Päijät-Hämeen kylissä - Päijät
KESÄ 2015 Päijät-Hämeen kylissä Päijäthämäläisten kylien kesälehti Julkaisija Päijät-Hämeen Kylät ry. Odotettavissa koko maassa: Avoimet kylät kesälauantaina 6.6. Heinolan kylät voimissaan s. 14 Vuoden 2015 kylä on Mustjärvi s. 2 Urajärven akat tulevat! s. 3 sivuilla 16-19 1 Päijät-Hämeen kylissä kesällä 2015 Kyläaktiivi ja puuhamies Raimo Sievinen on ollut monessa mukana kehittäen Mustjärven kyläyhteisöä. Vuoden kylän avainpaikka on seurantalo Riuttala. Vuoden kylä 2015 on pieni ja pippurinen Mustjärvi Kyläelämää Päijät-Hämeessä kyläelämä näyttäytyy suurelle yleisölle varmaankin aika verkkaisena. Totuus taitaa olla toisenlainen läheltä katsoen. Kylillä on toimintaa ja tapahtumia jatkuvasti, ei mitään uutiskynnystä ylittäviä megaluokan stadiontapahtumia. Mutta kyllä kylillä tapahtumissa liikkuu väkeä ja tapahtumat ovat lähellä, kaikkien tavoitettavissa,usein ilmaiseksikin. Onneksi kylillä ja kortteleissa vielä löytyy tulisieluja ,jotka jaksavat ja haluavat tehdä yhteistä hyvää. Päijät-Hämeen kylät ry:n hallitus vahvistettuna maakuntajohtaja Jari Parkkosella ja YLE Lahden toimittaja Vihtori Koskisella teki päätöksen Mustjärven valinnasta seitsemän kyläehdokkaan joukosta 15.4. pidetyssä kokouksessa. Mustjärvi on pieni ja pippurinen kyläyhteisö, joka koostaan huolimatta on säilyttänyt yhteisöllisyytensä ja saanut kyläläiset puhaltamaan samaan suuntaan. Mustjärven keskustana pidetään aluetta, jossa aikoinaan toimi mm. kaksi kauppaa, posti, taksi, koulu ja seuratalo. Näistä vielä seuratalo Riuttala on edelleenkin toiminnassa. Päijät-Hämeen kylät ry:n ja Hämeen kylät ry:n yhteinen Yhdessä tulevaan hanke päättyi 31.12.2014. Kyläasiamiehet Timo Taulo ja Elina Leppänen toimittivat hankkeessa kirjan: Likidemokratiaa! Kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. Kesäisenä sadepäivänä voit lukea kirjan vaikka e-kirjana, joka löytyy Päijät-Hämeen kylät ry:n kotisivuilta Yhdessä tulevaan, ajankohtaista osiosta. Hanke teki myös yhteistyötä Etelä Suomen Sanomien kanssa ja nyt lehden kotisivuilla olevalla teemat osion alla on kylät ja korttelit. Sinne paikalliset voivat kirjoittaa oman alueensa tapahtumista ja ilmiöistä. Kannattaa joskus vilkaista niitäkin, kivoja pikkujuttuja meitä läheltä. KÄRJEN SÄVELIN Avoimet Kylät -tapahtuma sai hyvän vastaanoton viimevuonna ja nyt tapahtumaformaatti on levitetty miltei koko Suomeen. 6.6 järjestettävä Avoimet Kylät tarjoaa monenlaista tapahtumaa ympäri Päijät-Hämettä ja Suomea. Nyt on helppoa lähteä kylämatkailemaan. Seutua halkoo legendaarinen mutkistaan ja mäistään kuuluisa Kopsuontie (3132), jonka kunnostus saatettiin viimein päätökseen syksyllä 2013, kun tien viimeinenkin osa sai päällysteen. Mustjärven seutuun kuuluu osia useista eri kylistä, kuten Kalkkisista, Särkijärvestä ja Iso-Äiniöstä. Keskusta-alue kuuluu Salon kylään, ja etelässä siihen kuuluvat Keltaniemen kylä sekä osia Kopsuon ja Vesivehmaan kylistä. Asutusta alueella on ollut jo kauan, mistä todisteena ovat mm. kivikautiset asuinpaikat Kotaniemessä Pyhäjärventien varrella ja Torniemessä Keltaniemellä sekä kalliomaalaukset Patalahdessa ja Huonpohjassa. Nykyään Mustjärvellä on noin 170 asukasta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana asukkaita on tullut jopa takaisin. Kesäasuntoja alueella on noin 650 ja kesäaikana asukasluku kohoaa helposti jopa yli tuhanteen asukkaaseen. Rentoa kyläilykesää kaikille! Tiina Malm puheenjohtaja Päijät-Hämeen kylät ry KESÄ 2015 Päijät-Hämeen kylissä Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry Päätoimittaja Tiina Malm Toimitusihteeri Timo Taulo Painos 15 000 kpl Paino Esan Kirjapaino Oy, Lahti 2015 Toivo Kärki Mustjärven mökin kasvihuoneellaan 1972. Kesä Päijät-Hämeen kylissä -lehti on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät-Hämettä. Voit littyä Päijät-Hämeen kylät ry:n jäseneksi maksamalla jäsenmaksun tilille FI17 5612 1120 3695 97, henkilöjäsen 15 €, yhdistys 30 €. www.phkylat.fi FB: Paijät Hämeen kylät 2 Vuoden kylä viettää kyläpäiväänsä 11.7. säveltäjä Toivo Kärjen merkeissä. Topi Kärjen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta joulukuussa 2015. Toivo Kärki vietti pitkiä viikonloppuja Mustjärvellä Taivatlammen rannalla ympäri vuoden. Hän saapui mökilleen torstaisin Helsingistä. Postin Topi haki kävellen Liuhtolasta ja poikkesi joskus kahvillekin. Kävellessään hänellä oli aina kirja kädessä ja muistiinpanovälineet mukana. Mitä kyläkaupan hyllyltä ei löytynyt, luonnollisesti tilattiin varta vasten. Suuri osa sävellyksistä on syntynyt juuri Taivatlammen rannalla luonnon rauhassa. www.mustjarvi.fi Vuoden kylän Päijät-Hämeessä palkitsee Etelä-Päijänteen Osuuspankki Kyläkirjeen– vaihtajilta Urajärvellä esitetään suuria tunteita Kesällä Urajärven kartanolla esitetään kesäteatteria. Urajärven Kartanoteatteri valmistaa kantaesityksenä Valkea kuin uni -näytelmän ensi-iltaan heinäkuuksi 2015. Urajärven Nuorisoseuran perustama teatteri aikoo esittää kolmen kesän näytelmäsarjan Urajärven kartanon historiasta. Asikkalalaiseen kesäteatterielämään syntyi uusi harrastajateatteriryhmä, kun Urajärvelle perustettiin teatteri nuorisoseuran yhteyteen. Hanke käynnistyi kirjailija Elisabet Ahon ideasta: hänen Urajärveä käsittelevät romaaninsa dramatisoitaisiin näytelmiksi ja esitettäisiin aidossa ympäristössä Urajärven kartanon pihamaalla. Päijät-Hämeen Kylät ryhtyi teatterin kätilöksi, kylän yhdistykset innostuivat vetojuhdiksi ja pian harjoiteltiin ensimmäistä esitystä. HARTIAPANKILLA Urajärven nuorisoseuran puheenjohtaja Hannu Markkanen kertoo, että teatteritoiminta on pienelle kylälle suuri ponnistus. Siksi mukaan on otettu mm. kyläyhdistys, koulu, Museovirasto, Päijät-Hämeen Kylät ja Päijänne-Leader. ”Teatteria on synnytetty maakunnallisen kyläyhdistyksen avulla. Museovirasto on innokkaasti mukana laajentamassa vastakunnostetun kartanon vetovoimaa”, kertoo Hannu Markkanen. Urajärven kesään teatteri tuo hyvän lisäpiristyksen. Viime kesänä kartanoon kävi tutustumassa lähes 5000 kesävierasta. Kesäteatteriesitysten toivotaan vetävän lisää kiinnostuneita. ”Esitysympäristö on mitä parhain. Suurin investointi on katsomon rakentaminen, joka aiotaan tehdä kyläläisten talkootyönä niin pitkälle kuin mahdollista”, toteaa Hannu Markkanen. Trilogian ensimmäinen näytelmä ”Valkea kuin uni” kertoo nuoren kartanonemännän Sofian, talousmamselli Fredrika Johanna Beckerin ja kartanonherra Axel Kartanonherra Axel von Heidemann (Markus Lahtinen), Sofia (Henna Määttänen) ja talousmamselli Johanna Becker (Päivi Kiviharju) kesän kartanodraamassa. ja koskettavista tapahtumistaan huolimatta piristävä teatterikokemus. ”Kartanon väen elämä muistuttaa niin paljon meidän aikamme arkea. Siksi näytelmässä on posiiivinen ja pirteä pohjavire; siitä pitävät huolen Urajärven kartanolle saapuva teatteriseurue Pietarista ja Urajärven kyläläiset, jota osallistuvat innokkaasti kartanon elämään”, kertoo Taulo. Museovirasto järjestää esitysten yhteyteen opastettuja museokierroksia. Näytelmän aitoihin tapahtumapaikkoihin voi käydä siis tutustumassa ennen esitystä. Uusittu Hugo&Lilly-kahvila palvelee myös teatterin katsojioa monipuolisesti. Mukana on myös näytelmän teemoihin valmistettuja tuotteita. Ehkä saamme maistaa kesällä Mamsellin korvapuusteja tai Sofian pusuja? von Heidemanin tarinaa 1830-luvulta alkaen. Teatterituotannon käynnistämisessä apuna ollut kyläasiamies Timo Taulo kertoo, että innostus oli niin suuri, että näytelmään saatiin kirjoittaa parikymmentä uutta roolia. ”Näyttelijöitä löytyi Urajärven ja Asikkalan ulkopuoleltakin.” Kartanoteatterin produktiossa on mukan noin 50 harrastajaa. DRAAMAA JA NAURUA Näytelmän esityspaikkana on kartanon pihamaalla vanhan Herrassaunan edusta. Museovirasto on toiminut mukana urajärveläisten hankkeessa. Näytelmän ohjaaja Timo Taulo kertoo, että Valkea kuin uni on kaikista suurista Sofia on kaunis kuin enkeli ja vasta viidentoista kun hänet vuonna 1830 vihitään Urajärven kartanon Axel von Heidemanin kanssa Itäisen Hämeen mahtikartanoihin kuuluvan Urajärven kartanon värikkääseen historiaan mahtuu monta tarinaa. Yksi niistä kertoo Axel ja Sofia von Heidemanin avioliitosta, jonka onnistumisen mahdollisuudet olivat jo alun alkaen vähäiset. Vielä kahden pojan äitinä Sofia on itsekin kuin lapsi, hauras, suloinen ja ailahtelevainen. Kartanon emännyydestä hän ei ymmärrä mitään. Traagisen onnettomuuden seurauksena hän menettää kokonaan mielensä tasapainon ja asuu viimeiset vuotensa kartanon sivurakennuksessa. Kartanon emännyys - ja lopulta myös Axelin onni - jää reippaan ja lämpimän talousmamsellin Fredrika Johanna Beckerin vastuulle. – Romaani (Otava 2000). Teatteriliput * aikuiset: 15 e * lapset: 10 e * yli 10 hengen ryhmät: ryhmänjohtaja veloituksetta * perhelippu (sis. 2 aikuista ja 1–4 lasta): 30 e Esitykset 2015 La 4.7. klo 17 ensi-ilta Su 5.7. klo 13 ja 17 La 11.7. klo 13 ja 17 To 16.7. klo 17 La 18.7. klo 17 Su 19.7. klo 13 ja 17 La 25.7. klo 22 yönäytös Lippuvaraukset: www.ideaticket.fi Ryhmät puh. 0400 441661 Hugo&Lilly -kahvila@phnet.fi, puh. 044 977 4487 3 Villähteelle uusi pienyrityskeskus Vanhaan autotehtaaseen syntyi uusi yhteisöllinen liikepaikka Nastolan Villähteen kylässä perheyrityksenä toiminut Lahden Autokori Oy lopetti toimintansa v. 2014 ja sen jälkeen tehtaan tyhjissä tiloissa starttasi lukuisia uusia innovatiivisia pienyrityksiä alkaen linja-autojen korjauksista valokuvataiteeseen ja lastenvaatteisiin. Vanha tehdas nimettiin uudelleen v. 2015 ja nimeksi valikoitui monien mielenkiintoisten ehdotusten joukosta Liike- ja yrityskeskus Kori, joka kuvaa hyvin nykyistä toimintaa kiinteistössä. Yrityksiä on tällä hetkellä n. 30 ja lisää mahtuu tehtaan tiiliseinien suojaan. Paikalliset yrittäjät järjestivät kyläyhdistyksen tiloissa Villähteellä syksyllä -14 PopUp-tapahtuman, jossa esittelivät toimintaansa. Tällä kertaa päätettiin kyseinen tapahtuma järjestää maaliskuussa Liike-ja yrityskeskus Korissa, jossa on hyvät puitteet järjestää erilaisia tapahtumia. Pöydät ja tuolit lainasi Villähteen Nuorisoseura Pyrylän seurantalolta. Mukaan oli ilmoittautunut 14 ulkopuolista yrittäjää ja 10 Korin omaa yrittäjää. Lisäksi Nastolan eduskuntavaaliehdokas Villähteen kylässä perustettiin liikekeskus lopettaneen Lahden Autokorin tiloihin. Korissa on järjestetty monet popup-tapahtumat. tille. Villähteeläinen ruokalayrittäjä tuli Korille pitämään PopUp-kahvilaa tapahtumaan.Yleisö pääsi kahvittelun jälkeen tutustumaan yrittäjien tarjontaan ja tehtaan toimitiloihin. Talon pihalla oli Villähteen kyläyhdistys paistamassa makkaraa suolaisen nälkäisille sekä Autoliiton toimitsijoita ohjaamassa vierailijoiden autot parkkiin tehtaan pihalle. Pasi Karjalainen, jolla myös on työhuone ”Korilla”, oli kutsunut valtionvarainministeri Antti Rinteen vierailemaan tapahtumassa. Antti Rinne oli erittäin vaikuttunut vanhan tehtaan uusiokäytöstä ja piti toimintaa esimerkillisenä myös muihin vastaaviin rakennuksiin Suomessa. Edustettuina PopUp-tapahtumassa oli laidasta laitaan yrityksiä renkaanvaihdosta kauneudenhoitoon, värikkääseen vanhaan tavaraan ja kasvomaalaukseen. Paikalliset taiteilijat olivat myös tuoneet töitään näy- Vintage-kauppa Retrosisko on yksi Korin pikkuyrityksistä. Ä S E K I S U U a j NELIAPILA n e e s ik r e i a t ä s s e -yhd neliapila Ilmestyy 3.6. Ilmestyy 6.6. Jakelu Hollolassa, Kärkölässä, Hämeenkoskella, Asikkalassa, Nastolassa, Orimattila/Artjärvellä, Pukkilassa ja Myrskylässä 39 000 kpl ja lisäksi koko kesän yli 100 noutopisteessä. Kokonaispainos 45.000 kpl. Jakelu Lahdessa 52.800 kpl ja lisäksi koko kesän 31 noutopisteessä. Kokonaispainos 58.000. Lehdessä kattavasti koko kesän tapahtumat ja paikalliset menovinkit. Varaa paikkasi p. 03-884 800 Varaa paikkasi p. 03-876 876 Lehdessä alueittain runsas kesän tapahtumakalenteri, kerro tapahtumastasi tapahtumat@seutuneloset.fi Molempiin lehtiin ilmoitusvaraukset ja -aineistot 25.5. mennessä. Neliapila aineistot: ilmoitukset@seutuneloset.fi Uusi Kesä aineistot: ilmoitukset@uusilahti.fi 4 www.korinyrittajat.fi Suomen kylissä perustettiin 1800-luvun lopulla innokkaasti nuoriso-, urheilu- ja voimistelu-, raittiusseuroja ja muita yhdistyksiä, jotta saatiin mahdollisuus kokoontua, vaihtaa mielipiteitä ja toteuttaa yhdessä tarpeelliseksi katsottuja asioita. Venäjän vallan aikana kaikki sallittu kansalaistoiminta oli sovitettava em. yhdistysten suojiin. Putulankulmalla (Hämeenkosken pohjoiset kylät Hyrkkälä, Järvenpää ja Putula) ja Lammin ja Asikkalan rajakylien asukkaiden erityinen tarve oli oma lukupiiri eli kirjasto. Valistuneet kyläläiset perustivat Lukutupayhdistyksen v. 1898. Ensi töikseen yhdistys hankki kolmisenkymmentä kansaa valistavaa kirjanidettä, sidotutti ne yksityistupaan kirjakaappiinsa ja alkoi lainata kirjoja kylien asukkaille. Oman talon hankkiminen oli heti suunnitelmissa, varainhankinta alkoi ja peninkulman päästä Lammilta löytyi talo, joka siirrettiin tontille keskelle kylää. Luutapayhdistys lahjoitti talonsa Nuorisoseura Riennolle (perustettu 1902) ja yhdistykset toimivat lähes samoin jäsenten voimin yhdessä siitä alkaen. Ns Riennon kuukausikokousten pöytäkirjat (syksystä 1902 alkaen) ja seuran jäsenten kuukausittain toimittamat Tähkä-lehdet (v. 1902 alkaen, osin 1950-luvulle saakka) sisälsivät mm. värikkäitä kokous- ja arkielämän kuvauksia, humoristisia naima- ym. ilmoituksia, opettavaisia kertomuksia ja satuja, elämänohjeita ja varoituksiakin erityisesti 1900-luvun alun vuosilta. Autonomian ajan nuorisoseuran lehtikirjoituksissa mm. suorasukaisesti pelättiin venäläisiä, ”ryssiä”, torjuttiin muukalaisavioliittoja, kehotettiin suomentamaan ”muukalaisperäiset” nimet, toivottiin ”yhden arvoisuutta” toimijoiden kesken, hyvien tekojen tekemistä hyvän maineen ansaitsemiseksi, toivottiin ajoittain ilmenneen eripuraisuuden asettuvan yhdistystoiminnassa, erikseen ”sallittiin jokaisen esittää asioista oman katsantokantansa mukaan kuului puolueeseen tai toiseen”, Putulan kylän ensimmäinen auto kaupan pihalla 1914. Ratissa varatuomari Juho Kivi-Koskinen. KYLÄTOIMINTAA YLI SADAN VUODEN TAKAA kiitettiin Jumalaa ja rukoiltiin avoimesti Herran siunausta yhdistystoiminnalle. Nykyajankin kyläyhdistyksissä voitaisiin vastustaa ”yöhuutoa” ja kortinpeluuta, väkijuomia ja tupakkaa, ehkä liiallista kahvinjuontiakin. ”Säällisen elämän” viettäminen lienee myös toivottavaa nykyäänkin. Suurimpana esteenä menestyksellisen yhdistystoiminnan alulle on ollut ”vanhoillinen ajattelu, jonka torjuminen ja avoimemman tien raivaaminen kaikelle hyvälle” on edelleen ajankohtaista ja tavoiteltavaa kaikessa yhteistoiminnassa. Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry on Lukutapayhdistyksen ja Ns Riennon ”rintaperillinen” ja vaalii em. yhdistykseltä säilyneitä dokumentteja ja esittelee niitä kiinnostuneille. CAMPING SYSMÄ Tervetuloa viihtymään! Kaunis, vehreä Camping Sysmä sijaitsee Päijänteen rannalla, keskustan tuntumassa. Juuri remontoidut mökkimme ja uudet siistit huoltorakennukset tarjoavat upeat puitteet lomailuun luonnon helmassa. Kaikki karavaanipaikkamme sijaitsevat rannan tuntumassa, hyvin hoidetuilla nurmialueilla. Alueella on mm. • uimaranta • hyppytorni • beach volley -kenttä • minigolf • pihapelejä • veneitä • kajakkeja Pehmeät löylyt voit nauttia perinteisessä rantasaunassa! Arvostamme rauhallisuutta, kunnioitamme ympäristöämme ja asiakkaitamme. Olet sydämellisesti tervetullut viettämään meille kesän parasta aikaa! – Mia Camping Sysmä | Huitilantie 3, 19700 Sysmä 044 974 9378 | www.campingsysma.fi www.facebook.com/CampingSysmä Putulan Nuorisoseuran talo. Taustalla näkyy ”Ruuttakoppi” eli palo-asema, Tuloiselan rakennuksia ja muuntaja. (Kuva: Helka Rokkila). Iso-Äiniölle avattiin yksityinen kirjasto Iso-Äiniöllä avattiin historian havinaa sisältävien teosten kirjasto huhtikuussa. Perinteiden vaaliminen, rakkaus kirjoihin ja kirjojen esille asettaminen kyläläisten käyttöön on kunnioitettava kulttuuriteko Leena ja Pentti Etu-Seppälältä. Kirjasto tulee olemaan kylää yhdistävä paikka, se tuo kirjaihmisiä kokoon ja kyläläisillä on uusi tapaamispaikka viisi kertaa kevään aikana. Pellilän navetassa huhtikuussa avattava kirjasto istuu täydellisesti Kirjavuosi 2015-hankkeen ideaan ihmisten innostamisesta kirjojen lukemiseen. Hyvä kirja pitää pintansa, vaikka maailma on pullollaan muita tiedonlähteitä, viestintävälineitä ja ajanvietemuotoja. Tiloiltaan pieni, mutta valikoimaltaan suuri kirjasto perustuu Etu-Seppälän perheen omaan laajaan kirjakokoelmaan sekä muilta saatuihin lahjoituksiin. Monipuolista luettavaa riittää niin vakituisille kuin vapaa-ajan asukkaillekin. 5 Vielä joitakin vuosia sitten Äinään seudulla kierteli säännöllisesti kirjastoauto, ja Äinää-Vähimaan koululla oli lisäksi nuorille luettavaa. Koulua ei enää ole eikä kirjastoautoakaan. Toiminnan käynnistyessä kirjasto on auki yhtenä päivänä klo 16-19 joka toinen viikko. Toukokuussa kirjasto on auki tiistaina 12.5. ja tiistaina 26.5. Kesäkuukausien aukioloajat ilmoitetaan Infokeskuksen tauluilla sekä kyläyhdistyksen facebookissa ja nettisivuilla. Monen kylän tärkein kokoontumispaikka ja sydän on oma seuratalo. Padasjoen Maakeskessä se on Rientola, jonka historiaa on Touko Kaunisto tutkinut. Teatterinjohtaja ja elokuvaohjaaja Teuvo Puro asettui vuoden 1920 tienoilla kesäasukkaaksi Maakeskeen. Virittääkseen nuorison keskuudessa aatteellista toimintaa, hän ehdotti nuorisoseuran perustamista kylään. Anttilan isäntä Sulo Häkkä oli vastikään ollut oppilaana Lahden kansanopistossa ja saanut siellä samansuuntaisia herätteitä. Niinpä hän innostui ajatuksesta ja kutsui Lahden kansanopiston opettajan Ville Hynysen perustamaan Maakeskeen nuorisoseuraa. Perustamiskokous pidettiin 15. huhtikuuta 1922. Kokouksen puheenjohtajana toimi opettaja Emil Brusila ja sihteerinä Alma Uotila. Runsaasta osanottajajoukosta löytyi heti 30 jäsentä. Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Väinö Helleri. Johtokuntaan valittiin Elli Suppula, Uuno Suppula, Väinö Suppula, Sulo Häkkä, Laimi Lohtari, Hjalmar Hannukkala, Senja Teppinen ja Alma Uotila, joka valittiin myös sihteeriksi. Alusta alkaen seuran toiminta oli hyvin vilkasta ja pian syntyi myös ajatus oman talon hankkimisesta. Hankkeen takana oli jälleen teatterinjohtaja Teuvo Puro. Mikä yhdistää elokuvaohjaaja Teuvo Puroa, mäkihypyn olympiamitalisti Niilo Halosta ja näyttelijätär Elli Tolosta? MAAKESKEN RIENTOLA KUISKAAJAN LUUKKU Pantiin toimeen puutavaran keräys. Talojen isännät lahjoittivatkin hirsiä rakennusaineiksi. Myös valtio saatiin mukaan, koska Anttilan virkatalo oli valtion omistuksessa. Anttilan metsistä irtosikin 100 hirttä rakennuspuiksi. Myös rahalahjoituksia saatiin, mm. teatterinjohtaja Teuvo Puro lahjoitti rahaa rakentamiseen, ja kun Väinö Helleri lahjoitti tarkoitukseen sopivan tontin kylä keskeltä, rakentaminen voi alkaa. Piirustukset laati rakennusmestari A.V. Nieminen Lahdesta ja työtä valvoi seuran esimies Hjalmar Hannukkala. Teuvo Purolla oli selkeä näkemys tilaratkaisuista, mutta e.m. rakennusmestari ei ottanut hänen näkemyksiään huomioon ja sen seurauksena näyttämön sivuun tehtiin ikkuna ja kuiskaajan luukku sijoitettiin lattian sijasta kattoon. Näyttämön kulissit maalasi taiteilija Jussi Kari ja näyttämön upean esiripun valmisti omakätisesti rouva Puro. Toiminta jatkui vilkkaana ja onnistuneet arpajaiset ja tuottivat niin hyvin, että talo oli muutaman vuoden päästä velaton. Urheilu oli alusta alkaen vilkkaimpia toimintamuotoja ja maakeskeläiset menes- Rientolan kesää 2015 6.6. Maakesken kesänavajaiset ja kirppistapahtuma 9-14 vanhalla kyläkaupalla ja Punaisella Tuvalla ja kaupalla. Kirppispöytävaraukset Maija Ojala p. 0405165217. Rientola on auki klo 9-13. Vanhalla kyläkaupalla vanhojen valokuvien näyttely klo 9-13. 11.7. Rompetori Rientolassa klo 9-13. Kyläyhdistyksellä on buffetti ja arvontaa. Pöytävaraukset Maija Ojala p. 0405165217. markan velan. 1970 luvulle tultaessa talon ylläpito tuli vähitellen nuorisoseuralle mahdottomaksi. Niinpä vuoden 1976 joulukuun 8:ntena päivänä pidetyssä kokouksessa talo päätettiin myydä Maakesken Maamiesseuralle. tyivä hyvin niin kesäisessä yleiurheilussa kuin talven hiihdoissa ja mäenlaskussa. Puitteet tarjosi läheinen Linnamäki, johon rakennettiin hyppyrimäki. Sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 24.2.1934. Vihkiäisjuhlissa esiintyi nimekäs taiteilijajoukko, mm. näyttelijätär Elli Tolonen. Rientola oli keskuksena kaksipäiväisissä talvikisoissa, joissa vierailivat monet nimekkäätkin yhdistetyn ja mäenlaskun mestarit. Tunnetuimpia lienevät olleet Kirjosen veljekset ja Niilo Halonen. Mäenlaskussa kunnostautuivat myös oman kylän pojat mm. Usko Korkeela ja Olli Häkkä. Ensimmäisenä kisapäivänä, lauantaina, oli Rientolassa aina illanvietto, joka kokosi väkeä ”tuvan täydeltä”. Myös pesäpallossa maakeskeläiset pärjäsivät erinomaisesti, samoin mies- ja naisvoimistelussa. Maakesken tanhuryhmä osallistui menestyksekkäästi moniin maakunnallisiin tapahtumiin. Näytelmäharrastus oli vilkasta ja kylästä löytyi monia erinomaisa luonnenäyttelijöitä. Teatterinjohtaja Teuvo Puro ohjasi itse monet näytelmät. ja harjoituksia pidettiin usein Puron huvilalla Ilolanrannassa. Koko Puron perhe osallistui monella tavalla nuorisoseuran toimintaan. Vastapalveluksena kylän nuoret tekivät talkootöitä heidän huvilallaan. Rientolan kunnostamistöistä ei ole asiakirjamerkintöjä ennen vuotta 2006, jolloin Maatalousseura anoi ja sai EU-tukea talon peruskorjaukseen. Kunnostus tapahtui pääosin talkootyönä. Sisätilat uusittiin aina salin permantoa myöten ja ravintolan keittiö ajanmukaistettiin. Talo liitettiin kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon, joka mahdollisti WC-tilojen rakentamisen ravintolan yhteyteen. Remontti valmistui 2007. Lakkautetusta Maakesken koulusta saatiin keittiöön tarvittavat kalusteet, jotka Padasjoen kunta lahjoitti korvauksetta Maakesken Kyläyhdistykselle. Rakennuksen vesikatto vaatii vielä uusimisen ja se onkin tulevan kesän ohjelmassa. Rientola on uusittuna osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi juhlien ja tapahtumien pitopaikaksi, jota kysellään ja tilataan kauempaakin. Maakesken Nuorisoseuran pöytäkirjojen ja Inkeri Häkän v. 1947 laatiman historiikin pohjalta maaliskuussa 2014 koonnut Touko Kaunisto. KORI LIIKE- JA YRITYSKESKUS www.korinyrittajat.fi RIENTOLAN vihkiäisiä vietettiin 27.7.1924 AJONEUVOJEN KORJAUS, MAALAUS & PESU GRAAFINEN TYÖ, FOTO & SISUSTUS HYVINVOINTIALAN PALVELUITA KAHVILA, LOUNAS LIIKKEITÄ & KIRPPUTORI RAKENNUS & REMONTOINTI AVOIMET KYLÄT: KORIN AVAJAISET 6.6. 2015 VAATE & OMPELU Tervetuloa tutustumaan paikallisiin yrityksiin ja palveluihin! TALO MYYNTIIN Vuonna 1962 nuorisoseura vietti 40-vuotisjuhlaansa Rientolassa. Toiminta alkoi kuitenkin 60-luvun loppupuolella vähitellen hiipua ja Rientolan käytöstä on vuoden 1968 pöytäkirjassa päätös, jossa nuorisoseura luovuttaa taloa ilman korvausta kylän käyttöön kuitenkin niin, ettei käyttö häiritse nuorisoseuran mahdollisia tilaisuuksia. Kylä puolestaan lupautui maksamaan Säästöpankille nuorisoseuran 1500 KORI LIIKE- JA YRITYSKESKUS p. 0500 715 797 juhani.saario@tecadvance.fi KORITIE 2, 15540 VILLÄHDE, NASTOLA KATSO AUKIOLOT KOTISIVUILTA! 6 Päijät-Hämeen paras kylä juhli Arktisessa Hysteriassa - Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistuksessa käy, haluamme porukalla tehdä keskeisestä kylästämme entistä viihtyisämmän. Päijät-Hämeen vuoden 2014 parhaaksi kyläksi valittua Padasjoen kirkonkylää juhlittiin maaliskuussa Arktinen Hysteria -tapahtuman yhteydessä Padasjoen satamassa. Juhla keräsi osallistujia padasjokelaisten lisäksi ainakin Asikkalan, Orimattilan, Hollolan ja Kärkölän kyläyhdistyksistä. TULISIELUISET TEKIJÄT Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys perustettiin elokuussa 2011 kokoamaan yhteen kylän asukkaat ja kunnan keskustaajaman kehittämisestä kiinnostuneet. Yhteisvoimin ajetaan kirkonkylälle tärkeitä asioita, vaalitaan kylän kulttuuriperintöä, edistetään alueen viihtyisyyttä sekä vakiasukkaiden ja mökkiläisten yhteistyötä. NÄKYVIÄ TULOKSIA Vajaassa neljässä vuodessa onkin saatu jo paljon aikaiseksi: näkyvimpinä frisbeegolfrata Kullasvuoreen Leader-hankkeena, koirapuisto, auringonkukkapelto ja alikulkutunneleiden maalaus. Kylälle on saatu yhdistyksen aloitteesta lisää roskiksia ja levähdyspenkkejä, keskustasta on raivattu talkoilla kotiloiden suosima ryöttäinen tontti ja keväisin katukuvaa siistitään ros- Ohjelmassa oli lisäksi musiikkiesityksiä, jumppatuokio ja keppiheppaesitys. Täytekakkukahvien jälkeen yleisö kiersi vielä katsomassa juhlatelttaan pystytetyn, Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistyksen vaiheista kertovan valokuvanäyttelyn. karynnäkössä. Kyläyhdistyksen ideoimana kunnan tapahtumakalenteriin on saatu kaksi uutta tapahtumaa: pääsiäiskokko noitakarkeloineen ja venetsialaiset. - Yhdistyksemme kunnianhimoisena tavoitteena on tulevaisuudessa saada Laivarannan läheisyyteen monitoimihalli, paljasti kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Kaija Koivukoski tervetulopuheessaan. Hän toivoo, että Päijät-Hämeen ainoa kirkonkylän kyläyhdistys voisi toimia muillekin hyvänä esimerkkinä tiiviin keskuskylän yhteistyöhengen nostattajana ja kotiseuturakkauden ylläpitäjänä. Päijät-Hämeen Kylät ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Malm kiitteli Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistystä, joka on saanut lyhyessä ajassa paljon aikaan. - Ilman tulisieluisia tekijöitä tämä ei olisi mahdollista, hän totesi. Malmin mukaan kyläyhdistysten järjestämät tapahtumat ovat tärkeitä sekä tekijöilleen että osallistujilleen yhteisöllisyyden luojina. Hän kannusti pieniä yhdistyksiä tekemään myös yhteistyötä keskenään, jolloin voidaan saada aikaan merkittävää toimintaa. Padasjoen kunnanjohtaja Heikki Jaakkolan mukaan vapaaehtoistoimijoiden järjestöissä tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää varsinkin aikoina, jolloin julkisten yhteisöjen talous on tiukoilla. Padasjoen sivukylillä kylätoiminta on alkanut jo varsin varhain, 1970-luvulla. Kirkonkylän kyläyhdistys luovutti juhlassa kunnanjohtajalle kunniakirjan kiitokseksi sujuvasta yhteistyöstä kunnan kanssa. Viime vuonna 60 vuotta täyttänyt Padasjoen Lentokerho muisti tilaisuudessa ansioituneita jäseniään. KESÄLLÄ KALKKISISSA Kalkkisten juhannuskokko juhannusaattona 19.6. klo 18 Kalkkisten kylän satamassa. Tervetuloa kaikki lähitienoon asukkaat ja kesäasukkaat. Pelimannien lauluilta Erstan puukoululla 2015 / Kuva: Tommi Johnsson Kalkkisten Kyläpäivä lauantaina 4.7. klo 9–14 Villähteelle musiikin harrastajat kerääntyvät kauempaakin Vuonna 2006 Aimo Kotokorpi laittoi kuulutuksen Villähteen kyläyhdistyksen Villäheinen-lehteen soittajista. Heino Hemmi oli ensimmäinen joka vastasi kutsuun, saapui paikalle soittimineen ja yhteistuumin, aloittivat avoimen, joka viikkoisen pelimannien lauluillan. Tapahtumaryhmän muodostamisen jälkeen ensin ei soittajia ollut kuin muutama, mutta sanan levittyä, soittajia alkoi ilmaantua ja tänä päivänä soittajia ja laulajia on kaiken kaikkiaan yli 50 henkilöä. Kaikki eivät tästä Villähteen kylältä ole, vaan pelimanneja/laulajia saapuu tänne myös ympäristökylistä ja kunnista. Lauluiltaan kuuluu myös perinteinen kahvitauko, jossa pöytä on koreena väliajalla. Pelimanneissa mennään kansan- ja viihde musiikintahdissa viikoittain, torstaisin klo 17:00-19:00. Ensimmäiset soittajat saapuvat kuitenkin jo klo 15:00 jälkeen virittelemään soittimiaan. Kaikille on tänne vapaa pääsy ihan vaikka kuuntelemaan elävää musiikkia. Vuosittain pelimannet järjestävät myös suuren pelimanni ja lauluillan jota on vietetty Erstan koulun juhlasalissa. Viime vuonna suuren lauluillan yllätysvieraana oli oopperalaulaja/ tangokuningas Mika Pohjola. 7 Tule mukaan aidon maalaiskylän ohjelmallisen markkinapäivän tapahtumiin. Kymmeniä markkinamyyjiä, kylän omat hyvät palvelut: kyläkauppa, baari, viini- ja puutarhatila, nuorisoseurantalossa runsas lounaspöytä. Kalkkisten 10 starttaa taas lauantaina 29.8. Tule juoksemaan 10 kilometrin maastolenkki aidoissa maalaismaisemissa. Haasta kisaan tai mukavalle kuntolenkille myös kaveriporukat. Sarjojen parhaille mukavat palkinnot. Ilmoittaudu kylämme sivujen kautta. Kannustusjoukotkin, tervetuloa viettämään hauskaa päivää Kalkkisissa. Paljon oheisohjelmaa, lounasravintola, telttakahvila, ym. www.kalkkinen.fi Ravioskorven kyläläisiltä tuli toive elvyttää vanha perinne yhteen kokoontumisesta, jossa voisi vaihtaa kuulumisia ja kahvitella. Nythän meillä on oiva tilava ja monipuolinen paikka tähän kun kyläyhdistys osti vuonna 2007 lakkautetun koulukiinteistön kunnalta kyläläisten käyttöön. Lisäksi kaikki tilat ovat lämpimät. Vuonna 2011 asennetiin maalämpöjärjestelmä entisen öljylämmityksen tilalle lämpölaskun pienentämiseksi ja kotimaisen energian suosimiseksi. Tälläisiä kokoontumisia on harrastettu kylällä vanhemman väen mukaan ”ennenvanhaan” kokoontuen jonkin kotiin. Päätettiin kokeilla miten tälläinen istuu nykypäivään. Rupattelu-illoissa on pidetty tietovisaa, vanhemmat kyläläiset ovat kertoneet hauskasti elämästä kylällä aiemmin ennen kuin suurin osa nykyravioskorpelaisista on tänne muuttanut. Hersyvän hupaisa oli juttu sianteurastuksesta syyskyntöjen jälkeen. Samoin oli mielenkiintoista kuulla vanhempien kyläläisten kertomana kylällä eletyistä alkuvuosista. Ravioskorven kylän seutuhan koki suuren mullistuksen 40-luvun lopulla kun kylän asumattomaan korpiseen keskiosaan raivattiin noin 500 hehtaaria peltoa siirtokarjalaisten ja hämäläisten rintamamamiesten toimesta. Asunnot ja muut tarpeelliset rakennukset he rakensivat muutaman vuoden aikana. Kesäisin lähes tauotta kaikui vasaran pauke jollain suunalla, kertovat alkuperäiset korpelaiset. Näin syntyi Suomen lähes suurin yhtenäinen sodanjälkeinen asutusalue, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi. On siis historiaa mistä ammentaa! Sekä nuoremman polven syytä nöyrästi kumartaa sille valtavalle työlle, joka kylällämme on tehty. Rupatteluiltoja tu- Ravioskorvessa rupateltiin ja tiivistettiin ikkunoita Kilipoika Justus asuu kylän vuohitilalla. Ravioskorven kylälle tetiin turvallisuusuunnitelma. Turvapäivänä pohdittiin yhdessä tärkeitä turva-asioita. lemme jatkamaan ainakin syys-talvikaudella kerran kuukaudessa, jos kiinnostusta riittää niin useamminkin. Pingiksen peluuseen ei vielä ennätetty ja illat muotoutunevat käyttäjien tarpeisiin. Kylätalon punttisalille on pystytetty keväällä yhdet kangaspuut ja mattoloimi on viritetty kiinnostuneille. Syksyllä siitä on helppo jatkaa kutomista. Kyläyhdistyksen naiset tiivistivät uusiksi viime syksynä kylätalonsa yleishyödyllisen osan kaikki ikkunat, jotta lämpöhävikki saadaan pienemmäksi. Tiivistettä meni noin 250 metriä. Samalla ikkunat pestiin sisäpuolelta välejä myöten. Kesäistä tapahtumaa, kyläpyöräilyä on toivottu. Kenties saamme sopivan ajankohdan sille järjestetyksi. Tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen kyläämme pyöräillen tai muuten! Ulla-Maija Luodemaa, vpj Ravioskorven kyläyhdistys Mattolointa tukille veivaamassa Saara. EKOLOGINEN KESÄNÄYTTELY URAJÄRVELLÄ Vanhan navettarakennuksen tilat on otettu haltuun kokonaisvaltaisesti: Jäähdyttämöön on rakentunut Aatamin ja Eevan paratiisi. Sikalaan ja karjakeittiöön on perustettu Muotihuone, jossa on esillä sekä muotipiirroksia että upeita muotiluomuksia useilta vuosikymmeniltä. Navetan puolella kimmeltää vanhassa lantakourussa Elämänvirta, jonka rannalla iloinen vasikka kirmailee Pelastuksen Auringon alla! Myös muita vanhan navetan rakenteita, kuten lehmien kaltereita ja syöttökaukaloita, on hyödynnetty taideteosten osiksi. Joitakin teoksia on sijoitettu ulos pihapiiriin. Näyttelykokonaisuus on kaiken kaikkiaan monipuolinen ja pyrkimyksenä on tarjota katsottavaa ja koettavaa monenlaisille näyttelyvieraille. Jokainen voi katsoa tämän näyttelyn omalla tavallaan. Kesän taiteilijoita ovat Eeni Kokko, Tiina ja Jussi Saarijärvi, Rose Savovaara ja Mia Wilkman. Näyttely avoinna 6.6.-26.7.2015 ti-su klo 10-15. Hiekkaa, multaa, kiviä... Nahilankulman navettagallerian kesänäyttelyn teoksissa on käytetty maanläheisiä materiaaleja. Toisaalta tarjolla on myös palanen taivasta - valmistettuna kierrätysmateriaaleista. Näyttelyn otsikko Maata ja taivasta kuvaa myös näyttelyn teemoja. Navettagallerian kesänäyttely pohtii tänä vuonna ihmisen perimmäisiä kysymyksiä: Mistä elämä alkaa, mihin se päättyy? Mitä on elämän jälkeen? Mitä meistä ihmisistä ja muista luoduista jää jäljelle vai jääkö mitään? Onko maailmassa kaiken katoavaisen rinnalla jotakin kestävää, pysyvää? Näyttelyssä on vahvasti läsnä elämän kiertokulku luonnossa sekä elämän jatkuminen sukupolvien ketjuna. Näyttely painottaa myös kestävää kehitystä ja kierrätystä. Teoksiin on käytetty paitsi maa-aineksia ja luonnonmateriaaleja myös kaikenlaista aitoista ja varastoista löytynyttä kierrätystavaraa kuten vanhoja ikkunaruutuja, lasipulloja ja perunasäkkejä. Monet teoksista on luotu ainutkertaisiksi vain tätä näyttelyä varten. Kesän jälkeen ne puretaan ja materiaali palautetaan luontoon tai kierrätetään. 8 Ympäristöviikko 2015 laajempi kuin vuosiin Ympäristöviikkoon voivat osallistua kaikki: voit järjestää oman tapahtuman tai teemapäivän tai osallistua muiden järjestämiin tapahtumiin. 31.8.–6.9. vietetään järjestyksessään 19. seudullinen Ympäristöviikko. Tänä vuonna mukana on seitsemän päijäthämäläistä kuntaa ja kaupunkia. Vanhojen tuttujen Ympäristöviikkokuntien, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Sysmän lisäksi vuosien tauon jälkeen myös Asikkala on nyt mukana. Tämän vuoden erityisteemana on paikallisuus. Ympäristöviikolla pohditaan, mitä kaikkea hyvää merkitsee sanonta ”Pysy lähellä”. Esimerkiksi paikallisten palveluiden ja tuotteiden valitseminen lisää hyvinvointia ja työllistää paikallises- Tutustu vanhoihin taloihin ja pihoihin Vanhassa Vääksyssä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien päätapahtumaviikonloppuna 11.-12.9.2015 vanhat talot avaavat ovensa ja pihansa Vanhassa Vääksyssä ja samalla vietetään sadonkorjuumarkkinoita lähiruokateemalla. Oheisohjelmassa on mm. opastettuja kierroksia, valokuvanäyttelyitä, luentoja ja työnäytöksiä liittyen rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön. Lähiruoka kuuluu sadonkorjuuajan tapahtuman teemaan ja myös tätä kautta tuodaan kulttuuriperintöä tutuksi; lähiruuan historia ja tuotanto alueella juontaa pitkältä historiasta vaikkapa vesimyllyjen kautta nykyiseen Vääksyn Myllyyn. Alueen historia kertoo myös mm. meijerin, limonaditehtaan, lihakauppojen tarinaa… Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teemana on tänä vuonna teollisuuden ja tekniikan perintö. Sen innoittamana nostetaan myllyhistorian lisäksi esille myös kanavan tukinuitto ja kauan sitten purettu rullarata. Sekä säilyneen että kadonneen ympäristön historiaa tuodaan tapahtumassa yleisesti nähtäville myös opaskartta-tyyppisenä painotuotteena, joka mahdollistaa omaehtoisen kävelykierroksen Vääksyn kanavan ympäristössä ja Vanhassa Vääksyssä. Painotuotetta laajemmin tietoa tuotetaan nettiin. Tarkoitus on tehdä helposti lähestyttävä ja tarinoiden kautta avautuva tietopaketti, jota voidaan myös täydentää jatkossa. Tapahtuman järjestävä Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys on vuosien saatossa pyrkinyt keräämään kanavan alueen ympäristö-, rakennus- ja asukashistoriaa talteen. Jos haluat jakaa tarinoita, vanhoja kuvia tai lehtileikkeitä Vääksyn vanhoista ajoista, ota yhteyttä puh. 040-7771301 tai reetta.nousiainen@phnet.fi ti. Ympäristöystävällisiä lähivalintoja ovat esim. retki lähimetsään, lähiruoka ja lomamatkat lähikuntiin sekä kotimaahan. Paikallisuus voi merkitä myös ihmisten välistä läheisyyttä. Kaikki asukkaat ovat tervetulleita Ympäristöviikolle järjestämään omia, isompia tai pienempiä ympäristötempauksiaan. Tempaus voi olla vaikka oman porukan kesken järjestettävä piristysruiske tai kaikille avoin yleisötilaisuus. Kaikkia innokkaita tempauksen järjestäjiä pyydetään ilmoittamaan tapahtumansa osoitteessa www.ymparistoviikko.fi. Tapahtuman, tempauksen tai oman ympäristölupauksensa voi ilmoittaa mukaan vielä Ympäristöviikon aikanakin. Ympäristöviikkoon liittyy perinteisesti useita kilpailuja. Osa kilpailuista on suunnattu yrityksille ja osa yksityisille ihmisille sekä erilaisille yhteisöille. Kaikkia innokkaita tempauksen järjestäjiä pyydetään ilmoittamaan tapahtumansa osoitteessa www.ymparistoviikko.fi Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja mukavaa yhdessäoloa! 19. Ympäristöviikko 31.8. - 6.9.2015 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Sysmä Hollolan kirkonkylän kioski jatkaa toimintaansa Viikon teema on Paikallisuus – Pysy lähellä Hollolan kirkonkylän kioski vaihtoi omistajaa. Hollolan Kirkonseudun Maatalousnaiset luopui kioskista yli 70 vuoden omistuksen jälkeen. Uusi omistaja on Hollolan Kirkonseudun Kylät ry. Kyläyhdistyksen tavoitteena on uudistaa kioskia niin, että se täyttää ajan vaatimukset ja näin varmistaa toiminnan jatkuminen. Alustavana suunnitelmana on rakentaa uusi kioskirakennus niin, että toiminta siinä voisi käynnistyä vuonna 2016. Yrittäjänä toimii tuttuun tapaan Hannele Nieminen. Kioskin uudistaminen ja sen ympärillä tapahtuva toiminta vaatii runsaasti talkootyötä ja varainhankintaa. Omistuksesta olikin päättämässä nelisenkymmentä kyläläistä ylimääräisessä kyläkokouksessa. Jo viime vuonna noin tuhat henkilöä allekirjoitti vetoomuksen kioskin säilyttämisen puolesta. Hollolan Kirkonseudun Kylät on vuonna 2011 perustettu kyläyhdistys, joka jatkaa Hollolan kirkonseudun ja Pyhäniemen kylätoimikuntien toimintaa. Lisätietoa, ilmoittautuminen ja tapahtumakalenteri www.ymparistoviikko.fi 9 1. KELLOSALMI, Padasjoki * Kahvila-Ravintola Kelossi, Kellosalmentie 1034 Kelossi avaa ovensa klo 12 ja on avoinna iltamyöhään saakka. Pitkin päivää on luvassa ohjelmaa ja illansuussa pääsee pyörähtelemään nurmikolla elävän musiikin tahdissa. Kelossin viereiseen Siltapuistoon saa tulla myymään (oma pöytä mukaan) kirppistavaraa tai omia tuotteita. Kyläyhdistys järjestää onkikilpailun Siltapuiston rannassa klo 13 – 15. Kaikki lapset ja aikuisten parhaat saaliit palkitaan. Osallistumismaksu: 10 €/aikuiset, 5€/lapset. 8. KURHILA-HILLILÄ, Asikkala * Kylänraitti ja Vanha Kevar, Kurhilantie 270 Avoimet pihat ja aittojen aarteet -pihakirppispäivä klo 11-15 pihoissa ja Vanhalla Kevarilla. Myyntiä pihoissa ja Vanhalla Kevarilla. 9. VIITAILA-PAAKKOLA, Asikkala 2. VIRMAILA, Padasjoki 10. PUTULA, Hämeenkoski 3. SEITNIEMI, Padasjoki 11. HOLLOLAN KIRKONKYLÄ * Sipuran talo, Purtmäentie 26 Erkki Sipura esittelee kotimuseonsa monipuolista esineistöä ja talonsa kaunista pihapiiriä klo 12-16. * Enni Idin taidekahvila, Kellosalmentie 579 Naivistitaiteilija Enni Idin mökki ja taidekahvila avoinna klo 12-16. Pääsymaksu on 3 € aikuisilta, lapset (5-12v) 1 €. 4. PADASJOEN KIRKONKYLÄ * Kiertoajelu: Laivarannan satama-Vesijako-Torittu-Arrakoski-Kaurate-satama Avoimet kylät -kiertoajelulle kokoontuminen on kello 10 Laivarannan kalasatamassa, jossa ammattikalastaja esittelee toimintaansa. Satamasta jatketaan Makasiinimuseolle, jossa esittelyä ja lohisoppa. Kello 12 lähtee bussi Vesijaolle, jossa tutustutaan Jussilan vanhaan taloon. Matka jatkuu Palsan myllymuseolle, Toritun Sepänmäen museolle ja Arrakoskella kahvila Pannuun, jossa tutustuminen kunnostettuun Tamppitarhaan ja kahvilan emännän keräilykokoelmiin. Kierroksen lopuksi tutustuminen Viena Mertsalmen taidekutomoon Kauratteella. Hinta 35 €. Ilmoittautumiset: Kaija Koivukoski, puh. 040 5583 929 5. AUTTOINEN, Padasjoki * Maatalo, Rouvilantie 4 Musiikkitetteri Haikeet kopsut ry esittää Reino Helismaan tekstiin ja Toivo Kärjen säveliin perustuvan Rovaniemen Markkinoilla Maatalolla klo 16. 6. NYYSTÖLÄ, Padasjoki * Monuksen ranta Monuksessa on esillä nyystöläläisiä ja padasjokelaisia yhdistyksiä ja seuroja. Tietoa löytyy kalastuksesta, venepaikoista, mökkiläisten jätehuollosta, taiteesta, liikunnasta... Lapsille on leikkimieliset olympialaiset. Aloitamme klo 13.00 ja tapahtuman kesto on n. 3 tuntia. Kyläyhdistys pitää puffettia, josta saa ostaa makkaraa, kahvia, pullaa ym. 7. MAAKESKI, Padasjoki * Rientola, B&B Punainen Tupa, Häntämäentie 3 Maakesken kesänavajaiset ja kirppistapahtuma klo 9-14 vanhalla kyläkaupalla, Rientolassa ja Punaisella Tuvalla. Kaupalla buffetti, arvontaa ja vanhojen valokuvien näyttely ja kirppis. Punaisessa Tuvassa käsitöiden ja leivonnaisten myyntiä ja kirppis. Päijät–Hämeessä 6.6.2015 * Viitailan kyläkeskus, Hautiontie 61 Kyläkisat, leikkimielisiä leikkejä ja kisoja ja grilli kuumana. Vietä kesäpäivää parhaissa päijäthämäläisissä kylissä! * Kyläkirjasto, Kevarintie 77 Kyläkirjastossa rakennetaan Putulan kesän 17. näyttelyä aamusta iltaan. Yksityiskirjaston kirjaparvi ja kirjakahvio ovat avoinna. Tervetuloa mukaan! * Talomuseo, Rälssinkatu 6 Hollolan keskiaikaisen kirkon lähettyvillä sijaitsee Hollolan kotiseutumuseo, johon kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue. Avoinna 12-18. Kirkonkylän Kesäkioskin avajaiset: tarjouksia, kahvittelua ja tietoa kesän tapahtumista. Kellosalmi 1 2 Virmaila 3 Seitniemi PADASJOKI 5 12. LAPPILA, Kärkölä 4 Auttoinen * Kylätupa, Lappilanraitti 6 Tervetuloa tutustumaan Lappilan kylätupaan, avoinna klo 10-16. Kahvit on kuumana! 6 Padasjoki kk Nyystölä 7 Maakeski 12. TÖNNÖ, Orimattila * Mylly, koulun piha ja kioski, Tönnönkoskentie Pihakirppis klo 10-14 Tönnön koulun pihalla ja kioskilla. Tönnön Mylly avoinna klo 10-14. Tule ostoksille: jauhot ja ryynit suoraan myllyltä. Mylläri kertoo myllyn tarinaa. Tönnön koskessa on ollut myllytoimintaa 400 vuotta. 8 Kurhila-Hillilä ASIKKA 9 10 13. NIEMENKYLÄ, Orimattila * Seppä Kallen paja, Päärniläntie 169 Avoinna klo 10-15. Myynnissä erilaista käyttö- ja keräilyesineistöä. Pajalla on kahvio ja makkaran paistoa. Vapaa pääsy. Viitaila-Paakkola Putula HÄMEENKOSKI 19 HOLLOLA Hollola kk 11 14. ORIMATTILA KK LAH * Jokirannan koulu, Käkeläntie 24 Pihat hyödyksi -tapahtuma. Tule leikkimään! KÄRKÖLÄ 15. ARTJÄRVI, Orimattila * Artjärven tori Torikioski avoinna klo 9-12. Myynnissä kahvia, teetä, pullaa, makkaraa ja lettuja. Artjärven kyläjohtokunnan edustaja paikalla. 12 15 O Lappila ORIMATTILA 16. VILLÄHDE, Nastola * Liikekeskus Kori, Koritie 2 Liikekeskus Korilla klo 9-13 esittäytyvät Villähteen yhdistykset makkaran ja lettujen voimalla, sekä kaikki Korin yrittäjät pitävät viralliset Korin avajaiset. Tonttiesittelyjä: Vappulan metsä ja Taivaanranta. 1 14 Niemenkylä * Leenan Taide & Koti, Villähteentie 452 Tervetuloa tutustumaan historiaaliseen ateljekotiin ja taidenäyttelyyn. 10 17. IMMILÄ, Nastola * Immilän myllykahvila, Kukkastie 22 Myllyn tarinaan voi tutustua myllykahvilan herkkujen äärellä klo 10 alkaen. 18. KALLIOLA, Hollola * Galleria-kirppis-museo, Ilmotuntie 10 Navetta-Galleriassa Reijo Pynnisen maalauksia. Navettakirppis. Museolla Söyrilän tilan vintiltä ja ylisiltä löydettyä tavaraa. Pikkuhuoneessa ja Punaisessa mökissä retrokoruja ja Kaija Parisin maalauksia. Kahvia ja kakkua. Pihalla lasten keppihevosia. 19. URAJÄRVI, Asikkala HARTOLA Urajärven kartano, Kartanotie Urajärven restauroidun kartanon kesäkauden avajaiset alkaen klo 10. Uudet puutarhapatsaat Flora ja Hercules esittäytyvät. Urajärven Kartanoteatterin esityksiä kesän näytelmästä Valkea kuin uni. Uudistettu Hugo&Lilly -kahvila avoinna. SYSMÄ Pääsinniemi Paaso 28 26 25 21 * Navettagalleria, Nahilankulmantie 204 Maata ja taivasta -näyttely avoinna klo 1418. Navettagallerian ekologisen kesänäyttelyn teoksissa on käytetty maanläheisiä materiaaleja. Tarjolla on myös palanen taivasta - valmistettuna kierrätysmateriaaleista. Jäähdyttämöön on rakentunut Aatamin ja Eevan paratiisi. Sikalaan ja karjakeittiöön on perustettu Muotihuone, jossa on esillä sekä muotipiirroksia ja muotiluomuksia useilta vuosikymmeniltä. Kesän taiteilijoita ovat Eeni Kokko, Tiina ja Jussi Saarijärvi, Rose Savovaara ja Mia Wilkman. 27 Tuusjärvi Lusi Kalkkinen 24 22 Heinola kk Heinola * Häggin Eläintäyttämömuseo, Häggintie 28 Museon ja Päijäthämäläinen luontokuva -valokuvanäyttelyn avajaisia vietetään klo 10-17. Päijäthämäläinen luontokuva valokuvauskilpailun voittajan julistus sekä palkintojen jako klo 12. HEINOLA 23 Vierumäki ALA 9 20 Immilä 17 * Tuusjärven kartano, Viikinäistentie 34 Kartanolla latotanssit navetassa, kartanon palveluiden esittelyä, grillimakkaraa, loimulohta ja virvokkeita. 26. PAASO, Heinola * Hienopuuseppä Karppinen, Honkalaniemi 2 Hienopuuseppä Jari Karppinen esittelee verstastaan ja Lyyti-jakkaroita sekä muita myytäviä puutuotteita. Esillä Zetor-traktori vm 1954 ja Marttojen kahvipöytä. * Hämeenniemen sukutila, Paistjärventie 261 Hämeenniemen v. 1553 perustetulla sukutilalla tilaesittely ja mehumaistajaiset. Mahdollisuus myös miniristeilyyn ponttooniveneellä (12 hengelle). 27. PÄÄSINNIEMI, Heinola * Pääsinniemen kylätalo, Jousantie 4 Vastavalmistunut, talkoilla tehty kylätalo esittelyssä. Päijänne-Leader ry esittelee uusia rahoitusmahdollisuuksia maaseudun pienyrittäjille ja yhdistyksille. Tutustutaan kahteen myllyyn, kyyttökarjaan ja taidepihaan. Kylätalolla Marttakahvila ja kirppis. 28. VANHA VÄÄKSY, Asikkala * Vanha Vääksy ja kanava Vanhan Vääksyn Kesän Avajaiset klo 9 alkaen. Ranskalainen kauppa, Lauran kauppa, kahvila Sokerilla, ZoomDesign ja monet muuta vanhavääksyläiset yritykset ovat avoinna erikoistarjouksin. 21. HEINOLA * Keskustan turistipysäkki, Torikatu 10 Pysäkiltä lähtee kolme linja-autoa klo 9-10 välillä eri puolille Heinolaa, kylille joissa tapahtuu. Noin 5-6 tunnin pituisilla reiteillä esitellään vireää maaseutua, kylillä myynnissä olevia kiinteistöjä ja tontteja, kylän historiaa, palveluita ja tulevaisuutta. Paikkavaraukset linja-autoon 1.6. mennessä p. 050 500 2009. Paikan varanneille matka on maksuton. 18 Villähde Orimattila Katso ohjelma: www.phkylat.fi 22. VIERUMÄKI, Heinola * Aavehalli, Veljespolku 3 Uudistetulla Aavehallilla kaupungin virkamiehet esittelevät suunniteltua uutta omakotialuetta ja kylän monipuolisia palveluita. Marttakahvila on avoinna. A 13 25. TUUSJÄRVI, Heinola * Kyläkauppa, Mani-baari, Nuoramoistentie Kalkkisissa vietetään kyläkauppapäivää, erikoistarjouksia ja kesäistä tunnelmaa. K-extra Lampinen avoinna 9-18, Mani-baari 10-02: karaokea klo 20.30 alkaen. NASTOLA HTI * Lusin koulu, Lusinraitti 2 Koululla poniajelua, koirien etsintänäytös, maatalouskoneiden näyttely, leikkejä ja kilpailuita koko perheelle. Ohjelmaa lapsille: jumppatuokio, kirpputori ja virvokkeita. 20. KALKKINEN, Asikkala Urajärvi Kalliola 24. LUSI, Heinola Tönnö 23. HEINOLAN KIRKONKYLÄ 16 * Kyläpirtti, Vanhatie 34 * Heinolatalo, Vanhatie 51 Kylätalolla ja Heinolatalolla laaja valikoima kädentaidon tuotteita ja taidenäyttely. Kylätalon kahviossa tarjolla mm. herkullista aamupuuroa marjojen kera. Artjärvi xi Päijät-Hämeen kylälista täydentyy kesäkuun alkuun mennessä. Päivitetyn ohjelman ajo-ohjeineen löydät osoitteesta www.phkylat.fi Kylätapahtumia voi ilmoittaa kyläasiamies Timo Taulolle taulo@phnet.fi / p. 040 7010 633. Kesällä saunotaan Päijännetalossa Kahden vuosikymmenen pituinen tapahtumasarja päättyy Päijännetalon kesänäyttelyyn yhteistyössä Asikkalan kunnan ja Suomen Saunaseuran kanssa. Yhteistyö on synnyttänyt laajan saunoihin ja saunomiseen liittyvän yhteistyöverkoston ja sen luonut osallistujien kesken lujia ystävyyssiteitä. LC Asikkalasta järjestäjinä ovat olleet idean alkuunpanija Matti Halme ja Risto Jokiaho. Suomen Saunaseura ry:stä mukana ovat olleet professorit Lasse Viinikka, Pekka Laaksonen, Erkki Helamaa, arkkitehti Pekka Tommila, dipl.ins. Esko Mäkelä ja fil.lis. Lisa Mäkelä. Päijät-Häme-lehden puolesta saunaraatiin ovat kuuluneet vuorollaan päätoimittajat Lauri Muranen, Minna Seppä ja Markus Ahonen. Saunatapahtuman tavoitteena on ollut suomalaisen saunakulttuurin edistäminen. Olemme koonneet hyödyllistä saunatietoa ja jakaneet sitä edelleen tapahtumiin osallistuneille yksityisille ja yhteisöille. Suomalaisen saunan päivänä (kesäkuun 2. lauantai) vuonna 2002 Lions Club Asikkala sai vastaanottaa Suomalaisen Saunaseuran myöntämän Samuli-palkinnon tunnustuksena sauna-aatteen hyväksi tekemästään työstä. Palkinto myönnetään vuosittain saunan hyväksi erityisen ansiokkaasti toimivalle henkilölle tai yhteisölle. Vuoden 2006 saunan päivänä LC Asikkala järjesti yhdessä Urajärven Seudun kyläyhdistyksen kanssa saunarauhan julistuksen Urajärven kartanolla. Vuonna 2013 klubi vielä järjesti yhteistyössä Yleisradion kanssa suorana radiolähetyksenä Metsäradion saunaillan Urajärven kartanon saunalta. KYLÄPIRTTI * kahvila * taidenäyttely * käsityömyymälä * kesäkirppis * kylätalo Vanhatie 34, Heinola kk p.(03)7183321 www.kylapirtti.fi hydrauliikkapumppu.fi SYSMÄ Kohtauspaikka kolmen tien risteyksessä RAVIOSKORPI Tutustu IH digilehteen Salonsaaren kioski on kohtauspaikka kolmen tien risteyksessä osoitteessa Salonsaarentie 458. Vakinaisten salonsaarelaisten ja kesäasukkaiden tunnelmallinen kohtauspaikka avaa taas ovensa uuteen kesään lauantaina 23.5. klo 12, ja kioski on auki joka päivä läpi kesän elokuun loppupuolelle saakka. Kioski on ma-pe 10-18, la 10-15, su 12-18. Kioskissa tarjolla kotipullakahvit, jätskiä ja limsaa sekä hyvää seuraa kaikille kuistille istahtaville. Myynnissä myös monenlaista hyödyllistä lomalaisten tarpeisiin. Salonsaaressa lentopalloillaan taas – runsaan 20 vuoden tauon jälkeen. Tuulisena syysiltana 2013 potkivat Kamppilan Ilkka ja Solarannan Esko kiviä Huhdintiellä, ja heräsi miehille idea lentopallokentästä kioskin viereen. Kioskin läheisyydessä oli sopiva joutomaa-alue, jolle maanomistajalla Esko Solarannalla ei ollut muuta käyttöä, joten hän toteutti yhdessä Olli Mäkelän ja Leevi Saukkolan kanssa kylän vanhassa keskustassa kentän tasoittamisen ja hiekoituksen kesällä 2014. Pelaaminen sai mukavasti suosiota niin kyläläisten kuin kesäasukkaidenkin parissa. Ja pelit jatkuvat tänä kesänä ainakin parina päivänä viikossa. Pelitapahtumista tiedotetaan Salonsaaren kioskilla. IH Digilehti on Itä-Hämeen painetun lehden sähköinen versio iPadissa, iPhonessa, Android-laitteissa ja tietokoneella, jossa tarjolla on myös lehtiarkisto aina vuoteen 2005 saakka. Tutustu IH digilehteen ja liitä se osaksi paperilehden tilaustasi osoitteessa: www.itahame.fi/digilehti Lataa sovellus iPadiin ja iPhoneen App Storesta Lataa sovellus Android-laitteelle Google Play -kaupasta Lataa veloitukseton sovellus laitteellesi App Storesta tai Google Play -kaupasta. 12 xii Kirkkokatu 15, Heinola, p. 03-757 5770 Kylät Päijänteen sylissä heräävät – kehitysinto aivan vertaansa vailla KELLOSALMEN VUOSI 2015 19.6. juhannusaatto klo 18–20 onkikilpailut Siltapuistossa. Lisätietoja Tauno Tuominen p. 0400 798143. 19.6. juhannuskokko syttyy klo 20 Siltapuistossa 11.7. lauantai klo 16–18 vuosikokous Siltapuistossa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kylää koskevista suunnitelmista sekä vaikuttamaan niiden toteutumiseen. Hämärtyvässä kesäillassa Päijänteeltä kajahtaa kuikan alkuvoimaisen kaikuva ja hieman surumielinen huuto. Siellä soutelee sisävesien aatelinen ja tarujen salaperäinen kuikka. Se on viesti muinaisilta ajoilta eli ennen viimeistä jääkautta. Noin 1646 miljoonaa vuotta sitten syntyi Kellosalmen tienoille Padasjoella laaja murroslaakso. Alueen asutushistoria alkaa muinaisjäännösten perusteella jo kivikaudella. Kuikan kuuui-kuuui -ääntelyä murroslaaksossa on pidetty jopa kummitusten ja mörköjen äänenä. Tämän päivän mörkö samaisessa murroslaaksossa ja laajemminkin Päijät-Hämeessä on kyläkuolemien pelko. Kellosalmella, Seitniemellä ja Virmailassa on temppelin harjalle nostettu viime aikoina kovin terhakoitunut kyläyhdistys. Kylät vastaiskuun Samaan aikaan kun valtiovalta aikoo lopettaa puolipakolla suuren osan kunnista, valmistelee moni Suomen noin 4000 kylästä aivan kotikutoisesti kuolleista heräämisen ihmettä. Kaiken takana ovat juuri kyläyhdistykset mallia 2015. Päälle on Padasjoellakin lyöty aivan uusi kehittämisvaihde. Sille taputtaa käsiään jo Elinkeinoelämän valtuuskuntakin. Padasjoki-seuran puheenjohtajan Ville Skinnarin mielestä oman maakuntaliiton pitää toimia tehokkaammin kylien elävöittämiseksi. Muuten ei selvitä. Oma kylätalo monine palveluineen, mahdollisine metsänhoitoyhdistysten tapaisine hoivayhdistyksineen, yleisammattilaisineen ja liiketoiminta-asiamiehineen on vielä päiväunien asteella. Valokaapeli ja muut yhteydet ovat kylillä toivomuslistan kärjessä. rä. Ne ovat seuloutuneet Päijät-Hämeen tarkasti valittuihin kyliin hiljattain tehdyillä löytöretkillä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen maalailee kyläyhdistyksille hulppeita näkymiä, mikäli vain ”kohtuulliseen” elämänlaatuun kylillä jatkossa suostutaan. - Nyt kylille kulkee karavaani kunnan autoja, kullakin yksi palvelu takakontissa. Se on hankalaa ja kallista. Sinne kaivataan yleisammattilaisia. Ihmistä, joka auttaa, kuljettaa, järjestelee ja mittaa läksiäisiksi verenpaineet, Apunen hahmottelee. –Tavoitteena meillä on pestata aluksi puolipäiväinen osaaja, kylätoiminnassa mukana oleva Ville Skinnari suunnittelee. Kun syrjäseudun mummu tai pappa tuodaan kirkonkylälle laitoshoitoon, sänkypaikka maksaa Apusen laskujen mukaan vuodessa ehkä 40000-50000 euroa. - Se on suunnilleen saman verran kuin yhden keskituloisen työntekijän palkka sivukuluineen. kehittäminen muun elinkeinotoiminnan yhteydessä sekä kalanviljelyn ja -jalostuksen edistäminen. Edessä on myös virtavesikunnostuksia esimerkiksi taimenen lisääntymisalueiden osalta. Ja vielä näin lopuksi sen Päijänteen salaperäisen ja tarunomaisen kuikan jalkojen erikoisesta sijainnista lappilaisen tarinan mukaan. Taimenkannat kasvuun Kalataloudellisia hankkeita on tässä murroslaaksossa useita. Keskeistä on niistä raportoineen Janne Ruokolaisen mukaan kalastusmatkailun ja ammattikalastuksen Kun Jumala oli luonut kaikki linnut, hän ryhtyi jakamaan niille jalkoja. Nähtyään hanhen saamat kauniin punaiset räpylät, halusi kuikka samanlaiset. Jumalan mielestä veden eläjälle sopisivat paremmin mustat, mutta kuikka suuttui. Se kohosi siivilleen ja huusi mieluummin olevansa kokonaan ilman jalkoja kuin ottavansa mustat. Jumala aikoi ensin ottaa kuikalta siivet, mutta muutti mielensä ja paiskasi jalkaparin linnun perään. Ne tarttuivat aivan ruumiin takaosaan ja siellä ne ovat vielä tänä päivänä. 26.7. sunnuntai, klo 12 Elbatar risteily, ilmoitellaan tarkemmin myöhemmin. 12.9. lauantai klo 12-16 Kellosalmen Kekri Siltapuistossa. Tarjolla paistettuja- ja savustettuja muikkuja sekä muita syksyn herkkuja. Mukaan ostettavaksi lähellä tuotettua satoa. Ohjelmassa mm. musiikkia, sieninäyttely, onki- ja muitakin kilpailuja. Myyntipaikkojen varaukset: Taimi Virtanen p. 040 5635433. Jaakko Ritamies Kyläyhdistys palkittiin Aivan eturintamassa kylien uudelleen syntymisen aamuun haluavat marssia juuri Kellosalmen, Seitniemen ja Virmailan kylät Etelä-Päijänteen sylissä. Maaliskuussa 2014 kyläyhdistyksen suurin talkoohanke eli naivistitaiteilija ”Enni Idin maailma” palkittiin maakunnallisena Päijänne Leaderin kärkihankkeena. Siksi kyläinnostus on edelleen aivan ”tapissa”. Sadoista talkootunneista huolimatta huonoon kuntoon päässeen Idin interiöörin korjauskustannukset olivat 10 000 euroa. - Rahoitus hyville hankkeille on Euroopassa olemassa, Ville Skinnari vinkkaa. Jo nyt ulkomaita myöten tunnetaan mielenkiintoa omaperäisen taiteilijamökkiä kohtaan. Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa, sillä tällä kyläyhdistyksellä on erilaisia hankkeita muhimassa kunnioitettava mää- 11.7. lauantai klo 18–21 Kesäjuhla Siltapuistossa, Kelossin pihapiirissä. Tervetuloa nauttimaan leppoisasta illasta musiikin, pelien, kilpailujen, arpajaisten ja kahvion antimien siivittämänä. 12.9. lauantai klo 13-15 Onkikilpailut Kekrin yhteydessä Siltapuistossa. 12.12. lauantai klo 13-15 joulupuuro Pitokärjessä Muista aukioloajoista ilmoitellaan Kelossin luona olevalla ilmoitustaululla ja sähköisillä tiedotuskanavilla. Enni Idin taidemökki ja taidekahvila ovat kesällä 2015 avoinna yleisölle 7.6.–9.8. välisenä aikana aina sunnuntaisin klo 12-15. Lisäksi Avoimet kylät -tapahtumapäivänä lauantaina 6.6. klo 12-16. 13 xiii Yhteisöllistä toimintaa kotiseudun hyväksi: Heinola-Seura 30-vuotias Kotiseututyö kiinnostaa yhä – kyläyhdistykset nouseva voimavara Kotiseututyö on kansalaistoimintaa parhaimmillaan. Suomen Kotiseutuliitto on maamme suurimpia kansalaisjärjestöjä. Sen toiminnan piiriin kuuluu 150 000 kansalaista. Paikallisyhdistyksiä on 687, Heinola-Seura yhtenä niistä. Sen ensisijaisena tehtävänä on siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Sitä teemme oman toimintamme avulla. Niin on tehty jo 30 vuotta. Kesäkuun alussa arvioimme, mitä kaikkea näihin vuosiin on sisältynyt. Perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikiaikaista työtä. Mitä enemmän tiedämme juuristamme, sitä syvempi on suhteemme synnyinseutuumme tai tämänhetkiseen koti- ja asuinympäristöömme. Nouseva kyläyhdistystoiminta laajentaa Heinolassakin kotiseututyötä kunnan jokaiseen kolkkaan. Kotiseututyöllä vankat perinteet Heinola-Seura perustettiin 1985 jatkamaan työtä kunnallisen kotiseutulautakunnan toiminnan loputtua. Innostuneita henkilöitä löytyi tekemään sitä kansalaistoimintana. Kaupungin arvokas historia residensseineen ja kylpyläperinteineen sekä sijainti luonnonkauniilla paikalla veden ja harjun kainalossa antoivat hedelmälliset juuret toiminnan jatkumiselle. Seura toivoo, että aikaisemmin tehty työ elää ja jatkuu Heinola-Seuran toimintana edelleen myös kotouttamisena uudet heinolalaiset kotiseutuunsa. Heinola-Seura on hyvässä iässä. Seuran parhaat toiminnan vuodet ovat vielä edessäpäin. Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle jo 1894. Kuuden puheenjohtajan aikana työ on kehittynyt ja monipuolistunut. Ajan muuttuessa seura on hakenut haasteita uusilla työmuodoilla. Seuran tunnus Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla on paljolti toteutunut. Unikeko Jussi Teittinen on saanut unikekokasteen Kylpylän rannassa 2015. tetty jo kahdeksan kertaa Allin päivänä tammikuussa. Päivään liittyy myös eri vuosina valokuvaajien valokuvanäyttely kaupunginmuseossa teemana ”Kadonnutta Heinolaa”. Heinolan uuden ajan unikeko on valittu jo 20 kertaa Kylpylän rannassa. Kylpylätoiminnan päätyttyä unikekoperinne loppui 50 vuodeksi, kunnes Heinola-Seura viritti sen uudelleen 1985. Viime kesänä, kaupungin juhlavuonna, aamuisen kasteen sai uusi kaupunginjohtajamme Jussi Teittinen. Elokuun alun kaksipäiväisille Heinola/ Sillat Lions -klubin järjestämille kalamarkkinoille Heinola-Seura on osallistunut alusta alkaen 16 kertaa. Seuran lohikeitto on vuosittain tärkeä osa markkinoiden ruokahuoltoa. Molempina päivinä valmistetaan 150 litraa maukasta keittoa. Kalamarkkinat on seuran talouden kannalta vuoden tärkein tapahtuma. Wanhan Ajan Joulu -tapahtumaa on vietetty WPK-talon pihapiirissä joulun alla kahdeksan kertaa. Se on merkittävää yhteistyötä kulttuuritoimiston kanssa seu- ran toimiessa päävastuussa tapahtuman onnistumisesta. Näyttävät jouluiset toripöydät ja laulava posetiivari ovat tuoneet tilaisuuteen lisää vanhan joulutorin tunnelmaa, samoin kauppias Toropoffin taidekahvila. Vanhin ja seuran pitkäkestoisin tapahtuma, joka syntyi Kalevalan juhlavuoden innoittamana 1985, oli Rantapuiston Perinnetori elokuun alussa. Se järjestettiin 21 kertaa. Uusin aloitettu perinne on Suvivirsilaulajaiset Heinolan vanhimmassa puistossa Kirkkopuistossa. Viime kesän laulajaisissa oli mukana yli 300 osallistujaa. Seuran näyttävin ikkuna ulospäin on Juuret ja Siivet Heinolasta -kotisivut. Sivuille on tallennettu toiminnan tärkeimmät tapahtumat kuvin ja tarinoin vuodesta 2007. Mittarit kertovat, että sivuista on tullut myös eri puolille maailmaa muuttaneille heinolalaisille tärkeä koti-ikävän helpottaja. Aineisto soveltuu myös opetusmateriaaliksi. Kotiseutu- ja perinnekirjat tuovat tietoa ja tarinoita menneiltä sukupolvilta. Ensimmäinen kotiseutukirja ilmestyi 1998. Ympärivuotista toimintaa Yhdistykset hankkivat arvostuksensa toiminnallaan. Siihen on pyrkinyt Heinola-Seurakin. Seura toimii vuosittain tammikuun Allin päivästä Wanhan Ajan Jouluun ja joulun avajaisiin. Talkoolaiset ovat seuran toiminnan tärkein voimavara. Tärkeimmät jokavuotiset tapahtumat ovat Heinolan kotiseutupäivä, Unikeonpäivän aamutapahtuma unikeon valintoineen Kylpylän rannassa, elokuun kaksipäiväiset kalamarkkinat satamassa ja Wanhan Ajan Joulu -tapahtuma WPK-talon pihapiirissä. Heinolan omaa kotiseutupäivää on vie- Viimeiset kaksi postikorttikirjaa Rakkaudesta Heinolaan ja Terveiset Heinolasta antavat lukuystävällisinä teoksina selkeän kuvan Heinolan lähihistoriasta. Kirjan postikorttien ja tarinoiden avulla lukija voi elää pikku-Heinolan historiaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle ja nähdä, miten aika muuttuu, samoin postikorttien viestimät näkymät. Postikorttikirjat ovat paras historian oppitunti Heinolasta. Tämän juhlavuoden kunniaksi ilmestyy seuran seitsemäs teos, sukuhistoria Omenoita oksat täynnä. Kotiseututyön lajina ovat myös juhlat. Seura on pitänyt yllä korkeaa juhlakulttuuria koko toimintansa ajan. Allin päivän juhlien lisäksi on kunnioitettu Elias Lönnrotin, J.L. Runebergin, J.W. Snellmanin syntymän 200-vuotispäiviä, on juhlittu itähämäläistä kirjailijamestaria Mika Waltaria, Suomen lippua. On vietetty Tukkilaisiltaa, Millainen oli Heinola 1960-luvulla -tilaisuutta, Vanhan ajan kuusijuhlaakin, järjestetty useita konsertteja, joista tunnetuin on konserttisarja ”Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille” seminaarin juhlasalissa. Heinola-Seuran omat vuosijuhlat ovat olleet aina tärkeitä juhlan aiheita. Seura juhlii 30-vuotista toimintaansa kesäkuun 7. päivänä. Kaupungin juhlavuodet ovat olleet tärkeitä myös kotiseututyölle. Niiden aikana kaupungin historia ja perinteet ovat saaneet vahvan aseman. Merkkivuosiin seura on antanut oman tietämyksensä ja monipuolisen lisän. Kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden 2014 viettoa seura vahvisti monilla tilaisuuksillaan. Toiminta kylien kanssa Heinola-Seuran kunniajäsen Toini Laitinen talkoolaisten illassa Kaapinlähteen kievarissa. 14 xiv Vuosittaiset kyläillat ovat olleet näkymä koko kaupunkiin ulottuvaan kotiseututyöhön. Heinola-Seura on mahdollistanut kyläläisten tapaamiset ja keskustelut yhteisistä asioista. Yhteistyö kylä- ja asukas- yhdistyksien sekä kansalaisopiston kanssa on tuottanut näkyvää toimintaa. DigiHeinola -projekti muutama vuosi sitten oli esimerkki uudenlaisesta kotiseututyöstä. Se synnytti Meitin Heinola -koulutusprojektin, jonka tehtävänä oli antaa eväitä oman kulmakunnan katoavan arkihistorian löytämiseen ja tallentamiseen. Tärkeänä saavutuksena yhteistyöstä oli Yhteinen Heinola -internet-sivusto, jossa kylä- ja asukasyhdistykset ovat keskeisessä asemassa. Sen avulla nostettiin kaupungin eri alueet uudella ja houkuttelevalla tavalla kartalle ja yleisön tietoisuuteen. Sivustosta tuli myös hyvä opetusmateriaalikokonaisuus. Sen laajentamiseen ja uusimiseen pyritään lähivuosina. Innostavia kilpailuja, aloitteita Kilpailuilla saadaan huomiota ja aktiivisuutta kotiseututyöhön. Huomattavimmat kilpailut seuran historiassa ovat olleet Minun Heinolani -kirjoituskilpailu, valokuvauskilpailu samasta aiheesta ja Heinolan oman kotiseutulaulun sanoituskilpailu. Näiden kilpailujen tuotteista julkaistaan lähivuosina kirja. Loppuvuoden Kaunein jouluikkuna -kilpailut ovat lisänneet joulutunnelmaa kaupunkiin. Aloitteita on tehty kaupungille vuosien aikana parisen kymmentä. Osa aloitteista on toteutunut, mutta moni Heinola-Seuran mielestä tärkeä aloite ei ole päässyt toteutumaan. Niitä pidämme yhä yllä. Kotiseutuarkiston saamisesta Heinolaan emme luovu. Se on Heinolan historian kannalta tällä hetkellä tärkein asialistallamme. Emme luovu myöskään toivosta saada Kylpylän vanha rakennus yhdistyksien kokoontumispaikaksi. Maan koululaitoksessa valmistellaan parhaillaan uusia opetussuunnitelmia. Suomen Kotiseutuliiton tavoitteena on saada lisää kotiseudullista oppiainesta koulujen opetussuunnitelmiin joka kouluasteelle, jotta oppilaille syntyisi jo varhaisessa vaiheessa merkittäviä muistoja synnyinseudusta. On koettava jo aikaisin se, mistä on kotoisin ja mitä kaikkea tarjoaa oma kotiseutu. Hyvä alku asialle Heinolassa oli kaupunginvaltuuston 130-vuotisjuhlakokouksessa perustettu joka kouluasteelle suunnattu projekti Juuret ja siivet Heinolasta. Kotiseutukoulutuksen jatko olisi hyvä herätellä uudelleen käyntiin. Kannustin meille kaikille on kotiseudun menestyminen, jotta viihtyisimme täällä ja säilyttäisimme oman kotiseutumme perinteisen ominaisleiman. Kalevi Peltola Heinola-Seuran puheenjohtaja HUIKEITA ETUJA JA S-PANKKI S-MOBIILISSA. LATAA MAKSUTTA s-mobiili.fi Kyläpirtti pihakoivun katveessa Vajaan 3000 asukkaan Heinolan kirkonkylän Mäntymäki sijaitsee keskellä taajamaa hyvin näkyvällä ja vilkkaasti liikennöidyllä paikalla. Tontilla on 1920-luvun alussa rakennettu hirsinen asuinrakennus, joka saneerattiin pankkitaloksi 1980-luvulla. Pankki lopetti toimintansa vuonna 1997, jonka jälkeen talo jäi tyhjilleen odottamaan seuraavaa muodonmuutosta. Silloinen kylätoimikunta katseli taloa muutaman vuoden ja totesi sen sopivan hyvin kylätaloksi. Talon ostamiseksi tarvittiin pääomaa ja helmikuussa 2003 tarjottiin kirkonkyläläisille mahdollisuus ostaa tulevan kylätalon osakkeita 100 euron nimellishintaan. 114 yksityishenkilöä, 5 yhdistystä ja 3 yritystä lunastivat yhteensä 302 osaketta ja huhtikuussa 2003 perustettiin Heinolan Kirkonkylän Kylätalo Oy, joka omistaa ja hallinnoi kiinteistöä. Näin talosta tuli Heinolan kirkonkyläläisten omistama oma kylätalo. Nimikilpailun tuloksena kylätalo sai nimekseen Kyläpirtti ja talo avattiin kesällä 2003. Kirkonkylän kyläyhdistys ry vuokrasi osakeyhtiöltä talosta toimitilat ja talon toiminta käynnistettiin kyläyhdistyksen kaksivuotisella kehittämishankkeella. Tavoitteena oli saada aikaiseksi kaikkia kyläläisiä hyödyttävä toiminta- ja palvelukeskus, johon olisi luonteva poiketa käymään. Lisäksi seurat, yhdistykset ja yhteisöt saisivat oman kokoontumistilan ja Kirkonkylän palvelun tarjoajat ja tuotteiden tuottajat yhteisen markkinointi- ja myyntipaikan. Hankkeen avulla pystyttiin palkkaamaan työntekijä talon toimintoja suunnittelemaan ja käynnistämään. Taloon perustettiin myös kylätoimisto sekä kyläläisiä että matkailijoita palvelemaan. Kahvilatoiminta talossa käynnistyi tuolloin ulkopuolisen yrittäjän voimin. Kesällä 2004 pirtti toimi yhtenä Heinolan asuntomessujen infopisteenä, josta mm. ohjattiin vieraita Laura Voutilaisen messujen etäkohteena toimineelle hirsitalolle. Vuonna 2005 Kirkonkylä valittiin ensiksi Päijät-Hämeen Vuoden Kyläksi ja samana syksynä myös valtakunnalliseksi Vuoden Kyläksi. Tärkeimpänä syynä palkinnon saamiselle oli nimenomaan onnistunut kylätalohanke monipuolisine toimintoineen. Ennakkoäänestyspaikkana Kyläpirtti toimi ensimmäisen kerran presidentinvaaleissa v. 2006. Kyläyhdistys on huolehtinut ennakkoäänestyksen toimittamisesta paikanpäällä ja vaalitoimitsijat ovat olleet kyläyhdistyksen valitsemia ja keskusvaalilautakunnan hyväksymiä vapaaehtoisia jotka tekevät työtään talkoilla. Kyläpirtin toimistohuone on muunnettu vaalien ajaksi äänestyspisteeksi ja pienuudestaan huolimatta paikka on ollut toimiva. Asukaspuiston rakentaminen Kyläpirtin tontille aloitettiin keväällä 2006. Heinikkoinen ja pensaikkoinen talon rinnealue muunnettiin puistoksi kiipeilytelineineen ja keinuineen. Puisto avattiin kyläläisten käyttöön kesällä 2007. Alue nimettiin Hiljanpihaksi Mäntymäen entisen asukkaan kunniaksi. Kylätalon palvelut ja toiminnot ovat vuosien kuluessa muotoutuneet kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä talossa toimii kyläyhdis- 15 xv Talon rinnealue muunnettiin puistoksi kiipeilytelineineen ja keinuineen. Hiljanpiha avattiin kyläläisten käyttöön kesällä 2007. tyksen ylläpitämä kahvila, nettipiste, kopiointi- ja tulostuspalvelu, lahjatavaramyymälä, taidenäyttely sekä matkailu- ja asukasinfopiste. Piha-aitta palvelee kesäisin kirpputorina. Taloa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin ja talossa onkin kokousten lisäksi vietetty kastejuhlia, merkkipäiviä, pikkujouluja sekä muistotilaisuuksia. Kuukausittain vaihtuvia taidenäyttelyitä talossa on pidetty jo reilusti toistasataa. Nyt toukokuussa esillä pääsevät viihdetaiteilija Jope Ruonansuun julkkishahmoista piirtämät karikatyyrit. Kesä- ja heinäkuussa saamme ihastella heinolaisten naistaiteilijoiden maalauksia. Lauantaina 23.5. vietetään pihapiirissä kesäkauden avajaisia ja Avoimien kylien päivänä 6.6. talo on myös avoinna. Kyläpirtti on avoinna 2.5. alkaen ma-to klo 8-15, pe klo 8-18, la klo 10-14 ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Tervetuloa tutustumaan! Leader on paikkakun Leaderin kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Suomessa on 56 Leader-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet. Päijät-Hämeessä toimivat PäijänneLeader ry maakunnan pohjoisosassa ja Etpähä ry eteläisessä Päijät-Hämeessä. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Näin lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa. Leader Päijänne toimii nimensä mukaisesti juotavan hyvän Päijänteen tuntumassa, Päijät-Hämeen sydänmailla. Toiminta-alueellamme Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä asuu yhteensä 41 000 asukasta. Alueemme on todella monipuolinen, harvaan asutusta maaseudusta kaupunkiin. Leader-työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelmakauden 2014–2020 aikana ryhmien kautta kanavoituu yhteensä 300 miljoonaa euroa maaseudun mikro- ja pienyrityksille ja yhteisöille. Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista. Päijänne-Leader ry on ollut vahvasti mukana alueensa kehittämisessä jo vuodesta 1997. Se on tukenut niin paikallisen yrittäjyyden kehittymistä kuin kylien investointejakin sekä vahvistanut kylien identiteettiä. Näin monista kylistä on syntynyt oivallisia matkailutuotteita. Kehittämistoiminnan tulokset ovat konkreettisia. Vuosina 2007–2013 Leader-rahoituksella syntyi yli 2 000 uutta työpaikkaa ja yli 800 uutta yritystä sai aloitustukea. Hankkeita toteutettiin yli 8 000. Leader-ryhmien avulla on muun muassa kohennettu ympäristöä, parannettu palveluita, lisätty kansainvälistä yhteistyötä ja innostettu nuoria toimintaan mukaan. Tulevalla ohjelmakaudella 2014-2020 panostamme vielä merkittävämmin matkailun rakenteen kehittämiseen yhteisöllisyyden ja paikallisuuden toimiessa kehittämisen kivijalkoina. Päijänne-Leaderin toimisto sijaitsee Päijännetalolla, Vääksyn kanavan kupeessa. Leader-kauden 2007-2013 hankehelmiä Päijät-Hämeessä Juotavan hyvä Päijänne Metsätietoa kouluille Taarastin katsomo Metsähoitoyhdistys ry haki Leader-tukea metsätietoisuuden levittämiseen kouluissa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda metsä ja metsätalous lähemmäs peruskouluikäisiä nuoria. Hankkeen aikana lapsille ja nuorille jaettiin monipuolista tietoa metsätaloudesta, metsien monikäytöstä. Luonnosta ja metsien merkityksestä Suomelle. Järjestettiin myös metsäretkiä ja vierailtiin alueen metsäteollisuuden toimipaikoissa. Nastolan Taarastissa järjestetään isoja yleisötapahtumia, kesäteatteria ja Suomen suurimmat rautalankafestivaalit. Nastolan kulttuurikiinteistöt Oy sai Leader-tuella katsomon katettua. Katsomon tukirakenteet ovat terästä ja liimapuuta, se on tehty kestämään aikaa ja säätä. Katsomo on kasvattanut alueella järjestettävien tapahtumien kävijämääriä. www.mhy.fi/paijat-hame www.taidekeskustaarasti.fi Enni Idin taidemökki Elämysten Päijänne -hanke on ollut käynnissä pari vuotta Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kuntien alueilla. Hankkeen aikana Etelä-Päijänteen alueelle on luokiteltu kuusi retkeilyreittiä, toteutettu alueen retkeily- ja teemareiteistä esite ja luotu yhtenäinen matkailuilme. Hankkeen jatko tuo mukanaan mm. lintu- ja kasvioppaan retkeilijöille sekä Etelä-Päijänteen alueen palveluportaalin. Naivistitaiteilija Enni Idin mökki on nähtävyys. Itseoppinut taiteilija maalasi Padasjoen Seitniemellä sijainneen kotimökkinsä sisäseinät ja huonekalut kuvilla, joissa kissat kurkistelevat kukkakuvioiden keskeltä.Mökin omistaja Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys halusi kunnostaa kulttuurillisesti arvokkaan mökin. Investointituen avulla uusittiin katto ja seinäpintoja. Kyläyhdistys pitää mökkiä avoinna yleisölle kesäaikaan. www.visitpaijanne.fi www.kellosalmi.net xvi 16 toimintaa nan parhaaksi Leader on koko Euroopan juttu Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys – Etpähä ry – on eteläisessä Päijät-Hämeessä toimiva aluekehittäjä ja paikallinen toimintaryhmä, jonka tarkoituksena on edistää toiminta-alueensa palveluita ja työllisyyttä. Leader on vahvasti paikallista ja ruohonjuuritason toimintaa, mutta sillä on laaja kansainvälinen ulottuvuus. EU:n alueella toimii yli 2000 Leader-ryhmää. Ne nivovat Euroopan maaseutua yhteen ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Leader auttaa ruohonjuuritason kansainvälistymistä. Sen kautta haetaan oppia ja ideoita muista maista, tutustutaan ja tehdään yhdessä yli rajojen. Suomalaiset ovat hyviä ja kysyttyjä kumppaneita eurooppalaisissa yhteistyökuvioissa. Tämän lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edistää yhteistyötä alueen asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon välillä. Yhdistyksen toiminta-alue kattaa Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Orimattilan kaupungin. Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014-2020 jakautuu kolmeen toimintalinjaan: Asuminen ja ympäristö (40 %), yhteisöllisyys ja sosiaaliset innovaatiot (30 %) ja elinkeinotoiminnan kehittäminen (30%). Linnanrauha Oy Hartolassa sijaitseva Linna Hotelli on tunnelmallinen hotelli, jonka ravintolaja kokouspalvelut ovat ensiluokkaiset - yrittäjä Päivi Koskela sai Päijänne-Leaderin kautta investointitukea hotellin tilojen kunnostamiseksi. Tuki tuli tarpeeseen, sillä huoneet, käytävät aula olivat lähes alkuperäisessä kunnossa vuonna 1991 rakennetussa kiinteistössä. Linnanrauha Oy työllistää kahdeksan henkeä. www.linnahotelli.fi Termi Leader on alkujaan lyhenne (LEADER), joka muodostuu ranskankielisistä sanoista ”Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale”. Suomennoksena tämä kuuluu ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä”. Suomi sai Leaderin keinot ja rahoituksen käyttöönsä EU-jäsenyyden myötä vuonna 1996. Menetelmän on ollut helppo rantautua Suomeen vanhan kyläaktiivisuuden perinteen ansiosta. Etpähä ry:n toimisto sijaitsee Pro Agria Hämeen toimitilojen yhteydessä Lahden keskustassa osoitteessa Mariankatu 8 A, 15110 Lahti. EU:n ohjelmakaudella 2014–2020 Leader sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Leaderiin on varattu runsas viisi prosenttia EU:n rahoitusosuudesta eli noin 300 miljoonaa euroa julkisia varoja. Haloo Päijät-Häme Frisbeegolfrata Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n hankkeessa vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut iäkkäät ihmiset pyörittävät ystäväpuhelinrinkiä. He ovat saaneet puhelimet ja soittavat ennalta sovittuina aikoina mukaan ilmoittautuneille vanhuksille. Ystävärinki pyrkii vähentämään maaseudulla yksin asuvien vanhusten turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta. Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys ry otti padasjokelaisnuorten kopin vastaan ja haki rahoitusta frisbeegolfradan rakentamiseen. Nuoret olivat tutustuneet naapurikunnassa liitokiekkorataan ja toivoneet samanlaista kotikuntaansa. Itse rata rakennettiin talkootyönä. Kullasvuoren virkistysalueella täysimittainen 18 korin rata on ollut kovassa käytössä ja se on saanut paljon kehuja. hetkipuhelulle.fi www.padasjoki.fi Hevostalouden kehittäminen Mäkelän tila Orimattilassa on maatalousyhtymä: maidontuotantoa, hevosten kasvatusta, hevosen heinän myyntiä. Leader-rahoitusta saatiin hevostalouden investointien kannattavuuslaskelmiin ja -suunnitteluun. Ilman tukea riittäviä ja perusteellisia suunnitelmia ratsastustallista, pihapiiristä ja hevosten kasvatustoimintaa varten rakennetusta pihatosta ei olisi pystytty toteuttamaan. xvii 17 Ideasta hankkeeksi Kun suunnittelet hanketta, ole aina yhteydessä oman Leader-ryhmäsi toimistoon, niin voimme keskustella hankkeen soveltuvuudesta kehittämisohjelmaamme sekä mitä lisätietoja, liitteitä tms. tarvitaan. Näin vältyt usein turhan työn tekemiseltä! Hyvän hankkeen tunnuspiirteet: * selkeä, konkreettinen tavoite * perusteellinen pohjatyö, hyvä suunnittelu * toimiva ja laaja-alainen yhteistyö * joustava työnjako * avoin ja säännöllinen tiedotus sisään ja ulos * kohtuullinen, oikein mitoitettu budjetti, joka ei ylity * mitattavat tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida vaikuttavuutta ja hyödynnettävyyttä. Hankesuunnitelma on tarkoittettu ensisijaisesti hankkeen toteuttajan avuksi ja työsuunnitelmaksi. Mutta se toimii myös Leader-ryhmän hallituksessa päätöksenteon pohjana, joten sen tekemiseen kannatta paneutua ja käyttää aikaa. Gasthaus Kivitatti Sysmässä sai yritystukea majatalon huonekaluihin ja sisustukseen ELY-keskukselta. Leader-hankkeella Kivitattia laajennettiin pihapiiriin rakennetulla mökillä. (majatalokivitatti.fi) Kuka saa yritystukea? Leader-tukea saava yrityksen pitää täyttää tiettyjä ehtoja tukea saadakseen. Hakijan tulee olla vähintään 18-vuotias, luonnollinen henkilö/henkilöyhtiö tai yhteisömuotoinen yritys (ay/ky/oy/osk), joissa määräysvalta/omistus tukikelpoisilla henkilöillä. Hakijalla pitää olla hakemuksen kohteena olevalta alalta riittävä koulutus tai työkokemus. Yritystoiminnan tulee antaa pääasiallinen toimeentulo vähintään yhdelle yrittäjälle tai työntekijälle. Tuen piiriin kuuluvat Leader-ryhmän alueella toimivat yritykset. Tukea hakevat yritykset jaettu kolmeen luokkaan: 1. Maatalousyritys Ei säädettyä kokorajaa, sisältää myös luonnollisena henkilönä viljeltävät maatilat. Tukea myönnetään toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle. 2. Mikroyritys Mikroyrityksillä tarkoitetaan riippu- mattomia yrityksiä, ei tytäryhtiöitä. Ne työllistävät alle 10 henkilötyövuotta tai liikevaihto tai taseen loppusumma on alle 2 milj. Euroa. Leader-ryhmä tukee erityisesti aloittavia ja toimintaansa laajentavia 1–2 htv työllistäviä, ei-maatilakytkentäisiä maaseutuyrityksiä. 3. Pk-yritys Pk-yritykset jaotellaan vielä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Koolla on vaikutusta tukiprosenttiin. Pk-yrityksille voidaan tukea myöntää ainoastaan elintarvikkeiden ensiasteen jalostukseen ja sillä edellytyksellä, että yrityksen liikevaihdosta yli puolet tulee ensiasteen jalostuksesta. Tuen myöntää ELY-keskus. YRITYSTOIMINNAN INVESTOINTI Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarvittavien toimitilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen, laajentamiseen ja muuttamiseen yritystoimintaan soveltuvaksi sekä uusien koneiden ja laitteiden hankintaan tai aineettomiin investointeihin, kuten tietokoneohjelmistojen hankkimiseen tai kehittämiseen; patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkimiseen. YRITYSTOIMINNAN PERUSTAMISTUKI Perustamistukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamiseen ja aloittamista edistävien kokeilujen toteuttamiseen uudelle yritykselle ja liiketoimintaansa uudistavalle toimivalle yritykselle. Toimivalta yritykseltä edellytetään, että yritystoimintaa on tukihakemuksen jättämishetkellä harjoitettu yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan. Tukea ei myönnetä hakijalle, jolle työja elinkeinotoimisto on tehnyt myönteisen starttirahapäätöksen. Lisätietoja ja suunnitteluapua antavat Päijänne-Leaderin ja Etpähän hankeneuvojat. Leader-kauden 2007-2013 hankehelmiä Päijät-Hämeessä Kalkkisten kylämatkailu Papula paremmaksi Kalkkisten kylä halusi virkistää kyläelämää kehittämällä kaksi uutta tapahtumaa kesäsesongin ulkopuolelle. Tuki kylämatkailun kehittämiseen synnytti elo-syyskuun vaiheessa järjestettävän Kalkkisten 10 –juoksutapahtuman sekä joulukuussa järjestettävän Joulukylä Kalkkisen. Koko kylä on aktivoinut tekemään asioista yhdessä. Nikkaroisten nuorisoseuran seurojentalo Papula on rakennettu 1928. Kiinteistö kaipasi kipeästi remonttia ja tilojen muuttamista esteettömiksi. Investointituen avulla talo saatiin kunnostettua talkoovoimin: uusittiin katto, ulkoverhoiltiin, vessat kuntoon ja keittiö ajanmukaiseksi. nikkaroistennuorisoseura.webs.com www.kalkkinen.fi Pääsinniemen kylätalo Messilän melontakeskus Pääsinniemen kyläyhdistys päätti ostaa vuonna 1930 rakennetun rukoushuoneen, entisen suojeluskuntatalon, ja remontoida sen kylätaloksi. Yhdistys sai investointitukea, jonka avulla talo ostettiin ja kunnostettiin. Kiinteistön katto uusittiin ja seiniin laitettiin lisäeristys. Keittiö remontoitiin ja pihalle porattiin pihakaivo. Taloa vuokrataan juhlapaikaksi, kokouksiin ja tapahtumiin. Talo toi kyläelämään uutta vireyttä. Retki-, kunto- ja koskimelontaan keskittyvän Melontaseura Meloja ry:n melontakeskus sijaitsee Messilän matkailukeskuksessa Hollolassa. Yhdistys hankki Leader-hankkeen turvin melontakeskuksen perustamista varten kajakkeja ja melontatarvikkeita. Lisäksi hankittiin ja kunnostettiin merikontteja kajakkien säilytystiloiksi. Perustaminen onnistui hyvin: nyt jäseniä on jo yli 140. www.meloja.fi 18 Hanketuki kylille ja yhdistyksille Kun kotiseudun elinvoimaisuutta tukevia ideoita viedään yhdessä eteenpäin, tehdään paikallista kehittämistyötä. Näin lisätään alueen viihtyisyyyttä sekä synnytetään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Leader-ryhmä aktivoi, innostaa, tiedottaa, kouluttaa ja toimii hankkeiden toteuttajien apuna. Tarvittaessa hakijoita ohjataan muihin rahoituslähteisiin, jos hanke ei sovi Leader-ryhmän kehittämisohjelmaan. Kaikki neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Leader-ryhmien kehittämisohjelmat laaditaan ohjelmakausittain eli 7-vuotisiksi. Kehittämisohjelma on yhteistyössä laadittu alueen asukkaiden tahdonilmaus, joka toimii myös Leader-ryhmän hallituksen työkaluna aluetta kehitettäessä. Jokaisella Leader-ryhmällä on oma hallitus, joka käsittelee ryhmään jätetyt tukihakemukset ja antaa niistä lausuntonsa. Hallitus kootaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti: kolmasosa hallituksen jäsenistä edustaa julkista hallintoa, toinen kolmannes paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä ja loput maaseudun asukkaita. Kolmikannalla varmistetaan Lea- der-toimintatavan edellyttämä avoimuus ja tasapuolisuus päätöksenteossa sekä rahoituksen jakautumisessa. Hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on täten paikallisilla ihmisillä. Juuri he ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Helppo ja kätevä käyttää kaikissa Leader-hankeasioissa hausta seurantaan. Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Anu Taipale kannustaa hyvien ideoiden jalostamista hyviksi hankkeiksi. ”Leader-ryhmissä neuvotaan, opastetaan ja kehitetään ideoista ihmeitä”. Onko sinulla paikkakuntaa parantava idea? Etsitkö sille rahoitusta? Tule mukaan Leader-toimintaan! Hanketuet kannustavat maaseudun asukkaita, yrittäjiä ja organisaatioita yhteiseen kehittämistyöhön. Hanke on tavoitteellista ja järjestäytynyttä toimintaa jonkin asian parantamiseksi, kokeilemiseksi tai aloittamiseksi. Sen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Hanketukia on eri tarkoituksiin: kehittämiseen, yleishyödyllisiin investointeihin sekä koulutukseen ja tiedonvälitykseen. Hankkeita voidaan toteuttaa paikallisina, alueellisina, valtakunnallisina tai kansainvälisinä. Tukea voi saada esim. työntekijöiden palkkaus- ja matkakuluihin tai yleishyö- dyllisiin investointeihin, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea myönnetään tietty %-osuus hyväksyttävistä kustannuksista, tuen määrä riippuu hankemuodosta sekä kunkin Leader-ryhmän kehittämisohjelman painotuksista. Hankkeeseen tarvitaan yleensä myös hakijan omaa rahaa. Hakijana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, esimerkiksi kylä- tai kulttuuriyhdistys, 4H-yhdistys, maamiesseura, kunta, kuntayhtymä tai oppilaitos. Vesikansan nuorisoseurantalo Hyrrä-palvelun käyttö ei vaadi tuen hakijalta erityistaitoja. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta siihen asti, kunnes tukieurot ovat tilillä. Turhan juoksemisen ja paperipyörittämisen sijaan itse kukin voi keskittyä olennaiseen. Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa, miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Hakemuksen lähettäminen on vaivatonta, kun sitä varten ei tarvitse lähteä postilaatikolle tai ELY-keskuksen tai Leader-ryhmän toimistolle. Myös tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa nopeasti verkon kautta. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä. Hyrrän käyttämisestä antavat opastusta ja lisätietoja Leader-ryhmien hankeneuvojat. Tutustu Hyrrään: www.mavi.fi/hyrra Blue Skies Aviation Lentokoulu Blue Skies Aviation Oy on Vesivehmaalla toimiva lentokoulu. Yritys haki investointitukea lentokoneen hankintaan ja hankki Cessna 150 –koneen. Nyt koneella on takana 1200 lentotuntia ja se palvelee lentokoulun oppilaita. Lennonopetuksen lisäksi tehdään riistanlaskentalentoja ja erilaisia valokuvauslentoja. Vesikansan nuorisoseurantalo oli päässyt vuosien varrella rapistumaan ja käyttö hiipumaan. Peruskorjaus toteutettiin Leader-tuella, palautettiin julkisivu lähemmäs alkuperäistä, talon satavuotiaat ikkunat kunnostettiin – peruskorjaus toteutettiin pääosin talkoovoimin. Remontin jälkeen talon käyttömäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Kylänjärven kunnostus Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Pro Kylänjärvi ry:n hanke paransi orimattilalaisen kylänjärven tilaa. Kosteikkojen rakentamisella vähennettiin järveen päätyviä ravinnekuormia ja parannettiin järven ekologista tilaa. Järven pelastussuunnitelman edellyttämät toimenpiteet olivat niin järeitä, että kylän suuresta talkooinnosta huolimatta talkoovoimat eivät olisi riittäneet niiden toteuttamiseen. Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin –hankkeeseen osallistuivat Kalkkinen, Vuorenkylä, Hollolan kirkon seutu, Hämeenkosken taajama sekä Padasjoelta Kellosalmi, Virmaila ja Seitniemi. Hankkeessa etsittiin ja löydettiin tapoja hyödyntää maisemaa ja paikalliskulttuuria, joko kylän omassa toiminnassa tai kylämatkailun kehittämisessä. 19 Perinteiset KYLÄMARKKINAT kevätlauantaina 9.5.2015 klo 9–15 Lahden satamassa äv i ä np Äitie t lahja ien l y k a j a k o u lähir t! u herk MARKKINAPÄIVÄN OHJELMAA klo 9 aamupuurot markkinaväelle klo 11 palkitaan Päijät-Hämeen vuoden 2015 kylä klo 12-15 päijäthämäläiset kylät esittäytyvät * kylien tuotteita myytävänä * ohjelmaa koko perheelle Järjestää Päijät-Hämeen Kylät ry. | www.phkylat.fi 2
© Copyright 2024