1. No category

Konttien punnitusasian tausta
ja käsittely IMOssa
Konttipunnituksen uudet tuulet -seminaari
9.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi),
Auditorio
Erityisasiantuntija
Jyrki Vähätalo
Vastuullinen liikenne.
Rohkeasti yhdessä.
Konttien punnitusasian tausta ja
käsittely IMOssa Esityksen
aiheita:
 Kansainvälinen
merenkulkujärjes
tö IMO
 kontin historiaa
 Konttiyleissopmus
 esimerkkejä
 Suomen tilanne
 konttiturvallisuuteen merellä vaikuttavia tekijöitä
 konttien punnituksen tarkennettujen SOLAS-määräysten
käsittely IMOssa ja kotimaassamme
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
2
2
Kansainvälinen merenkulkujärjestö
(International Maritime Organization, IMO)
Tavoite:
 edistää
meriturvallisuutta
 ehkäistä
ympäristövahinkoja
 vähentää
merenkulkua
koskevia rajoituksia
“Safe, Secure and Efficient Shipping on Clean
Oceans.”
15.10.2015
3
(IMO's mission statement)
Liikenteen turvallisuusvirasto
Merenkulun kansainväliset
sopimukset
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
4
IMO:n organisaatio
2014
Assembly
Council
Technical cooperation
committee
Sub-Committee on
Carriage of
Cargoes and
Containers (CCC)
Sub-Committee on
Ship Systems and
Equipment (SSE)
Sub-Committee on
Ship Design and
Construction (SDC)
15.10.2015
MSC
MEPC
Maritime safety
committee
Marine enviroment
protection
committee
SUB-COMMITTEES
SUB-COMMITTEE
Sub-Committee
on Navigation,
Communications
and Search and
Rescue (NCSR)
Sub-Committee
on Human
Element,
Training and
Watchkeeping
(HTW
1
Facilitation
committee
Legal
committee
Sub-Committee on
Pollution Prevention
and Response (PPR)
Sub-Committee on
Implementation of IMO
Instruments (III)
Liikenteen turvallisuusvirasto
5
Muutosaloitteiden käsittely
IMOssa
O Vuosi
KOMITEA
MSC, MEPC,
FAL, LEG
ALAKOMITEA
SSE, SDC,
PPR, HTW,
NCSR, III ja
CCC
Työryhmä
Kirjeenvaiht
otyöryhmä
1 Vuosi
2 Vuosi
n Vuosi
3 Vuosi
1-4+n Vuosi
Hyväksyy
esitetyn
muutoksen
tai palauttaa
alakomiteaan
edelleen
käsiteltäväksi
Käsittelee
ehdotukset
säännösten
Ehdotus
muutoksista
Sisäänjättö
ja lisää
työohjelmaa
n
Käsittelee
asian tai antaa
työryhmälle
valmisteltavak
si
Työskentele
e kokouksen
kuluessa
Hyväksyy ja
esittää
Komitealle tai
palauttaa työn
työryhmälle
Raportoi alakomitealle
työn
tuloksesta
Valmistelee
kirjeenvaihtona
säännöstöä ja raportoi
alakomitealle
Liikenteen turvallisuusvirasto
U
u
d
e
t
s
ä
ä
d
ö
k
s
e
t
Kontti
 Malcolm McLean (1913-2001)
kehitti kontin 1930-luvulla
 kontti on yksi tärkeimmistä
logistisista keksinnöistä
 (kuljetus)kontti on ”pysyvä
kuljetusväline, joka on tarpeeksi
kestävä jatkuvaan käyttöön,
erityisesti suunniteltu
helpottamaan tavaran kuljetusta
käytettäessä yhtä tai useampaa
kuljetusmuotoa ilman välillä
tapahtuvaa uudelleen lastausta
sekä suunniteltu kiinnitettäväksi
ja helposti käsiteltäväksi ja jossa
on tähän tarkoitukseen sopivat
laitteet”
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
7
Konttiyleissopimus
 Turvallisista konteista tehty kansainvälinen
yleissopimus (konttiyleissopimus)
hyväksyttiin Genevessä 2.12.1972,
voimaan sopimus tuli 6.9.1977, Suomi
allekirjoitti sopimuksen 20.12.1973
 sovelletaan kansainvälisen liikenteen
kontteihin, ei kuitenkaan erityisesti
ilmakuljetukseen suunnitelluille konteille
 maassamme konttilaki (762/1998) ja
konttiasetus (1145/1998)
 sopimuksessa määritetään konttien ja
konttityyppien rakenteen hyväksyntä ja
tarkastaminen
 sopimuksella varmistetaan hyväksytyn
kontin tai konttityypin kansainvälisen
liikenteen sujuvuus
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
8
Lastinkuljetusyksikköjä
Lastinkuljetusyksikkö
(Cargo Transport Unit, CTU)
käsittää kaikki kuljetusyksiköt
 freight container
 portable tank - tank container
 road freight vehicle
 road tank vehicle
 railway freight wagon
 railway tank wagon
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
9
Kontin turvallisuuskilpi
≥ 200 mm
≥ 100
mm
Kilpeen tulee myös varata tila pääty- ja sivuseinien lujuuskertoimia
varten
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
10
Kontin turvallisuuskilpi
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
11
Konttikuljetusten meriturvallisuuden
varmistaminen
1) kontin ja konttityypin rakenne turvallinen
(Konttiyleissopimus):
 kiinnitykselle
 kuljetukselle
 pinoamiselle
2) kontin kiinnitys alukseen (CSS-säännöstö) ja kontin
sisällön lastinkiinnitys (CTU-säännöstö) riittävä
3) kontin bruttomassa vastaa todellisuutta
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
12
Konttien punnituksen
tarkennetut SOLAS-määräykset
 SOLAS-yleissopimuksen liitteen luvun VI
säännössä 2 määrätään (Regulation 2 - Cargo
information), että laivaajan (engl. shipper) tulee
toimittaa aluksen päällikölle tai hänen
edustajalleen lastitiedot ennen rahdin ahtaamista
alukseen. Näiden lastitietojen tulee sisältää
lastinkuljetusyksikön bruttomassa
 vuonna 2012 IMOssa DSC-alakomiteassa
aloitettiin työ konttien massan varmentamiseksi
nykyistä luotettavammin
 Suomi osallistui aktiivisesti
kirjeenvaihtotyöryhmään
 IMOssa laadittiin muutosehdotus SOLASyleissopimukseen (sääntö VI/2, uudet kappaleet
4 ja 5) ja soveltamisohje
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
 tarkennetut
SOLAS-määräykset tulevat voimaan
13
Konttifeerderalus m/v Husky Racer
 saapui Bremerhavenin satamaan
2.10.2009:
 merimatkalla
aluksen
vakavuushäiriöitä
 18 konttia hävinnyt
laidan yli
 26 konttia mennyt
nurin
 seitsemän konttipinon päällimmäiset kontit ahdettu
siten kuinka ne olisivat olleet tyhjät − laivaajan
rahtikirjassa (B/L) kunkin kontin massa oli selkeästi
ilmoitettu: 28 t
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
14
Konttiliikenne Suomen satamissa
 yksikköliikenteessä kontit
hallitsevat maailmankaupassa –
trailerit Euroopan-liikenteessä
 merikonttien tavaraliikenteen
kannalta syöttöliikenne (feeder)yhteydet ovat elintärkeitä
 Intermodaalisen liikenteen kontin
bruttomassa tulee olla jo tiedossa
kuljetuksen alkaessa maan– tai
rautateitse
 kymmenkunta konttisatamaa
 12- lo-lo- konttifeedertoimijaa,
jotka tarjoavat n. 20 erilaista
säännöllistä linjaa (servicet)
Euroopan vastasatamiin
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
15
Konttien punnitusasian tausta ja
käsittely IMOssa
Tiivistelmä
 kontti on yksi tärkeimmistä logistisista keksinnöistä
 vuonna 2012 meriturvallisuuden varmistamiseksi Kansainvälisessä
merenkulkujärjestö IMOssa aloitettiin työ konttien massan
varmentamiseksi nykyistä luotettavammin
 konttipunnituksen täsmennetyt SOLAS-määräykset tulevat voimaan
1.7.2016
 laivaajan tulee ilmoittaa kontin bruttomassa joko konkreettisesti
punnitsemalla tai kirjalliseen dokumentaatioon tukeutuen
 täsmennetyt SOLAS-määräykset koskevat konttiyleissopimuksen
mukaisia kansainvälisen meriliikenteen kontteja
 kukin valtio valmistelee parhaillaan konttipunnituksen
täsmennettyjen SOLAS-määräysten täytäntöönpanoa ja käytäntöön
soveltamista
 täsmennettyjen SOLAS-määrysten käytännön soveltamisen suhteen
on ilmennyt epäselvyyksiä, erilaisia tulkintoja ja kysymyksiä
 Suomen merikonttien tavaraliikenteen kannalta feeder-yhteydet
ovat elintärkeitä
Liikenteen turvallisuusvirasto
15.10.2015
16 16
Kiitos !
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
17
Konttipunnitukset –
kansallinen lainsäädäntö
9.10.2015
Reetta Timonen
Vastuullinen liikenne.
Rohkeasti yhdessä.
Päätöslauselma MSC.380(94)
• IMO:n päätöslauselma MSC.380(94) hyväksyttiin
meriturvallisuuskomitean kokouksessa 21.11.2104
• Päätöslauselmalla tehtiin muutoksia SOLASyleissopimukseen
• Konttipunnitusta koskevat muutokset ovat SOLASyleissopimuksen liitteen luvun VI säännössä 2
(kohdat 4-6)
• Laivaajan on varmistettava, että lastattu merikontti
on oikean painoinen, silloin kun merikontti
kuljetetaan itsenäisenä yksikkönä
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
19
Valtioneuvoston asetus
• Päätöslauselmalla tarkennetaan jo voimassa olevaa
laivaajan velvollisuutta
• Alun perin laivaajan velvoite varmistaa merikontin
paino lisättiin SOLAS-yleissopimukseen
päätöslauselmalla MSC.22(59) 23.5.1991
• Tällöin luvun VI soveltamisala laajennettiin kattamaan
myös muut kuin viljakuljetukset
• Velvoite saatettiin kansallisesti voimaan 1.1.1994
Tasavallan Presidentin asetuksella 1483/1993 (SopS
108/1993)
• Päätöslauselma MSC.380(94) saatetaan voimaan
valtioneuvoston asetuksella
• Valtioneuvoston ja TP:n hyväksyntä 1.1.2016
• Valtioneuvosto antaa asetuksen ennen 1.7.2016
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
20
Merilain muutos – toimivaltainen
viranomainen
• Laivaajan on ilmoitettava kontin massa joko
punnitsemalla tai toimivaltaisen viranomaisen
hyväksymän sertifioiman menettelyn perusteella
• Toimivaltainen viranomainen on määriteltävä lailla
• Merilakiin on ehdotettu säännöstä toimivaltaisesta
viranomaisesta
• Merilain 23 luku – Erinäiset säännökset, 3 §
• Liikenteen turvallisuusvirasto toimii Kansainvälisen
merenkulkujärjestön yleissopimuksissa ja
päätöslauselmissa tarkoitettuna toimivaltaisena
kansallisena viranomaisena, jollei tässä tai muussa
laissa toisin säädetä.
15.10.2015
Liikenteen turvallisuusvirasto
21
Liikenteen turvallisuusvirasto
Kumpulantie 9, 00520 Helsinki
PL 320, 00101 Helsinki
Puhelin 029 534 5000
www.trafi.fi
Vastuullinen liikenne.
Rohkeasti yhdessä.
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Mauri Nyqvist
Johtava asiantuntija
Inspecta Tarkastus Oy
Mittauslaitteet
23
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Inspecta Tarkastus Oy toimii
• Akkreditoituna ilmoitettuna laitoksena (NB 0424)
− mittauslaitelain 707/2011 piiriin kuuluvassa vaakadirektiivissä 2009/23/EY ja
mittauslaitedirektiivissä 2004/22/EY
• Akkreditoituna tarkastuslaitoksena (I001)
− mittauslaitelain mukaisten mittauslaitteiden käytönaikaisissa varmennuksissa ja
kansallisten määräysten piirissä olevien mittauslaitteiden tyyppitarkastuksissa
ja ensivarmennuksissa
• Akkreditoituna kalibrointilaboratoriona (K004)
− massan, voiman, tilavuuden, lämpöenergian, nesteen tilavuusvirran, paineen ja
lämpötilan kenttäkalibroinneissa
Inspecta Tarkastus Oy on FINAS–akkreditointipalvelun akkreditoima tarkastuslaitos I001, akkreditointivaatimus
SFS-EN ISO/IEC 17020 ja kalibrointilaboratorio K004, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025
24
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Mittauslaitelaki 707/2011
• 1 §: Lain tarkoitus
− ”turvata mittauslaitteiden toiminnan, mittausmenetelmien ja
mittaustulosten luotettavuus”
• 2 §: Lain soveltamisala
− Laissa säädetään mittauslaitteille ja menetelmille asetettavista vaatimuksista ja
niiden varmentamiseen liittyvistä toimenpiteistä, kun mittauslaitetta ja –
menetelmää käytetään:
1) elinkeinotoiminnassa tuotteen tai palvelun hinnan tai muun taloudellisen edun
määrittämiseen mittaustuloksen perusteella;
2) kulutusmittauksessa hinnan tai muun taloudellisen edun määrittämiseen
mittaustuloksen perusteella;
3) viranomaisen tai viranomaiseen rinnastettavan toimijan mittaustulokseen
perustuvassa päätöksenteossa
4) Mittaustapahtumassa, jolla on merkitystä yleiseen etuun, yleiseen terveyteen ja
turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai ympäristönsuojeluun
•
Laissa säädetään lisäksi mm. pakattujen tuotteiden ja valmispakkausten sisällön
määrästä
25
26.03.2014
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Mittauslaitelaki 707/2011
• 3 §: Lain soveltaminen ei-automaattisiin vaakoihin, kun niitä käytetään
massan määritykseen:
1) kaupankäyntiä varten
2) tullin, kuljetusmaksun, veron, hyvityksen, sakon, palkkion, korvauksen tai
muun vastaavanlaisen maksun määrittämiseksi
3) lakien ja asetusten toimeenpanoa sekä oikeudenkäynnissä annettuja
asiantuntijalausuntoja varten
4) sairaanhoidossa potilaiden punnitsemiseksi heidän tilansa seurantaa,
sairauden määritystä ja hoitoa varten
5) apteekeissa lääkkeiden valmistamiseksi reseptin mukaisesti sekä massan
määritykseen kliinisissä ja farmaseuttisissa laboratorioissa suoritettavia
analyysejä varten
6) hinnan määritykseen myytäessä suoraan kuluttajalle tai valmistettaessa
valmispakkauksia
26
26.03.2014
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Kaksi vaakaryhmää
Ei-automaattinen vaaka
• Vna 400/2012 NAWI mukainen
• Sama kuin vaakadirektiivi 2009/23/EY
• Tekniset vaatimukset standardissa SFS-EN 45501
• Tyyppihyväksyntä (EY-tyyppitarkastus) vaatimus
• Varmennus (tuotekohtainen tarkastus)
Automaattiset vaa’at
• Vna 211/2012 MID mukainen
• Sama kuin mittauslaitedirektiivi 2004/22/EY
− Liite 1 ja liite MI-006 automaattiset vaa’at
• Tekniset vaatimukset OIML suosituksissa
• Tyyppihyväksyntä (moduuli B tyyppitarkastus) vaatimus
• Varmennus (moduuli F tuotekohtainen tarkastus)
27
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Tyyppihyväksynnässä arvioidaan seuraavia vaakoja koskevia
vaatimuksia (Vna 211/2012 Liite 1)
−
−
−
−
−
−
−
−
−
sallitut virheet
ilmastolliset käyttöympäristöt (lämpötila, kosteus)
mekaaniset käyttöympäristöt (tärinä)
sähkömagneettiset käyttöympäristöt (radiohäiriöt, akkujännitteen häiriöt)
Uusittavuus, toistettavuus, erottelukyky ja herkkyys
Kestävyys, luotettavuus, soveltuvuus
suojaus tietojen turmeltumista vastaan (sinetöinti)
tuloksen näyttäminen
tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi
Modulaarinen tyyppihyväksyntä (Welmec 8.8)
Vaa’an valmistaja voi käyttää valmistuksessaan osalaitteita esim.
vaakaelektroniikka, jolla jo saattaa olla ilmoitetun laitoksen laatima sertifikaatti
vaatimustenmukaisuudesta. Tällöin vaa’alle ei tarvitse tehdä kaikkia testejä, vaan
arvioidaan puuttuvin osin vaa’an vaatimustenmukaisuutta tyyppitarkastuksessa.
28
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaakojen tyyppihyväksyntä
Määritelmä automaattinen/ ei-automaattinen vaaka (Welmec 2 kohta 3.1.9)
Automaattinen vaaka
Vaaka, joka pystyy tekemään peräkkäisiä punnituksia täysin ilman, että käyttäjä
puuttuu laitteen toimintaan, tulkitaan aina automaattiseksi vaa’aksi.
Ei-automaattinen vaaka
Jos käyttäjän täytyy puuttua laitteen toimintaan, niin vaaka tulkitaan eiautomaattiseksi vain, jos käyttäjän täytyy määrittää tai tarkistaa mittaustulos.
Mittaustuloksen määrittämisellä tarkoitetaan käyttäjän päättelyä edellyttävää
toimintaa, joka vaikuttaa mittaustulokseen, kuten lukeman asettumisen arviointia tai
punnittavan tuotteen painon säätämistä.
Mittaustuloksen tarkistamisella tarkoitetaan mittaustuloksen hyväksymistä
tarkkailemalla vaa’an näyttämää lukemaa. Punnitustapahtumassa käyttäjällä on
mahdollisuus vaikuttaa mittaustulokseen, jos tulos ei ole hyväksyttävä.
29
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Ei-automaattinen vaaka
Vaatimukset Vna 400/2012 Liite 1 (SFS-EN 45501)
•
Suurimmat sallitut virheet
m = massa, e= askelarvo
•
Esim. IIII-luokka
−
30,0 t vaaka e= 0,1 t, Min= 1,0 t
Kuorma
0 … 5,0 t
5,0 … 20,0 t
•
30
Suurin sallittu virhe
± 0,05 t
± 0,1 t
20,0 … 30,0 t
± 0,15 t
Testit
− Vähintään viidellä kuormalla ja niiden on sisällettävä kohdat 0, Min, Max ja kuormat, joilla
suurin sallittu virhe muuttuu. Nouseva ja laskeva kuorma
− Epäkeskeisyys 1/3 maksimi kuormasta
− Toistokyky 0,8 x maksimi - kuormalla 3 kertaa
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Automaattinen erotteluvaaka OIML R51 luokka Y
Automaattinen vaaka, joka määrittelee ennalta pakattujen kuormien tai irtonaisesta aineesta
koostuvien yksittäisten kuormien massan.
Vaatimukset Vna 211/2012 Liite MI-006 (OIML suositus R51)
• Suurimmat sallitut virheet
Nettokuorma (m) askelarvoina (e)
Y(a)
−
•
31
Y(b)
0 < m < 500
0 < m < 50
+1 e
500 < m < 2 000
50 < m < 200
+1,5 e
2 000 < m < 10 000
200 < m < 1 000
+2 e
m = massa, e= askelarvo
•
Suurin sallittu virhe
Esim. Y(b)-luokka
Kuorma
0 … 5,0 t
Suurin sallittu virhe
± 0,1 t
5,0 … 20,0 t
± 0,15 t
30,0 t vaaka e= 0,1 t, Min= 1,0 t
Testit
20,0 … 30,0 t
± 0,2 t
− testipainoina käytetään saman tyyppisiä kappaleita, joita vaa’alla tullaan punnitsemaan
− testit pitää sisältää arvot 0, Min, Max ja kuormat, joilla suurin sallittu virhe muuttuu.
− punnitusten lukumäärä on kaikissa testeissä 10.
− testipainojen massat määritetään vähintään 3 kertaa suuremmalla tarkkuudella kuin
suurimmat sallitut virheet
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Vaaka esimerkkejä
Varmennettuja ei-automaattisia vaakoja
−
−
−
Kiinteä ajoneuvo vaaka 2 x 50 t, e= 50 kg, kahdella erillisellä sillalla ja näytöllä (III-luokka)
Auton rungolle asennettu 30 t vaaka, e= 50 kg tai 100 kg (III tai IIII-luokka)
Logistiikka keskuksessa 3000 kg, e=1 kg (III) lavojen punnitukseen
Varmennettuja automaattisia vaakoja
−
−
−
−
32
Nosturiin asennettu Y(a)-luokan vaaka 10000 kg, e=5 kg yksittäisen tuotteen punnitsemiseen
Trukkiin asennettu Y(b)-luokan vaaka 20t , e=0,1 t puutavaran punnitsemiseen
20 t akselipainovaaka ajoneuvoyhdistelmän dynaamiseen punnitukseen OIML R134 luokka 5
100 t junavaaka tarkkuusluokka 1 tai 2.
9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari
Tarkkuusvaatimukset
Vaaoille asetut vaatimukset konttipunnituksessa
• Kukin valtio pitää määritellä vaatimukset SOLAS-määräysten pohjalta
• Vaaka- ja mittauslaitedirektiivien vaaoille asetut tekniset vaatimukset
tyyppitarkastuksen osalta kannattaa hyödyntää, mutta tarkkuusvaatimukset
saattaa olla liian tiukat.
• Tarkkuusvaatimukset on syytä selvittää
• Kuten myös tarvittavat tuotekohtaiset tarkastukset tai kalibroinnit ja niiden aikaväli
33
9.10.2015
Tietolähteitä
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Mittauslaitteet/
http://www.oiml.org/en/publications/recommendations/publication_view?p
_type=1&p_status=1
http://www.welmec.org/latest/guides.html
34
9.10.2015
35
9.10.2015
KONTIN PUNNITUS - Trafi
KYÖSTI ORRE
11.10.2015
15.10.2015
KO
36
YTL:n toimintamalli
YTL
Klusterit
Logistiikka
Tekstiilipalvelut
Tuotanto/jalostus
Ympäristö- ja
yhteiskuntavastuu
Muut
Yhteisöjäsenet
Neuvottelukunnat
Työmarkkinat
• Yleinen
edunvalvonta
• Työehtosopimusasiat
• Työ- ja sosiaalilainsäädäntö
• Neuvonta ja
koulutus
• Konsultointi
• Jäsentiedottaminen
• Palkkahallintoasiat
• Palkka yms. tilastot
• Työhyvinvointi
• Osaamisen
kehittäminen
• Kansainvälinen asiat
15.10.2015
* = sovitaan toimiala-/liittojäsen-/yhteisöjäsenkohtaisesti
KO
Elinkeinopolitiikka
• Yleinen
edunvalvonta
• Taloudellinen
seuranta
• Elinkeinolainsäädäntö
• Yritystoiminnan
kehittäminen
• Standardisointi
• Toimiala-asiat
• Toimialatilastot
• Jäsentiedottaminen
• Kansainväliset
asiat
Resurssit/
tukitoiminnot*
• Toimitilat
• Taloushallinto
• Henkilöstöhallinto
• Tietohallinto
• Viestintäpalvelut
• Tilastopalvelut
• Asiamies/
asiantuntijapalvelut
• Assistenttipalvelut
• Jäsenasiat
YTL-Palvelu Oy
37
Konttien punnitus - Elinkeinoelämän näkökulmasta
• 8/2012 tieto Brysselistä (järjestöltä)=> merikonttien
punnitus tulossa pakolliseksi!
– Vuosaaressa ei ole punnittu yhtään konttia!
– Tuleeko tästä ”uusi rikkidirektiivi”?
– Asian takana Tanska, Hollanti, USA ja monet kansainväliset
järjestöt!
• Yhteys LVM:ään ja sitten Trafiin/Tuomas Routa
• Trafi kasasi työryhmän/Jyrki Vähätalo
15.10.2015
KO
38
Konttien punnitus - Elinkeinoelämän näkökulmasta
• IMO:ssa DSC alakomitean asia
– 2012 vuoden lopulla k.o. alakomiteassa keskusteltiin
asiasta, Suomi aktiivinen
– Perustetaan kirjeenvaihtotyöryhmä, vetäjä USA:sta
– Saksa antoi joustavamman ehdotuksen
• Kontin punnitus tai kontin kokonaispainon laskeminen
• 2013 valmisteltiin Trafin työryhmän kanssa
kommentteja kirjeenvaihtotyöryhmälle
– Suomen sisäinen yhteistyö hyvää
• 2014 asia saadaan päätösvaiheeseen
– Joko punnitus tai laskeminen
15.10.2015
KO
39
Konttien punnitus - Elinkeinoelämän näkökulmasta
• Päätös voimaan 1.7.2016
• Avoimia asioita? (Järjestöltä, joka antoi alkusysäyksen)
–
–
–
–
15.10.2015
Konttien vaaitus/kalibrointi => vaihtelee maailmalla
Kontin nettopaino  kontin oikea nettopaino
Kontin sisällön paino  ilmankosteuden jne. vaikutukset
Kontin painon ilmoittaja, huolitsijan/omistajan vastuut
KO
40
Port of Helsinki
Port of Helsinki – the Main Port for the Finnish Foreign Trade
2014
• Kokonaisliikenne 10.8 million tons
• Yksiköity 10.0 million tons
• Liikennetiheys
Katajanokka
Harbour
South Harbour
• 130 lähtöä viikossa
Vuosaari
• Liikenne 6,5 milj tn (yksiköity)
• 400 000 + TEU
• 200 000 + rekka / traileria
• 30 000 muuta yksikköä
Hernesaari Cruise Quay
West Harbour
Vuosaari
Harbour
Port of Helsinki – the Main Port for the Finnish Foreign Trade
2014 Vienti kontit / trailerit / rekat
• 200 000 TEU = 115 000 (20’ 30’ 40’ 45’)
• 110 000 rekat / trailerit
= 225 000 yksikköä / vuosi
= 4326 yksikköä / viikko
= 618 / päivä (Ma-Su)
= 865 / day (Ma-Pe)
= 72 / h (06:00-18:00)
= 1,2 / min
Liikenne ei ajoitu tasaisesti ja vilkkaimpaan
aikaan päivästä porttiliikenne sisään on
huomattavasti suurempi, kuin tuo 72
yksikköä tunnissa.
Vuosaari
Harbour
Port of Helsinki – the Main Port for the Finnish Foreign Trade
Punnitus porttialueella
• Onko olemassa ratkaisua, jossa voitaisiin
ajaa normaalilla nopeudella portista ja
vaaka rekisteröisi yksikön painon ?
Ongelmana useampi yksikkö, telin paino
jne.
• Jos jokainen yksikkö joutuisi
pysähtymään punnitusta varten, se tukkisi
porttialueen nopeasti.
• Satamassa on olemassa vaaka, jonka
sijainti ei kuitenkaan ole sen kaltainen,
että siinä voitaisiin hoitaa koko liikenne.
Löytyisikö sellainen paikka ? Jostain
liikenneyhteyksien varrelta.
• Käytäntö Euroopassa. Useat satamat ovat
sitä mieltä ettei satamat ota asiaa
hoitaakseen.
Vuosaari
Harbour
Satamaoperointi ja konttien punnitseminen
Trafi 9.10.2015
Toimitusjohtaja Juha Mutru
Satamaoperaattorit ry
45
Ylipainoisten konttien ongelma
•
•
Turvallisuus (työturvallisuus ja muut vastuut)
Logistiset haitat ja kustannukset (tilan puute, prosessien häiriintyminen)
46
Satamaoperaattori konttien punnitsijana
•
•
•
Konttien massat on toimitettava satamaoperaattorille ilman erillistä pyyntöä
(laivaaja –> rahdinkuljettaja –> satamaoperaattori)
Satamaoperaattori voi tarjota (mutta ei ole velvollinen tarjoamaan) palvelua,
että kontit punnitaan erillisestä sopimuksesta, hyvissä ajoin ennen lastausta
Punnitsemattoman kontin havaitseminen
–
•
Ei saa lastata, käsittelyprosessi mietittävä etukäteen (IMO guidelines 4.2)
Ylipainoisen kontin havaitseminen lastattaessa
–
–
–
Ilmoitetun massan merkittävä ylittyminen: sovittava periaatteista ja kustannuksista
Maksimimassan ylittyminen: ei saa lastata, kustannusten korvaaminen satamaoperaattorille
Maksimimassan ylittyminen purettaessa: menettelytavat selvitettävä
47
Kiitos!
48
Konttipunnituksen uudet tuulet
–seminaari
9.10.2015
Suomen Varustamot
Bernt Bergman
Asiantuntija
Konttien punnitus
• Suomen Varustamot tukee konttien punnitusta
koskeva lainsäädäntöä
• Oikeat painotiedot ovat aluksen päällikkölle
erittäin tärkeät
• Kontteja jotka painaa enemmän kuin
ilmoitettu on vaarallisempi kuin toisinpäin
In stowing the Triple-E, the key items to evaluate are
the following:
• Port destinations: Containers to be discharged at
the next port of call should be on top.
• Container weight: Each container should weigh
below the defined gross weight limit, so as not to
damage the vessel and endanger the life of the
crew.
Weight distribution:
Containers should be loaded or
discharged equally over a set
number of bays. Too much
weight on the bow (front), aft
(back), left or right side of the
ship will cause the vessel to dip
at an angle; too much weight at
both the bow and aft will cause
the vessel to bend. As a rule,
heavier containers are placed
lower in the vessel because it
gives the ship more stability
Aluksen vakavuutta
K – Köli (Keel)
G – Painopiste (Centre of Gravity
B – Nostepiste (Centre of Buoyancy
M – Vaihtokeskus (Metacentre)
GM – Vaihtokeskuskorkeus (Metacentre Height)
GZ – Oikaiseva momenttivarsi (Righting Lever)
Aluksen vakavuutta
The centre of gravity (G) is
the point at which the whole
weight of the vessel can be
said to act vertically
downward. As a general rule,
a lower centre of gravity
means a more stable vessel.
Aluksen vakavuutta
The centre of gravity changes,
depending on how weight is
distributed in the vessel. For
example, a heavy load placed
high on deck will produce a
higher centre of gravity - and
less stability - than a load
stored below deck.
Aluksen vakavuutta
A vessel with a high
centre of gravity is "top
heavy." If it lists or heels
to one side, the centre of
gravity pushes down in
the direction of the list.
The danger of capsizing
is much greater.
Cotainership Deneb (2011)
• Joka kymmenes kontti painoi enemmän mitä
oli ilmoitettu
– Vaihteluväli; 1,9 – 6,7 kerta suurempi paino kuin
ilmoitettu
– Kokonaispaino näistä konteista oli 278 tonni
– Keskimäärin neljä kerta enemmän mitä oli ilmoitettu
(IMO DSC 17/Inf.5)
Containership Deneb
IMO DSC 17/Inf.5
MSC Napoli
• MAIB raportti (9/208, 2008)
– Jäljellä olevat kontit punnitettiin
• 20 % painoi 3 tonni yli ilmoitetusta paineesta
• Isoin heitto 20 tonni
• Kokonaismäärä 312 tonni
(IMO DSC 17/Inf.5)
MSC Napoli
IMO DSC 17/Inf.5
Kiitos
Suomen Varustamot
Bernt Bergman
Asiantuntija
Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry Konttipunnitusseminaari 9.10.2015
PETRI LAITINEN
Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry
• Vuonna 1906 perustettu toimialaliitto, jonka tehtävänä edistää huolinta- ja
logistiikka-alalla toimivien jäsenyritysten toimintaedellytyksiä.
• Toimi nimellä Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry 31.5.2015 asti
• Liitto tiedottaa, kouluttaa, edistää yhteistoimintaa sekä huolehtii huolintaja logistiikka-alan eduista elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa.
• Liiton jäsenten (68 kpl) yhteenlaskettu liikevaihto huolinnassa noin 2,0
mrd. euroa (v. 2014) ja ne työllistävät yhteensä noin 4 600 työntekijää
huolintatoiminnassa (v. 2014).
• Liiton jäsenyritykset edustavat yhteensä noin 75 – 80 %:a huolinta-alan
kokonaisliikevaihdosta ja henkilöstöstä.
• Liiton jäsenenä olevat yritykset hoitavat valtaosan Suomen
ulkomaankaupan kappaletavaran vienti- ja tuontikuljetuksista, joko
rahdinkuljettajan tai välittäjän vastuulla.
15.10.2015
63
Jäsenyritykset
Agility Logistics Oy Ab
AHA Logistics Oy
Alpi Suomi Oy
Backman-Trummer Oy Ab
Beweship Oy Ab
Blue Water Shipping Oy
Bring Express Suomi Oy
CHS Air Logistics Oy
CHS Logistics Oy
Crown Worldwide Oy
DACHSER Finland Air & Sea Logistics Oy
DHL Freight (Finland) Oy
DHL Global Forwarding (Finland) Oy
DSV Air & Sea Oy
DSV Air & Sea Projects Oy
DSV Road Oy
DSV Solutions Oy
Easmar Logistics Oy
Euro-Baltic Logistics Oy Ltd
Euroports Rauma Oy
Oy Finnsovtrans Ltd
Finnsteve Oy Ab
FREJA Transport & Logistics Oy
Geodis Wilson Finland Oy
Greencarrier Freight Services Finland Oy
Hacklin Bulk Boys Oy Ltd
SA-TU Logistics Oy
Hacklin Hamiko Oy Ltd
Scandic Trans Oy Ab
Hacklin Logistics Oy Ltd
Scan Global Logistics (Finland) Oy
Hacklin Oy Ltd
Schenker Oy
Ibertrans Oy
SeaRail Oy
ILP-Group Logistics Oy
Stella Corona Oy Ltd
Jetpak Finland Oy
Steveco Oy
Kemi Shipping Oy
Suomen Messulogistiikka Oy
"K" Line (Finland) Oy
Suomen Varastointi ja Huolinta Oy
Kuehne + Nagel Oy Ltd
Oy Tavatur Shipping Ltd
Leman International System Transport Oy TNT Suomi Oy
Martin Bencher (Skandinavia) Oy
Trans World Shipping AB
Newmark Oy
Tschudi Logistics Oy
NTC Transport Oy
United Parcel Service Finland Oy
NTG GLOBAL Finland Oy
UPS SCS (Finland) Oy
Uuttera Oy
NTG Road Oy
Nurminen Logistics Heavy Oy
Vaasahuolinta Oy - Vasaspedition Ab
Nurminen Logistics Oyj
Varova Oy
Nurminen Logistics Services Oy
Viawest Oy
Panalpina Ab Filial i Finland
Victor Ek Oy Ab
Passion Logistics Oy
Polar Logistics International Oy
Posti Oy
PostNord Oy
Roadari Oy
15.10.2015
64
IMO:n merikonttien punnitusvaatimukset
1.7.2016 lukien
• Huolitsijan asema toimitusketjussa? Laivaaja, rahdinkuljettaja, välittäjä,
asiamies?
• Konttien painon todentaminen:
– Metodi 1: täyden kontin punnitseminen vaa’alla
– Metodi 2: konttiin lastattavien tavaroiden punnitus ja ym. konttiin
lastattavan materiaalin + kontin painojen yhteen laskeminen
(using a certified method approved by the competent authority)
• Milloin todennettu paino tulee viimeistään ilmoittaa rahdinkuljettajalle /
varustamolle?
• Missä konttien punnitus mahdollista tehdä? Satamassa vai satama
ulkopuolella?
• Mitä tapahtuu konteille, joiden painoa ei todennettu asianmukaisesti?
• Riittääkö ensimmäisen laivaajan antama ilmoitus kontin painosta koko
kuljetusketjulle?
• Punnitusvaatimuksesta johtuvat lisäkustannukset kuljetusketjulle?
• Tärkeää olisi, että valtioilla olisi samat kriteerit painoille ja sallitulle
poikkeamille
15.10.2015
65
Eteläranta 10, 6. krs.
PL 62, 00131 Helsinki
Puh 020 595 5000
www.huolintaliitto.fi
15.10.2015
66