1 SR 2.3.2015 Liite 1 / Kaup.hall. 30.3.2015 Metsäkylän osayleiskaava Ehdotusvaiheen lausunnot (julkinen nähtävillä pito 29.10. – 1.12.2014) Kaavaehdotus 15.10.2014 Tiivistelmä lausunnosta Vastine-ehdotus Liikennevirasto Tampereen läntisen ratayhteyden linjausvaihtoehtojen tarkempi tarkastelu on käynnissä ja yhteyden maankäyttövaraus on tarkoitus määrittää Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Selvityksessä Tampereen läntiset hankkeet –vaihtoehdot ja niiden tarkastelu (Sito 2014) radalle on Ylöjärven alueella esitetty vaihtoehdot: Läntinen, Itäinen ja Tunneli. Läntinen vaihtoehto sisältää alavaihtoehdot Metsäkylä ja Elovainio. Selvityksessä ratayhteyden Läntisen vaihtoehdon Metsäkylän alavaihtoehdon linjaus kulkee osayleiskaavaehdotuksen itäosassa EV, AP-4 ja VL-8 –alueilla. Osayleiskaava ei saa rajoittaa Tampereen läntisen ratayhteyden jatkosuunnittelua ja toteuttamista. Kaavassa tulee huomioida ratayhteyden Metsäkylän alavaihtoehto siten, että ratayhteys on toteuttamiskelpoinen kaavassa osoitetun asuinrakentamisen toteutuessa. Metsäkylän ratavaihtoehto kohdistuu kaavaalueen itäosaan, joka osoitetaan selvitysalueena (SE-2). Alueen maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa sen jälkeen, kun maakuntakaava on lainvoimainen. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhdyskuntarakenne Metsäkylän keskellä on sujuva ja suhteellisen hyvin saavutettava joukkoliikennereitti Vanhan Vaasantien – Metsäkyläntien – Hiekkamaantie. Uusi maankäyttö tulee suunnitella tukemaan tämän joukkoliikennereitin käyttöä. Etenkin pohjoisosan alueet tulee kytkeä reitin yhteyteen laadukkailla ja sujuvilla kevyen liikenteen yhteyksillä. Alueen pohjoisosaan esitettyä joukkoliikenteelle varattua katua (jl) ELY-keskus ei pidä tarkoituksenmukaisena, vaan katsoo, se pirstoo tarpeettomasti alueen viherrakennetta. On tarpeen osoittaa laadukas ja sujuva yhteys Eloon ja edelleen kohti Ylöjärven keskustaa myös muualta kuin valtatien varrelta. Osayleiskaavassa on varauduttu laadukkaisiin ja sujuviin kevyen liikenteen yhteyksiin palveluihin ja joukkoliikennereitin suuntaan. Kevyen liikenteen reitit ovat joko erillisiä tai kokoojakadun yhteydessä. Myös poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä on lisätty. Joukkoliikennekatu poistetaan kaava-alueen pohjoisosasta keski- ja länsiosaa lukuunottamatta. Näin saadaan merkittävästi lyhyempi kiertolenkki linja-autolle. Tämä ratkaisu on myös joukkoliikenteen kannalta realistisempi. Samalla tarpeettomat viheralueiden katkaisut jäävät pois. Osayleiskaavassa on esitetty jo nykyiset hyvin toimivat kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ja Elovainion alueelle. Kevyen liikenteen yhteydet on rakennettu Vanhan Vaasantien ja Elotien varrelle sekä Soppeentien varrelle. 2 SR 2.3.2015 Liikenne Läntiset väyläselvitykset Vertaa vastine Liikenneviraston lausuntoon. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa läntisellä ratayhteydellä on Ylöjärven kohdalla kaksi päävaihtoehtoa: Metsäkylä ja Elovainio. Tarkoitus on maakuntakaavaehdotuksessa päätyä yhteen ratavaihtoehtoon, johon maankäytössä tulevaisuudessa varaudutaan. Näiden hankkeiden mahdollinen toteuttamisaikataulu on hyvin kaukana tulevaisuudessa. Liikennevirasto antaa asiasta lausunnon. Liikennejärjestelmä Tavoitteena on, että uusi valtatie 3 on rakennettu uudelle paikalle v. 2030 koko yhteysvälillä. Hankkeen valmistuminen voi siirtyä useillakin vuosilla eteenpäin. Valtatien kehittämisen aikataulun epävarmuus pitää huomioida. Uusien alueiden toteuttaminen ei välttämättä ole mahdollista osayleiskaavan liitteessä 17 esitetyssä aikataulussa. Nykyinen valtatie (Vaasantie) jää päätieverkkoa täydentäväksi seututieksi eikä maankäyttö saa heikentää tien turvallisuutta. Liikenneselvityksessä esitetään kahden uuden liittymän rakentamista nykyiselle Vaasantielle uuden tien tultua rakennettua. (Kolsopintien jatke ja toinen poistetun Hiekkamaantien liittymän paikalle.) Näitä uusia liittymiä ei ole esitetty osayleiskaavaehdotuksessa. ELY-keskus ei pidä hyvänä vanhan Hiekkamaantien liittymän avaamista uudelleen. Kolsopintien liittymä voidaan hyväksyä, jos liittymän suunnittelun yhteydessä tehtävät toimivuustarkastelut osoittavat, ettei liittymä heikennä tulevan seututien liikenneturvallisuutta. Asemakaavoitus tehdään vaiheittain ja tällöin voidaan ottaa huomioon myös valtakunnallisten teiden rakentamisajankohdat. Osayleiskaavaehdotus ei heikennä nykyisen Vaasantien liikenteen sujuvuutta tai turvallisuutta. Uudet liittymät toteutetaan vaiheittain ja sen jälkeen kun uusi vt 3:n linjaus on rakennettu. Metsäkylän alueen kehittämisen lähtökohtana pitää olla maankäytön kehittäminen vaiheittain siten, ettei heikennetä merkittävästi nykyisen valtatien sujuvuutta, liikenneverkon ja alueen liittymien toimivuutta. ELY-keskus esittää Hautalammintien nykyisen liittymän poistamista osayleiskaavasta. Tämä ei kuitenkaan edellytä käytännössä liittymän katkaisua ja liittymä voi palvella alueen nykyistä maankäyttöä. Osayleiskaavassa ei esitetä nykyisen Hautalammintien liittymää. Ehdotuksessa on esitetty vain yksi uusi liittymä nykyiselle vt 3:lle eli Vaasantielle Kolsopintien kohdalle. Ehdotuksessa ei ole esitetty vanhan Hiekkamaantien liittymän avaamista. Kyseessä on valtion peruskartan tiemerkintä, ei osayleiskaavan merkintä. Liikenteen aiheuttamat haitat Asemakaavoituksen yhteydessä on tehtävä meluselvitykset ja edellytettävä toteutettavaksi niiden mukaiset meluntorjuntarakenteet. Meluselvitysten tekeminen ja mahdollisesti meluesteen rakentaminen kuuluu alueen maankäytön toteuttajalle. Uuden valtatien 3 läheisyyteen osoitettujen asuinalueiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä tulevan tien aiheuttamia haittoja ja pyrittävä ehkäisemään melu- ja muita haittoja alueiden toimintojen sijoittelulla. Lainsäädännön edellyttämät tarkemmat meluselvitykset ja melutorjuntatoimenpiteet tutkitaan ja esitetään asemakaavoissa. 3 SR 2.3.2015 Kaavamerkinnät ja –määräykset Nykyinen valtatie 3 on esitettävä osayleiskaavassa nykyisellä toiminnallisella luokalla eli valtatienä, mutta merkinnässä voi näkyä myös tavoitetilanteen tien toiminnallisen luokan muutos. Merkinnän selitys on ”Valtatie / kantatie, joka muuttuu seututieksi uuden valtatien rakentamisen jälkeen”. Osayleiskaavan yleismääräyksiin on lisättävä määräys: ”Alueelle tehtävien asemakaavojen yhteydessä on selvitettävä kaavaalueen synnyttämät liikenteen vaikutukset liikenneverkolla.” Yleismääräyksellä pitää velvoittaa myös tarvittavien meluselvitysten tekeminen asemakaavoituksen yhteydessä. Lausunto otetaan huomioon lukuun ottamatta velvoitetta tarvittavien melusuojausten tekemiseen asemakaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on laadittava riittävät meluselvitykset asemakaavatyön yhteydessä eikä näin ollen erillistä määräystä tarvita. Kustannukset ELY-keskuksella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa maankäytön kehittymistä aiheutuvia liikenneverkon investointeja. Toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Viherrakentaminen ja virkistys ELY-keskus toteaa, että ainakin yksi ulkoiluyhteys molempiin suuntiin tulee suojata tien molemmin puolin melulta. Etelän suuntaan on perusteltua esittää useampia alituksia / ylityksiä. Tasoratkaisuja ei yhteyksille tule osoittaa. Ulkoilureitin osoittamista nykyisen valtatien 3 varteen ELY-keskus ei pidä perusteltuna vaan katsoo, että reitille tulee etsiä viihtyisämpi sijainti. Ulkoilureittien alikulkujen kohdalla on kaavassa meluntorjuntamääräys. Ulkoilureitit kulkevat sekä nykyisen asutuksen yhteydessä että viheralueiden keskellä. Etelän suuntaan on osayleiskaava-alueen kohdalla kaksi ulkoilureitin ja/tai kevyen liikenteen alikulkua Vaasantien ali. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella itäpuolella on Kolsopintien vieressä alikulku. Nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen viheryhteystarvemerkintöjen kohdalle osoitetaan etelän suuntaan kolme uutta alikulkumahdollisuutta ulkoilureiteille. Tarvittaessa samaan alikulkuun voidaan toteuttaa ulkoilureitti ja kevyen liikenteen yhteys. Ulkoilureitti Vaasantien varresta poistetaan. Sisäisen viherrakenteen laadullisuuteen ja vihervyöhykkeiden leveyteen tulee kiinnittää huomiota. Viheralueelle tulee varata tilaa virkistysja ulkoilukäyttöön, ekologisille yhteyksille sekä esim. hulevesien käsittelylle. Erityisesti kaavaalueiden pohjoisosissa on selvitysten mukaan myös vaalittava maisemallisia arvoja. Laajentuvalle maankäytöllä tai uusilla katuyhteyksillä ei tule tarpeettomasti pirstoa alueen viherrakennetta. Viheryhteyksiä on lisätty ja levennetty siellä, missä se on mahdollista ottaen huomioon nykyiset rakennetut alueet. Uusia yhteyksiä on osoitettu kaava-alueen luoteisosaan AP-4 ja MA-2 –alueen väliin sekä entisen kaatopaikan eteläpuolelle. Lisäksi leveämpi viheryhteys on osoitettu kaavaalueen länsiosaan siten, että se yhtyy Pinsiönkankaan luonnonsuojelualueeseen. Tältä osin vertaa myös ympäristöpäällikön lausunto. Uusi pohjoisosan katuyhteys katkaisee viheryhteyden yhdessä kohtaa. Muut uudet katuyhteydet on poistettu. Esitetyt hulevesien pääreitit mahtuvat samalle viheralueelle kuin ehdotuksessa olevat ulkoilureitit. Näitä on toteutettu jo useassa Metsäkylän asemakaavassa hulevesiselvityksen mukaisesti. Vanha kaatopaikka Kaatopaikan käyttömahdollisuutta virkistykseen Erillistä riskiarviointia ei tarvita, vaan riskit arvioi- 4 SR 2.3.2015 ei ole selvitetty. ELY-keskus toteaa, että kaatopaikan ja sen lähiympäristön maankäyttöön liittyen tulee kaavassa laatia riskiarviointi. Arvioinnissa tulee tarkastella kaatopaikan käyttömahdollisuuksia virkistykseen ja sitä, voidaanko alueen välittömään läheisyyteen osoittaa uutta asutusta tai ulkoilureittejä. Kaatopaikkaa ei tule osoittaa yleiskaavassa virkistysalueena. Merkinnäksi suositellaan: Erityisalue, jolla sijaitsee vanha kaatopaikka. (E/V). Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Mahdollisen käyttötarkoituksen muuttaminen tulee perustua ympäristöviranomaisen hyväksymiin suunnitelmiin. Kaatopaikan välittömään läheisyyteen ollaan suunnittelemassa maankaatopaikkaa, mikä tulee ottaa huomioon kaavan merkintöjä tarkasteltaessa. Elon alueelta Metsäkylään johtava vihervyöhyke on Ylöjärven mittakaavassa merkittävä, eikä sen heikentämistä uudella, virkistyskäytön kannalta ongelmallisella maankäytöllä pidetä lähtökohtaisesti perusteltuna. daan vaikutusten arvioinnin yhteydessä kaavaselostuksessa. Kaatopaikasta on laadittu jo v. 2002 sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma. Kaatopaikan lopettamistyöt ovat viimeistelyä vailla. Vanhan kaatopaikan eteläpuolelle AP-4 –alueen suuntaan ei ole missään vaiheessa kulkeutunut vesiä, vaan vedet kulkeutuvat pohjoiseen ja itään. Kaatopaikka-alue on myös viemäröity eikä sieltä ole päässyt vesiä etelä- ja länsipuolisille alueille. Kaatopaikan eteläpuolelle osoitetaan suojaviheralue (EV), joka palvelee myös viheryhteytenä. Kaatopaikkaa ei osoiteta tässä vaiheessa virkistysalueena. Alue osoitetaan erityisalueena (EV-2), jonka jälkikäyttönä on urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). Kaatopaikan muuttaminen em. tarkoitukseen tapahtuu erillisten suunnitelmien, lupien ja asemakaavoituksen kautta. Ehdotuksessa ei esitetä kaatopaikan länsipuolelle asutuksen ja kaatopaikan väliin maankaatopaikkaa seuraavin perustein: - Alue on liian lähellä uutta omakotialuetta. - Myytäessä omakotitontteja, kaupunki ei ole tarkoittanut läheisen lähivirkistysalueen (VL-8) osoittamista maankaatopaikaksi. - Maankaatopaikka ei liikenteellisesti tai toiminnallisesti sovi näin kapealle VL-8 –alueelle. - Maankaatopaikasta on kohtuutonta haittaa viereiselle asutukselle. - Asutuksen ja vanhan kaatopaikan väliin on jätettävä ehdotuksen mukainen viheryhteys (VL-8 –alue), koska alueelle syntyy uutta asutusta. Uusi asutus edellyttää myös virkistysyhteyksien ja vapaa-alueiden osoittamista rakentamisen lisäksi. Myöskään tekninen lautakunta ei ole lausunnossaan esittänyt maankaatopaikan perustamista alueelle. Hulevesien käsittely Yleiskaavassa tulee varmistua siitä, että varataan riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet hulevesien käsittelyyn, eivätkä reitit ja alueet ole ristiriidassa muun suunnitellun maankäytön kanssa. Tämä edellyttää vielä vaikutusten arvioinnin tarkentamista. Hulevesien pääyhteydet ja hulevesien pääkäsittelyalueet on osoitettu hulevesiselvityksen mukaisesti. Metsäkylän alueelle on laadittu useita asemakaavoja, joissa on toteutettu hulevesiratkaisut hulevesiselvityksen mukaisesti. Näin ollen hulevesiselvityksessä esitetyt ratkaisut on todettu käyttökelpoisiksi ja realistisiksi. Viheralueille ja asuntoalueille mahtuu asemakaavoituksen yhteydessä niin ulkoilureitit kuin hulevesien käsittelyreitit sekä –alueet. Yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu luonnollisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitetaan vain hulevesien pääreitit ja keskeisimmät käsittelyalueet. Vaikutusten arviointia täsmennetään tarvittavilta osin. 5 SR 2.3.2015 Johtopäätökset Päätös linjata valtatie 3 uudelle linjaukselle Metsäkylän pohjoispuolelle ja toisaalta toteutuksen epävarmuus aiheuttaa aikataulullisia ja maankäytöllisiä haasteita suunnittelualueelle. Maankäytön muutokset tuleekin tehdä jaksottain ja varmistaen samalla asumisen edellytysten täyttyminen kulloisessakin liikenteellisessä tilanteessa. Uusi maankäyttö on suunniteltava siten, että kevyelle liikenteelle osoitetaan sujuvat ja laadukkaat yhteydet sekä joukkoliikennereitille että Ylöjärven keskustaan. Vaiheittaisella asemakaavoituksella varmistetaan, että myös pääteiden rakentamisaikataulut otetaan huomioon. Nykyisen Vaasantien viereiset asuinalueet asemakaavoitetaan vasta sen jälkeen, kun riittävät melutorjuntatoimenpiteet voidaan tehdä tai uusi valtatie 3 on toteutettu. Näin ehdotuksessa on tehty. Pirkanmaan maakuntamuseo Kaavaselostuksessa on syytä mainita myös Pirkanmaan maakuntamuseon v. 2000 tekemä arkeologinen inventointi. Kaavaselostusta täydennetään. SK-merkintään liittyvä merkintä suositellaan tarkennettavaksi tavoitteella: vaalia alueen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä ympäristöön tyypillisen raittimaisuuden lisäksi. Lisätään kaavamerkintöihin. Rakennusten suojelu ratkaistaan asemakaavassa, mutta olisi suotavaa liittää suojelutavoite myös merkinnän A/s-1 –määräykseen. Rakennetun kulttuuriympäristön suojelutavoitteet eivät koske ko. alueen kaikkia rakennuksia, vaan inventoinnissa arvokkaaksi osoitettuja ominaispiirteitä, mikä kaavan tavoitteiden kohdentumisen kannalta olisi hyvä näkyä kaavamääräyksessä. Täsmennetään kaavamääräyksiä. Pirkanmaan liitto Ehdotus on pääosin voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukainen. Vertaa vastine Liikenneviraston lausuntoon. Suunnittelualueen itäreunaan on osoitettu suojaviheralue (EV). Em. alueelle on esitetty tulvaniittyalueet. Hulevesien käsittely aiheuttaa ristiriidan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaisen, vaihtoehtotarkasteluun pohjautuvalle läntisen ratayhteyden mahdolliselle sijoittumiselle osayleiskaava-alueen itäosaan EVsuojaviheralueelle. Tämä tulisi ottaa huomioon sekä osayleiskaavan hulevesien hallintaa koskevissa suunnitelmissa että kaava-alueen maankäyttöratkaisuissa. Pirkanmaan liitto puoltaa Ylöjärven Metsäkylän osayleiskaavan hyväksymistä edellä esitetyin tarkistuksin. Koulutuslautakunta Ehdotuksessa on varauduttava Metsäkylän koulun lisäksi myös kokonaan uusien koulutilojen rakentamiseen. Ehdotus perustuu siihen, että Metsäkylän keskellä nykyisen koulun tontilla on yksi iso yhtenäiskoulu. Nykyisessä asemakaavassa on tontilla rakennusoikeutta 12700 kerros-m2. Kerrosluvuksi on osoitettu III. Tämä rakennusoikeus riittää nykyiselle ja tulevalle oppilasmäärälle, mikäli tontti suunnitel- 6 SR 2.3.2015 laan järkevästi ja rakennukset toteutetaan useampi kerroksisina. Rakentamista voidaan sijoittaa myös nykyiselle koulun vieressä olevalle kenttäalueelle, koska uusi kenttävaraus on tehty Työlänojan asemakaavassa koulun tontin pohjoispuolelle. Tällä hetkellä asukasmäärän kasvuksi arvioidaan noin 2800 henkeä. Jos ikäluokasta 14 % on kouluikäisiä, niin uusia oppilaita tulisi 390. Nykyisin oppilaita on koulussa 440. Yhteensä oppilaita olisi 30 vuoden kuluttua noin 830. Nykyinen asemakaava mahdollistaa rakennusten toteuttamisen siten, että oppilasta kohden olisi tilaa 15 kerrosm2. Koulun tontin pinta-ala on myös riittävä, mikäli otetaan huomioon pohjoispuolelle sijoittuva urheilukenttä. Tarvittaessa nykyinen päiväkodin tontti voidaan ottaa koulun käyttöön, koska päiväkodin siirtäminen on selkeästi helpompaa ja tarvitsee pienemmän aluevarauksen. Kaiken kaikkiaan on järkevää vaiheittaisessa asemakaavoituksessa seurata asukas- ja oppilasmäärän kehitystä siten, että uutta koulun tonttia ei tarvita. Kokonaan toisen koulun rakentaminen on niin suuri kynnysinvestointi, että sitä ei ole järkevää tehdä vähäisen asukasmäärän lisäkasvun johdosta. Tuleva asukasmäärä tulee sovittaa siten, että oppilaat mahtuvat nykyisen koulun tontille yhteen yhtenäiskouluun. Metsäkylän Omakotiyhdistys 1. Onko soramonttualue mahdollista säilyttää virkistyskäytössä? Paljon palautetta asukkailta soramontun säilyttämisestä yleisessä käytössä sekä ala-asteen ja päiväkodin osalta lasten virkistyskäytössä. A-5 ja B-7 – alueet haluttaisiin säilyttää virkistyskäyttöön eikä käyttää asuinalueiksi. Emme vastusta suoraa väylää Hiekkamontuntieltä Vanhalle Vaasantielle, jolloin hiekkamontun peräosa säilyisi virkistyskäytössä. Soramonttualueet osoitetaan lähes kokonaisuudessaan lähivirkistysalueena (VL) eli alue laajentuu pinta-alaltaan nähtävillä olevasta osayleiskaavaehdotuksesta yli kaksinkertaiseksi. Metsäiselle alueelle ja Vaasantien varrelle on järkevää ja perusteltua osoittaa asumista (A-5, P7) ja palveluita (P-7) seuraavin perustein: - Alueet sijaitsevat keskellä Metsäkylää erittäin lähellä nykyisiä ja tulevia palveluita sekä joukkoliikennereittiä (Metsäkyläntie). - Alue soveltuu rakentamiseen sekä maaperän että ympäristön kannalta erinomaisesti. - Lainsäädännön mukaan lähivirkistysalue (VL) tulee turvata liikennemelulta eli nykyisen Vaasantien melulta melutorjuntatoimenpitein, mikäli se aiotaan ottaa käyttöön ja osoittaa kaavoissa. Järkevämpää kuin rakentaa kalliit erilliset meluvallit ja/tai meluaidat on osoittaa Vaasantien varteen asuinrakentamista siten, että samalla tulee melutorjunta hoidettua. Asuinrakentaminen voidaan toteuttaa siten, että sekä asunnot että piha-alueet ja em. lähivirkistysalue (VL) on riittävästi melulta suojattu. 7 SR 2.3.2015 - 2. Pehkutien osalta muistutamme liikenneturvallisuutta lisäämällä kävelytie. 3. Joukkoliikenneväylät selkeästi kaavoihin. 4. Turvallisten kulkureittien varmistaminen päiväkoteihin ja kouluihin. 5. Ulkoilureittien tärkeys. 6. Suolavedet menossa Työläjärveä kohti. Hulevesiliityntä on rantaa kohti. Onko muuta mahdollisuutta hoitaa hulevedet kuin laskea ne Työläjärveen. 7. Työläjärven uimarannan kohtalo. Se halutaan säilyttää. 8. Metsäkylän koulun urheilukenttä. Koulun urheilukenttä tulisi pysyä toiminnassa, kunnes mahdollinen uusi saadaan rakennettua. 9. Täyttömaan käyttö meluvallin rakentamiseksi. Onko mahdollista käyttää Työläjärven – kaava-alueelta saatava täyttömaa heti meluvallin rakentamiseksi esim. Hiekkamaantiehen asti. Keskeiselle alueelle ei ole perusteltua osoittaa nyt tarkistetussa ehdotuksessa olevaa suurempaa virkistysaluetta. Em. alueen lisäksi osayleiskaavassa on muita lähivirkistysalueita ja asemakaavoitustyön yhteydessä osoitetaan korttelipuistot ja lähileikkipaikat. Osayleiskaavassa osoitetaan vain pääkevyenliikenteen yhteydet eikä tässä yleispiirteissä suunnitelmassa ratkaista pienten katujen kuten Pehkutien kävelyteiden / jalkakäytävien rakentamista. Alueella on asemakaava ja tekninen lautakunta voi päättää asiasta erillisen käsittelyn pohjalta. Ehdotuksessa on osoitettu selkeä ja realistinen joukkoliikenneyhteys, joka toimii ensin Metsäkyläntien varressa ja myöhemmin lenkkimäisenä yhteytenä Heikkiläntien alueen kautta uusille asuinalueille länsiosassa. Ehdotuksessa on otettu asia huomioon. Yleiskaavassa osoitetaan keskeisimmät pääulkoilureitit ja asemakaavassa niitä tarkennetaan. Reitistö on kattava koko Metsäkylän alueella ja yhteydet on esitetty sekä eteläpuolen harjualueelle että pohjoispuolelle Takamaan suuntaan. Palveluihin on osoitettu hyvät yhteydet asuinalueilta. Osa hulevesistä on pakko suunnata Työläjärveen, mutta ne on toteutettavissa siten, että haittaa järvelle ei ole. Hulevesien käsittelyssä ja suuntauksessa on otettava huomioon maaston korkeuserot. Uimaranta on osoitettu kaavaehdotuksessa. Näin on tarkoitus toimia. Asiaa ei ratkaista osayleiskaavan tai muun kaavoituksen yhteydessä. Tekninen lautakunta käsittelee em. asioita erillisinä kysymyksinä. Vaasantien meluntorjuntatoimet on tarkoitus toteuttaa rakennuksilla niin paljon kuin mahdollista. Vain pakottavissa tapauksissa rakennetaan erilliset meluvallit ja/tai meluaidat. Meluvallin / meluaitojen rakentaminen on erittäin kallista. Ne toteutetaan kuitenkin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Niiden paikka ja muoto ratkaistaan asemakaavassa. 8 SR 2.3.2015 Ympäristöpäällikkö Etelään harjulle esitetyt vihervyöhykkeet ovat kaikki hyvin kapeita eivätkä palvele ekologisina yhteyksinä millään kohdalla. Tulisikin osoittaa kunnon viheryhteys joko Pinsiönkankaan luonnonsuojelualueen, Hautalammin tai Julkujärven kohdalle. Yleismääräys toimenpiderajoituksesta on perusteltu koko alueelle. Riittäisikö yleismääräys koko alueelle ilman aluevarauskohtaisia määräyksiä. Kaatopaikka-alue soveltuu saa-2 –merkinnästä huolimatta kunnostuksen jälkeen hyvin esim. eri ulkoilulajien alueeksi. Olisiko kaatopaikkaalueella VU- tmv. –merkintä sallivampi esim. mahdolliselle liikuntarakentamiselle? Kaava-alueen länsiosaan Pinsiönkankaan luonnonsuojelualueen kohdalle osoitetaan leveämpi vihervyöhyke. Toimenpiderajoitus esitetään vain yleismääräyksessä ja poistetaan aluekohtaisista määräyksistä. Vert. vastine ELY-keskuksen lausuntoon. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Pirkanmaan pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Tampereen kaupunki Ei huomautettavaa. Y:\Tekninen osasto\Kaavoitus\Tiivistelmät\Lausunnot- Metsäkylän osayleiskaava.doc
© Copyright 2025