Projektiraportti v. 2014
2014-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI 1.1.–31.12.2014 SISÄLLYS 1. KATSAUS VUODEN 2014 PROJEKTITOIMINTAAN ................................................ 3 2. PROJEKTITOIMINNAN KOORDINOINTI .................................................................. 5 3. PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN JA TULOSALUEITTAIN............... 6 3.1. KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS .......................................................... 9 3.2. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO.......................................................... 24 4. HAKEMUSVAIHEESSA OLLEET PROJEKTIT (31.12.2014) .................................. 38 2 1. KATSAUS VUODEN 2014 PROJEKTITOIMINTAAN Koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminta oli vuonna 2014 edelleen aktiivista ja monipuolista. Kaikkiaan vuoden 2014 aikana julkisrahoitteisia projekteja toteutettiin yhteensä 96 kpl, ja niiden toteutuneet kustannukset 1.1.–31.12.2014 väliseltä ajalta olivat noin 3,4 milj. € (edellisenä vuotena 99 kpl ja 3,4 milj. €). Vuoden aikana päättyi yhteensä 48 projektia ja vuoden lopussa hakuvaiheessa oli 18 projektia (edellisenä vuotena 33 ja 6 kpl). Voidaankin todeta, että EU:n ohjelmakauden vaihtuminen ei näkynyt vuoden 2014 osalta projektitoiminnan volyymissä lainkaan (kuva 1.). Tämä johtui suurimmaksi osaksi siitä, että edellisen ohjelmakauden 2007-13 hankerahoituksia oli käytettävissä vielä vuoden 2014 aikana hankkeiden jatkoaikoina sekä rahoittajille palautuneina lisärahoituksina. Uusien rakenne- ja maaseuturahastohankkeiden siirtyminen vuodelle 2015 onnistuttiin kompensoimaan aktiivisella osallistumisella kansallisiin rahoituksiin sekä kansainvälisyyshankkeiden hakuihin. Tulosta voidaan pitää erinomaisena ja tässä yhteydessä onkin hyvä esittää kiitokset kaikille hanketoiminnassa mukana olleille Kpedu:n työntekijöille ja kumppaneille. Vaikuttavuusmittareiden osalta voidaan todeta, että uusia työpaikkoja syntyi projektitoiminnan kautta selvästi aikaisempia vuosia vähemmän (kuva 2.). Tämä johtui paitsi alueen heikentyneestä työllisyystilanteesta, myös laajojen työllisyyshankkeiden päättymiseen jo alkuvuodesta ja tulosten kirjautumisesta pääosin edellisille vuosille. Työnantajien ja ohjausryhmien palautteet olivat edelleen hyvällä tasolla ja projekteihin osallistuneiden määrä palautui v. 2013 huippuvuoden jälkeen normaalimmalle tasolle. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen näkyi projektitoiminnassa toiminnallisesti monella eri tavoin. Ohjelmakaudelle 2014-20 laadittiin suunnitelma, jossa esiteltiin uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia sekä ilmaistiin mihin KPEDU aikoo organisaationa keskittyä projektitoiminnassaan. Projektitoiminnan ohjeistukset ja raportointi uudistettiin vuoden 2014 aikana vastaamaan paitsi uuden ohjelmakauden, myös KPEDU:n uutta organisaatiota. Uuden ohjelmakauden muutokset näkyivät konkreettisesti jo ensimmäisissä rakennerahastohauissa, joihin projektihakemukset lähetettiin täysin sähköisesti. Projektien hallinnoimisessa käytettävät kustannusmallit helpottavat hallinnointia ja vapauttavat resursseja varsinaiseen hanketyöhön. Nämä kaikki ovat tervetulleita muutoksia. Projektiraportin seuraavissa luvuissa on avattu koulutusyhtymän projektitoiminnan sisältöä, tuloksia ja vaikuttavuutta tarkemmin eri näkökulmista. Lisäksi projektikohtaisia tietoja voi käydä katsomassa koulutusyhtymän www-sivuilta osoitteesta: http://projektit.kpedu.fi/ Harri Lundell, kehityspäällikkö p. 044-7250 007 3 4500000 4000000 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 2007 2008 2009 2010 Aluevaikutus 2011 2012 2013 2014 Oman toiminnan kehittäminen KUVA 1. KPEDU:n projektitoiminnan toteutuneet kustannukset vuosina 2007–2014 Tilinpäätöstiedot 1. Projektitoiminnan liikevaihto (M€) 2. Käynnissä olleiden projektien lkm. 3. Projektihenkilöstö htv. 4. Työnantajia yhteensä projekteissa 5. Osallistujia projekteissa 6. Uudet/uudistetut työpaikat 7. Työnantajapalaute (asteikko 1-4) 8. Ohjausryhmäpalaute (asteikko 1-4) 2007 4,1 50 56 649 2525 83 2008 1,8 31 21 135 750 - 2009 3,3 85 52 327 2579 20 Kuva 2. Projektitoiminnan mittarit vuosina 2007–2014. 4 2010 3,4 87 56 935 6505 247 2011 3,8 103 54 914 7206 82 3,02 3,13 2012 3,9 99 52 529 7279 352 3,83 3,42 2013 3,4 99 45 1095 17655 431 3,41 2014 3,4 96 51 1147 5345 94 3,50 3,54 2. PROJEKTITOIMINNAN KOORDINOINTI Koulutusyhtymän projektitoimintaa koordinoi ja kehittää projektitiimi ja se raportoi projektitoiminnasta johtoryhmälle ja hallitukselle. Projektitiimin kokoonpano vuonna 2014: − − − − − − − − − − − − Harri Lundell, kehityspäällikkö (pj.), Konsernipalvelut Heidi Luomala, erityissuunnittelija (siht.), Konsernipalvelut Soile Pesola, pääkirjanpitäjä, Konsernipalvelut Anne Eteläaho, opiskelijahuollon koordinaattori, Ammattiopisto Teija Tuunila, kansainvälisen toiminnan päällikkö, Ammattiopisto Tuula Junttila, toimialapäällikkö, Ammattiopisto Juha Kykyri, kouluttaja, AIKU (tietojärjestelmät) Iiris Niemonen, yrityspalvelupäällikkö, AIKU Kaisa-Leena Ahlroth, aikuiskoulutuspäällikkö, AIKU Anu Haapasalo, oppisopimuspäällikkö, AIKU Salla Lillhonga, aikuiskoulutuspäällikkö, AIKU (vapaa sivistystyö) Marjaana Peltoniemi, projektiassistentti, AIKU Tiimi kokoontui vuoden 2014 aikana viisi kertaa. Projektitiimin toiminnan painopisteinä vuonna 2014 olivat mm. • • • • projektitoiminnan arvioinnin ja raportoinnin kehittäminen projektitoiminnan ohjeistuksen päivittäminen KPEDU:n organisaatiomuutoksen ja EU:n uuden ohjelmakauden vaatimuksien johdosta koulutusyhtymän ohjelmakauden 2014–2020 suunnitelman valmistelu projektitoiminnan jatkuvuuden edistäminen EU-ohjelmakauden vaihtumisen yhteydessä Kuva 3. Projektitoiminta on kattavasti esitelty koulutusyhtymän toimintakäsikirjassa. 5 3. PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN JA TULOSALUEITTAIN Koulutusyhtymän projektitoiminta voidaan jakaa kahteen päälohkoon, jotka ovat aluevaikutus sekä organisaation oman toiminnan (opetustoiminta, opiskelijahuolto ja kansainvälisyys) kehittäminen. Seuraavilla sivuilla hanketoimintaa ja ennen kaikkea projektien tuotoksia on avattu tulosalueittain (Ammattiopisto ja Aikuiskoulutus) sanallisesti sekä talouden toteutumisen osalta taulukoiden muodossa. Projektien määrä 1.1.-31.12.2014/tulosalue 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Toteutettu 56 40 Hakuvaihe 31.12 7 11 Aiku Ao Kuva 4. Projektien määrä tulosalueittain (Aiku= Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus ja AO=KeskiPohjanmaan ammattiopisto). Tot.kustannukset 1.1.-31.12.2014/tulosalue 1 367 281 € 40 % 2 057 710 € 60 % Aiku Ao Kuva 5. Projektien toteutuneet kustannukset tulosalueittain. 6 Tot.kustannukset 1.1.-31.12.2014/rahoituskanava €1 128 889 ; 33 % €1 340 277 ; 39 % €486 897 ; 14 % €468 929 ; 14 % ESR EAKR Maaseuturahasto Muut Kuva 6. Projektien toteutuneet kustannukset päärahoituskanavittain. Projektimäärä 1.1.-31.12.2014/rahoituskanava ESR; 13; 13,3 % EAKR; 3; 3,1 % Maaseuturahasto; 10; 10,2 % Muut; 72; 73,5 % ESR EAKR Maaseuturahasto Kuva 7. Projektien määrä päärahoituskanavittain. 7 Muut Projektimäärä 1.1.-31.12.2014/painopiste 80 70 60 50 63 40 Käynnissä 30 20 10 0 Hakuvaihe 33 12 6 Aluevaikuttaminen & innovaatiotoiminta Oman toiminnan kehittäminen Kuva 8. KPEDUn projektimäärä painopistealueittain. Tot.kustannukset 1.1.31.12.2014/painopistealue €1 378 899 ; 40 % Aluevaikutus €2 046 093 ; 60 % Oman toiminnan kehittäminen Kuva 9. Projektien toteutuneet kustannukset painopistealueittain. 8 3.1. KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS Toimintavuosi 2014 on ollut hanketoiminnassa muutosten aikaa. Ohjelmakausi 2007-2013 on päättymässä ja niinpä pääosa hankkeistakin on päättynyt, pääosin loppuvuonna 2014. Vain muutamia EAKR-hankkeita jatkuu vielä keväälle 2015. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen (AIKU) hanketoiminta ohjelmakauden aikana on ollut monipuolista. Pienimuotoisista selvitys- ja tiedotushankkeista lähes koko ohjelmakauden kestäviin ja budjetiltaan mittaviin koulutushankkeisiin. Hankesalkun liikevaihto (KPEDU:n kirjanpidon kautta) on ollut n. 20 milj euroa. Hankesalkku osatoteuttajat mukaan lukien on ollut budjetiltaan n. 35 milj. euroa. Hankkeita on toteutettu sekä Kaustisen että Kokkolan seutukunnan alueilla ja niiden keskeisiin tarpeisiin. Hankevalmistelulle ja suunnittelutyölle onkin ollut ominaista tiivis yhteistyö niin alueiden kehittämis- ja viranomaistyöstä vastaavien kuin päärahoittajienkin kanssa. Kiitokset heille tästä toimintatavasta ja luottamuksesta – näin on voitu tehdä valmistelusta tavoitteista ja hankkeista rahoituskelpoisia. Hankkeet ovat myös palvelleet laajaa asiakaskuntaa, niin ikähaitariltaan kuin kohderyhmältään. On voitu palvella nuoria aikuisia, ikääntynyttä työvoimaa, työttömiä, maahanmuuttajia, eri toimialojen yrityksiä ja julkisia työyhteisöjä ja niiden työntekijöitä ja henkilöstöä. Osallistujia hankkeissa on ollut tuhansia, yritysosallistujiakin satoja. Hankkeet ovat tuottaneet hyvin erilaisia koulutuksia ja palveluja. Koulutuksia on voitu räätälöidä yksittäisen oppijan keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamiseen, aloittavan yrittäjän myynti- ja markkinointivalmiuksien, talousosaamisen lisäämiseen tai on voitu toteuttaa ns. räätälöity ryhmäkoulutuskokonaisuus tietylle kohderyhmälle. Koulutushankkeiden kautta on tarjottu ohjelmakauden aikana lähes 100 000 koulutuspäivää, aloittaville yrittäjille starttirahoitusta ja yrittäjille palkkatukea työntekijän työllistämiseksi sadoilla tuhansilla euroilla. Hankkeisiin on luonnollisesti liittynyt myös monenlaista oman toiminnan, palvelujen ja koulutusten kehittämistyötä. Vuoden 2014 alkukesästä käynnistyi ensimmäinen uuden ohjelmakauden ESR-haku, johon valmisteltiin ensimmäiset hankkeet ja päätöksiä odotellaan vielä tätä raporttia kirjoitettaessa. Uuden ohjelmakauden ensimmäiset kokemukset ovat tällä hetkellä vielä vähäisiä ja pääosin haku- ja käsittelyprosessin alkuvaiheisiin keskittyviä. Ollaan kuitenkin onnistuneesti lähdetty viemään eteenpäin Koulutusyhtymän yhteisen projektisuunnitelman mukaista hanketoimintaa. Tehdyt valmistelevat työt, neuvottelut rahoittajien kanssa, työn alla olevat suunnitelmat ja tietysti käsittelyssä olevat hankkeet kantavat useamman vuoden eteenpäin. Tilanne on hyvä. Kiitokset kaikille tähän työhön osallistuneille ja vastuuta kantaneille! Iiris Niemonen, yrityspalvelupäällikkö, p. 044-7250 801 AIKU/Luonnonvara-alan projektitoiminta vuonna 2014 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen luonnonvara-alan projektitoimintaa toteutettiin maakunnan toimipaikoissa Kannuksessa, Kaustisella ja Perhossa. EU-ohjelmakauden 2007 - 2013 päättyminen alkoi näkyä myös luonnonvara-alan projektien toteutuksessa vuonna 2014 siten, että projektien määrä väheni ja merkittävä osa niistä päättyi vuoden 2014 aikana. Uuteen ohjelmakauteen on valmistauduttu vuoden 2014 aikana osallistumalla laajasti eri rahoittajien järjestämiin infotilaisuuksiin ja tapahtumiin, rakentamalla verkostoja koti- ja ulkomailla, käynnistämällä neuvotteluja rahoittajien kanssa, jättämällä hankeideoita rahoittajille sekä tarkastele- 9 malla henkilöstön työnkuvia ja osaamista. Vuoden aikana saatiin myös neuvoteltua useiden merkittävien hankkeiden jatkamisesta vuoden 2015 puolelle. Ohjelmakauden päättyminen ja uuden rahoituksen haun viivästyminen erityisesti maaseuturahaston osalta toi haasteita luonnonvara-alan hanketoiminnan jatkuvuudelle. Organisaatiomuutos ei vaikuttanut erityisesti KPEDU:n luonnonvara-alan koulutukseen liittyvään hanketoimintaan. Luonnonvara-alan hanketoiminnasta vastaa aikuiskoulutuspäällikkö Kaisa-Leena Ahlroth, p. 040808 5525 Projektitoiminta 2014/Oppisopimustoimisto Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistusta. Osana nuorisotakuun toimia OKM käynnisti toimenpideohjelman nuorten työssäoppimis- ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja sekä oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistamiseksi oppisopimustoimisto on v. 2014 tukenut opiskelijoiden työllistymistä suoraan peruskoulusta oppisopimuskoulutukseen koordinoimalla alueellisesti korotetun koulutuskorvauksen ohjautumista nuorten työnantajille. Lisäksi oppisopimustoimisto on ollut mukana oppisopimuskoulutuksen järjestäjien valtakunnallisissa verkostoissa kehittämässä tuetun oppisopimuskoulutuksen menetelmiä ja osaamista, työpaikkaohjaajakoulutusta oppisopimusopiskelijoille sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson mallintamista. Oppisopimustoimisto on lisäksi mukana tukemassa nuorten aikuisten osaamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisätietoja oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeista: Marjatta Kuutsa, p. 040 3596 244 Esimerkkejä KP:n Aikuiskoulutuksen hankkeista v. 2014 LIMEINNO Merkittävää roolia LIME INNO-hankkeen v. 2014 toiminnassa on näytellyt #LIMEforum 1.0seminaari joka järjestettiin marraskuussa 2014. Seminaari onnistui erinomaisesti ja se kokosi projektin aikana kootun yhteistyöverkoston ja muitakin aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan alueen mediatuotantojen tilanteesta sekä kuulemaan kokemuksia alan vahvoilta ammattilaisilta. Tapahtuman selkeä tavoite oli tiedottaa ja herättää keskustelua siitä kuinka mediatuotantoja saataisiin houkuteltua Keski-Pohjanmaalle ja kuinka alueella saataisiin vahvistumaan oma mediatuotantotoiminta. Seminaarin teemat ja puheenvuorot sekä keskustelut läpileikkasivat projektin kaikkia tavoitteita. 10 Seminaarin toteutus kokosi ensimmäisen kerran media-assistenttikoulutuksen aikuis- ja nuorisopuolen tekemään yhteistyötä. Nuorten puoli toteutti tapahtumatekniikan sekä äänentoiston. Aikuispuoli vastasi tapahtuman monikameratuotannosta. Tapahtumaa seurattiin myös tiiviisti livelähetyksenä netin kautta. Kooste #LIMEforum 1.0 -tapahtumasta on katsottavissa osoitteessa www.limetv.fi. Kuva 10. #LIMEforum 1.0 –tapahtuma Lime:n studiossa. Kuva 11. Heikki Kossi / H5 Film sound Oy, Kuvat 10-11 © Nelli Hujanen 2014 11 START UP - ESIMERKKINÄ VERKKOLIIKETOIMINNAN YRITTÄJYYSKOULUTUS Start up-hankkeessa on tuettu koulutusten ja asiantuntijapalveluin alueen yritysten liiketoimintaa ja alueen uutta yrittäjyyttä. Hankkeen aikana on toteutettu mm. seuraavaa: • • • • • Yhteiset, myös videoyhteyden kautta seurattavat yrittäjyysinfot (Pohjanmaan ELY/TEtoimisto, uusyrityskeskukset ja osatoimijat) Alkuneuvonta ja -kartoitus kaikille yrittäjyyttä suunnitteleville ja/tai yrittäjille sekä sen pohjalta laadittava yrityksen kehittämissuunnitelma Yrittäjyyskoulutusten uudistaminen (non-stop lyhytkoulutukset, opetusmetodit japedagogiikka, Business Model Canvas liiketoimintamalli) ”Yrittäjän työkalupakki" -tilaisuudet eli lyhyet infot ja alustukset eri teemoista uudet yrittäjyyttä tukevat koulutustuotteet:Minustako yrittäjä ja verkkoliiketoiminnan yrittäjäkoulutus Hankkeen aikana suunniteltiin ja pilotoitiin verkkoliiketoiminnan yrittäjyyskoulutus. Niitä on nyt toteutettu kaksi. Osallistujat ovat olleet pääsääntöisesti työmarkkinoille tulevia eli ammatillisesti uutta työelämäpolkua itselleen rakentavia. Koulutukseen osallistuneet saivat konkreetista apua, ei pelkästään liiketoimintaan, vaan nimenomaan verkkokaupan perustamiseen liittyen. Sisältönä koulutuksessa oli mm. verkkokauppaalustan valinta, verkkokaupan tuotevalikoiman teko, tuotekuvaukset, hinnoittelu, logistiikka, maksujärjestelyt, lainsäädännöt ja verkkokaupan markkinointi. Koulutuksen aikana osallistujat tekivät itselleen www-sivut, verkkokaupat sekä ottivat käyttöön myös verkkokaupan markkinointiin tarpeelliset sosiaalisen median työkalut. Pääsääntöisesti koulutuksessa hyödynnettiin Kpedu aikuiskoulutuksen liiketalouden ja viestinnän kouluttaja- ja asiantuntija sekä oppilasresursseja. Yleisesti ottaen StartUp hankkeen merkitys oli suuri myös Kpedu:n muun aikuiskoulutustarjonnan kehitykselle. ESIMERKKINÄ PALVELUTARVEARVIOINTI = OPINTO- JA URAOHJAUSPALVELU Step up –hankkeessa on voitu palvella yksilöllisin tai ryhmälle räätälöidyn koulutuspalveluin työmarkkinoilla olevan työvoiman työllistymistä. Usein tätä on edeltänyt opinto- ja uraohjaus, jota on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Aikuiskoulutuksen ja Pohjanmaan ELY/TE-toimiston työntekijän kanssa. Step Up –projektissa on toteutettu palvelutarvearviointeja erilaisissa työelämän muutostilanteissa oleville työnhakijoille vuosina 2009-2014. Tämä lyhytkestoinen ohjauspalvelu (n. 1-2 h/asiakas) on kehitetty yhteistyössä TE-toimiston ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen kanssa. Palvelu on tarjonnut pedagogista ja opinto-ohjauksellista tukea asiakkaiden urasuunnitteluun. Ohja- 12 uskeskustelut on toteuttanut oppilaitoksen urapalveluohjaajat, projektin toiminta-alueen TEtoimistoissa. Ajan ohjauskeskusteluun asiakas sopii TE-toimistossa asioidessaan. Ennen ohjauskeskustelua asiakas on täyttänyt netissä esitietolomakkeen, jolla selvitetään hänen koulutus- ja työhistoriaansa, työnhaun aktiivisuuttaan ja –taitojaan sekä kiinnostuksenkohteitaan työ- ja/tai koulutuspaikan suhteen. Näin asiakas orientoituu ohjauskeskusteluun ja urapalveluohjaaja saa etukäteen tietoa asiakkaan tilanteesta ja voi valmistautua ohjauskeskusteluun esim. hankkimalla tietoa asiakasta kiinnostavista koulutuksista. Ohjauskeskustelun aikana uraohjaaja esim. ideoi asiakkaan työnhakua ja auttaa asiakasta realisoimaan erilaisia koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja. Asiakkaalla ei ole yleensä tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista. Asiakkaalle kerrotaan hänen tilanteeseensa soveltuvista koulutusvaihtoehdoista. Ohjauskeskustelun jälkeen urapalveluohjaaja kirjoittaa asiakkaan kiinnostuksenkohteista, koulutus- ja/ tai työllistymissuunnitelmista sekä mahdollisista työllistymisen haasteista lausunnon, joka toimitetaan asiakkaan suostumuksella Te-toimistolle. Ohjauspalvelusta saatujen hyvien kokemusten vuoksi on ohjausmallin käyttöä laajennettu myös Kuntakokeilu Kanavan asiakkaille ja muille pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. Palvelutarvearvioinnin ohjausmallia ja esitietolomaketta on muokattu Kanavan kohderyhmän tarpeisiin soveltuviksi. Palvelutarvearviointeihin on osallistunut yhteensä 1256 henkilöä (Step Up 1195 henkilöä ja Kanava 61 henkilöä) ajalla 2009-10/2014 Ohjaustyön vaikuttavuus Opinto- ja urapalveluohjaukseen osallistunut asiakaskunta on ollut hyvin heterogeenistä (eriikäisiä, heidän työ- ja koulutushistoriansa sekä työttömyyden kesto on ollut erilainen). Yli puolella asiakkaista on ollut toisen asteen tutkinto ja jopa neljännes on suorittanut vain peruskoulun. Ennen lyhytkestoiseen ohjaukseen osallistumista arvioivat asiakkaat koulutukseen hakeutumisen ja työnhaun aktiivisuutensa melko matalaksi. Noin puolet asiakkaista oli hakenut töitä viimeisen 3-6 kk:n aikana ja noin 20% on hakenut koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Asiakkaista noin puolet on saanut työllistymisen ohjausta (esim. piilotyöpaikkojen hakeminen, työnhaun asiakirjojen laatiminen). Lähes kaikkia asiakkaita on ohjattu eri alojen koulutuksiin ja eri kouluasteille. Noin 50% asiakkaista on ohjattu toisen asteen tutkintoon valmistaviin koulutuksiin (pt, at). Noin 25% asiakkaista on aloittanut opiskelun tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja saman verran on aloittanut opiskelun ei tutkintoon valmistavassa koulutuksessa lyhytkestoisen ohjauksen jälkeen. Yllättävää on ollut se, ettei koulutuksessa aloittaneiden määrissä ole ollut merkittäviä eroja Step Upin ja Kanavan asiakkaiden välillä. (Kuntakokeilu Kanavan asiakkaat ovat olleet vähintään 500 päivää työttömänä olleita.) Lisätietoja toteutetusta opinto- ja uraohjauspalvelusta sekä työn vaikuttavuudesta saa Step Upin projektipäällikkö Sirpa Salolta (sirpa.salo@kpedu.fi 044 725 0884) sekä kouluttaja Merja Forslund (merja.forslund@kpedu.fi 044 725 0850 13 TUTE2015 ja TUOTOS2015 - ESIMERKKINÄ TITO BOATS OY/NEMO 580 TITO Boats Oy on perustettu vuonna 2013 Kokkolaan tuomaan markkinoille uudenlainen alumiininen jettivene – monikäyttöinen teknisesti ja visuaalisesti moderni monikäyttövene. Hankkeiden kautta oli mahdollisuus tarjota rohkeiden ja osaavien yrittäjien tueksi asiantuntemusta, testausympäristö, tilat protoveneen ja sen osien tekoon. Kuva 12. TiToBoats Oy:n yrittäjät: toimitusjohtaja Toni Ruokonen ja tekninen johtaja Timo Joensuu veneensä NEMO 580 –proton työstämisen alkuvaiheessa. 14 Syksyllä 2014 käynnistynyt yhteistyö oli tiivistä ja yrittäjien tavoite –saada vene, NEMO 580 helmikuussa 2015 pidettäviin Vene2015Båt –messuille – onnistui. Se myös valittiin siellä kiinnostavimpien veneuutuuksien , ”Messujen avomoottorivene” -sarjan finalistien joukkoon. Lisää tietoa aikuiskoulutuspäällikkö Toni Uunila p. 044-7250 892, www.tehostatuotantoa.fi sekä yrityksen www.titoboat.fi (jossa myös youtube-linkki videoon) TYKE-AVUSTUSHANKKEET – ESIMERKKINÄ VAIHTOASKEL OPM:n ja viime vuosina TEM:n hallinnonalan kautta kanavoitu tyke-rahoitus (työelämän kehittämisavustus) päättyi vuonna 2014. Pääsääntöisesti v. 2014 jaettiin rahoitusta enää vain aikaisemmin rahoitetuille hankkeille. KY:ssä rahoitusta sai kolme jatkavaa hanketta. Teräsrakentamisen –tyke (AO), Vaihtoaskel 2 sekä Työhyvinvoinnilla tuottavuutta. Aikuiskoulutuksessa on ollut käynnissä yritysten omistajanvaihdoksiin ns. vaihtoaskel-hanke vuodesta 2013 alkaen. Sen tavoitteena on kehittää alueella yhteistä toimintaa ja palveluja omistajanja sukupolvenvaihdostilanteisiin. Liiketalouden ja yrittäjyyden koulutusala järjesti helmikuun alussa 2015 yhdessä KeskiPohjanmaan Yrittäjät ry:n kanssa workshop-päivän, jossa kehitettiin alueen toimijoiden yhteistä omistajanvaihdospalvelua. Workshop-päivässä oli järjestäjätahojen lisäksi edustajia julkisorganisaatioista (Kosek, Kausti- sen seutukunta, KasvuInno-hanke, Te-toimisto ja Centria) sekä yrityksistä (Osuuspankki, Yrityspalvelu Hollström, KPMG ja Viasensus). Useampikin osallistuja totesi, että alueelta kyllä löytyy tarvittava asiantuntemus, palvelut ja ennen kaikkea into. Aikuiskoulutuksen rooli verkostossa on ennen kaikkea yrityksen liiketoiminnan terävöittäjänä ja yrityksen jatkajan kouluttamisessa. Käytännössä kyse on samasta toiminnasta, mitä jo nyt tehdään aikuiskoulutuksessa: Mm. yrittäjän ammatti ammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ja johtamisen erikoisammattitutkinnot, tarjoavat loistavia osioita omistajanvaihdokseen. Eli vaikka alueen yhteinen palvelu on vielä kehitteillä, aikuiskoulutus pystyy tarjonnallaan jo nyt auttamaan omistajanvaihdosta pohtivia henkilöitä. Lisätietoja: Yrittäjyys- ja liiketoiminta koulutusala, kouluttaja Minna Frilund, p. 044-7250 883 15 Kuva 13. Omistajanvaihdos-work shop tilaisuus Aikuiskoulutuksen tiloissa Talonpojankadulla FARMI2020-johtamisella hyvinvointia -koulutushankkeen tavoitteena oli kehittää maatalousyrittäjien ammattitaitoa ja työhyvinvointia tuomalla uutta osaamista sekä työvälineitä ja toimintamalleja maatilan johtamiseen, töiden organisointiin sekä työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin edistämistä lähestyttiin johtamiskäytäntöjen kehittämisen kautta. Hankkeen keskeisin työmuoto oli pienryhmät, joissa asiantuntijan johdolla käsiteltiin mm. asiakkuus, talous ja kannattavuus, toiminnan tehostaminen sekä osaamisen kehittäminen – teemoja. Pienryhmätoiminta mahdollisti myös verkostoitumisen ja kokemusten jakamisen muiden yrittäjien kanssa. Kunkin ryhmän koulutuskokonaisuuteen kuului viiden johtamispäivän lisäksi kaksi hyvinvointijaksoa. Pienryhmätoiminnan lisäksi hanke järjesti 16 seminaaria, joihin osallistui yhteensä 280 henkilöä sekä 7 opintomatkaa, joissa oli yhteensä 230 maatalousyrittäjää. Hankkeen keskeiset tulokset: - pienryhmiä 16 (tavoite 10) - osanottajia pienryhmissä 168 (tavoite 70–100) - pienryhmäkoulutuksia 80 (tavoite 50) - koulutukseen osallistuneita maatalousyrittäjiä 350 (tavoite 220) - opiskelijatyöpäiviä 2008 (tavoite 1680) Hankkeen määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Hankkeen keskeisiä laadullisia vaikutuksia oli maatalousyrittäjien keskinäinen vertaistuki ja toisilta oppiminen, joten pienryhmätoiminta oli tuloksellinen tapa toteuttaa koulutuksia. Lisäksi koulutuksilla oli vaikutusta osallistujien osaamisen kehittymiseen. Koulutukset lisäsivät myös innostusta kehittää omaa yritystä. 16 Hanketta toteutettiin 1.4.2011–31.12.2014 välisenä aikana. Hankkeen hallinnoijana oli KeskiPohjanmaan koulutusyhtymä ja osatoteuttajana ProAgria Keski-Pohjanmaa. Hankkeen budjetti oli 486 000 € ja päärahoittajana Pohjanmaan ELY-keskus (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma). Hankealueena oli Keski-Pohjanmaan maakunta sekä Kalajoki, Sievi, Ylivieska, Alavieska, Reisjärvi. Kuva 14. FARMI2020-hankkeen osallistujia opintomatkan tilavierailulla Nokialla 7.4.2014. (Kuva Timo Keskinen) GreenCare-hankkeet Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa hyödynnetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on hallinnoinut tai ollut osatoteuttajana kolmessa vuonna 2014 päättyneessä Green Care -hankkeessa. Green care –toiminnasta elinvoimaa maaseudulle - VoiMaa! oli valtakunnallinen MTT:n hallinnoima hanke. Osatoteuttajina olivat KPEDUn lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Hankkeen tavoitteena oli edistää toimijoiden välistä yhteistyötä, luoda palvelumalleja GC-toiminnan kehittämiseksi, kehittää laadunhallintaa ja kartoittaa alan osaamistarpeita. Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia tilaisuuksia, seminaareja ja tapahtumia sekä osallistuttiin messuille. Näin lisättiin toimijoiden välistä yhteistyötä sekä ihmisten tietoisuutta Green Caresta. Hankkeen aikana valmistui myös esite ja raporttikokonaisuus Green Caresta sekä sähköinen laatutyökirja yrityksille. 17 Green Care-yrittäjyyden edistäminen Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä –hanke toimi 1.4.2011-31.8.2014 välisenä aikana alueellisella tasolla. Hankkeen tavoitteena oli edistää uudenlaisten hyvinvointipalveluiden tarjontaa, sisällöllistä suunnittelua ja kehittämistä sekä auttaa käynnistämään maaseudun asukkaille uusia hyvinvointipalveluita Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä. Hankkeen kohderyhmänä olivat Green Care -alasta kiinnostuneet maaseutuyrittäjät ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Green Care -toiminnasta ja hankkeesta tiedottamista tehtiin monin tavoin ja hankeaikana tavoitettiin yli 2000 henkilöä. Yrityspilotointiin osallistui 13 GC-toiminnasta kiinnostunutta yrittäjää ja mm. ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarvetta kartoitettiin pilotointien yhteydessä. Hankealueen GC-toiminnan mallintaminen käynnistettiin paikallisista tarpeista käsin. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena oli ikäihmisten perhehoito, johon järjestettiin valmennusta. Puolet valmennukseen osallistuneista käynnisti perhehoitoon liittyvää toimintaa. Kuva 15. Elämyksellinen GreenCare -toimintapäivä 26.4.2014 Kannuksen Eskolassa piti sisällään monenlaista toimintaa kuten puutarhaterapiaa, luontoseikkailun lapsille ja eläinten rapsuttelua (Kuva: Tiina Paavola) Nordic Green Care- hanke toimi kansainvälisellä tasolla keskittyen yhteistyön syventämiseen ja vahvistamiseen norjalaisen ja ruotsalaisen kumppanin kanssa. Hankkeen tavoitteena oli benchmarkata Ruotsin ja Norjan Green Care -toimintamalleja ja jalkauttaa tuloksia paikallisesti ja alueellisesti. Hankkeessa tehtiin opintomatkat yhteistyömaihin sekä järjestettiin vastavierailu Suomeen pohjoismaisille kumppaneille. Opintomatkoilla oli mukana myös sairaanhoitopiirien ja pe- 18 ruspalvelukuntayhtymien edustajia sekä yrittäjiä. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin verkostotapaamisia suomalaisille toimijoille. Yhteydet pohjoismaisiin GreenCare-tahoihin ovat tiivistyneet ja yhteinen tahtotila on jatkaa työtä edelleen. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Sedu aikusikoulutuksen kanssa. Rahoittajina toimivat Rieska-Leader ry ja Liiveri ry, rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. OSUMA - koulutusta riistayrittäjille ja metsästäjille Perhon yksikön toteuttama OSUMA-koulutushanke oli suunnattu metsästäjille, metsästysmatkailuyrittäjille, riistatarhaajille ja lihanjalostajille. Hanketta rahoittivat Leader-toimintaryhmät Pirityiset ry ja Aisapari ry ja hanke toteutettiin näiden toimintaryhmien alueella. Rahoitus tuli MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanke järjesti tiedotustilaisuuksia, koulutetun metsästäjän koulutuksia ja metsästäjien lihankäsittelykoulutuksia. Hanke vastasi ajankohtaiseen tarpeeseen, koulutustilaisuudet olivat suosittuja ja osallistujatavoitteet ylittyivät. Koulutuskokonaisuuksiin osallistui kaikkiaan 244 henkilöä. Hankealueella on nyt todistuksen omaavia riistan tarkastajia eli ns. koulutettuja metsästäjiä. He kykenevät tarvittaessa tekemään riistan alkutarkastukset ja kirjoittamaan siitä todistuksen. Tämä toiminta tulee olemaan jatkossa yksi tärkeimmistä edellytyksistä, jotta riistanlihaa saadaan yleiseen kulutukseen. Metsästäjät ovat myös saaneet koulutusta lihankäsittelyssä ja heillä on perustiedot ja taidot riistalihan hygieeniseen käsittelyyn. FOREST REFINE - Raaka-aineen tehokas toimitus biojalostamoille Suomalais-ruotsalaisen tutkimushankkeen tarkoituksena oli analysoida ja kehittää biojalostamoiden raaka-aineen hankintaa, jotta alueellisia metsävaroja hyödynnettäisiin tulevaisuudessa tehokkaammin uusien tuotteiden raaka-aineena. Lisäksi tutkimusten avulla pyrittiin selvittämään biojalostamoiden perustamismahdollisuuksia hankealueella ja laitosten parasta mahdollista sijaintia. Hankkeen koordinaattorina toimi Ruotsin maatalousyliopisto SLU ja kumppaneina Suomesta Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kannuksen yksikkö. KPEDU:n tehtävänä oli vastata tiedotustoiminnasta Suomessa. Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2012‐31.10.2014 ja kokonaisbudjetti on noin 2,5 milj. €, josta KPEDU:n osuus 68 000 €. Päärahoittaja oli EU:n Botnia-Atlantica –ohjelma (EAKR, Interreg IV A). Kansallisia rahoittajia olivat Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan liitot sekä Västerbottenin ja Västernorrlandin lääninhallitukset. Tutkimustulosten lisäksi uutta hankkeessa oli metsäalan ja kemian tutkijoiden rajat ylittävä yhteistyö. Hankkeen aikana selvitettiin mm. eri biomassojen saatavuus hankealueella, osoitettiin että uusien korjuumenetelmien ja koneiden avulla raaka-aineen hankinnan kustannuksia voidaan laskea, saatiin selville että jopa noin puolet puun sisältämistä arvokkaista kemikaaleista menetetään jo muutamien viikkojen varastoinnin aikana, kokeiltiin erilaisia biomassan esikäsittelymenetelmiä sekä selvitettiin potentiaalisia sijoituspaikkoja tulevaisuuden biojalostamoille. 19 Tutkimustuloksia julkaistiin monipuolisesti hankkeen aikana. Kotisivuilta löytyvät mm. uutiskirjeet, tutkimustiedotteet, linkit opinnäytetöihin, järjestettyjen tilaisuuksien materiaalit ja videot sekä tutkimustuloksista koottu yhteenvetoraportti. www.forestrefine.se Kuva 16. Marraskuussa 2013 järjestetty seminaari ja maastoretkeily Uumajassa 20 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus/aluevaikutushankkeet v. 2014 Omarah. Projekti Päärahoittaja Alkaa Päättyy Budj/Rah yht € Tot kust yht € 2014 tot kust yht € FARMI2020 - johtamisella hyvinvointia 0,0 % ELY 1.1.2011 31.12.2014 461 600 454 341 155 522 Forest Fire Rieska0,0 % Leader ry 1.7.2012 28.2.2015 40 000 35 383 11 983 15,0 % EU(suora) 1.1.2012 31.10.2014 68 033 70 331 15 658 Forest Refine Green care –toiminnasta elinvoimaa 0,0 % ELY 1.1.2011 30.4.2014 78 103 82 000 220 Green Care -yrittäjyyden edistäminen 0,0 % ELY 1.4.2011 31.8.2014 148 000 156 128 33 528 Hyvinvoinnilla tuottavuutta 0,0 % KP-Liitto 1.5.2014 31.12.2014 24 000 15 580 15 580 Kehittyvä turkistila 0,0 % ELY 1.11.2013 31.12.2014 24 500 18 166 17 872 Komanteen kosteikko 0,0 % ELY 1.9.2012 31.12.2014 75 650 53 345 15 001 10,0 % KP-Liitto 15.5.2012 30.9.2015 116 000 78 748 38 542 5,4 % KP-Liitto 1.5.2013 31.3.2015 149 950 123 921 117 918 1.8.2013 1.8.2015 10 000 7 565 4 861 1.6.2011 28.2.2014 104 000 105 581 86 1.10.2008 28.2.2014 674 499 630 275 19 564 1.8.2013 28.2.2014 10 000 10 778 6 853 LUOVA 2020 Mediakeskus Lime Naturbruksutdanning for voksne 49,0 % CIMO OSUMA - koulutusta riistayrittäjille ja metsästäjille 0,0 % Pirityiset PROTEK (S) 0,0 % ELY RITU2015 -selvitys Kemian 0,0 % OSKE Start Up (S) 0,0 % ELY 1.10.2008 31.12.2014 701 875 700 218 167 622 Step Up (S) 0,0 % ELY 1.4.2008 31.12.2014 749 000 742 720 149 039 Tietoseppä 2 0,0 % ELY 1.1.2013 28.2.2015 203 000 198 138 107 512 TUOTOS 2015 4,1 % KP-Liitto 1.8.2011 31.12.2014 300 000 283 735 149 706 TUTE 2015 1,8 % KP-Liitto 1.8.2011 28.2.2015 517 000 513 517 201 305 25,0 % OPH 1.8.2013 31.12.2014 46 667 49 959 40 168 0,0 % ELY 1.4.2008 30.10.2014 421 216 4 923 093 420 257 4 750 686 71 473 1 340 013 Vaihtoaskel Vaihtovalmennusohjelma (S) 21 kpl 21 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus/opetuksen kehittämishankkeet v.2014 Omarah. Projekti Päärah. Alkaa Päättyy Budj/Rah yht € Tot kust yht € 2014 tot kust yht € IMIDA 0,0 % CIMO 1.8.2014 31.12.2016 40000 5873 5873 Activation Women 50 + 0,0 % CIMO 1.9.2014 31.8.2016 25575 0 0 Vaihtoaskel 2 0,0 % ELY 1.9.2014 31.12.2015 34961 0 0 Työhyvinvoinnilla tuottavuutta 0,0 % ELY 1.7.2014 31.12.2016 25500 18 18 teräsrakentamisen TYKE 2013 (jatko 2014) 0,0 % ELY 1.7.2014 31.12.2015 23144 10331 10331 TSEMPPIÄ 5,7 % ELY 1.1.2012 30.6.2014 98002 89822 15068 1.8.2013 31.12.2014 10249 11218 11218 LV-alan tutkintojen arv.menet kehittäminen 25,0 % OPH GRASS 0,0 % CIMO 1.8.2013 31.7.2015 16000 5661 3476 ART-is 0,0 % CIMO 1.8.2013 31.7.2015 20000 10004 7048 15,0 % OPH 29.1.2013 31.12.2014 47059 51742 42923 Työpaikkaohjaajien koulutus 0,0 % OKM 7.2.2014 31.12.2015 17000 3591 3591 Korotettu koulutuskorvaus työnantajille 2014 0,0 % OKM 1.1.2014 31.12.2014 60000 24800 24800 Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen 0,0 % OKM 1.1.2014 31.12.2014 41602 41421 41421 Korotettu koulutuskorvaus työnantajille 0,0 % OKM 1.1.2014 31.12.2014 23200 22700 22700 Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 0,0 % OKM 7.2.2014 31.12.2015 117200 15248 15248 599 492 292 429 203 715 Internaattipedagogiikka hanke II 14 kpl 22 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus/ koulutushankkeet Projekti Päärah Alkaa Vaihtovalmennusohjelma (F) ELY 1.4.2008 31.10.2014 PROTEK (F) Kanava-kuntakokeilu 20122015 ELY 1.10.2008 Päättyy Laskutus 2014 65561 30.6.2014 161254 ELY 1.4.2012 30.12.2015 82425 Step Up (F) ELY 1.10.2008 31.12.2014 124641 START UP (F) Yht ELY 1.10.2008 80102 513 984 5 30.6.2014 Koulutushankkeet poikkeavat muista sisällöllisesti. Ne ovat Pohjanmaan ELY-keskuksen ostamaa ESR-rahoituksella toteutettua koulutustoimintaa. Samannimisissä kehittämishankkeissa (S) tapahtuu hallinnointi. 23 3.2. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Ammattiopiston hanketoiminta oli edelleen aktiivista ja monialaista. Hankkeiden koko vaihteli pienistä valtionavustuksista useita partnereita sisältäviin rakennerahastohankkeisiin. Kaikki hankkeet ovat kuitenkin omalla tavallaan tärkeitä ja tuovat merkittäviä lisäresursseja KPEDU:n nuorten koulutuksen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Ammattiopiston hanketoiminta oli v. 2014 euromääräisesti n. 1,37 M€ (= projektien yhteenlasketut kustannukset). Vuoden 2014 aikana oli käynnissä yhteensä 56 projektia. Seuraavissa kappaleissa esitellään erikseen opetuksen ja opiskelijahuollon sekä kansainvälisyyshankkeiden tuotoksia sanallisesti sekä projektikohtaisia kustannuksia taulukkomuodossa. OPETUKSEN KEHITTÄMISEN JA OPISKELIJAHUOLLON HANKKEET/ CASE-esimerkkejä 3T-hanke Ammatillisen koulutuksen opintojen läpäisyn tehostaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. K-P koulutusyhtymän opiskelijoiden opintojen keskeyttämisprosentti on suhteellisen alhainen valtakunnallisestikin, silti HOJKS-opiskelijoita keskeyttää. Kehittämällä työvaltaista ja toiminnallista koulutusta voidaan osa keskeyttämisistä ehkäistä. Alueemme kasvava nuorisotyöttömyys on myös vakava ongelma, joka on vaatinut välittömästi toimenpiteitä. Ikäluokkien pienentyessä tehostetuilla toimilla on voitu parantaa alueen kasvavien yritysten osaavan työvoiman saantia. Hankkeen kohderyhmää valittaessa on hyödynnetty alakohtaisia työllistymistilastoja, ammattibarometreja, tilastojärjestelmiä sekä ns. Reimari-tilastoja. Hankkeen aikana kehitettiin seuraavat uudet käytänteet: 1. oppilaitosten rekryneuvoja-palvelu (TE-toimiston työntekijä). Rekryneuvonnan kohteeksi on valittu ne alat, joissa on ollut eniten vaikeuksia työllistyä, näiden alojen opiskelijoille on kohdistettu tehostettuja toimenpiteitä. Rekryneuvoja on auttanut etsimään työssäoppimispaikkoja, niille opiskelijoille joiden on ollut vaikea saada niitä ja auttanut valmistuvia opiskelijoita työllistymisen tukemisessa sekä kehittänyt saattaen siirtoa oppilaitoksista te-toimistoon. 2. Metallialan tuotantokoulu. Metalliala tarvitsee eniten uusia työntekijöitä ja ammattiopinnoissa on ollut useita nuoria, jotka tarvitsevat tukea saadakseen tutkinnon suoritetuksi. Työvaltaisen opiskeluympäristön, erityisopettajan sekä työvalmentajan tuella on voitu mahdollistaa kouluallergisten opiskelijoiden oppiminen. 3. Tutkintohautomo on paikka minne ohjataan ne opiskelijat, jotka ovat jo tippuneet tai tippumassa. Heille on tarjottu arviointijaksoa Kokkotyö-säätiöllä, joka on kestänyt 2 viikkoa, jonka aikana on selvitetty heidän opiskeluvalmiutensa ja opiskelukuntonsa. Tutkintohautomossa on ollut mahdollista suorittaa atto-aineita tai/ja lähteä suorittamaan tutkintoa loppuun työvaltaisesti joko yrityksissä tai Kokkotyö-säätiön pajoilla tuotantokoulussa. Non stop-periaatteella toimivassa tutkintohautomossa erityisopettaja on ottanut kokonaisvaltaisen vastuun hautomon opiskelijoista. 24 Lisäksi työllistymisen tukemiseksi tehtiin esite, jossa kerrotaan erilaisista keinoista työllistää nuori mm. sanssikortti, oppisopimusmahdollisuus, tukityöllistäminen jne. Opettajat ovat vieneet tätä esitettä yrityksiin, kun valvovat ja arvioivat työssäoppimista. Hankkeessa tehostettiin myös HOJKS-keskeyttäneiden ohjausta. Hankkeen päättöseminaari oli 21.5.2014, jossa mukana oli mm. opetus- ja kulttuuriministeriöstä Merja Hilppinen. Päättöseminaarin materiaali löytyy projektin www-sivuilta. Hankkeen päärajoittaja oli Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) ja toteutuneet kustannukset olivat yhteensä n. 500.000 euroa. Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Anne Eteläaho. Kuva 17. Puualan tuotantokoulun työvalmentaja Jorma Pihlaja, opiskelija Ville Vanninen ja opettaja Markku Henttu PaLaVa Projektin tavoitteena oli lisätä ja parantaa yhteistyötä sekä eri perustutkintojen että työelämän toimijoiden välillä. Yhteistyön tavoitteena oli tuottaa työelämälähtöisempää osaamista ja monipuolistaa tähän tarkoitukseen opiskelijoiden opintopolkuja. Projektiin osallistui Keski-Pohjanmaan ammattiopiston 12 perustutkintoa, joiden opetussuunnitelmia kehitettiin projektin aikana vastaamaan paremmin työelämän nykyvaatimuksia. Hankkeen aikana tehdyt opetussuunnitelma-analyysit osoittivat koulutusaloilla yhteneväisyyttä alojen ammatillisissa sisällöissä, jolloin työelämän eri toimialojen sisältä esiin noussut ammatillisen osaamisen kouluttaminen eri perustutkintojen kesken suunniteltiin ja toteutettiin työelämän tarpeita vastaavaksi osaamiseksi. Uudella tavalla koottava ammatillinen osaaminen eli työelämän klusterisoituminen vaatii ammatillista moniosaamista ja tähän on projektin toimesta kehitettynä toimintamalleja, joiden avulla opiskelijat voivat valita opintoja oman osaamisensa laajentamiseksi eri osaamisalalta, kuin missä opintojaan suorittavat (esim. metalliala / teräsrakentaminen / rakennusala). Projektin aikana tuo- 25 tettiin useita paikallisesti tarjottavia uusia tutkinnonosia, joiden avulla nuoret työllistyvät paremmin alueelle. Henkilökohtaisen opinpolun suunnitteluun kehitettiin sähköinen palapeli 12 perustutkintoon. Peli löytyy osoitteesta http://palava.kpedu.fi/ Projektille tehtiin ulkoinen vertaisarviointi. Malli on tehokas arvioinnin väline, jolla saadaan kehittämisen kohteita esiin kattavasti opiskelijoilta, opettajilta, projektitoimijoilta, hallinnolta sekä työelämän edustajilta. Arviointiraportti on projektiarkistossa. Projektissa kehitetyn OPH:n ohjeiden mukaisen sähköisen vertaisarvioinnin kyselyn pohjalta on voitu kehittää menetelmiä KPEDU:n projektitoiminnan arvioinnin kehittämiseksi. PaLaVa-projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Projektin rahoittaja oli Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) ja sen toteutuneet kustannukset olivat n. 400.000 euroa. Projektipäällikkönä toimi Saila Tolppanen. OPPIMISEN SULO – Sulautetulla oppimisella opiskelijalähtöisiä opintoja –hankkessa perehdyttiin mobiiliteknologiaan ja erilaisiin sovelluksiin sekä sosiaaliseen mediaan (SOME) oppimisympäristöjen kehittämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoitti tabletti-tietokoneiden ja labdisklaitteiden hankkimista hanketoimijoille, erilaisten sovellusten tutkimista ja testaamista opetuksen näkökulmasta ja mobiiliteknologia- ja some-koulutuksiin sekä hankepartnereiden yhteisiin seminaareihin osallistumista. Hanketoimijat edustivat eri ammattialoja (KPEDU:ssa mukana audiovisuaalinen viestintä, luonnonvara-ala, prosessiala ja ATTO-aineet) ja tekivät tutkimus- ja kehitystyötä oman opetusalansa vinkkelistä. Hankkeelle perustettiin omat nettisivut: www.oppimisensulo.fi Hankekoordinaattorina toimi aluksi Johanna Kattilakoski ja hankkeen puolivälistä alkaen Jussi Järviniemi. Hanketta koordinoi KPEDU ja hankepartnereina olivat mukana Koulutuskeskus Sedu ja Vaasan ammattiopisto. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 86 667 €. Oppimisen SULO päättyi 31.12.2014. OPPIMISEN SULO 2 –hanke jatkaa siitä mihin ensimmäinen SULO jäi: mobiiliteknologian opetuskäytön kehittämistä syvennetään ja viedään käytänteiksi organisaatioiden normaaliin toimintaan. Lisää mobiiliteknologista laitteistoa hankitaan (mm. iPad-tablettitietokoneet, Apple TV mediatoistimet) Hankkeen tuloksena valmistui pedagoginen opas mobiiliteknologisen opetuksen tueksi. Mukana ovat aiempien hankepartnereiden SEDU ja VAO lisäksi myös Optima ja Kaustisen evankelinen opisto. SULO 2 jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka. SULO 2 -hanketta koordinoi KPEDU (hankekoordinaattori Jussi Järviniemi). Hankkeen kokonaisbudjetti on 161 866 €. Oppimisen SULO 2 päättyy 31.12.2015. Rahoitus Sulo-hankkeisiin saatiin Opetushallituksen valtionavustuksista. Fiilistä asumiseen Hanke tuki opiskelijoiden hyvinvointia ja sitä kautta edisti opintojen sujumista, läpäisyä, itsenäistymistä ja vastuuta omasta toiminnasta sekä ehkäisi syrjäytymistä. Hyvinvointia edistettiin opiskelijoiden asuntolatoiminnan ja vapaa-ajantoiminnan kehittämisellä. Asuntolatyöntekijöiden koulutuksella, verkostoitumisella ja yhteistyöllä oppilaitoksen opiskelijahyvinvoinnin sekä kodin kanssa 26 päästiin valvonnasta ohjaavaan työhön ja saatiin enemmän irti opiskelijoiden opiskelua tukevista palveluista. Tavoitteena oli kodin, oppilaitoksen, asuntolan ja paikallisten nuorisotoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Asuntola toimintaympäristöineen otettiin osaksi opiskeluhuoltoa, jolloin mahdollistettiin opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen saaminen ja oikea-aikainen puuttuminen. Tiedonsiirtoon opettajien, asuntolatyöntekijöiden ja huoltajien välillä kokeiltiin uusia keinoja. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemista laajennettiin koskemaan vapaa-aikaa. Opiskelupaikkakunnan nuorisopalveluita hyödynnettiin vapaa-ajantoimintojen koordinoinnissa. Asuntolatoimintaa tuotiin näkyväksi tiedottamalla ja järjestämällä eri tilaisuuksia opetushenkilöstölle, huoltajille, paikkakunnan päättäjille ja nuorisotoimijoille. Lisäksi tavoitteena oli turvallisen ja viihtyisän asuntolaympäristön luominen Kurinpitokäytänteistä ja turvallisuuteen liittyvistä toimintamalleista tehtiin selkeitä niin asuntolatyöntekijöille, opiskelijoille kuin heidän huoltajilleenkin. Hankkeissa on aiemmin luotu erilaisia asuntolakursseja ja levitetty tapoja harrastustoiminnan merkintöjen kirjaamiseen osaksi opintoja. Tätä toimintaa laajennettiin hyvien käytäntöjen levittämisen kautta. Opiskelijoille luotiin mahdollisuuksia suorittaa opintoja ja ylläpitää työkykyään. Asuntolakursseja järjestettiin hankkeessa tuotettujen materiaalien pohjalta. Ohjatussa vapaa-ajantoiminnassa luotiin mahdollisuus suorittaa vapaavalintaisia opintoja esimerkiksi erilaisten harrastepassimerkintöjen kautta. Vapaa-ajalla suoritettavat opinnot ohjatussa toiminnassa voitiin liittää myös osaksi Ammattiosaajan työkykypassia. Opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseksi järjestettiin asuntola- ja vapaaajantoiminnassa harrastetutor-koulutukset. Asuntolaohjaajat osallistuivat säännöllisesti täydennyskoulutuksiin. Projekti päättyi vuoden 2014 lopussa ja sen toteutuneet kustannukset olivat n. 22.000 euroa. Rahoittajana oli Opetushallitus/valtionavustukset. Steppi-hanke Projektin tavoitteena oli selvittää ammatillisten tutkinnon jo suorittaneiden sähköistä hakumenettelyä, laatia alueellinen ohjausmalli jokaiselle hankkeessa mukana olevalle oppilaitokselle sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Kohderyhmänä olivat yläkoulun oppilaat, jotka ovat tarvinneet lisätukea ammatinvalinnassaan, yläkoulujen opinto-ohjaajat ja hankkeessa mukana olevien oppilaitosten opinto-ohjaajat ja ryhmänohjaajat. Projektin tuotteina syntyi alueelliseen ohjaukseen ja opiskelijavalintaan liittyvät mallit ja oppaat. Malli sisältää käytänteet ja ohjeet harkinnanvaraiseen hakumenettelyyn ja soveltuvuuskokeisiin sekä sähköistä materiaalia hakijoiden ja opinto- ohjaajien käyttöön. Malli myös selkiyttää ammatillisen tutkinnon aiemmin suorittaneiden hakijoiden hakumenettelyä sekä tarkentaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohjeistuksia. Projektin toimenpiteitä olivat myös tiedotustilaisuuksien järjestäminen toisen asteen ja perusopetuksen toimijoille, yhteistyökumppaneille sekä hakijoille ja heidän vanhemmilleen uusista opiskelijaksi ottamisen perusteista, uusista hakukanavista ja yhteisvalinnan kansallisesta laajennetusta sähköisestä järjestelmästä. Projekti päättyy maaliskuussa 2015 ja sille on saatu jatkoa vuoden 2015 loppuun. Jatkohankkeessa keskitytään valintaprosessien ja –kokeiden kehittämiseen. Rahoitusta toimenpiteisiin on saatu yhteensä n. 90.000 euroa. Rahoittajatahona on Opetushallitus/valtionavustukset. Steppi-projekti hyvä esimerkki tuloksellisesta verkostohankkeesta, jossa päätoteuttaja oli Koulutuskeskus Sedu ja KPEDU:n lisäksi partnerina oli Jyväskylän ammattiopisto. 27 Uva2 Uusi Väylä Ammattiin 2 -projektissa kehitettiin edelleen Kemi-Tornion ja Kokkolan alueilla toimenpiteitä opetussuunnitelmien soveltamisesta käytäntöön työpajoilla ja aidoissa työympäristöissä. Työpaja-oppilaitosyhteistyöllä ja pajaympäristöjen opinnollistamisella edistettiin nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Projektin avulla rakennettiin lisää työkaluja ehkäisemään opintojen keskeytyksiä. Tavoitteena oli saada opetussuunnitelmapohjaiset sovellukset ja toimintatavat osaksi työpajan perustoimintaa. Tällöin vaihtoehtoiset oppimisympäristöt työpaja- tai työympäristössä mahdollistavat monille opiskelijoille opintojen jatkumisen. Projektissa kehitetty toimintamalli tuo apuvälineitä nuorten ohjaukseen, sen suunnitelmallisuuteen, arviointiin ja toteutukseen. Lisäksi projektissa kehitettiin opinnollistamisprosessien dokumentointia. Projekti päättyi vuoden 2014 lopussa ja KPEDU.n osuus kustannuksista oli n. 150.000 euroa. Päärahoittaja oli Lapin ELY-keskus (ESR). Laajaa verkostohanketta koordinoi Tornion työvoimalasäätiö ja yhteistyökumppaneina oli useita eri tahoja. Projektivastaavana toimi Marika Ahola. Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan miksatut opinnot, Mixed Studies 2014 Hanke on jatkohanke hankkeelle Mixed Studies 2013. Lähtökohtana hankkeessa olivat kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Kulttuurin ja taiteen merkitys hoitotyössä on tunnustettu; kulttuuriharrastuksilla ja taiteella on positiivista vaikutusta ihmisten terveydentilaan ja hyvinvointiin. Kulttuuritoiminta sosiaali- ja terveysalalla edistää asiakkaiden ja myös henkilökunnan terveyttä ja viihtyvyyttä. Hanke päättyy kesällä 2015. Mukana hankkeessa ovat Joensuun konservatorio, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (Jedu), Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu), Keski-Pohjanmaan konservatorio ja PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä (Pkky). KPEDU:sta mukana ovat sosiaali- ja terveysalan, audiovisuaalisen viestinnän sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnot. Pohjois-Karjalan koulutusyhtymän laaja kulttuurialan tarjonta (tanssi, kuvataide, audiovisuaalinen viestintä, kuva-artesaanit) toi laajemman perspektiivin opinto-tarjottimen rakentamiseen. KPEDU:ssa ja JEDU:ssa kulttuurialasta mukana olivat media-assistentit ja artesaanit. Hankkeen puitteissa on suunniteltu erilaisia ”miksattuja” tutkinnon osia, jotka tarjoavat kulttuurialan opiskelijalle sosiaali- ja terveysalan opintoja ja sote-alan opiskelijalle kulttuurialan opintoja sekä molemmille näiden yhdistelmiä. Opiskelijat voivat valita 5-20 ov ”miksattuja” opintoja, jotka voivat koostua valinnaisista ammatillisista opinnoista ja/tai vapaasti valittavista opinnoista. Opinnot antavat valmiudet soveltaa luovia menetelmiä eri-ikäisten ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Hankkeessa on ollut mukana viisi koulutuksen järjestäjää ja yhteistyöpalavereissa olemme yhdessä kehittäneet malleja ja saaneet tukea toisiltamme. Opetushallituksen opetusneuvokset Heljä Järnefelt ja Arja Rajamäki ovat tukeneet toimintaamme alusta alkaen ja antaneet arvokasta palautetta ja vinkkejä. OPH on julkaissut hankkeessa tuotetut käytännöt ”Hyvät käytännöt” sivuilla. KPEDU:n osuus Mixed-studies-hankkeiden kustannusarvioista on n. 110.000. Päärahoittaja on Opetushallitus/valtionavustukset. Projektivastaavana toimi Terhi Petäjä. 28 Keskipohjalainen koulutusväylä Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Projektin päämäärä oli tutkintoon johtavan koulutuksen ja sen tukitoimien sisällöllinen kehittyminen siten, että siirtyminen koulutustasolta toiselle sujuisi Keski-Pohjanmaalla opiskelijan kannalta mahdollisimman joustavasti ja alueen työelämän tarpeita tukien. Hankkeen ammatillista väylää koskevassa osiossa oli mukana kuusi KPEDU:n nuorten tutkintoa, joille erityisesti suunniteltiin ja toteutettiin väyläopintoja ammattikorkeakouluun. Tutkinnot olivat sosiaali- ja terveysalan pt, liiketalouden pt, tieto- ja viestintätekniikan pt, sähkö- ja automaatiotekniikan pt, kone- ja metallialan pt sekä prosessiteollisuuden pt. Väyliä kehiteltiin neljä: liiketalous, tieto- ja automaatiotekniikka, kemiantekniikka sekä sosiaali- ja terveysala. Näistä väylistä julkaistiin esitteet markkinointia varten. Hankkeen aikana nämä alat kehittivät alakohtaista opetushenkilöstön yhteistyötä ns. vastinparitapaamisten kautta. Liiketalouden puolella yhteistoiminta lähti hyvin käyntiin ja he toteuttivat kaksi yhteistä innovaatioleiriä sekä kurssin ”tietokonegrafiikka ja kuvankäsittely”. Myös kemiantekniikan puolella vastinpariopettajat suunnittelivat ja toteuttivat yhteisen kurssin opiskelijoilleen; prosesstiteollisuuden opiskelijaa ja opettajaa haastateltiin myös YLE-tv:n paikallisuutisiin. Opettajat ja opinto-ohjaajat ovat ohjanneet opiskelijoita väylä-opintoihin ja tiedottaneet sekä markkinoineet tätä mahdollisuutta. Opinto-ohjausta on hankkeen aikana kehitetty mm. laatimalla Keski-Pohjanmaan Moodleen kaksi opinto-ohjauksen kurssia ja päivitetty KPEDUn opintoohjauksen suunnitelma sekä ELO- ryhmässä ”Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma: Ohjauksen yhteistyö Keski-Pohjanmaalla”. Hankkeen päärahoittaja oli Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) ja KPEDU:n osuus kustannusarviosta oli n. 100.000 euroa. Päätoteuttaja oli Centria ammattikorkeakoulu ja toinen osatoteuttaja oli Kokkolan Yliopistokeskus Chydenia. Projektivastaavina toimivat Kari Kalliokoski ja Terhi Petäjä. 29 Ammattiopisto/Opetuksen kehittäminen+opiskelijahuolto projekteittain v. 2014 Projekti 3 D tulostus Omarah. Päärah Alkaa Päättyy Budj/Rah yht € Tot kust yht € 2014 tot kust yht € 0,0 % OPH 1.8.2014 31.12.2015 33750 2506 2506 3T-hanke DIGIMOTO - Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke EHO –Opisk.huoltolain toimeenp. tuki 13,4 % ELY 1.8.2012 31.12.2014 539154 500016 215197 23,5 % OPH 1.6.2013 31.12.2014 90289 121456 78912 0,0 % OPH 1.8.2014 31.12.2015 51000 9337 9337 ELHO:n etäohjaaja Elintarvikealan kehittäminen KP:lla 23,8 % OPH 12.8.2014 31.12.2015 20625 4285 4285 0,0 % ELY 11.6.2011 31.12.2014 199000 185630 64534 Fiilistä asumiseen 10,0 % OPH 1.8.2013 31.12.2014 22832 23562 22589 JOBI3 25,0 % OPH 25.11.2013 30.6.2015 24925 24788 24788 Keskipohjalainen koulutusväylä 42,9 % ELY 1.1.2012 31.12.2014 102920 99359 51846 Kieli haltuun Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan miksatut opinnot, Mixed studies 2014 25,0 % OPH 1.8.2013 31.5.2015 15500 9031 7549 0,0 % OPH 21.5.2013 30.6.2015 45111 30519 30519 Laatusampo 25,0 % OPH 1.1.2014 31.12.2014 15146 15250 15250 Mallia Euroopasta 1 30,0 % OPH 30.8.2012 31.3.2014 12418 2990 109 Oppia niinku töissä Oppimisen SULO - Sulautetulla oppimisella opiskelijalähtöisiä opintoja 21,7 % OPH 1.8.2013 31.12.2014 63222 64311 50420 25,0 % OPH 27.5.2013 31.12.2014 33334 34019 20141 15,0 % ELY 1.11.2011 31.12.2014 401135 406139 183685 10,0 % OPH 1.8.2013 31.12.2014 66278 77416 51975 1.9.2014 31.8.2017 33268 0 0 PaLaVa - Palapelillä laadukasta valinnaisuutta Polkuja läpäisyn tehostamiseen 3 PROFINWBL 0,0 % CIMO SEPPO - Opintohallintojärjestelmien kehittäminen 0,0 % OPH 18.12.2014 31.12.2015 14000 0 0 Steppi 25,0 % OPH 16.9.2013 30.3.2015 56245 39501 33826 Steppi 2 25,0 % OPH 1.8.2014 31.12.2015 37500 5188 5188 Sulo 2 22,0 % OPH 21.5.2014 31.12.2015 65223 5426 5426 0,0 % OKM 1.8.2014 31.12.2015 30000 15421 15421 Työ tekijäänsä opettaa 10,0 % OKM 1.2.2014 31.12.2015 74487 23975 23975 Työtulkki 1 30,0 % OPH 1.8.2012 31.5.2014 24285 25154 3740 Työtulkki 2 25,0 % OPH 1.8.2013 31.5.2015 18000 10480 10437 UVA 2 - Uusi Väylä ammattiin 15,0 % ELY 1.1.2012 31.12.2014 150000 157733 35226 Vastuuta Ottamalla Opin 30,0 % OPH 30.8.2012 31.3.2014 31950 32936 5229 Vire 3 15,0 % AVI 1.5.2013 31.12.2014 24000 24157 23073 Voo 2 25,0 % OPH 26.8.2013 31.12.2014 24000 4980 4980 2 319 597 1 955 565 1 000 162 Suomenselän täsmäpaja Yhteensä 30 kpl 30 Ammattiopiston kansainvälisyyshankkeet vuonna 2014 KPEDU:n toimipaikoilla on omia alakohtaisia kansainvälisiä projekteja ja yhteistyöverkostoja sekä kansainvälisiä kehittämisprojekteja. EU-rahoitus mahdollistaa lähialueyhteistyön ja siitä syystä projekteissa on mukana yhteistyökumppaneita useimmin Euroopan maista. Opetushallituksen osarahoituksella on kuitenkin mahdollista rahoittaa projektitoimintaa Euroopan ulkopuolella, mistä esimerkkeinä ovat Kiina ja Intia. Monissa koulutusyhtymän kehittämisprojekteissa on ulkomaisia partnereita. Kehityskohteina ovat olleet mm. henkilöstön osaaminen, opiskelijahuolto, maahanmuuttajat ja alakohtaiset teemat. Opiskelijaliikkuvuuteen on saatu Leonardo da Vinci- ja Erasmus+ -apurahaa, joka on tarkoitettu kaikkien koulutusyhtymän toimipaikkojen käyttöön. Vuonna 2014 kansainvälisyysprojekteja oli yhteensä 26 kpl. ja yhteistyömaita 33. Hankkeiden yhteenlasketut kustannukset olivat v. 2014 yhteensä lähes 370.000 euroa. Henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuusprojekteissa päätavoitteena on oman alan työn tekeminen ulkomaisella työpaikalla ja siihen koulutusyhtymällä on vuosittain EU-rahoitusta. Ko. hankkeet ovat saaneet rahoittajan sertifikaatin, joka takaa rahoituksen neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2014 tuo sertifikaatti oli voimassa viimeisen vuoden ja keväällä 2015 sitä on mahdollisuus anoa uudelleen. Hanketoiminnan tuotoksena Talent- ja Cube -hankkeissa on saatu raportteja, joissa opettajat ja opiskelijat kertovat niistä työpaikan arjen ja kulttuurien eroista, joita ulkomaisilla työpaikoilla kohdataan. Opiskelijahankkeessa on ollut lisäksi mukana yrittäjyyteen liittyvä oppimistehtävä. Intia- ja Kiina-verkostot järjestävät Aasiasta työsisäoppimispaikkoja opiskelijoille. Alakohtaiset hankkeet syventävät opiskelijoiden ammattitaitoa ja mahdollistavat kansainvälisen verkostoitumisen. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämishankkeissa (OPH) on keskitytty opetuksen kehittämiseen ja maahanmuuttajaopiskelijoiden henkilökohtaiseen tukemiseen mm. selkokielistä opetusmateriaalia tekemällä ja läksypisteitä ylläpitämällä. Hankkeet mahdollistavat myös AOTTtoiminnan (aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen), jossa maahanmuuttajaopiskelijan omassa kotimaassaan aiemmin suoritetut opinnot hyväksiluetaan ja näin nopeutetaan valmistumista. Lisätietoja KV-hankkeista: Teija Tuunila, kansainvälisten toiminnan päällikkö p.044-7250 055 Esimerkkejä kansainvälisyys-hankkeista: Kauas oppimaan -hankkeessa (KOPPI) tarjoutuu 84:lle luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijalle mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla. Vaihtojen kestot vaihtelevat 2 ja 8 viikon välillä, kohdemaita on 11. Suurin osa vastaanottavista organisaatioista on verkoston oppilaitosten pitkäaikaisia kumppaneita, mutta uusia organisaatioita on saatu mukaan mm. Irlannista ja Englannista. Liikkuvuudet toteutetaan 1.6.2013-31.5.2015. Hanketta toteuttaa Naturi-verkosto, johon kuuluu 6 luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosta. Hakijaorganisaationa ja koordinaattorina toimii Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, K-P:n ammattiopiston Kannuksen toimipaikka. Vuodesta 2005 lähtien verkosto on toteuttanut 5 asiantuntija- ja opiskelijaliikkuvuushanketta, joiden myötä on muodostunut useita hyviä toimintatapoja. Hankkeella vastataan luonnonvara-alan opiskelijoiden tarpeeseen kehittää ammatillista osaamistaan sekä yleisiä työelämävalmiuksiaan (elinikäisen oppimisen avaintaidot) kansainvälisten opintojaksojen avulla. Verkostoyhteistyö mahdollistaa ECVET-järjestelmään liittyvän osaamisen jakamisen Naturi-verkoston oppilaitosten kesken sekä uusien ulkomaisten kumppaneiden saamisen. 31 Toholammin toimipaikan sisustusalan opettaja Sari Huttunen oli Talent-hankkeen työssäoppimisjaksolla saksalaisessa arkkitehtitoimistossa. Sarilla oli mahdollisuus lähteä kahdeksi tutustumaan saksalaiseen työkulttuuriin. Samalla hän sai tilaisuuden hankkia opiskelijoille ulkomaisen työssäoppimispaikan. Talentissa on tarkoituksena myös kerätä kulttuurieroja eri Euroopan maista. Kölnissä ja muutoinkin Saksassa huomio kiinnittyi ihmisten vieraanvaraisuuteen ja kohteliaisuuteen. Englanninkieltä ei selvästikään osata tai ei haluta osata. Ihailtavaa oli myös rakennuskulttuuri, johon Sarin huomio kiinnittyy jo ammattinikin vuoksi. Saksassa on paljon jyrkkiä harjakattoisia kivitaloja, joissa näkyy puisia yksityiskohtia Alppien tyylistä ja toisaalta vanhasta eurooppalaisesta kaupunkiarkkitehtuurista, etenkin jugendin ajalta. Töissä paikallisessa arkkitehtitoimistossa Sari pääsi heti käsiksi suureen sairaalaprojektiin ja työtahti oli kiivasta ja työpäivät pitkiä. Hän teki 3D-havainnekuvia ja suunnitteli sairaalan sisätiloja. Lomapäiviä Saksassa on saman verran kuin Suomessa, tosin yrittäjät nipistävät niistäkin. Kommunikointi on alkuun hyvinkin virallista ja teitittely on yleistä, mutta kun on paremmin tutustuttu, huumori on hulvatonta ja tuttavuussuhteita vaalitaan huolella. Kuva 18. Toholammin sisustusalan opettaja Sari Huttunen työssäoppimassa Saksassa. 32 Kuva 19. Metsäkoneenkuljettajaopiskelijamme ovat työssäoppimassa Irlannin Kilkennyssä Cubehankkeen apurahalla. Kuva 20. Toholammin opiskelija Satu Tapio työssäoppimassa hopeasepän pajassa Virossa. Työssäoppimisjakso toukokuussa 2014 rahoitettiin CuBe-projektista. 33 Kuva 21: Liiketalouden opiskelija Sini Muhonen oli Nantesissa, Ranskassa työssäoppimassa koruliikkeessä. CuBe-projektin vaihto kesti neljä viikkoa. 34 Move IT MOVE IT - Mobilising Opportunities in Vocational Education with Innovative Technologies - oli Leonardo-ohjelmasta rahoitettu kansainvälinen hanke, jonka hallinnoija oli Myerscough College Englannista. Suomesta mukana oli Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen yksikkö, muut partnerit olivat Alankomaista, Espanjasta ja Romaniasta. Hankkeen tavoitteena oli soveltaa ja siirtää Myerscough Collegen kehittämää työssäoppimismetodologiaa muihin EU-maihin. Sulautetun oppimisen (blended learning) mallissa yhdistettiin eoppimista ja mobiiliteknologiaa 16-24 -vuotiaiden työssäoppimiseen ja ohjaamiseen. Hankkeen tuotoksena syntyi interaktiivinen ja virtuaalinen Moveit-oppimisalusta, kaksi interaktiivista oppimispakettia sekä oppimispakettien tuottamiseen käytettävä pedagoginen rakennemalli tulevaisuuden uusille oppimispaketeille. Sosiaalisen median ominaisuuksia liitettiin oppimisalustan lisäominaisuudeksi. Kehitettyjä oppimispaketteja ja sosiaalisen verkoston malleja sekä uusien oppimisprosessia tukevien teknologioiden käyttöön ottamista pilotoitiin kahdella opiskelijaryhmällä. Testauksessa olivat esimerkiksi Screencast opetusvideot, Face time, videopuhelut opiskelijan ohjauksessa työssäoppimisen aikana, älylaitteiden käyttöön otto, esim. Moodle Mobile aPPS sekä e-portfolion hyödyntäminen työssäoppimisjaksoilla. Hankkeessa mukana olijat saivat laajan ja monipuolisen käsityksen laadukkaan verkkomateriaalin kehittämisestä ja käyttämisestä. Sekä opiskelijoiden että mukana olleiden opettajien palaute oli innostunutta. Opiskelu tuntui opiskelijoista mielekkäältä, ja erityiskiitosta he antoivat mahdollisuudesta toteuttaa omaa oppimistyyliään ja oppimistekniikkaansa. Työpaikkaohjaajat olivat kiinnostuneita perehtymään uuden teknologian käyttämiseen, mutta suurimmaksi haasteeksi muodostui heidän kiireinen aikataulunsa. Kannuksen luonnonvara-alan yksikölle on ollut hankkeesta erittäin paljon hyötyä uudenlaisten oppimisen ja ohjauksen menetelmien kehittämiseen. Mukana olleet kouluttajat arvioivat, että tulevaisuudessa e-oppimisjulkaisuohjelmat tulevat olemaan merkittävässä roolissa oppimismateriaalin tuottamisessa. Hankkeen aikana saadut kokemukset ja hyödyt edesauttavat osaltaan koulutusorganisaatioita sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Kuva 22. Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen ei ole vain tulevaisuuden visio vaan se on uusi ” New Normal” – tässä ja nyt. Kuvassa Kannuksen yksikön opettaja Petri Ahoniemi (vasemmalla) ja IT-suunnittelija Isto Hakala (kuva: Heidi Jokinen) 35 LeaderTV Leader-TV -hankkeessa nuoria Suomesta ja Luxemburgista osallistui alueista kertovan kuvamateriaalin ja lyhytelokuvien tuottamiseen. Hankkeessa pyrittiin kulttuurien väliseen oppimiseen sekä tieto- ja viestintäteknologian taitojen hankkimiseen itse tekemällä. Lisäksi hankkeella edistettiin kansainvälistymistä sekä muiden kulttuurien ymmärtämistä ja niihin tutustumista. Kumppaneina olivat Suomesta Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen yksikkö ja Kannuksen lukio sekä Luxemburgista sosiaalialan organisaatio Elisabeth. Hankkeen toiminta-aika oli 29.8.201331.12.2014 ja Suomen budjetti 39 220 € (KPEDU:n osuus on noin 30 000 €). Kansainvälisen Leader-hankkeen Suomen osuuden rahoittajana toimi Rieska-Leader ry ja rahoitus tuli MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen tuotoksena on syntynyt suomalaisten opiskelijoiden tekemiä lyhyitä videoita Luxemburgista sekä valokuvia Luxemburgista ja Suomesta. Vastaavasti luxemburgilaiset nuoret kuvasivat materiaalia Suomessa ja koostivat siitä videoita. Yhteistyö hankekumppaneiden välillä sujui hyvin ja nuoret ovat oppineet paljon uutta valokuvaamisesta, videoiden kuvaamisesta ja jälkikäsittelystä sekä vahvistaneet käytännön kielitaitoaan. Kuva 23. Leader-TV-hankkeessa oli mukana nuoria Keski-Pohjanmaalta ja Luxemburgista. (kuva Gennie Maack) 36 Ammattiopisto/Kansainvälisyys-hankkeet – toteutuneet kustannukset v. 2014 Projekti Using ECVET for Agricultural Program Tot kust yht € 2014 tot kust yht € Alkaa Päättyy 0,0 % CIMO 1.9.2014 31.8.2016 21 460 4 336 4 336 25,0 % CIMO 13.10.2014 30.6.2016 35 000 810 810 Voscos + 0,0 % CIMO 28.5.2014 31.5.2016 42 000 2 044 2 044 NPJR-2014/10108 Innobridge II 0,0 % CIMO 1.8.2014 31.7.2015 51 155 4 728 4 728 Cube 2014-15 0,0 % CIMO 1.8.2014 31.7.2015 109 000 12 755 12 755 WebPrep 0,0 % CIMO 26.8.2013 30.6.2015 15 800 4 867 4 867 Kauas Oppimaan (KOPPI) 0,0 % CIMO 1.6.2013 31.5.2015 20 163 30 498 29 519 Hymy 2 0,0 % CIMO 1.6.2013 31.5.2015 7 000 10 681 10 681 Talent 5 0,0 % CIMO 1.6.2009 31.5.2015 100 000 70 616 15 979 CuBe 0,0 % CIMO 1.8.2010 31.5.2015 240 000 247 181 80 118 Work, Skills and Costs 0,0 % CIMO 1.9.2010 31.7.2014 23 000 22 371 9 751 PPT Hymy-Leonardo da Vinci opiskelijoiden ja tukihenkilöiden liikkuvuushanke HYMY - Hyvinvointia lähiympäristöstäsi 0,0 % CIMO 1.6.2012 31.5.2014 13 112 9 722 4 447 0,0 % CIMO 1.8.2012 31.5.2014 67 120 9 699 5 281 0,0 % CIMO 1.8.2012 31.5.2014 37 110 39 640 19 629 1.10.2012 30.9.2014 64 700 68 561 40 331 1.8.2013 31.7.2014 44 190 27 865 19 514 0,0 % OPH 1.8.2014 31.12.2015 2 000 379 379 30,0 % OPH 30.8.2014 31.12.2015 116 444 1 957 1 957 0,0 % OPH 26.8.2013 31.12.2014 4 350 10 345 6 890 Intia-verkosto 2013-2014 25,0 % OPH 1.8.2013 31.12.2014 5 900 1 999 159 KAMoon China6 25,0 % OPH 1.8.2013 31.12.2014 117 933 7 883 7 303 Learining by Doing 2 25,0 % OPH 1.8.2014 31.12.2015 28 125 663 663 NBSN MOVE IT NPJR-2013/10088 InnoBridge Intia-verkosto 2014-2015 KAMoon China 7 Let's Go International at Home Recycle, Reuse, Remind ONLINE2 - The Individualisation of the Units of Learning Outcomes Leader-TV Nordic Green Care Yhteensä Omarah. Päärah Budj/Rah yht € EU 25,0 % (suora) Muu 0,0 % LH 0,0 % CIMO 0,0 % CIMO RieskaLeader 0,0 % ry RieskaLeader 0,0 % ry 26 kpl 37 30.8.2014 31.8.2016 35 000 1 663 1 663 1.8.2013 31.5.2015 22 110 2 592 2 592 29.8.2013 31.12.2014 39 220 37 002 37 002 1.1.2013 31.12.2014 61 074 61 136 43 724 1 322 966 691 992 367 119 4. HAKEMUSVAIHEESSA OLLEET PROJEKTIT (31.12.2014) Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Projekti Omarah. Päärah Alkaa Päättyy Budj/Rah yht € Ohjuri 0,0% ELY 1.1.2015 31.12.2017 573 242 Eväitä ja edelläkävijyyttä työurien pidentämiseen Biolaakso II - Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä 0,0% ELY 1.1.2015 31.12.2017 520 180 5,6% KP-Liitto 1.3.2015 28.2.2018 83 359 Parempaa palvelua verkossa – BusinessNet 0,0% KP-Liitto 1.1.2015 31.12.2017 349 855 Korotettu koulutuskorvaus työnantajille 0,0% OKM 1.1.2015 31.12.2015 104 300 Opsodiili Pohjoinen 0,0% ELY 1.2.2015 31.12.2017 62 946 Myynnin Foorumi 0,0% KP-Liitto 1.1.2015 31.12.2016 80 000 7 kpl 1 773 882 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Projekti Omarah Päärah ELAN 2.0 0,0 % CIMO CLIP Alkaa Budj/Rah yht € 30.5.2017 10 000 0,0 % CIMO 1.8.2014 31.10.2016 36 000 Mun reitti 0,0 % ELY 1.1.2015 31.5.2015 392 485 Hubi-nuorten ohjauksen solmukohta 0,0 % OKM 1.1.2015 31.12.2017 108 672 Osaamista ohjaajalle - ohjausta oppijalle 0,0 % OKM 1.1.2015 31.12.2016 57 000 Fiilistä asumiseen 4 0,0 % OPH 1.1.2015 1.1.2016 22 000 10,0 % OPH 1.1.2015 31.12.2015 66 000 0,0 % OKM 1.1.2015 31.12.2016 58 000 25,0 % OPH 1.1.2015 31.12.2015 13 533 0,0 % OPH 1.1.2015 31.12.2015 42 340 30,0 % OPH 30.8.2014 31.12.2015 13 200 Polkuja läpäisyn tehostamiseen 4 Työ tekijäänsä kiittää Laatusampo 2 Voo 3 vastuuta ottamalla opit ECVET-hevostalous 11 30.8.2014 Päättyy 819 230 38 Projektitoiminnan päärahoittajia ovat mm. 39
© Copyright 2025