Vuosikertomus 2014
RIIHIMÄEN VESI VUOSIKERTOMUS 2014 Riihimäen Vesi Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki p. 019 758 4855 25.3.2015 www.riihimaenvesi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS TOIMINTAAN ............................................................................................... 1 1.1. Yleistä....................................................................................................................... 1 1.2. Yhteistyöhankkeet ja projektit................................................................................ 2 1.3. Muu toiminta ............................................................................................................ 2 1.4. Organisaatio ja henkilöstö ..................................................................................... 3 1.4.1. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta .................................................................................... 3 1.4.2. Riihimäen Veden henkilöstö ja organisaatio 31.12.2014 .................................................. 3 2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ................................................ 5 3. LAITOKSET..................................................................................................................... 6 3.1. Yleistä....................................................................................................................... 6 3.2. Vedenhankinta ja laatu ........................................................................................... 6 3.3. Jätevedenkäsittely .................................................................................................. 7 4. VERKOSTOT ................................................................................................................ 10 4.1. Yleistä..................................................................................................................... 10 4.2. Verkostojen rakentaminen ja saneeraus ............................................................. 10 4.2.1. Tonttijohtojen rakentaminen ja uusiminen ....................................................................... 10 4.3. Vesijohtoverkosto ................................................................................................. 11 4.3.1. Vesijohtoverkoston häiriöt ................................................................................................ 11 4.3.2. Vesimittarit ....................................................................................................................... 11 4.3.3. Vesijohtoverkoton kunnossapito ...................................................................................... 11 4.4. Viemäriverkostot ................................................................................................... 11 4.4.1. Viemäriverkostojen häiriöt................................................................................................ 12 4.4.2. Viemäriverkoston kunnossapito ....................................................................................... 12 5. HALLINTO JA TUKIPALVELUT ................................................................................... 13 5.1. Yleistä..................................................................................................................... 13 5.3. Suunnittelu ............................................................................................................ 13 5.4. Johtotietojärjestelmä ............................................................................................ 13 5.5. Tarkastustoiminta ................................................................................................. 13 6. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUS ........................................................................... 14 6.1. Investointien toteutuminen................................................................................... 14 7. VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUT JA TAKSAT ...................................................... 15 LIITTEET JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUE ……………………..…………………………………… KUVA 1.1 VESIJOHTOVERKOSTON TOIMINTA-ALUE………………………………………...………………………….KUVA 1.2 SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUE…………………………………………………………...KUVA 1.3 VERKOSTOON PUMPATUN VESIMÄÄRÄN JA LASKUTTAMATTOMAN KULUTUKSEN KEHITYS……. KUVA 2 VESIJOHTOVERKOSTOJEN VAURIOIDEN KEHITYS…………………………………………………………. KUVA 3 VESIJOHTOVERKOSTON KEHITYS JA JAKAUTUMINEN ERI KOKOIHIN…………………………… TAULUKKO 6 JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON KEHITYS JA JAKAUTUMINEN ERI KOKOIHIN…………….……. TAULUKKO 7 SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON KEHITYS JA JAKAUTUMINEN ERI KOKOIHIN…………………. TAULUKKO 8 VESIJOHTOVERKOSTON UUDISRAKENTAMINEN JA SANEERAUS……………... ………….……. TAULUKKO 9 JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON SANEERAUS JA UUDISRAKENTAMINEN……………............... TAULUKKO 10 SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON RAKENTAMINEN…………………………………………………… TAULUKKO 11 VEDEN HANKINTA JA JAKELU……………………………………………………………………………….….. LIITE 1.1 JÄTEVEDENKÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI………………………………………………………………………LIITE 1.2 JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS VESISTÖÖN 1988 - 2014……………………………………….. LIITE 2 TULOSLASKELMA……………………………………………………………………………………………………..LIITE 3 TASE………………………………………………………………………………………………………………..……LIITE 4 RAHOITUSLASKELMA……………………………………………………………………………………………….. LIITE 5 KUVAUS SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ………………………….. LIITE 6 1 / 22 1. KATSAUS TOIMINTAAN 1.1. Yleistä Vuosi 2014 oli vesihuoltolaitoksen 12. toimintavuosi liikelaitoksena. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän poliittisesti valittua jäsentä. Lisäksi kokouksiin osallistuu kaupunginhallituksen edustaja. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Kaisu Kotirinta. Laitoksen johtokunta kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 90 asiapykälää pois lukien kokoustekniset pykälät. Johtokunta järjesti kaksi seminaaria. 10. – 11.4. Tuusulassa pidetty seminaari oli osittain yhteinen teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kanssa. Johtokunnan oma yksipäiväinen seminaari pidettiin 11.10. Riihimäellä. Vuonna 2014 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen toiminta jatkui normaaliin tapaansa. Laitoksen vedenmyynti oli noin 2,3 milj. m³, joka oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Jätevesiä käsiteltiin jätevedenpuhdistamolla noin 4,8 milj. m³, joista 0,6 milj. m³ oli Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 171.000 m3 suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilikauden ylijäämä oli 3,8 milj. euroa, 1,8 milj. euroa arvioitua parempi ja 123.000 euroa edellisvuotta pienempi. Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 730.000 euroa, tulojen kasvu oli 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Veden myynti sekä liiketoiminnan muut tuotot olivat ennakoitua suurempia. Käyttötalousmenot alittuivat noin 700.000 talousarvioon nähden, menot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden noin 1 %. Suurimmat säästöt tulivat veden hankinnassa, vesihuoltoverkoston kunnossapidossa, tonttijohtojen uusimisessa ja rakentamisessa, jäteveden puhdistuksessa sekä lietteenkäsittelyssä. Laitoksen poistot olivat 990.000 euroa ollen 330 000 euroa budjetoitua pienemmät. Liittymismaksutuloja laitokselle tuli 180.000 euroa. Laitoksen nettoinvestoinnit olivat noin 6,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 talousveden hinta oli 1,70 euroa/m³ (alv 24%). Jätevesimaksu oli 2,29 euroa/m³ (alv 24%). Omakotikiinteistön perusmaksut olivat yhteensä 184,89 euroa (alv 24%) vuodessa. Edellisestä vuodesta keskiverto omakotitalon vuotuiset vesihuoltomaksut nousivat noin 3,6 %. Strategian mukaisesti vesihuoltoliikelaitos vei eteenpäin vedenhankinnan varmuutta ja turvallisuutta edistäviä hankkeita. Parmalaan rakennettiin uusi vedenottokaivo. Helmikuussa valmistui vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja -kartoituksen päivitys. Yksi suurimmista investoinneista laitoksen historiassa, jäteveden puhdistamon saneeraus, valmistui vuoden lopussa. Saneerauksen kokonaiskustannusarvio oli noin 20 milj. euroa, josta Hausjärven ja Lopen osuus on noin 3,9 milj. euroa. Vuonna 2014 Riihimäen Vesi käytti puhdistamon saneeraukseen 2,6 milj. euroa. Merkittävimmät verkostojen saneeraus- ja täydennysrakentamiskohteet olivat Kauppakadun - Junailijankadun ja Patastenmäen alueet sekä Vasikkahaan vesihuoltotyöt, joiden toteuttaminen maksoi 1,36 milj. euroa. Meijerintien alueen vesihuollon rakentaminen maksoi 253.000 euroa. Hirsimäessä saneerattiin sujuttamalla pääviemäriä 569.000 eurolla ja puhdistamon saneeraukseen liittyviä viemäritöitä tehtiin 590.000 eurolla. Laitokselle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Vesijohtoja saneerattiin 2,9 km ja laskuttamattoman veden määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna ollen 287.000 m3. Jäteveden käsittelyn tehostamiseen liittyen tavoitteena oli jätevesiverkoston saneeraus. Jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin noin 2,0 kilometriä ja uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin saneerausten yhteydessä 1,1 km. Asiakaspalautetta kerättiin osallistumalla Taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyyskyselyyn. Laitoksella laadittiin henkilöstökyselyn tulosten perusteella kehittämissuunnitelma, joka myös pantiin täytäntöön. Laitoksen henkilöstön työnkuvat saatiin pääosin laadittua. Laitosyksikön osalta työ on vielä kesken johtuen jätevedenpuhdistamon saneerauksen aiheuttamasta suuresta työmäärästä yksikössä. 2 / 22 Riihimäen Veden tuleva kehitys näyttää vakaalta. Näköpiirissä ei ole erityisiä uhkia laitoksen taloudelle tai sen toiminnalle. Vuosina 2015 - 2016 toteutettava Herajoen vesilaitoksen saneeraus parantaa vedenkäsittelyn toimintavarmuutta ja parantaa Herajoen vesilaitoksen tuottaman veden laatua. Vesihuoltoverkon saneerausta jatketaan tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Verkoston ja tonttijohtojen uudisrakentaminen tulee olemaan tavanomaista vähäisempää yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Laitoksen taksat ja maksut pyritään pitämään naapurikuntiin verrattuna kilpailukykyisinä, eikä niissä ole merkittävää korotuspainetta lähivuosina. 1.2. Yhteistyöhankkeet ja projektit Alueellista yhteistyöstä vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä jatkettiin Hyvinkään, Mäntsälän ja Hausjärven vesihuoltolaitosten kanssa säännöllisissä tapaamisissa. Riihimäen Vesi yhteistyössä Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa jatkoi vuoden 2011 lopussa käynnistettyä hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätevesiverkoston ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Hankkeessa pyrittiin mm. parantamaan jätevedenpumppaamojen toimintavarmuutta ja poikkeustilanteiden hallintaa kokoamalla huollon, varustelun ja käytön parhaita käytäntöjä laitoksilla sekä tehtiin verkostojen kapasiteettitarkasteluja ja laadittiin jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja toimenpideohjelma. Hankkeeseen saatiin tukea Maakuntien kehittämisrahastosta. Projekti päättyi vuoden 2014 alussa. Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallintamisen avulla -hanke toteutettiin vuosina 2012–14 yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa. Projektille myönnettiin EU-rahoitusta. Viemärikuvauksilla, kaivojen kuntotarkastuksilla ja virtaamamittauksilla selvitettiin jätevesiverkoston kunto ja arvioitiin saneerauskohteiden kiireellisyyttä ja kustannustehokkuutta Riihimäellä ja naapurikunnissa. Riihimäellä toteutetussa kiinteistöneuvonta- osassa projektiin palkattu työntekijä antoi kiinteistökohtaista neuvontaa jäte- ja hulevesiverkostoon liittymisestä ja tonttijohtojen hoidosta. Neuvonnalla pyrittiin edistämään hulevesien johtamista hulevesiverkostoon kun verkosto on alueelle rakennettu. Riihimäen Vesi yhdessä HS-Vesi Oy:n, Jyväskylän Energia Oy:n, Kouvolan Veden, Kymen Veden ja Porvoon Veden kanssa käynnisti vuonna 2013 projektin, jossa kehitettiin uusi aluesaneerausmalli vesihuoltoverkostojen saneerauksiin. Tekes rahoitti puolet projektin kustannuksista. Hanke päättyi alkuvuonna 2014. Riihimäen Vesi osallistui vesilaitosyhdistyksen koordinoimaan jätevesien haitallisten aineiden selvitykseen. Hankkeeseen osallistui 64 puhdistamoa, jotka puhdistivat yhteensä n. 3,25 miljoonan suomalaisen jätevedet. Hanke tuotti kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista. Hankkeen loppuraportti valmistui toukokuussa 2014. Riihimäen Vesi osallistui myös jätevesilietteiden haitallisten aineiden selvitykseen, jota koordinoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ry. Hankkeessa tutkittiin puhdistamolietteiden ja kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteiden haittaainepitoisuuksia. Hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2015 aikana. 1.3. Muu toiminta Vesihuoltoliikelaitos on mukana Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämässä tunnuslukujärjestelmässä. Tunnuslukujen avulla laitos voi verrata toimintaansa muihin laitoksiin sekä seurata oman toimintansa kehittymistä. Laitoksen edustaja on jäsenenä järjestelmän työryhmässä. Lisäksi Riihimäen veden edustaja osallistuu Vesilaitosyhdistyksen viemärilaitostyöryhmän toimintaan. 3 / 22 Vesihuoltoliikelaitoksen edustaja osallistuu Riihimäen yleiskaavatyöryhmän toimintaan sekä kaupungin asemakaavojen laadintatyöryhmiin. Lisäksi laitoksen edustaja osallistuu kaupungin infratyöryhmän toimintaan. Työryhmässä koordinoidaan asunto- ja elinkeinoalueiden rakentamiseksi tehtäviä investointeja. Riihimäen Vesi osallistui Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystä ohjaavan työryhmän toimintaan. Lisäksi osallistutaan suojelusuunnitelman toteutumisen seurantaryhmän toimintaan. Riihimäen Vesi osallistuu kaupungissa toimivien ympäristötiimin ja energiatyöryhmän toimintaan. Riihimäen ympäristöraportissa raportoidaan myös Riihimäen Veden toimintaan liittyviä ympäristöön vaikuttavia asioita. 1.4. Organisaatio ja henkilöstö 1.4.1. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Riihimäen kaupunginvaltuusto valitsee vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan, jonka toimikausi on valtuustokausi. Vuosi 2014 oli johtokunnan toimintakauden toinen vuosi. Johtokunnan kokoonpano oli seuraava: Kaisu Kotirinta, puheenjohtaja, SDP Juha Merentie, varapuheenjohtaja, KOK Sauli Kovanen, jäsen, VAS Tiina Nurmela, jäsen, KOK Sinikka Peltola, jäsen, KD Juha Ranta, jäsen, PS Hannu Salo, jäsen, SDP Lisäksi kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa toimi 30.11.2014 saakka Kerttu Lahtinen, KD ja 1.12.2014 lähtien Kalevi Pullinen, KESK 1.4.2. Riihimäen Veden henkilöstö ja organisaatio 31.12.2014 Riihimäen Vedellä työskenteli vuonna 2014 yhteensä 26 vakituista henkilöä. Lisäksi ympäristöinsinööri Tuuli Tetri työskenteli projektitehtävissä koko vuoden. Riihimäen kaupunki muistaa pitkään työskennelleitä työntekijöitä Kuntaliiton mitalilla. Vuonna 2014 mitalin 40 vuoden työskentelystä Riihimäen kaupungin palveluksessa saivat Riihimäen Veden seuraavat työntekijät: Työnjohtaja Hannu Koski, asentaja Jussi Koskinen sekä mittaustyönjohtaja Aimo Virtanen. 4 / 22 Organisaatiokaavio 31.12.2014 Jarmo Rämö vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Tuki- ja hallintopalvelut Sirpa Aulio vesihuoltoinsinööri Laitosyksikkö Tiina Oksanen käyttöpäällikkö Verkostoyksikkö Jukka Salminen verkostopäällikkö Riku Ylimäki vesihuoltosuunnittelija Reijo Tyvijärvi työnjohtaja Hannu Koski työnjohtaja Jukka Seuranen tarkastusteknikko Elina Lehtinen prosessinhoitaja Pasi Kiuru asentaja Kari Hämäläinen laitosmies Jukka Koskinen asentaja Ari Kalilainen laitosmies Timo Koskinen asentaja Markus Rantala laitosmies Jani Torkkeli asentaja Mika Sihvo laitosmies Aimo Virtanen mittaustyönjohtaja Ilkka Tuomi laitosmies Jari Heinonen mittausmies Anna-Maija Mattila paikkatietokäsittelijä Pirjo Kemppainen palvelusihteeri Satu Konttinen palvelusihteeri Viivi Tuominen palvelusihteeri perhevapaalla Eija Vuori tp palvelusihteeri Jari Vähämaa laitosmies Urakoiden valvonta Tommi Virtanen verkostoteknikko 5 / 22 2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kohtuullisin kustannuksin talousveden saannista sekä viemäröinnistä Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen yhteistyöhön. Taulukko1 Kehittämiskohteet 2014 – 2016 Toiminnalliset tavoitteet 2014 Arviointimenetelmät / Mittari Toteutuminen 1.1.-31.12.2014 Maksut ja taksat pidetään sellaisella tasolla, että toiminta turvataan Tilinpäätös Perusmaksut tarkistettu 1.1.2014 Pohjavesivarojen inventointi ja ylikunnallinen yhteistyö Toimintakertomus / yhteenveto Vedenjakelun toimintavarmuuden parantaminen. Saneeratut vesijohdot m/v Laskuttamattoman kulutuksen määrä m³/v Tehokas jätevesien käsittely Vuotovesien vähentäminen Saneeratut viemärit m/v Neuvottelut Hyvinkään kanssa käynnistetty Vesijohtoja saneerattiin 2 904 metriä Laskuttamattoman kulutuksen määrä oli 287 349 m3 Viemäreitä saneerattiin 1 990 metriä Riskien- ja jatkuvuudenhallinnan hyvä taso Riskienhallintaprosessin kehittäminen Toimintakertomus / yhteenveto Valmiussuunnitelmien tekeminen ja ajan tasalla pito Toimintakertomus / yhteenveto Oman asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen Toimintakertomus / yhteenveto Nettisivujen ja asiakaslehden parantaminen Toimintakertomus / yhteenveto Henkilöstökyselyn tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelma. Suunnitelman laadinta ja sen tavoitteiden toteutuminen Suunnitelma tehty ja toimeenpantu Työnkuvien laatiminen koko henkilöstölle. Laadittujen työnkuvien määrä Työ on vielä kesken laitosyksikössä Talouden tasapaino Tulopohja Toimivat palvelut Riittävästi laadukasta talousvettä Tiedotuksen avoimuus ja vuorovaikutus Työhyvinvointi. Toiminta tukee henkilöstön jaksamista ja töiden sujumista Henkilöstöjohtaminen. Henkilöstöllä on selkeät työnkuvat ja työtehtävät. Vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja –kartoituksen päivitys valmistui Vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja –kartoituksen päivitys valmistui Osallistuttiin Taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyystutkimukseen Nettisivujen päivitys siirtyi v. 2015 6 / 22 3. LAITOKSET 3.1. Yleistä Laitosyksikkö huolehtii vedenottamoiden, vesilaitosten, paineenkorotuspumppaamoiden, jätevedenpuhdistamon ja -pumppaamoiden yllä - ja kunnossapidosta työaikana ja työajan ulkopuolella varallaolona. Haasteena kertomusvuonna oli edelleen jätevedenpuhdistamon saneerauksen aikainen toiminta sekä käsittelytuloksellisesti että työturvallisesti. Ympäristöluvallisten teollisuuslaitosten kanssa on laadittu teollisuusjätevesisopimuksia, joita uusitaan tarvittaessa tai määräajan umpeuduttua. Vuonna 2014 uusittiin kaksi teollisuusjätevesisopimusta. 3.2. Vedenhankinta ja laatu Vedenhankintaan rakennettiin uusi siiviläputkikaivo Herajoen vedenottoalueelle. Uusi kaivo mahdollistaa veden laadun pysymisen vaatimukset täyttävänä. Herajoen vedenottamon lisäksi vettä otetaan Lopen Kormun ja Hausjärven Piirivuoren vedenottamoilta. Riihimäen verkostoon pumpataan vettä myös Hyvinkään Hikiän vesilaitokselta. Veden laatua seurattiin viranomais- että käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailunäytteitä otettiin vedenottokaivoista ja laitoksilta lähtevistä vesistä yhteensä 61 kappaletta. Viranomaisvalvontanäytteitä verkostosta otettiin 56 kpl. Veden laatua ja pinnan korkeuksia seurataan myös veden hankintaan liittyvillä pohjavesialueilla. Kolmessa pohjavesiputkessa on pinnan korkeuden mittaukseen jatkuvatoiminen pinnanmittauslaite ja muista putkista ja kaivoista mittaus hoidetaan manuaalisesti neljä kertaa vuodessa. Vedenlaatu täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 461/2000 asettamat vaatimukset ja tavoitteet lukuun ottamatta Herajoen vedenottamon kaivon torjuntaainepitoisuutta. Torjunta-ainepitoisuuden laatuvaatimuksen täyttämisestä on EteläSuomen aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa. Taulukossa 2 on esitetty vedenottamoiden raakaveden keskimääräiset tulokset ja taulukossa 3 on verkostoveden laatu eri kaupungin osissa vuonna 2014. Taulukko 2. Vedenottokaivojen laatu vuonna 2014. Vedenottokaivojen laatu Herajoki kaivo 4 pH Kok.kovuus Sähkönjohtavuus Väri Rauta Mangaani Kloridi Alkaliteetti KMnO4-luku mmol/l µS/cm Pt mg/l µg/l µg/l mg/l mmol/l mg/l 6,7 1,04 304 51 2310 413 26 1,75 13 kaivo 5 6,7 1,17 328 6 177 65 27 1,68 5 Piirivuori kaivo kaivo 2 3 6,9 0,57 163 1,3 < 20 < 20 8 0,75 2 6,9 0,55 159 1,2 < 20 < 20 8 0,73 1,0 Kormu kaivo kaivo kaivo 1 2 3 6,9 0,50 141 <1 < 20 < 20 7 0,78 1,7 6,8 0,74 213 2,0 < 20 < 20 12 0,74 2,0 6,7 0,60 183 1,8 < 20 < 20 13 0,69 1,5 7 / 22 Taulukko 3. Verkostoveden laatu kaupungin eri osissa vuonna 2014. pH Alue ja näytteenottopaikka Eteläinen verkosto (Herajoen koulu, City-Market, Rivakka, pk Sini-Emilia, Hirsimäen pk ja pk Satumaa) Pohjoinen verkosto ja keskustaalue vesitornin eteläpuolella ( Loisto Pesu Oy, Kontiontien pk, viestirykmentti, Vesitorni, Ryks, Aga Oy) Itäinen verkosto (Peltosaaren koulu, Patastenmäen koulu, Jukolan pk, JP kuntokeskus) Läntinen verkosto (Lasitehtaan koulu, Lasimuseo, Hamk) vaatimus / *suositus kok. kovuus o mmol/l dH määrittely kloridi mg/l fluoridi mg/l sähkönjohtavuus µS/cm rauta mg/l mangaani torjuntamg/l aine µg/l 8,0 1,09 6,1 keskikova 26 0,1 293 0,028 <0,020 7,8 0,56 3,1 pehmeä 8 0,11 171 0,026 <0,020 8,1 0,59 3,3 pehmeä 167 0,023 <0,020 8,1 0,68 3,8 pehmeä *6,5 - 9,5 10 0,11 196 < 0,020 <0,050 *250 1,5 *2500 *0,200 *0,050 0,07 0,10 Vedenottamolta pumpattu kokonaisvesimäärä oli 2,69 milj. m3, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Pumpatusta vedestä käytettiin ennen verkostoon pumppausta noin 10 % Herajoen jälleenimeytykseen, vedenkäsittelylaitoksen kalkkikivisuodattimien huuhteluun ja muuhun käyttöön laitoksilla. Verkostoon vettä pumpattiin 2,56 milj.m3, mikä oli myös samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Verkostoon pumpatussa vesimäärässä on mukana myös Hikiän vesilaitokselta pumpattu vesi. Pumpattu vuorokautinen vesimäärä oli keskimäärin 7 120 m3. Laskuttamaton vesimäärä oli 11,1 % verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Verkostoon pumpatun vesimäärän ja laskuttamattoman kulutuksen kehitystä vuodesta 1970 lähtien esittää kuva 2. 3.3. Jätevedenkäsittely Jätevedenpuhdistamon kaksi vuotta kestänyt saneeraus valmistui kertomusvuoden aikana. Vuodelle 2015 jäi viimeistelytöitä, mutta jäteveden puhdistukseen liittyvät prosessiyksiköt olivat toiminnassa vuoden 2014 lopussa. Jätevettä käsiteltiin 4,78 milj.m3, josta Hausjärven ja Lopen jätevesien osuus oli noin 13 %. Ohituksia oli verkostossa yhtenä päivänä yhteensä 62 m3. Puhdistamolla vastaanotettiin käsiteltäviksi myös sako- ja umpikaivolietteitä 17 157 m3, mikä sisältyy käsiteltyyn jätevesimäärään. Riihimäen laskuttamaton jätevesimäärä oli 46 % käsitellystä vesimäärästä. Jätevedenpuhdistamon saneerauksessa laitoksen esikäsittelykapasiteetti kasvoi noin 50 % ja ilmastusaltaan tilavuus kasvoi noin 30 %. Esikäsittelyyn rakennettiin kolmelinjainen välppäys ja kaksilinjainen hiekanerotus. Ilmastusaltaat rakennettiin kolmelinjaiseksi. Käsittelytuloksen viimeistelyyn rakennettiin jatkuvatoiminen hiekkasuodatin, joka tehostaa kiintoaineen ja fosforin poistoa. Lisäksi uusittiin laitoksen valvontaan liittyvä automaatio, johon lisättiin myös rakennusautomaatio. Toimintavarmuutta lisättiin hankkimalla varavoimakone, jolla voidaan pitää yllä tärkeimmät toiminnot sähkökatkoksen sattuessa. Prosessien käyttöönotto tehtiin vaiheittain. Kaksilinjaisesta vanhasta ilmastusaltaasta otettiin toinen pois käytöstä 25.8. ja prosessi toimi yhdellä linjalla parin viikon ajan ennen 8 / 22 uusien altaiden käyttöönottoa. Syyskuun 9. päivä otettiin käyttöön uusi kolmelinjainen ilmastusallas, josta ensimmäisessä vaiheessa otettiin kaksi linjaa käyttöön ja viikon päästä kolmas linja. Uusi tuloviemäri ja esikäsittely-yksikkö välppineen ja hiekanerotuksineen otettiin käyttöön 14.10. Samoin jälkikäsittelyn hiekkasuodatus otettiin käyttöön samaan aikaan. Vanhoista saneerattavista prosessiosista esiselkeytys oli pois käytöstä vaiheittain yhteensä viisi kuukautta. Puhdistamon käsittelytulos ei täyttänyt kaikilla vuosineljänneksillä lupaehtoja. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei päästy fosforipitoisuuden lupaehtoon. Toisella ja kolmannella neljänneksellä ammoniumtypen lupaehto ja kokonaistypen vuosikeskiarvo jäi saavuttamatta. Viimeisellä vuosineljänneksellä, kun saneeratun laitoksen kaikki prosessiosat olivat käytössä, päästiin luvan vaatimuksiin. Taulukossa 4 on esitetty numeerisesti käsittelytulos ja vaatimukset. Taulukko 4 Jätevedenpuhdistamon käsittelytulos neljännesvuosittain vuonna 2014 ja lupaehdot. Käsitelty Ohitus Vesistöön BHK7-ATU CODCr kok.fosfori kok.typpi NH4-N nitrifikaatio Kiintoaine m3/d m3/d m3/d mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Jakso 1 1.1.31.3. 12 900 0 12 900 10 98 45 95 0,39 95 21 64 2,0 94 7,6 98 Jakso 2 1.4.30.6. 12 200 0 12 200 7,4 98 41 96 0,28 97 19 68 6,9 88 5 98 Jakso 3 1.7.30.9. 10 400 0,67 10 400 7,0 99 39 96 0,34 96 21 68 6,8 90 8,9 98 Jakso 4 1.1031.12. 13 600 0 13 600 3,1 99 31 97 0,22 98 17 77 3,8 95 12 97 lupaehto 10 95 60 90 0,3 95 *70 4 15 *) vuosikeskiarvo Saneerauksesta huolimatta puhdistamon vesistökuormitus aleni orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Typpikuormitus pysyi edellisen vuoden tasolla. Kertomusvuonna kuormitustarkkailuseurantaa oli enemmän kuin aiempina vuosina. Vesistöön johdetut BOD7:n, fosforin ja typen kuormituskehitykset vuosina 1978 -2014 on esitetty liitteessä 2. Lietteen käsittely Puhdistuksessa syntyvä liete sakeutetaan ja liete pumpataan bioreaktoreihin (mädätykseen), jonka jälkeen liete kuivataan lingoilla. Kuivattua lietettä syntyi 4 326 tn, josta osa kuljetettiin jatkokäsittelyyn Envor Biotech Oy:lle Forssaan ja osa Kekkilä Oy:lle Nurmijärvelle. Lietteen laatua tutkittiin kolme kertaa vuodessa. Taulukossa 5 on esitetty lietteen raskasmetallipitoisuuksien keskiarvot vuosina 2009 - 2014. Mädätyksessä syntyvä biokaasu käytetään laitokselle hankitun biokaasumoottorin polttoaineena. Biokaasumoottorilla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä, jotka käytetään laitoksen omiin tarpeisiin. 9 / 22 Taulukko 5 Lietteen raskasmetallipitoisuuksien keskiarvot vuosina 2010 -2014 2010 2011 2012 2013 2014 raja-arvo (MMMasetus 24/11) Kadmium (Cd) mg/kg ka. 0,67 0,57 0,77 0,57 0,53 1,50 Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) mg/kg ka. mg/kg ka. 156 20 192 24 210 28 190 27 207 26 600 100 Sinkki ( Zn) mg/kg ka. 437 375 485 520 487 1500 Kromi (Cr) mg/kg ka. 43 55 47 53 38 300 Lyijy (Pb) mg/kg ka. 44 29 33 38 29 100 Elohopea (Hg) mg/kg ka. 0,43 0,37 0,43 0,43 0,39 1 Arseeni (As) mg/kg ka. 10 4 5 3 3,7 25 Lietteen raskasmetallipitoisuudet olivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista 24/11 annettuja raja-arvoja pienempiä. 10 / 22 4. VERKOSTOT 4.1. Yleistä Verkostoyksikkö vastaa johtoverkostojen kunnossapidosta, tonttijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta laitoksen vastuulla olevalla alueella. Lisäksi yksikkö vastaa vesimittareiden asennuksesta ja niiden vaihdosta. Yksikkö rakentaa omana työnä pienehköjä täydennysrakennuskohteita sekä yhteistyössä Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikön kanssa kohteita, joissa tehdään myös katujen uudisrakentamista tai saneerausta. Verkostoyksikkö hoitaa myös ympärivuorokautisen takapäivystyksen, jonka tarkoituksena on olla valmiudessa työajan ulkopuolella tapahtuvia äkillisiä häiriöitä varten yhden tunnin varoitusajalla. Takapäivystys toimii laitospäivystyksen rinnalla. Kuluneen vuoden aikana hälytyksiä kirjattiin 58, joista välittömiin toimenpiteisiin johti noin 28 tapausta. Yksikössä työskenteli vuoden lopussa yhteensä 8 henkilöä. Keväällä verkostopäällikkö Heikki Mäki irtisanoutui ja hänen tilalleen verkostopäälliköksi valittiin Jukka Salminen, joka aloitti työt elokuussa. Lisäksi Otaniemen TKK:ssa opiskeleva Mikael Hyövälti työskenteli touko- elokuun välisenä aikana ”haalariharjoittelijana” kunnossapidon työmailla. Kuluneen vuoden aikana ei verkostoyksikössä sattunut yhtään kirjattua tapaturmaa eikä läheltä - piti tapausta. Oman ja ulkopuolisten turvallisuuden parantamiseen pyritään kiinnittämällä huomiota mm liikenteen ohjaukseen ja sen sujumiseen sekä henkilökohtaiseen suojaukseen. Muina toimenpiteinä olivat konekaluston käyttöönottotarkastukset, sekä työmaan turvallisuustarkastukset epäkohtien tunnistamiseksi. Tiedottaminen hoidettiin pääsääntöisesti Riihimäen Veden nettisivujen ja jaettujen postilaatikkotiedotteiden välityksellä. Suurimpien asiakkaiden toimintaan vaikuttavissa asioissa käytettiin lisäksi sähköpostiviestejä sekä henkilökohtaista puhelinyhteyttä. 4.2. Verkostojen rakentaminen ja saneeraus Vuoden 2014 aikana rakennettiin omana työnä vesijohtoa (ø 225) 420 m Etelän Viertotielle välille Teollisuuskatu – Karoliinankatu. Lisäksi yhteistyössä katu- ja puistoyksikön kanssa rakennettiin Metsäkorven uuden asuinalueen kolmosvaihe. Alue on nyt rakennettu valmiiksi. Merkittävimmät urakoidut verkostojen saneeraus- ja täydennysrakentamiskohteet olivat Kauppakadun - Junailijankadun ja Patastenmäen alueet sekä Vasikkahaan vesihuoltotyöt. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennettiin Meijerintien alueelle. Lisäksi Hirsimäessä saneerattiin sujuttamalla pääviemäriä ja jätevedenpuhdistamon saneeraukseen liittyen tehtiin viemäritöitä puhdistamon alueella. Verkostojen rakentaminen ja saneeraus on esitetty taulukoissa 9, 10 ja 11. 4.2.1. Tonttijohtojen rakentaminen ja uusiminen Metsäkorven alueelle rakennettiin kaupungin omana työnä uusia tonttijohtoja vuoden 2014 kuluessa kaikkiaan 27 tontille. Riihimäen Vesi rakensi omana työnä kahdelle kiinteistölle tonttijohdot sekä jatkoi aiemmin rakennettuja tonttijohtoja 22 kiinteistöllä. Vasikkahaan saneerausurakan yhteydessä urakoitsija rakensi kahdelle kiinteistölle uudet vesija viemäritonttijohdot. Kiinteistöjen tonttijohtoja uusittiin vuonna 2014 kaikkiaan 25 kpl. Saneerausurakoiden yhteydessä urakoitsijat uusivat kiinteistöjen jätevesi- ja vesijohtoliittymät sekä rakensivat uudet hulevesiliittymät. Patastenmäessä uusittiin yhteensä 31 kiinteistön vesi- ja viemäritonttijohdot sekä rakennettiin 29 kpl uusia hulevesitonttijohtoja. Keskustassa uusittiin 14 kpl vesijohto- ja viemäritonttijohtoja, 1 jätevesitonttijohto ja 1 hulevesitonttijohto. Lisäksi rakennettiin 13 kpl uusia hulevesitonttijohtoja. Vasikkahaassa 11 / 22 Orhitiellä uusittiin 9 kiinteistön vesi- ja viemäritonttijohdot. 4.3. Vesijohtoverkosto Vuoden 2014 loppuun mennessä oli vesijohtoverkostoa rakennettu 234 132 m. Vesijohtoverkostossa on käytetty valurautaputkia yhteensä 54 406 m, teräsputkia 25 303 m, asbestisementtiputkia 5 700 m ja muoviputkia 148 723 m. Johtoverkoston kehitys ja sen jakaantuminen eri kokoihin on esitetty taulukossa 6. Johtojen rakentaminen vuonna 2014 on esitetty taulukossa 10. Vesijohtoverkostossa on yhdeksän paineenkorotusasemaa, jotka sijaitsevat Herajoella (2kpl), Lemmenmäessä, Korttionmäessä, Lylytiellä, Vahteristossa ja Metsäkorvessa. Lisäksi Hikiältä tulevassa siirtovesijohtolinjassa on paineenkorotusasema Horkassa. 4.3.1. Vesijohtoverkoston häiriöt Vesijohtoverkostossa ilmeni vuoden 2014 aikana kirjattuja vuotoja yhteensä 7 kpl, joista runkojohdoissa 6 kpl ja tonttijohdoissa 1 kpl. Verkostovaurioiden määrän pitkän ajan kehitys on esitetty kuvassa 3. Putkiston jäätymisiä ei runkojohdoissa kirjattu yhtään. Tonttijohtoja jäätyi sen sijaan kaikkiaan 13, joista seurasi neljä vesimittarin vaihtoa. Yleisin syy mittareiden jäätymiselle oli vesimittaritilan lämmityksen laiminlyönti. Korjauksista aiheutuneita vesikatkoja oli vuoden kuluessa kaikkiaan 9 kpl. Vesikatkojen keskimääräinen sulkuaika oli 1- 3h. Määrässä ei ole mukana saneerauskohteissa olleita katkoja. Veden laadusta johtuvia huomautuksia kirjattiin verkostoyksikössä vuoden aikana kuusi kappaletta 4.3.2. Vesimittarit Vuoden 2014 kuluessa suoritettiin vuosittaisia vesimittarin vaihtoja kaikkiaan 770 kpl. Kaikki irrotetut vesimittarit myös testattiin. Sallitun 5%:n näyttövirheen ylitti kolme mittaria (0,39%). Uusia mittareita asensimme 39 kpl, eli yhteensä 809 kpl. Poistettuja vesimittareita ei enää kustannussyistä huolleta. 4.3.3. Vesijohtoverkoton kunnossapito Vesijohtoverkoston huutelua suoritettiin merkittävien asiakkaiden linjojen osalta. Lisä runkovesijohtojen venttiilien tarkastusta jatkettiin. Yleisin syy venttiilien toimimattomuuteen on karan jatkovarren irtoaminen venttiilistä, jolloin ainoa korjauskeino on kaivamalla tehtävä varren uusiminen. 4.4. Viemäriverkostot Vuoden 2014 loppuun mennessä oli jätevesiviemäriverkostoa rakennettu yhteensä 190 303 m. Verkoston kehitys ja sen jakaantuminen eri kokoihin on esitetty taulukossa 7. Johtojen rakentaminen vuonna 2014 on esitetty taulukossa 10. Kertomusvuonna rakennettiin kaksi uutta jätevesipumppaamoa, Pennintielle sekä jätevedenpuhdistamolle tulevaan meijerilinjaan. Kertomusvuoden lopussa verkostossa oli 27 jätevesipumppaamoa. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli hulevesiviemäriverkostoa rakennettu 118 379 m. Verkoston kehitys ja sen jakaantuminen eri kokoihin on esitetty taulukossa 8. Johtojen rakentaminen vuonna 2014 on esitetty taulukossa 11. Kertomusvuoden lopussa verkostossa oli 5 hulevesipumppaamoa 12 / 22 4.4.1. Viemäriverkostojen häiriöt Jätevesiviemäriverkostossa oli vuoden aikana kirjattuja tukoksia yhteensä 14 kpl. Tukoksista 7 kpl oli runkojohdoissa ja tonttijohdoissa kiinteistön osuudella 7 kpl. Hajusta johtuvia asiakkaiden yhteydenottoja tuli pääosin kolmesta kohteesta. Pohjoisesta tuleva runkolinja välillä Hallakatu - Oravankatu ja Vt 54 - Ryttyläntie, sekä Hausjärveltä Mikkolanlenkin purkukaivoon laskeva Erkylän vesiosuuskunnan viemäri aiheuttivat haittaa vuoden aikana. 4.4.2. Viemäriverkoston kunnossapito Joulukuussa 2014 suoritettiin vuosittainen huuhtelu, joka koski lähinnä radan ja joen alituksia sekä kokemusperusteisten ongelmakohtien huuhtelun. Vuoden kuluessa on huuhdeltu myös ns ”pyttyhuuhteluna” ongelmalinjoja n. 400 kertaa. Ennakoivaa kunnossapitoa on toteutettu mm vanhoja tarkastuskaivoja betonoimalla, sekä kaivojen pohjakourujen saneerauksella. 13 / 22 5. HALLINTO JA TUKIPALVELUT 5.1. Yleistä Hallinto- ja tukipalvelut -yksikössä hoidetaan laskutukseen ja sopimuksiin liittyvät asiat sekä laitoksen hallintoon liittyvät toimistotehtävät. Yksikössä hoidetaan lisäksi rakennusvalvonnan alaisuudessa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden suunnitelma- ja asennustarkastukset. Yksikkö vastaa myös vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelusta sekä johtotietojärjestelmän ylläpidosta. Oman suunnittelijan lisäksi verkostosuunnittelua on tehnyt katu – ja puistoyksikön suunnittelija Erkki Laitila eläkkeelle jäämiseensä saakka keväällä 2014. Asiakkaille lähetettiin vuoden aikana yhteensä noin 32 000 laskua. 5.3. Suunnittelu Vesihuoltolaitoksen johtokunta hyväksyi kertomusvuonna seuraavat vesihuoltosuunnitelmat: Kohde VIRMANONAJKADUN ALUEEN VESIHUOLTO Vh-linja Asemapiirustus Pituusleikkaus piir.nro 80 012/1 80 012/2 hyv.pvm ja § 11.06.2014 § 69 11.06.2014 § 69 5.4. Johtotietojärjestelmä Johtotietoja ylläpidetään Tekla Oyj:n NIS WATER -johtotietojärjestelmällä. Järjestelmä on Riihimäellä otettu käyttöön vuonna 2002. Tällöin ohjelmaan skannattiin ja vektoroitiin vanha manuaalisesti tehty verkostokartta, jota nyt korjataan ja päivitetään. Uusi aineisto mitataan maastotallentimilla ja viimeistellään työasemalla, jonka jälkeen tiedot siirretään ohjelmaan sähköisesti. Ohjelmassa on mahdollista liittää kohteisiin kuvia sekä muita dokumentteja työmailta. Lisäksi käytössä on ohjelman kunnossapito-osio, johon tallennetaan verkostossa tehdyt kunnossapito- ja korjaustyöt. Ohjelmassa on myös TV-kuvausosio, jolla tallennettaan putkistoissa tehdyt videokuvaukset pöytäkirjoineen. 5.5. Tarkastustoiminta Vesihuoltolaitos valvoo toimialueellaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista annettujen määräysten ja ohjeiden noudattamista. Valvonta tapahtuu tarkastamalla kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnitelmat ja asennukset. Toimintaan on kuulunut myös suunnittelu- ja asennusportaan neuvonta ja ohjaus alan kysymyksissä. Tarkastuksen piiriin ovat kuuluneet niin uudisrakennukset kuin saneerauskohteetkin. Vuonna 2014 tarkastettavia kohteita oli yhteensä 97. Tarkastuskohteet jakautuivat seuraavasti: omakoti / rivitalot 20, kerrostalot 2, julkiset rakennukset 2, teollisuusrakennukset 6, saneeraukset/laajennukset 33 ja muut 34 kappaletta. Tarkastettavien kohteiden lukumäärät ovat pysyneet lähes edellisen vuoden tasolla. Painopiste on kuitenkin siirtynyt uudisrakentamisesta saneeraukseen ja liittymien uusimiseen. Lisäksi keskustassa ja Patastenmäessä tehtiin vesihuoltosaneeraukseen liittyen kiinteistöjen tonttijohtojen uusimiseen ja rakentamiseen liittyvät työmaatarkastukset, jotka suoritti työmaan valvoja. Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien rakentamishakemuksia käsiteltiin yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. 14 / 22 6. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUS Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 9 %, tulojen kasvu oli 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötalousmenot alittuivat noin 26 % talousarvioon nähden, menot olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Liittymismaksutuloja laitokselle tuli noin 184 000 euroa. Laitoksen kokonaisinvestoinnit olivat noin 10,3 miljoonaa euroa. Jätevedenpuhdistamon saneeraukseen saatiin rahoitusosuuksia Lopelta ja Hausjärveltä yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa. Vuosikertomuksen liitteenä 3 on vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, liitteenä 4 on laitoksen tase ja rahoituslaskelma liitteenä 5. 6.1. Investointien toteutuminen Kertomusvuonna vesihuoltolaitos investoi yhteensä 10 261 900 euroa ilman arvonlisäveroa laskettuna. Suurin yksittäinen investointikohde oli jätevedenpuhdistamon saneeraus, mihin käytettiin 6 565 300 euroa. Lopen ja Hausjärven maksuosuudet pienentävät Riihimäen investointia yhteensä 3 941 800 euroa. Naapurikuntien rahoitusosuudet ovat yhteensä noin 20 % investoinnin määrästä. Saneerausurakat vastaanotettiin joulukuussa, taloudelliset loppuselvitykset tehdään vuoden 2015 alkupuolella. Herajoen vesilaitoksen saneeraus oli suunnitteluvaiheessa, mihin käytettiin yhteensä 115 900 euroa. Vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi rakennettiin Parmalan alueelle uusi siiviläputkikaivo ja syöttöjohto Herajoen vesilaitokselle. Urakan kokonaiskustannus oli 235 100 euroa. Verkostoinvestointien uudisrakennuskohteet olivat tekniikan ja ympäristön toimialan katuja puistoyksikön toteuttamat Ampuhaukantie, Kotkankaarre ja Tuulihaukantie Metsäkorvessa. Lisäksi urakkana toteutettiin Karhintien ja Virmanojankadun vesihuollon rakentaminen. Yhteisurakkana katu – ja puistoyksikön kanssa toteutettiin Meijerintien Kadun ja vesihuollon rakentaminen Valion uudelle tuotantolaitokselle. Vuonna 2013 aloitetun Patastenmäen alueen saneerauksen kohteena oli Pietilänkatu. Keskusta-alueella saneerattiin vesihuoltoa Kauppakadulla, Junailijankadulla, Kokinmäessä ja Valtakäyrällä. Keskustan saneerausurakka jatkuu vielä vuonna 2015. Vuoden lopulla sujutettiin Ø 1300 mm:n betonipääviemäriä välillä Etelän Viertotie – Lopentie. Laitoksen omana työnä rakennettiin runkovesijohtoa Etelän Viertotiellä välillä Karoliinankatu – Paalukatu. Verkostoinvestointien kustannukset ja johtopituudet on esitetty hankekohtaisesti taulukoissa 11,12 ja 13. 15 / 22 7. VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUT JA TAKSAT Kertomusvuonna olivat vesihuoltolaitoksen kantamat taksat ja maksut seuraavat: Käyttömaksut 1.1.2014 alkaen: - vesimaksu - jätevesimaksu 1,37 eur / m³ + alv 1,85 eur / m³ + alv Perusmaksut 1.1.2014 alkaen: Perusmaksut koskevat sekä talous- että jätevettä. Perusmaksut määräytyvät kulutuspaikan suurimman vesimittarin tai samankokoisten mittarien kyseessä ollen kapasiteettivastaavuuden perusteella. Jos kulutuspaikassa ei ole vesimittaria tai jos jostain muusta erityisestä syystä on tarpeen, viemäröinnin perusmaksu määräytyy jätevesimäärän vuosiarvion perusteella mittarikoko 20 mm 25 mm 30 mm 40 mm 50 mm 80 mm 100 mm Talousvesi Jätevesi perusmaksu €/v 58,15 108,90 161,55 226,80 362,90 798,40 1 424,50 perusmaksu €/v 90,95 170,35 252,65 354,75 567,60 1 248,80 2 228,10 Maksut on ilmoitettu verottomina ja niihin lisätään laskutettaessa arvonlisävero Liittymismaksut 1.1.2012 alkaen: Omakoti- ja paritalojen liittymismaksu Liittymismaksu on kiinteä maksu, joka määräytyy seuraavasti palvelukertoimen ollessa 1,0. Palvelukertoimen ollessa 0,5 maksu on puolet liittymismaksusta. Kerrosala, k-m enintään 150 150 — 250 >250 - 450 Liittymismaksu, euroa 2 520 3 360 5 040 Muiden kiinteistöjen liittymismaksu Liittymismaksu (L) määräytyy kiinteistön pääkäyttötarkoituksen, rakennusluvan mukaisen kerrosalan ja palveluiden käytön perusteella seuraavan kaavan mukaan: L = k * A * p * YL L = liittymismaksu k = kiinteistötyypin mukainen kerroin A = kiinteistön rakennusluvan mukainen kerrosala, k-m p = palvelukerroin yL = liittymismaksun yksikköhinta, e/ k-m Kiinteistötyypin mukainen kerroin (k): Omakoti- ja paritalot > 450 m² 4 Rivitalot 4 16 / 22 Kerrostalot Liikerakennukset Teollisuus Maatalouden talousrakennus Muut kiinteistöt Palvelukerroin (p): Vesijohto ja viemäröinti 1,0 Vesijohto 0,5 Viemäröinti 0,5 4 3 3 4 3 Liittymismaksun yksikköhinta on 3,35 e/m Liittymismaksu on 1,25- kertainen, jos omakotitalon tai paritalon tontin pinta-ala on yli 1 500 m² (väljä tontti). Hankkeen laajuuden 25 000 kerrosneliömetriä ylittävälle osalle myönnetään 40 % alennusta liittymismaksusta. Hankkeen laajuuden 50 000 kerrosneliömetriä ylittävälle osalle myönnetään 70 % alennus liittymismaksusta Sadevesiviemäriin liittymisestä ei peritä liittymismaksua. Jos kiinteistön liittymismaksun perusteena olevat olosuhteet myöhemmin muuttuvat, peritään lisäliittymismaksu. Lisäliittymismaksua peritään kuitenkin vain siinä tapauksessa, että liittymismaksun perustana oleva kerrosala kasvaa vähintään 10 %. Omakotitalojen ja paritalojen lisäliittymismaksua peritään vain, jos kiinteä liittymismaksu samalla nousee korkeampaan maksuluokkaan kuin aiemmin. Näissä tapauksissa lisäliittymismaksu on maksu luokkien erotus. Lisäliittymismaksu koskee myös aiemmin liittyneitä. Vapaa-ajan asuinrakennukset rinnastetaan liittymismaksun osalta omakotitaloihin. Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen, jolloin se on vapaa arvonlisäverosta. Tonttijohtomaksut 1.1.2013 lähtien Tonttijohtoja (vesijohto, jätevesi- ja hulevesiviemäri) ovat runkojohtojen ja kiinteistöjen väliset johto-osuudet. Tonttijohtojen materiaalin, koon ja sijoituksen päättää vesilaitos. Kullakin kiinteistöllä tulee olla erilliset tonttijohtonsa, ellei muusta järjestelystä ole laitoksen kanssa sovittu. Tonttijohtomaksun mukaisella taksalla kullekin kiinteistölle rakennetaan vai yhdet liittymät. Tonttijohtojen liittymiskohta sijaitsee runkojohdon ja tonttijohdon liittymiskohdassa. Tonttijohtomaksulla katetaan niitä kustannuksia, jotka syntyvät runkojohtojen ja tontin rajan välisistä tonttijohdoista sekä niiden asennustyöstä. 17 / 22 Tonttijohtomaksuluokat Maksuluokka I Omakoti- ja paritalot Asuinrakennukset, joiden huoneistolukumäärä ≤ 20. Maksuluokka II Teollisuus-, palvelu- ja toimistorakennukset, joiden tonttivesijohdon koko ≤ du 63 mm tai tonttiviemäreiden (hule- ja jätevesiviemäreiden) koko ≤ du 160 mm. Asuinrakennukset, joiden huoneistolukumäärä > 20. Maksuluokka III Maksuluokka IV Teollisuus-, palvelu- ja toimistorakennukset, joiden tonttivesijohdon koko >du 63 mm tai tonttiviemäreiden (hule- ja jätevesiviemäreiden) koko >du 160 mm. 1) Rakennukset, joiden tonttivesijohdon koko ≥ du 110 mm tai tonttiviemäreiden (hule- ja jätevesiviemäreiden) koko ≥ du 315 mm. 2) Lisätonttijohdot Tonttijohtomaksu Tonttijohtojen rakentaminen yleisellä alueella sisältää: - kaivuluvan - maatyöt - liitostyöt runkojohtoihin - putkityöt yleisellä alueella (katualueella), materiaaleineen, sisältää venttiilin - rakennettujen johtojen kartoitukset Maksuluokka Maksu ilman alv euroa Sis. alv 24 % euroa I 1 660,00 2 058,40 II 4 200,00 5 208,00 III 5 800,00 7 192,00 1)Toteutuneiden kustannusten mukaan, kuitenkin vähintään maksuluokan III mukainen maksu. IV 2) Toteutuneiden kustannusten mukaan, kuitenkin vähintään huoneistolukumäärän tai putkikokojen mukaan määräytyvä luokkien I-III mukainen maksu. Jäätyneen maan rikkominen tai sulatus sekä muut erikoistyöt laskutetaan erikseen toteutuneiden kustannusten mukaan. Kiinteistön alueella kaivutyöt ja tonttiviemäreiden asennuttaminen hyväksytyllä urakoitsijalla sekä materiaalikustannukset kuuluvat liittyjälle. Riihimäen Vesi hankkii ja asentaa tilauksesta tonttivesijohdon. Vesimittarin asennustyön tekee aina Riihimäen Vesi. Materiaalit, tarvikkeet ja asennustyö laskutetaan toteutuneiden kustannusten mukaan lukuun ottamatta vesimittaria, joka jää vesihuoltolaitoksen omaisuudeksi. Laskutuksen yhteydessä kustannuksiin lisätään yleiskustannuslisä 9 %. 18 / 22 Tonttijohtomaksuihin myönnetään seuraavat alennukset: rakennetaan kaksi johtoa, alennus 10 % rakennetaan vain yksi johto, alennus 20 % saneerausalueilla liittymä hulevesiviemäriin tehdään runkoviemärin rakentamista seuraavan vuoden loppuun mennessä, alennus 85 % Sprinklerimaksu 1.3.2009 lähtien Mitoitusvesimäärä, l/s < 15 15-29 30-44 > 45 Veroton hinta, € / vuosi 500 1000 1500 2000 Maksuihin lisätään laskutuksen yhteydessä arvonlisävero. Muut maksut 1.4.2012 alkaen Työveloitus - laskutustunti 35,00 euroa Vesimittarin luku - ylimääräinen vesimittarin luku asiakkaan pyynnöstä 23,00 euroa Talosulkuventtiilin avaus tai sulku 44,00 euroa Vesimittarin tarkastus - mittarikoko DN20 mm - mittarikoko > DN20 mm 85,00 euroa 98,00 euroa Sulkupäätös maksamattomien laskujen johdosta 20,00 euroa Sako- ja umpikaivoliete 1.1.2014 lähtien 4,63 euroa / m³ Hinnat on ilmoitettu verottomina ja niihin lisätään laskutettaessa arvonlisävero Tarkastusmaksu, työt jotka eivät edellytä rakennuslupaa 1.2.2012 lähtien 1.10.2014 lähtien Tarkastusmaksu on arvonlisäverovapaa 46,00 euroa / käynti 53,00 euroa / käynti Kuva 1.1 Riihimäen Vesi Jätevesiverkoston toiminta-alue Kv 4.3.2013 § 40 Kuva 1.2 Riihimäen Vesi Vesijohtoverkoston toiminta-alue Kv 4.3.2013 § 40 Kuva 1.3 Riihimäen Vesi Hulevesiverkoston toiminta-alue Kv 4.3.2013 § 40 0 500 000 1 000 000 1 500 000 Laskuttamaton kulutus m³ Laskuttamaton kulutus, % pumppauksesta 1990 2 000 000 Verkostoon pumpattu vesimäärä m³ 1995 1985 2 500 000 2000 1980 1975 1970 3 000 000 2005 m³ Kuva 2. Verkostoon pumpatun vesimäärän ja laskuttamattoman kulututuksen kehitys 0 5 10 15 20 25 30 % 2010 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 3. Vesijohtoverkostojen vaurioiden kehitys (Runko- ja tonttijohdot) 1995 Häiriöt yhteensä , 2010 2005 2000 1990 1985 1980 1975 1970 Taulukko 7 Vesijohtoverkoston kehitys ja jakautuminen eri kokoihin Putken suuruus mm Valurauta-, asbestisementti- ja mannesmannjohdot 400 -1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 yht. 300 5103 1854 250 840 595 13 775 638 5300 329 1863 1158 200 1982 1361 172 562 179 1734 674 1117 188 1195 1424 112 219 1032 102 796 652 138 42 124 44 150 5897 862 345 794 1567 559 407 731 493 2154 1200 210 1502 2128 984 1161 1141 1567 347 628 306 1097 890 1656 720 870 359 76 125 6389 233 1534 209 147 66 396 595 617 67 522 642 394 107 153 178 33 100 5728 1227 2517 1108 919 2333 1555 708 729 2266 2098 1455 1736 714 2150 583 1078 84 768 701 1739 1296 3684 1870 2127 1106 1084 92 80 55 77 85 Muovijohdot 60025050 40 280 200 299 106 288 33 290 127 101 129 230 120 75 110 95 68 34 15 70 470 -322 -6 -430 -100 -192 -460 -730 -751 -300 -555 -317 -55 -490 -390 -1060 -445 -255 -363 -75 -182 -1217 -106 -110 5344 -841 -299 -286 -571 -907 -210 7403 2433 -1044 -334 -148 -77 -134 -65 11361 -90 -895 -310 -171 -1251 -559 -917 23158 -172 -303 -935 -319 -115 5414 1085 80 -110 -705 -731 -628 -250 -265 -1306 -1281 -575 -914 -345 -190 -308 -532 -1030 -1083 -281 -122 -1658 -1240 -1792 -272 29002 75 63 600 91 691 52 229 324 480 93 130 696 55 90 1500 810 10 -622 110 50 <=40 42 80 80 125 24 120 4 180160 1500 1290 -80 -45 -55 700 1540 -30 -210 -100 -195 -30 -30 -247 -39 -12 -86 35 190 280 710 1115 172 871 225 1294 5785 630 204 28 1600 5169 9704 1322 34 423 1088 317 296 1112 2972 33177 398 216 190 1763 17230 4046 410 672 -25 -46 185 1004 105 817 630 124 794 817 80 920 568 911 300 995 774 450 260 365 1325 1376 721 21 601 406 796 999 393 40 54 676 723 163 474 544 69 18186 490 453 920 790 441 233 36 710 828 365 965 685 1085 838 567 152 100 695 424 256 290 584 967 965 1283 1207 1806 2700 1028 2123 1936 831 1195 3399 548 1957 33932 172 370 572 1071 180 400 435 1050 1055 410 95 45 180 255 226 83 230 195 800 283 250 50 24 61 7217 1275 155 626 27 928 224 305 270 520 55 503 247 125 1193 1486 1179 1713 433 817 2247 1669 2189 2013 1980 1844 1034 267 2318 2195 1820 890 33739 48 99 223 207 88 38 22 27 50 22 450 50 140 76 40 216 158 277 27 108 238 203 114 -30 79 60 33 50 35 -39 -50 79 -40 117 1176 2081 Yht. 26399 2610 4429 3839 2932 4216 4354 2349 1959 5516 5554 2339 5107 3519 3202 2973 3789 2554 1376 2916 4142 12040 5226 3824 3676 2121 1714 2437 1855 2304 2349 2896 1838 3836 2388 3774 4450 2058 283 922 1533 275 1912 1947 654 4113 7656 2926 4423 3623 7556 8249 14814 4260 2779 181 1204 3445 1206 5311 234132 Taulukko 8 Jätevesiviemäriverkoston kehitys ja jakautuminen eri kokoihin Putken suuruus mm Betoniputket 225 1930 -55 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 yht. 4665 1451 945 1148 550 1811 336 1191 1815 1106 2209 2387 1000 1500 1763 63 300 375 4443 1101 238 96 1940 549 970 987 1381 844 418 220 335 398 392 185 1048 693 1009 2099 736 1125 2294 2507 2690 1854 1212 1077 604 193 266 120 400 450 500 8621 1829 145 137 310 120 725 201 60 401 1427 326 967 1458 547 569 335 1776 567 425 110 600 700 1546 1017 279 632 80 198 48 161 186 900 >1000 1031 2426 225 55 248 165 54 550 373 270 -190 -95 -210 1500 37 107 88 109 100 434 293 38 157 27 150 15 425 40 -180 -18 -95 -110 -485 -200 -80 -26 43 -170 516 -261 -12 -110 -333 -6 -16 -45 -890 -555 -260 -182 -53 -180 -425 -185 -256 -120 -830 -205 -80 143 10 -95 -134 -100 -75 -124 -123 -135 -223 -1525 -177 -189 -198 -387 -90 -408 -545 -323 -456 -114 -879 -1248 -770 -1497 -632 -974 -350 12582 24429 -116 -285 -107 -399 -270 -106 -481 -151 -150 563 850 350 880 140 -635 -604 -503 690 795 -714 -985 -510 -725 -145 -133 -65 -333 -71 3 18734 355/ 315/ 300 >400 490 -140 -291 -422 -632 -270 -500 -429 -240 -775 -587 235/ 280200 250 659 126 210 80 211 112 -26 180/ 160 175 266 767 205 250 1420 1071 322 800 Muoviputket 90/ 63 110 140 150 -376 -185 -122 -240 -287 -207 -93 320 -336 -424 -42 137 1303 631 -282 2398 -80 -429 -171 -188 1411 -783 -596 140 65 323 90 608 27 201 231 181 903 768 262 113 651 129 -455 152 -400 143 2568 438 267 250 520 6250 516 107 131 30 164 80 244 584 385 764 415 552 705 565 182 453 265 730 1178 151 682 95 1403 1397 63 586 15 1082 2218 1979 27 2278 2337 1636 950 975 245 1414 1598 1313 1529 31492 351 50 759 846 1065 2009 806 568 1150 1568 1322 1966 1576 570 2580 1181 2117 2437 1765 1484 1018 166 478 1352 1917 864 1579 804 1054 1857 772 2177 2112 1623 2228 1204 1269 753 2749 918 -59 52654 42 492 225 124 140 847 65 830 595 696 390 241 1015 300 174 54 133 470 681 700 3504 261 430 88 220 262 255 180 61 12521 38 130 55 305 85 6 32 21 260 491 192 120 190 10 3956 726 17 302 468 810 3127 2467 1246 625 511 18 12681 -25 34 557 269 888 521 9952 Yht. 27246 2209 4563 2874 1870 4682 2365 1669 3082 2868 4082 5582 2760 3095 3982 1757 3875 1503 1527 3424 4077 4562 4398 2304 3514 1835 1056 2433 1917 2232 2248 3096 1763 3518 1740 3600 3582 1588 246 321 867 1534 194 1691 743 2901 8517 3053 4503 2962 10889 3603 3673 3096 1563 288 1531 2637 514 499 190303 Taulukko 9 Sadevesiviemäriverkoston kehitys ja jakautuminen eri kokoihin Putken suuruus mm Betoniputket 225 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 yht. 300 370 720 284 1440 214 697 1069 1602 1955 114 1171 3093 1291 1573 1902 1706 448 1570 50 144 235 600 101 95 348 144 410 180 348 315 384 158 560 1091 400 Muoviputket 500 485 1765 393 150 300 196 219 162 69 341 189 327 1200 250 170 90 200 140 315 110 365 364 154 564 61 622 640 588 349 49 99 296 320 100 330 225 75 108 208 280 138 160 175 200 225 250 280 315 42 109 53 355 400 128 453 144 12 42 156 194 634 725 73 49 85 96 718 62 388 210 30 252 105 415 595 360 310 172 155 198 1667 1000 200 103 345 28 -51 -14 23966 800 60 273 73 41 6 -372 -318 600 560/ 600/ 450 670 130 290 174 245 574 185 80 220 120 16 126 158 111 18 285 231 316 220 84 32 67 146 410 405 300 335 12 286 -80 111 716 51 27 90 135 95 62 130 67 82 -30 135 -382 97 46 4 7 -80 -65 8602 3204 -158 -69 6813 3929 205 228 124 330 780 201 524 1188 1276 1198 463 15 54 18 72 132 30 42 73 166 35 159 99 14 38 15 1393 30 53 144 145 247 106 45 195 575 473 713 558 742 1236 1169 1266 966 423 436 687 751 1610 1301 1145 788 17956 397 329 454 769 600 162 500 224 280 363 337 1063 705 638 328 1156 1625 1733 1568 1001 1209 872 340 806 1002 917 417 53 19795 172 620 873 123 977 988 -143 1049 770 175 496 183 184 79 304 568 338 575 753 1011 2339 1215 978 647 1965 559 1308 1327 960 65 887 19486 1289 225 30 10 10 74 310 401 62 54 821 202 47 12 26 105 18 377 521 143 615 47 184 2313 258 399 109 47 1318 96 87 124 170 1983 Yht. 485 430 720 484 1440 2087 1388 2269 2312 3015 605 2114 3311 2266 2643 2884 1755 1383 3799 1237 2242 3444 1663 3310 4550 2351 2655 2537 733 1108 2640 1689 1983 2480 2388 1864 3697 4477 6532 3845 4203 4605 3837 1271 3078 3951 2908 1711 118379 Taulukko 9 Vesijohtoverkoston uudisrakentaminen ja saneeraus 2014 Mater. Kohde Uud/san Toteutus Ø mm Metsäkorpi Uud. KPY Pe63 - Kotkankaarre - Ampuhaukantie - Tuulihaukantie Herajoki Uud. Urakka Pe160 - Meijerintie Pe225 Pe280 Pe315 Karhintie Uud. Urakka Pe110 - Kokonkadulta itään Virmanojankatu Uud. Urakka Pe63 Pe110 Patastenmäki San. Urakka Pe40 - Pietilänkatu Pe63 Pe110 Vasikkahaka San. Urakka Pe40 - päävesijohto välillä Pe63 Käpälämäenkatu – Pe110 Etelän Viertotie Uusi Pe200 Herajoentie HänninPe225 tielle Pe280 - päävesijohto Orhitie – Pennintie - Orhitie - Pennintie Keskusta San. Urakka Pe63 - Kauppakatu Pe110 - Junailijankatu Pe225 - Kokinmäki - Valtakäyrä Etelän Viertotien vj Uud. Oma työ Pe63 - väli Teollisuuskatu alk.2013 Pe100 Karoliinankatu Pe225 Parmalan ottokaivo ja raaUud. Urakka Pe160 kavesijohto Pe200 KPY = Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö Asenn. m Kust € 488 51 200 29 64 404 1142 440 123 800 38 400 16 650 65 92 536 66 227 68 4 468 1477 33 700 79 900 420 000 66 262 266 150 500 1 1 437 39 524 64 900 248 600 Taulukko 10 Jätevesiviemäriverkoston saneeraus ja uudisrakentaminen 2014 Mater. Kohde Uud/san Toteutus Asenn. m Ø mm Metsäkorpi Uud. KPY Pvc160 364 - Kotkankaarre Pvc200 35 - Ampuhaukantie - Tuulihaukantie Herajoki Uud. Urakka Pvc160 171 - Meijerintie Pvc315 33 Karhintie Uud. Urakka Pvc160 438 - Kokonkadulta itään Virmanojankatu paineviemäri Uud. Urakka Pe63 143 511 Pe110 Patastenmäki San. Urakka Pe160 42 505 - Pietilänkatu Pvc160 65 Pvc200 Vasikkahaka San. Urakka Pe110 7 - Orhitie Pvc200 417 - Pennintie - Pennintien pumppaamo Keskusta San. Urakka Pvc110 2 - Kauppakatu Pvc160 7 - Junailijankatu Pvc200 538 61 - Kokinmäki Pvc250 - Valtakäyrä Pvc315 15 Puhdistamon tuloviemärit San. Urakka Pe315 29 - sisältää meijerilinjan alk. 2013 Pe400 126 pumppaamon Bet400 8 Bet1200 176 Pääviemärin sukkasujutus San. Urakka LSA1200 377 - väli Etelän Viertotie Lopentie Raviradan pumppaamon San. Urakka Pvc400 7 muutokset Pvc500 11 Ojalantien pumppaamon saSan. Urakka neeraus KPY = Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö Kust € 26 200 15 200 38 400 33 700 79 900 106 800 150 500 946 600 569 200 53 400 17 900 Taulukko 11 Sadevesiviemäriverkoston rakentaminen 2014 Kohde Uud/san Toteutus Metsäkorpi - Kotkankaarre - Ampuhaukantie - Tuulihaukantie Herajoki - Meijerintie Karhintie - Kokonkadulta itään Virmanojankatu Uud. KPY Uud. Urakka Uud. Urakka Uud. Mater. Ø mm Pe200 Pvc33 Pe250 Asenn. m Kust € 329 64 33 31 900 Pvc315 Pe315 Pe200 41 1124 437 Pe315 Pe600 Pe200 Pe250 Pe315 Pvc160 Pe250 Pe315 Pe355 Pe450 Pe560 282 97 346 219 89 15 165 190 65 47 4 113 700 38 400 Patastenmäki - Pietilänkatu Uud. Urakka / KPY Urakka Keskusta - Kauppakatu - Junailijankatu - Kokinmäki - Valtakäyrä Uud. Urakka KPY = Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö 45 900 79 900 150 500 Liite 1.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU 2010 2011 2012 2013 2014 m3/a 2 651 196 2 557 319 2 555 106 2 559 702 2 599 045 m3/d 7 264 7 006 7 000 7 013 7 121 2 198 166 2 336 699 2 286 146 2 292 652 2 311 696 453 030 220 620 268 960 267 050 287 349 17,1 8,6 10,5 10,4 11,1 1 107 023 1 103 261 822 637 841 682 822 182 Vedenhankinta Verkostoon pumpattu 3 Laskutettu vesimäärä m Laskuttamaton vesimäärä m3 Vuotovesi % Vedenottamoilta pumpattu Herajoki m3/a 3/ jälleenimeytys m a 205 921 165 409 165 974 146 915 145 811 Piirivuori m3/a 1 144 072 1 193 054 1 236 408 1 255 531 1 283 075 Kormu m3/a 480 662 371 980 448 255 449 804 439 387 32 000 24 000 29 000 24 000 24 000 29 22 35 29 29 17 600 21 790 12 000 11 960 24 890 85 132 72 81 171 Kemikaalit Herajoki juraperle kalkkikivi kg g/m3 natriumhydroksidi jälleenimeytykseen kg g/m3 Haapahuhta natriumhydroksidi 11 080 11 720 12 440 13 520 14400 g/m3 kg 9,7 9,8 10,1 10,8 11,2 Herajoki kWh 601 500 552 413 495 553 507 831 529 126 Piirivuori,Haapahuhta kWh 523 346 540 404 561 260 575 393 571 162 Kormu kWh 246 644 178 956 204 275 200 445 198 591 Energia yhteensä kWh 1 371 490 1 271 773 1 261 088 1 283 669 1 298 879 Energia pumpattua vesikuutiota kohti kWh/m3 0,47 0,45 0,47 0,48 0,48 Lämmitysöljy l 38 590 33 361 31 438 27 522 31 498 223 224 228 229 234 Energia Vedenjakelu Vesijohtoverkosto km Paineekorotusasemat lkm Paineenkorotus kWh 6 7 8 8 8 84 540 105 735 108 252 99 223 98 367 Verkostoon pumpattu vesimäärä sisältää Hikiältä johdetun veden määrän. Liite 1.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI 2010 2011 2012 2013 2014 3 937 738 4 247 722 4 954 103 3 973 363 4 178 589 Jätevedenkäsittely Riihimäki m3/a 3/ Loppi m a 321 764 210 743 262 221 241 688 236399 Hausjärvi m3/a 362 928 427 958 475 420 394 185 365212 4 780 200 3/ Käsitelty jätevesimäärä yhteensä m a 4 622 430 4 886 423 5 691 744 4 609 236 Laskutettu vesimäärä m3/a 2 106 002 2 251 426 2 298 157 2 238 442 2255403 Laskuttamaton vesimäärä m3/a 1 831 736 1 996 296 2 655 946 1 734 921 1 923 186 Riihimäen vuotovesi % 47 47 54 44 46 Käsitelty jätevesimäärä m3/d 12 664 13 387 15 594 12 628 13 096 Ohitukset m3/a 27 576 31 137 37 608 23 227 62 Energian kulutus kWh 2 554 764 2 708 156 2 875 343 2 867 697 3 105 613 Energia jätevesikuutioa kohti kWh/m³ 0,55 0,55 0,51 0,62 0,65 927 530 867 000 732 100 813 700 806 700 Kemikaalit ferrosulfaatti kg 3 g/m 201 177 129 177 169 polymeeri kg 12 750 10 125 10 625 9 000 12 625 lietteen tasotiivistys kg 1 435 lietteen linkous kg 7 565 5 750 6 500 5 250 8 250 7,11 6,13 6,60 5,83 9,44 3 750 4 375 4 125 3 750 4 375 0,81 0,90 0,72 0,81 0,92 kg/m3ka selkeytykseen kg g/m3 Kuivattu liete tn 4 090 3 348 3 646 3 333 3 426 Lietteen kuiva-ainepitoisuus % 26 28 27 27 26 Sako- ja umpikaivolietteet m³ 16 589 18 037 18 099 16 822 17 157 Välpejäte tn 147 142 125 88 75 Jätevesiverkosto km 185 187 189 190 190 Sadevesiverkosto km 107 110 114 117 118 Jätevesipumppaamot lkm Viemäröinti Sadevesipumppaamot lkm Pumppaamot kWh 26 28 30 30 31 358 022 458 548 398 198 340 171 323 039 Liite 2 Puhdistamolta vesistöön johdetut ainekuormat vuosina 1988 - 2014 Puhdistamolle tuleva vesimäärä vuodessa (m3) 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2014 2013 2012 2010 2011 2009 2008 2007 2005 2006 2004 2003 2002 2001 1999 2000 1998 1997 1996 1994 1995 1993 1992 1991 1990 1988 1989 0 Lähtevä BOD-kuormitus vuodessa (kg) 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Lähtevä P-kuormitus vuodessa (kg) 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Lähtevä N-kuormitus vuodessa (kg) 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Kuormituksissa on mukana verkostossa ja puhdistamolla tapahtuneet ohitukset Liite 3 Vesihuoltoliikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut -843 114,40 -893 936,92 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1-31.12.2013 8 205 669,89 594 836,07 7 975 352,03 662 199,88 -1 737 051,32 -835 549,78 -955 978,29 -1 182 479,13 -1 103 086,41 -254 089,19 -25 762,17 -229 356,61 -21 213,45 Liikeylijäämä (alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 1.1.-31.12.2014 5 544,36 -207 260,03 -525 105,32 -33,61 -1 462 330,49 -1 791 528,07 -1 353 656,47 -991 307,45 -99 353,72 -929 463,50 -99 096,93 4 510 462,98 4 463 806,94 -726 854,60 3 680,72 -35 390,97 -525 105,32 -105,04 3 783 608,38 -556 920,61 3 906 886,33 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 11,7 % 11,7 46,1 % Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että tilikauden tulos 3 783 608,38 euroa lisätään vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämään. 12,9 % 12,9 % 49,0 % Liite 4 TASE VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Palautuskelpoiset liittymismaksut Pysyvät vastaavat 149 983,28 10 707 099,74 27 156 964,75 44 252,58 149 983,28 2 635 556,38 18 381 693,26 26 782,95 133 675,50 38 191 975,85 11 678 518,55 32 872 534,42 9 359,66 38 201 335,51 32 872 534,42 695 476,36 8 791 740,31 31,03 866 440,26 6 086 236,38 11,61 9 487 247,70 6 952 688,25 47 688 583,21 39 825 222,67 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset kunnalta Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 2014 2013 7 501 504,53 17 725 460,82 3 783 608,38 29 010 573,73 7 501 504,53 13 818 574,49 3 906 886,33 25 226 965,35 12 316 541,82 3 789 692,57 16 106 234,39 8 583 083,61 3 605 686,27 12 188 769,88 1 141 541,79 1 137 424,26 27 977,30 264 831,74 2 571 775,09 891 541,79 1 247 021,79 27 759,60 243 164,26 2 409 487,44 47 688 583,21 39 825 222,67 60,8 % 212,2 % 21 509 € 63,3 % 169,0 % 17 725 € Liite 5 RAHOITUSLASKELMA 1.1-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 510 462,98 991 307,45 -726 854,60 4 774 915,83 -10 261 940,54 3 941 832,00 -6 320 108,54 -13 183 297,32 -1 545 192,71 -8 346 947,49 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys 1.1.-31.12.2013 5 000 000,00 -1 016 541,79 4 463 806,94 929 463,50 -556 920,61 4 836 349,83 -13 183 297,32 3 983 458,21 8 000 000,00 -491 541,79 7 508 458,21 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset muilta Saamisten muutokset kunnalta Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 170 944,48 -2 705 503,93 96 293,95 Rahavarojen muutos -2 438 265,50 1 545 192,71 51 037,39 -323 237,20 1 110 689,09 838 489,28 8 346 947,49 0,00 0,00 -6 239 692,8 75,6 4,1 3,7 3,7 -4 694 500,1 36,7 9,2 2,9 2,9 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investontien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus,% Lainanhoitokate Quick ratio Current ratio Liite 6 RIIHIMÄEN VESI SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ v. 2014 1. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen arviointiprossista Vuoden 2014 arvioinnin pohjaksi Riihimäen Vedessä on kartoitettu ja arvioitu riskit ja raportoitu siitä kaupungin riskienhallintatyöryhmälle ohjeistuksen mukaisesti. Riihimäen Veden kartoitus on käsitelty vesihuoltoliikelaitoksen johtoryhmässä. 2. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta toimialalla Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo hallintokunnan toimintaa. Johtokunta vastaa hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vesihuoltoliikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Laitoksella pidetään johtoryhmän kokouksia noin kahden viikon välein. Niissä käydään läpi talousasiat, käynnissä olevat suunnittelu-, rakentamis- ja takuuasiat sekä ajankohtaiset laki-, tiedotus-, koulutus- ja henkilöstöasiat sekä mahdolliset ongelmatilanteet. Johtokunnalle raportoidaan kolmasosavuosikatsauksissa sekä johdon katsauksissa. Koko henkilökunnan lakisääteiset koulutukset kuten hygieniapassit ovat seurannassa. Tavoitteet käydään läpi henkilökunnan kanssa kehityskeskusteluissa. Tavoitteet toteuttavat vesihuoltolaitoksen ja sitä kautta kaupungin tavoitteita. Laskutuksen ja laskujen maksujen asiatarkistukset ja hyväksymiset toimivat ohjeiden mukaisesti. Hallintokunnassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä ole jouduttu korvausvastuisiin. Omaisuuden hankinta on käytännössä rakennusurakoiden mukana tuomaa infraa, rakennuksia ja laitteita. Hankinnat kilpailutetaan pääosin itse. Pienistä hankinnoista on tehty kilpailutuksen jälkeen hankintapäätös, mutta sopimusta ei ole välttämättä tehty. Sopimukset ovat osittain yhteisiä teknisen toimialan kanssa tai vesihuoltoliikelaitos käyttää teknisen toimialan solmimia sopimuksia. Hallintokunnan tekemät sopimukset koskevat pääasiassa suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja ohjelmistoja. Kaikki sopimukset palvelevat toimialan tavoitteita. Suunnittelu- ja urakkasopimuksia seurataan suunnittelu- ja työmaakokouksissa. Liite 6 3. Vuoden 2013 selontekoon merkittyjen kehittämisalueiden tämän hetken tilanne Riskienhallintaprosessin kehittäminen valtuuston päättämien periaatteiden mukaisesti • Suoritetussa riskien arvioinnissa tuntuvia riskejä olivat: pohjavesialueen ja talousveden saastuminen, odottamattomat ulkoisen toimintaympäristön tapahtumat (laajat sähkönjakelun häiriöt, tulvat, yms.), henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus, omaisuuden kunto sekä häiriöt sisäisessä ja ulkoisessa tiedonkulussa. • Muut riskit olivat kohtalaisia, pieniä tai mitättömiä. • Merkittäviä tai sietämättömiä riskejä ei löytynyt. Valmiussuunnitelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2013 ja saatetaan loppuun kevään 2014 kuluessa. • Vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja –kartoituksen päivitys valmistui keväällä. Työhyvinvoinnin kehittäminen henkilöstökyselyn tulosten perusteella. • Kehittämissuunnitelma tehty ja toimeenpantu. Työnkuvat laaditaan henkilöstölle. • Jätevedenpuhdistamon saneerauksen takia työ on kesken laitosyksikössä. Muilta osin työnkuvat on laadittu. 4. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet toimialalla v. 2014 koskevan tiedon perusteella Varavesikapasiteetin varmistaminen Herajoen vesilaitoksen saneeraus Vesilinnan kuntoarviointi Jätevedenpuhdistamon räjähdyssuoja-asiakirjan ja riskienhallintasuunnitelman päivitys Valmiussuunnitelman päivitys osana kaupungin yleistä valmiussuunnitelman päivitystyötä 5. Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä v. 2014 Hallintokunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ollut asianmukaista ja riittävää v. 2014. Merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei ole todettu. Valvontajärjestelmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämistoimenpiteitä tehdään aktiivisesti osana normaalia toimintaa.
© Copyright 2024