1. No category

Saku Ranki
Tölkkilinjojen taloudellisuuden tarkastelu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Insinööri (AMK)
Automaatiotekniikka
Insinöörityö
26.1.2015
Tiivistelmä
Tekijä(t)
Otsikko
Saku Ranki
Tölkkilinjojen taloudellisuus / optimointi
Sivumäärä
Aika
30 sivua + 6 liitettä
26.1.2015
Tutkinto
Insinööri (AMK)
Koulutusohjelma
Automaatiotekniikka
Suuntautumisvaihtoehto
Prosessiautomaatio
Ohjaajat
Automaatiotyönjohtaja Tapio Syvälähde
Lehtori Markku Inkinen
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia tölkkikonesarjojen käyttöhyödykekulutuksia normaalissa
tuotantoajossa. Tarkasteltavat käyttöhyödykkeet olivat hiilidioksidi, sähkö, paineilma, glykoli ja 165-asteinen vesi. Teoriaosuudessa on perehdytty kyseisiin järjestelmiin ja käyttöhyödykkeiden ominaisuuksiin.
Opinnäytetyö tehtiin Oy Sinebrychoff Ab:n Keravan tehtaalle konesarjoille 410 ja 420, jotka
ovat tölkkikonesarjoja. Tölkkien osuus Suomessa myytävistä juomatuotteista on noussut
kymmenessä vuodessa todella paljon, joten tölkkikonesarjat ovat tuotannossa koko ajan
huoltokatkoja lukuun ottamatta. Kun tuotanto on käynnissä jatkuvasti, niin on tärkeää, että
koneet toimivat taloudellisesti ja oikealla tavalla.
Käyttöhyödykkeiden kulutusta seurattiin AWR-järjestelmästä, josta löytyi kaikkien käyttöhyödykemittareiden tiedot. Lisäksi ajotietoja tarkasteltiin SAP-järjestelmästä ja operaattoreiden täyttämistä vuororaporteista.
Tuloksissa selvisi, kun konesarjoja vertailtiin niin käyttöhyödykejärjestelmästä riippuen konesarja 420 käyttää käyttöhyödykkeitä 29 - 80 prosenttiyksikköä enemmän kuin konesarja
410.
Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, ettei kaikista juomakategorioista tullut tarpeeksi ajoja, jotta kaikki tulokset olisivat tarpeeksi tarkkoja.
Opinnäytetyötä tehdessä keksittiin parannusehdotus AWR-järjestelmään ja se tullaan toteuttamaan.
Avainsanat
Käyttöhyödyke, konesarja, sähkö, hiilidioksidi, paineilma, hthw,
glykoli
Abstract
Author(s)
Title
Saku Ranki
The Economy / optimization of can machine series
Number of Pages
Date
30 pages + 6 appendices
26 January 2015
Degree
Bachelor of Engineering
Degree Programme
Automation Engineering
Specialisation option
Process Automation
Instructors
Tapio Syvälähde, Automation Foreman
Markku Inkinen, Senior Lecturer
The purpose of this thesis was to examine the consumption of utilities of the can machine
series on normal production. The examined utilities were carbon dioxide, electricity, compressed air, glycol, and 165 degree water. These systems and features of the utilities are
described in the theoretical section of the study.
This thesis was carried out to Oy Sinebrychoff Ab’s brewery in Kerava at lines 410 and
420, which are can machine series. The proportion of sold drink cans in Finland has
increased greatly in ten years, which is why the can machine series are in production all
the time excluding maintenance breaks. When production is running continuously, it is important that the machines operate economically and correctly.
The consumption of the utilities was monitored with an AWR system, which provided all
utility meter information. Additionally, production data was gained from the SAP system
and the operators’shift reports.
The results showed that when the machine sequences were compared, depending on the
machine used, the machine series 420 uses 29-80 percentage units more commodity articles than the machine series 410.
When reviewing the results, it has to be noted that not enough information was gained of
all the production runs in all the product categories. Therefore all the results were not accurate enough.
During the writing process of this research, a suggestion for improving the AWR system
was invented and it will be implemented in the production.
Keywords
Utility, machine series, electricity, carbon dioxide, compressed air, hthw, glycol
Sisällys
Lyhenteet
1
Johdanto
1
2
Yrityksen esittely
2
3
Laitteistoesittely
3
3.1
3
4
Yleistä
3.1.1
Konesarja
3
3.1.2
Täyttöprosessi
3
3.1.3
V-käyrä
6
3.1.4
Vuororaportti
7
3.2
Tölkkikonesarja 410
7
3.3
Tölkkikonesarja 420
8
3.4
Tiedonkeruujärjestelmä AWR
9
Käyttöhyödykejärjestelmät
10
4.1
Yleistä
10
4.2
Käyttöhyödykkeiden ominaisuuksia
10
4.2.1
Hiilidioksidi
10
4.2.2
Paineilma
11
4.2.3
Glykoli
12
4.2.4
HTHW
13
4.2.5
Sähkö
14
4.3
4.4
Tölkkikonesarjan 410 käyttöhyödykejärjestelmät
15
4.3.1
Hiilidioksidi
15
4.3.2
Paineilma
15
4.3.3
Glykoli
16
4.3.4
HTHW 165-asteinen vesi
16
4.3.5
Sähkö
17
Tölkkikonesarjan 420 käyttöhyödykejärjestelmät
17
4.4.1
Hiilidioksidi
17
4.4.2
Paineilma
18
4.4.3
Glykoli
18
4.4.4
HTHW 165-asteinen vesi
18
4.4.5
5
19
Tölkkiajot
20
5.1
Kategoriat
20
5.2
Ajotiedot
21
5.2.1
Huomioitavaa
21
5.2.2
410 konesarjan käyttöhyödykekulutukset
22
5.2.3
420 konesarjan käyttöhyödykekulutukset
22
5.3
6
Sähkö
Tölkkikonesarjojen käyttöhyödykevertailut
23
5.3.1
Pitkät olutajot
23
5.3.2
Lyhyet olutajot
24
5.3.3
Pitkät käymisteitse valmistettujen juomien ajot
26
5.3.4
Lyhyet käymisteitse valmistettujen juomien ajot
26
5.3.5
Pitkät virvoitusjuoma-ajot
27
5.3.6
Lyhyet virvoitusjuoma-ajot
27
Päätelmät ja pohdinnat
Lähteet
Liitteet
Liite 1. AWR-järjestelmän käyttöliittymä
Liite 2. Vuororaportti
Liite 3. Esimerkki: S006JI01 Jäähdytystehon laskenta
Liite 4. Kalibrointitodistukset
Liite 5. Konesarjan 410 oluen ajotietoja excelkaavioina
Liite 6. Konesarjan 420 oluen ajotietoja excelkaavioina
28
30
Lyhenteet
Alcont
tuotannon automaatiojärjestelmä honeywell Alcont 2
AWR
Advanced Web Reporting on tiedonkeruujärjestelmä, johon viedään mittaustiedot. Mittaustietojen historiaa voidaan selata web-pohjaisella käyttöliittymällä
HTHW
High Temperature Hot Water, 165-asteinen vesi
Konesarja
linjakokonaisuus johon kuuluu purkaja, täyttökone, pakkaaja ja lavaaja
ks 410
tölkkikonesarja 410
ks 420
tölkkikonesarja 420
Lavaaja
konesarjan viimeinen osa, joka lavaa juomapakkaukset lavalle
Pakkaaja
pakkaa irtotölkit esimerkiksi 15- 18 tai 24 tölkin pakkauksiksi
Pint
tölkki, jonka koko on 0,568 litraa
PKS
tuotannon automaatiojärjestelmän päivitetty versio Honeywell Experion
PKS
Purkaja
konesarjan ensimmäinen osa, jossa tyhjät tölkit puretaan linjalle lavalta
täyttökonetta varten
Shrink
Muovinen pakkaus tölkkejä varten
Tray
Pahvinen alusta tölkkejä varten, jossa reunat
Täyttökone Konesarjan osa, joka täyttää tölkit halutulla tuotteella
1
1
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, miksi käyttöhyödykkeitä kuluu kahdessa juoma-ajossa eri
määrä, vaikka tuote, määrä ja ajoaika ovat samat. Työ on tehty Oy Sinebrychoff Ab:lle
(jatkossa Sinebrychoff) Keravan tuotantolaitokselle. Sinebrychoffilla on panostettu paljon
osastokohtaisiin käyttöhyödykemittauksiin. Melkein kaikissa osastoissa ja konesarjoissa
käyttöhyödykemittarit on asennettu, ja tiedot käyttöhyödykekulutuksista on kytkettynä
tiedonkeruujärjestelmään. Tarkastelukohteeksi päätettiin ottaa konesarjat 410 ja 420,
jotka ovat tölkkikonesarjoja. Tölkkikoneet ovat tuotannossa koko ajan, huoltokatkot pois
lukien. 410 konesarjalla ajetaan pelkästään 0,33 litran tölkkejä ja 420 konesarjalla ajetaan kaikkia tölkkikokoja (0,33 litraa, 0,5 litraa ja 0,568 litraa).
Tölkkien osuus juomien myynnistä on kasvanut edellisen kymmenen vuoden aikana valtavasti. Vuonna 2003 kaikista kotimaassa myydyistä olutpakkauksista vain 8 % myytiin
tölkkeinä. Vuonna 2013 vastaava osuus oli 78 %, joten tölkkien tuotantomäärät ovat tänä
päivänä suuria. [1.]
Taulukossa 1 on esimerkki kahdesta samanlaisesta ajosta, jossa käyttöhyödykkeiden
kulutus vaihtelee paljon. Esimerkkiajoissa ajettiin samaa olutta sama määrä. Esimerkiksi
hiilidioksidin kohdalla olutajossa 1 kulutettiin tuhatta tölkkiä kohden 7,68 kg hiilidioksidia.
Eroa olutajoon 2 on 1,05 kg (7,68 kg – 6,63 kg). Yksi kilo ei ole paljon, mutta näissä
ajoissa ajettiin yli 240 000 tölkkiä. Toisin sanoen olutajossa 1 kulutettiin yli 240 kg enemmän hiilidioksidia.
2
Taulukko 1.
Esimerkkiajon käyttöhyödykekulutukset per 1000 tölkkiä
Olutajojen vertailu /
käyttöhyödykkeiden kulutus ka per
1000 tlk
OLUTAJO 1
OLUTAJO 2
Hiilidioksidi
[kg]
7,68
6,63
Sähkö [kWh]
4,19
3,03
OLUTAJO 1
Paineilma
Nm3
2,03
1,42
Jäähdytysteho Lämmitysteho
[kWh]
[kWh]
0,3
5,96
0,26
5,22
OLUTAJO 2
Työ toteutettiin ensin tarkistamalla kaikkien mittareiden kunto, mitta-alue ja yhteys automaatiojärjestelmään. Lisäksi tarkistettiin, mitä löytyy mittareiden jälkeen. Esimerkiksi paineilman virtausmittarin jälkeen, mihin putki oikeasti menee ja pitääkö tieto automaatiojärjestelmässä paikkansa. Käyttöhyödykkeiden kulutustietoja tarkasteltiin AWR-järjestelmästä sekä tuotantotietoja operaattoreiden täyttämistä vuororaporteista.
2
Yrityksen esittely
Oy Sinebrychoff Ab:n omistaa tanskalainen panimokonserni Carlsberg A/S, joka on perustettu vuonna 1847. Carlsberg-konserni on yksi maailman suurimmista panimoista.
Carlsbergin päätuotemerkit ovat Carlsberg- ja Tuborg-oluet. Vuonna 2011 Carlsbergkonsernin oluen tuotanto oli noin 12 miljardia litraa. [2.]
Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo, ja se on perustettu vuonna 1819. Nykyään Suomessa Sinebrychoffin tuotantolaitoksia on vain yksi ja se sijaitsee Keravalla. Sinebrychoffin päätuotemerkit ovat Karhu- ja Koff-oluet, Golden Cup-siiderit, Kurko long
drink -juomat, Battery-energiajuomat sekä Coca-Cola Finland Oy:n virvoitusjuomat. Sinebrychoffin kokonaistuotanto vuodessa on 394 miljoonaa litraa. [3.]
3
3
Laitteistoesittely
3.1
3.1.1
Yleistä
Konesarja
Konesarja on sarja toisiinsa kytkettyjä koneita, joilla on tarkoitus valmistaa tuotteita. Tuotantolaitoksessa saattaa olla useita konesarjoja eli konesarjat kannattaa nimetä, jotta
tiedetään mistä konesarjasta on kysymys. Sinebrychoffin tölkkikonesarjat ovat nimetty
410- ja 420-konesarjoiksi.
Tölkkien täyttöprosessissa konesarjaan kuuluu lavan purkaja, tölkkien täyttökone, tölkkien pakkaaja sekä tölkkipakkauksien lavaaja. Lisäksi konesarjaan kuuluu erilaisia tarkastuslaitteita. Ennen tölkin täyttöä tölkistä tarkistetaan sen kunto ja puhtaus. Konesarjasta riippuen se voidaan varustaa erilaisilla laitteilla. Aikaisempien koneiden lisäksi laitteistoon kuuluu oleellisesti myös pastörointilaitteisto, pesulaitteisto ja tölkkien lämmitin.
3.1.2
Täyttöprosessi
Konesarjan tärkein osa on täyttökone, joka täyttää tölkin halutulla tuotteella. Täyttökoneen nopeus määrää muiden koneiden nopeudet tuotantotehokkuuden maksimoimiseksi. Tölkin täyttöprosessissa vapautuu hiilidioksidia täyttökoneen ympärille, joten tilan tuuletuksen pitää olla kunnossa. Hiilidioksidi syrjäyttää happea ja saattaa suurina
pitoisuuksina olla vaarallinen ihmiselle.
Tölkin täyttöprosessin osa-alueet ovat esitelty kuvassa 1.
4
Kuva 1.
Täyttöprosessin vaiheet. [4.]
Yksittäinen täyttöventtiili toimii seuraavalla tavalla:

Ensin tölkki huuhdellaan hiilidioksidilla, jotta tölkistä saadaan ilma pois
(kuva 2).

Tölkki paineistetaan hiilidioksidilla samaan paineeseen, mikä vallitsee tuotesäiliössä (kuva 2).

Tölkki täytetään tuotteella, ja samalla tölkissä valmiiksi oleva hiilidioksidi
poistuu takaisin tuotesäiliöön. Täyttö päättyy, kun ohjeellinen täyttömäärä
on saavutettu virtausmittarin perusteella (kuva 3).

Täyttöventtiili sulkeutuu, ja juoma tasoittuu tölkissä (kuva 4).

Painetta alennetaan ja tölkki siirtyy kansitukseen (kuva 4).
5
Kuva 2.
Täyttöprosessin kaksi ensimmäistä vaihetta. [4.]
Kuva 3.
Täyttöprosessin kolmas ja neljäs vaihe. [4.]
6
Kuva 4.
3.1.3
Täyttöprosessin viides ja kuudes vaihe. [4.]
V-käyrä
V-käyrällä tarkoitetaan konesarjan muiden laitteiden nopeuden suhteuttamista täyttökoneen mukaan. Konesarjan tuotantotehokkuuden kannalta parasta olisi, ettei täyttökone
pysähdy kertaakaan. Tämä saavutetaan parhaiten säätämällä konesarjan muiden laitteiden nopeudet V-käyrän mukaisesti (kuva 5). Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tölkkikoneelle pitää tulla nopeammin tölkkejä kuin täyttökone pyörii, jotta tölkit eivät pääse
loppumaan. Ja täyttökoneen jälkeen tölkkien on liikuttava nopeammin rataa pitkin, jotta
ruuhkaa ei pääse syntymään ja aiheuttamaan täyttökoneen pysähdyksen.
7
Kuva 5.
3.1.4
V-käyrä [4].
Vuororaportti
Operaattorin työvuoroon liittyy oleellisesti vuororaportin täyttö. Vuororaporttiin kirjataan
ketkä ovat olleet työvuorossa, mitä tuotetta on ajettu ja millainen määrä sekä tarkastajien
kautta hylkyyn menneiden tuotteiden määrä. Lisäksi kaikki vuoron aikana tulleet ongelmat, kuten laiteviat, kirjataan. Vikojen ja ongelmien ilmaantuessa kirjoitetaan ylös mihin
laitteeseen ongelmat liittyvät, ongelmat kuvataan mahdollisimman selkeästi ja kerrotaan
niiden alku- ja loppuaika. Esimerkki vuororaportista on liitteenä (liite 2).
3.2
Tölkkikonesarja 410
KHS:n toimittama täyttökone, jonka tuotantonopeus on noin 70 000 tölkkiä tunnissa.
Täyttökoneessa on 124 täyttöventtiiliä. Tällä konesarjalla pystytään ajamaan vain 0,33
litran tölkkejä ja mitä tahansa juomia. Tämä täyttökone on uudempi kuin toisen konesarjan, ja se näkyy nopeudessa sekä käyttöhyödykkeiden kulutuksessa.
Konesarjaan kuuluu lavan purkaja, joka purkaa lavan päällä olevat tölkit radalle kohti
täyttökonetta. Tölkkilavat ajetaan trukilla linjalle ja prosessi alkaa. Ennen täyttökonetta
8
pitää tarkastaa, että tölkki on ehjä, se on oikein päin sekä siinä on oikea leimaus viimeisestä käyttöpäivästä. Täyttökone täyttää tölkin täyttöventtiilissä olevan massavirtausmittarin mukaan. Täytön jälkeen tölkki kansitetaan ja sitten tarkistetaan, että tölkissä on
oikea määrä nestettä. Tölkit pestään ja sen jälkeen tölkit ajetaan tölkinlämmittimen läpi,
jotta niiden päältä kuivuu kaikki neste. Näin ne ovat helpompi pakata erilaisiin pakkauksiin. Vielä ennen pakkausta tarkastetaan tölkin nestepinta uudestaan, jotta pakkauksiin
menee vain ehjiä ja täysiä tölkkejä. Tölkkejä voidaan pakata joko pahvi- tai muovipakkauksiin. Muovipakkaukset voivat olla erikokoisia ja ne voivat sisältää esimerkiksi 15, 18
tai 24 tölkin pakkauksia. Tämä konesarja pystyy ainoana ajamaan ”salkkua” eli 24 tölkin
pahvipakkausta. Tästä eteenpäin valmiit pakkaukset menevät lavalle ja lava menee automaattivarastoon.
Konesarjalla työskentelee samaan aikaan yhdessä vuorossa viisi henkilöä ja lisäksi kunnossapitohenkilöstöä (yksi sähkö/automaatioasentaja ja yksi mekaanisen kunnossapidon asentaja) sekä yksi materiaalipalvelun operaattori.
3.3
Tölkkikonesarja 420
Sidelin toimittama täyttökone, jonka tuotantonopeus on noin 40 000 tölkkiä tunnissa.
Täyttökoneessa on 130 täyttöventtiiliä. Tällä konesarjalla pystytään ajamaan kaikkia tölkkikokoja eli 0,33 litran, 0,5 litran ja pinttiä eli 0,568 litran tölkkejä. Tälläkin konesarjalla
pystytään ajamaan mitä tahansa juomia.
Konesarjaan kuuluu lavan purkaja, joka purkaa lavan päällä olevat tölkit radalle kohti
täyttökonetta. Tölkkilavat ajetaan trukilla linjalle ja prosessi alkaa. Ennen täyttökonetta
pitää tarkastaa, että tölkki on ehjä, se on oikein päin sekä siinä on oikea leimaus viimeisestä käyttöpäivästä. Täyttökone täyttää tölkin täyttöventtiilissä olevan massavirtausmittarin mukaan. Täytön jälkeen tölkki kansitetaan ja sen jälkeen tarkistetaan, että tölkissä
on oikea määrä nestettä. Tölkit pestään ja sen jälkeen tölkit ajetaan tölkinlämmittimen
läpi, jotta niiden päältä kuivuu kaikki neste. Näin niitä on helpompi pakata erilaisiin pakkauksiin. Vielä ennen pakkausta tarkastetaan tölkin nestepinta uudestaan, jotta pakkauksiin menee vain ehjiä ja täysiä tölkkejä. Tölkkejä voidaan pakata joko pahvi- tai muovipakkauksiin. Muovipakkaukset voivat olla erikokoisia, esimerkiksi 15, 18 tai 24 tölkkiä
sisältäviä pakkauksia. Tästä eteenpäin valmiit pakkaukset menevät lavalle ja lava menee
automaattivarastoon.
9
Konesarjalla työskentelee samaan aikaan yhdessä vuorossa viisi henkilöä ja lisäksi kunnossapitohenkilöstöä (yksi sähkö/automaatioasentaja ja yksi mekaanisen kunnossapidon asentaja) sekä yksi materiaalipalvelun operaattori.
3.4
Tiedonkeruujärjestelmä AWR
AWR eli Advanced Web Reporting on Honeywellin alihankkijan Neocodexin toimittama
tietojen keruuta ja raportointia varten luotu järjestelmä. Sinebrychoffilla AWR on otettu
käyttöön käyttöhyödykekulutuksien seuraamista varten ja sitä käytetään web-pohjaisella
käyttöliittymällä. Järjestelmä on ollut helppo integroida tuotantolaitoksessa jo käytössä
olleeseen Honeywellin Experion PKS automaatiojärjestelmään, sillä sitä varten AWR on
suunniteltu. Järjestelmää on rakennettu Sinebrychoffille vuodesta 2013 ja sen käyttöä ja
raportteja pyritään kehittämään. AWR kerää määriteltyjä käyttöhyödykkeiden kulutustietoja tunnin välein. [5.]
Kuva käyttöliittymästä on liitteenä (liite 1). Liitteen 1 kuvan vasemmassa reunassa on
osastoluettelo ja osaston alta löytyy raporttiluettelo. Tätä insinöörityötä varten on käytetty
konesarjojen 410 ja 420 ominaiskulutusraportteja. Kun kyseisen raportin avaa, niin pitää
syöttää vielä haluttu ajanjakso, jolloin kulutusta halutaan tutkia. Liitteen 1 kuvassa näkyy
taulukkomuodossa käyttöhyödykekulutuksia tunnin jaksoin. Rivin vasemmassa reunassa on päivämäärä ja kellon aika. Sarakkeissa näkyy käyttöhyödykkeiden kulutus,
sekä kulutus suhteutettuna tuotantomäärään kyseisen tunnin aikana. Lisäksi raporttityökaluilla pystytään rakentamaan erilaisia pylväs- tai piirakkakaavioita helpomman luettavuuden vuoksi.
Työn tarkoituksena on tutkia tuotantoajoja konesarjoilla ja ajojen käyttöhyödykekulutuksia AWR-järjestelmää hyödyntäen. Tunnin keruujakso osoittautui ongelmalliseksi, sillä
tuotantoajo saattaa loppua esimerkiksi klo 14:24 ja seuraava ajo alkaa saman tunnin
aikana, joten tämä saattaa antaa väärää tietoa kulutuksista. Ajotietoja analysoidessa on
tapauskohtaisesti jätetty alku- ja loppuajot laskuista pois, koska tuloksissa olisi väärää
tietoa. Tämä vaikuttaa oleellisesti ajotietojen tarkkuuteen ja tulee ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa
10
4
Käyttöhyödykejärjestelmät
4.1
Yleistä
Käyttöhyödykejärjestelmät ovat tuotannon ulkopuolisia apuvälineitä, jotka ovat teollisuusprosesseille välttämättömiä. Näiden järjestelmien käyttöön ja säätöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä väärin käytettyinä ne voivat aiheuttaa paljon kustannuksia.
Näitä järjestelmiä usein optimoidaan, jotta ne olisivat taloudellisia ja pitkäikäisiä [6].
Konesarjoilla 410 ja 420 käytetään seuraavia käyttöhyödykkeitä

hiilidioksidi

paineilma

glykoli

hthw 165-asteinen vesi

sähkö.
4.2
Käyttöhyödykkeiden ominaisuuksia
4.2.1
Hiilidioksidi
Hiilidioksidi (CO2) on erittäin tärkeä juomien valmistuksessa. Ensinnäkin tuotteissa itsessään on liuenneena hiilidioksidia ja lisäksi ajon aikana hiilidioksidia käytetään paljon tuotteiden säilyvyyden turvaamiseksi. Jos happi pääsee juoman kanssa tekemisiin, niin juoman säilyvyys huononee. Hiilidioksidia käytetään siis hapen syrjäyttämiseksi. Kaikissa
tuotetankeissa vallitsee hiilidioksidipaine. Tölkitysprosessissa hiilidioksidia kuluu puskuritankin hiilidioksidipaineen ylläpitämiseen ja tölkkien täyttövaiheessa sekä kansituksessa.
Panimoteollisuudessa käytetään hiilidioksidia paljon ja viime vuosina on alettu investoimaan hiilidioksidin talteenottojärjestelmiin. Käymisessä syntyy paljon hiilidioksidia, jota
11
on alettu ottamaan talteen uusiokäyttöä varten. Tämä on järkevää suurissa tuotantolaitoksissa, joissa aikaisemmin ei ole käytetty hyödyksi kulunutta hiilidioksidia. Hiilidioksidia
mitataan massavirtausmittareilla ja sen yksikkö on kilogramma (kg).
4.2.2
Paineilma
Paineilma on ylipaineistettua ilmaa, jota käytetään laajasti eri teollisuuden aloilla. Paineen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on newton / neliömetri eli N/m2 ja toisin sanoen
se on Pascal (Pa). Pascal on hyvin pieni yksikkö ja paineilmajärjestelmissä käytetään
useimmiten yksikköä bar käytännöllisyyden takia. 1 bar on 100 000 Pa ja se on hieman
pienempi kuin normaali ilmanpaine. Normaalisti paineilmajärjestelmissä käytetään 6 -10
barin painetta. [7.]
Paineilmaa tuotetaan kompressoreilla, jotka puristavat kompressorille tulevaa ilmaa.
Kompressori on yleisnimitys laitteelle, joka pystyy nostamaan kaasupaineen kaksinkertaiseksi imupaineeseen verrattuna. Paineen luomiseksi tarvitaan valtava määrä työtä,
joka tuottaa paljon lämpöä. Usein isoissa kompressoreissa syntyvä lämpö otetaan talteen ja käytetään hyväksi muissa lämmitystä vaativissa järjestelmissä. Lisäksi tarvitaan
putkea tai säiliöitä, johon varastoidaan paineistettu kaasu ennen kuin sitä käytetään. Järjestelmä voidaan tehdä käyttövarmemmaksi muun muassa paineakulla, joka pitää painetta yllä vaikka kompressorin toiminta lakkaisi. Lisäksi paineakku tasaa kuormanvaihteluita.
Paineilman jälkikäsittelylaitteisiin kuuluvat myös kuivaimet, jäähdyttimet ja suodattimet.
Järjestelmässä voi olla erillisiä kuivaimia tai ne voivat olla integroituina kompressoriin.
Kompressorin imuilman mukana tullut vesihöyry tiivistyy lämpötilan laskiessa ja aiheuttaa ongelmia paineilmajärjestelmään. Vesi aiheuttaa järjestelmässä putkien korroosiota
sekä toimintahäiriöitä toimilaitteissa. Veden määrää järjestelmässä ilmaistaan kastepisteellä. Mitä alhaisempi kastepiste on, sitä vähemmän vettä on järjestelmässä (esim. -30
°C). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, missä lämpötilassa putken pinnalla oleva vesihöyry tiivistyy. Mitä alhaisempi lämpötila on, sitä parempi [8].
Paineilmajärjestelmät voidaan usein ylimitoittaa käyttövarmuuden takia, minkä vuoksi
energiaa kuluu enemmän kuin on tarpeen. Tässä on yksi tarkasteltava asia paineilmajärjestelmässä. Kuvassa 6 on esitelty tyypillisen paineilmajärjestelmän komponentit.
12
Kuva 6.
Tyypillisen paineilmajärjestelmän komponentit [9].
Paineilman mittayksikkö on Nm3 (normikuutiometri) ja mittauksessa on käytetty Burkertin
toimittamia VA420-mittareita.
4.2.3
Glykoli
Sinebrychoffilla käytetään jäähdytyksessä ammoniakkia sekä 30 % glykolia. Ammoniakkia käytetään glykolin jäähdytyksessä sekä muissa jäähdytysprosesseissa. Konesarjoilla
käytetään jäähdytyksessä glykolia. Glykolin käyttö tekee jäähdytysaineesta pakkaskestoisempaa, eli se kiteytyy (jäätyy) vasta noin -15 celsiusasteen lämpötilassa. Näin sitä
pystytään käyttämään tehokkaasti jäähdyttämiseen. Glykoli ei pysy noin alhaisessa lämpötilassa itsestään, vaan sitä täytyy jäähdyttää. Tässä prosessissa glykolia jäähdytetään
kolmen ammoniakkipakan läpi, ja glykolin lämpötila pyritään pitämään noin -7 celsiusasteen tasolla. Glykolin jäähdyttyä sitä siirretään putkea pitkin jäähdytyspakkaan, jonka toisiopuolella kiertää esimerkiksi vettä tai tuotetta, jota jäähdytetään jäähdytyspakan avulla.
13
Prosessista mitataan massavirtamittarilla glykolin virtausta, ja lämpötila-antureilla mitataan glykolin meno- ja paluulämpötilaa. Mittalaitteet ovat kytkettynä automaatiojärjestelmään. Käyttöliittymässä näytetään 30 sekunnin keskiarvona jäähdytysteho ja tätä tietoa
kerätään talteen AWR-tiedonkeruujärjestelmään. Jäähdytysteho lasketaan kaavan 1
mukaan.
𝑐∗𝑚∗∆𝑡
𝑃𝑡 = (3600 (𝑘𝐽→𝑘𝑊ℎ)) ∗ 120 (𝑘𝑊ℎ → 𝑘𝑊)
(1)
Pt = Jäähdytysteho (W)
𝑐 = ominaislämpökapasiteetti, 30% glykolilla -3,74 ja vedellä 4,19 (kJ/(kg·°C))
m= kumuloituneet kilot (kg)
∆𝑡 = (menolämpötila t1 – paluulämpötila t2) (°C)
Jäähdytystehon yksikkö on normaalisti kilojouleja (kJ). 1 kWh = 3600 kJ, joten kaavassa
näkyvä tulo täytyy jakaa luvulla 3600, jotta saadaan kilojoulet muutettua kilowattitunneiksi. Automaatiojärjestelmässä jäähdytysteho lasketaan 30 sekunnin välein, eli
osamäärä tulee jakaa ajalla (30/3600h) tai kertoa luvulla 120 (käänteisluku), jolloin saadaan kilowattitunnit muutettua kilowateiksi. Liitteessä 3 on kopio pascal-koodista, jolla
jäähdytysteho lasketaan Honeywell Experion PKS-automaatiojärjestelmässä.
4.2.4
HTHW
Sinebrychoffilla kallein käyttöhyödykejärjestelmä on HTHW eli 165 celsiusasteinen vesi.
Monissa prosesseissa tarvitaan lämmitystä ja siinä HTHW on erittäin tehokas. HTHW
tulee suoraan toimittajalta putkessa Sinebrychoffille. HTHW lämmittää käyttöpaikassa
tarvittavan lämmönvaihtimen, kun lämmitystä tarvitaan. Tällä tavalla toisiopuolella oleva
vesi tai tuote lämpenee tehokkaasti. HTHW:n käyttö mitataan massavirtausmittarilla
sekä lämpötila-antureilla HTHW:n meno- ja paluulämpötilan perusteella. Mittalaitteet
ovat kytkettyinä automaatiojärjestelmään. Käyttöliittymässä näytetään 30 sekunnin keskiarvona lämmitysteho, ja tätä tietoa kerätään talteen AWR-tiedonkeruujärjestelmään.
Lämmitysteho lasketaan kaavalla 2.
14
𝑐∗𝑚∗∆𝑡
) ∗ 120 (𝑘𝑊ℎ
3600 (𝑘𝐽→𝑘𝑊ℎ)
𝑃𝑡 = (
→ 𝑘𝑊)
(2)
Pt = Lämmitysteho (W)
𝑐 = ominaislämpökapasiteetti, vedellä 4,19 (kJ/(kg·°C))
m= kumuloituneet kilot (kg)
∆𝑡 = (menolämpötila t1 – paluulämpötila t2) (°C)
Lämmitystehon yksikkö on normaalisti kilojouleja (kJ). 1 kWh = 3600 kJ. Kaavassa 2
näkyvä tulo täytyy jakaa luvulla 3600, jotta kilojoulet saadaan muutettua kilowattitunneiksi. Automaatiojärjestelmässä lämmitysteho lasketaan 30 sekunnin välein, joten
osamäärä tulee joko jakaa ajalla (30/3600h) tai kertoa luvulla 120 (käänteisluku). Näin
saadaan kilowattitunnit muutettua kilowateiksi. Liitteessä 3 on kopio pascal-koodista,
jolla lämmitysteho lasketaan Honeywell Experion PKS-automaatiojärjestelmässä.
4.2.5
Sähkö
Sähkö on Sinebrychoffin toiseksi kallein käyttöhyödyke. Sinebychoffilla käytetään vuodessa noin 35 000 MWh sähköä. Sinebrychoffille tulee sähkö useassa 20 kV syöttökaapelissa, ja muuntamoiden kautta sähkö muutetaan 400 voltin vaihtosähköjärjestelmän
mukaiseksi. Loisvirtaa syntyy tehtaalla paljon muun muassa moottoreista ja erilaisista
valonlähteistä. Loisvirtaa on pyritty kompensoimaan kompensointipattereilla. Tämä on
järkevää, sillä jos loisvirtaa ei kompensoitaisi, sähköyhtiö veloittaisi sähkön käytöstä
enemmän.
Sähkönkäyttöä mitataan pääkeskustasolla pääkeskuslähdöstä Carlo Gavazzin verkkoanalysaattoreilla, jotka ovat kytketty PKS-automaatiojärjestelmään. Mittareissa on virtalähtö (4 - 20mA), jolla lähetetään virtaviesti automaatiojärjestelmään virran hetkelliskulutuksesta. Lisäksi mittareissa on pulssilähtö, joka ovat ohjelmoitu siten, että aina kun yksi
kilowattitunti tulee täyteen, niin 24VDC-pulssi lähtee automaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmässä on laskenta pulsseille, ja käyttöliittymällä näkyy tieto kilowattituntimittauksesta 15 minuutin keskiarvolla.
15
4.3
4.3.1
Tölkkikonesarjan 410 käyttöhyödykejärjestelmät
Hiilidioksidi
Konesarjan 410 hiilidioksidijärjestelmästä löytyy kolme hiilidioksidimittaria.V006FT01 hiilidioksidin kokonaisvirtaus, V006FT02 täyttökoneen hiilidioksidin virtaus ja V006FT03
kansikoneen hiilidioksidin virtaus.
Konesarjassa 420 on vain hiilidioksidin kokonaiskulutuksen mittaus. Siksi vertailun kannalta on parempi, että tuloksissa käytetään vain hiilidioksidin kokonaisvirtauksen mittareita. Konesarjalla hiilidioksidia kuluu muun muassa puskuritankin hiilidioksidipaineen ylläpitämiseen sekä täyttökoneella tölkkien täyttämiseen ja kansitukseen.
V006FT01 on massavirtausmittari, jonka valmistaja on Endress+Hauser ja tyyppi t-mass
65 F DN40. Mitta-alue on 0 - 700 kg/h ja kalibrointitodistus löytyy liitteistä (Liite 4 (7/8)).
4.3.2
Paineilma
Konesarjan 410 paineilman mittaukseen on käytetty yhtä mittaria, jonka positio on
U006FT01. Mittari mittaa kaiken paineilman, mikä kuluu konesarjalla 410. Lisäksi tämän
mittarin jälkeen paineilmaputki haarautuu osalle konesarjan 420 laitteista, kuten lavan
purkajalle. Tässä on selvä ongelma. Konesarjan 420 lavan purkajan paineilman kulutus
ei näy konesarjan 420 tiedoissa ollenkaan. Jos konesarjalla 420 lavan purkajalla olisi
vuoto, se näkyisi konesarjan 410 kulutustiedoissa. Jos vuoto olisi iso, se havaittaisiin
konesarjan 420 läheisyydessä ja korjattaisiin. Tilastoihin kerääntyy kuitenkin jatkuvasti
väärää tietoa.
U006FT01 on kaasun virtaukseen tarkoitettu virtausmittari, joka on tyypiltään VA420 ja
sen valmistaja on Burkert. Mitta-aluemittarilla on 0-500Nm3. Paineilman virtausmittareista ei löydy kalibrointitodistuksia joten täytyy uskoa, että mittarit näyttävät sitä mitä
pitääkin.
16
4.3.3
Glykoli
Konesarjan 410 jäähdytysjärjestelmässä käytetään jäähdytysaineena 30% glykolia. Glykolia jäähdytetään käyttöhyödykekeskuksessa kolmen ammoniakkipakan läpi. Jäähdytystä käytetään konesarjalla jäähdytyspakan avulla. Jäähdytysteho saadaan laskettua
kolmen mittarin avulla. Massavirtausmittauksessa mitataan, paljon glykolia on virrannut
kohti jäähdytyspakkaa. Lämpömittareilla mitataan glykolin lämpötila ennen ja jälkeen
jäähdytyspakan. Esimerkki jäähdytystehon laskemisesta on liitteessä 3.
Jäähdytysteho lasketaan Honeywell Experion PKS -järjestelmässä liitteen 3 mukaisesti.
Järjestelmään viedään kolmen mittarin tiedot; massavirtausmittari (T006FT01), jonka
alue on 0 - 60 m3/h ja kaksi PT-100 lämpötila-anturia, joiden alueet ovat -10/+15°C. Massavirtausmittarin kalibrointitodistus on liitteenä (liite 4 (5/8)).
4.3.4
HTHW 165-asteinen vesi
Konesarjan 410 lämmitysjärjestelmässä käytetään HTHW:tä eli 165-asteista vettä. Toimittajalta 165-asteinen vesi tulee putkessa suoraan käyttöpaikalle, joka lämmittää lämmityspakan. Konesarjalle tulee 165-asteista vettä kahdessa putkessa ja molempien käyttöä mitataan. Toinen putkista menee tölkinlämmittimelle ja toinen pesukeskukselle sekä
pastörointilaitteistolle. Esimerkki lämmitystehon laskemisesta on liitteessä 3.
Toinen mittareista on K298FT01, joka mittaa HTHW:n virtausta tölkinlämmittimelle. Massavirtausmittari on tyypiltään PROMAG 50 P, sen mitta-alue 0 - 60 m3/h ja se on Endress+Hauserin valmistama. Lisäksi HTHW:n lämpötilaa mitataan kahdella PT-100-anturilla ennen ja jälkeen lämpöpakan. PT-100-antureiden mitta-alue on 0 - 200 °C. Massavirtausmittarin kalibrointitodistus on liitteenä (liite 4 (1/8)). Tölkinlämmittimen HTHW:n
kulutusta ei pystytty seuraamaan rikkinäisten PT-100-antureiden takia.
Toinen ks 410:n HTHW-mittareista on S006FT01, joka mittaa HTHW:n virtausta pastörointilaitteistolle ja pesukeskukselle. Massavirtausmittari on tyypiltään PROMAG 50 P,
sen mitta-alue on 0 - 60 m3/h ja se on Endress+Hauserin valmistama. Lisäksi HTHW:n
lämpötilaa mitataan kahdella PT-100-anturilla ennen ja jälkeen lämpöpakan. PT-100-antureiden mitta-alue on 0 - 200 °C. Massavirtausmittarin kalibrointitodistus on liitteenä (liite
4 (2/8)).
17
4.3.5
Sähkö
Konesarjan 410 kokonaissähkönkulutus muodostuu viiden pääkeskuslähdön mittauksesta.

QPK1209B1 Täyttökone (mitta-alue 0-200 kW)

QPK1211B1 Lavaaja (mitta-alue 0-200 kW)

QPK1212C1 Pastööri, newport, prosessisähkö (mitta-alue 0-300kW)

QPK1213C1 Kuljettimet prosessisähkö (mitta-alue 0-300kW)

QPK1214C1 Pad Shrink packer KS410/K232 (mitta-alue 0-300kW).
Positio kertoo käyttäjälle, mistä pääkeskuksen kennosta kyseinen lähtö tulee alakeskukselle. Esimerkiksi QPK1214C1 tarkoittaa, että lähtö tulee pääkeskuksesta numero 12,
sarakkeesta 14 ja kennosta C1.
Mittarit ovat Carlo Gavazzin WM22-DIN verkkoanalysaattoreita. Ne ovat kytketty järjestelmään siten, että hetkellinen virrankulutus näkyy PKS-automaatiojärjestelmässä. Virrankulutus lähtee mittarilta 4 - 20 mA-tietona ja on kytketty automaatiojärjestelmässä
MAI-kortille, eli mA-input-kortille. Lisäksi aina, kun yksi kilowattitunti tulee täyteen, verkkoanalysaattori lähettää 24VDC pulssin automaatiojärjestelmään. Kilowattituntipulssi on
kytketty automaatiojärjestelmässä MSI-kortille, joka vastaanottaa 24VDC-signaaleita.
Loisvirtaa on kompensoitu tällä pääkeskuksella kahdella 4x50 kvar kompensointipattereilla.
4.4
4.4.1
Tölkkikonesarjan 420 käyttöhyödykejärjestelmät
Hiilidioksidi
Konesarjan 420 hiilidioksidijärjestelmästä löytyy vain yksi hiilidioksidimittari; V007FT01
eli hiilidioksidin kokonaisvirtaus. Konesarjalla hiilidioksidia kuluu muun muassa puskuritankin hiilidioksidipaineen ylläpitämiseen sekä täyttökoneella tölkkien täyttämiseen ja
kansitukseen.
18
V007FT01 on massavirtausmittari, jonka tyyppi on t-mass 65 F DN40 ja valmistaja Endress+Hauser. Massavirtausmittarin mitta-alue on 0 - 700 kg/h ja kalibrointitodistus on
liitteenä (Liite 4 (8/8)).
4.4.2
Paineilma
Konesarjan 410 paineilmamittarin jälkeen putki haarautuu konesarjalle 420 lavan purkajalle. Eli kyseinen mittari U006FT01 antaa vähän väärää tietoa. Muuten tämän konesarjan (420) mittari näyttää kaiken mitä pitääkin, mutta kulutustiedosta puuttuu lavan purkajan paineilman kulutus.
U007FT01 on kaasun virtaukseen tarkoitettu virtausmittari, joka on tyypiltään VA420 ja
valmistaja on Burkert. Mitta-alue mittarilla on 0 - 500Nm3. Paineilman virtausmittareista
ei löydy kalibrointitodistuksia, joten on uskottava, että mittarit näyttävät sitä mitä pitääkin.
4.4.3
Glykoli
Konesarjan 420 jäähdytysjärjestelmässä käytetään jäähdytysaineena 30% glykolia. Glykolia jäähdytetään käyttöhyödykekeskuksessa kolmen ammoniakkipakan läpi. Jäähdytystä käytetään konesarjalla jäähdytyspakan avulla. Jäähdytysteho saadaan laskettua
kolmen mittarin avulla. Massavirtausmittauksessa mitataan, paljon glykolia on virrannut
kohti jäähdytyspakkaa. Lämpömittareilla mitataan glykolin lämpötila ennen ja jälkeen
jäähdytyspakan. Esimerkki jäähdytystehon laskemisesta on liitteessä 3.
Jäähdytysteho lasketaan Honeywell Experion PKS-järjestelmässä liitteen 3 mukaisesti.
Järjestelmään viedään tiedot kolmesta mittarista, jotka ovat massavirtausmittari ja kaksi
PT-100-lämpötila-anturia. Massavirtausmittarin (T007FT01) alue on 0 - 60 m3/h ja PT100 lämpötila-anturien alueet ovat -10/+40°C. Massavirtausmittarin kalibrointitodistus on
liitteenä (liite 4 (6/8)).
4.4.4
HTHW 165-asteinen vesi
Konesarjan 420 lämmitysjärjestelmässä käytetään HTHW:tä eli 165-asteista vettä. Toimittajalta 165-asteinen vesi tulee putkessa suoraan käyttöpaikalle, joka lämmittää lämmityspakan. Konesarjalle tulee 165-asteista vettä kahdessa putkessa, ja molempien
19
käyttöä mitataan. Toinen putkista menee pesukeskukselle ja toinen pastörointilaitteistolle. Esimerkki lämmitystehon laskemisesta on liitteessä 3.
Toinen mittareista on S007FT02, joka mittaa HTHW:n virtausta pesukeskukselle. Massavirtausmittari on tyypiltään PROMAG 50 P, sen mitta-alue on 0 - 60 m3/h ja se on
Endress+Hauserin valmistama. Lisäksi HTHW:n lämpötilaa mitataan kahdella PT-100anturilla ennen ja jälkeen lämpöpakan. PT-100-antureiden mitta-alue on 0 - 200 °C. Massavirtausmittarin kalibrointitodistus on liitteenä (liite 4 (4/8)).
Toinen mittareista on S007FT01, joka mittaa HTHW:n virtausta pastörointilaitteistolle.
Massavirtausmittari on tyypiltään PROMAG 50 P, sen mitta-alue on 0 - 60 m3/h ja se on
Endress+Hauserin valmistama. Lisäksi HTHW:n lämpötilaa mitataan kahdella PT-100anturilla ennen ja jälkeen lämpöpakan. PT-100-antureiden mitta-alue on 0 - 200 °C. Massavirtausmittarin kalibrointitodistus on liitteenä (liite 4 (3/8)).
4.4.5
Sähkö
Konesarjan 420 kokonaissähkönkulutus muodostuu seitsemän pääkeskuslähdön mittauksesta.

QPK0611A1Tölkkilinja (mitta-alue 0-300kW)

QPK0606C2 Lavaaja (mitta-alue 0-200kW)

QPK0606A1 Pastööri, newport, prosessisähkö (mitta-alue 0-300kW)

QPK0611B1 Kuljettimet, prosessisähkö (mitta-alue 0-100kW)

QPK0605C1 Shink packer L420/K124 (mitta-alue 0-200kW)

QPK0605D1 CIP/KZE Tölkki (mitta-alue 0-200kW)

QPK0607D1 Tray shink packer L420/K126 (mitta-alue 0-100kW).
20
Positio kertoo käyttäjälle, mistä pääkeskuksen kennosta kyseinen lähtö tulee alakeskukselle. Esimerkiksi QPK0605D1 tarkoittaa, että lähtö tulee pääkeskuksesta numero 6, sarakkeesta 5 ja kennosta D1.
Mittarit ovat Carlo Gavazzin WM22-DIN verkkoanalysaattoreita. Ne ovat kytketty järjestelmään siten, että hetkellinen virrankulutus näkyy PKS-automaatiojärjestelmässä. Virrankulutus lähtee mittarilta 4 - 20 mA-tietona, ja se on kytketty automaatiojärjestelmässä
MAI-kortille eli mA-input-kortille. Lisäksi aina, kun yksi kilowattitunti tulee täyteen, verkkoanalysaattori lähettää 24VDC pulssin automaatiojärjestelmään. Kilowattituntipulssi on
kytketty automaatiojärjestelmässä MSI-kortille, joka vastaanottaa 24VDC-signaaleita.
Loisvirran kompensoimiseen on tässä pääkeskuksessa käytetty 2 x 200 kvar kompensointipattereilla.
5
5.1
Tölkkiajot
Kategoriat
Sinebrychoffilla valmistetaan paljon erilaisia juomia, ja ne jaetaan seuraaviin kategorioihin:

oluet

käymisteitse valmistetut juomat

virvoitusjuomat.
21
Lisäksi käyttöhyödykkeiden kulutuksen kannalta on merkittävää, onko kyseessä pitkä vai
lyhyt ajo. Siksi ajot on päätetty jakaa yli ja alle 8 tunnin ajoihin.
Yhteensä eri kategorioita on kuusi:
5.2

oluet (alle 8 tuntia)

oluet (yli 8 tuntia)

käymisteitse valmistetut juomat (alle 8 tuntia)

käymisteitse valmistetut juomat (yli 8 tuntia)

virvoitusjuomat (alle 8 tuntia)

virvoitusuomat (yli 8 tuntia).
Ajotiedot
5.2.1
Huomioitavaa
Kaikista kategorioista ei löydy ajotietoja tarkasteluajalta. Pitkiä (yli 8 tuntia) käymisteitse
valmistettujen juomien ajoja ei ollut yhtään kummallakaan konesarjalla. Konesarjalla 410
lyhyet virvoitusjuoma-ajot jätettiin tuloksista pois, koska jokainen ajo oli lyhyempi kuin
kolme tuntia. Tulokset olisivat olleet liian epätarkkoja. Lisäksi muutama huomioitava
asia:

Vuoden 2014 lokakuuta vanhempia ajotietoja ei ole voitu hyödyntää, koska sähkömittarit ovat kalibroitu syyskuussa.

Lokakuussa 410 konesarjan glykolin mittaukset eivät ole toimineet, joten nämä
tiedot on jätetty laskennoista pois.

Konesarja 410:n tölkinlämmittimen lämpötilanmittarit eivät toimineet HTHW:n
puolella koko tarkasteluaikana.
22
5.2.2
410 konesarjan käyttöhyödykekulutukset
Konesarjan 410 käyttöhyödykekulutuksien yhteenvedosta parhaimmat tulokset saatiin
pitkien ja lyhyiden olutajojen kulutuksista, sillä niistä löytyi eniten ajotuloksia. Siitä voi
tehdä ensimmäisen huomion; pitkissä olutajoissa kuluu jokaista käyttöhyödykettä vähemmän kuin lyhyissä olutajoissa. Oluiden ajotuloksia on liitteenä (liite 5). Toiseksi lämmitystehossa näkyy selvä eroavaisuus virvoitusjuomien kohdalla, mutta tähän on selvä
syy. Kaikki alkoholituotteet ajetaan pastörointilaitteiston läpi, ja siksi HTHW:tä kuluu huomattavasti vähemmän virvoitusjuoma-ajoissa. Poikkeuksena on Fanta, joka pastöroidaan. Pitkistä virvoitusjuoma-ajoista löytyy vain yksi ajo.
Taulukko 2.
Konesarjan 410 käyttöhyödykekulutukset kategorioittain, keskiarvo per 1000 tölkkiä
KS 410 käyttöhyödykekulutukset
kategorioittain ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
Pitkät olutajot
Lyhyet olutajot
Pitkät KTV
Lyhyet KTV
PITKÄT VJ
Lyhyet VJ
5.2.3
5,55
6,58
0
6,59
4,9
0
SÄHKÖ
[kWh]
3,14
4,6
PAINEILMA Jäähdytysteh Lämmitysteho
[Nm3]
o [kWh]
[kWh]
0,57
0,2
3,42
0,72
0,26
3,85
5,02
3,99
0,78
0,65
0,28
0,06
3,67
1,64
420 konesarjan käyttöhyödykekulutukset
Konesarjan 420 käyttöhyödykekulutuksien yhteenvedosta on nähtävissä samat tulokset
kuin ks 410:n kohdalla. Pitkissä olutajoissa käyttöhyödykkeitä kuluu suhteessa vähemmän kuin lyhyissä olutajoissa. Oluiden ajotuloksia on liitteenä (liite 6). Pitkistä virvoitusjuoma-ajoista löytyy vain yksi ajo.
23
Taulukko 3.
Konesarjan 420 käyttöhyödykekulutukset kategorioittain, keskiarvo per 1000 tölkkiä
KS 420 käyttöhyödykkeiden kulutukset
kategorioitttain ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
Pitkät olutajot
Lyhyet olutajot
Pitkät KTV
Lyhyet KTV
Pitkät VJ
Lyhyet VJ
5.3
5.3.1
8,98
8,4
0
7,9
8,76
8,18
SÄHKÖ
[kWh]
3,92
3,76
PAINEILMA Jäähdytysteh Lämmitysteho
[Nm3]
o [kWh]
[kWh]
1,91
0,26
8,75
1,82
0,32
7,75
2,78
3,08
2,79
1,75
2,97
1,76
0,28
0,46
0,23
6,88
0,01
0,43
Tölkkikonesarjojen käyttöhyödykevertailut
Pitkät olutajot
Pitkien olutajojen konesarjakohtaisessa vertailussa erot näyttävät suurilta, mutta suurin
osa erosta selittyy sillä, että konesarjalla 420 ajetaan isompia tölkkejä kuin toisella konesarjalla (0,5 litraa ja 0,568 litraa). Seuraavassa taulukossa on vertailtu vain 0,33 litran
tölkkien ajoja.
Taulukossa 4 on pitkien olutajojen käyttöhyödykekulutukset kaikista tölkeistä. Taulukkoon 5 on muutettu tietoja siten, että niissä näkyy vain 0,33 litran tölkkien ajot. Erot hiilidioksidin, paineilman ja lämmitystehon kulutuksessa ovat selvät, koska konesarja 420
käyttää niitä enemmän, mutta konesarja 410 käyttää sähköä enemmän kuin konesarja
420.
24
Taulukko 4.
Pitkät olutajot, keskiarvo per tuhat tölkkiä
Pitkät olutajot ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
KS420
KS410
Taulukko 5.
8,98
5,55
SÄHKÖ
[kWh]
3,92
3,14
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
1,91
0,26
8,75
0,57
0,2
3,42
Pitkät olutajot per tuhat tölkkiä (0,33 litran tölkkejä)
Pitkät olutajot ka /1000 tlk (0,33l)
CO2 [kg]
KS420
KS410
5.3.2
7,19
5,55
SÄHKÖ
[kWh]
2,48
3,14
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
1,42
0,2
5,9
0,57
0,2
3,42
Lyhyet olutajot
Lyhyiden olutajojen konesarjakohtaisessa vertailussa erot näyttävät suurilta, mutta suurin osa eroista selittyy sillä, että konesarjalla 420 ajetaan isompia tölkkejä kuin toisella
konesarjalla (0,5 litraa ja 0,568 litraa). Seuraavassa taulukossa on vertailtu vain 0,33
litran tölkkien ajoja.
25
Taulukossa 6 on lyhyiden olutajojen käyttöhyödykekulutukset kaikista tölkeistä, mutta
taulukkoon 7 on muutettu tietoja niin, että tiedoissa näkyy vain 0,33 litran tölkkien ajot.
Hiilidioksidissa, paineilmassa ja lämmitystehossa on selvät erot siten, että konesarja 420
käyttää näitä enemmän, mutta sähköä konesarja 410 käyttää enemmän.
Taulukko 6.
Lyhyet olutajot, keskiarvo per tuhat tölkkiä
Lyhyet olutajot ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
KS420
KS410
Taulukko 7.
8,4
6,58
SÄHKÖ
[kWh]
3,76
4,6
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
1,82
0,32
7,75
0,72
0,26
3,85
Lyhyet olutajot, keskiarvo per 1000 tölkkiä (0,33 litran tölkkejä)
Lyhyet olutajot ka / 1000 tlk
(0,33l)
CO2 [kg]
KS420
KS410
7,33
6,58
SÄHKÖ
[kWh]
3,27
4,6
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
1,55
0,23
5,56
0,72
0,26
3,85
26
5.3.3
Pitkät käymisteitse valmistettujen juomien ajot
Tarkasteluaikana ei ollut yhtään yli kahdeksan tunnin käymisteitse valmistettujen juomien ajoa.
5.3.4
Lyhyet käymisteitse valmistettujen juomien ajot
Taulukko 8.
Lyhyet käymisteitse valmistettujen juomien ajot, keskiarvo per 1000 tölkkiä
Lyhyet KTV ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
KS420
KS410
7,9
6,59
SÄHKÖ
[kWh]
2,78
5,02
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
1,75
0,28
6,88
0,78
0,28
3,67
Lyhyissä käymisteitse valmistettujen juomien ajoja ei ollut montaa kappaletta per konesarja, mutta tuloksista on nähtävissä samat tiedot mitä muissakin ajoissa. Konesarja 420
käyttää hiilidioksidia, paineilmaa ja lämmitystä enemmän kuin konesarja 410.
27
5.3.5
Pitkät virvoitusjuoma-ajot
Taulukko 9.
Pitkät virvoitusjuoma-ajot, keskiarvo per tuhat tölkkiä
Pitkät VJ ajot ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
KS420
KS410
8,76
4,9
SÄHKÖ
[kWh]
3,08
3,99
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
2,97
0,46
0,01
0,65
0,06
1,64
Pitkiä virvoitusjuoma-ajoja oli konesarjoilla vain yksi per konesarja, joten voidaan todeta,
että tulokset eivät ole kovin luotettavia. Tämän verran käyttöhyödykkeitä kului yhdessä
ajossa.
5.3.6
Lyhyet virvoitusjuoma-ajot
Taulukko 10. Lyhyet virvoitusjuoma-ajot, keskiarvo per tuhat tölkkiä
Lyhyet VJ ajot ka / 1000 tlk
CO2 [kg]
KS420
KS410
8,18
0
SÄHKÖ
[kWh]
2,79
KS420
PAINEILMA Jäähdytyste Lämmityste
[Nm3]
ho [kWh]
ho [kWh]
1,76
0,23
0,43
KS410
28
Lyhyitä virvoitusjuoma-ajoja oli analysoitavissa vain konesarjalla 420. Konesarjalla 410
kaikki ajot kestivät alle kolme tuntia, joten ne jätettiin epätarkkuuden takia analysoimatta.
6
Päätelmät ja pohdinnat
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miksi käyttöhyödykekulutukset vaihtelevat paljon, vaikka tuote, ajoaika ja ajettava määrä olisivat samat. Tuloksia saatiin käyttöhyödykekulutuksille kategoriakohtaisesti, eli miten paljon eri juomakategoriat käyttävät ajoissa
käyttöhyödykkeitä. Melkein jokaisessa ajossa on vikoja, jotka haittaavat ajoa tai jopa pysäyttävät linjan vaihtelevilla vaikutuksilla. Vikatiedot rajattiin tarkoituksella pois, vaikka
ne esittävätkin varmasti omaa osaansa kulutuksissa. Jos vikatiedot olisivat olleet mukana, niin työ olisi kasvanut liian laajaksi.
Parhaimmat tulokset saatiin pitkistä ja lyhyistä olutajoista, sillä niitä ajoja oli eniten. Nämä
tulokset osoittavat, että käyttöhyödykkeiden kulutus vähenee per 1000 tölkkiä, jos ajo on
pitkä verrattuna lyhyisiin ajoihin. Kolmesta kategoriasta ajotietoja oli todella vähän tarkasteluaikana. Jos tarkasteluajankohta olisi ollut kesällä, niin silloin olisi ollut todennäköistä saada jokaiseen juomakategoriaan tuloksia. Lisäksi tarkasteluaika oli liian lyhyt,
jonka vuoksi saatiin liian vähän tuloksia. Jos työ olisi tehty pidemmällä tarkastelujaksolla,
tutkimustulokset olisivat olleet luotettavampia. Tavoitteena on, että kaikista juoma-ajoista
kerääntyisi paljon ajotietoja ja tätä kautta saataisiin tietoa reseptikohtaisista eroista ja
päästäisiin tasaamaan kulutuseroja.
Isoin ongelma on tiedonkeruujärjestelmän ominaisuus, joka kerää kulutustietoa talteen
vain tunnin välein. Tämä osoittautuu ongelmalliseksi, kun tarkastellaan ajoja, jotka voivat
päättyä esimerkiksi 10:22 ja alkaa 10:53. Siksi ajojen alut ja loput joudutaan jättämään
pois tuloksista. Lyhemmissä ajoissa (alle 3 tuntia) tämä olisi vaikuttanut jo niin paljon
tuloksiin, että niitä ei voinut ottaa huomioon ollenkaan. Tämä sai aikaan parannusehdotuksen; AWR-järjestelmä muutetaan minuuttisykliseksi. Tämän ansiosta ajoja pystyään
seuraamaan tarkemmin, ajojen alut ja loput voidaan ottaa huomioon tai kulutuksia voidaan seurata eri sekvensseissä.
Opinnäytetyötä tehdessä löytyi muutama kehitysidea ja mahdollisuus säästöihin.
29

Paineilmaverkon putkistosta löytyi virhe; konesarjan 410 painilmamittarin jälkeen
putki haarautuu vielä 420 konesarjan lavan purkajalle.

Konesarjalla 410 tölkinlämmittimellä HWHW:n lämpötilamittarit eivät toimineet
koko tarkasteluaikana.

Sinebrychoffilla on nykyään CO2-talteenottojärjestelmä. Molempien konesarjojen
puskuritankit voisi liittää talteenottojärjestelmään, jolloin hiilidioksidia säästyisi.

Glykoliverkon lämpötilan muutos.

AWR-järjestelmään käyttöhyödykkeiden kulutuksen hälytysrajat; liika kulutus
viestisi vuodosta ja kunnossapito saisi tietoa nopeammin
Yksi tärkeimmistä kehitysideoista on tiedonkeruujärjestelmään tehtävä muutos. Tulevaisuudessa AWR-järjestelmästä voidaan seurata käyttöhyödykekulutuksia minuutin keruuvälillä. Jos tällainen ominaisuus olisi ollut alusta asti käytössä, niin olisivat tulokset
olleet paljon tarkempia. Lisäksi tämä muutos mahdollistaa esimerkiksi sekvenssikohtaisten kulutuksien tarkkailun.
30
Lähteet
1
Kotimaan myyntitilastoa. Verkkodokumentti. Panimoliitto. <http://panimoliitto.fi/wp-content/uploads/2014/03/Pakkaukset_2000_2013_v2.pdf.pdf> Luettu
3.12.2014.
2
Carlsbergin esittely. Verkkodokumentti. Oy Sinebrychoff Ab. <http://www.sinebrychoff.fi/yhtio/carlsberg/Pages/OsaCarlsberg-konsernia.aspx> Luettu 3.12.2014.
3
Sinebrychoff. Verkkodokumentti. Oy Sinebrychoff Ab. <http://sinebrychoff.fi/yhtio/luvut/Pages/Sinebrychofflukuina.aspx> Luettu 3.12.2014.
4
Koulutusmateriaalia. Täyttöosasto. Oy Sinebrychoff Ab.
5
Kinnunen, Kari. 2015. Järjestelmäasiantuntija. Oy Sinebrychoff Ab. Keskustelu.
20.1.2015.
6
Käyttöhyödykejärjestelmät. Verkkodokumentti. Motiva. <https://motiva.fi/extranet/energiakatselmoijat/kayttohyodykejarjestelmat> Luettu 4.11.2014
7
Paine. Verkkodokumentti. Wikipedia. <https://fi.wikipedia.org/wiki.Paine> Luettu
5.11.2014.
8
Kuukka Matti. 2010. Kirkniemen paperitehtaan paineilmanjärjestelmän energiatehokkuus. Insinöörityö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
9
Penttinen Pyry. 2009. Teollisuuden paineilmaenergia-analyyseissa havaittujen
säästötoimenpiteiden toteutusaste ja saavutettu säästö. Diplomityö. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta.
Liite 1
1 (1)
AWR-järjestelmän käyttöliittymä
Kuva AWR-järjestelmän käyttöliittymästä.
Liite 2
1 (1)
Vuororaportti
Esimerkki vuororaportista.
Liite 3
1 (2)
{$I C:\AC_CONF\TMP\PASCBEGI.PAS}
var SUM,KA,Lampoker,Kilot : real;
i : integer;
procedure S006JI01A
(
TMP : real;
(* Lämpötilaero *)
CNT : real;
(* Kumuloituneet litrat *)
nes : byte;
(* Neste: 1=vesi, 2=glykoli *)
var MES : real;
(* Lämpöteho (kW) *)
var Tve : arr_30_real;(* Lämpötilamittaus-vektori *)
var Tim : word;
var zer : byte);
(* ajastin *)
(* Litra-laskurin nollaus *)
begin
BlockBegin;
(* Tämä lohko laskee laitteiston ottaman lämpötehon.
*)
(* Q=C*M*T-ero eli energia (kJ) on lämpökerroin * massa * lämpötilaero.
*)
(* 1kWh=3600 kJ, joten tulos on jaettava 3600:lla, jotta saadaan kJ -> kWh:ksi
*)
(* Lohko laskee tehon 30s välein, jolloin lämpötilaerosta otetaan 30s keskiarvo *)
(* ja litrat (kilot) kumuloidaan myös 30s ajan. Tulos on siis kJ josta saadaan
*)
(* kWh jakamalla 3600:lla. kWh:sta saadaan taas teho eli kW jakamalla ajalla eli *)
(* 30/3600h eli sama kun kerrotaan 120:lla (käänteisluku).
*)
(* Lämpökerroin ja tiheys on eri vedellä ja glykolilla. Nes-liittimellä valitaan *)
(* mitattava aine 1=vesi, 2=glykoli.
*)
case nes of
1 : begin
kilot:=1*CNT;
(* tiheys = 1 *)
lampoker:=4.19; (* vedellä
*)
end;
2 : begin
kilot:=1.12*CNT; (* tiheys 1.12 *)
lampoker:=3.74; (* 30% glykoli *)
end;
end;
zer:=0;
Liite 3
2 (2)
tim:=tim+1;
(* aika käy *)
Tve[tim]:=TMP; (* lämpötilaeron hetkellisarvo vektoriin joka sykli *)
if tim>=30 then
begin
for i:=1 to 30 do SUM:=SUM+Tve[i];
KA:=SUM/30; (* lpt-keskiarvo *)
MES:=((lampoker*kilot*KA)/3600)*120;
zer:=1;
SUM:=0;
tim:=0;
end;
BlockEnd;
end;
end.
Liite 4
1 (8)
Kalibrointitoditukset
Liite 4
2 (8)
Liite 4
3 (8)
Liite 4
4 (8)
Liite 4
5 (8)
Liite 4
6 (8)
Liite 4
7 (8)
Liite 4
8 (8)
607635
1035809
1245473
1211565
Karhu III CAN 1X18X0,330 KESKO
Karhu A CAN 1X24X0,330 ABV5.3 EST
Karhu III CAN 1X20X0,330
1188872
Karhu III CAN 1X24X0,330
Koff III CAN 1X18X0,330
6473903
Koff III CAN 1X24X0,330
Karhu A CAN 1X24X0,330 ABV5.3 EST
723047
968118
Koff III CAN 1X24X0,330
1195287
3834280
Karhu III CAN 1X20X0,330
Karhu III CAN 1X24X0,330
520444
Koff III CAN 1X24X0,330
Karhu III CAN 1X20X0,330
963599
5487174
Karhu III CAN 1X24X0,330
847127
4511191
Koff III CAN 1X24X0,330
3808905
Koff III CAN 1X24X0,330
Karhu III CAN 1X20X0,330
719179
1079546
731859
Karhu III CAN 1X20X0,330
Koff III CAN 1X24X0,330
725797
Karhu III CAN 1X24X0,330
486846
Karhu III CAN 1X18X0,330
2731,70
4202,40
3973,60
3999,20
5503,00
20267,50
4565,80
25456,20
5535,40
30263,80
2999,80
20680,40
5474,20
4522,60
7310,60
35005,70
7301,60
3133,40
6107,20
5191,20
6532,90
Toteutunu KULUNUT
t vrkC02
raportista
tlk
Karhu III CAN 1X18X0,330
Tuote
5,611
5,790
5,429
5,561
5,098
5,321
5,390
5,643
5,745
5,515
5,764
5,394
5,654
6,255
6,116
5,407
6,142
5,157
5,896
4,168
5,392
1886,00
2160,00
2048,00
2209,00
3002,00
10788,00
2629,00
12965,00
2873,00
14957,00
2512,00
10638,00
2835,00
2900,00
3331,00
17737,00
3716,00
1830,00
3320,00
3559,00
4401,00
KA/1000TL KULUNUT
K
SÄHKÖ
3,874
2,976
2,798
3,072
2,781
2,832
3,103
2,874
2,982
2,726
4,827
2,774
2,928
4,011
2,787
2,740
3,126
3,012
3,205
2,858
3,632
296,80
364,00
348,80
393,20
570,10
2092,40
452,20
2502,50
529,10
2941,60
368,10
2085,70
538,20
465,20
638,60
3541,80
706,10
383,20
669,30
656,80
728,40
KA/1000TL KULUNUT
K
PI
0,610
0,502
0,477
0,547
0,528
0,549
0,534
0,555
0,549
0,536
0,707
0,544
0,556
0,643
0,534
0,547
0,594
0,631
0,646
0,527
0,601
0,00
0,00
0,00
0,00
397,30
0,00
246,80
1002,40
156,70
816,70
97,30
567,00
173,40
176,70
224,40
1182,90
224,10
104,50
223,20
202,80
250,80
0,000
0,000
0,000
0,000
0,368
0,000
0,291
0,222
0,163
0,149
0,187
0,148
0,179
0,244
0,188
0,183
0,188
0,172
0,215
0,163
0,207
1577,30
2364,20
2382,40
2419,30
3600,60
13678,10
3199,10
16083,40
3656,50
19573,00
2360,50
13799,00
3562,10
2624,90
3762,00
19279,30
3834,60
1872,40
3103,80
3660,90
3926,30
3,240
3,257
3,255
3,364
3,335
3,591
3,776
3,565
3,795
3,567
4,536
3,599
3,679
3,630
3,147
2,978
3,225
3,081
2,996
2,939
3,241
KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL
K
JÄÄHDYTY K
LÄMMITYS K
S
Liite 5
1 (2)
Konesarjan 410 ajotietoja, pitkät olutajot
93077
250865
480591
180265
249693
226597
235856
242799
246867
241359
242650
120969
246916
Koff III CAN 1X18X0,330
Karhu III CAN 1X20X0,330
Tub Green CAN 1X24X0,330
Tub Green CAN 1X18X0,330 ABV4.5
Koff Export CAN 1X24X0,330 ESTONIA
Tub Green CAN 1X18X0,330 ABV4.5
Karhu III CAN 1X20X0,330
CB Beer CAN 1X20X0,330
Karhu A CAN 1X24X0,330
CB Beer CAN 1X18X0,330
CB Beer CAN 1X15X0,330
Tub Green CAN 1X18X0,330 ABV4.5
740,30
1466,50
2284,20
1291,50
1823,80
1620,30
1473,90
1452,80
1617,50
1530,30
1698,00
925,70
1385,10
Toteutunu KULUNUT
t vrkC02
raportista
tlk
Koff IV CAN 1X15X0,330
Tuote
7,954
5,846
4,753
7,164
7,304
7,151
6,249
5,984
6,552
6,340
6,998
7,652
5,610
797,00
1236,00
1420,00
1104,00
1040,00
1110,00
764,00
808,00
963,00
864,00
1115,00
679,00
970,00
KA/1000TL KULUNUT
K
SÄHKÖ
8,563
4,927
2,955
6,124
4,165
4,899
3,239
3,328
3,901
3,580
4,595
5,613
3,928
100,20
183,10
236,50
163,80
165,90
178,50
125,80
135,60
148,50
159,60
198,10
117,60
151,60
KA/1000TL KULUNUT
K
PI
1,077
0,730
0,492
0,909
0,664
0,788
0,533
0,558
0,602
0,661
0,816
0,972
0,614
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
51,40
32,00
40,10
70,10
61,20
63,90
56,70
72,40
0,000 593,90
0,000 910,80
0,000 1282,80
0,000 828,40
0,000 949,10
0,227 1203,00
0,136 711,90
0,165 835,80
0,284 711,70
0,254 809,80
0,263 838,60
0,469 502,10
0,293 827,40
6,381
3,631
2,669
4,595
3,801
5,309
3,018
3,442
2,883
3,355
3,456
4,151
3,351
KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL
K
JÄÄHDYTY K
LÄMMITYS K
S
Liite 5
2 (2)
Konesarjan 410 ajotietoja, lyhyet olutajot
Koff III CAN 24X0,330
Karhu III CAN 3X8X0,330
Karhu III CAN 24X0,568
Karhu III CAN 3X8X0,330
Karhu III CAN 4X6X0,500
Karhu III CAN 4X6X0,500
Koff III CAN 24X0,330
Karhu III CAN 24X0,568
Tuote
2045451
485790
208255
722252
389350
391465
1706665
419754
13599,00
3875,90
2378,60
5566,20
3826,30
4412,20
10998,60
4430,90
Toteutunu KULUNUT
t vrkC02
raportista
tlk
6,648
7,979
11,422
7,707
9,827
11,271
6,444
10,556
3135,00
1810,00
1369,00
2311,00
2068,00
2057,00
2495,00
1811,00
KA/1000TL KULUNUT
K
SÄHKÖ
1,533
3,726
6,574
3,200
5,311
5,255
1,462
4,314
2825,30
762,70
590,00
1041,90
858,00
836,30
2177,80
1039,20
KA/1000TL KULUNUT
K
PI
1,381
1,570
2,833
1,443
2,204
2,136
1,276
2,476
568,60
45,10
53,00
153,80
148,90
117,30
356,70
155,40
0,278
0,093
0,254
0,213
0,382
0,300
0,209
0,370
12008,80
2942,40
2925,90
4234,70
3935,50
4169,40
9910,20
4866,20
5,871
6,057
14,050
5,863
10,108
10,651
5,807
11,593
KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL
K
JÄÄHDYTY K
LÄMMITYS K
S
Liite 6
1 (2)
Konesarjan 420 ajotietoja, pitkät olutajot
Karhu III CAN 24X0,568
Karhu III CAN 3X8X0,330
Koff III CAN 3X8X0,330
Karhu IVB CAN 24X0,568
Koff ISO III CAN 24X0,568
Karhu A CAN 24X0,568
CB Beer CAN 3X8X0,330
Koff III CAN 3X8X0,330
Koff IV CAN 4X6X0,500
Karhu III CAN 3X8X0,330
Koff III CAN 3X8X0,330
Karhu Tuplahum CAN 24X0,568
Karhu III CAN 3X8X0,330
CB Beer CAN 3X8X0,330
Karhu III CAN 3X8X0,330
Tuote
207932
240664
248305
139753
139289
142967
239294
242358
165699
246623
246247
136540
304568
245213
376560
2172,20
1770,10
1907,10
1391,50
1292,20
1364,20
1852,60
1696,50
1643,70
1954,20
1632,00
1490,20
2335,20
1505,70
2933,30
Toteutunu KULUNUT
t vrkC02
raportista
tlk
10,447
7,355
7,680
9,957
9,277
9,542
7,742
7,000
9,920
7,924
6,627
10,914
7,667
6,140
7,790
848,00
722,00
1041,00
497,00
488,00
702,00
853,00
792,00
1038,00
834,00
745,00
642,00
1015,00
614,00
1198,00
KA/1000TL KULUNUT
K
SÄHKÖ
4,078
3,000
4,192
3,556
3,504
4,910
3,565
3,268
6,264
3,382
3,025
4,702
3,333
2,504
3,181
441,60
311,70
504,00
267,10
258,20
365,40
450,00
367,90
387,00
375,10
348,60
349,70
477,10
294,60
580,40
KA/1000TL KULUNUT
K
PI
2,124
1,295
2,030
1,911
1,854
2,556
1,881
1,518
2,336
1,521
1,416
2,561
1,566
1,201
1,541
145,40
2,60
75,00
73,30
28,40
76,40
49,30
56,30
80,90
65,30
64,40
42,70
88,40
58,50
85,50
0,699
0,011
0,302
0,524
0,204
0,534
0,206
0,232
0,488
0,265
0,262
0,313
0,290
0,239
0,227
2250,90
1368,70
1479,70
1436,80
1259,20
1946,50
1348,00
1408,30
1854,00
1387,00
1285,80
1550,30
1600,40
1136,90
2329,20
10,825
5,687
5,959
10,281
9,040
13,615
5,633
5,811
11,189
5,624
5,222
11,354
5,255
4,636
6,185
KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL KULUNUT KA/1000TL
K
JÄÄHDYTY K
LÄMMITYS K
S
Liite 6
2 (2)
Konesarjan 420 ajotietoja, lyhyet olutajot