESI
Rovaniemen kaupungin kannalta maa‐aineisten ottoalueiden riittävyydellä Merkitään tiedoksi.
ja sijainnilla on kaupungin rakentamisen kannalta oleellinen merkitys.
Rovaniemellä rakentaminen on suhteessa muihin kaava-alueen kuntiin
nähden selvästi määrällisesti suurempaa. Rovaniemellä rakentamisen toimialalla ei myöskään ole odotettavissa sellaista merkittävää laskua, joka
vähentäisi maa‐ainesottoalueiden tarvetta, päinvastoin.
Voimassa olevassa Rovaniemen maakuntakaavassa on osoitettu seuraavat
maa‐ainesten ottoalueet Rovaniemellä. Osa otto‐alueista on myös osoitettu
pohjavesialueina:
1. Elätin sora‐alue
2. Olli‐Viirin sora‐alue
3. Hietavaaran sora‐alue
4. Kroopinpalon sora‐alue
5. Takavaaran kallioalue
6. Mellavaaran sora‐alue
7. Kuolajoen täytemaa‐alue
8. Haukivaaran sora‐ ja hiekka‐alue
9. Jäkäläkankaan hiekka‐alue
10. Paljakkavaaran hiekka‐alue
11. Hietakankaan hiekka‐alue
12. Hirsimaan sora‐alue
13. Jokkavaaran sora‐ ja hiekka‐alue
14. Palovaaran sora‐alue
15. Pirttikosken II sora‐alue
16. Petäjävaaran sora‐alue
17. Ruopaspalon ja Porkkavaaran sora‐alue
18. Tikkalan sora‐alue
19. Kuorinkimaan sora‐alue
Lausuttavana olevassa maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu seuraavat
maa‐ainesten ottoalueet
(selostuksen liite, ss. 16‐18):
1. Hautainmaa
2. Jouttiselkä
3. Palo‐Särkiselkä
4. Jouttikero
5. Lapalionkagas (Kemijärvi‐Rovaniemi)
6. Ulkuselkä
7. Kunnarusvaara
8. Kaatopaikantie
26/242
Rovaniemi pitää maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjä maa‐ainesten ottoalueita sijainniltaan, määrältään ja strategiselta merkitykseltään puutteellisina. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaiset otto‐alueet on osoitettu
ainoastaan pohjavesialueina. Rovaniemi pitää erittäin tärkeänä, että myös
pohjavesialueille sijoittuvat isot ja Rovaniemen läheisyyteen sijoittuvat
maa‐ainesten ottoalueet osoitetaan myös maakuntakaavassa. Kaupunki ei
pidä perusteltuna ratkaisuna sitä, että alueet osoitettaisiin vain pohjavesialueiksi. Pohjavesialue ei voi olla este maa‐ainesten ottoalueen osoittamiseksi, sillä maakuntakaavassa ei ratkaista lupaedellytyksiä. Pelkästään se,
että alue sijoittuu pohjavesialueelle, ei myöskään ole este maa‐ainesten ottoluvan myöntämiselle. Esimerkiksi Jokkavaaran maa‐ainesten ottoalueesta on saatu hallinto‐oikeuden puoltava päätös (Pohjois‐Suomen hallinto‐
oikeus 12.6.2014 päätösnumero 14/5039/3.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Jokkavaaran osalta otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös 16.2.2015/409.
Rovaniemen kehittäminen edellyttää, että maakuntakaavassa turvataan
keskusta‐alueen läheisyydessä riittävät maa‐ainesten ottoalueet. Osa alueista on jo nyt oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa ottoalueiksi osoitettuja.
Maakuntakaavassa tulee myös osoittaa koko kaupungin alueella olevat ottoalueet, joihin on myönnetty kokonaismäärältään yli 50 000 m3 ottolupa.
Lisäksi kaupungin lähellä olevat potentiaaliset maa‐ainesten hyödyntämisalueet, joissa on ottolupa, tulee merkitä maakuntakaavaan riittävän
suurina aluevarauksina. Tällaisia alueita ovat mm:
Laaditaan lisäselvitys alueiden osoittamisesta
1. Hietavaara
maakuntakaavaan.
2. Kroopinpalo‐Palovaara
3. Jokkavaara
4. Mellavaara
Pohjavesialueet ( sis. MRL 33 §:n rakentamisrajoituksen):
Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu laajoja pohjavesialueita. Kaavaselostuksen sivulla 183 todetaan, että kaavaan on merkitty 1. ja 2. luokan pohjavesialueet. Lisäksi pohjavesialuetta kuvaavaan kaavamääräykseen ja aluevaraukseen liittyy MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista,
jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja
soveltuvat vedenhankintaan. Ympäristönsuojelulaissa säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta.
Rovaniemen kehittämisen kannalta edellä kuvattu määräys on todella
haastava. Esimerkiksi koko Pöykkölän alue on osoitettu pohjavesialueeksi. Rakentamisrajoituksen käyttö jo asemakaavoitetulla ja Rovaniemen
keskeisen yhdyskuntarakenteen laajentumissuunnalla on harvinaista. Halutaanko rakentamisrajoituksella turvata alueen kehittyminen ensisijaisesti
pohjavesialueena eikä yhdyskuntarakenteen laajentumisalueena? KaavaMaakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut
määräys on Rovaniemen kehittämisen kannalta haastava ja mahdollistaa
eivät yleensä ole vielä maakuntakaavavaiheessa
ristiriitoja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa.
konkreettisia. Ratkaisuja täsmennetään yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Alueella, jolla ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa
myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Ehdollinen rakentamisrajoitus
varmistaa pohjaveden pilaamiskiellon huomioon
ottamisen alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa
laadittaessa on pidettävä silmällä sitä, ettei
maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle
aiheudu kohtuutonta haittaa. Pohjavesimerkintää
koskeva rakentamisrajoitus on ehdollinen. Jos
rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle
huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei
kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta
aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta.
Ehdollinen rakentamisrajoitus siis kohtuullistaa
pohjavesialueesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
27/242
GTK tekee Kolpeneenharjun (Pöykkölä‐Ounasvaara) alueelle pohjaveden
muodostumisalueen erillisselvitystä . Loppuraportti on valmis kesäkuussa
2015.
Huomioidaan selvityksen tulokset maakuntakaavan jatkosuunnittelussa.
4.3 LIIKENNE JA REITIT
Rovaniemen kaupunki esittää, että moottorikelkkareittejä tarkistetaan ja
Tarkistetaan ja korjataan moottorikelkkailureittekorjataan liitteessä esitetyn mukaiseksi. Rovaniemen kaupunki esittää, että jä esityksen mukaisesti.
liitto harkitsee kehittämismerkintöjen sisältöä ja kuvaa selostuksessa, kuka
on vastuussa määräyksen tavoitteiden toteuttamisesta.
Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu
tai kehittämisperiaate täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotukseen lisätään taulukko kaavan
ja sen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Maantiet:
Paavalniemen kohdalla osoitettu tieyhteys Kemijoen yli on liikenneratkai- Merkitään tiedoksi.
suna kaupungin kannalta merkittävä. Tämä tarvitsee tuekseen Ranuantien
suunnan yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Rovaniemen kaupunki pitää
myös hyvänä kaavaluonnoksessa esitettyä 4‐tien linjausta Rovaniemen
keskustasta etelään. Samoin pidetään hyvänä Kittilään suunnan liikenteen
ohjaamista maakuntakaavassa Ounasjoen pohjoispuolelle. Kaavassa esitetyn mukaisesti eteläpuolen tie säilyy edelleen Pelloon johtavana kantatienä Rovaniemen keskustan ja Sinetän välillä.
Reitit
Rovaniemen kaupunki pitää tärkeänä, että maakuntakaavassa osoitetaan
vain toimitetut reitit. Rovaniemi on toimittanut kunnan alueen reitit kaavan laatijalle.
Maakuntakaavaan on merkitty moottorikelkkailun runkoreitistö, joka ohjaa maastoliikennelain
mukaisten virallisten moottorikelkkailureittien
suunnittelua.
Aineistossa on puute Sinettäjärven reitin kohdalla. Linjaus on siirretty
voimalinjan yhteyteen. Rovaniemen kaupunki liittää lausunnon liitteeksi
ajantasaisen kartan.
Muutetaan reitin linjaus esitetyllä tavalla.
Rovaniemen kaupunki ei pidä perusteltuna esitystä, jossa moottorikelkkareitit osoitetaan taajamatoimintojen sisälle. Kaupunki ratkaisee kaava‐
alueella reittien sijainnit yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja maakuntakaavassa osoitetulla alueen sisäisellä yhteydelle ei ole tarvetta.
Maakuntakaavaan on merkitty moottorikelkkailun runkoreitistö, joka ohjaa maastoliikennelain
mukaisten virallisten moottorikelkkailureittien
suunnittelua. Maakuntakaavassa moottorikelkkailureitit osoitetaan olemassa olevien tietojen
mukaan ja toteuttamisessa (reittisuunnitelmat)
niiden sijainti tarkentuu ja voi vielä muuttua.
Tarkistetaan runkoreitistön sijaintia keskustaalueella.
Liite 2 Tarkennus Sinettäjärven moottorikelkkareittiin.
Kehittämisperiaatteet:
LK
Rovaniemen kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että kaikki kantatiet
ovat kehittämiskäytäviä. Kaavan tarkoituksena lienee korostaa Rovaniemen keskeistä merkitystä liikenteen solmukohtana. Merkintä tukee toimien keskittämistä Rovaniemen läheisyyteen.
JL
Kehittämismerkintä kuvataan kaavaa koskevassa tiivistelmässä hieman eri
sanoin kuin kaavamääräyksissä. Merkintä on tulkinnallinen. Tiivistelmän
sivulla 6 kehittämistarpeeksi kuvataan alueidenkäytön mitoittaminen
joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. Kehittämiskäytävä on
harvaan asuttua aluetta varsinkin Kemijärven suuntaan ja Muurolan suunnassa rakentaminen on pääsääntöisesti hoidettu oikeusvaikutteisilla yleiskaavoilla Muurolaa lukuun ottamatta. Kun otetaan huomioon se, että Ro-
Merkitään tiedoksi.
Kehittämisperiaatemerkinnällä Joukkoliikenteen
kehittämiskäytävä (JL) tarkoitetaan kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen kehittämistä. Kuntakeskuksissa tulisi alueidenkäytöllä tukea matkaketjujen toimivuutta.
Täydennetään selostusta ja kevennetään merkintätapaa.
28/242
vaniemen keskusta‐alueillakin on vaikeuksia saada toimivaa joukkoliikennettä (väh.20 as /ha), on kehittämismerkinnän toteuttaminen kaavoituksen keinoin vaativaa ja jopa mahdotonta. Joukkoliikenteen saavutettavuus ratkaistaan kaukolinjaliikenteen keinoin ja kaavoituksessa tai kuntien
päätöksissä ei kovin paljoa voida vaikuttaa reitistöjen suunnitteluun. Asemakaava‐alueella olevat terminaalit on otettu Rovaniemen keskustan
osayleiskaavassa ja Rovaniemeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa
huomioon. Kaavamääräys kohdentuneekin ensisijaisesti valtion toimenpiteisiin. Selostuksen sivulla 114 kuvataan toimia, joita kaavan edellyttäisi.
Nämä toimet eivät ole ensisijaisesti maankäytöllisiä, vaan liikennöitsijöiden ja valtion vastuulla olevia tehtäviä.
4.4 MATKAILU
Rovaniemen matkailun painopistealueita koskevat kaavamääräykset ovat
ristiriitaisia ja tulkinnallisia. Kaupunki katsoo, että kaavamääräykset voivat vaikeuttaa innovatiivista ja aktiivista matkailualueiden kehittämistä
Rovaniemen matkailun kehittämisohjelman mukaisesti. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätökset tulee ottaa maakuntakaavassa
huomioon. Matkailualueita koskevissa kaavamääräyksissä on varsin vähän
kehittämiseen kannustavia määräyksiä. Maakuntakaava tulisikin
voida tarkistaa ja määräyksiä muuttaa kehittämiseen kannustaviksi.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.1.2012 Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma vuosille 2012–2016. Matkailun kehittämisohjelmaan kirjatut
keskeiset maankäyttöön liittyvät toimenpiteet kohdentuvat ensisijaisesti
kolmelle maankäytön kannalta tärkeälle alueelle:
Maakuntakaavassa on osoitettu matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) -merkintöjä, matkailualueiden alue/kohde (RM) -merkintöjä sekä matkailu/virkistyskohde (rm) -merkintöjä. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tai kehittämisperiaate täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia asioita,
joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti erilaisia vaatimuksia.
- Napapiirin ja Santaparkin alue: Rovaniemen joulubrändin kehittäminen
- Ounasvaara: Hyvinvointimatkailun ja liikuntamatkailun kehittäminen
- Rovaniemen kaupunkikeskusta: Kulttuuri‐ ja ostosmatkailun kehittäminen
Napapiirin ja Santavaaran alue:
Alueelle on osoitettu päällekkäisiä merkintöjä seuraavasti:
- Melualue ja sitä koskeva rakentamisrajoitus
Melualue merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen lentomelun
vyöhyke. Vyöhykkeen rajaus on saatu Finavialta.
- Kaupunkikehittämisen kohdealue kk ja sitä koskevat suunnittelumääräykset
Poistetaan kaupunkikehittämisen kohdealue merkintä Napapiirin ja Santavaaran alueelta.
- Matkailupalvelujen alue/ kohde ja sitä koskevat suunnittelumääräykset
Napapiirin ja Santavaaran RM-merkinnälle ei
ole osoitettu suunnittelumääräyksiä.
Rovaniemen kaupunki pitää haastavana melualueeseen liitetyn rakentamisrajoituksen lisäämistä. Melualue on tärkeä lentoliikenteen alue ja matkailualue. Napapiirin matkailualue RM ja melualuetta koskeva MRL 33
§:n rakentamisrajoitus määräyksineen ovat ristiriitaisia/ tulkinnallisia keskenään. Rakentamisrajoitus soveltuu kaupungin näkemyksen mukaan
huonosti jo asemakaavoitettuihin alueisiin. Napapiiri ja Santapark ei
myöskään ole kaupunkikehittämisen kohdealuetta, vaan matkailuympäristön innovatiivisen kehittämisen aluetta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta,
tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa
haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassaolevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle
herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille
varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.
Alueella, jolla ehdollinen rakentamisrajoitus on
voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen
saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Ehdollinen rakentamisrajoitus turvaa lentokentän toiminnan ja kehittämisen sekä varmistaa riittävän meluntorjunnan vaa-
29/242
timuksen huomioonottamisen alempiasteisessa
suunnittelussa ja lupamenettelyissä.
Ounasvaara:
Alueelle on osoitettu päällekkäisiä merkintöjä seuraavasti:
- Virkistysalue ja sitä koskeva rakentamisrajoitus
- Kaupunkikehittämisen kohdealue kk ja sitä koskevat suunnittelumääräykset
- Matkailupalvelujen alue/ kohde ja sitä koskevat suunnittelumääräykset - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde
tai alue
Merkitään tiedoksi.
Virkistysalueita koskee MRL 33 §:n rakentamisrajoitus, joka voi olla ristiriitainen/ tulkinnallinen virkistysaluetta koskevan kaavamääräyksen, alueelle on sallittua vain urheilua, virkistäytymistä ja alkutuotannon elinkeinoja palveleva rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaaminen, kanssa.
Ehdollinen rakentamisrajoitus koskee sellaista
rakentamista mikä vaarantaisi alueen virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräyksellä varmistetaan,
että alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä alueelle sallitaan urheilua, virkistäytymistä ja alkutuotannon elinkeinoja palveleva
rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaaminen.
Kaupunginhallitus esitti lausunnossaan, että Ounasvaaran osalta lausuttavana olleessa maisema-alueselvityksessä todetaan, että vain lakialue ja
ylärinteet muodostavat maisemakuvaltaan arvokkaan kokonaisuuden. Ounasvaara voitaisiin jättää kokonaan pois inventointiluettelosta. Vähintään
aluerajausta tulisi merkittävästi supistaa niin, että siitä jätetään pois kaikki
matkailuun, urheiluun ja asumiseen liittyvät alueet. Nyt esitetty Ounasvaaraa koskeva maisema‐aluerajaus on vastoin kaupunginhallituksen kantaa
2.9.2013 (§ 322).
Lappia koskevaa maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole vielä hyväksytty valtioneuvostossa. Poistetaan Ounasvaaran kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä
alue tai kohde -merkintä (ma 4811) esityksen
mukaisesti.
Rovaniemen kaupunki ei pidä perusteltuna, että vain Ounasvaaralle annettaisiin erityiset suunnittelumääräykset. Samalla kaavamääräyksellä ohjataan Lapin keskeisten matkailukeskusten kehittymistä. Muille matkailukeskuksille annetaan selostuksessa kehittämisperiaatteet, mutta vain Ounasvaaralle suunnittelumääräykset. Liitto rahoittaa ja laatii myös Lapin
matkailualueiden maankäyttöstrategiaa, jonka tavoite on kaupungin käsityksen mukaan kehittää Lapin matkailualueita. Nyt esitetyssä muodossa
maakuntakaava ohjaisi yksityiskohtaisemmin vain Ounasvaaran kehittämistä. Esitetylle periaatteelle ei myöskään kaupungin näkemyksen mukaan löydy perusteita maakuntakaavan tueksi laadituista selvityksistä ja
kaupunki on ohjausryhmässä vastustanut asiaa.
Ounasvaaran matkailupalvelujen alue poikkeaa
muista matkailukeskuksista sijoittuessaan Lapin
suurimpaan ja edelleen kasvavaan kaupunkiin ja
maakuntakeskukseen. Ounasvaaran matkailu- ja
virkistyspalveluja käyttävät matkailijoiden ohella myös kaupunkilaiset. Suunnittelumääräyksellä
pyritään turvaamaan Ounasvaaran luonnonympäristön, maiseman ja virkistyskäytön arvot.
Harkitaan suunnittelumääräyksen tarvetta myös
muissa matkailukeskuksissa.
Ounasvaaraa koskevat kaavamääräykset ovat myös ristiriidassa/ tulkinnallisia kaupunkikehittämisen kohdealuetta koskevan määräyksen, alueen
kokonaissuunnittelussa tulee turvata asuin – ja elinympäristön laatu sekä
varautua palveluiden, teollisuuden ja energiantuotannon kasvuun sekä
logistiikan muutoksiin, kanssa.
Maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä. Alueen päämaankäyttö on
osoitettu aluevarausmerkinnällä.
Keskusta‐aluetta koskevat keskustatoimintojen kaavamääräykset saattavat
vaikeuttaa joustavaa ja monipuolista kaavoitusta (vrt. MRL muutos HE
224/2014 vp).
Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina
merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia
asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti
erilaisia vaatimuksia. Siksi suunnittelujärjestelmän ja erilaisten maakuntakaavamerkintöjen ja määräysten antamista voidaan käyttää samanaikaisesti, tilanteen edellyttämällä tavalla.
Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön
periaatteita tai halutessa tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmotettua alueen käyttötarkoitusta ja an-
30/242
taa tällä tavoin kaavalle täsmällisempää sisältöä.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma,
jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä.
4.5 TEOLLISUUS
Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole esitetty yhtään seudullisesti merkittä- Lisätään maakuntakaavaan teollisuusalueet esivää teollisuusaluetta Rovaniemelle. Nykyisen maakuntakaavan teollisuus- tyksen mukaisesti.
alueiden varauksien poistaminen tulisi perustella ja osoittaa mahdollisuus
myös teollisuuspainotteiseen kehittämiseen kaupungin alueella. Teollisuusaluemerkintä on tarpeen uuden tavaraterminaalin (L 1645) yhteyteen.
Teollisuusaluemerkinnät voimassa olevassa maakuntakaavassa tulisi säilyttää (Jääskeläinen ja Norvajärventien varsi).
Teollisuuden vaikutus on Rovaniemellä merkittävä ja teollisuuden suora
Merkitään tiedoksi.
työpaikkavaikutus on vaihdellut viime vuosina 1200 ‐ 1400 työpaikan välillä. Sijaintinsa ja arktisen osaamisensa takia Rovaniemen teollisuudella
on tulevaisuudessa hyvät kasvun edellytykset. Pohjoisten alueiden merkittävä talouskasvu luo kasvumahdollisuuksia myös Rovaniemelle. Vaikka
yrityksen toimialue olisi koko Lappi, Rovaniemi on kilpailukykyinen sijaintipaikka, koska täällä on saatavissa kaupunkitasoiset palvelut yritysten
työntekijöille ja heidän perheilleen. Lapin Kauppakamari on useana vuonna peräkkäin tehnyt pohjoisen alueen selvityksen, jossa muun ohessa on
selvitetty suomalaisten yritysten kiinnostusta perustaa toimipiste Rovaniemelle. Rovaniemi on säilyttänyt vuodesta toiseen paikkansa yhtenä
vetovoimaisimmista sijoittautumispaikoista.
Tulevaisuudessa Rovaniemen teollisuuden kasvualoja ovat erityisesti teol- Merkitään tiedoksi.
lisuuden insinööri‐ ja konsulttiyritykset sekä konepajayritykset. Konepajayrityksillä on sekä omia tuotteita ja palveluita, joilla ne ovat mukana alihankinnassa. Teollisuuden kunnossapito‐ ja huoltoyritysten kasvu suuntautuu Pohjois‐Suomeen ja osittain naapurimaiden lähialueille. Rovaniemi
on logistisesti kilpailukykyinen myös isojen konepajojen etabloitumiselle,
joten teollisuuden tonttitarjonnassa pitää olla riittävästi vaihtoehtoja eri
toiminnoille. Teollisuuden‐ ja kaivosalan kunnossapitotöiden raskas kalusto tarvitsee isot hallit ja piha‐alueet. Kaivosalalla eletään sykleittäin ja kun
Suhangon ja Mawsonin kaivokset toteutuvat se tarkoittaa erittäin todennäköisesti sitä, että kunnossapitotoimenpiteet tullaan tekemään Rovaniemellä ja silloin uusia yrittäjiä todennäköisesti tulee alueelle ja nykyiset laajentavat toimintaansa.
Lisää tonttien varautumistarpeita tuovat mm. Rovaniemelle suunnitellut
energiatuotantoalueet, bioöljy, bioetanoli, mekaaninen puunjalostus. Nämä voivat kuulua ympäristöluvan piiriin.
Rovaniemi on mukana kansallisessa listauksessa, joka koskee Suomeen sijoittautuvia data‐keskuksia (Invest in Lapland – hanke). Toteutuessaan ne
tarvitsevat todella ison tilan. Yksittäiset tonttikoot voivat olla useiden hehtaarien kokoisia. Tyypillisesti tällaiset keskukset sijoittuvat hyvinkin lähelle muuta liike- ja teollisuustoimintaa.
Rovaniemen teollisuuden ja energiahuollon näkökulmasta Rovaniemi‐
Ranua tieyhteys on merkittävä ja sen tieluokka tulisi nostaa liikennöintiä
vastaavalle tasolle (puu ja turvekuljetukset) etenkin kun kuljetuskaluston
koko kasvaa edelleen.
Maantielain 4 §:n mukaan valtatiet palvelevat
valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
Rovaniemen ja Ranuan välinen kantatie kestää
nykyisen ja arvioidun liikennemäärän. Täydennetään selostusta kantatie 78:n parantamistavoitteista.
31/242
4.6 SUOJELUKYSYMYKSET
HE 101/ 1998 vp 25 §:n (maakunnan suunnittelun tehtävät) perustelut:
Maakuntakaavassa keskityttäisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
keskeisiin alueiden käytön kysymyksiin. Aluevarauksia osoitettaisiin vain
siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin valtakunnallisten tai maakunnallisten
tavoitteiden kannalta taikka useamman kunnan alueiden käytön yhteen
sovittamiseksi on tarpeen.
Merkitään tiedoksi.
HE 101/ 1998 vp 23 §:n (valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
huomioon ottaminen) perustelut: Maakunnan suunnittelussa valtakunnalliset tavoitteet täsmennetään alueiden käytön periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä sovitetaan yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden
kanssa.
Suojelukysymykset voimassa olevassa maakuntakaavassa:
Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu MRL:n nojalla. MRL:n
säädökset eivät ole suojelukysymysten eikä VAT‐kohteiden osalta muuttuneet, joskin RKY 2009 on korvannut RKY 1993 inventoinnin. Inventoinnin tulkintaa koskeva MRL:n 23 § ei ole muuttunut kaavan vahvistamisen jälkeen.
Merkitään tiedoksi.
Merkitään tiedoksi.
Rovaniemen kaupunki tulkitsee lakia niin, ettei ainakaan laista johtuvasta syystä maakuntakaavassa tule suojella enempää kuin 1) MRL 23 §
ja 25 § edellyttävät tai 2) Rovaniemen maakuntakaavassa / YM:n vahvistamissa maakuntakaavoissa muissa seutukunnissa on tehty, tai 3) Kuntaliiton, YM:n ja Museoviraston muistio edellyttää. Rovaniemen kaupunki ei
ole myöskään esittänyt laajaa suojelua maakuntakaavassa, päinvastoin.
Rovaniemen maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu suojeltavia rakennuksia, vaan ainoastaan arvokkaita maisema‐alueita. YM on tästä huolimatta voinut vahvistaa kaavan MRL:n nojalla.
Rovaniemen maakuntakaavassa on osoitettu
merkinnällä S kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelua koskevan rakennussuojelulain, vesilain, maa-aineslain ja rakennuslain perusteella suojeltavia alueita.
S-merkinnällä on osoitettu Muurolan rautatieasema, Saarenputaan silta, Auttikonkään uittopato ja uittoriihi, Vanha rautatieasema, AlaRuokanen, Pöyliön mylly, Lapin metsämuseo ja
Pöykkölän kotiseutumuseo sekä Rovaniemen
kulttuurikeskus.
Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ei ole käsitelty suojelukysymyksiä lainkaan.
Vaihemaakuntakaavan laadinnan tavoitteena ei
ollut käsitellä suojelukysymyksiä.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT‐kohteet
Merkitään tiedoksi.
Rovaniemen kaupungin tulkinnan mukaan MRL asettaa erityisesti maakuntakaavan tehtäväksi ratkaista valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Rovaniemen kaupunki tulkitsee lakia myös niin, että valtakunnallisia inventointeja ovat YM:n ohjeiden mukaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevat viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit,
jotka perustuvat riittävän laaja‐alaiseen valmisteluun, eli:
1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet (Ympäristöministeriö,
ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), VNp. 5.1.1995
2. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993). Korvattu päivityksellä: valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
2009 (www.rky.fi)
3. Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus‐ ja rakennus‐osasto, tiedotuksia
32/242
3/1983).
Ns. VAT‐kohteet/ RKY 2009 eivät ole kaavalla suojeltuja, vaan suojelu
tulee ratkaista YM:n , Kuntaliiton ja Museoviraston muistion 23.12.2009
mukaisesti kuntien kaavoissa. Muistion mukaan maakuntakaavoja laadittaessa tai niitä tarkistettaessa tulee RKY 2009 ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Maakuntakaavoituksessa on tarkoituksenmukaista osoittaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen aluerajaukset sellaisenaan. Maakuntakaavoissa valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet osoitetaan ensisijaisesti osa alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevalla kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen (ma) merkinnällä mahdollisine alaluokkineen. Maakuntakaavoissa käytettäviin
merkintöihin voidaan liittää rakennetun kulttuuriympäristön huomioon ottavia suunnittelu‐ ja suojelumääräyksiä sekä alueilla, joilla on rakentamisrajoitus myös rakentamismääräyksiä. Maakuntakaavamerkintöjen ja ‐
määräysten käyttöä on selostettu ympäristöministeriön Maankäyttö‐ ja
rakennuslaki 2000 –sarjan oppaassa 10. Yleis‐ ja asemakaavoituksessa
määritellään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat yksityiskohtaisemmat kehittämis‐ ja suojelutavoitteet. Näitä
kaavatasoja koskevien kaavamerkintöjen ja –määräysten käyttöä on selostettu ympäristöministeriön Maankäyttö‐ ja rakennuslaki 2000 –sarjan oppaissa 11 ja 12.
Ympäristöministeriö on julkaissut Suomen ympäristö -sarjassa (28/2011) Kulttuuriympäristö
maakuntakaavoituksessa oppaan. Julkaisu opastaa kulttuuriympäristöjen huomioonottamiseen
maakuntakaavassa ja täydentää kaavamerkintäasetuksen mukaista maakuntakaavassa käytettävää merkintävalikoimaa.
Rovaniemen kaupunki esittää, että VAT‐kohteet esitetään Kuntaliiton,
YM:n ja museoviraston muistion ja oppaiden mukaisesti voimassa olevan
päätöksen mukaisesti ja yhtenäisenä aluerajauksena ilman rakentamisrajoituksia tai suojelumääräyksiä. Tämä on tärkeää säädösten ja oppaiden
yhdenmukaisen tulkinnan takia.
Merkitään tiedoksi.
Voimassa olevat RKY 2009 kohteet Rovaniemellä ovat (www.rky.fi), jotka tulisi merkitä vain merkinnällä maV tai Ympäristöministeriön Maankäyttö‐ ja rakennuslaki 2000 –sarjan oppaan 10 mukaisella merkinnällä
n:o 11 .
1. Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot
2. Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä
(Rovaniemen kaupunki: sisältää virheellisesti myös muiden kuin salonkankaan suunnittelemia ja uusia rakennuksia)
3. Hirvaan rautatiepysäkki
4. Jatkosodan tapahtuma‐ ja muistopaikat
5. Jäämerentien tiehistorialliset kohteet (Saarenputaan silta)
6. Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
7. Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
8. Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot
9. Lapin keskuspaikkojen linja‐autoasemat
10. Lapin uitto‐ ja savottatukikohdat
11. Marrasjärven kylä
12. Muurolan rautatieasema
13. Olkkajärven Kenttälän taloryhmä
14. Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta
15. Rovaniemen hallinto‐ ja kulttuurikeskus
16. Rovaniemen kirkko
Osoitetaan RKY 2009 -kohteet pääasiassa merkinnällä maV esityksen mukaisesti.
(kohteet 1,9 ja 15 sekä kohteesta 2 kauppalan talo ja ateljeerakennus SR)
Ferninand Salokankaan tuotannon osalla RKY 2009 luettelossa on virheitä.
RKY 2009 on hyväksytty valtioneuvostossa ja se
on tullut voimaan 1.3.2009.
Rovaniemen kaupunki pitää yhdenmukaisen linjan kannalta tärkeänä, että
valtakunnallisesti merkittävät maisema‐alueet merkitään voimassa olevan
päätöksen VNp. 5.1.1995, YM:n oppaiden ja muistion mukaan. Maisema‐
alueita koskeva päivitys (Etelä‐ ja Keski‐Lapin arvokkaiden maisema‐
alueiden inventointi 2011‐2013), ei ole lainvoimainen, joten inventoituja
kohteita ei sellaisenaan voi viedä maakuntakaavaan. Inventoinnin mukai-
Arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole vielä hyväksytty valtioneuvostossa.
Inventointi osoittaa kuitenkin alueen erityisominaisuutta. Poistetaan Rovaniemen osalta kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena tai kohteena osoitetut (ma)
33/242
sia kohteita ei myöskään tulisi viedä sellaisenaan maakuntakaavan ma‐
merkinnällä, koska inventointi saisi ennen hyväksymistään vahvan oikeusperustan kaavassa.
maisemapäivitysinventoinnin maakunnallisesti
arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetyt kohteet
(Autti ja Ounasvaara). Maisemapäivitysinventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ehdotettu Viirinkylä osoitetaan
maakuntakaavassa merkinnällä ma. Mikäli valtioneuvoston päätös tehdään ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa, muutetaan merkintä maV
-merkinnäksi.
Ma‐merkinnän kohteet tulisi voida arvioida uudelleen, koska ne eivät perustu voimassa olevaan valtioneuvoston päätökseen eikä myöskään erityitä perustetta suojelulle ole osoitettu. Kohdeluettelo sisältää rakennuksia,
joille maakuntakaavassa esitetty suojelumääräys olisi ensimmäinen. Kohteiden suojelu tulisi ratkaista kuntakaavoissa, eikä maakuntakaavassa.
Kaavaselostuksessa on osoitettu taulukkomuodossa ma-merkinnällä osoitettujen kohteiden varausperusteet. Rovaniemen ma-kohteet ovat
maakunnallisesti merkittäviä ja jo ennestään
asemakaavalla suojeltuja. Ma-merkinnässä ei ole
suojelumääräystä.
Rakennussuojelulailla, ja kirkkolailla suojellut kohteet
Yksittäiset rakennukset tulisi jättää pois SR ja SR‐1 suojeluluetteloista,
ellei kohde ole kirkkolailla tai rakennussuojelulailla muutoin suojeltu.
Kirkkolailla tai rakennussuojelulailla suojellut kohteet tulisi YM:n oppaan
n:o 10 mukaan merkitä merkinnällä n:o 49 ja siihen ei tulisi liittää yleis‐
tai asemakaava‐alueella rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavassa ei tulisi
ratkaista suojelua ensimmäisenä kaavatasona. Maakuntakaavassa ei arvioida suojelun kohtuullisuutta maanomistajan näkökulmasta. SR1 kohteiden ajantasaisuus tulee tarkistaa.
Lapin maakuntakaavoissa osoitetaan SRmerkinnällä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä maankäyttö- ja rakennuslailla
suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita.
Kaavaselostuksessa on osoitettu taulukkomuodossa kohteiden varausperusteet. Kohteet ovat jo
ennestään asemakaavalla suojeltuja. SR-1 merkinnällä osoitetaan kirkkolain, rakennussuojelulain, asetuksen valtion omistamien rakennus
suojelusta ja rautatiesopimuksen mukaiset kohteet. Maakuntakaavassa suojelualueiksi osoitetulla alueella on suoraan lain nojalla voimassa
ehdollinen rakentamisrajoitus. Ehdollinen rakentamisrajoitus kohtuullistaa suojelun.
Asemakaavassa suojeltavaksi tarkoitetut kohteet
Kunta vastaa yksityiskohtaisemmasta suojelusta asemakaavoissa ja yleiskaavoissa ja samalla turvaa maanomistajien kuulemisen sekä suojelun
kohtuullisuuden. Maakuntakaavassa näin ei tapahdu. Lapissa ei ole tarpeen suojella rakennuksia tiukemmin kuin lainsäädäntö tai käytäntö muutoin osoittaa. Asemakaavassa suojeltavaksi aiottuja tai jo suojeltuja rakennuksia ei tulisi osoittaa maakuntakaavassa. Asemakaavoituksessa suojeluperusta voi muuttua. Tällöin maakuntakaava voi olla esteenä suojeluperustan uudelleen arvioinnille.
Liite 3 Rovaniemen kaupungin esitys tarkistettavista/ poistettavista suojelukohteista
Liite 4 Esimerkkejä oppaissa esitetyistä määräyksistä sekä maakuntakaavioissa sovelletuista suojelumääräyksistä
SR -merkintä maakuntakaavassa tarkoittaa vain
sitä, että suojelu tullaan ratkaisemaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa eli kaavassa tai
rakennussuojelulakiprosessissa. Maakuntakaavan SR -merkintä ei itsessään ole suojeluväline,
vaan se ohjaa alempaa suunnittelua ja ilmoittaa
kohteen arvot.
Osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat kohteet
maakuntakaavassa ma-merkinnällä ja valtakunnallisesti arvokkaat kohteet maV-merkinnällä.
RKY –kohteet, jotka kaupunki on asemakaavalla
suojellut osoitetaan merkinnällä SR. Nämä kohteet ovat:
- Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon
asuinliiketalot
- Kauppalan talo
- F.Salokankaan ateljee- ja asuintalo
- Rovaniemen linja-autoasema
- Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus
4.7 TULVAKYSYMYKSET
Rovaniemen kaupunki on kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Kemihaaran alueen osalta vaihtoehto 2:n kannalla (KH 16.6.2008). Alue tulee osoittaa vesialueena. Rovaniemen kaupunginhallitus on linjannut
7.10.2013 tulvariskien hallinan tavoite tulee olla 1/250 vuoden tulva. Li-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
34/242
säksi kh on 12.5.2014 esittänyt, että tulvaryhmän esittämä tavoite ja valitsemat keinot tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Tulvatorjunnan tulee
perustua sulamisvesien pidättämiseen Kemijoen vesistöalueella rakentamalla alueelle allas. Altaan tulee turvata Rovaniemen tulvariskialue 1/250
tulvalta. 1/250 vuoden tavoitetta ei voida ratkaista Rovaniemen kaupungin
alueella pengerryksillä. Rovaniemen kaupungin kanta 1/50 pengerryksiin
on kriittinen, ja maanvaihtojen tulee perustua vapaaehtoisiin kauppoihin.
Hallintasuunnitelman mukainen ensisijainen toimenpide eli tulvavesien
pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, on Rovaniemen
kaupungin näkemyksen mukaan myös maakuntakaavassa esitettävä ensisijainen vaihtoehto.
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Rovaniemen kaupunki kiinnittää huomiota edelleen siihen, että tulvatyöryhmän toiminta on sijoitettu selostuksessa vesienhoitoa koskevaan kappaleeseen. Tulvariskien hallinta on erillinen ja siihen on nimetty erillinen
työryhmä. Selvitys ei ole vesienhoitosuunnitelmaa koskevaan selvitykseen
nähden alisteinen vaan rinnakkainen. Rovaniemen kaupungin näkemyksen
mukaan tulvaryhmän hyväksymät päätökset tulisi olla kaavoituksessa lähtökohtana. Kaavaehdotuksessa tulisi ottaa tulvaryhmän jo hyväksymä tavoitetta koskeva kanta huomioon ja kaavan aikataulu tulisi sovittaa tulvaryhmän työhön. Kaavaprosessia tulisikin sopeuttaa tulvaryhmän aikatauluun ja ehdotusvaiheessa jo hyväksytyt tulokset tulisi olla sovellettavissa
kaavaan.
Täydennetään selostusta, muutetaan Kemijoen
vesistöalueen tulvatyöryhmä kohta omaksi kappaleeksi.
Rovaniemen kaupunki haluaa saattaa liitolle tiedoksi, että tulvaryhmän
hyväksymä tavoite 1/250 vuoden tulviin varautumisesta Rovaniemen alueella on linjassa Itämeren rannikolle hyväksytyn tavoitteen kanssa. Kemijoen valuma‐alueen erityispiirteet edellyttävät vastaavaa varautumista.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Ympäristöopas 2014: Tulviin varautuminen rakentamisessa. Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta‐alueilla, s. 48.
Suositus Itämeren rannoille:
Yhdyskuntasuunnittelun tarve ulottuu pidemmälle tulevaisuuteen kuin
vuoteen 2100, johon asti tieteellisesti perusteltuja laskelmia on tällä hetkellä mahdollista tehdä. Tämän takia suositusten perustaksi on otettu vedenkorkeus, jonka ylittymisen todennäköisyys vuonna 2100 on 1/250 (0,4
%) (liite 2).
Opas on luettavissa myös sähköisesti:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135189
Edellä esitetty on kuvattu myös Ympäristöhallinnon nettisivuilla:
http://www.ymparisto.fi/fi‐
FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvien_huomiointi_
maankayton_suunnittelussa/Al
impien_rakentamiskorkeuksien_maarittam(30857)
4.8 MUUT ALUEET
Rovajärvi
Rovajärven kehittämistyöryhmässä kaupungin tavoitteena on ollut: ”Rovaniemen kaupungin tavoitteena on säilyttää puolustusvoimien paikkakunnalla olevat työpaikat sekä omalta osaltaan auttaa sovittelemaan ar-
Merkitään tiedoksi.
35/242
meijan ja alueen muiden toimijoiden välisiä ongelmia.”
Maakuntakaavaluonnoksessa esitetyt vaihtoehdot Rovajärven alueelle
ovat hyvä pohja alueen maankäytön ratkaisemiseksi.
Lainassaari
Rovaniemen kaupunki tulkitsee, että Lainassaareen ei kaavan mittakaaLainassaaren mahdollista kaavoitusta ei ratkaista
vasta johtuen ole voitu antaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti maakuntakaavassa.
määräyksiä. Lainassaaren kaavoitus ratkaistaan siten yleis- ja asemakaavassa.
4.9 RAKENTAMISRAJOITUS
HE 101/1998 MRL 33 §:
Maakuntakaavassa virkistys‐ tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai
teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on
voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen
aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa.
Rovaniemen kaupunki tulkitsee rakentamisrajoitusta koskevaa lakia niin,
että rakentamisrajoituksella pyritään turvaamaan strategiset aluevaraukset
tilanteessa, jossa maakuntakaava jää ainoaksi teknisen huollon verkostoja
tai suojelualueita koskevaksi kaavaksi. Yleis‐ ja asemakaavoitettaville
alueilla MRL 33 §:n mukaista määräystä ei ole tarpeen laittaa. Yleis‐ ja
asemakaava ei saa olla maanomistajalle myöskään kohtuuton. Arviointi
tehdään aina kaavoituksen yhteydessä, toisin kuin maakuntakaavassa,
jossa kohtuullisuutta ei arvioida.
Rakentamisrajoituksen käyttö on poikkeuksellisen laajaa. Voimassa olevassa Rovaniemen maakuntakaavassa ei ole kaavakartalla yhtään
kaavamääräystä, jolle olisi myös määrätty rakentamisrajoitus. Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa rakentamisrajoitus koskee vain
energiahuollon alueita EN. Esitetty luonnos laajentaa oleellisesti määräyksen soveltamisalaa ja vaikeuttaa merkittävästi rakentamisrajoitusten
kohteena olevien aluevarausten kehittämistä kuntakaavoituksessa. Rakentamisrajoituksella on merkittävät oikeusvaikutukset, kuten hallituksen
esityksestä 101/1998 33 §:n perusteluissa todetaan. Rahat tai lupa‐
periaatteella maksajana on kunta. Rakennusrajoituksen näin laajaa käyttöä
ei myöskään ole selostuksessa perusteltu.
Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut
eivät yleensä ole vielä maakuntakaavavaiheessa
konkreettisia. Ratkaisuja täsmennetään yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Jos rakennusluvan epäämisestä
aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on
myönnettävä, ellei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta
kohtuullista korvausta. Ehdollinen rakentamisrajoitus siis kohtuullistaa maakuntakaavasta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
Voimassaoleva Rovaniemen maakuntakaava hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa 19.5.2000 ja
on siten laadittu vanhan rakennuslain aikana.
Rovaniemen vaihemaakuntakaava koski lähtökohtaisesti vain tiettyjä maankäyttöluokkia.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan rakentamisrajoitusta koskevassa määräyksessä suluissa luetellut merkinnät informoivat suoraan
lain nojalla määräytyvistä ehdollisen rakentamisrajoituksen kohteista. Sen lisäksi rajoitus on laajennettu koskemaan puolustusvoimien kohteita,
Selostuksen sivulla 106 todetaan, että haitan arviointi onkin usein mahdol- kaivosalueita, suojavyöhykkeitä, melualueita selista vasta kuntakaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman suunnittelun kä tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Näiltä osin ehdollisella rakentamisyhteydessä. Määräys toteutuu yleis‐ ja asemakaavoituksen sekä lupamenettelyn kautta. Rovaniemen kaupunki esittää, että määräyksen soveltami- rajoituksella turvataan maakuntakaavassa osoitetun maankäytön toteutumista.
nen kuntakaavojen alueella avataan ja turhat rajoitukset karsitaan.
Rakentamisrajoitusta tulisi soveltaa kuten aiemmin maakuntakaavassa ja
vaihemaakuntakaavassa on tehty; pääasiassa yhdyskunnan kannalta tärkeiden seudullisten ratkaisujen turvaamiseksi, ei kuntakaavoituksessa tehtävien suojelukysymysten ratkaisemiseksi. Rovaniemi on ohjausryhmässä
kiinnittänyt huomiota rakentamisrajoituksen laajaan käyttöön ja esitti sen
käytön tarkempaa arviointia. Näin laaja rakentamisrajoituksen käyttö heikentää kunnan mahdollisuutta soveltaa kaavaa joustavasti, kuten laki edellyttää.
MRL 33 §:n 1 momentissa painotetaan liikenteen ja teknisen huollon
aluevarauksia rakentamisrajoitusta sovellettaessa. Erityistä huomiota tulee
kiinnittää MRL 33 §:n 3 momentin mukaiseen toimivaltaan rakentamisrajoituksen osalla; päätösvaltaa siirretään asiassa liitolle ja ministeriölle.
Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n 3 momentin
mukaan rajoitus on voimassa kaavan ehdotusvaiheesta tai hyväksymisestä siihen asti kunnes
maakuntakaava on vahvistettu. Mahdollisuutta
kieltää käyttämästä aluetta kaavan vastaiseen rakentamiseen ei ole koskaan sovellettu Lapissa
eikä näköpiirissä ole tarvetta sen soveltamiseen.
36/242
4.10 KAIVOSTOIMINTA
Rovaniemen kaupunki esittää, että maakuntakaavassa nostetaan selvemmin esille kaivospotentiaali esimerkiksi Pisan seudulla ja Rovaniemen
kaupungin ja Ylitornion rajalla.
4.11 PERUSTELTU VÄESTÖNKEHITYSARVIO
Maakuntakaava perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Tämä on
myös kaupungin käyttämä ennuste.
4.12 SUHDE MUIHIN MAAKUNTAKAAVOIHIN
Kaavakartalla voitaisiin osoittaa laadittavan maakuntakaavan suhde Suhangon vaihemaakuntakaavaan.
Alue on osoitettu kaivostoiminnan kehittämisen
vyöhykkeeksi. Tuodaan alueiden kaivospotentiaalia kaavaselostuksessa selvemmin esille.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Suhangon kaivosalue. Maakuntakaavaehdotuksessa
Suhangon kaivosalue osoitetaan valkoisena alueena. Lisätään kaavaselostukseen yhdistelmäkartta ja kuvaus suhteesta Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavaan.
4.13 KEHITTÄMISMERKINNÄT
Rovaniemen kaupunki esittää, että kehittämismerkintöjen suunnittelumää- Kehittämisen kohdealuemerkintöjä on tarkoitettu
räyksistä/ kaavamääräyksistä luovuttaisiin. Kehittämismerkinnän kehittä- käytettäväksi nimenomaisesti yhdessä suunnittevä ohjaus heikkenee tavoitetta rajaavilla suunnittelumääräyksillä.
lumääräysten kanssa. Suunnittelumääräyksiä
voidaan käyttää aluevarausmerkintöjen sijasta
osoittamaan yhdyskuntarakenteen ja alueiden
käytön kehittämistä koskevia tavoitteita ja muita
periaatteita.
Suunnittelumääräyksellä ei voida velvoittaa kuntaa tai muuta viranomaista maakuntakaavaa toteuttavan suunnittelun aloittamiseen. Kaavamääräykset ovat siten näiltä osin ehdollisia niin, että
ne ohjaavat suunnittelua vain siinä tapauksessa,
että kyseisen alueen suunnitteluun muuten ryhdytään.
5 LIITTEET
Liite 1 Karttaliitteet alueidenkäyttöstrategiasta
Liite 2 Tarkennus Sinettäjärven moottorikelkkareittiin.
Liite 3 Rovaniemen kaupungin esitys tarkistettavista/ poistettavista suojelukohteista
Liite 4 Esimerkkejä oppaissa esitetyistä määräyksistä sekä maakuntakaavioissa sovelletuista suojelumääräyksistä
Merkitään tiedoksi.
Rovaniemen kaupunki/Täydennys 25.3.2015
(Strateginen yhteistyöryhmä: Esko Lotvonen, Sakari Trög, Tarja Ou- Merkitään tiedoksi.
tila, Heikki Kontiosalo, Markku Pyhäjärvi)
SISÄLLYSLUETTELO
1 Johdanto
2 Täydennykset lausuntoon
2.1 Kaupan merkinnät
2.2 Teollisuusalueet
2.3 Norvajärven alue
2.4 Rautatielinjaus
2.5 yhdyskuntarakenne
2.6 Melualue
2.7 Rakentamisrajoitus
1 JOHDANTO
Rovaniemen kaupunki, Lapin liitto ja Ympäristöministeriö pitivät neuvot-
37/242
telun 12.3.2015 Rovaniemen antaman luonnosvaiheen lausunnon osalta.
Kokouksessa päätettiin, että kaupunki tarkentaa lausuntoaan erityisesti seuraavilta osin:
Merkitään tiedoksi.
• kaupan merkinnät ja määräykset, erityisesti Eteläkeskuksessa
• teollisuusalueet, erityisesti Jääskeläinen
• Norvajärvi
• rautatielinjaus
Lisäksi kaupunki haluaa tarkentaa lausuntonsa perusteita erityisesti joustavuuden ja strategisuuden näkökulmasta. Lapin tulisi pystyä houkuttelemaan investointeja. Rovaniemi on maakunnassa kasvun veturi ja siksi Rovaniemeä koskevat päätökset vaikuttavat koko maakunnan kehitykseen.
Maakunnat kilpailevat myös keskenään investoinneista ja siksi kaupunki
pitää perusteltuna vertailla muualla vireillä olevien maakuntakaavojen
prosesseja. Tässä lausunnossa on käytetty vertailukohteena Suomen
merkittävimmän kasvupaikkakunnan Pirkanmaan maakuntakaavoitusta,
joka etenee samaan tahtiin Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
kanssa. Mielenkiintoiseksi vertailun tekee se, että Pirkanmaan maakuntakaavassa halutaan erityisesti korostaa strategisuutta ja joustavuutta. YM
Ympäristöministeriö ohjaa Rovaniemen ja Itäohjaa siis molempia kaavoja ja siksikin hyvien käytänteiden vertailu on
Lapin maakuntakaavan laatimista.
tärkeää. Kyse on myös alueiden välisestä kilpailukyvystä.
2 TÄYDENNYKSET LAUSUNTOON
2.1 KAUPAN MERKINNÄT
Rovaniemen kaupunki esittää täydennyksenä, että Eteläkeskuksen KMaluevarausta harkitaan uudelleen.
Rovaniemen kaupunki on lausunnossaan viitannut lain perusteena oleviin
käsitteisiin saavutettavuus ja palvelujen saatavuus. Kuten kaupunki lausunnossaan liitolle pyrkinyt todentamaan, on Eteläkeskus yhtenäinen alue,
jonka saavutettavuus on yhdenmukainen.
Rovaniemen kaupunki toi esille kokouksessa myös sen, että alue kehittyy
koko ajan, katuverkosto kehittyy ja saavutettavuus muuttuu. Eteläkeskuksen Isoaavantien puoleinen alue tulee houkuttelevammaksi, kun Ylikylän
ja Mäntyvaaran välinen yhdyskuntarakenne tiivistyy, kuten kaupunki
lausunnossaan on jo tuonut esille. Isoaavantien kautta on jo nyt mahdollista saapua Eteläkeskukseen kevyenliikenteen keinoin. Maakuntakaavalla
tulisi ohjata tulevaa kehitystä ja siksi muutokset tulee arvioida maakuntakaavan tavoitevuoden näkökulmasta.
Vähittäiskauppaa ohjaavan lain keskeisenä tavoitteena on edistää kaupan palveluiden sijoittumista keskusta-alueille sekä turvata eri kulkumuodoin saavutettavissa olevan vähittäiskaupan
palveluverkon säilymisen ja kehittymisen edellytykset.
Maakuntakaavaa varten on laadittu taustaselvitykseksi kaupan palveluverkkoselvitys. Tavoiteneuvotteluissa Rovaniemen kaupunki on tuonut
esille Eteläkeskuksen tärkeimpänä kaupan alueena.
Suuryksiköt tulee sijoittaa siten, että ne eivät aiheuta haittaa keskustatoiminnoille. Sijoituksessa
tulee ottaa huomioon kaupan laatu.
Kaavaluonnoksessa tavoitevuoden 2040 mukainen Eteläkeskuksen kaupan mitoitus on suhteellisen korkea johtuen venäläisten ostovoiman
huomioon ottamisesta. Venäläisten ostovoiman
osalta otettiin huomioon suurin kasvuskenaario
ja viisumivapaus.
Rovaniemen kaupunki haluaa korostaa seuraavia haasteita olemassa olevan kaupunkirakenteen muuttamisessa uuteen käyttötarkoitukseen:
• olemassa oleva rakenne rajaa toteuttamismahdollisuuksia; kiinteistöjen
hallinta ja olemassa oleva rakennusmassa on otettava huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa
• kaavan toteutuminen edellyttää, että hankkeet käynnistyvät
• kaupan hankkeet käynnistyvät kuntakaavoissa parhaiten kumppanuuskaavojen avulla, jolloin maanomistaja ja investori tekevät kaupungin
Merkitään tiedoksi.
38/242
kanssa yhteistyötä
• edellä mainittuun viitaten hankkeet toteutuvat alueilla, jotka maanhaltijat
ja investorit arvioivat toteuttamiskelpoisiksi, maanhaltijan tahtoi mahdollisuus kehittää aluettaan on keskeinen
• Santasalon selvityksen mukaan keskusta-alueelle (ydinkeskusta) on vaikea osoittaa laajoja kaupan hankkeita, joten ostovoiman (100000 kem2)
edellyttämä uusi kaupan rakenne ei mahdu keskustaan
• keskustatoimintojen alue (c) on oikein esitetty, kaupan määrää koskevia
rajoituksia ei ole ja se antaa joustavuutta kaavoitukseen
• Saarenkylään on osoitettu vähittäiskaupalle 20000 kem2, joka mahdollistaa 6500 kem2 uutta kauppaa (Citymarketin asemakaavan rakennusoikeus
on n. 13500 kem2)
• Eteläkeskus on alue, jonne kohdentuu merkittävin ostovoima ja jossa
yhdyskunta rakenne muuttuu eniten: alue muuttuu teollisuus ja varastoalueesta työpaikan ja kaupan alueeksi (osa on yleiskaavoitettu TPalueeksi)
Rovaniemen kaupunki esittää , että KM-alueet muutetaan Pirkanmaan
maakunta kaavaluonnoksessa käytetyn periaatteen mukaisesti TP-alueiksi.
Rovaniemen kaupunki esittää että Eteläkeskuksen KM 167 ja KM 168
muutetaan työpaikka-alueeksi, jolle sallitaan kauppaa:
Työpaikka-alue.
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan
monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut
alueet.
Pirkanmaalla kuten Lapissakin maakuntakaavassa osoitettavien kaupan ratkaisujen tulee perustua kaupan palvelurakenneselvitykseen. Molempien maakuntien maakuntakaavaluonnoksissa
osoitetaan pääasiallisiksi kaupan sijoittumisen
alueiksi keskustatoimintojen aluevaraukset (C)
ja vähittäiskaupan suuryksikkö alueet (KM). Lisäksi seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan
suuryksikön alarajaa pienempää kauppaa voi sijoittua myös muualle.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen sekä joukkoliikenteen järjestelyihin ja toimiviin kävelyn ja pyöräilyn
yhteyksiin. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen
koon alarajat ovat seuraavat:
Työpaikka-alueen pääkäyttötarkoitusmerkinnällä
osoitetaan merkintäoppaan mukaan monipuoliset
työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. RovanieEteläkeskuksen alueella seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan
men alueella maakuntakaavassa on osoitettu
suuryksikön alaraja on 3 000 k-m2, tilaa vaativan erikoiskaupan alaraja on myös tällaisia alueita. Näille alueille voi siis si4 000 k-m2 ja muun erikoiskaupan/laajan tavaravalikoiman kaupan alaraja joittua vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pieon 5000 k-m2.
nempää kauppaa.
Alueelle saa sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään 230 000 km2. Merkinnänosoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa osoittaa kaupan myymälätilasta enintään 42 % päivittäistavaran kauppaa ja keskustahakuista erikoiskauppaa (kuten muoti- ja urheilukauppa). Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vain sellaista merkitykseltään seudullista
vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioonottaen voi perustellusta
syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-,
huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa.
Yhteenveto:
Pirkanmaalla on maakunnan oloista johtuvien
erityisten tarpeiden vuoksi tietyille työpaikkaalueille osoitettu mahdollisuus sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Eteläkeskuksen alue on Lapin vetovoimaisimpia
kaupan alueita. Kaupallisen pääkäyttötarkoituksen muuttaminen työpaikka-alueeksi ei vastaa
nykyistä maankäyttöä pääkäyttötarkoituksena
eikä tavoitetta alueen kehittämistä Lapin merkittävimpänä kaupallisena keskustana.
Eteläkeskuksen osoittaminen työpaikka-alueena, joka mahdollistaa vähittäiskaupan Pirkanmaalla käytetyn periaatteen mukaisesti, antaisi mahdollisuuksia alueen monipuoliseen kehittämiseen.
2.2 TEOLLISUUSALUEET
Jääskeläisen alueelle tulee osoittaa selkeä teollisuusalue. Rovaniemen
kaupunki pitää tätä tärkeänä tulevan teollisuuspotentiaaIin maankäyttötarpeiden turvaamisen näkökulmasta.
Jääskeläisen alueelle osoitetaan teollisuusalue Isoaavantien länsipuolelle,
huomioiden myös kaupungin lausunnossa esittämä laajennusvaraus tulevan lanssin yhteyteen. Teollisuusaluevarauksen tulee olla riittävän laaja
Lisätään teollisuusaluemerkintä esitetyn mukaisesti.
39/242
(satoja hehtaareja). Jääskeläisen alue Isoaavantien itäpuolella voidaan
edelleen osoittaa TP -alueena.
Teollisuus- ja varastoalue.
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät tai muuten laajoja teollisuus-, logistiikka- ja varastotoimintojen alueet.
Suunnittelumääräys:
Merkintäoppaan mukaan teollisuus- ja varastoaluemerkintää käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- ja varastotoimintojen alueita.
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota
Selvitetään tarvetta suunnittelumääräyksen litarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen. Erityistä huomiota on kiin- säämiseksi.
nitettävä toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin sekä alueen saavutettavuuteen rautateitse tai raskailla ajoneuvoilla. Taajamarakenteessa sijaitsevilla teollisuus- ja varastoalueilla on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioitava riittävät varotoimenpiteet ja suojavyöhyke suhteessa asumiseen ja virkistysalueisiin. Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista.
Teollisuus ja varastoalue olisi selkeämpää osoittaa edellä kuvattuna. Tällöin työpaikka-alueet erottuisivat teollisuus- ja varastotoiminnoista.
2.3 NORVAJÄRVEN ALUE
Norvajärvi voitaisiin osoittaa kylä-merkinnällä. Kylä-merkintä voidaan
osoittaa symbolina, mutta se erotettaisiin keskuskylämerkinnästä (palvelukylät). Palvelukylät voitaisiin erottaa kylistä numerokoodein.
Norvajärvi voidaan osoittaa voimassa olevan kaavan mukaisesti atalueena. Tämä vastaisi myös Ympäristöoppaan 10 mukaista merkintää.
AA-merkintä korvattaisiin at-merkinnällä joko symbolina tai aluevarauksena.
Lapin maakuntakaavoissa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
maaseudun alueen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään
olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä,
palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä.
Rovaniemen maakuntakaavassa osoitetut kyläaluemerkinnät ovat ohjanLapin maakuntakaavoissa osoitetaan kyläverkosneet hyvin Rovaniemen kaupungin laatimia osayleiskaavoja palvelukyliin. ton keskuskylät (at). Merkinnällä osoitetaan kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka
Kylä (kohdemerkintä).
lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Kyläalueen laajuus ratkaistaan
Merkinnällä osoitetaan kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka
alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Merkintää
lyssä. Muita kyliä kuin keskuskyliä ei osoiteta
käytetään yleensä osoittamaan sellaisia aluerakenteen kannalta tärkeitä ky- Lapin maakuntakaavoissa at -merkinnällä. Kyläliä, Joihin suuntautuu tai joihin halutaan ohjata rakentamista.
verkoston ulottaminen koskemaan muita kuin
keskuskyliä heikentäisi maakuntakaavan yleisMaakuntakaavassa kyläalueen merkintä yleensä osoittaa vain rakennetta
piirteisyyttä.
tai suotuisia rakentamisvyöhykkeitä, jolloin rakentamisen tarkempi ohjaaminen perustuu kunnan suunnitteluun. Kyläalueiden osoittamisessa
Asuntovaltaiset alueet (AA) sijoittuvat Lapin
voidaan käyttää käytännön tarpeiden mukaan sekä tarvittavan joustavuumaakuntakaavoissa nykyisille rakennetuille
den ja yleispiirteisyyden aikaansaamiseksi muitakin merkintätapoja kuin
asuinalueille taajamien läheisyydessä. Tavoitat-merkintä, kuten M (nro 50) ja maaseudun kehittämisen kohdealue mk
teena on täydennysrakentaa alueita ja siten tiivis(nro 2). Mikäli kylän alueellisen ulottuvuuden osoittaminen on tarpeen ja tää olemassa olevaa rakennetta. Asuntovaltaisia
mahdollista, käytetään AT-aluevarausmerkintää.
alueita sijoittuu myös rakennetuille jokivarsille.
Maakuntakaavan yleismääräys koskien vapaan
Asuntovaltainen alue.
rantaviivan osuutta ei koske näitä alueita.
Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu
asumiseen.
Erityisistä syistä voidaan käyttää yksityiskohtaisempaa alaluokitusta AK,
AP (yleiskaavamerkinnät) tai osoittaa määräyksessä vastaava sisältö.
Merkinnän 58 (at) yhteydessä on kuvattu kyläalueiden merkintätapaa.
Suunnittelumääräysesimerkkejä:
• Alue on tarkoitettu suunniteltavaksi asemakaavassa asuinalueeksi. Asemakaavassa on otettava huomioon alueen läpi itä-länsisuunnassa ohjautuva ulkoilutarve läntisiltä asuinalueilta itäiselle merenrantavyöhykkeelle.
Asuntovaltaisia alueita ei ole lähtökohtaisesti
tarkoitettu asemakaavoitettaviksi.
Norvajärvi sijaitsee lähellä kaupunkitaajamaa ja
on väestöltään kasvavaa aluetta. Norvajärven
osoittaminen asuntovaltaisena alueena on tällä
perusteella tarkoituksenmukaista.
AA -merkinnälle ei ole tarkoitus antaa suunnittelumääräystä. AA -merkintää on käytetty vastaavassa tarkoituksessa Länsi-Lapin maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 19.2.2014.
40/242
2.4 RAUTATIELINJAUS
Rovaniemen kaupunki on vaihtoehdon Aa eli Rovaniemeltä Sodankylän
kautta Jäämerelle kulkevan linjauksen kannalla.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
2.5 YHDYSKUNTARAKENNE
Rovaniemen kaupunki laatii kaavarungon Ounasrinteen ja Pöykkölän alueita yhdistävän yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon selvittämiseksi.
Maakuntakaavassa tulisi ottaa huomioon ko. työ esimerkiksi taajaman laajentumissuunnan mahdollistavalla merkinnällä.
2.6 MELUALUE
Rovaniemen kaupungille on tärkeää, että lentokenttä ja napapiirin matkailualue voivat kehittyä. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään 55 dB:n ja
60 dB:n melualueita.
Maakuntakaavan tulee perustua perusteltuun väestönkehitysarvioon. Tarkistetaan Rovaniemen
kaupungin taajama-aluerajauksien laajuutta kokonaisuudessaan. Selvitetään laajentumissuuntamerkintöjen osoittamista.
Merkitään tiedoksi.
Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksessa melualueet osoitetaan samoin
melualueet, mutta määräykset eritellään melualueen mukaisesti seuraavasti:
1) Lentomelualue 55 dBA:
Suunnittelumääräys:
Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa uutta asutusta tai muuta toimintaa, joka on herkkä melun haitoille. Alueella on
mahdollista nykyisten asuinrakennusten ja muuhun meluherkkään toimintaan liittyvien rakennusten peruskorjaus ja laajentaminen.
2) Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualue, jonka melutaso L den on yli 60dBA.
Suunnittelumääräys:
Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa toimintaa,
joka on herkkä melun haitoille.
Rovaniemen kaupunki esittää, että liitto erottelisi melualueille 55 dBA ja
60 dBA kohdentuvat merkinnät ja määräykset toisistaan.
Selkeytetään ja yhdenmukaistetaan maakuntakaavan melualuemääräyksiä. Erotellaan 55 dBA
ja 60 dBA melualueet.
41/242
2.7 RAKENTAMISRAJOITUS
Rovaniemen kaupunki esittää, että rakentamisrajoitus osoitettaisiin seuraavalla myös Pirkanmaalla hyväksytyllä tavalla. Tällä merkinnällä turvataan lakisääteiset tilanteet.
Informaation ja selvyyden vuoksi Lapin maakuntakaavoissa on yksilöity maakuntakaavamerkinnät, joihin rakentamisrajoitus kohdistuu.
Virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla on voimassa maan käyttö- ja
rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoitus ei koske yhteystarvemerkintöjä.
Sallan kunta
Sallan kunta esittää lausuntonaan seuraavaa:
Tulvavesien pidättäminen Kemihaaran altaaseen
Sallan kunta on kannattanut pitkään Vuotoksen ja Kemihaaran altaan rakentamista, joten kunta kannattaa tulvavesien pidättämistä Kemihaaran altaaseen ja altaan merkitsemistä maakuntakaavaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Tuulivoima-alueet
Esitämme tv 2313, tv 2314 (2 aluetta) ja tv 2315 tuulivoima-alueiden
Poistetaan esitetyt tuulivoimala-alueet (tv 2313,
poistamista kaavasta, koska ne ovat liian lähellä Sallatunturin matkailutv 2314 ja tv 2315) Sallatunturin matkailupalvekeskusta ja keskukseen liittyviä ohjelmapalvelualueita. Ruuhitunturin alue luiden läheisyyden vuoksi.
MU 6004, Aatsinki- Onkamon Natura-alue (SL 4255 ja SL 4256) ja siihen
liittyvä MU 6006, sekä suojelualue SL 4257 ovat käänteentekevän tärkeitä
erämaaluonnonympäristön vetovoimakohteita Sallatunturin matkailukeskuksen toiminnalle.
MU-alueen laajentaminen Sallatunturin matkailukeskuksen ympäristössä
Esitämme Sallatunturin matkailukeskuksen ympäröintiä aineistossa esitet- Tarkistetaan MU -rajausta Ruuhitunturin osalta
tyä laajemmalla MU-alueella sisältäen Ruuhitunturin alueen Pyhä-Luosto esitetyllä tavalla.
- matkailualueen kaltaisesti. Alueet ovat tärkeitä vetovoima kohteita matkailukeskukselle.
Matkailun vetovoima-alueen laajentaminen
Esitämme matkailun vetovoima-alueen laajentamista Naruska - Tuntsa
alueille. Alueella on Naruskajärven, Naruskajoen, Haltia - Saukkojärven
ja Punaruskan rantakaava-alueet, noin 180 loma-asuntoa, majoituspalveluita, retkeilyreitistöä sekä ohjelmapalveluyrityksiä ja muualta tulevien
ohjelmapalveluyritysten käyttämiä alueita.
Sallatunturin rinteiden laajennukset
Esitämme Sallatunturin rinnelaajennuksessa pysyttävän alkuperäisessä
laajemmassa rinnesuunnitelmassa, sillä tarve rinteiden kehitykseen on
Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta Naruska-Tuntsa alueelle.
Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM
1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille.
42/242
myös tulevaisuudessa.
Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tällä alueella koskien
luonnonsuojelualuetta (SL 4255).
Uudet ratavaihtoehdot
Rovaniemi - Sodankylä radan vaihtoehdoista esitämme Kemijärven kautta Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
kulkevaa raideyhteyttä, joka osaltaan tukee joukkoliikenteen junayhteyk- VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
sien säilymistä Kemijärvellä, mistä on jatkoyhteys linja-autolla Sallaan.
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Joukkoliikenteen kehityskäytävä
Esitämme joukkoliikenteen kehityskäytävän jatkettavaksi Sallaan saakka. Jatketaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävää
Kehitystarve joukkoliikenteen yhteyksille on äärimmäisen tärkeää Sallan Sallaan esityksen mukaisesti.
matkailuelinkeinon kannalta. Kantatie 82 Vikajärvi - Kemijärvi - Salla raja-asema välillä ollaan nostamassa tieluokituksessa kantatiestä valtatieksi ja rautatie jatkuu Kemijärveltä Sallan kautta Sokliin. Ratayhteys Venäjälle on myös kaavan yhtenä tavoitteena.
Rovajärven ampuma-alue
Sallan kunta yhtyy Kemijärven kaupungin ja Pelkosenniemen kunnan asiassa antamiin lausuntoihin. Muilta osin Sallan kunnalla ei ole huomautettavaa valmisteluaineistoon.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
43/242
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Savukosken kunta
1. Liikenneväylien kehittämisessä tulee huomioida myös maakunnassa
vähemmällä liikenteellä oleva tiestö, jonka kunto ja turvallisuustilanne on
huono. Esimerkiksi Tanhua-Hihnavaara välinen maantie 967 tulee kunnostaa.
Maantie 967 on osoitettu maakuntakaavassa seututienä. Täydennetään kaavaselostusta tien parantamistarpeiden osalta.
2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen kuntakeskuksissa ja keskuskylissä
turvaa niiden elinvoimaisuutta ja mahdollistaa palveluiden tuottamisen
edullisemmin.
Merkitään tiedoksi.
3. Teollisuuden ja kaivostoiminnan kehittämiseksi luodut kehittämisvyöhykkeet ovat hyviä periaatemerkintöjä.
Merkitään tiedoksi.
4. Tuulivoiman mahdolliseen rakentamiseen suhtaudutaan myönteisesti,
jos se tapahtuu luontoon ja maisemaan sopien.
Maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
5. Tulvansuojelun nimissä Kemihaaran allasta ei tule rakentaa, vaan alue
tulee kaavoittaa VE1 mukaisesti luonnonsuojelualueena (SL) ja maa- ja
metsätalousvaltaisena alueena (M). Samoin Kemijärven alue tulee kaavoittaa VE1 mukaisena M-alueena.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
6. Varsinaisella poronhoitoalueella käytetty merkintä M-1, jolla osoitetaan Merkitään tiedoksi.
metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue on parannusta aikaisempaan, sillä porotalouden merkitys on tärkeämpi kuin maatalouden.
7. Rautatien ratavaihtoehto C Kemijärveltä Pyhätunturin ja Pelkosenniemen kautta Sodankylään on paras, sillä se huomioi myös matkailun tarpeet.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
44/242
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
8. Rovajärven ampuma-alueen vaihtoehdoista VEO+ on maanomistajien
oikeutta parhaiten tukeva ilman uusia suoja- ja melualueita lisäyksellä, että korvaava rakentaminen tulisi sallia.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
9. Ekologisten yhteystarpeiden merkintä selkeyttää ajatusta suojelualueiden verkostoitumisesta toisiinsa, jolloin se myös huomioidaan muussa
kaavoituksessa.
Merkitään tiedoksi.
10. Matkailu-/virkistyskohteena tulee osoittaa myös Kemihaaran matkailualue, jolla on suuri alueellinen merkitys.
Lisätään maakuntakaavaan matkailu- / virkistyskohde (rm) Kemihaaraan.
45/242
11. Vaelluskalojen esteetön nousu kutemaan Kemijoen latva vesille tulee
turvata rakentamalla kalaportaat jokaiseen voimalaitokseen.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
12. Savukosken kirkonkylän ohitusteiden vaihtoehdoista linjaus Ve 2 on
paras.
Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
Sodankylän kunta
Kunnanhallitus antaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta seuraavanlaisen lausunnon:
Sodankylän kunta toteaa ratayhteys vaihtoehdon Ab olevan kokonaisvaikutuksiltaan perustelluin. Selvityksen mukaan vaihtoehdossa Ab ei ole
merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ja mahdollisuudet mm. kaivos-, matkailu- ja asumisen yhteystarpeisiin voidaan hyvin edellytyksin suunnitella.
Vaihtoehdossa B tulee huomioida, että ratalinjaus ylittää Orakylän kohdalla tärkeät pohjavesialueet, joita hyödynnetään vedenottoon. Ratalinjaus
aiheuttaisi myös huomattavaa melu ja tärinä haittaa Orakylän asutukselle.
Vaihtoehto C ohittaa kuntakeskuksen, jolloin yhteys rajoittaisi kuntakeskuksen kehittämisen mahdollisuuksia.
Maakuntakaavaan osoitettavat linjausvaihtoehdot tulisi rajata yhteen ratalinjaukseen, koska useamman yhteyden esittäminen lopullisessa maakuntakaavassa aiheuttaisi yleis- ja asemakaavoituksessa muulle maankäytölle
merkittäviä rajoituksia. Vaihtoehto Ab mahdollistaa hyvän jatkosuunnittelun Pohjois-Lapin maakuntakaavatyölle, jossa ratkaistaan Sodankylän
kunnan alueella olevat ratalinjaukset.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Sodankylän kunta katsoo puolustusvoimien laajennustarpeiden tukevan
heidän taisteluharjoitustoimintaa, jonka vuoksi Rovajärven ampuma- ja
harjoitusalueen vaihtoehto I on aluevarausten osalta perusteltu. Sodankylän kunta toteaa, että vaihtoehto I:n mukaisista laajennusalueista aiheutuu
arviolta melu ja tärinä vaikutuksia Sodankylän kunnan puolella, Raudanjoen ja Vuojärven kyläalueille ja mahdollisesti muille vakituisen ja vapaaajan asumisen alueille sekä Pyhä-Luoston matkailutoiminnalle. Yksityiskohtaiset melu ja tärinä vaikutukset voivat tulla arvioitavaksi YVA- ja/tai
ympäristölupamenettelyssä.
Sodankylän kunta toteaa, että laajennusalueet tulisi suunnitella siten, ettei
olemassa olevalle asutukselle tai kylien täydennysrakentamiselle aiheutuisi maankäytöllisiä rajoituksia melun ja tärinän vaikutuksista. Kunta edellyttää, että haitalliset melun ja tärinän vaikutukset saisivat ulottua ainoastaan ampuma- ja harjoitusalueen aluevarauksen ulottuvalle alueelle, jolloin rakentamisrajoituksen mukaisen huomattavan haitan arviointi tulisi
mahdollisesti arvioitavaksi vain puolustusvoimien käyttöön varatulle alueelle. Lisäksi kunta edellyttää, ettei melualue 55 dB ulotu Pyhä-Luoston
kansallispuistoon. Sodankylän kuntaan ulottuvat aluevaraukset ja kaavamerkinnät ratkaistaan Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Rovaniemen ja
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitus-
46/242
Itä-Lapin maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa meluvaikutukset on
arvioitu yleispiirteisesti eikä tärinän vaikutuksia ole arvioitu ollenkaan.
alue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Sodankylän kunta pyytää tarkistamaan matkailun vetovoima-alueen (mv)
rajausta Pyhä-Luoston matkailualueella siten, että rajaus noudattaisi Kitisenjoen linjausta liittyen voimassa olevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan mukaiseen matkailun vetovoima-alueen merkintään. Kaavaluonnokseen osoitettu merkintä ulottuu lähes Luoston keskusta-alueeseen, joten
rajauksessa ei ole huomioitu Luoston ja Kitisenjoen välistä maankäyttöä.
Muutetaan matkailun vetovoima-alueen (mv) rajausta esitetyllä tavalla.
Koillismaan maaseutupalvelut/Posio
Lausuntonani totea, että seuraavat kohdat tulisi tarkastella uudelleen LLH
8.12.2014 § 155 Liite 4 Kaavaselostusluonnoksesta 25.11.2014;
Haukisuon nimi muutetaan Nilokankaaksi.
Muutetaan Perä-Posio -nimen kirjoitusasua.
1. Sivu 61. Kohdan 2.7.2 Kyläverkot Posio: Haukisuo-nimistä kylää ei
Posiolla tietääkseni ole, eikö Peräposio kirjoiteta Perä-Posio ja ovatko
Keskiposio, Mourusalmi ja Oiva kriteerit täyttäviä kyliä?
Keskuskylien valintoihin on vaikuttanut väestö,
olemassa olevat palvelut ja työpaikat, keskeinen
sijainti ja hyvät liikenneyhteydet.
2. Sivu 117. Kohta 6.2.3 Keskuskylät Posio: Pitäisikö muuttaa SuonnanOsoitetaan Suonnankylä ja Hyväniemi omina
kylä Hyväniemi (at 431) kyläksi Hyväniemi tai molemmat kylät merkitä
keskuskylämerkintöinään.
omana kylänä. Hyväniemi, joka sijaitsee Posio - Kuusamo tien varressa on
varmaan enempi kehitettävä kylä mm. matkailun kannalta. Mourujärven
Lisätään Maaninkavaara keskuskyläksi (at).
kylän voisi muuttaa Maaninkavaaran kyläksi, koska se sijaitsee 5-tien varrella ja on muutenkin vireämpi kylä mm. maatalouden osalta tai Maaninkavaara lisätään Mourujärven lisäksi keskuskylä luetteloon.
3. Sivu 126. 6.4.4. Maatalousmaat. Eivät ole vielä osoitettuna kaavakartal- Täydennetään maakuntakaavaa maatalousvaltaila. Kuntia ilmeisesti kuullaan vielä ennen ehdotusta ja lisäksi tulisi kuulla silla (MT) alueilla. Tarkistetaan aluevaraukset
kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia.
yhdessä kuntien ja maaseutuelinkeinoviranomaisten kanssa.
4. Sivu 133 . 6.5.2 Matkailu-/ virkistyskohteet Posio: Lisäisin listaan
Lisätään maakuntakaavaan Aneen Loma matkaiAneen Loman. Aneen Loma sijaitsee Posion Anetjärvellä vanhalla remon- lu-/virkistyskohde merkinnällä (rm).
toidulla Anetjärven koululla. Lisäksi heillä on Anetjärven rannalla mökkejä ja camping-alue, jossa mm. 10 sähkötolppaa ja tarvittavat huoltorakennukset. Aneen Lomassa on 52 petipaikkaa.
Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä
Lapin liitto on pyytänyt lausuntoa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta. Lausuntopyynnössään Lapin liitto toivoo kannanottoja erityisesti vaihtoehtoisten ratkaisujen paremmuuteen.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa yhtenä keskeisenä asiana on
rautatieyhteyden osoittaminen Rovaniemen ja Sodankylän välille. PohjoisLapin alueyhteistyön kuntayhtymä on edistänyt aktiivisesti rautatieyhteyttä Rovaniemeltä Sodankylään ja edelleen Jäämerelle vuodesta 2008 lähtien osana Jäämeren käytävän kehitystyötä. Asia on erittäin keskeinen myös
seuraavaksi valmisteluun tulevassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa.
47/242
Jäämeren käytävä sinänsä on vakiintunut termi osoittamaan liikenne- ja
kehityskäytävää Rovaniemeltä Pohjois-Lapin kautta Jäämerelle, joten sitä
ei tulisi käyttää sulkeissa, eikä sekoittaa Barentsin käytävään (esim. sivulla 69 ei ole mainittu Jäämeren käytävää ollenkaan, korjaus sivulle 77; lisäksi karttamerkintöihin muutokset).
Lisätään selostuksen sivulle 69 Jäämeren käytävä. Barentsin käytävä sisältää Jäämeren käytävän sekä Murmanskin käytävän. Barentsin käytävä vastaa Pohjois-Suomi tasolla tarkasteltuja
käytävänimiä.
Maakuntakaavan valmisteluaineistossa on osoitettu kolme ratalinjausvaihtoehtoa Rovaniemeltä Sodankylään. Linjausvaihtoehto VeAb kulkee suoraan Rovaniemeltä Sodankylään 4-tien linjausta seuraten. Linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sen sijaan kiertävät Rovaniemeltä Kemijärven kautta
Sodankylään 5-tietä pitkin.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Esitetyistä vaihtoehdoista suoraan Rovaniemeltä Sodankylään kulkeva
VeAb on kokonaistaloudellisesti ja logistisesti paras. Seuraavassa lyhyet
perustelut:
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetus1. VeAb on noin 55 kilometriä lyhyempi kuin Kemijärven kautta kiertävät matka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren savaihtoehdot. Tämä merkitsee selkeitä kustannus- ja aikasäästöjä tavara- ja tamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
henkilökuljetuksille ja on myös ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
2. VeAb on puukuljetusten kannalta selkeästi paras vaihtoehto. Sodankylän alueen metsäautotieverkosto on rakennettu syöttämään puuta 4-tien
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
varteen. Metsähallituksen puutavarasta kulkeekin Sodankylän suunnasta
VeAb ja VeC.
Rovaniemelle 4-tietä pitkin hieman yli 350 000 kiintokuutiometriä/vuosi.
Sodankylän suunnasta Kemijärvelle 5-tietä pitkin kulkee vajaa 50 000
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
kiintokuutiometriä. Puukuljetukset rata linjauksella VeAb ovat siis noin
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
seitsemänkertaiset vaihtoehtoihin VeB ja VeC verrattuna.. Itä-Lapin kun- kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
tien puukuljetukset hoituvat nykyisen Kemijärven radan kautta, eivätkä
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
uudet ratalinjaukset tuo niille lisäarvoa.
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
3. VeAb tarjoaa lyhyemmän kuljetusmatkan tärkeimmiltä kaivosalueilta
Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisemmän sijainnin
suhteessa Kirkkoniemen yhteyksiin (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys).
4. Henkilö- ja matkustajaliikenteen osalta VeAb mahdollistaa asemat Torviseen Pyhä-Luoston matkailua varten sekä Sodankylän henkilöliikenneaseman. Sodankylän asema palvelee Saariselän matkailukeskusta, kunnes rata ulotetaan pohjoisemmaksi. Saariselän vuotuisista asiakkaista potentiaalisia junamatkailijoita on noin 25 000 - 28000. On selvää, että Sodankylästä Rovaniemelle kulkiessa ei käytetä junaa, jos se kiertää 55 kilometriä Kemijärven kautta ja aiheuttaa ajallisesti noin 45 minuutin
ylimääräisen viiveen.
5. VeAb kulkee keskeltä Lappia. Pitkän aikavälin (50-100 vuotta) liikennejärjestelmän kannalta se on turvallinen ja kestävä vaihtoehto. Rovaniemi-Sodankylä -rataan voidaan helpommin liittää sivuratoja tulevista kaivoksista. Itä-Lapin mahdollisia kaivoksia palvelee Soklin rata ja lännempänä olevista kaivoksista voidaan vetää sivuraide VeAb:hen.
6. Porotalouden kannalta VeAb on paras reitti, koska se ei halkaise paliskuntia.
Aivan viime päivinä on selvitetty Kevitsan kuljetusten lastaamista junaan
Kemijärvellä. Julkisuudessa on arvioitu tämän vahvistavan SodankyläKemijärvi –ratalinjausta maakuntakaavassa. Tämä ei pidä paikkaansa.
Mikäli rautatie rakennetaan Sodankylään, rakennetaan Sodankylään myös
malmiterminaali, eikä junakuljetuksilla ole mitään syytä kiertää Kemijärven kautta.
Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä korostaa, että rautatieyhteys
Rovaniemeltä Sodankylään on osa mahdollista Jäämeren ratayhteyttä. Se
Merkitään tiedoksi.
48/242
on toteutuessaan osa globaalia kuljetusjärjestelmää, ja siten kuntakohtaista
tai alueellista kehittämistä laajempi asia. Ratalinjauksen valinnassa tulee
ottaa huomioon kuntayhtymän edellä esittämät perustelut.
Lausunto (viranomaiset)
3. Logistiikkarykmentti/Puolustusvoimat
1 Yleistä
Vuoden 2014 loppuun saakka puolustusvoimien edunvalvontalausunnot
alueellisille (mm. maakuntaliitot ja ELY- keskukset) ja paikallisille (kunnille) viranomaisille alueiden käytön suunnittelussa mm. eriasteisista kaavoista, rakennus- ja tiehankkeista, naapurien suostumuksista jne. on antanut pääasiassa sotilasläänit, pl. tuulivoimarakentaminen, jossa lausunnoista on pääasiassa vastannut Pääesikunta.
Esitys vastineeksi
Merkitään tiedoksi.
Puolustusvoimista annetun lain muuttamisen myötä (509/2013) puolustusvoimissa aluehallintoviranomaisena toimineet sotilasläänien esikunnat
lakkasivat 31.12.2014 ja niiden tehtävät järjesteltiin uudelleen.
Puolustusvoimien organisaatio muuttui 1.1.2015 alkaen. Organisaatiomuutos vaikuttaa puolustusvoimien edun valvonnan tehtäviin ja vastuisiin alueiden käytön suunnittelussa.
Pääesikunta vastaa puolustusvoimissa tilahallinnan edunvalvonnassa valtakunnallisella tasolla, mm. lausunnot Ympäristöministeriössä (YM) vahvistettavana olevista kaavoista sekä Valtakunnallisien alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) päivittämiseen ja muuhun alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kehittämiseen liittyvistä lausunnoista.
Puolustusvoimien tilahallinta-asiat, mukaan luettuna alueiden käytön
suunnitteluun liittyvät edunvalvontalausunnot, hoitaa 1.1.2015 alkaen
Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta vastaa 1.1.2015 lähtien
valtion edun ja oikeuden valvomisesta ja valtion puhevallan käyttämisestä
puolustusvoimista annetun asetuksen 27 §:ssä tarkoite-tuin tavoin omaa
toimialaansa koskevissa asioissa (mm. kaavoitusasiat).
Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvat logistiikkarykmentit
vastaavat puolustusvoimien edunvalvonnasta kaikkien kaavojen, yms.
alueiden käyttöön liittyvien suunnitelmien valmisteluvaiheissa.
Alueiden käytön suunnittelusta valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti vastaavia Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, maakuntaliittoja sekä kuntia pyydetään huomioimaan puolustusvoimien organisaatio- ja vastuumuutokset 1.1.2015 lähtien kutsuessaan puolustusvoimien
edustuksen alueiden käytön suunnitteluprosessin valmisteluvaiheissa sekä
alueiden käyttöä koskevissa lausuntopyynnöissä (mm. kaavoitus).
2 Puolustusvoimien lausunto
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on puolustusvoimien tärkein harjoitusalue. Kaavaluonnoksessa on tuotu esille eri vaihtoehdot Rovajärven
ampuma- ja harjoitusalueen osalta. Nykyiseen maakuntakaavaan ei tule
sallia heikennyksiä, jotka vaikeuttavat ampuma- ja harjoitustoiminnan
suunnittelua ja toteutusta.
Kaavassa tällä hetkellä olevista vaihtoehdoista Puolustusvoimille sopii
vaihtoehto 1 (s.191), jossa laajennusalueiden priorisointi on seuraava: 1.
Köngäsvuoman alue 2. Javarusjärven länsipuoli ja 3. Javaruksen tien koillispuoli. Laajennusalueille on tarkoitus sijoittaa tykistön, kranaatinheittimistön tuliasemia ja alueet tulevat toimimaan tuliasema, maali- (vain
Köngäsvuoman alueella), tukeutumis- ja suoja-alueina. Tarkennuksena
kaavatekstiin halutaan tuoda esille, että nykyiseen tilanteeseen ei saa tulla
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan os-
49/242
heikennyksiä. Laajennettavat alueet tulisivat merkinnällä EAH. Kantatie
82 eteläpuoli on säilytettävä puolustusvoimien alueena kuten ennenkin.
topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojeHyypiön kylän kohdalla oleville yksityismaille voidaan antaa merkintä EP lualuetta (SL 4285).
1 kaavaluonnoksessa olevin suunnittelumääräyksin. Sen sijaan Sarriojärven alueella olevat yksityismaat eivät voi olla EP 1 merkinnällä. Ko. yksi- Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
tyismaat ovat ampuma-alueen sisällä (EAH-alue), Sarriojärven tukeutuosa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusmisalueen välittömässä läheisyydessä ja tärkeän ns. Topan ampumapaikan alue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
vaara-alueella (vaara-alue saa ulottua ko. yksityismaille, kun alue on tarvaroalueeksi.
kastettu ja ihmisistä tyhjä) haitaten merkittävästi Topan alueen käyttöä.
Sarrion alueelle ei tule perustaa EP 1 -aluetta. Sarrion kohdalla EP 1 -alue Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskevoi olla kt 82 eteläpuolella.
maan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Riippumatta pohjoiseen toivotuista laajennuksista tulee harjoitusalueen
Merkitään tiedoksi.
eteläosa edelleen olemaan tärkein osa harjoitusaluetta. Ehdoton tarve puolustusvoimille on, että alueen eteläosasta kyetään ampumaan kohti pohjoista kuten nyt. Kantatie 82: n eteläisen puolen merkinnät ja rakentamisrajoitukset tulee säilyttää entisellään, johtuen tien pohjoispuolen keskeisistä tuliasema-alueista ja ammunnoista aiheutuvasta melusta. Tällä hetkellä
kaavaan on kirjattu, että "alueella olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella - suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen".
Kaavateksti ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa alueen eteläisiä tuliasemia
jouduttaisiin siirtämään pohjoisemmaksi.
Tarve laajennusalueille on syntynyt siitä, että aluetta voitaisiin käyttää
kaksipuoleiseen taisteluun. Pohjoisten alueiden laajennukset eivät poista
eteläisten alueiden tarvetta.
Toramoselkä (lähes kokonaan Metsähallituksen hallinnassa) alueen suhKorjataan nimeä esitetyllä tavalla.
teen, alue on esitetty pistekatkoviivalla ja eah -merkinnällä. Esitys harjoitusalueen uudeksi nimeksi on Toramoselän harjoitusalue (kaavaselostus s.
150, selostuksen liitteet s.13).
Pahkamaan ampumaradan osalta tekstissä on alueen vastuulliseksi hoitajaksi mainittu Lapin ilmatorjuntarykmenti. Puolustusvoimauudistuksen
myötä alueen vastuullinen hoitaja 1.1.2015 alkaen on Jääkäriprikaati.
Korjataan kaavaselostusta ja aluekuvausta esitetyn mukaisesti.
Esitetään, että poronhoidon kohde -merkinnät poistetaan Rovajärven ampuma-alueen keskiosista (kaavaselostus kuva 26 s.131). Mikäli kohteet
merkitään maakuntakaavaan, Rovajärven porotalouden neuvottelukunnalla ei ole enää mahdollisuutta sovittaa toimintoja muuttuvassa tilanteessa
molempia osapuolia tyydyttävästi. Haitta koskettaa sekä Puolustusvoimia
että paliskuntaa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaava merkintä osoittaa nykyiset käytössä olevat
poroaidat ja turvaa niiden toiminta edellytykset
ampuma- ja harjoitusalueella. Maakuntakaava on
yleispiirteinen ja joustava. Maakuntakaavassa
esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia
voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset
ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu.
Puolustusvoimat pyytää Lapin liittoa huomioimaan Rovajärven ampumaja harjoitusalueen laajenemistarpeet myös tulevaan Pohjois-Lapin maa-
Merkitään tiedoksi.
50/242
kuntakaavaan.
3 Tuulivoimamääräykset
Puolustusvoimat esittää koko maakuntakaava-aluetta koskevaan kaavamääräykseen tuulivoiman osalta lisäystä seuraavasti: ”Tuulivoima-aluetta
suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä
ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet”.
Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys ilmavalvontatutkien ja
puolustusvoimien radioyhteyksien huomioon ottamisesta. Täydennetään maakuntakaavassa olevaa määräystä puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamisen osalta.
Kyseinen lause toivotaan vietävän näkyville myös kaavamerkintöjen tv ja
tv1 kohdalle.
Koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys
koskee myös tv ja tv-1 alueita.
Puolustusvoimat toteaa, että kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat
tarkentuvat (voimaloiden määrä, korkeus ja sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta
tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista.
Merkitään tiedoksi.
Puolustusvoimat toteaa, että puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto, yhdyshenkilönä Kari Salin, p. 0299 800 ja Tomi Böhm, p. 0299 800.
Maakuntakaavan valmisteluaineistosta on pyydetty lausunto Pääesikunnalta.
4 Räjähdevarastojen suoja-alueet
Misin ja Someroharjun räjähdevarastojen ympärille tulee merkitä käyrät A Lapin maakuntakaavojen mukaisesti Rovanie(ulompi) ja B (sisempi) sekä niihin liittyvät suunnittelu ja rakentamismen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu
määräykset. Tieto käyristä toimitetaan Lapin liittoon.
Misin ja Someroharjun räjähdeainevarastojen
ympärille suojavyöhyke (sv) ja liitetty merkinRakentamismääräys (käyrä B): Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja tään suunnittelumääräys lausunnon pyytämisestä
metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen.
puolustusvoimilta.
Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa
Tarkistetaan suojavyöhykkeen rajausta vastaaolevan rakennuskannan peruskorjausta.
maan ulompaa (käyrä A) linjausta ja täydennetään selostusta rakentamisrajoituksista.
Suunnittelumääräys (käyrä B): suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.
Täydennetään kaavaselostusta ulomman ja sisemmän suojavyöhykkeen merkityksestä ja siRakentamismääräys (käyrä A): Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja sällöstä.
metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen.
Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vas- Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma,
taavaa laitosta.
joka toteutuu ainostaan alempiasteisen suunnittelun tai lupamenettelyn kautta.
5 Varalaskupaikat
Norvajärventien (Rovaniemi) (sv1972) ja Simontien (Ranuan ja Simon
kunnanrajalla) (sv1973) varalaskupaikkojen kohdalle kaavakarttaan on
merkittävä 12 km: n säteinen ympyrä, jonka etäisyys mitataan varalaskupaikan keskipisteestä. Tuulivoimarakentaminen tulee kieltää kyseiseltä
alueelta. Kyseiseltä alueelta on lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain mukainen lausunto Trafilta.
Osoitetaan lentoliikenteen varalaskupaikat kohdemerkinnällä ”Lentoliikenteen varalaskupaikka” ja merkinnän ympärille 12 km:n suojavyöhyke. Merkintään lisätään suunnittelumääräys: ”Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon
lentoliikenteen varalaskupaikasta johtuvat
maankäytön rajoitukset.”
Suunnittelumääräys: Kaikista yli 50 metriä korkeista rakennuksista, rakennelmista ja rakenteista tulee pyytää Puolustusvoimien lausunto.
Täydennetään kaavaselostusta merkinnän perusteista.
Rakentamismääräys: alueelle ei saa rakentaa tuulivoimaloita.
6 Melualueet
Someroharjun ampumaratojen melualueet puuttuvat kaavakartasta ja tieto
niistä ja määräyksistä toimitetaan Lapin liittoon.
Lisätään Someroharjun ampumaratojen melualue
sekä Rovajärven laajennuksesta aiheutuvat melualueet (55db ja 60db) maakuntakaavaan.
51/242
Rovajärven laajennusta (VE1) ja siitä johtuvaa melualueen laajennusta ei
ole otettu huomioon kaavakartassa. Melualueen tiedot ja määräykset on
toimitettu Lapin Liittoon ja on esitetty kaavaselostuksen sivulla 192.
Puolustusvoimat vaatii näiden melualueiden viemistä kaavakarttaan.
1 Jatkotyö
Merkitään tiedoksi.
Puolustusvoimat esittää, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee
huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakentamista.
Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Lisäksi myös Suomen Johtotieto Oy: stä on syytä pyytää kaapelinäyttö.
Koska kuntakaavoilla ja rakennusluvilla voidaan mahdollisesti ratkaista
yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamisia, Puolustusvoimat esittää, että
mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Lapin liitto
vaikuttaisi siihen, että alueen kunnat lisäävät kuntien rakennusjärjestyksiin
ja tarvittavilta osin myös yleiskaavoihin seuraavat lauseet:
Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista
tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.
Alueellisena yhteyshenkilönä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimii
3LOGR:n kiinteistöpäällikkö DI Kari Ponkilainen, +358 299 573 262.
Finavia Oyj
Lapin liitto on pyytänyt Finavia Oyj: Itä mielipidettä Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta 30.1.2015 mennessä.
Merkitään tiedoksi.
Kaavaluonnoksessa on esitetty uusimman lentokonemeluselvityksen "Rovaniemen lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste
2025, Finavia A2/2009, 24.11.2009" lentokonemelun leviämisennusteen
mukaiset lentomelukäyrät. Maakuntakaavan selostuksessa on esitetty
asianmukaisesti rakentamiseen liittyvät rajoitteet. Finavian näkemyksen
mukaan maakuntakaavassa esitetty lentokonemelualue on soveltuva nyt
kyseessä olevan maakuntakaavan suunnittelujaksolle.
Fingrid Oyj
Kiitämme lausuntopyynnöstänne koskien maakuntakaavan valmisteluaineistoa.
Kaavaselostusta ja kaavaselostuksen liitteitä tulisi täydentää seuraavilla
EN-merkintöjä koskevilla maininnoilla Fingridin suurmuuntamoista:
Täydennetään kaavaselostusta ja merkintöjen
aluekuvauksia esitetyllä tavalla.
• Pirttikosken voimalaitos ja suurmuuntamo (400/220 kV) (EN 2259)
• Valajaskosken voimalaitos ja suurmuuntamo (220/110 kV) (EN 2215)
• Petäjäskosken voimalaitos ja suurmuuntamo (400/220 kV) (EN 2210)
• Kokkosnivan voimalaitos ja suurmuuntamo (220/110 kV) (EN 2323)
Lisäksi maakuntakaavassa tulisi esittää yhteystarpeena PirttikoskiLisätään maakuntakaavaan voimajohdon yhteysKokkosniva-Vajukoski välille toinen voimajohtoyhteys. Kyseessä on
tarvemerkintä välille Pirttikoski-Kokkosnivavoimajohtoyhteys, jolla varaudutaan kantaverkon pitkänaikavalin kehitys- Vajukoski.
tarpeisiin, jos siirtotarve alueella kasvaa. Yhteysmerkinnän tulisi mahdollistaa joustavasti jännitetasot 220 tai 400 kV, joka tarkentuu tulevaisuuden
tarpeiden mukaan.
52/242
Lapin Ely-keskus
Rovaniemi - Itä-Lappi maakuntakaava
Lapin liitto laatii Rovaniemi - Itä-Lappi maakuntakaavaa Rovaniemen ja
Merkitään tiedoksi.
Itä-Lapin seudulle. Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa Itä-Lapin,
Rovaniemen ja Ranuan alueelle vahvistetut maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Alueelle jäävät kuitenkin edelleen voimaan
Soklin ja Suhangon vaihemaakuntakaavat.
Lapin liitto pyytää Lapin ELY -keskuksen lausuntoa Rovaniemi – ItäLappi maakuntakaavan valmisteluaineistosta. Lausuttavana on 8.12.2014
päivätty maakuntakaavaluonnosaineisto.
Vaikutusten arviointi
Maakuntakaavaan on osoitettu toimintoja sellaisille alueille, joissa niiden
toteuttamisella voi olla vaikutuksia alueen muille erityisille arvoille. Esimerkiksi tuulivoimaloiden alueiden osoittaminen luonnonarvoiltaan merkittävien kohteiden ja maisema-alueiden läheisyyteen, turvetuotantopotentiaalisten alueiden osoittaminen Natura 2000 - vesistön valuma-alueelle
sekä maa-ainesten ottamisalueiden ja useiden loma-/asuinalueiden osoittaminen pohjavesialueille.
ELY -keskuksen näkemyksen mukaan vaikutusten arvioinnissa ja suunnittelutyössä tulisi tutkia hankkeiden seudullisuuden näkökulmasta niiden
tarpeellisuus, määritellä toteuttamiskelpoisimmat hankkeet sekä niiden
laajuus, ottaen huomioon maakuntakaavan elinkaaren aikana todennäköisesti toteutuva potentiaali.
Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset
Kaavakartalle on osoitettu taajama-aluevarauksia (A) sekä asuntovaltaisia
alueita (AA). Aluevaraukset ovat joiltain osin varsin laajoja kokonaisuuksia, mikä voi johtaa alueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun osalta lisääntyneeseen suunnittelutarpeeseen. Kaavaselostuksessa todetaan, että
asuntovaltaisille alueita ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, vaikka osa alueista on jo pitkälle taajamamaisesti rakentuneita
(esimerkiksi Rovaniemellä Niskanperä). ELY-keskuksen näkemyksen
mukaan laajojen asumiseen tarkoitettujen alueiden suunnitteluohjeisiin
voisi todeta eri asumisalueiden ensisijaisia toteuttamisen välineitä, kuten
yleiskaava tai asemakaava.
Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa otetaan
huomioon saatu palaute. Täydennetään taustaselvityksiä ja vaikutusten arviointia tarpeen
mukaan. Erillis- ja lisäselvityksiä laaditaan ainakin liikenteen ja geologisten taustatietojen
(muun muassa turve- ja maa-ainestenotto) osalta.
Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu lähtökohtaisesti
vähintään seudullisesti merkittävää alueidenkäyttöä, joka on maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellista. Suunnittelun tavoitevuosi on
2040, mutta maakuntakaavaa tultaneen tarkistamaan kymmenen vuoden kuluttua.
Täydennetään selostusta ja tarkistetaan A ja AA
alueiden rajauksia.
Kaavamääräyksen mukaan ranta-alueilla taajamatoimintojen alueiden (A), Kyläalueiden ulottuvuus määritetään alempiasasuntovaltaisten alueiden (AA) ja keskuskylien (at) ulkopuolella vapaan
teisessa suunnitellussa ja lupamenettelyiden yhrantaviivan osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta ranta-viivasta. teydessä.
Määräyksessä todetun (at) alueen ulkopuoliset alueet ovat varsin hankalasti määriteltävissä, koska at-merkintä on kohdemerkintä.
Rovajärven ampuma-alueen osalta on maakuntakaavassa esitetty, että am- Merkitään tiedoksi.
puma- ja harjoitusalue osoitetaan EAH -merkinnällä sekä kantatien 82
ympäristö Puolustusvoimien alueena EP1, jota koskevat hieman lievemmät kaavamääräykset kuin EAH-aluetta. Merkinnällä mahdollistetaan alueella olevan asutuksen täydentäminen, rakennusten peruskorjaaminen, laajentaminen ja korvaaminen uudella. Lapin ELY -keskus näkee harjoitusalueen läheisyydessä olevan asutuksen osalta luonnoksessa osoitetun lievemmän merkinnän perusteltuna.
Värriöjoelle, Naruskajoelle ja Oulankajoelle on osoitettu MU-merkintä
joka osoittaa, että alueille suuntautuu ulkoilupaineita ja että niille on tarpeen sijoittaa ulkoilun ohjaamisen vuoksi polkuja tai reittejä levähdys- ja
muine tukialueineen. ELY-keskus esittää, että Meltausjokivarsi, Simojoki
Selvitetään miltä osin Meltausjokivarsi, Simojoki ja Livojoki voitaisiin osoittaa MU-alueeksi.
53/242
ja Livojoki osoitettaisiin myös MU-alueina, koska niillä on tai niille voi
olla mahdollista muodostua erityistä ulkoilun ohjaustarvetta.
Suojelualuemerkinnöissä S ja SL on epäjohdonmukaisuuksia, jotka tulisi
tarkistaa ja korjata. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tällaisia
ovat ainakin seuraavat kohteet:
Muutetaan S -alueet SL-alueiksi esitetyn mukaisesti.
- Oulangan kansallispuisto sekä Syötteen kansallispuisto on perustettu
lailla, luonnonsuojelulain mukaisiksi kansallispuistoiksi.
- Korouoman lehtojensuojelualue. Alue on osoitettu maakuntakaavassa Smerkinnällä. Alue on perustettu asetuksella luonnonsuojelulain mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi (lehtojensuojelualue). Kyseessä on luonnonsuojelulain mukainen suojelutarve.
- Kuoskunjärven luonnonsuojelualue, joka on perustettu luonnonsuojelulain nojalla. Kuoskunjärvi kuuluu valtioneuvoston 3.6.1982 vahvistamaan
lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi se kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
Suojelupäätöksellä toteutetaan ko. suojeluohjelmaa. Kyseessä on luonnonsuojelulain mukainen suojelutarve. Huomioitavaa on, että yksityiset suojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain nojalla
Kaavakartalle osoitettujen kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen
kannalta tärkeiden alueiden tai kohteiden osalta on ristiriitaisuuksia, jotka
tulisi tarkistaa ja korjata. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tällainen merkintä on ainakin (ma) 8145, Kemijoella, Keminsaarten alueella.
Kohde on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, joka on osoitettu
maakuntakaavassa maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäväksi.
Valtakunnalliset ja maakunnalliset perinnemaisemat (Lapin perinnemaisemat 1999) esitetään
maakuntakaavan selostuksen liitekartalla. Keminsaarten niityt ovat maisema-aluetyöryhmän
mietinnön 66/1992 mukainen valtakunnallinen
perinnemaisema-alue. Lisätään Keminsaarten
niityt maakuntakaavaan merkinnällä maV.
Kaavakartalle esitettyjen viivamerkintöjen runsaudesta ja kaavakartan
tarkkuustasosta johtuen kartan tulkitseminen muodostuu osin varsin hankalaksi. Esimerkiksi Ounasjoen varrelle osoitettujen kulttuuriympäristön
tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet (ma ja maV) sekoittuvat
muihin kehittämismerkintöihin, eikä maisema-alueiden rajauksia pysty
selkeästi tulkitsemaan.
Selvitetään pystyykö merkintöjä kaavakartalla
selventämään. Selostuksen liitekartassa ja taulukoissa kulttuuriympäristömerkinnät on eritelty
merkintäkohtaisesti ja kunnittain.
Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve -merkintä nelostietä Rovaniemelle ja edelleen Kemijärvelle näkyy varsin hallitsevana maakuntakaavakartalla. Merkinnässä todettu tarve parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta ja varata riittävät alueet vaihtoliikenteeseen ja pysäköintiin olisi ehkä ilmaistavissa kevyemminkin. Suurempia liityntäpysäköintialueita
voi muodostua käytännössä vain muutamia taajamien läheisyyteen. Laajalla, osin asumattomalla maaseutualueella viivamerkintä vaikuttaa turhan
järeältä.
Kehittämisperiaatemerkinnällä Joukkoliikenteen
kehittämiskäytävä (JL) tarkoitetaan kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen kehittämistä. Kuntakeskuksissa tulisi tukea matkaketjujen toimivuutta.
Uusi voimajohto Kokkosnivan voimalaitokselta Sokliin on merkitty poikkeavalla tavalla.
Voimajohto on osoitettu Soklin kaivoshankkeen
vaihemaakuntakaavassa. Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavaluonnokseen voimajohto
on osoitettu informatiivisena merkintänä. Kaavaehdotuksessa kyseistä voimajohtoa ei osoiteta.
Kaavaselostukseen tehdään yhdistelmäkartta,
jossa kyseisten kaavojen suhde toisiinsa osoitetaan.
Täydennetään selostusta ja kevennetään merkintätapaa.
Luonto
Natura 2000
Maakuntakaavassa on esitetty luonnonsuojelullisista tavoitteista poikkeavia toimintoja ainakin Kemihaaran altaan alueella sekä Sallatunturin
rinteiden laajenemisalueille. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu Natura-alueiden läheisyyteen tai niiden mahdollisille vaikutusalueille useita
Täydennetään taustaselvityksiä ja vaikutusten
arviointia tarpeen mukaan.
Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66
54/242
tuulivoimaloiden alueita ja tuulivoima potentiaalisia alueita, pääradan
vaihtoehtoisia linjauksia sekä turvetuotantopotentiaalisia alueita.
§:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista
Natura 2000 -verkostoon, tarpeen mukaan
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta sekä Natura 2000 -verkoston heikennysten korvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
Kaavaluonnoksen vaihtoehdossa on esimerkiksi osoitettu Kemihaaran
suot -Natura-alueelle vesialue, tekojärvi -merkintä (W-1), AatsinkiOnkamo Natura-alueelle Sallatunturin rinteiden laajennusalue. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että altaan (tekojärven) vaikutukset heikentävät merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on
sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi Sallatunturille osoitetun rinteiden laajennusalueen osalta vaikutusarvioinnissa todetaan, että laajennusvaihtoehto 1 heikentää merkittävästi alueen suojeluarvoja, kun taas
vaihtoehto 2 toteuttamista ei merkittäviä vaikutuksia synny. Hankkeesta ei Täydennetään kaavaselostusta hankkeen kuvaole kuitenkaan kaavaselostuksessa eikä liitteessä 2 muuta tietoa kuin, että uksella.
tarkoitus on rakentaa Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille lisää laskettelurinteitä ja hissejä.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maakuntakaavan asiakirjoissa ei ole
riittäviä selvityksiä siitä, mitä vaikutuksia maakuntakaavan toteuttamisella
Natura-alueilla, niiden läheisyydessä tai vaikutusalueella on kyseessä olevien alueiden suojeluperusteisiin.
ELY-keskus toteaa, että maakuntakaavan vaikutukset Natura2000 - alueisiin tulee arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti.
Merkitään tiedoksi.
Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että kaavan toteuttamisen vaikutukset
perusteluineen Natura-alueiden suojelutavoitteisiin tulisi luettavuuden parantamiseksi koota yhteen lukuun. Hajanaisen esitystavan vuoksi johtopäätösten arvioiminen on vaikeaa
Natura-vaikutuksista on kaavaselostuksessa oma
kappaleensa. Lisäksi selostuksen liiteasiakirjoissa on Natura-vaikutusten arviointitaulukko.
Maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitetty Etelä- ja KeskiLapissa vuonna 2013. Inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut uudet alueet on huomioitu nyt maakuntakaavaluonnoksessa merkinnällä ma. Kaavamerkinnöissä tulisi huomioida alueiden merkintä, mikäli
valtioneuvosto vahvistaa alueet maakuntakaavan laatimisen aikana.
Maakuntakaavakartalle on Kairala-Luiro valtakunnallisesti merkittävän
maisemanhoitoalueen länsipuolelle osoitettu uusi pääradan yhteys. Lisäksi
kaavakartoille on osoitettu tuulivoimaloiden alueita kulttuuriympäristön
ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden alueiden lähettyville.
Maakuntakaavasuunnittelussa tulee varmistua, ettei tuulivoima-alueiden
toteuttamisesta ole merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeille maisema-alueille.
Arvokkaat harjualueet ja muut geologiset kohteet
Maakuntakaavakarttaan on merkitty valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat. Geologiset luonnonvarat -taustaselvitykseen on poimittu pistemäisenä tietona valtakunnallisen
harjujen moninaiskäyttötutkimuksen kohteet, koska alueita ei ole rajattu
paikkatietoaineistona. Länsi-Lapin POSKI-projekti on valmistumassa keväällä 2015. Projektissa on kartoitettu myös valtakunnallisesti arvokkaat
harjualueet Rovaniemen alueella.
Maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole
vielä hyväksytty valtioneuvostossa. Mikäli valtioneuvoston päätös tehdään ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa, muutetaan merkintä maV
-merkinnäksi.
Täydennetään vaikutusten arviointia pääradan
osalta. Tarkistetaan tuulivoimala-alueiden ja tuulivoimapotentiaalisten alueiden suhde maisemaalueisiin. Lisätään tarvittaessa kohdekohtainen
suunnittelumääräys valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden
huomioonottamisesta.
Huomioidaan jatkotyöskentelyssä POSKI –
hankkeen tuloksia.
Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden raportointityö on parhaillaan meneillään Lapin alueella. Hankkeessa on inventoitu arvokkaat kallioalueet ja raportti tulee nähtäville vuoden 2015 aikana.
Huomioidaan valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventointi kaavaehdotusta laadittaessa.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aineisto tulisi esittää siten, että
siitä olisi mahdollista selvitä myös valtakunnallisesti arvokkaan geologisen muodostuman tyyppi (moreeni, tuuli- ja rantakerrostuma, kallio, harju).
Kaavaselostuksessa on nimeltä kerrottu eri muodostumat. Lisätään kaavaselostukseen liitekartta,
josta eri muodostumatyypit käyvät selville.
55/242
Kemijoen tulvariskien hallinta
Rovaniemi - Itä-Lapin maakuntakaavassa esitetään tulva riskien hallinnan
tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtoehtoisina ratkaisuina Kemihaaran tekoallas ja Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattaminen. Nämä vaihtoehdot on esitetty myös Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen toimenpiteinä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
ELY-keskus toteaa, että tulvariskien hallinnan suunnittelu koostuu maakunta kaava-asiakirjoissa esitetyn kahden kuulemisvaiheen sijasta, kolmesta kuulemisvaiheesta.
Pohjavedet
Vuoden 2015 aikana tulee tapahtumaan jonkin verran pohjavesialueiden
luokka- ja aluerajausmuutoksia mm. Poski-projektin ja tekeillä olevan
Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvityksen valmistuttua vuoden
2015 aikana. Muutokset on hyvä huomioida maakuntakaavassa.
Kaavaluonnoksessa on osoitettu mm. matkailupalvelujen alueita, asuntovaltaisia alueita, taajamatoimintojen alueita sekä maa-ainesten ottoalue
pohjavesialueille.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pohjavesialueille osoitettujen toimintojen osalta ei voida vielä riittävästi varmistua siitä, että uudet toiminnot voidaan sijoittaa alueille pohjavettä vaarantamatta.
Korjataan selostukseen oikea tieto.
Muutokset huomioidaan maakuntakaavassa.
Tärkeät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet on osoitettu maakuntakaavassa erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä. Merkintään on liitetty suunnittelumääräys jolla turvataan pohjaveden laatua ja määrää. Lisäksi kaavassa ehdollinen rakentamisrajoitus on laajennettu koskemaan myös pohjavesialueita.
Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut
eivät yleensä ole vielä maakuntakaavavaiheessa
konkreettisia. Ratkaisuja täsmennetään yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Alueella, jolla ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa
myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Ehdollinen rakentamisrajoitus
varmistaa pohjaveden pilaamiskiellon huomioon
ottamisen alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä.
Liikenneasiat
Valmisteluaineistossa on otettu pääosin huomioon liikennejärjestelmän
kehittämisen ja maantieliikenteen näkökulma.
Valtatielle 4 on esitetty kaksi vaihtoehtoista uutta valtatien linjausta Muurolan eteläpuolelta Koivuun. Valmistumisvaiheessa olevan valtatien 4 kehittämisselvityksen mukaan nykyinen valtatie riittää verraten pienillä parannuksilla Muurolan ja Koivun välillä maakunta kaavan aikajänteellä.
Osoitetaan Länsi-Lapin maakuntakaavan mukainen ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus. Poistetaan toinen vaihtoehto maakuntakaavasta.
56/242
Näin ollen molemmat maakuntakaavaluonnoksessa esitetyt Muurolan eteläpuolen ja Koivun valtatien vaihtoehtoiset linjaukset eivät ole maakuntakaavan aikajänne huomioiden tarpeellisia.
Soklin kaivoshankkeen kuljetukset
Maakuntakaavassa esitetty Soklin kaivoshankkeen liikenneratkaisu perustuu YVA-prosessin ja vaihemaakuntakaavan mukaiseen uuteen rautatiehen Kemijärveltä Kelloselän kautta Sokliin. Maakuntakaava mahdollistaa
myös maantiekuljetukset, mutta selostuksessa mainitaan kuljetusmuotona
vain rautatiekuljetukset. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt, että
valtio kustantaa Soklin ja Kemijärven välisen maantieyhteyden parantamistoimet, jos Vara Suomi Oy päättää avata kaivoksen. Näin ollen myös
Soklin maantiekuljetukset olisi syytä sisällyttää maakuntakaavaan.
Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
Vaihtoehtona nykyiselle maantieyhteydelle on keskusteluissa nostettu
esiin kuljetusreitin ohjaaminen Kemijoen itäpuoliselle Arvospuolentielle
jo Pelkosenniemellä. Yhtenä vaihtoehtona on myös Arvospuolentien jatkaminen Pelkosenniemi-Savukoski tielle saakka, jolloin koko Pelkosenniemen taajama ohitettaisiin. Vaihtoehtoina nousee esiin myös uuden siltayhteyden rakentaminen Kemijoen ylitse Pelkosenniemen ja Kemijärven
välillä, jolloin vain Arvospuolentien eteläosa olisi perusparannettava.
Mahdollisia siltapaikkoja voi olla useampia. Kaikissa vaihtoehdoissa Savukosken taajama kuitenkin on syytä ohittaa tienoikaisulla, joka vähentää
liikenteen haittoja ja samalla lyhentää ajomatkaa. Sitä on tutkittu Savukosken kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyönä, mutta rautatiekuljetusvaihtoehdon aikana uutta oikotietä pidettiin tarpeettomana. Maantiekuljetusten
myötä tilanne on muuttunut ja tienoikaisun suunnittelu on syytä käynnistää ELY-keskuksen ja kunnan yhteistyönä. Tienoikaisun olisi syytä olla
merkittynä maakuntakaavassa vähintään vaihtoehtoisena linjauksena.
Näitä liikennejärjestelyä ja niiden vaikutuksia olisi syytä tarkastella erillisessä maakuntakaavan liikenneselvityksen jatkot yössä. Tässä selvitystyössä olisi pyrittävä tutkimaan näiden vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutuksia sekä rajaamaan vaihtoehtojen lukumäärä pienemmäksi.
Rautatieyhteydet
Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty kolme ratavaihtoehtoa kohti Sodankylää. Maantieliikenteen näkökulmasta kaikki ovat mahdollisia. Tekeillä oleva selvitys tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa
myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
Huomioidaan jatkotyöskentelyssä tekeillä oleva
selvitys.
Lapin maakuntamuseo
Lapin maakuntamuseo on osallistunut kaavaa koskevan arkeologisen kult- Täydennetään kaavaselostusta ja korjataan selos-
57/242
tuuriperintö osuuden valmisteluun. Kaavaan on tarkoitus sisällyttää alueen tukseen oikea lukumäärä.
kiinteät muinaisjäännökset huomioiva luettelo, joka ei ole vielä käytettävissä. Kaavaselostuksessa 8.12.2014 on lyhyesti (s. 53-54) mainittu alueella olevan 1346 kiinteää muinaisjäännöstä. Tekstissä mainittu lukumäärä, "esihistoriallisia muinaisjäännöksiä 53", on virheellinen.
Muinaisjäännösten osalta maakuntamuseo yhtyy Museoviraston lausunnossa esitettyihin näkemyksiin.
Merkitään tiedoksi.
Liikennevirasto
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa käsitellään laajasti alueen lii- Merkitään tiedoksi.
kennejärjestelmä, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, teollisuuden
ja energiahuollon sijoittumista, alueen elinkeinoja, luonnonvarojen hyödyntämistä luonnonarvot huomioiden sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisointia alueella. Vahvistuessaan kaava kumoaa alueellaan Itä-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan.
Maakuntakaavan laadinnan perustana on kahdeksan erillisselvitystä, joista
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvitykseen teettämiseen on Liikennevirasto osallistunut tilaajana yhdessä Lapin Liiton ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Liikennevirasto on
osallistunut maakuntakaavan ohjausryhmän sekä Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Maakuntakaavan laadinnan lähdeaineistona
mainitaan Liikenneviraston esiselvitys Kaivostoiminnan liikenteelliset
tarpeet pohjoisessa (11/2013).
Rovaniemi - Sodankylä ratayhteys
Rovaniemen ja Sodankylän ratayhteyden järjestämiseksi on selvitetty
kolmea linjausvaihtoehtoa. Vaihtoehto Ab seuraa vt 4:n linjausta suoraan
Rovaniemen ja Sodankylän välillä sijoittuen suurelta osin samaan maastokäytävään, vaihtoehdot B ja C esittävät ratayhteyden järjestämistä Kemijärveltä jokivartta seuraten Pelkosenniemelle ja edelleen Sodankylään. Ratayhteys C mahdollistaa raideyhteyden Pyhä-Luoston matkailualueen
kautta. Kaikki vaihtoehdot päätyvät Sodankylän Kevitsan pohjoispuolella
samaan maastokäytävään.
Ratayhteysselvityksessä ei todettu vaihtoehtojen välillä merkittäviä kustannuseroja tai vaikutusarvioinneissa erityisiä perusteita nostaa joku vaihtoehdoista muiden edelle. Vaihtoehto Ab:n mahdollistaa parhaiten sujuvat
yhteydet tiedossa olevilta kaivosalueilta Perämeren satamiin ja toisaalta
valtakunnan pääradalta Jäämeren suuntaan ylipitkän aikavälin tarkasteluissa. Liikennevirasto katsoo vaihtoehto Ab:n tarjoavan sen vuoksi liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta parhaat lähtökohdat RovaniemiSodankylä ratayhteyden jatkokehittämiseen.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Vt 4 linjaukset
Liikennevirasto tukee Lappi ELYn näkemystä Muurolan eteläpuolen ja
Koivun valtatien vaihtoehtoisten linjausten pois jättämisestä kaavaluonnoksen jatkokehittelyssä ehdotukseksi.
Osoitetaan Länsi-Lapin maakuntakaavan mukainen ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus. Poistetaan toinen vaihtoehto maakuntakaavasta.
Soklin kaivoksen yhteydet
Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, ettei tämä kaava ota kantaa aiemmin vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa ratkaistuun Soklin ratayhteyteen. liikennevirasto yhtyy Lapin ELY-keskuksen L-vastuualueen mie-
Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
58/242
lipiteeseen siitä, että Soklin ratayhteyden tarvetta tulee edelleen tarkastella
rinnan merkittävästi parannettavan maantien 9671 kanssa.
Rovaniemen matkakeskus ja Rovaniemen puutavaraterminaali
Päärata sekä sen tavara- ja henkilöratapihat sijaitsevat keskeisesti Rovaniemen kaupunkirakenteessa. Rovaniemen kaupunki on ollut aloitteellinen
ratapiha-alueiden kehittämisessä matkakeskuskäyttöön sekä keskustatoimintojen alueena. Maakuntakaavassa tulee osoittaa henkilöratapihan alue
LR (valtion rautatiealue) merkinnällä. Merkintään voi lisätä, että LR alueen haltija on oikeutettu kehittämään aluetta palvelemaan matkakeskustoimintoja. Tavararatapihan, ml puuterminaalin ja muun raiteiston kohdalla ei valtion rautatiealue (LR) merkintä tule muuttaa eikä siihen tule liittää
muita mainintoja.
Maakuntakaavassa on osoitettu Rovaniemen
matkakeskus liikennekohde (L 1643) merkinnällä. Pitkällä tähtäyksellä varaudutaan
juna- ja bussiliikenteen yhteiseen matkakeskukseen.
Lapin maakuntakaavoissa ei osoiteta taajamien/keskustojen henkilöratapihoja, tavararatapihoja tai puuterminaaleja.
Valtion henkilö- ja tavararatapihat ovat erottamaton osa valtakunnallista
rautatiejärjestelmää. Liikennevirasto pitää tärkeänä, että maakuntakaava
edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti valtion rataverkon toimintaa.
Maakuntakaavaluonnoksessa esitetty ns. uusi puutavaraterminaali Isoaavantieltä länteen ei ole liikenneviraston (valtion) hanke eikä sitä eikä sille
osoitettua ratayhteyttä tule osoittaa kaavassa LR merkinnällä.
Kehittämiskäytävät
Liikenneviraston mielestä esitetyt kehittämiskäytävät ovat realistisia ja
kertovat tavoitteesta keskittää toimintoja liikennejärjestelmän tehokkuutta
ja yhdyskuntarakenteen paikallista tiiviyttä kasvattavasti. Joukkoliikenteen kehityskäytävän osalta liikennevirasto yhtyy lappi ELYn lausunnossa
esitettyyn näkemykseen merkinnän keventämisestä.
Maakuntakaavaluonnoksessa uusi puutavaraterminaalialue on osoitettu liikennealueena (L).
Maakuntakaavassa on tulevaisuuden tavoitteeksi
esitetty puutavaraterminaalin siirto uuteen paikkaan ja vapauttaa nykyinen paikka kaupungin
taajamatoimintojen käyttöön.
Kehittämisperiaatemerkinnällä Joukkoliikenteen
kehittämiskäytävä (JL) tarkoitetaan kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen kehittämistä. Kuntakeskuksissa tulisi alueidenkäytöllä tukea matkaketjujen toimivuutta.
Täydennetään selostusta ja kevennetään merkintätapaa.
Kaavaselostuksessa mainittu keskuskylien tiivistäminen, erityisesti vapaan Merkitään tiedoksi.
rantaviivan yleismääräyksen kohdistaminen keskuskylien ulkopuolelle,
edistää hyvin liikennejärjestelmän kehittämistä
Tuulivoima-alueet
Tuulivoima-alueiden yleismääräykseen tulee lisätä liikenneturvallisuuden
huomioiminen liikenneviraston Tuulivoimalaohjeen 8/2012 mukaisesti.
Luonnonvarakeskus/Metla
Lausunto koskee Luonnonvarakeskuksen Kivalon tutkimusmetsään (karttaliite) ulottuvaa tuulivoima-aluerajausta (tv 2303).
Täydennetään koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä tuulivoiman osalta
ja täydennetään kaavaselostusta liikenneviraston
tuulivoimalaohjeen osalta.
Poistetaan tuulivoimaloiden alueen (tv 2303) rajaus Kivalon tutkimusmetsän alueelta.
Tutkimusmetsät ovat Metsähallituksen hallinnoimia alueita, joissa toimi- Täydennetään kaavaselostusta.
taan Luonnonvarakeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tutkimusmetsien ensisijainen käyttötarkoitus on tutkimus (Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen maankäytön ja yhteistoiminnan puitesopimus 3.5.2013). Luonnonvarakeskus on keskittänyt metsäntutkimuksen kenttäkoetoimintaansa
tutkimusmetsiin. Tuulivoimarajauksen sisällä Kivalon tutkimusmetsässä
on tällä hetkellä n. 20 kenttäkoetta. Kokeet ovat usein pitkäaikaisia. Tutkimusmetsän kokeista vapaita alueita on hoidettu niin, että ne palvelisivat
mahdollisimman hyvin metsäntutkimusta.
Luonnonvarakeskus esittää, että tuulivoima-aluerajaus poistettaisiin Kivalon tutkimusmetsästä, koska tuulivoimapuisto voisi tehdä tutkimustoimin-
59/242
nan jatkamisen mahdottomaksi. Ainakin tuulivoimapuisto vähentäisi paljon koetoimintaan käytettävissä olevaa pinta-alaa tutkimusmetsässä.
Luonnonvarakeskus/RKTL
Lapin liitto on viitekirjeellään pyytänyt Riista- ja kalatalouden tutkimusMerkitään tiedoksi.
laitoksen lausuntoa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka sovitetaan yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 1. tammikuuta 2015 alkaen osa
Luonnonvarakeskusta. Pyydettynä lausuntonaan Luonnonvarakeskus (Luke) esittää maakuntakaavan valmisteluaineistosta toimialaansa liittyen
seuraavan. Luonnonvarakeskus pitää hyvänä valtakunnallisena aluerakennetavoitteena kirjattua Fennoskandian vihreää vyöhykettä, jolla pyritään
turvaamaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä Itämereltä Jäämerelle.
Kansainvälisen (Suomi, Norja, Venäjä) hankkeen ytimen muodostavat
tämän kaava-alueen puitteissa sen itäosan luonnonsuojelualueet. Vihreästä
vyöhykkeestä pyritään muodostamaan mallialue, jossa rajat ylittävällä yhteistyöllä tuetaan alueen kestävää kehitystä. Maininnasta ei selviä, onko
työ jo konkreettista vai onko se vasta suunnitelman asteella.
Maakuntakaavaluonnoksen kartoissa on merkintöjä osoittamassa ekologista yhteystarvetta esimerkiksi lähekkäisten suojelualueiden välille. Kaavaselostuksessa (LLH 8.12.2014 § 155) olisi tarpeen avata asiaa esimerkiksi sillä, minkä eliölajien yhteystarpeesta on ensisijaisesti kysymys.
Kaavaselostuksen luvun 6.1.8 mukaan "Ekologinen yhteystarve on nykyisin toimiva ja maankäytössä rakentamiselta vapaana pidettävä tai tiedossa
oleva yhteys ekologisessa verkostossa." Voisi ajatella, että parempi termi
ekologiselle yhteystarpeelle olisi siten "ekologinen yhteys". Asian puutteellisen käsittelyn tai keskeneräisyyden vaikutelmaa vahvistavat kaavaselostuksen lukuisat xxx-merkinnät.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Täydennetään kaavaselostusta.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma,
joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa
ja lupamenettelyssä.
Maakuntakaavan valmisteluaineisto voi olla vielä keskeneräistä ja sitä täydennetään kaavan ehdotusvaiheessa.
Kuten kaavaselostuksen luvussa 8.3 mainitaan, moottorikeikkailureitit sijoittuvat paikoin luonnonsuojelualueille tai niiden läheisyyteen. Luonnonvarakeskus pitää tätä puutteena, jonka korjaamiseen tulisi pyrkiä reittilinjauksen muutoksella aina, kun siihen on mahdollisuus.
Tarkistetaan linjaukset ja tehdään tarvittaessa
muutokset.
Savukosken alueen jokivarsiin osoitetut MU-merkinnän (Maa- ja metsäta- Selvitetään MU-merkinnän käyttöä muillakin
lousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta) alueet tukevat soveltuvilla jokivarsilla.
hyvin kalastusmahdollisuuksien säilyttämistä ja kehittämistä alueella.
Luonnonvarakeskus suosittelee saman kaavamerkinnän laajempaa käyttöä
jokivarsilla, jotka ovat hyvin saavutettavissa ja voimakkaan vapaa-ajan
kalastuksen kohteena.
Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa-ratayhteydelle on maakuntakaavassa esitetty kaksi vaihtoehtoista linjausta. Jos rata toteutetaan, niin vaihtoehtojen
valinnassa tulee ottaa huomioon myös luontoarvot sisältäen esimerkiksi
riistaeläinten elinympäristöt. Pelkosenniemen eteläpuolella karkean tason
karttatarkastelun perusteella ratavaihtoehto 8 vaikuttaisi eläimistön kannalta paremmalta vaihtoehdolta kuin vaihtoehto C. Vaihtoehto C vaatisi
selvimmin radan aitausta ja ekoalikäytäviä, kuten kaavaselostuksen liitteessä 3 esitetään.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetus-
60/242
matka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Luonnonvarakeskus katsoo, että poronhoidon asema ja merkitys kaavaMerkitään tiedoksi.
alueella sekä siihen liittyvät asiat maankäytössä on huomioitu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa kokonaisuutena
hyvin ja monipuolisesti. Maakuntakaavan valmistelussa on hyödynnetty ja
kaavaselostuksessa esitelty SYKEn ja RKTL:n yhteisessä POROThankkeessa kokoamaa porotalouden tietokantaa (s. 45), joka on mahdollistanut ja mahdollistaa poronhoidon huomioimisen aikaisempaa paremmin
maankäytön suunnittelussa. Tähän liittyvää tekstiosaa tulisi kuitenkin vielä tarkentaa siten, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueen
kaikista paliskunnista koottu porotalouden tietokanta on jatkossa ilman
erillissopimuksia viranomaisten (mm. YM, MM, ELY-keskus), maankäytön kaavoitusta tekevien tahojen (Lapin liitto ja kunnat), Metsähallituksen,
porotaloutta edustavien tahojen (Paliskuntain yhdistys ja paliskunnat) ja
myös tutkimuksen (SYKE ja Luke) käytettävissä. Porotalouden tietokantaa voidaan erillisellä sopimuksella myös luovuttaa esim. kaavoituksesta
vastaavien tahojen kautta mm. YVA-prosessin arviointeja tekevien konsulttifirmojen käyttöön.
Luonnonvarakeskus korostaa, että porotalouden tietokantaa voidaan hyödyntää mm. maankäytön, erilaisten hankkeiden ja metsätalouden suunnittelussa poronhoidon huomioimiseksi sekä erilaisten maankäytön intressien
yhteensovittamisessa ja poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arvioimisessa. Tässä vaiheessa edellä mainittujen tahojen on mahdollista saada kyseinen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueen paliskunnat käsittävä tietokanta käyttöönsä joko SYKEn tai Luken kautta, mutta jatkossa
tietokannan käyttö mahdollistetaan suoraan kaikille näille käyttäjäryhmille
sähköisen Liiteritietopalvelujärjestelmän kautta. Samalla koko poronhoitoalueelta on tarkoitus koota vastaava porotalouden tietokanta Liiteritietopalvelujärjestelmään ja mahdollistaa tietokannan sujuva käyttö edellisille käyttäjäryhmille kyseiseen järjestelmään rakennettujen palvelupakettien avulla.
Luonnonvarakeskus näkee vielä tärkeäksi, että porotalouden tietokannan
monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttöä tuodaan esiin myös
poronhoitoa koskevissa ja sitä sivuavissa maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä, joissa edellytetään poronhoidon toimintaedellytysten huomioimista ja turvaamista (mm. kaavaselostuksen sivut 103-105 ja 127132, 140, 145). Mm. sivulla 103 olevaa tekstiosaa, jossa käsitellään poronhoidolle tärkeiden alueiden huomioimista ja niistä saatavaa tietoa paliskunnista, tulee täydentää siten, että nämä tiedot ovat nyt saatavissa ja
käytettävissä kaava-alueelta kootun porotalouden paikkatietokannan kautta.
Täydennetään kaavaselostusta.
Luonnonvarakeskus toteaa, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Merkitään tiedoksi.
valmisteluaineistoon on liitetty aikaisempaan kaavaan nähden monia poron hoitoa entistä paremmin huomioivia ja tukevia merkintöjä ja kaavamääräyksiä. Mm. neuvotteluvelvollisuuden laajentaminen paliskuntien
kanssa poron hoitoon olennaisesti vaikuttavien toimenpiteiden toteuttami-
61/242
sessa valtion mailla laajennetaan koskemaan kaavamääräyksissä muitakin
kuin valtion viranomaisia (s. 104). Myös uutena merkintänä käyttöön otettu, pinta-alaltaan laajimman alueen merkitseminen metsä- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi (M 1) erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella tuo poronhoidon metsätalouden rinnalle alueen pääkäyttäjänä ja nostaa samalla selvemmin esiin kaavakartalle merkityn erityisesti poronhoitoa
varten tarkoitetun kaavamerkinnän sisällön. Kumpikin näistä merkinnöistä
ja määräyksistä on Luonnonvarakeskuksen näkemyksen mukaan hyvin
linjassa mm. poronhoitolain sisällön ja tavoitteiden kanssa.
Myös poronhoidon edellytysten huomioiminen moottorikelkkareittien
(s.140) ja tuulivoimala-alueiden (s.144) puolustusvoimien ampuma- ja
harjoitusalueiden (s. 150) suunnittelussa ja käytössä on kaavamääräyksissä huomioitu hyvin. Luonnonvarakeskus näkee kuitenkin tärkeäksi, että
myös muiden poronhoitoon mahdollisesti merkittävästi vaikuttavien
hankkeiden, kuten turvetuotantoalueiden (s.155) ja kaivostoiminnan alueiden (s.156) osalta vastaava velvoite poronhoidon edellytysten huomioimiseksi kirjataan kaavamääräyksiin näitä toimintoja suunniteltaessa.
Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys poronhoidon alueidenkäytöllisten toiminta- ja kehittämisedellytysten
turvaamisesta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.
Rovajärven ampuma-aluetta on suunniteltu laajennettavan puolustusvoimien tarpeisiin perustuen ja maakuntakaavassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa alueen laajentamiseksi (189-194). Luonnonvarakeskus huomauttaa, että jo nykyisellään pinta-alaltaan laaja Rovajärven ampuma-alue vaikuttaa
merkittävästi Pyhä-Kallion paliskunnan poron hoitoon ja alueen laajentaminen tulee todennäköisesti lisäämään näitä haittavaikutuksia. Kaavamääräyksissä velvoitettu poronhoidon edellytysten huomioiminen ampumaalueella ja sen laajennusosilla on poronhoidon kannalta siten enemmän
kuin perusteltu, mutta tärkeätä olisi myös poronhoidon edellytysten turvaaminen puolustusvoimien laajoilla ampuma-alueilla. Luonnonvarakeskuksen näkemyksen mukaan myös tämä puoli tulisi sisällyttää ampumaaluetta ja sen laajennososia koskeviin kaava määräyksiin. Luke näkee
myös tärkeäksi, että valittaessa Rovajärven laajennuksen lopullista vaihtoehtoa maakuntakaavaan, eri vaihtoehtojen vaikutuksia myös poronhoitoon
tulee arvioida tarkemmin. Myös vaikutukset riistaeläimiin tulee huomioida.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Turvetuotantoalueita koskien on suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueen jälkikäyttöä suunnitteltaessa tulee pyrkiä turvaamaan alueen poronhoidon edellytykset. Turvetuotantopotentiaalisessa merkinnässä on jälkikäytön osalta vastaava
määräys.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Maakuntakaavassa on myös esitetty kaksi vaihtoehtoa tulvansuojeluksi
erityisesti Kemijärven, Kemijoen pääuoman ja Rovaniemen kaupungin
osalta (195-196). Kemijoen tulvatyöryhmä on päätynyt esittämään Kemihaaran altaan rakentamista parhaana vaihtoehtona kyseisten alueiden tulvansuojelun kannalta, ja Kemihaaran altaan rakentamista koskevat alue-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
62/242
merkinnät on nyt myös esitetty maakuntakaavakartalla. Toisena vaihtoehtona maakuntakaavassa on esitetty Kemijärven säännöstelykorkeuden nostamista, ja myös sitä koskevat aluemerkinnät ovat vaihtoehtona kaavakartalla. Luonnonvarakeskus huomauttaa, että Kemihaaran allas tulisi toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi alueen poron hoitoon aiheuttaen monenlaisia haittoja ja ongelmia useiden paliskuntien poronhoidolle. Tästä
syystä Luonnonvarakeskus näkee tärkeäksi, että ennen kuin valitaan tulvansuojelun lopullista vaihtoehtoa maakuntakaavaan, tulee Kemihaaran
altaan mahdollisia haittoja myös poronhoidolle selvittää perusteellisesti
esitettyjen tulvansuojelun vaihtoehtojen kokonaishyötyjen ja -haittojen
vertailemisessa.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista, sisältäen vaikutukset poronhoitoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitys
LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –verkostoon ja
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Maakuntakaavaluonnoksessa on aluevarauksia esimerkiksi tekojärvelle,
Merkitään tiedoksi.
kaivoshankkeille, ratahankkeille, tuulivoimalle ja turvetuotannolle. Luke
(ent. RKTL) on lukuisissa yhteyksissä ja lausunnoissaan ilmaissut käsityksensä asioista, jotka näkyvät käsillä olevassa maakuntakaavan valmisteluaineistossa. Tällaisia ovat mm. tuulivoima-alueisiin, kaivoshankkeisiin
ja Kemijoen tulvariskien hallintaan liittyvät kysymykset. Luonnonvarakeskus on valmis pyydettäessä antamaan lausuntonsa myös maakuntakaavaan sisältyvien, vasta suunnitteilla olevien hankkeiden valmistelusta esimerkiksi YVA-vaiheessa.
Mainittakoon vielä, että kaavaselostuksessa Metlan, RKTL:n ja MTT:n
yhdistyminen Luonnonvarakeskukseksi tulisi myös huomioida esim. kaavaselostuksen sivulla 75 olevassa tekstiosassa.
Korjataan kaavaselostusta.
Metsähallitus
Osallistaminen maakuntakaavan valmistelussa
Metsähallitus pitää Lapin liiton osallistamismenetelmiä hyvinä ja riittävi- Merkitään tiedoksi.
nä. Näitä ovat olleet teemakohtaiset keskustelu- ja ideointitilaisuudet, joita
Lapin liitto on järjestänyt prosessin aikana. Toinen hyvä tapa osallistaa oli
Maakuntakaavaseminaari 22.5.2014, missä esiteltiin tehtyjä selvityksiä ja
ideoitiin yhteisesti kaavan mahdollisia sisältöjä. Näiden lisäksi kaavan
laadintaan on voinut vaikuttaa ohjausryhmätyöskentelyn kautta.
Sallatunturin rinnealueen laajennus
Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan kaavamerkinnällä "Sallatunturin
rinteiden laajennus" Aatsinki-Onkamon Natura 2000 -alueella sijaitsevalle Iso Pyhätunturille laskettelurinteiden laajennus. Kaavaselostuksen mukaan suunnitelmissa on kaksi toteutusvaihtoehtoa. Natura-vaikutusten arviointitaulukon mukaan
"Laajennusvaihtoehto 1 heikentää merkittävästi alueen suojeluperusteita.
Laajennusvaihtoehto 2 ei heikennä merkittävästi alueen suojeluperusteita”.
Maakuntakaavan sisältämä hankkeen kuvaus on ylimalkainen eikä vaikutusten arviointia ole todellisuudessa esitetty lainkaan.
Iso Pyhätunturin hiihtokeskussuunnitelmasta on valmistunut Natura arviointi vuonna 2011, joka on laadittu vuonna 2010 valmistuneen rinnesuunnitelman perusteella. Tässä arviointiprosessissa ei osallistettu Metsähallitusta eikä Metsähallitus ole antanut luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista lausuntoa Natura-arvioinnista. Lapin ELY –keskus on neuvottelut
kyseisestä hankkeesta Sallan kunnan kanssa 14.2.2013 ja neuvottelussa
päädyttiin siihen, että LsL 65 §:n mukainen lausuntomenettely keskeyte-
Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM
1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille.
Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tällä alueella koskien
luonnonsuojelualuetta (SL 4255).
Maakuntakaavan laadinnassa on käytetty rinnesuunnitelmaa sekä siitä valmistunutta Naturaarviointia.
63/242
tään, koska rinnesuunnitelma on muuttunut ja koska alueen maankäytön
suunnittelu on juuri käynnistymässä maakuntatasolla.
Merkitään tiedoksi.
Koska maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu
suunnitelma, tulee Salla tunturin rinnealueen laajennuksen vaikutukset Aatsinki-Onkamon Natura 2000 -alueeseen arvioida asianmukaisesti kaavaprosessin yhteydessä. Maakuntakaavassa voidaan osoittaa
merkintä" Sallatunturin rinteiden laajennus" Natura -alueelle vain siinä tapauksessa, että arviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, ettei hankkeesta
aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia alueen luonnonarvoille tai
mikäli valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma
on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä
eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.
Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta punnittaessa tulisi Natura-alueita kosMerkitään tiedoksi.
kevien säännösten ohella huomioida myös muu kansallinen sääntely. Kyseisen hankkeen osalta sovellettavaksi tulee mm. laki oikeudesta luovuttaa
valtion kiinteistövarallisuutta (97312002), johon on kirjattu edellytykset
valtion kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta. Lain 4 §:n
2 momentin mukaan kiinteistövarallisuutta, jonka merkitys luonnonsuojelun kannalta on erittäin huomattava, ei saa luovuttaa. Vuokraamisen osalta
lain 7 §:n 1 momentti säätää, ettei valtion omaisuuden vuokraaminen saa
vaikeuttaa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun suojelun ja rauhoituksen toteuttamista. Kun on kyse valtioneuvoston päätöksin suojeluohjelmiin (vanhojen metsien suojeluohjelma ja Natura 2000 -verkosto) sisällytetystä alueesta, josta on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue, on oletettavaa, että
lain (97312002) 4 § 2 momentin 2 kohta tulee sovellettavaksi. Asiasta
päättämisen tulisi todennäköisesti "periaatteellisesti tärkeänä" kuulua 9 § 1
momentin 3 kohdan mukaan valtioneuvostolle. Hankkeen toteuttamisedellytysten selvittäminen yhdessä Metsähallituksen ja ympäristöministeriön
kanssa myös tältä osin olisi tärkeää.
Tuulivoimala-alueet (tv ja tvl)
Metsähallitus tuo jäljempänä esille tarpeelliseksi katsomiaan näkökohtia
valtionmailla sijaitsevista tuulivoimala-alueista ja ottaa kantaa niiden soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon. Hyvä lähtökohta on, että maakuntakaava on tuulivoimatuotantoa mahdollistava eikä sitä rajoittava ja että
aluerajaukset ovat riittävän laajoja. Tämä mahdollistaa sen, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ympäristövaikutukset
ja että niiden perusteella osayleiskaavoitettavaa hankealuetta voidaan rajata tapauskohtaisesti.
Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan
yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun
yhteydessä.
Aluerajauksiin sisällytetyt Metsähallituksen hallinnassa olevat valtionmaat Merkitään tiedoksi.
ovat luonteeltaan metsätalousalueita, joilla tuulivoimatuotanto ja metsätalous ovat pääosin yhteen sovitettavissa. Joillakin alueilla sijaitsee monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita (esim. ns. dialogikohteita tai
muita erityiskohteita), jotka nekin monilta osin voidaan Metsähallituksen
näkemyksen mukaan ottaa huomioon tuulivoimahankkeiden tarkemmassa
suunnittelussa ja osayleiskaavoituksessa. Metsähallitus esittää kuitenkin
joitakin aluevarauksia poistettavaksi tai rajattavaksi osin uudestaan. Lisäksi osa esitetyistä tuulivoimala-alueista rajoittuvat suojelualueisiin, jolloin tulee huomioitavaksi niiden vaikutus suojeluarvoihin.
Metsähallituksen omissa tuulivoima-alueiden esiselvityksissä on myös
noussut esiin kohteita, jotka eivät sisälly lausunnolla olevaan kaavaluonnokseen tai ovat esitettyjen rajausten laajennuksia. Metsähallitus esittää
näitä kohteita täydennyksinä tuulivoimala-alueiden aluemerkintöihin.
Merkitään tiedoksi.
Metsähallitus esittää poistettavaksi seuraavat tuulivoimala-alueet johtuen
niiden monimuotoisuusarvoista tai alueen kohdistuvasta muusta maankäytöstä:
• Lehtotunturi-Kuusikko-Ruuhivaara, Salla (tv 2313)
Poistetaan varaukset (tv 2313 ja tv 2308) esite-
64/242
• Livonniska -Aneenvaara-Akonvaara, Posio (tv 2308)
tyn mukaisesti.
Lisäksi vastaavista syitä Metsähallitus esittää rajattavaksi uudestaan seuraavat alueet:
• Vasatunturi-Vasatunturinniekka-Kaitavaara, Savukoski (tv 2317), varauksen itäosasta rajataan pois Vasatunturi
• Purkkivaara-Vuotosselkä - Palo-Kouteloselkä, Salla-PelkosenniemiSavukoski (tv 2316), varauksesta poistetaan Kouteloselkien alue
• Jouttikero, Rovaniemi (tv1 2396), alueesta rajataan pois Iso-Kerovaaran
osa-alue
Muutetaan tuulivoimaloiden alueiden (tv 2317 ja
tv 2316) ja tuulivoimapotentiaalisen alueen (tv1
2396) rajauksia esitetyn mukaisesti.
Rajausmuutokset on esitetty liitteessä.
Kumpukivalo-Kaupinselkä-Mustalamminvaaran (Rovaniemi, tv 2303)
alue sijaitsee suurelta osin Luonnonvarakeskuksen (ent. Metsäntutkimuslaitoksen) tutkimusmetsäalueella, josta on olemassa Metsähallituksen ja
Luonnonvarakeskuksen välinen käyttöoikeussopimus. Tuulivoima-alueen
rakentaminen esitetyllä rajauksella ei ole mahdollista alueen tutkimustoimintaa vaarantamatta. Metsähallitus esittää alueen osittaista siirtämistä ja
laajentamista länteen päin liitteen osoittamalla tavalla.
Muutetaan tuulivoimaloiden alueen (tv 2303) rajausta esitetyllä tavalla.
Keskirova-Iso-Kulpakko-Ranta-Raaka (Rovaniemi, tv 2307) on potentiaa- Muutetaan tuulivoimaloiden alueen (tv 2307) ralinen tuulivoima-alue ja soveltuu tuulivoiman tuotantoon. Metsähallitus
jausta esitetyn mukaisesti.
esittää omien selvitysten perusteella alueen laajennusta liitteen mukaisesti.
Hervan (Ranua, tv 2301) alue on ollut mukana myös Metsähallituksen
omissa selvityksissä ja Metsähallituksen näkemyksen mukaan aluetta voidaan laajentaa etelään päin liitteen osoittamalla tavalla.
Muutetaan tuulivoimaloiden alueen (tv 2301) rajausta esitetyn mukaisesti.
Maakuntakaavaluonnoksessa useat tuulivoimala-alueet sijaitsevat uhanalaisten lintulajien pesäreviireillä. Metsähallituksen näkemyksen mukaan
tuulivoimarakentamista ei tulisi suunnitella alueille, jotka sijaitsevat 2 km
lähempänä suurten petolintujen tunnettuja pesäpaikkoja. Metsähallitus
esittää muutoksia emo pesäreviirien johdosta seuraavien tuulivoimalaalueiden rajauksiin: Raiskio (Ranua, tv2300), Iso-Nälkämövaara-Junnikka
(Kemijärvi, tv 1 2291), Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko (KemijärviSalla, tv1 2288), Lautatunturi-Sammalvaara (Kemijärvi, tv1 2290) ja
Laukkuvaara-Veneselkä (Savukoski, tv 1 2289). Rajausmuutokset ovat
esitetty liitteessä.
Muutetaan tuulivoimaloiden alueen (tv 2300) ja
tuulivoimapotentiaalisten alueiden (tv1 2291, tv1
2288, tv1 2290 ja tv1 2289) rajauksia esitetyn
mukaisesti.
Pyöreävaara-Rasinkangas-Ojennusvaara (Posio, tv 2309) sijaitsee Korouoman ja Jäniskairan suojelualueiden välittömässä läheisyydessä. Alueet
sisältyvät myös Natura 2000 -verkostoon. Näistä Korouoma on myös
merkitty kaavaluonnokseen maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi maiseman
vaalimisen kannalta sekä matkailun vetovoima-alueeksi, jonka kehittämisen keinona tuodaan esiin mm. reiteille näkyvien luonnonmaisemien
huomioon ottaminen. Metsähallituksen näkemyksen mukaan alueen jatkosuunnittelussa tulisi selvittää hankkeen vaikutukset Korouoman keskeisiltä virkistyskäyttökohteilta avautuvaan maisemaan. Alueen rajausta voitaisiin kuitenkin jo kaavaprosessissa supistaa sen länsiosasta suojelualueiden
väliin jäävältä osalta (liite).
Poistetaan tuulivoimaloiden alue (tv 2309) Korouoman ja Jäniskairan luonnonsuojelualueen
läheisyyden sekä Korouoman virkistys- ja matkailukäytön vuoksi.
Turvetuotantopotentiaaliset alueet (eot)
Metsähallitus esittää, että Nuolisuon (eot 9130) turvetuotantovaraus tulee Poistetaan maakuntakaavasta turvetuotantopopoistaa kaavasta. Nuolisuon osalta turvetuotannon lupaprosessi on ollut
tentiaalinen alue (eot 9130).
käynnissä jo aiemmin, ja sitä on käsitelty myös eri oikeusasteissa. Korkein
hallinto-oikeus on antanut kielteisen päätöksen turvetuotannon käynnistämisestä alueella. Hallintolain periaatteiden mukaan tällaisen kohteen varaaminen kaavaan on tarpeetonta. Turvetuotantoalueen vedet laskisivat
suoraan Litokairan Natura-alueelle ja vaikuttaisivat haitallisesti sen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin.
65/242
Metsähallitus esittää myös Pyöriäissuon (eot 9128) ja Hirsimaansuon (eot Selvitetään turvetuotantopotentiaalisten alueiden
9129) turvetuotantovarauksien poistamista kaavasta. Heinijoen ja Kivijoen (eot 9128 ja 9129) vesistövaikutukset Naturakautta turvetuotannon vesistövaikutukset ulottuisivat Litokairan Naturaalueelle.
alueelle ja heikentäisivät sen arvoja. Kivijoen ekologinen tila on luokiteltu
tyydyttäväksi pääosin sen korkeiden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella. Uudessa, lausunnolla olevassa vesienhoitosuunnitelmassa myös
Heinijoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Turvetuotanto vaikuttaisi edelleen heikentävästi kyseisten vesistöjen tilaan, jota jatkossa tulee pyrkiä parantamaan.
Metsähallitus edellyttää kuitenkin myös, että mikäli maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen kohteiden lisäksi myöhemmässä vaiheessa tulee esille
muita mahdollisia turvetuotantokelpoisia kohteita, voidaan ne ottaa käyttöön, vaikka niitä ei ole maakuntakaavaan merkittyjäkään. Näiden kohteiden tulee olla – kuten kaavaselostuksenkin sivulla 155 tuodaan esiin kansallisen suostrategian mukaisia eivätkä ne saa olla ole ristiriidassa ko.
alueen päämaankohteen kanssa.
Metsä- ja poronhoitovaltaiset alueet (M-l)
Kaavaluonnoksessa esitetään erityistä poronhoitorajaa noudattaen uutta
aluemerkintää M-1 (metsä- ja poronhoitovaltainen alue). Merkinnän mukaan ko. alueella metsätalous ja poronhoito olisivat ko. alueella molemmat
päämaankäyttömuotoja. Merkinnän tuoma muutos nykyiseen käytäntöön
on hyvin periaatteellinen. Maanomistajan itsensä harjoittama metsätalous
ja paliskunnan (lue maaomistuksen ulkopuolisen toimijan) harjoittama porotalous rinnastetaan kaavamääräyksessä rinnasteisiksi maankäyttömuodoiksi. Poronhoitolain (848/1990) mukaan poroilla on sinänsä vapaa laidunnusoikeus maanomistuksesta riippumatta, mutta poronhoitolaki ei kuitenkaan lähde siitä, että laki rajoittaisi maanomistajan oikeutta käyttää
maataan haluamallaan tavalla. Päinvastoin laki lähtee siitä, että porojen
laidunnus ei saa aiheuttaa haittaa maanomistajalle. Tästä poikkeuksena
ovat valtionmaat, joita koskee poronhoitolain 2 §, johon viitataan kaavaselostuksen sivulla 44. Valtionmaita koskeva poikkeus ei kuitenkaan
poista esitetyn aluemerkinnän periaatteellisuutta.
Aluevarauksen kuvauksen mukaan (kaavaselostus s. 125) päämaankäyttötarkoitusta voi sanottavasti haitata ja alueen luonnetta muuttaa mm. toimenpiteet, jotka vähentäisivät merkittävästi paliskunnan tasolla porotalouden puhdasta tuloa tai hankaloittaisi suuresti poron hoitotyötä. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, kuka korvaisi maanomistajalle aiheutuvat taloudelliset menetykset tilanteessa, jossa maankäyttöön vaikuttava toimenpide kariutuisi porotaloudelle aiheutuvan haitallisuuden takia. Kaavaprosessin aikana on Lapin liiton puolelta tuotu
esiin, että maakuntakaava ja sen määräykset eivät voi ylittää erityislainsäädäntöä. Ko. tapauksessa voidaan jopa ajatella, että esitetty aluemerkintä voi olla maanomistusoikeuden näkökulmasta poronhoitolain vastainen.
Metsähallitus katsoo, että M-l -merkintä tulee poistaa kaavasta ja po. alueet tulee merkitä M-alueeksi. Valtionmaiden osalta Metsähallituksen päätöksenteon piirissä olevan maankäytön ja porotalouden välistä yhteistyötä
ja toimintojen yhteensovittamista hoidetaan paliskuntien kanssa Paliskuntien yhdistyksen ja Metsähallituksen välillä allekirjoitetun sopimuksen
mukaan. Tietyt yhteiskunnalliset maankäyttöpäätökset ovat maanomistuksesta riippumattomia (esim. kaivosten perustaminen, yleisten liikenneväylien rakentaminen). On tärkeää, että tällaiset kohteet tuodaan kaavaprosessissa esille ja selvitetään niiden mahdolliset vaikutukset, jotta eri tahot, porotalous mukaan lukien, voivat niihin lausua mielipiteensä. Mikäli
tällaiset hankkeet päätyvät toteutukseen, niistä on olemassa erityislainsäädäntö ja niiden kolmansille osapuolille mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin liittyy korvausmenettelyt.
Täydennetään kaavaselostusta turvetuotantopotentiaalisten alueiden maakuntakaavamerkinnän
oikeusvaikutuksista sekä kansallisesta suostrategiasta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen.
Täydennetään kaavaselostusta. Tuodaan esille
poronhoitolain mukaiset poronhoitoa koskevat
rajoitukset.
Erityisesti poronhoitoon tarkoitetun alueen rajan
pohjoispuoleisella alueella olevaa valtionmaata
ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu
huomattavaa haittaa poronhoidolle. Valtion
maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai
vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta
porojen aiheuttamista vahingoista.
Kaavaselostuksen metsätalous- ja poronhoitovaltaisia alueita koskevassa kappaleessa on myös
tuotu esiin merkittävä haitta koskien metsätaloutta. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL 28.4
§:n mukaan pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheudu
kohtuutonta haittaa. M-l -merkintä ei aiheuta
muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain
mukaiseen tilanteeseen. Täydennetään selostusta
metsälain ja poronhoitolain osalta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan maakuntakaavoituksessa turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa
pirstoa muulla maankäytöllä.
M-1 merkintä kertoo, että alueella on kaksi erilaista päämaankäyttöä, joiden yhteensovittaminen on tärkeää. Lausunnossa esitetty yhteensovittaminen paliskunnan ja Metsähallituksen kesken sopimuksella toteuttaa maakuntakaavan M-1
-merkintää.
66/242
Suojelualuemerkinnät (SL, S)
Luonnonsuojelualuemerkinnällä SL osoitetaan maakuntakaavaluonnokMuutetaan S-merkintä esitetyllä tavalla SL –
sessa luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja
merkinnäksi.
alueita. Osa jo perustetuista suojelualueista on kuitenkin merkitty kaavaan
vain suojelualue S -merkinnällä. Koska kyse on laeilla Oulangan kansallispuisto (634/1965, laajennus 674/1981 ja 115/1989), Syötteen kansallispuisto (51212000) ja asetuksella Korouoman lehtojensuojelualue
(503/1992) perustetuista alueista, tulee ne Metsähallituksen käsityksen
mukaan merkitä SL -merkinnällä, vaikka kyseisten Natura-alueiden toteuttamiskeinoksi olikin määritelty maankäyttö- ja rakennuslaki.
Maakuntakaavaan tulee merkitä SL -merkinnällä Metsähallituksen hallinnassa oleva yksityinen suojelualue Korkalon luonnonsuojelualue
(ID27470). Alueesta on perustettu luonnonsuojelualue Lapin lääninhallituksen päätöksellä (1489/1973) 14.12.1973.
Lisätään Korkalon luonnonsuojelualue SLmerkinnällä maakuntakaavaan.
Mikäli valtioneuvosto hyväksyy soidensuojelun täydennysohjelman ennen Soidensuojelun täydennysohjelma valmistellaan
kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville, tulee kaava-alueeseen sisältyvät
luonnonsuojelulain mukaisena kansallisena suokohteet täydentää asianmukaisesti maakuntakaavaan ehdotusvaiheessa.
jeluohjelmana. Ohjelman valmistelu on kesken
ja kaavoituksessa ohjelma tulee otettavaksi
huomioon valtioneuvoston päätettyä ohjelmasta.
Täydennetään SL merkintään suunnittelumääräMetsähallituksen näkemyksen mukaan luonnonsuojelualueita (SL)
koskevaa suojelumerkintää olisi tarve täydentää määräyksellä, jonka ys esitetyllä tavalla.
mukaan alueilla ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat
vaarantaa niiden suojeluarvoja.
Muut luontopalveluiden hallinnoimat suojeluun varatut alueet
Maakuntakaavaluonnoksessa on merkinnällä MY osoitettu valtion mailla
olevia METSO-alueita ja Metsähallituksen suojelumetsiä, jotka ovat säädösvalmistelussa. Kaavaselostuksen (s 126) aluelistaus on puutteellinen ja
se tulee täydentää vastaamaan kartassa osoitettuja alueita.
Itä-Lapin säädösvalmistelun kohteena olevista alueista Vintilänkairan rajaukseen ei ole huomioitu vanhojen metsien suojeluohjelma-alueeseen
(SL4269) kytkeytyvää dialogialuetta (Vintilänkairan ns. dialogialue, ID
56574). Metsähallitus toimittaa tästä rajauksen. Mikäli säädösvalmistelu
etenee ja alueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi alueiksi ennen
kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville, tulee kyseiset alueet kokonaisuudessaan merkitä maakuntakaavaan SL-merkinnällä.
Pohjanmaan luontopalvelut on toimittanut Lapin liitolle rajaukset 13
luonnonsuojelulailla toteutettavaksi tulevasta alueesta. Alueet sijaitsevat
kaikki Posiolla ja ne ovat Porokummut, Laivajokisuu, Majavavaara, Parvavaara, Korouoman rotkolaakso (yksi puuttuva osa), Suojelu-Posion
Lamminmäki, Pyytöuoma, Mustarinnantunturi: Takkutunturi, Mustarinnantunturi: Julmalampi-Kolkonoja, Kiekinkaira, Riisitunturin laajennus,
Murtotunturi ja Korouoma: Haputtavaara.
Metsähallituksen näkemyksen mukaan maakuntakaavaan tulee merkitä ainakin ne METSO -ohjelmaan kuuluvat kohteet, jotka on hankittu suojelutarkoituksiin ja ovat yli 50 ha laajuisia. Lapin luontopalvelujen hallinnoimalla alueella tällaisia ovat Palo-Ojankorpi (ID 59581), Jokela (ID
63569), Suojelu-Metsärinne (ID 81784) ja Suojelu-Vammala (ID81836).
Näiden rajaukset toimitetaan Lapin liitolle myöhemmässä
vaiheessa.
Lapin luontopalveluiden hallinnassa olevia suojeluun varattuja alueita (ns.
dialogialueita), jotka puuttuvat maakuntakaavasta ovat Herankaira (Rovaniemi), Pyhä-Luosto (Pelkosenniemi-Kemijärvi), Haikara-aapa (Kemijärvi), Kellovuotso (Savukoski) ja Isovaara (Ranua). Kohteiden rajaukset on
toimitettu Lapin liitolle.
Lisätään MY-alueet maakuntakaavaan esitetyllä
tavalla. Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia.
67/242
Rovajärven ampuma-alue
Rovajärven ampuma-alueesta on kaavaluonnoksessa esitetty nykytilannetta kuvaavan vaihtoehdon lisäksi Puolustusvoimien tavoitetilaa esittävä
vaihtoehto VE 1, johon sisältyy kolme erilaista laajennusosaa sekä yksityisten maanomistajien tavoitetilaa esittävä vaihtoehto VE2. VE1vaihtoehdon kaksi laajennusosaa (Köngäsvuoman laajennus ja Javaruksentien itäpuoli) ovat lähes kokonaan valtionmaata. Javarusjärven
länsipuolen alue on puolestaan yksityismaata ja jos alue sisältyisi EAHalueeseen, se tulisi todennäköisesti hankittavaksi valtiolle. Valtionmaille
tulevilla laajennusalueilla toimittaisiin suhteellisen aktiivisesti, mutta jälkimmäinen laajennus toimisi lähinnä suoja-alueena.
Metsähallituksen kannalta ampuma-alueen valtionmaille sijoittuvista laajennusalueista Köngäsvuoman laajennus olisi mahdollinen siltä osin kuin
se sijaitsee Vuojärvi-Javarus -tien länsipuolella. Tässäkin vaihtoehdossa
alueeseen tulisi sisältymään Loviaavan soidensuojelualue, joka voisi toimia lähinnä vain suoja-alueena eikä varsinaisena harjoitusalueena. Melumallinnuksien mukaan melualue ulottuu po. laajennuksen myötä varsinaista EAH-rajausta selvästi kauemmaksi pohjoiseen.
Laajennus ja sen meluvaikutus sijoittuu osittain jo Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueelle. Koillissuunnassa Metsähallitus pitäisi hyvänä lähtökohtana rajata EAH-alue laajimmillaan Javaruksen tiehen eikä ulottaa sitä
enää toiminnallisesti tien itäpuolelle (vrt. Javaruksentien itäpuolen laajennus). Alueen laajentuessa entisestään toiminta alkaa vaikuttamaan Haikara-aavan Natura-alueeseen ja melu vaikutukset ulottuvat kauas Pyhätunturin suuntaan. Tähän suuntaan laajeneminen olisi luonnonsuojelullisesti
haitallisin vaihtoehto. Jo Köngäsvuoman laajennusalueen käyttöönotto
laajentaisi melualueen Natura-verkostoon kuuluvalle Haikara-aavalle.
Maakuntakaavan valmistumisen ja ampuma-alueen mahdollisten laajennusten tavoitteena tulee olla paitsi Puolustusvoimien harjoitusedellytysten
turvaaminen myös ratkaisu ampuma-alueeseen liittyvään ristiriitaan yksityismaanomistuksen suhteen. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että mahdollisten laajennuksien myötä ei aiheudu uusia ristiriitoja muiden maankäyttömuotojen kanssa. Mikäli ampuma-alueen laajennukset toteutuvat osittainkin, niin Metsähallitus ja Puolustusvoimat neuvottelevat keskinäisen
käyttö oikeus sopimuksen päivittämisestä. Tällöin tarkentuu myös ampuma-alueen sisäinen toiminnallinen osa-aluejako, jolla on vaikutusta myös
meluvyöhykkeisiin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Rovajärven ampuma-alueella tai sen laajennusalueilla sijaitsevat suojelu- Täydennetään Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueeksi perustettava Hyypiönkukkura (MY3911) ja Loviaapa (SL 4284) aluetta koskien kaavaselostusta ja aluekuvausta.
sekä Järvisen aihkikon (MY3916) ja Raanselän (MY3917) suojelumetsät.
Metsähallituksen näkemyksen mukaan nämä erityisalueet tulee eritellä
kaavaselostuksen Rovajärven ampuma-aluetta koskevassa tarkastelussa.
Kaavaselostuksen sivulla 192 oleva kartta on myös sikäli puutteellinen, että siinä ei ole esitetty tuliasemia, joista melumittaukset on tehty.
Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristökohteet (ma)
Kuusikko-ojan pirtti (ma 5938): Kuusikko-ojan pirtti on siirretty pois alPoistetaan Kuusikko-ojan pirtin (ma 5938) kohkuperäiseltä paikaltaan Kuusikko-ojalta nykyiselle paikalleen Savukosken demerkintä maakuntakaavasta.
kirkonkylälle hotelli Samperin savotan tuntumaan vuonna 1992. Metsähallituksen näkemyksen mukaan kohdetta ei voi pitää arvokkaana kulttuuriympäristönä, koska rakennus ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Reitistöt
Oulangan, Riisitunturin ja Korouoman osalta maakuntakaavassa osoitetut
reitit eivät vastaa nykyisin käytössä olevia retkeilyreittejä. Metsähallitus
toimittaa oikeat linjaukset Lapin liitolle.
Muutetaan ulkoreittien sijaintia esitetyllä tavalla.
Kaavaluonnoksessa olevista moottorikelkkareiteistä osa on virallisia
Merkitään tiedoksi.
moottorikelkkareittejä ja osa ns. moottorikelkkauria. Metsähallituksen läh-
68/242
tökohta on, että yleiseen käyttöön tarkoitetut moottorikelkkaurat tulisi virallistaa reittitoimituksen kautta. Tätä taustaa vasten kaavaluonnoksen
merkintä, että kaikki reitit merkitään moottorikelkkareiteiksi, on tavoitteiltaan ja kaavateknisesti oikea tapa.
Ekologiset yhteystarpeet
Maakuntakaavaluonnokseen on sisällytetty uutena merkintänä "Ekologinen yhteystarve". Asiaa kuvataan kehittämisperiaatemerkinnälllä. Merkintää on perusteltu valtakunnallisilla alueiden käytön periaatteilla ja sille on
annettu suunnittelumääräys "yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on
otettava huomioon virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta
tärkeät yhteydet". Lähtökohta lienee, että maakuntakaavatasolla esitetyt
ekologiset yhteydet otetaan huomioon alemman tason kaavoissa. Tarkoitus lienee myös, että maakuntakaavassa osoitetaan vain karkeasti alue, jolla suojelu- ja virkistysalueiden yhteys olisi huomioitava tarkemmassa
suunnittelussa.
Metsähallituksen mielestä metsäisten ekologisten yhteyksien osoittaminen
kaavassa olisi tarpeellista lähinnä alueilla, jotka ovat muun maankäytön
pirstomia tai joita uhkaa metsäalueiden pirstoutuminen. Tällaista pirstoutumista ovat voineet aiheuttaa esim. laajat asutuskeskukset, peltoalueet ja
liikenneväylät. Po. maakuntakaavan alueella tällaista metsäalueiden pirstoutumista ei ole tapahtunut eikä kaavaluonnoksen mukaan edes uhkaa tapahtua, joten kaavamerkintä on tarpeeton. Kaava-alue on suurelta osin
metsäistä haja-asutusaluetta ja kuten kaavaselostuksessakin todetaan,
metsätalouden aiheuttamat metsien rakenteen muutokset ovat tilapäisiä.
Maakuntakaava-alueella on myös hyvin runsaasti suojelualueita, joten
myös vaateliaan lajiston säilyvyys on turvattu. Lisäksi metsälain mukaan
tulee tietyt arvokkaat elinympäristöt jättää toiminnan ulkopuolelle (esim.
puronvarret) ja tämän ohella Metsähallitus ja muutkin metsänomistajat jättävät omilla päätöksillään kohteita toiminnan ulkopuolelle. Metsätalousalueilla olevat toiminnan ulkopuoliset kohteet tukevat täten riittävästi suojelualueiden ekologista kytkeytyneisyyttä. Laajoista metsäalueista johtuen
myös jokamiehen oikeudella tapahtuva virkistäytyminen ei ole missään
osassa kaava-aluetta uhattuna. Metsähallitus esittääkin ko. merkinnän
poistamista kaavasta kokonaan.
Rovaniemi/ Kemijärvi-Sodankylä -ratayhteysselvitys
Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoista ratayhteyttä Rovaniemeltä Sodankylän suuntaan (luku 6.14.3). Metsähallituksen puutavarakuljetusten näkökulmasta suora yhteys Sodankylästä Rovaniemelle on
näistä kaikista suorin ja kustannustehokkain. Metsähallitus pitää tätä ratayhteysvaihtoehtoa ensisijaisena. Sodankylän suunnasta Rovaniemelle
kuljetetaan autokuljetuksena vuosittain noin 350 000 m3 puutavaraa, josta
kuitupuu Rovaniemen rautatieterminaaliin ja sieltä edelleen jatkokuljetuksena eteenpäin Kemiin. Täten Kemiin menevä puutavara voitaisiin panna
suoraan junaan jo esim. Sodankylässä. Sodankylästä Kemijärven suuntaan
puutavaraa kuljetetaan noin 50 000 m3 ja tästäkin määrästä suuri osa jatkaa matkaa edelleen autokuljetuksena Kuusamon suuntaan. Täten Kemijärven kautta tehtävä ratayhteys ei palvele Sodankylän suunnan puutavaran kuljetuksia. Kemijärven puuterminaali on kuitenkin tarpeellinen, mutta sinne tulee puutavara Sallan ja Savukosken suunnilta.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa
painotetaan luonnon monimuotoisuutta osana eri
maankäyttötarpeita kokonaisvaltaisesti yhteensovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Tärkeää
on kiinnittää huomiota vihervyöhykkeiden ja
monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten
käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen
yhtenäisenä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan maakuntakaavoituksessa tulee edistää
ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä ”Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonto- ja
maisema –selvitys” on tunnistettu luonnon ydinalueet, joiden välille maakuntakaavassa on osoitettu viitteelliset ekologiset yhteystarpeet kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnän osoittamilla väleillä ekologista kytkeityneisyyttä tulisi vapaaehtoisin toimin pyrkiä edistämään.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
69/242
Natura -alueille kohdistuvien vaikutusten arviointi
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin
tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on maan käyttöja rakennuslaissa säädetyn lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulain
10 luvussa säädetään.
Täydennetään Natura vaikutusten arviointia ja
laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon.
Koska maakuntakaava on luonnonsuojelulain 10 luvun 65 §:ssä tarkoitettu
suunnitelma, tulee sen vaikutukset arvioida asianmukaisesti. Metsähallituksen näkemyksen mukaan maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen aluevarausten vaikutuksia Natura-alueisiin ei ole kaikilta osin arvioitu luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla.
Rovajärven ampuma-alueen laajennus
Ampuma-alueen laajennusvaihtoehdon VEI mukainen aluerajaus rajautuu
Haikaraaapa- Vitsikkoaavan Natura 2000 -alueeseen. Kyseinen alue on
ilmoitettu Natura 2000 - verkostoon lintudirektiivin mukaisena SPAalueena. Ampumatoiminnan melualueet kattavat alueen laajentuessa ja
suunniteltujen tuliasemien sijainnista riippuen koko Natura-alueen tai noin
puolet siitä (kaavaselostus sivu 192, kuva 44 ). Kaavaselostuksen liitteenä
olevassa Natura-vaikutusten arviointitaulukossa esitettyä arviointia ei voi
pitää riittävänä, koska mm. toimintaa sekä sen määrää ja ajoittumista ei
ole arvioinnissa kuvattu. Metsähallituksen näkemyksen mukaan alueen
toiminnasta aiheutuvat melu- ja häiriövaikutukset Natura-alueen linnustolle tulee asianmukaisesti arvioida ennen kaavan hyväksymistä.
Turvepotentiaaliset alueet
Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotanto- ja turvepotentiaalisia alueita
siten, että vesistövaikutukset ulottuvat Natura-alueille. Metsähallituksen
näkemyksen mukaan annettu suunnittelu määräys "turvetuotantoalueiden
käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja pohja vesiin. Turvetuotanto
suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuolisen
vesistön tilaan ja pohja vesiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia" ei poista velvollisuutta arvioida Natura -alueille aiheutuvia
vaikutuksia. Erityisesti olisi tarkasteltava Simojoen ja Litokairan Naturaalueille aiheutuvia vaikutuksia huomioiden yhteisvaikutukset. Arvioinnissa tulisi huomioida myös se, että kyseiset alueet kuuluvat vesienhoitolain
(1299/2004) 21 §:n 2 momentin mukaiseen suojelualuerekisteriin.
Tuulivoima-alueet
Maakuntakaavalla osoitetaan useita tuulivoima-alueita linnustollisesti arvokkaiden Natura-alueiden (SPA -alueet) välittömään läheisyyteen (mm.
Mustarinnantunturi, Suksenpaistama-Miehinkävaara, Luiron suot ja Litokaira). Arviointivelvoitteen siirtäminen jatkosuunnittelun varaan ei ole
luonnonsuojelulain hengen mukaista vaan maakuntakaavassa pitäisi pystyä arvioimaan hankkeiden vaikutuksia esitettyä tarkemmin.
Täydennetään Natura vaikutusten arviointia ja
laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon.
Täydennetään Natura vaikutusten arviointia ja
laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon.
Selvitetään turvetuotantopotentiaalisten alueiden
(eot 9128 ja 9129) vesistövaikutukset Naturaalueelle.
Täydennetään Natura vaikutusten arviointia ja
laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tuulivoimaloiden alueiden ja tuulivoimapotentiaalisten alueiden rajauksia tarkistetaan ja joitakin alueita myös poistetaan palautteen perusteella.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma,
joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa
ja lupamenettelyssä.
Kemihaaran tekoallas
Koska maakuntakaava on suunnitelma alueen alueidenkäytön perusratkaisuista seuraavaksi 10-20 vuodeksi, Kemihaaran tekoallasvaihtoehdon tulisi sisältää myös tarkastelun mahdollisista korvaavista alueista. Toteutuessaan maakuntakaavan osoittamalla tavalla Kemihaaran teko allas heikentää merkittävästi Kemihaaran soiden yli 14000 hehtaarin laajuisen Natura
2000 -alueen luonnonarvoja, joten hankkeen toteuttaminen vaatii luonnonsuojelulain 66 §:n mukaisen menettelyn. Valtioneuvoston on tekemässään suunnitelman toteuttamista koskevassa päätöksessä määrättävä Natu-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
70/242
ra 2000 -verkoston yhtenäisyydelle tai luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Luontodirektiivin 6 artiklan soveltamista koskevassa ohjeessa on korvaavien toimenpiteiden
osalta todettu mm., että niiden laajuus on yleensä enemmän kuin 1: 1 ja
toteutuspaikan oltava mahdollisimman lähellä menetettäviä luontoarvoja.
Koska kysymyksessä olisi todennäköisesti uusien suojelualueiden osoittaminen, pitäisi Metsähallituksen näkemyksen mukaan näin merkittävät
alueiden käytön ratkaisut käsitellä osana maakuntakaavaprosessia.
Natura 2000 -alueita koskeva suunnittelumääräys
Aiemmin laadittuihin maakuntakaavoihin on sisältynyt suunnittelumääräys, jolla varmistetaan Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi luonnonsuojelulain 65-66 §:n mukaisesti. Maakuntakaavan
suunnittelumääräyksiin tulisi Metsähallituksen näkemyksen mukaan
lisätä yleinen kielto heikentää merkittävästi Natura 2000 -verkostoon
kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia lajeja tai luontotyyppejä
(LsL 64a §).
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti
suunnittelumääräyksen sisältö on siirretty kaavaselostukseen. Täydennetään heikentämiskielto
kaavaselostuksen Naturaa koskevaan kappaleeseen.
Metsäkeskus
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa eri alueiden vahvuudet ja ke- Merkitään tiedoksi.
hittämismahdollisuudet on huomioitu varsin hyvin ja kaava toimii hyvänä
pohjana alueiden kehittämiselle ja alemman tason kaavoitukselle. Kaavoituksella ei tulisi kuitenkaan tarpeettomasti luoda jännitteitä eri maankäyttömuotojen välille, jos nykyiset menettelytavat ovat toimineet hyvin käytännössä.
Emme näe tarvetta käyttää merkintää M-1 merkinnän M sijasta maa- ja
metsätalousvaltaisilla alueilla yksityismaiden osalta. Yksityismailla voimassa olevissa metsänhoitosuosituksissa porotalous on huomioitu. Porotalouden nostaminen kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla yhdeksi pääkäyttötarkoitukseksi myös yksityismailla ei mielestämme edistä
kaavan toteutumista, vaan aiheuttaa turhaa ristiriitaa. Myös lopullisessa
kaavassa tulisi luottaa metsänhoitosuosituksiin ja sopimuksiin metsien
käytön ohjaajina kaavamääräysten sijasta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä.
Tuodaan kaavaselostuksessa esille poronhoitolain mukaiset poronhoitoa koskevat rajoitukset.
M-l -merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen
metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Täydennetään kaavaselostusta metsälain ja
poronhoitolain osalta.
Mv - merkinnällä osoitetut matkailun vetovoima-alueet, matkailun ja vir- Merkitään tiedoksi.
kistyksen kehittämisen kohdealueet ovat pinta-alaltaan varsin huomattavia. Kaavaselostuksessa on kuitenkin hyvin mainittu, että matkailun ja
virkistyksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon päämaankäytöstä tulevat
rajoitteet ja tavoitteet esim. maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla
Kaava-alueelle on sijoitettu useita ekologisia yhteystarpeita. Yhteystarvemerkinnät eivät perustu maastosuunnitteluun. Kaavamerkinnän selityksessä olisi hyvä olla maisema- ja luonnonympäristö -selvityksen maininta siitä, että nuolilla esitetyt yhteydet ovat viitteellisiä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan maakuntakaavoituksessa tulee edistää
ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Täydennetään kaavaselostusta.
71/242
Museovirasto
Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava noudattaa Lapin liitossa vakiintunutta tapaa kaavoittaa laajaa maakuntaa osa-alueittain mutta kokonaismaakuntakaavoina.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaavan tausta-aineistoksi on laadittu erillisselvityksinä maisemaselvitys (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, Maisema ja luonnonympäristö. Ramboll) ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Rovaniemen – Itä-Lapin maakuntakaava. Rovaniemi – Kemijärvi – Pelkosenniemi – Posio – Ranua – Salla – Savukoski. Kulttuuriympäristökohteet. 10.11.2014). Lisäksi Itä-Lapin kunnista on käytettävissä tuoreet
2010-luvulla julkaistut kulttuuriympäristöohjelmat. Tietopohjan on varsin
kattava. Rovaniemeltä kulttuuriympäristöohjelmaa ei ole eikä tietopohja ei
ole yhtä hyvä.
Maakuntakaavaluonnoksessa ja sen kaavamääräyksissä on huomioitu kult- Täydennetään vaikutusten arviointia.
tuuriympäristön vaaliminen ja suojelu monipuolisesti. Vaikutusten arviointi on kuitenkin toistaiseksi melko suppea eivätkä mahdolliset ristiriidat
maakuntakaavan mahdollistaman maankäytön ja kulttuuriympäristön suojelutarpeen välillä tule esiin.
Maakuntakaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyk- Merkitään tiedoksi.
siä, jotka koskevat arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioonottamista ja rakentamisen laatua. Lisäksi on
annettu yleismääräys metsänkäsittelystä maisemallisesti herkillä alueilla
sekä rakentamisesta maisemallisesti aroille paikoille ja maisemallisesti
tärkeille pelloille. Myös tuulivoima-rakentamisen vaikutuksia koskevassa
yleismääräyksessä on huomioitu maisema ja kulttuuriperintö. Muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet on huomioitu kaavan yleismääräyksissä. Ehdollinen rakentamisrajoitus on annettu mm. SM-, SR- ja SR1merkinnöillä osoitetuille alueille.
Kansainvälisiä kehittämiskäytäviä, kaupunkikehittämiskohdealueita, matkailun vetovoima-alueita/ matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiden ja maaseudun kehittämisen kohdealueita koskevien kehittämisperiaatemerkintöjen kulttuuriympäristöä koskevia suunnittelumääräyksiä
Museovirasto pitää aiheellisina alueellisten erityispiirteiden turvaamiseksi.
Museovirasto pitää hyvänä myös kehittämis- ja suunnitteluperiaatteiden
kirjaamista kulttuuriympäristökohteiden aluekuvauksiin.
Aluevaraukset C, EP1, Se ja kohdemerkinnät C, RM 1430, EK 1902 ja
EK 1914 käsittävät suunnittelumääräyksen, jossa on huomioitu maisemaja/tai kulttuuriympäristöarvot, Se alueen määräyksessä saamelaiskulttuurin turvaaminen.
Merkitään tiedoksi.
Merkinnällä SR ja SR-1 maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu lain rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai muun erityislainsäädännön
(kirkkolaki, ortodoksisesta kirkosta annettu laki) suojellut sekä sopimuksen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta tarkoittamia
kohteita. Merkinnällä SR on lisäksi osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain
nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita tai alueita. SR1kohteile on annettu suojelumääräys ja SR-kohteille suunnittelumääräys.
SR ja SR1- merkintöjen osalta Museovirasto esittää harkittavaksi niiden
kohteiden erottelua, joita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönä (RKY-kohteet). Toisaalta ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista osoittaa kaikkia erityislainsäädännöllä suojeltuja kohteita maakuntakaavassa, etenkään jos niillä ei ole valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä.
Maakuntakaavassa osoitetut SR-kohteet ovat
pääsääntöisesti valtakunnallisesti merkittäviä.
Selostuksen liitetaulukosta ja aluekuvauksista
käy ilmi kohteiden varausperusteet.
Museovirasto esittää, että SR-1 -kohteiden aluekuvauksiin kirjatut kehittämisperiaatteet yhdenmukaistetaan kaavamerkintää koskevien suojelumääräysten mukaisiksi.
SR-1 kohteiden aluekuvausten kehittämisperiaatteet yhdenmukaistetaan kaavamerkintää koskevien suojelumääräysten mukaisiksi.
72/242
Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti merkinnällä on osoitettu Tiehallinnon museotieksi valitsema Seitajärventie sekä Soppelan-Joutsijärven vanha polkutie.
Merkitään tiedoksi.
Pienialaisten ja pistemäisten kohteiden runsas osoittaminen kaavakartalla
vaikeuttaa sen luettavuutta eikä Museovirasto pidä poissuljettuna mahdollisuutta niiden esittämiseksi liitekartoilla, mikäli liitekartat saadaan vahvistettua.
Yhdenmukaisuuden vuoksi kaikki vahvistettavat
maakuntakaavamerkinnät esitetään yhdellä kaavakartalla.
Osa-alueen erityisominaisuutta kuvaavalla maV on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Vnp. 5.1.1995) ja valtakunnallisesti
merkittävä kulttuuriympäristöt (RKY) silloin, kun niitä ei ole osoitettu
SR- tai SR-1 kohteina. Vastaavalla merkinnällä ma on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet maakuntakaavan taustaselvitysten ja muiden selvitysten perusteella.
Museovirasto kiinnittää huomiota valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointien perusteella ma merkittyihin maisemaalueisiin, joiden rajaukset ja valikoima tulee päivittää valtioneuvoston
mahdollisen päätöksen mukaiseksi riippuen maakuntakaavan ja päätöksen
aikatauluista.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Rovaniemen ja Itä-Lapin arkeologista kulttuuriperintöä on käsitelty kaavaselostuksessa kaava-alueen nykytila kuvaavassa luvussa (2.4.3), kaavan
valmistelun erillisselvitysten yhteydessä (4.7.) sekä maakuntakaavan
maankäyttöluokkien kuvauksessa (6.11.4).
Maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole
vielä hyväksytty valtioneuvostossa. Mikäli valtioneuvoston päätös tehdään ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa, muutetaan merkintä maV
–merkinnäksi ja tarkistetaan rajaukset.
Merkitään tiedoksi.
Maakunnan liitto on aiempien maakuntakaavojen tapaan päivittänyt kaavan liitteeksi alueen kiinteiden muinaisjäännösten luettelon vuoden 2013
syyskuun tilanteen mukaisesti. Luettelo ei ole ollut valmiina luonnosvaiheessa, mutta sen tulee olla käytettävissä ennen kaavan ehdotusvaihetta.
Maakuntakaava-alueen kaikkiaan 1346 muinaisjäännöksestä (muinaisjäännösrekisterin 5.2.2015 mukaan 1376 kohdetta) valittu kaavassa osoitettavat 27 kiinteää, vähintään seudullisesti merkittäviksi arvioitua kohdetta. Pieni otos perustuu tutkimushistoriaan, edellisten kaavoitusvaiheiden
päivitykseen sekä mm. Museoviraston julkaisuun ”Maiseman muisti”
(2001). Edelliseen kaavavaiheeseen verrattuna kohteista uusia on kymmenkunta. Kaavaan merkittyjen kohteiden suuruusluokka noudattaa aiemmissa kaavoissa noudatettua ja on kaavan yleispiirteisyyden ja merkintätapojen sanelema.
Maakuntakaavaan on valittu erityyppisiä ja -ikäisiä arkeologisia muinais- Täydennetään kaavaselostusta.
jäännöksiä. Ne ovat suurelta osin maanpinnalle näkyviä ja pitkään tunnettuja kohteita. Merkittävien kohteiden joukko voisi olla hyvinkin toisenlainen. Museovirastolla ei ole vaihtoehtoista kohdevalikoimaa, mutta on syytä korostaa kaavaselostuksessa todettua selvemmin, että myös niiden muinaisjäännösten joukossa, joita ei ole osoitettu kaavassa, on merkittäviä
muinaisjäännöksiä, ja että tällaisia kohteita voi edelleen olla löytymättä.
Jo edellisessä kaavavaiheessa mukana olleiden kohteiden kuvaus- tai
paikkatiedot ovat jääneet vuodesta 2002 päivittämättä. Kohdetietojen tarkentumisen takia päivittäminen muinaisjäännösrekisterin tai Museoviraston rekisteriportaalin sähköisten tutkimusraporttien avulla on tarpeen.
Tarkistetaan tiedot muinaisjäännösrekisteristä.
Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia.
Maakuntakaavan kulttuuriympäristön työneuvottelussa syyskuussa 2014
todettiin, että kaavaan olisi tarpeen saada muinaisjäännöskohde myös Ranuan kunnasta. Kohteeksi esitettiin varhaisemmalta kivikaudelta alkaen
käytössä ollut laaja, erilaisia muinaisjäännöksiä sisältävä ja varsin paljon
tutkittu Kultikangas (tunnus 683010037). Muinaisjäännös sijoittuu lisäksi
Lisätään esitetty kohde SM-merkinnällä maakuntakaavan.
73/242
Simojärven Kultisalmeen (Kultamasalmeen), joka esiintyy mm. Lapin rajaluettelossa 1687. Museovirasto pyytää, että kohde lisätään kaavaan.
Maakuntakaavan alueelta ei tunneta vedenalaisia muinaisjäännöksiä, eikä
Museoviraston tiedossa ole myöskään vesialueiden arkeologisia inventointeja. Ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita voi siis löytyä myös veden alta ja kosteikoista, kuten soistuneilta muinaisilta vesialueilta. Näillä seikoilla on myös vaikutuksensa
maankäytön suunnitteluun ja mahdollisesti sen toteuttamiseen.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaavan muinaisjäännökset on osoitettu SM-kohdemerkinnällä,
Täydennetään aluekuvauksia.
jonka kaavakohtaisella tunnuksella eri kohteet ovat tunnistettavissa kaavaselostuksesta. Museovirasto esittää SM-numeroinnin lisäksi niiden muinaisjäännösrekisterin mukaisen id-tunnuksen liittämistä niihin sekä maakunnan kiinteiden muinaisjäännösten luetteloliitteeseen, Länsi-Lapin
maakuntakaavassa 2012 aloitetun käytännön mukaisesti. Maakuntakaavaan merkityistä muinaisjäännöksistä osa on sellaisia, että on vaikea päätellä, mistä muinaisjäännösrekisterin mukaisista kohteista on kyse (esim.
Neitilä, Juujärvi). Kohteiden tiedot tulee tarkentaa ja korjata.
Osa-aluemerkinnällä maS on alueen erityisominaisuutena osoitettu pääasiallisen maankäyttöluokan ohella valtakunnallisesti tai maakunnallisesti
merkittävät II maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet tai alueet.
Museovirasto esittää, että maS-merkintää täsmennetään siten, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet erotetaan toisistaan
valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä käsittelevän Museoviraston inventoinnin mukaisesti (www.rky.fi).
Kahdeksan toisen maailmansodan aikaista sotahistoriallista kohdetta
(maS) on merkitty laajuutensa takia osa aluemaisina. Nämä kuten kiinteät
muinaisjäännökset (9.5.2014 tilanne) on merkitty kunnittaisille kulttuuriympäristökartoille. Kunnittaisten karttojen kohdenimissä olevat puutteet
on korjattava ja täydennettävä.
Osoitetaan valtakunnallisesti (RKY) merkittävät
II maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet tai alueet merkinnällä maV. Täydennetään
kaavaselostusta ja aluekuvauksia.
Korjataan ja täydennetään liitekarttoja. Yhdenmukaistetaan liitekartat kaavakartan kanssa.
Sekä kiinteiden muinaisjäännösten SM-kaavamääräykseen että merkittävien II maailmansodan aikaisten sotahistoria-alueiden tai -kohteiden suojelumääräykseen (maS) on tarpeen lisätä: ”Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto”.
Lisätään kaavamääräyksiin lausuntopyyntövelvoite.
Maakuntakaavassa osoitetaan runsaasti maankäyttövarauksia, joiden toteuttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön. Merkintöjen runsauden takia niiden hahmottaminen selostuksen
liitekartoilta olisi huomattavasti kaavakarttaa helpompaa.
Selostuksessa on maankäyttöluokittaiset liitekartat.
Energiatuotannon tarpeeseen suunniteltu maankäyttö (EN) koostuu mm.
Sierilän ja Kemihaaran vesivoimaloista. Kemihaaran altaan vaihtoehtona
Rovaniemen tulvansuojelulle on esitetty Kemijärven säännöstelyrajojen
kasvattamista. Molemmat uhkaavat lukuisia ennestään tiedossa olevia
muinaisjäännöksiä, mutta hankkeiden kokonaisvaikutukset ovat arvioitavissa vasta arkeologisilla täydennysinventoinneilla. Niiden suunnittelussa
on alusta alkaen otettava huomioon uhanalaistuvien arkeologisten kohteiden edellyttämät monivuotiset tutkimukset.
Merkitään tiedoksi.
Monet erityisesti energiankäytölle osoitetut varaukset ovat sellaisia, joiden
vaikutusten arvioimiseksi arkeologisen kulttuuriperinnön selvittäminen on
tarpeen suunnittelun varhaisvaiheessa. Tällaisia ovat tuulivoimaloiden
alueiksi osoitetut (tv) ja voimaloiden suunnitteluun soveltuviksi esitetyt
alueet (tv1), uudet voimajohtolinjat (Z), kaivannaisvaraukset (EK), maaainesten ottoalueet ja -kohteet (EO) sekä, turpeenkäyttö (EOT). Kaikilla
niistä voi olla myös ennestään tuntemattomia arkeologisia kohteita.
Tuulivoimaloiden suunnittelumääräyksisissä todetaan kuntien kaavoituksen ja muun alueidenkäytön suunnittelun eräistä selvitystarpeista. Samassa
Täydennetään koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä: Maankäytön suunnittelussa on alueen erityispiirteisiin tukeutuen
otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologinen kulttuuriperintö
sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun
ympäristön laatuun.
74/242
yhteydessä on syytä todeta arkeologisen kulttuuriperinnön luonteesta johtuva selvitystarve myös silloin, kun pienempien maankäyttöhankkeiden
suunnittelu ei edellytä YVA-menettelyä ja kaavoitusta.
Koko kaava-aluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä todetaan maankäytön suunnittelua velvoittava yhteydenottotarve Museovirastoon, mikäli
alueella sijaitsee (ennestään tiedossa oleva) kiinteä muinaisjäännös. Viittaus tiedossa olevaan aineistoon on käytännössä riittämätön, koska se perustuu aiempaan maankäytöstä riippumattomaan ja osin sattumanvaraiseen tietopohjaan. Maankäytön vaikutukset hankealueiden arkeologiseen
kulttuuriperintöön voidaan arvioida riittävästi vain hankeselvityksissä, joten selvitystarpeet on syytä kirjata myös suunnittelumääräyksiin.
Tuodaan kaavaselostuksessa ilmi, että maankäyttöhankkeita suunniteltaessa tulee olla yhteydessä
Museovirastoon riittävän varhaisessa vaiheessa
selvitystarpeiden kartoittamiseksi.
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaava sisältää kaikki maankäyttömuoMerkitään tiedoksi.
dot ja korvaa alueella vuosina 2001 – 2010 vahvistetut maakuntakaavat.
Kaavaluonnos ei koske Soklin ja Suhangon kaivoshankkeita, jotka on käsitelty erillisinä vaihemaakuntakaavoina. Pohjois-Pohjanmaalla suunnittelualue rajoittuu Kuusamon ja Pudasjärven kaupunkeihin sekä Taivalkosken ja Iin kuntiin. Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty koko PohjoisSuomen kannalta tärkeitä kehittämisperiaatteita, kuten Barentsin, KoillisSuomen ja Länsi-Lapin käytävät sekä matkailun ja kaivostoiminnan kehittämisvyöhykkeitä. Kaavaluonnoksen pohjaksi on laadittu kattavat selvitykset.
Pohjois-Pohjanmaan liitto keskittyy lausunnossa maakuntien yhteisiin
alueidenkäyttökysymyksiin. Vuonna 2005 vahvistetussa PohjoisPohjanmaan maakuntakaavassa ja voimassa olevissa Lapin eteläosan
maakuntakaavoissa on useita maakuntarajan ylittäviä kehittämisperiaate-,
aluevaraus- ja reitti-merkintöjä, jotka säilyvät myös Rovaniemen - ItäLapin maakuntakaavaluonnoksessa. Niitä ovat mm. Kuusamon – Posion
matkailun vetovoima-alue sekä Kuusamon – Sallan tien nostaminen kantatieksi ja Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen alueelle tuleva 110 kV
johtolinja. Kaavoissa esiintyy eroavuuksia seuraavasti:
Merkitään tiedoksi.
- Syötteen kansallispuistoon sisältyvät alueet Posiolla ovat matkailun vetovoima-alueen ulkopuolella.
Sisällytetään Syötteen kansallispuisto matkailun
vetovoima-alueeseen (mv).
- Maaseudun kehittämisen kohdealueet Ranualla ja Posiolla ulottuvat
maakuntarajalle, mutta vastaava merkintä ei jatku Pohjois-Pohjanmaan
maakuntakaavassa.
Merkitään tiedoksi.
- Valtatie 5 ja seututie 950 on osoitettu kehittämiskäytävän merkinnällä,
joka on vain Lapin puolella.
Kehittämiskäytävämerkinnät toteuttavat Lappisopimuksen ja -strategian 2040 aluerakennekartan Koillis-Suomen käytävää.
- Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon alueet ovat samaa Posion itäosaan osoitettua kaivostoiminnan kehittämisvyöhykettä, mutta vastaavaa
merkintää ei ole Pohjois-Pohjanmaan kaavassa.
Kehittämiskäytävämerkinnät toteuttavat Lappisopimuksen ja -strategian 2040 aluerakennekartan kaivosvyöhykkeitä.
- Luonnonsuojelualueiden välille osoitetut ekologisen yhteystarpeen merkinnät eivät jatku Pohjois-Pohjanmaalla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan maakuntakaavoituksessa tulee edistää
ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Rovaniemen
ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä viitteelliset ekologiset yhteystarpeet.
- Natura 2000 -verkoston alueita ei ole Lapin maakuntakaavakartassa esitetty kaavamerkintäasetuksen mukaisella lisämerkinnällä, joten suojelualueiden esitystapa poikkeaa Pohjois-Pohjanmaan kaavamerkinnästä. Sel-
Lapissa luonnonsuojelualueet sisältyvät pääsääntöisesti Natura 2000-verkostoon. Suojeluperusteet käyvät ilmi luonnonsuojelualueiden alueku-
75/242
vimmin se tulee ilmi Kitkajärven merkinnässä.
vausten varausperusteista.
- Livojokea ei ole esitetty arvokkaana vesistönä Lapin puolella.
Tarkistetaan merkintöjä ja jatketaan ekologista
yhteystarvemerkintää Livojoella.
- Paliskuntien rajoja ei ole esitetty Pohjois-Pohjanmaan kaavassa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Lapin maakuntakaavoissa osoitetaan paliskuntien rajat.
- Alueiden erityisominaisuuksia osoittavat merkinnät mm. maakuntarajan Merkitään tiedoksi.
ylittävien pohjavesialueiden ja geologisten muodostumien osalta poikkeavat toisistaan. Myös kulttuuriympäristöjen merkintöjen esitystapa ja logiikka poikkeavat Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan
ja laadittavana olevan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöistä, mutta alueet
eivät sijoitu maakuntarajalle.
Maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämiä maakuntakaavalla erityisesti ohjattavia alueidenkäyttökysymyksiä ovat vähittäiskaupan suuryksiköt ja tuulivoimarakentaminen.
Maakuntakaavaluonnoksessa on keskustatoimintojen merkintä kaikissa
kaupunki- ja kuntakeskuksissa sekä Pyhätunturin alueella. Keskusten ulkopuolelle on osoitettu km-kohteet vain Rovaniemelle ja Kemijärvelle.
Seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikön alarajan vaihteluväli on
kaupan laadun ja keskuksen koon perusteella 2000 - 5000 k-m2. Kaupan
maksimipinta-ala on määrätty aluekohtaisesti keskusta- ja km-alueilla;
Rovaniemen C-alueella rajoitusta ei ole. Kaupan ratkaisut perustuvat kaupan palveluverkkoselvitykseen eivätkä aiheuta olennaisia muutoksia kaupallisten keskusten vaikutuksiin Pohjois-Pohjanmaan kuntiin.
Merkitään tiedoksi.
Tuulivoima-alueita ei ole osoitettu niin lähelle maakuntarajaa, että niillä
Selvitetään alueen mahdollista laajentamista Laolisi vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalle. Parhaillaan YM:n vahvistuskäsit- pin puolelle.
telyssä olevassa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Kuusamoon tv-1 alue Posion rajalle.
Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa näkyvät hyvin maakunnan kehittämisen kannalta tärkeät alueidenkäyttökysymykset. Kaavaluonnoksessa olevilla vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ei ole vaikutusta Pohjois-Pohjanmaalle, joten liitto ei ota niihin kantaa. Edellä todetut kaavamerkintöjen yhteensovittamisen tarkastelutarpeet koskevat sekä Lapin
maakuntakaavan jatkotyötä että vireillä olevaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen 2. ja 3. vaihetta. Matkailu- ja virkistysvyöhykkeiden ja –reittien merkintöjä tarkistetaan parhaillaan laadittavana
olevassa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa.
Merkitään tiedoksi.
Lapin rajavartiosto
Lapin rajavartiostolla ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaavan valmisteluaineistoon.
Merkitään tiedoksi.
Suomen Riistakeskus
Suomen riistakeskus Lappi kiittää Lapin liittoa mahdollisuudesta antaa
lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta.
Merkitään tiedoksi.
Suomen riistakeskuksella ei ole huomautettavaa kyseisen luonnoksen suhteen.
Säteilyturvakeskus
Säteilyturvakeskukselle kiinnostavia kohteita Rovaniemen ja Itä-Lapin
Merkitään tiedoksi.
maakuntakaavassa ovat kaivosalueet. Erityinen mielenkiinnon kohde on
Soklin kaivosalue Savukoskella malmin sisältämän uraanin takia. Kaavoituksen tässä vaiheessa Säteilyturvakeskuksella ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan liittyen.
76/242
Tornion Tulli
Tornion Tullin Sallan rajanylityspaikka on suunnitellun Rovaniemen ja
Itä-Lapin maakuntakaavan alueella. Maakuntakaavalla ei ole vaikutusta
Sallan rajanylityspaikan toimintaan, joten Tornion Tullilla ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta.
Tukes
Tukes lausuu maakuntakaavan valmisteluaineistoon malminetsintään ja
kaivostoimintaan liittyvän maankäytön näkökulmasta.
Merkitään tiedoksi.
Merkitään tiedoksi.
Tukes pyysi oman lausuntonsa tueksi muutamien kansainvälisien
malminetsintää myös Suomessa harjoittavien yhtiöiden
malminetsintäpäälliköiltä näkemyksiä. Pyyntö koski Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaava-alueella tällä hetkellä tunnistetuista ja tietyllä
tasolla varmistetuista malmipotentiaalisista vyöhykkeistä. Tukesin
ylläpitämä kaivosrekisterin kartta (sisältää varaukset, valtaukset/
malminetsintälupa-alueet ja kaivospiirit) osoittaa kaivostoiminnan
kannalta keskimääräistä mielenkiintoisemmat alueet. Osalla alueista on
tällä hetkellä tutkimustoiminta keskeytynyt, mutta karenssiajan jälkeen
tutkimuksia todennäköisesti jatketaan tulevaisuudessa. Malmipotentiaalin
otaksunta perustuu malminetsintään investoivien yhtiöiden tämän
hetkiseen tietämykseen ja kohteisiin, joilta myös GTK on tunnistanut
metallogeeniset vyöhykkeet. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
valmisteluaineistoon sisältyvä kartta sisältää Tukesin lupa-aktiviteetin
kohteena tällä hetkellä olevat alueita.
Rovaniemellä ja Itä-Lapissa on useita alueita, joita pidetään
malmipotentiaalisina, mutta niillä ei ole tehty tutkimuksia tai tutkimuksia
on tehty niin "pintapuolisesti", ettei malminetsintää tai mahdollisia
kaivosalueita voi perustellusti ottaa huomioon kaavoituksessa.
Kaavoituksessa ei kuitenkaan tule rajoittaa tai jopa sulkea pois
mahdollisuutta tehdä kallioperätutkimuksia muilla alueilla vaikka ne
osoitettaisiinkin tämän hetkisen tietämyksen perusteella ensisijaisesti
muulle maankäytölle.
Merkitään tiedoksi.
Geologiset tutkimukset ja malminetsintä vaativat onnistuakseen
Merkitään tiedoksi.
huomattavan laajoja alueita, vaikka itse kaivostoiminta on alueiden käytön
kannalta hyvin pistemäistä; Suomen pinta-alasta on 2 promillea aluetta,
jossa on voimassa kaivoslupa tai jonne haetaan kaivoslupaa. Itse
kaivostoiminnan suorat vaikutukset rajoittuvat vielä tätäkin pienemmälle
alueelle. Tutkimustoimintaa voidaan harjoittaa hyvin eriluonteisilla
alueilla eikä sille periaatteessa tarvitsisi varata erityisiä alueita. Toki jo nyt
tiedossa olevat alueet on hyvä informatiivisesti merkitä maankäyttöä
ohjaaviin kaavoihin. Kaavamerkinnöistä olisi kuitenkin hyvä käydä
Täydennetään kaavaselostusta.
ilmi, etteivät ne poissulje muuta maankäyttöä ja että alueet ovat
enemmänkin suuntaa antavia. Malmipotentiaalisuutta voidaan olettaa
perustellusti esiintyvän koko Fennoskandian kilvellä johon Suomi kuuluu.
Taloudellisesti hyödynnettävää mineraaliesiintymää (malmia) ei sen sijaan
voi yksiselitteisesti paikantaa ilman merkittävää ja pitkäjänteistä
tutkimustyötä. Toisaalta erittäin perusteellisestikin tutkimuksella osoitettu
esiintymäkään ei aina täytä taloudellisesti hyödynnettävän esiintymän
(malmion) tunnusmerkkejä, jos muut tekijät kuten kyseisen
mineraalinhinta, odotettavissa oleva kysyntä tai vaikka alueen
infrastruktuuri eivät tue taloudellista kannattavuutta.
Yleinen oletus on että kaivannaisteollisuus on ristiriidassa muiden maan- Täydennetään kaavaselostusta.
käytön muotojen, erityisesti luonnonsuojeluun tai perinteisille luontaiselinkeinojen harjoittamiseen varatuilla alueilla. Vaikka kaivannaisteollisuudella voi olla merkittävä jalanjälki, vaikutuksen luonne voi vaihdella mineralisaation pitoisuuden, rakenteen, syvyyden, koon ja teollisen hyödyntämistavan mukaan merkittävästi ja kysymys yhteensopi-
77/242
vuudesta muiden mahdollisten maankäyttömuotojen kesken määritetään aina tapauskohtaisesti. Kaivoksen suunnittelu maankäytön suhteen
alkaa sidosryhmäneuvotteluista jo heti alkuvaiheessa ja jatkuu aina kaivoksen sulkemiseen asti. Nykyaikaiset modernit kaivostekniikat mahdollistavat kuitenkin huomattavasti toisistaan erilaisia prosesseja malmin
hyödyntämiseen ja myös alueen ennallistamiseen kaivostoiminnan loputtua.
Alueen käytönsuunnittelu perustuu arvioon nykytilanteesta ja ennusteeMerkitään tiedoksi.
seen tulevasta kehityksestä. Nykyhetken arvioimiseen tarvitaan olemassa
olevien tietojen analysointia, kun taas tulevan ennustamiseen tarvitaan
mahdollisuuksien kartoittamista, rajoitteiden tunnistamista ja vaihtoehtojen arviointia. Päätöksien tekeminen ei ole helppoa, varsinkin kun uudet
tutkimustulokset vaikuttavat vaihtoehtoisten valintojen tekemiseen. Geologinen tutkimus on vuorovaikutteista ja muuttuvat olosuhteet esimerkiksi
talouden osalta saattavat muuttaa suunnitelmia radikaalisti. Tästä syystä
alueiden varaaminen tiettyyn maankäyttöön ei saa asettaa liian vahvoja raja-aitoja. Avoin suhtautuminen tieteelliseen tutkimukseen ja selkeän eron
tekeminen tutkimustoiminnan ja varsinaisen kaivostoiminnan välille poistaa merkittävästi ennakkoluuloja tulevista maankäytön vaihtoehdoista.
Tukes sai kyselyn perusteella mm. seuraavia esimerkkejä tällä hetkellä
tunnistetuista malmipotentiaalisista alueista:
Selvitetään alueiden sisällyttämistä kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeisiin. Täydennetään kaavaselostusta.
Alue 1. Peräpohjan liuskealueella Rompas - Rajapalojen jatkeet
- On mahdollista jopa todennäköistä, että Rompas - Rajapalot tyyppinen
malminmuodostusta esiintyy tällä alueella. Tästä on saatu jo viitteitäkin
- Lisäksi alueelta on viitteitä Cu -malminmuodostuksesta, johon voi liittyä
myös mielenkiintoisia Co -pitoisuuksia
Alue 2. Oijärven liuskealueen jatkeet
- Tältä alueelta ei ole saatu kovin paljon kultaviitteitä, mutta tosin sitä ei
ole kovin tehokkaasti tutkittukaan, joten sieltä on mahdollista paikantaa
uusia kulta esiintymiä
- Alueella on lukuisia sulfidiesiintymiä, joissa ei ole kuitenkaan tavattu
perusmetalleja, ainoastaan massiivisia rautakiisuja. Alue on potentiaalinen
rikkiesiintymien ja -raaka-aineen suhteen
Alue 3. Ranua 1
- AREVA paikansi tältä alueelta tuhansia uraanipitoisia lohkareita. Lohkareet ovat paikallisia, joten ainakin 30 km pitkä uraanipotentiaalinen jakso
siellä on
- Lohkareita ei ole systemaattisesti kartoitettu ja analysoitu, ainoastaan
muutama kemiallinen analyysi, joissa on viitteitä myös kohonneista kultapitoisuuksista. Nämä voivat toki olla kontaminaatiota Rompaksen näytteistä, joten ne pitää tarkistaa.
- Kuitenkin hydrotermisen malminmuodostuksen perusteella uraanimalminmuodostukseen voi liittyä myös kultamalminmuodostusta
Alue 4. Ranua 2
- Tältä alueelta GTK on paikantanut lukuisia alkaalisia ja carbonatiittisia
sekä joitakin ultramafisluonteisia piippuja, joihin voi liittyä REEmetallien, PGE- (varsinkin PD) sekä kultamalminmuodostusta
- varsinaisia malmipitoisuuksia ei ole tavattu, mutta teoreettisesti niiden
malminmuodostus on mahdollista eikä kaikkia piippuja tai yksiköitä ole
paikannettu
- kannattaa harkita liittääkö alueen malmipotentiaalisiin vyöhykkeisiin
Alueet 1-4 on rajattu liitteenä olevaan karttaan.
Lopuksi Tukes haluaa todeta että tutkimukseen perustuva tietämys
Lapissa olevista mineraalivarannoista on vielä heikko. Toki
Merkitään tiedoksi.
78/242
järjestelmällistä geofysikaalisia lentomittauksia ja kalliota rikkomatonta
havainnointia on tehty myös valmistelussa olevalla maakuntakaavaalueella, mutta se ei anna vielä niin tarkkaa tietoa alueen mahdollisista
malmiesiintymistä, jotta alueita voitaisiin jättää tulevaisuudessa
malminetsinnän ulkopuolelle. Mineraalipitoisuuden tarkasti kohteellisesti
kertovaa kallioperäkairausta on kuitenkin tehty vähän. Koko Lapissa on
viimeisen 5 vuoden aikana kairattu malminetsintätarkoituksessa arviolta
keskimäärin 150 km vuodessa. Kustannuksiltaan tällainen kairaus siihen
sisältyvine analyyseineen maksaa vuositasolla n. 15 miljoonaa euroa.
Onko 150 km paljon? Jos kairataan n. 200 m syvyisiä reikiä, tarkoittaa
tämä n. 450 reikää. Yksi kairan reikä hehtaarilla kattaa 4,5 km2. Tämän
perusteella on todella vaikeaa tehdä arvioita, missä mahdollisesti
löytymättömät malmiot Lapissa sijaitsevat. Tarvitaan vielä vuosi
järjestelmällistä tutkimustoimintaa, jotta joku alue voidaan sulkea pois
malmin etsinnän kohteena puuttuvan malmipotentiaalin takia.
Mielipiteet (yhteisöt / yhdistykset / yritykset)
Aapishovi/Risto Yrjänheikki
Terve haluaisin tehdä muutaman muutoksen ehdotettuun kaavaan Rovaniemen osalta.
Esitys vastineet
1. maakuntakaavassa on ounasjoelle maataloudelle varattua aluetta Sinetästä ylöspäin taisi olla Meltaukseen asti.
Mielestäni tämä alue pitäisi Kittilän kunnan rajalle asti.
Perustelut: Alueelle ei ole osoitettu muuta elinkeinotoimintaa matkailua
lukuunottamatta eikä sille ole tarkoitus ohjata myöskään asutusta, joten
miksi rajata alueen maataloutta kaavassa?
2. Kelkkareitti joka kulkee Ounasjoen länsipuolella ja vasta lähellä Kittilän kunnan rajaa on kelkkareitti myös ounasjoen itäpuolella, ehdotan että
kaavaan merkitään kelkkarteitti myös Ounasjoen itäpuolelle Kittilän kunnan rajalta Napapiirille asti.
Laajennetaan maaseudun kehittämisen kohdealuetta Tolosen pohjoispuolelle (Äijävaara).
Alueella on isoja maatiloja. Lohiniva on osoitettu keskuskyläksi.
Maakuntakaavassa osoitetaan moottorikelkkailureittien osalta runkoreitit. Selvitetään moottorikelkkailun yhteystarve Lohinivasta Meltaukseen.
Kittilän puolella virallinen moottorikelkkailureitti tulee Lohinivaan asti.
Perustelut: Ounasjoen alue on merkitty matkailualueeksi ja kelkkareitin
puuttuminen Ounasjoen itäpuolelta rajaa osan matkailusta pois alueelta,
joka on kaavassa tarkoitus osoittaa matkailulle, joten nykyinen kaava ehdotus on logiikan vastainen, sekä on haitta matkailuyrityksille joiden pitäisi sijoittua alueelle.
3. Ehdotan että Ounasjoen alue kaavassa merkitään maatilamatkailualueeksi Sinetästä ylöspäin aina kunnan rajalle asti ja myös Sodankylän
kunnan puolelta Unari ja Kierinki merkitään samaksi alueeksi samoin Kittilän kunnan puolelta Ounasjoen jokialue joka rajoittuu Rovaniemeen ja
Kierinkiin.
Ounasjoen alue sisältyy matkailun vetovoimaalueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia maatilamatkailun
osalta. Selvitetään kehittämisen kohdealueiden
yhteensovittamista Pohjois-Lapin maakuntakaavaan.
Perustelut: Lapin matkailutarjonta on laajaa ja alueelle matkailulla on eri- Merkitään tiedoksi.
tyinen merkitys elinkeinona, se on yksi strategisia elinkeinoja alueella, johon perustuu paljon muutakin elinkeinotoimintaa, mutta matkailutarjonnassa Lapissa on aukko, koska alueella ei ole maatilamatkailuyrityksiä
kuin ehkä ihan muutama, jos olisi jokin yksi alue jossa olisi tälläisten yritysten keskittymä, niin se olisi uusi matkailu alue joka tukisi koko elinkeinon toimintaa, alue ei ole liian lähellä nykyisiä matkailukeskuksia kilpaillakseen niiden kanssa, mutta ei myöskään liian kaukana, etteikö niistä voisi tehdä päiväretkiä sinne.
Eikä alueelle ole kaavassa osoitettu muuta elinkeinotoimintaa, joten se ei
rajaa keltään muulta mitään pois.
Maatilamatkailun kautta pääsisimme kehittämään lähi-ruoka ja luomutuo-
Merkitään tiedoksi.
79/242
tantoamme ja parantamaan kannattavuuttamme.
Maatilamatkailu on yksi tulevaisuuden maatilojen uusista tuotantosuunnista, alueella on paljon pieniä maatiloja joiden tulevaisuus maatilana pelkästään on kyseenalainen, niistä ei oikein saa kannattavaa yksikköä aikaiseksi tehostus-vaatimusten vuoksi ja ne ovat sen takia todennäköisesti tulevaisuudessa putoamassa investointijärjestelmien ulkopuolelle.
Aavasaksan Rajakehitys Oy
Yhtiö toteaa tyytyväisenä, että maakuntakaavassa on otettu huomioon Yli- Merkitään tiedoksi.
tornion, Övertorneån, Överkalixin.Jällivaaran ja Jokkmokkin esitys valtatie 98 jatkamisesta Rovaniemelle. Kahdelle ensiksimainitulle kunnalle
Rovaniemi on selvästi lähin maakuntakeskus, jonka erikoissairaanhoitopalvelut tulevat varsinkin Ylitorniolle entistä tärkeämmiksi mahdollisen
soteuudistuksen jälkeen, koska sairaanhoitopiirien rajat menettävät merkitystään. Myös Rovaniemen lentokentän merkitys nousee tärkeämmäksi
kahdelle ensiksimainitulle kunnalle Kemin yhteyksien heikentyessä. Kantatie 98 veisi Rovaniemeltä Jokkmokkin, Jällivaaran, Pajalan ja Kiirunan
eteläosien ja mahdollisten Ylitornion malmikentille. Se olisi myös vaihtoehtoinen yhteys Luulajaan. Edellisten syiden lisäksi Muurolan ohitus tulisi rakentaa mahdollisimman pian. Tätä ohitusparannusta tarvitsisivat myös
Ylitornion ja Övertorneån suunnasta lisääntyvä asiointi- ja työssäkäyntiliikenne Rovaniemelle. Hankkeet edistäisivät hyvin pitkällä tähtäimellä
myös Rovaniemen lyhempiä yhteyksiä Bodöön ja Lofooteille. Maakunta- Täydennetään kaavaselostusta esitetyllä tavalla.
kaavan perusteluissa todetaan vain että tieluokkaa pitää nosta yhtenevyyden vuoksi, koska se on jo hyväksytty Länsi-Lapin seutukaavaan. Olisi
toki muitakin perusteluja hyvä esittää koska ne vaikuttavat myöhemmin
ministeriöiden kantaan asiassa. Ainoa esteellinen seikka luokan käytännön
nostamiselle on ollutkin liikenteen nykyinen määrä, joka edellisten perustelujen ja hankkeiden takia tulee merkittävästi nousemaan. Kaiken kaikkiaan Rovaniemenkin ja Itä-lapin liikenneyhteyksiä pitäisi tarkastella Pohjois-Kalotin yhteisenä tulevaisuuden liikenneverkkona yhdessä pohjoisten
maiden kanssa.
A JA E Koukkula Oy
Huomautus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistoon
A ja E Koukkula Oy omistaa maanottoalueen Rovaniemellä Korkalon kylässä tilalla nro 64:31 (Jokannokka). Alueella on voimassa oleva maaainesten ottolupa. Toimitamme alueelta maa- ja kiviaineksia Rovaniemen
kaupungille ja suorittamiimme kokonaisurakoihin Rovaniemen lähialueille.
Uudessa maakuntakaavan valmisteluaineistossa ei ole ko. Jokkavaaran
aluetta merkitty maa-ainesten ottoalueeksi. Muista kaupungin ympäristössä sijaitsevista ottoalueista merkintä kuitenkin löytyy.
Alueella sijaitsee usean paikallisen yrittäjän ottoalueet ja on tärkeää että
maa-aineksiin sijoitettu pääoma saadaan hyödynnettyä kaupungin rakentamishankkeisiin.
Myös Jokkavaaran sora-alue tulee merkitä maakuntakaavaan soranottoalueeksi.
Hirvasniemen paliskunta
Hirvasniemen paliskunta huomauttaa, että lausuttava kaavaluonnos ei sisällä merkintää porotalousvaltaisista alueista, vaikka ko. alueella harjoitetaan ja on harjoitettu porotaloutta vuosisatoja. Porotalous on alueella varsin vahva alueiden käyttäjä ja toimija. Kaavamerkinnän puuttuminen on
valitettavaa.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Jokkavaaran osalta otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös 16.2.2015/409.
Maakuntakaavassa on osoitettu poronhoidon
kannalta erityisen tärkeitä alueita tai kohteita.
Hirvasniemen osalta maakuntakaavaan on osoitettu kiinteät erotusaidat. Lisäksi maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueiden-
80/242
käytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.
Poronhoitolaissa määritelty erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue on maakuntakaavassa
osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi
alueeksi M-1.
Hirvasniemen paliskunta ei hyväksy kaavaluonnoksessa osoitettuna olevaa Kemihaaran tekoallasta, vaan edellyttää alueen olevan edelleen Naturaan kuuluvaa suojelualuetta. Asia on jo aiemmin ratkaistu KHO:ssa ja paliskunta kunnioittaa sen päätöstä jättää alue(ent. Vuotoksen tekoallas)
luonnontilaan. Kemihaaran tekoallas rakennettuna tulee aiheuttamaan
huomattavaa ja jopa suurempaa haittaa porotaloudelle. Tekoallasta ei tule
merkitä kaavaan edes tulvasuojelun näkökulmasta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista sisältäen vaikutukset poronhoitoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitys
LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –verkostoon ja
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Elkosora ky/Tuulikki Elko
Muistutus Lapin Liiton laatimaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonnokseen.
Elkosora ky:n muistutus:
Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan laatimisen yhteydessä
Jokkavaaran alueen soveltuvuus maa-ainesten ottoon on tutkittu ja maankamaran ottoalueeksi suunniteltu alue on rajattu karttoihin merkillä EO.
Elkosora Ky:n:n omistama tila Rnro 64:39 sijaitsee kyseisellä EO alueella.
Maa-ainesten otto tulee sallia myös jatkossa Oikaraisen ja Jyrhämäjärven
yleiskaavassa esitetyllä Jokkavaaran maankamaran ottoalueella EO. Elkosora KY:n omistama alue on ollut maa-ainesten ottokäytössä vuodesta
1959 alkaen, tuolloin Onni ja Pentti Elkon toimesta. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä harjoitetaan vastaavaa toimintaa useamman maaainesten ottajan toimesta. Elkosora Ky:n kannalta maa-ainesten otto tulee
sallia myös jatkossa ja osoittaa se kaavamerkinnällä EO valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Maakuntakaava luonnoksessa esitetty Jokkavaaran maa-ainesten ottoalueen poistaminen kaavamerkinnöistä veisi tyystin
yrityksen toimintaedellytykset. Yritys on työllistänyt 1+6 henkilöä.
Tiedossamme on, että Jokkavaaran maa-ainesten ottoalueelle mukaan lukien Elkosora Ky:n ottoalue on tehty laajat pohjavesitutkimukset (mm.
Geologinen tutkimuskeskus). Lapin ELY –keskus on lausunnoissaan todennut pohjavedenpinnan olevan alueella tason +80 m alapuolella. Nykyisen maa-ainesten ottoluvassa alin ottotaso on +97 m ja alueen pohjaveden
taso on +80 m alapuolella. Näin pohjaveden päälle jää koskematonta maakerrosta, suojakerrosta yli 17 metriä. Tämä on yli kymmenen metriä suositusta enemmän (suositus 6 m).
Elkon yli viiden vuosikymmenen yhtäjaksoisesti jatkuneen toiminnan aikana ei ole ollut ympäristöä vahingoittaneita vahinkoja. Pohjaveden laatuun Elkosoran toiminta ei ole vaikuttanut eikä myöskään vedenottamo-
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Jokkavaaran osalta otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös 16.2.2015/409.
81/242
kaivojen veden laatuun. Lupamääräyksiä olemme tunnollisesti noudattaneet.
Pohjaveden suojaaminen on varmistettu maa-ainesten ottolupa ehdoilla,
jossa on osoitettu vaadittavat suojakerrokset pohjaveden pinnan yläpuolella sekä polttoaineiden säilytys kielto ottoalueella.
Elkosora Ky esittää, että maa-ainesten otto ja yrityksen toiminta voi jatkua
ja valmisteilla olevassa maakuntakaavassa tulee säilyttää Jokkavaaran alue
maa-ainesten ottoalueena ja osoittaa se kaavakartassa sitä osoittavin merkinnöin EO.
Jauratsisselän tiekunta
Jauratsiselän tiekunta (Värriön ja Liesijoen yhteismetsät) esittää, että tiekunnan teille suunniteltu yhdystie välillä Naruskan tammi Liesijoen yhteismetsän raja (Värriöjoki) poistetaan yhdystienä (yt) maakuntakaavasta.
Yhdystiemerkintä perustuu tavoitteeseen kehittää virkistys-, matkailu-, puutavara- ja työmatkaliikennettä. Tieyhteys kuuluu laajempaan kokonaisuuteen kehitettäessä poikittaista erämaaPerusteluina esitämme, että tie on yksityisen tiekunnan ja mahdollisesti li- tieluonteista yhteyttä (Mäntypää (vt4)-Lokkasääntyvästä liikenteestä tulee tiekunnalle ylimääräisiä kustannuksia ja tien Ruuvaoja, Martti-Naruskajärvi-Särkelä). Merkunto tulee heikkenemään entisestään. Yhteismetsien hakkuut toteutetaan kintä ei velvoita yksityistä tienpitäjää tien parankesäaikaan, jolloin puunkorjuu ja puunkuljetus voivat aiheuttaa vaaratilan- tamiseen. Jatkossa tavoitteena on tieyhteyden
teita ulkopuolisille liikkujille tien kapeuden ja näkemäesteiden vuoksi.
kehittäminen yleiseksi tieksi.
Joutsijärven kyläyhdistys ry.
Joutsijärven kyläyhdistys ry. haluaa tehdä maakuntakaavaan seuraavat
muutokset.
TUULIVOIMA
VAATIMUKSET
Kaikki ne lisäykset ja uudet tuulivoima-aluemerkinnät, jotka on lisätty sii- Pienennetään saadun palautteen perusteella Nälhen maakuntakaavan luonnokseen, joka esiteltiin Lapin Liiton järjestäkämövaara-Junnikka alueen (tv1 2291) rajausta
mässä seminaarissa 21. – 22.5.2014, tulee poistaa maakuntakaavasta.
(poistetaan Outovaara-Keskivaara) ja poistetaan
Peniötunturin ja Vierustunturin tuulivoimapotenTällaisia merkintöjä ovat Nälkämövaara – Junnikka tv1 2291 ja uudet
tiaaliset alueet.
merkinnät järvimaisemaan Peniötunturi ja Vierustunturi. Nämä alueet tulee poistaa maakuntakaavasta.
PERUSTELUT
1. Perusteluna esitämme, että Kemijärven kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 7.4.2014 hylännyt tuulivoima-alueet Oxfordin kaavassa ja järvimaisemassa. Alue tv1 2291 asemoituu ainakin osaksi jo kertaalleen hylätyn Oxfordin kaavan päälle. Tämä alue tulee mahdollisen tuulivoimakaavoituksen yhteydessä varmasti uudelleen hylätyksi.
2. Olemme vahvasti sitä mieltä, että ei ole myöskään Lapin Liiton edun
mukaista ehdottaa maakuntakaavaan sellaisia tuulivoima-alueita, jotka tullaan joka tapauksessa kaavoitusprosessissa kuntien luottamusmiesorganisaatioissa hylkäämään. Tällaisissa hylkäämisprosesseissa uhrautuu ensinnäkin paljon rahaa ja aikaa ja ne synnyttävät turhia ristiriitoja. Arvovaltatappiota tällaisessa tilanteessa tulevat kärsimään myös Lapin Liiton maakuntakaavoittajat (vertaa Muonio Mielukkavaara).
3. Outovaaran tuulivoima-alue asemoituu liian lähelle Kummunjärven ja
Kankaanlammin rantoja, jossa on kesämökkiasutusta. Kummunjärven
rannassa on perinteikäs vilkkaassa virkistyskäytössä oleva ja luksuskuntoon entisöity savottakämppä, jossa on pidetty suuriakin tilaisuuksia. Etäisyys Outovaaran laesta Kummunjärven kämppään on vain 400 m.
Liitteenä olevan Sosiaali-ja Terveysministeriön tuulivoimaselvityksen
mukaan etäisyyttä asutuksen ja myllyjen välillä pitäisi olla 2000 m.
Merkitään tiedoksi.
82/242
"Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunut, että 500 m puskurivyöhyke on
aivan liian pieni asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä ja etäisyyden tulisi
olla tätä selkeästi suurempi.
Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2 km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2 km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita". (s. 10-11).”
4. Outovaaran laki on liian lähellä Kummunjärven rantaa ja sinne johtavaa
tietä myös jäävaaran vuoksi. Tiedossamme on tutkimuksia, joissa on todettu jääpalasten lentävän tuulimyllyjen siivistä jopa yli kilometrin päähän. Tämän vuoksi Outovaaraan ei voida tuulimyllyjä kaavoittaa.
5. Outovaaraan ja Keskivaaraan suunniteltu tuulivoiman kaava-alue pilaa
maisemat ja näkymät Talvisodan arvokkaille taistelupaikoille ja Salpalinjalle. Näiden vaarojen pohjoispuolella on kymmeniä kilometrejä hyvää
tuulivoima-aluetta rakentaa isokin tuulivoiman tuotantoalue.
6. Outovaara ja Keskivaara asemoituvat keskelle hyviä hirven vasomisalueita ja metsästysmaita. Samoin poronhoito on tällä alueella keskeisessä
asemassa elinkeinojen harjoittamisessa.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan porot ja hirvet kaikkoavat tuulivoimaalueilta. Saman havainnon ovat tehneet ruotsalaiset metsästäjät. Myös
Suomessa on havaittu, hirvien häipyneen muille alueille tuulimyllyjen
vaikutusalueilta. Tämän vuoksi Suomen Riistakeskus suosittelee tuulivoimarakentamista muualle kuin keskelle parhaita metsästysalueita (mieluummin jo rakennettuun ympäristöön).
http://yle.fi/uutiset/metsastajat_pelkaavat_rannikolla_karkottaako_tuulivoi
ma_hirvet/7615417
http://www.naturvardsverket.se/978-91-620-6499-0
http://www.svt.se/nyheter/regionalt/vasterbottensnytt/algar-skams-avvindkraftverk
http://www.jaktojagare.se/debatt/vindkraften-hotar-jakten
www.tapiolantakamailla.com/2014/09/tuulivoima-ja-metsastys.html
TULVASUOJELU VAATIMUS
Keminhaaran monitoimiallas tulee poistaa maakuntakaavasta.
PERUSTELUT
1. Tämä on entinen Vuotoksen allashanke, jota viedään nyt vain uudella
nimellä. Vuotoksen allashanke on Korkeimman Oikeuden päätöksellä hylätty. Ei sitä voi enää uudelleen avata.
2. Kemijoen 250—vuoden välein toteutuva tulvasuojelu on täysi liioittelua. Liioittelu on tehty allashankkeen mahdollistamiseksi. Se on vääristelyä ja tarkoituksenhakuista ja on erittäin valitettavaa, että virkamiehet alistuvat tällaiseen. Pohjanmaan joet tulvivat joka toinen vuosi eikä siellä ole
alistuttu tällaiseen liioitteluun, vaikka tulvavaara on todellinen.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
3. Viimeisten suurten Kemijoen vesistön tulvien jälkeen Kemijokeen on
rakennettu kaksi isoa tekojärveä, kymmeniä patoaltaita ja Kemijärven pintaa voidaan säännöstellä. On vaikeata kuvitella, että tulvavaara on todelli- Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttönen edes teoriassa.
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maa4. Tulvavaara voi olla oleellinen Rovaniemen ranta-alueilla Saarenkylässä kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
83/242
ja vastaavilla alueilla. Virhe on tapahtunut kuitenkin kaavoituksessa. Kau- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyypunki on typeryyksissään kaavoittanut asukkaille sellaisia asutusalueita
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vesijättömaille, jonne on jo kaavoitusta tehtäessä ollut tulvavaara tiedossa. vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Vastuu tulvasta näillä alueilla kuuluu ainoastaan ja vain Rovaniemen kaupungille.
5. Rovaniemen kaupungin on välittömästi lopetettava kaavoittaminen ja
rakennuslupien osittainenkin myöntäminen Kemijoen ranta-alueille. Sadan vuoden kuluessa tulvavaara tulee olemaan näiltä alueilta ohi, kun alueella olevat nykyiset rakennukset tukevat elinkaarensa päähän.
6. Periaate tulvansuojelussa täytyy olla, että Rovaniemi hoitaa oman tulvansuojelunsa ja Kemijärvi hoitaa oman tulvansuojelunsa. Päätökset tulee
tehdä niiden ihmisten toimesta, joita asia koskee. Keminhaaran monitoimiallas koskee Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken seutukuntien
asukkaita. Rovaniemen mielipidettä tässä asiassa ei tarvitse kuunnella.
Joutsijärven osakaskunta
Tulvavaara voi olla todellista Kemijoen rannoilla Ounasjoen yhtymäkohdassa. Tulvat ovat toistuneet tällä alueella historiallisesti, mutta Rovaniemen kaupunki on siitä huolimatta kaavoittanut virheellisesti näitä alueita
ja altistanut asukkaat tulvavaaralle. Rovaniemen kaupungin tulee korjata
omat virheensä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tulvatyöryhmä on liioitellut tulvariskiä selvityksessään. Keski-Euroopan
joet tulvivat muutaman vuoden välein ja suurtulvia tulee 10 vuoden välein. Ei sielläkään ole lähdetty näin mittaviin operaatioihin, vaikka tulvan
alle on peittynyt kokonaisia kaupunkeja ja satoja kyliä aina silloin tällöin
(Esim. Chemnitz, Dresden, Praha, Köln, Landshut, Passau, Regensburg
jne.).
Vuotoksen allashanke on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä hylätty. Nyt on kysymyksessä sama hanke. Tulvasuojelu on sen vuoksi pakko hoitaa muulla tavalla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisKemijoen vesistöön on rakennettu useita tekojärviä ja patoaltaita ja Kemi- selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maajärven pintaa voidaan nostaa. Tulvat voidaan nykytekniikalla ennustaa ja
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
torjua. Suojapenkkoja voidaan jopa muutaman kuukauden varoitusajalla
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyrakentaa. Ei kerrotut tulvavaarat ole todellisia edes teoriassa.
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Rovaniemen kaupunki pystyy hoitamaan oman tulvasuojelunsa. On väärin, että Itä-Lapin seutukunnat laitetaan tilanteeseen, jossa heidän täytyy
tehdä tulvasuojelua Rovaniemen kaupungin puolesta.
Lehdissä on ollut kirjoituksia, että Rovaniemen tulvasuojelu voidaan hoi
taa suojavalleilla ja rakentamalla jokiuomaan penkkoja. Tämä olisi halvin
tulvasuojelu, mutta asukkaat vastustavat sitä, koska näkymät pilaantuvat.
Nämä seikat olisi asukkaiden pitänyt tiedostaa jo ennen vesijättömaalle
rakentamista. Vastuu on myös heidän.
Jääskön paliskunta
Poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä ei ole riittävästi huomioitu maakuntakaavassa. VAT edellyttää poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamista koko poronhoitoalueella. Jo tästä syystä on välttämätöntä, että kaavamerkintä M-l otetaan yleismerkintänä käyttöön maakuntakaavassa poronhoitoalueella.
Jääskön paliskunnan alueella on luonnokseen merkitty M ja MY alueita.
Maakuntakaavassa on osoitettu poronhoidon
kannalta erityisen tärkeitä alueita tai kohteita.
Jääskön paliskunnan osalta maakuntakaavaan on
osoitettu kiinteät erotusaidat. Lisäksi maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.
Poronhoitolaissa määritelty erityisesti poronhoi-
84/242
Poron hoito toimii kuitenkin alueella suuremmassa mittakaavassa kuin
esimerkiksi maanviljelys. Paliskunnan alueella on kolme toiminnassa olevaa karjatilaa. Jääskön paliskunnassa on 28 poronomistajaa, joista viisi on
päätoimista ja kaksi merkittävää sivutoimista elinkeinoharjoittajaa. Poron
hoito tulee huomioida alueen maakuntakaavamerkinnässä siten, että kaikki paliskunnan alueella olevat M ja MY merkinnät muutetaan M-l merkinnöiksi. Muussa tapauksessa Jääskön paliskunta katsoo, että maakuntakaava ei lainmukaisesti huomioi VAT:n asettamia poronhoidon alueidenkäytöllisen huomioinnin edellytyksiä.
toa varten tarkoitettu alue on maakuntakaavassa
osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi
alueeksi M-1.
Jääskön paliskunnan alueelle on kaavaan merkitty neljä turvetuotantopotentiaalista aluetta (eot). Niiden kaavamääräyksessä todetaan poronhoidon
osalta virheellisesti, että "turvetuotantoalueen jälkikäyttöä suunniteltaessa
tulee turvata alueen poronhoidon edellytykset". Alueen poronhoidon edellytykset tulee turvata kuitenkin koko prosessin aikana, suunnitteluvaiheesta alkaen. Pelkkä jälkikäyttövaiheen turvaaminen ei ole poronhoidon edellytysten kannalta riittävä määräys. Tämä tulee korjata kaavamääräykseen.
Maakuntakaavan koko kaava-aluetta koskevan
suunnittelumääräyksen mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoidon tarpeet tulee huomioida tämän suunnittelumääräyksen perusteella myös turvetuotannon
suunnitteluvaiheessa.
Turvetuotantopotentiaalisen alueen merkinnöistä kaksi paliskunnan pohjoisosaan sijoittuvaa aluetta ovat niin keskeisesti porojen tärkeimmillä laidunmailla ja kulkureitillä, että turvetuotannon mahdollinen aloittaminen
alueella haittaisi erittäin pahoin poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä
Jääskön paliskunnassa. Paliskunnan poroista käytännössä katsoen 100 %
palkii kyseisillä alueilla osan kesästä. Turvetuotannon ojitukset ovat poroille kohtalokkaita. Tämäntyyppisellä porolaidunalueella, jossa paliskunnan käytännössä katsoen kaikki kesävasat liikkuvat, ojiin tulisi hukkumaan huomattavan paljon vasoja. Alueiden aitaaminen puolestaan tarkoittaisi paliskunnan laidunkierron estymistä siten, että porojen olisi väistämättä laidunnettava talvilaidunmailla myös kesäisin. Näin ollen luonnonlaiduntaminen kävisi paliskunnassa mahdottomaksi. Tästä johtuen Jääskön Poistetaan maakuntakaavasta turvetuotantopopaliskunta vaatii kyseisten merkintöjen poistamista maakuntakaavasta
tentiaaliset alueet Raudastenjänkä (eot 9153) ja
Raudastenjänkkän (eot 9153) ja Keinojänkkän (eot 9152) osalta, sillä ne
Keinojänkä (eot 9152).
tuhoaisivat poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, eivätkä näin ollen voi olla turvetuotannolle potentiaalisia alueita.
Jääskön paliskunnan erotusaidoista maakuntakaavaan on merkitty ainoas- Täydennetään maakuntakaavaa esitetyn mukaitaan kaksi. Paliskunta vaatii, että kaavaan lisätään muutkin paliskunnan
sesti.
erotusaidat, kuten luonnoksessa on jo menetelty alueen muiden paliskuntien osalta. Aidat on merkitty ja nimetty tämän lausunnon liitteenä olevaan
karttaan. Ne ovat nimettyjen Riiminjängän ja Äijävaaran Liikamaan lisäksi seuraavat: Rajalehto, Pirtinvaara, Riikovaara, Sihtunamaa, Pirrikangas,
Mukkajärvenpalo, Mukkarova, Lamminvaara, Suutarinvaara, Patovaara ja
Iisinkivaara. Kaikki aidat (13) ovat kiinteitä ja paliskunnan vuosittaisessa
käytössä.
Kairankutsu/Eero Fisk
Yritykseni puolesta vastustan jyrkästi Maakuntakaavan valmisteluaineis- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
ton Kemihaaran alueen vaihtoehtoa VE2; Alue osoitetaan vesialueena (W- mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
1) ja kohdemerkinnällä (EN) voimalaitos ja muilta osin SL ja M alueena. viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
Kemihaaran alue tulee säilyttää ehdottomasti luonnontilaisena ja sitä on
riskit.
kehitettävä sen omien vahvuuksien kautta.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunPerustelu:
nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Ohjelmapalveluyritykseni toimii ko. alueella ja vesistössä erityisesti keKemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vevät-kesä ja syyskesäkaudella erilaisen luontomatkailun merkeissä (kalas- sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
tus, veneily, patikointi, linturetket, luontoretket. valokuvausretket). VE2
vaihtoehto tuhoaa suuren osan tästä toiminnasta ja vaikuttaa yrityksen ta- Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
louteen ja toiminnan kehittämiseen nykymuotoisena.
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttö-
85/242
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Karhutunturin Lohi Oy/Pekka Moilanen
ESITYS KARHUTUNTURIN LOHI OY: n KALANKASVATUSLAITOKSEN LIITETTÄVÄKSI ROVANIEMEN JA ITÄ LAPIN MAAKUNTAKAAVAAN
Esitän Sallan kunnan Naruskan kylässä olevan Karhutunturin Lohi Oy ka- Lisätään kalankasvatuslaitos maakuntakaavaan
lankasvatuslaitos sisällytettäisiin valmisteilla olevaan Rovaniemen ja Itä kohdemerkinnällä erityiskohde (E).
lapin maakuntakaavaan .
PERUSTELUT
Säilyttää ja edistää maaseudun elinkeinojen ja palvelujen monipuolista
kehittämistä.
Merkitään tiedoksi.
Edistää pysyvän ja jo olemassa olevan asutuksen säilymistä ja mahdollistaa syrjäseutujen asuttuna pitämistä.
Turvaa peruselintarvikkeiden tuotantoa ja monipuolistaa elinkeinoelämää.
Varmistaa lähiruuan saatavuuden Sallan matkailukeskuksessa , kauppaliikkeissä ja laitoskeittiöissä.
Perusteluina lisäksi vertailulukuja muihin alueen elinkeinoihin.
Sallan - Pohjoisen palkisen ilmoittamat / saadut poroteurastilasto vuodelta
2014 on n.1.300 terurasporoa.
Lähes kaikki teurasporot ovat vasoja joiden keskipaino on n. 24 kg .
1300 kpl x 24 kg = 31.200 kg x 9.70 € sis alv = 302.640 €
Karhutunturin Lohi Oy:n vuosituotanto on n.30.000 kg perattua kalaa x
7.00 € sis alv / kg = 210.000 €
Kemijoki Oy
Lapin liitto on pyytänyt Kemijoki Oy:ltä yhteistyötahona mielipidettä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta sekä erityisesti kantaa valmisteluaineistossa olevien vaihtoehtoisten ratkaisujen paremmuuteen.
Tulvasuojelun vaihtoehdot Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa
Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta vaihtoehtoisina ratkaisuina 1. Kemihaaran tekoallasta energia-altaana ja 2. Kemijärven
varastotilavuuden lisääminen tilapäisesti nostamalla hätä-HW tasoa N43 +
150,8 m korkeuteen.
Kemijoki Oy:n tehtävänä on tuottaa vesivoimalla sähköä. Pääosa yhtiön
voimalaitoksista sijaitsee Kemijoen valuma-alueella, jossa vähäisestä järvisyysasteesta johtuen vuotuiset virtaamavaihtelut ovat suuria. Vesivoimatuotannon suurin tarve ajoittuu talviajalle, jolloin luontainen virtaamataso
on alhaisimmillaan. Kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän vesivoimatuotannon kannalta virtaamatason lisääminen talviajalle olisi kansantaloudellisesti kannatettavaa. Tulvavesien varastointi parantaisi merkittävästi
mahdollisuutta lisätä talviaikaista vesivoimatuotantoa.
Mikäli vesien varastointi Kemijärven yläpuolisille alueille nähdään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyväksi tavaksi pienentää tulvariskejä,
myös Kemijoki Oy suhtautuu positiivisesti tällaiseen hankkeeseen. Lisäk-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
86/242
si, mikäli tämä vaihtoehto olisi sellainen, että se toteuttaisi myös vesivoi- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyymatuotannon tarpeet, Kemijoki Oy voisi olla tällaisen hankkeen mahdolli- destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
nen toteuttaja. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tällainen hanke ei ole
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
tällä hetkellä Kemijoki Oy:n suunnitelmissa.
Em. perusteilla Kemijoki Oy pitää Kemihaaran tekoallasvaihtoehtoa parempana kuin Kemijärven varastotilavuuden tilapäisesti lisäämistä.
Kemijoki Oy on suurin kiinteistönomistaja alueella, jolle Kemihaaran allasvaihtoehtoa on esitetty.
Muut huomiot valmisteluaineistosta
Voimajohtolinjat
Maakuntakaavaluonnoksessa on esitettyaluevaraus energiahuollon kohLisätään esitetty voimajohdon yhteystarve maateena Sierilän voimalaitosta varten (EN 2218). Sierilän voimalaitoksen
kuntakaavaan.
liittämiseksi valtakunnan verkkoon tarvitaan uusi 110 kV:n voimajohtoyhteys Sierilän voimalaitokselta Valajaskoski - Permantokoski johdolle.
Kemihaaran altaan vaihtoehdossa esitetään myös voimalaitos (EN 2276)
Lisätään esitetty voimajohdon yhteystarve maaPelkosenniemen kunnassa. Voimalaitoksen liittäminen valtakunnan verk- kuntakaavaan, mikäli allasvaihtoehto voimalaikoon edellyttää uuden 220 kV:n voimajohtoyhteyden rakentamista voima- toksineen valitaan jatkosuunnitteluun.
laitokselta Kemijoen yli joen länsipuolella kulkevaan voimajohtoon.
Molempien edellä mainittujen voimajohtojen yhteystarpeet tulee lisätä
maakuntakaavaan.
Maa-ainesten ottaminen
Kaavaselostuksen mukaan EO-merkinnällä osoitetaan alueita soran tai
muiden maa-ainesten ottoa varten. Kaavan valmisteluaineistosta puuttuvat
merkinnät useista maa-aineksen ottoon varatuista alueista. Kemijoki
Oy:llä on sellaisia maa-ainesalueita, joilla on lupa 50 000 m3:n tai suurempaan ottomäärään Rovaniemen kaupungin alueella Jaatilassa, Olkkavaarassa ja Pirttikoskella.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Kemijokeen Rovaniemellä suunnitteilla olevan Sierilän voimalaitoksen
rakentamista varten tulisi lisäksi maakuntakaavassa osoittaa maa-ainesten
ottamista varten alueet Petäjäniemen ja Pikkuvaaran alueille. Toimitamme
esittämiemme maa-ainesalueiden tarkemman sijainnin erikseen erillisinä
karttaliitteinä.
Vesivoimaa koskevat tiedot
Kaavaselostuksen sivuilla 35 ja 36 on tietoa Seitakorvan voimalaitoksesta
(energiahuollon kohde EN 2321). Korjauksena tekstiin seuraava muutosesitys:
Maakuntakaavoituksen yhteydessä ei tehdä selvityksiä uusista maa-ainesten ottoalueista. Maakuntakaavassa voidaan kuitenkin osoittaa uusia
maa-ainesten ottoalueita, mikäli selvitysten perusteella voidaan varmistua alueiden soveltuvuudesta maa-ainesten ottoon.
Korjataan kaavaselostusta ja aluekuvauksia.
Kahdessa pystyakselisessa koneessa on Kaplan-turbiinit, jotka tuottavat
tehoa yhteensä 144 MW. Keskivesiolosuhteissa voimalan vuotuinen energiantuotanto on 511 GWh. Koneisto II peruskorjattiin vuonna 1997, jonka
yhteydessä laitoksen teho nousi 8 MW. KoneistolIe tehtiin vuonna 2014
tehonnosto, jolloin teho nousi vielä 14 MW. Koneisto I peruskorjattiin
vuonna 2004, jonka ansiosta laitoksen teho nousi 22 MW.
Kemijärven kalastusalue
Lapin Liitto on pyytänyt yhteistyötahojen mielipidettä viitekohdassa mai- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
nitusta maakuntakaavasta. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset ovat sellai- mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
set, ettei aluevaraus siinä vielä tarkoita, että allas tullaan rakentamaan. Jos viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-
87/242
allashanketta aletaan viemään eteenpäin, se edellyttää maakuntakaavassa
kerrotulla tavalla luonnonsuojelulain mukaisen vaikutusten arvioinnin,
minkä lisäksi hanke tarvitsee vesilain mukaisen luvan. Maakuntakaavassa
kalatalous oli jätetty lähes huomiotta vaikka kalastusalueella pitäisi olla
vahva asema oman alueensa kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelussa.
Pidämme Itä-Lapin tulvasuojelualtaan rakentamista parempana vaihtoehtona koko Itä-Lapin kalatalouden kehittämistä yhtenäisenä alueena, joka
tukeutuu nykyisten luontoarvojen säilyttämiselle. Toteamme mielipiteenämme seuraavaa:
alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kalastusalueen status.
Kalastusalueet olivat kalastuslain (286/1982) nojalla alun perin yksityisoi- Merkitään tiedoksi.
keudellisia yhteisöjä, mutta lainmuutoksella (1355/1993) kalastuslakiin lisättiin uusi kalastuslain 77 a §, jonka nojalla kalastusalueen kalastuslain
mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa, tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään viranomaisista. Hallintomenettelylain ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain
on korvannut uusi hallintolaki (434/2003). Laissa kalastusalueet eivät näin
ollen ole viranomaisia, mutta siltä osin kuin alueet käyttävät julkista valtaa
alueiden tulee noudattaa yleisiä hallinto-oikeudellisia säädöksiä. Hallintolakia koskevassa hallituksen esityksen (HE 72/2002) mukaan kalastusalueet ovat hallintolain 2 §:n 3 momentin tarkoittamia julkisoikeudellisia yhdistyksiä ja käyttävät julkista valtaa esim. kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanossa.
Kalastusalueen tehtävät
Kalastusalueen tulee yhden tai useamman kunnan alueella muodostaa sel- Merkitään tiedoksi.
lainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalastusalueessa
päätäntävaltaa käyttää kalastusalueen kokous ja kokouksen päätösten
voimaansaattaminen, kalastusalueen hallinnon hoitaminen sekä kalastusalueen edunvalvonta kuuluvat kalastusalueen hallitukselle. Kalastusalueen
vesien kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä ohjeena on
kalastusalueen kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma.
KEMIJÄRVEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
Käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksytty kalastusalueen vuosikokouksessa 30.5.2017. Kalastusalue on sitoutunut seuraaviin toimenpiteisiin:
Kemijärven alueen kalatalouden kehittämiselle asetetut yleistavoitteet
1. Kalatalouden suunnittelun ja koordinoinnin kehittäminen.
2. Olemassa olevien kalavarojen tehokkaampi (kestävä) hyödyntäminen
3. Kalakantojen ja kalastuksen (ympäristö) olosuhteiden parantaminen
4. Kalastukseen liittyvien ristiriitojen ja näkemysten vähentäminen
5. Kalataloudellisten hoitotoimien tuloksellisuuden parantaminen
6. Kalataloudellisen tutkimuksen ja tarkkailun kehittäminen
Päämääränä kalatalouden kehittämisessä on nykytilan säilyttäminen, jossa
keskeisellä sijalla on paikallisen virkistys- ja kototarvekalastuksen edellytysten parantaminen. Lisäksi otetaan huomioon matkailukalastus ja am-
Merkitään tiedoksi.
Täydennetään kaavaselostusta.
88/242
mattikalastus. Näistä matkailu- ja ammattikalastuksen kehittämisen merkitys tulee jatkossa nousemaan joki- ja järvikunnostusten edetessä. Tavoitteena on itse uusiutuviin paikallisiin lajeihin perustuvan kalaston luominen, joka hyödyntää koko Kemijärven yläpuolista vapaata vesistöaluetta,
järveen suoraan laskevien jokien lisäksi. Alueen oma kalanviljely integroidaan palvelemaan tätä tavoitetta. Kalansaaliin saannin lisäksi aineettomissa arvoissa tullaan korostamaan matkailukalastuksen merkitystä, jossa
kerätään tietoa alan yrityksistä matkailukalastuksen ohjauksen hyväksi.
Itä-Lapin luonto tuntureineen ja lukuisine järvineen tarjoaa luontomatkailulle erinomaisen kokonaisuuden, jossa matkailijan tarvitsema palveluvarustus on jo valmiina.
Päämäärä Kemijärven kalatalouden kehittämiselle ja toimenpiteille
Kemijärven kalataloudelle on määritetty tavoitetila ja toimenpiteet tukevat
sen toteutumista. Kalavarojen hyödyntäminen on tehokasta, mutta kestävää. Kalojen luontaista lisääntymiskiertoa ja luontaista lisääntymistä tuetaan. Velvoitehoito on tuloksellista. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan
ja tieto otetaan huomioon kalastuksen säätelyn ja hoidon suunnittelussa.
Yhteistyö ja vuorovaikutus Kemijärven alueen kalataloudellisten osapuolten välillä ja yläpuolisten kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa on
toimivaa. Tietoa kalaston tilasta, kalastuksesta ja kalakantojen hoidon tuloksista on helposti saatavilla ja viestintä on tehokasta.
Kalatalouden hoitotoimet
Parannetaan kalataloudellisten hoitotoimien tuloksellisuutta. Kemijärven
kalakantojen hoidon tulee perustua yläpuolisen Kemijoen ja Kemijärveen
laskevien vesistöjen arvokalalajien luontaiseen uusiutumiseen ja säilyttämiseen. Tämä perustuu siihen, että toteutetut ja suunnitteilla olevat jokien
kunnostukset parantavat merkittävästi haluttujen kalalajien elinmahdollisuuksia. Suunnittelu toisena lähtökohtana on kalakantojen hoidon yhteensovittaminen voimakkaan säännöstelyn ja kalastuksen järjestämisen kanssa.
Kalavarojen hyödyntäminen
Hyödynnetään Kemijärven alueen kalavaroja kestävästi ja tehokkaasti.
Kemijärvellä kalastusaktiivisuus on seurannut kalakantojen rakennetta ja
runsautta, jossa pääasiallisin kalastusmuoto on ollut kotitarvekalastus verkoilla. Ammattikalastus on ollut kausiluontoista ja tukeutunut muikun
nuottapyyntiin. Hauen ammattimainen rysäpyynti on ollut sidoksissa
markkinoihin ja siellä maksettuun hintaa. Kemijärvi on alikalastettu eikä
kuore-, hauki-, ahven- ja madekantoja käytetä tehokkaasti hyväksi. Tilanne on sama muikkukantojen osalta silloin kun ne ovat vahvat. Siika- ja
taimenkantojen hoito eivät tuota haluttua saalista.
Kalatalouden suunnittelu ja koordinointi
Parannetaan Kemijärven ja Yli-Kemin kalastusalueiden suunnittelua ja
koordinointia. Kemijärven kalatalouden tavoitetilan määrittely lähtee
käyttäjäryhmien tunnistamisen lisäksi yksittäisten kalastajien tarpeiden
tunnistamisesta. Tulevat toimenpiteet tehdään tarpeiden tyydyttämiseksi
ottaen huomioon sekä vesien omistajien, että käyttäjien arvot. Arvokäsitteeseen liitetään kolme elementtiä, jotka ovat: Käyttö- ja omistusarvo,
käytön vaikutukset ja käyttötilanne. Arvojen tunnistaminen ja hyödyntäminen luovat edellytykset tavoitetilan määrittämiselle. Kun arvot on tunnistettu, analysoidaan niiden merkitys tärkeiden arvojen löytämiseksi ja
arvomuutosten ennakoimiseksi. Arvojen määrittämisen jälkeen laaditaan
toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on saada osakaskuntien ja kalastusalueiden palvelut paremmin vastaamaan asiakkaiden ja omistajien arvomaailmaa.
Kalaston ja kalastuksen olosuhteet
Parannetaan kalaston ja kalastuksen olosuhteita. Suunnitellaan ja toteutetaan Kemijärveen laskevien jokien kalataloudelliset kunnostukset. Energiatilanteen ja tulvasuojelun salliessa kalataloudelliset näkökohdat otetaan
89/242
mahdollisuuksien mukaan huomioon säännöstelyn toteutuksessa ja säännöstelyn kehittämisessä. Kemijärven säännöstely on merkittävin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa kielteisesti kalastukseen ja kalastoon.
Kalataloudellinen tutkimus ja seuranta
Lisätään tietämystä Kemijärven ja sivuvesien kalakantojen tilasta sekä kalastuksen säätely- ja kalakantojen hoitotoimenpiteiden vaikutuksista. Parannetaan seuranta- ja tutkimustiedon hyväksikäyttöä kalataloudellisessa
päätöksenteossa. EY:n vesipolitiikan puitedirektiivi vaikuttaa merkittävästi vesistöjen tilan arviointiin ja seurantaan. Ekologinen tila arvioidaan
kasvillisuuden, kasviplanktonin, pohjalevästön, pohjaeläimistön ja kalaston tilan sekä fysikaalis-kemiallisen laadun perusteella.
Kemijärven osakaskunta
Kemijärven osakaskunta muodostuu Ala-, Iso-, Halosen rannan, Tohmon, Merkitään tiedoksi.
Kostamon ja Levärannan kylien kiinteistöille yhteisesti kuuluvista vesialueista ja on pinta-alaltaan 11. 17453,46 ha. Suurin vesistö on Kemijärvi,
jonka kokonaispinta-alasta osakaskuntaan kuuluu 68,3 %, eli 13 937,6 ha.
Osakaskunnan yhteinen vesialue kiinteistötunnus 320-876-1-0.
Osakaskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen.
Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Emme ole luovuttaneet
puhe- ja päätäntävaltaamme itseltämme pois.
Kemijärven Osakaskunta ei hyväksy Kemihaaran altaan varausta
maakuntakaavaan.
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä:
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18112/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Kemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo
nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket menetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen
valtava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä. Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme
myös elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen
kuolemat happikadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisina alueina.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Merkitään tiedoksi.
90/242
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet.
Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on n. 20 vuotta ja humushaitat
vähenevät edelleen.
Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008.
Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan: (- Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven
lopputarkastuksesta (no. 47/91/19.7.1991) jälkeen ), paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130000 kg. (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014 ; Ahma ympäristö oy),
Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta
on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut;
kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin.
Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä.
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta, Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet. Valtiovaltakin
on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Elykeskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman, jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Tulvapenkereitten lisäkorotuksia ja -rakentamista ei tarvita Kemijärvelle.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvan~
nut kaiken tarvittavan. Kriteeri "kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva" menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista "vanha erkkikään" eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista
tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus on
niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max. kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla
maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia.
Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on kaksi metriä
päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikal1a, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärves-
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohde kohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
91/242
säkin. Varaamme mahdollisuuden täydentää lausuntoamme.
Kemin-Sompion paliskunta
Lapin liitto pyytää Kemin-Sompion paliskunnalta lausuntoa Rovaniemen
ja Itä-Lapin maakuntakaavasta. Kaava kattaa lähes koko paliskunnan alueen eli sen Savukosken kuntaan sijoittuvat alueet. Kemin-Sompion paliskunta on sekä pinta-alaltaan että poromäärältään Suomen suurin paliskunta. Eloporojen suurin sallittu määrä paliskunnassa on 12 000 ja poronomistajia on noin 160. Paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten
tarkoitetulla alueella. Poronhoito alueella perustuu pääosin porojen ympärivuotiseen vapaaseen laiduntamiseen luonnonlaitumilla. Paliskunta on
erittäin merkittävä työllistäjä Savukosken kunnassa, jonka työpaikoista
suurin osuus eli yli 40 % on alkutuotannossa. Poronhoito ylläpitää alueen
vuosisatoja vanhaa kulttuuria ja elinkeinon merkitys alueen kylien asuttuna pitämiselle on suuri. Poronhoidon taloudellisesta vaikutuksesta tehdyn
ruotsalais-suomalaisen tutkimuksen mukaan poronhoito kokonaisuudessaan tuottaa Suomessa 400 €/kg kokonaisliikevaihdon talouteen. Kun tämä suhteutetaan Kemin-Sompion keskimääräisiin teurasmääriin niin paliskunta tuottaa noin 60 miljoonan € liikevaihdon kokonaistalouteen joka
vuosi ja maakuntakaavan ajanjaksolla voidaan puhua jo miljardista eurosta.
Poronhoidon entistä parempi huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa ja alueen maakuntakaavoituksessa on välttämätöntä. Siihen velvoittavat poronhoitoa ja maankäyttöä koskeva lainsäädäntö sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Merkitään tiedoksi.
Merkitään tiedoksi.
Osallistuminen
Poronhoitolain (PHL) 53 § määrää valtion viranomaisen neuvottelemaan
Merkitään tiedoksi.
hankkeista, jotka vaikuttavat oleellisesti poronhoidon harjoittamiseen. Lapin liitto on kaavaprosessin aikana järjestänyt poronhoitajille sidosryhmäneuvottelun sekä erilliset poronhoitolain 53 § mukaiset neuvottelut. Kaavaprosessiin kytkeytyy myös kaavan aineistonkeruuseen osallistunut POROT-paikkatietohanke, jossa poronhoidon olemassa olevaa paikkatietoa
uudistettiin ja koottiin eri lähteistä yhteen paikkaan helposti saataville.
Kemin-Sompion paliskunta otti osaa kaikkiin kaavan kuulemisiin ja neuvotteluihin. Paliskunta osallistui aktiivisesti myös POROT-hankkeen tapahtumiin ja sen aikana käytyihin keskusteluihin. On hyvä, että Lapin liitto on edistänyt poropaikkatietoaineistojen päivittämistä. On tärkeää, että
maankäytön suunnittelijoilla on käytössään paitsi tässä vireillä olevassa
kaavassa, mutta myös tulevissa suunnitelmissa, ajantasainen, tasalaatuinen
aineisto. Aineistojen lisäksi tarvitaan kuitenkin ymmärrystä joka kas- Maakuntakaavasta järjestetään poronhoitolain
vaa vuorovaikutuksesta, joten neuvotteluita poronhoitajien kanssa on 53§:n mukainen neuvottelu ennen ehdotusvaiheen nähtäville asettamista.
edelleen syytä jatkaa kaavaprosessin edetessä.
Maakuntakaavan sisältö ja merkinnät
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on vanhan M eli Maa- ja
metsätalousvaltainen alue -merkinnän tilalle nostettu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle M-1 -merkintä (Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue). M-1 -merkintä on positiivinen ja perusteltu parannus,
sillä nämä elinkeinot ovat alueen todellisia pääkäyttömuotoja. Myös merkinnät MU ja MY tulee muuttaa muotoon, jossa porotalous on mukana. Olisivatko tässä tapauksessa oikeat merkinnät MU-1 ja MY-1?
Muutetaan erityisesti poronhoitoon tarkoitetun
alueen MU alueet MU-1 –alueeksi (metsätalousja poronhoitovaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta) . Vastaavaa merkintää on käytetty Pohjois-Lapin maakuntakaavassa.
MY –merkinnällä on osoitettu valtion mailla
olevia METSO –alueita ja Metsähallituksen suojelumetsiä. Alueet ovat säädösvalmistelussa ja
alueista tullaan mahdollisesti perustamaan luonnonsuojelualueita, jolloin merkintä muuttuu
luonnonsuojelualueeksi (SL).
M-1 määräyksen tulkinta selostuksessa on seuraava: "Haitatakseen sanot- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
tavasti pääkäyttötarkoitusta ja muuttaakseen alueen luonnetta täytyy muun mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoi-
92/242
käytön aiheuttaa niin suuria muutoksia, että se vähentäisi merkittävästi
metsätalouden tuloa ja työpaikkoja tai vähentäisi merkittävästi paliskunnan tasolla porotalouden puhdasta tuottoa tai hankaloittaisi suuresti poronhoitotyötä tai heikentäisi luontaistalouden harjoittamisen mahdollisuuksia. Esitämme M-1 määräyksen tulkintaa muutettavaksi seuraavasti: "Haitatakseen sanottavasti pääkäyttötarkoitusta ja muuttaakseen alueen luonnetta täytyy muun käytön aiheuttaa niin suuria muutoksia, että se vähentäisi merkittävästi metsätalouden tuloa ja
työpaikkoja tai heikentäisi porotalouden tai luontaistalouden harjoittamisen mahdollisuuksia alueella.”
don alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen.
Erityisesti poronhoitoon tarkoitetun alueen rajan
pohjoispuoleisella alueella olevaa valtionmaata
ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu
huomattavaa haittaa poronhoidolle. Valtion
maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai
vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta
porojen aiheuttamista vahingoista.
Kaavaselostuksen metsätalous- ja poronhoitovaltaisia alueita koskevassa kappaleessa on myös
tuotu esiin merkittävä haitta koskien metsätaloutta. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL 28.4
§:n mukaan pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheudu
kohtuutonta haittaa. M-l -merkintä ei aiheuta
muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain
mukaiseen tilanteeseen. Säilytetään kahden pääkäyttötarkoituksen tasapaino entisellään, mutta
täydennetään selostusta metsälain ja poronhoitolain osalta sekä maakuntakaavassa esitetyn M-1
merkinnän tarkoitusta.
Kaavassa on merkitty ph -merkinnällä erotusaitoja ja laidunkiertoaitoja.
Tämä on myös positiivinen parannus aiempaan kaavaan ja pyrkii turvaamaan poronhoidon toiminnallisia edellytyksiä lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Ph-merkinnän kaavamääräys kuuluu: "Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että
ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa pysyvän poroaidan kuten
työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalta
pyritään estämään. Alueen suunnittelussa on turvattava poronhoidolle
merkittävien rakenteiden/alueiden säilyminen." Määräykseen tulee myös
Täydennetään selostusta erotusaitojen lähialulisätä jollakin tavalla se, että rakenteiden säilymisen turvaaminen tarkoit- eesta ja kulkuyhteyksistä.
taa myös toiminnan ja kulkuyhteyden turvaamista eli sitä että erotusaidalle
voidaan myös kuljettaa porot lähialueiden kautta. Eli erotusaitarakenteen
turvaaminen ei yksin riitä vaan myös erotuspaikan lähialue ja yhteys sinne
on oleellinen.
Paliskunta esittää alueelleen M-1 alueen lisäksi muutamia ”Phaluemerkintöjä”, jolla merkittäisiin alueet, jotka ovat erityisen tärkeitä poronhoidolle. Näihin voitaisiin käyttää jo olemassa olevaa ph aluemerkintää, jolla nämä lähinnä pääerotusaitojen läheisyydessä sijaitsevat tärkeimmät alueet voidaan merkitä. Nämä alueet ovat ns. tokanpitomaita, joihin porot kerääntyvät omia aikojaan ja niihin myös poroja kerätään erotuksia varten. Ne ovat luontaisia poromaita ja paliskunnalle korvaamattomia. Olemme merkinneet kyseiset alueet lausunnon liitteenä olevaan karttaan.
M-1 merkinnällä turvataan poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella. Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään selostukseen liitekartat
poronhoidon kannalta erityisen tärkeistä alueista.
Paliskunnan alueelle sijoittuu valtion maille Metsähallituksen vuonna
2009 hakkuilta rauhoittamia nk. dialogialueita. Alueet näkyvät alla
olevassa kartassa, jonka kohteet 4,5,6 ja 7 ovat Kemin-Sompion paliskunnan alueella. Ne ovat tärkeitä porolaitumia ja porojen kulkureitteinään
käyttämiä alueita (nk. ekologisia käytäviä) porojen siirtyessä talvilaitumilta vasomisalueille ja toisin päin. Nämä alueet ovat metsätalouskäytön ulkopuolella, joten olisi perusteltua merkitä ne jollakin kuvaavalla suojelumerkinnällä. Metsähallitukselta löytyy ko. dialogialueista sähköiset aineistot.
Maakuntakaavassa on osoitettu MY merkinnällä valtion mailla olevia METSO alueita ja Metsähallituksen suojelumetsiä. Alueet
ovat säädösvalmistelussa ja alueista tullaan
mahdollisesti perustamaan luonnonsuojelualueita. Mielipiteessä esitetyt alueet eivät kuulu näihin kohteisiin.
Alueita koskevat maakuntakaavassa osoitetut
93/242
ekologiset yhteystarpeet. Täydennetään kaavaselostusta.
Hihnavaara-Kelujärvi -tie (st 967) on tärkeä poronhoitajien kulkemisen kannalta, sillä sitä kautta liikutaan poronhoitotöihin ja paliskunnan pääerotuspaikoille. Tie on etenkin talvella erittäin kapea (korkeine
lumipenkkoineen siitä muodostuu yhden kaistan levyinen ”ränni”) ja sillä
liikkuu raskasta liikennettä. Poromiesperheet liikkuvat tiellä henkensä
kaupalla eikä onnettomuuksilta ole vältytty. Tien leventäminen olisi erittäin tärkeä turvallisuustekijä poronhoitajille ja heidän perheilleen sekä
muille tietä käyttäville. Tie tulee lisätä kaavaprosessissa ehdotettujen
parannettavien teiden joukkoon. Tien parantamista tulee edistää Lapin
liitossa.
Maantie 967 on osoitettu maakuntakaavassa seututienä. Täydennetään selostusta tien parantamistavoitteen osalta.
Maakuntakaavassa esitetään vaihtoehtoja Kemijoen yläjuoksulle Rovaniemen suojelemiseksi tulvilta. Vaikka vaihtoehdot eivät sijoitu KeminSompion alueelle, on kaavaratkaisua merkitystä Kemijoen yläjuoksun
asukkaille, myös poronhoitajille. Paliskunta katsoo, että vaihtoehto VE1
(suojelu- ja M-aluemerkinnät) on ainoa kannatettava ylisen Kemijoen alueen kehittämisen kannalta. Lohen palauttaminen Yli-Kemille on tärkeää
alueen alkuperäisten perinteiden ja kulttuurin elvyttämiseksi sekä muiden
luontoon perustuvien elinkeinojen, kuten luontomatkailun kehittämiseksi.
Nk. Kemihaaran allas ei edistäisi näitä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Soklin vaihemaakuntakaavan aluevaraukset
Soklin kaivos aiheuttaisi paliskunnalle PHL 2.2 § mukaista huomattavaa
haittaa. Soklin vaihemaakuntakaavan aluetta ei käsitellä vireillä olevassa
maakuntakaavassa. Hanke on kuitenkin muuttunut merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmasta mm. kuljetusjärjestelyiden osalta. Paliskunta katsoo, että kaivos ja sen tarpeet sekä luvitus, mukaan lukien kaavat, tulee
käsitellä uudestaan. Soklin kaivoshankkeella ei ole sosiaalista lupaa paikallisten keskuudessa. Paliskunta esittää Soklin vaihemaakuntakaavan
merkinnät poistettavaksi kaavasta ja esittää alueiden merkitsemistä
M-1 -merkinnällä.
Tuulivoimamerkinnät
Käsillä olevaan maakuntakaavaan on merkitty tuulivoimaloiden tv -
Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on
vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2010 ja
korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä
tehdyt valitukset 16.5.2012. Kaava on lainvoimainen.
Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
Kyseisten tuulivoimala-alueiden alempiasteinen
94/242
merkinnällä alueet Sotatuntureiden-Piippuseljän alueelle sekä Jänesselän
alueelle, lähelle Soklia. Paliskunta vastustaa tuulivoimamerkintöjä erämaiselle porojen laidunalueelle ja esittää ne poistettavaksi luonnoksesta.
suunnittelu voi tulla ajankohtaiseksi ainoastaan
mahdollisen Sokliin liittyvän voimajohtoyhteyden myötä.
Muita huomioita
Tarkistetaan paliskunnan rajan sijainti.
Paliskunnan raja on merkitty hieman väärin kaikilta osin, ilmeisesti
on käytetty vanhoja sanallisia kuvauksia pohjana. POROT –aineistosta
pitäisi löytyä tarkat tiedot esteaidoista siltä osin kun ne ovat paliskunnan
virallisia rajoja. Oraniemen, Lapin ja Pohjois-Sallan paliskuntia vasten on
esteaita rajana, mutta Sallan paliskuntaa vasten raja on sanallinen. Oikeat
merkinnät voitanee tarkistaa seuraavassa paliskuntien neuvottelussa.
Kaavaselostuksen sivulla 127 2. kappaleen 1. Lause on osittain virheelliKorjataan / täydennetään selostusta.
nen. Metsähallituksen kanssa neuvottelevat aina ensisijaisesti paliskunnat,
ei Paliskuntain yhdistys. Yhdistys voi neuvotella laajemmista koko poronhoitoaluetta koskevista asioista, mutta paliskunta on se joka neuvottelee
omaa aluettaan koskevasta metsätaloustoiminnasta. Kappaleessa tulisi selventää myös, että muissakin maankäytön suunnitteluprosesseissa tulee
neuvotella paliskuntien kanssa. Esimerkiksi muussa kaavoituksessa maakuntakaavan yleismääräyskin siihen velvoittaa. Neuvotteluita voidaan
käydä/osallistamista tehdä muuallakin kuin valtion mailla, esim. YVAmenettelyissä. Kappaleeseen voisi siis lisätä lauseen esim. että "poronhoidon edellytysten turvaamiseksi myös muualla kuin valtion mailla ja muissa kuin metsätalouden hankkeissa tulee käydä paliskuntien ja muiden toimijoiden välistä vuoropuhelua ja neuvotteluita maankäytön suunnitteluprosesseissa.”
Ainakin sivulla 44 Kemin- Sompio on kirjoitettu virhellisesti KemiKorjataan / täydennetään kaavaselostusta ja
Sompio. Sivulla 103 listaukseen poronhoitoon vaikuttavista hankkeista on aluekuvauksia.
lisättävä kaivostoiminta. Kaivokset laajoja ympäristömuutoksia aiheuttavana ja laajoja alueita tarvitsevana koetaan monin paikoin eri maankäyttömuodoista jopa suurimpana uhkana. Sivulla 104 mainittu sopimus paliskuntien ja Metsähallituksen kanssa on uudistettu vuonna 2013. Myös sen
sisältö on muuttunut jonkin verran. Listauksesta ph-merkinnöistä sivulla
127–128 puuttuu Kemin-Sompion kohdalta laidunkiertoaidat ph 5517 ja
5518.
Lapin kauppakamari
Lapin liitto on pyytänyt Lapin kauppakamaria lausumaan otsikossa maini- Merkitään tiedoksi.
tussa asiassa ja toivonut, että kantaa otetaan erityisesti vaihtoehtoisten ratkaisujen paremmuuteen.
Lapin kauppakamari toteaa, että maakuntakaavan valmistelussa on otettu
laajasti ja hyvin huomioon eri kehittämisstrategioita ja laadittu useita elinkeinoelämän kannalta merkityksellisiä taustaselvityksiä.
Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu valtatielle 4 ohjeellinen uusi lin- Osoitetaan Länsi-Lapin maakuntakaavan mukaijaus välillä Koivu-Rovaniemi. Lapin kauppakamari kannattaa Hirvaan ja
nen ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus. PoisteMuurolan kylät ohittavaa linjausta sekä kahta uutta linjausta Muurolan
taan toinen vaihtoehto maakuntakaavasta.
eteläpuolella. Kauppakamari pitää välttämättömänä merkintää nykyisen
valtatien nostamisesta merkittävästi parannettavaksi valtatieksi.
Kaavassa osoitetaan Rovaniemi-Kemijärvi-Sodankylä –ratayhteys, josta
on selvitetty vaihtoehtoisia linjauksia ja luonnokseen on merkitty kolme
vaihtoehtoista linjausta. Kauppakamari toteaa, että ratalinjaus on tärkeä
erityisesti kaivosteollisuuden tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta.
Myös metsäteollisuuden kuljetustarpeet on syytä turvata ja Kemijärven ratayhteyttä on kehitettävä rinnakkain Sodankylän yhteyden kanssa.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetus-
95/242
matka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Kaavaluonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta vaihtoehtoisina ratkaisuina Kemihaaran tekoallas sekä Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-HW tasoa N43 +150,8 korkeuteen. Mikäli allasta ei
osoiteta, niin maakuntakaavassa osoitetaan Natura-alueet luonnonsuojelualueina sekä maa- ja metsätalousvaltaisena alueina. Lapin kauppakamari
toteaa, että tulevaisuudessa säätövoimaksi tarvitaan vesivoimaa. Pitkällä
tähtäimellä tekoallas on tarpeellinen niin energiantuotannon kuin tulvansuojelun kannalta, minkä pohjalta Lapin kauppakamari kannattaa Kemihaaran tekoaltaan osoittamista maakuntakaavassa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Lapin liikenneyrittäjät ry
Pyydettynä lausuntona Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta toteamme seuraavaa:
Valmisteluaineistossa on erinomaisen hyvin tuotu esiin maantieliikenteen Merkitään tiedoksi.
toimenpiteet. Kannatamme esitettyä valtatie 4:n uutta linjausta sekä esitettyjä hallinnollisia muutoksia esiin nostetuille tieverkoille.
Vaihtoehtoisena ratkaisuna Soklin malmikuljetuksiin esitämme seuraavaa: Soklin muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
Rakennetaan tie Sokli-Martti-Savukoksi-Ahvenselkä-Kemijärven tehdas- Merkitään tiedoksi.
alue. Tien rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tielinjauksia. Tien rakenteet tehdään niin kantaviksi , että ko. tieosuudella voidaan kokeilla ja kehittää uusia kuljetusjärjestelmiä, mittoja, massoja ja robottiautomatiikkaa hyödyntäen. Tie palvelisi erinomaisesti myös
Kemijärven tehtaan tulevaa puuhuoltoa.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry
Kiitämme saamastamme lausuntopyynnöstä ja jatkoajasta lausunnon anMaakuntakaavan valmisteluaineisto voi olla vietamiselle. Alkuun toteamme, että kaavaluonnoksen kuuluttamisessa on pi- lä keskeneräistä ja sitä täydennetään kaavan ehdetty turhaa kiirettä, koska siinä on paljon epäselviä kohtia ja esimerkiksi dotusvaiheessa.
liite 4 (Kaavan toteuttamisen välineet ja toteuttajat) ei ole vielä valmistu-
96/242
nut. Lisäksi selostuksen liitteissä ei ole mukana kaikkia EK-kohteita, jotka
näkyvät kaavakarttaluonnoksessa.
Yleistä
Maankäyttö- ja rakennuslain 1:9 §: n mukaan kaavan tulee perustua riittä- Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa
viointia sekä taustaselvityksiä.
määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Näyttäisi, että tarkastelu on ollut verrattain suppea.
Kestävä kehitys mainitaan johdannossa toistuvasti. Tavoitteeksi mainitaan
edistää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Samoin puhutaan luonnonvarojen säästeliäästä käytöstä.
Kuitenkaan kaavassa ei ole ennakoitu tarpeeksi globaaleja ympäristöhaasteita, vaikka todennäköisesti suojeluvaatimukset vain lisääntyvät sitä mukaan kun niin uusiutuvat kuin uusiutumattomat luonnonvarat maapallolta
hupenevat lähivuosikymmenien aikana. Luonnonsuojelualueet on perustettu turvaamaan Lapin luonnon omaleimaisuutta ja ehdottomana linjauksena tulisi olla, ettei kaivostoimintaa sallita luonnonsuojelualueilla. Tällöin malminetsintäkin ko. alueilla on tarpeetonta. Siksi myös ek-merkinnät Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettu kaivospitää poistaa kaikilta suojelualueilta.
toiminnan kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti alueita, joilla on todettu merkittäviä
malmi- ja mineraalivarantoja. Merkintä on informatiivinen.
Kaavaselostusluonnoksessa on vain osittain otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Puutteitakin löytyy hiljaisten ja pimeiden
alueiden osoittamisessa, energian säästämisessä, ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä, vesien hyvän tilan saavuttamisessa ja ylläpitämisessä liittyen turpeennostoon ja kaikkien toimintojen yhteisvaikutuksiin valumaalueella.
Maakuntakaavaselostuksessa on oma kappale
valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
Maakuntakaavoitus on eri tavoitteiden ja intressien yhteensovittamista, joten kaikkia tavoitteita
ei voida saavuttaa täysimääräisesti.
Maakunnalla pitäisi olla kunnianhimoinen tavoite suojella ekosysteemejä Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arlaaja-alaisesti. Mitä monimuotoisempi luonto sen varmemmin myös uhan- viointia.
alaiset lajit selviytyvät ja sen parempi vastustuskyky luonnolla on mm.
myrskytuhoja ja saasteita vastaan.
Osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta
On huomioitava, että suunnittelualue koostuu kolmesta eliömaakunnallisesta alueesta (Sompion Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Koillis-Suomi) ja
tämä on otettava huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa sekä arvioitaessa maakuntakaavan vaikutuksia. Kemihaaran altaan
haittavaikutukset ulottuvat Kemijoen varren kaikkiin kuntiin ja Perämerelle saakka, joten siltä osin tulee lausuntoa pyytää myös Ruotsilta. Kaavalla
on vaikutusta myös Venäjälle (mm. Sokli), joten kaavasta tulee pyytää
lausunto myös itänaapurista.
Tulvariskien hallintasuunnitelmaa ei tule käyttää maakuntakaavan ratkaisun pohjana, vaan suunnittelun tulee pohjautua oikeusvaikutuksiltaan sitovaan, Natura 2000-alueiden luontoarvojen turvaavaan ratkaisuun. Tulvasuojelun perusteeksi on kaavassa otettava kerran sadassa vuodessa tapahtuva tulva ja tulvariskien hallinta suunniteltava paikallisesti alimpia
rakentamiskorkeuksia nostaen, myös Rovaniemellä.
Kaavoitusmenettelyssä sovelletaan suhteessa
muihin valtioihin MRL:n 199 §:ää. Menettelyt
voivat tulla kysymykseen EU:n jäsenvaltioissa ja
ETA-sopimuksen perusteella Norjassa. Velvoite
ei koske Venäjän valtiota. Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavassa ei käsitellä Soklin kaivoshankkeen lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Täydennetään maankäyttöratkaisun vaikutusten arviointia ja harkitaan naapurimaiden kuulemista.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
97/242
Tällä maakuntakaavalla on myös kumottava Soklin radan vaihemaakuntakaava. Rovaniemen vaihemaakuntakaava on esitetty kumottavan samalla.
Radan linjaaminen suojelualueen halki vaatii Natura-arvionnin ja poikkeamisen suojelusta, jonka myöntää valtioneuvosto kuultuaan EU komissiota. Tätä ei ole tehty ja maakuntakaavassa esitetään useita ratalinjauksia
josta on mahdollista linjata rata Sokliin myös suojelualueiden ulkopuolelta, eli linjaukselle on olemassa vaihtoehto, eikä poikkeaminen Naturasta
ole perusteltua. Näiltä osin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on korjattava. Soklin kaivoksen vaihemaakuntakaava on kumottava ja tutkittava
tällä kaavalla. Alue on leveyspiirillään oman kallioperänsä johdota kasvillisuudeltaan erityinen alue jonka luontoarvoja ei ole kartoitettu maakuntakaavaa laadittaessa ja sen perusteella kaavarajaus ja suojelualuemerkinnät
on tutkittava uudelleen.
Liitteiden ja merkkiselitysten puutteet
Asioiden nopeaa löytymistä vaikeutti selostuksen liitteiden puutteet.
Aluekuvauksia ei ollut otsikoitu selkeästi ryhmiin eikä alussa ole sisällysluetteloakaan. Lisäksi Maakuntakaavamääräykset ja merkintöjen selitykset –liitteestä ei löydy kaikille aluemerkinnöille selityksiä. Esimerkiksi saluemerkinnälle, jollainen on kaavakarttaluonnoksessa Pirttikosken ja Iso
Kaitatunturin välissä.
Soklin kaivoksen alueidenkäytölliset edellytykset eivät ole muuttuneet siten, että se vaatisi Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan kumoamista.
Soklin ratayhteys on esitetty lainvoimaisessa
Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa.
Vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2010 ja korkein hallintooikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset
16.5.2012.
Aluekuvaukset ovat aakkos – ja numerojärjestyksessä.
S- aluemerkintä on osoitettu liitteessä. Smerkinnällä osoitetaan suojelualueita.
Selostuksen liitteistä puuttui myös selitys, mikä on Värriön luonnonpuistossa E 1833 -merkintä?
Täydennetään aluekuvauksia. E 1833 –
merkinnällä osoitetaan Värriön tutkimusasema.
MY-alueilta puuttuu varsinainen kaavamääräys (suunnittelu-, suojelu- tai
rakentamismääräys) eli nyt kaavamääräyksenä tarjotaan kaavamerkinnän
selitettä. Kaavan jatkotyössä asiallinen kaavamääräys on syytä kehittää.
Kaavaluonnoksessa on monenlaisia kehittämis- ja suunnittelualueita, mutta luonnonsuojelun osalta ei yhtäkään. SL-merkinnän lisäksi kaavassa tulisi olla käytössä luo-merkintä. Sen käyttöön velvoittavat maankäyttö- ja
rakennuslain 25 §:n 4 momentin ja 28 §:n 3 momentin säännökset.
Lisätään MY –alueille luontoarvoja turvaava
suunnittelumääräys.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa
painotetaan luonnon monimuotoisuutta osana eri
maankäyttötarpeita kokonaisvaltaisesti yhteensovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Tärkeää
on kiinnittää huomiota vihervyöhykkeiden ja
monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten
käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen
yhtenäisenä.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä ”Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonto- ja
maisema –selvitys” on tunnistettu luonnon ydinalueet, joiden välille maakuntakaavassa on osoitettu viitteelliset ekologiset yhteystarpeet kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnän osoittamilla väleillä ekologista kytkeityneisyyttä tulisi vapaaehtoisin toimin pyrkiä edistämään.
EOT-merkintää tulisi täsmentää seuraavasti: ”Turvetuotannon suunnit- EOT – merkinnällä on osoitettu toiminnassa oletelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistökohtaisen vat ja ympäristöluvan jo saaneet turpeenottoalukuormituksen selvä vähentäminen ja luontoarvojen säilyminen. Toiminta eet.
ei saa estää vesistön tilan parantamista vähintään hyvään tilaan. Vesistön
mahdollista hyvää tai erinomaista tilaa ei saa vaarantaa.”
On hyvä, että suojelualueiden välille on merkitty ekologinen yhteystarve
(vaikkakin sellainen merkintä puuttuu ainakin osasta Pelkosenniemen suojelualueista), koska osa suojelun perusteina olevista lajeista, kuten uivelo
(Mergus albellus) ja taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) pesivät metsissä. Linnustonsuojelualueina SCI suojelluiden alueiden ympärille on
Maakuntakaavalla osoitetaan luonnonsuojelumerkittävä 1 km suojavyöhyke ja luonnonsuojelualueina merkittyjen alu- alueet. Suojelualueiden läheisyyteen suunnitteeiden SPA ympärille on merkittävä 500 m levyinen suojavyöhyke, jossa
lun maankäytön osalta selvitetään tarpeen mu-
98/242
puiden kaataminen ja rakennustoiminta on oltava kiellettyä lintudirektiivin
ja luontodirektiivin määräysten mukaisesti. Uivelo pesii palokärjen koloissa ja metsähanhi sekametsissä soita ympäröivillä alueilla ja merkittävin uhka lajien suojelulle on metsien hakkuut, joten suojelumääräys on perustelu.
kaan vaikutukset suojeluperusteina oleville luontoarvoille. Luonnonsuojelualueiden yleinen laajentaminen suojavyöhykkeillä ei ole tarkoituksenmukaista. Metsien käsittelyä toteutetaan metsälain nojalla.
M- ja MU alueet: Maakuntakaavan alue on euroopanmajavan (Castor fi- Merkitään tiedoksi.
ber) luontaista esiintymisaluetta. Viimeisen 15 vuoden aikana alueelle siirtyy euroopanmajavia Venäjän puolelta. Laji on Suomessa rauhoitettu
vuonna 1868 Keisarin asetuksella hyötyeläimen ja majava kuuluu olennaistesti alueen eliökuntaan. Majava auttaa toteuttamaan vesipuitedirektiivin määräystä saavuttaa vesien hyvä tila metsätalouden pilaamilla puroilla. Metsätalous on aiheuttanut metsäpuroille Kemijoen valuma-alueella
noin 4-5mrd € haitan ojituksilla ja majava on luonnonmukainen pienvesien korjaaja, joka samalla auttaa hallitsemaan myös tulvia tulvadirektiivin
mukaisesti vähäjärvisellä valuma-alueella. Euroopan majavien esiintyminen talvella 2014-2015 on esitetty eliömaakunnittain (liite 1).
Kaavan on lisättävä kaavamääräys, M- ja MU-alueilla euroopanmajava on
rauhoitettu ja se on huomioitava suunniteltaessa alueen käyttöä. Erityisesti
on huomioitava, ettei rantarakentamista, metsien käsittelyä eikä ojitustoimia osoiteta pienpurojen varrelle. Määräyksiin on lisättävä myös että viranomaisten on tuettava Euroopan majavan palauttamista alueille. Liiton
on toteutettava yleinen luontodirektiivin 22 artiklan mukainen kuuleminen
majavan palauttamiseksi suunnittelualueelle kaavan laatimisen yhteydessä.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua. Lisäksi luontodirektiivin asiakirjoissa todetaan poikkeama liitteen II vaatimuksesta, jonka mukaan euroopanmajavalle olisi osoitettava erityisten suojelutoimien alueita.
MU-alueille on kaavassa määrättävä maisematyölupa velvoite maan kaivulle ja puiden kaatamiselle. Kyseessä on matkailun kannalta tärkeät alueet joiden kesäaikainen maisema riippuu suoraan maisemaan kohdistetuista toimista ja perusteltua edellyttää maisematyölupaa ja rakentamisrajoitusta.
Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytönsuunnitelma ja maisematyölupa voidaan määrätä
vasta yleiskaavatasolla. Maankäyttö – ja rakennuslain 128 § :n mukaan maisematyölupa vaaditaan 1)asemakaava-alueella, 2) yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, 3)
alueella, jos alueella on rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Maisematyöluvat ratkaistaan kunnan lupamenettelyssä.
RM-alueet: Maakuntakaavassa on asetettava suunnittelumääräys, että alueidenkäyttö on ratkaistava yleiskaavalla ja asemakaavoilla. Metsätaloustoimet on sopeutettava kesäaikaiseen maisemaan eikä avohakkuita tai
maanmuokkausta sallita. Metsätaloustoimille ja maankaivuulle sekä –
muokkaukselle on määrättävä MRL:n mukainen maisematyövelvoite kesäaikaisen maiseman suojelemiseksi.
Maakuntakaavan RM-alueet on tarkoitettu toteutettavaksi yleis- ja asemakaavoilla. Koko kaavaaluetta koskien on suunnittelumääräys metsien
käsittelystä tietyillä alueilla. Kaavamääräyksillä
ei kuitenkaan voida luoda uusia lupajärjestelmiä
eikä kaavamääräyksillä voida myöskään sitoa
erityislainsäädännön nojalla toimivan viranomaisen oikeudullista harkintavaltaa. Metsien käsittelyä toteutetaan metsälain nojalla.
Luontomatkailu
Kaavaehdotuksessa käytännössä otetaan huomioon vain taloudelliset arvot. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten luominen näyttää keskittyvän
kaivosteollisuuden ja voimalaitosrakentamisen alalle. Sen sijaan Lapin tulevaisuuden kannalta tärkeä elinkeino matkailu jää varjoon. Lapin suurin
vetovoimatekijä on luonto. Luontomatkailua ei kaavassa tueta, vaan päin
vaston, sen edellytyksiä heikennetään. Harvaan asutulla maaseudulla on
kuitenkin parhaat mahdollisuudet yksilöllisesti palvelevalle matkailulle,
mikä edustaa samalla joka suhteessa kestävää kehitystä. Itä-Lapin alueella
matkailu keskittyy toistaiseksi muutamaan keskukseen, mutta alueella on
Maakuntakaavassa on osoitettu matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta sekä pienempiä matkailu- / virkistykohteita. Matkailun
vetovoima-alueen suunnittelumääräyksessä on
huomioitu luontoarvot matkailun vetovoimatekijänä.
99/242
erämaisen luonnon ja rikkaan metsäluonnon ansiosta resursseja kehitykselle.
Maailmalla on kehittynyt matkailutoimintaa sellaisiin Lapissa itsestään
selvyytenä pidettyihin asioihin kuin hiljainen alue ja pimeys. Esimerkiksi
Euroopassa sijaitsee pimeitä puistoja jo Skotlannissa, Unkarissa ja Englannissa. Puistokriteerit määrittää International Dark-Sky Association. Piiri esittää, että kaava-alueelta kartoitetaan ja merkitään potentiaalisia hiljaisia ja pimeitä alueita, joita voi hyödyntää matkailussa.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennus
Rovajärven ampuma-alueen osalta piiri kannattaa VE0+ vaihtoehtoa niin,
että eteläinen rajaus siirretään pois kantatie 82 läheisyydestä pohjoiseen
päin. Lapin piiri ei pidä hyväksyttävänä kasvattaa jo nykyiselläänkin Euroopan suurinta ampuma- ja harjoitusaluetta. Ongelmana on myös melun
leviäminen entistä laajemmalle alueelle sekä ampumaharjoituksissa käytettävät räjähteet. Mm. niiden kemiallisista yhteisvaikutuksista ympäristöön pitkällä aikavälillä ei ole mitään tietoa. Pidämme mahdottomana ajatuksena ampuma- ja harjoitusalueen laajennusta pohjois- ja koillissuuntaan Haikara- ja Vitsikkoaavan soidensuojelu- ja Natura-alueen ja Pyhätunturin kansallispuiston läheisyyteen sekä soidensuojeluohjelmaan kuuluvan Loviaavan päälle.
Ampumatoiminnan kompensointi ympäristölle on esitettävä ja mikäli ampuma-aluetta laajennetaan, on kaavaan otettava määräys toimenpiderajoituksesta, ettei puiden kaatoa sallita alueella, vaan se on jätettävä viheryhteysvyöhykkeeksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta Etelän suuntaan.
Suunniteltu tilanne, jossa ampuma-alue laajenee ja metsien käsittely jatkuu hallitsemattomana, ei ole kestävää.
Lapin erityisolosuhteista johtuen hiljaisten ja
pimeiden alueiden osoittamista ei nähdä tarpeelliseksi maakuntakaavatasolla. Tavoitetta voidaan
toteuttaa maakuntakaavasta riippumatta alempiasteissa suunnittelussa ja muilla toimenpiteillä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Soiden ja metsien monikäyttö
Energiantuotanto painottuu kaavaesityksessä monessa kohdin. Turve ei
ole uusiutuva luonnonvara ja siksi pitäisi tutkia soitten muuta käyttöä. Lapissa on huomattava määrä soita, jotka on ojitettu puuntuotantoa varten.
Kuitenkin käytäntö on osoittanut, että näitten alueitten puuntuotto jää mitättömäksi. Kainuussa tehtyjen selvitysten mukaan monet heikkotuottoiset
metsäalueet ovat arvokkaita hillan ja karpalon tuottajia. Myös metsämarjojen kohdalla on sama ilmiö. Itä-Lapin soitten palauttaminen luonnontilaan parantaa entisestään alueen marjasatoa. Vaikka Lapissa ja erityisesti
Itä-Lapissa on satsattu huomattavasti rahaa luonnontuotteiden jatkojalostukseen ja näin saatu synnytettyä yritystoimintaa, ala kuitataan ”keräilynä”
metsien monikäytön yhteydessä. Marjatulo on monen porotalouden tärkeä
kivijalka.
Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Turvetuotantopotentiaalisten alueiden osoittaminen ei estä
muiden suoalueiden ennallistamista. Turvetuotannossa olevien tai tuotantoon aiottujen soiden
pinta-alan osuus tarkasteltavien kuntien soiden
kokonaispinta-alasta on 0,2-3,9 prosenttia.
100/242
Turvetuotanto ja eot-merkintä
Kaavaselostuksessa väitetään, että turvevaraukset on osoitettu ojitetuille
tai luonnontilaltaan muuttuneille soille. Missään ei suoraan sanota sitä,
onko varauksia osoitettu muille kuin luonnontilaisuusluokkien 0- ja 1soille, joita suunnittelualueelta löytyy runsaasti. Kaava-aineistoissa tulee
olla osallisten nähtävinä kaavaselostuksessa mainitut suokohtaiset maastokäyntiraportit, joiden pohjalta on kaavaselostuksen mukaan myös arvioitu soiden luonnontilaisuus sekä erityiset luontoarvot. Suokohtaisesti tulee
myös olla mainittu suon arvioitu luonnontilaisuusluokka (0-5), nyt tämä
tieto kerrotaan vain muutamista soista. Kaavamääräykseen kirjoitettu rajoite jättää aluevarausten luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset osat
turpeenkaivuun ulkopuolelle on erittäin kannatettava. Turvetuotantoalueiden ulkopuolelle on esitettävä suojavihervyöhyke, joka on pidettävä puustoisina. Turvepölyn leviäminen ympäristöön on hallittavissa metsäisen
vyöhykkeen avulla.
Täydennetään kaavaselostusta. Turvetuotantopotentiaalisia alueita on osoitettu vain luonnontilaisuusluokkien 0- ja 1- soille, lisäksi merkintää
koskee suunnittelumääräys, jotta soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisten kaltaiset osat tulee jättää tuotannon ulkopuolelle.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma.
Mahdolliset suojavyöhykkeet määritellään alempiasteissa suunnittelussa ja lupamenettelyssä.
Energiantuotanto
Kaavaesitys viittaa energiantarpeen kasvuun. Tällä hetkellä ei näy merkTäydennetään kaavaselostusta vaihtoehtoisten
kejä siitä, että tarve kasvaa. Kaavassa mainitaan tuulienergia, mikä on sel- energialähteiden osalta.
vässä kasvussa valtakunnallisesti. Myös aurinkoenergia on mahdollisuus
myös Lapissa. Maalämpö on yksinkertainen tapa vähentää sähkönkulutusta, mutta sitä ei kaavassa mainita, vaikka maalämpöä Lapissa käytetään
niin yksityistalouksissa kuin yrityksissäkin. Energian säästöstä puhuttaessa uusi rakentamistekniikka antaa paljon mahdollisuuksia.
Sierilän voimalaitos EN 2218
Selostuksen liitteessä sivulla 15 ei mainita alueen kuvauksessa, että Sierilän voimalaitoshankkeessa on menossa oikeuskäsittely. KHO on palauttanut Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen takaisin Vaasan hallintooikeuteen. Piiri esittää, että Sierilän voimalaitos-merkintä. Joella on uiton
jälkeiset koskikunnostukset tekemättä ja kaavaan on lisättävä määräys, että Sierilän alueen kosket on kunnostettava uiton jälkeisiltä osiltaan Lapin
ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.
Tulvasuojelu ja Kemihaaran allas
Turvesuot sitovat vettä ja tasaavat vesitasapainoa. Palauttamalla suot entiselleen voidaan hidastaa tulvaa. Toisaalta turvesuot sitovat hiiltä, mikä
on merkittävää ilmastonmuutoksen kannalta. Hiilivarastoja piiri käsittelee
lausunnossaan luvussa Ilmastonmuutos.
Kemijoen lisärakentaminen pysähtyi vuonna 2002 KHO:n päätöksellä.
Alueen luontoarvot todettiin arvokkaammiksi kuin siitä saatava vesivoima. Tuolloin päätöksen perusteluna olivat mm. yhteiskunnassa vallitsevat
arvot ja tämän vuoksi tiukentunut ympäristölainsäädäntö. Tuore tutkimus
osoittaa, että suomalaiset pitävät luontoarvoja ja tasa-arvoa poikkeuksellisen korkealla sijalla eurooppalaisessa vertailussa. Tulos osoittaa, että ajattelu ei ole tässä suhteessa muuttunut.
Alla on muistin virkistämiseksi suoria lainauksia Pohjois-Suomen vesioikeuden ratkaisusta 29.2.2000 koskien Vuotoksen allashanketta (KHO
18.12.2002/3339 KHO:2002:86).
Vaasan hallinto-oikeus on myöntänyt Kemijoki
Oy:lle luvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen sekä vesistön säännöstelyyn päätöksellään 3.3.2015 15/0041/2. Täydennetään hankkeen kuvausta ja lupaprosessia.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillis”Vuotoksen tekojärven rakentamisen seurauksena kalojen elohopeapitoi- selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maasuudet nousevat tekojärvessä ja sen alapuolisessa vesistössä. Tämän johkuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
dosta petokalojen käyttöä on ennalta arvioiden rajoitettava. Katselmuskir- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyjan mukaan kookkaat petokalat ovat tekojärvessä syömäkelvottomia 8-15 destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vuoden ajan. Syöntirajoituksen kohteena ne tulevat olemaan 15-30 vuotta. vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Alapuolisessa vesistössä on syöntirajoitus ennalta arvioiden tarpeen koko
Kemijoen pääuoman osalta vähintään viiden ja Kemijärven padotusalueella vähintään kymmenen vuoden ajan.”
”Allasalueen puuntuotto, noin 8 000 m3 vuodessa, menetetään. Alueen
101/242
paliskunnat joutuvat vähentämään porolukuaan noin 700:lla. Lisäksi poronhoito vaikeutuu.”
”Yksittäisenä voimataloushankkeena Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoksen rakentaminen sekä vesistön säännöstely eivät siten ratkaisevalla tavalla vaikuta koko maan energiahuoltoon. Maan energianhankinnassa on
nykyisin myös muita vaihtoehtoja. Vaikka hankkeen merkitys erityisesti
säätötehon lisäyksen osalta on huomattava, hanketta ei kuitenkaan energiataloudellisilla perusteilla voida pitää yleisen tarpeen vaatimana.”
”Hankkeesta saatavat tulvasuojeluhyödyt (10 Mmk) ovat huomattavia.
Hankkeen kokonaiskustannuksiin nähden ne eivät kuitenkaan ole niin suuri hyöty, että hanketta niiden perusteella voitaisiin pitää yleisen tarpeen
vaatimana.”
”Vaikka hankkeesta aiheutuu merkittäviä hyötyjä yleiselle edulle, ei
hankkeen merkitys edes tärkeimmän yleisen intressin, sähköhuollon osalta
ole niin ratkaiseva, että sitä voitaisiin pitää yleisen tarpeen vaatimana.”
”Vesioikeus on katsonut, että kalataloudellisten edunmenetysten määrä on
saatavissa olevan selvityksen perusteella pääomitettuna noin 20 Mmk.
Virkistyskäyttö-haittakorvaukset tekojärven alapuolella ovat 0,4 Mmk.
Hankkeen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset ovat 10,8
Mmk.”
”Vuotoksen alueen puuntuoton, poron lihantuoton, riistantuoton sekä marja- ja sienisadon menettämisellä on tärkeä merkitys paitsi yksityisen edun
myös yleisen edun näkökulmasta. Alueelta kerättävän marjasadon arvo on
noin 1,5 Mmk/a ja alueen tuottaman riistan liha-arvo 129 000 mk/a.”
Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä todettua:
”Allas lisäisi mallilaskelman mukaan alapuolisen Kemijoen ainevirtaamia
niin, että typpi- ja fosforikuorma kasvaisi nykyisestä Kemijärven luusuassa noin 20 % ja olisi vielä 15 vuoden jälkeen yli 5 % nykyistä korkeammalla. Kemijokisuulla Isohaarassa lisäys olisi vastaavasti 5-10 % alkuvuosina ja alle 5 % 15 vuoden jälkeen. Myös monien muiden aineiden ainevirtaama kasvaisi, erityisesti orgaanisen aineen (BOD- ja COD-arvo) ja
metallien (rauta, mangaani, alumiini ja elohopea). Mallilaskelmien avulla
ennakoitavat haitalliset muutokset kestäisivät kymmeniä vuosia.”
Lapin liitto on tilannut erillisselvityksen vuonna 2004 Joutsenaavan, Kokonaavan, Silmävuoman, Viiankiaavan ja Teuravuoman suolinnustosta.
Selvitysten tarkoituksena on ollut etsiä vastaavia alueita Kemihaaran suot
–Natura-alueelle. Sellaista ei löytynyt. Vuonna 2010 Lapin liitto antoi
Kemijoki Oy:lle tehtäväksi laatia selvityksen Kemijoen valjastamisen jatkosta. Lapin liiton aktiivinen rooli ajaa Kemihaaran allasta vieläkin
KHO:n vuoden 2002 päätöksen jälkeen, osoittaa kunnioituksen puutetta
maan oikeusjärjestelmään.
Kaiken edellä mainitun vuoksi näyttäisi siltä, että Kemihaaran allashanke
on mukana vain poliittisten tarkoitusperien (= vaaleissa helppoa vastakkaisasettelua) vuoksi. On täysin moraalitonta ja yhteiskunnan varojen tuhlausta valjastaa koko maakunnan suunnittelukoneisto täyttämään täysin
poliittisin perustein ajettua hanketta. Nykyinen lainsäädäntö ei tue hanketta mitenkään.
Lapin liitto laiminlyö jatkuvasti alueen kehittämisen kun allashanketta pidetään eri verukkeilla vuodesta toiseen esillä. Luonnonsuojelupiiri ei hyväksy Kemihaaran altaan rakentamista tulvasuojelun nimissä. Aluetta ei
saa käyttää niin että suojelun tarkoitus vaarantuu. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon kerran sadassa vuodessa esiintyvän tulvan vaara, ei keskeneräinen tulvariskien hallintasuunnitelma voi olla hankkeen
102/242
perustana.
Piiri vaatii, että vaihtoehto 2 poistetaan kaavasta, koska merkintä on luonnonsuojelulain vastainen eikä Natura-alueen purku tule onnistumaan.
Muutos aiheuttaa merkittävää haittaa Natura-alueelle eikä Naturan purkukriteereitä ole olemassa. Natura-alue voidaan purkaa vain, jos kaikki kolme ehtoa täyttyvät: 1) yleinen etu vaatii (ks. KHO:n vuosikirjaratkaisu
2002:86), 2) muuta keinoa ei ole (ks. muut tulvasuojelun riskienhallintasuunnitelman vaihtoehdot) ja korvaava alue löytyy tilalle (ks. Lapin liiton
selvitys vuodelta 2004).
Liikenne ja kehityskäytävät
Barentsin alueen yhteistyön voimistamisessa kannattaa selvittää myös Sal- Maakuntakaavassa on osoitettu päärata valtala-Kantalahti-radan rakentaminen. Venäläismatkailijoitten osuus on jo
kunnan rajalle saakka.
merkittävä ja sitä voidaan tätä kautta kasvattaa.
Lisäksi piiri esittää, että mv-merkintää (matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) laajennetaan Kemijokivarresta kattamaan kyseinen Kemihaaran alue. Matkailun kehittämisvyöhykemerkintä on linjattava kulkemaan Vuotoksen soiden ja Natura-alueiden
itäpuolitse ja Kemijoen eteläpuolta Savukoskelle Kemihaaraan ja molemmin puolin Kemijokea.
Laajennetaan mv-vyöhykkeen rajausta.
Malmikuljetuksia ei tule ohjata maanteille ja kaavaan on lisättävä suunnit- Soklin muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osaltelumääräys, että kaivostoiminnan liikennöinti tulee ohittaa asutus- ja
ta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenmatkailukeskukset tai niille on rakennettava kevyen liikenteen väylät.
neratkaisuista vaikutusten arviointeineen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutosta käsitellään kaavaselostuksessa liian suppeasti. Siinä on Täydennetään selostusta ja vaikutusten arvioinkeskitytty vain ilmastonmuutokseen varautumiseen eikä lainkaan ennalta- tia.
ehkäisyyn kuten VAT:kin edellyttää. Suomessa hiiltä on varastoitunut järvisedimentteihin n. 650 milj. tonnia, metsien puustoon n. 800 milj. tonnia,
metsien maaperään n. 1300 milj. tonnia ja soihin n. 5500 milj. tonnia.
Maakuntakaavaluonnoksessa on paljon hankkeita, jotka vaikuttavat hiilivarastojen vapautumiseen. Tällaisia hankkeita ovat mm. turpeennosto,
kaivoshankkeet ja Kemihaaran allashanke. Piiri esittää, että selostukseen
lisätään arvio kaavan vaikutuksista alueen olemassa oleviin hiilinieluihin
ja –varastoihin. Myös turve- ja kaivostuotannon aiheuttama lisääntyvä liikenteen päästövaikutukset on syytä ottaa huomioon taustaselvityksissä.
RM 1430 Ounasvaara
Piiri vaatii, että keskeinen Ounasvaaran alue merkitään luo-merkinnällä ja RM 1430 –merkinnän kohdekohtaisen suunnittetoteamuksella, että Ounasvaaraa kehitettään kaupungin asukkaiden ja
lumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa
luontomatkailijoiden yhteisenä retkeily ja virkistysalueena.
suunnittelussa ei saa heikentää alueen yhtenäistä
luonnonympäristöä.
Natura-alueet mm. Sallatunturin laskettelurinne ja Soklin vaihemaakuntakaava
Kaavaselostuksessa kerrotaan, että vaihtoehto 2 ei heikennä merkittävästi Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM
alueen suojelutarvetta. Selostuksessa ei kerrota perusteluja tälle väitteelle. 1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille.
Piiri vaati, että Sallatunturin kupeeseen merkitty laskettelurinteiden laaLaaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
jennus poistetaan kartasta. Myös kaikista muista Natura-alueille ja niiden § mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Naläheisyyteen tehtävistä suunnitelmista on tehtävä luonnonsuojelulain mu- tura 2000 -verkostoon.
kainen Natura-arviointi.
Tällä maakuntakaavalla on myös kumottava Soklin radan vaihemaakuntakaava. Radan linjaaminen suojelualueen halki vaatii Natura-arvionnin ja
poikkeamisen suojelusta jonka myöntää valtioneuvosto kuultuaan EU komissiota. Tätä ei ole tehty ja maakuntakaavassa esitetään useita ratalinjauksia josta on mahdollista linjata rata Sokliin myös suojelualueiden ulkopuolelta, eli linjaukselle on olemassa vaihtoehto eikä poikkeaminen Naturasta ole perusteltua.
Soklin rata-YVA:n yhteydessä laadittiin Naturaarviointi, josta Lapin Ely-keskus antoi lausuntonsa. Soklin ratayhteys on esitetty lainvoimaisessa Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu
ympäristöministeriössä 30.3.2010 ja korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset 16.5.2012.
103/242
Kaivostoiminta ja maa-ainesten otto
8.12.2014 päivätyssä kaavaselostuksessa on kaivostoiminnan osalta sivulla 37 virheellistä tietoa. Pahtavaaran kaivos on konkurssissa ja viime tapaamisessa piirin kanssa Mawson Oy:n malminetsinnän varapääjohtaja
Nick Cook kertoi, että he eivät hae enää lupaa Rompaksen alueelle. He
luopuvat Rompaksesta.
Tarkistetaan kaavaselostusta. Pahtavaaran kaivos
sijoittuu Pohjois-Lapin maakuntakaavan alueelle.
Rompaksen alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen, jolla osoitetaan mineraalipotentiaalin olemassaolo.
Kaivostoiminta -luvussa puhutaan työllisyydestä ja kuljetustarpeista, mutta ei sanallakaan kaivosten haitoista muulle elinkeinolle ja ympäristölle.
Piiri esittää, että virheelliset tiedot korjataan ja myös haittavaikutuksia
mm. luontomatkailuun, porotalouteen, kalastukseen sekä muuhun luontaistalouteen tarkastellaan kaavaselostuksessa.
Täydennetään kaavaselostusta.
Piiri esittää myös, että sivulla 88 olevaan SWOT-analyysiin lisätään uhkakuviin kaivostoiminnan tuomat negatiiviset vaikutukset muihin elinkeinoihin kuten luontomatkailuun, poronhoitoon, kalastukseen sekä muu
luontaistalouteen.
Täydennetään SWOT –analyysia.
Kaavaselostuksessa sivulla 40 luetellaan useita jo tunnettuja jo lupaprosessivaiheessa olevia teollisuusmineraali- ja korukivialueita. Lisäksi luetellaan myös alueita, jotka eivät ole vasta kuin malminetsintävaiheessa.
Osa on merkitty kaavakarttaluonnokseen ja selostuksen liitteisiin ja osaa
ei ole. Epäselväksi siis jää, mitkä alueet on tarkoitus kaavakartalle merkitä.
Kaavaselostuksen sivulla 40 esitetään lähtötietoja. Lähtötietovaiheessa osoitetaan kokonaiskuva.
Suunnitteluvaiheessa valitaan maakuntakaavassa
esitettävät kohteet. Maakuntakaavassa osoitetut
kaivosalueen on kerrottu kappaleessa 6.10.3
Kaivosalueet/kohteet.
Esimerkiksi Tukes on myöntänyt 2.7.2014 Savukosken Akanvaaralle valtausluvan 4.750 hehtaarin alueelle. Hakija ilmoittaa tutkimuksen jaottuvan
neljään vaiheeseen: tunnustelu-, paikannus-, kohdentavat ja alustavat inventointitutkimukset. Lapissa on lukematon määrä vastaavanlaisia vasta
alkuvaiheessa olevia valtauksia, joten on epäselvää, millä perusteella
Akanvaara on merkitty todennäköiseksi kaivosalueeksi. Keskimäärin vain
yksi tuhannesta valtauksesta johtaa kaivokseen, joten piiri esittää, että Savukosken Akanvaaralle sijoitettu EK 1902 merkintä poistetaan. Suhangon
kaivosalueelle on merkitty kaksi aluetta samalla tunnuksella EK 1914. Selostuksen liitteistä ei löydy selitystä, mitä alueita nämä ovat.
Akanvaara on osoitettu jo Itä-Lapin maakuntakaavassa kaivosalueena. GTK:n tutkimusten perusteella Akanvaaran emäksiseen kerrosintruusioon liittyy useita kromiittikerroksia, jotka sisältävät kromin lisäksi myös platinaryhmän metalleja.
EK 1914 -alueet liittyvät samaan kerrosintruusioon Suhangon kaivoksen kanssa. Täydennetään
kaavaselostusta.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys tuonee lisätietoa mineraalipotentiaalista ja niihin liittyvistä kuljetustarpeista.
Ympäristöministeriön toimeksiannosta on Suomen ympäristökeskus inTäydennetään kaavaehdotukseen
ventoinut luonnon ja maiseman kannalta arvokkaita alueita Lapissa. Ohja- valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inusryhmän työ on lähes loppusuoralla ja luettelo arvokkaista kallioalueista ventointitiedot.
on lähes valmis. Maakuntakaavavalmistelussa tulee ottaa inventoinnin tulokset huomioon.
Korkeita säteilyarvoja omaavat alueet merkittävä
Kaava-alueella tunnettuja uraanin ja toriumin esiintymisalueita ei ole selvityksissä otettu huomioon lainkaan. Radioaktiivisia aineita louhittaessa,
sivutuotteenakin, aiheutuu merkittävää uhkaa paitsi ympäristölle ja ihmisten ja eläinten terveydelle, myös mm. muille elinkeinoille. Radioaktiiviset
aineet sekä liukenevat veteen että leviävät pölynä ympäristöön ja kertyvät
herkästi poron ravintoon, mm. jäkälään ja sieniin ja leviävät myös lintujen
ja hyönteisten mukana. Radioaktiivisten aineiden kiistaton olemassaolo
esim. Romppaan ja Soklin alueella aiheuttaa kaavan sisältövaatimuksille
erityisiä vaatimuksia ja VAT:n mukaisesti seikka on otettava huomioon
kaavaa laadittaessa. Piiri vaatii, että tunnetuille alueille, joissa on säteilyvaara, kehitetään oma merkintä eikä niille alueille sallita mitään maanmuokkaustoimenpiteitä.
Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykemerkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joissa on todettu
merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Esiintymisalueiden mineraalilajeja ei ole eritelty.
Radioaktiivisten aineiden hyödyntämiseen tarvitaan lupa säteilyturvakeskukselta.
104/242
Puroluonto ja ekologiset yhteydet
Maakuntakaavan alue on Suomen vähäjärvisintä aluetta jota luonnehtii
pienten purojen ja jokien verkosto liittyneenä suuriin jokiin. Toimet valuma-alueella (avohakkuut, maanmuokkaukset ja ojitukset) lisäävät kiintoaineskuormitusta ja vesistön tulvaherkkyyttä. Alueen purot ovat merkittäviä taimen (Salmo trutta) ja harjuksen (Thymallus thymallus) elinpiiriä ja
puroissa elää lisäksi pikkunahkiaisia (Lamptera planeri) Kemijoen valuma-alueella sekä idännahkiainen (Lethenteron camtschaticum) Jäämereen
laskevissa vesissä. On huomattava että luontodirektiivi suojelee nahkiaisia
ja idännahkiainen elää EU:n alueella ainoastaan Suomen alueella. Idännahkiainen on EU:n alueella katsottava erityistä suojelua vaativaksi lajiksi.
Kaavaan on lisättävä määräys että purojen käyttö viemäreinä on kielletty
ja viranomaisten on toimillaan valvottava että nahkiaisten elinympäristöt
suojellaan ja idännahkiaisen esiintymisalueille perustetaan erityisten suojelutoimien alue ja alueet liitetään Natura 2000 -verkostoon.
Vesiluonnon suojeluun on lisättävä kaavamääräys, että suunniteltaessa tai
toteutettaessa muokkaustoimia vesistöissä on ennen toimiin ryhtymistä
selvitettävä alueen jokirapu- (Astacus astacus) ja nahkiaiskanta.
MRL 2§:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään alueiden ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Ympäristönkäyttöä säädellään myös muulla erityislansäädännöllä, kuten vesilailla, luonnonsuojelulailla ja
ympäristösuojelulailla.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua.
Vesistörakentaminen vaatii vesilain mukaisen
luvan.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä ”Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonto- ja
maisema –selvitys” on tunnistettu luonnon ydinalueet, joiden välille maakuntakaavassa on osoitettu viitteelliset ekologiset yhteystarpeet kehittämisperiaatemerkintä. Yhteyksien tarkempi
suunnittelu toteutuu alempiasteisessa suunnitteViheryhteyksien kaavamääräystä on tarkennettava siten, että suojelutavoi- lussa ja lupamenettelyssä. Kehittämisperiaatete saavutetaan esimerkiksi seuraavasti: Suojelualueiden välille on muodos- merkinnän osoittamilla väleillä ekologista kyttettava puustoiset 1000 m leveät käytävät, joilla puiden kaataminen ja
keityneisyyttä tulisi vapaaehtoisin toimin pyrkiä
maaston muokkaaminen on kielletty. Viranomaisten on otettava huomioon edistämään.
määräys suunnitellessaan alueiden käyttöä. Kaavaluonnoksessa esitetyt
ekologinen yhteys -merkinnän ohjeet eivät poikkea tavanomaisesta tehometsätaloudesta eivätkä näin ollen turvaa kolopesijöiden, suuria puita vaativien ja vanhanmetsän lajien vapaata liikkumista suojelualueiden välillä.
Suojelualueita yhdistävät ekologiset yhteydet on turvattava riittävän leveinä esim. 500-1000 m leveinä kaistoin joita pitkin eliöt voivat siirtyä suojelualueelta toiselle. Alueet tulee osoittaa vaihtelevasti kaikille metsäisille
alueille. Purojen mukaan linjattuna majavan elinalueet ovat luontaisia viheryhteyksiä, mutta puustoisten alueiden suojelu vesistöjen rantojen ulkopuolella on merkittävä kaavaan.
Ekologinen yhteys merkintä on merkittävä Savukoskelta alavirtaan Kemijokea pitkin Perämerelle, Kitiseen ja Luiroon merkinnällä, että kalan kulku on turvattava ja ekologinen ohivirtaama vähintään 10 % on rakennettava patoihin.
Vedenjakaja-alueelle Kemijoelta Sotajoelle ja Yli-Nuortin välille on merkittävä ekologinen yhteys sillä reitti on eliöiden siirtymisen kannalta merkittävä yhteys Jäämereen laskevan vesistön ja Kemijoen vesistön välillä.
Kiinteät muinaismuistot
Vedenalaiset muinaismuistot ovat alueelle ominaispiirteistä sillä pyyntikulttuuri on alueella ollut vahvaa. Majavan pyytäjien asumukset ja pyyntilaitteet sekä liistekatiskat ja myllyjen sijat ovat yleisimpiä muinaismuistoja alueella. Teiden rakentaminen ja metsätaloustoimet hävittävät muinaismuistoja. Kaavaan on lisättävä kaavamääräys, että kun suunnitellaan
toimia jotka liittyvät puroihin tai vesistöihin on selvitettävä hankealueen
muinaismuistot. Pyhätunturin Rajaojalla liistekatiskapyynti on ollut vuosisatoja vanhaa ja pyyntilaitteiden jäänteet ovat puron pohjassa edelleen.
Jokihelmisimpukka
Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) on yleisimpänä Kemijoen valuma-alueella Kemijärveen laskevissa pikku puroissa sekä YliKemin valuma-alueella Naruskajokeen laskevassa Saukko-ojassa. Laji on
erityisesti suojeltu ja kaavaa laadittaessa on jokihelmisimpukan esiinty-
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään kaavaselostusta.
Koko maakuntakaava-aluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä on määräys, jossa todetaan:
”Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla
on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Määräys koskee myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä.”
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityis-
105/242
misalueet kartoitettava ja niille annettava suojelumääräys. Metsäkoneiden
aiheuttamat tuhot jokihelmisimpukan esiintymisalueilla on tavanomaista,
joten simpukat vaativat suojelua. Maan muokkaus ja ojitus on kiellettävä
jokihelmisimpukoiden esiintymisalueilla ja rakentamisrajoitus samoille
alueille.
Pohjavedet
Pohjavesien pilaamiskielto on vesilaissa. Uudet lämmitysjärjestelmät
(maalämpökaivot ja maapiirit) aiheuttavat uhkaa pohjavesille. Rakentaminen ja golfkentät aiheuttavat myös pohjaveden pilaantumisuhkaa. Kaavaan on lisättävä määräys että pohjavesialueille ei tule osoittaa rakentamista eikä golfkenttiä. Mikäli näitä suunnitellaan, on niille hankittava ympäristölupa.
Kalatiet ja ankerias
Kalatiet ja ohitusuomat on suunniteltava niin, että kaikki vesieliöt ja niiden kulun mahdollistaminen huomioidaan. Kemijoella esiintyy ankeriaita
(Anguila anguila) Kemijärvelle (Pöyliöjärvi) saakka ja pohjoisessa ankeriaat menestyvät ja tuottavat vahvoja vaelluskykyisiä yksilöitä lisääntymään
Sargassomerelle. Ankerias on uhanalainen eikä voimalaitosten rakentamisessa ole suunniteltu ankeriaidenkulun mahdollistamaa rakennetta. ENmerkintään on laadittava lisäsuunnittelumääräys, että ankeriaan vaellukset
on turvattava Kemijoessa Kemijärvelle saakka ja suljettuihin sivuvesiin on
rakennettava ankeriaan ja kalojen kulun mahdollistamat rakenteet vuoden
2020 loppuun mennessä. Pohjoiset joet ovat koko maailman ankeriaskannan kannalta erittäin tärkeitä lisääntymiskykyisten yksilöiden tuotantoaluetta. Kalatie kaavamääräys on asetettava kaikkiin padoilla suljettuihin vesistöihin. Kaavassa on perusteetta jätetty osa padoista vaille kaavamerkintää.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat reitit
Vanhinta alueella tapahtunutta kulkemista on ollut jokea pitkin liikkuminen ja reitti Jäämerelle. Kulkureitti Kemijärveltä Nuorttijoelle on merkittävä kaavaan arvokkaana kulkureittinä, samoin reitti Luirojokea ylävirtaan.
Liito-orava (Pteromys volans)
Liito-oravan harva esiintymisalue ulottuu äärevimmillään PohjoisPohjanmaan eliömaan-tieteelliselle alueelle ja Koillis-Suomeen. Kaavaan
on kirjoitettava määräys että metsien käsittelyssä on huomioitava liitooravan esiintyminen ja sen levittäytymisen mahdollisuus, joten kaikilla
metsäkuvioilla on huomioitava suurten haapojen ja kolopuiden säästäminen ja aikaansaaminen. Esiintymisalue kaavassa sijoittuu n.30 km Rovaniemen kaupungista pohjoiseen ja Sallan kirkonkylän tasalle. Liito-orava
on luontodirektiivillä suojeltu. Ilmaston muutos, jota kaavassa ei ole riittävästi tarkastelu, auttaa liito-oravaa laajentamaan esiintymisaluettaan
pohjoiseen kaavan suunnitteluaikana, joten se on huomioitava kaavaa laadittaessa.
kohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua.
Maakuntakaavassa on osoitettu 1. ja 2. luokan
pohjavesialueet, joita koskee suunnittelumääräys
jonka mukaan toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ja määrä eivät niiden
vaikutuksesta heikkene.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Selvitetään mahdollisuutta osoittaa Nuorttijoelle
ja Luirojoelle kulttuurihistoriallisesti merkittävät
reitit.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua.
Petoeläimet
Suunnittelualueen petokannat on arvioitava ja tutkittava eliömaakunnallis- Maakuntakaavaa varten on laadittu taustaselviten aluejaon mukaisesti kuinka petoeläimet pystyvät elämään luontaisesti tys: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
ja lisääntymään alueella siten, että suojelun hyvä taso saavutetaan. Kaaluonto- ja maisema –selvitys.
vassa ei ole tutkittu ns. petoeläinten tilaa suunnittelualueella.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua.
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus)
106/242
Suunnittelualue on kokonaisuudessaan ikiaikaista metsäpeuran esiintymisaluetta. Kaavaa laadittaessa on huomioitava myös metsäpeuran historiallinen esiintyminen metsäisillä outamailla.
http://www.suomenpeura.fi/fi/metsapeura/levinneisyys.html
Luonnolle aiheutettujen haittojen kompensointi
Piiri katsoo, etteivät kaavamääräykset esitetyssä muodossaan turvaa luonnon monimuotoisuutta. Kaavaa varten on tehtävä täydentäviä selvityksiä
ja turvattava suojelulliset arvot kuten direktiivit määräävät. Vesien tila on
oltava hyvässä tilassa vuoden 2015 loppuun mennessä ja metsäpurojen tila
on huolestuttava.
Maakuntakaavalla ei toteuteta Suomen hyväksymää periaatetta, että monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Kun osoitetaan alueita kaivoksille, turvetuotannolle, teille, rautateille
ja muille erityisesti poikkeaville käyttötarkoituksille on samalla huolehdittava, ettei monimuotoisuus vähene. Kaavoituksessa on otettava huomioon,
että kun suunnitellaan maankäyttöä, on aktiivisen maankäytön kompensoimiseksi osoitettava puolitoistakertainen määrä aluetta suojeluun, mitä
otetaan käyttöön.
Merkitään tiedoksi.
MRL 2§:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään alueiden ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Ympäristönkäyttöä säädellään myös muulla erityislansäädännöllä, kuten vesilailla, luonnonsuojelulailla ja
ympäristösuojelulailla.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä.
Erityisen hyvää
Erityisen hyvää kaavaluonnoksessa on EN-merkinnän yhteydessä mainittu Merkitään tiedoksi.
suunnittelumääräys luoda edellytyksiä kalaportaiden toteuttamiselle edes
osassa voimalaitoksista sekä ekologinen yhteystarve –merkinnät.
Lapin Kuljetus Oy/Juha Laiho
Kaavaluonnoksessa ei ole huomioitu Rovaniemen keskusta-alueen rakentamisen kannalta tärkeimpiä ja oleellisimpia maa-ainesten ottoalueita lainkaan. Kaikki nämä (jäljempänä mainitut) ottotoiminnan piirissä olevat
alueet on nykyisessä maakuntakaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueiksi ja uudessa kaavaluonnoksessa ne on merkitty ainoastaan pohjavesialueiksi.
Rovaniemen ympäristössä lähes kaikki merkittävät ja nykyisin käytössä
olevat ottoalueet sijaitsevat pohjavesialueilla. Kaikilla näillä ottoalueilla
on ottotoimintaa harjoitettu jo kymmeniä vuosia, lupaviranomaisten lupaehtoja ja -määräyksiä noudattaen. Kaikissa tapauksissa lupaviranomainen
harkitsee luvan myöntämistä aina tapauskohtaisesti ja ottaa päätöksessään
huomioon pohjaveden suojelunäkökohdat. Myönnetyissä luvissa viranomainen päättää käytännössä pohjaveden ylimmän tason päälle jätettävän
suojakerroksen paksuuden sekä antaa toiminnalle ehtoja ja määräyksiä.
Maa-ainesten ottotoiminnassa oleellista on se, miten käytännössä toimitaan siten että maa-aineslain 3§:n mukaista pohjaveden vaarantamista ei
tapahdu. Maa-ainesten ottaminen ja pohjavesi eivät siis ole toisiaan poissulkevia asioita.
Kiviainesalalla toimivan yrityksen kannalta maa-ainesalueet ja niiden
hyödyntäminen ovat luonnollisestikin elintärkeä asia. Kiviainesalueen
hankintapäätökseen vaikuttavat hankintakustannusten lisäksi alueen sijainti (etäisyys markkina-alueesta) ja maa-aineksen laatu. Lisäksi oleellinen
merkitys on maa-ainesten ottoluvan myöntämisen todennäköisyyden arvioinnilla. Lupapäätöksestä ei ole mahdollista saada lupausta tai mitään takeita ennen hankintaa, minkä takia varsinkin hiekka- ja soramaita on järkevää hankkia jo aiemmin avattujen maa-ainespaikkojen välittömästä läheisyydestä tai esim. kaavoituksella tarkoitukseen osoitetuilta alueilta.
Tällöin voidaan ainakin olettaa että luvan myöntämiselle olisivat edellytykset olemassa. Nykyiseen lupapolitiikkaan ja kaavoitukseen luottaen
olemme turvanneet nykyistä ja tulevaa toimintaamme tekemällä merkittäviä investointeja maa-alueisiin, nykyisessä kaavassa maa-ainesten ottoon
osoitetuilta alueilta.
Merkittävimmät maa-ainesten ottoalueet Rovaniemen keskusta-alueiden
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Jokkavaaran osalta otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös 16.2.2015/409.
107/242
kiviaineshuollon turvaamiseksi ovat:
- Jokkavaaran hiekka- ja sora-alue
- Mellavaaran hiekka- ja sora-alue
- Hietavaaran hiekka- ja sora-alue
- Palovaaran hiekka- ja sora-alue
On äärimmäisen tärkeää että nämä alueet saataisiin kokonaisuudessaan
hyödynnettyä, koska ne ovat sijainniltaan ja määrältään selvästi oleellisimmat Rovaniemen keskusta-alueen rakentamistoiminnan kannalta. Käsityksemme mukaan kaavaluonnoksessa on lähdetty siitä että 1 ja 2 luokan
pohjavesialueita ei osoiteta maa-aineksen ottoon lainkaan. Mielestämme
tämä ei ole johdonmukaista, koska ym. alueet ovat olleet maa-ainesten ottokäytössä jo kymmeniä vuosia ja nykyisessä kaavassa alueet ovat maaainesten ottoon osoitettuja.
Mielestämme kaavaluonnosta tulee muuttaa siten että nämä em. maaainesalueet osoitetaan kaavassa maa-ainesten ottoalueiksi.
Lapin Kuljetus Oy on kuljetus- ja maarakennusalalla toimiva rovaniemeläinen KTK-yritys, joka on merkittävä kiviainesten toimittaja sekä kuljetus- ja koneyrittäjien työllistäjä Rovaniemen seudulla.
Lapin rakennusperinne ry
Lapin rakennusperinne ry:n tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan edistää Lapissa kokonaisvaltaisesti rakennetun ympäristön ja maiseman suojelua ja säilyttämistä sekä erityisesti vaikuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, rakenteiden ja näihin liittyvän kulttuurimaiseman säilymiseen.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksen kannalta yhdistys pitää maakuntakaavoitusta tärkeänä. Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutus ulottuu niin
kuntakaavoitukseen kuin viranomaistoimintaan. Maakuntakaavoituksen
yhteydessä syntyvä tietopohja on myös tärkeä lähde kulttuuriympäristön
vaalimisessa. Yhdistys katsoo, että kyseessä olevassa maakuntakaavaluonnoksessa on käsitelty verrattain kattavasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristökohteet. Tosin kulttuurimaiseman vaalimisen kannalta on puute se, että ”valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet” – inventointia ollaan vasta uusimassa.
Merkitään tiedoksi.
Yhdistys haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota eräisiin yksityiskohtiin.
”Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt” – selvityksiin (RKY) sisältyvät on käsitelty vaihtelevasti. Ne on osoitettu tai sisältyvät ainakin merkintöihin SR, SR1 ja maV. Suojelumääräys sisältyy vai
merkintään SR1. Merkinnän maV suunnittelumääräyksen ohjausvaikutus
on lievin. Kuitenkin sen aluevaraukseen sisältyy muun muassa F Salokankaan arkkitehtuuria. Yhdistys esittää, että kaikki RKY – kohteet osoitettaisiin joko SR1 tai SR – merkinnällä lukuun ottamatta laaja-alaisia kohteita.
Maakuntakaavamerkintöjä ja -määräyksiä koskevat oppaat tarjoavat erilaisia merkintätapoja
valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
kulttuuriympäristöjen tai valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osoittamiseen.
Lapin maakuntakaavoissa on päädytty osoittamaan RKY -kohteet merkinnällä SR1, SR tai
maV -merkinnällä.
Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi pienehköä kulttuurireittiä. Selvitetään saadaanko riittävästi tietoja muista
Sinänsä yhdistys pitää asiaa hyvänä. Yhdistys esittää kuitenkin harkittakulttuurihistoriallisesti merkittävistä reiteistä.
vaksi, olisiko mahdollista esittää kuntarajat ylittäviä ”reittejä” ainakin liiteaineistossa niin, että eri kuntien arvokkaimmat kohteet nivoutuisivat toisiinsa.
Kokonaisuudessaan yhdistys pitää valmisteluaineistoa kulttuuriympäristön Merkitään tiedoksi.
vaalimisen kannalta hyvänä lähtökohtana maakuntakaavan laatimiselle.
Lapin Yrittäjät ry
108/242
Lapin Yrittäjät ry:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 27.1.2015 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistoa ja toteaa seuraavaa.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaavan tavoitteena on suunnitella aluevarauksia, kehittämisvyöhykkeitä, liikenneyhteyksiä ja alueiden käyttöperiaatteita niin, että
edistetään asukkaiden toimentulomahdollisuuksia ja viihtymistä kestävällä
tavalla. Tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on alueen elinkeinomahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen siten, että alue on yritystoiminnan kannalta houkutteleva sijainniltaan ja liiketoimintamahdollisuuksiltaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Kestävän kehityksen periaate toteutuu mielestämme myös tilanteissa, joissa alueen tai paikkakunnan kehittäminen vaatii poikkeaman luonnonsuojelualueeseen tai muuhun erityisalueeseen.
Maakuntakaavan tarkoituksen ja tavoitteiden toteutumiseksi Lapin Yrittäjät ilmaisee kantansa vaihtoehtoisten ratkaisujen paremmuuteen.
Ratalinjaus Rovaniemi - Sodankylä
Rovaniemi-Sodankylä-välin rautatieyhteydeksi on osoitettu kolme eri
vaihtoehtoa, joiden osalta on arvioitu vaikutuksia mm. kaivostoiminnalle,
puunhankinnalle, matkailulle, luontoarvoille ja porotaloudelle.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
Lapin Yrittäjät pitää parhaimpana vaihtoehtoa C, jossa uusi ratayhteys
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvitkulkee Kemijärveltä Pyhätunturin kautta Sodankylään ja Kevitsaan.
taessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema PyhätunSiitä huolimatta, että vaihtoehto C pidentää matkaa Keski-Lapista Peräme- turin matkailun tarpeisiin.
ren satamiin ja se on arvioitu huonoimmaksi porotalouden kannalta, osoittautuu se kokonaisuutena alueen ihmisten ja elinkeinojen kannalta moniVaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetuspuolisimmaksi vaihtoehdoksi. Pyhätunturin kautta tehtävä ratalinjaus tumatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren sakee parhaiten Pyhä-Luoston matkailualueen kehitysnäkymiä muiden elin- tamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
keinojen ohessa. Vaihtoehto C ei sulje pois myöskään mahdollisia ratalin- sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahjauksia Kelloselän, Soklin, Narvikin tai Jäämeren suuntaan.
dollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Lapin Yrittäjien mielestä olisi lyhytnäköistä olla huomioimatta matkailun
globaalia merkitystä voimakkaasti kasvavana toimialana.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Kemihaaran alue
Lapin Yrittäjät on syksyllä 2014 esittänyt kannanotossaan Kemihaaran altaan toteuttamista huomioiden nimeen omaan tulvasuojelun, kotimaisen
säätö- ja lähienergian, huoltovarmuuden ja alueen korkean työttömyyden.
Lapin Yrittäjien mielestä Kemihaaran altaan rakentaminen on edellä esitetyn perusteella parempi vaihtoehto kuin Kemijärven ylävesipinnan nostaminen.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunKemihaaran allas mahdollistaa ympäristöystävällisen, uusiutuvan energian nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
käytön lisäämisen ja sillä on positiivinen vaikutus alueen kuntien talouKemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen veteen ja elinkeinojen kehittämiseen.
sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttö-
109/242
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Rovajärven ampuma-alue
Rovajärven ampuma-alueen osalta valmisteluaineistossa on esitetty kolme Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
vaihtoehtoa, joista VE 1 on selkeästi puolustusvoimien tarpeita huomioiva mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettaja mm. maanomistajien ja alueen muun kehittämisen kannalta rajoittavin. va huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edelLapin Yrittäjät toteaa, että huolimatta puolustusvoimien läsnäolon myön- lytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusaluteisestä vaikutuksesta alueelle, tulisi maakuntakaavan aluemäärittelyn ot- eille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuotaa kattavasti huomioon niin maanomistajien kuin elinkeinojen kehittälustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollimismahdollisuudet. Tässä merkityksessä Rovajärven yli tuhannen neliöki- suuksille.
lometrin ampuma-aluetta ei tulisi nykyisestä laajentaa eikä maanomistajien oikeuksia rajoittaa.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue JavaruksenLapin Yrittäjät kannattaa vaihtoehtoa VE 2, jossa tulisi suunnittelumäärä- tiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselysten avulla turvata poronhoidon edellytysten lisäksi muukin elinkeinovityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostoiminta silloin, kun se puolustusvoimien harjoituskäytön osalta on mah- topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
dollista.
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Sallatunturin rinteiden laajennus
Sallatunturin rinteiden laajennuksella on mahdollisuus merkittävästi vaikuttaa matkailukeskuksen vetovoimaan, jolla on välitön vaikutus matkailukeskuksen palvelutarjontaan ja työllisyyteen sekä Sallan kunnan elinvoimaisuuteen.
Huolimatta siitä, että rinnealueen laajennus vaikuttaa Aatsinki-OnkamoNatura-alueeseen, tulee maakuntakaavassa laajennus-alue merkitä vaihtoehdon 1 mukaisesti, jolloin matkailukeskuksen kehittäminen turvataan
riittävän pitkällä aikajänteellä.
Tuulivoima
Maakuntakaavan valmisteluaineistossa on osoitettu olemassa olevat tai
suunnitteluvaiheessa olevat tuulivoima-alueet ja tuulivoimatuotannolle
parhaiten soveltuvat alueet (tv) sekä seudullisesti merkittävät tuulivoimapotentiaaliset alueet (tv1). Tuulivoimaloiden alueita koskevassa suunnittelumääräyksessä edellytetään poronhoidon edellytysten huomioimista alueen käyttöä suunniteltaessa.
Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM
1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille.
Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tällä alueella koskien
luonnonsuojelualuetta (SL 4255).
110/242
Mikäli tuulivoimalle merkityt alueet (tv ja tv1) säilyvät maakuntakaavassa Harkitaan suunnittelumääräyksen täydentämistä
valmisteluaineiston mukaisina, Lapin Yrittäjät ry:n mielestä tv- ja tv1matkailu- ja virkistyskäytön huomioonottamiselalueiden käyttöön liittyvässä suunnittelumääräyksessä tulee poronhoidon la.
lisäksi ottaa huomioon myös alueen matkailuelinkeinon toimintaedellytykset.
Kantatie 78 merkitseminen valtatieksi
Kantatien 78, välillä Pudasjärvi-Ranua-Rovaniemi, liikennemäärät ovat
kasvaneet matkailuliikenteen sekä teollisuuden kuljetusten osalta ja ovat
kaivannaisteollisuuden tarpeiden myötä kasvamassa edelleen.
Pudasjärvi-Ranua-Rovaniemi tieyhteyden merkitys teollisuuden ja matkailun liikenneyhteytenä edellyttää kantatie 78 merkitsemistä valtatieksi.
Maantielain 4 §:n mukaan valtatiet palvelevat
valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
Rovaniemen ja Ranuan välinen kantatie kestää
nykyisen ja arvioidun liikennemäärän. Täydennetään selostusta kantatie 78:n parantamistavoitteista
Luusuan kyläseura/Anna-Maria Alaluusua
Esitän Rovaniemen -Itälapin maakuntakaavaluonnokseen seuraavan lisäyksen: --Luusuan kyläseura ry on eri tilanteissa esittänyt, että kaavaan liitettäisiin
tietoa Luusuan alueille rakennetuista patopenkoista, joilla 1960-luvulla
siirrettiin Kemijoen uomaa kulkevaksi entisestä, luonnonmukaisesta uomasta toiseen kohtaan. Penkat ovat kauniisti hoidetut ja päällä kulkee
luonnonkaunis tie, Kemijoen vesistöt ovat tien/penkkojen molemmin puolin. Luusualaiset käyttävät penkkoja lenkkeilyyn ja hiihtämiseen. Kesäisin
järjestämme Puolimaraton kylätapahtuman penkoilla. Toivomme, että
penkat tunnettaisiin etäämmälläkin (mm. Kemijoki Oy voisi asettaa infotaulut penkoille).
Koko Lapin kannalta on tärkeä, että tällaiset hyvin tavallisesta poikkeavat,
erikoiset maisemat tulevat yleisesti tunnetuiksi. Tuskin missään muualla
vastaavia maisemia löytyy. Kaiken lisäksi patopenkat ovat suojeltavat
kohteet.
Luusua on osoitettu maakuntakaavassa ma merkinnällä (kulttuurihistorian tai maiseman
vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue
tai kohde, ma 5922) maisemapäivitysinventoinnin perusteella. Kohteen aluekuvauksessa todetaan mm: ”Voimalaitoskanavasta on muodostunut tärkeä osa Luusualaista maisemakuvaa ja kylän identiteettiä. Penkat nähdään nykyään myös
tärkeänä virkistysreittimahdollisuutena.”
Maakuntakaava - luonnostelman sivulle 5 ensimmäiseen kappaleeseen
"Kemijokivarren rannat..." viimeiseksi lauseeksi sopisi hyvin maininta
Luusuan patopenkoista.
Matkalle Sallaan ry
Lapinliitto on esittänyt 13.1. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
valmisteluaineiston Sallan kunnantalolla.
Täydennetään kaavaselostusta Luusuan patopenkkojen osalta.
Ruuhitunturin sekä Aatsingin haudan alue joille tuulivoimaloita on suun- Poistetaan esitetyt tuulivoimala-alueet (tv 2313,
niteltu on Sallan matkailuelinkeinolle tärkeintä toiminta-aluetta. Alueella tv 2314 ja tv 2315) Sallatunturin matkailupalvekulkevat runsaalla käytöllä olevat patikka-, maastopyörä-, moottorikelkka- luiden läheisyyden vuoksi.
reitit sekä latuverkosto, lisäksi alueelle tehdään runsaasti opastettuja ohjelmapalveluita ja alueella sijaitsee näköala- ja lintutarkkailutorneja. Sallan matkailu brändiä on rakennettu suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti
vuodesta 2007 erämaa brändin Salla In the Middle of Nowhere -ympärille.
Erämaisen luonnon säilyttäminen on elintärkeää alueen matkailuelinkeinon säilymiselle ja kehittymiselle. Salla ei syrjäisen sijaintinsa ja kokonsa
vuoksi kilpailemaan samoilla vetovoimatekijöillä isompien matkailukeskuksien kanssa. Erilaistuminen ja luontomatkailunkehittäminen ovat Sallan matkailun ainoat vaihtoehdot.
Matkailun vetovoima-alueisiin katsomme kuuluvaksi myös Naruska –
Tuntsa alueiden, joita ehdotamme lisättäväksi matkailun vetovoimaalueen vyöhykkeeseen. Alueella on runsaasti majoituspalveluita, retkeilyreitistöä sekä ohjelmapalveluyrityksiä/ohjelmapalveluyritysten käyttämiä
alueita
Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta Naruska-Tuntsa alueelle.
Sallatunturin rinnelaajennuksesta esitetyistä vaihtoehdoista esitämme py- Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM
syttävän alkuperäisessä suunnitelmassa rinnelaajennusten osalta. Rinne1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille.
palvelut ovat Sallan merkittävin matkailukohde ja samalla alueen yritysten Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65
111/242
tukijalka. Matkailun kasvun ja matkailun tulevaisuuden kannalta on elintärkeää mahdollistaa rinnealueen laajentaminen alkuperäisen vaihtoehdon
mukaisesti
§ mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tällä alueella koskien
luonnonsuojelualuetta (SL 4255).
Rovaniemi – Sodankylä –välin raiteen vaihtoehdoista kannatamme Kemijärven kautta kulkevaa raideyhteyttä, joka osaltaan tukisi joukkoliikenteen
junayhteyksien säilymistä Kemijärvellä mistä on jatkoyhteys linja-autolla
Sallaan.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
Joukkoliikenteen kehityskäytävän ehdotamme jatkettavaksi Sallaan asti,
kehitystarve joukkoliikenteen yhteyksille on äärimmäisen tärkeää Sallan
matkailuelinkeinon kannalta. kehittämisvyöhykkeen kerrotaan selostuksessa tarvitsevan rungokseen vahvan tieyhteyden tai rautatien. Kantatie 82
Vikajärvi – Kemijärvi – Salla välillä ollaan nostamassa tieluokituksessa
valtatieksi ja lisäksi rautatie jatkuu Kemijärveltä Sallaan saakka vaikkakin
ei tällä hetkellä ole henkilöliikenne käytössä.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Jatketaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävää
Sallaan esityksen mukaisesti.
Lisäksi esitämme Sallatuntureiden matkailullisesti tärkeiden alueiden ympäröintiä kauttaaltaan MU-alueeksi, sisältäen Ruuhitunturin alueen, PyhäLuosto –matkailualueen lailla.
Tarkistetaan MU -rajausta Ruuhitunturin osalta
esitetyllä tavalla.
Muilta osin Matkalle Sallaan ry:llä ei ole huomautettavaa valmisteluaineistoon.
Merkitään tiedoksi.
Meri-Lapin kehittämiskeskus
Ei huomauttamista.
Mestarin Kievari oy/Lasse Ketonen
On ilmeisen selvää , että Rovaniemi on otettu mukaan Itä-Lappi maakuntakaavan laatimiseen koska Rovaniemellä on ilmennyt rakentamista lainvastaisesti vesijättömaalle, ja halu rakentaa tulvansuojelu 250 vuoden välein tulevalle mahdolliselle tuhotulvalle, uhraten jälleen kerran Kemijärvi
ja jokirannat rakentamiselle. Kaavaehdotuksessa Kemijärven rantapenkereitä korotettaisiin 1.8 metriä. Tämä aiheuttaisi 600 -700 km ranta-alueen,
nykyisen rakennuskaavan uusimisen sekä suunnattomat maa-alueiden
korvausvaateet, rakennuslupia ei myönnettäisi tulvavaara- alueelle.
Tulvasuojelun lopputulos on siirtää ongelmat Rovaniemeltä Kemijärvelle.
Onko tämä tarkoituksenmukaista ja EU:n tulvasuojeluohjelman ratkaisun
avain .
Vedennoston vaikutusta tulvatilanteessa ei ole tutkittu, ei myöskään Kemijärven keskustan rakennuksille aiheutuvaa vaaraa. Jo nyt joissakin rakennuksissa on ilmennyt perustuksien pettämistä koska pohjavesissä on-
Merkitään tiedoksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
112/242
gelmia säännöstellyn Pöyliöjärven johdosta.
Lisäksi kaupungin sadevesi- ja rakennuksien salaoja- sekä viemärijärjestelmä pettäisi.
Tällä kaavaehdotuksella olisi järkyttävät vaikutukset varautumisessa epätodelliseen suurtulvaan.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kaavaehdotuksessa ei mainita mahdollisten vahinkojen korvaajasta mitään.
Puutteena on myös vahinkojen mahdollinen kokoluokka ja puolueeton arviointi.
ONKO MITÄÄN TODELLISTA TULVAVAARAA OLEMASSA ?
Ei ole mitään todennettua tulvavaaraa olemassa Kemijärven yläpuolisella
valuma- alueella.
Ilmastonmuutostutkimuksissa lumeton aika pitenee ja sademäärät vähenee.
Erään tutkimuksen mukaan pitäisi sataa 5 metriä lunta ja vähintäin 2 metrinen routa sekä nopea lumen sulaminen voisi aiheuttaa tulvan muttei
suurtulvaa.
On myös huomioitava ettei Kemijärveä tahdota saada millään keväällä
edes kesäksi säännöstely- korkeuteen, Kemijoki oy:n mukaan yläpuolisilla
alueilla sulaa niin hitaasti.
Kemijoki oy on ilmeiseti tehnyt suuren virheen aikanaan Kemijärven
säännöstelyssä.
Vetoaminen Sauli- tulvaan Rovaniemellä, joka johtui suuresta jääpadosta
Korvanniemen alapuolella, on turhaa.
Nykyään jääpadon muodostuminen ei ole mahdollista johtuen voimalaitoksista.
TULVANSUOJELUALLAS VUOTOS- ALUEELLE?
On täysin väärin tulvansuojelun perusteella hakea oikeutta rakentaa allas
Kemihaaraan.
Mielestäni Kemijoki oy omistaa maa- alueen ja sillä on mielestäni siihen
oikeus rakentaa voimalaitos ja vesivarasto.
Kemijärven talvijuoksutukset aiheuttavat jo nykyisin jään kulumista ja
joen sekä järven ylikulku aiheuttaa vuosittain useita kuolemaan johtavia
onnettomuuksia , puhumattakaan läheltä piti tilanteita.
Onko tutkittu minkälaisen tilanteen Kemihaaran altaan juoksutukset aiheuttavat talvikalastukselle, moottorikelkkailulle, jokamiehen oikeudelle,
kulkea turvallisesti jää alueella?
Saadaanko turvallisia vesistön ylitysmahdollisuuksia ja merkittyjä turvallisia reittejä?
Seuraako tästä mahdollinen kielto vesialueella liikkumiselle juoksutus- ja
talviaikoina?
Yllämainituista syistä johtuen, vastustan suunniteltua kaavaa.
TUULIVOIMALOIDEN SIJOITUS KAAVAEHDOTUKSESSA
Kemijärven kaupunki on jo kertaalleen hylännyt tuulivoimaloiden sijoituspaikat jotka häiritsevät herkkää vesistö- ja vaaramaisemaa.
Kaavasta pitää poistaa OUTOVAARA, PENIÖTUNTURI JA VIERUSTUNTURIN MERKINNÄT.
Mustavaaran kaivos Oy
Pienennetään saadun palautteen perusteella Nälkämövaara-Junnikka alueen (tv1 2291) rajausta
(poistetaan Outovaara-Keskivaara) ja poistetaan
Peniötunturin ja Vierustunturin tuulivoimapotentiaaliset alueet.
113/242
Mustavaaran kaivos Oy:n puolesta seuraavia mielipiteitä liittyen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan:
- Hienoa että voimajohtojen runkolinjamerkintä on tehty välille Raistakanperä – Mustavaara
- Mustavaara sijoittuu maakuntakaavassa ek-vyöhykkeelle, mutta erillistä
kohdemerkintää ei ole Mustavaaraan. Tähän olisi hyvä saada kaivostoiminnalle myös vyöhykettä tarkempi kohdemerkintä, koska kaivosalue
ulottuu myös Posiolle (osayleiskaavassa EK- ja EK-2 -alueet sekä avolouhoksen, sivukiven varastointialueen ja maanläjitysalueen ohjeelliset
merkinnät)
- kaivostoiminnalla on laaja-alaisia vaikutuksia, merkintä olisi informatiivinen mahdollisesta tulevasta toiminnasta. Merkintä varmentaisi, ettei tule
ristiriitaa alueen pääkäyttötarkoituksen (M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue) sekä matkailun kanssa (mv eli matkailun vetovoima-alueen vyöhykemerkintä ulottuu myös Mustavaaran alueelle)
- Kuljetusreiteistä ja teiden parannustarpeista olisi hyvä olla maininta.
Merkitään tiedoksi.
Merkitään Mustavaaran kaivos kaivosalueena
(EK).
Täydennetään kaavaselostusta.
MTK-Lappi
MTK-Lappi esittää pyydettynä lausuntonaan Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaavasta seuraavaa:
Maakuntakaavaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä alueen asukkaita ja
yrittäjiä kuullen. Elinkeinojen erityistarpeita on kuultu ja asukkaat ovat
päässeet mukaan valmisteluun.
Merkitään tiedoksi.
MTK-Lappi katsoo, että kaavaluonnos on vielä keskeneräinen maatalousalueiden (MT) osoittamisen osalta. Näiden alueiden kohdentaminen tulee
tehdä yhteistyössä kuntien maatalouselinkeinoviranomaisten ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Esimerkiksi Rovaniemellä Oikaraisen kylän kohdalle tulisi saada MT-merkintä.
Täydennetään maakuntakaavaa maatalousalueiden osalta. Selvitetään Oikaraisen alueen soveltuvuutta maatalousalueeksi.
Kiinnitämme huomiota ph-merkinnällä osoitettujen kohteiden runsauteen
esimerkiksi Posiolla. Näiden osalta tulisi tarkastella ovatko kaikki rakennelmat kiinteitä ja toiminnassa olevia.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaava merkintä osoittaa nykyiset käytössä olevat
kiinteät poroaidat ja turvaa niiden toimintaedellytykset.
M-1 –merkinnällä rajattuja metsätalous- ja poronhoitovaltaisia alueita on
merkitty myös muille, kuin metsähallituksen hallitsemille alueille. Katsomme, että tätä merkintää ei tule käyttää yksityisten metsänomistajien
omistamilla alueilla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Maakuntakaavassa ei osoiteta aluevarauksia maanomistajakohtaisesti.
Tuodaan kaavaselostuksessa esille poronhoitolain mukaiset poronhoitoa koskevat rajoitukset.
M-l -merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen
metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Täydennetään kaavaselostusta metsälain ja
poronhoitolain osalta.
MTK ry
Yleistä
Lapin liitto on pyytänyt yhteistyötahoilta mielipiteitä Rovaniemen ja ItäMerkitään tiedoksi.
Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistoon. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma maakunnan alueella. Maakuntakaavassa
esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
114/242
Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen kaava. Viranomaisten on otettava
maakuntakaava huomioon suunnitellessa alueiden käyttöä ja edistettävä
maakuntakaavan toteuttamista. Maakuntakaavalla on siten erittäin tärkeä
rooli maakunnan kehittämisessä osana maakuntasuunnitelmaa ja maakuntaohjelmaa. Erityisesti tämä korostuu koko maakunnan tasapuolisessa kehittämisessä. Maakuntakaava ei saa eriarvoistaa ja heikentää yritysten
toimintaedellytyksiä, vaan sen on otettava huomioon eri elinkeinojen
kilpailukyky myös suhteessa muuhun Suomeen.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja joustava.
Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa muuttaa tai aluevarauksesta
voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät
vaarannu.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon
ja pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista. Tämä edellyttää viranomaisilta aktiivista
maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa. Se, missä määrin maakuntakaava on
otettava huomioon, riippuu mm. siitä, millä tavalla viranomaisen päätöksenteon oikeudellisista
edellytyksistä ja niihin liittyvästä harkintavallasta on asianomaisissa erityislaeissa säädetty.
Maakuntakaava voi tuoda viranomaisharkintaan
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja se toimii ainoastaan ohjaavana kaauusia perusteita vain siinä laajuudessa kuin asiaa
vana alempiasteisille kaavoille. Yksityiskohtiin menevät kaavaohjeet eivät koskeva erityislainsäädäntö sen sallii. Maakunsaa vaikeuttaa kuntien omaa kaavoitusta ja näin heikentää kuntien paikal- takaava ei toisin sanoen vaikuta päätöksentekoon
lista oikeutta päättää omasta maankäytöstään.
siltä osin kuin tämän päätöksenteon oikeudellisista edellytyksistä on säädetty tyhjentävästi erityislaissa.
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on myös otettava huomioon
maakuntakaavassa, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa maakunnan tasapuolisen kehittämisen kannalta. Jos maakunnan etu vaatii poikkeamista
valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista, on toimittava maakunnan
edunmukaisesti. Maakuntasuunnitelma ja sen strategiset kehittämislinjat ja
teemat on pystyttävä toteuttamaan valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista huolimatta. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on luokiteltava maakuntakaavassa yleistavoitteiksi ja erityistavoitteet tulisi kohdentaa alempiasteisille kaavoille.
Huomioita kaavamerkinnöistä
Maakuntakaavasta puuttuu lähes täysin kaavattomat (valkoiset) alueet.
Miksi näitä ei ole käytetty ollenkaan? Kaavoittamaton aluehan mahdollistaa alueen monipuolisen käytön, rajoittavien kaavojen puuttuessa. Tämä
on erittäin hyvä lähtökohta kehittää maaseutualueita elinkeino- ja asuinalueina. Kaikkia alueita ei ole tarpeen (ja tuskin järkevääkään) täyttää
kaavoituksella. Varmuuden vuoksi merkityt kaavamerkinnät voivat aiheuttaa odottamattomia rajoituksia maanomistajan maankäyttöön, ja pahimmassa tapauksessa maankäytön rajoituksen korvaajasta ei päästä yksimielisyyteen.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia
alueita. Maakuntakaavan valkoinen alue ohjaa
tällöin kuntakaavoitusta ja muuta maankäyttöä
osoittamalla, ettei alueelle kohdistu maakunnallisia tai seudullisia tarpeita eikä niille siten lähtökohtaisesti tule myöskään kuntakaavoissa
osoittaa maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää alueiden käyttöä.
Lapissa mahdolliset valkoiset alueet koskisivat
maa- ja metstalousvaltaisia alueita sekä metsätalous- ja poronhoitovaltaisia alueita. Lapissa on
kuitenkin haluttu korostaa maa- ja metsätalouden
sekä poronhoidon merkitystä maakunnan elinkeinorakenteessa.
M: Maa- ja metsätalous. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulee
säilyttää vähintäänkin sellaisenaan. Rakentamista ei saa rajoittaa ja esim.
maisematyölupia ei saa edellyttää mihinkään maa- ja metsätalouden työmuotoihin. Sama pätee M-alueisiin, joihin on osoitettu muutakin toimintaa
(esim. Kehittämisperiaate kk). Näitä M-alueiden sisällä olevia kaavoja on
turhan paljon. M-kaava huomioi esimerkiksi metsälain ja vesilain, jolloin
mm. metsälain erityiset luontokohteet jätetään metsätalouden ulkopuolelle.
Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytönsuunnitelma ja maisematyölupa voidaan määrätä
vasta yleiskaavatasolla. Maankäyttö – ja rakennuslain 128 § :n mukaan maisematyölupa vaaditaan 1)asemakaava-alueella, 2) yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, 3)
alueella, jos alueella on rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Maisematyöluvat ratkaistaan kunnan lupamenettelyssä.
Maakuntakaavan alueella metsienkäsittelyä ohjaa metsälaki, lukuun ottamatta maakuntakaavan
suojelualueita. Kehittämisperiaate – tai osa-alue
-merkinnät täydentävät maakuntakaavan osoitettua päämaankäyttöä.
115/242
M1: metsätalous ja porotalous. Porotalous ei voi olla pääkäyttömuotona
metsätalouden rinnalla, koska se rajoittaisi maanomistajan oikeuksia hänen omaan maahansa. Kaikki maanomistajat eivät omista poroja, joten
heidän maankäyttöänsä rajoittaisi ulkopuolinen taho. Yksityisellä maanomistajalla muiden poronhoito ei saa rajoittaa maanomistajan maankäyttöä. M1-kaava on muutettava M-kaavaksi. Mkaava ei rajoita porojen vapaata laidunnusta metsätalousmaalla. Valtion mailla on jo toimiva sopimus metsien käytön ja porotalouden välillä (kaavamerkintä ”Erityisesti
poronhoitoa varten tarkoitettu alue”). Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue on merkitty myös kaavana kartalle, joten M1-kaava on turha.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Maakuntakaavassa ei osoiteta aluevarauksia maanomistajakohtaisesti.
Tuodaan kaavaselostuksessa esille poronhoitolain mukaiset poronhoitoa koskevat rajoitukset.
M-l -merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen
metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Täydennetään kaavaselostusta metsälain ja
poronhoitolain osalta.
Ekologinen yhteystarve: yhteydet näyttäisi olevan linjattu suoraan kartan
perusteella suojelualueiden välille. Onko suunnittelija huomioinut maaston sopivuutta (vesistöt, suot) ekologisiin yhteyksiin? Onko suunnittelijalla ollut käytettävissään kaikki suojelualueet? Ekologisten käytävien suunnitteluun löytyisi ammattitaitoa esim. Metsäkeskuksesta. Ekologiset käytävät eivät saa rajoittaa maanomistajan maankäyttöoikeuksia. Mahdollisen
suojelun on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja korvauksiin. Onko
valtiolla korvausedellytyksiä näin suurille alueille yksityismaita?
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa
painotetaan luonnon monimuotoisuutta osana eri
maankäyttötarpeita kokonaisvaltaisesti yhteensovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Tärkeää
on kiinnittää huomiota vihervyöhykkeiden ja
monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten
käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen
yhtenäisenä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan maakuntakaavoituksessa tulee edistää
ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä ”Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonto- ja
maisema –selvitys” on tunnistettu luonnon ydinalueet, joiden välille maakuntakaavassa on osoitettu viitteelliset ekologiset yhteystarpeet kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnän osoittamilla väleillä ekologista kytkeityneisyyttä tulisi vapaaehtoisin toimin pyrkiä edistämään.
Ek: kaivostoiminnan kehittämisalue. Kaavassa ei ole arvioitu riittävästi
Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arsuunnitelman vaikutuksia maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin.
viointia
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tätä vaatimusta täsmennetään maankäyttö- ja rakennusasetuksessa. Sen mukaan selvitysten on annettava riittävät
tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutuksen mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Näihin kuuluvat myös vaikutukset elinkeinojen harjoittamiseen.
Kaavan vaikutusten arvioinnissa peilataan vaikutuksia kaavan sisältövaatimuksiin, jotka maakuntakaavan osalta pitävät sisällään mm. vaikutukset
maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.
Maaseutuvaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaavan vaikutusten arviointiin niillä alueilla, joilla maaseutuelinkeinoja harjoitetaan. Maaseutuelinkeinoilla on alueellisesti merkittävä työllistävä vaikutus kotimaisen
ruuan ja puun saatavuuden turvaamisen lisäksi. Maaseutuvaikutusten arvioinnissa tuleekin huomioida maaseudun elinkeinot laajasti sekä maa- ja
metsätalouden että muun maaseutuyrittäjyyden näkökulmasta.
Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Lisätään maakuntakaavaan maatalousalueita (MT) maakuntakaava-alueen tärkeimmille maatalousalueille. Tarkistetaan aluevaraukset
yhdessä kuntien ja maaseutuelinkeinoviranomaisten kanssa.
Kaavaehdotuksessa on rajattu laajoja alueita kaivostoiminnalle ja kaivos-
Kehittämisperiaatemerkintä kaivostoiminnan
116/242
toiminnan kehittämisen vyöhykkeiksi. Nämä vyöhykkeet sijoittuvat pääkehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti
asiassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Kaivostoiminnalla on väis- alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja
tämättä vaikutuksia maaseutuelinkeinojen harjoittamisen toimintaedellymineraalivarantoja.
tyksiin. Tällaiset vaikutukset tulee arvioida kaavan laatimisen yhteydessä.
MU: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulee säilyttää
sellaisenaan. Rakentamista ei saa rajoittaa ja esim. maisematyölupia ei saa
edellyttää mihinkään maa- ja metsätalouden työmuotoihin. Mahdollinen
ulkoilutoiminta on voitava toteuttaa lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksien perusteella. Jokamiehenoikeudesta poikkeavaan ulkoilutoimintaan on
saatava suostumus maanomistajalta sekä mahdolliset maankäytön rajoitukset on korvattava täysimääräisenä. Syrjäseuduilla (esim. Savukosken
Kemihaara) MU-kaavalle tuskin on tarvetta vähäisempien turistimäärien
takia, joten M-kaava olisi riittävä.
Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytönsuunnitelma ja maisematyölupa voidaan määrätä
vasta yleiskaavatasolla. Maankäyttö – ja rakennuslain 128 § :n mukaan maisematyölupa vaaditaan 1)asemakaava-alueella, 2) yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, 3)
alueella, jos alueella on rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Maisematyöluvat ratkaistaan kunnan lupamenettelyssä.
MU-merkinnällä osoitetaan alueita, joille suuntautuu ulkoilupaineita ja että niille on tarpeen sijoittaa ulkoilun ohjaamisen vuoksi polkuja tai
reittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Alueet
ovat tärkeitä mm. virkistyskalastukselle ja ohjelmapalvelutoiminnalle.
S: suojelualue, SL: luonnonsuojelualue ja Se: erämaa-alue. Uusia suoje- Maakuntakaavassa on osoitettu luonnonsuojelulualueita ei tule perustaa ilman maanomistajan suostumusta ja maankäytön alueina; lailla – asetuksella perustetut luonnonrajoitukset on korvattava täysimääräisinä.
suojelualueet, valtioneuvoston suojeluohjelmien
mukaiset luonnonsuojelualueeksi perustettavat
alueet, Lapin ELY-keskuksen päätöksellä perustetut yli 50 ha yksityiset luonnonsuojelualueet.
Uusia luonnonsuojelualueita maakuntakaavassa
ei ole osoitettu.
Lopuksi
Lopuksi haluaisin vielä painottaa, että tosiaankaan kaikkia alueita ei ole
järkevää täyttää kaavoituksella. Maakuntakaavanhan tulee olla yleispiirteinen. Varmuuden vuoksi merkityt kaavamerkinnät voivat aiheuttaa odottamattomia rajoituksia maanomistajan maankäyttöön ja ne aiheuttavat
myös epäluuloja maanomistajissa.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja joustava.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia
alueita. Lapissa maakuntakaavat laaditaan kokonaismaakuntakaavoina erityisesti metsätalouden
ja poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten
turvaamiseksi.
Niemelän paliskunta
Lisätty puuttuvat erotuspaikat (7 kpl) oheiseen kartta liitteeseen.
Lisätään erotuspaikat maakuntakaavaan.
Posion- Livon paliskunnan kanssa sovittu rajan muutos on merkitty kartta- Tarkistetaan paliskunnan rajan sijaintia.
liitteeseen.
Rajan muuttamisen seurauksena Varisaavan turvetuotantoalue (Posio) siir- Merkitään tiedoksi.
tyy Niemelän paliskuntaan.
Alue on erittäin aktiivisessa porotalous käytössä. Turvetuotantoalueen
käyttöä ja jälkikäyttöä suunniteltaessa tulee turvata alueen poronhoidon
edellytykset.
Maakuntakaavan turpeenottoalue-merkintää
koskee suunnitelumääräys: Turvetuotantoalueen
jälkikäyttöä suunniteltaessa tulee pyrkiä turvaamaan alueen poronhoidon edellytykset.
Asuin- ja viljelyalueita lukuun ottamatta koko paliskunnan pinta-ala on
poronhoidon kannalta tärkeää.
Merkitään tiedoksi.
Oraniemen paliskunta
117/242
Oraniemen paliskunta tulee osittain Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntaMerkitään tiedoksi.
kaava-alueelle. Poronhoito on merkittävä ja pisimpään harjoitettu elinkeino koko kaava-alueella. Oraniemen paliskunta sijaitsee erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Tällä alueella valtion maata ei saa
käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle
(poronhoitolaki 2.2 §). Poronhoitolaki takaa poroille myös vapaan laidunnusoikeuden, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, kaikkialla poronhoitoalueella. Paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 6 000. Osakkaita paliskunnassa on 128. He saavat joko kokonaan tai osittain toimeentulonsa
elinkeinosta.
Oraniemen poronhoito perustuu lähes kokonaan ympärivuotiseen luonnonlaitumien hyödyntämiseen, sillä vain neljännes poroista otetaan keskitalven ajaksi tarhaan ja muut ovat luonnossa joko lisäruokinnan piirissä tai
ilman. Paliskunnan alueella on jo olemassa paljon muuta maankäyttöä,
jonka kanssa poronhoidon on täytynyt sopeutua toimimaan. Poronhoito on
laaja-alainen maankäyttäjä ja tämän pitäisi näkyä kaavamerkinnöissä. Onkin hyvä, että paliskunta on merkattu kaavaan M-1 alueena, eli metsätalous- ja poronhoitovaltaisena alueena. Kaavaan on ehdottoman tärkeää merkitä alueita, jotka ovat paliskunnan toimintaedellytysten kannalta merkittäviä. Pelkkien erotuspaikkojen huomioiminen yksistään ei riitä. Kaavaan
on esimerkiksi merkattu tuulivoimala-alueena (tv 2317) VasatunturiVasatunturinniekka-Kaitavaara, joka sijoittuisi hankalasti tärkeiden erotusaitojen väliin, keskeisille laidun- ja kulkualueille. Kulku- ja kuljetusreitit, sekä keskeiset laidunalueet ovat poronhoitotyön ja muun maankäytön
yhteensovittamisen kannalta merkittäviä. Siksi ne olisi syytä huomioida
kaavassa asiallisesti. Paliskunnan poronhoitoon liittyvää paikkatietoa on
hyvin saatavissa ja sitä tulisi hyödyntää kaavaa laadittaessa.
Pienennetään tv 2317 aluetta Vasatunturin osalta. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä.
Tuulivoimaloiden aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee
ottaa huomioon alueen poronhoidon edelltykset.
Oraniemen paliskunnan poronhoidon kannalta maakuntakaavassa ratkaistaan lisäksi seuraavia merkittäviä asioita:
Junaratalinjauksen vaihtoehdot
Esitettävistä vaihtoehdoista paliskunnan poronhoidon kannalta vähiten
haittaa aiheutuisi VEAb:sta, eli junaratalinjaus Rovaniemeltä Sodankylään
valtatie-4:sta mukaillen. Tällöin rata kulkisi paliskuntien rajalla, eikä halkoisi laidunalueita. VEB halkaisee palkista ja tulisi lisäämään jo entisestään 5-tien aiheuttamia porokolareita. Kaikesta raideliikenteestä on haittaa
porotalouden kannalta. Yksityiskohtaisemmassa ratasuunnittelussa tulee
suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin porovahinkojen estämiseksi ja porojen kulku radan poikki on tarpeen mukaan turvattava. Mahdollisen radan jatkosuunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Oraniemen ja muiden alueen paliskuntien kanssa.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
118/242
Tulvasuojelun vaihtoehdot
Kemihaaran alueen allas vaihtoehdon (VE2) toteuttamisella olisi merkittäviä pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia alueen poronhoitoon, vesistöihin ja ympäristöön. Tekoaltaiden haitallisista vaikutuksista on kokemuksia
jo Lokan ja Porttipahdan toteutuksesta. Oraniemen paliskunta vastustaa
tästä syystä Kemihaaran allasvaihtoehtoa. Tulvasuojelu on järjestettävä
muilla keinoin. Kemihaaran allashankkeen ajaminen ei ole alueen paliskuntien eikä ympäristön kannalta millään tavalla toivottavaa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista sisältäen vaikutukset poronhoitoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitys
LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –verkostoon ja
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Paliskuntain yhdistys
Lapin liitto valmistelee Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa. Mänty- Merkitään tiedoksi.
järven paliskunta liittyi Niemelän ja Pudasjärven Livon paliskuntiin 2014,
jonka jälkeen kaava-alueelle sijoittuu joko kokonaan tai osittain 22 paliskuntaa (vrt. kaavaselostus s.127): Akanlahden, Hirvasniemen, Isosydänmaan, Jääskön, Kemin-Sompion, Kuukaksen, Narkauksen, Niemelän,
Oraniemen, Palojärven, Pohjois-Sallan, Poika-järven, Posion Livon, PyhäKallion, Sallan, Timisjärven, Tolvan, Vanttauksen, Ikosen, Taivalkosken,
ja Pudasjärven Livon paliskunnat.
Kaavassa on tarkoitus ratkaista sellaisia poronhoidon kannalta merkittäviä
maankäytön asioita, kuten Rovaniemen ja Sodankylän välinen junaratalinjaus, Rovajärven ampuma-alueen mahdollinen laajentaminen ja Kemijoen
vesistöalueen tulvasuojelun kautta mahdollisesti eteenpäin vietävä Kemihaaran allashanke. Lisäksi kaavaan merkitään muun muassa tuulivoiman
ja turpeen tuotantoon soveltuvia alueita.
Maakuntakaavat ovat luonteeltaan yleispiirteisiä, eikä niillä voida ratkais- Merkitään tiedoksi.
ta kaikkia yksityiskohtaisempaa suunnittelua vaativia maankäytön yhteensovittamisen kysymyksiä. Ne kuitenkin ohjaavat alueiden käytön tarkempaa suunnittelua ja myös mahdollisten luonnonvarahankkeiden alkutaipaletta. Poronhoitoon liittyvillä kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä tulee
olemaan merkitystä kaikissa yksityiskohtaisemmissa kaavoissa ja myös
muussa alueiden ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa, siksi on äärimmäisen tärkeää saada ne asianmukaisesti merkittyä. Se, että poronhoito
on puutteellisesti huomioitu tai jätetty huomioimatta monissa aiemmissa
poronhoitoalueen maakuntakaavoissa, on epäkohta, joka on syytä mitä pikimmin korjata.
Poronhoidon huomioiminen kaavoituksessa
Kaikessa kaavoituksessa on lähtökohtana erilaisten alueidenkäytön intressien ja tarpeiden yhteensovittaminen. Kaavoitusprosessit toimivat myös
alueidenkäytön suunnittelun vuorovaikutteisuuden välineenä. Kaavoilla
on oikeusvaikutuksia ja muun lainsäädännön ohella ne ohjaavat alueiden
ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Merkitään tiedoksi.
119/242
Poronhoitoalueella vuorovaikutteisuutta on käytännössä toteutettu erilaiMerkitään tiedoksi. POROT –aineisto on ollut
silla osallistavilla suunnittelu- ja neuvotteluprosesseilla. Poronhoitoa kos- maakuntakaavoituksessa käytössä.
kevaa erityistä paikkatietoaineistoa on hyvin saatavilla; varsinkin Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella, jolla on vastikään saatu koottua kattava porotalouden paikkatietokanta (POROT-hankkeessa). Paikkatiedon monipuolinen hyödyntäminen vuorovaikutteisen suunnittelun tukena, ehkäisee erilaisten elinkeinojen välisiä ristiriitoja ja edesauttaa kestävää, kaikki intressit ja toimijat paremmin huomioivaa kaavoitusta ja maakunnan kehittämistä.
Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto
Merkitään tiedoksi.
koko poronhoitoalueella. Poronhoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva
vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan lailla turvattu erityinen oikeus (PHL 848/1990). Poronhoitolain lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät että poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueiden-käytölliset edellytykset.
Maakuntakaavaa laadittaessa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 132/1999, 24.2 §). Velvoite koskee oikeudellisesti
kaikkea kaavoitusta. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa (MRL 28 §)
edellytetään kiinnitettävän erityisesti huomiota muun muassa maakunnan
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja
kulttuuriperinnön vaalimiseen. Poronhoito on poronhoitoalueella keskeinen osa alueen elinkeinoelämää ja laajojen maa-alueiden käyttäjänä altis
muun maankäytön vaikutuksille. Poronhoito on lisäksi kiinteä osa Pohjois-Suomen kulttuuriperintöä. Poronhoitoalueella tapahtuva maankäytön
suunnittelu on siis elinkeinon ja kulttuuriperinnön jatkuvuuden kannalta
äärimmäisen keskeinen kysymys.
Poronhoito on poronhoitoalueen maakunnissa elinkeino, joka aiheuttaa
Merkitään tiedoksi.
luonteensa vuoksi erityisiä tarpeita alueidenkäytön suunnittelulle. Maakuntakaavassa poronhoitoon liittyvät aluevaraukset sekä merkinnät ja
määräykset ovat yleensä yleispiirteisiä. Niillä on kuitenkin merkitystä alueelle kohdistuvien usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa.
Merkinnät voivat olla myös tarkemmin yksilöityjä etenkin sellaisilla alueilla, joille maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa ei ole odotettavissa.
Kaavan vaikutukset poronhoitoon
Poronhoidon kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavoituksessa on erityisesti Lapissa kehitetty poronhoitoa huomioivia
kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Poron laidunnusoikeus koskettaa tietyin
rajoituksin koko poronhoitoaluetta (PHL 3 §), tämä oikeus on huomioitu
kaavaselostuksessa. Poronhoitoa koskeva suunnittelumääräys turvaa myös
osaltaan elinkeinon alueidenkäyttöön liittyviä lakisääteisiä oikeuksia. Jotta
poronhoito koko poronhoitoalueella huomioitaisiin poronhoitolain ja
VAT:n mukaisesti, on kuitenkin tarkoituksenmukaista ja tarpeellista käyttää useita keinoja ja kehittää kaavamerkintöjä edelleen. Tämä tarkoittaa
poronhoidolle ominaisia aluevarauksia, kaavamerkintöjä ja –määräyksiä.
Elinkeinon erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen merkitä alueita, jotka ovat poronhoidolle ratkaisevan tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri
vuodenaikoina keskeisimmät laidunalueet, paliskuntien toiminnalliset aitapaikka-alueet sekä keskeisimmät porojen kulku- ja kuljetusreitit. Kaavamääräyksellä voidaan lisäksi huolehtia porojen kulkureitin säilymisestä
rakennettavan alueen läpi.
Maakuntakaavaassa on koko aluetta koskeva
suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on
otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet.
Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.
Maakuntakaavassa on osoitettu paliskunnan rajat, poronhoidon kannalta erityisen tärkeät alueet/kohteet/aidat, erityisesti poronhoitoa varten
tarkoitettu alue sekä metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue. Lisäksi liitekartoilla tullaan osoittamaan poronhoidon tärkeät alueet laidunalueina
ja kuljetusreitteinä paliskunnittain.
Turpeenottoalueita (EOT), turvetuotantopotentiaalisia alueita (eot), tuulivoimaloiden alueita
(tv), tuulivoimapotentiaalisia alueita (tv1), puolustusvoimien alueita (EP1) ja ampuma- ja harjoitusaluetta (EAH) koskee suunnittelumääräys
poronhoidon huomioon ottamisesta.
120/242
M-alueet – Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet poronhoitoalueella
Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet eli M-alueet poronhoitoalueella muo- Merkitään tiedoksi.
dostavat pinta-alaltaan merkittävän osan työn alla olevasta Rovaniemen ja
Itä-Lapin maakuntakaavasta. Metsätalous- ja poronhoitovaltaiset alueet
(M-1 alueet) on kaavaluonnoksen kartalla sijoitettu pelkästään erityisesti
poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle, vaikka näitä alueita on koko poronhoitoalueella.
Poronhoito on merkittävä ja pisimmän historian omaava maankäyttömuoto koko kaava-alueella. Poronhoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan lailla
turvattu erityinen oikeus koko poronhoitoalueella. Silti sitä ei kaavamerkintätasolla tunnusteta yhdenvertainseksi elinkeinoksi metsä- ja maatalouden kanssa. Tämä ei ole kestävä tai oikeudenmukainen tapa toimia.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakunnan alueen paliskunnissa on kerätty POROT-hankkeessa kattavasti tietoa poronhoidon keskeisistä toimintaalueista, -rakenteista ja toiminnan laajuudesta. Maakuntakaavaan tulee
merkitä kunkin paliskunnan poronhoidon kannalta erityisen tärkeät laidunja laidunkierto-alueet. On varsin merkillistä, että poronhoidon lakisääteisesti olemassa olevaa erityistä maankäytöllistä oikeutta ei ole edelleenkään noteerattu kaavamerkintätasolla, poronhoidon suoraan huomioivalla
omalla kaavamerkinnällä. Tämän käytännön korjaamiseen on syytä ryhtyä
koko poronhoitoalueen maakuntakaavoissa. Poronhoito on keskeinen osa
maankäytön todellisuutta Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella, eikä poronhoidon näkyminen kaavamerkinnöissä sulje muita käyttömuotoja pois.
Maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva
suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on
otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet.
Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.
Maakuntakaavassa on osoitettu paliskunnan rajat, poronhoidon kannalta erityisen tärkeät alueet/kohteet/aidat, erityisesti poronhoitoa varten
tarkoitettu alue sekä metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue. Lisäksi liitekartoilla tullaan osoittamaan poronhoidon tärkeät alueet laidunalueina
ja kuljetusreitteinä paliskunnittain.
Turpeenottoalueita (EOT), turvetuotantopotentiaalisia alueita (eot), tuulivoimaloiden alueita
(tv), tuulivoimapotentiaalisia alueita (tv1), puolustusvoimien alueita (EP1) ja ampuma- ja harjoitusaluetta (EAH) koskee suunnittelumääräys
poronhoidon huomioon ottamisesta.
Alueet, joilla päämaankäytönmuotoina ovat poronhoito ja metsätalous tulisi merkitä M-1 alueina kaikkialla poronhoitoalueella. Alueet, joilla lisäksi on maataloutta, voisi merkitä M-alueina, mikäli niiden nimi muutetaan
muotoon Maa- ja metsätalous sekä poronhoitovaltaiset alueet. Erityisen
poronhoito-alueen raja ja sen pohjoispuoli on syytä merkitä kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla.
Poronhoitolaissa määritelty erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue on maakuntakaavassa
osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi
alueeksi M-1.
Paliskuntien väliset rajat
Maakuntakaavoihin on alettu merkitä paliskuntien väliset rajat. Tässä yh- Merkitään tiedoksi.
teydessä on tärkeää varmistaa merkintätapojen yhdenmukaisuus. Paliskuntien väliset toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien vahvistetut viralliset rajat tulee siis merkitä kaavaan aina AVI:n
vahvistamien sanallisten kuvausten mukaisina.
Tilanteissa, joissa paliskuntien välillä on olemassa raja-aita, voidaan aita
merkitä karttaan virallisen rajakuvauksen lisäksi. Jos paliskuntien välillä
on esteaita, se katsotaan paliskuntien väliseksi toiminnalliseksi rajaksi.
(PHL 848/1990, 6 §). Niissä tapauksissa, joissa maastossa kulkee paliskuntien välinen esteaita, aita voidaan merkitä kaavaan kohdemerkinnällä
(ph-merkintä: Poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita).
Osoitetaan maakuntakaavassa paliskuntien välinen virallinen raja merkinnällä paliskunnan raja /
esteaita. Täydennetään kaavaselostusta paliskuntien esteaidoista, jotka eivät ole virallisia paliskuntien rajoja.
121/242
Paliskunnan raja/esteaita -merkinnän kaavamääräystä tulee myös hieman Täydennetään suunnittelumääräystä esitetyllä tatäsmentää: Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne valla.
risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa paliskunnan esteaidan
kanssa ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalta pyritään estämään.
Samoin ph-merkinnän määräyksen kanssa: Moottorikelkkailu- ja ulkoilu- Täydennetään suunnittelumääräystä esitetyllä tareitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa
valla.
kohdissa pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan kanssa ja että
porojen kulku aidan läpi reitin kohdalta pyritään estämään.
Kehittämisperiaatemerkinnät
Kaavassa osoitetaan kehittämisperiaatemerkinnöillä erilaisia kehittämisen Merkitään tiedoksi.
kohdealueita, kuten matkailun ja maaseudun kehittämisen kohdealueet,
kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet, joukkoliikenteen kehittämiskäytävät ja ekologiset yhteystarpeet. Tällaisten informatiivisten kehittämisperiaatemerkintöjen käyttö kaavoissa on hyvä asia ja niillä viestitään
alueiden kehittämisessä ja suunnittelussa paikallisesti huomioon otettavia
maankäytöllisiä tarpeita tai mahdollisuuksia. Esimerkiksi Ekologinen yhteystarve –kehittämisperiaatemerkinnällä voi vaikuttaa ja osoittaa tarvetta
ekologisen yhteyden säilyttämiselle suunniteltaessa tielinjauksia tai muuta
toimintojen sijoittelua. Tähän saakka rautatielinjauksissa ei PohjoisSuomessa olla juurikaan osattu lähteä ajattelemaan yhteyksien säilyttämistä, mikä puolestaan on arkipäivää jo monissa muissa Euroopan maissa. On
jo korkea aika kehittää kaavoitusta tähän suuntaan myös PohjoisSuomessa.
On kuitenkin kummallista, ettei tällaista vyöhykeajattelua kehittämisperiaatteissa voisi laajentaa käsittämään muutakin kuin kaivostoimintaa, joka
mahdollisesti alkaessaan sulkee muita käyttömuotoja väkisinkin alueelta
pois. Maakunnan kehittämisessä olisi tärkeää huomata myös erilaisten
monikäytöllisten vyöhykkeiden mahdollisuudet, joilla yhteensovittaminen
eri käyttömuotojen välilläkin on ilmeisempää. Luonto- ja erämatkailun sekä poronhoidon kehittämiselle olevia alueita on kaava-alueella laajalti. Poronhoidon kannalta merkittävät alueet on paliskuntakohtaisena paikkatietona olemassa. Usein tällaiset alueet ovat myös muun luontaistalouden
kannalta merkittäviä ja yleensä ne ovat lisäksi jonkinasteisen suojelun piirissä. Näistä syistä niiden kehitysmahdollisuudet myös luonto- ja erämatkailun kannalta ovat kiistattomia.
Kehittämisperiaatemerkintä kaivostoiminnan
kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti
alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja
mineraalivarantoja. Poronhoitoa koskien maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava
poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen
alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa
alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava
huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion
maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.
Paliskuntain yhdistys näkee, että maakuntakaavaan voisi merkitä kehittämisperiaatemerkinnällä alueita, jotka profiloituisivat esimerkiksi luontomatkailun ja luontaistalouden vyöhykkeinä tai kohdealueina. Keskeisimpiä porojen laidunkiertoreittejä puolestaan voisi merkitä Ekologinen yhteystarve –merkinnällä, tai sen kaltaisella merkinnällä.
Maakuntakaavassa osoitetaan matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Merkintää laajennetaan koskemaan mm. Sallan ja Savukosken pohjoisosia.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä ”Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonto- ja
maisema –selvitys” on tunnistettu luonnon ydinalueet, joiden välille maakuntakaavassa on osoitettu viitteelliset ekologiset yhteystarpeet kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnän osoittamilla väleillä ekologista kytkeityneisyyttä tulisi vapaaehtoisin toimin pyrkiä edistämään.
Tulvasuojelun vaihtoehdot
Kemihaaran alueen allas vaihtoehdon (VE2) toteuttamisella olisi merkittäviä pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia alueen poronhoitoon, vesistöihin ja ympäristöön ja vaatisi muun muassa Natura-alueen muuttamista.
Vuotoksen allashankkeen yhteydessä asia ratkottiin korkeinta hallintooikeutta myöten. Paliskuntain yhdistys katsoo, että Kemihaaran allasvaihtoehto on poronhoitolain ja luonnonsuojelulain vastainen. Sen esittäminen
maakuntakaavassa johtaa edelleen mittaviin Natura- ja ympäristövaikutus-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakun-
122/242
ten arviointeihin. Käytännössä tämä olisi yhteiskunnallisten resurssien
tuhlaamista sellaisen hankkeen ratkaisemiseksi, joka on jo moneen kertaan
aiemmin ratkaistu. Kemihaaran allashanketta ajetaan ainut-laatuisen ympäristön, vesiekosysteemin, paikallisten ihmisten elinympäristöjen ja olemassa olevien elinkeinojen kustannuksella.
Tulvasuojelun kannalta on muitakin vaihtoehtoja, joista keskeisin ja nopeimmin toteutettavissa oleva on Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattaminen sekä rakennettavat tulvapenkereet.
Junaratalinjauksen vaihtoehdot
Esitettävistä vaihtoehdoista poronhoidon kannalta vähiten haittaa aiheutuisi VEAb:sta, eli junaratalinjaus Rovaniemeltä Sodankylään valtatie4:sta mukaillen. Kaikesta raideliikenteestä on kuitenkin haittaa porotalouden kannalta ja linjauksesta päätettäessä on tärkeää, että kaavamääräyksiin
lisätään poronhoidon edellytyksiä turvaava määräys: ”Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset turvattava”. Yksityiskohtaisemmassa ratasuunnittelussa tulee suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin porovahinkojen estämiseksi ja porojen kulku radan poikki on tarpeen mukaan turvattava. Radan jatkosuunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä
asianosaisten paliskuntien kanssa.
nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista sisältäen vaikutukset poronhoitoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitys
LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –verkostoon ja
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Poronhoitoa koskien maakuntakaavassa on koko
aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden
luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Harkitaan merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen lisäämistä.
Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Rovajärven ampuma-alueen vaihtoehdot
Rovajärven ampuma-alue on valtakunnallisesti merkittävä puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue. Pyhä-Kallion paliskunnalla ja puolustusvoimilla on Rovajärven aluetta koskeva neuvottelukunta, jossa pyritään
yhteensovittamaan puolustusvoimien toimintaa alueen poronhoidon kans-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edel-
123/242
sa. Toiminnasta aiheutuva haitta paliskunnan poronhoidolle on kuitenkin
kiistaton ja elinkeino on joutunut tekemään merkittäviä myönnytyksiä
puolustusvoimien toiminnan edessä. Laajennusvaihtoehto tulisi paliskunnan porojen keskeiselle vasomis- ja kesäalueille. Toiminnan laajentuminen olisi siten paliskunnan poronhoidolle äärimmäisen vaikea paikka ja
alueet, joilla poronhoitoa voitaisiin edelleen harjoittaa alkavat yksinkertaisesti käydä vähiin.
Poronhoidon kannalta vähiten haitallisin vaihtoehto on VE0+. Myöskään
maanomistajien tavoitteita paremmin palveleva vaihtoehto VE2 ei ole porotalouden kannalta haitallinen.
lytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Muut huomiot
Selostuksessa mainitaan (s.104) Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdisKorjataan ja täydennetään kaavaselostusta.
tyksen välinen sopimus. Uusi sopimus on allekirjoitettu 2013 ja se koskettaa koko kaava-aluetta. Siinä sovitaan yksityiskohtaisemmin Metsähallituksen toiminnan ja poronhoidon yhteensovittamisesta Metsähallituksen
hallinnoimilla alueilla. Sopimuksen noudattaminen on myös Suomen
PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksena.
Tuulivoimaloiden ja tuulivoimapotentiaalisten, sekä turpeenottoalueiden
kaavamääräyksissä poronhoito on asianmukaisesti huomioitu. Turvetuotantopotentiaalisten alueiden kaavamääräystä olisi syytä tarkentaa: ”Turvetuotantoalueen suunnittelua/käyttöä ja jälkikäyttöä suunniteltaessa tulee turvata alueen poronhoidon edellytykset.”
Poronhoitoa koskien maakuntakaavassa on koko
aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden
luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Poronhoidon tarpeet tulee huomioida tämän
suunnittelumääräyksen perusteella myös turvetuotannon suunnitteluvaiheessa.
Poronhoito tulee ehdottomasti huomioida lausunnossa esitetyllä taval- Merkitään tiedoksi.
la koko poronhoitoalueen maakuntakaavoituksessa ja asianmukaisin
kaavamerkinnöin. Asianosaisten paliskuntien lausuntoihin ja esiin
tuomiin tarpeisiin on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Vain
näin toimien maakuntakaavan voidaan katsoa täyttävän lain asettamat vaatimukset sekä VAT:n määräykset poronhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta.
Paliskuntain yhdistys pyytää Lapin liitolta kirjallista vastausta edellä
esitettyihin seikkoihin ja kehitysehdotuksiin, erityisesti poronhoitoa
Vastineet lähetetään ja kaavaselostusta täydennetään saadun palautteen perusteella.
124/242
paremmin huomioivien kaavamerkintöjen osalta.
Pelkosenniemen metsästysseura ry/Eero Fisk
Pelkosenniemen metsästysseura ry. vastustaa jyrkästi Maakuntakaavan
valmisteluaineiston Kemihaaran alueen vaihtoehtoa VE2; Alue osoitetaan
vesialueena (W-1) ja kohdemerkinnällä (EN) voimalaitos ja muilta osin
SL ja M alueena.
Kemihaaran alue tulee säilyttää luonnontilaisena ja sitä on kehitettävä
luonnon ehdoilla.
Perustelut lyhyesti:
1. Metsästysseuran merkittävin hirven pyyntialue sijaitsee ko. alueella ja
jos VE2 -vaihtoehto toteutuu se merkitsee käytännössä hirvenpyynnin estymistä seuran toiminnassa lähes kokonaan. Samoin se aiheuttaa hirvien
riistanhoidon, laiduntamisen ja vasomisen pyyntialueella. Seurauksena
tästä on hirvien siirtyminen täysin uusille alueille.
2. Hirvenpyyntiä on ko. alueilla toteutettu seuran koko historian ajan aina
vuodesta 1958 alkaen ja ko. alueilta on tänä aikana saatu merkittävä määrä
lihaa kotitarpeisiin sekä seuran toiminnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi myös myyntitarkoitukseen.
3. Metsästyseuran jäsenten muu metsästys ko. alueella estyy.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
4. Monille perheille kyseinen hirvenliha on erittäin tärkeä myös taloudellisesti erityisesti työttömyyden ja lomautusten rasittaessa monia talouksia.
5. Lisäksi kyseiseltä alueelta poimitaan jäsenten talouksiin marjoja ja sieniä, jotka nekin ovat tärkeitä tekijöitä paikallisesti hyvinvoinnin, terveyden ja talouden kannalta.
Pelkosenniemen Vesihuolto-osuuskunta
Kupittajan harjussa sijaitsevan vedenottamon pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Merkittävät liikenneyhteyksien lisäämiset, esim.
raideliikenne, tulisi sijoittaa riittävän kauas vedenottamosta etelään päin.
Kemijoen pääuoman muutokset aiheuttavat alueen maaperään ja sen pintavesiolosuhteisiin suuria muutoksia. Muutoksen vaikutukset Kupittajan
pohjaveden virtaukseen tulisi huomioida erityisesti.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kaavamerkinällä on turvattava mahdollisuus uusien pohjavedenottamojen Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vepaikkojen tutkimiseen ja käyttöönottoon ns. Vuotoksen alueella, mikäli al- sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
lasvaihtoehto ei tule hyväksytyksi. Alueella on runsaasti arvokkaita pienvesiä, latva purojen lisäksi myös mm. lähteitä ja suppalampia. Vaikka tällä Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
hetkellä ei ole kattavaa tutkittua tietoa alueen pohjavesivarannoista, niitä
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinlienee on alueella runsaasti.
nällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Maankäyttöluokka alueella maV on maakuntakaavan estämättä voitava
rakentaa usean kiinteistön pienpuhdistamoja jätevedelle.
Maakuntakaavassa esitetty kulttuuriympäristön
ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde (maV) ei estä
pienpuhdistamon rakentamista.
125/242
Pohjois-Sallan paliskunta
Paliskunnan mielestä uusi merkintä M-1 (Metsätalous- ja Poronhoitovaltainen alue) tulee saada kaavamerkinnäksi paliskunnan alueelle kuten
myös erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue, koska paliskunnan poroista 95% on luonnon –laitumilla ympäri vuoden josta syystä myös kaavassa tulisi huomioiduksi paliskunnan erityispiirteet. Paliskunnan alueen
aitapaikat ja laidunaidat on merkitty kaavaluonnokseen kattavasti, selostus
liitteissä ph 5567 alueen nimi on Tarpomoivan erotusaita.
Metsänhoitoyhdistys Posio ry
Kiitämme Lapin Liittoa perusteellisesta työstä maakuntakaavan laatimisessa ja esittelytilaisuuksistanne, joita olette mm. Posiolla järjestäneet.
Pohjois-Sallan paliskunnan alue on merkitty M-1
merkinnällä.
Korjataan Tarpomoivan erotusaidan nimi ph
5567 aluekuvaukseen.
Merkitään tiedoksi.
Muutamia Posion aluetta koskevia seikkoja kaavassa tulee täsmentää. On
ymmärrettävää, ettette ole niitä Rovaniemen horisontista asioita tarkastellessanne voineet heti havaita.
Luettelemme tärkeimmät seuraavassa lyhyesti:
1. Tiestö
Maantielain 4 §:n mukaan valtatiet palvelevat
valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä.
Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja
liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Tieosuuden liikennemäärä
on 211 autoa vuorokaudessa. Seututieluokka on
Tämän tien 'pullonkaulojen' oikaisu ja leventäminen ei ole suuri investoin- liikennemäärään nähden riittävä.
ti. Kapein ja mutkaisin pätkä on n. 20 km Posion / Ranuan kuntien rajalla.
Tämä tie on lisääntyvien puutavarakuljetusten lisäksi erittäin tärkeä myös Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden pamatkailijoille. Venäläisiä turisteja kulkee yhä enemmän ”rengasmatkalla” rantamistarpeista.
Kuusamon / Sallan rajanylityspaikkojen kautta. Heitä kiinnostaa paitsi
Rovaniemi, myös Posion Pentik (100. 000 kävijää vuodessa) ja Ranuan
Eläinpuisto (vielä enemmän).
a) Kemin ja Kuusamon välisen tieyhteyden parantaminen Tie 941
RANUA-RAISTAKKA
tulee ottaa kaavassa paremmin esille. Puuvirrat Kuusamon isojen sahojen
ja Kemin sellutehtaiden välillä (n. 300 000 m3/v) kulkevat niistä Posion Ranuan -välisen maantien kautta. Sen käyttö lisääntyi muutama vuosi sitten räjähdysmäisesti Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen ja KitkaWoodin / Pölkyn uusien investointien takia.
Lisääntyvä raskaiden puutavara- ja hakerekkojen määrä kapealla ja mutkaisella tiellä yhdistettynä kesärenkailla liukasteleviin venäläisturistien
autoletkoihin on hengenvaarallinen yhdistelmä. Varaus kantatieksi muuttamisesta kaavaan.
b) Tie 9471 PATONIEMI-MOURUSALMI
- Tien leventäminen ja muuttaminen seututieksi.
Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista.
Kitkawoodin supersaha Airisniemessä on lisännyt raskasta liikennettä tiellä viime vuosina rajusti. Tie on Posion ensimmäinen kestopäällystetty tie
(n. 45 v sitten). Se on kapea. Tiellä sattuu jatkuvasti ulosajoja, kun henkilöautoilijat joutuvat ajamaan ojaan rekkoja väistääkseen.
Riisitunturin kansallispuistoon tehtiin pistotie Tolvan kylän läheltä 3 vuotta sitten. Turistien määrä Riisitunturissa lisääntyi sen myötä moninkertaiseksi. On vain ajan kysymys, milloin turistibussi ja puutavararekka kohtaavat tiellä kohtalokkaasti.
c) Tie 947 MAANINKAVAARA-POSIO
Kohdassa a) kuvattu turistivirtojen ohjautuminen VT5:lta Kuusamon sijas- Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden pata Posion Pentikin ja Ranuan Eläinpuiston kautta toimii myös Maakunta- rantamistarpeista.
kaavan sisällä. Rovaniemeltä on hyvä tehdä rengasmatka reittiä Kemijärvi
- (Salla) - Posio - Ranua - Rovaniemi. Tällöin ajetaan y.o. tien kautta (44
km). Tie on valmistunut v. 1960 ja se on mäkinen ja melko kapea. Ulosajoja sattuu vuosittain pari kymmentä. Kuolonkolareita tapahtuu muuta-
126/242
man vuoden välein. Tien saattaminen paremman tason seututieksi on
välttämätöntä.
2. Puutavaraterminaali
Posiolla toimii vilkkaan puutavaraliikenteen lisäksi kunnan oma hakelämpölaitos, jonka haketusterminaali on oheisen pdf-kartan keskellä Soukkavaaran itäpuolella tien 81: ROVANIEMI-KUUSAMO eteläpuolella MattiOvi - (ent. Fenestra) karmitehtaan vieressä. Lähellä on myös Posion
kunnan vanha kaatopaikka.
Lisätään puutavaraterminaali Soukkavaaran tien
itäpuolelle kohdemerkinnällä Liikennealue (L).
Tälle alueelle pitää laittaa kaavaan varaus puutavaraterminaalille. Nykyinen haketusterminaali on aivan liian pieni ja ahdas. Lisäksi läheisyydessä
olevien isojen sahalaitosten / teollisuuslaitosten kehittäminen edellyttää
riittävän suurten puutavarakenttien rakennusmahdollisuutta. Puutavaran
maailmanmarkkinatilanne vaihtelee niin, että välillä esim. kuitupuun pidempiaikainen välivarastointi on tarpeellista. Kunnalle tulee varata päätösvalta siitä, mihin paikkaan terminaali on järkevintä sijoittaa.
3. Matkailun erityistarpeet
Posio on Lapin johtava mökkipitäjä runsaiden vesistöjensä vuoksi. Edellä
kuvatut tiestöjen kehitystarpeet ovat välttämättömiä myös mökkeilijöiden
turvallisen liikkumisen kannalta. Posion kunnalle tulee varata päätösvalta
kaavoituksen järjestelyssä. Maakuntakaavaluonnoksessa ei Posiolle ole
osoitettu mahdollisuutta suurten kauppapalveluiden tuottamiseen. Kuitenkin Pentik -keskuksessa käy jo nyt yli 100 000 matkailijaa vuodessa. Posiolla on kehitteillä Pentikiin tukeutuva kansainvälinen keramiikkakeskus.
Pentik rakensi n. 6 vuotta sitten Posion taajaman reunalle suurimman logistiikkahallinsa. Se on suurin työllistäjä (kunnan ohessa) pitäjässä. Esimerkiksi Pentikin tulevia tarpeita ajatellen Posion taajamaan tulee varata
mahdollisuus rakentaa myös yli 5000 m2 kauppaa palvelevia rakennuksia.
4. Muita huomioita
Kaavaluonnoksessa on rautatiehankkeet kaavailtu suunnattavaksi pääosin
Rovaniemen kautta. Tämä on epäilemättä järkevää valtakunnan tasoisesti
ajateltuna. Siitä toki seuraa vääjäämättä se, että kohdassa 1. Tiestö esittämämme kehittämistarpeille tulee antaa suuri painoarvo, jotta liikenneinfrastrukstuuri toimisi järkevästi jatkossa myös nyt lausunnolla olevan
maakuntakaava-alueen eteläosassa.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kaupan palveluverkkoselvitys) on määritelty kaupan mitoitus.
Mitoituksessa on huomioitu muun muassa väestökehitys, ostovoiman kasvu, siirtymät ja matkailu sekä toteutuksen joustavuus ja vaihtoehtoisuus. Taustaselvityksessä on myös arvioitu kaupan ratkaisun vaikutukset.
Maakuntakaavan mukaisesti Posion keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan
suuryksiköitä yhteensä enintään 5000 m².
Merkitään tiedoksi.
Pro Kemijärvi ry
Haluamme lausua nyt esillä olevasta maakuntakaavaluonnoksesta seuraavaa.
1.
Lapin Liitto järjesti laajan ja seikkaeräisen seminaarin Rovaniemen- Merkitään tiedoksi.
Itä-Lapin maakuntakaavasta 21. – 22.5.2014. Tilaisuudessa esiteltiin maakuntakaavaan suunnitellut tuulivoima-alueet, jotka oli merkitty tv- ja tv1
merkinnöillä. Seminaarissa annetut kaikki kommentit myötäilivät täysin
Lapin Liiton suunnitelmia. Ehdotus tuulivoima-alueista oli myös kansalaisjärjestöjen mieleen.
Nyt julkaistussa uudessa maakuntakaavaluonnoksessa on merkitty runsaasti lisää potentiaalisia tuulivoima-alueita myös Kemijärven kaupungin
alueelle: Iso-Nälkämövaara – Junnikka-Keskivaara-Outovaara (tv1 2291),
Peniötuntunturi (tv1 2292), Vierustunturi (tv1 2293).
Kun asiaa kysyttiin Lapin Liitosta, saatiin vastaukseksi, että lisäykset on
tehty Kemijärven kaupungin vaatimuksesta. Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto eivät ole kuitenkaan käsitelleet maakuntakaavaluonnosta missään vaiheessa eikä missään
kokouksessa. Maakuntakaava ei ole myöskään ollut minkään luottamusmiesorganisaation tai poliittisen organisaation päätettävänä eikä edes esi-
Pienennetään saadun palautteen perusteella Nälkämövaara-Junnikka alueen (tv1 2291) rajausta
(poistetaan Outovaara-Keskivaara) ja poistetaan
Peniötunturin (tv1 2292) ja Vierustunturin (tv1
2293) tuulivoimapotentiaaliset alueet.
127/242
tyslistalla. Kukaan poliittinen luottamushenkilö ei ole ollut yhteydessä
Lapin Liittoon asiassa. Yhdelläkään virkamiehellä ei ole ollut valtuuksia
ottaa minkäänlaista kantaa maakuntakaavan sisältöön.
Lisäykset kaavaluonnokseen on tehty yksityisen henkilön vaatimuksesta,
joka on esiintynyt Kemijärven kaupungin nimissä. Tällainen menettely on
vastoin kuntalakia ja avaa suoran valitustien itse asiaan ja tämän rinnalla
myös kyseisen henkilön toiminta antaa aiheen valitukseen virkavirheestä.
Tämän vuoksi yllä mainitut kolme aluetta tv1 2291 (osa tästä alueesta),
tv1 2292 ja tv1 2293 tulee poistaa maakuntakaavasta kokonaan.
2.
Emme hyväksy, että yksimielisen maakuntakaavaluonnoksen esittelyn (seminaari viime keväänä) kaavaluonnokseen on lisätty alueita yksityisten henkilöiden vaatimuksesta. Miksi yleensäkään kuunnella asiantuntijoita ja tehdä erilaisia selvityksiä, jos kaavaan voidaan tässä vaiheessa
vaikuttaa ”jokamiehen oikeuksilla”?
Tämän vuoksi yllä mainitut kolme aluetta tv1 2291 (osa tästä alueesta),
tv1 2292 ja tv1 2293 tulee poistaa maakuntakaavasta kokonaan.
3.
Lisätyt alueet eivät ole aikaisemmin olleet mukana missään tuulivoivoima-alueiden selvityksissä eikä nk. Pöyryn selvityksessä Itä-Lapin
tuulivoima-alueista. Pöyryn selvityksessä on valikoitunut muutama hyvä
ja potentiaalinen tuulivoima-alue, jota nyt lisätyt alueet eivät ole. Ei ole
oikein, että ensin teetetään kalliita selvityksiä, jotka sitten menettävät
merkityksensä, jos tuulivoima-alueita voidaan valikoidakin mielivaltaisesti jonkun yksityishenkilön vaatimuksesta.
4.
Kemijärven kaupunginvaltuusto hylkäsi viime keväänä 7.4.2014
äänin 29-5 nk. Oxfordin kaavan. Lapin Liiton uuteen kaavaluonnokseen
on merkitty uudelleen jo kerran hylättyjä Oxfordin kaavassa olleita alueita
mm. Keskivaara ja Outovaara alueella tv1 2291. Tämä on vastoin Kemijärven valtuuston lähes yksimielistä päätöstä vastaan.
5.
Kemijärven kaupunki hylkäsi samassa kokouksessa 7.4.2014 myös
järvimaisemaan sijoittuvat Oxfordin kaavan Kuusivaara-Mömmönvaara ja
WPD- Finland Oy:n kaavan Ailankatunturin tuulivoima-alueet. Perusteluna oli järvimaiseman säilyttämineen tuulivoimavapaana alueena. Nyt uudessa Lapin Liiton maakuntakaavan luonnoksessa on uutena tuulivoimaalueina esitetty Peniötunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi (tv1 2293). Nämä
uudet alueet sijoittuvat aivan samalla tavalla järvimaisemaan ja toteutuessaan tuhoavat sen.
6.
Tuulivoima-alue tv1 2291 on piirretty ulottuvaksi Outovaaraan
saakka. Kuten edellä on mainittu tämä alue on jo kertaalleen Kemijärven
kaupunginvaltuustossa hylätty. Tämän lisäksi Kummunjärven rantamaisemiin on haettu rantakaavaa kesämökkitonteille. Nämä kaksi kaavaa ovat
nyt päällekkäin mikä ei käytännössä ole mahdollista. Liitteenä on Kummunjärven rantakaava.
7.
Outovaaran laesta (siis paikoista mihin Oxfordin kaavasuunnitelmassa on suunniteltu myllyjä rakennettavaksi) on Outovaaran ympäri
kiertävä tie 1,5 km matkalla 300 – 400 m päässä. Tuulivoiman tuotantoalueille on kaikkialla Suomessa asennettu kieltotaulut, jossa roottoreista
lentävien jäälohkareiden vuoksi kielletään liikkuminen 400 m lähempänä
tuulimyllyjä. Outovaaran myllyt sulkisivat käytännössä tien käytön. Liitteenä olevan Rambollin jäävaararaportin mukaan jäät voivat lentää jopa
600 m päähän. Outovaara nousee yli 100 korkeuteen ympäröivästä maastosta, joten jäävaara ulottuu paljon pidemmälle.
Pienennetään saadun palautteen perusteella Nälkämövaara-Junnikka alueen (tv1 2291) rajausta
(poistetaan Outovaara-Keskivaara) ja poistetaan
Peniötunturin (tv1 2292) ja Vierustunturin (tv1
2293) tuulivoimapotentiaaliset alueet.
128/242
8.
Outovaaran juurella on Kummunjärven luksuskämppä, jota Kemijärven Yhteismetsä vuokraa virkistyskäyttöön. Kämpällä on vieraillut mm.
presidentti Koivisto seurueineen. Outovaaran laesta kämpän pihaan on
matkaa alle 400 m.
Liitteenä on konsulttitoimisto Rambollin selvitys jäävaarasta Raumalla.
Raportin mukaan tuulimyllyn lavat voivat heittää jääpalasia aina 600 m
päähän. Outovaaran laki nousee Kummunjärven rannasta, jossa kämppä
sijaitsee, yli 100 m korkeuteen. Jääpalaset tulevat näin korkealta lentämään varmasti yli 1000 m päähän. Raumalta on matkaa Napapiirille yli
900 km, joten jääolosuhteet ovat täällä pohjoisessa paljon vaikeammat.
Ruotsalaisen lehtiartikkelin mukaan tuulimyllyt saattavat heitellä jopa 60
kg painavia jäälohkareita.
Tämän vuoksi Outovaara ja Keskivaara tulee poistaa alueesta tv1 2291.
9.
Vaatimuksemme on, että alueelta tv1 2291 poistetaan Outovaara ja
Keskivaara alla olevan kuvan esittämällä tavalla (punainen katko-viiva).
Näiden alueiden tilalle tulee ottaa Nälkämövaaran itäosa Sallan kunnan
puolelta ja tarvittaessa samoin Rokamovaara Sallan kunnan puolelta. Aluetta tulee laajentaa pohjoiseen Kaihuan pohjoispuolelle. Tällä tavalla alue
tv12291 muodostaa yhtenäisen tuulivoima-alueen aikaisemmin Pöyryn
selvityksessä olleen alueen 17 (Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko)
kanssa. Myös Lapin Liiton oissa ohjeissa tuulivoimarakentamisessa mainitaan alueiden keskittäminen, joka tällä ratkaisulla saadaan aikaan.
YHTEENVETO
Yllä olemme seikkaperäisesti perustelleet, että alueet Outovaara ja Keski- Pienennetään saadun palautteen perusteella Nälvaara alueesta tv1 2991 ja Peniötunturi tv1 2292 ja Vierustunturi tv1 2293 kämövaara-Junnikka alueen (tv1 2291) rajausta
kokonaan tulee poistaa maakuntakaavaluonnoksesta.
(poistetaan Outovaara-Keskivaara) ja poistetaan
Peniötunturin (tv1 2292) ja Vierustunturin (tv1
Kemijärvellä on keskusteltu monta vuotta tuulivoimasta. Aihe on jakanut 2293) tuulivoimapotentiaaliset alueet.
kaupunkilaisia ja saanut monenlaisia ristiriitoja aikaan. Viime keväänä
saatiin niin poliittisella taholla kuin käytännössä kansalaistenkin taholla
aikaan konsensus miten ja mille alueille tuulivoimaa tulee Kemijärvellä
rakentaa. Tätä konsensusta ei pitäisi nyt esitetyllä maakuntakaavaluonnoksella rikkoa.
Sopivimmaksi alueeksi valikoitui Pöyryn selvityksen alue 17 Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, jota on toimestamme ehdotettu laajennettavaksi Junnikkaan ja Nälkämövaaroihin. Tämä alue mahdollistaa poikkeuksellisen suuren ja keskitetyn tuulivoima-alueen rakentamisen. Tuulivoimarakentamisen keskittämin on ollut Lapin Liiton ohjeena ja samoin nk. Tarastin raportin ohjeena kaikissa tuulivoimaa käsittelevissä selvityksissä. Lisäalueita on toimestamme ehdotettu Raajärven vanhalle kaivosalueelle ja
Tarsavaaraan.
Liitteenä on tekemämme powerpoint-esitelmä Pöyryn selvityksen alueesta
17 Nuolenlkijänkä-Kunikaankuusikko, jota olemme lukuisissa tilaisuuksissa esitelleet. Tuulivoimayhtiö WPD-Finland Oy on tehnyt alueelle
vuokrasopimukset ja ilmoittanut aloittavansa tänä vuonna rakentamisen.
Kemijärvellä on paljon myös kansalaisia, jotka vastustavat koko tuulivoimarakentamista eivätkä halua, että tuulivoimaa rakennetaan kaupungin
alueelle ollenkaan. Kansalaisjärjestönä pystymme vaikuttamaan myös
näihin ryhmiin sovun aikaansaamiseksi edellä mainitulla tavalla. Se edellyttää kuitenkin, että liian monia vaihtoehtoja tuulivoimarakentamiselle ei
maakuntakaavassa tulla esittämään.
Lapin Liiton ja yleisten tuulivoimaohjeiden mukaan seutukuntaan tulee
jättää myös tuulivoimavapaita alueita, joita ehdotuksemme pohjalta tulee
jäämään. Tämä edellyttää kuitenkin, että Outovaaran lisäksi Peniötunturi
ja Vierustunturi jätetään tuulivoimavapaaksi alueeksi.
129/242
Pro Rovajärvi
Pro Rovajärvi ry. toteaa omana kannanottonaan Rovaniemen ja Itä-lapin
maakuntakaavan valmisteluaineistoon taustaselvityksineen seuraavaa:
1. Rovajärven ampuma-aluetta koskeva maakuntakaavaluonnoksen vaihtoehto 2 sisältää osittain niitä tavoitteita, joita Pro Rovajärvi ry. on Rovajärven alueen suhteen pitkään ajanut. Vaihtoehto antaa muutamalla meille
erittäin tärkeällä lisäyksellä hyväksyttävän ratkaisun tällä hetkellä.
2. Tämän vaihtoehto 2:n perusmääritelmässä tulee olla myös ehdottomasti
mukana uudisrakentamisoikeus niin että Rovajärven alueella yksityismaille rakentaminen tulee olla edelleen mahdollista, niin täydentävä rakentaminen kuin uudisrakentaminen. Alueen yksityisomaisuuden käyttöä
on vaikeutettu yli 60 vuoden ajan monin eri tavoin. Viimeinen ja pahin
vaikeutus oli vuonna 2004 laadittu maakunta kaava, jonka EP·merkintä
aiheutti sen, etteivät alueen yksityismaanomistajat ole enää saaneet rakentaa mitään omille mailleen. Suomen Puolustusvoimat ovat estäneet lupien
saamisen. Monet maat ovat olleet alueella samojen sukujen omistuksessa
vuosisatojen ajan. Perustuslaillinen oikeus käyttää omaa omaisuuttaan tulee palauttaa rovajärveläisille.
3. Samaan vuoden 2004 maakuntakaavaan lisättiin Puolustusvoimien
pyynnöstä ns. 8·alue, mikä esti kantatie 82:n varrella olevan asutuksen
uudistamisen. Koko tämä tien eteläpuolinen alue pitää poistaa maakuntakaavasta Sotilastoimialueena.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuol4. Uuteen maakuntakaavaan on tuotu epämääräinen "tilattu" melututkita sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
mus, jolla ei ole mitään lainvoimaa eikä puolueetonta todistusarvoa. Täl- EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
laiselle melututkimukselle ei ole laissa määritelty mitään rajoja ja tutkirakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
muksen tehneen Akukon Oy:n edustajan mukaan melukäyrä on laadittu 1- uudella.
2 kertaa vuodessa tapahtuvan noin puolen tunnin yhteislaukauksen tuottama melu. Yleensä lentomelu tai liikenteen melu määrityksissä huomioi- Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, daan kestomelunmäärää eikä vain yksittäistä puolen tunnin pätkää melun selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
maksimitasolta. Vuodessa on noin 8759 tuntia, jolloin tuo melu on vähäi- ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
sempää ja satoja päiviä ettei sitä ole ollenkaan, vain lintujen laulua. Em.
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
tutkimuksen perusteella tehdyt melurajat tulee poistaa maakuntakaavasta.
Jos tulevaan kaavaan halutaan melurajat, tulee tutkimuksen olla puolueet- Itä-Lapin maakuntakaavassa kantatien 82 etelätomasti tehty.
puoli osoitettiin maa- ja metsätalousvaltaisena
alueena. Vahvistamisvaiheessa Ympäristöminis5. Tuliasemia ja maalialueita vaihtamalla alueen melutilannetta voi muut- teriö jätti vahvistamatta merkinnän ja alueelle jäi
taa siten, ettei nykyisille yksityismaille ja asunnoille aiheudu vaarallista
voimaan seutukaava eritysalue -merkintä.
melua. Mikäli kyseisillä melumäärillä 55-65 db aletaan säännöllisesti aiheuttaa melua nykyisille yksityismaiden asumuksille, on Puolustusvoimat
korvausvelvollinen.
6. Akukon Oy:n edustajan mukaan tienvarren tuliasemien siirtäminen 1
km pohjoiseen poistaa melun sieltä lähes olemattomaksi. Vaadimme, että
tuliasemat siirretään tällä perusteella pois asumusten läheisyydestä vähintään 1-2 km tien reunasta Ketolan, Hyypiön, Martinvaaran ja Kalliosalmen kohdalla ja muuten tuon 1 km verran. Tämä ratkaisi suuren
osan niistä ongelmista, joita melun kenties koetaan aiheuttavan.
7. Vastaava meluvähennys täytyy huolehtia maaliasemien siirtämisellä
nykyisten asumusten läheisyydestä ampuma-alueen sisällä, lähinnä Majavajärven ja Enijärven alueella, 3-5 km etäisyydelle, ettei sinne aiheudu 5565 db melua. Mikäli aiheutuu, on Puolustusvoimat jälleen korvausvelvollinen tekemäänsä vahinkoon.
8. Jokamiehenoikeudet tulee säilyttää alueella, kun siellä ei ole vaarallista
ammuntaa. Alue on nimetty 1980-luvulla Kemijärven kaupungin virkistysalueeksi ja sen myötä sinne rakennettiin kymmeniä kesä mökkejä, Ihmisillä tulee olla oikeus liikkua siellä marjastamassa, kalastamassa, met-
130/242
sästämässä, sienestämässä ja muuten vain retkeillä alueella.
9. Puolustusvoimien alueen laajenemiselle nykyisen ampuma-alueen itäpuolelle ei ole mitään järkeviä perusteluja mennä taas valloittamaan uusia
yksityisten ihmisten maita. Nykyinen ampuma-alue on jo erittäin suuri ja
jos sitä on välttämätöntä laajentaa, tulee se tehdä ensisijaisesti valtion maita hyväksikäyttäen. On vaikea ymmärtää, miksi Suomi ja Suomen puolustusvoimat tarvitsisivat Rovajärven ampuma-alueen laajennusta. Miten koko läntinen Eurooppa voi harjoitella vastaavia ammuntojaan kymmeniä
kertoja pienemmillä alueilla?
Pyhä-Kallion paliskunta
Kallion paliskunnan kannalta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
valmisteluaineistossa keskeisimmät asiat koskevat Rovajärven ampumaaluetta, liikennejärjestelyjä ja tuulivoimarakentamista. Paliskunta lähtee
siitä, että kaavassa tulee turvata ja mahdollistaa kannattavan poronhoidon
edellytykset jatkossakin alueellamme.
Pyhä-Kallion paliskunnassa suurimman uhan kannattavalle porohoidolle
muodostaa Rovajärven ampuma-alue ja sen mahdollinen laajentaminen
pohjoiseen. Nykyisen ampuma-alueen pohjoispuolella sijaitsevat paliskunnan tärkeimmät kesälaidunalueet. Sinne porot myös siirtyvät harjoitusammuntojen tieltä muinakin vuodenaikoina. Poronhoidolle alue on äärimmäisen tärkeä.
Puolustusvoimien ja paliskunnan välillä neuvotellaan parhaillaan uudesta
sopimuksesta koskien ampuma-alueen käytöstä aiheutuvien vahinkojen ja
menetysten korvaamista paliskunnalle. Nykyisen sopimus ja neuvottelut
uudesta koskevat nimenomaan nykyisen laajuista ampuma-aluetta.
Pyhä-Kallion paliskunta lähtee siitä, että Rovajärven ampuma-alueen
vaihtoehdoista vähiten haitallinen on VEO+. Myöskään maanomistajien
tarpeita paremmin palveleva VE2 ei toteutuessaan haittaa nykyistä enempää poronhoitoa alueella.
Merkitään tiedoksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset.
Maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva
suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on
otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet.
Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
131/242
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Junaratalinjauksen vaihtoehdoista ehdottomasti paras on VEAb eli ratalinjaus Rovaniemeltä Sodankylään 4-tien länsipuolta noudattaen. Ratalinjausvaihtoehdot Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta Sodankylään ovat
paliskuntamme poronhoidolle erittäin vahingollisia radan halkoessa koko
matkaltaan porojen siirtymäreitin kesäruokamailta keskikairasta Kemijoen
ja Kitisen jokivarsien talviruokamaille.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Poronhoitoa koskien maakuntakaavassa on koko
aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden
luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Harkitaan merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen lisäämistä raidelinjausta koskien.
Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara sijoittuu aivan Rovajärven ampuma-alueen läheisyyteen sen itäpuolelle. Alue on poronhoidolle erittäin
tärkeä ammuntojen väistöalueena sekä porojen kesä- ja syyslaitumena.
Lautatunturi-Sammalvaara alue on tärkeä talvilaidunalueena.
Poistetaan saadun palautteen perusteella Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311) tuulivoima-alue.
Paliskunta katsoo erilaisten maankäyttömuotojen ( ampuma-alue, matkailukeskukset, reitistöt ja metsätalous) rasittavan jo nykyisellään paliskunnan laidunvarantoa kohtuuttomasti. Enempiin laidunaluemenetyksiin ei
ole varaa. Tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa kiistatta laidunmenetyksiä.
Muista tuulivoimarakentamisen vaikutuksista ja mahdollista haitoista porotaloudelle ja poronhoidolle ei mielestämme ole saatavissa riittävästi
puolueetonta tutkimustietoa.
Tulvasuojeluvaihtoehdoista Kemihaaran altaan (VE2) toteuttaminen ulottaisi vaikutuksensa myös Pyhä-Kallion alueelle, vaikka allas sinänsä sijoittuisikin naapuripaliskuntien puolelle. Altaan toteuttaminen loisi painetta allasalueella palkivien porojen liikkeeseen ja siirtymiseen naapureiden,
myös Pyhä-Kallion , laidunmaille varsinkin kun paliskuntien välillä ei ole
esteaitaa. Tulvasuojeluun on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin Kemihaaran allas.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakun-
132/242
nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista sisältäen vaikutukset poronhoitoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitys
LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –verkostoon ja
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry
Matkailu on jo pitkään ollut yksi Lapin kärkitoimialoista. Matkailun aluetaloudellinen merkitys maakunnassa on huomattava, Lapin vetovoima
matkakohteena perustuu pohjoiseen luontoon ja eksotiikkaan, hyvään saavutettavuuteen ja infrastruktuuriin sekä monipuolisiin palveluihin.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue sijoittuu valmisteilla olevassa maakuntakaavassa matkailun vetovoima-alueiden keskiöön. Pyhä-Luosto
matkailualue ja kansallispuisto sijaitsevat Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen pohjoispäässä. Pyhä-Luosto matkailualueen näkökulmasta
Puolustusvoimien tavoitteiden perusteella laadittuja vaihtoehtoja harjoitusalueen laajentamiseksi ei voida hyväksyä. Harjoitusalueen laajentuminen aiheuttaa haittaa matkailulle mm. lisääntyneen melun vuoksi, kuten
valmisteluaineistossakin todetaan (s.222). Valtioneuvoston päätöksessä
melutason ohjearvoista 29.10.1992/993 todetaan mm. että loma-asumiseen
käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa
ylittää päiväohjearvoa 45dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Puolustusvoimien
oman selvityksen mukaan jo nykyisillä melualueilla arvo on 55 dB ja puolustusvoimien tavoitteiden mukaisilla laajennusalueilla 55 dB melualue
ulottuu Pyhä-Luoston kansallispuiston sisäpuolelle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
Pyhä-Luosto matkailualueen kansainväliset ja kotimaiset asiakkaat tulevat varoalueeksi.
pääosin meluisilta ruuhka-alueilta ja hakevat Lapin lomakohteeltaan puhdasta luontoa, rauhallisuutta ja hiljaisuutta, laadukkaiden matkailupalveOsoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskeluiden lisäksi. Näiden perusedellytysten tuhoaminen vaarantaisi Pyhämaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolLuoston matkailualueen toiminnan.
ta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
Rovajärven alueen säilyttämistä nykyisen laajuisena tukevat myös valmis- uudella.
teluaineistossa todetut asiat. Mv-merkinnällä olevalle alueelle annettu
määräys "Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohTäydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, teiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
vetovoimatekijänä." Alueita tulisi kehittää niin, että niiden matkailullinen
vetovoima säilyy ja Lappiin liitetyt positiiviset mielikuvat vahvistuvat.
Pyhä-Luoston alue on lisäksi osoitettu RM-merkinnällä seudullisesti
merkittäväksi matkailukeskusalueeksi. Kaunis, monipuolinen ja puhdas
luonto, hyvät ulkoilumahdollisuudet todetaan valmisteluaineiston SWOTanalyysissa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vahvuudeksi. PyhäLuosto kansallispuisto on SL-merkinnällä osoitettu luonnonsuojelulain
nojalla suojeltavaksi alueeksi.
133/242
Myös Pelkosenniemen kunta on sidosryhmäneuvotteluissa maakuntakaava-alueen kuntien kanssa todennut, ettei Rovajärven alue saisi laajentua
enempää PyhätunturiIle päin.
Merkitään tiedoksi.
Toivomme, että lausuntomme huomioidaan valmisteluaineiston jatkotyöstämisessä.
Pyhänpahta Oy/Pentti Pyykönen
Olemassa olevat Rovaniemen, Itä-Lapin maakuntakaavat ovat erillisiä ja
Lapin liitto on tarkoitushakuisesti päättänyt yhdistää kaavat yhdeksi Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaksi, jolta pohjalta valmisteluaineisto on tehty. Menettelyllä pyritään ja pystytään ohittamaan Itä-Lapin asukkaiden mielipiteet ja tarve omien alueidensa käytön sekä elinkeinojen kehittämisestä.
Maakuntakaavan valmistelussa on kuultu eri tahoja, mutta esim. Itä-lapin
alueelta tulleita toiveita ja huomautuksia ei ole kaikilta osin tuotu esille
valmisteluaineistoon. Kaavavalmistelu tapahtuu viranomaistyönä ja valmistelijat toimivat virkavastuulla (molemmista on lainsäädäntö). Valmistelutyö on eräiltä osin puutteellinen, voidaan tulkita tapahtuneen salassa
pitämistä ja virka-aseman turvin puutteellista valmistelua. Näihin tulkintoihin palaan myöhemmin.
Kaavakartta VE 1
Tämän vaihtoehdon osalta ei ole huomioitu usealta taholta tulleita esityksiä Pelkosenniemi- Savukoski välisen Kemijoki osuuden sisällyttämiseksi
matkailun ja virkistyksen erityisalueeseen (MV). Karttaan on merkitty ns.
Vuotoksen voimalaitos (EN) vaikka tässä vaihtoehdossa ei sallita allasrakentamista ja aikaisemmasta allashakemuksesta on KHO:n kielteinen vuosikirja päätös. Liitteellä olevaan karttaan merkityn rajauksen mukaisesti
esitän MV-alueen rajaa muutettavaksi ja voimalaitosmerkintä EN poistettavaksi. Koska kaavassa on tarkoitus ottaa kantaa tulvasuojeluun, niin esitän siitä mielipiteeni VE 2:ssa.
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa Pyhä-Luosto suuntaan, merkittävän matkailualueen imagon ja rauhallisuuden turvaamiseksi.
Lapissa kokonaismaakuntakaavoja tehdään osaalueittain (seutukunnittain). Maakuntakaavoja on
tehty järjestyksessä Rovaniemi, Itä-Lappi, Pohjois-Lappi, Tunturi-Lappi ja Länsi-Lappi. Seuraavana vuorossa olisi ollut Rovaniemen maakuntakaava, mutta kun Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki yhdistyivät, niin
ympäristöministeriön käsityksen mukaan Rovaniemi ja Ranua eivät muodostaneet riittävän laajaa aluetta maakuntakaava-alueeksi. Tästä syystä
seuraavana laadittavaksi tuleva Itä-Lapin maakuntakaava liitettiin yhteen Rovaniemen maakuntakaavan kanssa yhtenäiseksi maakuntakaava-alueeksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää alueiden
käytön suunnittelussa avointa ja vuorovaikutteista toimintatapaa. Vuorovaikutusmenettelyt sovitetaan kunkin kaavoitustilanteen tarpeiden ja
vaatimusten mukaisesti. Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavaa ohjaa ohjausryhmä, jossa
jäseninä on alueen kuntien edustajia sekä viranomaisia ja muita yhteistyötahoja. Maakuntakaavoituksen aikana on järjestetty tavoiteneuvotteluita/sidosryhmätapaamisia/muita neuvotteluita.
Maakuntakaavan valmisteluvaiheessa on lähetetty lausuntopyyntöjä sekä järjestetty yleisötilaisuuksia kaikissa alueen kunnissa.
Laajennetaan mv-merkintää esityksen mukaisesti.
Voimalaitos merkintä liittyy allasvaihtoehtoon ja
on osoitettu maakuntakaavan karttaikkunassa,
jossa on osoitettu allasalue. Voimalaitos osoitetaan maakuntakaavassa, mikäli allasvaihtoehto
voimalaitoksineen valitaan jatkosuunnitteluun.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
134/242
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Kaavakartta VE 2
Tässä vaihtoehdossa valmistelu on huomattavan puutteellista jolloin sitä ei Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
voi hyväksyä ja vaihtoehto on poistettava valmisteluaineistosta.
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraVaihtoehdossa esitetään luontoon, pohjavesiin, koko Kemijoen vesistöön , alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
elinkeinorakenteeseen , ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ym. vaikutta- riskit.
vaa pysyvää muutosta ns. Kemihaaran (Vuotos) altaan rakentamista tulvasuojelun nimissä. Valmisteluaineistossa pitäisi tuoda tarkasti esille KHO:n Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakun2002 kielteisen vuotospäätöksen oikeuden tulkinta vesilaista perusteluinallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
neen, Natura 2000 päätös ja siihen liityvät EU:n luonto-ja lintudirektiivit. Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen veJo huomattavasti vaikutuksiltaan pienempien kaavojen laadinnassa ja
sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
valmistelussa vaaditaan tarkat tutkimukset ja selvitykset ennen nähtäville
asettamista. Lähtökohtahan on, että mielipiteen antajat saavat valmistelu- Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
aineistosta mahdollisimman tarkan ja puolueettoman tiedon myös em. asi- vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinoista.
nällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Allasta puolustellaan tulvasuojelulla, virkavastuulla toimivat laatijat tuovat vain kaksi vaihtoehtoa tulvasuojelulle. Kuitenkin eri tietolähteissä on
mainittu vaihtoehtoja olevan useita, mutta niitä ei ole tuotu esille ”Rovaniemeläisten vaatimuksesta”. Tulvasuojeluvaihtoehdot pitää käsitellä
avoimesti toimenpiteineen. Tältä osin on mielestäni tapahtunut salassa pitämistä, näin saadaan näyttämään esitetty vaihtoehto ainoalta mahdolliselta.
Allasalueesta on tehty erittäin tarkat selvitykset Vuotoksen altaan käsittelyn yhteydessä. Tämä esitetty vaihtoehto on vaikutuksiltaan samanlainen,
joten em. tietoa olisi pitänyt tuoda yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin
esille. Pelkät maininnat eivät ole riittäviä. Esim. pohjavesien kohta on syrjäytetty täysin , oleva Kupittajan pohjavesialue on vaarassa tuhoutua (
toimiva vedenottamo) , allasalueella on huomattavat pohjavesivarat ja Natura 2000 alueen turvaavat arvokkaat pienvesistöt. Kaavan valmistelussa
olisi pitänyt laatijoiden kustannuksella suorittaa puolueettomat pohjavesitutkimukset ja vahvistaa sen mukaiset luokitukset. Pohjavesillä on ehdoton pilaamiskielto (Ymp.suoj.laki 8§). Kemijoen vesistöalueella tarkistetaan vesienhoidon ympäristötavoitteita ja tulvariskien hallinnan toimenpiteet on sovitettava yhteen niiden kanssa. Allasvaihtoehto on kielteinen
näiden tavoitteiden kanssa, mutta Seitakorvan kanavan ruoppaustoimenpide on neutraali vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa, samoin tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle. (vaihtoehdot valmisteltu puutteellisesti)
Maininnat poronhoitoon, metsätalouteen, matkailuelinkeinoihin, luontaistalouteen, virkistykseen ym. ovat ylimalkaisia.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
135/242
Huomioiden Kemihaaran altaan huomattavien ja laajalle ulottuvien vahingollisten muutosten aiheuttaminen ympäristönluonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa rakentamislupaa ei voi myöntää oikeuskäsittelyssä. Vesilain 2 luvun 5§:n soveltaminen on kokonaan oikeusharkintaa
eikä päätöksen tekoon sisälly tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Asian siirtäminen korkeimman hallinto-oikeudesta annetun lain 5§:n nojalla hallituksen ratkaistavaksi ei siten voi tulla kysymykseen.(KHO Vuotospäätös
2002, 6.2.2.1.) Hankkeen vaikutukset vesilain 2 luvun 5§:ssä tarkoitettunaluvanmyöntämisesteenä on perusteltu päätöksen 6.2.2.5. kohdassa.
Ympäristöministeriö on lausunnoissaan todennut syntyvän huomattavaa
haittaa luonnonolosuhteisiin ja vesistöön jotka KHO myös tuo perusteluissaan esille.
Koska Kemihaaran allas olisi hiukan pienempänä sama kuin aikaisemmin
esillä ollut Vuotoksen allas josta on KHO:n kielteinen päätös, alue on liitetty Natura 2000 verkostoon ja kyseisistä alueista on perustettu suojelualue maanomistajien ja valtion toimesta on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan jatkovalmistelusta Kaavakartta VE 2 poistettava ja tulvasuojelussa huomioitava muut vaihtoehdot.
Pidätän itselläni mahdollisuuden täydentää mielipidettäni.
Rantaviirin Asukasyhdistys r.y.
Suomessa vain Kemijoen vesistössä on mahdollisuus katastrofimittakaavan tulvan syntymiseen. Tehtyjen selvitysten mukaan yksistään Rovaniemen kohdalla vahingot voivat suurtulvassa ( 1/250) olla yli 100 milj. euroa. Kemijoen suurtulvat syntyvät, jos runsaslumisena talvena, kuten tämä
talvi on, lumet lähtevät nopeasti toukokuulla vesisateen saattelemana pois.
Aivan vesistön latvoilla sijaitsevista tekojärvistä ei sulamisvesitulvan pidättämisessä ole paljon apua, ja pengerrysratkaisut eivät Rovaniemen alueella tule kysymykseen kaavoituksellisista, rakennusteknisistä sekä kustannus- ja maisemasyistä. Samat syyt estävät pengerrysratkaisut Kemijärvellä. Direktiivin ja tulva riski lain mukaan tulvasuojelutoimenpiteiden valinnassa pitää ottaa huomioon myös kustannukset.
Tulvariskilain mukaan tulvasuojelutavoite pitää asettaa toteutuneista tulvista saatavissa olevien tietojen ja havaintojen perusteella. Rovaniemen
kohdalla tunnetaan useita 1/250 tason tulvia, joten Kemijoen tulva ryhmä
on asettanut Rovaniemen kohdan tavoitteeksi 1/250 tulvan vahinkojen estämisen. Rovaniemen erityispiirre on kahden suuren joen yhtyminen kaupungin kohdalla. Ounasjoki on luonnontilainen ja säännöstelemätön. Jos
molemmat suuret joet purkavat kevättulvat samanaikaisesti, niin Rovaniemellä voi syntyä hallitsematon tilanne.
Edellä sanottuun viitaten Rantaviirin Asukasyhdistys r. y. katsoo, että
-Kemijoen tulvanryhmän asettamasta tavoitteesta estää 1/250 tulvan
vahingot, koskien myös asuinrakennuksia, on ehdottomasti pidettävä
kiinni.
-Lopullinen maakuntakaavaehdotus tulee tehdä vasta, kun Kemijoen
tulva ryhmä on saanut valmiiksi Kemijoen tulva riskien hallintasuunnitelman.
-Ainoa toteuttamiskelpoinen ja hyväksyttävä toimenpide Rovaniemen
kohdalla 1/250 tulvavahinkojen estämiseksi on tehdä uusi allas nähtävänä
olevan kaavaluonnoksen mukaisesti Kemihaaran alueelle.
Merkitään tiedoksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
136/242
Ryti-Lehtolan kyläseura ry
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisKemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo
selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maanähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket me- kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 netettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyvaltava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesisdestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
tössä. Kemijoella ja Kemijärvellä veden laatu pilaantuisi taas.
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Elohopea ja raskasmetallit aiheuttaa ympäristöhaittoja, kalojen kuolemia
happi kadon seurauksena, näin on käynyt myös Lokalla ja Porttipahdalla.
Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä Lokan ja Porttipahdan altaiden vuoksi.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen.
Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008.
Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130000 kg. (- PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen), (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää geneettisesti eri la istunut erittäin arvokas kuhakanta
joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta
on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut;
kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin.
Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijärven vesistöä ja rantoja on kunnostettu usealla EU rahoitteisella
hankkeella. Näin on vesistömatkailulle ja alueen kokonaisvaltaiselle virkistyskäytölle saatu rakennettua hyvät edellytykset.
Altaan rakentaminen tuhoaisi tehdyt rakenteet ja aiheuttaisi kansantaloudellista tappiota. Näin ei saa tapahtua.
137/242
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Soklin kaivoksen avaamiselle tiukat lupaehdot. Myös Nuorttijoen saastuminen estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset
mahdolliselle kaivokselle.
Kaivostoimintaa on rajoitettava koko Lapin läänin alueella, koska täällä
matkailu on merkittävä työllistäjä. Kaivostoiminta vaarantaa ympäristön,
onhan se jo Talvivaarassa koettu varoittavana esimerkkinä.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri "kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva" menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista perimätietokaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max. kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla
maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5 metriä
päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä. Elikkä rakennuslupamääräykset taas kiristyisivät rantojen osalta.
Voidaanko valmisteilla olevalla maakuntakaavalla kumota/muuttaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa !!!
Maakunta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen
yleiskaavan alueella. Maakuntakaava ohjaa
yleiskaavan muuttamista.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta koko Kemijärven alueella ei
tule merkitä maakuntakaavaan
Alueella on vakituista asustusta ja loma-asuntoja, näiden omistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja sekä teitä alueelleen.
Tuulivoima on vain energiatalouden keinottelua. Tuulivoima ei sovellu
pohjoisiin olosuhteisiin myös sen vuoksi, että pakkaset huurruttavat lavat
toimimattomiksi. Alueella on riittävästi valjastettua vesivoimaa kattamaan
energian tarve. Tuulimyllyt eivät tuota sähköä, jos ei ole riittävästi tuulta.
Niihin on kuitenkin pitänyt investoida rakennusvaiheessa. Osakkeiden
omistajat eivät kustanna rakentamista, he vain vaativat suurempia voittoja.
Loppukäyttäjän maksettavaksi tulisi kaikki kustannukset tuulivoimasta
viimekädessä.
Emme hyväksy tuulimyllyjen sijoittamista kylämme lähialueen vaaroihin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
138/242
Saarenkylän omakotiyhdistys r.y.
Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavassa yksi tärkeimmistä käsiteltävistä asioita on tulvariskien hallinnan suunnittelu. Kemijoen vesistö on Suomen vesistöistä ainoa, missä katastrofimittoihin yltävä suurtulva on mahdollinen. Kemijoen tulvat syntyvät nopeasti toukokuun sääolosuhteista
riippuen, vaihtelevat vuodesta toiseen voimakkaasti ja ovat nykyisin käytettävillä keinoilla vaikeasti halittavissa.
Suurtulvan hallitsemattomuutta Rovaniemen kohdalla lisää säännöstelemätön Ounasjoen vesistö, joka on kolmas osa koko Kemijoen vesistöstä,
ja jonka virtaamat vaihtelevat erittäin voimakkaasti ( keskivirtaama 143
m3/ ja suurin huippuvirtaama 1600 m3/s). Suurtulvan ylivoimaisesti pahin
tuhoalue koko vesistössä on Rovaniemen kaupungin alue. Yksistään Rovaniemen alueella tuhot voivat nousta yli 100 milj. euroa.
EU:n tulvadirektiivi ja Suomen tulva riskien hallinta laki määräävät, että
tulvien hallinnan tavoitteet on asetettava toteutuneista tulvista saatavissa
olevien tietojen ja havaintojen mukaan. Kemijoella on luotettavat tiedot
useista 1/250 tulvista. Viimeisin lähes tämän tason tulva on ollut 1910.
Näistä syistä Rovaniemen ja Kemijärven kohdalla on asetettu tulva riskien
hallinnan tavoitteeksi estää 1/250 tulvan tuhot koskien myös asuinrakennuksia.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan sadanta lisääntyy, ja Kemijoen valuma-alueella sadannan lisäys tulee pääasiassa lumena seuraavat 70 - 100
vuotta. Näin 1/250 tulvan syntymisen mahdollisuudet suurenevat vuosi
vuodelta.
Edellä todettuun viitaten Saarenkylän Omakotiyhdistys r.y. ja yhdistyksen
järjestämään tilaisuuteen 29.1.2015 osallistuneet ( osanottajalista liitteenä)
esittävät yksimieleisesti, että Lapin liitto
- pitää ehdottomasti kiinni Rovaniemen kaupungin ja Kemijoen tulva
ryhmän asettamasta tavoitteesta estää Rovaniemen kohdalla 1/250 tulvan
tuhot,
- valmistelee ehdotuksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaksi vasta sen jälkeen, kun Kemijoen tulvaryhmä on tehnyt lopullisen ratkaisun
Kemijoen tulva riskien hallintasuunnitelmaksi
- painottaa päätöksissään Rovaniemen kaupungin näkemystä tulva riskien
torjumisessa, koska Rovaniemi on tosiasiallisesti koko vesistössä ainoa
alue, jota uhkaa katastrofimittakaavan tuhot (yli 100 milj. euroa).
- valmistelee maakuntakaavaselostuksen asianmukaisesti poistamalla
virheelliset väittämät, kuten sen, että" Rovaniemen kaupunkialueella
suurtulvan vahingoilta ei voida välttyä millään yksittäisellä toimenpiteellä,
vaan tarvitaan monia erilaisia ratkaisuja". Tämä väite ei pidä paikkaansa.
Rovaniemen kaupunkialueella voidaan estää 1/250 tulvan tuhot yhdellä
toimenpiteellä eli lisäämällä säännöstely tilavuutta uudella altaalla
Kemihaaran alueella noin 800.000.000 m3.
- Kaavaselostuksessa Rovaniemen tulvapenkereitä perustellaan harhaanjohtavasti, että niillä täydennetään tulvavesien pidättämistä uuteen säännöstelyaltaaseen. Tällainen perustelu ei pidä paikkaansa. Tulvapenkereitä
on perusteltu suunnitelman valmistelussa vain erään vakuutusyhtiön esityksellä tulvavakuutuksen korvausperusteista.
- pitää huolen, että lopullisessa kaavaehdotuksessa ei esitetä tulvariskien
hallintasuunnitelman valmistelussa hylättyjä vaihtoehtoja eikä muita esityksiä, jotka eivät kuulu maakuntakaavatasolla esittäviin asioihin.
Saarenkylän Omakotiyhdistys r.y. ja yhdistyksen 29.1.2015 järjestämään
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
139/242
tilaisuuteen osallistujat katsovat yksimielisesti, että
ainoa toteuttamiskelpoinen ja hyväksyttävä toimenpide suurtulvan
1/250 tuhojen estämiseksi Rovaniemen alueella on Kemijoen tulvaryhmän ensisijaisena vaihtoehtona esittämä uusi allas, joka käsiteltävänä olevassa kaavaluonnoksessa an esitetty vaihtoehtona 2. Allas tulee esittää lapullisessa maakuntakaavaehdotuksessa vesialueena ns.
Kemihaaran alueelle.
Safartica Oy
Huomautuksen taustaksi
Lapin liiton hallitus hyväksyi 8.12.2014 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan.l...valmisteluaineisto taustaselvityksineen asetettavaksi nähtäville ja lausunnoilIe 15.12.2014 -30.1 .2015 väliseksi ajaksi.
Merkitään tiedoksi.
Matkailuelinkeino on yksi vahvimmista Rovaniemen ja koko Lapin maakunnan elinkeinoelämän vetureista. Lokakuussa 2014 julkaistun tilaston
mukaan ulkomaisissa yöpymisissä Rovaniemi oli kolmantena heti Helsingin ja Vantaan perässä ennen Tamperetta ja Espoota. Pelkästään majoitusmyynnin arvo oli Rovaniemellä tammi- lokakuussa 2014 16,75 milj. €.
Vuoden 2013 arvo oli 22,69 milj. € eli 660.000 € enemmän kuin vuotta
aikaisemmin (2012) (22,02 milj. €). Myös Rovaniemen majoitusliikkeiden
rekisteröidyt yöpymisien määrä tammi- lokakuussa oli varsin huomattava
362.100 yöpymistä. Vapaa-ajan olleiden yöpymismäärä lisääntyi tammilokakuussa 2014 2.700:lla verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen (2013)
Rovaniemen rekisteröity majoituskapasiteetti oli lokakuussa 2.954 vuodella.
Tämän huomautuksen esittäjät ovat yrityksiä jotka kaikki toimivat matkailualalla ja huomautuksen tekijät työllistävät osa-aikaiset mukaan lukien
noin xxx henkilöä. Maakuntatasolla lukua on pidettävä erityisen merkittävänä.
Huomioita maakunta kaavaan
Maakuntakaavalla on merkittävät oikeusvaikutukset. Maakuntakaava on
Merkitään tiedoksi.
ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muuten toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Matkailun painopisteet ovat Rovaniemellä: keskusta, Ounasvaara ja Napapiiri- Syväsenvaara.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava sidosryhmäneuvotteluissa esitettyjä tavoitteita on:
-Hiljaiset ja pimeät alueet
-Kehittämisen ulkopuoliset alueet
-Maastopyöräily-, mönkijä- ja kelkkareitit
-Vesistö- ja kalastusmatkailu
-Ounasvaara
Yllä luetelluista tavoitteissa keskustelluista asioissa neljä viidestä koskee
nyt huomatuksemme alla olevia alueita. Napapiiriltä ja valtion omistamilla
maa- alueilla Napapiiriltä pohjoiseen harjoitetaan merkittävää matkalualan
elinkeinotoimintaa, alueillla on mm. merkittävässä matkailuelinkeinoja
palvelevaa rakentamista ja moottorikelkka-. poro-, huskyvaljakkoreittejä.
Tutustuimme esillä olevaan maakuntakaavaan ja kiinnitimme huomiota
siihen, että aluevarauksissa erityisesti Napapiiri-Perunkajärvi välisellä
alueella on osoitettu laajoja alueita puolustusvoimien alueeksi. Maakuntakaavamääräyksissä ja merkintöjen selityksissä on kaavamerkinnöissä selitetty merkinnällä EP. Käsityksemme mukaan alueita suunnitellessa varus-
Puolustusvoimien alue –merkinnällä on osoitettu Someroharjun varuskunta-alue lähiharjoitusalueineen sekä puolustusvoimien varasto- ja
huoltoalueita. Laajempi puolustusvoimia koskeva maakuntakaavamerkintä on nykyisen käytön
140/242
kunta-, harjoitus- ja vastaaviksi alueiksi, joilla liikkuminen on rajoitettua
mukaisesti osoitettu osa-aluemerkinnällä puolutulee erityisestihuomioida matkailuelinkeinon toimintaedellytykset alueel- tusvoimien harjoitusalue (eah). Alue on Lapin
la.
ilmatorjuntarykmentin lähiharjoitusalue, joka on
tarkoitettu lähinnä varusmiesten koulutukseen.
Esimerkinomaisesti voi mainita, että maakuntakaavamääräyksissä ja mer- Alueen siviililiikennettä ei ole tarvetta rajoittaa
kintöjen selityksissä ja kaavamerkinnöissä kaavamerkinöissä EP1 maini- ja yleisten teiden käyttö on mahdollista. Alue sitaan, että Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella alueen käyttöä suunni- joittuu valtion maille ja alueen käytöstä on oleteltaessa tulee ottaa huomioon poronhoidon edellytykset alueella.
massa sopimus puolustusvoimien ja Metsähallituksen kesken.
Perusoikeutena yhdenvertaisuusperiaate edellyttää että viranomainen soveltaa lakia, tekemättä muita eroja kuin laista ilmenee. Viranomaisen tulee Harkitaan suunnittelumääräyksen lisäämistä eah
kohdella hallinnon asiakkaita tasapuolisesti. Tasapuolisen kohtelun merki- -merkintään matkailun huomioimiseksi.
tys korostuu erityisesti silloin. kun viranomainen käyttää yksityisten oikeusasemaan tai toimintamahdollisuuksiin kohdistuvaa harkintaa. Maankäytössä ja sen suunnittelussa tämä seikka konkretisoituu erityisesti.
Mm. elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuuden vuoksi huomautammekin,
että myös matkailuelinkeinon harjoittajat on otettava huomioon alueiden
käyttöä suunnitellessa mm. maanpuolustuksen tarpeisiin nyt huomautuksen alla olevilla alueilla.
Esitämme huolen, että Napapiiri-Perunkajärvi välisellä alueella tulevaisuudessa edellä mainituista syistä matkailuelinkeinojen harjoittaminen voi
huomattavasti vaikeutua tai estyä jopa kokonaan. Tässä huomautuksessa
esitämme, että matkailuelinkeinonharjoittajien alueelliset tarpeet edellä
mainituilla alueilla on turvattava. Mm. nyt jo toiminnassa olevien reitistöjen toiminnan joustava jatkuminen ja toiminnan edelleen kehittäminen
alueella (ml. mahdollisten uusien reittien rakentamisen salliminen ja niitä
tukevien toimenpiteiden turvaaminen).
Pinta- alallisesti nyt huomautuksen alla olevat alueet ovat varsin laajoja.
Käsityksemme mukaan hyvällä ja loogisella suunnittelulla kaikkien alueilla toimijoiden intressit on yhteen sovitettavissa. Tämän vuoksi näemmekin
erityisen tärkeäksi seikan, että alueiden käyttöä suunnitellessa toisen pienemmän toimijan etua (matkailualan toimijat) ei uhrata suuremman
tahon yksipuolisen intressin vuoksi (Puolustusvoimat).
Sallan paliskunta
Sallan paliskunta sijaitsee lapin läänin kaakkoiskulmalla Sallan kunnan
eteläosassa ulottuen Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken puolelle
aina Mukkavaaraan saakka. Sallan paliskunta sijaitsee niin sanotulla
muulla poronhoitoalueella, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen raja kulkee paliskunnan pohjoispuolella. Sallan paliskunnassa on noin
150 poronomistajaa ja paliskunnan suurin sallittueloporomäärä on 5300
poroa.
Merkitään tiedoksi.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaluonnoksesta puuttuu val- Lisätään kiinteät erotusaidat maakuntakaavakartaosa Sallan paliskunnan poronhoidolle erityisen tärkeistä kohteista
talle ph -merkinnällä.
/erotuspaikoista, ainoastaan muutama erotus paikka on merkittynä kartalle. Pyydämme täydentämään tietoja paliskuntamme osalta tämän asiakirjan liitteessä olevien poronhoidolle erityisen tärkeiden kohteiden osalta.
Maakuntakaavan tavoitteena on mainittu mm. poronhoidon kehittämisedellytysten turvaaminen poronhoitoalueella. Tuon tavoitteen saavuttaminen tulisi huomioida nimenomaan poronhoitoalueella, ei ainoastaan
erityisesti poron hoitoa varten tarkoitetulla alueella, vaan myös tuon rajan
eteläpuolelle sijoittuvien paliskuntien alueella.
Kaavaluonnoksessa on esitetty erilaisia maankäyttömuotoja eri puolille
Sallan paliskuntaa useille Sallan paliskunnan poronhoidolle tärkeille alueille. Paliskunnan laidunalueille on osoitettu yhdeksän tuulivoima-aluetta
sekä yhdeksän turvetuotantopotentiaalista aluetta. Kaivosalueeksi on osoi-
Saadun palautteen perusteella Sallan alueelta
poistetaan seuraavat tuulivoimala-alueet Lehtotunturi-Kuusikko-Ruuhivaara (tv 2313) ItäAatsinki (tv 2314) ja Länsi-Aatsinki (tv 2315).
141/242
tettu paliskunnan pohjoisosassa sijaitseva Akanvaara, lisäksi kaivostoiminnan kehittämisvyöhyke kattaa Sallan paliskunnan pohjois- ja itä osat.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset erityisesti uraanipitoisilla alueilla
ovat todellinen uhka porotaloudelle.
Akanvaara on osoitettu jo Itä-Lapin maakuntakaavassa kaivosalueena. GTK:n tutkimusten perusteella Akanvaaran emäksiseen kerrosintruusioon liittyy useita kromiittikerroksia, jotka sisältävät kromin lisäksi myös platinaryhmän metalleja.
Kehittämisperiaatemerkintä kaivostoiminnan
kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti
alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja
mineraalivarantoja.
Kemihaaran allasalue on merkittävää porojen kesälaidunaluetta. Sallan paliskunnan ehdoton kanta on, että Kemihaaran alueelle ei tule osoittaa allasta, vaan alueet on osoitettava luonnonsuojelualueina ja maa- ja metsätalousvaltaisina alueina.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista sisältäen vaikutukset poronhoitoon. Lisäksi laaditaan erillisselvitys
LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon ja
maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen
edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Porotaloudelle aiheutuu laidunmenetyksiä lähes kaikista Sallan paliskun- Merkitään tiedoksi.
nan alueelle esitetyistä maankäyttöhankkeista. Muiden maankäyttömuotojen aiheuttamat vaikutukset porotaloudelle ovat maankäyttömuodosta
riippuen joko paikallisia tai vaikutuksiltaan laajempia. Varsinaisen laidunalan menetyksen lisäksi maankäyttöhankkeen vaikutusalueen merkitys
porolaitumina voi vähentyä. Sallan paliskunnan alueille osoitetut maankäyttöhankkeet sijoittuvat pääosin porojen parhaille laidunalueille, kauas
kylistä ja olemassa olevista rakenteista. Siksi niiden laitumia pirstova vaikutus on erityisen suuri. Koska lähes kaikki maankäyttöhankkeet vaikuttavat porojen luontaiseen laidunkiertoon, ulottuvat vaikutukset usein varsinaista hankealuetta laajemmalle alueelle.
Sallan yhteismetsä
Sallan yhteismetsä pyytää huomioimaan maakuntakaavassa seuraavaa:
METSÄTALOUS- JA POROTALOUSVALTAINEN ALUE
Sallan alueella maakuntakaavaan merkitty metsätalous- ja porotalousvaltainen alue on erityisporonhoitoaluetta jossa valtion metsäalueilla on jo
olemassa rajoitteita poronhoidon vuoksi. Emme näe yksityismetsätalouden
harjoittajana tarvetta tuoda alueen yksityismetsiin lisämääreitä porotaloudelle. Porotalouden tarpeet eivät saa rajoittaa hakkuita tai maanmuokkauksia, koska silloin toimenpiteet voivat vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen heikentävästi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä.
Tuodaan kaavaselostuksessa esille poronhoitolain mukaiset poronhoitoa koskevat rajoitukset.
142/242
M-l -merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen
metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Täydennetään kaavaselostusta metsälain ja
poronhoitolain osalta.
MATKAILUN VETOVOIMA-ALUEET
Sallan Naruskajoen matkailun vetovoima-alue tukee rantakaavoitusta. Na- Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta Naruskajoella on suuri merkitys kalastusjokena ja se tulee turvata jatkossaruskajoelle.
kin.
MAA-AINEKSET
Sallan yhteismetsän sora alue Hietajärven länsipuolella tulee kirjata alueellisesti merkittäväksi maa-ainesten ottopaikaksi. Alueella ei ole nyt
voimassaolevaa maa-ainesten ottolupaa, mutta alueella on ollut ja tullaan
laatimaan uusia maa-ainesten ottosuunnitelmia.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Maakuntakaavoituksen yhteydessä ei tehdä selvityksiä uusista maa-ainesten ottoalueista. Maakuntakaavassa voidaan kuitenkin osoittaa uusia
maa-ainesten ottoalueita, mikäli selvitysten perusteella voidaan varmistua alueiden soveltuvuudesta maa-ainesten ottoon.
Symbioosi ry
Symbioosi ry on yli 500-jäseninen Helsingin yliopiston biologian opiskelijoiden ainejärjestö, joka sääntöjensä mukaan muun ohella edistää luonnonsuojelua. Vaadimme, että Rovaniemen – Itä-Lapin maakuntakaavassa
Pelkosenniemen kunnan alueella sijaitsevien Kemihaaran soiden kohdalla
käytetään suojelualuemerkintää vaihtoehto VE1:n mukaisesti.
Kemihaaran suot ovat Natura-2000-aluetta, jonka luontoarvoja tulee vaalia. Ehdotettu tekoallas on räikeässä ristiriidassa alueen suojelutavoitteiden kanssa, mikä on todistettu jo moneen kertaan hankesuunnitelmien historian aikana. Altaiden rakentaminen tuhoaa herkän pohjoisen suoluonnon
ominaispiirteet, joiden vuoksi alue on aikanaan suojeltu. Altaiden rakentaminen ei ole myöskään ilmastotavoitteiden mukaista altaasta purkautuvien metaanipäästöjen vuoksi. On lisäksi erittäin epätodennäköistä, että allashanke voisi saada luvan luonnonsuojelulain 66§:n mukaisen menettelyn
jälkeen.
Lapin ely-keskus on vastikään perustanut Kemihaaran soiden alueelle Natura-alueen lisäksi luonnonsuojelualueen (LAPELY/765/07.01/2010).
Päätöksen piti antaa lopullinen ratkaisu pitkään allaskiistaan. Näin ollen
on hyvin röyhkeää esittää allashanketta uudelleen käsillä olevassa maakuntakaavassa. Symbioosi ry on omistanut kiinteistön Kemihaaran alueella (kiinteistötunnus 583-402-87-76), jonka se on elokuussa 2014 luovuttanut valtiolle yksinomaan luonnonsuojelukäyttöön (diaarinumero LAPELY/178/07.01/2013). Kiinteistön käyttäminen luonnonsuojelualueen sijasta vesivoimaan olisi valtiolta epärehellistä ja pöyristyttävää toimintaa.
Maakuntakaavan selostuksessa mainitaan, että yksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden "Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja
luonnonvarat" -kohdan alainen erityistavoite kuuluu
seuraavasti: ”lakien ja ohjelmien mukaiset suojelualueet osoitetaan kaa-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
143/242
vassa, selvitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet/vyöhykkeet”. Tekstin valossa lienee kiistatonta, että Kemihaaran soiden alueella tulisi turvata soiden luontoarvot sopivin suojelualuemerkinnöin. Lisäksi Lappi-sopimuksessa on maakuntakaavan selostuksen mukaan ainoaksi tavoitteeksi nimetty ”Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen”. Vuotoksen hanke on kerännyt historiansa aikana paljon kansainvälistäkin huomiota, joten on turhaa kuvitella, ettei vesivoimaaltaan rakentaminen tärväisi Lapin mainetta kestävän kehityksen mukaisena sekä luontoaan vaalivana ja markkinoivana alueena.
Näiden seikkojen vuoksi Symbioosi ry näkee, että Lapin liiton ainoana
mahdollisena vaihtoehtona on esittää Kemihaaran alueelle SL- ja Malueita vaihtoehto VE1:n mukaisesti.
Timisjärven paliskunta
Lapin liitto valmistelee Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa. Timis- Merkitään tiedoksi.
järven paliskunta sijoittuu kokonaan kaava-alueelle. Kaavaa laadittaessa
tulee miettiä miten poronhoidon harjoittamisen edellytykset turvataan suhteessa muuhun maankäyttöön. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista kaikkia maankäytön yhteensovittamisen kysymyksiä, mutta maakuntakaava
ohjaa alueiden käytön tarkempaa suunnittelua. Poronhoito tulee huomioida kaikissa yksityiskohtaisemmissa kaavoissa ja myös muussa alueiden ja
luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Poronhoito on aikaisemmin jätetty
huomioimatta monissa aiemmissa poronhoitoalueen maakuntakaavoissa,
se on epäkohta, joka tulee korjata. Paliskunnan alueella tapahtuva maankäytön suunnittelu on erittäin tärkeä.
Kaavaan tulee merkitä alueita, jotka ovat paliskunnalle ja poronhoidolle
ratkaisevan tärkeitä. Pelkkien erotuspaikkojen huomioiminen ei riittävä.
Poronhoidon kannalta tulee huomioida lisäksi laidunalueet sekä porojen
kulku- ja kuljetusreitit.
Poronhoitoa on harjoitettu pisimpään koko kaava-alueella. Timisjärven
paliskunnassa sitä on aikaisemmin harjoitettu rinnan maa- ja metsätalouden kanssa, mutta EU:hun liittymisen jälkeen poromiehet harjoittavat poronhoitoa itsenäisenä elinkeinona, mitä tukee maa- ja metsätalous. Poronhoito vaatii vapaan laidunnusoikeuden. Se on ollut ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan lailla turvattu erityinen oikeus koko poronhoitoalueella. Kaavamerkintätasolla porotaloutta ei tunnusteta yhdenvertaiseksi
elinkeinoksi metsä- ja maatalouden kanssa, mikä ei ole oikein. Poronhoito
aiheuttaa erityisenluonteensa vuoksi tarpeita alueidenkäytön suunnittelulle. Suunnittelulla ja kaavamerkinnöillä sovitellaan eri käyttäjien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Merkintöjen tulee olla myös tarkemmin yksilöityjä etenkin sellaisilla alueilla, joille maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa ei ole odotettavissa.
Timisjärven paliskunnan alue on merkitty kaavaan pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi eli M-alueeksi. Alueet, joilla päämaankäytönmuotoina ovat poronhoito ja metsätalous tulee merkitä M-1 alueina koko
paliskunnan alueella. Alueet, joilla lisäksi on maataloutta, voisi merkitä
M-alueina ja merkinnän sisältö tulee muuttaa muotoon Maa- ja metsätalous sekä poronhoitovaltaiset alueet.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen.
Maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva
suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on
otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet.
Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.
Maakuntakaavassa on osoitettu paliskunnan rajat, poronhoidon kannalta erityisen tärkeät alueet/kohteet/aidat, erityisesti poronhoitoa varten
tarkoitettu alue sekä metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue. Lisäksi liitekartoilla tullaan osoittamaan poronhoidon tärkeät alueet laidunalueina
ja kuljetusreitteinä paliskunnittain.
Turpeenottoalueita (EOT), turvetuotantopotentiaalisia alueita (eot), tuulivoimaloiden alueita
(tv), tuulivoimapotentiaalisia alueita (tv1), puolustusvoimien alueita (EP1) ja ampuma- ja harjoitusaluetta (EAH) koskee suunnittelumääräys
poronhoidon huomioon ottamisesta.
Poronhoitolaissa määritelty erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue on maakuntakaavassa
144/242
osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi
alueeksi M-1.
Paikkatietoon liittyen on toteutettu useita eri hankkeita. Poronhoidon kannalta merkittävät alueet on paliskuntakohtaisena paikkatietona olemassa.
Olemassa olevaa tietoa poronhoidosta tulee ehdottomasti hyödyntää ja
huomioida maakuntakaavaa laadittaessa.
POROT -hankkeen aineisto on maakuntakaavoituksessa käytösssä.
Tornator Oyj
Tornator kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja
valmisteluaineistoon ja lausuu mielipiteenään seuraavaa.
KOKO MAAKUNTAKAAVAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET,
SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET JA KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT
Ranta-alueita koskevat määräykset
Jokamiehen oikeuksiin perustavaa liikkumista ei ole tarpeen ohjata
maakuntatasoisella kaavoituksella. Kaavamääräyksistä tulisi poistaa
maininta ranta-alueilla rannansuuntaisen kulkuyhteyksien turvaamisesta. Kaavamääräys on epämääräinen ja rikkoo myös jo rakennettujen
alueiden osalta kotirauhan piiriä. Tarkemmissa rantojen asema- ja yleiskaavoituksissa nk. vapaat rannat ovat omiaan turvaamaan jokamiehen oikeuksilla tapahtuvan liikkumisen, rantojen virkistyskäytön sekä rannalta
tapahtuvan kalastuksen.
Maakuntakaavassa ei ole esitetty rakentamiseen soveltuvien vesistöjen
rantoja, poikkeuksena A, AA ja at alueet. Maakuntakaavoituksella ei tule
määritellä rankentamattomien ja kaavoittamattomien rantojen rakennusoikeutta. Vapaan rantaviivan määrääminen maakuntakaavoituksessa käänteisesti tarkoittaa faktisesti rakennusoikeuden määrittämistä. Rantojen mitoitukset tulee määritellä tarkemmassa kaavoituksessa tai, kaavan puuttuessa poikkeamislupamenettelyssä, eikä maakuntakaavoituksessa. Vapaan
rantaviivan määritys tulee poistaa maakuntakaavan määräyksistä.
Maisemallisesti herkät alueet
Voimassa olevat lait, metsänhoitosuositukset ja metsäsertifikaatit muodostavat Tornatorin käsityksen mukaan riittävät säädös- ja ohjausmekanismit
turvaamaan maisemallisesti herkkien alueiden maisema-arvojen säilymisen. Yleismääräys maisemallisesti herkkien alueiden metsienkäsittelystä tulee poistaa. Mikäli maakuntakaavoituksella halutaan ohjata maisemallisesti herkkien alueiden metsien käsittelyä, tulee ko. alueet selvittää
kaavoituksen yhteydessä ja merkitä kaavaan. Kaavamääräyksissä tulee
vastaavasti määrätä hakkuurajoitteista tai muiden toimintojen estymisestä
aiheutuvien taloudellisten menetysten korvausmenettely ja nimetä toteuttaja eli korvausvelvollinen (kunta vai valtio).
Malminetsintä ja kaivostoiminnan kehittämisvyöhyke
Malminetsintään liittyvä suunnittelumääräys tulee poistaa.
Malminetsintä on luvanvaraista toimintaa ja jokainen malminetsintä lupa
käsitellään erillisessä lupaprosessissa, jossa alueen erityispiirteet on otetaan huomioon lupaehtoja määrättäessä.
Määräyksellä pyritään turvaamaan yleinen kulkuoikeus ranta-alueilla, välttäen kuitenkin jokamiesoikeuden ulkopuolella olevien pihapiirien
häirintää. Määräys toteutuu pääasiassa yleis- ja
asemakaavoituksen ja lupamenettelyn kautta.
Määräys täydentää maankäyttö- ja rakennuslain
73 §:n sisältöä yhtenäisen rakentamattoman ranta-alueen osalta. Ranta-alueita suunniteltaessa
perinteisesti osoitetaan eri maanomistajille tasapuolisesti rakennuspaikkoja säilyttäen samalla
vapaata rantaa luonnonarvojen ja virkistystarpeiden turvaamiseksi. Yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan kokonaistarkastelu tehdään
kaava-alueittain, mikäli asiaa ei ole ratkaistu koko vesistöalueen osalta oikeusvaikutteisessa
kaavassa. Määräys toteutuu pääasiassa yleis- ja
asemakaavoituksen ja lupamenettelyn kautta.
Metsätaloussuunnittelun lähtökohtana ja ohjeena
pidetään viimeisintä hyvän metsänhoidon suosituksia. Maisemallisesti tärkeillä paikoilla voidaan soveltaa metsälain 5 §:n hakkuutapoja.
Metsälain 5 b §:n soveltaminen on maanomistajalle mahdollisuus ja aina vapaaehtoista.
Määräykset eivät tuo uutta lupamenettelyä ja toteutuvat pääasiassa yleis- ja asemakaavoituksen
sekä metsätalousuunnittelun kautta. Määräysten
toteuttaminen ei saa aiheuttaa maanomistajalle
merkityksellistä haittaa.
Lappi –sopimuksen ja strategian mukaan kaivostoiminta on yksi maakunnan kärkitoimiala.
Kaivostoimintaa säädellään ensisijaisesti kaivoslain ja ympäristösuojelulain nojalla.
145/242
Kaivostoiminnan kehittämisvyöhyke -merkinnällä (ek) on varattu huomattavan laajoja alueita maakuntakaavaan. Merkintä on epämääräinen, alueella mahdollisesti saattaa olla malmia. Malminetsintää säätelevä lupaprosessi on riittävä turvaamaan malminetsinnän tarpeet. Ek -kaavamerkintä tulee
ohjaamaan muuta maankäyttöä ja viranomaistyöskentelyä, vaikka malminetsintä ei saa lain mukaan millään tavalla heikentää maanomistajan oikeutta hallinnoidaja käyttää omaisuuttaan. Kaavamääräystä saatetaan tulkita myös rakentamisrajoitukseksi. Ek-merkinnän oikeusvaikutukset tulee selkiyttää tai ko. merkintä poistaa kaavasta.
Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista tulee pyytää lausunnot myös naapuri maanomistajilta sekä suojelualueilla mahdollisesti
olevien käyttö- ja rasiteoikeuksien haltijoilta.
Kehittämisperiaatemerkintä kaivostoiminnan
kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti
alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja
mineraalivarantoja.
Täydennetään kaavaselostusta.
Asiaa koskevassa suunnittelumääräyksessä on
mainittu muut yhteisöt, joiden toimialaan suunnittelu liittyy.
Täydennetään kaavaselostusta.
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
V, virkistysalueet
Kaavamääräyksellä rajoitetaan metsätalouden harjoittamista alueella.
Kaavassa on määrättävä toteutusvelvollinen, joka korvaa rajoituksista aiheutuvat taloudelliset menetykset maanomistajille. Samoin kaavassa on määriteltävä minkä ajan kuluessa maanomistajalla on oikeus
käynnistää alueen taloudellisten menetysten korvausprosessi, mikäli kaavassa määrätty toteutusvelvollinen ei ole aluetta toteuttanut tai korvannut
taloudellisia menetyksiä.
SL, luonnonsuojelualueet
Kaavamääräyksissä on määrättävä minkä ajan kuluessa valtion on
toteuttava alueen suojeleminen, jonka jälkeen maanomistaja voi itse
käynnistää lunastusprosessin.
LISÄYKSET/MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAAN TUULIVOIMAN OSALTA
Tornatorilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen merkittyjen tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden (tv ja tv-1) osalta. Tuulivoimateknologian kehittymisen myötä ja toisaalta tuulivoimaloiden sijoittelua koskevien säädösten ja käytäntöjen muuttuessa yleispiirteiset, tietyillä parametreilla tehdyt selvitykset vanhenevat varsin nopeasti. Nyt esillä oleva
kaavaluonnos pohjautuu tuulivoiman osalta n. kolme vuotta sitten tehtyihin selvityksiin. Ne ovat kohtuullisen tuoreita, mutta nykyteknologialla tulee aivan uusiakin potentiaalisia, isoja alueita riittävän tuulisuuden piiriin.
Myös muut tarkasteluparametrit ovat hieman muuttuneet ja muuttumassa.
Voimalat tulee sijoittaa entistä kauemmaksi asutuksesta, paikan rakennettavuuden ja mm. tieyhteyksien merkitys kasvaa, koska liikutellaan entistä
suurempia komponentteja.
Tornator on tutkinut omien alueidensa soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon
koko Suomessa. Alustavissa selvityksissä on myös nyt esillä olevan maakuntakaavaluonnoksen alueelta löytynyt uusiakin alueita, jotka eivät ole
nousseet esiin kaavaa varten tehdyissä selvityksissä. Osa alueista ei yllä
maakuntakaavatarkastelun kokoluokkaan, mutta Tornator esittää, että
Maakuntakaavan virkistysalueilla virkistys-,
maisema-, ja luontoarvot huomioon ottava metsätalous on sallittua. Maakuntakaavaan lisätään
liitetaulukko aluevarausten toteuttajista.
Maakuntakaavassa ei voi antaa määräystä toteuttamisaikataulusta.
Kaavaa laadittaessa on MRL 28.4 §:n mukaan
pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai
muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta
haittaa.
V -merkintää koskeva rakentamisrajoitus on
MRL 33 §:n mukaisesti ehdollinen. Jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei kunta
tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta.
Maakuntakaavassa ei voi antaa määräystä toteuttamisaikataulusta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella
tuulivoimaloita voi tulla myös muille alueille
kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.
146/242
karttaliitteen mukaisen ns. Konttikankaan alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon voitaisiin vielä tutkia ennen maakuntakaavan ehdotusvaihetta. Tornator on tältä osin halukas keskustelemaan Lapin Liiton kanssa
tarpeellisista lisäselvityksistä po. alueen osalta. Keskustelussa voidaan
mahdollisesti tuoda esiin vielä muitakin alueita.
Tuulikolmio Oy
Lapin liiton hallitus on 8.12.2014 hyväksynyt Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaavan valmisteluaineiston taustaselvityksineen asetettavaksi
nähtäville ja lausunnoille 15.12.2014 - 30.1.2015 väliseksi ajaksi. Tuulikolmio Oy kiittää mielipidepyynnöstä.
Oman toimintaympäristömme puitteissa toteamme, että tuulivoimaan liittyvät kansalliset ja kansainväliset tavoitteet on kaavaselostuksessa otettu
hyvin huomioon.
Haluamme kuitenkin muistuttaa, että tuulivoima-alalla tekninen kehitys
on viime vuosina ollut vauhdikasta, ja osa kaavaselostuksessa esitetyistä
tiedoista on jo vanhentunutta. Selostuksessa todetaan muun muassa, että
sisämaahan rakennettaessa tuulivoimaloiden tyypillinen laitoskoko on 1 –
2,5 MW ja meri- ja rannikkoalueilla on käytössä 3 MW yksikköjä sekä
suunnitteilla 4,5 MW yksikköjä. Viime vuosien aikana voimaloiden yksikköteho on kuitenkin kasvanut huomattavasti, ja viimeisimmän teknologian mukaiset tuulivoimalat ovat teholtaan lähes kaksinkertaisia kaavaselostuksessa esitettyyn nähden.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Täydennetään kaavaselostusta.
Teknologian kehittymisen ansiosta tuulivoima voi tulevaisuudessa olla ta- Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella
loudellisesti kannattavaa aiempaa matalatuulisemmilla alueilla. Tästä
tuulivoimaloita voi tulla myös muille alueille
syystä pidämme tärkeänä, että tuulivoiman kaavoitus säilyy joustavana, ja kuin maakuntakaavassa osoitetuille alueille.
tuulivoimakäyttöön voidaan myös jatkossa ottaa sekä ympäristön että tuulivoimatuotannon kannalta parhaiten soveltuvat alueet.
Vapo Oy
Vapo Oy esittää mielipiteenään Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksen ja tämän valmisteluaineiston osalta seuraavaa:
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan keskeiset aihepiirit muodostavat laaja-alaisen kokonaisuuden, jonka alueelliset vaikutukset ovat merkittävät, Vapo Oy katsoo, että maakuntakaavoituksen tulee toimia ennen
kaikkea maankäyttöä ohjaavana työkaluna, jonka avulla pyritään luomaan
edellytykset hyvään elinympäristöön, tasapainoiseen elinkeinorakenteeseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.
Keskeisen osan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta muodostaa
alueellisen energiahuollon turvaaminen, käsittäen tuulivoiman, vesivoiman, biovoiman, turvetuotannon sekä hajautetun energiantuotannon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kansainväliset sitoumukset huomioon ottavalla kaavoituksella voidaan varmistaa, että energiatuotantomuotojen vaatimat resurssivaraukset eivät ole ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden ja muiden maankäyttömuotojen kanssa.
Turvetuotanto nähdään Lapin liiton hallituksen 9.11.2009 hyväksymässä
energiastrategiassa elinkeinotoimintana, jota tulee ennen kaikkea edistää.
Vapo Oy toteaa, että kaava-alueen mittavat turveraaka-aineen varannot ja
turvetuotannon harjoittamisen perinteet luovat erinomaiset puitteet energiastrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. On myös huomioitava, että energiantuotannon ohella turvetta tuotetaan moniin muihin käyttötarkoituksiin kuten, tuotantoeläinten kuivikkeeksi, kasvualustaksi sekä
ympäristönsuojelullisiin käyttötarkoituksiin.
Vapo Oy katsoo, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa strategian mukaista turpeen käytön edistämistä toteutetaan kaavoittamalla tur-
Merkitään tiedoksi.
147/242
vetuotantoon riittävästi uutta tuotantokelpoista pinta-alaa. Uusien turvetuotantoalueiden kaavoituksen tulee perustua laaja-alaiseen taustaselvitysmateriaaliin, joka on takeena sille, että arviot alueiden todellisesta tuotantokelpoisuudesta ovat luotettavat. Selvitysaineiston lisäksi on myös
tärkeää, että kaavaa laadittaessa otetaan huomioon turvetuotantoalan toimijoiden näkökulma ja asiantuntemus.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan onnistuneen lopputuloksen
saavuttamiseksi tulee ottaa huomioon mielipiteessämme esitetyt kommentit ja muutosesitykset alla esitettyjen asiakohtien mukaisesti:
Turvetuotantoalueet maakuntakaavassa
Kaava-aineistossa esitetään varsin kattavasti periaatteet turpeenottoalueiden osoittamiseksi maakuntakaavassa. Vapo Oy pitää selkeänä mallia,
jossa tuotannossa olevat tai tuotantoon valmistellut suot esitetään kaavoitettavaksi kaavamerkinnällä (EOT) ja uudet potentiaaliset tuotantoalueet
merkinnällä (eot).
Maakuntakaavassa ja tämän selostusosiossa on osoitettu turpeenottoalueiden nimet, tunnukset ja sijoittuminen. Kaavaselostuksessa ei ole erikseen
mainittu (EOT) ja (eot) alueiden kokonaispinta-alaa.
Merkitään tiedoksi.
Täydennetään kaavaselostusta, lisätään pintaalatietoja.
Turpeenottoalueiden pinta-aloja on sen sijaan käsitelty kaavoitusta varten
laaditussa Geologiset luonnonvarat taustaselvityksessä. Taustaselvityksen
sivulla 41 on mainittu, että mahdollisia potentiaalisia turvetuotantoalueita
on rajattu kaavaan n. 19000 hehtaaria. Taustaselvityksen sivulla 42 esitetyssä taulukossa 6.4 turvetuotannon kaavavarausten kokonaispinta-alana
esitetään myös n. 19 000 hehtaaria, mutta taulukon lukema käsittää myös
jo tuotannossa olevat tai tuotantoon valmistellut alueet.
Vapo Oy toteaa, että kaava-aineistossa on esitettävä selkeästi jo tuotannossa olevien tai tuotantoon valmisteltujen alueiden sekä potentiaalisten
uusien turvetuotantoalueiden kokonaispinta-alat. Potentiaalisten uusien
turvetuotantoalueiden pinta-ala eivät voi sisältää jo tuotannossa olevia soita, vaan pelkästään tuotantoon valmistelemattomien alueiden kaavavaraukset. Eritellyt pinta-alatiedot on hyvä esittää taustaselvityksen lisäksi
myös varsinaisessa kaavaselostuksessa.
Geologiset luonnonvarat taustaselvityksen taulukossa 6.3 on esitetty, että
Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella olisi nykyään tuotannossa tai tuotantoon
valmisteltua turvetuotannon pinta-alaa 3400 hehtaaria. Mikäli edellä mainittu pinta-ala on kaavoitettu merkinnällä (EOT) ja sisällytetty esitettyyn
19000 hehtaariin, jaa kokonaan uuden potentiaalisen turvetuotannon pinta-alaksi n. 15 600 hehtaaria.
Uutta potentiaalista turvetuotantoalaa kaavoittaessa tulee arvioida maakunnan tulevaisuuden turveraaka-aineen käyttötarvetta sekä kaavaalueiden tuotantoon saattamisen toteumaennustetta. Flyktman (2012) mukaan koko Lapin ennustettu tuotantoalan tarve vuonna 2020 on reilu 5000
hehtaaria. Rovaniemen- ja Itä-Lapin maakuntakaava ulottuu kuitenkin tarve-ennustetta huomattavasti pidemmälle aikajaksolle, joten esitettyä tarvearviota ei voida soveltaa suoraan ohjeellisena minimiarvona uuden tuotantoalan tarpeelle. On myös huomioitava, että uusista potentiaalisista turvetuotantoalueista vain osa päätyy kaavassa esitettyyn maankäyttömuotoon. Kaavavarausten tuotantoon saattamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat
mm. maanhankinta ja turvetuotannon ympäristölupaprosessit, jotka voivat
vähentää kaava-alueiden tuotantoon saattamisen toteumaa jopa 80 %:lla.
Vapo Oy toteaa, että uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden kokoMerkitään tiedoksi.
naispinta-ala (n.15 500 hehtaaria) edustaa oikeansuuntaista tasoa maakun- Täydennetään taustaselvitystä.
nan turveraaka-aineen kattamiseksi tulevaisuudessa. Ottaen kuitenkin
huomioon nykyisen tuotantopinta-alan nopea poistuminen, ympäristölu-
148/242
paprosessien hitaus ja valtakunnalliset tavoitteet energiaomavaraisuuden
kasvattamiseksi, tulisi uusien potentiaalisten tuotantoalueiden kaavavarausten kokonaispinta-ala olla n. 20 000-25 000 hehtaaria.
Turvetuotannon sijoittaminen ja suoluonnon monimuotoisuus
Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden sijoittamisessa on teknisen
Merkitään tiedoksi.
käyttökelpoisuuden lisäksi otettu huomioon myös suoluonnon monimuotoisuus ja erityisesti alueiden luonnontilaisuus. Vapo Oy katsoo, että kaavoittaja on pyrkinyt toteuttamaan uusien tuotantoalueiden kaavoituksessa
vallitsevan lainsäädännön ja ohjeistusten mukaista käytäntöjä. Joiltain
osin potentiaalisten tuotantoalueiden kaavoitus ei kuitenkaan vastaa täysin
sille asetettuja vaatimuksia.
Turvetuotannon kohdentamista on ohjattu viime vuosina mm. Valtioneuvoston periaatepaatoksella soiden ja turvemaiden vastuullisesta käytöstä ja
suojelusta (30.8.2012), Ympäristöministeriön Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeella sekä vastikään muutetulla ympäristönsuojelulailla. Yhteistä sekä lainsäädännölle että ohjeistuksille on, että turvetuotanto kohdennetaan etenevissä määrin luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille
soille. Uuden YSL (527/2014) mukaan turvetuotanto voidaan § 13 estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi
muuttunut. Vastaavasti YSA § 44 mukaan merkittävästi muuttuneella
suolla tarkoitetaan valtioneuvoston periaatepaatoksessa esitetyn luonnontilaisuusluokituksen 0-2 luokan suoaltaita.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaisesti turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontiloaltaan merkittägvästi
muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja.
Maakuntakaavassa on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös, mutta alueen laajuuden ja turvetuotantoon soveltuvien soiden suuren
määrän ja käytön vähäisen tarpeen vuoksi on
tarkoituksenmukaista osoittaa vain 0 ja 1 luokan
kohteet. Potentiaalisten turvetuotantoalueiden
määrä kattaa maakuntakaavan suunnittelujakson
Valtioneuvoston periaatepaatoksessa (30.8.2012) linjataan soiden luontarpeen. Vaikka maakuntakaavan aikatähtäys on
nontilaisuusasteikon käytöstä myös seuraavasti "Luonnontilaisuusasteikko vuoteen 2040, tullaan maakuntakaavaa tarkistaon apuväline soita ja turvemaita koskevaan yleispiirteiseen, lähinnä maa- maan noin 10 vuoden kuluttua.
kuntakaavatasoiseen maankäytön suunnitteluun VAT: mukaisesti". EdelMaakuntakaava ei estä turpeenottoa muilta aluleen jatkuen: "Luonnontilaisuusasteikkoa hyödynnetään ensisijaisesti sel- eilta, ellei haitata sanottavasti alueen pääkäyttölaisten soiden ja turvemaiden maankäytön suunnittelussa, jotka on tämän tarkoitusta eli ei vaikeuteta maakuntakaavan toperiaatepaatoksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon".
teuttamista.
Valtioneuvoston periaatepaatoksen (30.8.2012) liitteen 1 mukaan luonnontilaisuusasteikon mukaisessa luokituksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita
soita ovat luokkiin 0-2 kuuluvat suot. Luonnontilaisuusluokan 3 suoaltaille voidaan osoittaa myös turvetuotantoa, mikäli suon yleinen luonnonarvo
on seutukunnan ojitusasteenperusteella alhainen, sen erityiset luonnonarvot eivät ole mainittavia ja seutukunnan suoluonto on määrällisesti runsas.
Vapo Oy toteaa, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa tulee ottaa paremmin huomioon turvetuotannon sijoittamista koskevat ohjauskeinot ja lainsäädäntö.
Maakuntakaavan Geologiset luonnonvarat tausta-aineiston ja kaavaselostuksen mukaisesti kaavoitettavista potentiaalista turvetuotantoalueista valtaosa kuuluu luonnontilaisuusluokkiin 0- 1. Luonnontilaisuusluokkiin 2 ja
3 kuuluvat suot on jätetty potentiaalisten turvetuotannon kaavavarausten
ulkopuolelle. Ottaen huomioon uudistunut ympäristönsuojelulaki, jonka
mukaan turvetuotanto tulee kohdistaa ensisijaisesti merkittävästi muuttuneille suoaltaille (luokat 0-2), on maakuntakaavan potentiaalisia turvetuotantoalueita kohdennettava luokkien 0-1 lisäksi myös luonnontilaisuusluokan 2 altaille.
Rovaniemen ja Itä-Lapin geologiset suot käsittävät jopa lähes 25 % alueen
maapinta-alasta. Rovaniemen ja Ranuan alueen soiden ojituspaine sijoittuu välille 45-60 % ja Itä-Lapin soiden ojituspaine välille 15-30 %. Koko
kaava-alueen ojituspainetta voidaan näin ollen pitää erittäin alhaisena suhteessa maan eteläosaan, jossa soiden ojituspaine on tyypillisesti yli 75 %.
Eriasteisesti suojeltujen soiden osuus kaava-alueella käsittää yhteensä lähes 130 000 hehtaaria.
149/242
Mittavien suoresurssien, alhaisen ojituspaineen ja merkittävän soidensuojelupinta-alan vuoksi todetaan, että Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella voidaan osoittaa turvetuotantoa myös luonnontilaisuusluokan 3 suoaltaille.
Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden osuus maakunnan geologisesta suopinta-alasta jaa joka tapauksessa n. 2-3 %:iin, jolloin turvetuotannon ei nähdä muodostavan uhkaa alueen suoluonnon monimuotoisuuden säilymiselle vaikka tuotantoon varattaisiinkin osin ojittamattomia
suoalueita.
Kaavaluonnoksessa esitettyjen potentiaalisten turvetuotantoalueiden osalta
tämä tarkoittaa sitä, että turvetuotantoon alustavasti hankitut yhtenäiset
alueet tulee kaavoittaa kokonaisuudessaan turvetuotannolle, sisällyttäen
alueisiin kuuluvat ojittamattomat alueet myös turvetuotannon kaavamerkintään. Tämän lisäksi kaavaan tulee sisällyttää kokonaan uusia potentiaalisia turvetuotannon kaavavarauksia luonnontilaisuusluokan 2, ja harkinnan mukaan luokan 3 suoaltaille.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaisesti turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontiloaltaan merkittävästi
muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja.
Edellä esitetyn perusteella tulee turvetuotannon kaavamääräystä ja kaavaselostusta muuttaa seuraavasti:
• Potentiaalisia turvetuotantoalueita koskeva kaavamääräys luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten soiden jättämisestä tuotannon ulkopuolelle Vapo Oy ehdottaa poistettavaksi. Mikäli kaavoitus perustuu olemassa
olevaan lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin, on edellä esitetty kaavamääräys
täysin tarpeeton.
Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä ja Lapin
alueen laajuudesta johtuen kaavaa laadittaessa ei
ole mahdollisuuksia yksityiskohtaisiin maastotarkasteluihin, joten suunnittelumääräyksellä
varmistetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.
• Kaavaselostuksessa turvetuotannon sijoittamisessa tulee viitata niin
ikään uudistuneeseen ympäristönsuojelulakiin sekä valtioneuvoston periaatepaatokseen, joiden mukaan turvetuotanto tulee ohjata pääosin luonnontilaisuusluokkien 0-2 suoaltaille. Alueellinen ojituspaine ja suon luonnonarvot huomioiden turvetuotantoa voidaan ohjata myös luonnontilaisuusluokan 3 suoaltaille.
Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö
Vapo Oy toteaa, että turvetuotantoalueiden jälkikäytöstä päättää ensisijaisesti alueen maanomistaja. Merkittävä osa turvetuotantoalueista on vuokrattua maa-alaa, jolloin varsinaisen tuotantotoiminnan päätyttyä alueiden
käyttöoikeus palautuu varsinaiselle maanomistajalle.
Näin ollen kaavamääräyksissä ei voida edellyttää turvetuotantoalueiden
jälkikäytön osalta erityisiä sitovia vaateita. Kaavamääräykset myös eotalueiden osalta ehdotetaan muutettavan muotoon: "Turvetuotantoalueen
jälkikäyttöä suunniteltaessa tulee pyrkiä turvaamaan alueen poronhoidon
edellytykset".
Olemassa olevilla turvetuotantoalueilla tuotantoehdot on määritelty ympäristöluvassa. Suunnittelumääräys kiinnittää myös näiltä osin huomion
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvaaman poronhoidon huomioon ottamiseksi. Potentiaalisten turvetuotantoalueiden osalta maakuntakaava ohjaa alempiasteista suunnittelua ja
lupamenettelyä turvaamaan poronhoidon alueidenkäytöllisiä toiminta- ja kehittämisedellytyksiä.
Tuulivoima-alueet maakuntakaavassa
Uusien tuulivoima-alueiden kaavoitus nähdään lähtökohtaisesti hyvänä
tapana edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen lisärakentamista. Muiden
kotimaisten energiantuotantomuotojen ohella on myös tuulivoimalla tärkeä rooli vähentäessä riippuvuuttamme fossiilisista tuontipolttoaineista.
Tuulivoiman lisäämisen positiivisia puolia ovat myös rakennushankkeiden
aikaiset vaikutukset työllisyydelle ja aluetaloudelle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa tuulivoiman aluevarauksia on
paljon ja aluevaraukset verrattain melko suuria. Osa kaavoitetuista tuulivoimapuistoista sijoittuu myös toiminnassa oleville ja suunnitelluille turvetuotantoalueille.
Tuulivoimapuistojen kaavoituksessa turvetuotantoalueille tulee varmistaa,
että turvetuotannon toimintaedellytykset alueella turvataan aina siihen
saakka, kunnes alueen turvevarat on kokonaisuudessaan hyödynnetty.
Tämän lisäksi tulee arvioida tuulivoimapuistojen ja turvetuotantoalueiden
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja joustava.
Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa muuttaa tai aluevarauksesta
150/242
välisiä turvallisuuskysymyksiä mm. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) ja
palo- ja pelastusviranomaisen laatiman ohjeistuksen (liite 1) perusteella.
voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät
vaarannu.
Vapo Oy esittää, että toiminnassa oleville tai potentiaalisilla turvetuotantoalueille kaavoitettavia tuulivoimapuistoja asetetaan koskemaan kaavamääräys: Tuulivoimarakentamisessa otettava huomioon alueelle sijoittuvan turvetuotannon toimintaedellytykset siihen saakka, kunnes alueen turvevarat ovat kokonaisuudessaan hyödynnetty.
Kohdekohtaiset muutosesitykset:
Vapo Oy esittää joidenkin turvetuotannon kaavavarausten kohdalta muutosesityksiä. Esitysten katsotaan olevan linjassaan turvetuotannon kohdentamista koskevan lainsäädännön ja ohjeistusten kanssa. Osaan turvetuotantoon varattujen alueiden rajauksissa on myös tapahtunut muutoksia,
joista kaavoittajalla ei välttämättä ole ollut tietoa kaavaluonnoksen laadintavaiheessa. Kaavavarausten karttapohjaiset muutosesitykset on esitetty
liitteessä 2.
1. Näätäaapa (EOT 2636) Itäpuoleinen suoalue
Näätäaavan tuotantoalue on kaavoitettu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa tunnuksella EOT 2636. Vapo Oy katsoo, että kaavavarauksen
itäpuoleinen Löytösuo voidaan kaavoittaa uudeksi potentiaaliseksi turvetuotantoalueeksi. Löytösuo sijoittuu jo olemassa olevan turvetuotantoalueen välittömään läheisyyteen ja alue on hankittu valtaosin turvetuotantotarkoitukseen ennen Valtioneuvoksen periaatepäätöstä soiden ja turvemaiden vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Näin ollen alueelle ei kuulu soveltaa luonnontilaisuusluokitusta vaan Löytösuo tulisi kaavoittaa kokonaisuudessaan turvetuotannolle.
2. Pahajoenjänkä (eot 9163)
Pahajoenjänkä on kaavoitettu potentiaaliseksi turvetuotantoalueeksi. Turvetuotantoon varatun alueen rajaus on päivitetty vastaamaan suunniteltua
hankealuetta.
3. Majava-aapa (eot 9164)
Ehdotetaan rajattavaksi kaavaan potentiaalisena turvetuotantoalueena
myös kaavavarauksen väliin jäävät ojitetut suoalueet sekä kaavamerkinnän eteläosaan sijoittuva hankesuunnitelman laajennusosa.
4. Moita- aapa (eot 9158)
Kaavamerkintä rajoittuu ainoastaan suoaltaan ojitettuihin osiin. Vapo Oy
katsoo, että rajaukseen voidaan ottaa mukaan myös turvetuotantotarkoitukseen hankittu ojittamaton ala. Seutukunnallinen ojitusaste on yleisesti
ottaen erittäin alhainen, jolloin Moita-aavan ojittamattoman osan varaaminen turvetuotannolle ei muodosta uhkaa alueen suoluonnon monimuotoisuudelle.
5. Rahaseljänaapa (eot 9136)
Kaavamerkintä tulee ulottaa koko suoaltaalle, erottelematta ojitettuja ja
ojittamattomia osia.
Edellä esitettyjen kaavakohteiden lisäksi haluaa Vapo Oy esittää soita,
jotka nähdään mielipiteessä esiin tuotujen asiakohtien perusteella soveltuvan potentiaalisiksi turvetuotantoalueiksi. Kohteista on toimitettu tieto
kaavoittajalle kaavalaadinnan valmisteluvaiheessa.
Suo
Kunta
Makkara-aapa Ranua
Hanhiaapa
Kemijärvi
Kaavaehdotus
eot
eot
Viitteellinen sijainti (Euref-Fin)
x
y
459 258
7 302 896
528 443
7 415 312
Maakuntakaavassa osoitetut turpeenottoalueet ja
turvetuotantopotentiaaliset alueet perustuvat
taustaselvitykseen Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaavan geologiset luonnonvarat.
Laaditaan lisäselvitys alueiden osoittamisesta
maakuntakaavaan.
151/242
Honkisuo
Kiiskiaapa*
Korteaapa
Ranua
Rovaniemi
Salla
eot
eot
eot
476 884
461 098
541 658
7 304 591
7 402 477
7 422 473
* Kiiskiaapa (Tilan RN:o 12-1) on Vapon Metsähallitukselta vuokraama
turpeenottoalue. Kiiskiaapa siirtyi Vapo Oy:n hallintaan vuonna 2005, Natura 2000- suojeluohjelmaan luovutettujen alueiden korvaavana turpeenottoalueena.
Lopuksi
Vapo Oy katsoo, että maakuntakaavoitus on parhaimmillaan avoin ja läpinäkyvä prosessi, jossa ympäristönäkökohtien lisäksi otetaan huomioon
myös alueen elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä arvioidaan kaavoituksen taloudelliset, kulttuurilliset ja sosiaaliset vaikutukset.
Merkitään tiedoksi.
Turvetuotannolle osoitettujen alueiden suunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä turvetuottajien kanssa, jolloin kaava-alueiden todellinen tuotantokelpoinen pinta-ala ym. tuotantoon saattamisen kannalta tärkeät tekijät tulevat paremmin huomioiduiksi. Vapo Oy ilmoittaa osaltaan mielenkiinnon
osallistua maakuntakaavan suunnittelutyöhön myös kaavalaadinnan myöhemmissä vaiheissa.
Värriön tutkimusasema
Värriön luonnonpuistossa sijaitsevalla Helsingin yliopiston tutkimusaseMerkitään tiedoksi.
malla tutkitaan laaja-alaisesti subarktisten ja boreaalisten ekosysteemien
tilaa ja kasvillisuuden ja ilmaston vuorovaikutuksia. Aseman toiminnan
pohjana on ollut puhdas pohjoinen luonto, jonka ansiosta tutkimustuloksia
on voitu käyttää hyvänä vertailuaineistona ihmistoiminnan muuttamista
ympäristöistä kerätyille aineistoille. Tutkimusaseman 48-vuotisen historian aikana on kerätty lukuisia pitkiä aikasarjoja, joista voidaan arvioida
mm. pohjoisen herkän luonnon tilan muutoksia Kuolan teollisen toiminnan tuottamien ilman epäpuhtauksien määrän muuttuessa 1990 luvun jälkeen. Tutkimusasemalla vuodesta 1991 toimineella SMEAR 1 (Station tor
Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) -mittausasemalla mitataan
monipuolisesti metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksia, mukaan lukien ilmansaasteita. Tulosten mukaan ilman laatu on nykytilanteessa Euroopan
puhtainta ja vain tuulen suunnan ollessa suoraan Kuolan teollisuuskeskuksista asemalla havaitaan kohonneita pienhiukkasten ja kaasumaisten saasteiden pitoisuuksia. Tutkimusasemalla on erityissijaintinsa ja historiansa
vuoksi hyvät mahdollisuudet tarkkailla Itä-Lapin ympäristön tilan muutoksia eri menetelmin, ja asemalla pyritään tuottamaan tutkimuksin perusteltua tietoa sekä paikallisen että kansallisen päätöksenteon tueksi.
Värriön luonnonpuisto, samoin kuin viereinen Tuntsan erämaa-alue, kuuluvat kaava-aineistossa SokIin alueenkin sisältävään kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen (kaavaselostuksen sivu 113). Näillä kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeillä on siis todettu merkittäviä mineraalivaroja. Vyöhykkeet on esitetty erillisselvityksen perusteella ("Rovaniemen
ja Itä-Lapin maakuntakaavan geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot"). Kaivostoiminnalla tulee olemaan merkittävä vaikutus Värriön luonnonpuiston ekosysteemeihin, ilman- ja vedenlaatuun. Tästä syystä on tärkeää että kaivostoimintaa ei harjoiteta lähempänä kuin nyt
on Sokliin liittyen suunniteltu. Tällä hetkellä kaavaehdotuksessa pääasiallisena käyttö- ja kehitystarkoituksena Värriön luonnonpuistolle ja lähialueille esitetään arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen, luonnonrauhan
ja maiseman turvaaminen, retkeilymahdollisuudet, hiilen sidonta jne.
Mainittuja kehityssuuntia ovat mm. porojen laidunalueiden säilyttäminen
poronhoidon tarpeisiin, ekologisten yhteyksien turvaaminen Suomen ja
Venäjän välillä sekä pohjois- eteläsuunnassa, ja erämaamatkailun ja virkistyskäytön kehittäminen luontoarvojen ehdoilla.
Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on
vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2010 ja
korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä
tehdyt valitukset 16.5.2012. Kaava on lainvoimainen.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavalla ei
kumota Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaa.
152/242
Jos maakuntakaavan osoittamat toiminnot toteutuvat suunnitellun kaltaisina, tutkimusasema ei enää toimi kaukana intensiivisestä ihmistoiminnasta
vaan hyvin lähellä sitä. Rautatieliikenne, lisääntyvä maantieliikenne, kaivosalueen työkoneliikenne, kaivannaisten pölyäminen ja valosaaste näkyvät väistämättä merkittävästi aseman mittauksissa. Vallitseva tuulensuunta
mittausasemalle on Sokiin kaivosalueen ja tien sekä rautatien suunnasta,
mikä entisestään lisää muutosta aseman ympäristöoloissa. Todennäköisimmät tutkimusasemalle yltävät ympäristövaikutukset olisivat kaasumaiset ilmansaasteet (mm. rikkidioksidi, typen oksidit, häkä), kiintoaineskulkeuma (pöly, pienhiukkaset) ja melu sekä valo. Pitkällä aikavälillä ilmansaastelaskeuma ja pöly lisäävät Värriön luonnonpuiston ravinnekuormaa
ja todennäköisesti muuttavat luonnonpuiston kasvillisuutta ja sitä kautta
koko ekosysteemin toimintaa. Herkällä subarktisella alueella tähän voivat
riittää jo vähäisetkin määrät, erityisesti kaivosalueen fosforipöly rehevöittää ja kuormittaa ekosysteemejä, joissa merkittävät kulkeutumistavat ovat
pienhiukkasten kautta ja luonnon vesiin liukenemalla. Myös kasvavat liikennemäärät tulevat selvästi huonontamaan ilman laatua alueella; vuorokausiliikenne kasvaa kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen moninkertaiseksi, noin 660 autolla/vrk.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja toteutuu
alempiasteisen suunnittelun ja lupamenettelyjen
kautta.
Suunnitellut hankkeet ovat pitkäkestoisia ja aiheuttavat pysyviä muutoksia
ympäristön tilaan. Pelkosenniemi-Sokli-voimajohto suunnitellaan kestämään 50 vuoden käyttö, ja vaikka johto sen jälkeen purettaisiinkin, se näkyisi herkässä maisemassa vielä vuosikymmeniä. Myös Kelloselkä-Soklirautatien käyttöiäksi pitää arvioida vähintään kymmeniä vuosia. Itse Soklin kaivoksen toiminta-ajaksi on kuitenkin arvioitu esimerkiksi YVAselvityksissä vain 20 vuotta. Näin ollen voimajohdolle ja rautatielle pitäisi
olla tarvetta myös kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen. Tällaisia
Maakuntakaavan aikajänne on vuoteen 2040,
käyttötarpeita nyt kommenttikierroksella olevassa kaavassa ei kuitenkaan mutta kaavaa tullaan tarkistamaan noin kymmeole esitetty lainkaan, vaan voimalinja ja rautatie on osoitettu palvelemaan nen vuoden kuluttua.
vain kaivostoimintaa. Radan varteen ei ole osoitettu minkäänlaisia varauksia esim. puutavara-, kiviaines-, henkilö- tms. terminaaleja varten. Voimajohtoyhteyttä voisi mahdollisesti hyödyntää kaavassa mainittu JänesselänMaaimmaisen Sotatunturin tuulivoimatuotantoalue, mutta sen käyttöön
riittäisi järeydeltään vähäisempikin linja. Kaiken kaikkiaan kaavassa esitettyjen toimintojen elinkaariajattelu ei toimi kaava-alueen pohjoisosassa:
lyhyen aikajänteen intensiiviset toiminnot (esim. kaivostoiminta) syrjäyttävät pitkän aikavälin toiminnot, jotka hyödyntävät laajoja alueita (esim.
luonnontilaisten ekosysteemien tutkimus, poronhoito, matkailu, metsänhoito, luonnonsuojelu).
Itä-Lapin alue on osa Fennoskandian vihreää vyöhykettä, jonka kehittämiseen Suomi on vahvasti sitoutunut, ja alueella sijaitsee useita kansainvälisestikin merkittäviä luonnonsuojelualueita. Suunniteltu radan paikka vastaa esim. YVA-selvityksissä käsiteltyä vaihtoehtoa 1 eri ratavaihtoehdoista, ja se kulkee n. 10 km päässä Värriön luonnonpuistosta. Radan linja ei
mene päällekkäin tässä kaavaehdotuksessa esitettyjen ekologisten yhteyksien kanssa (esim. Värriön-Tuntsan alueen ja sen eteläpuolisten alueiden
välillä), mutta on huomioitava että rata kulkee läpi Natura-alueiden ja
muutenkin arvokkaiden luontokohteiden läheisyydessä. Lisäksi alueilla on
useita suojeltavien lajien esiintymiä. Kaavan toteutuminen tällaisenaan
heikentäisi merkittävästi ekologisia yhteyksiä Itä-Lapin suojeltujen, erityisesti tiukasti suojeltujen, alueiden välillä. Sokiin kaivosalue liikenneyhteyksineen lyö yhä perusteellisemmin kiilaa itärajan suojelualuevyöhykkeeseen: Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välinen ekologinen käytävä toteutuu vastedes yhä suuremmalta osin Venäjän
kautta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa pohjois-etelä-suuntaiset ekologiset käytävät ovat erityisen tärkeitä, jotta lajit voivat siirtyä nykyisiItä
levinneisyysalueiltaan uusille, muuttuvassa ilmastossa soveliaammille
alueille. Myös muiden Itä-Lapin suojelualueiden kytkeytyneisyys toisiinsa
heikentyy oleellisesti kaavan toteutuessa. Voimaperäisen metsätalouden
takia suuri osa suojelualueiden välisestä maastosta on jo ennestään monelle metsälajille valkoista aluetta: ne eivät pysty ylittämään suuria, luonto-
Merkitään tiedoksi.
Soklin rata-YVA:n yhteydessä laadittiin Naturaarviointi, josta Lapin Ely-keskus antoi lausuntonsa. Soklin ratayhteys on esitetty lainvoimaisessa Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu
ympäristöministeriössä 30.3.2010 ja korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset 16.5.2012.
Maakuntakaavan taustaselvityksessä ”Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonto- ja
maisema -selvitys” on tunnistettu luonnon ydinalueet, joiden välille maakuntakaavassa on osoitettu viitteelliset ekologiset yhteystarpeet kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemer-
153/242
arvoiltaan heikkoja alueita, päästäkseen paremmalle elinalueelle. Koillis- kinnän osoittamilla väleillä ekologista kytkeitykairan kohdalla vihreään vyöhykkeeseen isketty "kiila" heikentää Suomen neisyyttä tulisi vapaaehtoisin toimin pyrkiä edisuskottavuutta kansainvälisissä luonnonsuojelukysymyksissä ja ilmastotämään.
neuvotteluissa.
Porotaloudelle kaavan toteutuminen merkitsee suuria muutoksia Savukos- Merkitään tiedoksi.
kella ja Sailassa, vaikka kyseinen alue on maakuntakaavassakin erityisesti
poron hoitoa varten tarkoitettu. Porotalouden muutokset kuitenkin heijastuvat myös moneen muuhun asiaan. Soklin rautatien, varsinaisen kaivosalueen sekä Kemijokeen johtavan purkuputken voi olettaa johtavan kymmenien tai satojen uusien poroaitakilometrien rakentamiseen. Aidat vaikuttavat porojen lisäksi monien muidenkin eläinten liikkumiseen, esimerkiksi alueen hirvikannan täytyy sopeutua uusiin oloihin. Metsäkanalintujen kannalta uudet poroaitakilometrit ovat kiistatta haitallisia: Metsähallitus on arvioinut jo nykyisiinkin poroaitoihin kuolevan jopa yli 40 000 lintua vuosittain. Tämä vastaa yli puolta Lapissa vuonna 2013 metsästetyistä
metsäkanalinnuista. Porotalouden muutokset voivat myös näkyä laidunnuspaineen muutoksina, ja tämä voi paikoin haitata huomattavasti maa- ja
metsätalouden harjoittamista alueella. Laidunnuspaineen muutokset näkyvät myös suojelualueiden ekosysteemien toiminnassa, esimerkiksi lehtipuiden taimien varhaiskehityksessä. Tutkimustemme mukaan porojen laidunnuksen vaikutukset kasvillisuuteen ja maaperän mikrobistoon ovat
suuria, ja voivat muuttaa laidunnettujen alueiden metsien kasvua ja kasvihuonekaasutaseita.
Suurin vaikutus kaavan esittämillä muutoksilla on matkailuelinkeinolle.
Kaavan toteutuminen merkitsee suurella todennäköisyydellä Savukosken
koillisten osien matkailun näivettymistä. Kaivos, rautatie, kasvava liikennemäärä maanteillä, tuulivoimapuistot ja massiiviset voimalinjat eivät
houkuttele matkailijoita "erämaahan". Edellä mainitut tekijät hävittävät
alueen vetovoimatekijöinä pidetyt hiljaisuuden, rauhallisuuden, pimeyden
ja puhtauden. Nuorttijoki on merkitty kaavaan merkinnällä MU, jolla on
osoitettu alueita, jotka pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen,
mutta joille suuntautuu ulkoilupainetta ja joille on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai reittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Eli näiden ulkoilureittien varrelle ja tukikohtien läheisyyteen olisi
turvattava kaavaehdotuksen mukaan riittävä peitteisyys maaston korkeussuhteiden ja avoimuuden mukaan. Soklin kaivoksen yhteyteen kaavaillut
Yli-Nuortin kulku-uoman oikaisu kaivosalueen kohdalla, Sokliojan uoman
mahdollinen siirto ylemmäksi YIi-Nuorttiin sekä rikastushiekka-altaan
sijoittaminen Nuorttijoen vesistöalueelle aiheuttavat väistämättä muutoksia Nuorttijoen virtaukseen, veden laatuun, sekä sen virkistyskäyttöön
esimerkiksi kalastustarkoituksessa. Savukosken alueelle ei todennäköisesti
jäisi luonnontilaisia vesistöjä, joihin kaivos ei vaikuttaisi. Jo pelkkä maineen menetys riittää karkottamaan matkailijat alueelta, eikä mainetta saa
helposti takaisin. Toteutuessaan kaava vie elinkeinon paitsi nykyisiltä
matkailuyrittäjiItä alihankkijoineen, myös tulevien vuosien yrittäjiltä, sillä
kaavan seuraukset säilyvät alueella vuosikymmeniä.
Sokiin kaivoksen vedet on suunniteltu johdettaviksi Kemijokeen, mutta
samaan aikaan Kemijoen rannat Savukoskelta ylävirtaan ovat maakuntakaavaehdotuksessa merkinnällä MU eli "maa- ja metsätalousvaltainen
alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta". Aiemmat äärimmäisen
rajut ja luonnon kannalta peruuttamattomat, laiminlyöntien ja odottamattomien tilanteiden seurauksena syntyneet vesistöpäästöt (mm. Talvivaarassa) antavat aihetta suureen varovaisuuteen ja tiukkoihin ohjeisiin poistovesien laadusta ja määrästä, erityisesti kun ollaan äärimmäisen herkässä
ekosysteemissä ja ankarissa oloissa. On erittäin toivottavaa että tominnanharjoittajalle asetetaan riittävät seurantavelvoitteet ja sanktiot. Mahdollisuuksien mukaan Värriön tutkimusasema haluaa olla mukana tuottamassa
laatuvarmennettua tutkimustietoa valvonnan tueksi, liittyen erityisesti kaivostoiminnan kaasu- ja hiukkaspäästöjen leviämiseen. metsäympäristön
ravinnekuormaan sekä päästöjen ja metsien vuorovaikutuksiin.
Merkitään tiedoksi.
Soklin kaivoshankkeesta on käyty ympäristövaikutusten arviointimenettely ja ympäristölupaprosessi on käynnissä. Samassa yhteydessä käytiin
myös voimajohto- ja rata-YVA menettelyt.
Lainvoimainen Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava perustuu yhteysviranomaisen eri
YVA-selostuksista antamaan lausuntoon.
154/242
Savukosken Jänesselän-Maaimmaisen Sotatunturin ja tuulivoimatuotantoalue on perusteltu, jos SokIin kaivos ja siten myös tuulivoima-alueen ohikulkeva voimalinja toteutuu. Tällöin alueella olisi sähkölle kuljetuskapasiteettia ja kaukomaisemassa olisi muitakin suuria ihmistoiminnan merkkejä. Nykytilassaan Sotatunturien ja Jänesselän alue on kuitenkin rakentamatonta erämaata vailla valmista kapasiteettia voimaloiden sähkön siirtoon,
joten sinne ei tuulivoimarakentaminen sovi. Kaukomaisemassa tuulivoimalat näkyisivät selkeällä säällä kymmeniä kilometrejä, esimerkiksi kalastukselle ja muulle virkistykselle osoitetulle Kemijoelle.
Merkitään tiedoksi.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Mainitut tuulivoimala-alueet voivat toteutua vain jos Soklin
kaivoshankkeen vuoksi toteutetaan tarvittavat
voimajohtoyhteydet alueelle.
Yhteenvetona, kaavan toteutuminen merkitsisi Rovaniemen ja Itä-Lapin
Merkitään tiedoksi.
maakuntakaavoitusalueen koillisosassa (Savukosken ja Sallan kunnan
pohjoisosissa) kaivostoiminnan ylivaltaa ja kaikkien muiden toimintojen
(porotalous, metsätalous, matkailu, luonnonsuojelu, tutkimus jne.) suurta
sopeutumista siihen. Kaivostoiminnan lyhyen elinkaaren ja suurten ympäristövaikutusten vuoksi kaavassa esitettyjen voimalinjojen ja rautatien toteuttaminen tulee varsin kalliiksi, erityisesti jos niille ei esitetä muita käyttäjiä kuin Soklin kaivos ja voimalinjojen osalta tuulivoima-alueet. Viranomaisvalvonnan tueksi on syytä laatia kestävä ja pitkälle tulevaisuuteen
ulottuva ympäristön tilan seurantaohjelma, jossa Värriön tutkimusasemalla voi olla keskeinen rooli.
Värriön yhteismetsä ja Liesijoen yhteismetsä
Värriön ja Liesijoen yhteismetsät sijaitsevat kaavassa merkityllä erityisesti
poronhoidolle tarkoitetulla alueella. Yhteismetsät katsovat, että kaava ei
saa rajoittaa yhteismetsän metsätalouden harjoittamista. Voimassa olevat
metsälain sallimat menetelmät metsien käsittelyssä tulee hyväksyä edelleen alueella. Yhteismetsän alueet on tarkoitettu metsätalouskäyttöön ja
tuottamaan osakkaille tuottoa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta
hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa
muulla maankäytöllä. Maakuntakaavassa ei osoiteta aluevarauksia maanomistajakohtaisesti.
Tuodaan kaavaselostuksessa esille poronhoitolain mukaiset poronhoitoa koskevat rajoitukset.
M-l -merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen
metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Täydennetään kaavaselostusta metsälain ja
poronhoitolain osalta.
Yksityisten mielipiteet
Aarne Aho valtakirjalla
KIINTEISTÖNOMISTAJAN LAUSUNTO ROVANIEMEN JA ITÄLAPIN MAAKUNTAKAAVAN LAADINTAAN
Esitys vastineet
Me, Lainassaaren itäisen puoliskon 698-401-48-25, 698-401-48-42,
698-401-48-52 ja 698-401-48-55 kiinteistönomistajat esitämme Lapin
liittoa huomioimaan Lainassaaren alueen maankäytön suunnittelussa sen
tuleva rooli asumisen alueena ja osoittamaan saaren itäpuolisko asumiseen soveltuvaksi alueeksi / taajama-alueeksi (A).
Lainassaaren mahdollista kaavoitusta ei ratkaista
maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa ratkaistaan seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maankäytön kysymyksiä.
Lainassaaren mahdollisella kaavoituksella voidaan katsoa olevan vain paikallista merkitystä.
Lainassaaren mahdollisesta kaavoittamisesta
vastaa Rovaniemen kaupunki.
Olemme pyytäneet Rovaniemen kaupunkia käynnistämään ko. alueelle
asemakaavan laadinnan, jolla osoitetaan omistamiemme kiinteistöjen alueelle maankäytöltään korkeatasoista, tiivistä asumista palvelevaksi, sillä
saaren nykyinen, 50-luvulta periytyvä maankäyttö loma-asumiseen on menettänyt merkityksensä Rovaniemen kaupungin kehityksen myötä. Saaren
vapaa-ajan käyttö-tarkoitus on päättynyt rannalle Mäkirannan asemakaavoituksen myötä rakennettujen rivitalojen johdosta, jonka seurauksena
saaren yksityisyys on menetetty.
Lainassaari on erittäin potentiaalinen Rovaniemen yhdyskuntarakennetta
keskeisellä ja näyttävällä sijainnilla täydentävä saari, jossa on maisemiltaan, luonnonoloiltaan, maaperä- ja tulvakorkeus-olosuhteiltaan sekä saa-
155/242
vutettavuudeltaan asumiselle erinomaisesti soveltuva itäinen puolisko.
Lainassaaren kaavoittamista on selvitetty vuodesta 1992 lähtien. Itäosan
maanomistajat, jotka omistavat rakennuskelpoisen osan Lainassaaresta ovat puoltaneet asemakaavoitusta ja länsiosan vastustivat sitä. Nyt
kun otetaan huomioon Rovaniemen kaupungin käytössä oleva tulvamalli
ja Suomen ympäristökeskuksen tulvakartta, niin asumiseen osoitettu
maankäyttö tulisi kohdistumaan alueelle, joka olisi tulvarajojen yläpuolella ja rakentamatta jäisi saaren länsiosa, jonka maanomistajat eivät
kaavoitusta tuolloin kannattaneetkaan. Näin kummankin osapuolen tahtotila toteutuisi ja saarelle jäisi edelleen merkittävä osa virkistyskäyttöön.
Lainassaaressa, joka sijaitsee keskellä kehittyvää Rovaniemen kaupunkia,
ei ole asemakaavaa. Nykyisessä maakuntakaavassa Lainassaari on
maa- ja metsätalousaluetta, missä nimenomaisessa käytössä saari ei ole
ollut tuskin koskaan. Siellä ei ole harjoitettu ei niin metsätaloutta kuin ei
myöskään maataloutta johtuen Lainassaaren koosta ja kulkuyhteyksistä.
Rovaniemen strategisen kaavoituksen virkamiesten näkemyksen mukaan
maakuntakaavaan ei ole tulossa muutosta. Tämän osalta Lainassaaren itäisen puoliskon kiinteistönomistajat ovat eri mieltä.
Näkemyksemme mukaan Lainassaaren itäisen osan osoittaminen maakuntakaavassa asumiseen soveltuvaksi alueeksi / taajama-alueeksi (A) mahdollistaa saaren asemakaavoituksen maanomistajien tavoitteiden mukaisesti tai antaa ainakin mahdollisuuden tutkia asia asemakaavoituksen kautta. Asemakaavalla voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osoittaa
tarvittaessa myös tulvauhka-alueelle maankäyttöä, mikäli kaavassa on annettu riittävät määräykset tulvauhkan torjuntaan. Käytännössä se tarkoittaa
Lainassaaren itäosassa vähäisiä, alle 1 m maanpinnan korotuksia tulvarajan alapuolelle jääville alueen osille.
Olemme valmiit neuvottelemaan ja sopimaan alueen maankäyttöön liittyvistä asioista Lapin Liiton kanssa.
Lainassaaren 698-401-48-25, 698-401-48-42, 698-401-48-52 ja 698401-48-55 kiinteistönomistajat
Rovaniemellä 5.12.2014
Aarne Aho ja kolme muuta
KIINTEISTÖNOMISTAJAN LAUSUNTO ROVANIEMEN JA ITÄLAPIN MAAKUNTAKAAVAN LAADINTAAN
Me, Lainassaaren itäisen puoliskon tilojen 698-401-48-25, 698-401-4842, 698-401-48-52 ja 698-401-48-55 kiinteistönomistajat esitämme, että
Lapin liitto ottaa huomioon Lainassaaren alueen maankäytön suunnittelussa sen tuleva rooli asumisen alueena ja osoittaa saaren itäpuolisko asumiseen soveltuvaksi alueeksi / taajama-alueeksi (A), koska Lainassaari ei sovellu metsätalouden tarpeisiin, se ei sovellu maatalouskäyttöön,
eikä se sovellu kaupungin kehityksen johdosta enää edes vapaa-ajan
asumiskäyttöön.
Olemme pyytäneet Rovaniemen kaupunkia käynnistämään ko. alueelle
asemakaavan laadinnan, jolla osoitetaan omistamiemme kiinteistöjen alueelle maankäytöltään korkeatasoista, tiivistä asumista palvelevaksi, sillä
saaren nykyinen, 50-luvulta periytyvä maankäyttö loma-asumiseen on
menettänyt merkityksensä Rovaniemen kaupungin kehityksen myötä. Saaren vapaa-ajan käyttö-tarkoitus on päättynyt rannalle Mäkirannan asemakaavoituksen myötä rakennettujen rivitalojen johdosta, minkä seurauksena
saaren yksityisyys on menetetty.
Lainassaari on erittäin potentiaalinen Rovaniemen yhdyskuntarakennetta
keskeisellä ja näyttävällä sijainnilla täydentävä saari, jossa on maisemil-
Lainassaaren mahdollista kaavoitusta ei ratkaista
maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa ratkaistaan seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maankäytön kysymyksiä.
Lainassaaren mahdollisella kaavoituksella voidaan katsoa olevan vain paikallista merkitystä.
Lainassaaren mahdollisesta kaavoittamisesta
vastaa Rovaniemen kaupunki.
156/242
taan, luonnonoloiltaan, maaperä- ja tulvakorkeus-olosuhteiltaan sekä saavutettavuudeltaan asumiselle erinomaisesti soveltuva itäinen puolisko.
Lainassaaren itäosa on Rovaniemen keskustan alueella ainoa rakennuskelpoinen saari, tarkemmin saaren osa, kaikki muut saaret ovat tulvakorkeuksien alapuolella.
Lainassaaren kaavoittamista on selvitetty vuodesta 1992 lähtien. Itäosan
maanomistajat, jotka omistavat rakennuskelpoisen osan Lainassaaresta ovat puoltaneet asemakaavoitusta ja länsiosan vastustivat sitä. Nyt
kun otetaan huomioon Rovaniemen kaupungin käytössä oleva tulvamalli
ja Suomen ympäristökeskuksen tulvakartta, niin asumiseen osoitettu
maankäyttö tulisi kohdistumaan alueelle, joka olisi tulvarajojen yläpuolella ja rakentamatta jäisi saaren länsiosa, jonka maanomistajat eivät
kaavoitusta tuolloin kannattaneetkaan. Näin kummankin osapuolen tahtotila toteutuisi ja saarelle jäisi edelleen merkittävä osa virkistyskäyttöön.
Lainassaaressa, joka sijaitsee keskellä kehittyvää Rovaniemen kaupunkia,
ei ole asemakaavaa. Nykyisessä maakuntakaavassa Lainassaari on
maa- ja metsätalousaluetta, missä nimenomaisessa käytössä saari ei ole
ollut tuskin koskaan. Siellä ei ole harjoitettu ei niin metsätaloutta kuin ei
myöskään maataloutta johtuen Lainassaaren koosta ja kulkuyhteyksistä.
Näkemyksemme mukaan Rovaniemen kaupungin nykyinen kaavoitus ja
tuleva kehitys johtavat siihen, että ainoa käyttökelpoinen ratkaisu kaavoituksessa on Lainasaaren itäisen osan osoittaminen asumiseen soveltuvaksi
alueeksi / taajama-alueeksi (A) mahdollistaen näin saaren asemakaavoituksen maanomistajien tavoitteiden mukaisesti tai antaa ainakin mahdollisuuden tutkia asia asemakaavoituksen kautta. Asemakaavalla voidaan
maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osoittaa tarvittaessa myös tulvauhkaalueelle maankäyttöä, mikäli kaavassa on annettu riittävät määräykset tulvauhkan torjuntaan. Käytännössä se tarkoittaa Lainassaaren itäosassa vähäisiä, alle 1 m maanpinnan korotuksia tulvarajan alapuolelle jääville alueen osille.
Olemme valmiit neuvottelemaan ja sopimaan alueen maankäyttöön liittyvistä asioista Lapin Liiton kanssa.
Lainassaaren 698-401-48-25, 698-401-48-42, 698-401-48-52 ja 698401-48-55 kiinteistönomistajat
Rovaniemellä 15.1.2015
Ari Aho
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä:
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maaKemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket me- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyy-
157/242
netettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen valtava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä.
Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme myös
elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen kuolemat happikadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin
petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008. Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös
Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130 000 kg . (PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen ), ( Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014 ; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta
on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut;
kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin.
Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Soklin kaivoksen avaamiselle tiukat lupaehdot. Myös Nuortijoen saastuminen estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset
mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä.
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
Valtiovaltakin on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Ely-keskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman,
jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
158/242
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä ! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri ”kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva” menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista ”vanha
erkkikään” eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus
on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max.
kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5
metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten
elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla,jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Ylläesitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden
Saadun palautteen perusteella poistetaan maaomistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja sekä tei- kuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatuntutä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15 lo- ri-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
ma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa estäneet metsäautoteitten rakentamisen mailleen välille Tohmo Karvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi
95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue
on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös ”Lapin ja lannan rajapyykki” myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta.
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään ; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin
hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitus-
159/242
alue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Ari Aho ja 20 muuta
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä:
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin
perusteellisesti jo silloin.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Kemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo
nähtiin lokalla Ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket menetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen
valtava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä. Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme
myös elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen
kuolemat happi kadon seurauksena lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet
menetettäisiin myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävisti mm. seuraavista
seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008. Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130000 kg . (Pohjois-
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
160/242
Suomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen), (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittä in arvokas kuha kanta
joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta
on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksiltään edesauttanut;
kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin.
Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös muikku kanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Soklin kaivoksen avaamiselle tiukat lupa ehdot. Myös Nuortijoen saastuminen estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset
mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
Valtiovaltakin on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Ely-keskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman,
jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne lappiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä ! Tälläinen uhka kuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten
viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin
turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri "kerran 250 vuodessa mahdollisesti
tuleva tulva" menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista
"vanha erkkikään" eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun
ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi
EU esitti max. kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun
toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä
mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5 metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin
asuinrakennusten elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v.
Kemijärven ranta rakentaminen estyisi koska alinta rakennuskorkeutta
täytyisi korottaa, myös kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla,jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jää padot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla
viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa.
Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Ylläesitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan
kanta.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
161/242
Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden
Saadun palautteen perusteella poistetaan maaomistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja sekä tei- kuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatuntutä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15
ri-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
loma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa
estäneet metsäautoteitten rakentamisen mailleen välille TohmoKarvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu
päättyi 95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös " lapin ja lannan rajapyykki" myös
Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja
paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta.
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin
hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Jarkko Aho ja Risto Aho
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranviranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraneet oikeuskäsittelyt, joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavil- alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
la päätöksillä:
riskit.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
162/242
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki Oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maaKemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastrofin vaikutusalueellaan, kuten jo
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket me- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyynetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen valta- destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
va lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä.
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme myös
elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, sekä kalojen
kuolemat happikadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaiden pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008. Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös
Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130 000 kg . (PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen ), ( Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014 ; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää myös geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta, joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään
edesauttanut; kutualueiden rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla
45 senttiin. Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa.
Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueiden tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Soklin kaivoksen avaamiselle tiukat lupaehdot. Myös Nuortijoen saastuminen on estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä.
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
163/242
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Valtiovaltakin on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Ely-keskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman,
jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri ”kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva” menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista ”vanha
erkkikään” eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus
on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max.
kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5
metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten
elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi, ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi, koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Yllä esitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden
Saadun palautteen perusteella poistetaan maaomistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja, sekä tei- kuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatuntutä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15 lori-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
ma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa estäneet metsäautoteiden rakentamisen mailleen välille: Tohmo- Karvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi
95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue
on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös ”Lapin ja lannan rajapyykki”, myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta.
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään ; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa, eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille, eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi, kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin
hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksen-
164/242
tiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Pekka Aho ja 8 muuta
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä:
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Kemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo
nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket menetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen
valtava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä. Kemijoella ja Kemijärvellä veden laatu pilaantuisi taas. Muistamme
myös elohopean ja raskas metallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen
kuolemat happi kadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poron hoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila parantunut merkittävästi mm. seuraavista
seikoista johtuen:
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
165/242
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008. Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130 000 kg. (PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen), (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014 ; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja
kanta on elpynyt kuten osakas kunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut; kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin. Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös
muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Sokiin kaivoksen avaamiselle tiukat lupa ehdot. Myös Nuortijoen saastuminen estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset
mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsen maitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet. Valtiovaltakin
on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Elykeskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman, jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri ”kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva” menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista ”vanha
erkkikään” eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus
on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max.
kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5
metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten
elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi, ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi, koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
166/242
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Yllä esitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden
Saadun palautteen perusteella poistetaan maaomistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja, sekä tei- kuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatuntutä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15 lori-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
ma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa estäneet metsäautoteiden rakentamisen mailleen välille: Tohmo- Karvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi
95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue
on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös ”Lapin ja lannan rajapyykki”, myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta.
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään ; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin
hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
167/242
Vesa Aho
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä:
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Kemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo
nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket menetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen valtava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä.
Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme myös
elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen kuolemat happikadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin
petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008. Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös
Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130 000 kg . (PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen ), ( Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014 ; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta
on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut;
kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin.
Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Soklin kaivoksen avaamiselle tiukat lupaehdot. Myös Nuortijoen saastuminen estet-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
168/242
tävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset
mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä.
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
Valtiovaltakin on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Ely-keskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman,
jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys_:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä ! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri ”kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva” menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista ”vanha
erkkikään” eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus
on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max.
kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5
metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten
elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla,jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Ylläesitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden
Saadun palautteen perusteella poistetaan maaomistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja sekä tei- kuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatuntutä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15 lo- ri-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
ma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa estäneet metsäautoteitten rakentamisen mailleen välille Tohmo Karvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi
95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue
on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös ”Lapin ja lannan rajapyykki” myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta.
169/242
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään ; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin
hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Timo Hannula
Viittaan lausuntokierroksella olevaan Itälapin maakuntakaavaluonnokseen
ja annan sen johdosta seuraavan lausunnon: Tulvansuojelun osalta en hyväksy minkäänlaisten pengerten rakentamista Kemijoen vesistöön, vaan
asetun täisin sen lausunnon taakse, minkä Rovaniemen kaupunki on tulvansuojelusta jättänyt tähän asiaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
170/242
Satu Hassi, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Sirpa Pietikäinen, Pertti
Salolainen
15.12.2014 nähtäville pantuun Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas on sekä kansallisen että EUlainsäädännön vastainen. Lainvastaisena se tulisi poistaa kaavasta.
Ehdotettu 155 km2:n laajuinen allas on kolmanneksen pienempi mutta
ympäristövaikutuksiltaan olennaisilta osin sama kuin Vuotoksen allas,
jonka rakentamisluvan Korkein hallinto-oikeus kumosi joulukuussa 2002
tekemällään päätöksellä. KHO totesi päätöksessään Vuotoksen altaan aiheuttavan niin huomattavat ja laajalle ulottuvat vahingolliset vaikutukset
ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa, että vesilain 2 luvun 5 §:n
nojalla sille ei voida myöntää lupaa. Vuonna 2004 valtioneuvosto liitti
Kemihaaran suot Natura 2000-verkostoon, joten aluetta koskevat nyt
myös EU:n luonto- ja lintudirektiivit. Allas olisi myös niiden vastainen.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Kemihaaran allasta on perusteltu myös tulvasuojelulla. Siihen on olemassa
muitakin keinoja, kuten penkereiden rakentaminen tarvittaviin paikkoihin. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöMyöskään tulvasuojelu ei siis perustele lainvastaista tekoallashanketta.
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maaKaavojen, myös maakuntakaavojen, tulee olla voimassaolevan lainsääkuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 dännön mukaisia. Laitonta hanketta ei voida toteuttaa. Mikäli maakuntaverkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyykaavaan kuitenkin sisältyisi laiton maankäyttöhanke, se estäisi aluetta ja
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
sen elinkeinotoimintaa kehittävien muiden, laillisten hankkeiden toteutu- vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
misen, eli haittaisi Itä-Lapin ihmisten toimeentuloa ja elinkeinoja.
Alueella asuvien ihmisten kannalta on täysin kohtuutonta, että allashanke
pannaan kerran toisensa jälkeen uudestaan vireille, vuosikymmenien ajan.
1980-luvun alussa silloinen hallitus päätti, ettei Vuotoksen allasta tehdä.
1990-luvun alussa silloinen hallitus antoi kuitenkin Kemijoki Oy:lle luvan
ryhtyä valmistelemaan allasta. 2000-luvun alussa korkein hallinto-oikeus
totesi altaan vesilain vastaiseksi ja vuonna 2004 Kemihaaran suot liitettiin
Natura 2000-verkostoon. Nyt Lapin liitto on käynnistämässä allashanketta
uudelleen.
Itä-Lapin maankäyttöä koskevissa ja muissa suunnitelmissa tulisi Vuotoksen/Kemihaaran altaan loputtoman ajamisen sijasta keskittyä niihin asioihin, joilla aluetta oikeasti voidaan kehittää. Tällainen asia on esimerkiksi
kalastusmatkailun kehittäminen. Jos luonnonlohi saataisiin palautettua
Kemijoen vapaisiin latvavesiin, alueen vetovoima kasvaisi merkittävästi.
Allashanke ja vesilaki
Korkein hallinto-oikeus totesi 18.12.2002 Vuotos-päätöksensä tiivistelmässä mm:
"[H]ankkeen vaikutuksia, kun otettiin huomioon niiden laaja-alaisuus sekä
erityisesti niiden syvällekäyvyys ja pysyvyys allasalueella ja allasalueella
olevat luontoarvot, oli pidettävä vesilain 2 luvun 5 §:ssä (467/1987) tarkoitettuina huomattavina ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina
ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Korkein
hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen [kumota Lapin vesioikeuden myöntämä lupa altaalle]. Koska asia ratkaistiin vesilain 2 luvun 5 §:n nojalla, ei vesilain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetun intressivertailun [hankkeen hyötyjen ja haittojen vertailun] suorittaminen ollut
tarpeen."
Päätöksensä laajoissa perusteluissa KHO viittasi Vaasan hallinto-oikeuden
tekemään selvitykseen, jonka mukaan mm allas haittaisi ihmisten terveyttä
nostamalla kalojen elohopeapitoisuutta ja huonontamalla veden laatua sekä allasalueella että alapuolisessa vesistössä. Tekoaltaassa petokalojen
elohopeapitoisuudet tulisivat altaan rakentamisen jälkeen olemaan arviolta
171/242
yli 1 mg/kg 8-15 vuoden ajan, jolloin nämä kalat olisivat myynti- ja syöntikelvottomia. Myös Kemijärven alapuolisen Kemijoen petokalojen elohopeapitoisuudet kasvaisivat selvästi nykyisestä. Petokalojen elohopeapitoisuuden aleneminen tason 0,5 mg/kg alapuolelle kestäisi 15-30 vuotta.
Veden laatu huononisi sekä allasalueella että alapuolisessa vesistössä.
Hallinto-oikeus ja KHO kuitenkin katsoivat, etteivät vaikutukset terveyteen sinänsä ylitä luvan myöntämisen epäämiskynnystä. Sen sijaan altaan
vaikutukset vesiluontoon ja sen toimintaan sekä ympäristön luonnonsuhteisiin hallinto-oikeus ja KHO totesivat niin merkittäviksi että luvan
myöntämisen epäämiskynnys ylittyy. Muutokset olisivat suurelta osin peruuttamattomia.
KHO toteaa, että "[h]allinto-oikeus on todennut, että Vuotoksen alueen
edellä kuvatut luontoarvot ovat paikkaan sidottuja. Alueen monimuotoiset
luontoarvot kuten alueen lettosuot ja monipuolinen eliölajisto ovat syntyneet tai kehittyneet hyvin pitkän ajan kuluessa Vuotoksen alueen kallioperän, maaperän, vesistöolojen ja pienilmaston vaikutuksesta. Vuotosalueen
linnuston arvokkain osa on suurten soiden linnustoa, joka on riippuvainen
suurehkoista, yhtenäisistä ja luonnontilaisista soista reunametsineen, vesistöineen ja metsäsaarekkeineen. Mikäli allas rakennetaan, alueen luontoarvot menetettäisiin lopullisesti. Mikään toinen alue ei voi korvata Vuotosalueen luontoarvoja eikä niitä voida kompensoida eikä vahinkoja voida
edes sanottavassa määrin vähentää alueen ulkopuolisilla toimenpiteillä."
Ympäristöministeriö totesi Vuotoksen altaan lupakäsittelyn yhteydessä
antamissaan lausunnoissa ja Lapin vesioikeuden päätöksestä tekemässään
valituksessa mm, että allas huonontaisi pohjaveden laatua siten, että vesilain 1. luvun 22 §:n mukaan lupaa ei voida myöntää. Lisäksi ministeriö totesi, että "Vuotoksen alue on, etenkin suo-, jokivarsi- ja vesiluontonsa
puolesta, koko Suomen oloissa poikkeuksellisen monimuotoinen ja luonnonsuojelullisesti arvokas kokonaisuus. Alue täyttää luontoarvojensa puolesta sekä luonto- että lintudirektiivin kriteerit."
Vesilakia on sittemmin uudistettu, mutta niin sanottu ehdoton luvanmyöntämiskriteeri, jonka nojalla KHO totesi Vuotoksen altaan laittomaksi, on
laissa edelleen.
Lapissa sijaitsevat Lokan ja Porttipahdan altaat, 315 ja 149 km2, on aikoinaan rakennettu erityislain nojalla. Niiden jälkeen seuraavaksi suurimmat
tekoaltaat on tehty merenlahdista patoamalla, Luodonjärvi, 67 km2, ja
Uudenkaupungin makeavesiallas, 37 km2. Suomen suurin vesilain nojalla
luvan saanut sisämaahan rakennettu tekoallas on Uljuan allas Pohjanmaalla, 28 km2. 155 km2:n kokoinen Kemihaaran allas olisi siis paljon suurempi kuin yksikään vesilain nojalla luvan saanut allas.
Allashanke ja Natura 2000
Vuonna 2004 valtioneuvosto liitti Kemihaaran suot Naturaan. Tästä valitettiin KHO:een, joka piti päätöksen voimassa.
Allas, jota alun perin suunniteltiin Kemihaaran altaana, sittemmin Vuotoksen altaana, ja nyt jälleen Kemihaaran altaana, peittäisi Kemihaaran
suot-nimisen Natura-alueen eli tuhoaisi sen luontoarvot, mikä myös kaavaehdotuksessa tosiasiassa myönnetään. Tämän johdosta asiaan vaikuttaa
Suomen kansallisen lainsäädännön lisäksi myös Natura 2000-verkostoa
säätelevä EU-lainsäädäntö, eli EU:n luonto- ja lintudirektiivit.
Viranomaisilla on velvollisuus estää niiden lajien ja luontotyyppien heikentyminen ja häiritseminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura
2000-verkostoon. Tämä velvolluus koskee myös maakuntakaavojen laadintaa. Maakuntakaava, joka heikentäisi Kemihaaran suot-nimisen Natu-
172/242
ra-alueen luonnonarvoja olisi laiton. Viranomaisilla on velvollisuus valvoa ennakolta hankkeita ja suunnitelmia niin että niistä ei aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojelutavoitteille. Myös
yleisen tason suunnitelmat, jotka luovat pohjaa yksityiskohtaisemmalle
päätöksenteolle, kuuluvat tämän velvollisuuden piiriin.
Yhteiskunnan pakottavan tärkeitä toimintoja varten direktiiviin sisältyy
poikkeamismahdollisuus yhteiskunnan pakottavan tärkeitä toimintoja varten. Päätösvalta poikkeusmenettelyn käyttämisestä kuuluu Suomessa valtioneuvoston yleisistunnolle. Tämän harkintavallan käytön on täytettävä
sille säädetyt oikeudelliset edellytykset. Poikkeusmenettelyn käytön edellytykset ovat (i) että hankkeelle ei ole muita vaihtoehtoja, (ii) että kyseessä on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, (iii) komission
lausunto vaikutusten kohdistuessa priorisoituihin luontotyyppeihin tai lajeihin ja (iv) Natura 2000 -verkostolle aiheutuva heikennys kompensoidaan.
Direktiivin mukaiset edellytykset heikentää Kemihaaran soiden luontoarvoja hukuttamalla ne tekoaltaan alle eivät täyty. Ensinnäkään kyse ei ole
tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta hankkeesta, jolle ei olisi vaihtoehtoja. Sähköntuotannolle - myös niin sanotun nopean säätötehon tuotannolle - on lukuisia vaihtoehtoja. Myös tulvasuojelulle on olemassa
vaihtoehtoja. Tulvasuojelusta enemmän jäljempänä. Toiseksi ei ole mahdollista löytää toista Natura 2000 -aluetta, joka kompensoisi Kemihaaran
soiden hukuttamisen aiheuttamat luontoarvojen menetykset.
Tulvasuojelu
Kemihaaran altaan yhdeksi tavoitteeksi esitetän tulvasuojelu. Tulvasuojelua käsiteltiin myös Vuotoksen altaan lupaprosessissa. Vaasan hallintooikeudelle antamassaan lausunnossa maa- ja metsätalousministeriö perusteli Vuotoksen allasta myös tulvasuojelulla. Koska vesilain kynnys ehdottomasta luvan myöntämisen esteestä (huomattavat ja laajalle ulottuvat vahingolliset ympäristövaikutukset) täyttyivät, hallinto-oikeus ja KHO eivät
lähemmin tarkastelleet tulvasuojelukysymystä.
KHOn päätöksen jälkeen, vuonna 2007, on säädetty EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, johon tekoallasta koskevassa julkisessa
keskustelussa on usein viitattu.
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32007L0060
Direktiivissä korostetaan tarvetta maankäyttöä suunnitellessa kartoittaa
myös tulvariskit. Erityisesti korostetaan koko vesistöaluetta koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö silloin kun valuma-alue
ulottuu useamman valtion alueelle. Direktiivi velvoittaa tekemään kartat
tulvavaarasta ja -riskeistä.
Johtolauseessa 14 todetaan: "Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi
keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa olisi
joille annettavan tilan lisäämistä silmällä pitäen harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa ja/tai kunnostamista sekä toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään ihmisten terveydelle,
ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia
vahinkoja. Tulvariskien hallintasuunnitelmien osatekijät olisi tarkistettava
säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ottaen huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset tulvien esiintymiseen."
Direktiivin 4. artiklassa todetaan:
"1. Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettava
tulvariskien alustava arviointi ... .
2. Tämä tulvariskien alustava arviointi tehdään saatavissa olevien tai
suoraan johdettavissa olevien tietojen, kuten asiaa koskevien rekistereiden
ja pitkän aikavälin kehityksestä, erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuk-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
173/242
sesta tulvien esiintymiseen, tehtyjen tutkimusten perusteella, jotta saadaan
arvio mahdollisista riskeistä. Arviossa on oltava vähintään seuraavat osat:
a)
asianmukaisessa mittakaavassa olevat vesipiirin kartat, joissa on kuvattu
myös vesistöalueiden, vesistöalueiden osien ja mahdollisten rannikkoalueiden rajat ja joista käy ilmi alueen topografia ja maankäyttö;
b)
kuvaus tulvista, joita on esiintynyt alueella aikaisemmin ja joilla on ollut
huomattavia vahingollisia vaikutuksia ihmisten terveydelle, ympäristölle,
kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle ja joiden kaltaisten tapahtumien toistumista voidaan edelleen pitää todennäköisenä, mukaan lukien
tulvan laajuus, tulvareitit ja arvio tulvien vahingollisista vaikutuksista;
c)
kuvaus aikaisemmin esiintyneistä merkittävistä tulvista, jos samanlaisten
tulvien toistumisella saattaisi olla huomattavia vahingollisia seurauksia;
ja niissä on jäsenvaltioiden erityistarpeista riippuen oltava:
d)
arvio tulevien tulvien mahdollisista vahingollisista seurauksista ihmisten
terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle;
arviossa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon sellaiset tekijät
kuin alueen topografia, vesistöjen sijainti ja niiden yleiset hydrologiset ja
geomorfologiset ominaisuudet, mukaan lukien tulvatasanteet luonnonmukaisina pidättämisalueina, nykyisten ihmisen rakentamien tulvasuojelurakenteiden tehokkuus, asuttujen alueiden ja taloudelliseen toimintaan käytettyjen alueiden sijainti sekä pitkän aikavälin kehitys mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutukset tulvien esiintymiseen."
Direktiivi velvoittaa kartoittamaan tulvariskit, mutta jättää kunkin jäsenmaan keinot tulvariskien vähentämiseksi. Julkisessa keskustelussa esiitetty
väite, että EU-direktiivi jopa velvoittaisi rakentamaan tekoaltaita tulvasuojelun vuoksi, on perätön. Koko direktiivissä ei ole mainittu tekoallassanaa. Ainoa tulvasuojelun keino, joka direktiivissä mainitaan, ja useassa
kohdassa, ovat tulvatasanteet, toisin sanoen alueet, joihin luonnontilaisten
vesistöjen tulvavedet ovat suurelta osin ohjautuneet, niiden ylläpito ja
kunnostaminen.
Kemijoen ja sen sivujokien varrella tulvasuojelun tärkein asia on välttää
rakentamista paikkoihin, jotka ovat tulville altiina. Siltä osin kuin tässä
asiassa on jo tehty virheitä, tulvasuojelu voidaan toteuttaa mm penkereiden avulla. Myös EU-direktiivissä mainittu Kemijoen luonnollisten tulvatasanteiden kunnostaminen tulisi selvittää.
EU:n vesipuitedirektiivi
EU:n vesipuitedirektiivi on astunut voimaan vuonna 2000. Se ei siis ollut
voimassa vielä silloin, kun Vuotoksen altaan lupakäsittely pantiin vireille.
Nyt myös se on lainsäädäntöä, jota pitää noudattaa vesistöihin kohdistuvia
ja niihin vaikuttavia suunnitelmia laadittaessa. Vesipuitedirektiivin 1. artiklan ensimmäisessä pykälässä todetaan sen tarkoitukseksi "estää vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan
riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononemi[n]en
sekä suojel[la] ja paranta[a] niiden tilaa". Direktiivin 4. artiklan 1. pykälässä todetaan jäsenvaltioiden velvollisuus ehkäistä kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen. Esitetty Kemihaaran tekoallas olisi
siis myös vesipuitedirektiivin vastainen.
Maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallashanke rikkoisi
siis Suomen kansallista vesilakia, Natura 2000-verkostoa sääteleviä EU:n
luonto- ja lintudirektiiviä sekä EU:n vesipuitedirektiiviä. EU:n direktiivi
tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta ei myöskään luo perustetta tekoaltaalle.
174/242
Keijo Holopainen
Olen allasvaihtoehdon puolella vireillä olevassa Rovaniemen ja Itä-Lapin
maakuntakaavassa ja olen sitä mieltä, että Rovaniemen tulvansuojelu on
järkevintä toteuttaa vesien kiinniotolla vesistön yläosilla eli Pelkosenniemelle suunnitellulla altaalla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Hannu Huczkowski ja Jukka Korpivuoma
MAAKUNTAKAAVAN ROVAJÄRVI-OSIOSSA MELURAJAT JA
RAKENNUSKIELLOT TYHJÄN PÄÄLLÄ
Taustaa
Rovajärven ampuma-alueen yksityismaanomistajat joutuivat jo 2004
maakuntakaavassa kestämättömään tilanteeseen. Kaavapäätöksillä maanomistajilta vietiin oikeus käyttää maitaan normaalisti: ei saanut rakentaa,
ei edes korvata tulipalon tuhoamaa rakennusta.
Keskeinen peruste alueen jumittamiselle oli meluarvomäärittely. Sama
ongelma tuli myös muilla ampuma-alueilla. Yhteiskunta riisti yksityisten
maanomistajien oikeudet kaavapäätöksillään ja niihin liittyvillä melurajoilla, joilla ei tänä päivänäkään ole yhteisesti hyväksyttyä yleistä laillista
perustaa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
Kaavatilanne nyt
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojeUuden maakuntakaavan valmistelu on nyt siinä vaiheessa, että Lapin liitto lualuetta (SL 4285).
on laatinut kaavaluonnoksen, joka on nyt kuulemis- ja lausuntovaiheessa.
Rovajärven osalta luonnoksessa on kolme vaihtoehtoa. Kolmas vaihtoehto Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
(2) on se, jonka maanomistajat ovat Pro Rovajärven kautta tuoneet esiin.
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusSen mukaan kaava tulee rakentaa niin, että sekä tien 82 varrella että Eni- alue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
järvi-Majavajärven alueella yksityinen maanomistus säilyisi ja rakentami- varoalueeksi.
nen olisi sallittua.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskeMelurajat tehty muutaman tunnin ääriarvoista
maan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolNykyisessäkin kaavaperusteessa on rakentamisen ja asumisen ehtona me- ta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
lurajat.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
Melurajoja käsiteltiin perusteellisesti Puolustusministerin vuosiksi 2011- rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
13 perustamassa Rovajärven ampuma-alueen kehittämistyöryhmässä ja jo uudella.
siellä kiistimme ko. melurajojen perusteet. PV teetti ja teki melututkimuksen, joka ei täyttänyt tieteellisten menetelmien tasapuolisuusvaateita. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, ELY-keskus hiljaisesti hyväksyi menettelyn.
selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
Melututkimus tehtiin niin, että tuliasemat sijoitettiin aivan asutuksen kyl- kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
kiin, mielestämme tarkoitushakuisesti, jotta saatin mahdollisimman suuret
meluarvot. Toiseksi raportoidut arvot ja kaavassa perustana olevat melurajat koskevat vuodessa parina päivänä muutaman tunnin (loppuammunta)
175/242
melutasoa. Muutenkin on huomattava, että vuodessa isoja koko aluetta
koskevia ammuntoja on vain kaksi kaksiviikkoista jaksoa. Lähes kolmesataa päivää vuodesta ampuma-alueella on hiirenhiljaista.
Kaavaluonnoksen melurajat antavan mielikuvan siitä, että Rovajärvellä
olisi ympäri vuoden Danten helvetin kaltainen kakofonia. Niin ei ole.
Rovajärven tabut
Ensimmäinen tabu on, että Puolustusvoimat ei salli eikä vastaanota minkäänlaista kritiikkiä toiminnoistaan. PV käyttää merkittävää yhteiskunnallista erityisasemaansa hyväkseen ja pyrkii valtioksi valtiossa.
Toinen tabu koskee Pro Rovajärvi -liikettä. Toistuvasti liike tulkitaan
PV:n vastaiseksi PV alueelta poishäätäväksi liikkeeksi. Näin ei ole koskaan ollut.
Pro Rovajärvi ry on perustettu työkaluksi, jonka avulla päästiin 60 vuoden
jälkeen ensi kerran neuvottelemaan alueen käytöstä ja hallinnosta, koska
yhteiskunta ei ollut huomannut sellaista organisaatiota rakentaa. Pro Rovajärvi -liikkeessä on aina korostettu sitä, että liike ei vastusta Puolustusvoimia, vaan liike ymmärtää PV:n tarpeet. Liikkeen ihmiset ovat varmasti
yhtä isänmaallisia kuin muutkin suomalaiset.
Se, mitä emme PV:ssa hyväksy Rovajärvellä, on PV:n piittaamattomuus
paikallisten asukkaiden oikeuksista, piittaamattomuus alueen luonnon suojelemisesta, poromiesten oikeuksien huomioimattomuudesta ja kieltäytymisestä asianmukaisten korvausten maksamisesta jne. PV:n viime vuosien
käyttäytymisessä on ollut myös piirteitä tarkoitushakuisesta asukkaiden
ärsyttämisestä ja olojen vaikeuttamisesta mm tuomalla tuliasemat aivan
asutuksen nurkille, ampumalla asutuksen yli. Tarkoitushakuista menettely
on siksi, että sillä PV voi ”osoittaa ” omat tilanahtauteen perustuvat laajenemispyrkimyk- sensä. Tosiasiassa PV:lla on käytettävissä peninkulmittain tyhjää tilaa sijoitella tuliasemiaan.
Kaavan merkitys
Nyt laadittavalla maakuntakaavalla linjataan Rovajärven alueen yksityisten oikeudet vuosikymmeniksi ehkä lopullisesti. Toivoisimme, että Lapin
liitolla ja sen kautta kuntien edustajilla olisi kanttia ottaa Rovajärvikysymys avoimelta pöydältä käsittelyyn ja kyetä huomioimaan asian
kaikki puolet. Melurajakysymys on keskeinen elementti. Kaavapohjan
melurajaviivoilla ei ole legitiimiä eikä maalaisjärkiarvoa. Melua voidaan
lisäksi hallita tuliasemien ja maalialueitten sijoittelulla, jos PV niin haluaisi. Luontoa voidaan säästää, jos kaavaan rajataan maalialueet yms raskaan
rasituksen alueet eikä sallita ampumista nykykäytännön mukaan mistä sattuu mihin sattuu. Naarmasta tarpeettoman suuri osa on jo nyt täysin muussina ja mm poronhoitoon sekä metsän teolliseen käyttöön kelpaamatonta
aluetta.
Kaavan teossa on nähtävä ainakin 2050 -luvulle asti. Lapin edustajien on
ratkaistava, annetaanko alueen maanomistajille normaalit oikeudet, antaako Lappi jo nyt läntisen Euroopan suurimmalle ampumakentälle vielä lisää tilaa (eikö mikään riitä PV:lle), kehitetäänkö matkailua Rovaniemen ja
Pyhä-Luoston välillä niin että välissä on käyttökieltoinen autiomaa, ovatko Naarman luonto- ja maisemarikkaudet vain tykinruokaa.
Tulevaisuuden visio
Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Rovajärvellä on tilaa armeijalle, yksityisille asukkaille, poromiehille ja virkistyskäyttäjille sekä muulle elinkeinotoiminnalle.
Mielestämme Rovajärvestä tulisi rakentaa yhteistyöhön perustuva monitoimialue, jossa alueelle rakennettavia PV:kin tarvitsemia huoltorakenteita
voisivat käyttää matkailijat ja matkailuyrittäjät silloin, kun PV:lla ei ole
toimintaa. Alueen osa-alueitten logistinen käyttöyhteistyö ei voi olla yli-
176/242
voimaista, jos kaikki osapuolet siihen sitoutuvat. Yhteistyö tasaisi kaikkien osapuolten kulurakenteita. On järjetöntä taloudellista ja toiminnallista
haaskausta, jos koko alue annetaan yksin PV:lle ilman korvausta niin kuin
Lappi nyt tekee.
Ongelmana on Puolustusvoimien asennepohja, jossa halutaan kaikki vain
itselle.
Hannu Huczkowski
Jukka Korpivuoma
Pro Rovajärvi ry:n edustajat Rovajärven ampuma-alueen kehittämistyöryhmässä 2011-13
Erkki Hulkko
Esitän nähtävillä olevasta Itä-Lapin kaavaluonnoksesta seuraavaa:
Halosenrannalla oleva ma-merkintä, joka on myös nykyisessä kaavassa,
on tuiki tarpeellinen.
Katson, että kehittämisperiaatteina tulee esittää ainakin seuraavia seikkoja:
- Pellot pidetään avoimina eli niitettyinä, kuten enin osa niistä on nytkin.
- Maanteiden ja yksityisteiden varret pidetään vapaina romuajoneuvoista
ao. säädösten edellyttämällä tavalla tiekuntien toimesta. Tällä hetkellä
noin ei ole.
- Moottorikelkkailu ohjataan tiekuntien toimesta pois yksityisiltä teiltä auraamattomille tilus- ja rasiteteille, joita maaseudulla on riittävästi.
- Jakokuntien rannat pidetään raivattuina ja asianmukaisessa tilassa.
- Tiekunnat ottavat vastuuta teihin rajoittuvien tilojen vaikutuspiiristä.
Halosenrannan ma-merkinnän (ma 5917) kehittämisperiaatteena on, että ”kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet
säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään
pitämään avoimina.” Lausunnossa kehittämisperiaatteeseen lisättäväksi esitettyjen asioiden voidaan katsoa sisältyvän nykyisessä kehittämisperiaatteessa mainittuihin tavoitteisiin.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja täsmentyy
alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä.
Rovaniemelle ei rakenneta tulvapenkereitä. Näillä ei ole taloudellista merkitystä.
Tulvariskit torjutaan Kemijärven yläpuolisella altaalla, joka "samoilla rahoilla" tuottaa joka vuosi energiatalouden muodossa.
Kyse on siis siitä, mihin tulvariskirahoitus suunnataan.
Kun allas rakennetaan, tulee Kemijärven alavesipintaa nostaa 5 vuoden
ajan 1-1,5 metriä nykyistä säännöstelyrajaa korkeammalle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Lapin liiton tulee selvittää yhteistyössä Puolustusvoimien, ELYkeskuksen ja muiden po. tahojen kanssa Vuojärven varalaskupaikan liittäminen Rovajärven ampuma-alueeseen. Siihen liittyen tulee selvittää 4tien kierrättäminen varalaskupaikan länsipuolitse.
Nykyisellään varsin kalliisti rakennettua ja ylläpidettyä varalaskupaikkaa
ei käytetä ja se tulee "rapistumaan".
Ampuma-alueeseen liitettynä sitä on mahdollisuus kehittää ja käyttää.
Vuojärven varalaskupaikka sijaitsee PohjoisLapin maakuntakaavan alueella ja tulee ratkaistavaksi sen päivityksen yhteydessä.
177/242
Aili ja Onni Hyvösen kp. puolesta Sauli Hyvönen
Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan laatimisen yhteydessä
Jokkavaaran alueen soveltuvuus maa-ainesten ottoon on tutkittu ja maankamaran ottoalueeksi suunniteltu alue on rajattu karttoihin merkillä EO.
Aili ja Onni Hyvösen kp:n omistama tila Kraatari Rnro 64:36 sijaitsee kyseisellä EO alueella.
Maa-ainesten otto tulee sallia myös jatkossa Oikaraisen ja Jyrhämäjärven
yleiskaavassa esitetyllä Jokkavaaran maankamaran ottoalueella EO. Maakuntakaava luonnoksessa esitetty Jokkavaaran maa-ainesten ottoalueen
poistaminen kaavamerkinnöistä lopettaisi maa-ainesten oton ko. alueella.
Jokkavaaran alue on ollut maa-ainesten ottokäytössä jo 1950 luvulta alkaen. Kraatari tilan rajojen molemmin puolin harjoitetaan maa-ainesten ottoa
useamman toimijan toimesta.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Jokkavaaran osalta otetaan huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös 16.2.2015/409.
Tiedossamme on, että Jokkavaaran maa-ainesten ottoalueelle mukaan lukien Kraatarin tila on tehty laajat pohjavesitutkimukset (mm. Geologinen
tutkimuskeskus). Lapin ELY –keskus on aiemmissa lausunnoissaan todennut pohjavedenpinnan olevan alueella tason +80 m alapuolella. Tilan
Kraatari kohdalla Jokkavaaran harjan korkeus on yli +125 m.
Pohjaveden suojaaminen on varmistettu ja myös jatkossa varmistetaan
maa-ainesten ottoluvissa ehdoilla, jossa osoitetaan vaadittavat suojakerrokset pohjaveden pinnan yläpuolella sekä sisällytetään polttoaineiden säilytys kielto ottoalueella. Ohjeellinen suojakerroksen paksuus on 6 metriä
pohjavedenpinnan tason yläpuolella.
Rovaniemen lähialueella on niukasti soravaroja. Jokkavaara muodostaa
merkittävän maa-ainesten kohteen. Kehittyvä Rovaniemen alue tarvitsee
kehityksen turvaamiseksi kivi-ja sora ainesta infran rakentamisessa ja ylläpidossa. Tässä Jokkavaaran soravaroilla on hyvin merkittävä rooli.
Aili ja Onni Hyvösen kp. esittää, että maa-ainesten otto mahdollistetaan
myös jatkossa ja valmisteilla olevassa maakuntakaavassa tulee säilyttää
Jokkavaaran alue maa-ainesten ottoalueena ja osoittaa se kaavakartassa sitä osoittavin merkinnöin EO (maa-ainesten ottoalue).
Kauko Isojärvi
POIS MAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA
Vaadimme, että maakuntakaavan luonnoksesta poistetaan tuulivoimaalueet, jotka eivät ole olleet aikaisemmin esillä. Viime kevään Maakuntakaavan luonnokseen on lisätty alue tv I 2291, joka pitää ehdottomasti
poistaa. Se on lisätty yksityishenkilöiden vaatimuksesta eikä Kemijärven
kaupunki ole sitä lisäystä sinne halunnut.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara.
Alue tvl 2291 pitää poistaa maakuntakaavasta
Vaadimme, että tulvan suojelun nimissä suunniteltu Kemijoen monitoimiallas poistetaan maakuntakaavasta. Sitä ei tarvita. Rovaniemen kaupunki saa hoitaa Saarenkylän vesijättömaiden tulvasuojelun parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta ei muiden kustannuksella tekoaltailla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Ei Kemijoen monitoimiallasta ja se täytyy ottaa pois maakuntakaavasta
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
178/242
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Eino Jämsä
Maakuntakaavaan on merkitty paljon erillisiä tuulivoima-alueita yhteensä
19 kpl, tässä lukumäärässä ei ole huomioitu tuulivoimalan energia-alueita,
joiden suunnittelun on keskeytynyt (suunnittelu voi käynnistyä uudelleen).
Lapin Liiton maakuntakaavoituksessa toteutetaan jo aiemmin muualla toteutettua toimintamallia, eli määritetään tuulivoimaloille rakennusalueita
joka puolelle, vaikka ei sinne rakennettaisikaan. Pitää muistaa, että maakuntakaava on kaiken kaavoituksen perusta ja sillä on oikeusvaikutteita.
Näin ollen ei voi, eikä saa tehdä varauksia kevytmielisesti. Lapin liiton
valtuusto hyväksyi 24.11.2014 Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen. Kuitenkin julkisuudessa puhutaan, että
Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa. Miksi jo pitkään edennyttä maakuntakaavaa pitää olla heti muuttamassa? Uudelle ydinvoimalaitokselle olisi pitänyt jättää varaus voimaan ja katsoa muutama vuosi tuleeko sitä, näin ollen Lapin liiton maakuntakaavasuunnittelu perustuu melkein kvartaalitalouteen, tämä ei ole maakuntakaavoituksen tarkoitus. Miten kauan tuulivoiman energia-alueen varaus on voimassa, jos sen suunnittelua ei aloiteta
välittömästi? Onko toiminta sama kuin ydinvoimalan kohdalla?
Metsähallitus on käynnistänyt Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoitoja käyttösuunnitelma 2014- 2029. Siinä on tarkoitus lisätä alueen matkailun kiinnostavuutta. Matkailun kehittämisen kannalta alueeseen kiinteästi
liittyvät alueet Korouoma, Autti, Pyytöuoma, Siikajoki- Pölkkykankaanniemi ja Juujärvi. Yhdessä nämä alueet luovat matkailun kannalta eheän ja
tärkeän matkailualueen, jota tulisi edelleen kehittää. Nyt alueen kaavoittaja suunnittelee alueella kahta suurta tuulivoiman energia-aluetta, Murtotunturi ja Iso Petäjävaara. Näistä Murtotunturin tuulivoimala-alueen
osayleiskaavaa suunnittelee SWECO, jolla on tietenkin omat tavoitteet
alueen suhteen, ei välttämättä puolueeton katsantokanta koko alueen käyttöä silmällä pitäen. Alueen maakuntakaavan kartasta on jälleen kerran jätetty pois suojelualueita, aivan kuten Murtotunturin tulivoimahankkeen
YVA- kartasta. Tämä vain osoittaa suunnittelusuunnan hakuisuutta, jotta
karttapohjassa ei näkyisi kaikkea, kuka teki päätöksen, ettei niitä näytetä?
Tuulivoimalat eivät ole mitään riskittömiä sijoituksia myöskään maanomistajille, varsinkin kun niitä sijoitetaan keskelle korpimetsää. Tuulivoimaloita hajoaa ja palaa useampia vuosittain ja siten aiheuttaa ympäristölleen vaaran. Tuulivoimalan palaminen on vaatinut jo ihmishenkiä. Euroopassa ei suositella tuulivoimaloiden rakentamista metsäisille alueille
nimenomaan metsäpalojen vaaran takia.
Murtotunturin tuulivoiman energia-alueen kaavoittaja on hakenut laillista
lupaa päiväpetolintujen (kotka, kalasääksi) tappamiseen. Osayleiskaavassa
mainitaan, että tuulivoimaloiden aiheuttavan päiväpetolintujen paikalliseen populaatioon vähentävästi. Tämä vaadehan tyrmää tyystin koko Mustarinnantunturin suojelualueen tarkoituksen.
Alueelle ollaan lisäämässä Iso- Petäjävaaran aluetta tuulivoimaan mukaan,
joka myötäilee Mustarinnantunturin suojelualuetta. Tähänkin tullaan hakemaan päiväpetolintujen tappamiseen lainsuojaa, onhan alue lähempänä
Mustarinnantunturin natura- aluetta. Iso- Petäjävaaran tuulivoimalan energia-alue on suunniteltu Soinanselän suojelualueen päälle, eikä asiasta ole
erikseen mainintaa maakuntakaavan selostuksessa, miksi? Soinanselän
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on tarkentunut YVAmenettelyssä ja osayleiskaavassa. Murtotunturin
tuulivoimapuiston osayleiskaava on Posion kunnanvaltuustossa hyväksyttävänä (27.3.2015).
Iso Petäjävaaran osalta saadun palautteen perusteella maakuntakaavasta poistetaan tuulivoimalaalue Saarivaara (tv 2310).
Merkitään tiedoksi.
179/242
suojelualueesta luovutaan rahan takia.
Kaikki rahapulassa olevat kunnat haalivat nyt tuulivoimaloille paikkaa,
mutta nyt kun valtion pussi on tyhjä ja tukieurojen määrä tulee pienenemään, ei sen jälkeen ole niin houkuttelevaa perustaa uusia tuulivoiman
energia-alueita, siksi ei kannata turhaan perustaa suuria alueita joka paikkaan varalle. Kun kunnassa lasketaan tuulivoimasta saatuja tuloja, pitäisi
myös laskea, paljonko valtio joutuu lisäämään eri veroja menojen kattamiseksi. Laskennan loputtua, ei kunnalle jääkään sellaista voittoa, jota on
odotettu.
Kun Julmajärven rantakaavaa esiteltiin, olivat Posion kunnan virkamiehet
sitä mieltä, että alueen matkailua tullaan edistämään ja että Julmajärven
rantakaava tukee kunnan näkemystä. Kun paikkakunnalle tulee veroeruroja haaliva yritys luvaten kunnalle tuloja, ovat kunnan virkamiehet muuttaneet ajatusta ja hypännet rahakelkan kyytiin eurojen perässä. Tämä ei voi
olla peruste muuttaa aiemmin tehtyä suunnitelmaa, vaan alueen matkailua
tulee kehittää aivan samoin kun metsähallitus tekee.
Kun tuulivoiman energia-alueita perustetaan ja puhutaan, etteivät tuulivoimalat haittaa alueen tulevaa käyttöä, eikä siitä ole mitään vaaraa alueen
käytölle tulevaisuudessa. Tämä väitehän ei pidä paikkaansa. Tuulivoimalan lavoista lentää jäätä ja lapissa jääpäiviä on yli 200 vrk/vuosi. Kesällä
on pari kuukautta, ettei jäätä irtoa tuulivoimalan lavoista, mutta loppujen
10 kuukauden ajan jäätä voi irrota lavoista ja lentää kauaskin tuulivoimalasta. Pitääkö voimaloiden alueet aidata, koska porot eivät osaa lukea varoituksia. Riittävätkö varoituskyltit tulivoima-alueella suomeksi, ruotsiksi,
saksaksi, englanniksi, japaniksi, kiinaksi ja venäjäksi, koska alueella liikkuu usein ulkomaalaisia vieraita. Kun tuulivoimala palaa ja aiheuttaa metsäpalon, tulisi miettiä kenen rahoilla suoritetaan jälkivartiointi, jos sen
maksaa metsänomistaja omasta vakuutuksestaan, nousee metsänomistajien vakuutusmaksun, mutta jos sen maksaa tuulivoimayrittäjä nousee tuulivoiman vakuutusmaksut. Eli näitä asioita tulee myös tarkastella, kun alueita määritellään, tuulivoimaloiden purkamisen lisäksi.
Tuulivoiman energia-alueet tulisi suunnata kaivosalueiden lähelle, jotta
kaivos saisi sähkön läheltä ja koska alueella muutenkin tehdään muutoksia, ei tuulivoiman sinne tuleminen ole haitaksi. Lapissa on jo nyt omavaraisuusaste yli 100 % sähköntuotannossa ja suurin osa tästä sähköstä on
uusiutuvaa. Kun sähkö aletaan siirtämään etelään, tulvat myös häviöt mukaan 1 GW sähköä siirrettynä etelän käyttäjälle tarkoittaa 35 MW sähkö
häviöitä. Se maksaa 35 MW/h * 83,5 €/MW * 24 h= 70 000 €/pvä hävikkinä ja syöttötariffina veroeuroja häviää 40 000 €/pvä, jos sähkön hinta 35
€/MW.
(Liitteenä kuva)
”ERÄTONTTEJA, Yhteismetsän maille Julmajärven- Pyytölammen alueelle on valmistunut ranta- asemakaava. Kaava- alueella on yhteensä 31
tonttia”, tämä oli yhteismetsän mainos vuokrattavista kiinteistöistä. Murtotunturin tuulivoiman energia-alue muuttaa alueen erämaisen luonteen
täysin, eikä erämaisuudesta ole enää tietoakaan. Meillä on sama vuokraisäntä mökkiläisillä ja tuulivoiman energia-alueen vuokraajalla Posion
yhteismetsä. Meille mökkiläisille tämä vuokraisännän käytös tuli täytenä
yllätyksenä, olimme olleet vuokraavinamme vapaa-ajanasuntoa varten
erämaatontteja, mutta nyt erämaisuus viedään meiltä rahanhimosta. Tuulivoimalat pilaavat vuokraamamme vapaa-ajan kiinteistöjen maiseman,
haittaavat ja vaikeuttavat alueen käyttöä.
Liitteenä
Karttaliite
Pelastusjohtajien kirje 12.2.2014
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
180/242
Yle uutinen 28.1.2015
Maaseudun tulevaisuus, uutinen 5.1.2015
Erämaanäkymiä Julmajärveltä, (kuvien käyttö vain Julmajärven vapaaajan asukkailla)
Heino ja Else Kaisanlahti
Lapin liiton hallitus on asettanut Rovaniemen ja Itä-Lapin maakunta kaavan valmisteluaineiston taustaselvityksineen nähtäville ja lausunnoille.
Kaavan keskeisen vaikutusalueen maanomistajana ja osallistuttuani Kemijärvellä 8.1.2015 pidettyyn yleisötilaisuuteen haluan lausua asiasta seuraavaa:
Olen syntynyt ja varttunut Rovajärven läheisyydessä sijaitsevalla Rovalan
maa· ja porotilalla, joka on tullut sukuni haltuun isoisäni aikana l880 luvulla. Perinnön kautta omistukseeni tullut kiinteistö (320-401-0168-00081) käsittää useita maa-alueita Rovajärven alueella. Tämän lisäksi olen
aikanaan ostanut Rovaniemen-Kemijärven tien eteläpuolelta Martinvaarasta kiinteistön (320-401- 0178-0001-L). Omistamani ja perheeni käytössä olevat kesähuvilat sijaitsevat em. kiinteistöillä, toinen Rovajärven itä
rannalla ja toinen Martinvaarassa. Olen toiminut alueella koko elämäni
ajan, harjoittanut siellä elinkeinotoimintaa, kalastanut Rovajärvessä ja
tehnyt metsät öitä sekä käyttänyt aluetta viime vuosikymmeninä erityisesti
kesäloma- ja virkistystarkoituksessa.
Puolustusvoimien toiminta Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella ei ole
aiheuttanut minulle eikä perheelleni merkittävää haittaa ennen noin vuotta
2006, jolloin sain lehdestä lukea Puolustusvoimien tavoitteena olevan tyhjentää alue yksityisestä maanomistuksesta. Tämä on vaikeuttanut suuresti
alueen maanomistajien, mökkiläisten ja muiden alueen käyttäjinä olevien
yksityisten ihmisten elämää. Alueella on ollut käytännössä rakennuskielto,
kun Puolustusvoimat eivät ole hyväksyneet edes poikkeusluvalla tapahtuvaa pienimuotoista rakentamista ihmisten omille yksityismaille. Maiden
tosiasiallinen arvo on romahtanut, multa korvausta rakentamisen estämisestä ei ole valtiovallan puolelta annettu. Tilanne on johtanut selviin kohtuuttomuuksiin, kun ihmiset eivät ole saaneet tehdä edes täydentävää rakentamista jo olemassa olevien ja asumiensa rakennusten yhteyteen. Meluhaittoihin vetoaminen rakentamisen estämiseksi on mielestäni perusteetonta, sillä alueella kuitenkin edelleen saa asua ihmisiä. Itse en ole kärsinyt minkäänlaisista melu haitoista, vaikka olen toiminut alueella säännöllisesti useiden vuosikymmenten ajan. Missään olosuhteissa en tule myymään sukuni perintömaita, joilla on taloudellisen arvon lisäksi minulle
myös suuri tunnearvo, ja myös perheenjäseneni tukevat tätä ajatusta. Tällä
tavoin ajattelevia henkilöitä on Rovajärven alueella paljon. Tulemme pitämään kiinni omista maistamme ja vaadimme, että meillä on oikeus käyttää yksityistä omaisuuttamme.
Lapin Liiton tulee puolustaa lappilaisten ihmisten oikeuksia. Puolustusvoimat ja alueen yksityismaanomistajat ovat kyenneet toimimaan sovussa
ja mahtuneet alueelle omine toimintoineen vuosikymmenten ajan. Mitään
asiallisia perusteita sille, ettei näin voisi olla jatkossakin, ei ole esitetty.
Pyydän kunnioittavasti Lapin Liittoa tekemään sellaisen kaava ratkaisun,
jossa uudisrakentaminen sallitaan koko Rovajärven ampuma-alueella yksityisille maille, ainakin pienimuotoisen lomarakentamisen osalta, ja nykyinen tosiasiallinen rakennuskielto lopetetaan. Verrattuna nykyiseen, tosiasiallisen rakennuskiellon tilanteeseen, esitys Vaihtoehto 2 ampumaalueen osalta on tietysti askel oikeaan suuntaan. Sen mukaan "EP1-alueilla
olevaa asutusta saisi täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella." - Yksityismaalle tapahtuvaa rakentamista ei tule kuitenkaan
rajoittaa ollenkaan sen enempää mitä yleiset säädökset sitä rajoittavat.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta.
181/242
Lisäksi esitän. että Rovaniemen-Kemijärven tien eteläpuolinen osa on vapautettava kaavamerkinnästä "Puolustusvoimien alue". Kyseinen tie on
Suomen tieverkkoon kuuluva kantatie (numero 82), jonka yli ei voi tietenkään tapahtua sellaista ampuma- tms. toimintaa, jonka vuoksi rakentamista tien eteläpuolella sijaitsevien yksityismaiden rakentamista tulisi rajoittaa enempää kuin yleiset säännökset sitä edellyttävät. Martinvaarassa oleva kiinteistöni sijaitsee välittömästi kyseisen tien eteläpuolella.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Kaavan perusteena olevat melututkimukset on tehtävä puolueettomasti.
Melurajojen perusteena ei tule käyttää arviota. joka perustuu melun lyhytaikaiseen maksimitilanteeseen suuressa ampumaharjoituksessa.
Toivon Lapin Liiton päätyvän ratkaisuun, joka huomioi myös alueen
maanomistajien ja veronmaksajien tasapuoliset oikeudet. On varmasti koko Lapin etu, että myös Kemijärven Alakyläksi kutsutulla laajalta alueella
on jatkossakin asutusta ja uudistuvaa rakennuskantaa.
Kaija Kanabro
Maakuntakaavan merkinnät
Tuulivoimamerkinnät
Ei voi olla, että maakuntakaavaan merkitään tuulivoima-alueeksi jo kerran
Kemijärven kaupunginvaltuuston hylkäämä alue, Kunnilla ja kaupungeilla
on kaavoitusmonopoli. Sen vuoksi pitää alue, joka on Pöyryn selvityksen
eteläosassa ja ulottuu Outovaaraan ottaa pois eli alue tv1 2291.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Vaadin, että alue tvl 2291 pois maakuntakaavasta,
Tulvan suojelut
Ei Vuotoksen allasta ja uutta riitaa saa kylvää maakuntaan, Tulvasuojelu
voidaan hoitaa muuten kuin altaita rakentamalla, Korkein Oikeus on päättänyt suojella altaiden alle jäävät alueet.
Vaadin, että ei monitoimiallasta maakuntakaavaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
p.s Kuka, kenen vastuulla ja valtuuksilla Rovaniemelle on rakennettu tulva-alttiille maille. Vastuunkantajat pitää löytyä sikäläisten virkapöytien
takaa eikä laittaa syyntakeettomia itä-lappilaisia maksumiehiksi.
Sitä paitsi, olisikohan korkea aika arvioida turhien metsäojien ja soiden
ojituksista saatu hyöty/haitta.
Ainakin maalaisjärjellä ajatellen mitä muuta saatiin aikaiseks kuin tulva
uhkaa lisää.
Merkitään tiedoksi.
182/242
Anja Karjalainen
MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS JA VIRHEET
Maakuntakaavan ehdotuksessa on alue Outovaara-Keskivaarapoistettava.
Ei sinne voi tuulivoimaa rakentaa. Se on Kemijärven kaupungin rajoittama ei-tuulivoima-alue ja on liian lähellä Kummunjärven ja Ison Kankaanlammin kesämökkejä
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Nämä alueet on otettava pois maakuntakaavasta eli alue tvl 2291.
Rovaniemen tulvasuojelua varten suunniteltu Kemijoen monitoimiallas on
vain uusi nimi Vuotoksen altaalle, Joka on jo moneen kertaan haudattu
hanke. Kemijoen monitoimiallas pitää ottaa pois maakuntakaavasta ja antaa päätös altaan rakentamisesta nille, jotka altaan vaikutusalueella asuvat
(Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski).
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Monitoimiallas pois maakuntakaavasta.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Erkki Karjalainen
TUULIVOIMA
Maakuntakaavan merkintä tv1 2291 pitää poistaa kokonaan, koska se
sijoittuu Oxfordin kaava-alueelle, joka on jo moneen kertaan hylätty, Lisäksi Outovaaran alue menee päällekkäin Yhteismetsän kaavojen kanssa
Kummunjärven ranta kaavojen kanssa ja Ison Kankaanlammin kaavan
kanssa.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
TULVAN NIMISSÄ SUUNNITELTU TEKOALLAS
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
Vuotoksen allasta, joka nyt tulvasuojelun nimissä uudelleen on suunnitviranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaarateilla, ei missään tapauksessa saa olla maakuntakaavassa, Se on jo kertaal- alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
leen Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa päätetty, että sinne ei voi altaita
riskit.
rakentaa, Lapin Liitto ei voi olla eri mieltä kuin Korkein Hallinto-oikeus.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
183/242
Satu Karjalainen
TUULIVOIMA
Maakuntakaavan merkintä tv1 2291 pitää poistaa kokonaan, koska se
sijoittuu Oxfordin kaava-alueelle, joka on jo moneen kertaan hylätty. Lisäksi Outovaaran alue menee päällekkäin Yhteismetsän kaavojen kanssa
Kummunjärven rantakaavojen kanssa ja Ison Kankaanlammin kaavan
kanssa.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
TULVAN NIMISSÄ SUUNNITELTU TEKOALLAS
Vuotoksen allasta, joka nyt tulvasuojelun nimissä uudelleen on suunnitteilla, ei missään tapauksessa saa olla maakuntakaavassa. Se on jo kertaalleen Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa päätetty, että sinne ei voi altaita
rakentaa. Lapin Liitto ei voi olla eri mieltä kuin Korkein Hallinto-oikeus.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Heikki Kelloniemi
TUULIVOIMA
Maakuntakaavan merkintä tv1 2291 pitää poistaa kokonaan, koska se
sijoittuu Oxfordin kaava-alueelle, joka on jo moneen kertaan hylätty. Lisäksi Outovaaran alue menee päällekkäin Yhteismetsän kaavojen kanssa
Kummunjärven ranta kaavojen kanssa ja Ison Kankaanlammin kaavan
kanssa.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
TULVAN NIMISSÄ SUUNNITELTU TEKOALLAS
Vuotoksen allasta, joka nyt tulvasuojelun nimissä uudelleen on suunnitteilla, ei missään tapauksessa saa olla maakuntakaavassa. Se on jo kertaalleen Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa päätetty, että sinne ei voi altaita
rakentaa. Lapin Liitto ei voi olla eri mieltä kuin Korkein Hallinto-oikeus.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maa-
184/242
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Voitto Kelloniemi
TUULIVOIMA
En hyväksy tuulivoima-aluetta tv12291,joka on piirretty ulottuvaksi Outovaaraan ja Keskivaaraan. Tulevat pilaamaan maisemat Salpalinjalle.
Tämä alue on jo kertaalleen poistettu Kemijärven kaupunginvaltuuston
toimesta.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Tuulivoimaa voidaan rakentaa aivan tarpeeksi ja liikaakin Kuninkaankuusikkoon ja Nuolivaaraan ja lisäksi Raajärvelle.
VAATIMUS: tv12291 pitää poistaa maakuntakaavasta
TULVASUOJELU
Kosko tulvasuojelu on keksitty vain toisella nimellä Vuotoksen altaalle.
On kansalaisten aliarvioimista virkamiehiltä olla Kemijoki Oy:n edunvalvoja tällä tavalla.
Rovaniemellä on kaavoitettu ja rakennettu jatkuvasti vesijättömaalle, joka
on vastuutonta ja suuri virhe. Tämä virhe pitää korjata Rovaniemen kaupungin eikä siihen tarvita tulvasuojelualtaita.
VAATIMUS: Tulvasuojelun nimissä oleva monitoimiallas poistettava
maakuntakaavasta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Jouni Kilpimaa ja neljä muuta
Me allekirjoittaneet emme hyväksy viime keväänä esittelyn jälkeen maakuntakaavaluonnokseen tehtyjä merkintöjä ja sen vuoksi kaavaluonnoksesta tulee poistaa OUTOVAARA, PENIÖTUNTURI ja VIERUSTUNTURI merkinnät.
Peniötunturi ja Vierustunturi pilaavat järvimaiseman ovat aivan liian lähellä Kemijärveä. Outovaara sijaitsee liian lähellä asutusta. Lisäksi Kemijärven valtuusto hylkäsi viime keväänä Oxfordin kaavaan sisältyneen Outovaaraan suunnitellun tuulipuisto hankkeen !
Monitoimialtaan lisääminen kaavaan tulvansuojelun nimissä on härski teko. Merkintä tulee poistaa. Uutta Vuotos taistelua ei tarvita!
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimapotentiaaliset alueet: Peniöntunturi (tv1
2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä IsoNälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) -alueesta
poistetaan Outovaara-Keskivaara.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen ve-
185/242
sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Rauni Kivilahti
POIS MAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA
Vaadimme, että maakuntakaavan luonnoksesta poistetaan tuulivoimaalueet, jotka eivät ole olleet aikaisemmin esillä. Viime kevään Maakuntakaavan luonnokseen on lisätty alue tv1 2291, joka pitää ehdottomasti poistaa. Se on lisätty yksityishenkilöiden vaatimuksesta eikä Kemijärven kaupunki ole sitä lisäystä sinne halunnut.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Alue tv 1 2291 pitää poistaa maakuntakaavasta
Vaadimme, että tulvan suojelun nimissä suunniteltu Kemijoen monitoimiallas poistetaan maakuntakaavasta. Sitä ei tarvita. Rovaniemen kaupunki saa hoitaa Saarenkylän vesijättömaiden tulvasuojelun parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta ei muiden kustannuksella tekoaltailla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Ei Kemijoen monitoimiallasta ja se täytyy ottaa pois maakuntakaavasta
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Seppo M Kerkelä
Paljasjalkaisena kemijärveläisenä, Enijärven mökkiläisenä ja Tohmon kylän asukkaana haluan kaavaluonnosta käsiteltäessä kiinnitettävän erityistä
huomiota muutamiin elinympäristööni liittyviin ja mielestäni muullekin
Kemijärven seudun asujaimistolle tärkeisiin ja merkittäviin asioihin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusaluEnsimmäisenä esille tulee Rovajärven ampuma-alueeksi nimettynä tunne- eille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuotun, Puolustusvoi-main käytössä oleva vuokra-alue; Sarriojärvi-Rovajärvi- lustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdolliEnijärvi- laaja Naarmankaira. Puolustusvoimat on aikoinaan ottanut em.
suuksille.
alueen käyttöönsä harjoitusalueeksi huomioimatta ympäröivää, vanhaa
erämaa-asutusta ja ihmisiä siellä. Tykkituli on sumeilematta murjonut niin Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
alueella asuvien ihmisten elämistä kuin vallitsevia luontoarvoja ja sitä se
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksen-
186/242
tekee vielä tänäkin päivänä.
Haltuunotetun alueen sisälle on jäänyt asumuksia, asuinpaikkoja, vapaaajan rakennelmia sekä laajoja yksityisiä metsä- ja maa-alueita, joiden
käyttöä Puolustusvoimat on toimillaan voimakkaasti rajoittanut, viimeisin
niistä rakennuslupien myöntämisen estäminen itsetehtyjen melututkimusten tuloksiin ja vielä määrittelemättömiin melurajoihin vedoten. Mainittujen tulosten perusteella kaikenlainen rakentaminen on tarkoitus estää
myös harjoitusalueen ulkopuolella, alueen rajan tuntumassa.
Toimet ovat jatkuva kiusa alueen käyttäjille, ne ovat aiheuttaneet maanomistajille ja alueen asukkaille merkittäviä arvonmenetyksiä.
Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven alueelle.
Hyväksyttävissä oleva ratkaisu lienee kuitenkin se, että EnijärviMajavajärvi –alue erotetaan omaksi lohkokseen ja tien 82 eteläpuolinen,
ns. kasi-alue poistetaan kokonaan harjoitusalueesta ja se palautetaan muuhun käyttöön, korvauksena ovat nykyisen alueen pohjoisosaan tulevat lisäalueet. Tuliasemien paikat siirretään nykyistä, pohjoisemmaksi pois
Heinuvaaran, Kalliosalmen, Martinvaaran ja Hyypiön asumusten nurkista.
Maalialueet määritellään niin, että ne eivät ole vasomisalueilla.
Suunnittelulla on mahdollisuus päästä ihmisarvoa alentavasta, asukkaiden
oikeuksia loukkaavasta suhteita nirhaavasta kanssakäymisestä eroon.
Toinen kaavaluonnoksen kohta johon vaadin muutosta ja jota ei tule toteuttaa luonnoksessa esitetyllä tavalla on merkinnällä EO 2437 oleva
pinkki pyörylä Kemijärven Tohmovaarassa;
EO 2437
19.9.2014
Varausperuste Maa- ja kallio –kiviaineksen ottoalue.
Mainittu alue on tohmolaisten entinen, nyt jo louhittu, korkea keskikesäyön auringon ihastelupaikka nimeltään Matokallio.
Louhos sijaitsee pihapiiristäni n. 600 m päässä, lähimpään asuttuun taloon
on matkaa n. 400 m, ympärillä on useampia asuinpaikkoja ts. louhos sijaitsee keskellä siviliasutusta. Alueelle on myönnetty kiviaineksen ottolupa eri urakoitsijoille kyläläisten ja etenkin lähinaapureiden valituksista
huolimatta. Paikkaa voidaan pitää pohjavesialueena vaikka maaperä on
kalliota, sillä sen lustottuneen rakenteen johdosta lähistön talojen kaivoissa on ollut runsaita vesipurkauksia. Kallioista vaaraa ympäröivät hetteiköt.
Kalliota louhintaan kesäisin ja alueella on usein myös päällystetöitä varten
sekoitinasema. Valmiita kiviaineksia kuljetetaan jatkuvasti työkohteisiin
ja varastokasoihin.
Tohmovaara on kyläläisten suosima marjastus- ja sienestyspaikka – taajaman läheisenä ulkoilupaikkana alue on verraton, jonka käyttöä äänekäs
ja pölyinen toiminta haittaa. Leijailevat kivipölylaskeumat ovat ulkoilijoille ja marjastajille terveysriski, samoin kuin louhinta- ja kuljetuslaitteiston
mahdolliset öljy- ja polttoainevuodot pohjavedelle. Alueen metsille kivipölylaskeumat aiheuttavat kasvutappioita, lähistön näyttävillä paikoilla
olevien tonttimaiden arvo on laskenut.
Kaavasuunnitelman mukainen varaus ei ole alueella sopiva, toiminta häiritsee jo nyt kyläläisten normaalia elämää ja karkottaa asukkaat elinpaikoiltaan. Kaavailut toimivasta kallion louhintapaikasta eivät innosta asuipaikkaa etsiviä asettumaan lähiympäristöön.
Suunnitelman merkintä tulee poistaa ja kaavailut ko. paikasta tulee siirtää
muualle.
Kolmas kaavaluonnoksen minua koskettavat kohta on ns. tuulipuistoasia,
jota Kemijärven kaupungin päättävissä elimissä on veivattu mitä ihmeellisimmillä tavoin.
tiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Tarkistetaan alueen lupatilanne.
187/242
Kaavaluonnoksen liittyen on noussut esille Tarsavaara-KuusiselkäKatajaselkä-Vanhapalo-Karvakkoselkä –alue uutena mahdollisena tuulipuistopaikkana. Aikaisemmin esillä olleista alueista ”diskattiin” pois osa
kymmenien kilometrien päästä, vaarojen takaa ”matkailumaisemaa” pilaavina. Kaavasuunnittelua auttaakseni tuon tiedoksi, että matkaa Tarsavaarasta Kemijärven keskustan alueelle on linnuntietä on n. 10 km ja Karvakkoseljästä ehkä puolet siitä ja alue on seudun korkeinta – niin, että käsittääkseni myllyt kyllä näkyvät entistä paremmin – miten lie sen matkailullisuuden laita.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
Yhtenä ko alueen maanomistajana vastustan tuulimyllyalueen perustamista em. alueelle.
Hannu Kivilahti
MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS JA VIRHEET
Maakuntakaavan ehdotuksessa on alue Outovaara-Keskivaarapoistettava.
Ei sinne voi tuulivoimaa rakentaa. Se on Kemijärven kaupungin rajoittama ei-tuulivoima-alue ja on liian lähellä Kummunjärven ja Ison Kankaanlammin kesämökkejä.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Nämä alueet on otettava pois maakuntakaavasta eli alue tv1 2291.
Rovaniemen tulvasuojelua varten suunniteltu Kemijoen monitoimiallas on
vain uusi nimi Vuotoksen altaalle, joka on jo moneen kertaan haudattu
hanke. Kemijoen monitoimiallas pitää ottaa pois maakuntakaavasta ja antaa päätös altaan rakentamisesta niille, jotka altaan vaikutusalueella asuvat
(Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski).
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Monitoimiallas pois maakuntakaavasta.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Hemmo Koskiniemi
1.Posion Murtotunturin tuulivoimapuisto tulee poistaa kaavasta
Kaavaluonnokseen on merkitty tuulivoimala-alue Murto-, Vitikko-, Lemmon-, ja Kuovituntureiden huipuille.
Perustelut:
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
- Lapin maakuntakaavassa ei tulisi sallia tuulimyllyjen rakentamista tuntureiden huipuille, koska ne pilaavat erämaamaisemat ja aiheuttavat hallaa
Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuuLapin elintärkeälle luontomatkailulle.
livoimala-alue on tarkentunut YVAmenettelyssä ja osayleiskaavassa. Murtotunturin
- Murtotunturin jättituulimyllyt muodostuvat hallitsevan elementin ainut- tuulivoimapuiston osayleiskaava on Posion kunlaatuisen metsä/erämaa-alueeseen ja muodostavat uhkan Mustarinnan ja
nanvaltuustossa hyväksyttävänä (27.3.2015).
Korouoman NATURA-alueen linnustolle ja eläimistölle, koska en eivät
tunne ihmisen määrittelemiä kaavarajoja ja niiden reviirit ulottuvat tuulipuiston alueelle.
188/242
- tuulivoiman suurteollisuusalueen rakentaminen molemmin puolin Pyytölammen-Julmajärven rata-asemakaava-aluetta pilaa voimassa olevan kaavan ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa vapaa-ajan asutukselle. Vapaa-ajan
asukkaiden mielestä tuulipuistolla ei saa pilata juuri käynnistynyttä kaavaalueen rakentamista.
- tuulipuisto muodostaa myös uhan perinteiselle poroelinkeinolle sekä
luontomatkailulle. Alue on ylänköä 300-400 metriä merenpinnasta, josta
seuraa ilman jäähtyminen ja tykyn muodostuminen useiden kuukausien
ajaksi. Hyvin todennäköisesti suurten tuulimyllyjen lapoihin muodostuu
tästä johtuen suuria jäälohkareita, jotka sinkoilevat ympäristöön aiheuttaen hengenvaaran poroille ja alueella liikkuville ihmisille.
( esim. Posion yhteismetsä on hakannut alueelta mäntymetsät pois, koska
tykky tuhoaa mäntymetsikön ja istuttanut tilalle tykkyä paremmin kestävää kuusta.).
- Puistoalue sijoittuu kokonaisuudessaan Posion Yhteismetsän maille, jota
sitoo yhteismetsälaki ja kestävä metsien hyväksikäyttö. Laaja tuulipuistoalue toteutuessaan olisi ristiriidassa alueen maanomistajan lakisääteisen
tehtävän kanssa sekä vaarantaisi tiestöineen, myllyistä aiheutuvien avohakkuiden vuoksi metsienkäytön kestävän käytön.
- Sijoitusyhtiö Taalerin tehdas on ilmoittanut hankkivansa tuulimyllyt
Saksasta, joiden toimivuus arktisilla alueilla on kyseenalainen. Yhtiö on
ilmoittanut sulattavansa myllyjen valtavat lavat sähköllä, josta syystä niiden liiketaloudellinen kannattavuus käy mahdottomaksi. Lapin liiton tulisi
myös lausuntoja antaessa huomioida se, että tuulimyllyjen tukemiseen
käytetään yhteiskunnan verovaroja ja on kohtuutonta hyväksyä alueelle
tuulipuisto, johonka liittyy suuria julkisen talouden riskejä.
2. Suojaetäisyys ja tuntureiden huiput suojeltava
Lapin maakuntakaavassa tulisi määritellä suojaetäisyys tuulimyllyjen ja
asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen välille. Etäisyyden tulisi olla pidempi
(3km), kuin mitä valtakunnalliset ohjearvot edellyttävät, jotta Lapille tyypillinen väljyys asutuksen ja luonnon välillä säilyisi.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Tuulivoimaselvityksessä määriteltiin voimala-alueen
Tuntureiden huiput tulisi suojella tuulimyllyiltä, koska ne pilaavat erämaa- etäisyydet asutukseen ja vapaa-ajan asutukseen.
luonteen ja estävät paikallisen matkailun kehittämisen ja luontaisten elin- Etäisyydet ovat keskimäärin pitemmät kuin
keinojen mm. porotalouden harjoittamisen sekä muodostavat uhkan linmuualla Suomessa.
nustolle ja ihmisten liikkumiselle alueella.
TÄYDENNYS:
Lähetän vielä ilmakuvan roottorin korkeudesta otettuna, josta ilmenee
kuin hallitusti myllyt tulevat vaikuttamaan ympäristöön.
Kun vielä pannaan 70 metriä lapakorkeutta päälle niin jopa ovat mahdottomia rumiluksia.
(Kuva)
Kari Kujala
VUOJÄRVEN KYLÄ - MELUALUEEN LAAJENNUS (kuva 44, s. 192)
Vaatimus:
Tuliasemien siirtäminen siten, että melualue (55 dB) ei ylety Vuojärven
kylässä oleviin taloihin ja pihapiireihin.
Peruste:
• Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue noin 1100 km2.
• Jatkuva meluhaitta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdolli-
189/242
• Suora vaikutus Vuojärven kylän tulevaisuuteen.
• Itse järven (lakijärvi) omanlaiset luontoarvot.
• Javarusjärvikin on säästetty luonnoksessa melulta.
suuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue JavaruksenMuuta:
tiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan osRovajärven ampuma- ja harjoitusalue on tärkeä Puolustusvoimille, alueen topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
merkitys tulee yhä korostumaan tulevaisuudessa.
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojeRovajärven koordinaatit (noin) VT4, Javaruksen tie ja KT82 välissä on si- lualuetta (SL 4285).
jainniltaan oikea paikka.
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ulkopuoliset toiminnot/alueet
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusVuojärven varalaskeutumispaikan, logistiikan, liikenteen ja ratavaihtoehto alue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
VeAb osalta on haaste (mahdollisuus) Puolustusvoimien toiminnoissa.
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen Sodankylän puoleiset laajentumisalueet sekä Vuojärven varalaskeutumispaikka sijaitsevat PohjoisLapin maakuntakaavan alueella ja tulevat ratkaistavaksi sen päivityksen yhteydessä.
Kari Kujala ja Seija Määttä
JÄÄMEREN RATA (VeAb)- LINJAUKSEN PUOLESTA
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
Tarve:
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
Suomelta puuttuu artinen satama ja rauta tieyhteys sinne.
palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvitHistoria:
taessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
Luulaja - Kiiruna - Narvik rata on valmistunut vuonna 1903. Pietari –
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema PyhätunMurmansk rata on valmistunut 1917. Edellä esitettyjen ratojen kuljetusvo- turin matkailun tarpeisiin.
lyymin kasvattaminen on perustunut investointeihin (rata, satama). Pohjoisen rataraja –asemat ovat Tornio ja Vartius. Arktinen alue (Napapiirin
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetuspohjoispuoli) on iso alue.
matka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
Investointi:
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Ratainvestoinnin (VeAb) kuolettaminen on pitkäaikainen projekti, kuten
runkoratojen kohdalla voi olettaakin. Tulot kertyisivät sekä tavara- että
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
henkilöliikenteestä. Käyttäjiä olisivat yritykset, yksityiset, niin kotimaiset VeAb ja VeC.
kuin ulkomaiset tahot, turismi. Kyseessä on ennen kaikkea Suomen maaperällä toimivan teollisuuden tarvitsema infra -hanke. Samalla PohjoisELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
Suomen infra ajantasaistuisi (100 vuoden viive) ja työnjako liikenteen
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
(lento, tie, rata) osalta selkiytyisi.
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
Liikenneturvallisuus VT4:
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Liikenneturvallisuuden näkökulmasta (VT4) Oulu - Simo, Rovaniemen
eteläpuoli (Hirvas), Rovaniemen pohjoispuoli (Napapiiri - Vikajärvi),
190/242
Käyrämö, Sodankylän kasvava (raskas, puutuvia pyöräteitä/alikulkuja)
liikenne on pulmallinen.
Pohjanmaanrata valmistuu vuonna 2017, jonka jatkeeksi tämä jäämerenrata (VeAb) istuisi hyvin. Autokuljetuksille syntyisi kilpailukykyinen vaihtoehto pohjoisesta/ pohjoiseen - junakuljetus (n x 2000 tn/juna). Lapin
matkailuun liittyvä yksityisliikenne säilyisi. Uusi tuote: laajeneva yöjunaliikenne (autolla tai ilman). Uusia käyttäjiä: norjalaiset, venäläiset,
lappilaiset, muut suomalaiset, turistit. Huomautettakoon, että säännöllinen
lentoliikenne on hyvin lentokenttä- ja aikataulusidonnaista käyttäjilleen
(kasvulla raja).
Kuljetustalous:
Kuljetustalouden näkökulmasta suora linjaus (VeAb - Vuotso - Ivalo Inari - Raja- Kirknäs) on tehokkain ratkaisu (parametreinä: aika, matka,
suorite).
Raiteen henkilöliikenne on yli 6 kertaa kalliimpaa kuin linja-autoliikenne
kilometrille. Työnjako on selvä (parametreina: aika, matka, suorite) – raiteen henkilöliikenne kohdistuu (kunta) keskuksiin (asema/seisake).
Kaava:
Maakuntakaavassa ratkaistaan radan ja siihen liittyvien toimintojen osalta
Suomen Lapin tulevaisuus.
Reijo Lahela
MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS JA VIRHEET
Maakuntakaavan ehdotuksessa on alue Outovaara-Keskivaarapoistettava.
Ei sinne voi tuulivoimaa rakentaa. Se on Kemijärven kaupungin rajoittama ei-tuulivoima-alue ja on liian lähellä Kummunjärven ja Ison Kankaanlammin kesämökkejä
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Nämä alueet on otettava pois maakuntakaavasta eli alue tvl 2291.
Rovaniemen tulvasuojelua varten suunniteltu Kemijoen monitoimiallas on
vain uusi nimi Vuotoksen altaalle, joka on jo moneen kertaan haudattu
hanke. Kemijoen monitoimiallas pitää ottaa pois maakuntakaavasta ja antaa päätös altaan rakentamisesta nille, jotka altaan vaikutusalueella asuvat
(Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski).
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Monitoimiallas pois maakuntakaavasta.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Jari Leskinen
Osui silmään että sivulla 229 on tekstiin jäänyt yksi X.
Täydennetään kaavaselostusta.
191/242
Seppo Tapani Lohela Pauna Aino Susanna kuolinpesän puolesta
Esitämme, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan Rovajärven
ampuma- ja harjoitusalueen kaavavaihtoehtoon 3, kohtaan Enijärven ja
Majavajärven alue, lisätään Pauna Aino Susanna (os. Majava) kuolinpesän
maa-alueet ja niillä sijaitsevat vapaa-ajan rakennukset. Kyseessä olevat tilat ovat 320-401-0002-0038 (35,3 ha) ja 698-419-0002-0001 (4,0 ha). Rakennukset sijaitsevat ensin mainitulla tilalla (Kemijärven kaupungin puolella). Kyseiset tilat kuuluvat Majavan alueeseen ja sijaitsevat Majavajärvestä luoteeseen n. 1-3 km etäisyydellä Siikajokivarressa ja Siikalammen
alueella. Tilat ja rakennukset lisättävä kaavavaihtoehtoon tasapuolisuuden
ja oikeudenmukaisuuden perusteella.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Marjatta Näätänen
Vastoin KHO:n Vuotos-päätöstä ja Naturapäätöstä
(http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2002/200203339)
http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2005/09/kemihaaransoi
dennatura-paatoslainmukainen_0.html)
Kemijoki Oy, Lapin Maakuntaliitto ja Rovaniemen kaupunki ovat ottaneet
Tulvansuojelulain keinoksi ajaa edelleen Vuotos-allasta, nyt vain eri nimellä (Monitoimiallas tms), Itä-Lappiin. He ovat saaneet sen esitykseksi
myös valmisteilla olevaan maakuntakaavaluonnokseen.
Altaan ajajien ensisijainen tavoite on Vuotos-allas Rovaniemen kaupungin
tulvansuojeluverukkeella. Tulvavahingot suurimmissa tulvissa tulisivat
alueille, jotka kaupunki on KAAVOITTANUT TULVARISKIRAJAN
ALAPUOLELLE (mm.
Arktikum-museo).
TULVANSUOJELUSUUNNITELMIA JA MAAKUNTAKAAVALUONNOSTA EI SAA HYVÄKSYÄ
Voimassa olevia päätöksiä (KHO/Vuotos ja Natura) on noudatettava.
Suomalaisilla on SÄILYTETTÄVÄ USKO SIIHEN, ETTÄ MAA ON
OIKEUSVALTIO.
Edellisen Vuotosvaihtoehdon KHO kielsi vedoten vesilain EHDOTTOMAN RAKENNUSKIELLON PYKÄLÄÄN.
Tulvansuojelulle löytyy muita käyttökelpoisia vaihtoehtoja, penkerreiden
korotus ja asiallinen kaavoitus. Nämä tulee tuoda esille.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
192/242
Naturan toteuttamiseksi alueelle perustettiin useita yksityisiä suojelualueita, mukana myös Kemijoki Oy, joka sai Luonnonsuojelulain mukaista
korvausta 3,2 milj.euroa.
HAITTAVAIKUTUKSET KALAKANNOILLE OLISIVAT MUSERTAVAT
*Kemijärven alkuperäisen kuhakannan elpymisessä saavutettu tulos tullaan menettämään
* petokalojen syöntirajoitukset elohopean vuoksi tulevat laskemaan
Kemijärven kalataloudellisen arvo lähes 0-tasolle useiksi, useiksi vuosiksi
* Kevätkutuiset kalalajit tulevat vääristämään kalastorakenteen, joka
heijastuu taloudellisesti arvokkaampien lajien menestymiseen, ja laskee
näin omalta osaltaan järven kalataloudellista arvoa
* Kemijärven virkistyskäyttöarvo tulee kiintoaine- ja humuskulkeutumien myötä laskemaan useiksi vuosiksi ja laskee täten kiinteistöjen ja rantatonttien arvoa
* Kemijärvestä Ylikemille nousevan järvitaimenkannan (istutettu) luontainen lisääntymiskierto tuhottaisiin. Järvitaimen on luokiteltu erittäin
uhanalaiseksi kalalajiksi.
* Vuotoksen aiheuttaman rajun kalastorakenteen muutoksen vuoksi
myös luontaiset purotaimenkannat olisivat uhattuina, ja sen myötä taimenia väli-isäntänään käyttävät, rauhoitetut jokihelmisimpukkakannat (raakut).
Itä-Lapin vesistöt, joista raakkujen esiintymisen osalta ei ole tutkittu kuin
murto-osa, ovat Suomen merkittävin raakkujen esiintymisalue.
* Lapissa ainutlaatuisen vesistökombinaatin, Kemijärvi-yläpuoliset vapaat vesistöt, kehittäminen vetovoimaiseksi luonto-, matkailu-,
virkistys- ja kalastuskohteeksi estyy totaalisesti altaan toteutuessa.
* Merilohen paluu "kotiin" Ylikemille saa "Vuotoksen" myötä viimeisen
naulan arkkuunsa.
LOHI ON PALAUTETTAVA KEMIJOKEEN, AIKOINAAN LOHI
ELÄTTI ITÄ-LAPIN
*EU:N VESIPUITEDIREKTIIVISSÄ korostetaan puhtaiden vesistöjen
säilyttämistä. Koko vapaa suurjoki, Kemihaaran suot suistossaan ja kalaisa ja puhdas Kemijärvi ovat ainutlaatuinen kokonaisuus. Ylikemi kaikkine sivuvesistöineen on, Ounasjoen lisäksi, viimeinen lähes luonnontilainen (engl. pristine) jäänne Euroopan mahtavimmasta vaelluskalavesistöstä
(valitettavasti vielä ilman alkuperäisiä kalakantoja). Tynkänäkin se on,
kaikkien nykyisten ja kehitettävissä olevien luontoarvojensa (monimuotoisuus, erämaisuus, puhtaus, kalasto ja muu eläimistö, kalojen lisääntymisalueet jne) puolesta vesistö, joka on säilytettävä tuleville sukupolville
luonnontilaisena. Perintönä entisaikojen Kemijoesta ja muistutuksena siitä, mitä vastuuton jokirakentaminen voi tuhota.
TARKOITUKSELLA YLIMITOIETTTU TULVASUOJELUVARAUTUMINEN
Missään muualla Euroopassa ja Suomessa ei ole edes ajateltu varautumista tulviin 1/250, kerran sadassa vuodessa on sopiva varautuminen.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään kaavaselostusta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
193/242
Rosa Maritta Venäläinen ja 199 muuta
Maakuntakaavoitus on hyvin tärkeä asia ja ratkaisut vaikuttavat pitkäksi
Merkitään tiedoksi.
ajaksi eteenpäin moniin tahoihin ja ihmisryhmiin määräten alemman tason
kaavoitusta. Siksi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on syytä laatia
huolella, luoden edellytyksiä alueiden kokonaisvaltaiseen kehittymiseen.
Silmiin pistävää nyt luonnostellussa esityksessä on tuulivoima-alueiden sijoittaminen ottamatta huomioon alueiden muita (lainsäädännönkin) suojaamia arvoja kuten esimerkiksi maisema- ja luontoarvoja, ihmisten
elinympäristön turvaamista terveellisenä ja viihtyisänä ja paikallisten elinkeinojen ja niiden kehittymisen edellytysten turvaamista.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
Emme käsittele nyt tässä ilmasto-, energia- ja tuulivoimapolitiikkaa sen
syvällisemmin, mutta todettakoon, että ilmastoasioihin (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) vetoaminen tuulivoiman edistämiseksi ei kestä kriittistä tarkastelua. Luonnontieteellisiä ja laskettavissa olevia tosiasioita ei
mikään (ilmasto)poliittinen kieputus voi muuttaa muuksi, kuin mitä ne oikeasti ovat. Todettakoon kuitenkin se, että tieto tuulivoiman kustannustehottomuudesta jo sinänsä kyseenalaisen ihmisvetoisen ilmastonmuutoksen
torjunnassa alkaa saada yleistäkin huomiota, jopa Suomen valtakunnallisessa politiikassa. Maakuntakaavoituksessa pitäisi katse suunnata ennen
kaikkea tulevaisuuteen, ottaen opiksi menneisyydessä ja nykyisyydessä
tehdyistä virheistä ja virhepäätelmistä, joiden taustalla toki voi olla ollut
vilpitön usko maailmanparantamiseen ja nykyisen tiedon valossa maailmanparantamisen kyseenalaisiksi osoittautuneisiin keinoihin.
Uutisiakin seuraamalla on ilmeistä, että tuulivoiman tukipolitiikka on
muutoksen kourissa tai siihen menossa: koska tuen hiipuminen todennäköisesti tulee myös jäähdyttämään intoa tuulivoimaan sijoittamiseen ja sen
rakentamiseen, ehdotamme koko vireillä olevan maakuntakaavoituksen
pysäyttämistä siksi ajaksi, että uudet valtakunnalliset tavoitteet ja politiikka selkiää. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin yhtä vuotta.
Tuulivoima-alueiden sijoittaminen pohjautuu käytännössä katsoen nyt
vain ja ainoastaan teknistaloudellisiin seikkoihin (ja tuulivoimabisneksen
intresseihin) - niin kuin sijoittamisen pohjana käytetty, konsulttityönä teetetty Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityskin. Kuitenkin valmisteluaineistossa muuten on varsin hyvin selvitetty mm. luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvoja ja kansalaisten mielipiteitä - miksei em. seikkoja
ole tosiasiallisesti otettu huomioon tuulivoima-alueiden sijoittelussa?
Muun muassa Kemijärven kaupunki, Kemijärven yrittäjät ry., Kemijärven
tuulivoima-kansalaisraati niin kuin Pro Kemijärvi -yhdistyskin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Kemijärven järvi- ja vaaramaiseman säilyttämiseen tuulivoimaloista vapaana alueena eli ei-tuulivoima-alueena - olkoonkin, että Pro Kemijärvi -yhdistyksen aktiivit ajavat ennen kaikkea kotikontujensa Kemijärven Joutsijärven ympäristön etuja.
Esimerkiksi Kemijärvellä 18.01.2013 pidetyn Kansalaisraadin julkilausumassa todettiin, että tuulivoimaloita ei tule rakentaa matkailullisesti tärkeään järvimaisemaan.
Kuva 1. Kemjärven järvi- ja vaaramaisemaa Ailangan suuntaan.
Allekirjoittaneiden aloittama adressi "Kemijärvellä järki käteen tuulivoimaloiden sijoittamisessa" (Liite 1.) painottaa niin ikään järvimaiseman,
ml. Ailankatunturin ja Ailangan vaarojen säilyttämistä tuulivoimavapaina.
Adressin laatimisen aikoina ei ollut tietoa esim. Saarivaaran, Vierustunturin eikä Peniöntunturin mahdollisesta uhraamisesta tuulivoiman alttarille on kuitenkin ilmeistä, että adressin allekirjoittajat paitsi haluavat pitää adressissa luetellut vaarat ja Ailankatunturin ei-tuulivoima-alueina, eivät adressiin osallistuneet myöskään halua tuulivoimaloiden näkyvän muilta
tuulivoima-alueilta esim. virkistyskäyttäjien suosimalle Ailankatunturille,
eikä myöskään muille alueen vaaroille eikä järvelle.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
194/242
Valmisteluaineistossa "kummittelee" kuitenkin edelleen Kemijärven Ailankatunturin (Ailangantunturi) hankealue ja Kuusivaara-Mömmövaaran
hankealue, vaikka Kemijärven kaupunki on nämä hankkeet hylännyt ja
sen sijaan korostaa järvimaiseman suojelua näiltä ja vastaavilta hankkeilta.
Miksi maisemallisesti arvokkaat lakialueet, jotka on esitelty tähän asti
voimassa olevassa maakuntakaavassa, ovatkin nyt luonnostellusta suurelta
osin menettäneet merkitystään tai hävinneet? Esimerkkinä Ailankatunturi
ja sitä ympäröivä vaara-alue tuntureineen. Vaikka em. maisemallisesti arvokkaat alueet ovat myös kansalaisten arvostamia maisemia ja virkistyskäyttöalueita, ja myös (mm. luonnonsuojelulainsäädäntöön sisältyvä) lainsäädäntö suojaa maisemia. Olisiko syynä se, että vaikka tunturi, vaara- ja
vesistömaisemat eivät ole mihinkään muuttuneet, tuulivoimabuumin tieltä
on ollut kiusaus raivata arvomaisemamerkintöjä?
Kuva 2. Ailangalta näkyy kauas ja Ailangalle näkyy kaukaa.
Monessakin kohdassa ja monin perustein tuodaan esiin, että tuulivoimaalueet on parempi kaavoittaa laajemmiksi alueiksi suhteellisen pienehköjen alueiden sinne tänne "ripottelun" sijaan, mikä olisikin järkevää, jos
tuulivoima-alueita ylipäänsä halutaan kaavoittaa. Kun katsoo nyt esitettyä
karttaluonnosta, vaikuttaa kuitenkin siltä että varmuuden vuoksi kaikki
mahdolliset teknistaloudellisesti ehkä hiemankin sopivat alueet on merkitty tuulivoima-alueiksi eikä tuulivoima-alueita ole edes yritetty keskittää
harvoiksi laajemmiksi alueiksi.
Kaiken kaikkiaan nyt esitetyssä maakuntakaavan luonnoksessa vaikuttaa
lähdetyn liikkeelle väärin päin: aivan ensin olisi pitänyt selvittää huolellisemmin ei-tuulivoima-alueet - eli alueet mihin tuulivoimaa ei missään tapauksessa voi sijoittaa - ottaen huomioon myös suojavyöhykkeet. Eituulivoima-alueita voivat olla myös muut kuin varsinaiset luonnonsuojelualueet tms. - esimerkiksi maisemien kannalta arvokkaat alueet ja myös
ne alueet, joilta tuulivoimalat näkyisivät maisemallisesti merkittäville
ja arvokkaille alueille ja/tai merkittäviin kulttuuriympristöihin.
Suojavyöhykkeiden laajuus etenkin arvokkaiden ja merkittävien maisemien ja kulttuuriympäristöjen sekä luonnonsuojelualueiden osalta on ItäLapin oloissa varsin laaja, joten jo yksistään suojavyöhykkeiden määrittäminen asianmukaisesti olisi oma teemansa. Nyt eivät edes valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt eivätkä Naturaalueet ole saaneet mitään suojavyöhykkeitä - ainakaan missään ei perustella, kuinka leveä suojavyöhyke olisi ja millä perusteilla se olisi määritelty
tai miten suojavyöhykkeiden määrittäminen juuri Itä-Lapin (topografian)
oloissa vertautuisi suhteessa muiden maakuntien maakuntakaavoituksessa
käytettyihin suojavyöhykkeisiin ja niiden perusteisiin ja perusteluihin.
Näkyvyysanalyysejä ja kuvasovitteita ei ole tehty eikä esitetty - vaikka
näkyvyysanalyysejä on tehty normaalina osana prosessia useiden muiden topografialtaan Itä-Lappia huomattavasti tasaisempien - maakuntien maakuntakaavojen valmistelussa. Ei myöskään arvioita meluvyöhykkeistä ole
esitetty.
Koko luonnoksesta paistaa läpi, että on jäänyt kesken sen oivaltaminen,
että tuulivoima-alueita kaavoitettaessa tulee tuoda esiin ja näkyviin myös
kartalla vaikutus- ja haitta-alueet - esimerkiksi tuulivoima-alueiden naapurissa oleville kiinteistöjen omistajille kävisi melusäädösten takia mahdottomaksi rakentaa omalle kiinteistölleen asuinrakennuksia. Etenkin vapaaajan asunnoissa on yleensä ohuet seinärakenteet, jolloin melu ml. infraäänet kantautuisivat melunormit ylittäen sisätiloihin. Kuinka moni tuulivoima-alueiksi kaavailtujen alueiden naapurikiinteistöjen omistajista on edes
tietoinen näistä asioista?
195/242
Huomautamme, että tuulivoima-alueiden tuulivoimaloista koituvien
haittojen laajuus - mukaan lukien melu, visuaaliset haitat (esim. lentoestevalojen vilkkuminen ja varjojen välkkyminen) ei rajoitu ollenkaan niin lyhyelle säteelle, kuin mitä luonnoksessa nyt annetaan ymmärtää.
AINUTLAATUISET MAISEMA-ARVOT OVAT KEMIJÄRVEN
VOIMAVARANA MYÖS TULEVAISUUDESSA
Kuva 3. Näkymä pohjoiselta napapiiriltä Kemijärven Antinniemen rannalta.
Emilia Weckmanin vuodelta 2006 olevan julkaisun "Tuulivoimalat ja
maisema" käyttö tuulivoimaloiden visuaalisia vaikutuksia ja haittoja arvioitaessa ei ole enää relevanttia, sillä vuoden 2006 aikoihin noin kymmenen vuotta sitten nykyisiä teollisen kokoluokan tuulivoimaloita ei käytännössä katsoen ollut edes olemassa, puhumattakaan nykyisistä teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden tuulivoima-alueista. Weckmanin julkaisussa
käsitellään huomattavasti pienempiä voimaloita.
Nykyisten teollisen kokoluokan voimaloiden osalta visuaalisesti merkittävät haitat maisemassa ulottuisivat Itä-Lapin topografiassa vähintäänkin 30
- 50 km:n päähän. Esimerkiksi lentoestevalojen aiheuttama visuaalinen
häiriö Itä-Lapin tunturien ja vaarojen päällä sijaitsevista tuulivoimaloista
ulottuisi monien kymmenien kilometrien säteelle tuhoten erämaisen, toistaiseksi levollisen maiseman. Erämaisessa suurten korkeuserojen maisemassa, jossa ei ole muuten juurikaan vastaavan kokoluokan "ihmisen käden jälkiä" haitat olisivat erittäin merkittäviä ja muutos nykyisiin tuulivoimavapaisiin maisemiin erittäin jyrkkä.
Haittojen merkittävyyden huolellinen punnitseminen ja yhteisvaikutusten Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
arviointi loistaa nyt esitetyssä luonnoksessa poissaolollaan, vaikka kyse on alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittanimenomaan maakunnallisesta suunnittelusta.
maan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
Varjojen välkkyminen korkeilla vaaroilla sijaitsevista tuulivoimaloista
ulottuisi hyvin laajalle, mukaan lukien luonnonsuojelualueille, mikäli tuulivoima-alue sijaitsisi luonnonsuojelualueen vieressä tai lähituntumassa,
kuten mm. Saarivaaran (tv 2310) ja Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1
2290) tuulivoima-alueiden osalta olisi asian laita.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Saarivaara (tv2310).
Juuri erämainen, rauhaisa luonnonläheinen ympäristö ilman teollisen kokoluokan tuulivoimaloita huutomerkkeinä maisemassa on matkailuelinkeinon tärkein edellytys - tutkimuksetkin osoittavat (mm. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukset), että eivät turistit tule Lappiin katsomaan tuulivoimaloita, joita muualla on kyllästymiseen asti, vaan matkailijat hakevat
rauhaisaa ja kaunista ympäristöä, jossa voi "ladata akkujaan". Ympäristöpsykologisia seikkoja ei nyt esitetyssä luonnoksessa ole huomioitu tuulivoima-alueiden sijoittamisessa riittävällä tavalla, vaan tuulivoima-alueita
on sijoiteltu sinnekin, missä alueet voimaloineen häiritsisivät pahimmalla
mahdollisella tavalla ihmisten luonto- ja maisemaelämyksiä.
Myös asutukseen ja loma-asutukseen sijoittuminen suhteessa tuulivoimaalueisiin olisi tullut huomioida huolellisemmin, ottaen huomioon melun
leviämisvyöhykearviot myös karttaesityksinä, esimerkkeinä Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1 2290) ja Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304)
tulivoima-alueet , jotka yksistään melunormien takia mitä ilmeisimmin sijoittuisi liian lähelle vapaa-ajan asutusta ja luonnonsuojelualueita.
Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on tarkentunut YVAmenettelyssä ja osayleiskaavassa. Murtotunturin
tuulivoimapuiston osayleiskaava on Posion kunnanvaltuustossa hyväksyttävänä (27.3.2015).
196/242
Puutteena nyt esitetyssä maakuntakaavan luonnoksessa on se, että
voimaloiden haittavaikutusten ulottumista hyvin laajalle varsinaiselta
tuulivoima-alueelta ei ole tiedostettu eikä huomioitu. Vaikka tuulivoima-alue ei sinänsä fyysisesti sijoittuisikaan esimerkiksi maisemallisesti merkittävän ja arvokkaan alueen rajauksen sisäpuolelle, etenkin
visuaaliset haitat pilaisivat maisemallisesti merkittävän alueen statuksen saaneita alueita hyvinkin laajan säteen sisällä varsinaisista
tuulivoima-alueista.
ASUTUKSEN JA MAISEMIEN OHELLA MYÖS LUONNONSUOJELUALUEITA ON SUOJATTAVA TUULIVOIMA-ALUEIDEN JA
TUULIVOIMALOIDEN HAITOILTA SUOJAVYÖHYKKEILLÄ
Sekä tv- että tv1-tuulivoima-alueiden osalta pitäisi maakuntakaavassa
olla määritetty suojavyöhykkeet luonnonsuojelualueisiin eli kuinka
lähelle luonnonsuojelualueita tuulivoima-alueita saisi sijoittaa. Vähimmäisvaatimuksena suojavyöhykkeen laajuuden tulisi Itä-Lapin maakuntakaavoitusalueella olla kaksi kilometriä, mikäli kyseessä on SCINatura-alue (Sites of Community Importance) tai muu luonnonsuojelualue. Mikäli kyseessä on lintujen suojelupainotteinen SPA-Natura-alue
(Special Protection Area), suojavyöhykkeen laajuuden Itä-Lapin olosuhteissa tulisi olla vähintään viisi kilometriä, mm. uhanalaisten petolintujen
takia. Luonnollisesti on pidettävä vähintään 2 km:n etäisyys tuulivoimaalueilta kotkien pesiin ja reviireihin - miksi asiaa ei painoteta määräyksissä?
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä.
Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys maisemaa koskien:
Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean
tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan
kaavoi-tuksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentami-sen vaikutukset maisemaan, asutukseen,
loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä.
Melu ml. infraäänet häiritsisi myös suojelualueiden eläimiä, lintuja ml.
lintudirektiivin lintuja sekä vaikuttaisi nelosdirektiivilajien elinoloihin ja
elinympäristöihin niitä heikentäen. Esimerkiksi pikkujyrsijät ovat erityisen
herkkiä infraäänille, jotka niiden keskinäisessä viestinnässä ovat olennaisia. Jos ja kun pikkujyrsijät kaikkoavat tuulivoima-alueita ympäröiviltäkin
melualueilta, on sillä myös vaikutusta ravintoverkkoihin ja sitä kautta
isompiinkin eläimiin (ml. tietyt linnut, riistaeläimet, nelosdirektiivilajien
eläimet) ja niiden elinoloihin, elinympäristöön ja pärjäämiseen.
Porot ja todennäköisesti porojen lähisukulaislajien eläimetkin ovat paMaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueita ja tuukoeläiminä erityisen häiriö- ja stressiherkkiä, ja tuulivoima-alueiden myö- livoimapotentiaalisia alueita koskee suunnittetä niiden elinympäristöt kävisivät entistä niukemmaksi.
lumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee
ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykYhtenäisten ekologisesti ja virkistyskäytönkin kannalta tärkeiden luonto- set.
alueiden pirstoutumisen ekologiset vaikutukset ja monien tuulivoimaalueiden yhteis- ja kerrannaisvaikutukset haittojen osalta ovat hämärän
peitossa, mikä luonnoksessakin nyt annetaan ymmärtää - todennäköisesti
vaikutusten merkittävyys tulisi olemaan ennalta arvailtua pahempi.
Siksikin on parempi, että koko Itä-Lappiin, jollei sitä saateta pitää koValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pekonaan tuulivoimavapaana, kaavoitettaisiin maakuntakaavassa vain rusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuja ainoastaan 1-3 laajaa tuulivoima-aluetta nyt luonnoksessa esiin
vat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisituotujen lukuisten suhteellisen pienten tuulivoima-alueiden sijaan.
jaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiKuva 4. Arvokkaita luontokohteita on etenkin Ailangalla myös suojeluköihin.
alueiden ulkopuolella.
Summa summarum, tuulivoimatuotantoon soveltumattomat alueet suojavyöhykkeineen olisi pitänyt rajata ensin pois suurempaa huolellisuutta ja
harkintaa käyttäen ja ei-tuulivoima-alueet suojavyöhykkeineen pitäisi esittää myös karttaesityksenä.
197/242
Ei myöskään puolustusvoimien harjoitusalueiden eikä tutkavaikutusten
Maakuntakaavassa on koko suunnittelualuetta
aiheuttamia rajoitteita ole nyt huomioitu edes alustavasti, vaan tuulivoima- koskeva suunnittelumääräys: Kunnan kaavoitukalueita on piirretty mm. samalle alueelle, jossa on jo tutka!
sessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa
on selvitettävä ja otettava huo-mioon tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin.
Maakuntakaavan valmisteluaineistosta on pyydetty lausunto Pääesikunnalta, joka vastaa puolustusvoimissa tuulivoima asioista.
TUULIVOIMA-ALUEITA EI TULE SIJOITTAA NIIN, ETTÄ VOIMALAT NÄKYISIVÄT KEMIJÄRVELLE JA/TAI KEMIJOKILAAKSOON - JÄRVIMAISEMAN JA KEMIJOKILAAKSON VAALIMINEN
ON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TUULIVOIMABISNEKSEN EDUT
Kaikkein parhain ratkaisu olisi, että tuulivoima-alueita ei sijoitettaisi mihinkään Itä-Lappiin. Jo topografian perusteella on selvää, että voimaloiden visuaaliset haitat pilaisivat tyystin Lapin erämaisen luonteen suurine
korkeuseroineen, näyttävine vaaroineen, tuntureineen ja vesistönäkymineen, jotka mm. matkailulle ovat elinehto.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
Luontoarvojenkin kannalta tuulivoima-alueet voimaloineen aiheuttaisivat
suurta tuhoa, ja porojen elintila laidunalueiden vähenemisineen kävisi vielä nykyistäkin niukemmaksi. Metsästyksen edellytykset heikentyisivät jättimäisten tuulivoima-alueiden myötä.
Ihmisten terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä, elinkeinoista kuten
matkailun edellytyksistä ja ympäristöpsykologisista seikoista puhumattakaan.
Teollisuusalueita vastaavien tuulivoima-alueiden sijoittaminen Lappiin on
jyrkässä ristiriidassa Lapin omaleimaisen ympäristön kanssa, ja paikalliset
ihmiset tulisivat kärsimään lyhytnäköisestä tuulivoimabuumista seuraaviin
sukupolviinkin asti.
Kemijoen vesivoimarakentaminen jätti syvät haavat paikallisidentiteettiin,
nyt aiotaan lyhytnäköisesti valtavia tuulivoima-alueita harkitsemattomasti
sijoittamalla viedä vielä vaarat ja tunturitkin.
Ainakaan tuulivoima-alueita ei saisi kaavoittaa eikä sijoittaa ollenkaan
Kemijärven kaupungin alueelle eikä naapurikuntiin, joiden tuulivoimaalueilta voimalat pilaisivat ainutlaatuisen järvi- ja/tai jokimaiseman myös
Kemijärvellä ja/tai Kemijoella.
Kemijärven kaupungin alueen osalta järkevän ja asukkaiden kannalta oikeudemukaisenkin ratkaisun lähtökohta olisi, että mikäli tuulivoimaalueita ilman ei poliittisista syistä voida olla, tuulivoima-alueita voimaloineen ei sijoitettaisi mihinkään 30 km:ä lähemmäs pohjoista napapiiriä,
poikkeuksena Varsatunturin-Karvakkoselän-Tarsavaaran tuulivoima-alue
(tv 2311), jota tietääksemme ei vieroksuta tuulivoima-alueena. Toisin sanoen vyöhyke pohjoisesta napapiiristä 30 km päähän sekä etelään että
pohjoiseen jäisi tuulivoimavapaaksi vyöhykkeeksi em. poikkeusta lukuun
ottamatta.
Tarkasteltuna tuulivoima-alueiden sijoittamista yksityiskohtaisemmin, on
syytä edetä Jouni Nyqvistin laatiman kartan avulla, jonka mukaan tuulivoima-alueita ei tule sijoittaa ko. kolmion kärkien kautta piirretyn ympyrän sisäpuolelle (tummansininen ympyrä) eikä myöskään lähelle tummansinistä ympyrää sen ulkopuolelle vaaleansinisen ympyrän sisäpuolelle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
198/242
Tulee myös rajata se alue, jolle tuulivoimalat eivät saa näkyä kolmiota ympäröivän vaaleansinisen ympyrän ulkopuoleltakaan sijaitsevilta
tuulivoima-alueilta siten, että punaisella piirretyn kolmion sisäpuolelle eli järvimaiseman ytimeen ei saa näkyä yhden yhtäkään tuulivoimalaa, vaikka havaitsija sijaitsisi missä tahansa punaisella piirretyn
kolmion sisäpuolella.
Kuva 5. Tuulivoimaloiden ei tule näkyä kolmion sisäpuolelle eikä tuulivoima-alueita tule sijoittaa vaaleansinisen ympyrän sisäpuolelle.
Näin ollen nyt maakuntakaavaluonnoksessa esille tuoduista tuulivoima-alueista tulee poistaa ainakin Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv
2304), Suuaksen (tv 2305), Saarivaaran (tv 2310), Peniöntunturin (tv1
2292), Vierustunturin (tv1 2293) ja Lautatunturin-Sammalvaaran
(tv1 2290) tuulivoima-alueet.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset alueet: Saarivaara
(tv2310), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293).
Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on tarkentunut YVAmenettelyssä ja osayleiskaavassa. Murtotunturin
tuulivoimapuiston osayleiskaava on Posion kunnanvaltuustossa hyväksyttävänä (27.3.2015).
PENIÖNTUNTURIN (tv1 2292), LAUTATUNTURINSAMMALVAARAN (tv1 2290) JA VIERUSTUNTURIN (tv1 2293)
TUULIVOIMA-ALUEET ON POISTETTAVA JÄRVIMAISEMAN
VAALIMISEN VUOKSI
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta tuulivoimapotentiaaliset alueet:
Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1
2293)
Vastoin Kemijärven kaupungin kantaa uusina tuulivoima-alueina on tullut
kartalle Peniöntunturi (tv1 2292), Lautatunturi-Sammalvaara (tv1 2290) ja
Vierustunturi (tv1 2293), jotka kaikki sijoittuisivat etenkin järvimaiseman
kannalta katastrofaalisesti. Näitä tuulivoima-alueita ei ole esitetty edes
tuulivoima-alueiden sijoittamiseen varsin kritiikittömästi suhtatuvassa ja
tuulivoimabisneksen etuja käytännössä ajavassa Lapin eteläisten osien
tuulivoimaselvityksessä!
Tietojemme mukaan Kemijärven kaupungingeodetti Pöyliöllä ei ole ollut
valtuuksia laittaa tuulivoima-alueita maakuntakaavan omin päin ilman
Kemijärven kaupungin valtuutusta/valtuutuksia. Yksistään lainsäädännön
mukaisen menettelyn vuoksi nämä edellä mainitut tuulivoima-alueet on
poistettava maakuntakaavasta.
On myös ilmeistä, että tutkahäiriöiden takia edellä mainitut tuulivoimaalueet olisivat toteuttamiskelvottomia. Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue (tv1 2290) sijoittuisi myös liian lähelle Rovajärveä ja se sijaitsisi Lapin lennoston harjoittelualueella.
Luontoarvojen kannalta Matkajärven soidensuojelualue (SL 4288) menettäisi merkityksenä jättimäisten tuulivoimaloiden katveessa, raivatun maan
ympäröimänä. Olemassa olevan asutuksenkin kannalta LautatunturinSammalvaaran tuulivoima-alue (tv1 2290) olisi toteuttamiskelvoton: esimerkkeinä Raajärvelle ja Palojärven rannoilla sijaitsevalle asutukselle ml.
vapaa-ajan asutukselle ja majoitustilojen käytölle aiheutuvat haitat.
Kuva 6. Maaston korkeuserot ovat hyvin jyrkät myös Ailangan itäpuolella.
SAARIVAARAN TUULIVOIMA-ALUE (tv 2310) ON POISTETTAVA
ARVOKKAIDEN MAISEMIEN, LUONTOARVOJEN VAALIMISEN
JA VIRKISTYSKÄYTÖN JA EKOLOGISESTI TÄRKEÄN YHTENÄISEN LUONTOALUEEN SÄILYTTÄMISEN TAKIA
Saarivaaran (sisältäen Iso Petäjävaaran) tuulivoima-alue (tv 2310) voimaloineen olisi etenkin järvimaiseman kannalta katastrofaalinen - sijoittuu-
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta tuulivoimala-alue Saarivaara
(tv2310)
199/242
han Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) samaan länsi <-> itä -linjaan
Peniöntunturin kanssa. Saarivaara lähialueineen on suhteessa ympäristöönsä hyvin korkea paikka eikä mitään voimaloiden näkymistä peittäviä
esteitä jäisi voimaloiden ja järven väliin.
Sitä paitsi kyseessä ovat supra-akvaattiset alueet, joilla on muinaisrantoja
ym. jääkauden sulamisen ja sen jälkeisten vaiheiden merkkejä maastossa.
Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) olisi myös aivan liian lähellä Luusuan (ml. Itärannan) (ma-5922, at 423, mk 8007) sekä Juujärven (mk
8007, SM 3504, maV-8145) kyliä sekä Neitilää (SM 3503), joista Luusuan kylän alue (ma 5922) on maakunnallisesti arvokas ja merkittävä kulttuuriympäristö järvi- ja vaaramaisemineen - olkoonkin, että Luusuan kylä
ympäristöineen ml. näkymät itään ja kaakkoon Ailangalle päin oikeuttaisivat myös valtakunnallisesti arvokkaan ja merkittävän kulttuuriympäristön (esim. Luusuan Tuulanniemi) ja maisema-alueen merkintään.
Itse asiassa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkintä olisi
syytä antaa koko Kemijärven järvialueelle sekä Kemijoelle ja Kemijärvelle näkyvälle Ailangan vaara-alueelle Posion kunnan puoleiset alueet mukaan lukien.
Ihmettelemme myös sitä, miksi Lehtolan kylä ympäristöineen ei ole saanut ma- tai maV -merkintää: Lehtola sijaitsee erityisen kauniissa järvi- ja
vaaramaisemassa pohjoisella napapiirillä. Itse asiassa Lehtolan kylän alueella ympäristöineen ja Ailangantunturilla lähivaaroineen (ml. Iso Soinanvaara, Huhtavaara, Paikanselkä, Saarivaara, Kuusivaara, Mömmövaara
ym.) aina Juujärvelle ja Luusuaan Tuulaniemeen asti Tuulanniemi mukaan
lukien pitäisi olla valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen status!
Ma -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan: ”Alueen
suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman
ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.”
Niin ikään kaavoituksella pitäisi turvata keskuskylien kehíttymisen edellytyksiä ja tukea
kylien ja maaseutualueiden rakennetun ympäristön ja maisemallisten arvojen säilyttämistä.
Juujärvi (maV8145, SM 3504) on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö maisemineen, jonka luonteen Saarivaaran (tv 2310)
ja Murtotunturin tuulivoima-alueiden voimalat tuhoaisivat totaalisesti.
Kulttuuriperinnöltään arvokas Neitilä (SM 3503), sijaitsee Saarivaaran
tuulivoima-alueen (tv-2310) läheisyydessä vain noin seitsemän km:n
päässä. Valtakunnallisesti merkittävistä alueista Pirttikoski (maV-4600)
jäisi niin ikään Saarivaaran tuulivoimaloiden (tv 2310) visuaalisten haittojen vyöhykeelle. Toisin sanoen Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv 2310)
teollisen kokoluokan voimalat paitsi raiskaisivat järvi- ja vaaramaiseman
pohjoisessa (ja luoteessa ja koillisessa), tärvelisivät ne myös Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakson maisemat arvokkaine kyläalueympäristöineen.
maV -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan: ”Alueen
suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman
ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.”
Ongelmana maakuntakaavan luonnoksessa on nyt se, että voimaloiden haittavaikutusten ulottumista hyvin laajalle varsinaiselta tuulivoima-alueelta ei ole tiedostettu eikä huomioitu.
200/242
Tuulivoima-alueet jatkossa konkretisoituvine teollisen kokoluokan tuulivoimaloineen olisivat jyrkässä ristiriidassa mm. Luusuan (ma 5922) ja
Juujärven (maV8145) maisema- ja kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen
kanssa. Juujärvellä Kemijoen itäpuolella on myös MY 3912-alue (ml.
Juuvaara). Voimalat jyräisivät totaalisesti maisemat ja kulttuuriympäristön, ja voimalat infrastruktuureineen pilaisivat erämaisten alueiden virkistyskäyttömahdollisuudet tuhoten myös (luonto)matkailun edellytykset.
Tuulivoima-alueet pirstoisivat myös ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta toistaiseksi yhtenäisinä säilyneet luontoalueet.
Maisemallisesti herkimpiä alueita ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat
alueet [mm. Luusua, Neitilä ja Juujärvi]. Sietokyvyltään huonoja saattavat olla myös erämaaluonteiset alueet, joilla on virkistyksellistä merkitystä [koko Ailanka (myös eteläpuolella sijaitsevine) alueineen eli koko
Perä-Posion tien ja Luusuan eteläpuolisen Kemijoen väliin jäävä alue
Ailanganniemestä aina Korouomalle asti].
Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on hylättävä ja poistettava eikä se
missään tapauksessa voi jäädä maakuntakaavaan tv-alueeksi, jolloin sitä ei
koskisi edes tuulivoimapotentiaalisten tv1-alueiden suunnittelumääräys,
jonka mukaan ”Alueen toteutettavuus tulee selvittää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa."
Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) sijoittuisi tosiasiallisesti luonnon
ydinalueille - aineiston karttoja tarkastelemalla saa ikävää kyllä sellaisen
käsityksen, että luonnon ydinalueita on sovitettu ja rajattu kartalle sitä
silmällä pitäen, että luonnon ydinalueet eivät haittaisi Saarivaaran (tv
2310) ja Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304) tuulivoima-alueiden
kartalle laittamista.
Luontoarvoja tarkasteltaessa ei olekaan mikään ihme, että Saarivaaran
tuulivoima-alue (tv 2310) ympäristöineen on muun muassa ahman ja karhun elinympäristöä. Koska nelosdirektiivilajien elinympäristöjä ei saa
heikentää eikä hävittää, Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on yksistään sen vuoksi mahdoton.
Myös luonnonsuojelulainsäädännön mukaiset lintujen suojelunäkökohdat
(esim. maa- ja merikotkat) ovat Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv 2310)
este.
Kasveista esim. kalkkimaariankämmekkä ja lapinleinikki kuuluvat käytetyn luontoselvityksenkin mukaan Saarivaaran alueen ympäristön flooraan.
Ihmetystämme herättää, että miksi Metsähallituksen dialogialueita ei ole
huomioitu arvokkaina luontokohteina, vaan Saarivaaran tuulivoima-alue
(tv 2310) on piirretty dialogialueiden päälle, eikä kyseisistä luontoarvoiltaan merkittävien dialogialueiden olemassaolosta ole nyt luonnoksessa halaistua sanaa, vaikka annetaan ymmärtää, että tiedot dialogialueista on
saatu Metsähallitukselta. Luonto- ja maisemaselvityksen Kuvasta 8-11.
puuttuvat Kemijärven kaupungin alueella, Saarivaaran tuulivoima-alueen
(tv-2310) alla sijaitsevat kolme dialogialuetta, jotka on esitetty julkaisussa
Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun täydentäminen Metsähallituksen ja luontojärjestöjen ns. dialogiratkaisun jatkotoimenpiteet.
Työryhmämuistio mmm 2007:10. 47 s.
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma
2014-2029, Kuva 1., esittää aivan selvästi, että Saarivaaran tuulivoimaalueen alle jäisi suojelutarkoituksiin varattua valtion maata. Saarivaaran
tuulivoima-alue (tv 2310) todellakin jyräisi arvokkaita luontoalueita. Senkin vuoksi Saarivaaran tuulivoima-alue on hylättävä.
201/242
Jos taas alettaisiin "hiuksia halkomaan" ja pienennettäisiin Saarivaaran
tuulivoima-aluetta siten, että sen alle ei jäisi suojeluun varattuja alueita eikä dialogialueita luonnon arvokohteina, tuloksena olisi - edelleen visuaalisten haittojen takia toteuttamiskelvottomalla paikalla - niin pienen pieni
ja pirstaleinen tuulivoima-alue, että sillä ei olisi koonkaan puolesta mitään
mieltä.
Tuulivoima-alueet toisivat mukanaan myös valtaisat maanrakennustyöt ja
maankaivuut, jolloin koko Ailangan alue luontoarvoineen olisi maaainesten oton takia vain muisto nykyisestä erämaisesta ja myös ekologisesti yhtenäisestä luontoalueesta.
Kuva 7. Rinnesuota Saarivaaran (tv 2310) tuulivoima-alueella.
MURTOTUNTURIN-VITIKKOTUNTURIN TUULIVOIMA-ALUE (tv
2304) ON POISTETTAVA EKOLOGISESTI JA VIRKISTYSKÄYTÖN
KANNALTA YHTENÄISTEN LUONTOALUEIDEN SÄILYTTÄMISEKSI SEKÄ AINUTLAATUISTEN LUONTO- JA MAISEMAARVOJEN TAKIA
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueeksi (tv 2304) piirretty alue
Posiolla on paitsi valtakunnallisesti merkittävän Juujärven (maV8145) läheisyyden, myös valtakunnallisesti arvokkaan Auttikönkään (maV 4616)
ja Korouoman rotkolaakson (ma 5905, V 843) sekä Mustarinnantunturin
Natura-alueen (SL 4247) ja muidenkin lähistön luonnonsuojelualueiden
(mm. Auttikönkään Natura-alueen (SL 4148), Korouoman-Jäniskairan
Natura-alueen sekä Pyytöuoman ja Pölkkykankaanniemen suojelualueiden) liian läheisyyden takia poistettava maakuntakaavasta.
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoimahankealue - vaikka alue yleiskaavoituksessa pienenikin noin puoleen tutkavaikutusten takia - on edelleen yleiskaavoituksessa laajempi kuin Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä ja nyt esitetyssä maakuntakaavaluonnoksessa esitetty
alue.
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) voimalat näkyisivät hankkeessa laadittujen maisemaselvitysten mukaan myös Kemijärvelle etenkin järvialueelle pilaten järvimaiseman hyvin laajalti mm, Ailangan ja Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakson suunnassa, puhumattakaan Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakon maisemien (ml. Pirttikoski
(maV 4600), Juujärvi (maV8145) ja Luusua (ma 5922) tärväytymisestä.
Kemijärven kaupungin kannanotoissahan korostetaan järvimaiseman vaalimista. Ikävä kyllä kaupungin päätöksenteossa ei toistaiseksi olla oltu tilanteen tasalla siltä osin, että olisi tiedostettu MurtotunturinVitikkotunturin (tv 2304) hankkeen visuaalisesti erittäin merkittävät haittavaikutukset Kemijärven puolelle.
Yksistään luontoselvitysten perusteella Murtotunturin-Vitikkotunturin
tuulivoima-alue (tv 2304) on toteuttamiskelvoton - sijoittuuhan alue luonnon ydinalueelle Mustarinnantunturin (sekä SCI että SPA) Natura-alueen
(SL 4247) viereen.
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma
2014-2029 korostaa luontoarvojen ohella alueen erämaisuutta sekä
upeita lähi- ja kaukomaisemia, jotka myös virkistysalueena ovat vertaansa vailla.
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) ja/tai sen lähiympäristöt ovat mm. ilvesten ja karhujen elinympäristöjä. Ailangalla
Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueeksi (tv 2304) piirrettyn
alueen tuntumassa on ahmahavaintokin ja Murtotunturin-Vitikkotunturin
tuulivoima-alue (tv 2304) on myös suden elinpiiriä. Huomautamme, että
nelosdirektiivilajien elinympäristöjä ei lainsäädännön mukaan saa hävittää
Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on tarkentunut YVAmenettelyssä ja osayleiskaavassa. Murtotunturin
tuulivoimapuiston osayleiskaava on Posion kunnanvaltuustossa hyväksyttävänä (27.3.2015).
202/242
eikä heikentää: Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304)
jyräisi totaalisesti nelosdirektiivilajien elinympäristöjä laajalti niin haittavaikutustensa kuin välillisten vaikutustensa takia (mm. maa-ainesten otto),
ei pelkästään varsinaisen tuulivoima-alueen kohdalla.
Kartoista saa ikävä kyllä vaikutelman, että luonnon ydinalueita on sovitettu ja piirretty sitä silmällä pitäen, että ne eivät haittaisi MurtotunturinVitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) karttaesitystä.
Huomautamme, että tosiasiassa on ekologinen yhteystarve MurtotunturinVitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) läpi, niin valitettavaa kuin se
hanketta ajavien kannalta onkin. Seitakorvan siltaa ja Kemijärven Luusuan siltaa käyttävät myös monet eläimet: meillä on mm. susihavainto Seitakorvan sillan luota. Porot tunnetusti käyttävät siltoja kulkemiseensa. Esimerkiksi Luusuassa on ihan arkipäiväistä nähdä Kemijoen itäpuolelta
Luusuaan tulleita poroja - porojen korvamerkkilukutaitoisethan pystyvät
helposti näkemään, mistä kukin poro on peräisin.
Ihmisten elinympäristön kannalta Murtotunturin tuulivoima-alue (tv 2304)
on niin ikään mahdoton - etenkin paikalliset vapaa-ajan asukkaat menettäisivät nyt virkistäytymiseen käyttämänsä alueet, ja aluetta tultaisiin vieroksumaan mm. siten, että retkeily ja luontomatkailu mukaan lukien kehittymässä oleva luontomatkailu Luusuan suunnalta Murtotunturille ja Pirttikoskelle ja Auttiin päin tyrehtyisi (esimerkkinä Kemijoen penkkojen päälliset tiet tarjoavat mainiot edellytykset sulan maan aikana pyöräilyyn ja
talviaikana poroajeluihin).
JOITAIN MUUTOSEHDOTUKSIA
Selostusosassa sivulla 102 sanotaan, että maisemallisesti herkille alueille
saisi kuitenkin sijoittaa tuulivoimaloita.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuVaarojen lakialueet ovat maisemallisesti herkkiä alueita, mutta sinne tulee vat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisikuitenkin voida sijoittaa harkitusti esimerkiksi tietoliikennemastoja, tuuli- jaisesti keskitetysti useamman voimalan yksivoimaloita ja luontaiselinkeinojen tukikohtarakenteita.
köihin.
Vertailun vuoksi: selostusosan sivulla 110 sanotaan:
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittaMatkailualueita tulee kehittää maisematekijät huomioiden. Mm. matkailu- maan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuliautojen pysäköintialueiden ilmettä ja sijoitusta tulee tarkastella ottaen
voimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
huomioon ympäristö ja näkymät.
Pyydämme muutosta siten, että "tuulivoimalat" otetaan pois em. kohdasta
seuraavasti:
Harkitaan mahdollisia muutoksia kaavaselostukseen.
Vaarojen lakialueet ovat maisemallisesti herkkiä alueita, mutta sinne tulee
kuitenkin voida sijoittaa harkitusti esimerkiksi tietoliikennemastoja, ja
luontaiselinkeinojen tukikohtarakenteita.
Selostusosan sivulla 141 sanotaan, että vesistöreittejä ei ollenkaan merkitä Vesistöreitit osoitetaan maakuntakaavan liitekarmaakuntakaavaan. Mielestämme tämä on puute, ja pyydämme merkitsetassa. Täydennetään selostusta.
mään myös vesistöreitit maakuntakaavaan. Etenkin vesistörunsaalla Kemijärvellä vesistöreitit ovat aivan olennaisia.
Pyydämme merkitsemään ulkoilureiteiksi myös Luusuan rantoja kiertävät
ja Luusuan kanavaa reunustavat pengertiet sekä Luusuan ja Juujärven välillä olevien Kemijoen pengerrysten päällä olevat tiet - kyseisiä teitä käytetään paljon ulkoiluun, mm. pyöräilyyn, hölkkäämiseen ym. Esimerkiksi
pienten lasten kotiäideille pengerteillä ulkoilu on tärkeä "henkireikä ja akkujen lataamisen" mahdollisuus upeista maisemista nauttien.
Kuva 8. Luusuan Tuulanniemeä.
Maakuntakaavassa osoitetaan ulkoilureittien
osalta ylikunnalliset runkoreitit.
203/242
Kuva 9. Näkymä etelään Luusuan penkan päältä olevalta tieltä.
EHDOTUS AILANGAN VIRKISTYSALUEEKSI
Koko varsin laaja Ailangan alue Kemijärven rannoilta Posion Korouomalle (ma 5905, V 843) asti on erityisiä ympäristöarvoja sisältävä maa- ja
metsätalousvaltainen alue, jonka käytetään paljon virkistysalueena. Alueeseen sisältyy mm. Mustarinnantunturin (SL 4247) Natura-alue ja useita
muita suojelualueita, esimerkiksi Ottavaaran Natura-alue (SL 4289).
Luonto- ja maisema-arvot ovat erityisen merkittäviä nykyisten suojelualueiden ulkopuolellakin. Kemijokilaakso Luusuasta (ma 5922) etelään Pirttikosken (maV-4600) tienoille asti, ml. Juujärvi (ma V8145, MY 3912alue) ehdotetun V-alueen tuntumassa lisää Ailangan V-alueen arvoa ja
merkittävyyttä.
Aluetta käytetään monenlaiseen virkistäytymiseen, kuten retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen ym. ja alueella harjoitetaan myös kaupallista
luontomatkailua.
Kemijärven rantojen, Luusuan eteläpuolisen Kemijoen, Korouoman
ja Lehtola-Peräposio -tien rajoittamalle alueelle tulisi antaa virkistysalueen V status. Mikäli V merkintää ei voida myöntää koko edellä
mainitulle alueelle, ainakin erityisiä ympäristöarvoja sisältävän maaja metsätalousvaltaisen alueen MY merkintä tulisi antaa Nyqvistin
kolmiota ympäröivän ulomman vaaleansinisen ympyrän etäläpuolisille alueille ja V-merkintä Nyqvistin kolmiota ympäröivän vaaleansinisen ympyrän pohjoispuolisille alueille.
Kuva 10. Ailangan virkistysalue.
Varsinaiset virkistysalueet ovat yleensä kunnan
tai kuntien alueellisen virkistysalueyhdistyksen
virkistyskäyttöön varaamia alueita. Ne on tarkoitettu lähtökohtaisesti yleiseen käyttöön ja niille
on tarkoitus suunnitella rakennettuja virkistys- ja
ulkoilupalveluja.
Jokamiehen oikeudella tapahtuva virkistäytyminen on mahdollista maakuntakaavan maa- ja
metsätalousvaltaisella alueella.
Maakuntakaavan Virkistysaluemerkintää käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä, alueellisesti laajoja tai taajamarakenteen ja taajaman viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on lähtökohtaisesti voimassa MRL 33 §:n
mukainen rakentamisrajoitus.
MY –merkinnällä on osoitettu valtion mailla
olevia METSO –alueita ja Metsähallituksen suojelumetsiä. Alueet ovat säädösvalmistelussa ja
alueista tullaan mahdollisesti perustamaan luonnonsuojelualueita, jolloin merkintä muuttuu
luonnonsuojelualueeksi (SL).
Ehdotamme myös, että mv 8401 -alueen rajausta muutettaisiin niin, että
Matkailun vetovoima-alueen (mv 8401) rajaukAilangan virkistysalueen itäpuolella vihreä viiva kulkisi Suomun etelä- tai seen on tullut paljon muutosesityksiä. Harkitaan
kaakkoispuolelta Vierustunturin itäpuolelta kutakuinkin mk 8006 -alueen rajausmuutoksia.
rajaa pitkin Korouoman suuntaan. Ailangan virkistysalueen länsipuolella
mv 8401 -alueen raja menisi Raajärveä sivuten Kuvan 10. karttaesityksen
mukaan.
Näin myös esimerkiksi Ailankatunturi ja muut merkittävät matkailuun ja
virkistykseen tosiasiallisesti käytettävät kohteet kyseisellä alueella pääsisivät mv 8401 -alueen piiriin.
Veikko Niemelä
Kemijärven kaupunginvaltuusto on linjannut reilulla enemmistö päätöksellään ( 29-5 ) Oxford Finland Oy: kaavasta, että kauniin Kemijärven järvimaiseman varoihin ei tuulivoimaloita sallita. Tätä ajatusta tukee laaja
kaupunkilaisten enemmistö.
Kyseisen päätöksen johdosta tuulivoimayhtiö WPD Finland Oy veti jo
pitkälle valmistellun Ailangantunturin ja lähivaarojen kaavahankkeen ja
YVA -selostuksen pois valmistelusta.
WPD:n toimitusjohtaja Esa Holttinen perusteli hankkeen poisvetämistä
sillä, että he haluavat kunnioittaa Kemijärveläisten tahtotilaa tässä asiassa.
Kemijärveläisten kanta ei ole sittemmin muuttunut, koskien tuulivoimarakentamista kauniiseen järvimaisemaan.
Vastoin Kemijärveläisten yleistä tahtotilaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan luonnokseen on kuitenkin merkitty tuulivoima-alueita jotka,
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
204/242
”sotivat” tätä kemijärveläisten tahtotilaa vastaan.
Pyydän muistutuksessani poistamaan kaavaluonnoksesta sellaiset alueet,
joita emme Kemijärvellä hyväksy ja jotka aiheuttavat ristiriitoja ja mahdollisen hankevalmistelun yhteydessä laajoja ja pitkään kestäviä valitusprosesseja.
Yksi tällainen on jo kerran Oxfordin kaavan yhteydessä kaupunginvaltuuston päätöksellä hylätty alue Outovaara Kostamon kylästä itään päin
Kummunjärven pohjoispuolella. Pyydän poistettavaksi.
Kaavaluonnokseen on Rovaniemellä viime keväänä pidetyn ison kaavaseminaarin jälkeen lisätty tuulivoima-alueiksi Jumiskolta kaakkoon päin
olevat Vierus- ja Peniöntunturit. Yli 400m kohoavat tunturit ovat hallitseva maisemakokonaisuus Lehtolan ja Räisälän kylien järvimaisemassa. Lisäksi ne hallitsevat näkymää etelän suuntaan Suomun matkailukeskuksesta päin katsottuna. Pyydän molemmat poistettavaksi kaavaluonnoksesta.
Olemme saaneet tietoomme, että kyseiset tunturit olisi merkitty kaavaluonnokseen tuulivoima-alueiksi Kemijärven kaupungin toivomuksesta.
Missään kaupungin luottamuselimessä ei tällaista päätöstä ole kuitenkaan
tehty. Kemijärvellä pidetyssä maakuntakaavaa koskevassa kuulemistilaisuudessa kaupunkiin virkasuhteessa oleva kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö ilmoitti, että Vierus – ja Peniötunturi on merkitty kaavaluonnokseen
hänen pyynnöstään.
Tämä tieto on aiheuttanut hämmennystä kaupungin luottamushenkilöissä
ja on herännyt kysymys; millä oikeudella? Vaikka yksityishenkilöillä on
oikeus tehdä toivomuksia esim. kaavaluonnokseen, kaupungin virkamiehiä sitoo virkavastuu ja ovat näin ollen jääviä tekemään toivomusta kaupungin puolesta, mutta myös yksityishenkilönä jonkun tuulivoimayhtiön
toivomuksesta. Tieto, että lisäys on tehty erään tuulivoimayhtiön toivomuksesta on myös saatu itseltään, Tapio Pöyliöltä
Tästä Tapio Pöyliön menettelystä on tietojeni mukaan vireillä tutkimuspyyntö ja tullee esille vielä useaan otteeseen, koskien Vierus – ja Peniötuntureiden liittämistä tuulivoima-alueina maakuntakaavaan. Aiheuttaa
varmasti valitusprosesseja, jos hakkeita aiotaan toteuttaa.
Kemijärven itäistä maisemakuvaa hallitsevat Ailankatunturi, Otsavaara,
Saarivaara, Soinanselkä ja Iso Petäjävaara. Myös osaa näistä ( Iso- Petäjävaaran) ollaan liittämässä maakuntakaavassa tuulivoima-alueiksi. Pyydän
poistettavaksi.
Iso- Petäjävaaran alue myötäilee Mustarinnantunturin ( Natura ) suojelualuetta. Lisäksi Saarivaaran pohjoispuolella on Otsavaaran natura-alue.
Tuulivoimalle kaavailtu alue on suunniteltu Soinanselän suojelualueen
päälle, eikä asiasta ole erikseen mainintaa maakuntakaavan selostuksessa,
miksi?
Pyydän kohteliaimmin, että muistutukseni otetaan huomioon lopullisessa
maakuntakaavassa.
Tommi Niku
olen hämmästyksellä seurannut Lapin liiton ja tulvaryhmän vimmaa uhrata viimeisetkin arvoalueemme mitättömän säätösähkön tai epämääräisen
kerran 250 mahdollisesti tulevan tulvan nimissä...mahdollisesti tuolloin
eletään vuotta 2265! Veikkaan että Kemijoki on tuolloin vapaa, kun meitä
järkevämmät sukupolvet ovat saaneet päätösvallan. Kyllä Kemijoki varren
asukkaat ovat jo uhrauksensa ja talkoonsa tehneet. Kemijoen asukkaita
nöyryyttäneen rakentamisen historiankin takia, teidän tulisi aloittaa laajat
kyselyt aiheesta: miten voisimme korvata kotinsa ja juurensa menettäneil-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
205/242
le kylien asukkaille takasin edes hiukkasen takaisin siitä kaikesta, enkä
tarkoita edullisempaa sähköä.
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Miksi ette muuten aja eteenpäin sähkön tekemistä puulla, jolloin saisimme Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
tasaisemmin työtä maakuntaan uusiutuvalla sähköntuotannonolla ja siistit- vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkintyä sekä perkattua vähitellen teiden varret ja maisema-alueet sekä ennen
nällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
muuta säästettyä arvoa-alueet tuleville sukupolville.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöTämä tulvaskenaario on niin arvauspeliä, että sen varjolla energia-altaan
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisteko on lähinnä huvittavaa. Kuka lie tontittanut esim. Saarenkylän ja kuka selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maalie niitä ostanut, niin riskien hoito lienee reilua hoitaa siellä suunnassa. Ja kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 jos muuten tulvavedet ovat keväällä ja alkukesällä ongelma, ohjataan se
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyvesi kalaportaisiin. Onko tehty selvitystä miten ojitettujen soiden edes
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
osittainen ennallistaminen pidättäisi tulvavesiä? Vaihtoehtoja varmasti on vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
jos tuo tulvauhka on edes todellinen.
Jos Kemijoki oy pikkuhiljaa höllentäisi kuristusotettaan Pelkosenniemeltä
ylöspäin olevasta suurjoesta, saattaisi siitä todella kehittyä maamme vetovoimaisin kalastuskohde toisin kuin kaavailemastanne energia-altaasta. Ja
juuri kun olemme saaneet Kemijärven vedet sellaiseen kuntoon, jossa järvilohet jne. projektit saattaisivat jopa onnistua. Ette taida oikein hahmottaa
kalastusmatkailijan tai alueen asukkaiden sielunelämää? Siis sitä mikä
elämässä lopulta on tärkeintä. Politiikan ei pitäisi sumentaa inhimillisyyttä.
Herätkää nyt herranen aika jo tähän aikaan, toimintanne ei herätä luottamusta.
Tapio Nurmi
ROVAJÄRVEN AMPUMA-ALUE
Tarjolla olevista vaihtoehdoista paras on VAIHTOEHTO 2.
On tietenkin lähes mahdotonta, että kranaatinheitin, moto, porotokka,
metsästäjä, marjastaja ja "hiljaisuutta etsivä" kulkija mahtuvat samalle
kummulle, ainakaan samaan aikaan. Tarvitaan sovittelua, joka oli tosi
helppoa kairassa ennen, koska siellä oli niin monen leipä ja särvin. Puolustusvoimat antoi asujille monenlaista apua; heinämiehiä ja hevosia, auttoi ihmisiä. Näin oli ennen, kun armeijan kenttäpalveluksessa olivat sodankäyneet miehet, jotka olivat tottuneet puolustamaan omiaan. Miksi piti
tehdä kaavaprosessia varten uusi laajentamissuunnitelma? Tavallinen
kulkija huomaa, että asia on harkittu ja valmisteltu etukäteen, vähintäänkin asemien säilyttämiseksi. (Lapin Liiton sovittelijan osa?)
Minun muutama ehdotus.
1. Puolustusvoimat siirtää "vapaaehtoisesti" tuliasemat pari kilometriä
pääteistä, kylistä ja loma-asutuksesta, vai tiedote riittää!!
2. Kantaväestö sovittaa käytön armeijan toiminnan mukaan, kuten on aina
ollut...en tiedä mikä "vouhka" on meneillään.. !!
3. Enijärven käytön helpottaminen onnistuisi, rakentamalla pohjoispuolella metsäautotietä pari/kolme kilometriä Javaruksen Morkkaperältä tai Remuskanselästä, Lapalio-Suinanvieru- Vuonisvaara alueelle. Remuskanselässä on jo yksityinen metsäautotie, mutta Metsähallitus/ Puolustusvoimat
voisivat tarvita myöskin yhteyttä...tai luoda "tarpeita" jos vai halua riittää!
Nykyiset puomitkin pitäisivät kulkijat pois ampuma-alueelta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
4. Naarmankairan matkailukäytön laajentaminen. On kai se PV:kin etu
luoda monipuolista, ympärivuotista käyttöä. Suurin osa suomalaisista
miehistä käy armeijan, joten heidän maastovalmiuttaan voisi laajentaa/vahvistaa perinteisellä eräkulttuurilla ja vaeltamisella. "Kansallisen
armeijan imago" on kansallisen puolustuksen kulmakivi. Näitä arvoja perheet siirtävät tuleville poville.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, -
206/242
Heinuvaarassa, Rovajärvellä ja Sarriojärvellä on rakennettua infraa, miksi selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
PV ei voisi vuokrata laajempaan käyttöön ja samalla luoda työtä paikalli- ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
sille! Helopottaisi PV:n kustannuspaineita pieneltä osaltaan ja samalla pa- kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
rantaisi armeijan julkisuuskuvaa sovittelijana (lue: rauhanturvaajana), jota
ulkopoliittinen johto korostaa.
5. Minne malmit katosivat ampuma-alueelta? Lapsuudessani (1960luvulla) kiviä kannettiin ympäri kairaa ja kaikki olivat geologien mukaan
vähintään mielenkiintoisia, joskus saatiin pieni palkintokin. Kieltääkö PV
tutkimuksen?
Osaa Rovajärven alueesta koskee kaivostoiminnan kehittämisen vyöhyke, jossa on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja.
6.. Lapin Liitto halusi kommentointia ja osallistumista kaavan laatimiseen..!? Olisiko se kallis homma lähettää lentolehtinen jokaiseen kotiin
vastaavanlaisissa tilanteissa, jotta kansalainen tietäisi osallistua!! Entinen
"poliittinen", edustuksellinen toimintatie on mennyttä? Sähköinen tiedottaminen jokaiseen kotiin, mikä tietokanta/lait sen mahdollistaisi!?
Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään osallistamismenettelyistä kaavoituksen yhteydessä.
Jouni Nyqvist
Allekirjoittanut käyttää mahdollisuuttaan lausua oma muistutus Itä-Lapin Merkitään tiedoksi.
maakuntakaavan luonnokseen koskien Kemijärven kaupungin alueelle
osoitettuja tuulivoiman tuotantoalueita. Allekirjoittaneen vapaa-ajan asunto sijaitsee Lehtolan kylässä ollen tuulituotantoalueiden maisema- ja ympäristövaikutusten piirissä, mihin muistutuksen lausumisen asianosaisuus
perustuu.
1. Maakuntakaavan tehtävät
Itä-Lapin maakuntakaava on nyt valmisteluvaiheessa, jolloin kaavan päivityksestä tullaan raportoimaan vaihtoehtotarkastelujen ja selvitysten sisältö, yhteenveto saaduista mielipiteistä ja alustavista lausunnoista sekä
annetaan kaavaluonnoksen kuvaus. Maakuntakaavasta on julkaistu alustava kaavaselostus sekä kaavakartta.
Ympäristöministeriö on julkaissut elokuussa 2002 ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000” oppaan numero 6, jonka ohje on huomioitava maakuntakaavan laadinnassa.
Keskeisenä lähtökohtana ovat maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n ja 28
§:n säännökset maakuntakaavassa esitettävistä asioista ja sisältövaatimuksista. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 §:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 §:ssä tarkoitettua maisemaaluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla myös ohjeena kaavaa
laadittaessa.
MRL 28 §:ssä tuodaan esille selkeä vaatimus maiseman, luonnonarvojen
ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden
riittävyyteen.
Tuulivoimalan tuotantolaitteet (yli 100 metriä korkea torni, jonka huipulle
on nostettu generaattori roottorisiipineen) ovat rakenteina sisämaassa uusia ja erittäin raskaasti maisemaa kuormittavia elementtejä. Kemijärven
järvimaiseman säilyttämisen tai järvimaiseman muuttamisen osalta tuulivoiman tuotantoalueilla on keskeinen rooli. Nyt maakuntakaavaan on
osoitettu suuri määrä tuulivoiman tuotantoalueita ripoteltuna Kemijärven
järvialueen ympärille kaikkiin ilmansuuntiin. Kaavassa esitetty tuotantoalueiden sijoittelu tuhoaa järvimaiseman täydellisesti, koska järveltä katsottaessa tuulivoimaloita on aina näkyvillä katsottaessa mihin suuntaan
tahansa. Kaavaselostuksessa matkailua on käsitelty yhtenä keskeisenä osatekijänä, jolla tulisi olla ohjaava vaikutus voimaloiden sijoitteluun.
Matkailu: monipuolinen kokonaisuus osa-alueiden erikoistumisella; matkailukeskusten ja muiden matkailupalveluyritysten yhteistyö; ohjelmapal-
Merkitään tiedoksi.
207/242
velut, luontomatkailu, kulttuuri- ja teemamatkailu, virkistyskalastus, veneily, vesiretkeily, reitit
Kemijärven järvimatkailun kuin myös luonnossa virkistäytymisen osalta
kaavaehdotus on epäonnistunut tavoitteissaan. Pitää huomata, että
matkailija hakee Lapista koskematonta luontoa, joka täyttää määrittelyt
ennalta arvaamaton ja puhdas erämaa, koskematon ja hiljainen, arvoituksellinen ja jännittävä. Teolliset rakenteet kuten tuulivoimalat sammuttavat
matkailijan mielenkiinnon. Tuulivoimalat ovat laitteita, jotka ovat maisemassa seuraavat 20 … 50 vuotta, jolloin voimaloiden väärä sijoittelu tuhoaa luontomatkailupotentiaalin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
2. Tuulivoiman huomioiminen maakuntakaavassa
Lapin liiton hallitus on hyväksynyt energiastrategian kokouksessaan
9.11.2009. Kaava-selostuksessa on nostettu esille energiastrategian kärkihankkeet:
Merkitään tiedoksi.
1. Bioenergian käytön kestävä lisääminen
2. Turpeen käytön edistäminen
3. Tuulivoiman hallittu rakentaminen ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen
4. Vesivoimatuotannon lisääminen
5. Energiatehokkuuden edistäminen
6. Infrastruktuurin toiminnan varmistaminen
7. Energia-alan T&K- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
Tuulivoiman rakentamiselle on annettu energiatuotannossa erittäin merkittävä rooli ja tuulivoiman tuotantoalueita on kaavaehdotuksessa osoitettu
26 kpl. Jos kukin alue käsittää 10 voimalaa ja yksittäinen laitos on teholtaan 3 MW, tavoitellaan jopa 780 MW:n huimaa kokonaistehoa. Kaavaehdotus merkitsee Itä-Lapin antautumista tuulivoiman tuotantoalustaksi.
Aikoinaan Kemijärven säännöstely (aloitus 1965) vei asukkailta rannat ja
kalat ja nyt tavoitellaan maiseman osalta sen tuhoamista.
Lapin teollisuusstrategia hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 29.8.2011. Merkitään tiedoksi.
Teollisuusstrategian tavoitteena on kehittää teollisuuden toimintaympäristöä sekä turvata Lapin teollisuuden kasvua ja kansainvälistymistä. Teollisuusstrategia käsittää metalliteollisuuden, kaivosteollisuuden, metsäteollisuuden, energiateollisuuden, puutuoteteollisuuden sekä luonnontuote- ja
elintarviketeollisuuden valmistavana teollisuutena. Tuulivoima sisältyy
energiateollisuuden kasvutavoitteisiin teollisuus- ja energiastrategian mukaisesti.
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden, kunnianhimoisen
ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia
toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti
aina vuoteen 2050 asti. Uusiutuvan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta on Suomelle määritelty tavoitteeksi 38 prosenttia vuonna 2020.
Merkitään tiedoksi.
Lapin ilmastostrategia on hyväksytty maakunnan hallituksessa joulukuus- Merkitään tiedoksi.
sa 2011. Lapin ilmastostrategia kytkeytyy kansainvälisiin ja kansallisiin
ilmastosopimuksiin sekä maakuntasuunnitelmaan 2030. Lapin ilmastostrategian 2030 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Ilmastotietoisuus on konkretisoitunut lappilaisten
arjessa käytännön teoiksi.
2. Luonnonvaroja käytetään kestävästi elinkeinotoiminnassa.
3. Kaavoitus, rakentaminen ja liikenne on Lapissa ilmastotietoista.
4. Energia tuotetaan hiilineutraalisti.
208/242
5. Energian tuotanto, väylähankkeet ja elinkeinojen
tarpeet on yhteen sovitettu alueidenkäytössä.
6. Ilmastonmuutokseen liittyvää koulutusta,
neuvontaa, ja TKI-toimintaa on lisätty.
Tuulivoiman sähköenergian tuotannolle on ladattu paljon odotuksia ja
vastuita niin ilmastonsuojelun näkökannalta katsottuna kuin myös energiastrategian osalta. Voidaan sanoa, että tuulivoima on kaiken toiminnan keskiössä nyt ja tästä eteenpäin.
Tuulivoiman rakentamisen buumi on Suomessa ylittänyt kaikki ennalta
asetetut tavoitteet (tavoite 2500 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä), kun suunnitteilla ja rakenteilla olevia hankkeita on jo yli 10.000
MW:n edestä. Buumin takana on sijoittajien voitontahto monistaa helppoa
rahaa. Valtio avustaa voimalan investoinnissa ja voimalan tuottaessa sähköä valtakunnan verkkoon maksetaan tuottajalle syöttötariffitukea seuraavat 12 vuotta. Tuulivoimala on rahantekokoneena omistajalleen täysin riskitön valtion ollessa takuumiehenä ja kansalaisten ollessa pakotetusti
maksumiehinä. Tuulivoimatoiminta on pääsääntöisesti ulkomaisten suursijoittajien hankkeita, jolloin tuulivoiman tuotanto siirtää veronmaksajien
varallisuutta pois kotimaasta. Maksamme yhteisvastuullisesti kovaa hintaa
hiilineutraalista tavoitteesta.
On absoluuttisen väärin, jos kemijärveläiset joutuvat antamaan maisemaltaan parhaat paraatipaikat tuulivoiman tuotantoalustoiksi tuottamaan ilmaista rahaa kasvottomille suursijoittajille. On oikein ja kohtuullista osoittaa voimalatoiminta alueille, missä maisemalliset arvot ovat vähäisempiä.
3. Kemijärven järvimaiseman merkitys matkailun sekä asukkaiden
kannalta
Jotta Kemijärven järvimaiseman ja vaarojen luontoarvojen merkitys voidaan hahmottaa oikein, tulee vesistökokonaisuus sijoittaa oikeaan kokoluokkaan. Kemijoki on Suomen pisin joki pituudeltaan 550 km. Järvialueeltaan Kemijärvi on Suomen 19. suurin järvi. Kemijoki on lähes kokonaan valjastettu voimateollisuuden käyttöön. Kemijokeen ja sen valumaalueelle on rakennettu yhteensä 21 voimalaitosta, jotka tuottavat uusiutuvaa säätöenergiaa 1.104 MW:n nimellisteholla ja käytännössä melkein
900 MW. Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2010 4,5
TWh, mikä oli noin 5,9% sähköntuotannon kokonaismäärästä. Voidaan
todeta, että Lappi maakuntana on antanut merkittävän panoksen Suomen
energiahuoltoon. Alueen asukkaat menettivät 1950-luvulla energiantuotannon alttarille jokensa, koskensa sekä lohivaelluskalan. Tuon ajan kalasaaliista kuullaan enää tarinoita ja katsellaan kuvakirjoja.
Voimatuotannon tehostamisen myötä on Kemijärven järvialue valjastettu
säätöaltaaksi. Säätöaltaan säännöstelyrajat ovat +142,00_m ja +149,00_m,
jolloin järven pinta-ala on säännöstelyn ylärajalla 285 km2 ja alarajalla
128 km2. Säännöstelyväli on huikeat 7 metriä ja on täten Suomen voimakkaimmin säännöstelty luonnonjärvi. Säännöstely aloitettiin vuonna
1965 ja jatkuu yhtä voimakkaana kauas tulevaisuuteen. Näköpiirissä ei ole
helpotusta säännöstelyrajoihin, koska se pienentäisi energiatasetta. Päinvastoin suunnittelumääräyksissä on annettu mahdollisuus Kemijärven vesialueen ”hätänostoon” tasolle 150,8 metriä. Lähes kahden metrin hätänosto merkitsee monille vapaa-ajan asukkaille katastrofia, kun rantatörmät luhistuvat ja rantasaunat vyöryvät veteen. Allekirjoittaneen rantasauna sijaitsee veden välittömässä läheisyydessä melkein vesirajan tasalla.
Mökki ja sauna on rakennettu 1963, jolloin sijainti tuossa ajankohdassa oli
yli kolme metriä vesirajan yläpuolella. Vastuu mahdollisesta vahingosta
lankeaa jokiyhtiölle. Allekirjoittanut vastustaa hätärajan nostoa tasolle
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
Merkitään tiedoksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
209/242
150,8 metriä.
Alueen asukkaat menettivät 1960-luvulla säännöstelyn myötä energiantuotannon alttarille upeat rantatörmät ja rehevät lahdenpoukamat runsaine
sorsakantoineen sekä kalaisan järven kuhan ja siian kadottua järvestä. Toki harvassa on väkeä, jotka muistavat rantamaisemat ennen säännöstelyä.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Kemijärvi menetti merkittävän
osan viehätystään vuonna 1965.
Nyt 2010-luvulla on menossa kolmas vyörytys sillä tuhon tiellä, missä
järvimaisema lopullisesti tuhritaan energiantuotantoalustaksi ripottelemalla teollisen kokoluokan tuulivoimaloita vaarojen lakialueille ympäri järvimaisemaa. Alueen asukkaat saavat jälleen kerran maistaa virkakoneiston
ruoskaa, mikäli maakuntakaavaehdotuksen mukaiset tuulivoiman tuotantoalueet toteutetaan. Tämä kolmas vyörytys puetaan ilmastonsuojelun pyhään kaapuun, että on välttämätöntä täyttää Suomi tuulivoimaloilla, koska
muutoin globaalin ilmaston lämpötilanousun +2 asteen limittiä ei voida
taata.
Monissa tuulivoimahankkeiden YVA-selostuksissa on luettavissa asukkaita syyllistäviä kannanottoja vastustaa tuulivoimaa. Syyllisyyden kauppaaminen on huono konsultti rakentaa luottamusta virkamiehiin. Tässä
kohdin pitää muistaa, että globaali ilmasto ei ole lämmennyt yli 10 vuoteen vaikka alarmistit tasaisin väliajoin raportoivat väitteitä lämpöennätyksistä. Ilmasto prosessina (väite: CO2 on ainoa ilmastopakote) on huomattavasti monimutkaisempi, mihin kuuluvat 30-vuotiset kylmät ja kuumat jaksot. Ehkä lähestymme tuota kylmenevää ajanjaksoa seuraavaksi.
”Ilmastonsuojelun” osalta Lappi maakuntana on täyttänyt moninkertaisesti
velvollisuutensa tuottamalla alueellaan uusiutuvaa energiaa vesivoimalla,
joten kiivas argumentointi tuulivoiman tuotantovaatimuksilla on ylimitoitettua kuten on myös kaavaehdotuksessa osoitetut 26 tuulituotantoaluetta
Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella. On siten kohtuullista, jos väärin asemoituja tuotantoalueita poistetaan ja toisia rajataan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavasta
poistetaan useita tuulivoimaloiden alueita ja tuulivoimapotentiaalisia alueita.
4. Kaavaehdotuksen osoittamat tuulivoiman tuotantoalueet Kemijärven kaupungin alueella
Kaavakartassa on tuulivoimala-alueita osoitettu TV ja TV1 –osaMerkitään tiedoksi.
aluemerkinnöillä. Rovaniemen ja Itä-Lapin alueelle on merkitty kaikkiaan
26 tuotantoaluetta. TV-merkinnällä osoitetaan olemassa olevat tai hankesuunnitteluvaiheessa olevat tuulivoimaloiden alueet sekä selvityksen mukaiset tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet. TV1-merkinnällä
osoitetaan selvityksen perusteella seudullisesti merkittävät tuulivoimapotentiaaliset alueet. Kemijärven kaupungin alueelle on osoitettu 7 tuulivoiman tuotantoaluetta:
TV-merkinnällä osoitetut tuotantoalueet
1 - Saarivaara (tv 2310)
2 - Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv 2311)
TV1-merkinnällä osoitetut tuotantoalueet
3 - Nuolenlakijänkä – Kuninkaankuusikko (tv1 2288)
4 - Lautatunturi – Sammalvaara (tv1 2290)
5 - Iso-Nälkämövaara - Junnikka (tv1 2291)
6 - Peniötuntunturi (tv1 2292)
7 - Vierustunturi (tv1 2293)
Tuulivoiman tuotantoalueet sijoittuvat kaavakarttaan oheisen merkinnän
mukaisesti. TV1 alueet on merkitty voimakkaalla sinisellä värillä ja TV
210/242
alueet vaaleansinisellä värillä.
(Liitteenä kartta)
Karttaan on merkitty lisäksi maisemakolmio siten, että Suomutunturin ja
Luusuan alue muodostavat kolmion kantaosan ja Perävaaran alue kolmion
kärjen. Resoluutioltaan tarkempi kartta on liitteenä. Kemijärven ulapoiden
vesistöalue rajoittuu tämän punaisella merkityn kolmion sisäpuolelle. Järvimaiseman suojelun kannalta oleellista on, että tuulivoiman tuotantolaitoksia ei ole sijoitettu maisemakolmion näkyvyysalueelle. Kolmion kärkien kautta on piirretty tummansinisellä värillä ympyrä, jonka keskipiste on
Ämmävaaran kohdalla ja säde noin 18 km. Lisäksi vaaleansinisellä värillä
on piirretty suojaetäisyys noin 23 km:n etäisyydelle järvialueen keskustasta. Oleellista on, että voimaloiden sijoittelu on riittävän etäällä, etteivät
voimaloiden rakenteet erotu selvästi järvialueelta katsottaessa. Suojaetäisyyden määrittely on ainoa keino turvata maisemalliset ja matkailulliset
vahvuudet Kemijärvellä. Kaavaselostuksessa on matkailua arvotettu seuraavasti:
”Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden,
maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla.
Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä.” (Taulukko)
Maisemakolmio rajautuu MV merkinnän sisäpuolelle. Eteläisen MV merkinnän osalta matkailuvyöhykettä ehdotetaan laajennettavaksi etelän suuntaan siten, että MV alue sivuaa suojelualuetta SL4247 piirroksen mukaisesti (puna/vihreä väri).
Julkaistu kaavaehdotus on täydellisesti ja merkittävällä tavalla epäonnistunut tuulivoiman tuotantoalueiden sijoittelussa, koska piirretyn suojavyöhykkeen sisällä tai sitä sivuten on peräti 5 tuotantoaluetta ja koska tuotantoalueet on sijoitettu tasaisesti järvialueen ympärille ylittäen maisemaherkkyyden. Voimalat tulee sijoittaa vain yhteen suuntaan kartalla, jolloin
maisemanäkymä vapautuu muilta osin maisemakuormasta.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara
Osoitettuihin tuotantoalueisiin liittyy lisäksi merkittävä epäselvyys: allekirjoittanut on saanut kuulla, että kaavakarttaan liitetyt alueet tv1-2293,
tv-2310 ja tv1-2292 sekä tv1-2291 ovat vastoin Rovaniemellä viime kevään isossa kaavaseminaarissa sovittua määrää. Saadun tiedon mukaan
Kemijärven kaupunki (luottamushenkilöt) ei ole näitä lisäyksiä esittänyt.
Kuka sitten on? Nyt kysymys kuuluu, onko lisäys tehty Lapin liitossa virkamiestyönä vai onko Kemijärven kaupungin puolesta joku yksittäinen
virkamiestaho omavaltaisesti esittänyt em. lisäyksiä. Liiton on selvitettävä
tapahtumien kulku! On äärimmäisen valitettavaa, jos vaivalla saatu tuotantoalueiden konsensus murskataan uudelleen avoimeksi riitelyksi. Kaavaehdotukseen salaa nostetut tuotantoalueet heikentävät luottamusta virkamiestoimintaan ja rapauttavat uskoa demokraattiseen päätäntään. Tuomittavaa on, jos taustalta paljastuu henkilökohtainen taloudellisen hyödyn
tavoittelu. Virkavirheen epäily olisi tällöin ilmeinen.
Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja
vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä
olevissa asioissa. Maakuntakaavoituksen aikana
on kuultu useita sidosryhmiä, jotka ovat esittäneet tavoitteitaan maakuntakaavalle. Maakuntakaavoitus on eri tavoitteiden ja intressien yhteensovittamista.
Maakuntakaavan valmisteluvaiheelle tyypillisesti tavoitteita on avoimesti koottu eri tahoilta
myös tuulivoimarakentamisen suhteen. Kuulemismenettelyjen kautta täsmennetään maakuntakaavaehdotukseen osoitettavaa ratkaisua.
Tuulivoiman tuotantoalueiden erittely
1. Merkinnällä Saarivaara (tv 2310) oleva alue sijoittuu maisemakolmion Saadun palautteen perusteella poistetaan maaherkkyysalueelle eteläsuunnalla ja tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Voikuntakaavasta tuulivoimaloiden alue Saarivaara
malat näkyisivät voimakkaasti kaikille järven selille. Lisäksi tv 2310 ei ole (tv2310)
kaavaseminaarin mukainen sijoitus. TV 2310 on ehdottomasti EI-alue.
211/242
2. Merkinnällä Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv 2311) oleva
alue sijoittuu Kemijärven keskustasta katsottuna luoteeseen. Maisemakolmion herkkyysalue sivuaa hieman tuotantoaluetta, joten rajauksella tulee etäisyyttä kasvattaa. TV 2311 on tuulivoiman tuotantoon sopiva ja
muodostaa vahvan KYLLÄ-alueen.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta tuulivoimaloiden alue: Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311)
3. Merkinnällä Nuolenlakijänkä – Kuninkaankuusikko (tv1 2288) oleva
alue sijoittuu Kemijärven koillisnurkkaan Sallan rajaa vasten. Alue on riittävän etäällä järvialueesta sekä on riittävän etäällä asutuksista soveltuen
erinomaisesti tuulivoimantuotantoon. Lisäksi tämä TV1-alue on eri luottamustahojen kannattama. TV1 2311 on vahva KYLLÄ-alue. Tosin on outoa rajata alueen koko Kemijärven kaupungin rajaa myötäileväksi, kun
Sallan puolella on voimantuotantoon sopivia vaaroja. Ehdotetaan, että
TV1 2288 aluetta laajennetaan idän ja pohjoiseen suuntaan. Tämä TV1
alue voidaan liittää Koillis-Lapin sähkön omistamaan Sallan suunnan 110
kV:n linjaan.
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja joustava sekä perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa
esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
muuttaa.
4. Merkinnällä Lautatunturi – Sammalvaara (tv1 2290) oleva alue sijoittuu Merkitään tiedoksi.
järvialueen länsipuolelle sivuten maisemakolmion herkkyysrajaa. Tämä
TV1-alue on etäällä asutuksesta sekä riittävän etäällä maisemakolmiosta.
Alue soveltuu tuulivoiman tuotantoalueeksi, mikäli etäisyyttä Kemijärven
suuntaan hieman kasvatetaan rajauksella. Alueen vieressä kulkee KoillisLapin sähkön omistama 110 kV:n siirtolinja sekä hyvä tieverkosto tarjoten
infran osalta helpon kohteen. TV1 2290 tuotantoalueen voimalat tulisivat
osittain näkymään järven selille, joten alue on varauksin KYLLÄ-alue.
5. Merkinnällä Iso-Nälkämövaara - Junnikka (tv1 2291) oleva alue sijoittuu koillisen suuntaan kuten myös sen takana oleva TV1 2288. IsoNälkämövaara – Junnikka -alue on lisätty kaavaehdotukseen vastoin tuulivoimaseminaarin tavoitetta. Tässä pitää huomata se seikka, että molemmat alueet kilpailevat saman 110 kV:n siirtolinjan kapasiteetista. Rajallinen siirtokapasiteetti ei mahdollista molempien kohteiden täysimääräistä
tehontuottoa. Lisäksi pitää huomata sekin, että TV1 2291 alue pitää sisällään Outovaaran, joka on sisällytetty Kemijärven kaupungin jo kerran
hylkäämään Oxfordin kaavaan. Nyt on vaarana, että mikäli Outovaara otetaan uudelleen maakuntakaavaan, niin sen jälkeen Oxfordin kaava nostetaan uudelleen käsittelyyn vaatimuksella kaavoittaa koko hanke toistamiseen. TV1 2291 alue on ehdottomasti EI-alue.
Saadun palautteen perusteella muutetaan maakuntakaavasta tuulivoimapotentiaalinen alueen
rajausta: Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291)
-alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
6. Merkinnällä Peniötuntunturi (tv1 2292) oleva alue sijoittuu maisemakolmion herkkyysalueelle eteläsuunnalla ja tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Voimalat näkyisivät voimakkaasti kaikille järven selille. Lisäksi
TV1 2292 ei ole kaavaseminaarin mukainen sijoitus. TV1 2292 on ehdottomasti EI-alue.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta tuulivoimapotentiaalinen alue:
Peniöntunturi (tv1 2292)
7. Merkinnällä Vierustunturi (tv1 2293) oleva alue sijoittuu varsin etäälle Saadun palautteen perusteella poistetaan maamaisemakolmion herkkyysalueesta mutta huomioiden Vierustunturin laki- kuntakaavasta tuulivoimapotentiaaline alue: Viekorkeuden 402 metriä, tulisivat tuulivoimalat näkymään Jumiskon suunrustunturi (tv1 2293)
nasta järven selille. Jos tornin napakorkeus on 125 metriä ja lapapituus 65
metriä niin silloin lavan kärki olisi yli 440 metriä järvipinnan yläpuolella (
402 m + 125 m + 65 m – Kemijärven taso 149 m = 443 m). On ehdoton
vaatimus, että TV1 2293 poistetaan kaavaehdotuksesta. Vaatimusta tukee
se, että alue ei ole kaavaseminaarin mukainen. TV1 2293 on ehdottomasti
EI-alue.
Henkilökohtaisena mielipiteenä allekirjoittanut toteaa, että napapiirin pohjoispuolelle ei tulisi sallia ainuttakaan tuulivoiman tuotantoaluetta. Maisemarauhoitettu Lappi on äärettömän arvokas matkailupotentiaali, jonka
merkitys nousee tulevaisuudessa keskeiseksi matkailuelinkeinon perustaksi. Jos maisema menetetään, ei paluuta entiseen ole. Kyseessä on hieman
analoginen tilanne hillasoiden suhteen. Hillasoiden tuottoarvo olisi ollut
maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti huikeasti suurempi kuin soiden
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
212/242
ojittamisella saatu mitätön ”hyötypuun” kasvu. Suot on 1960 - 1980-luvun
ojituksin kuivatettu kuolleeseen tilaan kasvamaan jänkäheinää mutta valitettavasti turvesuolla ei ojituksesta huolimatta kasva käyttökelpoista sellupuuta eikä vähääkään niitä paksurunkoista tukkipuita. Päättäjien ajattelumallissa täytyy olla pahasti vikaa, jos taloudellinen ahneus sokeuttaa virkamiehet tekemään sukupolvelta toiselle järjettömiä ratkaisuja.
5. Tuulivoiman energiapoliittinen tarkastelu
Allekirjoittaneen henkilökohtainen kanta tuulivoimaloihin on torjuva.
Tuulivoima itsessään ei ole kannattavaa ilman voimakasta tuotantotukea.
Syöttötariffituki on ylimitoitettu ja on käynnistänyt maassamme kultakuumeeseen verrattavan hypetyksen sijoitusrahan monistamisessa. Vaikka
tuulivoima tuo lisätehoa valtakunnan verkkoon ja osaltaan laskee tukkusähkön hintaa on se kuluttajille ja veronmaksajille erittäin kannattamatonta heidän joutessa investointiavustuksen ja tuotantotuen maksumiehiksi. Tuotantotuki loppuu, kun sähkön tuotantohinta on vivutettu tasolle 83,5
€/MWh eli 8,35 snt/kWh. Tämäkö on tuulivoimapolitiikan perimmäinen
tavoite ”ilmaisen” sähkön suhteen? On arvattavissa, että kallis sähkö houkuttelee kuluttajaa investoimaan omalle pihalleen edullisia dieselgeneraattoreita tupruttamaan CO2 päästöjä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Mitä tulee ilmaston suojeluun ja CO2 päästöjen hillitsemiseen, ei tuulivoima ole siihen tehokkain työkalu. Tuulivoiman perimmäinen ongelma
on sen sekundasähkön luonteessa, missä tehon tuottoa ei voida ennakoida
vaan tuotto heiluu nimellistehosta aina nollaan asti tuulioloista riippuen.
Tuulivoima vaati tuekseen nopean säätöenergian, mikä tarkoittaa käytännössä vesivoimaa tai kaasuturbiinilaitosta tai muuta taajuusohjattua käyttöreserviä. Alla olevassa kuvassa on viikolla 5/2010 esitetty Suomen tehontuotannon vuorokausivaihtelu .
Merkitään tiedoksi.
(Liitteenä kaavio)
Kaavion mukaan vesivoimalla tasataan vuorokautista tehovaihtelua noin
1500 MW:n tasolla. Säätövoimana vesivoima on keskeisin komponentti ja
vesivoima vastaa 80% tarvittavasta vuorokausisäädöstä. Kuvasta havaitaan, että vuonna 2010 tuulivoiman osuus on ollut mitättömällä tasolla.
Valtioneuvoston tavoite tuottaa tuulivoimaa 2500 MW:n teholla vuoteen
2020 mennessä on säätövoiman osalta vielä ratkaisematta, koska vesivoiman säätökyky ylittyy moninkertaisesti. Tuulivoiman suunnitellun lisäyksen arvioidaan vaativan useita satoja megawatteja - enimmillään jopa
1000 MegaWattia - lisää säätökykyistä vesivoimaa.
Säätövoiman lisäystä ei löydy kotimaasta, jolloin tehonsäätö voidaan ostaa
tuontisähkönä Norjasta tai Ruotsista mutta tämä ei ole pidemmällä ajanjaksolla kestävä ratkaisu. On mahdollista, että kuluttajista tehdään aktiivinen säätökuorma perustuen uusien älymittareiden kykyyn mitata kulutusta
tunnin tarkkuudella. Sähkön voimakkaalla hintaohjauksella kuluttajat
muuttavat pakotetusti tottumuksiaan ja helpottavat siten verkon säätötarvetta. On arvioitu, että kotitalouksien kysyntäjousto voi olla jopa 600 –
1200 MW. Samaa kysyntäjoustavuutta edellytetään myös teollisuudelta ja
tältä osin on jo tehty pilottihankkeita.
Vesivoiman osalta tulvakausi on haasteellinen, koska koneet käyvät täysillä ja ohijuoksutusta pyritään välttämään, jolloin säätökyky estyy. Tässä tilanteessa tuulivoiman vahva osuus sähköntuotannossa voi johtaa verkon
epästabiilisuuteen sekä sähkön ylitarjonnan osalta myynnin dumppaukseen. Esimerkkejä sähkön dumppauksesta tai jopa negatiivisesta hinnasta
on raportoitu Saksan ja Tanskan sähköverkoista. Toivottavaa olisi, että
Suomen sähkönhuolto ei ajaudu tuulivoiman tehontuoton osalta verkon
säätökyvyn ylitykseen. Vaaran välttäminen tarkoittaisi rajoituksia tuulivoimatavoitteisiin sekä vähäisempää tuulivoimakaavoitusta.
213/242
(Liitteenä kaavio)
Tämänkin tarkastelun perusteella tuulivoiman tuotantoalueita tulee osoittaa säästeliäästi Itä-Lapin maakuntakaavaan. Nyt ehdotetut 26 tuotantoaluetta ovat ehdottomasti määrältään liian runsaita. Kemijärven kaupungin
alueella pitäytyminen kolmeen tuotantoalueeseen on linjassa edellä kerrotun tarkastelun kanssa.
6. Esimerkki WPD Finland Oy:n tuulivoimahankkeen muistutuksesta
Allekirjoittanut on tyytyväisyydellä saanut todeta, että Oxford Intercon
Oy:n Kuusivaara-Mömmövaara tuulivoimahankkeen sekä WPD Finland
Oy:n Ailangantunturin tuulivoima-hankkeen TV-merkinnät on poistettu
kaavaehdotuksesta.
Merkitään tiedoksi.
WPD Finland Oy:n tuulivoimahanke on sijoitettu Kemijärven järvimaiseman välittömään läheisyyteen Ailangantunturin ja Iso-Petäjävaaran lakialueelle. Hanke on edennyt YVA-vaiheeseen ja allekirjoittanut on
17.6.2013 lausunut YVA selostuksesta liitteenä olevan muistutuksen.
WPD Finland Oy:n tuulivoimahanke on kaikilla mittareilla mitaten ollut
moitittava ja hankkeena se on ehdottomasti hylättävä. Hankevastaava ei
ole vielä vetänyt hanketta pois tuulivoimakaavan valmistelusta mutta on
pysäyttänyt hankeen etenemisen toistaiseksi. Allekirjoittanut toi muistutuksen esille näyttönä siitä, miten räikeään vastakkainasetteluun joudutaan
virheellisesti osoitetun tuulivoimahankkeen kanssa.
Kemijärven kaupungin asukkaiden kuin myös kaupungin valtuutettujen
enemmistö on vastustanut WPD Finland Oy:n sekä Oxford Intercon Oy:n
hankkeita ja tämä tahdonilmaus tulee huomioida tuulivoiman tuotantoalueiden kaavaosoituksessa. On myös huomioitava sekin mahdollisuus, että
asukkaat ja valtuutetut eivät halua sijoittaa Kemijärven kaupungin alueelle
ainuttakaan tuulivoiman tuotantoaluetta. Myös tälle tahdonilmaukselle tulee virkamiesten Lapin liitossa antaa päätöksen kestävä siunaus.
Allekirjoittaneen muistutuksessa käydään seikkaperäisesti läpi tuulivoimaloiden ympäristöhaitat sekä tuodaan esille voimassaolevan Itä-Lapin maakuntakaavan mukaiset rajoitukset ympäristöä kuormittaviin teollisuusrakennuksiin, erityisesti MV-matkailuvyöhykkeen reuna-alueilla. Voimassa
oleva maakuntakaava huomioi matkailulliset edellytykset alueen kehittämisen kannalta. Ailanganturin sekä Iso-Petäjävaaran laelta avautuvat näkymät ovat parasta Kemijärven maisema-aarretta, jonka hyödyntämien on
toistaiseksi jäänyt vaille ansaittua huomiota ja toteutusta.
Allekirjoittanut lähtee siitä vaatimuksesta, että nyt vireillä oleva maakuntakaavan päivitys ei saa tuhota tulevaisuuden mahdollisuuksia järvi- ja
luontomatkailuun vaan Kemijärven järvialueen matkailu- ja virkistymismahdollisuuksia tulee kaavaosoituksin edistää ja kehittää. Tuulivoiman
tuotantoalueita tulee poistaa ja rajata edellä olevassa kohdassa 4 esitetyn
vaatimuksen mukaisesti.
KYLLÄ-alueet: TV1 2311, TV1 2288 ja TV1 2290
EI-alueet: TV 2310, TV1 2291, TV1 2292 ja TV1 2293
Lisäksi on toivottavaa, jos matkailuvyöhykkeen reunamerkintää MV laajennettaisiin etelän suuntaan edellä kuvatun karttamerkinnän mukaisesti.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
Matkailun vetovoima-alueen (mv 8401) rajaukseen on tullut paljon muutosesityksiä. Harkitaan
rajausmuutoksia.
214/242
Kaavaehdotuksesta ei muuta lausuttavaa.
Merkitään tiedoksi.
Antti Oiva
MUISTUTUS MAAKUNTAKAAVAN VIRHEISTÄ
Lapin Liiton maakunta kaavan ehdotuksessa on tuulivoima-alueeksi
laitettu alue tv1 2291. Tämä alue pitää poistaa. Se on liian lähellä Kummunjärven kesämökkejä ja Kummunjärven kämppää. Jos ei näin tehdä jo
tässä vaiheessa, niin tulee vain turhia kustannuksia, koska tuulivoimakaavassa nämä alueet joudutaan joka tapauksessa poistamaan meluongelmien
vuoksi.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Tuulivoiman melu on paljon vaarallisempaa kuin normaalit äänet ja matalataajuisena se menee seinien läpi. Kummunjärven kämppään ja sen lähellä oleviin ja lähelle tuleviin kesämökkeihin on aivan liian vähän etäisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö vaatii 2000 metrin etäisyyttä tuulimyllyihin.
Vaadimme, että maakunta kaavan luonnoksesta poistetaan tuulivoimaalueet, jotka eivät ole olleet aikaisemmin esillä. Viime kevään Maakuntakaavan luonnokseen on lisätty alue tvl 2291, joka pitää ehdottomasti poistaa. Se on lisätty yksityishenkilöiden vaatimuksesta eikä Kemijärven kaupunki ole sitä lisäystä sinne halunnut.
Alue tv1 2291 on poistettava kaavasta monesta lainsäädännöllisestä
syystä.
Tulvasuojelun nimissä ei tarvitse tekoaltaita rakentaa. Myös Korkein oikeus on kumonnut altaiden rakentamisen. Rovaniemen tulvasuojelu voidaan Ely-keskuksen suunnitelmien mukaan hoitaa penkoilla.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Vaadimme, että tulvan suojelun nimissä suunniteltu Kemijoen monitoimiallas poistetaan maakuntakaavasta. Sitä ei tarvita. Rovaniemen kaupunki saa hoitaa Saarenkylän vesijättömaiden tulvasuojelun parhaaksi katso- Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunmallaan tavalla, mutta ei muiden kustannuksella tekoaltailla.
nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen veEi Kemijoen monitoimiallasta ja se täytyy ottaa pois maakuntakaavasta
sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Jaakko Ojaniemi
TUULIVOIMA
1. Maakuntakaavasta täytyy poista tuulivoima-alueet tv1 2291, tv1 2292 ja Saadun palautteen perusteella poistetaan maatv1 2293. Kemijärven kaupunginvaltuusto on rajannut jo päätöksessään
kuntakaavasta tuulivoimapotentiaaliset alueet:
7.4.2014 nämä alueet tuulivoimavapaaksi alueeksi.
Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1
2293) sekä Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1
2. Lisätyt alueet eivät ole aikaisemmin olleet mukana missään tuulivoi2291) -alueesta poistetaan Outovaaravoima-alueiden selvityksissä eikä nk. Pöyryn selvityksessä Itä-Lapin tuu- Keskivaara.
livoima-alueista.
3. Tuulivoima-alue tv1 2291 on piirretty ulottuvaksi Outovaaraan saakka.
Kummunjärven rantamaisemiin on haettu rantakaavaa kesämökkitonteille.
215/242
Nämä kaksi kaavaa ovat nyt päällekkäin mikä ei käytännössä ole mahdollista. Liitteenä on Kummunjärven rantakaava.
4.Outovaaran laesta (siis paikoista mihin Oxfordin kaavasuunnitelmassa
on suunniteltu myllyjä rakennettavaksi) on Outovaaran ympäri kiertävä tie
1,5 km matkalla 300 – 400 m päässä. Tuulivoiman tuotantoalueille on
kaikkialla Suomessa asennettu kieltotaulut, jossa roottoreista lentävien
jäälohkareiden vuoksi kielletään liikkuminen 400 m lähempänä tuulimyllyjä. Outovaaran myllyt sulkisivat käytännössä tien käytön. Liitteenä olevan Rambollin jäävaararaportin mukaan jäät voivat lentää jopa 600 m
päähän. Outovaara nousee yli 100 korkeuteen ympäröivästä maastosta, joten jäävaara ulottuu paljon pidemmälle.
5. Outovaaran juurella on Kummunjärven luksuskämppä, jota Kemijärven
Yhteismetsä vuokraa virkistyskäyttöön. Kämpällä on vieraillut mm. presidentti Koivisto seurueineen. Outovaaran laesta kämpän pihaan on matkaa
alle 400 m. Sosiaali-ja Terveysministeriö ohjeiden mukaan tuulimyllyt tulisi sijoittaa 2 km päähän asumuksista. Tämä koskee myös vapaa-ajan
asuntoja.
TULVASUOJELU
Tulvasuojelu voidaan hoitaa monella muulla tavalla kuin Kemihaaran
monitoimialtaalla. Maakuntakaavasta täytyy ottaa pois tulvansuojelun nimissä merkitty allas-alue ja antaa paikallisten ihmisten päättää rakennetaanko alue vai ei.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Pekka Orava
Kaavaluonnos toteuttaa erinomaisesti hyvää hallintotapaa tuodessaan
avoimesti esiin luonnonvaroista elävän maakuntamme tulevaisuuden näkymät mahdollisuuksineen ja uhkineen riittävän laajassa vuorovaikutuskuvassa. Luontomatkailun, liikennejärjestelyjen, kaivos- ja vesivoimahankkeiden yhteensovittaminen on mahdollista ja helpompi toteuttaa kun
valmistelu on avointa riittävän aikaista ja suunnitelmallista.
Pelkosenniemen kunnan alueella on perusteltua varautua esitetyllä tavalla
kaivoshankkeisiin, Kemihaaran altaaseen, matkailualueiden varauksiin ja
Kemijärveltä Sodankylän kautta kulkevaan Barentsin Jäämeren käytävään.
Kehittyvät liikenneyhteydet parantavat osaltaan myös uusien malmioiden
löytymistä. Rovajärven ampuma-alueen laajennus voi olla uhka matkailualueen kehitykselle. Sen sijaan Kemijoen pääväylän vesien varastoimisen
Kemihaaran alueelle voimaloineen näen nykyisessä tilanteessa seutumme
matkailunkin kannalta suurena mahdollisuutena. Luonnollisten järvialtai-
Merkitään tiedoksi.
216/242
den vähäisyys rakennetulla Kemijoella on jo vuosikymmeniä sitten tehnyt
alueesta potentiaalisen vesivaraston, jonka vaihtoehtoiselle käytölle ei ole
kyetty esittämään uskottavia perusteita. Tiedossani ei ole ainoatakaan aluetta koskevaa matkailututkimusta, en tunne paikkakuntalaisena ensimmäistäkään vakavasti otettavaa matkailuyrittäjää, joka aluetta merkittävästi hyödyntäisi. Näköpiirissä ei ole mitään myönteistä muutosta. Vihreälle
liikkeelle ja määrätyille poliitikoille altaan vastustamisesta on kasvanut
seutukuntamme kehitystä jarruttava symboliarvo, joka kuplana toivottavasti ja todennäköisesti tulee haihtumaan kehittyneen tiedotusteknologian
myötä.
Juho Parkkisenniemi
Kemijärven alueelle suunniteilla olevat tuulivoimala-alueet eivät saa kan- Saadun palautteen perusteella poistetaan maanatustani.
kuntakaavasta seuraavat tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi
Lähinnä Vierustunturi (tv1 2293) ja Peniötunturi (tv1 2292) pilaavat kau- (tv1 2293).
niit järvimaisemat.
Kemijärven ylävesirajan nosto on liikaa järven ekosysteemille.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Raija Parkkisenniemi
Ihmettelen, kuinka nämä tuulipuistot ovat jo nyt jälleen hyväksyntäkierroksella.
Vastustan Kemijärven Vierustunturin (tv1 2293) sekä Peniötunturin (tv1
2292) suunnitelmaa kauniin järvimaiseman pilaajina.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta seuraavat tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi
( tv1 2293).
Kemijärven ylävesirajan nosto on myös mielestäni vastuutonta suunittelua Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
järven kestävän ekosysteemin kustannuksella.
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
217/242
Teemu Parkkisenniemi
Vastustan Kemijärven alueelle suunniteltuja tuulivoimala-alueita. Ensisijaisesti järvimaisemaan suunniteltuja Vierustunturia (tv1 2293) ja Peniötunturia (tv1 2292).
Tulvasuojelun nimissä suunniteltua Kemijärven ylävesirajan nostoa vastustan myös.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta seuraavat tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi
( tv1 2293).
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Jouko Pelkonen
Olemassa olevat Rovaniemen, Itä-Lapin maakuntakaavat ovat erillisiä ja
Lapin liitto on tarkoitushakuisesti päättänyt yhdistää kaavat yhdeksi Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaksi, jolta pohjalta valmisteluaineisto on tehty. Menettelyllä pyritään ja pystytään ohittamaan Itä-Lapin asukkaiden mielipiteet ja tarve omien alueidensa käytön sekä elinkeinojen kehittämisestä.
Maakuntakaavan valmistelussa on kuultu eri tahoja, mutta esim. Itä-lapin
alueelta tulleita toiveita ja huomautuksia ei ole kaikilta osin tuotu esille
valmisteluaineistoon. Kaavavalmistelu tapahtuu viranomaistyönä ja valmistelijat toimivat virkavastuulla (molemmista on lainsäädäntö). Valmistelutyö on eräiltä osin puutteellinen, voidaan tulkita tapahtuneen salassa
pitämistä ja virka-aseman turvin puutteellista valmistelua. Näihin tulkintoihin palaan myöhemmin.
Lapissa kokonaismaakuntakaavoja tehdään osaalueittain (seutukunnittain). Maakuntakaavoja on
tehty järjestyksessä Rovaniemi, Itä-Lappi, Pohjois-Lappi, Tunturi-Lappi ja Länsi-Lappi. Seuraavana vuorossa olisi ollut Rovaniemen maakuntakaava, mutta kun Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki yhdistyivät, niin
ympäristöministeriön käsityksen mukaan Rovaniemi ja Ranua eivät muodostaneet riittävän laajaa aluetta maakuntakaava-alueeksi. Tästä syystä
seuraavana laadittavaksi tuleva Itä-Lapin maakuntakaava liitettiin yhteen Rovaniemen maakuntakaavan kanssa yhtenäiseksi maakuntakaava-alueeksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää alueiden
käytön suunnittelussa avointa ja vuorovaikutteista toimintatapaa. Vuorovaikutusmenettelyt sovitetaan kunkin kaavoitustilanteen tarpeiden ja
vaatimusten mukaisesti. Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavaa ohjaa ohjausryhmä, jossa
jäseninä on alueen kuntien edustajia sekä viranomaisia ja muita yhteistyötahoja. Maakuntakaavoituksen aikana on järjestetty tavoiteneuvotteluita/sidosryhmätapaamisia/muita neuvotteluita.
Maakuntakaavan valmisteluvaiheessa on lähetetty lausuntopyyntöjä sekä järjestetty yleisötilaisuuksia kaikissa alueen kunnissa.
Kaavakartta VE 1
Tämän vaihtoehdon osalta ei ole huomioitu usealta taholta tulleita esityksiä Pelkosenniemi- Savukoski- välisen Kemijoki- osuuden sisällyttämiseksi matkailun ja virkistyksen erityisalueeseen (MV) . Karttaan on merkitty ns. Vuotoksen voimalaitos (EN) vaikka tässä vaihtoehdossa ei sallita
allasrakentamista ja aikaisemmasta allashakemuksesta on KHO:n kielteinen vuosikirja päätös. Liitteellä olevaan karttaan merkityn rajauksen mukaisesti esitän MV-alueen rajaa muutettavaksi ja voimalaitosmerkintä EN
poistettavaksi. Koska kaavassa on tarkoitus ottaa kantaa tulvasuojeluun ,
niin esitän siitä mielipiteeni VE 2:ssa. Rovajärven ampuma-aluetta ei saa
laajentaa Pyhä-Luosto-suuntaan , merkittävän matkailualueen imagon ja
rauhallisuuden turvaamiseksi.
Laajennetaan mv-merkintää esityksen mukaisesti.
Voimalaitos merkintä liittyy allasvaihtoehtoon ja
on osoitettu maakuntakaavan karttaikkunassa,
jossa on osoitettu allasalue. Voimalaitos osoitetaa maakuntakaavassa, mikäli allasvaihtoehto
voimalaitoksineen valitaan jatkosuunnitteluun.
218/242
Kaavakartta VE 2
Tässä vaihtoehdossa valmistelu on huomattavan puutteellista jolloin sitä ei Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
voi hyväksyä ja vaihtoehto on poistettava valmisteluaineistosta.
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraVaihtoehdossa esitetään luontoon, pohjavesiin, koko Kemijoen- vesistöön alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
, elinkeinorakenteeseen , ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ym. vaikut- riskit.
tavaa pysyvää muutosta ns. Kemihaaran (Vuotos) altaan rakentamista tulvasuojelun nimissä. Valmisteluaineistossa pitäisi tuoda tarkasti esille
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunKHO:n 2002 kielteisen vuotospäätöksen oikeuden tulkinta vesilaista pe- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
rusteluineen , Natura 2000 päätös ja siihen liityvät EU:n luonto-ja lintudi- Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen verektiivit. Jo huomattavasti vaikutuksiltaan pienempien kaavojen laadinsistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
nassa ja valmistelussa vaaditaan tarkat tutkimukset ja selvitykset ennen
nähtäville asettamista. Lähtökohtahan on, että mielipiteen antajat saavat
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
valmisteluaineistosta mahdollisimman tarkan ja puolueettoman tiedon
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinmyös em. asioista.
nällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Allasta puolustellaan tulvasuojelulla, virkavastuulla toimivat laatijat tuovat vain kaksi vaihtoehtoa tulvasuojelulle. Kuitenkin eri tietolähteissä on
mainittu vaihtoehtoja olevan useita, mutta niitä ei ole tuotu esille ”Rovaniemeläisten vaatimuksesta”. Tulvasuojeluvaihtoehdot pitää käsitellä
avoimesti toimenpiteineen. Tältä osin on mielestäni tapahtunut salassa pitämistä, näin saadaan näyttämään esitetty vaihtoehto ainoalta mahdolliselta.
Allasalueesta on tehty erittäin tarkat selvitykset Vuotoksen altaan käsittelyn yhteydessä. Tämä esitetty vaihtoehto on vaikutuksiltaan samanlainen ,
joten em. tietoa olisi pitänyt tuoda yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin
esille. Pelkät maininnat eivät ole riittäviä. Esim. pohjavesien kohta on syrjäytetty täysin , oleva Kupittajan pohjavesialue on vaarassa tuhoutua (
toimiva vedenottamo) , allasalueella on huomattavat pohjavesivarat ja Natura 2000 alueen turvaavat arvokkaat pienvesistöt. Kaavan valmistelussa
olisi pitänyt laatijoiden kustannuksella suorittaa puolueettomat pohjavesitutkimukset ja vahvistaa sen mukaiset luokitukset. Pohjavesillä on ehdoton pilaamiskielto (Ymp.suoj.laki 8§). Kemijoen vesistöalueella tarkistetaan vesienhoidon ympäristötavoitteita ja tulvariskien hallinnan toimenpiteet on sovitettava yhteen niiden kanssa. Allasvaihtoehto on kielteinen
näiden tavoitteiden kanssa, mutta Seitakorvan kanavan ruoppaustoimenpide on neutraali vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa, samoin tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle. (vaihtoehdot valmisteltu puutteellisesti)
Maininnat poronhoitoon, metsätalouteen, matkailuelinkeinoihin, luontaistalouteen, virkistykseen ym. ovat ylimalkaisia.
Suunnitellulla ns. tulvansuojelualtaalla halutaan tuhota alueen puhdasvetinen Kemihaara, joka sivujokineen on vielä puhdasvetinen, lähes luonnontilainen vesistöalue (verrattavissa Ounasjokeen). Tällä tavoin halutaan tuhota paikallisten asukkaiden mahdollisuudet joen tarjoamat kalastus-, virkistys-, matkailu ynnä muu mahdollinen käyttö (Lohen palautus Kemihaaran vesistöön).
Porotaloudelle allas aiheuttaisi runsaasti vaikeuksia usean paliskunnan
alueella, Hirvasniemi, Oraniemi, Salla. Näistä aiheutuvista haitoista on paliskunnat antaneet aikaisempina vuosina monenlaisia kirjelmiä ja muistutuksia.
Metsätaloudelliset menetykset ovat huomattavat niille maanomistajille,
jotka eivät ole myyneet maitaan Kemijoki-yhtiölle. Vuotospäätöksen jälkeen on voitu luottaa päätöksen pysyvyyteen ja aloitettu metsänhoidot tositoimin.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
219/242
Huomioiden Kemihaaran altaan huomattavien ja laajalle ulottuvien vahingollisten muutosten aiheuttaminen ympäristönluonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa rakentamislupaa ei voi myöntää oikeuskäsittelyssä. Vesilain 2 luvun 5§:n soveltaminen on kokonaan oikeusharkintaa
eikä päätöksen tekoon sisälly tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Asian siirtäminen korkeimman hallinto-oikeudesta annetun lain 5§:n nojalla hallituksen ratkaistavaksi ei siten voi tulla kysymykseen.(KHO Vuotospäätös
2002, 6.2.2.1.) Hankkeen vaikutukset vesilain 2 luvun 5§:ssä tarkoitettuna
luvanmyöntämisesteenä on perusteltu päätöksen 6.2.2.5. kohdassa. Ympäristöministeriö on lausunnoissaan todennut syntyvän huomattavaa haittaa
luonnonolosuhteisiin ja vesistöön jotka KHO myös tuo perusteluissaan
esille.
Koska Kemihaaran allas olisi hiukan pienempänä sama kuin aikaisemmin
esillä ollut Vuotoksen allas josta on KHO:n kielteinen päätös, alue on liitetty Natura 2000 verkostoon ja kyseisistä alueista on perustettu suojelualue maanomistajien ja valtion toimesta on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan jatkovalmistelusta Kaavakartta VE 2 poistettava ja tulvasuojelussa huomioitava muut vaihtoehdot.
Pidätän itselläni mahdollisuuden täydentää mielipidettäni.
Merkitään tiedoksi.
Liite: kaavakartta
Linkit: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2002/20020339
http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2005/09/kemihaaransoi
dennatura-paatoslainmukainen_0.htm/
https://sites.google.com/site/italapinvesisto/
Markus Peltoniemi ja 17 muuta
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä:
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisKemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan, kuten jo
selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maanähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket me- kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
netettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen valta- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyva lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä.
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen kuolemat happi kadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin
petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
220/242
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008.
Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130000 kg. (PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen). (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuha kanta joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on
elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja
kanta on elpynyt, kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut; kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin. Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös
muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle SokIin kaivoksen avaamiselle t iukat lupaehdot. Myös Nuortijoen saastuminen on
estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä.
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. YlikemiItä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voima laitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta . Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea, turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet. Valtiovaltakin
on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Elykeskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman, jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri "kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva" menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista "vanha
Erkkikään" eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus
on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunnitelman perusteeksi EU esitti max.
kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maksimikriteerillä, niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
221/242
metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten
elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi, ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jää padot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Ylläesitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta.
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Lapin liitto/Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Kohde 13, Kemijär- Saadun palautteen perusteella poistetaan maavi. Vaikutusalueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja lomakuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatuntuasuntoja, näiden omistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia säh- ri-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
kölinjoja sekä teitä alueelleen. Vaikutusalueelta puuttuu kartoista n. 15
loma-asuinrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa
estäneet metsäautoteitten rakentamisen mailleen välille Tohmo- Karvakkoselkä - Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi
95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen. Alue
on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös " Lapin ja lannan rajapyykki" myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä kulttuurihistoriallisesti tärkeät muinaismuistomerkit
tulisi kartoittaa tarkemmin ja myös suojella tuhoamiselta. Nyt näitä ei ole
merkitty Lapin liiton karttoihin.
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat jotka tulee käyttää paremmin hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
222/242
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Pekka Pernu
MIELIPIDE KOSKIEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOA
Vastustan jyrkästi Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa esitetyn kaltaista tuulivoimala-alueiden maakuntakaavoitusta Kemijärven Iso
Petäjävaaran, Raajärven, Peniöntunturin, Vierustunturin sekä Posion Murtotunturin alueille.
Näiden alueiden kaavoittaminen tuulivoimala-alueiksi tuhoaisi jylhänkauniin Kemijärven vaarojen ympäröimät rantamaisemat. Niiden osoittaminen maakuntakaavassa tuulivoimarakentamiseen mitätöisi matkailun
vetovoima-alueen arvon - vaikutus matkailuun ja retkeilyyn olisi katastrofaalinen.
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi ( tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
Kemijärveä ympäröivät vaaramaisemat tulisi kaiken kaikkiaan jättää kaavoittamatta tuulivoimarakentamiseen.
Lisäksi vastustan jyrkästi Kemihaaran alueen käyttöä tulvasuojeluun. Kemihaaran alueella tulee maakuntakaavassa ehdottomasti osoittaa alueen
käyttö vaihtoehdon VE1 mukaisesti luonnonsuojelualueena ja maa- ja
metsätalousvaltaisena alueena.
Mikäli Rovaniemiset ovat saaneet päähänsä rakentaa talonsa tulvavaaran
alaisille alueille, ei siitä hyvästä pitäisi Pelkosenniemisiä hukuttaa altaan
alle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Pentti O. Pitkänen
Olen jälleen pöyristynyt ja ihmettelevä tavasta jolla kertaalleen hylättyjä,
sinänsä tärkeitä energia-asioita aiotaan hoitaa kauniissa erämaistaan ja
metsistään, vesistöistään tunnetussa Itä-Lapissa. Kemijärven valtuusto on
hylännyt kuntatasolla ns. Oxford kaavan ja toinenkin tuulivoima-yhtiö on
vetäytynyt ja suunnittelu loppunut. Tästä huolimatta Lapin Liiton vetämässä maakuntakaava- ehdotuksessa näitä haavoja revitään auki jälleen ja
ehdotetaan lukuisa määrä tv-alueita, jo hylättyjen viereen tai sijasta mm.
Kemijärven ympäristöön ja useille tunturialueille jotka näkyvät järvimaisemaan. Mikä taho lobbaa näitä alueita veronmaksajien, kansalaisten vahingoksi maakuntakaavaan?
Tuulivoimalat nykyisessä muodossaan ja niiden rakentaminen valtion tukemalla tariffituella on aikansa elänyt ja tulee erittäin kalliiksi veronmaksajille. Kaikki muutkin perustelut on jo käyty moneen kertaan läpi, enkä
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta Kemijärven osalta seuraavat tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset
alueet: Saarivaara (tv2310), VarsatunturiKarvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311), Peniöntunturi (tv1 2292) ja Vierustunturi (tv1 2293) sekä
Iso-Nälkämävaara-Junnikka ( tv1 2291) alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara.
223/242
voi kannattaa nykyisillä tukipuitteilla minkäänlaisia tv ja tv1-alueita ItäLappiin. Tulenkin siihen tulokseen, että tällaiset tv-alueet on poistettava
kaavasta tai jos syystä tai toisesta niitä rakennetaan, varattavat alueet on
oltava rakennetussa ympäristössä, teollisuusalueilla jne. Ei luonnossa, poroalueilla, Natura-alueilla, metsähallituksen suojelualueilla, eikä sellaisessa ympäristössä jossa ne häiritsevät luontoa, ihmistä, tai eläimiä. On syytä
ottaa huomioon, että tuulivoimasta on niin paljon tietoa, että ne tuulivoimapuistoina ovat alentamassa maan ja kiinteistöjen arvoa, joita kukaan ei
tule korvaamaan. Matkailija ei takuuvarmasti tule katsomaan tuulivoimapuistoja, eikä niistä loppujuoksussa todistettavasti ole niin paljon työllisyys- verohyötyä kunnille kun aikaisemmin on yritetty tuoda laskelmilla
esiin.
Niinpä on syytä tarkkaan harkita ja näyttää maakuntakaavassakin se rakennetaanko tuulivoimaa nykyisen kaltaisessa muodossa ollenkaan. Voi
kysyä, olemmeko edelläkävijöitä ja teemme Itä-Lapista tuulivoimavapaan
alueen. Ehdotan, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa ei osoiteta tällaiseen toimintaan alueita ollenkaan, ainakaan Itä-Lapin osalta.
Samoin korkeimmissa oikeusasteissa hylätty Vuotos-allashanke on nyt
nostettu uudelleen tikun nokkaan Kemihaara nimellä, hieman pienennettynä. Kun asiasta on niinkin vahvat päätökset, jotka ovat varmasti Lapin
Liiton tiedossa, ei ole syytä lähteä tätä allashanketta ajamaan ollenkaan
nyt. Asia on syytä ottaa tästä maakuntakaavasta pois ja katsoa muita mahdollisuuksia tulvansuojelussa, joita toki on. Ymmärrän, energiasta on
myös kysymys, mutta eiköhän itälappilaista ihmistä ole jo tarpeeksi kuritettu vuosikymmenien mittaan tällä asialla. Energia-omavaraisuuden nostamiseen on löydettävissä muualta ratkaisuja. Lappi on omavarainen jo
nyt. Paremminkin on kehitettävä matkailullisia ja kalastukseen liittyviä
toimintoja, jotka tuovat alueille kiinnostuneita ja maksavia henkilöitä ja
seurueita.
Julkisuudessakin tänä talvena kirjoitettu asia on ollut "Lapin lait". (Lapin
Kansa). Tulee mieleen ja joutuukin kysymään onko nyt niin, että Lapin
maakuntahallinto, Lapin Liitto, on ottamassa Suomen valtion oikeusjärjestelmän vastaisesti käyttöön ns. Lapin Lait ja vähät välittää kuntien ja
niiden ylimpien päättävien elinten päätöksistä ja eri oikeusasteiden pitävistä ratkaisuista. Onko erilaisten kuppikuntien ja tulvaryhmien syytä
kunnioittaa oikeusvaltiona tunnetun Suomen valtakunnan lakien mukaisia
päätöksiä.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Yhdyn tällä muistutuksella Pro Kemijärven lausuntoihin, kuin myös useiden yksityisten kansalaisten tekemiin muistutuksiin, joissa otetaan kantaa
rajoitetun tai kokonaan poissuljettujen tv-alueiden poistamisen puolesta,
hyvinkin yksityiskohtaisesti nimettynä ja kartta-alueilla osoitettuna tähän
Itä-Lapin maakuntakaava-ehdotukseen.
Yhdyn myös useiden entisten ministereiden mielipiteisiin ja antamaansa
lausuntoon tähän maakuntakaavaan Vuotos-altaan (Kemihaara) uudelleen
esiin nostamisesta ja merkinnästä maakuntakaavaan. Vaihtoehto on 0, allasta ei tehdä, eikä sitä merkitä maakuntakaavaan.
Jouko Pyykönen
Asiani koskee suunnittelussa olevan uuden maakuntakaavan sekä maakuntakaava vaihe I:n Rovajärven ampuma-alueen laajentamisesta Javarusjärven länsipuolelle. Molemmissa suunnitelmissa jäisi tilaamme Heikkilä
15:0 kuuluvia maita suoja-alueiden piiriin. Täten ilmoitan vastustavani
kyseisiä laajentamissuunnitelmia Javarusjärven länsipuolelle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
224/242
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Aila Rahkola ja Pentti Rantala
Mielestämme maakuntakaavan vaihtoehdot pitäisi toteuttaa seuraavasti:
Logistiikka-käytävissä ei ole lainkaan otettu huomioon Pyhätunturin matkailualuetta, teitä pitäisi kehittää myös täällä.
Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot
VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin
mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä
Ratayhteys vaihtoehto C Pyhätunturin kautta, ja mikäli mahdollista, Pyhä- palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä
tunturin keskustan kautta.
alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä
etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin.
Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi
sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin.
Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot
VeAb ja VeC.
ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n
tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja
kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko
vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti
avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta.
Kemihaaran alue, vaihtoehto 1, alue jätetään luonnonsuojelu / maa-ja met- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
sätalousalueeksi.
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
225/242
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Rovajärven ampuma-alue , perusvaihtoehto VE0+
Ampuma-alueen melu- ym. haittojen takia aluetta ei voi laajentaa kansallispuiston-, eikä muuhunkaan suuntaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Tapani Rantahalvari
Muistutuksia Itä-Lapin maakuntakaavaan Rovajärven ampuma-alueella
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otetta1. Tuliasemien siirrot 5 km päähän lähimmistä asutuksista ja melurintama va huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonpoispäin. Lisäksi tuliasemille määrätään meluvallit tai syvemmät poterot
nan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edeljolloin melun tuotto jää pienemmäksi.
lytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalu2. Ei laajennuksia ampuma-alueeseen.
eille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuo3. Täydelliset rakennusoikeudet palautetaan kaikille alueen maanomistajil- lustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollile.
suuksille.
4. Korvaukset menetetyistä rakennusoikeuksista kaikille maanomistajille
vuoden 2006 vuoden alusta tähän päivään.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
5. Kalliojärven rantakaavan avaaminen. Kaava keskeytettiin kun laitonta
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksenmaakuntakaavaa valmisteltiin 2002 alussa.
tiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäsel6. Rovajärvi-Naarma alue metsähallituksen esityksen mukaisesti monivityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan oskäyttöalueeksi ( Naarma-Rovajärvi alue-ekologinen selvitys 2002)
topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
226/242
7. Alueita kaavoitetaan lomatonteiksi.
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
8. Ketolan haulikkoradan käyttökiellon kumoaminen.
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuoje9. Ampuma-alueen etelärajan siirto 5km Rovaniemi-Kemijärvi valtatiestä. lualuetta (SL 4285).
10. Naarmankairan matkailullinen käyttö.
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Maakuntakaavalla ei voi poistaa Ketolan haulikkoradan käyttökieltoa. Radan käyttö ratkaistaa
lupamenettelyn kautta.
Tuija Rantahalvari
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan liittyen:
-Unto J. Rantahalvarin perikunnan edustajana toivon, että perikunnan
omistaman 320-401-5:8 Uusi Marttilan tilan, kantatie 82:n eteläpuolella
oleva, palsta 5:8/1 rajataan pois kokonaan Rovajärven ampuma-alueesta.
Vuoden 2004 maakuntakaavan mukainen raja kulkee palstan 5:8/1 läpi.
-Martinjärvellä on eräässä saaressa pesinyt jo vuosikausia silmälläpidettäviin lajeihin kuuluva kalasääksi pariskunta, kasvattaen joka kesä 1 – 2
poikasta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
227/242
Teuvo Rantahalvari
Lisäys yllä olevaan Urpo Rantahalvari laatimaan esitykseen:
Täydennetään kaavaselostusta. Lisätään tavoite
tien parantamisesta.
Misintien peruskorjaus bitumipäällysteellä. PV käyttää tietä ympäri vuoden ja varsinkin kesäaikaan, jolloin siviililiikenne on vilkasta, tien kunto
on erittäin huono.
Urpo Rantahalvari
Rovajärven harjoitusalue
Voimassaoleva kaava vahvistettiin 26.10.2004. Sen valmistelussa tosiasi- Merkitään tiedoksi.
allisesti ohitettiin Rovajärven harjoitusalueen ja sen vaikutuspiirissä olevat
asukkaat, maanomistajat, mökkiläiset, ammatinharjoittajat sekä virkistyskäyttäjät. Muutoksella on kavennettu merkittävästi yksityisten ihmisten
perusoikeuksia ja aiheutettu taloudellisia vahinkoja, joita ei ole korvattu.
Puolustusvoimat ajoi maakuntakaavaan tavoitteensa, joita se perusteli aiheuttamallaan melulla. Melun torjuntaan tai sen poistamiseen ei edes pyritty. Melusta ei myöskään ollut olemassa tutkimustuloksia. Maakuntakaavaa muokattiin yhden toimijan esityksen pohjalta ilman luotettavia
selvityksiä ja muita asianosaisia kuulematta.
Tällä hetkellä on olemassa Puolustusvoimien tilaama ns. meluselvitys. Se
on selvityksenä arvoton. Puolustusvoimat on ilmoittanut, ettei se melun
takia suostu siirtämään tuliasemia kauemmaksi asutuksesta. Sen sijaan se
on tuonut tuliasemat entistä lähemmäksi asutusta ja maksimoinut melun
määrän. Ammunnoissa ei armeijan oman selvityksen mukaan koskaan
ammuta kaikista tuliasemista samanaikaisesti ja melun kannalta merkittävät ammunnat kestävät vain muutaman tunnin (!) vuodessa.
Puolustusvoimat on ilmoittanut tavoitteekseen harjoitusalueen tyhjentämisen yksityisistä viimeistään 2016. Kokonaisuutena lähtöuhkan alla on 61
vakituisen asunnon ja 193 loma-asunnon asukkaat sekä sadat maanomistajat. Armeijan toiminta vaikuttaa myös Pyhä - Kallion paliskuntaan, jossa
on noin 170 poronomistajaa ja poronhoidolla on huomattava elinkeinollinen merkitys noin 80 ruokakunnalle (tilanne 2013).
Muutaman tunnin vuotuisen ammuntamelun vuoksi - jota armeija ei halua
vähentää vaikka se olisi mahdollista - ovat sadat ihmiset kärsijöinä. Huomattavalle joukolle se tarkoittaisi kotiseudun menettämistä. Erittäin kummallista varsinkin kun armeijan edustajat ovat vuosia todenneet, että nykyinen alue riittää heille mainiosti - eivätkä he tarvitse yksityisten maita
harjoitustoimintaansa.
Mielestäni nyt olevassa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Rovajärven harjoitusalueen osalta kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat sellaisia, joita ei missään tapauksessa pidä viedä eteenpäin. Sen
sijaan yksityisten maan- ja kiinteistöjen omistajien kaikki oikeudet on palautettava. Majavassa, Enijärvellä, KT 82 tien varrella Lautavaarasta Ketolaan saakka olevilla ihmisillä on samat perusoikeudet kuin kenellä tahansa Suomen kansalaisella. Haitan aiheuttaja (Puolustusvoimat) on velvoitettava toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja poistamaan Rovajärvellä ne haitat, jotka kaventavat kansalaisten perusoikeuksia. Maakuntakaavassa on määriteltävä tuliasemat niin, että niistä ei ole haittaa asutukselle
ja maalialueet on aidattava. Niitä voi olla se määrä, joka Puolustusvoimien
harjoitus- ja koulutustoiminnan kannalta on välttämätöntä. Maalialueiden
eristämisellä säästetään luontoa, turvataan alueen muu käyttö ja mahdollistetaan Pyhä - Kallion paliskunnan poronhoidon jatkuvuus.
Muuten tavoitteeksi on otettava kiireellisenä yksityisille harjoitustoiminnasta ja kaavamääräyksistä aiheutuneiden haittojen korvaaminen täysimääräisenä. Jos Valtiolla on varaa pitää puolustusvoimia, sen pitää myös
turvata kansalaistensa perustuslailliset oikeudet, toimia oikeudenmukai-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
228/242
sesti ja korvata aiheutetut haitat ja vahingot. Sen lisäksi Puolustusvoimien
harjoitustoiminta Rovajärvellä pitää saada mahdollisimman pian ympäristöluvan piiriin.
Kari Rytilahti ja Juhani Rytilahti
Lausunto nähtävänä olevasta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
valmisteluaineistosta
Alla oleva lausunto keskittyy kaavaluonnoksen kohtaan 6.10. Maaaineksen ottaminen ja turvetuotannon kohtaan / 6.10.1 Maainesten ottoalueet/kohteet koskien Rovajärven ampumakenttäaluetta.
Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset
varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat
suot. Selvityksiä ja maakuntakaavaa tullaan täydentämään Poski-hankkeesta saatavilla tuloksilla.
Allekirjoittaneet omistavat potentiaalista harjusora-aluetta Sarriojärven
luoteispuolella ns. Väliharjun Latvaperän palstoissa tilojen Pikkupalo 320401- 224:11 omistaja Kari Rytilahti ja Lehto 320-401- 224:13 omistaja
Juhani Rytilahti, alueella.
Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina
osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa
oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton.
Väliharjusta on on otettu ylemmän Sarriojärvrn kohdalta n. 450 m:n matkalta soraainesta. Ottamien on tapahtunut v.1963 - 64 silloisen Tie- ja Vesirakennuslaitoksen toimesta, koska se on ollut silloin paras mahdollinen
ja halvin vaihtoehto Ketolan lentokentän ohitustien kantavien ja eristävien
kerrosten materiaaliksi.
Maakuntakaavoituksen yhteydessä ei tehdä selvityksiä uusista maa-ainesten ottoalueista. Maakuntakaavassa voidaan kuitenkin osoittaa uusia
maa-ainesten ottoalueita, mikäli selvitysten perusteella voidaan varmistua alueiden soveltuvuudesta maa-ainesten ottoon.
Nyt lausuntakierroksella olevassa Maakuntakaavassa on esitetty varaus
kantatien 82 oikaisemiseksi nykyisen sijainnin eteläpuolitse alkaen Peurakankaan kohdalta n.30 km:n matkalta. Lienee sanomattakin selvää, että
Sarriojärven Väliharjun kohdalta tullaan silloin ottamaan edullisimmin
saatavissa olevaa maa-ainesta tien rakentamiseen.
Edellä olevan lisäksi on huomattava, että toistaiseksi koskematonta aluetta
Väliharjussa on enää ainoastaan paalstojemme kohdalla, koska Puolustusvoimat ovat käytneet sumeilemattomasti harjua omiin takoituksiinsa n.
200111 palstojemme luteisrarajasta eteenpä. Näin ollen Väliharjulla ei voi
olla enää mitään luonnonsuojueellista arvoa.
Tehdyn arvion mukaan kummankin palstan alueelta on otettaviss n. 85000
km3 eli yhteensä 170000 kiintokuutiometriä.
Vaatimuksenamme on, että ainakin palstojemme kohdalle on on valmisteilla olevaan kaavaan lisättävä maa-aoneksen ottoalueen ottomerkki.
Taina Saavalainen
TUULIVOIMASTA MUISTUTUS
EMME VOI HYVÄKSYÄ, ETTÄ JO HYLÄTYN Oxfordin alueet o liitetty maakuntakaavaan. Ne tulee ottaa pois eli Outovaara ja Keskivaara.
Pöyryn selvityksen alue Kuninkaankuusikko ja Nuolenlakijänkä on hyvä
alue, mutta ei siitä enää etelään. Ei yhtään aluetta enää Pöyryn selvityksen
ulkopuolelle
TULVA-ALTAAT
Ei Vuotoksen allasta eikä muitakaan allasta tarvita tulvasuojelun nimissä.
Tulvasuojeluallas pitää ottaa pois maakuntakaavasta ja antaa Kemijärveläisten, Savukoskelaisten ja Pelkosenniemen asukkaiden päättää mitä tarvitaan tulvasuojeluun.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen ve-
229/242
sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Jouko Seipäjärvi
Erittäin perusteellista ja kauaskantoista työtä. Kiitoksia.
Merkitään tiedoksi.
Toivottavasti menee läpi suuremmitta muutoksitta.
Alpo Silvola
TUULIVOIMASTA MUISTUTUS
EMME VOI HYVÄKSY Ä, ETTÄ JO HYLÄ TYN Oxfordin alueet o liitetty maakuntakaavaan. Ne tulee ottaa pois eli Outovaara ja Keskivaara.
Pöyryn selvityksen alue Kuninkaankuusikko ja Nuolenlakijänkä on hyvä
alue, mutta ei siitä enää etelään. Ei yhtään aluetta enää Pöyryn selvityksen
ulkopuolelle
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
TULVA-ALTAAT
Ei Vuotoksen allasta eikä muitakaan allasta tarvita tulvasuojelun nimissä.
Tulvasuojeluallas pitää ottaa pois maakuntakaavasta ja antaa Kemijärveläisten, Savukoskelaisten ja Pelkosenniemen asukkaiden päättää mitä tarvitaan tulvasuojeluun.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Päivi Sulasalmi ja Tapio Kamppinen
Asianosaisasema
Päivi Sulasalmi on kiinteistön Salla, Varvikko, Sulasalmi RN:o 53
(732-422-0053-0000) omistaja ja asuu tilalla olevassa rakennuksessa.
Tapio Kamppinen on edellisen aviopuoliso.
Vaatimus
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella maakuntakaavoituksessa on osoitettava
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
230/242
Maakuntakaavaehdotuksessa oleva varaus tuulivoimakäyttöön ja
merkintä tv 2316 tuulivoima-alueesta Purkkivaara-Vuotosselkä-PaloKoutelovaara -alueella on poistettava.
Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden
alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).
Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu
olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt
maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä.
Perustelut
Kyseinen alue ei useista eri syistä sovellu tuulivoima-alueeksi.
Merkitään tiedoksi.
Tuulivoimalaa ei ympäristö- ja meluhaitan vuoksi tule rakentaa lähemmäs
kuin kolme kilometriä asutusta rakennuksesta. Omistamamme talo (Sulasalmentie 4) sijaitsee alle 3 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta
ja on siten yleisesti hyväksytyllä vaara-alueella. Lisäksi on useita muita
asuttuja taloja, jotka sijaitsevat vielä lähempänä ajateltua tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaloiden välkevaikutukset päivällä ja varoitusvalot pimeällä
ulottuvat korkeassa vaaramaastossa todella kauas. Tuulivoima-alueen läheisyys alentaa kiinteistöjen arvoa.
Tuulivoiman rakentaminen Suomessa perustuu sen saamaan huomattavaan julkiseen tukeen ja tämä tuulivoiman nyt nauttima sähkön takuuhinta
pienenee jo olemassa olevilla päätöksillä. Siten on erittäin epätodennäköistä, että alueelle rakennettaisiin tuulivoimapuisto. Sekä alueelle johtavat tiet että siellä oleva sähköverkko ovat huonokuntoisia ja ne vaatisivat
suuria investointeja. Alue sijaitsee etäällä hyvistä yhteyksistä. Rakentaminen sinne on kallista. Tuulivoimaa ei todennäköisesti tulla rakentamaan
näin kalliiksi tulevalle alueelle.
Miksi siis kaavamääräys pitää poistaa, vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen tuskin koskaan toteutuu?
Sen vuoksi, että varaus tuulivoimaan vaikeuttaa alueen muuta järkevää
maankäyttöä. Alueelle ei saisi entiseen tapaan rakennuslupaa esimerkiksi
lomarakentamista varten tai alueen metsien metsätaloudellinen käyttö vaikeutuisi. Alueen metsiin ei enää saisi metsätaloudelle muutoin myönnettävää tukea kuten esimerkiksi Kemera-rahoitusta tai sitä vastaavaa rahoitusta. Näin kävi aikanaan Vuotoksen alueella, kun alue oli varattu vesivoimakäyttöön vuosikymmeniksi eikä alueen metsiä voinut kehittää ja hoitaa.
Metsät rappeutuivat.
Tuulivoimaloista on haittaa myös alueella pesiville uhanalaisille petolinnuille, riistaeläimille ja porotaloudelle. Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön heikentyvät voimakkaasti tai loppuvat kokonaan.
Epärealistinen, jo sinällään haittaa aiheuttava ja toteutuessaan ympäristön
viihtyvyyttä voimakkaasti huonontava kaavamääräys on poistettava.
Hanne Suokanerva
Nähtävillä olevassa RovaniemEN – Itä-Lapin maakuntakaavassa on esitetty Kemihaaran monitoimiallasta, joka on lähes sama asia, kuin aikoinaan
tyrmätty Vuotoksen tekoallas. Monitoimiallasalue on määritelty Natura
2000 –alueelle. Sen lisäksi Kemihaaran monitoimialtaan tarve perustuu
liitoiteltuun riskiarvioon. Altaan tarvetta perustellaan Rovaniemen tulvasuojelulla, mutta tärkeämpää asian suhteen olisi Rovaniemellä ottaa rakentamisessa huomioon tulvariskit paikallisesti.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemihaaran monitoimiallasalueella on Kemijoen ainoa rakentamaton haa- Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen ve-
231/242
ra (Pelkosenniemeltä Kitisen yhtymäkohtasta Kemihaaraan), jolla tulevaisuutta ajatellen ja alueen kehittymistä ajatellen olisi parempi potenttiaali
nykyisessä muodossaan: vesistö-, kalastus- ja luontomatkailun kehittäminen (tukien Pyhä-Luoston matkailualueen kehittymistä), luonnonvara-alan
kehittyminen Itä-Lapissa, porotalous ja virkistyskalastus. Tätä tukee myös
lohen palautus Kemijoen latvoille.
sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöHylkäämällä Kemihaaran monitoimiallas maakuntakaavasta nimenomaan ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erilliskaavan tarkoituksen mukaisesti edistetään asukkaiden toimeentulomahdol- selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maalisuuksia ja viihtymistä kestävällä tavalla.
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyEn hyväksy maakuntakaavassa esitettyä tulvasuojeluvaihtoehtoa Kemidestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
haaran monitoimiallasta. Sen lisäksi Itä-Lapista ei pitäisi tehdä kaivos- ja vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
vesivoimareservaattia, vaan hyödyntää alueen luontoa ja antaa mahdollisuus alueen porotaloudelle ja muulle luonnon kestävälle hyötykäytölle
(esimerkiksi luonnontuoteala).
Elina Suopanki ja neljä muuta
Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranviranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraneet oikeuskäsittelyt, joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavil- alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
la päätöksillä:
riskit.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta).
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Vuonna 2013 Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui
taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki Oy sai tästä myös miljoonakorvaukset.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maaKemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastrofin vaikutusalueellaan kuten jo
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket me- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyynetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen valta- destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
va lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä.
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Muistamme myös
elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, sekä kalojen
kuolemat happikadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä.
Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja
muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin
myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily.
Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen:
Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on
n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v.2008. Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös
Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet.
232/242
Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset
kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian
ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli 130 000 kg . (PohjoisSuomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta
(no. 47/91/19.7.1991) jälkeen ), ( Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu
2.12.2014 ; Ahma ympäristö oy).
Kemijärvessä elää myös geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta, joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään
edesauttanut; kutualueiden rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla
45 senttiin. Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa.
Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi.
Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Soklin kaivoksen avaamiselle tiukat lupaehdot. Myös Nuortijoen saastuminen on estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset mahdolliselle kaivokselle.
Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä.
Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiltä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.
Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja
Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsenmaitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan
vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet.
Valtiovaltakin on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Ely-keskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman,
jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta.
Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.
Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten
korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri ”kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva
tulva” menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista ”vanha
erkkikään” eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus
on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunniltelman perusteeksi EU esitti max.
kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5
metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten
elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi, koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös
kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä.
Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin
voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan
ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Yllä esitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
233/242
Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan
Saadun palautteen perusteella poistetaan maakuntakaavasta tuuulivoimala-alueen Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara (tv2311).
Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden
omistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja, sekä teitä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15 loma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa estäneet metsäautoteiden rakentamisen mailleen välille Tohmo- Karvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara- Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi
95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue
on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös ”Lapin ja lannan rajapyykki”, myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta.
Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään ; se on Euroopan
suurin ampuma-alue
Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla
tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella.
Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa
mielivaltaisesti maaleiksi, kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja
vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin
hyödyksi eri tavoin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH
2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 § mukaisesti
maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285).
Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus
osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan
varoalueeksi.
Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella.
EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää,
rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata
uudella.
Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien
ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään
kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia.
Raija Söder
Olin kaupungintalolla kuulemassa maakuntakaavan esitystä, mutta en
kehdannut esitellä omia asioitani siellä. Mitä tarkoittaa taajamatoimintojen
alue ja siinä A ja AA? Olemme lopettaneet liiketoimintamme Alakorkalossa ja meitä kiinnostaisi tietää miten tämä tuleva maakuntakaava vaikuttaa elämäämme?
Näkisimme mielellämme tonttimme tulevan käytön asuinalueena lähitulevaisuudessa.
Merkinnällä Taajamatoimintojen alue (A) osoitetaan rakentamisalueita asumiselle ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille,
palveluille ja teollisuudelle, pääväyliä pienempiä
liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita
sekä erityisalueita. Merkinnällä Asuntovaltainen
alue (AA) osoitetaan alueita, joiden kerrosalasta
pääosa on tarkoitettu asumiseen. Alakorkalon
alue on osoitettu merkinnällä Taajamatoimintojen alue (A). Alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan Rovaniemen kaupungin laatimissa
234/242
yleis- ja asemakaavoissa.
Sari Tiilikainen
MAAKUNTAKAAVAN VIRHEET
Maakuntakaavasta pitää ottaa tuulivoima-alue tv1 2291 pois. Se on vanhaa Oxfordin kaava-aletta ja sitä ei ole koskaan hyväksytty. Outovaara ja
Keskivaaran tuulivoima-alueet tulevat liian lähelle kesämökkejä Kummunjärvellä, Outojärvellä ja Kankaanlammissa.
Saadun palautteen perusteella maakuntakaavan
tuuulivoimapotentialisesta alueesta IsoNälkämävaara-Junnikka (tv1 2291) poistetaan
Outovaara-Keskivaara
Tämä alue pitää poistaa maakunta kaavasta eli alue tv1 2291.
Kemijoen monitoimiallas on sama kuin Vuotoksen allas, joka on jo aikaisemmin hylätty korkeimmassa oikeusasteessa.
Monitoimiallas itää poistaa maakuntakaavasta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
Helena Tiihonen
I Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä
Kemihaaran tekoallas tulee poistaa lakien vastaisena kaavasta.
II Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi
ja muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
Perustelut:
1. Yli 10-vuotisen vesioikeusprosessin päätteeksi korkein hallintooikeus = KHO 18/12/2002 hylkäsi Vuotos- hankkeen vesilain vastaisena vuosikirjapäätöksellä.
ks. http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2002/200203339
Hanke täytti ehdottomat rakentamiskiellot (VL 2. luku 5 §).
Kaikki kotimaiset oikeusasteet käytiin läpi eli kyse on historiallisesta päätöksestä.
15.12.2014 nähtäville pantuun Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas on olennaisilta osin sama
kuin oli suunniteltu Vuotoksen allas.
Nyt Kemihaaran altaaksi nimetty olisi kolmanneksen Vuotoksen suunniteltua allasta suppeampi, mutta hukuttaisi saman osan Kemihaaran suotnimisestä Natura-alueesta Keminsaaria lukuunottamatta, minkä Vuotoksen allaskin olisi hukuttanut. Keminsaarten luontoarvot tuhoutuisivat
luonnollisesti siinäkin tapauksessa, jos Ylikemi(joe)n sulkeva pato raken-
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
235/242
nettaisiin sen yläpuolelle. Suomen ensimmäisestä suurjoen alajuoksualtaan suunnittelemisesta on edelleenkin kyse. Eli juuri samat luonnonarvot
menetettäisiin.
Tällä hetkellä Kemijärven tila on parantunut huomattavasti Vuotosprosessin aikaisesta ajasta: vanhojen yläpuolisten tekoaltaiden ja Kemijärven oman säännöstelyn aiheuttamat humuspäästöt ovat vähentyneet tasannevaiheen saavuttamisen johdosta. Myös Kitisen patoaltaat lähestyvät tasannevaiheen puolta väliä eli on odotettavissa Kemijärven vedenlaadun ja
kalaston tilan paraneminen edelleen. Viittaan Kemijärven osakaskunnan
ym. lausuntoihin.
Eli suunnitellun altaan vahingolliset vaikutukset alapuolisen joen ja Kemijärven kalastoon ja virkistys-ym. käyttöön olisivat moninkertaisia entiseen
verrattuna.
2. 15/9/2005 KHO vahvisti ko. alueen Natura2000-statuksen (valtioneuvosto liitti kohteen Naturaan v. 2004), kun se hylkäsi mm. Kemijoki
Oy:n tekemän valituksen.
ks.
http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2005/09/kemihaaransoi
dennatura-paatoslainmukainen_0.html
A. Naturan toteuttaminen luonnonsuojelulailla yksityisten suojelualueitten perustamisen myötä vuoden 2005 jälkeen useiden yksityisten maanomistajien sekä lopulta määräajan uhatessa loppua pitkien "neuvottelujen"
jälkeen myös Kemijoki Oy:n osalta v. 2013. Kemijoki Oy sai 3,2 miljoonan euron korvauksen, jonka se halusi salata. Seuraavassa tiedotustilaisuudessa se jo suunnitteli pitävänsä "allasoption" voimassa suojelualueellaan.
Ks. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kemihaaran-soiden-natura-alueensuojelu-etenee-lapin-ely-keskus-#.VMuUNmccQeE
Allas tuhoaisi alueen luontoarvot, mikä myös kaavaehdotuksessa myönnetään. Tämän johdosta asiaan vaikuttaa Suomen kansallisen lainsäädännön
lisäksi myös Natura 2000-verkostoa säätelevä EU-lainsäädäntö, eli
B. EU:n luontodirektiivi
C. EU:n lintudirektiivi.
Viittaan lainauksin 23/1/2015 Satu Hassin, Heidi Hautalan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Pertti Salolaisen Lapin liitolle jättämästä maakuntakaavaluonnosmielipiteestä Naturan merkityksestä koskien Kemihaaran soita:
"Viranomaisilla on velvollisuus estää niiden lajien ja luontotyyppien
heikentyminen ja häiritseminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000-verkostoon.
Viranomaisilla on velvollisuus valvoa ennakolta hankkeita ja suunnitelmia...
... Päätösvalta poikkeusmenettelyn käyttämisestä kuuluu Suomessa
valtioneuvoston yleisistunnolle. Tämän harkintavallan käytön on täytettävä sille säädetyt oikeudelliset edellytykset.
... Direktiivin mukaiset edellytykset heikentää Kemihaaran soiden
luontoarvoja hukuttamalla ne tekoaltaan alle eivät täyty.
Ensinnäkään kyse ei ole tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta
236/242
hankkeesta, jolle ei olisi vaihtoehtoja. Sähköntuotannolle - myös niin
sanotun nopean säätötehon tuotannolle - on lukuisia vaihtoehtoja.
Myös tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoja.... Toiseksi ei ole mahdollista löytää toista Natura 2000 -aluetta, joka kompensoisi Kemihaaran soiden hukuttamisen aiheuttamat luontoarvojen menetykset".
3. EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta v. 2007
ks. http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/?uri=CELEX:32007L0060
Viittaan lainauksin 23/1/2015 Satu Hassin, Heidi Hautalan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Pertti Salolaisen Lapin liitolle jättämästä maakuntakaavaluonnosmielipiteestä Kemihaaran altaan lainvastaisuudesta
tulvasuojelukeinona ja vesipuitedirektiivin kannalta:
"...Erityisesti korostetaan koko vesistöaluetta koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö silloin kun valuma-alue ulottuu useamman valtion alueelle. Direktiivi velvoittaa tekemään kartat tulvavaarasta ja -riskeistä.
Johtolauseessa 14 todetaan: "Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi
keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa
olisi joille annettavan tilan lisäämistä silmällä pitäen harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa ja/tai kunnostamista
...
....Julkisessa keskustelussa esitetty väite, että EU-direktiivi jopa velvoittaisi rakentamaan tekoaltaita tulvasuojelun vuoksi, on perätön.
Koko direktiivissä ei ole mainittu tekoallas-sanaa. Ainoa tulvasuojelun keino, joka direktiivissä mainitaan, ja useassa kohdassa, ovat tulvatasanteet, toisin sanoen alueet, joihin luonnontilaisten vesistöjen
tulvavedet ovat suurelta osin ohjautuneet, niiden ylläpito ja kunnostaminen.
Kemijoen ja sen sivujokien varrella tulvasuojelun tärkein asia on
välttää rakentamista paikkoihin, jotka ovat tulville alttiina. Siltä osin
kuin tässä asiassa on jo tehty virheitä, tulvasuojelu voidaan toteuttaa
mm penkereiden avulla. Myös EU-direktiivissä mainittu Kemijoen
luonnollisten tulvatasanteiden kunnostaminen tulisi selvittää..."
4. EU:n vesipuitedirektiivi v. 2000
... Nyt myös se on lainsäädäntöä, jota pitää noudattaa vesistöihin kohdistuvia ja niihin vaikuttavia suunnitelmia laadittaessa.
Vesipuitedirektiivin 1. artiklan ensimmäisessä pykälässä todetaan sen tarkoitukseksi "estää vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononeminen sekä suojella ja parantaa niiden tilaa".
Direktiivin 4. artiklan 1. pykälässä todetaan jäsenvaltioiden velvollisuus
ehkäistä kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen. Esitetty Kemihaaran tekoallas olisi siis myös vesipuitedirektiivin vastainen."
Olen jättänyt Pelkosenniemen kaavatilaisuudessa panoraamakuvan Kemijärven lähes joka keväisistä kannokkorannoista. Liitteenä sähköinen kuva!
Kuvatekstin jätin myös, tarkennan sitä tässä:
7 metriä säännöstellyn luonnonjärven Kemijärven saunarantaa 21/5/2014 kuten useimpina vuosina Kitisen rakentamisen jälkeen. Vuotoksen (Ke-
237/242
mihaaran) altaan rakentaminen olisi viivyttänyt Kemijärven täyttymistä
viikolla Kemijoki Oy:n antamien tietojen mukaan. Limnologi Hans Vogt
laski aikoinaan, että Vuotoksen altaaseen ei olisi juuri koskaan riittänyt
vesi. Koko kesäajan ehdoton alaraja Vuotoksen allassuunnitelman säännöstelyehdotuksessa olikin vain 163,0 metriä eli 3,5 metriä alle ylärajan niin nopeasti kuin se on saavutettavissa. Tällöin olisi ollut vesijättömaita
näkyvissä karkeasti 40 % altaan pinta-alasta laillisesti vaikka koko kesän...
Myös Lapin ELY-keskuksen asiantuntija Timo Alaraudanjoki pitää tekoaltaan rakentamista tulvasuojelullisin perustein ylimitoitettuna toimenpiteenä
http://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_tekoaltaalle_ei_ole_tulvasuojelullisia_per
usteita/7213575
***********
Yhteenveto:
Suunniteltu allas on siis kaikkien edellä lueteltujen lakien vastainen.
Lisäksi tämä jatkuva Lapin liiton allasjyrääminen on vaikutusalueen asukkaiden ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien polkemista. Lapin liitto näyttäytyy suurena verorahojen kuluttajana ja Kemijoki Oy:n edunvalvojana,
edistäen alueen näivettämistä, ei suinkaan kehittämistä. Se on aiheuttanut
terveiden kehittämistoimien joutumisen paitsioon keskittyen yhden käyttökelvottoman hankkeen runnomiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan
tasalla ja sen kehittämisestä.
***********
III Vaadin maakuntakaavaan kaikkiin Kemijoen patoihin kalaportaiden rakentamismääräystä
Viite: perustelut mm. Kemijärven osakaskunnan lausunnossa.
IV Vaadin Vuotoksen voimalaitosmerkinnän poistamista kaavakartta VE1:ssä
Viittaan Pentti Pyykösen huomioon.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys:
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle.”
Täydennetään selostusta kalaportaiden osalta
Voimalaitos merkintä liittyy allasvaihtoehtoon ja
on osoitettu maakuntakaavan karttaikkunassa,
jossa on osoitettu allasalue. Voimalaitos osoitetaan maakuntakaavassa, mikäli allasvaihtoehto
voimalaitoksineen valitaan jatkosuunnitteluun.
Laajennetaan mv-merkintää esityksen mukaisesV Vaadin mm. Pelkosenniemen kokouksessa esitetyn Pelkosenniemen-Savukosken välisen Kemijokivarren sisällyttämistä matkailun ja ti.
virkistyksen erityisalueeseen.
Pidätän itselläni oikeuden täydentää kannanottoani.
Jukka Tunturi
TEKSTILISÄYS
Lainassaarta koskevaan osaan pyydän lisämään maininnan, että maakuntakaavan Lainassaarta koskeva kaavamerkintä ei estä pysyvän asutuksen
muodostamista Lainassaareen.
Perustelu: Näin tulee selväksi, että maakuntakaava ei estä Lainassaaressa
asumista.
Maakuntakaava tulee vielä ehdotusvaiheessa
julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus tehdä maakuntakaavasta muistutus.
Lainassaaren mahdollista kaavoitusta ei ratkaista
maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa ratkaistaan seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maankäytön kysymyksiä.
Lainassaaren mahdollisella kaavoituksella voidaan katsoa olevan vain paikallista merkitystä.
Lainassaaren mahdollisesta kaavoittamisesta
vastaa Rovaniemen kaupunki.
238/242
Marja Tuominen
Taustaa: Olen keruutuotetarkastajana kouluttanut väkeä luonnontuotealalle sekä Pelkosenniemellä että Savukoskella. Tuona aikana alueen metsät
ja suot ovat tulleet tutuiksi samoin kuin kasvisto, sienistö ja maisemalliset
arvot. Koulutuksen jälkeen alueelle on syntynyt luonnontuotealan yritystoimintaa, mikä tukee alueen perinteisiä ammatteja kuten porotaloutta.
Maakuntakaavaan on sisällytetty Kemihaaran allas, joka sijoittuisi juuri
edellä mainittujen kuntien alueelle.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen veAlueiden käytön yleisiksi suuntaviivoiksi on Maankäyttö ja rakennuslaissa sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
1999 kirjattu mm.
-turvallinen, terveellinen, viihtyisä ympäristö
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
-kulttuuriarvojen vaaliminen
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkin-luonnon monimuotoisuus ja luonnonarvojen säilyminen
nällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
-ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen
-luonnonvarojen säästeliäs käyttö
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttö-elinkeinoelämän toimintaedellytykset
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maaKatson, että suunniteltu allasrakentaminen ei edistä näitä tavoitteita.
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 –
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyy1. Allasympäristö, missä vedenvaihteluväli on useita metrejä, on talvella
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaarallinen poroille, kelkkailijoille, kalastajille ja kaikille jäillä ja rannoil- vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
la liikkujille.
Kesällä vedenpinnan voimakas vaihtelu aiheuttaa rantojen liettymistä ja
eroosiota. Veden pinnan jatkuva vaihtelu tekee mahdottomaksi kalojen
kudun onnistumisen. Sama ilmiö haittaa myös altaan virkistyskäyttöä.
Esimerkiksi laiturien sijoittaminen vellovalle rantaviivalIe aiheuttaa ongelmia. Ympäristöä ei voi sanoa viihtyisäksi. Tutkimusten mukaan raskasmetallit ja muu veteen liukeneva aines pilaavat altaat kymmeniksi vuosiksi (Vogt 1971). Kun ottaa huomioon useilten altaitten peräkkäisen rakentamisen, kalojen käyttö ei ole turvallista pitkään aikaan. Altaan vaikutukset eivät rajoitu vain paikan päälle, vaan ne voivat ulottua aliseen Kemijokeen ja sitä kautta Perämereen.
2. Savukosken ja Pelkosenniemen alueilla on harjoitettu poronhoitoa ja
luonnontuotteiden keruuta pitkään. Varsinkin hilla on ollut tärkeä niin kotitalouksille kuin kaupallisille kerääjille. Tämän lisäksi alueen metsät tuottavat runsaasti mustikkaa, kaarnikkaa ja puolukkaa. Uutena keruukohteena
on noussut esille matsutake -sieni, jota esiintyy Kemijoen törmillä joen
rantaa seuraten pitkällä alueella. Myös herkkutattiesiintymiä on runsaasti.
Matsutake on japanilaisten rakastama sieni, jonka varaan voisi rakentaa
luontomatkailua nykyisen alueella harjoitetun metsästysmatkailun tapaan.
Muista luonnontuotteina kerätyistä kohteista voi mainita alueella tavattavat rehevät väinönputkilehdot. Kemijoen rantoja seuraavat joen omat väinönputkikannat. Väinönputki on kasvi, joka on huono kilpailija luonnossa
ja tuskin kestäisi rannan jatkuvaa vaihtelua. Väinönputki on saamelaisten
vanha käyttökasvi ja edustaa alueen perinteistä kulttuuria. Keruukulttuuria
ja siihen perustuvaa matkailua sekä paikallisten mahdollisuuksia hillasta
saatavaan tuloon voidaan parantaa palauttamalla alueen ojitettuja soita ja
metsiä luonnontilaan. Entisöidyt suot tasaavat vesitaloutta, hidastavat tulvaa ja sitovat hiiltä, mikä on tärkeä seikka ilmastonmuutosta vastaan toimittaessa.
3. Pelkosenniemen ja Savukosken alueet poikkeavat geologialtaan muusta
Lapista. Tästä syystä kasvillisuus ja sienilajisto ovat poikkeavat. Olen
muun muassa löytänyt alueelta runsaita esiintymiä suokortetta, jonka löytäminen on muualla Lapissa todella vaikeaa. Alueen luonnonsuojelulliset
arvot ovat huomattavat, siitä kertovat Natura-alueet. Näiden lisäksi tarvitaan ns. ekologisia käytäviä, joilla turvataan lajien rikkaus alueella ja
luonnon monimuotoisuus. Allassuunnitelma merkitsee monokulttuuria ja
239/242
ekologisten käytävien menettämistä. Linnuston, suoluonnon ja harvinaisten lajien säilyminen on vaarassa, jos allas rakennetaan. Myös mäntykankaat menetetään, mikä merkitsee maiseman ja metsien monimuotoisuuden
heikentymistä. Samalla metsät menetetään metsätaloudelta. Alueen
uhanalaiset käävät ovat entistä uhanalaisempia.
4. Ympäristönsuojelu pyrkii säilyttämään elinedellytyksiä tulevillekin sukupolville. Allas tuhoaa alueen luonnon monimuotoisuuden. Ympäristöhaitat saattavat ulottua jopa merelle asti.
5. Kaavan tavoitteet edellyttävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Tässä tapauksessa halutaan jatkaa Kemijoen valjastamista, koska "vesivoiman
rakentaminen jäi kesken" kuten Kemijoki Oy:n tekemä selvitys toteaa.
KHO teki vuonna 2002 Vuotosta koskevan päätöksen. Päätöstä perusteltiin yhteiskunnan arvojen muutoksella. Puhdasta, alkuperäistä luontoa arvostetaan entistä enemmän. Matkailijat mainitsevat Lappiin tulon syyksi
puhtaan luonnon ja kauniit maisemat. Kemijoen valjastamaton latva edustaa tällaista arvokasta erämaista luontoa. Säästeliäs käyttö merkitsee sitä,
ettei kaikkia resursseja revitä ulos.
6. Pelkosenniemen ja Savukosken luonto, metsät ja vesistöt tarjoavat hyvät puitteet luontoon pohjautuvalIe yritystoiminnalle. Poronhoito, luonnontuotteet, metsästys ja jokikalastus sopivat yhteen luontomatkailun
kanssa. Yksilölliselle räätälöidylle matkailulle on entistä enemmän kysyntää japanilaisten, kiinalaisten ja muitten kaukaisten matkailijoiden keskuudessa. Panokset ovat huomattavasti pienempiä ja luontoa ei rasiteta.
Kemihaaran allasta perustellaan "ekoaltaana", joka tarjoaa työtä ammattikalastajille. Ottaen huomioon vedenlaadun ja muut pitkäaikaiset työmaan
vaikutukset kalastus ei tule kysymykseen moneen kymmeneen vuoteen.
Tuskin kukaan jää kortistoon odottamaan kalastuksen alkamista. Toisaalta
allas heikentäisi nykyisten ammattien jatkumismahdollisuuksia. Tieto
luonnonmaiseman muuttumisesta heikentää alueen Imagoa. Jopa Pyhätunturin matkailullinen arvo on uhattuna, avautuuhan sieltä näkymä "allasalueelle".
7. Rakentamista perustellaan työpaikoilla ja Rovaniemen tulvasuojelulla.
Työpaikat ovat lyhytaikaisia ja työtekijät saattavat olla mistä tahansa. Lapissa on selviä todisteita siitä, että voimalaitoskylät elävät lyhyen hetken
ja katoavat sitten kartalta. Esimerkkinä vaikkapa Pirttikoski. Sosiaalinen
kestävyys on monesti uhattuna tilapäiselämän seurauksena. Se merkitsee
haittoja sekä paikallisille että "allastyöläisille".
8. Kaavasuunnitelma näyttää laaditun tavoitteena ajaa läpi Kemihaaran allas. Tulvan syntyä ei ole selvitetty riittävästi. Puuttuu tieto siitä, mitä lämpökäyrät vaikuttavat tulvan ajankohtaan. Millä aikataululla Ounasjoen ja
toisaalta Kemijoen latvojen vedet virtaavat? Onko edes mahdollista, että
Rovaniemen tulva johtuu Ylä-Kemijoen vesistä? Oma havaintoni niiltä
vuosilta, jolloin asuin Itä-Lapin alueella on, että Rovaniemellä on tulva
korkealla ja puut vihertävät samaan aikaan kun Pelkosenniemellä ja Savukoskella ovat vielä korkeat nietokset. Tulvavahinkojen pääsyy on se, että
Rovaniemellä on sallittu rakentaa tulva-alueelle. Jos tarkkailee vanhoja
Lapin taloja, ne on rakennettu riittävän korkealle joesta. Toisaalta tulvaa
arvioidaan vanhentuneilla tiedoilla ottamatta huomioon, että Kemijoki on
Ounasjokea lukuun ottamatta valjastettu joki eli sen virtaamaa voidaan
säätää ihmisen toimesta. Yhtenä tulvasuojelun vaihtoehtona on paikallinen
pengertäminen siellä, missä ollaan liian alavalla. Pengertäminen on eurooppalaiselle hyvin tuttu ilmiö muun muassa Hollannista, missä pengerrys on aivan toista mittaluokkaa kuin mitä tässä tarvitaan.
Lapissa on menneitten vuosikymmenien aikana sijoitettu huomattavat
summat rahaa luonnontuotealan kehittämiseen erilaisten hankkeitten kautta. Aikaisemmin luonnontuoteala on ollut yksi Lapin kärkialoista, mutta
240/242
tässä kaavassa se tuntuu unohtuneen kokonaan. Alalle on koulutettu väkeä, kehitetty markkinointia, verkottumista ja uusia tuotteita. Nyt näyttää
siltä, että osin EU-rahalla tehdyt ponnistelut jätetään huomioimatta. Alan
kehittäminen vaatii julkista tunnustamista ja näkyväksi tekemistä. Rovaniemen ja Itä-lapin alueella on huomattavasti resursseja jopa uusien elinkeinojen kehittymiseen. Ala ei ole "keräilyä" kuten kaava sen kuittaa.
Alan tutkimus on Suomessa huipputasoa ja se on osoittanut esimerkiksi
metsämarjojen monia terveyshyötyjä, mistä syystä luonnontuotteiden kysyntä on nousussa myös ulkomailla kuten Japanissa ja Saksassa.
Allashankkeet ja hallitsematon kaivosbuumi haittaavat metsämarjojen ja
yleensä luonnontuotteiden imagoa. Maakuntakaava ei voi toimia vain
suurteollisuuden ja isojen yritysten kuten Kemijoki Oy tukijana. Sen on
otettava huomioon myös luonnosta leipänsä ekologisesti kestävällä tavalla
saavat ihmiset ja pienyrittäjät ja turvattava heille puhdas luonto ja luottamus alan jatkomahdollisuuksiin myös tulevaisuuden Lapissa.
Jukka Vaarala
Vastoin KHO:n Vuotos-päätöstä (
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2002/200203339) ja Naturapäätöstä (
http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2005/09/kemihaaransoi
dennatura-paatoslainmukainen_0.html) Kemijoki Oy, Lapin Maakuntaliitto ja Rovaniemen kaupunki ovat Tulvansuojelulain innoittamina ajaneet jo vuosikausia Vuotos-allasta Itä-Lappiin ja, saaneet sen esitykseksi
myös valmisteilla olevaan maakuntakaavaluonnokseen.
Suunnitelmien laatiminen kaikkine kiemuroineen osoittaa, että prosessin
ensisijainen tavoite on Vuotos-allas Rovaniemen kaupungin tulvansuojeluverukkeella. Tulvavahingot suurimmissa tulvissa aiheutuvat alueille,
jotka kaupunki on kaavoittanut tiedetyn tulvariskirajan alapuolelle (mm.
Arktikum-museo).
MIKSI TULVANSUOJELUSUUNNITELMIA JA MAAKUNTAKAAVALUONNOSTA EI SAA HYVÄKSYÄ?
Maakuntakaavassa yhteen sovitetaan alueidenkäyttötarpeita ja erilaisia intressejä. Luontaistalouden osalta maakuntakaavassa on koko kaavaaluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden
luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maaVoimassa olevia päätöksiä (KHO/Vuotos ja Natura) on noudatettava. kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 Tulvansuojelulle löytyy muita käyttökelpoisia ratkaisuja, joita ei loppuun- verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyysuunniteltuina ole tuotu julkisuuteen.
destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
Naturan toteuttamiseksi alueelle perustettiin useita yksityisiä suojelualuei- vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
ta, mukana myös Kemijoki Oy, joka sai Luonnonsuojelulain mukaista
korvausta 3,2 milj.euroa.
aloitteen tekijä
MIKSI YLIKEMI JA KEMIJÄRVI ON PELASTETTAVA VUOTOKSELTA?
1. Haittavaikutukset ovat nykyisin huomattavasti suuremmat kuin edellisessä Vuotosvaihtoehdossa, jonka toteuttamisen KHO ehdottomasti kielsi.
*Euroopan pohjoisimman alkuperäisen, Kemijärven kuhakannan elpymisessä saavutettu tulos tullaan menettämään
* petokalojen syöntirajoitukset elohopean vuoksi tulevat laskemaan
Kemijärven kalataloudellisen arvo lähes 0-tasolle useiksi, useiksi vuosiksi
* Kevätkutuiset kalalajit tulevat vääristämään kalastorakenteen, joka
heijastuu taloudellisesti arvokkaampien lajien menestymiseen, ja laskee
näin omalta osaltaan järven kalataloudellista arvoa
241/242
* Kemijärven virkistyskäyttöarvo tulee kiintoaine- ja humuskulkeutumien myötä laskemaan useiksi vuosiksi ja laskee täten kiinteistöjen ja rantatonttien arvoa
* Kemijärvestä todistettavasti Ylikemille nousevan järvitaimenkannan
(istutettu) luontainen lisääntymiskierto tuhottaisiin. Järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kalalajiksi.
* Vuotoksen aiheuttaman rajun kalastorakenteen muutoksen vuoksi
myös luontaiset purotaimenkannat olisivat uhattuina, ja sen myötä taimenia väli-isäntänään käyttävät, rauhoitetut jokihelmisimpukkakannat (raakut). Itä-Lapin vesistöt, joista raakkujen esiintymisen osalta ei ole tutkittu
kuin murto-osa, ovat Suomen merkittävin raakkujen esiintymisalue.
* Lapissa ainutlaatuisen vesistökombinaatin, Kemijärvi-yläpuoliset vapaat vesistöt, kehittäminen vetovoimaiseksi luonto-, matkailu-, virkistysja kalastuskohteeksi estyy totaalisesti altaan toteutuessa.
* Merilohen paluu ”kotiin” Ylikemille saa ”Vuotoksen” myötä viimeisen
naulan arkkuunsa.
Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys:
*Koko vapaa suurjoki, Kemihaaran suot suistossaan ja kalaisa ja puhdas
”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
Kemijärvi ovat ainutlaatuinen kokonaisuus. Ylikemi kaikkine sivuvesistulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttatöineen on, Ounasjoen lisäksi, viimeinen lähes luonnontilainen jäänne Eu- miselle.”
roopan mahtavimmasta vaelluskalavesistöstä (valitettavasti vielä ilman al- Täydennetään kaavaselostusta.
kuperäisiä kalakantoja). Tynkänäkin se on, kaikkien nykyisten ja kehitettävissä olevien luontoarvojensa (monimuotoisuus, erämaisuus, puhtaus,
kalasto ja muu eläimistö, kalojen lisääntymisalueet jne) puolesta vesistö,
joka on säilytettävä tuleville sukupolville luonnontilaisena. Perintönä entisaikojen Kemijoesta ja muistutuksena siitä, mitä vastuuton jokirakentaminen voi tuhota.
Maija-Leena Vermas ja kaksi muuta
Kantelu tulvansuojeluallashankkeesta.
Yliselle Kemijoelle suunniteltu tulvansuojeluallas tulisi toteutuessaan tuhoamaan ylisen Kemijoen ja Kemijärven vedenlaadun.
Tällä hetkellä Kemijärven vedenlaatu on erittäin hyvä ja niinpä järvessä
on saatu elpymään mm. alkuperäinen kuhakanta.
Kemijärvestä Ylikemille nouseva järvitaimenkannan luontainen lisääntymiskierto tuhoutuu. Petokalojen syöntirajoitus kotitalouksille jouduttaisiin
asettamaan elohopean vuoksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Lapissa ainutlaatuinen vesistökompinaatio Kemijärven vapaa yläpuolinen Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesistö sopii erinomaisesti luonto-, virkistys-, kalastus- erämaamatkailuun. vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Yli viisikymmentävuotta kestänyt alueen ihmisten painostus ja kiusaaminen allashankkeella, jonka nimi vaihtuu aina tarvittaessa kuhunkin tarpee- Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöseen sopivaksi, on ihmissoikeusrikkomus. Allasta on käsitelty ja siitä on
ratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillistehty uskomaton määrä erilaisia päätöksiä alueen päättävissäelimissä. Siitä selvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maahuolimatta altaan rakentamista ajavat tahot nostavat sen aina uudelleen
kuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 esille. Tämän hankkeen ajamiseen on uhrattu uskomaton määrä energiaa
verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyyja rahaa vuosikymmenien aikana. Jos ne olisi käytetty järkevään, alueella destä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
yhteisesti hyväksyttävään kehittämiseen, mitä kaikkea olisikaan saatu
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.
aikaan. Sensijaan alueen ihmisiä on tappelutettu keskenään asian tiimoilta
ja alue on yritetty näivettää kaikelta muulta toiminnalta ja osittain siinä
myös onnistuttu. Ihmiset eivät ole jatkuvan uhan alla uskaltaneet sitoutua
ja panostaa mm. erilaisiin matkailua ja luontaiselinkeinoja harjottaviin yrityksiin, vaan ovat mieluummin pakanneet laukkunsa ja muuttaneet kuka
minnekin. Kukaan tuskin koskaan pystyy kertomaan kuinka paljon menettyjä mahdollisuuksia tämä allasuhka on saanut aikaan. Tämä uhka on ha-
242/242
jottanut kyläyhteisöjä ja perheitä eri leireihin ja aiheuttanut jopa avioeroja.
Nyt kun edellisen riitelyn haavat alkavat olla arpeutuneet ja ihmiset ovat
pikkuhiljaa löytäneet yhteenhiileen puhaltamisen uudelleen, (tästä hyvänä
esimerkkinä käy kansainvälisestikin noteerattu ”yöttömän yön soutu”) tämä uhka on jälleen nostettu esiin ja aina samojen tahojen toimesta.
Tulvasuojeluun on olemassa muitakin ja huomattavasti tehokkaampia tapoja, mm. ojitettujen soiden ennallistaminen ja Kemijärven ja yläpuolisen
joen täyttyneiden syvänteiden ruoppaaminen. Syvänteet ovat täyttyneet
Lokan- ja Porttipahdan altaiden juoksutusten mukanaan tuomasta humuksesta ja turvelautoista. Tämä ilmiö toistuisi jälleen, mikäli Vuotoksen allas
rakennettaisiin ja se tulisi vain lisäämään tulvariskiä.
Mahdolliset hyödyt eivät tule koskaan karvaamaan aiheutettuja vahinkoja
ja sekä alue, että alueen ihmiset tulevat olemaan ainoastaan häviävä osapuoli.
Lopuksi kehotan altaan rakentajia muistamaan, että meillä on voimassa
KHO:n tekemä päätös koskien Vuotoksen allasta sekä Naturaa ja noudattamaan sitä.
Tarja Väärälä
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan esitän laitettavaksi Kuhan alu- Lisätään maakuntakaavan maatalousalue (MT)
een maatalousalueeksi (Kuhasta Kuukasjärvelle lähtevän tien alkupää).
Kuhan alueelle esitetyn mukaisesti.
Kuhassa on paljon viljelyksessä olevaa peltoa ja kolme lypsykarjanavettaa
lähietäisyydellä.
Matti Wallén ja neljä muuta
Esitämme seuraavat muistutukset koskien kaavaehdotuksia:
Miten Oxfordin kaavassa olleita kohteita kummittelee edelleen ehdotuksessa. Tulisi kunnioittaa Kemijärven kaupungin valtuuston selkeää päätöstä äänin 29 -5, missä ko. kaava hylättiin. Mikä on se taho, joka itsepintaisesti pyrkii nostamaan ja saattamaan häiriöitä kunnalliseen päätöksen
tekoon näillä näkemyksillään. Tv1 2291 tulee poistaa maakuntakaavasta.
Lisäksi Peniötuntunturi ja Vierustunturi ovat osa järvimaisema kokonaisuutta eli nekin tulee poistaa johdonmukaisuuden vuoksi kaavasta.
Pienennetään saadun palautteen perusteella Nälkämövaara-Junnikka alueen (tv1 2291) rajausta
(poistetaan Outovaara-Keskivaara) ja poistetaan
Peniötunturin (tv1 2292) ja Vierustunturin (tv1
2293) tuulivoimapotentiaaliset alueet.
Lisäksi Kemijärven järvipinnan nostaminen on järjetöntä tosiasioiden valossa. Entisetkin haitat ja vyörymät ovat osittain hoitamatta. Miksi kemijärveläisten pitäisi ottaa moiset haitat vastaan, jotta rovaniemeläiset pysyvät kuivana. Penkkojen urakointiin mieluiten Rovaniemellä. Korotusehdotus aiheuttaa rankkoja seurauksia Kemijärven pitkällä ranta-alueella.
Käytännössähän ollaan synnyttämässä uutta Vuotoksen allasta, josta oikeuden päätöksillä on luovuttu.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon
viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät
riskit.
Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas
vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet.
Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 § ja 66 §:n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös
vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin.