1. No category

Keski-Pohjan maan am mattiopisto
Opetussu unn itelma 201 5
Luonto - ja ympäristöalan perustutkinto,
Luontoalan osaamisala
Luonto-ohjaaja
laadittu: 19.06.2015
Matti Louhula
hyväksytty= 26.6.2015
¿-l-
S 96
I
Sirkku Purontaus
rehtori
T
SISALLYS
r
LUoNTo- JA yMpÄRrsrönu¡¡ pERUSTUTKINTo 180 osp.........
1.1 Ammattialankuvaus, arvoperusta sekä perustutkinnon
1.2 Elinikäisenoppimisenavaintaitojen kuvaus
1.3
1.4
2
tavoitteet
Perustutkinnonrakenne.............
.........L
........ L
........5
,,.''.'.7
Tutkinnonmuodostuminen...............
10
AMMATILLISET TUTKINNON OSAT...
2.1
Pakolliset tutkinnon osat, 40 osp
LL
Kestävällä tavalla toimiminen, 40 osp....
2.1.1
2.2
'1.1.
Ympäristöalan osaamisala, ympäristönhoitaja,
2.3 Luontoalan osaamisalan, Iuonto-ohjaaja,
2.3.1 Luonnossa ohjaaminen, 35 osp
2.7 Valinnaiset tutkinnon osat......
2.7 .4 Ympäristökohteiden kunnostaminen
1.L
pakolliset tutkinnon osat, 35 osp........15
.................15
................ 18
ja hoitaminen, 15 osp .................................
osp.........
2.7 .11 Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp
2.7.19 Maastossa ruokaileminen, 15 osp............
2.7.34 Metsästys ja riistan käsittely, 15 osp
2.7.6 Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen, 15
2.7 .37
15
.....
Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp....
18
....................22
..........2s
.....28
............. 31
34
2.7 .41 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp
37
2.7.42 Yrityksessä toimiminen, 15 osp.....
40
2.7 .44 Pienpetojen metsästys ja haittaeläimien pyynti, 15 osp paikallisiin
ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa.......
43
OSAT....
3
YHTEISET TUTKINNON
4
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON
5
OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 49
6
TYössÄoPPtMTNEN
7
KANSAINVALISYYS
8
ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN
LÄHTEET
,.........47
OSAT
....
......48
............ s0
51
51
54
2
1
LUONTO- JA YMPÄR|STÖALAN PERUSTUTKTNTO 180 osp
1.1
Ammattialankuvaus, arvoperusta sekä perustutkinnon tavoitteet
Ammattialan kuvaus
Ympäristöalan osaajan tulee tuntea ympäristöongelmien taustoja ja niiden syntyä.
Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet kuuluvat myös ympäristöalan osaajien perustietoihin. Ympäristöalan haasteet lisääntyvät jatkuvasti ja alkavat olla uusien ja entistä laajempien piirien tunnustamia.
Ympäristönhoitajan ydintehtävänä on hoítaa erilaisia ympäristöjä. Jotta hän tunnistaa ja ymmärtää, miten työkohteissa työskennellään, hänellä tulee olla osaamis- ja
tietopohja sekä luonnon ja rakennetun ympäristön tuntemisesta ja luonnossa liikkumisesta että luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä säätelevästä lainsäädännöstä. Ympäristönhoitaja toimii maastossa näytteiden ottajana ja selvityksiin tarvittavien tietojen kerääjänä. Lajittelu ja kierrätys, uusien energialähteiden käyttöönotto ja kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen ja päivittäminen ovat alan
työpaikkoja. Ympäristöhoitaja toimii työssään kestävän kehityksen kaikilla osaalueilla, mutta keskittyy vesi- ja jätehuoltoon erityisesti haja-asutusalueilla ja ympäristön tilan arviointiin.
Erityisen haasteellisia tehtäviä ovat kuluneiden luonnonalueiden ennallistaminen ja
arvokkaiden perinnemaisemien hoitaminen. Tällaisia luonnonhoitoon liittyviä työtehtäviä ovat myös perinnebiotooppien ja rakennettujen perínnemaisemien kunnostus- ja hoitotyöt, metsien ja soiden luonnonhoitotyöt, vesistöjen ja kalakantojen
hoitotyöt, vesiensuojelutyöt sekä rantojen ja rantaniittyjen raivaus, niitto ja laidunnus. Lähiympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen viihtyisiksi toimintaympäristöiksi ovat ympäristönhoitajan yrittäjämäistä toimintaa. Maisemanhoitoon liittyviin
työtehtäviin kuuluvat muun muassa kuntien ja taajamien viheralueiden hoitotyöt,
liikenneympäristöjen viheralueiden hoito, ranta-alueiden siivous ja näkymien
avaaminen sekä maisemointityöt.
Luonnon käyttöön liittyviä työtehtäviä ovat muun muassa retkeily- ja virkistyskohteiden työt, liikuntapaikkojen perustaminen ja hoitaminen, tieisännöinti, yksityisteiden kunnossapitotyöt, sähkölinjojen raivaus sekä riistanhoitotyöt, vesikasvien niitto, perinnebiotooppien hoitaminen, lintuvesien hoitaminen, ruovikon niitto ja laidunnus, käsityönä tehtävä puiden poisto mm. lehdoissa, vesakon poisto, maaperän köyhdytys, kulotus, rantojen raivaus, roskien ja uppopuiden poisto, puhdistus1
kalastus, pienten jokien entisöinti, soiden ennallistaminen, tiepiennarten niitto,
tienvarsien maisema- ja kulttuurikohteiden hoitaminen, suojavyöhykkeiden hoitaminen ja niitto, laskeutusaltaiden rakentaminen ja kunnostus, uhanalaisten lintu- ja
kasvilajien elinympäristöjen hoitaminen, pesimäpaikkojen rakentaminen, riistanhoito (kosteikkojen ja riistapeltojen teko, elinympäristöjen kunnostus, talviruokinta,
pienpetopyynti, riistakantojen seuranta ja säätely, riistarakenteiden teko ja huolto
yms.).
Luonto mahdollistaa elämyspalveluiden tuottamisen, kuten erilaiset luonto-, maaseutu- ja porotilapalvelut. Luonto-ohjaajalla on asiakaspalvelutilanteissa hyvät tiedot luonnosta ja sen ilmiöistä, jokamiehenoikeuksista, sekä taidot luonnossa liikkumiseen haastavissakin tilanteissa. Työ on hyvää fyysistä kuntoa vaativaa. Luonto-ohjaaja toimii usein läheisessä yhteistyössä matkailualan ammattilaisten kanssa. Paikallinen luonto ja sitä kestävällä tavalla hyödyntävä kulttuurija perinne ovat
luonto-ohjaajan työn perustana. Tähän perustuu taito kertoa elävästi luonnosta ja
sen ilmiöistä niin kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaille. Ohjauksen ja opastuksen lisäksi työhön sisältyy runsaasti erilaisia huolto-, järjestely-, toimintaympäristön ylläpito- ja pienimuotoisia korjaus- ja rakentamistehtäviä sekä sosiaalisia
taitoja vaativia tehtäviä. Luonto-ohjaajan tehtävässä on usein myös tilanteita, joissa hän toimii eläinten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi koira- ja porovaljakkosafarit sekä hevosvaellus tai luontoon suunnatut eläinten havainnointiretket (linturetket). Luonto-ohjaaja voi toteuttaa myös erilaisia kalan tai riistan pyyntiin liittyviä
palveluja. Kaikissa tilanteissa asiakkaan turvallisuus on aina etusijalla. Luontoohjaaja auttaa isonkin asiakasryhmän kokemaan uusia elämyksiä suomalaisesta
luonnosta ja toimii luontevasti vieraista kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa.
Alan työtehtäviä ovat esimerkiksi kesällä vesillä liikkuminen asiakasryhmien kanssa (soutu, melonta, moottorivene) ja talvella lumikenkäreittien suunnittelu ja toteutus, maastossa hiihtäminen, moottorikelkkasafarien suunnittelu ja toteutus. Luonto-ohjaaja voi suuntautua myös kulttuuri- ja käsityöalalle. Tällaisia palveluja ovat
esimerkiksi järjestetyt luontokuvausretket, jää- ja lumiveisto sekä niiden työstäminen. Alan monipuolisuus ja eri elinkeinoja edustavat toimijat muodostavat palveluketjun. Hän on palvelutilanteissa alansa ja työnantajansa yhteistyökykyinen edustaja. Luonto-ohjaaja on yksi tärkeä lenkki monipuolisen alan palveluketjussa. Työpaikat ovat esimerkiksi safariyrityksissä, opastuskeskuksissa, leirikouluissa ja erilaisissa hyvinvointi- ja virkistyspalveluja tarjoavissa luontoa hyödyntävissä yrityksissä, laitoksissa, toiminta- ja palvelukeskuksissa, järjestöissä ja verkostoissa.
Ammattialan arvoperusta
Luonto- ja ympäristöalan arvoperustana on toimia ja neuvoa toimimaan ekologisesti, taloudellisesti, psyko-sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Toiminnassa painottuu osaaminen ja vastuullisuus niin luonnosta kuin ihmisestä. Alan
osaaja hoitaa ympäristöä, käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla ja ohjaa toimi-
2
maan luonto- ja ympäristötietoutta sekä ihmisen ja luonnon myönteisiä vuorovaikutuksia lisäävästi.
Arvopäämääriä ovat paikallisen perinteen, kulttuurin, ympäristön ja luonnon kunnioittaminen. Arvopäämäärät näkyvät tuotteiden ja palveluiden elinkaarien eri vaiheissa ja johtavat energiaa ja materiaalia säästäviin ratkaisuihin. Tuotteissa ja palveluissa on paikallisia erityispiirteitä ja alueellista omaleimaisuutta. Perustavoitteena on elävän maaseudun säilyttäminen. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö
perustuu erilaisten kulttuurien toimintatavoista oppimiseen. Kaikkea toimintaa yhdistää kestävä, monipuolinen ja uutta luova luonto- ja ympäristöosaaminen.
Ala hyödyntää luontoa ammattimaisesti elinkeinon toimintaympäristönä ja edistää
eri ammattialojen yhteistyötä tuoden omaa osaamistaan luontoa kunnioittavien ja
erilaisia kulttuureja ja asiakkaita arvostavien toimintatapojen kehittämiseen. Toimintaa sääteleviä arvoja ovat asiakaslähtöinen, luotettava palvelu ja vastuu asiakkaan turvallisuudesta. Työssään alan osaaja toimii vastuullisesti, yritteliäästi ja
ennakkoluulottomasti ottaen huomioon luonnon sietokyvyn ja kestävän kehityksen
ulottuvuudet.
Alan tarve nousee nykyisestä yksilöllisestä, paikallisesta, alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä. Kestävällä tavalla toimiminen ja kestävän
elämäntavan oppíminen luovat perustan tulevaisuuden palveluille ja yrityselämälle.
Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen osaa toimia työtehtävissään niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti ja kulttuurisestikin kestävällä tavalla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää biologiaan, sosiologiaan ja psykologiaan sekä teknologiaan perustuvia ammatillisia perusvalmiuksia. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen tunnistaa monipuolisesti luonnon eläimiä, kasveja sekä luonnonilmiöitä. Hän liikkuu turvallisesti ja luontevasti luonnossa - maalla ja vesillä. Hän arvostaa luontoa ja toimii monimuotoisuutta edistäen ja ekologiset sekä sosiologiset
vuorovaikutussuhteet ymmärtäen. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen tunnistaa kohteita, joissa voidaan vähentää materiaalien kulutusta. Hän neuvoo ja ohjaa
kuluttajia tekemään kestäviä kulutusvalintoja ja käyttämään luontoa ja ympäristöä
säästäviä työmenetelmiä ja välineitä. Työtehtävissään hän noudattaa alaansa
koskevaa lainsäädäntöä, määrdyksiä ja sopimuksia sekä toimii kustannus-, laatuja ympäristövastuullisesti, eettisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän osaa työtehtävissään työskennellä eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Hän on mukana tarvittavissa oman alansa ja eri alojen yhteisissä kehittämistehtävissä ja - työryhmissä
ja seuraa alan markkinatilanteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Alan erilaiset tehtävät edellyttävät tilanteen mukaista valmiutta fyysisesti raskaaseen työhön, riskialttiutta ja henkisen paineen sekä muutoksen sietokykyä. Alan
ammattilainen noudattaa terveellisiä elintapoja ja ylläpitää toiminta- ja työkykyään.
3
Hän tunnistaa työhönsä ja työympäristöönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, osaa
ennakoida
suojautua niiltä sekä noudattaa alansa työterveyteen ja
turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. Hän pitää työympäristönsä ergonomisesti terveellisenä ja turvallisena. Alan ammattilainen on aloitteellinen työturvallisuuden kehittäjä. Hän noudattaa alansa ja työpaikkansa kriisi- ja turvallisuussuunnitelmia.
ja
Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen arvostaa yksilöllistä, paikallista ja alueellista kulttuuria ja tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä niin kotimaassa kuin
ulkomailla. Hän pyrkii verkostoitumaan muiden alojen kanssa.
Perustutkinnon tavoitteet
Luontoalan osaamisalan suorittanut luonto-ohjaaja toimii erilaisissa luontoon
liittyvissä käytännön ohjaustehtävissä pääasiassa matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelujen alalla. Hänellä on hyvät tiedot luonnosta ja sen ilmiöistä ja taidot
luonnossa liikkumiseen. Hän on perehtynyt kotiseutunsa luontoon ja sitä kestävällä tavalla hyödyntävään kulttuuriin ja perinteeseen. Hän osaa käyttää ammattimaisesti tarvitsemiaan työkaluja ja - välineitä ohjelmapalveluiden ja erilaisten luonnossa toteutettavien toimintojen järjestelyissä. Hän tuo luontevasti esille omaa
osaamistaan ja kertoo ja esittää elävästi tarinoita luonnosta ja sen ilmiöistä. Hän
toimii työryhmän jäsenenä isojenkin asiakasryhmien kanssa toimittaessa, auttaen
heitä kokemaan uusia elämyksiä suomalaisessa luonnossa. Luonto-ohjaaja osaa
kohdata erilaisista kulttuureista tulevia asiakkaita ja tulee toimeen vieraalla kielellä.
Hän on palvelutilanteessa asiakaslähtöinen asettaen kuitenkin turvallisuuden etusijalle.
Hän ymmär1ää roolinsa työnantajansa edustajana palvelutilanteissa, tuntee työelämän pelisäännöt; oikeutensa ja velvollisuutensa. Hän tuntee yritystoimintaa
niin, että pystyy toimimaan yritteliäästi, kustannustietoisesti ja yhteistyökykyisesti.
Hänellä on kokonaiskuva alansa markkinoinnista, palveluketjusta ja sen eri toimijoiden rooleista asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä. Valintojensa mukaisesti
hän voi erikoistua esimerkiksi erilaisten ohjelma- virkistys- ja ulkoilupalveluiden
järjestämiseen, erityisryhmien ohjaamiseen, vaelluksen ohjaamiseen, ulkoilureittien rakentamiseen ja hoitoon, luonnonsuojelualueiden kunnostukseen ja hoitoon
ja luontoselvitysten laadintaan.
Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä
hyviksija tasapainoisiksi ihmisiksija yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.
(1630/1998, 5 $ (muutos 78712014 )).
4
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena tukea sellaisen osaamisen kehittymistä,
jota tarvitaan jatkuvassa oppimísessa, työelämän tilanteissa selvíytymisessä ja
tulevaisuuden uusissa haasteissa.
1.2
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään
ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä
tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioija soveltaa sitä.
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja
luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja
työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa
yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan
Ammattietiikka
Opískelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja
ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa.
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.
Aloitekyky ja yrittäjyys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista.
Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä jaltai yrittäjänä. Hän
suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii
taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.
5
Kestävä kehitys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän
noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.
Estetiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta
esteettisyyttä.
Viestintä ja mediaosaaminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa
sekä tuottaa media-aineistoja.
Matematiikka ja luonnontieteet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien
ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia,
kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja
työssään.
Teknologia ja tietotekn i i kka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita
monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit.
Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan
ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä
työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii
asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.
6
1.3
Perustutkinnon rakenne
LUONTO- J A YMPARISTOALAN PERUSTUTKINTO
Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osaamispistettä
2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp
2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 40 osp
2.1.1 Kestävällä tavalla toimiminen, 40 osp (LY2.1.1.p)1
2.2Ympäristöalan osaamisalan, ympäristönhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp
2.2.1 Ympäristön hoitaminen, 35 osp
2.3 Luontoalan osaamisalan, luonto-ohjaaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp
2.3.1 Luonnossa ohjaaminen, 35 osp (LY2.3.1.p)
2.4 Luontoalan osaamisalan, luonnonvaratuottaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp
2.4.1 Luonnontuotteiden tuottaminen, 35 osp
2.5 Luontoalan osaamisalan, luonto- ja ympäristöneuvoja, pakolliset tutkinnon osat,
35 osp
2.5.1 Luonto- ja ympäristöneuvonta, 35 osp
2.6 Porotalouden osaamisalan, poronhoitaja, pakolliset tutkinnon osat, 35 osp
2.6.1 Poronhoito, 35 osp
2.7 Valinnaiset tutkinnon osat
Valittava yhteensä 60 osp kohdasta 2.7
2.7 .1 Ympäristön tilan selvittäminen, 15 osp
2.7.2 Luontoselvitysten laatiminen, 15 osp
2.7.3 Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, 1 5 osp
2.7
.4Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp (LY2.7.4.v)
2.7 .5
Erilyiskohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp
2.7.6 Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen, 15 osp
2.7.7 Kulttuuriympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp
2.7 .8
\tlatkailuympäristöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp
2.7.9 Perinnemaisemien kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp
2.7 .10 Luonnonsuojelualueiden kunnostaminen
ja hoitaminen, 15 osp
2.7.11 Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp (LY2.7.11.v)
t Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla.
7
2.7.12 Pilaantuneen maaperän kunnostaminen, 15 osp
järjestäminen, 15 osp
2.7 .13 Jätehuollon
2.7 .14 Jätevesihuollon
2.7 .15 Jäte-
järjestäminen, 15 osp
ja kierrätysneuvonta, 15 osp
2.7.16 Vesihuollon järjestäminen, 15 osp
2.7 .17 Luontopalveluissa
2.7 .18 Erityisryhmien
toimiminen, 15 osp
ohjaaminen luonnossa, 15 osp
2.7 .19
Maastossa ruokaileminen, 15 osp (LY2.7.19.v)
2.7 .20
Vaelluksen ohjaaminen, 15 osp
2.7.21 Ympäristöä säästäviin kulutusvalintoihin ohjaaminen, 15 osp
2.7 .22 Ekokohteiden tunnistaminen
2.7 .23 Maaseutu-
ja tuotteistaminen, 15 osp
ja kylämatkailupalveluiden tuotteistaminen ja toteuttaminen, 15 osp
2.7 .24 Hyvinvoinnin
tuottaminen eläinten avulla, 15 osp
2.7 .25 Kädentaidoissa osaaminen
ja ohjaaminen, 15 osp
2.7.26 Ryhmässä voimaantuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, 15 osp
2.7.27 Kestävän kehityksen toimintaohjelmien laatiminen, 15 osp
2.7.28 Ympäristöviestintään ohjaaminen, 1 5 osp
2.7 .29 Luonnontuotekasvien viljeleminen, 15 osp
2.7 .30
Luonnonkoristemateriaalien kerääminen ja tuotteistaminen, 1 5 osp
2.7 .31 Hyvinvoinnin
tuottaminen luonnontuotteiden avulla, 15 osp
2.7 .32 Luonnontuotteiden
2.7 .33 Kalastus
jatkojalostaminen, 1 5 osp
ja kalan käsittely, 15 osp
(
2.7.34 Metsästys ja riistan käsittely, 15 osp (LY2.7.3a.v)
2.7.35 Poronlihan jatkojalostus, 15 osp
2.7 .36 Poron käyttö matkailussa, 15 osp
2.7 .37
Yritystoiminnan suunnittelu, 1 5 osp (V A2.15.1 00.v)
2.7.38 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10-15 osp (LY2.15.101.v)
2.7 .39 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (LY2.15.102.v)
2.7 .40 Tutki nnon
2.7 .41
osa am mattikorkeakou uopin noista" (lY 2.15.
I
1
03. v)
Työpaikkaohjaajaksi valmenta utum inen, 5 osp (V A2. 15. 1 04.v)
2.7 .42 Yrityksessä toimiminen,
1
5 osp (V42.15.105.v)
2.7.43 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (LY2.15.106.v)
2.7 .44 Paikallisesti tarjottava
tutkinnon osa, 5-15 osp (LY2.15.107.v)
8
2.7.45 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, S-15 osp (LY2.15.108.v)
* Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15
osp
3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp
Pakolliset
Valinnaiset
8 osp
3 osp
3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1p)
5
0-3
3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p)
1
0-3
2
0-3
5 osp
3 osp
3.2.1 Matematiikka (Y3.2.1.p)
3
0-3
3.2.2 Fysäkka ja kemia (Y3.2.2.p)
2
0-3
3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p)
I
0-3
3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, I osp (Y3.3)
5 osp
3 osp
1
0-3
3.3.2 Työelämätaidot (Y3.3.2. p)
1
0-3
3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p)
I
0-3
3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
(Y3.3.4.p)
2
0-3
3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen,
(Y3.1)
1l osp
3.1.3 Vieraat kielet (Y3.1.3.p)
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen,
osp (Y3.2)
3.3. 1 Yhteiskuntataidot (Y3.3.
1
.p)
9
3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp
(Y3.4)
7 osp
3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4. 1.v)
0-3
3.4.2 T aide ja kulttuuri (Y3.a.2.v)
0-3
3.4.3 Etiikka (Y3.4.3.v)
0-3
3.4.4 Psykologia (Y3.4.4.v)
0-3
3.4.5 Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v)
0-3
3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1
.1
0-3
-3.3.4 (Y3.4.6.v)
l9 osp
l5 osp
Kohtien 3.1.1-3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laaiui9
sia osa-alueita, esim. 1-2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin
kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta.
Lisäksi kohtien 3.11-3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3
osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan
osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat,
l0 osp
4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (W4.1.v)
4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia
(Wa.2.v)
4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (Wa.3.v)
4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (Wa. .v)
4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa
(W4.5.v)
5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YLS.v)
1.4
Tutkinnon muodostuminen
Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain
o
paikallisesti valittava tutkinnon osa sisältää 8 osp työssäoppimista 8 (ei näy
taulukossa) (päivitetään pk-pohjaiseksi)
10
2
AMMATILLISET TUTKINNON OSAT
2.1
Pakolliset tutkinnon osat, 40 osp
2.1.1 Kestävällä tavalla toimiminen,40 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus
osaa-
misen tunnustamisen toteuttamisesta
2.
Oppimisen
arviointi
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:
.
¡
o
o
Ympäristöalaan liittyvät työtehtävät
Aikaisemmat alan opinnot
Ammattitaitovaatimusten mukainen harrastustoiminta
EA1-koulutus
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita.
Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointi päätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun arviointi
Työssäoppi m isen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS).
Oppimisen tavoitteeVseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
1.1.
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
mukaisesta oppimisesta.
ista ohjaava opettaja varm istaa opiskel ijan oppi m isen
nti päätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Työssäoppi
m
työpai kkaohjaajalta. Arvioi
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Lähtökohtana on ympäristön tilan selvittäminen ja valitun alueen hoitaminen. Opiskelija osoittaa selviytymisensä luonnossa ja rakennetussa ympäristössä erilaisia tilanteeseen soveltuvia varusteita, välineitä ja koneita käyttäen. Hän tekee havaintoja omista ja ympäristönsä toimintatavoista ja kulutuskäyttäytymisestä sekä määrittää
ympäristönsä laatua ja tekee havaintojensa mukaisia muutosesityksiä. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla eri tilanteissa
kestävällä tavalla.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkin non perusteissa määrättyjä am mattita itovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa /
työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä
Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa.
Arviointikeskustelu
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai
opettaja. Opiskel ija tekee itsea rvioinn n osaam isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
i
Arvosanasanasta
päättäminen ja
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
T2
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
dokumentointi
mukaisesti
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
6.
Muu osaamisen arviointi
tia.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana.
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arvioin-
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi nn n perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön arvioi n n in
yhteydessä.
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Perhon toimipaikan oppimisympäristöt, kansallispuisto ja
suomenselän erämaa-alueet. 20 osp suoritetaan työssäoppimalla. Lähiopetus 4
osp (4 vk)
Menetelmät: Opinnot sisältävät työssäoppimista 20 osp
Ammattitaitovaatimuks et
Opiskeltava sisältö
/OÞetuksen toteutus
Oppimisen Seurantakohteet
o selvittää yhteisön tai ryhmän
arl<rpaivàn totnintaa ja tekee
esityksen kestävän elämäntavan
Ryhmätehtávâ
I{estävän elämäntavan
Tekee koulutilalle tai muuhun
sopivaan oppimisympäristöön
kestävän kehityksen suunnitelman, sekä jätehuoltosuunnitelmân
toimintamalliksi
mallittaminen
jaympànstöä
säästävien kulutusvalinto,en
suunnitteleminen
ja toteuttaminen
(kohteena hankinnat,
sähkön, veden
ja polttoaineen
kulutus, kierätys,
iäteiâkeet ja jätteen
rnäàrä)
13
. tehdä yhdessä paikallisten
asukkaiden ja yritysten kanssa
hav aintoja ympäris tön tilas ta
(I(ohteena voivat
olla esim. kylä, koulun piha,
julkinen ulkoalue ja teollisuustai matkailualue) 1a taportoida
tilanteesta
o tunnistaa paikallisia kasveja jz
eläimiä ia màtàríttàà nüden ar,.ulla
ympäristön laatua
o suunnitella 1z tehdä luonnonja rakennetun ympäristön kunnostukseen ja hoitoon lüttyviä
,\rvioi jonkin tuntemansa
luonto retkeilyreitin osan
vaikuruksia luontomaisemâan ja ympäristöön.
Opetus työssäoppien.
Lyhyt kfujallinen arvio valitsemansâ retkeilyreitìn / luontokohteen ympätistö vaikutuksistL
Tekee kuvaki4an lütteen
2 mukaisista kasveista ja
eläimistä. työssäoppien
Kuvakirj a p alautettuna
Työssäoppimalla
Työssäoppimisraportin pzlautus
asianmukaisesti täytettynä
töitä
o üikkua ja toimia ympäristöä
säästävällä tavalfa esim. ympätis-
Metsä- ja metsästysretkien tai vaellusretken
tövastuullinen retkeily, teittivalinnat, jälkien
j ättäminen, kestävällä tav alla
asuminen tai kulttuurizwojen
kunnioittaminen
yhteydessä.
o tavallisimmat luonnossa selviytymisen taidot, kuten varustauruminen ja leitiytyminen eri
vuodenaikoina
osallistuen ohjatulle vaellukselle, metsästysretkelle
tai suunnistustehtävään
pàivä- ja yösuunnistukseen osallistuminen.
Metsä- ja metsästysretkien yhteydessä tapahtuva leiriytyminen luonnossa tulilla tai laavulla.
Läpäisee opettaian
^îtamafl
yösuunnistus- j a leiriytymistehtävän oikeissa olosuhteissa.
Suunnistus leiripaikkaan ja yö-
pyminen leirissâ.
Läpäis ee op ettaja;î
^ntam^î
yösuunnistus- j a leiriytymistehtävän oikeissa olosuhteissa.
Suunnistus leiripaikkaa n ja y ö-
pyminen leitissä.
o valtta Wö- j^ retkeil)'varusteet
ja - välineet
T y ö ja retkeily-välinekurs -
T y ö ja retkeilyvälinekuts stn
sm suoflttamlen
suoflttafilen
.
huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden
Työssäoppien
Työssäoppimispäiväkfuj an palautus
o käyttää jahuolr'aa paikallisesti
taw ittav ia, tatkoituk s enmukaisia
pientyövälin että ja paikallisesti
Osallistuu työvälinekutssille
Työvälinekutssille osallistuminen ja yhden valitsemansa
pienkoneen vuosihuollon tekeminen hyväksytysti.
I(utssi eläinten ja kasvrn-
I(uvakitj a palautettuna
otta¿a työssään
tatvtttavia
motorisoituja työvälineitä kuten
perustöiden vaatjmia pientyövälineitä, maastossa ja vesillä lükkumisen
välineitä, moottorisah aa, taivaussahaa, tiedonsütto- ja parkantamisvälineitä, moottotivenettà, ttaktoria,
mönkij ää, maastomoottoripyörää tai moottorikelkkaa
o edistää kestävän kehityksen
1.4
tommtatapoJa.
Suosituslista tunnistettavis ta
kasveista, eläimistä ja luonnonilmiöistä on lätteenä 2.
tunfÌlstâm1sen perustelsta.
Tekee itsenäisesti kuvakitj"t Lütteen 2 mukaisista kasveista ia eläimistä
Ympäristöalan osaam¡sala, ympäristönhoitaja,
Luontoalan osaam¡salan, I uonto-ohiaaia, pakoll iset tutki n non osat, 35
osp
2.3.1 Luonnossa ohjaaminen, 35 osp
2.2
2.3
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1
Kuvaus osaa-
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
misen tunnustamisen toteuttamisesta
.
.
Ympäristön hoitamisessa
Aikaisemmissa alan opinnoissa
ïutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita.
Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeVseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpa ikkaohjaajan, opiskel ijan ja opettaja n kanssa työssäoppim isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäop15
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
pim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppimisesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskel ijan oppim isen
työpa kkaohjaaja lta. Arvioi ntipäätös on opettaja n ja työpa kkaohjaajan yhdessä tekemä.
i
i
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötod istukseen tulee yksilöl inen kuvaus näytöstä
I
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä laamal la ym päristöva kutusten arvioinn in va itusta kohteesta ja ottamalla tarvittavia näytteitä arvioinnin tueksi. Hän käyttää mittausvälineitä, paikallistaa kohteen kaavakarttojen avulla ja tekee valitun
kohteen ympäristönkunnostus- ja - hoitotöitä. Työtä tehdään siinä
laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon
perusteissa määrättyjä am mattitaitovaati m uksia, arvioinn in kohteita
ja kriteereitä.
ti
i
I
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt tai muu ympäristökohde esim. oppilaan oma ympäristökohde.
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Arviointikeskustelu
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa.
1.6
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointi keskustel ussa johon osal listuvat opiskel ija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
Am mattiosaam isen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan
päätöksen mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä
5.
Muu osaamisen arviointi
Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi nn in perustelut ki rjataan am mattiosaam isen näytön a rvioi nn n
yhteydessä.
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö:Lähialueen koulut, Salamajärven kansallispuisto, koulutila,
vaellusreitit. Alueen yritykset ja tapahtumien järjestäjät
Menetelmät Opinnot voi suorittaa ko. kursseilla koulussa tai avoimissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimalla jos työssäoppimispaikalla voi opiskella ammattitaitovaatimuksissa luetellut asiat.
Ammattitaitovaatimu kset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
¡ toimiaavustajana erila¡sten asiakasryhmien
kanssa maasto- ja vesistöolosuhteissa
.
¡
käyttää maasto-olosuhteissaasiakasryhmien
ka nssa toim im iseen soveltuvia henkilökohtaisia viestintä- ja asiakaspalvelukeinoja
kohdata erilaisista kulttuureista tulevia tai
muutoin erilaisia asiakasryhmiä
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteeU
Noudatettavat työajat
1. Työaikojen noudat-
Oppim isympäristön edel-
taminen
lyttämä työasu ja ulkoinen olemus
2.
Työryhmän jäseneja käyttäytyminen
nä työskentely
Viestivälinekurssi
Hygieniakoulutus / am-
3. Pukeutuminen
t7
.
¡
o
o
o
.
.
o
kertoa paikallisesta luonnosta, luonnonilmiöistä, paikallisesta luonto- ja eräperinteestä
sekä kulttuurista
toimia avustajana järjestettäessä maastoruokailuja tai muita palveluja tarvittaessa isoille-
pumarata
Eräperinnekurssi
Työvälinekurssi
Kustannuslaskenta kursst
EA2.
kin ryhmille
valmistella pienimuotoisia aktiviteetteja kuten suunnistusta ja terveysliikuntaa ja avustaa isojen luonto-ohjelmapalvelujen toteutuspaikkojen rakentamisessa ja purkamisessa
hoitaa, huoltaa ja ylläpitää varusteita, koneita, välineitä ja tapahtumapaikkoja
huolehtia omasta ja asiakkaiden turvallisuu-
4.Hygieniapassi
5. Työvälineiden turvallinen käyttö. Harjoitus
koululla.
6.842.
desta
ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden
seurata kustannuksien muodostumista
noudattaa yrityksen antamia asiakaslupauksia
ja laatutavoitteita.
2.7 Valinnaiset tutkinnon osat
2.7.4 Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1
Kuvaus osaam¡sen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
.
o
Ympäristökohteiden kunnostamisessa ja hoitamisessa
Aikaisemmissa alan opinnoissa
Tutkinnon osan arvioinn¡sta vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaam¡sen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja kirjaa oppim isen seu ra ntakohteiden arviointi päätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaa1_8
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
misen arviointia
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeVseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaaja n, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppi m isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppim isen a ikana oppim isen seurantakohteiden
m ukaisesta oppimisesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelijan oppim isen
työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötod istukseen
tu
lee yksi lölli nen kuvaus näytöstä
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä laatimalla valitsemaansa ympäristökohteeseen suunnitelman tai tekee
työohjeiden mukaisia ympäristönhoitotöitä siinä laajuudessa, että
am mattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattita itovaati m uksia.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt, tai muu ympäristökohde
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöl19
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
linen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa
Arviointikeskuste-
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskel ija tekee itsearvioinn n osaam isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
i
lu
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan
päätöksen mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi nn i n perustel ut kirjataan am mattiosaam isen näytön a rvioi nn n
yhteydessä.
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Ammattiopiston oppimisympäristö, Metsähallituksen luontokohteet, Perhon kunnan ympäristökohteet, työpaikka jossa voidaan toteuttaa seurantakohteiden mukaista oppimista
Menetelmät Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta
Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista 8 osp
20
Am mattitaitovaatim
u
kset
. valita kunnostustarpeessa olevan kohteen
kuten valtateiden hirvivaara- ja maisemointialueet, jokivarsien
näkymäalueet, kyläraitit ja - keskukset, ravi-,
urheilu- tai leikkikenttien ympäristöt ja laskette-
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteeU
Maisemien arviointi
Valitsee kunnostuskohteen
lurinteet
. lukea paikallisesti valittujen ympäristökohteiden, kuten tie- ja jokivarsien, kyläkeskuksien
tai julkisten
ulkoalueiden kunnostus- ja hoitosuunnitelmia
ja noudattaa työssään niitä
Kunnostus- ja hoitosuunnitelmat eri kohteissa
Hoitosuunnitelman laadinta
. käyttää työvälineitä ja kulkuneuvoja, kuten
moottorisahaa, raivaussahaa, traktoria, jyrsi ntä, erilaisia ruohomaisten
kasvien leikkuuvälineitä, pieniä maansiirtokoneita tai muita tarvittavia välineitä, joita kohteen
kunnostamisessa ja hoidossa tarvitaan
. tehdä suunnitelmien mukaisia kunnostus- ja
hoitotoimenpiteitä kohteessa
. noudattaa asetettua kustannuslaskelmaa
. käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa
huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpi-
Työväline- ja ajoneuvokurssi
Käyttää erilaisia työväl ineitä hoitokohteissa
Käynnit eri kunnostus- ja
hoitokohteissa
Suorittaa kohteen kunnostamisen ja hoidon
Hinnoittelulaskelmien tekeminen
Tekee hinnoittelulaskel-
Työturvallisuus asiat
Työskentelee turvall isesti
man
tää työkykyä
. edistää kestävän kehityksen toimintatapoja
Kestäväkehitys
tönhoidossa
ym päris-
Tekee työtä kestävän
kehityksen mukaisesti
2L
2.7.6 Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus
osaa-
misen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
o
o
Ulkoilureittien rakentamisessa ja hoitamisessa, vähintään
vuoden työkokemus
Aikaisemmissa alan opinnoissa luonto-ja ympäristöalalla
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita
Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettaja n kanssa työssäoppim isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppimisesta.
ïyössäoppim ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelijan oppim isen
työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.
22
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä laatimal la valitsemaansa ym päristökohteeseen suunn itelman tai tekee
työohjeiden m ukaisia ympäristönhoito- ja rakennetöitä siinä laaju udessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, a m matil isessa peruskou lutuksessa tai kou utuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
I
Näyttöym päristönä voi
I
ol la työssäoppi m ispa kka, a m mattioppi laitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt, tai muu ympäristökohde
i
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa
Arviointikeskustelu
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden
perustella. Opettaja ki rjaa arvioi ntiin osallistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan
päätöksen mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
23
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi n n n perustel ut ki rjataa n am mattiosaam isen näytön arvioi n n n
yhteydessä.
i
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Ammattiopiston oppimisympäristöt ja havaintometsät. Metsähallituksen- ja Perhon kunnan ympäristökohteet. Salamajärven kansallispuisto,
Koirasalmen luontotupa, Kokkolan kaupungin metsäalue Perhossa. Kelkkareitit,
Latu-urat, Peuranpolku, metsästysseurat. Työpaikka jossa voidaan toteuttaa seurantakohteiden mukaista oppimista.
Menetelmät: Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta
Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista
Am mattitaitovaatim
u
kset
'
suunnitella ulkoilureittejä ja alueita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa
I
osp.
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteeU
Ulkoilureittien suunnitteleminen
- Karttapohjat
Reittisuunnitelman teko ja
kustannuslaskelma omaan
ympäristöön sopivalla tavalla,
-
Paikkatietoikkunaym.
kirjallinen työ
Peuranpolku reitti
- Erilaisetmaastokohteet
Ym päristölai nsäädäntö
-
Kriteerit
Arvokkaatelinympäristöt
Luonnonsuojelualueet
Hoitosuunnitelmat
Alueen asukkaat
Kulttuurierot
Poliittiset erot
-
. rakentaa ja kunnostaa erityyp-
Soloseveri rakenteiden valmistami-
pisiä ulkoilureittejä ja - alueita
annettuja suunnitelm ia noudattaen
SESSA
Kunnostaa ulkoilureittiä Perhossa tai muun kunnan reitil-
Rakentamisen mallit,
rä.(
Ulkoilureitit ja huolto
Maastokävnnit kohteissa
ro
)
24
Latu-uran siltatyöhön osallisMetsästäjien tarpeet
Vammaisten tarpeet
Latu-urat
Käynnít kohteissa
. rakentaa ulkoilureittejä erilaisten käyttäjien tarpeisiin
Materiaalilaadut
. valmistaa ja huoltaa erilaisia
reittirakenteita
Moottori- ja raivaussahan huolto ja
käyttö. Soloseveri.
. käyttää ja huoltaa reittirakenteiden valmistamisessa käytettäviä tavallisim pia työvälineitä
tuminen ( TO)
Mönkijäsillan rakentaminen (
ro)
Huoltaa moottorisahan ym
tavallisia koneita
. käyttää reittien huolto- ja kun-
Mönkijän ja moottorikelkan turvallinen käyttö
nostustöissä tarvittavia ajoneuvoja
Turvall isuussuunnitel ma
Laatii turvallisuussuunnitelman
(ro)
. ohjata reíttien käyttäjiä
Työturvallisuus reittien rakentam iSESSA
. käyttää henkilökohtaisia suo-
Työskentelee turvall isesti
(ro
jaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää
)
työkykyä
. edistää kestävän kehityksen
toimintatapoia.
2.7.11Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, l5 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1
Kuvaus
osaa-
misen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
.
.
Vesistökohteiden kunnostamis- ja hoitotyöt
Aikaisemmat alan opinnot
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
25
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita.
Opettaja kirjaa oppim isen seurantakohteiden arviointi päätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun arviointi
Työssäoppi m isen toteutuksen seurantakohteet määritetää n opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seu antakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpai kkaohjaaja n, opiskelija n ja opettaja n kanssa työssäoppim isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppim isesta.
Työssäoppi m ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskel ijan oppim isen
työpa kkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettajan ja työpa kkaohjaajan yhdessä tekemä.
i
i
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötod istu kseen tulee yksi löllinen kuva us näytöstä
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kunnostamalla sovitun vesistökohteen suunnitelman mukaisen. Työtä
tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa mää rättyjä ammattitaitovaati m uksia,
arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattioppilaitoksen käytännön opetuksen oppimisympäristöt tai muu vesistö26
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
kohde.
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Arviointikeskustelu
Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa.
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsea rvioinnin osaa m isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettaja(t) toimikunnan
päätöksen mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi n n in perustel ut ki rjataan am mattiosaam isen näytön arvioin n n
yhteydessä.
i
27
2.7.19 Maastossa ruokaileminen,
l5 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus osaa-
misen tunnustamisen toteuttamisesta
Tässä
¡
o
o
tutkinnon osassa voidaan osaamista tunnistaa ja tunnustaa
Metsästäjän hygieniakoulutuksen suorittamisesta
Hygieniapassi
Muilta soveltuvin osin esimerkiksi elintarvikealan tutkinnot ja
muut suoritustodistukset luetaan hyväksi.
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
a nnetaan mahdollisu us näyttää vaad ittava osaam inen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Tässä tutkinnon osassa eiole osa-alueita
Opettaja ki rjaa oppim isen seura ntakohteiden arviointi päätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
ïyössäoppi m isen toteutuksen seura ntakohteet määritetää n opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteeVseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskel ija n ja opettajan kanssa työssäoppi m isesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
mukaisesta oppim isesta.
Työssäoppi
m
ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelijan oppim isen
28
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
työpai kkaohjaajalta. Arvioi
jan yhdessä tekemä.
nti
päätös on opettaja n ja työpaikkaohjaa-
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
asiakasryhmäl le järjestettävässä maastoruokail utapa htu massa
Osallistumisen ehtona ovat hygieniapassia vastaavat taidot.
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varmistuu.
Arviointikeskuste-
Näyttöym pä ristönä voi ol la työssäoppim ispaikka, opiston käytännön
opetuksen ympäristöt tai muu vastaava työpaikka.
lu
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustel ussa johon osa listuvat opiskel ija, työpai kkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioin nin osaam isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
I
Am mattiosaam isen näytön arvosanan päättävät pääsää ntöisesti
opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä.
29
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
5.
6.
Muu osaamisen arviointi
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi nn n perustelut ki rjataan am mattiosaam isen näytön arvioin nin
yhteydessä.
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Ammattiopiston oppimisympäristö, Metsähallituksen luontokohteet, metsästysseurojen metsästysmaat, koulutila
Menetelmät: Käytännön työsuoritukset, ruokakurssi, tiedon hankinta
Ammattitaitovaatim
a
a
a
a
a
a
u
kset
suunnitella ja valmistella tapahtumapaikkoja maastoon
avustaa ohjelmapalveluiden maastoruokailussa
avustaa maastoruokailun valmisteluissa
ja ruokien valmistuksessa
valmistaa pienille ryhmille perinteisiä
maastoruokia ja koota erilaisista retkiruoista ateriakokona isuuksia
mitata ja kirjata omavalvonnan mukaiset havainnot
seurata tuotteiden laatua ja raportoida
siitä
o
a
hygieniapassinsuorittamiseen
vaadittavat valmiudet
ottaa työssään huomioon toiminnan
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteet
Ruoan valmistus ja tar-
joilu hygieenisesti
maasto-olosuhteissa.
Ruoan valmistus ja tarjoilu
koulun henkilöstölle tai muille opiskelijoille
Erähenkisen tunnelman
Valmistella ja tehdä erähen-
luominen maastossa
kinen toim intaym
ruokailun yhteydessä
elä mykselliseen maastossa
pä
ristö
ruokailu tapahtumaan.
Elämyksellisen tapah-
tuman järjestäminen
Valmistella juhlapuhe Huber-
asia kkaa lle
tusjuh
laa n.
30
a
a
turvallisuuden ja vastuullisuuden
käyttää hen kilökohta isia suojaimia,
ottaa huom ioon työturva llisu usnä kökohdat ja ylläpitää työkykyä
edistää kestävän kehityksen toimintatapoja.
2.7 .34
Hubertusjuhlan mukaiset rituaalit
Elämyksellisten puittei-
llistua Hubertusjuhlan
valmisteluun ja itse tapahtuOsa
maan. (Osa Näyttöä)
den luominen maasto-
ruokailuun
Metsästys ja riistan käsittely, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINN¡N
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus osaam¡sen tunnustamisen toteut- Tässä tutkinnon osassa voidaan osaamista tunnistaa ja tunnustaa
tamisesta
-
Metsästäjänhygieniakoulutus
Ruhojen paloittelu ja lihanleikkaamistyöskentely
Metsästyskoirakurssi, johon liittyy hirvikoirakokeiden tuomarikoulutus
Karhun metsästys
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaa m isen tu nn usta m ispäätöksen ja kirjaa a rviointipäätöksen
Wilmaan.
-
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita.
Opettaja ki rjaa oppim isen seu rantakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppim isen toteutu ksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppimisen tavoitteelseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
31
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
mukaisesta oppimisesta
Työssäoppim ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelijan oppim isen
työpai kkaohjaajalta. Arvioi ntipäätös on opettaja n ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä järjestetyl lä ja valvotu lla metsästysretkel lä ja riistan hoitotehtävissä.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen
osoittamisen kattavuus varm istuu.
Näyttöympäristönä voi olla työssäoppimispaikka, ammattiopiston
käytännön opetuksen ympäristöt tai muu vastaava paikka.
Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Osaaminen voidaan osoittaa myös ammattitaitokilpailuissa
Arviointikeskustelu
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioi nn n osaa m isestaan kriteereiden
perustel la. Opettaja kirjaa arviointiin osall istuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
i
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä
32
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
5.
Muu osaamisen arviointi
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
aryosana
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioi n n n perustel ut kirjataan am mattiosaam isen näytön arvioin n n
yhteydessä.
i
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Ammattiopiston oppimisympäristö, Metsähallituksen luontokohteet, Perhon kunnan ympäristökohteet, metsästysseurojen metsästysmaat,
riistateurastamo, työpaikka jossa voidaan toteuttaa seurantakohteiden mukaista
oppimista. Käytännön työsuoritukset.
Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista 8 osp
Am mattita itovaatim
.
o
o
o
o
o
o
.
u
kset
tunnistaariistaeläimiä
tehdä riistan elinympäristöön kohdistuvia riista nhoidollisia toimenpiteitä
toimia riistakolmiolaskennassa kesällä tai talvella
käyttää sallittuja aseita sekä ansoja
ja loukkuja riistan pyynnissä
metsästää riistaeläimiä ja käsitellä
saaliin
kertoa maaston muodoista, riistan
käyttäytymisestä ja metsästysperinteestä
huolehtia omasta ja ryhmän turvallisuudesta metsästysretkillä
ottaa työssään huomioon toiminnan
turvallisuuden ja vastuullisuuden
o ottaa työssään huomioon
eläinten käsittelyyn liittyvät
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteeU
Riistan hoito
Tekee riistahoitosuunnitelman
Riistakolmiolaskenta
Metsästyslaki
Metsästyskortti ja metsästyslaki
koe
Riistan metsästys ja eri
riistalajien lihan käsittely
Toiminta metsästyksen
johtajana
Osallistuu metsästykseen johtajana ja osaa käsitellä riistaeläimen lihat hygieenisestija oikein
Riistateurastamokurssi.
Kartanlu kutaito, riistan
oikeat passipaikat.
Osaa suunnistaa. Osaa valita
käyttäytyminen,
alueellinen metsästys-
Ampuu karhumerkin ja skeet tai
pennne
trap ammunnassa vähintään 50
% osumatarkkuuden kiekkojen
määrästä
Turvall inen metsästys,
33
voimassa olevat säädökset
o
o
o
hygieniapassinsuorittamiseen vaadittavat valmiudet
ylläpitää fyysistä ja henkistä työkykyä
edistää kestävän kehityksen toimin-
aseiden käyttöturvall iSUUS
Hygieniapassi tentti
tatapoja.
hygieniapassi kurssi
Kävely Kinnulasta Perhoon n 40
km
Kunnosta huolehtim inen
ja varustehuolto maastossa liikkuessa
2.7.37 Yritystoiminnan suunn¡ttelu, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
1.
Kuvaus osaamisen tunnustami-
Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti:
sen toteuttam¡a
sesta
Opinnot ammattikorkea koulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa
a
Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä
tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan
osaam isen selvittäm iseksi. Ta rvittaessa opiskelijalle
hdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa a rviointipäätöksen Wilmaa n.
2.
a
nnetaan
ma
Oppimisen arvi-
Oppim isen arvioinnin suunnitelmat (seu ra nta kohteet) on laadittu erillisi-
ointi
na.
¡
erillisiä osa-alueita:
Opettaja/t kirjaavat oppim isen seura ntakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen
arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla ta-
Ei
Työssäoppimiseen toteutuksen seura nta kohteet määritetään opiskelijakohta isesti tutkinnon osan oppim isen seura ntakohteista ( HOPS), mikäli
34
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
pahtuvan opiskelun arviointi
niitä ei ole määritetty valmiiksi
Oppimisen tavoitteet/seu ranta kohteet käydää n yhdessä läpi työpa ikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa
sekä ta rkemmin vielä työpa ikalla opiskelija n työssäoppimisen sopim uksen
a llekirjoitustila nteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan ka nssa keskustelua
työssäoppimisen aika na oppimisen seura nta kohteiden m ukaísesta oppimisesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rmistaa opiskelijan oppimisen työ-
paikkaohjaajalta. Rruioint¡päätös on opettaja
dessä tekemä.
n
ja työpaikkaohjaaja n yh-
Opettaja merkitsee oppim isen a rviointipäätöksen Wilmaan
4.
Näyttötod istukseen tu lee yksilöl linen kuva us näytöstä
toteutus
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen
näytön kuvaus ja
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan
jatkaa toisessa
työpaikas-
sa/työkohteessa tai
ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa
muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen
yhteydessä ta i ammattiosaamisen näyttönä työpa ikalla
Tutkinnon osan ammattiosaamisen
osaaminen osoitetaan
Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä
Näytön voi suorittaa myös am mattita itokilpailussa.
35
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
Arviointikeskustelu
Tä
män tutkinnon osa n ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikes-
kustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpa ikkaohjaaja ja opettaja.
Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaa n kriteereiden perustella.
Arvosanasta päättäminen ja dokumen-
Opettaja kirjaa a rviointiin osallistuvien
osa
puolten arvioinnit Wilmaa n.
tointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän
ed ustajat pääsää ntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti
5.
Muu osaamisen
arviointi
Tähän tutkinnon osaan eiole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
6.
Tutkinnon osan
arvosanasta
päättäminen
Tutkinnon
osa n a rvosana
muodostuu ammattiosaamisen näytöstä.
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosa
na
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön a rvioinnin
yhteydessä.
Oppim isen etenemisen seuranta
Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö:
Oppilaitosympäristö ja työssäoppimispaikka 4 osp
Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 1 1 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja
mahdolliset projektit. Työssäoppiminen 4 osp
Ammattitaitovaatimu kset
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteeU
a
o
a
arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai
markkinoilla olevaa
o
a
liiketoimintamahdollisuutta
selvittää perustettavan
yrityksen liiketoim intaympäristöä ja kilpailutilannet
ta
a
o
Tutustuu innovatiivisiin suomalaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan
Kartoittaa m arkkinatilannetta
Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin
Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen
Yrityksen perustam ista koskevat
toimet liiketoimintasuunnitelman
tekemisessä:
1. Minä yritys SWOT
2. Erotu massasta
markkinaselvitys ja
kilpail utilanneanalyysi
3. Liiketoimintasuunnitelma
36
a
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
esittää liikeidean ja yritysmuodon
laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman
a
laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat
2.7 .41
liikeidea
luvanvaraisettoimialat
sidosryhmät
yritysmuodot
hinnoittelu ja kannattavuus
rahoitus ja taloushallinto
mainonta ja markkinointi
vakuutukset
riskien hallinta
rekisteröintiasiat
vhteiskuntavastuu
Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
t.
Kuvaus osaamisen tunnustami-
sen
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
o
toteuttami-
Työkokemustyöpaikkaohjaajana toimiminen
sesta
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamlsen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan
osaamisen selvittäm iseksi. Ta rvittaessa opiskelija lle a nnetaan ma hdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaa n
2.
Oppimisen arvi-
Oppimisen aruioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisi-
ointi
na.
Opettaja kirjaa oppimisen seura nta kohteiden arviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arvioíntia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi
Työssäoppimisen toteuttam inen määritetää n opiskelijakohtaisesti ( HOPS)
Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa
sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen
a llekirjoitustilanteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua
työssäoppimisen aika na oppim isen seurantakohteiden
m
ukaisesta oppi-
misesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä.
Opettaja merkitsee oppim isen a rviointipäätöksen Wilmaa n
37
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammatt¡osaamisen
näytön kuvaus ja
toteutus
Tutkinnon osan ammattiosaamisen
osaaminen osoitetaan
Arviointikeskustelu
Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman
ammattiosaamisen näytöstä ta i työssäoppimisesta. Hä n perehtyy
työyhteisön toimintaa n, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä
a rvio i työyhteisön työtu rva isu usriskit ja työergonom ia kysymykset om
työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa
työssäoppimista ja ammattiosaa misen näyttöjä työpaika lla.
I I
a
n
Näyttötod istukseen tu lee yksilöl linen kuvaus näytöstä
Am mattiosaa m isen näyttö toteutetaa n työpaika lla joko työssäoppimisen
yhteydessä ta i am mattiosaam isen näyttönä työpaika lla.
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan
Arvosanasanasta
päättäminen ja do-
kumentointi
arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja
a mmattiosaa m isen näyttönsä arvioinnit. Opettaja kirjaa a rviointiin
osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän
edustajat pääsää ntöisesti yhdessä toimikunna n päätöksen m ukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaa misen näytön a rvioinnin perustelut
a
rviointi-
keskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen
arviointi
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
6.
Tutkinnon osan
arvosanasta
päättäminen
Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä.
38
Ammattita ítovaatim u kset
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakoh-
teet/
a
a
a
a
a
a
tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
neuvotella työyhteisössä
työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttam¡sesta
va lmistel la yhteistyössä
opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia
perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin,
toimintatapoihin ja sääntöihin
esitellä alansa työ- ja kou-
lutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville
opiskelijoille
käydä ohjauskeskusteluja,
kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyserojatoimia
erilaisten oppijoiden ja
Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon
osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin
t
soveltuvan tutkinnon
osan/ammattiosaamise
n näytön
Ammattiosaamisen näytön suunnittelu valittu un
tutkinnon osaan
- työtehtävät
- kesto/toteutus
- arvioijat
Valitsee työpaikalle
2.
Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat asiat;
Ammattiosaamisen
näytönsuu nnitelman
laatiminen yhdessä
työpaikkaohjaajaan tai
opettajan
kanssa
Oman alan
-
työtehtävät ja mahdollisuudet
3.
Perehdyttääopiskeli-
jaalopiskelijoita työs-
- koulutusmahdollisuuksia
säoppimispaikalla tai
Palaute ja kehittäminen
oppilaitoksessa
http://www.educa-
4.
opiskeliian-oh iaaiana.pdf
Palautekeskustelu
työpaikkaohjaaja n
kanssa työssäoppimi-
Tutkinnon osan arviointi-suunnitelma Näytön
kuvauksessa mainitut asia
oman alan työturvallisuus
sen aikana
5.
ltsearviointitoteutuu
ammattiosaamisen
näytössä
työtovereiden kanssa
a
a
vastaanottaa ja antaa
kehittävää palautetta
itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen
näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja
arviointikriteereiden mukaan
a
arvioida työhönsä liittyvät
työturvallisuusriskit sekä
hän osaa toimia ja ohjata
myös muita toimimaan
työtu rvallisuusohjeiden
mu kaisesti.
39
2.7.42 Yrityksessä toimiminen, 15 osp
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
1.
Kuvaus osaamisen tunnustami-
sen
Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavas-ti:
toteuttamia
sesta
a
Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa
Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä
tai perheyrityksessä sellaisissa tehtäv¡ssä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan
osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaa n ma hdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa a rviointipäätöksen Wilmaa n.
2.
Oppimisen arvi-
Oppimisen a rvioin nin suunnitelmat (seu ra nta kohteet) on laadittu erillisi-
ointi
na.
a
Ei
erillisiä osa-alueita
Opettaja/t kirjaavat oppim isen seurantakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen
a rvio intia.
3.
Työssäoppimisen
Työssäoppim iseen toteutuksen seura nta kohteet määritetään opiskelija-
/työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi
kohtaisesti tutkinnon osa n oppimisen seura ntakohteista ( HOPS), mikäli
niitä ei ole määritetty valmiiksi.
Oppim isen tavoitteet/seuranta kohteet käydään yhdessä
ohjaajan, opiskelijan ja opettaja n
ka nssa
lä
pi työpaikka-
työssäoppim isesta sovittaessa
sekä ta rkemm in vielä työpa ika lla opiskelija n työssäoppim isen sopim uksen
a
llekirjoitustila nteessa.
Opiskelijaa ohjaava työpa ikkaohjaaja käy opiskelija n kanssa keskustelua
työssäoppimisen aika na oppim isen seura nta kohteiden
m
ukaisesta oppi-
misesta.
Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rmistaa opiskelijan oppim isen työ-
ikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettaja
dessä tekemä.
pa
n
ja työpaikkaohjaaja n yh-
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan
40
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT
Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä
4.
Ammatt¡osaamisen näyttö
Ammatt¡osaamisen
näytön kuvaus ja
toteutus
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla
yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim.
omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa.
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan
jatkaa toisessa
työpaikas-
sa/työkohteessa tai
mmatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen jä rjestäjä n osoitta massa
muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
a
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaa n työpa ikalla joko työssäoppimisen
yhteydessä tai ammattiosaa misen näyttönä työpa ika lla
Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä.
Osaamisen voi suorittaa myös ammattitaitokilpa ilussa.
Tutkinnon osan ammattiosaamisen
osaaminen osoitetaan
Arviointikeskustelu
Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä
o
Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp
tutkinnon osan a mmattiosaamisen näyttö a rvioidaan a rviointikeskustelussa johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja.
Tämä n
Opiskelija tekee itsea rvioinnin osaam isestaa n kriteereiden perustella.
Opettaja kirjaa a rviointiin osa llistuvien osapuolten a rvioin nit Wilmaan.
Arvosanasta päättäminen ja dokumen-
tointi
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän
edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen muka isesti
5.
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia
Muu osaamisen
arviointi
6.
Tutkinnon osan
arvosanasta
päättäminen
Tutkinnon osan a rvosana muodostuu
am
mattiosaamisen näytöstä.
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa a rvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataa n ammattiosaamisen näytön arvioinnin
yhteydessä.
4t
Oppimisen etenemisen
Oppimisympäristö:
seuranta
Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppilaitosympäristöjaomayritystaiharjoitusyritys
Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 15 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja
mahdolliset projektit ja oman yrityksen pyörittäminen.
Am mattitaitovaati m u kset
Opiskeltava sisältö/
Oppimisen seurantakohteeU
a
a
a
a
a
a
a
a
arvioida oman alan
tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä
tuotteistam isen lähtökohdista
täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen
suunnitella yrityksen
toim intaa tavoitteell isesti ja asiakaslähtöisesti
tehdä yrityksen toimintaan li ittyviä työtehtäviä
hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja
esitellä yrityksen toim intaa erilaisissa tilanteissa
käyttää toiminnassaan
apuna tieto- ja viestintätekniikkaa
toimia yrityksessä
osana ryhmää, mutta
kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja pää-
o
Oman työn suunnittelu ja tekeminen
yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta
oman alan yritystoimintaan tutustuminen
-
a
-
asiakassegmentit
-
liikeideanjatoiminta-ajatuksen
tuotteistaminen
Suunnittelee yrityksen toimintaa
kehittäminen
innovatiivisuus
kannattavuus
Toimii yrityksessä
-
a
a
1. Laatii toimintasuunnitelman
2. Testaa yritysidean
3. Harjoittaa yritystoimintaa
4. Laatii vuosikertomuksen
5. Työssäoppiminen
suoritettu
yrittäjänerityötehtävienkäytännön harjoittelua: asiakaspalvelu,
myyntityö, markkinointi ja talousosaamrnen
sähköinenkaupankäynti
Yritysvierailut ja asiantu ntijatapaam iset
töksentekoon
arvioida yrityksen kehittämistarpeita.
42
2.7.44 Pienpetojen metsästys ja haittaeläimien pyynti, l5 osp paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
1. Kuvaus osaa-
Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista
misen tunnustamisen toteuttamisesta
.
.
Ollutturkiseläinten turkiseläinnahoittamisessa
Osaa metsästyslainsäädännön ja on siitä kirjallinen dokumenttitai näyttö
Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle
annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja
tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen
Wilmaan.
2.
Oppimisen
arviointi
Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu
erillisinä.
Opettaja ki rjaa oppim isen seura ntakohteiden arviointipäätöksen
tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia.
3.
Työssäoppimisen
/työpaikalla tapahtuvan
opiskelun ar-
viointi
Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS),
mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi.
m isen tavoitteeUseurantakohteet käydää n yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta
sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa.
Oppi
Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden
m ukaisesta oppimisesta.
ïyössäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen
työpai kkaohjaaja lta. Arviointipäätös on opettajan ja työpai kkaohjaa-
jan yhdessä tekemä.
43
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.
4.
Ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus
Ammattiosaajan näyttö on kolmiosainen
1. pienpetojen metsästys ja haittaeläinten pyynti
2. turkiseläimen nahan myyntikuntoon laittaminen
3. rakentaa pienpeto tai haittaeläin loukun
Paikallinen kuvaus = näyttötodistusteksti
Opiskelija osallistuu pienpetojen metsästykseen ja haittaeläinten
pyyntiin ja laittaa turkiseläimen nahan myyntikuntoon sekä rakentaa
pienpeto- tai haittaeläinloukun.
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla tai
koulun työsalissa tai metsästyksen oppimisympäristössä.
Tutkinnon osan
ammattiosaamisen osaaminen
osoitetaan
Huom.
/
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa forsessa työpaikassa
työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Mikäli ammattiosaamisen näytöstä osa toteutetaan koululla, tehdään se ennen työssäoppimista a¡vioinnin selkiyttämiseksi.
Arviointikeskustelu
Arvosanasanasta
päättäminen ja
dokumentointi
Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustel ussa, johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja
opettaja. Opiskelija tekee itsearvioi n nin osaa m isestaan kriteereiden
perustella. Opettaja kirjaa arviointii n osal listuvien osa puolten arvioinnit Wilmaan
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen
mukaisesti.
Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arvioinikeskustelun yhteydessä.
5.
Muu osaamisen arviointi
Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia.
44
Toteutus käytännössä
ARVIOINNIN
KESKEISET ASI.
AT
6.
Tutkinnon
osan arvosanasta päättäminen
Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä
Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen
arvosana.
Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan
arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta.
Arvioinn n perustel ut ki rjataan am mattiosaam isen näytön arvioi nn n
yhteydessä.
i
i
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia
Oppimisympäristö: Ammattiopiston oppimisympäristö, Metsähallituksen luontokohteet, metsästysseurojen metsästysmaat, koulutila
Menetelmät Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta
Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista
Ammattitaitovaatim
u
kset
*Osaa suunnitella pienpeto -ja haitta-
I
osp.
Opiskeltava sisältö/
pienpetojen ja haittaeläinten käyttäytyminen
elãin pyynnin
. Tuntee
metsästyslainsäädännön ja
haittaeläinten hävittämisen lainsäädännon
.
Loukkujen rakentaminen
Ymmärtää p¡enpetojen merkityksen
luonnon kiertokulussa
.
Edistää kestävän kehityksen toiminta-
periaatteita
.
Tekee suunnitelman
pienpeto tai haittaeläin
pyynnistä
Tekee loukun
Osaa rakentaa pienpetopyynnissä
tarvittavat loukut
.
Pienpetojen ja haittaeläinten pyydystämisen sallitut
menetelmät
Oppimisen seurantakohteet
Työssäoppimalla pienpetopyynti / osallistuminen
pienpetokisaan
Pienpetojen ja haittaeläinten pyyntimenetelmät
Osaa pienpetojen metsästystavat
45
.
Osaa käsitellä turkiseläimen nahan
myyntikelpoiseen kuntoon
Käsittelee turkiseläimen
nahan myyntikuntoon
Paikallisesti valittavan tutkinnon osan Pienpetojen metsästys ja haittaeläimien
pyynti 15 osp arviointikriteerit löytyy Keski-Pohjanmaan Moodlesta osoitteesta:
httos://mood le reoionline
lder/view. o h o?id = 1 1 629
46
3
3
YHTEISET TUTKINNON OSAT
Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessar 35 osp
3.1
11
Viestintä- ia vuorovaikutusosaaminen,
Valinnaiset
8 osp
3 osp
osp
3.1.1.
Aidinkieli
Mediaviestinnän perusteet
3.L.'t.2 Lukunurkka
3.1..2. T otnen kotimainen kieli, ruotsi
3.2.2.1Svenska PRO
3.7.3.Yteraat kielet
3.1.3.1, English PRO
3.1..2.2Italiano per tutti, italtaa kaikille
3.1.2.3 Eins-zwei-dtei! Saksan perusteet
3.1..2.4 Privet! V enî1àn perusteet
3.1,
Pakolliset
.1,
5
2
."1
1
7
2
2
2
'1,
1
1
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen
osaaminenr 9 osp
6 osp
3.2.7.Matematükka
3.2.1.1, Talous- ja tilastomatematükka
3.2.1..2 Lausekkeet ja yhtàlöt
3.2. 1 .3 Matemaattfset menetelmät
3.2.2. F y sil<ka ja kemia
3.2.2!l Enetgia ja ympädstö
3.2.2.2 I(estävä kehitys
3.2.3.Tieto- ja viestintäteknükka sekä sen hyö- dyntäminen
3.2.3.7 Suunnitteluohjelmat
3.2.3.2 Sovellusohj elmat
3.2.3.3 Viestintälaitteet
J
2
1
2
2
2
2
7
2
2
1,
3.3 Yhteiskunnassa fa työelämässä tarvit-
5 osp
3.3. 1.
1
tava osa minen,8 osp
Yhteiskuntataidot
3.3.1.1Oma talous
3.3.1 .2 I(ansalaisen lakitieto
3.3.1 .3 I(uluttaj atieto
3.3.2. TyöelämàtaLidot
3.3.3.
"
3.3.3.1 Ydtystoiminnan suunnittelu
3.3.4. T y öky*ryn ylläpitäminen, lükunta ja ter-
3 osp
2
2
1,
7
3.3.2.1, Työelämän pelisäännöt
Y riträjW j" yritystoiminta
3 osp
2
1,
2
2
veystieto
3.3.4.1Ljikunta 2
3.3.4.2 Lükunta 3
3.3.4.3 Lükunta 4
3.3.4.4 Terveystieto 2
2
2
1
2
47
3.4 Sosiaalinen ia kulttuurinen osaaminen,
7 osp
7 osp
I(ulttuutien tuntemus
3.4.2. T aide ja kulttuuri
3.4.3. Etükka
2
2
3.4.4. Psykologia
3.4. 5. Ympäristöosaaminen
2
2
3.4.
1
.
1,
3.4.6. Osz-alueita kohdista 3.7.1-3.3.4
L9
osp
16 osp
I(ohtien 3.1.1-3.4.6 valinnaisista osa-alueistavoidaanlaatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia
osa- alueita, esim. 1-2 osp:n laaiuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perus- teissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden
ja arviointikriteeden pohjalta.
Lisäksi kohtien 3.1."1-3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3
osp:ttä laajempia 4 osp:n laajutsia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisün laaditaan
osaamlstavottteet,
arvioinnin kohteet ia arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen lütteen mukaisesti.
4
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
Luonto- ja ympäristöalan tutkintoon sisältyy Vapaasti valíttavia op¡ntoja 10 osp.
Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon
osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva
yksilöllinen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan
HOPSiin.
Varusmies-
ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan,
toiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan
vapaaehtoistyön, tutor-
ja esim. autokoulun tuottama osaaminen
ja
tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen
tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa
tunnistetaan
ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida
hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon
tuottamaan osaamiseen.
48
Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai
yhteisiin tutkinnon osiin.
5
OPISKELIJAN OHJAUS
JA
HENKILOKOHTAINEN OPISKELUSUUNNI.
TELMA
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
on pedagoginen asiakirja,
joka
tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorit-
tamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikai-
semmin hankittu osaaminen tunnistetaan
hen ki lö kohta ista opi skel usu
unn
ite
ja tunnustetaan ja otetaan
huomioon
lmaa laad ittaessa.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuun-
ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS
ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu
nittelua
opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin.
Henkilökohtaisessa opiskelusu unnitelmassa määritel lään
.
o
.
o
o
Si
osaamisentavoitteet,
oPPimismenetelmät,
tutkinnon osien suorittaminen,
suoritustavat ja ajoitus sekä
osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2O15).
ihen merkitään opiskelijakohtaisesti
.
o
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen,
opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen,
o
.
opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä
työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat
(KPEDU
201
5; Opetushallitus 201 5).
49
Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPEDU 2015 ; Opetushallitus
2O1
5.)
Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/Hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seu-
raa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään.
6
TYOSSAOPPIMINEN
Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan
työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta
yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon
osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkínnon osan osaaminen
osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä.
Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen
allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien
mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja op-
pimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan,
että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mukaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä.
Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä.
Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki
tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä.
50
Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin
siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU 201 5).
7
KANSAINVALISYYS
Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opin-
tojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle. Luonto- ja ympäristöalan kvtyössäoppimista voidaan suorittaa useissa eri tutkinnon osissa, vähintään 8 osp
työssäoppimisjaksolla. Kv-jakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan HOPSissa.
8
ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN
Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin
opiskelijan
arvioinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan
mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä
opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä
arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon
lomakkeella. Oppimisen
ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen
ja
osan
itsearviointiin. Osaamisen arviointi
määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät
ja
arvosanan muodostumisen
periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa
opiskelusuunnitelmassa.
Opiskelijan arvioinn illa ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään
opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan
osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman
perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden
saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida
monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630,
78712014.)
Opettaja ja työpaikkaohjaaja
/
muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja
antaa palautetta tämän oppimisesta
ja
osaamisen tasosta. Opiskelijaa
51_
kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa
ja saamansa
palautteen
jälkeen.
Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 201 5) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon
perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvioida samojen
periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai
perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin
on
määritelty
ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien
osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai
pätevyys). Arvioinnin kohteet
ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä
(1), hyvä (2) ja kiitettävä (3).
Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä
ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat
arvioinnin kohteet
ja
arviointikriteerit. Opiskelijalle tulee selvittää oppimisen ja
osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva arvosana
ja selkeästi kaikkia niitä
henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee.
muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti
(Opetushallitus 201
5. )
Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja
yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan
aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen
ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon
osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko.
tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa.
Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän
Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen
arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu
osaamisen arviointi
ja
tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä
päättäminen.
Mikäli tutkinnon osa aruioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on
myös koko tutkinnon osan aryosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan
52
työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä.
Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja
arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat
arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1),
ja
hyvä (2)
kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon
perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina
kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan
Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta
arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti
arvioinnin yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista
ja hänelle voidaan antaa myös kopio
ammattiosaamisen näytön
arviointilomakkeesta.
Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen
arviointi
on
hylätty,
tai
hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä
mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan
edellyttää parempaa oppimisen edistymistä
uusimis-
ja
ja osaamisen
vahvistamista ennen
korottamistilaisuutta. Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei
ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen
tai osaamisen arvosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin
uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan
uusintaan
arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen
opiskelija voi korottaa aryosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 20 1 5. )
Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä
arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin
suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä
suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa
siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointipe-
rusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä.
53
LÄHTEET
KPEDU. 2015. Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen
peruskoulutukseen.
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21 .8.1998/630.
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamis esta 7 87 1201 4.
Opetushallitus. 201 4. Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf-tiedosto. Saatavissa:
.oph.fildownload/162472 91 011 2014 muu maaravs 01082}15.pdf.
Luettu: 13.4.2O15
http:
Opetushallitus. 201 5. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdftiedosto. Saatavissa:
.oph.fildownload/165456 arvioinnin opas.pdf. Luettu: 13.4.2015.
http://
54