1. No category

Sipoonlahden koulu
Sivu 1/25
TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE
2014-2015
Koulun tiedot
Suunnitelma
Koulu: Sipoonlahden koulu
Koulumuoto: Yhtenäiskoulu
Opetuskieli: Suomi
Koulupiiri: 01
Koulun yhteystiedot
Suunnitelma
Koulun nimi: Sipoonlahden koulu
Osoite: Neiti Miilin tie 6 01150 Söderkulla
Puhelin: 09- 2353 7361 (koulusihteeri)
Rehtorin yhteystiedot:
Nimi: Jorma Joki-Korpela
Puhelin: 09-2353 7360
Sähköposti: jorma.joki-korpela@sipoo.fi
Sipoonlahden koulu toimii kahdessa toimipisteessä:
Esiopetus ja vuosiluokkien 1-2 perusopetus järjestetään Opintien toimipisteessä
Osoite: Opintie 6
01150 Söderkulla
Vuosiluokkien 3-9 perusopetus järjestetään Neiti Miilin tien toimipisteessä
Osoite: Neiti Miilin tie 6
01150 Söderkulla
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Vuosiluokkien 1-3 luokkamuotoinen erityisopetus järjestettiin lukuvuonna 2014-2015 Neiti
Miilin tien toimipisteessä. Aikaisempina vuosina vastaava toiminta on järjestetty Opintien
toimipisteessä. Kokemukset opetuksen järjestämisestä Neiti Miilin tien toimipisteessä olivat niin
myönteisiä, että toimintaa jatketaan ensi lukuvuonnakin samassa paikassa.
Oppilasmäärä
Suunnitelma
Oppilasmäärä:
Esiopetus 53
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 2/25
Perusopetus 506
Yhteensä 559
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Esiopetuksessa oli kevätlukukauden päättyessä 56 lasta.
Perusopetukseen tuli lukuvuoden aikana eri luokille uusia oppilaita niin, että oppilasmäärä oli
lukuvuoden päättyessä 517.
Koulun tuntikehys
Suunnitelma
Esiopetus: 752 tuntia/lukuvuosi. Esiopetusta annetaan kaikkina koulupäivinä 4 tuntia/päivä.
Koulupäivien määrä 188.
Perusopetus: 952
Yleisopetus: 776
Varsinaiset oppiaineiden oppitunnit 761
Tukiopetus 15
Yhtensä
Erityisopetus:
Luokkamuotoinen erityisopetus 68
Osa-aikainen erityisopetus 69
Yhteensä 137
Erityistehtävät 35,6 (sisältää myös luokanvalvojan tunnit vuosiluokilla 6-9)
Tuntikehys yhteensä 929,6
Edellä mainittuihin lukuihin sisältyvät ryhmäkokojen pienentämiseen saadut resurssitunnit.
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Esiopetuksen tuntimäärä toteutui kokonaan.
Perusopetuksen tuntimäärä toteutui muuten kokonaan, mutta tukiopetuskiintiöstä jäi suuri osa
käyttämättä. Tästä huolimatta oppilaille annettiin tukiopetusta tarpeen mukaan.
Koulun henkilökunta
Suunnitelma
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 3/25
Henkilökuntaluettelossa on mainittu työssä oleva henkilöstö, mutta ei virkavapaalla olevia.
Esiopetus:
Horppu Tiina
Höglund Kaisa, lastentarhanopettaja
Koivunen-Rosenström Lila, lastenhoitaja
Kosonen Riitta-Kaisa, lastentarhanopettaja
Lohiniemi-Leskinen Leena-Maija, lastentarhanopettaja
Mallenius Eeva, lastenhoitaja
Saarinen Henna, lastenhoitaja
Saarnia Riitta, lastentarhanopettaja
Wellamo Erja, lastenhoitaja
Merihaara Marina, ryhmäavustaja 2 pv/viikko
Perusopetus
Opettajat:
Ahola-Kinnunen Eeva, luokanopettaja
Alanne Outi, erityisluokanopettaja
Anttila Harri, luokanopettaja
Bergman Elina, aineenopettaja
Elomaa Milja, päätoiminen tuntiopettaja/joustava perusopetus (JOPO)
Haara Annukka, luokanopettaja
Harri Riina, luokanopettaja
Huhtakallio Jani, aineenopettaja
Huldén Noora, luokanopettaja
Hýpen Karri, luokanopettaja
Jahkola Tuuli, luokanopettaja
Jyrkinen Mia, aineenopettaja
Kanerva Pasi, luokanopettaja
Kantonen Marianne, sivutoiminen tuntiopettaja
Karjalainen Ritva, erityisopettaja
Kautto Henna, erityisopettaja
Kylmälä Marko, aineenopettaja
Lagerstam Mette, luokanopettaja. Anna Grönmanin sijainen syyslukukauden ajan.
Lainas Pipsa, aineenopettaja
Leino Helena, luokanopettaja
Maristo Heli, päätoiminen tuntiopettaja
Meriläinen Anna-Mari, luokanopettaja
Metsärinne Satuminna, luokanopettaja
Mutanen Mari-Anne, luokanopettaja
Mäntyniemi Kati, aineenopettaja
Niemiaho Maisa, luokanopettaja
Niskala Marja-Liisa, erityisopettaja, jäi virkavapaalle 11.8.2014 ja eläkkeelle 1.9.2014.
Peltonen Mia, aineenopettaja
Pohjalainen Tarja, päätoiminen tuntiopettaja
Pomell Katja, luokanopettaja
Puistolahti Miia, erityisluokanopettaja
Rantavuori Annele, luokanopettaja
Saarinen Petri, päätoiminen tuntiopettaja
Sihvonen Niina, luokanopettaja
Tikkanen Raija, opinto-ohjaaja
Torro Mikko, aineenopettaja
Virtanen Marko, aineenopettaja. Anna Virtasen sijainen syyslukukauden ajan.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 4/25
Väkevä Titta, luokanopettaja
Wetherill Sanna, erityisluokanopettaja
Österholm Marja, erityisopettaja 11.8.2011 lähtien
Muu henkilöstö:
Joki-Korpela Jorma, rehtori
Luomanen Tiina, apulaisrehtori
Jaatinen Camilla, koulusihteeri 3 pv/viikko, koulutoimen oppilashallinto-ohjelmien pääkäyttäjä 2
pv/viikko
Hyvärinen Minna, koulusihteeri 2 pv/viikko, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 2 pv/viikko sekä
koordinaattori 1 pv/viikko
Haapaniemi Petja, vahtimestari/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Eskolin Kirsi, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Forsblom Lotta, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Jaatinen Minna, oppilaitosisäntä/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Kautto Riina, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Kettumäki Teea, kouluohjaaja/joustava perusopetus (JOPO)
Mertsalmi Kati, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Oksman Tuomo, koulunkäyntiavustaja
Packalén Pia, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Plattonen Anna-Liisa, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Rantavuori Mari, iltapäivätoiminnan ohjaaja, työaika 8 tuntia/viikko
Telemachou Jaana, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
Taipale Paula, kirjastovirkailija
Oppilashuoltohenkilöstö:
Salmela Anne, johtava koulupsykologi
Mielonen Heidi, koulupsykologi
Valtonen Pia, koulukuraattori
Grannas Anne, kouluterveydenhoitaja.
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Esiopetus:
Lastenhoitaja Henna Saarinen oli virkavapaalla kevätlukukauden ajan. Hänen sijaisenaan toimi
Kristiina Ketola.
Aamu- ja iltapäivätoiminta:
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Riina Kautto jäi virkavapaalle kevätlukukauden alussa. Hänen
sijaisena toimi Jenni Räikkönen.
Perusopetus:
Tuntiopettaja Tarja Pohjalainen jäi virkavapaalle kevätlukukauden alussa. Hänen sijaisena toimi Mette
Lagerstam.
Koulun työajat
Lukuvuoden työ- ja loma-ajat
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 5/25
Suunnitelma
Syyslukukausi: ti 12.8.2014 - la 20.12.2014
Koulupäivä lauantaina 20.9.2014. Vastaava ylimääräinen vapaapäivä perjantaina 15.5.2015.
Syysloma to 16.10. 2014 - pe 17.10.2014
Kevätlukukausi: ke 7.1.2015- la 30.5.2015
Talviloma: ma 16.2.2015 - pe 20.2.2015 (viikko 8)
Koulupäiviä koko lukuvuonna yhteensä 188.
Jaksot:
1. jakso 12.8.2014-20.12.2014
2. jakso 7.1.2015-30.5.2015
Kertomus
Suunnitelma toteutui.
Koulun päivittäiset työajat
Suunnitelma
OPINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT
Esiopetus:
Päivittäin klo 8.30-12.30 kaikkina koulupäivinä. Lisäksi esiopetukseen liittyvä päivähoito klo
7.00 (tarvittaessa klo 6.30) - 8.30 ja klo 12.30 - 17.00
Perusopetus/vuosiluokat 1-2:
Maanantai, tiistai, keskiviikko ja perjantai
Oppitunti/ Aika Kesto
välitunti
1. tunti 8.30-9.15 45 min
välitunti 9.15-9.30 15 min
2. tunti 9.30-10.15 45 min
ruokailu 10.15-11.00 45 min
3. tunti 11.00-11.45 45 min
4. tunti 11.45-12.30 45 min
välitunti 12.30-12.45 15 min
5. tunti 12.45-13.30 45 min
Torstai
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 6/25
Oppitunti/ Aika Kesto
välitunti
1. tunti 8.30-9.15 45 min
välitunti 9.15-9.30 15 min
2. tunti 9.30-10.15 45 min
3. tunti 10.15-11.00 45 min
ruokailu 11.00-11.45 45 min
4. tunti 11.45-12.30 45 min
välitunti 12.30-12.45 15 min
5. tunti 12.45-13.30 45 min
Aamu- ja iltapäivätoiminta:
Kaikkina koulupäivinä klo 7.00-9.30 ja klo 12.30-17.15
Kesäkuussa 2015 ainakin ajalla 1-18.6. (mahdollisesti 26.6. saakka) päivittäin klo 7.30-17
Heinä-elokuussa 2015 ajalla 27.7. - 5.8. (mikäli seuraavan lukuvuoden koulutyö alkaa
11.8.2015.
NEITI MIILINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT
Perusopetus:
Vuosiluokat 3-6
Oppitunti/ Aika Kesto
välitunti
1. tunti 8.40-9.25 45 min
välitunti 9.25-9.40 15 min
2. tunti 9.40-10.25 45 min
välitunti 10.25-10.30 5 min
3. tunti 10.30-11.15 45 min
ruokailu 11.15-11.45 30 min
4.tunti 11.45-12.30 45 min
välitunti 12.30-12.45 15 min
5. tunti 12.45-13.30 45 min
välitunti 13.30-13.45 15 min
6. tunti 13.45-14.30 45 min
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 7/25
7. tunti 14.30-15.15 45 min
Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo 15.30.
Vuosiluokat 7-9
Oppitunti/ Aika Kesto
välitunti
1. + 2. tunti 8.40-10.10 90 min
välitunti 10.10-10.30 20 min
3. + 4. tunti 10.30-12.00 90 min
ruokailu 12.00-12.45 45 min
5. tunti 12.45-13.30 45 min
välitunti 13.30-13.45 15 min
6. + 7. tunti 13.45-15.15 90 min
Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo 15.30.
Oppilaiden koulukuljetukset huomioidaan mahdollisen välitunnin järjestämisessä.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Päivittäin klo 7.00-9.30 ja klo 12.30-17.15
Kertomus
Suunnitelma toteutui.
Poikkeavat työpäivät
Suunnitelma
Syyslukukausi:
Taksvärkkipäivänä 15.10.2014 osa oppilaista suorittaa korvaavaa työpäivää koulun ulkopuolella
erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Niillä oppilailla, jotka eivät taksvärkkityöhön
osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo 13.30.
Perjantaina 19.12.2014 järjestetään iltapäivällä henkilökunnan joulukahvitilaisuus. Oppilaiden
koulupäivä päättyy joko 12.30
tai 13.30.
Lauantaina 20.12.2014 aamulla järjestetään joulujuhlat sekä Opintien toimipisteessä että Neiti
Miilintien toimipisteessä. Juhlien tarkempi kellonaika päätetään myöhemmin.
Kevätlukukausi:
Opettajien ja mahdollisuuksien mukaan myös muun henkilöstön virkistysiltapäivä järjestetään
ke 25.3.2015 klo 13.30 alkaen. Oppilaiden koulupäivä päättyy viimeistään klo 13.30.
Vapun aattona 30.4.2015 vietetään toimintapäivää. Tällöin koulu päättyy vuosiluokilla 1-6 klo
12.30 ja vuosiluokilla 7-9 joko klo 12.30 tai klo 13.30.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 8/25
Koulun liikuntapäivää vietetään maanantaina 25.5.2015. Oppilaiden koulupäivä päättyy klo
12.30 tai 13.30.
Perjantaina 29.5.2015 järjestetään iltapäivällä henkilökunnan kevätkahvitilaisuus. Oppilaiden
koulupäivä päättyy joko 12.30
tai 13.30.
Lauantaina 30.5.2015 järjestetään kevätjuhlat molemmissa toimipisteissä. Opintien toimipisteen
juhla alkaa klo 8.00 ja Neiti Miilintien toimipisteen juhla klo 10.00.
Työelämään tutustumiseen liittyvistä TET-jaksoista on erillinen selvitys kohdassa Koulun
ulkopuolinen opetus.
Mikäli edellä mainitun virkistysiltapäivän järjestäminen ei jostakin syystä ole mahdollista
25.3.2015, varataan mahdollisuus järjestää koulun henkilökunnalle Tyhy-/virkistysiltapäivä
kahtena iltapäivänä niin, että kumpanakin päivänä puolet henkilöstöstä on töissä ja puolet
viettämässä tyhy-/virkistysiltapäivää. Näinä kahtena päivänä oppilaiden koulupäivä päättyy
mahdollisesti 1-2 tuntia tavanomaista aikaisemmin. Esiopetukseen liittyvä päivähoito sekä
iltapäivätoiminta hoidetaan näinä päivinä ajallisesti täysimääräisesti, mutta toimintaa ohjaavan
henkilöstön määrä on puolet normaalista.
Opintoretkien, leirikoulujen sekä erilaisten liikunta- ym. tapahtumien ja koulujen
urheilukilpailujen aikana oppilaan työpäivä poikkeaa lukujärjestyksen mukaisesta työpäivästä
sekä sisällöllisesti että toisinaan myös ajallisesti.
Työjärjestyksistä poikkeavista päivistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille hyvissä ajoin
etukäteen. Kuljetusta odottaville oppilalle tarjotaan mahdollisuus osallistua koulussa valvottuun
toimintaan.
Kertomus
Suunnitelma toteutui.
Koulun painopisteet ja tavoitteet
Suunnitelma
Arvot ja visio
Arvot:
Sipoonlahden koulun toimintaa ohjaavat ammatillisuus, kaikkien toimijoiden keskinäinen arvostus ja
kunnioitus ja pyrkimys laadukkaan palvelun tarjoamiseen.
Visio:
Keskeinen päämäärä on tuottaa laadukasta esi- ja perusopetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja
tarjota kasvulle ja oppimiselle riittävää ja asianmukaista tukea. Opetuksen kehittämisessä käytetään
pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, mahdollisimman rikkaita oppimisympäristöjä ja joustavia
järjestelyjä niin menetelmien kuin ryhmienkin suhteen. Kouluyhteisössä kehitetään erilaisia
pedagogisia toimintamalleja, joilla pyritään vastaamaan oppilaiden tulevaisuuden taitojen haasteisiin.
Pedagogiselle kehittämiselle ja keskustelulle varataan aikaa ja se huomioidaan toimintaympäristön
rakenteessa mm. siten, että henkilökunnalla on riittävästi tilaisuuksia pohtia ja kehittää työtään.
Koulun toiminnan kehittämisessä kuullaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyökumppaneita. Koulu tekee
yhteistä työtä eri toimijoiden kanssa oppilaiden parhaaksi. Opetuksen lisäksi oppilaille tarjotaan
laadukasta aamu- ja iltapäivätoimintaa. Laadukas oppilashuoltotyö ja kolmiportainen oppimisen tuki
takaavat riittävän ja oikea-aikaisen tuen kaikille tarvitsijoille.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 9/25
Erityisesti lv. 2014-15 painotetaan seuraavia kohteita:
PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN
Pedagoginen kehittäminen uuden opetussuunnitelman hengessä käynnistyi jo keväällä 2014 ja jatkuu
lukuvuoden 2014-15. Kouluumme perustettiin molempiin toimipisteisiin pedagogiset ohjausryhmät.
Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat AVI:n järjestämään koulujen johtoryhmäkoulutukseen, joka jatkuu
syksyllä 2014. Ohjausryhmän osallistuminen johtamiskoulutukseen on perusteltua sen vuoksi, että
koulussamme noudatetaan jaetun johtajuuden periaatetta ja oman toiminnan ja työskentelyn sekä
toisten tavoitteellisen toiminnan johtamista halutaan tukea laadukkaalla koulutuksella. Pedagogisesta
kehittämisestä on olemassa erillinen toimintaympäristökuvaus ja suunnitelma.
OPPILAIDEN OSALLISUUS JA HYVINVOINTI
Kouluterveyskyselyn 2013 ja Koulun hyvinvointiprofiilin (Opetushallituksen kartoitus) sekä KiVakyselyn tulosten pohjalta on päätetty panostaa oppilaiden osallisuuden lisäämiseen ja oppilaiden
hyvinvointiin. Erityisesti yläkoulun tyttöjen hyvinvointi on keskeisenä kehittämiskohteena sekä
oppilashuollon että koulun kehittämistoiminnassa.
Lähtökohtaisesti koulun kaiken toiminnan tulee tukea pedagogista kehittämistä ja laadukkaan
opetuksen ja oppimisen tuen kehittämistä ja toteuttamista. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön
2016 ja uusi oppilashuoltolaki astuu voimaan jo 1.8.2014. Koulussamme on ennakoitu molempia
uudistuksia ja oppilashuoltotyön toiminta ohjattiin jo kevään 2014 aikana uusien toimintamallien
suuntaiseksi. Oppilashuoltotyön suunnitelmassa ja työsuunnitelmassa kirjataan tarkemmin
myöhemmin kaikki keskeiset toimintatavat, periaatteet ja prosessit, kunhan niistä saadaan Sipoon
kunnan yhteiset ohjeistukset.
Oppilaiden osallisuutta lisätään mm. selkiyttämällä ja vahvistamalla oppilaskuntatyötä ja
tukioppilastoimintaa sekä muita toimintamalleja, jotka rakenteellisesti lisäävät oppilaiden
osallistumista koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaat pyritään ottamaan mukaan myös
uudenlaiseen oppilashuollolliseen toimintaan ja sen suunnitteluun.
YRITTÄJYYSKASVATUS
Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää vastuun ottamiseen omasta toiminnasta,
tavoitteista ja hyvinvoinnista, toiminnan hyvää ennakkosuunnittelua, toteutusta ja arviointia, toisten
huomioimista ja toiminnan eettisyyden arviointia ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä, mikäli
toiminnan tavoitteet ja toteutus sitä vaativat.
Yrittäjyyskasvatus on siis paljon laajempi käsite kuin ajatus pelkästä yrityksen perustamisesta ja/ tai
bisneksen pyörittämisestä.
Sisäisen yrittäjyyden näkökulma:
Lisätä pedagogisia toimintamalleja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan sisäisen yrittäjyyden
ajattelun: Oppilaat uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti, kokeilla, ottaa riskejä ja
kykenevät olemaan joustavia. Oppilasta tuetaan kasvussa omatoimiseksi, aloitteelliseksi,
päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat oppivat
ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat
vaikuttaa.
Oppilas oppii työskentelemään yhä taidokkaammin tiimin jäsenenä.
Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulma:
Aloittaa lyhyt valinnaiskurssi: Vuosi yrittäjänä (noin 50 oppilasta)
Kurssilla oppilaat tekevät tiimit, jotka perustavat oikeat yritykset.
• Vieraillaan paikallisissa yrityksissä
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 10/25
• Käydään Sipoon Nuorten yrittäjyysmessuilla
• Jatkaa yrityttäjyyskurssia kevään aikana mahdollisesti halukkaiden oppilaiden kanssa kerhotunneilla.
• Viedä parhaat yritykset kilpailemaan muiden Uudenmaan ny-oppilaiden kanssa
Jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa
Viedä oppilaita 24h-Leirille leiriläisiksi ja apuohjaajaksi
Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus
Suunnitelma
Sipoonlahden koulun painopisteet lv. 2014-2015
1. Oppilaiden osallistaminen
2. Pedagogiset painopisteet:
- Yrittäjyyskasvatus
- Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opettamisessa ja
opiskelussa
- Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen organisaation sisällä
1. Oppilaiden osallistaminen
Oppilaiden osallistaminen Sipoonlahden koulussa
Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon kuuluminen tyydyttää
liittymisen perustarvetta. Osallistumalla koulun päätöksentekoon oppilas saa
tietoa koulun koko organisaatiosta, visioista ja tavoitteista. Oppilas pystyy
vaikuttamaan, jolloin merkityksellisyyden kokemus vahvistuu ja hiljainen tieto
tulee jakoon. Jokaiselle oppilaalle kuuluu vastuu luokka- ja kouluyhteisöstä, ja
osallistumalla oppilas ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen koko
kouluyhteisössä.
Neiti Miilin tiellä oppilaskunnasta on valittu oppilaskunnan hallitus, johon
kuuluu edustajia jokaiselta luokalta. Hallituksen toimintaa johtaa yhdeksännen
luokan edustajista koostuva puheenjohtajisto, joka suunnittelee ja valmistelee
koko oppilaskunnan toimintaa. Lukuvuoden 2014-15 toimintaa ovat mm.
aulan käytön organisointi ja yhteistyön kehittäminen rehtorin, opettajakunnan,
oppilashuollon sekä vanhempaintoimikunnan kanssa. Luokan edustajat
tuovat hallitukseen tietoa luokkakokouksista, joita pidetään säännöllisesti
luokanvalvojan
tai
luokanopettajan
ohjaamana.
Luokkakokouksen
tarkoituksena on osallistaa koko oppilaskunta koulun toimintaan ja
kehittämiseen.
Opintiellä lasten ja oppilaiden osallistamista lisätään ottamalla heidät entistä
enemmän mukaan arjen suunnitteluun. Oppilaiden ehdotuksia kuullaan ja
kirjataan ylös. Esimerkkinä voidaan mainita vuotuiset juhlamme, kuten
Lapsen oikeuksien päivä sekä Talent –show, joiden ohjelman lapset
suunnittelevat ja toteuttavat suurelta osin itse. Lapset ja oppilaat osallistuvat
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 11/25
aktiivisesti kouluruokailun kehittämiseen mm. antamalla palautetta
kouluruoasta sekä uudistamalla ruokalistaa ruokaraatien muodossa.
Lukuvuoden aikana pidetään luokkakohtaisia aamunavauksia, joiden sisällön
luokka itse suunnittelee. Myös Opintiellä aloitetaan luokkakokoukset. Koulun
oppilaskunnan hallitukselle viedään esikoulu- alkuopetusikäisten lasten ja
oppilaiden terveiset, ja hallitukselta tulevia asioita käsitellään Opintiellä.
Kirjaamme oppilaiden ideat ja sopimukset omaan vihkoon, jota säilytetään
opettajahuoneessa.
2. Pedagoginen kehittäminen
Yrittäjyyskasvatus
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet
Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa painottuvat eri koulutusasteiden, työ- ja
elinkeinoelämän, järjestöjen, hallinnollisten ja poliittisten päätöksentekijöiden
sekä kotien kanssa tehtävä verkostoyhteistyö. Näissä verkostoissa kehitetään
kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä sekä
toimintakulttuuria, joissa oppijan yrittäjämäiset valmiudet ja elämänhallinta
vahvistuvat. Siten myös oppijalla kehittyvät tiedolliset, taidolliset ja
asenteelliset valmiudet sekä toimintatapa, jotta hän kykenee toimimaan
yrittäjämäisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdessä toisten
kanssa. Tällä kaikella vahvistetaan myös sitä, että oppijan on helppo toimia
tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa toimien.
(Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2009)
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Sipoonlahden koulussa
TYÖYHTEISÖTASOLLA LUKUVUONNA 2014-15 ->
- Yhteisen käsityksen muodostuminen siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on
Sipoonlahden koulussa = yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Sipoonlahden
koulussa
- Yrittäjyyskasvatuksellisen puheen ja ajattelun lisääminen Sipoonlahden
koulussa
- Yrittäjyyskasvatuksellisten opetusmenetelmien lisääntyminen sekä
menetelmien hyödyntäminen SLK:ssa
- Opettajat löytäisivät rakenteellisia ratkaisuja oppiainerajoja ylittävien
opintokokonaisuuksien järjestämiseen yläluokilla
- Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisen pedagogian
sisäistäminen
- Opetushenkilöstön välisen yhteistyön lisääntyminen
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 12/25
- Monipuolisten arviointimenetelmien kehittäminen
- Verkottuminen joidenkin paikallisten/lähialueen yrittäjien ja yhdistysten
kanssa
- Omien opetuskäytäntöjen reflektointi suhteessa yrittäjyyskasvatuksen
tavoitteisiin
OPPILASTASOLLA
1. Omaehtoinen yrittäjyys
- Oppilaan omatoimisuus lisääntyy ja aktiivinen vastuunottaminen kehittyy
- Oppilas voi saada koulussa niitä kokemuksia, että aina yrittäminen
kannattaa
- Oppilaan kyky johtaa itseään kasvaa ja hän uskaltaa ottaa riskejä ja kokeilla
itsenäisesti
- Oppilas oppii näkemään mahdollisuuksia ympärillään ja olemaan luova
- Oppilaalla on intohimoa oppimista kohtaan
- Oppilaan oman toiminnan ohjaaminen sekä arviointikyky kasvavat
- Oppimisprosessit tarjoillaan sellaisessa muodossa, että oppilaalla on aidosti
mahdollisuus innostua, toimia ja ohjata omaa toimintaansa itse
2. Sisäinen yrittäjyys = sosiaalinen yrittäjyys
- Oppimisprosessit ovat oppilaslähtöisiä: oppilas pääsee itse vaikuttamaan
oppimisprosessiin sen sijaan, että vain toimii opettajan ohjeiden mukaan
- Ryhmän yhteisöllisen ajattelun hetkiä lisätään ja päästetään sosiaalinen
älykkyys valloilleen
- Yhdessä tekemisen taitoja vahvistetaan
- Oppilas osaa verkottua ja lisätä omaa asiantuntijuutta yhteistyön voimalla
- Oppilaan kyky arvioida oman ryhmänsä toimintaa ja itseään ryhmän
jäsenenä kehittyy
3. Ulkoinen yrittäjyys
- Oppilas pystyy soveltamaan yrittäjyyskasvatuksen myötä tulleita taitoja
elämän eri tilanteissa
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 13/25
- Oppilas on aktiivinen toimija yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten yrityksessä,
yhdistyksessä, politiikan saralla sekä eri verkostoissa
- Oppilas pystyy vaikuttamaan asioihin ja kokee merkitykselliseksi osallistua
päätöksentekoon eri yhteisöissä
- Oppilas osaa verkottua ja näkee tiimityöskentelyn tuomat mahdollisuudet eri
elämäntilanteissa
Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello, syyslukukausi:
Elokuu
• SLK:n painopisteiden 2014-2015 valinta johtoryhmässä
• Luokkien 3-6 taito- ja taideainepalkit (projektitunnit) aloitettu
- Koulun vastuutehtävien valinnat ja yrittäjyyskasvatustyöryhmän
perustaminen -> Harri Anttila, Petri Saarinen ja Titta Väkevä
- 8.-9.-luokkaisten yrittäjyyskasvatusvalinnaiskurssien aloittaminen
Syyskuu
- 8.-9.-luokkalaisten yrittäjyyskasvatuskurssin valinneiden oppilaiden
osallistuminen Sipoon yrittäjänpäivään 5.9.2014 Nikkilässä
- Osallistuminen 16.9. Keski- ja Itä-Uudenmaan
yrittäjyyskasvatustyöryhmien verkottumisiltapäivään (Harri ja Titta)
- Painopisteiden prosessointia tiimeissä
Lokakuu
• NY6H-leirien aloittaminen 5.-6.-luokkalaisille. Ohjaavat oppilaat ovat
9.-luokkalaisia NY24H-leirin käyneitä.
• Osallistuminen 21.10. Sipoon kunnan yrittäjyyskasvatustyöryhmän
kokoukseen (Harri ja Titta)
• Yrittäjyyskasvatuksen (Harri ja Titta 8.10.), TVT-opetuksen (Pipsa ja
Mikko 8.10.) ja yhteisopettajuuden alustukset koulun
opettajille/henkilökunnalle (Tuuli 15.10.).
-> Yrittäjyyskasvatuksen materiaali jakoon 1.-6.-luokkalaisten opettajille
sekä ohjeistus käyttöä varten
Marraskuu
Pedagogisten painopisteiden mukaisen opetuksen suunnittelu aine- ja
luokka-asteen tiimeissä 5.11.
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opettamisessa ja
opiskelussa
Sipoonlahden koulun TVT-polku
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 14/25
Mediakasvatuksen aseman vahvistaminen liittyy TVT:n käytön lisäämiseen.
Oppilaat kohtaavat jatko-opinnoissa ja työelämässä kaikkialle ulottuvan tietoja viestintäteknologian. Sitä tehokkaasti hyödyntävät ovat paremmassa
asemassa kuin ne, joille TVT on lähinnä ajanvietettä.
Sipoonlahden koulussa on hyvä opetustekninen varustus. Koulussamme on
hyvät edellytykset kehittää kattavasti TVT:n opetus- ja oppimiskäyttöä.
Opettajien kehittämisalueet:
• TVT-taitojen ammatillinen kehittäminen/taidoissa kehittyminen
• asenteet avoimiksi ja vastaanottavaisiski monipuolisten
oppimisympäristöjen hyödyntämiseksi oppimisessa ja sosiaalisten
taitojen kehittämisessä.
Oppilaiden kehittämisalueet ja -tavoitteet:
• omaksuvat tiedon etsimisen, arvioinnin ja tuottamisen perustaidot
•
•
•
•
•
•
ikäkautensa mukaisesti
hallitsevat sähköisen lukutaidon perusasiat
osaavat tuottaa kuvaa ja tekstiä muihin medioihin jaettavaksi
osaavat käyttää erilaisia ohjelmia ja medioita hyödyllisesti
omaksuvat nettietiketin ja vastuullisen TVT:n käytön
tuntevat sosiaalisen median
BYOD (bring your own device): kannustetaan oppilaiden omien
mobiililaitteiden käyttämiseen opiskelun tukena koulussa ja kotona
TVT-polku
Kaikki
• sähköiset oppimateriaalit ja oppimisalustat ovat kiinteä osa oppimista
kaikilla luokka-asteilla
• toiminnallisten työtapojen lisääminen tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödyntäen
Esi- ja alkuopetus
• pienten projektien tekeminen (esim. kuvakirjat)
• Ekapeli ja muut oppimispelit
3.-6. luokat
• tavoitteena Google Driven käyttäminen sekä uuden oppimisalustan
•
•
•
•
(Edison) hyödyntäminen
kirjoitusohjelman, esitysohjelman ja kuvankäsittelyn hallitseminen
tiedon kriittinen etsiminen ja käyttäminen
monipuoliset työtavat
nettietiketin sisäistäminen
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 15/25
7.-9. luokat
• aiemmin opittujen taitojen syventäminen
• laajempien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien projektien
toteuttaminen
• editoiminen (liikkuvan kuvan käsittely)
• mediakasvatus
◦ oman mediakäyttäytymisen pohtiminen
◦ lieveilmiöt ja oma vastuu
◦ median monipuolinen seuraaminen
Linkki tarkkaan TVT-polkuun:
https://koulurusko.sharepoint.com/Opetori/_layouts/15/WopiFrame.aspx?
guestaccesstoken=va2k0DPOGwN46eoUIlFQ7PiiMomulYqB0IYFeWS4nsM%
3d&docid=03e1d814793734753bd642049ee3f5bf5&action=view
Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen oman työyhteisön sisällä
Opettajien ammatillinen kehittäminen
Koulussamme ammatillista kehittämistä tehdään yhteisillä projekteilla
aineryhmien ja luokkarajojen yli. Pyrimme yhdistämään projekteihin eri-ikäisiä
oppilaita saman aihepiirin haasteita pohtimaan ja opiskelemaan.
3. – 6. luokan oppilailla tähän on luotu koulumme rakenteissa mahdollisuus
yhtä aikaa olevien projektituntien tiimoilta. Tavoitteena on yhdistää eri
opettajien ammatillisia vahvuuksia yhteissuunnittelun ja yhdessä tekemisen
kautta, ja tällä tavalla antaa opettajille mahdollisuus kollegan työskentelyn
seuraamiseen ja reflektointiin ja samalla näyttää omia työskentelytapoja ja
toimintamalleja.
Toinen ammattitaidon jakaminen toteutetaan vapaa-ajalla, esim. hyppytuntien
aikana, siten, että opettajat seuraavat vähintään kolmen eri opettajan
työskentelyä normaalissa opetustilanteessa. Tavoitteena on, että toisen
työskentelyä seuraamalla ja havainnoimalla saa ideoita omaan opetukseen ja
erilaisten oppilasryhmien kohtaamiseen. Oppitunnin seuraamisen jälkeen
vapaalla oleva opettaja voi keskustella havainnoistaan seuraamansa tunnin
opettajan kanssa ja näin antaa näkökulmia ja kehittävää palautetta
kollegalleen ja saada ideoita ja ajatuksia omaan työhön.
Muun henkilöstön ammatillinen kehittäminen
Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun, joka
toteutetaan ilta- ja lauantaipalavereina. Lisäksi viikoittain pidetään
esiopetustiimin ja kotiluokkien kokouksia. Henkilökunnasta vähintään yksi
osallistuu Opintien tiimikokouksiin ja koko koulun henkilöstökokouksiin. Myös
aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajista osallistuu vähintään yksi ohjaaja
Opintien tiimikokouksiin sekä henkilöstökokouksiin. Lisäksi aamu- ja
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 16/25
iltapäivätoiminnan ohjaajat kokoontuvat vaihtelevasti iltapalavereihin tai
lyhyisiin ohjaajapalavereihin työpäivän aikana. Ohjaajat osallistuvat myös
mahdollisuuksien mukaan koko kunnan yhteisiin ohjaajatapaamisiin.
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opettamisessa ja
opiskelussa
Lukuvuoden 2014 – 2015 aikana TVT:n käyttäminen opetuksen välineenä on
lisääntynyt entisestään. TVT:stä on tullut luonteva osa oppimista. Erityisesti
osallistavat ja nokkeluutta ja tietoa vaativat pelit (esim. Kahoot, Socrative)
ovat saaneet jalansijaa.
Sipoonlahden koulussa on ollut käytössä neljä vuosiviikkotuntia tieto- ja
viestintätekniikan pedagogiseen tukeen. Tämä tuntimäärä on ollut viikoittain
jatkuvassa käytössä.
Kevään 2015 aikana Sipoossa on otettu käyttöön Edison-oppimisalusta.
Opettajat ovat saaneet koulutusta Edisonin käyttämisestä tammikuussa 2015.
Oppilaat ovat ottaneet oppimisalustan käyttöönsä heti opettajien jälkeen.
Oppilaita on ohjattu turvalliseen netin käyttämiseen ja oikean tiedon
etsimiseen kaikilla luokka-asteilla. Oppilaat ovat tehneet ikäkauteensa sopivia
projekteja. Esimerkkinä mainittakoon Kuuma-TVT:n kanssa yhteistyönä
toteutettu esikoululaisten TVT-projekti, jossa tehtiin muun muassa video- ja
kuvatarinoita. Yläkoululaisilla taas Edison-oppimisalustaan kuuluvat Google
Drive ja uutena Google Classroom ovat olleet mainioita oppimisen välineitä.
Yläkoulun puolella on laajennettu oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
seitsemännellä vuosiluokalla Siirtolaisuus-projektikokonaisuuden avulla.
Mukana oppiaineista ovat olleet historia, äidinkieli, maatieto ja kuvataide.
Oppilaat ovat luoneet henkilön, joka muuttaa Pohjois-Amerikkaan
siirtolaiseksi. He ovat kuvanneet, kirjoittaneet, lukeneet, pohtineet ja tehneet
aluetyön.
Vastaavanlaisia eri oppiaineet yhdistäviä kokonaisuuksia on suunnitteilla
myös muille vuosiluokille.
BYOD-ajatus on jonkin verran saanut jalansijaa ylemmillä luokilla, mutta
koulussamme on edelleen tarvetta hyvin toimiville tietokoneille.
Koulun omat tavoitteet ja niiden toteutus
Suunnitelma
Yleistä
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 17/25
Tavoitteena on luoda molempiin toimipisteisiin toimintaympäristö ja - kulttuuri,
jossa jokaisen toimijan on hyvä olla ja työskennellä. Luottamuksellisessa ja
turvallisessa ilmapiirissä jokainen kykenee antamaan parastaan. Arvioidaan
eri tavoin omaa toimintaamme ja rohkaistaan sekä oppilaita että
henkilökuntaa rakentavaan kriittisyyteen. Aikuiset ovat esimerkkinä oppilaille
oikeanlaisen toimintakulttuurin edistämisessä. Keskeinen osa ammattitaitoa
on korjaavan palautteen ja kritiikin esittäminen. Paikka ja tapa on tarkoin
harkittava; mitä sanon, missä sanon, kenelle sanon ja kuinka asiani esitän.
Toimintakulttuurin luomisessa edellytetään ja rohkaistaan kaikkia toimijoita
sitoutumaan yhteisen toimintakulttuurin luomiseen. Tavoitteellinen yhteinen
työ ei mahdollista vapaamatkustajia. Kasvatuksen, oppimisen, toiminnan ja
yhteistyön lähtökohtina ovat ilo, kunnioitus, toivo, myötätunto, luottamus,
kiitollisuus, anteeksianto.
Oppilaan moniammatillinen tuki
Oppilaalle tarjotaan moniammatillista yleistä, tehostettua ja erityistä tukea
oikealla volyymilla oikeaan aikaan. Tähän päästään uusilla, joustavilla ja
luovilla ratkaisuilla, joissa varioidaan opetusmenetelmiä, - materiaaleja, ympäristöjä ja -ryhmiä. Tarjotaan haasteita ja motivoivia työtapoja oppilaille,
joilla on erityistä kiinnostusta tai lahjakkuutta jollakin alueella. Varhaisen
havaitsemisen ja puuttumisen mahdollistamiseksi opetusryhmät pidetään
riittävän pieninä. Oppilaiden edistymistä ja hyvinvointia seurataan
moniammatillisesti ja säännöllisesti yhdessä sovituilla menetelmillä.
Oppimisen ja kasvun tuki:
Yleinen tuki; Jokaiselle esikoululaiselle laaditaan esiopetuksen
oppimissuunnitelma
Tehostettu tuki; Esi- ja alkuopetuksen erityiopettajan kanssa tehdään
säännöllistä yhteistyötä ryhmässä ja yksilötasolla. Tarvittaessa tehdään
yhteistyötä oppilashuoltoryhmän kanssa
Erityinen tuki; Lapselle jolla on erityisen tuen päätös, laaditaan HOIJKS, jonka
mukaan tukitoimen järjestetään.
Oppilashuoltohenkilöstö on mukana kaikissa tuen vaiheissa tiiviissä
yhteistyössä sekä oppilaiden että henkilökunnan kanssa. Moniammatillista
yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kouluun on
laadittu Pol § 29 mukainen turvallisuus-suunnitelma. Koulussa käytetään
Vertaissovittelua (Verso) ja Kasvatuskeskustelu (KaKe)- sekä KiVa-koulu
-toimintaa, jotta oppilaille voidaan tarjota turvallinen oppimisympäristö.
Johtamisjärjestelmä
Kouluun on luotu selkeä johtamisjärjestelmä ja jaetun johtajuuden malli, jota
kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että asiantuntijaorganisaatiossa jokainen
sitoutuu johtamaan itseään ja omaa tavoitteellista toimintaa, sekä ottamaa
vastuuta yhteisestä toiminnasta ja tavoitteista. Henkilöstön hyvinvoinnista
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 18/25
huolehditaan selkeillä rakenteilla ja vastuunjaolla.
Esiopetuksen toteutus
Esiopetusta toteutetaan Sipoon suomenkielisen esiopetussuunnitelman
mukaisesti. Vapaa ja ohjattu leikki on olennainen osa esiopetuksen toimintaa.
Esiopetusryhmät muodostetaan siten, että lasten toiminta suotuisassa
oppimisympäristössä mahdollistuu ja he oppivat toimimaan toistensa kanssa.
Lapsilla on omat kotiluokat, kotiluokkia on kolme (19 lasta, 19 lasta ja 15
lasta). Lapset toimivat esiopetusaikana erilaisissa ryhmissä mm. Silmutunneilla ja Metsämörriretkillä. Lapset jaetaan ryhmiin "yli" kotiluokkarajojen.
Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen: Nivelvaihetta kehitetään
varhaiskasvatuksesta esiopetukseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen
erityisopettajan kanssa. Hän käy säännöllisesti syyslukukauden aikana
seuraamassa lasten sopeutumista esiopetukseen
ja tarvittaessa
konsultoimme häntä lasten asioissa. Päivähoidon henkilökunnan kanssa
pidetään kaksi palaveria toimintakaudella, joissa käydään palautekeskustelua
edellisen kevään tutustumiskäynneistä ja siirtopalavereista. Suunnittelemme
myös tulevan kauden yhteistyötä.
Teemme yhteistyötä ruotsinkielisen esiopetuksen (Söderkulla skola) kanssa.
Suunnittelemme ja toteutamme vierailuja toistemme luona ja yhteisiä
projekteja lukuvuoden aikana.
Esiopetuksessa sovelletaan Sipoon kunnan ympäristöohjelmaa mm.
hyödyntämällä toiminnassa luonnonmateriaaleja ja käyttämällä askarteluissa
kierrätysmateriaaleja. Metsämörriretkillä lapset saavat luontokokemuksia
tutuilla retkipaikoilla. Keväällä järjestetään koko koulun ympäristön
siivoustalkoot.
Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun, joka
toteutetaan ilta- ja lauantaipalavereina. Lisäksi pidämme viikoittain
esiopetustiimin ja kotiluokkien kokouksia. Henkilökunnasta vähintään yksi
osallistuu Opintien tiimikokouksiin ja koko koulun henkilöstökokouksiin.
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Esiopetus
Esiopetusta on toteutettu joustavasti kolmessa kotiluokassa (21, 20 ja 15
lasta). Olemme toimineet osittain yli kotiluokkarajojen ryhmissä, joissa on
huomioitu lasten taitoja ja toiveita. Tämä toiminta on auttanut lapsia
tutustumaan toisiinsa ja toimimaan aktiivisesti uusissa tilanteissa. Opetusta ja
kasvatusta on tarjottu kunkin lapsen kehitystason mukaisesti, muodostamalla
joustavia opetusryhmiä.
Olemme käyttäneet sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukevaa Askeleittain
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 19/25
-opetusohjelmaa sosio-emotionaalisten taitojen opettamiseen.
Lukuvuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä ruotsinkielisen
esiopetusryhmän kanssa, muun muassa ystävänpäivätapahtuma,
musiikkitapahtuma Eppel Peppel ja vierailut puolin ja toisin.
Yhteistyö esiopetukseen lähettävän päiväkodin henkilökunnan ja
varhaiskasvatuksen erityislastentarhaopettajana kanssa nivelvaiheessa on
ollut tarpeellista, toimivaa ja riittävää.
Esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja on työskennellyt lasten kanssa neljä
oppituntia viikoittain. Toiminta on ollut koko- ja pienryhmä sekä
yksilöopetusta. Kaikkien lasten taitoja on kartoitettu ja lasten asioita on
tarvittaessa käsitelty pedagogisessa asiantuntijaryhmässä.
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä on toteutettu ystävyysluokkatoimintana sekä
seitsemänä yhteisinä projektipäivinä. Näin olemme madaltaneet esi- ja
alkuopetuksen nivelvaiheen kynnystä.
Olemme toteuttaneet TVT-polkua erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Lapset
ovat tehneet pienryhmissä elokuva- ja kuvakirjaprojekteja. Lisäksi lapset ovat
käyttäneet opetusohjelmia (esimerkiksi tuxpaint ja ekapeli).
Lasten osallistaminen on toteutunut esiopetuksessa erilaisten toimintatapojen
ja tapahtumien myötä esim. juhlien suunnittelu ja kotiluokkakokouksia liittyen
ryhmän toimintaan ja sääntöihin.
Esiopetuksessa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu vahvistamalla lapsen omaa
vastuunottamista ja omatoimisuuden lisäämistä.
Sipoon kunnan ympäristöohjelma on toteutunut. Olemme käyttäneet
kierrätys- ja luonnonmateriaaleja, tutustuneet lähiympäristöön
metsämörritoiminnan ja retkien avulla. Koulussamme kierrätetään kaikki
mahdollinen jäte. Esiopetus on osallistunut tänä keväänä ympäristön
siivoustalkoisiin.
Esiopetuksen henkilökunta on suunnitellut toimintaa säännöllisesti.
Viikoittaiset tiimipalaverit ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Kotiluokkien
tiimikokoukset ovat toteutuneet osittain suunnitellusti. Henkilökunta on
osallistunut koulutuksiin pedagogisen osaamisen lisäämiseksi muun muassa
orientaatio projekti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.
Opintien tiimikokoukset ja koko koulun henkilöstökokoukset toteutuivat
suunnitellusti. Olemme osallistuneet kokouksiin silloin, kun asialistalla on
käsitelty esiopetukseen liittyviä asioita. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön
suunnittelu toteutui osittain.
Koulun ulkopuolella annettava opetus
Suunnitelma
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN, TET
7.lk
Oppilas tutustuu yhden työpäivän ajan huoltajan, isovanhempien, naapurin tai
muun perheelle läheisen henkilön työhön. Oppilas valitsee huoltajan kanssa
sopivan päivän ajalla 3.11.-28.11.2014. Oppilas seuraa työpaikan toimintaa ja
aikuisten työtä ja voi osallistua sopiviin töihin. Oppilas haastattelee yhtä työpaikan
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 20/25
työntekijää.
8.lk
Oppilas on neljä päivää tutustumassa aikuisten töihin ajalla 13.4-16.4.2015 tai
21.4-24.4.2015 aakkosittain puolet luokasta kerrallaan. Oppilas hankkii työpaikan
itsenäisesti tai opinto-ohjaaja auttaa paikan löytymisessä. Ensisijaisesti työpaikkaa
haetaan lähiseudulta. Oppilas pitää päiväkirjaa tutustumisjaksostaan ja
haastattelee yhtä työntekijää.
9. lk
Oppilas on 10 päivää tutustumassa työelämään ajalla 3.11-14.11.2014 tai 17.1128.11.2014. Ensisijaisesti oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti. Työpaikkaa
valitessaan oppilaan oma kiinnostus alaan ja töihin voi auttaa myös omien
koulutusvaihtoehtojen pohtimisessa. Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja
oppimistaan asioista. Kokemuksista keskustellaan oppiaineiden tunneilla ja
oppilaanohjauksessa.
9. lk
Työharjoittelu koulun ruokasalissa pareittain oppilaiden ruokailun aikana yhtenä
päivänä noin kaksi tuntia. Oppilas tutustuu kouluruokailun ammatteihin ja auttaa
työllään kouluyhteisöä ruokailun sujumisessa sekä oppii vastuunottoa roolissaan
koulun vanhimpana.
Messin työharjoittelu
Messi koostuu Jopo-luokan sekä vuosiluokkien 7-9 erityisopetuksen pienluokan
oppilaista, yhteensä 18 oppilasta. Jopo-luokan oppilaille järjesteään
työssäoppimisjaksoja, joiden kokonaismäärä tarkentuu syyslukukauden
alkupuolella. Vuosiluokkien 7-9- erityisluokan oppilaille järjestetään
oppilaskohtaisesti soveltuvin joko työelämään tutustumista tai työssäoppimista.
LEIRIKOULUT, YÖKOULUT JA OPINTORETKET
Yhtenä työmuotona sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa sovelletaan
opintoretkiä. Retket ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos retkestä
on laadittu etukäteen retkisuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen retken
toteutusta.
Myös ns. yökouluja on mahdollista järjestää. Tällöin luokka kokoontuu opettajansa
johdolla koululle esimerkiksi klo 18 ja toteuttaa illan aikana yökouluun suunniteltua
toimintaa. Oppilaat jäävät opettajansa valvonnassa yöpymään kouluun. Opettajan
lisäksi koululla täytyy yöpyä vähintään yksi muu aikuinen, joka auttaa opettajaa
oppilaiden toiminnan ohjaamisessa ja valvonnassa. Yökoulut ovat työsuunnitelman
mukaista koulun toimintaa, jos yökoulusta on laadittu etukäteen suunnitelma, jonka
rehtori on hyväksynyt ennen yökoulun toteutusta.
Perusopetuksessa yhtenä työmuotona sovelletaan leirikoulua. Leirikoulut ovat
työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos leirikoulusta on laadittu etukäteen
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 21/25
leirikoulusuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen leirikoulun toteutusta.
Muutamilla luokilla on jo alustavia suunnitelmia leirikoulun järjestämisestä. Tässä
vaiheessa niistä on hyvä todeta yhdeksänsien luokkien yhteinen ulkomailla
toteutettava leirikoulu keväällä 2015. Yhtenä vaihtoehtona on toteuttaa tämä
leirikoulu Italiassa samassa kohteessa, jossa Sipoonlahden koulun
yhdeksäsluokkalaisten leirikoulu järjestettiin keväällä 2012. Ajankohta saattaisi olla
sunnuntaista 17.5. lauantaihin 23.5.2015.
TAKSVÄRKKIPÄIVÄ
Nuorelta nuorelle
Taksvärkki-päivä on yksi kouluvuoden kohokohdista. Taksvärkki-keräyksessä
päivän palkka lahjoitetaan Taksvärkki ry:lle, joka projekteillaan edistää lasten ja
nuorten oloja kehitysmaissa. Näin suomalaiset koululaiset ja opiskelijat auttavat
ikäisiään nuoria maailman köyhimmissä maissa. Samalla nuoret pääsevät
tutustumaan työelämään.
Taksvärkkipäivä järjestetään 15.10.2014. Taksvärkkipäivään osallistuminen on
vapaaehtoista. Niillä oppilailla, jotka eivät varsinaiseen taksvärkkiin osallistu,
koulupäivä päättyy viimeistään klo 13.30.
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Jopo-luokan oppilaiden työssäoppimisjaksoja ei saatu toteutettua niin paljon kuin lukuvuoden alussa
suunniteltiin.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Suunnitelma
Koulu järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkina koulupäivinä sekä lisäksi koulun kesäloman
aikana 1.6.-18.6.2015 ja 27.7.2015 lähtien lukuvuoden 2015-2016 koulutyön alkamiseen saakka.
Kesällä järjestettävästä toiminnasta käytämme nimitystä kesätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan
sekä kesätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikilla koulumme oppilailla on halutessaan
mahdollisuus osallistua toimintaan. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään
ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisopetukseen siirretyille oppilaille vuosiluokasta
riippumatta. Muille oppilaille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kesätoiminta
kokonaisuudessaan on ns. muuta koulun järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka järjestetään
samojen periaatteiden mukaan kuin varsinainen lakisääteinenkin toiminta.
Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta rahoitetaan kokonaan kunnan kautta saatavalla, valtion
myöntämällä avustuksella sekä vanhemmilta perittävällä osallistumismaksulla. Aamutoiminta sekä
muu iltapäivätoiminta ja kesätoiminta rahoitetaan vanhemmilta perittävillä osallistumismaksuilla.
Lakisääteisen iltapäivätoiminnan maksut muuttuvat koko kunnassa 1.8.2014 alkaen. Kyseisestä
päivästä alkaen osallistumispäivien määrä ei vaikuta maksuun, vaan maksu määräytyy päivittäisen
tuntimäärän mukaan. Maksut ovat enintään 3 h/päivä osalta 60 €/kk ja yli 3 h/päivä osalta 100 €/kk.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 22/25
Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 207 oppilasta. Osallistuminen toiminnoittain
jakaantuu seuraavasti: Opintien toimipisteessä iltapäivätoimintaan osallistuu 116 lasta, joista osa on
Leppätien koulun oppilasta. Neiti Miilin tien toimipisteessä iltapäivätoimintaan osallistuu 75
vuosiluokkien 3-6 oppilasta, joista myös osa on Leppätien koulun oppilaita.
Aamutoimintaan osallistuu yhteensä 117 oppilasta, Opintien toimipisteessä 64 ja Neiti Miilin tien
toimipisteessä 53 oppilasta. Aamutoimintaan osallistuu myös Söderkulla skolan oppilaita.
Aamutoimintaa järjestetään koulun molemmissa toimipisteissä kaikkina koulupäivinä klo 7.00-9.30.
Myös iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä molemmissa toimipisteissä klo 12.3017.15.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulun henkilökuntaan kuuluvat aamu- ja
iltapäivätoiminnan ohjaajat, joista osa toimii myös koulunkäynninohjaajina. Lähes kaikki ohjaajat ovat
vakinaisessa työsuhteessa. Iltapäivätoiminnan yhteydessä järjestetään oppilaille mahdollisuus
halutessaan osallistua laajaan harrastuskerhotoimintaan. Kerhojen ohjaajina toimivat aamu- ja
iltapäivätoiminnan ohjaajat tai koulun opettajat. Osa harrastustoiminnasta toteutetaan koulun
yhteistyökumppaneiden toimesta. Erityisesti Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoaa
harrastusmahdollisuuksia iltapäivätoiminnan aikana. Harrastustoiminta on osa iltapäivätoimintaa,
mutta toiminnan tärkein tehtävä on tarjota lapsille turvallinen paikka, jossa viettää aikaa ennen ja
jälkeen koulunpäivän oman ikäistensä lasten seurassa ja aikuisen valvonnassa.
Kertomus
Suunnitelma toteutui.
Kerhotoiminta
Suunnitelma
Kerhotoimintaan tehdään tässä vaiheessa seuraavat varaukset:
Opintien toimipisteessä
- Englannin kerhot, ohjaajat Pasi Kanerva ja Satuminna Metsärinne
- Liikuntakerhot, ohjaajat Pasi Kanerva ja Niina Sihvonen
- Kirppukerho, ohjaaja Maisa Niemiaho
- Kädentaidot kerhot, ohjaajat Noora Huldén ja Niina Sihvonen
Neiti Miilin tien toimipisteessä
- Liikuntakerho (kevätlukukaudella), ohjaaja Petri Saarinen
- Kokkikerho, ohjaaja Mari-Anne Mutanen
- Käsityökerho, ohjaaja Tarja Pohjalainen
- Valokuvauskerho, ohjaaja Tarja Pohjalainen
- Teknisen työn kerho, ohjaaja Jani Huhtakallio
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Opintien toimipisteen osalta kerhotoiminta toteutui suunnitelman mukaan.
Neiti Miilintien osalta ei toteutunut kevätlukukaudelle suunniteltu liikuntakerho. Valokuvauskerhon
ohjaajana toimi Tarja Pohjalaisen sijainen Mette Lagerstam. Suunnitelmassa mainittujen kerhojen
lisäksi järjestettiin kevätlukukaudella 3. ja 4. vuosiluokan oppilaille robotiikkakerho.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 23/25
Koulun projektit ja hankkeet
Suunnitelma
1. PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN
Lähtökohtaisesti koulun kaiken toiminnan tulee tukea pedagogista kehittämistä ja laadukkaan
opetuksen ja oppimisen tuen kehittämistä ja toteuttamista. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön
2016 ja uusi oppilashuoltolaki astuu voimaan jo 1.8.2014. Koulussamme on ennakoitu molempia
uudistuksia ja oppilashuoltotyön toiminta ohjattiin jo kevään 2014 aikana uusien toimintamallien
suuntaiseksi. Oppilashuoltotyön suunnitelmassa ja työsuunnitelmassa kirjataan tarkemmin
myöhemmin kaikki keskeiset toimintatavat, periaatteet ja prosessit, kunhan niistä saadaan Sipoon
kunnan yhteiset ohjeistukset.
Opetussuunnitelmatyö on keskeinen osa pedagogista kehittämistä. Sitä varten koulussamme
perustetiin keväällä 2014 molempiin toimipisteisiin pedagogiset ohjausryhmät, joidenka tehtävänä on
koordinoida kehittämistyötä. Ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet koulujen johtoryhmille
tarkoitettuun AVI:n järjestämään koulutukseen, joka jatkuu syksyllä 2014. Ohjausryhmän
osallistuminen johtamiskoulutukseen on perusteltua sen vuoksi, että Sipoonlahden koulussa
toteutetaan jaetun johtajuuden mallia, jolloin laadukas koulutus tukee hyvää johtamista.
2. YRITTÄJYYSKASVATUS
Sisäisen yrittäjyyden näkökulma:
Lisätä pedagogisia toimintamalleja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan sisäisen
yrittäjyyden ajattelun: Oppilaat uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti,
kokeilla, ottaa riskejä ja kykenevät olemaan joustavia. Oppilasta tuetaan kasvussa
omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi
kansalaiseksi. Oppilaat oppivat ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan
vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat vaikuttaa.
Oppilas oppii työskentelemään yhä taidokkaammin tiimin jäsenenä.
Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulma:
Aloittaa lyhyt valinnaskurssi: Vuosi yrittäjänä (noin 50 oppilasta)
Kurssilla oppilaat tekevät tiimit, jotka perustavat oikeat yritykset.
Vieraillaan paikallisissa yrityksissä
Käydään Sipoon Nuorten yrittäjyysmessuilla
Jatkaa yrittäjyyskurssia kevään aikana mahdollisesti halukkaiden oppilaiden kanssa kerhotunneilla.
Viedä parhaat yritykset kilpailemaan muiden Uudenmaan ny-oppilaiden kanssa.
Jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa.
Viedä oppilaita 24h-Leirille leiriläisiksi ja apuohjaajaksi
Kertomus
Suunnitelma toteutui osittain.
Arviointi ja johtopäätökset
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen Sipoonlahden koulussa lukuvuonna
2014­2015
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 24/25
Henkilöstökokouksissa on tuotu esiin syyslukukaudella koulun painopisteet. Painopisteitä
on käsitelty ensin yhteisesti ja tämän jälkeen painopisteiden prosessointia kohti käytäntöä
on jatkettu tiimeissä. Tämän myötä yrittäjyyskasvatuksellisen puhe ja ajattelu on
lisääntynyt Sipoonlahden koulussa. Tiimeissä yrittäjyyskasvatuksellisten menetelmien
esiintuominen on tuonut joitakin ideoita opettajille. Projektimainen työskentely on
vahvasti lisääntynyt taito­ ja taideainetuntiresurssin puitteissa (3.­5.­luokilla 2vvt,
6.­luokalla 1vvt sekä 7.­luokalla valinnaisainetyöskentelyssä) sekä 8.­9.­luokkalaisten
yrittäjyyskasvatuskurssilla. Näiden tuntien myötä myös opettajien välinen yhteistyö on
lisääntynyt. Projektimainen työskentely on ohjannut opetushenkilöstöä myös
kehittämään uusia arviointimenetelmiä.
Projektimainen työskentely on ohjannut oppilaita kohti omaehtoisen yrittäjyyden
tavoitteita. Ainakin osalla oppilaista omatoimisuus on lisääntynyt ja aktiivinen
vastuunottaminen kehittynyt. Näillä ryhmillä oman toiminnan ohjaaminen, arviointikyky
sekä vastuunotto ovat kasvaneet. Projektimaiseen työskentelyyn on liitetty tiiviisti
sosiaalinen oppiminen ja yhdessä tekemisen taidot.
Nämä vuosikellon suunnitelmat toteutuivat:
• SLK:n painopisteiden 2014-2015 valinta johtoryhmässä
• Luokkien 3­6 taito­ ja taideainepalkit (projektitunnit) aloitettu
• Koulun vastuutehtävien valinnat ja yrittäjyyskasvatustyöryhmän perustaminen ­> Harri Anttila, Petri Saarinen ja Titta Väkevä
• 8.­9.­luokkaisten yrittäjyyskasvatusvalinnaiskurssien aloittaminen ja kurssilaisten osallistuminen Sipoon yrittäjänpäivään
5.9.2014 Nikkilässä. Kurssilla tutustuttiin eriyritysmuotoihin, niiden eroihin ja kuinka yritystä perustetaan. Tämän jälkeen
oppilaat perustivat omissa ryhmissään yritykset paperille, tekivät toimintasuunnitelmia kuinka yritys pyörii. Oppilaita kursseilla
oli yhteensä vajaa 50.
•
•
Painopisteiden prosessointia tiimeissä
•
NY6H­leiri 5C­luokkalaisille. Ohjaavat oppilaat olivat 9.­luokkalaisia NY24H­leirin käyneitä. NY 6h ­leiri on alakoulujen 5.­6.
Nelosluokkalaisten elokuvailta, jossa projektityöskentelynä ryhmissä tehtiin elokuvat. Elokuvailtaan liitettiin markkinointi ja
mainostaminen sekä monipuolinen tapahtumavalmistelu.
­luokkalaisille suunnattu kuuden tunnin mittainen, yhden koulupäivän aikana toteutettava ohjelma, joka tarjoaa
mahdollisuuden elämysluontoiseen oppimiseen.
• Osallistuminen Sipoon kunnan yrittäjyyskasvatustyöryhmän kokouksiin lukuvuoden aikana,
Titta Väkevä
• Yrittäjyyskasvatuksen (Harri ja Titta 8.10.), TVT­opetuksen (Pipsa ja Mikko 8.10.) ja yhteisopettajuuden alustukset koulun
opettajille/henkilökunnalle (Tuuli 15.10.)
•
Pedagogisten painopisteiden mukaisen opetuksen suunnittelu aine­ ja luokka­asteen tiimeissä 5.11.
• Koulun 6.-luokkalaiset osallistuivat suomalaiseen koulutusinnovaatioon Yrityskylään
Helsingissä: http://yrityskyla.fi/. Osallistuminen tuotti yhteistyötä eri luokka-asteiden välillä
mm. työpaikkahaastattelujen muodossa.
Koulun saavutukset
Suunnitelma
Liikunta, erilaiset kilpailut, valtakunnalliset tutkimukset ja testit
Koulu osallistuu Sipoossa järjestettäviin koululaisten urheilukilpailuihin harkinnan mukaan. Tänä
lukuvuonna osallistuminen jäänee säästötoimista johtuen hyvin vähäiseksi.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
Sipoonlahden koulu
Sivu 25/25
Esiopetus osallistuu Pustan ja Pampan futisseikkailuun keväällä 2015, jos tapahtuma järjestetään.
Harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan osallistutaan opetushallistuksen tai ainejärjestöjen laatimiin
valtakunnallisiin kokeisiin ja lukuvuoden aikana tietoon tuleviin, koululaisille tarkoitettuihin testeihin
ja kilpailuihin.
Myös Taksvärkkipäivään osallitutaan tänäkin lukuvuonna tavoitteena kerätä mahdollisimman suuri
lahjoitusumma Taksvärkki ry:lle. Vuosittain osallistutaan myös Nälkäpäiväkeräykseen.
Henkilöstön ja organisaation kehittäminen
Sipoonlahden koulu on valittu mukaan Sipoon kunnan Kannustamis- ja palkitsemisohjelmaan.
Hankkeen painopisteenä on korkeasti koulutettujen henkilöiden organisaation johtamis-ja
toimintakulttuurin kehittäminen ja jaettu johtajuus. Kunnan johtoryhmä valitsi Sipoonlahden koulun
mukaan kannustamis- ja palkitsemisohjelmaan jo aiemmin joustavien opetusjärjestelyjen hankkeella.
Siitä koulu palkittiin keväällä 2013 siitä 1.560€ suuruisella kannustuspalkinnolla. Laadukkaalla ja
jaetulla johtamisella pyritään työhyvinvoinnin, työmotivaation ja työssä viihtymisen hyvään laatuun.
Kertomus
Suunnitelma toteutui.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015