Euroopan komission kanta Hanhikivi 1
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.6.2015 C(2015) 3763 final KOMISSION KANTA Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, annettu 3.6.2015, Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoshankkeesta Suomessa (Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) FI FI KOMISSION KANTA Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, annettu 3.6.2015, Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoshankkeesta Suomessa (Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) 1. 2. 1 FI MENETTELY 1) Fennovoima Oy, jäljempänä ’investointihankkeen toteuttaja’, ilmoitti komissiolle 20. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan mukaisesti investointihankkeesta, joka koskee Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta Suomessa. 2) Kaikkia sellaisia investointihanketta koskevia seikkoja, jotka liittyvät Euratomin perustamissopimuksen tavoitteisiin, käsiteltiin Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin ne olivat tiedossa, komission sisäisessä työryhmässä sekä komission ja investointihankkeen toteuttajan välisissä keskusteluissa, erityisesti investointihankkeen toteuttajan kanssa Luxemburgissa 24. tammikuuta ja 1. lokakuuta 2014 pidetyissä kokouksissa. 3) Jäljempänä esitetty arviointi on tehty annettujen tietojen perusteella Euratomin perustamissopimuksen määräysten nojalla, eikä se vaikuta mahdollisiin muihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla tehtäviin arviointeihin eikä kyseisestä sopimuksesta ja johdetusta lainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin1. TAUSTA 1) EU:n energiastrategian päätavoitteina on taata turvalliset ja varmat energiatoimitukset, luoda kilpailukykyiset energiamarkkinat, joilla energiaa on tarjolla kohtuulliseen hintaan, ja huolehtia energiahuollon kestävyydestä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. 2) Energiaomavaraisuuden lisääminen, kilpailukykyiset energianhinnat ja EU:n yhteisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ovat myös keskeisiä osatekijöitä Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Strategiassa tunnustetaan ydinvoiman merkitys keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. 3) Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta odotetaan aiheutuvan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia alueelliseen ja kansalliseen yritys- ja teollisuustoimintaan sekä työmarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena on Esimerkiksi ympäristönäkökohtia ja mahdollisesti myös kilpailunäkökohtia olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti arvioitava vielä lisää. Alustavasti komissio haluaisi kiinnittää huomiota säännöksiin, jotka sisältyvät tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun direktiiviin 2011/92/EU (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1–21), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1–18). 2 FI turvallinen ja luotettava sähköntuotanto ja sen osakkaiden omavaraisuuden lisääminen. Investointihankkeen toteuttajan antamien tietojen mukaan hankkeella on vankka julkinen tuki. 3. 4) Valtioneuvoston Fennovoima Oy:lle myöntämän ja eduskunnan vuonna 2010 vahvistaman periaatepäätöksen mukaan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentaminen on ”yhteiskunnan kokonaisedun mukaista”. 5) Koska hankkeen määrittelyä muutettiin merkittävästi vuoden 2010 jälkeen erityisesti vaihtamalla reaktorityyppi Rosatomin (Venäjän federaatio) AES2006-reaktorityypiksi, joka ei kuulunut alkuperäisessä hakemuksessa kuvattuihin reaktorityyppeihin, Fennovoima Oy haki valtioneuvostolta vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämistä. Valtioneuvosto teki 18. syyskuuta 2014 täydentävän periaatepäätöksen, jossa hankkeen todettiin olevan edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Eduskunta vahvisti täydentävän periaatepäätöksen 5. joulukuuta 2014. Fennovoima Oy:n on haettava valtioneuvostolta rakentamislupaa viimeistään 30. kesäkuuta 2015 tai muuten periaatepäätös mitätöidään. Fennovoiman on myös osoitettava, että rakennuslupahakemusta jätettäessä vähintään 60 prosenttia sen osakkeista on EU- tai ETA-maiden toimijoiden omistuksessa. 6) Työ- ja elinkeinoministeriö vaati investointihankkeen toteuttajalta rakennusluvan hakuprosessissa myös ajantasaistetun ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja alustavan turvallisuusarvion ehdotetusta Rosatomin laitosvaihtoehdosta, jonka Säteilyturvakeskus (STUK) arvioi. Lisäksi vaadittiin lausunto laitoksen sijoituskunnalta sekä julkinen kuuleminen. INVESTOINTIHANKKEEN KUVAUS Seuraavassa esitetään lyhyesti hankkeen keskeiset piirteet: FI Investointihankkeen päätoteuttaja Fennovoima Oy Hankkeen nimi Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos Hanketta valmisteleva yritys Fennovoima Oy Pääasiallinen laitostoimittaja Venäjän Rosatom Käyttö Sähköntuotanto laitoksen suunnitellun 60 vuoden käyttöiän aikana Tyyppi Venäläistyyppinen painevesireaktori VVER AES-2006/V491 (VVER1200/V491) Kapasiteetti Nettosähköteho 1200 MW Polttoaine Investointihankkeen toteuttaja on jo allekirjoittanut polttoainesopimuksen ydinpolttoaineen toimituksesta JSC TVELin (Venäjä) kanssa. 3 valtion ydinvoimayhtiö FI Sopimus kattaa ensimmäisen polttoainelatauksen, kahdeksan uudelleenlatausta ja lisäksi kaksi uudelleenlatausta varmuusvarastoa varten. 4. Kustannus Kokonaiskustannusarvio on 4–6 mrd. euroa (jota tarkennetaan Rosatomin kanssa käytävien neuvottelujen aikana). Mahdollisesta kustannusarvion ylityksestä vastaavat osakkaat määräsuhteessa omistukseensa. Hankkeen aikataulu Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan investointihankkeen toteuttaja hakee rakennuslupaa viimeistään kesäkuussa 2015. Sen tavoitteena on sähköntuotannon aloittaminen vuonna 2024. INVESTOINTIHANKKEESEEN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU 1) Tavoite: Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaan komissio tarkastelee investointihankkeesta ilmoittaneen henkilön kanssa hankkeen kaikkia näkökohtia, jotka liittyvät perustamissopimuksen tavoitteisiin. Tarkastelun jälkeen komissio ilmoittaa kantansa asianomaiselle jäsenvaltiolle. 2) Tausta: Komissio on keskustellut investointihankkeen toteuttajan kanssa kaikista hankkeeseen liittyvistä seikoista, jotka oli ilmoitettu komissiolle siten kuin säädetään Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 41 artiklan mukaisesti komissiolle ilmoitettavien investointihankkeiden määrittelystä 2 päivänä joulukuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom) N:o 2587/19992 ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 41 artiklassa tarkoitettujen tietojen antamiseen sovellettavista menettelyistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1209/20003. 3) Hankkeen tavoitteet: Komission käsityksen mukaan hankkeen tavoitteena on tukea Suomen energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista. 4) Hankkeen rahoituksen ja konsortion koostumus: a) 2 3 FI Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan Fennovoiman Oy:n osakkaat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %), joka muodostuu noin 46 yksittäisestä omistajayrityksestä, ja RAOS Voima Oy (34 %), joka Rosatomin tytäryhtiönä on myös hankkeen tärkein toimittaja. Fennovoiman Oy:n osakkaat vastaavat tuotantokustannuksista suhteessa omistusosuuteensa yrityksestä (Mankala-periaatteen mukaisesti) ja vastavuoroisesti saavat tuotettua sähköä. EYVL L 315, 9.12.1999, s. 1–3. EYVL L 138, 9.6.2000, s. 12–14. 4 FI b) 5) Fennovoiman Oy:n kaksi omistajaa tekivät sitovan päätöksen hankkeen rahoituksesta ja toteutuksesta 15. huhtikuuta 2014. Ydinturvallisuus: a) AES-2006 on vakiintuneiden VVER-tyyppisten reaktoreiden uusin malli, jossa käytetään toimivaksi osoittautunutta teknologiaa ja joitain uusia turvallisuutta parantavia ratkaisuja. AES-2006-tyypin ensimmäiset reaktorit ovat rakenteilla Venäjällä ja Valko-Venäjällä. b) Suomen ydinturvallisuusviranomainen STUK antoi toukokuussa 2014 alustavan turvallisuusarvion, jonka perustana olivat hankkeeseen vuoden 2010 periaatepäätöksen jälkeen tehdyt muutokset. Arviossaan STUK edellyttää rakennusluvan myöntämisen ehtona toimenpiteiden tehostamista lentokonetörmäysten ja muiden tapahtumien, kuten tulvien ja tulipalojen, varalta sekä muutoksia vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmiin suomalaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. STUK nimeää myös muita teknisiä seikkoja, jotka vaativat lisäanalyyseja ja testausta. Investointihankkeen toteuttajan mukaan suunnittelu mukautetaan vastaamaan Suomen kansallisia turvallisuusvaatimuksia. c) STUK totesi myös, että Fennovoimalla ei luvanhakijana ole aiempaa kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tai käyttötoiminnasta, minkä vuoksi sen on kehitettävä osaamistaan ja johtamisjärjestelmäänsä voidakseen luoda tarvittavat itsenäiset valmiudet laitoksen turvallisuuden arviointiin ja takaamiseen. Valtioneuvoston asetuksella perustettu ydinturvallisuusneuvottelukunta neuvoo STUKia tärkeissä ydinturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja antaa lausuntoja lupahakemuksista. Se yhtyy STUKin päätelmiin ja huomauttaa, että Fennovoiman oma asiantuntemus ja riippumattomuus on taattava kaikissa hankkeen vaiheissa ottaen huomioon Rosatomin eri tehtävät laitostoimittajana, omistajana ja investoijana. d) 4 5 FI EU:n tasolla ydinturvallisuutta koskevat perusperiaatteet on vahvistettu Euratomin ydinturvallisuusdirektiivissä4. Direktiiviin tehtyjen muutosten5 (jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 15. elokuuta 2017) nojalla sovelletaan uusia säännöksiä, muun muassa erityistä uusien ydinlaitosten turvallisuustavoitetta. Tämä tavoite, jota sovelletaan rakennusluvan ensimmäistä kertaa 14. elokuuta 2014 jälkeen saaneisiin laitoksiin (joihin kuuluisi myös Hankikiven ydinvoimalaitos), edellyttää turvallisuuden huomattavaa parantamista uusien reaktoreiden suunnittelussa, missä olisi käytettävä viimeisintä tietämystä ja tekniikkaa viimeisimmät kansainväliset turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Uusien laitosten suunnittelun, sijoituspaikan valinnan, rakentamisen, käyttöönoton, käytön ja käytöstäpoiston tavoitteena on oltava ehkäistä onnettomuudet ja onnettomuustapauksessa lieventää onnettomuuden seurauksia ja estää varhaisvaiheen radioaktiiviset päästöt, jotka edellyttäisivät laitosalueen ulkopuolisia hätätoimenpiteitä, joiden Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18). Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta annetun direktiivin 2009/71/Euratom muuttamisesta (EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42). 5 FI toteuttamiseen ei kuitenkaan olisi riittävästi aikaa, sekä suuret radioaktiiviset päästöt, jotka edellyttäisivät suojelutoimenpiteitä, joita ei voitaisi rajata alueellisesti tai ajallisesti. e) 6) Komissio panee merkille, että STUKin vaatimat alkuperäisen VVERlaitossuunnittelun turvallisuusparannukset vastaavat osittain keskeisiä turvallisuuskysymyksiä, joita analysoitiin EU:n ydinvoimaloiden stressitestien aikana Japanin Fukushimassa vuonna 2011 tapahtuneen ydinonnettomuuden jälkeen. AES-2006-reaktorisuunnittelua ei myöskään ole tähän mennessä arvioitu seuraavista EU:n stressitestien lähtökohdista: i) luonnon ääri-ilmiöt (maanjäristykset, tulvat, äärimmäiset sääolosuhteet), ii), laitosten toiminta pitkittyneen sähkökatkon ja/tai pääasiallisen lämpönielun menettämisen (syystä riippumatta) aikana ja (iii) vakavien onnettomuuksien hallinta. Polttoaineen toimitusvarmuus: Ydinvoimaloiden tuottama sähkö muodostaa luotettavan ja vähähiilisen perussähkön lähteen, jolla on energiavarmuuden kannalta suuri merkitys. EU on energian toimitusvarmuuden lisäämiseksi hyväksynyt Euroopan energiavarmuusstrategian6, johon sisältyvillä toimenpiteillä on muun muassa tarkoitus parantaa kykyä sietää energiatoimitusten häiriöitä ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Komissio ottaa järjestelmällisesti huomioon polttoaineiden toimitusten monipuolistamisen arvioinneissaan, jotka koskevat uusia ydinenergia-alan investointihankkeita ja luonnoksia uusiksi kolmansien maiden kanssa tehtäviksi sopimuksiksi. Mahdollisuus monipuolistaa polttoainetoimituksia tarvitaan ehdoksi uusille investoinneille, ja Euratomin hankintatoimisto (ESA) varmistaa tämän ehdon toteutumisen huolehtimalla ydinpolttoaineiden säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta käyttäjille EU:ssa Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan d alakohdan mukaisesti. Hankintatoimiston tehtävänä on toteuttaa yhteistä hankintapolitiikkaa, jonka tavoitteena on taata toimitusvarmuus. ESA seuraa tiiviisti, että EU:n käyttäjät eivät tule liian riippuvaisiksi mistään yksittäisestä ulkopuolisesta toimituslähteestä. Fennovoiman nykyinen polttoaineen toimitussopimus kattaa ensimmäisten 10 vuoden toimintavaiheen. Ensimmäisen toimitusvaiheen päätyttyä Fennovoima voi vapaasti hankkia polttoaineensa miltä tahansa toimittajalta maailmanlaajuisesti, ja se aikoo pyytää kilpailevia tarjouksia uraanin toimituksesta ja polttoaineen valmistuspalveluista. Voidakseen käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita ensimmäisen toimitusvaiheen jälkeen investointihankkeen toteuttajalla on mahdollisuus testata vaihtoehtoiselta myyjältä hankittavia polttoainepanoksia jo ensimmäisen sopimuskauden aikana. Lisäksi investointihankkeen toteuttaja aikoo ylläpitää varmuusvarastona kahta täydellistä ydinpolttoaineen uudelleenlatausta, joiden turvin laitos voi jatkaa toimintaansa 2–3 vuotta toimitushäiriön tapahtuessa. 7) Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto: Suomen kansallisen politiikan mukaisesti kaikki Suomessa syntynyt radioaktiivinen jäte, mukaan lukien käytetty ydinpolttoaine, on käsiteltävä, 6 FI Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan energiavarmuusstrategia, COM(2014) 330 final, 28.5.2014. 6 FI varastoitava ja loppusijoitettava Suomessa. Ydinvoimalaitosten toiminnanharjoittajat vastaavat tuottamansa radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvästä ydinjätehuollosta ja sen kustannuksista (siihen asti, kun kansallinen ydinturvallisuusviranomainen on hyväksynyt loppusijoituslaitoksen sulkemisen). Käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikkaa suunnitellaan Olkiluotoon Posiva Oy:n vastuulla. Olkiluodon loppusijoitushanke kattaa tällä hetkellä käytetyn polttoaineen kaikista Suomessa toiminnassa olevista neljästä reaktorista ja yhdestä rakenteilla olevasta reaktorista (Olkiluoto 3). Fennovoima Oy ei ole Posiva Oy:n osakas, ja Posivan suunnitelma ei kata ehdotetun Hanhikivi 1 -hankkeen käytettyä ydinpolttoainetta. Valtioneuvoston vuoden 2010 periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman on esitettävä vuoteen 2016 mennessä joko ympäristövaikutusten arviointi Hanhikiven omasta käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikasta tai Posivan kanssa tehty sopimus sen suunnitteleman Olkiluodon loppusijoituspaikan käytöstä. Vuonna 2013 valtioneuvoston työryhmä, jossa olivat edustettuina Posiva Oy (Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta vastaavana tahona), kaikki Suomen nykyiset ydinvoimaluvan haltijat, Fennovoima uutena luvanhakijana sekä työ- ja elinkeinoministeriö, totesi loppusijoituksen olevan keskeinen kysymys yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta ja vahvisti, että mikäli Posivan kanssa ei saada aikaan sopimusta, Fennovoima Oy:n on esitettävä vuoteen 2016 mennessä ympäristövaikutusten arviointi Hanhikiven omasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikasta siten kuin alkuperäisessä periaatepäätöksessä vuodelta 2010 vaaditaan. 8) Ydinmateriaalivalvonta: Reaktoriin ja polttoaineen varastointipaikkoihin sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen 7 luvussa ja Euratomin ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta annetuissa komission asetuksissa7 olevia vaatimuksia sekä asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat ydinsulkusopimuksen yhteydessä tehdystä ydinaseettomien Euroopan unionin valtioiden, Euratomin ja IAEA:n välisestä sopimuksesta ja sen lisäpöytäkirjasta8. Investointihankkeen toteuttajan, jäsenvaltion viranomaisten ja komission välillä on käyty alustavia keskusteluja ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä teknisistä kysymyksistä. Tässä yhteydessä investointihankkeen toteuttajan toimittamat tekniset perustiedot olisi pidettävä ajan tasalla, jotta komission kanssa voidaan käydä yksityiskohtaisempia keskusteluja ja jotta voidaan varmistaa, että kaikki ydinmateriaalivalvonnan vaatimukset ja laitteistot otetaan huomioon laitoksen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. 5. KOMISSION KANTA Ydinvoimasta kiinnostuneet jäsenvaltiot ovat viime aikoina tehneet useita yhteistyö- ja investointisopimuksia kolmansien maiden myyjien ja investoijien kanssa. Komissio korostaa, että tällaisessa uuden ydinvoimalaitoksen 7 8 FI Komission asetus (Euratom) N:o 302/2005 (EUVL L 54, 28.2.2005, s. 1). Sopimus 78/164/Euratom (EYVL L 51, 22.2.1978) ja sopimus 1999/188/Euratom (EYVL L 67, 13.3.1999). 7 FI rakentamiseen johtavassa sopimuksessa on noudatettava tarkasti kaikkia Euratomin perustamissopimuksen ja siitä johdetun lainsäädännön vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa säteilysuojelua, ydinturvallisuutta, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa, toimitusvarmuutta ja ydinmateriaalivalvontaa9. Ydinturvallisuuteen liittyen tämä komission kanta perustuu siihen oletukseen, että muutettu ydinturvallisuusdirektiivi saatetaan täysimittaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että jäsenvaltio, kansallinen sääntelyviranomainen ja luvanhaltija panevat sen säännökset täytäntöön. Komissio katsoo, että EU:n stressitestien perusteiden sisällyttäminen ydinvoimalaitoksen lupamenettelyyn olisi tärkeä askel, joka saisi sidosryhmät vakuuttuneemmaksi siitä, miten hanke edistää ydinenergian vastuullista käyttöä EU:ssa. Luvanhaltija on kuitenkin STUKin viranomaisvalvonnan alaisuudessa yksin vastuussa siitä, että valitulla suunnittelulla varmistetaan turvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen riittävä taso. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uusien ydinvoimalaitosten investointeihin tapauksissa, joissa laitosteknologia tulee kolmannesta maasta, jotta voidaan varmistaa ydinpolttoaineen toimitusten ja valmistuspalvelujen monipuolistaminen sekä se, että myyjän kanssa tehtävät sopimukset mahdollistavat vaihtoehtoisilta toimittajilta hankittavan polttoaineen testauksen ja käytön. Komissio on tyytyväinen siihen, että investointihankkeen toteuttaja aikoo käytännön toimenpitein varmistaa polttoainetoimitusten monipuolistamisen, mihin sisältyy vaihtoehtoiselta toimittajalta hankittavien polttoainepanosten testaus voimalaitoksen toiminnan varhaisessa vaiheessa. Komissio panee merkille, ettei kysymystä hankkeen käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta ole vielä ratkaistu. Komissio korostaa, että on tärkeää laatia ja panna täytäntöön direktiivissä 2011/70/Euratom10 edellytetty käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeva kansallinen ohjelma, joka kattaa kaikentyyppisen, myös Hanhikiven ydinvoimalaitoksesta tulevan, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen sekä jätehuollon eri vaiheet jätteen syntymisestä sen loppusijoitukseen. Osakkaiden monilukuisuuden vuoksi komissio toteaa, että on tärkeää varmistaa vakaa ja varma rahoitus- ja hallintorakenne ja että sijoittajayrityksen on vielä saavutettava valtioneuvoston ehdoksi asettama 60 prosentin osakeomistus EUtai ETA-maista. 9 10 FI Direktiivit 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom 6. helmikuuta 2018 saakka, jolloin jäsenvaltiot saattavat voimaan lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset pannakseen täytäntöön neuvoston direktiivin 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta (EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1), sekä alaviitteissä 4,5,7 ja 10 mainitut säädökset. On syytä korostaa että tällainen Euratomin vaatimusten mukaisesti tehtävä arviointi ei rajoita mahdollisia muita arviointeja EU:n sekundaarilainsäädännön noudattamisesta, esimerkiksi arviointia siitä, noudatetaanko laitoksen rakentamisessa ja käyttötoiminnassa sovellettavaa EU:n ympäristölainsäädäntöä. Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48). 8 FI Näistä syistä komissio katsoo, että ratkaisematta on vielä joitakin tärkeitä kysymyksiä: Fennovoima Oy:n hyväksyntä STUKin 23. toukokuuta 2014 päivätyn alustavan turvallisuusarvioinnin päätelmille, mikä koskee erityisesti muutoksia, joita vaaditaan suunnitteluun suomalaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi, sekä Fennovoiman Oy:n tarvetta kehittää osaamistaan ja johtamisjärjestelmäänsä, jotta se voi arvioida uuden ydinvoimalaitoksen turvallisuutta ja varmistaa sen. Vahvistus siitä, että STUKin lupaehdoissa otetaan täysimittaisesti huomioon muutetun ydinturvallisuusdirektiivin säännökset ja erityisesti uusien ydinlaitosten turvallisuustavoite, jonka mukaan tällaisten laitosten suunnittelussa, sijoituspaikan valinnassa, rakentamisessa, käyttöönotossa, käytössä ja käytöstäpoistossa on oltava tavoitteena ehkäistä onnettomuudet ja onnettomuustapauksessa lieventää onnettomuuden seurauksia ja estää varhaisvaiheen radioaktiiviset päästöt ja laajat radioaktiiviset päästöt. Lopullisen strategian määrittely Hanhikiven omalle ratkaisulle käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten Suomen kansallisen politiikan ja valtioneuvoston vuonna 2010 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja tästä hankkeelle aiheutuvien merkittävien rahoitusvaikutusten tarkastelu. Vahvistus siitä, että hankkeella on riittävä ja varma osakkeenomistajakanta sen rahoitusvakauden varmistamiseksi ja että sillä on perustanaan vakaa sisäinen hallintorakenne. Investointihankkeen toteuttajan olisi toimitettava komissiolle saatavilla olevat lisätiedot näistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä vaikutuksista. Investointihankkeen toteuttajan olisi myös toimitettava komissiolle päivitetyt tiedot hankkeen täytäntöönpanon aikana mahdollisesti tehdyistä muutoksista. Näiden tietojen perusteella komissio voi harkita täydentävän kannan antamista. Komissio katsoo, että edellä esitetyn arvioinnin ja investointihankkeen toteuttajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja sillä varauksella, että esiin tuodut kysymykset ratkaistaan hyväksyttävästi, Hanhikivi 1 -hanke täyttäisi Euratomin perustamissopimuksen tavoitteet ja edistäisi kestävän kansallisen energiapaletin kehittämistä lisäämällä uutta tuotantokapasiteettia, joka muodostaa luotettavan ja vähähiilisen perussähkön lähteen. Lisäksi hanke edistäisi energian toimitusvarmuutta kyseisellä alueella. FI 9 FI Tehty Brysselissä 3.6.2015. Komission puolesta Miguel ARIAS CAÑETE Komission jäsen FI 10 FI
© Copyright 2024