HooVeeKoo 4 • 2015 - Humallahden venekerho
HooVEEKoo Humallahden venekerhon tiedotuslehti 4•2015 HooVEEKoo Julkaisija HUMALLAHDEN VENEKERHOHUMMELVIKENS BÅTKLUBB HVK ry www.humallahdenvenekerho.fi Osoite Rajasaarenpenger 6, 00250 Helsinki TiedotuslehƟ 4/2015 (45. vuosikerta) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisu- ja Ɵedotustoimikunta puheenjohtaja Ritva Hongell jäsenet Seija Harju Ari Helkapalo Mikael Tammi Ilmoitushinnat 1/1 sivua 250,00 € Yhdistyssihteeri ja osoiƩeenmuutokset Ritva Hongell yhdistyssihteeri@humallahdenvenekerho.fi SisällyslueƩelo Pääkirjoitus 3 Satamaterveiset 4 Kokouskutsu 5 Hallituksen kokoonpano 6 Toimintasuunnitelma 7 Kerhoavaimen avainpanƟsta avainmaksu Hallituksen esitys jäsenmaksuista 10 Hallituksen esitys muista maksuista 11 Hallituksen esitys toimihenkilöiden korvauksista 13 Budjeƫ 2016 14 Yhdistyksen uudet säännöt 18 Kerhon arvot 19 Jäsenasiaa 20 Kuvia Stadin vesiltä kesältä 2015 22 Hästön mökit 24 Hästön mökkien varausohjeet 27 Itämeren huipulla 28 Purjehdus Adrianmerellä 34 Veneilykesän parhaita satamia 38 Tapahtumakalenteri 40 Hallitukselle esiteƩävät asiat Toimiston aukioloajat 41 Uusi jäsenrekisteri Suuli 43 Muutokset veneƟedoissa satama@humallahdenvenekerho.fi Talousasiat talous@humallahdenvenekerho.fi TaiƩo Erja Hyökki, Digiplast Painatus Kopio Niini Oy Kansikuva Elokuinen näkymä HVK:n pohjoislaiturille, Ari Helkapalo ISBN 1239-7172 Miesten puuhaa Tornionjoessa - Vesijeƫ on lälläreitä varten. 2 HooVeeKoo 4 • 2015 KOMMODORIN PUHEENVUORO Kerholla eivät remonƟt lopu. Taloudenpitoa ja hallintoa on parisen vuoƩa muokaƩu arvojen mukaisen hyvän hallintotavan suuntaan. Nyt on seinien vuoro. Kerho- ja saarikiinteistöjen rakennuksista on laadiƩu ammaƫmainen kuntoselvitys, asiantuntevana laaƟjana muuten kerhon jäsen, ja sen perusteella lähdetään toteuƩamaan tarviƩavia peruskorjauksia ja huoltotoimenpiteitä tärkeysjärjestyksessä. Tekemistä riiƩää tuleville vuosille. Kiinteistön elinkaariajaƩelun mukainen opƟmaalinen huolto- ja korjaustoiminta on syytä aloiƩaa nyt. Ensimmäisenä keskitytään kerhotalon ja huoltorakennuksen maalausurakkaan. Saaren tuparakennus vaaƟi huolenpitoa sekin. Tuvan käyƩöaste on pitkään ollut eriƩäin matala. Siellä ei viihdytä pimeyden ja tunkkaisuuden vuoksi. Rakenteissa piilevät homeiset eristeet poistetaan ja vaihdetaan uusiin. Samalla avataan eteläseinään uusi ovi ja ikkuna, ja ulos rakennetaan avoterassi – saunojat saavat olla rauhassa omalla puolellaan. On aika palauƩaa tupa alkuperäiseen, arvokkaaseen käyƩöönsä yhteisenä olohuoneena. KenƟes jo ensi kesänä olympialaisten aikaan tuvassa toimii akƟivinen kisakatsomo harva se ilta? Ei tarvitse lukea rivien välistä, eƩä tässä asetetaan saaritoimikunnalle mukavasƟ paineƩa. Saaren majoitusmökit saivat ylläƩävän suuren suosion tultuaan käyƩöön elokuun alussa. Näyƫ olevan Ɵlausta tällaiselle palvelulle. Näin ollen myös taloudellinen investoinƟ maksanee itsensä takaisin suunnitellusƟ. Telkän ja Tiiran pystytys ja sisustus tapahtui kokonaan talkoovoimin. Suurkiitos erityisen ansiokkaasta panoksesta kuuluu muutamalle saariakƟiville – kuin ƟetysƟ muillekin mukana rehkineille. Timo Wiiala kommodori HooVeeKoo 4 • 2015 3 SATAMATERVEISET Suurin osa veneistä on jo telakoituna tätä kirjoiteƩaessa ja syksyn nostot ovat sujuneet hyvin. Veneiden peiƩely on saatu tehdä poutaisessa syyssäässä. Toisaalta, jos ilmaƟeteenlaitoksen pidemmän aikavälin ennusteet pitävät paikkansa, kalastuskausi jatkuu pitkään tänäkin vuonna! TELAKALLA Muistakaa merkitä telakoituna olevat veneet yhteysƟetolapulla, jossa on veneenomistajan nimi ja puhelinnumero. Mikäli jotain epätavallista huomataan, ollaan ensisijaisesƟ yhteydessä veneen omistajaan. Muuten Ɵetenkin sataman osoiƩeeseen satama@humallahdenvenekerho.fi, on hyvä ilmoiƩaa mahdollisista puuƩeista. Huolehditaan ylinmääräiset romut roska-asƟohin ja suuremmat sorƫ -asemalle, niin ympäristö pysyy kunnossa. SATAMA-ASIOITA KEHITETÄÄN Varausjärjestelmän soveltuvuuƩa laituripaikkavarauksiin tutkitaan yhdessä ICT-toimikunnan kanssa. TavoiƩeena on, eƩä varaukset ja tulevan kauden maksut voisi hoitaa koƟsohvalta neƟssä, tai halutessaan käydä satamatoimistossa ne tekemässä. Muutoksista Ɵedotetaan myöhemmin. Ensimmäinen askel on laituripaikkavarauksen toimiminen laskutusperusteena, paikkavahvistuksen ja ”prikan” sijaan. Toisaalta SPV:n siirtyessä Suuli -järjestelmään, uuƩa on joka tapauksessa luvassa. Vierailkaahan telakalla! 4 Pekka Luomala Seija Harju satamakapteeni toimistovastaava HooVeeKoo 4 • 2015 KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous Aika Tiistai 24.11.2015 klo 19:00 Paikka HVK:n kerhorakennus, Rajasaarenpenger 6, 00250 Helsinki Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen järjestäytyminen: 3. 4. 5. 6. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja Valitaan kokoukselle sihteeri Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa Valitaan kokoukselle kaksi ääntenlaskijaa Kokouksessa käsiteltävät asiat: 7. 8. 9. 10. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja (kommodori) Valitaan yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten Ɵlalle Valitaan Ɵlintarkastaja ja hänelle varamies vuodelle 2016 Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta vuodelle 2016: - varsinaisen jäsenen, puolisojäsenen ja nuorisojäsenen liiƩymismaksut - varsinaisen jäsenen jäsenmaksu - puolisojäsenmaksu - nuorisojäsenmaksu - kannaƩajajäsenmaksu 11. Päätetään niistä mahdollisista toimikunnista, jotka hallitus velvoitetaan yhdistyksen sääntöjen 11 pykälän perusteella aseƩamaan 12. Päätetään mahdollisista kokouskutsujen ilmoituspaikoista (§ 15) 13. Päätetään yhdistyksen toimihenkilöille makseƩavista palkkiosta ja korvauksista vuonna 2016 14. Päätetään jäsenille tarjotuista palveluista periƩävät maksut vuonna 2016 15. Päätetään panƟllisista avaimista luopuminen kaikkien avainten osalta 16. Päätetään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toiminta- ja Ɵlikaudeksi 17. Kokouksen pääƩäminen Tervetuloa pääƩämään yhteisistä asioista ja valitsemaan jäsenet seuraavalle kaudelle yhdistyksen hallitukseen! Kahvitarjoilu HooVeeKoo 4 • 2015 5 Hallituksen kokoonpano kaudella 2015 Erovuorossa Kommodori Timo Wiiala Jäsenet, joista neljä on erovuorossa: Pasi Hellemaa Pekka Luomala Teemu Survo Sami Vaateri Jäsenet, jotka on valiƩu vuosiksi 2015 – 2016 6 Erja Antell Pekka Lieppinen René Ollberg Mikael Tammi HooVeeKoo 4 • 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä Vuosi 2016 on yhdistyksen 64. toimintavuosi. Jäsenmäärää pyritään nostamaan ja koƟsataman laituripaikkojen käyƩöasteƩa parantamaan. Painopiste on pienempien laituripaikkojen, ja sitä kauƩa myös talvialueen täyƩämisessä. ToimikunƟen työ aloitetaan akƟivisesƟ heƟ alkuvuodesta. Uudistetulla tehtäväjaolla ja henkilövalinnoilla kaikkien toimialojen työskentelyä ja keskinäistä yhteistyötä terävöitetään. Hallinnossa, Ɵedotuksessa ja taloudenhoidossa hyödynnetään enƟstä enemmän Ɵetoteknisiä järjestelyjä. Hyvin toimivaa yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun venekerhojen kanssa jatketaan Helveneen puiƩeissa, alan kaƩojärjestön Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV), eri meripelastusyhdistyksien sekä muiden alan järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Helsingin kaupungin tulevan Yleiskaavan sisältöä ja toteutusta seurataan tarkasƟ. Kerhon toimintaan vaikuƩaviin asioihin puututaan edunvalvonnan keinoin. Strategia YhteisesƟ sovitussa strategiassa määritetyt arvot ja visiot huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Tulevaisuustoimikunta kiinniƩää erityistä huomiota maa- ja laiturialueiden käytön jatkumiseen nykyiseen tapaan myös talvipaikkojen turvaamiseksi. Hallinto Erilaisten jäsenten tarvitsemien varausten ja palveluiden hoitamisessa tukeudutaan enƟstä enemmän neƫjärjestelyihin. Toimisto- ja katsastuspalveluja ylläpidetään enƟseen tapaan. Julkaisu- ja Ɵedotustoiminta HooVeeKoo -Ɵedotuslehden julkaisemista jatketaan siten, eƩä paineƩu prinƫlehƟ ilmestyy kahdesƟ vuodessa enƟsiä lehƟä laajempana ja monipuolisempana. Lehden neƫversiota ylläpidetään notkeampana ja ajankohtaisempana informaaƟokanavana. Jäsenistöä informoidaan Ɵedotuslehden lisäksi myös kerhorakennuksen ilmoitustaulun ƟedoƩeilla ja tarviƩaessa posƟtse. SähköposƟn ilmoiƩaneille jäsenille informaaƟo hoidetaan sähköposƟtuksen välityksellä helposƟ ja nopeasƟ. Koulutus- ja venematkailutoiminta Keväällä järjestetään kerholla erilaisia koulutuksia. Suunnitelmissa on mm. ensiapu- ja pelastautumiskurssit, VHF -radiokurssi, veneen telakoinƟ- ja vesillelasku -opastusta, veneenkäsiƩelykoulutusta ja solmukurssi. Perinteinen Tallinnan eskaaderiretki järjestetään kesäkuun alussa (säävaraus). HooVeeKoo 4 • 2015 7 Koulutusten tarkemmat ajankohdat ovat näkyvillä kerhon ilmoitustaululla, lehdessä ja koƟsivuilla. Nuorisotoiminta Kehon piirissä oleville lapsille ja nuorille kehitetään kysynnän mukaan mielekästä toimintaa niin koƟsatamassa kuin saaressakin. Tärkeitä veneilytaitoja opetetaan perheen nuoremmille apukippareille Hästössä, jossa käyƩöön saadaan melontakajakit. Katsastustoiminta HVK:lla on omat, valtakunnallisiin määräyksiin perustuvat katsastusohjesäännöt, joita noudatetaan. Kaikkien kerhon laitureissa olevien veneiden tulee olla katsasteƩu liiton katsastusohjeiden mukaisesƟ. Katsastusiltoja järjestetään kerholla torstaisin veneiden ensimmäisen virallisen yhteislaskun jälkeen touko- ja kesäkuussa. Runkokatsastukset tulee suoriƩaa ennen veneiden vesillelaskua ja niistä tulee sopia aina henkilökohtaisesƟ katsastajan kanssa. KatsastamaƩomasta veneestä tullaan perimään vuosikokouksen hyväksymä katsastuksen laiminlyönƟmaksu. Kaikilla HVK:n katsastajilla on voimassa oleva liiton katsastajalupa. Katsastajien Ɵetoja päivitetään liiton järjestämissä katsastajakoulutusƟlaisuuksissa, joissa myös uudet katsastajat saavat koulutuksen. Satama- ja kiinteistötoiminta Veneiden talvisäilytystä jatketaan pohjoisen laiturialueen kentällä uusitun vuokrasopimuksen turvin. Kesäisin alue toimii autojen ja trailereiden paikoitusalueena. Purjehduskauden aikana sekä etelä- eƩä pohjoispuolen laiturialueilla on sähkö-, vesi- ja jätehuolto. Eteläpuolella on sepƟ imutyhjennyslaite, jonka uusimiseen varaudutaan. Satama-alueen varƟoinƟ suoritetaan purjehduskauden aikana jäsenvarƟona. VarƟoinƟvuoron laiminlyönnistä laskutetaan yhdistyksen kokouksen pääƩämän sankƟomaksun mukaisesƟ. JäsenvarƟoinnin tukena on kameravalvonta. Talvisäilytysalueen maisemoinƟsuunnitelma viimeistellään ja esitetään Helsingin kaupungille pohjoispuolen laitureiden uudistussuunnitelman yhteydessä. Laituripaikkojen varausta pyritään yksinkertaistamaan vaiheiƩain niin, eƩä sääntöjen mukaiset varaukset, maksut ja paikan saaminen eivät välƩämäƩä edellytä satamatoimistossa käynƟä. Satamatoimisto kuitenkin palvelee jäseniä varausasioissa sekä lupien ja jäsentuoƩeiden myynnissä. Kiinteistön korjauksiin ryhdytään teetetyn kiinteistöselvityksen viitoiƩamalla tavalla. Toimintavuonna teetetään kerho- ja huoltorakennuksen sekä lauta-aitojen maalausurakka. Kiinteistön viemäröinƟsuunnitelma viimeistellään ja toteutetaan suunnitelman mukaan toimintavuoden keväällä. 8 HooVeeKoo 4 • 2015 Kerhorakennuksessa vietetään jäsenistölle tarkoiteƩuja erilaisia Ɵlaisuuksia, kuten klubiilta, koulutusiltoja, toimikunƟen jäsenten yhteistapaamisia, uusien jäsenten informaaƟoƟlaisuus ja yhdistyksen kokouksia. Kerhorakennusta vuokrataan jäsenistön omaan käyttöön sekä kannatusjäsenille juhlapaikaksi. ICT-toiminta Jäsenpalveluita ja hallinnon toimintaa kehitetään oƩamalla käyƩöön uusia Ɵetoteknisiä ratkaisuja. Jokaisen toimialan tuoƩama Ɵedostomateriaali tallennetaan pilvipalveluun aineistojen hallinnan ja käytön helpoƩamiseksi. Rekisterit yhdenmukaistetaan hyödyntäen Suomen Purjehdus- ja Veneily ry:n uudistuvaa jäsenrekisteriä. Saaren mökkivuokrauksessa saatujen hyvien kokemusten pohjalta kehiƩeillä on laiturija talvipaikkojen, varƟovuorojen, katsastuksen sekä kerhoƟlan varausjärjestelmä neƟssä. Samoin suunnitellaan kerhon tuoƩeiden, kuten saari- ja sähkökorƫen, jollapaikkojen, autojen ja trailereiden parkkikorƫen sekä muiden myyntuoƩeiden Ɵlauksien ja maksujen hoitamista myös neƫkaupalla. Kahvilatoiminta Kahvila pidetään auki kevään toimistoiltoina ja touko-kesäkuun katsastusiltoina sekä kevään ja syksyn nosto- ja laskupäivinä sekä talkoopäivinä. Lipunnosto ja -laskupäivinä kahvilassa tarjotaan kakkukahvit kaikille läsnäolijoille. Muista kahvilan aukioloajoista Ɵedotetaan aina erikseen. Kerhorakennuksessa järjestetään tarpeen tullen myös muuta ohjelmaa ja koulutusta kerholaisille. Saari- ja kalastustoiminta Perinteinen purjehduskausi alkaa retkisataman siivoustalkoilla toukokuun lopussa. Juhannuksena vaalitaan perinteitä eli paistetaan leƩuja ja mikäli säät sallivat, poltetaan myös juhannuskokko. Syksyllä järjestetään lohisoppapäivä ja nyyƫkesƟt, jolloin on oiva Ɵlaisuus tyhjentää veneiden perusruokavarasto talven alta pois. Saareen on pystyteƩy kaksi majoitusmökkiä venekunƟen miehistön ja vieraiden käyttöön. Tupa- ja saunarakennus remontoidaan homehaiƩojen poistamiseksi. Samalla toteutetaan suunnitelma uuden oven, ikkunan ja terassin rakentamisesta. Pienet huoltotyöt tehdään edelleen talkoovoimin. Kalastusalueiden vuokraustoiminta jatkuu aikaisempien vuosien mukaisesƟ. Saaressa käyviä kalastusta harrastavia jäseniä opastetaan ja valistetaan kalastusalueiden oikeaan ja sopimuksen mukaiseen käyƩöön. Vain HVK:n kalastusmaksun maksanut jäsen voi kalastaa venekerhon vuokravesillä. Sääntötyöryhmä Sääntötyöryhmä päiviƩää kerhon sääntöjä tarpeen mukaan. Hallitus esiƩää muutokset vuosikokoukselle. HooVeeKoo 4 • 2015 9 KERHOAVAIMEN AVAINPANTISTA AVAINMAKSU Hallitus teki kevätkokoukselle esityksen avainpanƟsta luopumisesta. Muutos on kirjanpidollinen, eikä vaikuta avainten käyƩöön eikä tuo jäsenille mitään uuƩa maksua. Esityksen ydinkohta ja ehdotus uudeksi käytännöksi: Avainpanƫkäytännöstä luovutaan ja avaimesta veloiteƩava 50 € tuloutetaan kirjanpidossa avainmaksuksi, jolla saa oikeuden hallita avainta jäsenyyden ajan. Avain on palauteƩava jäsenyyden pääƩyessä. Avain voidaan yksilöllisesƟ poistaa avainsarjasta. Samalla nyt velaksi kirjaƩu 22 370 € (summa tarkentuu päätöksentekohetkellä) tuloutetaan yhdistyksen kirjanpitoon, jolloin velka poistuu ja tulot lisääntyvät kyseisellä summalla. Esitys käsitelƟin ja avainpanƟn lunastukseen anneƫin siirtymäaika syyskokoukseen asƟ. Kevätkokouksen päätös oli: Pääteƫin, eƩä avainmaksu on tästä eteenpäin 50 € /avain. Nykyisillä jäsenillä olevat panƟlliset avaimet säilyvät toistaiseksi panƟllisina. Käsitellään panƟllisista avaimista luopuminen kaikkien avainten osalta syyskokouksessa, jota ennen jäsenillä on mahdollisuus luopua avaimesta panƫmaksua vastaan ja lunastaa tarviƩaessa avain maksua vastaan. AvainpanƟsta johtuva velan tulouƩaminen huomioidaan vuoden 2016 budjeƟssa. Hallitus uudistaa esityksensä ja syyskokous käsiƩelee asian. Hallituksen esitys jäsenmaksuista vuonna 2016 Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2016: - varsinaisen jäsenen liiƩymismaksu 800 € - ainaisjäsenen liiƩymismaksu 1 500 €, jonka jälkeen ei ole vuosiƩaista jäsenmaksua - jäsenmaksu 80 € - puolisojäsenmaksu 80 € - nuorisojäsenmaksu 20 € - kannatusjäsenmaksu 200 € Mikäli yhdistyksen ainaisjäsenet haluavat maksaa vuonna 2016 ainaisjäsenen kannatusjäsenmaksua, voidaan se maksaa suoraan yhdistyksen Nordea Pankissa olevalle Ɵlille FI40 2185 1800 1445 20 viiƩeellä ”Kannatusjäsenmaksu”. Maksun suuruus on jokaisen omassa harkinnassa. Kerho arvostaa vapaaehtoista kannatusjäsenmaksua. Jäsenmaksulaskut vuodelle 2016 lähetetään tämän vuoden joulukuussa. Jäsenkausi on kalenterivuosi, joten vuosimaksu erääntyy 1.1.2016. 10 HooVeeKoo 4 • 2015 Hallituksen esitys muista maksuista vuonna 2016 Venepaikkamaksut: Laituri A A B C D D, E E K K P1-7 P8-12 P13-16 Leveys 2.5 2,75 2,75 3,0 3,0 4,0 4,5 3,0 4,0 4,0 4,5 5,0 € 120 290 305 405 405 580 740 395 540 540 700 745 pituus <6 m <6 m <6 - 8 m 6-8m 8 - 10 m 10 - 12 m €, ei helsinkiläinen 182 387 402 514 514 724 920 504 684 684 880 949 Muualla kuin Helsingissä asuvalta maksu peritään koroteƩuna Helsingin kaupungin liikuntavirastonmääräämällä 50 %:n lisällä kaupungin perimään maksuun. Mikäli Helsingin kaupunki nostaa laituripaikkamaksuja vuodelle 2016, hallituksella on oikeus pääƩää venepaikkamaksujen korotuksista vastaavilla summilla. Jollamaksu A -laiturista varatusta toisesta laituripaikasta maksu on 100 € Laiturisähkömaksu (ei lämmitykseen) 35 € Telakkapaikkamaksu 50 € /vene ja lisäksi 9 € / m² käytetystä alueesta TelakoinƟvälineiden säilytysmaksu 50 € (ellei ole traileripaikkaa) Katsastusmaksu Kirjaus- ja perusmaksu Ennen 1.7.2016 (sisältyy laituripaikkamaksuun) Lisämaksu 1.7 - 31.7 2016 Lisämaksu 31.7.2016 jälkeen 15 € 50 € 100 € Kerhorakennuksen vuokrausmaksut jäsenille (max 60 henkeä) Vuorokausi, jolloin vuokrausaika on klo 12.00 – 12:00 400 € Alle neljä (4) tunƟa, jolloin vuokrausaika on klo 9:00 ja 22:00 100 € välisenä aikana (maanantai – torstai, pääasiassa kokouksiin) Lisämaksu lämmityksestä lämmityskaudella (1.11 – 30.4) 100 € Vuorokauden vuokrauksessa siivouksesta laskutetaan erikseen HVK:n käyƩämän ulkopuolisen sopimussiivoojan laskutuksen mukaisesƟ (vuonna 2015 80 € / 2 h) HooVeeKoo 4 • 2015 11 Kerhon avainmaksu 50 € / avain Autopaikkamaksu* 70 € Veneiden toisen laskun ja ensimmäisen noston välisenä aikana pohjoisella telakoinƟalueella pysäköidystä autosta Trailerimaksu 120 € Veneiden toisen laskun ja ensimmäisen noston välisenä aikana pohjoisella telakoinƟalueella säilyteƩävästä venetrailerista (veneen tai kaƩeen suurin pituus x leveys +10 %) Varastokaapin vuokrausmaksu 30 € Tuotemaksut Veneenomistajan viiri, sinivalkoinen 30 € Kerhoviiri, mustavihreä Lippu 0 Lippu 1 Lippu 2 Lippu 3 Hiha/rinta -merkki Lakkimerkki 30 € 30 € 35 € 40 € 45 € 12 € 10 € Maksut Hästössä: Rantautumismaksu rantautuneesta veneestä 10 € alkavalta 24 tunnilta tai 100 € / vuosi* Saunamaksut Yhteissauna (pe – la – su) sisältyy rantautumismaksuun Perhe- /yhteissauna muina aikoina 10 € / tunƟ Kalastusmaksu* (henkilökohtainen) 60 € / vuosi Apuveneen säilytysmaksu 85 € Sähkön käyƩömaksu 5 € / vrk tai 50 € / vuosi* kun veneestä on sähköjohto kiinni saaren sähköissä LaiminlyönƟmaksut Majoitusmökin vuokra 20 € /vrk TelakoinƟ- ja laiturialueen siivoustalkoiden laiminlyönnistä 150 € KatsastamaƩomasta veneestä, jolla on laituripaikka kerhon laiturissa 150 € 12 HooVeeKoo 4 • 2015 Telakoinnista kerhon alueelle ilman varausta lisäksi peritään kerholle syntyvät kustannukset VarƟovuoron laiminlyönnistä (ellei varƟoi ollenkaan on maksu yhteensä 600 €) Maksumuistutus 1. Maksumuistutus 2. 300 €, 300 € / vuoro 10 € 25 € *) Vuosi- ja kausikorƟt ostetaan etukäteen toimistosta. Punaisella kirjasinvärillä olevat maksut ovat muutoksia vuoteen 2015 verraƩuna. Hallituksen esitys toimihenkilöiden korvauksista 2016 Toimihenkilöiden toiminta HVK:ssa perustuu vapaaehtoistoimintaan eikä niistä erikseen makseta palkkoja tai muita palkkioita. Toimihenkilöiden tehtävien hoidosta esitetään kuitenkin makseƩavaksi vuotuinen kertakorvaus alla olevan esityksen mukaisesƟ, joƩa toimihenkilöille ei aiheutuisi suoranaisia kuluja tehtäviensä hoitamisesta. Toimihenkilökorvauksen voi saada vain yhdestä toimesta/vuosi. Kommodori (t) 2 * hallitus Hallituksen jäsenet Yhdistyssihteeri Satamakapteeni Johtava telakkamestari VarƟoinƟpäällikkö PäätoimiƩaja ToimikunƟen vetäjät Katsastussihteeri Kahvion emännät (3 kpl) Katsastajat Toimihenkilöt 400 € 200 € 400 € 400 € 400 € 400 € 400 € 400 € (ICT, Julkaisu, Katsastus, Kiinteistö, Saari) 200 € 200 € 8 € / katsasteƩu vene ja v. 2016 SPV:n luoƩamushenkilöille makseƩava kilometrikorvaus (v. 2015 0,33 €/km) katsastusilloilta, korvaushakemuksessa matkan lisäksi on oltava katsastusmäärä -eriƩely. KerhoƟlan vuokraus kerran vuodessa omaan käyƩöön ilman vuokrausmaksua (siivous ja mahdolliset lämmityskulut peritään). Muita puhelin-, Ɵetoliikenne- jne. korvauksia ei makseta erikseen, vaan ne sisältyvät edellä lueteltuihin korvausmääriin. Mikäli osallistutaan joihinkin hallituksen erikseen hyväksymiin kerhon Ɵlaisuuksiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, korvataan matkakuluja korkeintaan verohallinnon kunakin vuonna hyväksymä työmatkakorvauksen mukainen kilometrikorvauksen määrä. Muihin korvauksiin, palkkoihin tai palkkioihin täytyy olla hallitukselta etukäteen tapauskohtaisesƟ saatu lupa. HooVeeKoo 4 • 2015 13 YHDISTYKSEN UUDET SÄÄNNÖT Yhdistyksen kevätkokouksen ja toukokuussa pidetyn ylimääräisen kokouksen hyväksymät uudet säännöt on vahvisteƩu 4.9.2015 PRH:ssa (Patenƫ- ja rekisterihallitus). Säännöt löytyvät kerhon ilmoitustaululta sekä neƫsivuilta osoiƩeesta www.humallahdenvenekerho.fi Jäsenille -osiosta, kohdasta Säännöt. Huomionarvoisia muutoksia säännöissä olivat ne, eƩä puolisojäsen ja täysi-ikäinen nuorisojäsen voivat nyt tulla valituiksi yhdistyksen hallitukseen ja se, eƩä seuraavan vuoden maksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päätetään edellisen vuoden syyskokouksessa. Nämä muutokset helpoƩavat käytännön toimia, kun kauden toiminnot voidaan käynnistää täysipainoisesƟ heƟ vuoden vaihteen jälkeen, eikä tarvitse odoƩaa huhƟkuussa pideƩävän kevätkokouksen päätöksiä. Sääntöjen voimaantulo tarkoiƩaa myös sitä, eƩä kuluvan vuoden 2015 maksuista ja toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta pääƫ kevätkokous ja tulevan vuoden 2016 maksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta pääƩää 24.11. tuleva syyskokous. Tule siis syyskokoukseen 24.11 vaikuƩamaan ensi vuoden toimintaa koskeviin asioihin! 18 HooVeeKoo 4 • 2015 KERHON ARVOT Tulevaisuus/strategiatoimikunta pitää tärkeänä, eƩä kerhon arvoja pidetään esillä. Niiden sisäistämiseen tarvitaan aikaa ja mieleen palauƩamista aina silloin tällöin. Paljon on tullut myös uusia jäseniä sen jälkeen, kun arvot, visio, missio ja kerhon strategia yksimielisesƟ yhdessä hyväksytƟin vuonna 2013. Säännöt ja ohjeet muodostavat kerhon toiminnan kannalta välƩämäƩömän juridisen kivijalan. Ilman niitä ei yhdistys voisi toimia. Arvot ovat aivan yhtä tärkeä selkäranka menestyksellisen toiminnan ja jäsenten parhaan tueksi. Ne ovat moraalinen kivijalka. Ohessa kerhon arvot, joissa on erikseen yksilöity hyvän hallinnon edellytykset: Hyvän merimiestavan ja veneilykulƩuurin noudaƩaminen Luontoarvojen vaaliminen ja suojaaminen Jäsenistön keskinäinen kunnioitus ja suvaitsevaisuus MalƟllinen uudistuminen perinteitä vaalien Hyvä hallinto - avoimuus ja läpinäkyvyys - tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus - demokraaƫnen päätöksenteko - suoraselkäisyys ja linjakkuus - yhteistyön korostaminen jäsenistön, vertaisseurojen, viranomaisten, kaupallisten toimijoiden ja median suuntaan - luoƩamus- ja toimihenkilöiden sitouƩaminen ja kannustaminen - täsmällinen ja nopea Ɵedotus - posiƟivinen palveluasenne Viihtyvyys - sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen Arvoterveisin Tulevaisuustoimikunta Timo Wiiala, pj Kaija Bridger Tommi OuƟnen HooVeeKoo 4 • 2015 Juhani Kaskeala Anƫ tamminen 19 JÄSENASIAA TOIVOTAMME SEURAAVAT UUDET JÄSENET LÄMPIMÄSTI TERVETULLEIKSI VENEKERHOOMME Piispa Toni Mäkinen Erkka Kuronen Hannu Chamila Radoslav Eklund Kim Willman Timo Arolainen Jouni Sunikka Tommi Meitä on nyt yli 650 jäsentä HVK:ssa. Jokainen meistä voi auƩaa uusia jäseniä omalta osaltaan perehtymään kerhon käytäntöihin. Kaikilla uusilla jäsenillä ei välƩämäƩä ole kerhoon kuuluvaa suosiƩelijaa, joka voisi mentorin tavoin perehdyƩää tulokasta. Siispä päiviƟmme Ɵedot niistä asioista, joista on hyvä Ɵetää heƟ, A4 -infon muotoon, joka toimii muisƟlistana, kun on paljon uusia käytäntöjä omaksuƩavana. Kerran vuodessa järjesteƩävään uusien jäsenten info-Ɵlaisuuteen ovat kaikki jäsenet tervetulleita päiviƩämään Ɵetojaan, muƩa kerrataanpa tässä keskeisimmät A4 -infon asiat: Satamatoimisto Touko-kesäkuussa satamatoimisto on pääsääntöisesƟ auki Ɵistaisin ja torstaisin, elosyyskuussa Ɵistaisin (klo 17:30 – 19:00). Muina aikoina tavoitat meidät parhaiten sähköposƟlla. Toimistossa voit hoitaa kaikkia jäsenyyteesi liiƩyviä asioita ja tehdä tarviƩavat purjehduskauden hankinnat (viirit ja liput, parkki-, sähkö- saari ym. korƟt). Veneen laituripaikkavaraus tehdään vuosiƩain alkuvuodesta, teethän sen määräaikaan mennessä, joƩa satamakapteeni pääsee vahvistamaan paikat. Varaus on sitova, jos sitä ei ole peruƩu määräaikaan mennessä. Veneen laituripaikan varaus edellyƩää kahta varƟovuoroa purjehduskauden aikana. VarƟovuorojen varauslistat toimitetaan varauksien tekemistä varten hyvissä ajoin purjehduskauden alussa kerholle. Mikäli varƟovelvollisuuden jäƩää tekemäƩä, kerho perii laiminlyönƟmaksun. Veneen talvipaikkavaraus kerhon alueelle tehdään myös vuosiƩain määräaikaan mennessä ja on sitova ilman peruutusta. Talvipaikka edellyƩää osallistumista alueen talkoisiin. Katsastus Kerhon jäsenten veneet tulee katsastaa vuosiƩain, runkokatsastus tehdään joka viides vuosi. Katsastusmaksu sisältyy laituripaikan hintaan ja katsastusiltoja on touko-kesäkuussa. Muina aikoina tapahtuvasta katsastuksesta voi sopia suoraan katsastusmiesten kanssa. Hyödynnä kerhoƟlaa ja kerhon retkisatamaa Hästötä HVK:n kerhoƟla on vuokraƩavissa jäsenille erilaisia Ɵlaisuuksia varten ympäri vuoden. Upea sijainƟ antaa loistavat puiƩeet n. 80 hengen Ɵlaisuuksiin. Kerhon saaripaikka Hästö sijaitsee Porkkalanniemessä 17 mpk päässä koƟsatamasta. Hästöstä on erikseen kattava Ɵetopakeƫ, jonka saat toimistosta tai sähköposƟisi niin halutessasi. 20 HooVeeKoo 4 • 2015 Yhteydenpito ja Ɵedotus JoƩa saat ajankohtaista Ɵetoa kerhon asioista, huolehdithan siitä, eƩä ilmoiƩamasi yhteysƟedot ovat ajantasaiset, vain siten informaaƟo tavoiƩaa sinut. Kerhon lehƟ HooVeeKoo ilmestyy neljä kertaa vuodessa, jäsenrekisterin extraneƟn kautta lähetämme sähköposƟa ajankohtaisista asioista. HVK:n neƫsivuilta www.humallahdenvenekerho.fi saat tarviƩavat kerhon toimintaan liiƩyvät Ɵedot kuten esim. Ɵedot toimihenkilöistä, voimassaolevat maksut, tapahtumakalenterin, lomakkeet ja Ɵetenkin toimintaa säätelevät säännöt. Yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa tehdään kerhon toimintaa koskevia päätöksiä. Mikäli haluat vaikuƩaa kerhon asioihin, tule akƟivisesƟ mukaan, osallistumalla pääset vaikuƩamaan. Myös eri toimikunnissa pääset halutessasi antamaan panoksesi kerhon hyväksi. Jäseniä klubi-illassa. HooVeeKoo 4 • 2015 21 Kuvia Stadin vesiltä kesältä 2015 22 HooVeeKoo 4 • 2015 HooVeeKoo 4 • 2015 23 HÄSTÖN MÖKIT 2015 Telkkä. Sisäkuva mökistä. Tiira. 24 HooVeeKoo 4 • 2015 Viime kesänä yhdistyksen jäsenen Seppo Mäkisen ehdotus majoitusmökeistä retkisaareemme jäi elämään ja syyskokouksessa 2014 pääteƫin rakentaa kaksi neljällä peƟpaikalla varusteƩua mökkiä Hästöseen. Hallitus ryhtyi tuumasta toimeen ja Ɵlasi mökkielemenƟt Jokelan vankilasta. PakeƟt oli ƟlaƩu Hästön siivouspäiväksi ja tarkoitus oli, eƩä ne porukalla varastoidaan tulevaa pystytystä varten. Siivouspäivänä keli oli sen verran huono, eƩä lauƩa ei päässyt niitä tuomaan ja ne saaƟin saareen vasta seuraavana päivänä, joka oli Helluntai. Pyhästä huolimaƩa mökkitarpeet tulivat ja samalla reissulla lautalla ollut kaivinkone ruoppasi länsirannan ”karanneita” kiviä ja ranta samalla siisƟytyi. Taitavaa työtä tekivät miehet ja rantaosuudelle tuli hienoja kiinnityspaikkoja veneille. MökkielemenƟt olivat suuria. Laƫat, seinät, katot, ovet, ikkunat ja ulkoraput olivat yhtenä kappaleena. Perustukseen tarviƩavat lekaharkot ja kaikki muut tarpeelliset rakennustarvikkeet tulivat myös. Ainoastaan yläpeƟen Ɵkkaat olivat ”unohtuneet” – eivät kuuluneet toimitukseen. Kesäkuu meni Juhannuksen myötä ja mökit lepäsivät ƟiviisƟ peiteƩyinä pressujen alla. Heinäkuu lähestyi uhkaavasƟ ja silloin saaren ”vakiporukka” pääƫ ryhtyä tuumasta toimeen. Pressut avaƫin – oli aikakin, sillä vähäisiä auringosta johtuvia värihaiƩoja alkoi ilmestyä lautoihin. Ensin ajatus oli, eƩä tehdään yksi mökki valmiiksi ja katsotaan, miten rakentaminen lähtee sujumaan. Perustusten poraamiseksi kallioon tarviƫin kivipora ja tartuntarautoja, joten ei muuta kuin kauppaan ja kyseisiä tavaroita ostamaan. Todeƫin, eƩä kiviporaa tullaan tarvitsemaan jatkossakin – kun kalliosaaressa ollaan. Alkoi perustuksen tekeminen kalavajan viereen suunnitellulle mökille. Raimo Lamminen oƫ ohjat käsiinsä, miƩasi ja laski ja me muut teimme hänen antamiensa ohjeiden mukaan. Monen tarkistuksen jälkeen todeƫin, eƩä laƫa on vaakatasossa, kun se harkkojen päälle laitetaan. Ja olihan se. Jotka kynnelle kykenivät, olivat kantamassa laƫaa paikalleen ja voi sitä riemua, kun laƫa istui kuin nenä päähän. SiƩen iski tekemisen meininki ja samana päivänä saaƟin kaikki seinät pystyyn. Iltakin jo ehƟ ja katoton mökki peitelƟin muovilla. Niin kuin jokainen muistaa – heinäkuussa satoi vähän väliä. Oven kanssa oli vähän ongelmia. Ikkuna-aukkoa vähän suurenneƫin, kun lasikin oli matkalla hajonnut. Näin saaƟin ikkunasta kivemman näköinen ja avarampi. Eikä mökkikään näyƩänyt niin varastolta. Alkoi olla rakentamisen meininkiä saaressa ja hauskinta oli se, eƩä lähes jokainen saaressa heinäkuun aikana käynyt osallistui tavalla ja toisella projekƟin. Rakennustarvikkeiden, naulojen, ruuvien, maalien yms. ostamiseksi tehƟin monta kauppamatkaa Kirkkonummelle ja siƩen sisustustarvikkeiden takia Ikeaan. HooVeeKoo 4 • 2015 25 Alamökki oli kaƩoa vailla ja siƩen alkoi tuntua, eƩä eiköhän oteta työn alle myös ylämökki. Ja niin tehƟin. Taas tarkat laskelmat, eƩä saaƟin mökki vaakaan. Sama ilo, kun laƫa oli paikoillaan ja seinät nousivat. KaƩojen kanssa oli isompi työ, muƩa siellä ne ovat ja veƩä pitävät. Kaikki mökien sisäosat lavereineen käsitelƟin väriƩömällä kyllästysaineella. Kun mökit olivat ihan oikeasƟ olemassa, alkoi joka puolelta kuulua kyselyjä, milloin niitä voisi vuokrata. Lähes jokaisella oli omaisia tai ystäviä, jotka voisivat tulla mukana saareen – muƩa kun veneeseen ei tahdo mahtua. Vuokran suuruudesta käyƟin keskusteluja, muƩa pääteƩy 20 €/vrk jäi voimaan. Aika pian elokuun alussa myös neƫvaraus alkoi toimia ja siitä on tullut myönteistä palauteƩa. Mökit olivat valmiit, muƩa piƟhän sinne saada patjat ja pääteƫin, eƩä myös patjansuojukset. Laƫat olivat ikävän näköiset ja niille piƟ saada matot. Ensin osteƫin yksi maƩo ja katsoƫin, josko se olisi hyvä myös toiseen mökkiin. Hyvä oli. Ikkunoihin piƟ saada verhot ja Pirjo Hakamäki hankki kankaat, ompeli ja asensi verhot ikkunoihin. HeƟ oli kodikkaampaa. Pirjoa on kiiƩäminen myös mökkien nimistä. Hallitushan avasi nimikilpailun, jonka Pirjon ehdotus voiƫ. Alamökki on Telkkä ja ylämökki Tiira. Oikein onnistuneet ovat nimet mökeille. Pirjo teki myös puiset nimikilvet mökkeihin. Mökit alkoivat olla jo käytössä vaikka kaikki ei ollutkaan ihan valmista. Pikkuhiljaa sinne tuli salpalukitus, naulakot, palovaroiƫmet, varaƩu -kilvet, pöydät ja Ɵkkaat yläsänkyihin. Lammisen Eira löysi tosi hienot ”ötökkäverhot” mökkeihin, jotka puolestaan sallivat mökkien ovien aukiolon vaikka koko päiväksi. Väliaikainen sähköistys vaihtui kiinteisiin ja pienenä ylellisyytenä ovat kevyet yö/lukuvalot lavereiden reunassa. LämpöpaƩerit hankiƫin jo varhaisessa vaiheessa. Välillä on vähän väänneƩy käƩäkin asioissa, muƩa aina on päästy yhteisymmärrykseen ja homma on jatkunut. Tällä veneilykaudella on keräƩy kokemuksia ja näkemyksiä mökeistä ja ollaan iloisia siitä, eƩä ne on rakenneƩu. Hyvästä ideasta tulivat mökit saareen ja nyt ihmetellään, kuinka ollaankaan tultu toimeen ilman niitä. Tässä vaiheessa on hyvä mainita heidät, jotka ovat osallistuneet mökkitalkoisiin. Kaikki eivät tule nimeltä mainituiksi, muƩa tässä muutamia: René Ollberg, Lammiset; Eira ja Raimo, Jukka Ilmarinen, Liikaset; Rauni ja Eero, Sirkku Isomäki, Pirjo Hakamäki, Hannu Seppänen, Kahilat; Sirpa ja Jari sekä monet monet muut. Se oli yhteinen projekƟ ja siltä se tuntuikin. Ei talkoohenki ole mihinkään kadonnut! Rauni Liikanen 26 HooVeeKoo 4 • 2015 HÄSTÖn MÖKKIEN VARAUSOHJEET Ohjeet mökkien käytöstä ja neƫvarauksesta on läheteƩy jo aiemmin sähköposƟlla niille jäsenille, jotka ovat sähköposƟsoiƩeensa ilmoiƩaneet jäsenrekisteriimme. Varausjärjestelmä perustuu kalenteriin, josta käyƩäjän on helppo nähdä vapaat ajankohdat ja tehdä varaus selaimen avulla myös mobiililaiƩeilla. NETTIPOHJAINEN VARAUSKALENTERI LÖYTYY OSOITTEESTA: hƩp://evaraus.fi/humallahdenvenekerho PIKAOHJEET: 1. Kirjoita selaimen osoitekenƩään osoiƩeeksi: hƩp://evaraus.fi/humallahdenvenekerho 2. Valitse kohta Hästön mökit ja "Valitse" 3. Valitse haluamasi ajankohta klikkaamalla "Varaa" 4. Täytä tarviƩavat Ɵedot selaimeen 5. Valitse mökiksi Tiira tai Telkkä (vain vapaana olevien mökkien nimet näkyvät) 6. Tarkista Ɵedot 7. Hyväksy varausehdot 8. Siirry vahvistamaan varaus 9. Vahvista varaus Saat sähköposƟin Ɵedon varauksestasi ja voit perua varauksen viimeistään 7 päivää ennen varausajankohtaa. PeruƩua varausta ei laskuteta. Varausta ei voi kuitenkaan perua neƟn kauƩa em. ajankohdan jälkeen ja mökkivuokra laskutetaan varauksen perusteella. MÖKKIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT OHJEET - mökki varataan yhdelle venekunnalle (eli jäsenelle) kerrallaan. Vuokra-aika on yksi vuorokausi klo 12.00 - klo 12.00. Peräkkäisiä vuorokausia voi olla useampia, ei kuitenkaan pidempään, kuin “isäntävene” on saaressa miehiteƩynä - hinta on 20 € / vrk, riippumaƩa henkilömäärästä, joka on siis 1 – 4. - hintaan sisältyy ilmainen sauna yleisten saunavuorojen aikana (merkitse Ɵeto vuokrauksesta saunavihkoon, joƩa saunomista ei laskuteta) - mökki on tarkoiteƩu pääasiassa yöpymiseen – ruokailuja ja illanvieƩoja varten ovat grillit ja tuparakennus käyteƩävissä - yöpyjät tuovat oman tyynyn sekä vuodevaaƩeet tai makuupussin - tupakoinƟ mökeissä ja koƟeläinten vienƟ mökkiin on ehdoƩomasƟ kielleƩy - mökissä on vieraskirja, jota yöpyjien toivotaan täyƩävän; Ɵeto yöpyvien henkilöiden lukumäärästä olisi suotavaa, näin saamme Ɵetoa mökkien käyƩöasteesta - mökki jätetään klo 12.00 mennessä siivoƩuna, tuuleteƩuna, sähkölaiƩeet sammuteƩuna ja lukiƩuna seuraavalle käyƩäjälle - mökkien ulkoseinällä oven vieressä on kylƫ, josta voi kääntää varausteksƟn päällepäin Ɵedoksi silloin, kun mökki on käytössä. HooVeeKoo 4 • 2015 27 ITÄMEREN HUIPULLA – OHTA SIRIUKSEN PERÄSSÄ Tämä on Itämeren altaan pohjoisin paikka, minne veneellä pääsee - Ohta poseraa Tören sataman merkkipoijulla. Itämeren altaaseen kuuluu varsinaisen Itämeren lisäksi SuomenlahƟ ja PohjanlahƟ. Pääkaupunkiseudulta veneillään pääsääntöisesƟ Suomenlahdella ja pitkänä matkana pidetään reissua sen yli taikka Suomenlahden suulle Saaristomeren suojaan. Itämeren eteläisin kohta löytyy – katsantokannasta riippuen - joko Saksan Wismarista tai Puolan Szczecinistä. Ohta ei varsinaisesƟ ole käynyt kummassakaan, muƩa Steƫnin sisämeren poikki kuljeƫin 2011 matkalla Itämeren ympäri. Vuonna 2015 kohteena oli Itämeren altaan pohjoisin satama, joka löytyi Ruotsista Kalixin kunnassa olevasta Törestä. Tornionjoen pohjoisin saavuteƩavissa oleva kohta jää leveyspiiriltään tästä hieman eteläisemmäksi. Töre oli Ohtan 2015 kääntöpiste. Matka tehƟin suuremmiƩa kiireiƩä, sillä Sirius oƫ parin viikon varaslähdön. KiireesƟ etenevää venekuntaa ei kannaƩanut yriƩää tavoiƩaa. Juhannusta ennen lähdin yksin matkaan vieƩäen juhlan Helgan ja hyvien ystävien seurassa Porkkalan selän reunalla olevassa saaressa. Edullisempaa polƩoaineƩa oƟn Inkoosta, josta illaksi kuljin Saaristomerelle Kuggön lahdelle ankkuriin. Alkuviikon makasin siƩen Aurajoessa lähellä Tuomiokirkkoa tehden erilaisia työjuƩuja ja odotellen uuƩa kameraani. 28 HooVeeKoo 4 • 2015 Turusta etenin Taivassalon kauƩa Reposaareen. LähdeƩäessä jäi ”tyhjät käteen” sillä Ohtan alumiininen vaihdevaijerin pidike väsyi poikki eikä vene enää mennyt eteenpäin. Onneksi olin vielä poijun kohdalla ja pääsin hivuƩautumaan takaisin laituriin. Porilainen neuvokkuus ja avuliaisuus toivat paikalle veneilevän metallimiehen, joka tunnissa valmisƟ minulle uuden osan – toki haponkestävästä. Olisiko onnistunut Pääkaupunkiseudulla? Bunkkerin ja provianƟn oƟn Kaskisissa muƩa en jäänyt paikalle. Matka eteni hiljalleen ja kävin matkan varrella useissa paikoissa, joista ennen olin vain mennyt ohi. Näitä olivat mm. Ouran täyƩä kivikasaa olevan saariston kaksi fantasƟsta satamapaikkaa: Ouraluoto ja Hamskeri. Näiden lisäksi tutustuin tosimatalaan Bergön satamaan ja Vaasan ulkosaaristossa olevaan Rönnskärin alueeseen. Huoltotäydennys haeƫin Vaasasta ja kulƩuuripläjäys Pietarsaaren mooƩorimuseosta. Ensi kerran kävin myös Uudessakaarlepyyssä – tosin ulommassa lahdessa olevassa satamassa, sillä Lapuanjoki ei vaikuƩanut kiehtovalta. VeƩä oli kartan mukaan ”0,jotain” metriä. Ohtan henkinen ja osin ruumiillinen syntysija Ohtakari on minulle välƩämätön käynƟkohde. Kaksi päivää yöpymisineen meni hyvän ystäväni seurassa ja saunoessa. Pääsin ammaƫkalastajan mukaan rysille ja sitä seuraavaan saaliin perkuuseen ennen niiden toimiƩamista myynƟin. Mjältön huipulla - Ruotsin korkein saari kasvoi vielkin korkeammaksi, kun vein huipulla olevaan kekoon pari Länsimetron työmaalta louhiƩua kivenpalaa. Tulevaisuuden arkeologien työllisyysƟlanneƩa tuli näin paranneƩua. HooVeeKoo 4 • 2015 29 Kalajoelle sisälle turhaan yriteƩyäni menin odoƩamaan Satua miehistötäydennykseksi Raaheen, jonne hän iloisena saapui aamulla suoraan Mogadishusta. Matka jatkui sen jälkeen täydellä miehityksellä. Tauvon edusta ja Hailuodon ulkosivu tunnetaan ikävästä aallokostaan, joten suuntasimme Marjaniemen sijasta Ouluun. Oulu on erityisen kaunis satamapaikka ja siellä on eräs maamme upeimpia toreja. VierassatamakulƩuuri ei vain vieläkään ole oikein rantautunut, mikä näkyy palveluntarjoajien avuƩomuutena käsiƩää, mitä veneilijä tarvitsee ja mitä oikeastaan ei. Kaikkea oli kuitenkin tarjolla, kunhan osasi etsiä ja kysyä – paitsi vesiletku liiteƩäväksi keulan edessä olevaan vesihanaan. Lähdimme pohjoiseen Toppilan salmen kauƩa, jonka sillan alituskorkeuden olin polkupyörällä käynyt varmistamassa. Perämeren edullisinta polƩoaineƩa oƟmme Kellon Kiviniemestä jäätelön kera. Sieltä siirryƫin Iin RöyƩä nimiselle saarelle, jossa toimii muistaakseni 7 eri venekerhoa saman satama-altaan ympärillä. Paikka on enƟnen laivojen kuormauspaikka ja siellä on kivinen aallonmurtaja ja paljon historiasta kertovaa. Meidät oteƫin lämmöllä vastaan ja oli suorastaan valiƩava, minkä venekerhon saunaan menisimme. Matkalla Kemiin kelluimme hetken Kuivaniemen edustalla olevan saaren suojassa. Saari on keinotekoisesƟ paranneƩu suojasatamaksi kovaa tuulta vastaan. Sieltä siƩen Kemiin, missä tutussa Ulenin rannassa vierasveneitä hoitaa vuoron perään jompikumpi kahdesta venekerhosta. Olimme sydämellisesƟ tervetulleita jo laituria lähestyessämme. Kauppamatka ja vierailu serkun luona jäƫvät hyvän muiston käynnistä. Aamulla jatkoimme länteen. Ohta oli nyt Meri-Lapissa. Tornion Röytän satamasta löysimme pätkän alkuperäistä, sodan aikaista laituria ja sen päällä muistomerkin poliiƫsessa pakkoƟlanteessa 1944 tehdystä uhkarohkeasta Tornion maihinnoususta, jossa isäni oli ollut mukana. Näky toi hetkeksi vakavat ajatukset mieleen. Jatkoimme jokea yläjuoksun suuntaan, sillä laivasatamassa veneille ei ole paikkoja. Tornionjokea oli siƩen viime käynnin ruopaƩu, muƩa siitä huolimaƩa kiinniteƫin Ohta alueen uusimpaan vierassatamaan Torandaan, joka sijaitsee hieman lähempänä merta. Satama on Tornion ja Haaparannan yhteinen ja siihen kuuluu venesataman lisäksi tanssiravintola, vaunualue, huoltotoimintaa ja paljon muuta. Satama ja sauna olivat uutuudesta johtuen ilmaiset, muƩa polƩoaineƩa osƟmme tästä kiitokseksi hintaan 1,76 €/l. Onneksi ei vielä mennyt kovin paljoa. Saimme myös aiƟopaikalta nähdä, kuinka helsinkiläispoikien vesijeƟllä ajo on lälläreiden pilipalihommaa. Täällä virtaavassa Tornionjoessa oli poijuteƩu pujoƩelurata, jota kierreƫin mooƩorikelkalla. Tarvitaan vain pieni lipsahdus kaasukahvasta ja nostoponƩonille tulee töitä! Milloinkahan nähdään ensimmäinen kelkka Hästön kalliolle nousseena? (Tarkoitan kesällä). Ruotsin puolella yksitoikkoinen avorantamaisema muuƩuu saaristoksi, joka Ɵivistyy Ruotsin puolella upeaksi erämaaksi. Ohta oli menossa Itämeren huipulle. Niin pohjoiseen, eƩä sitä pitemmälle ei veneellä enää pääse. Sinne kuljetaan pitkää vuonoa pitkin 30 HooVeeKoo 4 • 2015 Bönhamn maisemien ollessa hyvin lappimaiset tuntureineen kaikkineen. Kartan mukaan Tören jälkeen olisi enää 0,1 m veƩä ja siƩen tulee jokin tunturipuro. Perillä oli jäänteitä muinaisesta satamatoiminnasta ja semenƫsiilo lastauslaitureineen. Laiturin vieressä oli suuri, keltainen poiju, johon oli merkiƩy paikan koordinaaƟt. Ohta oli todisteƩavasƟ saavuƩanut Itämeren altaan pohjoisimman pisteen laƟtudi 65° 54,07´. Tästä ei napapiirille 66° 32´ olisi ollut linnunƟetä kuin vaivaiset 38 mpk vaan kun se vesiƟe puuƩuu. US Navyn epävirallisen perinteen mukaan napapiirin ylityksestä alus saa ”Blue Nose:n” eli keulan kärki maalataan siniseksi. Tästä sitä ei saa, muƩa odotan yhä Tören sataman posƟtse lupaamaa serƟfikaaƫa! Vierassatama on leirintäalueen yhteydessä ja kaikki palvelut ovat yhteisiä. Pikkukylässä oli ruususen hiljaisuus ja sieltä löytyivät myös Ruotsin pyhät rakennukset kuten kirkko ja sosialidemokraaƫnen puoluetalo ”Folkets Hus”. ICA kaupan rappusilla istui maahanmuuƩajataustainen kerjäläinen. Olimme Ruotsissa. Seuraava satama oli Luleån kaupunki, jonne päivämatkan aikana kuljetaan jylhän ja harvaan asutun erämaamaisen saariston halki. Synkkä metsä peiƩää rantoja, joiden takana siintää kumpuilevia kukkuloita, joita me etelän ihmiset kutsuimme jo tuntureiksi. Vastaan tuli päivän aikana alle kourallinen veneitä. Luleåssa oteƫin provianƫtäydennys ja hankiƫin Sadulle syntymäpäiväksi ajanmukaiset paukkuliivit velvollisuuksin myös Ohtan HooVeeKoo 4 • 2015 31 kannella käyƩää niitä. Piteån sivuuƟmme seuraavana päivänä ja menimme vanhalle majakkasaarelle nimeltään Pite Rönnskär. Kalastajien mökkikylästä on tullut paikallisten ihmisten loma-alue. Kävimme ylhäällä majakassa ja nauƟmme kahvit pienessä kahvilassa. Illalla saimme uusia ystäviä grillinuoƟolla. Pitkällä vedolla vedeƫin alas Merenkurkkuun ja tehƟin tekninen yöpyminen Holmön saaren satamassa, josta aamulla kuljeƫin komeata ja voimakkaasƟ virtaavaa ja hienojen rakennusten reunustamaa Uumajanjokea sisämaahan Uumajaan. Laiturissa oli usean solmun virta muƩa satamamaksu puuƩui, mistä oikein kilvellä ilmoiteƫin. Paikka on kaupungin sydämessä – tosi hieno. Sieltä löytyi niin Biltema kuin ystäviäkin ja saimme tutustua kaupunkiin ja sen historiaan. Bunkraus tehƟin joen suussa olevassa venekerhon satamassa, missä polƩoaineen laatua kehuƫin sen rapsivapaudella! Ei siis mitään biomömmöä Ohtan tankkiin. Cummins saa ruokansa puhtaana. Siitä Ohtan keula siƩen suunnaƫin etelään ja tekninen yöpyminen tehƟin tutussa pienessä Järnasin satamassa käymäƩä siellä oikeastaan missään. Edessä oli Höga Kusten – Korkea rannikko. Vaasan vastarannalla on täydellinen kontrasƟ. Saaret ovat jylhän korkeita ja vedet mieleƩömän syviä. Kymmenien mailien alueella voi kulkea käytännössä mistä hyvänsä sillä kiviä ei oikeastaan ole. Syvyyslukemat ovat kymmeniä metrejä, jollei enemmän. Etäisyydet saarten välillä vaikuƩavat lyhyiltä, muƩa pian paljastuu näköharha sillä maan korkeus koukuƩaa kuviƩelemaan olevamme jo ihan lähellä. Kiersimme Höga Kustenin minulle ennestään tutut paikat kuten Trysunda, Skrobban, Mjältö, Ulvöhamn, Docksta ja uutena Bönhamn. Vein pari Helsingin metrotyömaalta louhiƩua kivenpalasta Mjältön huipulle (236m) kasvaƩaakseni ennestään jo huikeasƟ kasvanuƩa kekoa. Onpahan arkeologeilla siƩen aikanaan mieƫmistä! Ulvöhamnissa kävimme tutussa ravintolassa syömässä, toki tällä kertaa emme oƩaneet hapansilakkaa. Saaren museo oli vaikuƩava ja katunäkymän kruunasi surströmmingsmainoksilla teipaƩu Rolls Royce. Kävimme myös katsomassa Ulvön keskellä olevan lammen saaressa olevaa hautausmaata. Skuleberget saavuteƫin Dockstasta Ohtan taiƩopyörillä, joista on aina matkalla ollut iloa. Laelle toki menƟin hiihtohissillä katselemaan upeata, 300 m korkeata maisemaa. Illaksi ehdimme vielä idylliseen Bönhamnin satamaan, missä aleƫin suunnitella paluuta koƟmaahan. Höga Kustenilla on paljon nähtävää ja hyvät luontopolut palveluineen. Tämä on ainutlaatuinen katsomisen arvoinen alue eikä sijaitse edes kovin kaukana Hästöstä! Bönhamnissa saƩui sopiva sääikkuna ja lähdimme aamuvarhaisella yliƩämään Merenkurkun eteläosaa suuntana Suomen Gåshällan. Yöpyminen tapahtui Närpiön Fagerön satamassa ja siellä syöƟin todella erinomainen leike paikallisessa ravintolassa! Vanha marinerivene Kirribilli bongaƫin uudella omistajalla ja uudella nimellä. 32 HooVeeKoo 4 • 2015 PolƩoainetäydennys tehƟin nopeasƟ Kaskisissa ja sen jälkeen menƟin KrisƟinankaupunkiin, jossa sinne hiljakkoin eläkepäivikseen muuƩanut OV:läinen ystävä järjesƟ meille kiinnityksen ravintolan terassin kaiteeseen, illallisen ja suihkut heidän kotonaan sekä käynnit kaupungin kahdessa meriaiheisessa museossa – maanantaista huolimaƩa. Toista museota hoiteli toinen jo aikaa siƩen samalla tavalla KrisƟinankaupunkiin muuƩanut OV:läinen. Pari yötähän siinä siƩen meni. Myös Selkämeren rannikko oli Sadulle uusi kokemus ja pistäydyimme Ouraluodon kauƩa matkalla Luvian saaristoon, missä yövyimme Luvian Vene Kolmio ry:n saaressa paikalliset veneilijöiden lämmiƩäessä meille saunankin. Tästä oli helppoa kulkea Rauman sisäsaariston läpi Uuteenkaupunkiin, jossa kesämökkivierailun jälkeen menimme Joonaslokin laituriin yöksi. Olimme palanneet ”normaaleille veneilyvesille” josta koƟmatka kulki Kustavin, Airiston ja Hangon Itämeren PorƟn kauƩa koƟin. Klasu m/y Ohta Höga Kustenilla rannat ovat äkkijyrkkiä, Skrubbanin kohdalla luodaƫin kallion suunnassa alaspäin ensin 40 m ja siƩen pienen ”hyllyn” jälkeen paljon syvemmälle. HooVeeKoo 4 • 2015 33 PURJEHDUS ADRIANMERELLÄ – KroaƟan rannikolla PurjehƟmisen nauƟnto. 27.6. lensimme koleasta Helsingistä SpliƟin. Venesataman ravintolan aurinkoisella terassilla meitä odoƫvat Ritva, Pekka ja Kari ja laiturissa “Ilona”, upea Bavaria 46 Cruiser -purjevene, vuokraƩu Na Pola Puta d.o.a. -varustamolta. Omistajat ovat Pekan ja Ritvan ystäviä, heillä on kuusi vuokraƩavaa veneƩä. “Ilona” oli aivan uusi, täydellisesƟ varusteltu niin teknisesƟ kuin asumistakin varten. Maston sisään rullautuva isopurje, keulapurje, 53hv mooƩori, kumilauƩa ja kaikki navigoinƟtekniikka. Mahtava salonki-pentry, 3-4 hyƫä, 3 kylpyhuoneƩa, max 9 henkilöä, joten meille viidelle oli Ɵlaa ruhƟnaallisesƟ. Kauniissa salongissa emme istuneet kertaakaan vaan aamukahvista viimeiseen yömyssyyn aina ulkona lämpimässä. Myöhään iltapäivällä Pekka ajoi meidät toƩuneesƟ ulos ahtaasta satamasta, siƩen Marjanin niemen ympäri itään päin. Rantakalliot ovat jyrkkiä ja metsäisiä. Miten noihin vanhoihin linnamaisiin taloihin pääsee maitse, kun ne roikkuvat rinteillä? Auringon laskiessa saavuimme pitkän lahden pohjukkaan Drvenik Velin kylän satamaan. Laituripaikat olivat täynnä, kyljiƩäin kiinniƩyneen kumiveneen kippari varmaan satamabaarissa iltaa vieƩämässä... Jäimme redille. Pieni rantaravintola näyƫ rähjäiseltä, muƩa kala oli tuoreƩa ja talon viini kylmää. Mitä muuta voikaan toivoa? Aamulla Ritva ja Kari olivat hakeneet rannalta tuoreƩa leipää ja auringon kypsyƩämiä tomaaƩeja, kaapista löytyi iso espressopannu ja aamiaisella suunniƩelimme päivän pitkää purjehdusta Skradiniin. 34 HooVeeKoo 4 • 2015 Suuntasimme puolipilvisessä, lämpimässä vastatuulessa pohjoiseen. Luovimalla matkaan ei olisi riiƩänyt koko päiväkään, vaihdoimme parin tunnin kuluƩua mooƩorille. Käännyimme Sibenikin kaupungin ohi mutkiƩelevaan lahteen, joka jatkuu kymmeniä kilometrejä sisämaahan. Karuilla rannoilla on simpukkaviljelmiä, oliivitarhoja, jokunen kylä ja satama ja kaksi lahden yliƩävää huikeaa siltaa. Skradinissa oli kaupunki jo ennen kuin roomalaiset valloiƫvat Illyrian. Se tuhoutui kansainvaellusten aikana, nykyinen linnoitus ja vanhimmat talot ovat keskiajalta. AlueƩa ovat hallinnet paikalliset ylimykset, oƩomaanit, venetsialaiset, taas paikalliset, Napoleonin Ranska ja Itävalta-Unkari. Kaupungissa on iso huvivenesatama, josta saimme laituripaikan, kauppoja paikallisille ja vierailijoille ja paljon ravintoloita ja baareja. Illan pimetessä ja kuun noustessa söimme terassilla kaupungin yllä. Kalaa, erilaisia simpukoita, mustekaloja, isoja rapuja, pieniä rapuja. Skradin on Krkan suuren, yli 100 km2 luonnonpuiston laidalla. Rehevissä metsissä virtaavat lopuƩomat purot, kosket ja lammet milloin vihreinä ja tyyninä puiden varjossa milloin solisevina ja kuohuvina rinteillä. Ne purkautuvat lopulta valtavana vesiputouksena uimiseenkin sopivien suvantojen kauƩa Krka-jokeen. Pienet vuorolaivat kuljeƩavat vierailijoita puistoon, jossa on mukavia puisia kävelypolkuja kahviloineen ja pitkiä, vaaƟvia vaellusreiƩejä. VarusƟmme veneƩä, seuraavassa satamassamme, Zakanissa, ei ole kauppaa, sähköä eikä veƩä. Skradissa KRKAn luonnonpuiston putous. HooVeeKoo 4 • 2015 35 Purjehdimme mukavassa myötätuulessa KornaƟn kansallipuistossa. Paapuurissa aukesi Adrianmeri, styyrpuurin puolella kohosivat jyrkät, karut saaret. Vesi oli kirkasta, heleänsinistä ja syvää. Näiltä saarilta venetsialaiset hakkasivat metsät kaupunkinsa ja laivastonsa rakennustarpeiksi 1600-luvulla, nyt saaret ovat kuivia, paljaita ja auƟoituneita, vain joissain kylissä on kesäisin venesatama. Rinteille on aikoinaan rakenneƩu lopuƩomia kiviaitoja. MooƩoriveneilijälle tämä hiljaisuus on ihmeellistä, vain tuulen ääni kuuluu purjeissa ja veden solina ja loiske veneen kyljissä. Kiinnityimme Zakanin pieneen satamaan täkäläiseen tapaan. Peräköydet laituriin, keulaa varten nostetaan rantamiehen avulla vedestä laiturin ja satama-altaan pohjan väliin kiinnitetyt köydet. Sivutuulessa ja ahtaassa melkoinen operaaƟo, muƩa sekin sujui ilta illalta tyylikkäämmin. Tässä satamassa ei todellakaan ollut veneille sähköä eikä veƩä, muƩa sen sijaan eleganƫ, moderni gourmet-ravintola. Satama täyƩyi, kiirehdimme varaamaan pöydän illaksi, tänne rantaudutaan syömään. Ilta oli lämmin, nauƟmme kuohujuomamme terassilla. Ruuassa maistuivat dalmaƟalaiset perinteet, tuoreet raaka-aineet ja keiƫömestarin kekseliäisyys; tämä oli matkamme hienostunein ateria. Ravintolan takana on oliivi- ja viinitarhat, kasvimaat ja yrƫviljelmät, kovan työn takana tässä kuivassa maastossa. Muuten saaressa kasvaa matalaa pensaikkoa, kuivuuƩa sietäviä, helteessä tuoksuvia villiyrƩejä ja notkoissa muutamia puita. Kallioiden huiput ovat paljasta kivirakkaa. Aurinko paistoi lämpimäsƟ, tuuli oli oikeansuuntainen, oli lomapurjehƟjan unelmasää, kun teimme matkaa kohƟ Vruljen saarta. Avaralla lahdella meille huiskuteƫin ensimmäiseltä ja toiseltakin laiturilta, veneistä oli kilpailua. Jatkoimme kuitenkin pohjukkaan saakka, Antjen ravintolan eteen. Vene kiinni, siƩen tärkeä kysymys, mitä halusimme päivälliseksi. Isäntä esiƩeli kivilaituriin rakennetuissa sumpuissa uivaa ruokalistaa, sieltä valitsimme alkupalasimpukoita ja monenlajisia pääruokakaloja. Kylä on talvisin auƟo, muƩa vanhempi väki tulee tänne lapsenlapsineen kaupungeista koko kesäksi. Ravintolat ja niille kalastaminen, vaatehuoneen kokoinen kauppa, oliiviöljyä, matkamuistoja ja hunajaa veneilijöille, kaikki antaa töitä. Muutaman mutkiƩelevan kujan laidalla olevat talot ovat pieniä ja kivisiä, ovet matalia ja jokaisella pihalla on kasvimaa ja oliivi- ja hedelmäpuita. Saaren korkeimmalta kohdalta näkyi koko KornaƟn saaristo kellumassa meren ja taivaan sinessä. Seuraava yöpymispaikkamme oli Opat, taas yksi kaunis suojainen kyläsatama, jossa sai hyvää kalaruokaa. Sieltä jatkoimme kohƟ Rogoznicaa, pikkukaupunkia, jonka kyljessä on Marina Frapan suuri satama. Siellä on 450 venepaikkaa, tusina ravintoloita ja baareja, merenpinnan alla oleva akvaariomainen yökerho, kaikki mahdolliset palvelut. Suurimpia megajahteja kiilloƩaa miehistö, helat hohtavat, pölyhiukkaakaan ei näy missään, aurinkokatosten alle katetaan posliinia ja kristallilaseja. 36 HooVeeKoo 4 • 2015 Viimeinen purjehduspäivä. Suunta oli kohƟ SpliƟä, nosƟmme purjeet ja poksauƟmme pullon shamppanjaa, malja upealle viikolle. Pitkän purjehduksen ja uimatauon jälkeen kiersimmemme haikeina Marjan-niemen ympäri “Ilonan” koƟsatamaan. Kazantzakista mukaillen, onnellinen on se, joka ennen kuolemaansa saa purjehƟa Adrianmerellä. Tänne on päästävä uudelleen. Mukana kapteeni Pekka Lieppinen, försƟ Ritva Hongell, entertainment manager Kari Pihl, greenhorn deckhand Kai ja Merja Laurila Ilona Vruljen saarella ravintola Anten laiturissa. Ravintola Zakanin terassilla ennen gourmet-illallista. HooVeeKoo 4 • 2015 37 VENEILYKESÄN PARHAITA SATAMIA Kesälomamatkamme alkoi perinteisesƟ heinäkuun alussa ja kesälomaan olimme varanneet aikaa kolme viikkoa. TavoiƩeemme oli tänä kesänä löytää uusia mielenkiintoisia vierasvenesatamia. Örön vierasvenesatama 59 48`40``N, 22 20`13``E Ensimmäinen uusi kohde meille oli veneilijöille vasta avaƩu linnakesaari Örö, joka on ollut armeijan käytössä 100 vuoƩa ja nyt täällä on mahdollista vierailla siviilienkin. Satama oli eriƩäin suosiƩu, joten suosiƩelen etukäteisvarausta osoiƩeessa hƩp://oro.koutavaraus.fi/varaus. Saari tarjosi meille monipuolisia nähtävyyksiä ja kokemuksia. Parhaiten saimme tutustua mielenkiintoiseen saaren historiaan opastetulla kierroksella. Örön luonto oli hämmentävä, n. 200 hehtaaria luonnonƟlaista metsää, hiekkaisia ja kivisiä rantoja, niemennokkia sekä hienoja ketoja ja nummia. Hiekkarannoilla kasvaa monia meillä harvinaisia kasveja, joita ei löydä muilta saarilta. Aspö. EnƟnen armeijan ruokala toimi laadukkaana ravintolana, hyvä ruoka, sekä lounas eƩä illallinen, suosiƩelen. EnƟsessä soƟlaskodissa tanssiƫin orkesterin tahdiƩama kesän ensimmäiset valssit, humpat ym. SoƟlaskoƟmiljöö oli nostalgiaa itselleni, toimin pitkään vapaaehtoistyössä soƟlaskoƟsisarena enƟsessä koƟkaupungissani Kokkolassa. Aspö 59 57`00`P, 36 36`90``I Toinen kohde oli Aspön kyläsaari, vuosia on vierähtänyt kun täällä on poikeƩu viimeksi. Pitkä kävelyretki saarella, ihanat saunan löylyt ja vilvoiƩelut, jonka jälkeen saimme nautƟa kesäillasta haitarimusiikkia kuunnellen; tästä ei kesäpäivä parane. Menimme saarelle torstaina ja viikonloppuna olivat Aspön perinteiset musiikkijuhlat. Perjantaina ennen lähtöämme poikkesimme kylän kirkkoon, jossa oli lauluryhmä Pentafon harjoiƩelemassa sunnuntain konserƫa varten. Tässä viiden hengen ryhmässä oli tuƩavapariskunta, joka meidät nähtyään lauloi vain meille kahdelle. Tämä hetki säilyy aina sydämessäni. 38 HooVeeKoo 4 • 2015 Österskär 59 58`00``P, 21 36`90``I Ahvenenmaan rajalla sijaitseva enƟnen kalastajakylä, jossa ei ole enää talviasutusta, vain kesäasukkaita muutama perhe. Virallista vierasvenesatamaa ei ole, muutama venepaikka ja vapaaehtoinen rantautumismaksu (15 € posƟlaaƟkkoon). Saarella oli mahdollisuus vuokrata sauna ja ostaa ahvenia joko tuoreena tai savusteƩuna. Rödhamn 59 59`10``P, 20 06`11``I Vierasvenesatama sijaitsee Maarianhaminaan mennessä, saaren eteläkärjessä. Paikka on varsin ruuhkainen ruotsalaisveneilijöiden suosimasta satamapaikasta johtuen. Luontoretki saarelle ja käynƟ luotsiaseman museossa olivat käymisen arvoisia. Kastelholm 60 13`70`P, 20 04`80``I Maarianhaminasta suuntasimme Kastelholmaan. Matkan varrella varasin jo pöydän illaksi Michael Björklundin luotsaamaan Smakbyn ravintolaan. Ravintola tai krouvi, joksi henkilökunta mielellään kutsuu paikkaa, yliƫ odotukseni. Tila oli avara ja Ɵlava, vaikka kaikki pöydät täyƩyivät illan miƩaan. Smakbyn kellarissa kypsennetään Ɵslaamon omia juomia tammitynnyreissä. Keiƫö oli avoin Ɵla ravintolaan, joten voit itse seurata Ɵlaamasi ruuan valmistusta. Paras ***** nauƫmani illallinen, alkuruuat ja pääruuat oli jo ruokalistassa suunniteltu täydentämään toisiaan, helppo valita ruokakokonaisuus. Aikaa kannaƩaa varata tähän paikkaan, tarjoilu oli vähän hidasta ravintolan ollessa täynnä. Samassa Ɵlassa löytyy myymälä, josta voit hankkia herkkuja koƟin tai tuliaisiksi. Seuraavana päivänä olikin ohjelmassamme linnaan ja ulkoilmamuseoon ja näiden historiaan tutustuminen. Täältä matka jatkui Korppooseen Verkanin vierasvenesatamaan, joka on kuuluisa maukkaista pihveistään. Tällä matkalla yövyƫin viidessätoista eri satamassa, joista edellä mainitut jäivät erityisesƟ mieleeni. UuƩa veneilykesää odotellen Seija Paluumatkalla. HooVeeKoo 4 • 2015 39 TAPAHTUMAKALENTERI 2016 kevät (alustava) Tammikuu La 23 – 31 Boot 2016 Dusseldorf, venenäyƩely Helmikuu Pe 12 – 21 Vene16Båt, Helsingin venemessut Maaliskuu Pe 4 – 13 Allt för Sjön, Tukholman venenäyƩely HuhƟkuu Toukokuu Su 1 12:00 Kesäkuu HooVeeKoo lehƟ ilmestyy Yhdistyksen kevätkokous Katsastajien yhteispalaveri JäsenvarƟoinƟ alkaa Lipun nosto HVK:lla Viirin nosto Hästöuddenissa Veneiden 1. yhteislasku Katsastusillat alkavat Uusien jäsenten infoƟlaisuus Veneiden 2. yhteislasku Siivoustalkoot ja tutustumista Hästössä Katsastusillat jatkuvat (tässä kuussa myös viimeinen virallinen) Eskaaderiretki Tallinnaan Siivoustalkoot telakoinƟalueilla (pakollinen kaikille niille jäsenille, joilla vene on ollut telakoituna kerhon alueilla joko säilytyspukeilla tai trailereilla) Juhannus Hästössä HALLITUKSEN KOKOUKSET ovat n. kerran kuukaudessa (ei kesä-heinäkuussa) Ne tapahtumat, joissa ei ole päivämääriä, tarkentuvat myöhemmin. Tapahtumakalenterin ajantasaisimmat Ɵedot näet neƫsivuilta: hƩp://humallahdenvenekerho.fi/kalenteri Jäsenistöä informoidaan myös sähköposƟtse, joten varmistathan posƟn saapumisen ilmoiƩamalla ajantasaisen sähköposƟosiƩeesi yhdistyssihteerille yhdistyssihteeri@humallahdenvenekerho.fi 40 HooVeeKoo 4 • 2015 HALLITUKSELLE ESITETTÄVÄT ASIAT Hallitukselle esiteƩävät asiat on toimiteƩava kirjallisena viimeistään viikkoa ennen hallituksen kokousta kerhon yhdistyssihteerille osoiteƩuna osoiƩeella: Humallahden Venekerho – Hummelvikens Båtklubb HVKry yhdistyssihteeri Rajasaarenpenger 6 00250 Helsinki sähköposƟ: yhdistyssihteeri@humallahdenvenekerho.fi TOIMISTON AUKIOLOAJAT Talvikauden toimisto on kiinni ja toimihenkilöt tavoiƩaa silloin parhaiten sähköposƟtse ks. yhteysƟedot neƫsivuilta Hallitus (hƩp://humallahdenvenekerho.fi/jasenet/toimikunnat) tai Toimikunnat (hƩp://humallahdenvenekerho.fi/jasenet/toimikunnat-2) Kerhon toimisto talvilevossa. HooVeeKoo 4 • 2015 41 ZZZQDXWLFDOSDUWQHUVÀ JEANNEAU MERRY FISHER 795 TYYLIKKÄIN JA VIILEIN WEEKENDER + MERCURY EFI 150XL ALKAEN 56 010 €* 42 KANSAINVÄLINEN HooVeeKoo 4 • 2015 VENEVÄLITYS UUSI JÄSENREKISTERI SUULI Suomen Purjehdus ja Veneily (SPV) siirtyy marraskuun aikana uuteen jäsenƟetojen rekisterijärjestelmään, joka on nimeƩy Suuliksi. Humallahden venekerho käyƩää muiden veneilyseurojen tavoin SPV:n rekisterijärjestelmää jäsenƟetojensa ylläpitoon ja uudistuksen myötä toiminnallisuudet päiviƩyvät tälle vuosikymmenelle. Suuliin toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa perustoiminnallisuus, eli seura-, jäsen-, ja venerekisterit sekä toimihenkilöiden pätevyyksien hallinta, muƩa jo näissä on paljon uuƩa ja paranneltua toiminnallisuuƩa nykyiseen verraƩuna. Kaikilla rekisteriin merkityillä jäsenillä tulee olemaan käyƩöoikeudet järjestelmään ja heillä on oikeus katsella omia Ɵetojaan sekä päiviƩää omia yhteysƟetojaan. Tämä on selkeä parannus nykyiseen järjestelmään ja helpoƩaa huomaƩavasƟ rekisterinpitäjän työtä, kun jäsenet voivat tehdä itse muutoksia omiin Ɵetoihinsa. Ilmoitus käyƩäjätunnuksen luomisesta ja ohjeet Suuliin kirjautumisesta lähetetään kullekin jäsenelle määriteltyyn sähköposƟosoiƩeeseen. Tästä syystä kaikkien on syytä päiviƩää oma, ajantasainen sähköposƟosoiƩeensa yhdistyssihteerille, mikäli sähköposƟosoite on hiljaƩain muuƩunut tai sitä ei ole kerhon Ɵedossa: yhdistyssihteeri@humallahdenvenekerho.fi HooVeeKoo 4 • 2015 43 Veneiden 1. yhteisnosto 2015
© Copyright 2024