Kaavaselostus - Hartolan kunta
HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen sekä Murakan kyläkaava Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 P21427 Kaavaselostus, luonnos 1 (50) 30.1.2015 Sisällysluettelo 1 2 Tiivistelmä ...................................................................................................................... 1 1.1 Suunnittelualue ....................................................................................................... 1 1.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet .................................................................................... 2 1.3 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö ........................................................................ 3 1.4 Kaavan toteutus ...................................................................................................... 4 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat......................................................... 5 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus .................................................................................. 5 2.2 Luonnonympäristö ................................................................................................... 5 2.3 3 2.2.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia ................................................................... 5 2.2.2 Pintavedet .................................................................................................... 5 2.2.3 Pohjavedet ................................................................................................... 5 2.2.4 Kasvillisuus .................................................................................................. 6 2.2.5 Eläimistö ...................................................................................................... 8 2.2.6 Uhanalaiset ja silmälläpidettävä luontotyypit .................................................... 9 2.2.7 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luonto- ja lintudirektiivien lajit ................ 9 2.2.8 Arvokkaat luontokohteet ................................................................................ 9 Maisema ja kulttuuriympäristö ................................................................................ 11 2.3.1 Yleistä ....................................................................................................... 11 2.3.2 Maisema-alue ja maisemamaakunta .............................................................. 12 2.3.3 Maisematyyppi ........................................................................................... 13 2.3.4 Maisemarakenne ......................................................................................... 13 2.3.5 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet .................................................. 14 2.3.6 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ........................... 14 2.3.7 Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet ................ 15 2.3.8 Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ................... 16 2.3.9 Muinaisjäännökset....................................................................................... 17 2.4 Maanomistus ......................................................................................................... 17 2.5 Yhdyskuntatekniikka .............................................................................................. 17 2.6 Liikenne ............................................................................................................... 17 2.7 Virkistysalueet ja reitit ........................................................................................... 19 2.8 Aluetta koskevat suunnitelmat ................................................................................ 20 2.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................................................... 20 2.8.2 Maakuntakaava .......................................................................................... 21 2.8.3 Yleiskaava .................................................................................................. 23 2.8.4 Asemakaavat .............................................................................................. 24 Rantayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen ..................................................... 25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Kaavaselostus, luonnos 2 (50) 30.1.2015 3.1 Kaavatyölle alussa asetetut tavoitteet ...................................................................... 25 3.2 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma........................................................ 26 3.3 4 3.2.1 Kaavoitusmenettelyn vaiheet........................................................................ 26 3.2.2 Viranomaisten tavoitteet .............................................................................. 26 3.2.3 Osallisten tavoitteet .................................................................................... 26 Rantayleiskaavan valmisteluvaihe ............................................................................ 27 3.3.1 Tavoitteiden tarkentuminen.......................................................................... 27 3.3.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet........................................................................ 28 Rantayleiskaavan kuvaus ................................................................................................ 29 4.1 Kaavaratkaisu ....................................................................................................... 29 4.1.1 Yleistä ....................................................................................................... 29 4.1.2 Mitoitus ..................................................................................................... 29 4.1.3 Kaavaan tehdyt muutokset .......................................................................... 30 4.1.4 Asuminen ja loma-asuminen ........................................................................ 32 4.1.5 Matkailu..................................................................................................... 32 4.1.6 Virkistys ja vesiliikenne ............................................................................... 33 4.1.7 Maa- ja metsätalous .................................................................................... 33 4.1.8 Luonnonympäristö ...................................................................................... 33 4.1.9 Kulttuuriympäristö ...................................................................................... 34 4.1.10 Liikenne ..................................................................................................... 34 4.1.11 Erityisalueet ............................................................................................... 34 4.2 4.3 Rantayleiskaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin ................................................. 35 4.2.1 Rantayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ................. 35 4.2.2 Rantayleiskaavan suhde maakuntakaavaan .................................................... 35 4.2.3 Rantayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin .................................. 37 Rantayleiskaavan vaikutukset ................................................................................. 39 4.3.1 Yleistä vaikutusten arvioinnista ..................................................................... 39 4.3.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ......................................... 40 4.3.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ......................... 40 4.3.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 40 4.3.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ................................................................................................. 41 4.3.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ......................................................................................................... 42 4.4 5 Rantayleiskaavan toteuttaminen .............................................................................. 42 4.4.1 Rantayleiskaavan oikeusvaikutukset .............................................................. 42 4.4.2 Rantayleiskaavan toteutus ........................................................................... 43 Murakan kyläyleiskaava .................................................................................................. 44 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Kaavaselostus, luonnos 3 (50) 30.1.2015 Liitteet: Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys. 5.2.2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Lähteet ja tausta-aineisto: Aarrevaara Eeva, Uronen Carita, Vuorinen Tapani 2006. Päijät-Hämeen maisemaselvitys. PäijätHämeen liitto, Lahden ammattikorkeakoulu, Hämeen ympäristökeskus. 2006. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005. Nina Könönen. Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. (KUKUSE) Liikennevirasto 2010. Liikennemääräkartta 2010. Liikennevirasto 2012. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2012. Liikennevirasto 2014. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto 1993. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt RKY 1993. Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. toim. Anna-Riikka Vaden. Päijät-Hämeen liitto A 169. 2008. Wager Henrik 2006. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto A 159. 2006. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 1 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 1 (44) Tiivistelmä 1.1 Suunnittelualue Rantayleiskaavan muutoksen suunnittelun kohteena on Jääsjärven ranta-alueet. Suunnittelualueella ovat voimassa Jääsjärven rantayleiskaava (1998), Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos (2005). Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen suunnittelualueen rajaus on osoitettu oheisessa kuvassa. Kaavamuutosalueella on noin 197 km rantaviivaa ja 125 km muunnettua rantaviivaa. Kuva 1. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen aluerajaus. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 2 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen Kuva 2. Murakan oikeusvaikutuksettoman kyläyleiskaavan aluerajaus. Rantayleiskaavoituksen rinnalla Jääsjärven eteläosassa kyläalueelle laaditaan oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava. sijaitsevalle 1.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet − − − − − − − − − − Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on ilmoitettu vireille __.__.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 4.4.-15.5.2013. Yleisötilaisuus 8.5.2013. Rantayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 14.6.2013. Rantayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa __.__.2015. Rantayleiskaavaluonnos nähtävillä __.__. - __.__.2015. Rantayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa __.__.2015. Rantayleiskaavaehdotus nähtävillä __.__. - __.__.2015. Rantayleiskaava kunnanhallituksessa __.__.2015. Rantayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa __.__.2015. Murakan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 3 (44) 1.3 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta ja tarpeesta päivittää kunnan alueella oleva vanhin rantayleiskaava vastaamaan nykypäivän tarpeita ja mitoitusta. Rantayleiskaavamuutoksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat: − − − − − − − − erilaisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen maanomistajien tasapuolinen kohtelu ranta-alueiden monipuolinen käyttö nykyisessä rantaosayleiskaavassa olevien virheiden korjaaminen vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottuminen kaavan ajantasaistaminen vastaamaan muita Hartolan rantaosayleiskaavoja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen yleinen virkistys ja suojelu Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa: − − − loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m2 pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m2 maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600 m2 Lisäksi tarkistetaan ranta-alueen ulkopuolelle jäävien talouskeskusten rantasaunojen rakennusoikeudet. Rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia muuttaa rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia. Kyseeseen tulisivat tällöin alueet, joilla vesi- ja viemäröinti hoidetaan vesiosuuskuntien toimesta ja jotka sijoittuvat suotuisasti sekä liikenteellisesti että palveluihin nähden. Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei muuteta. Mitoituksessa mahdollisesti esiintyvät virheet voidaan korjata. Rantayleiskaavan muutoksesta syntyneet kulut voidaan periä maanomistajilta heille koituneen hyödyn suhteessa. Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon, Viaporin ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota. Ranta-asemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta. Kumottavien ranta-asemakaavojen alueet sisällytetään Jääsjärven rantayleiskaavaan muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten alueiden rakentamista ohjaa rantayleiskaava. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen siirtoa rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä puolustusvoimien asevarikon edellyttämät suoja-alueet estävät rakennuspaikkojen toteuttamisen Kanteleenniemessä. Rantayleiskaavan muutoksella kumotaan osa alkuperäisestä Jääsjärven rantayleiskaavasta. Kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen. Alkuperäinen rantayleiskaava on laadittu aiemmin voimassa olleen rakennuslain aikana. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos laaditaan niin, että se täyttää nykyisin voimassa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 30.1.2015 olevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset sekä kaavoitusmenettelyn että kaavan sisällön osalta. Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet määritellään toiminnallisten tarpeiden perusteella. Kyläyleiskaavan tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on ohjata kylän tulevaa maankäyttöä. Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön tarkemmassa suunnittelussa ja rakennuslupien myöntämisessä, mutta koska kyläkaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia. 1.4 Kaavan toteutus Kaavoitusmenettelystä kunnanvaltuusto. vastaa Hartolan kunta ja kaavan hyväksyy Hartolan Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on laadittu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueelle MRL 72 §:n perusteella. Kaava on laadittu aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista rantaalueella. Rantayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikat ja rakentamisalueiden aluevaraukset, joille rakennusten tulisi sijoittua, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta (1:10 000) johtuen rakennusten tarkempi sijoittelu määritellään yksityiskohtaisemmin rakennuslupamenettelyssä. Kaavassa on määritelty periaatteet rakennuspaikkojen koolle ja rakennusten sijoittumiselle. Jääsjärven rantayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 2 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 5 (44) Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Jääsjärvi sijaitsee keskellä Hartolan kuntaa. Kirkonkylä rajoittuu Jääsjärven länsirannalle. Rantayleiskaavamuutoksen alue käsittää Jääsjärven ranta-alueet Hartolan kunnan alueella. Pohjoisosassa Niemistenkylän rannat kuuluvat Joutsan kuntaan. Suunnittelualueella on 197 km rantaviivaa ja 125 km muunnettua rantaviivaa. Suunnittelualueella on rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa arvokasta järviluontoa, joka edustaa monipuolisesti suomalaisen rantaluonnon eri tyyppejä. Nämä alueet sijaitsevat Jääsjärven itärannalla sekä saaristoalueella. Kotisalon saaressa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas kivikautinen kalmisto. 2.2 Luonnonympäristö Rantayleiskaavan muutostyötä varten on laadittu luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy), jonka maastotyöt suoritettiin kesällä 2013 ja raportti valmistui helmikuussa 2014. Kaavaselostuksen kappale 2.2 perustuu pääasiassa laadittuun luontoselvitykseen, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Luontoselvitykseen kuuluvat liitekartat 2a ja 2b uhanalaisista ja harvinaisista lajeista toimitetaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. 2.2.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Jääsjärven alueen kallioperä kuuluu osana svekofenniseen pääalueeseen, joka muodostui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Selvitysalueen kallioperä kuuluu KeskiSuomen granitoidikompleksiin, jonka laajuus on noin 44 000 km². Selvitysalueen maaperä koostuu granodioriitistä, porfyyrisestä kalimaasälvästä, graniitista, kiilleliuskeesta, tonaliitista ja gabrosta. Selvitysalueen maaperä on pääasiassa moreenia, mutta myös hiekkaa, hienoa hietaa, savea, hieman hiesua ja kalliomaa-alueita sekä saraturvealueita löytyy. Maanpinnan muodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja sijoittuu keskimäärin noin 95– 105 metriä merenpinnan yläpuolelle (mmpy). Rannat ovat pääpiirteissään melko loivia. Jyrkemmin maa-alueet rajoittuvat vesialueisiin paikoilla, joilla maaperä on kalliota. 2.2.2 Pintavedet Selvitysalue sijoittuu Kymijoen päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Sysmän reitin valuma-alueen Jääsjärven alueen lähialueelle. Jääsjärvi sijoittuu Sysmän reitin yläosiin. Sysmän reitille on ominaista lyhyiden virtavesijaksojen ja vaihtelevan kokoisten järvialtaiden vuorottelu. Suurimpia selkävesiä ovat järven eteläosassa Riihiluodonselkä ja Heposelkä, itäosassa Kanteleenselkä ja pohjoisosissa Nokanselkä. Järven länsiosiin sijoittuvat Kotisalonselkä sekä Lemminginselkä. Jääsjärvi ovat vedenlaadultaan luokiteltu erinomaiseksi, mutta säännöstelyn vuoksi se on ekologiselta laadultaan vain hyvä. 2.2.3 Pohjavedet Selvitysalueen läheisyydessä on muutamia pohjavesialueita. Läntisimmiltä osiltaan selvitysalue sijoittuu Töllinmäenharju-Huiskanharjun pohjavesialueelle, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (I-luokka). Selvitysalueen länsireunan tuntumaan sijoittuu Hartolan kirkonkylän I-luokan pohjavesialue. Alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 6 (44) eteläpuolelle jäävät Pohjola-Tainionvirran alueet sekä Sahansuo-Vaimolammen IIluokan pohjavesialueet. 2.2.4 Kasvillisuus Selvitysalue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-suomen alueeseen, missä vallitsevat pääasiassa mustikkatyypin kangasmetsät. Alueen metsät ovat pääosin tehokkaassa metsätalouskäytössä ja ne ovat iältään melko nuoria. Varttuneempaa ja luonnontilaisempaa puustoa esiintyy runsaammin rantojensuojeluohjelman alueella. Järven rannoilla yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore, mustikkatyypin kangas. Kuivahkoa puolukkatyypin kangasta alueella on vähän ja kasvillisuustyyppi keskittyy karujen kallioalueiden läheisyyteen. Yleisin ranta-alueiden suotyyppi ovat suojaisiin lahdenpohjukoihin ja mataliin lahtiin syntynyt rantaluhta. Tyypillisimmin luhdat ovat suhteellisen laajoja järviruoko- ja saraluhtia, jotka alavilla rannoilla vaihettuvat pajuluhdiksi. Laajoja luhtaisia ranta-alueita on mm. Ruskealan ja Vehkalahden sekä Suojoensuun alueilla. Selvitysalueen saaret ovat selvästi rehevämpiä ja niillä esiintyy runsaammin lehtomaista kangasta sekä paikoin myös tuoreita lehtoja ja lehtokorpia. Myös metsäluhdat ovat saarten rannoilla yleisempiä. Vehkasalo Vehkasalon saaressa sijaitsee yhdeksän pienehköä luonnonsuojelualuetta. Saaren itäreuna ja eteläkärki kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Vähä-Vehkasalon alueella on laidunnettua metsälaidunta, jolla on kasvillisuus- (perinnebiotooppi) ja maisemaarvoja. Saarella esiintyvät pääkasvupaikkatyypit ovat tuore mustikkatyypin kangas sekä lehtomainen käenkaali-mustikkatyypin kangas. Saaren luonnonsuojelualueilla esiintyy myös tuoretta lehtoa ja lehtokorpea. Kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita esiintyy vain vähän ja ne keskittyvät Hulkonniemen, Kulonpalon ja Korkeimman alueille. Alueella on metsälain 10§:n mukaisia vähätuottoisia kallioalueita, jotka ovat paikallisen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Rannat ovat pääpiirteissään melko karuja ja paikoin erittäin kivikkoisia. Hirtesalo Hirtesalo sijoittuu Vehkasalon pohjoispuolelle. Saareen sijoittuu kahdeksan yksityistä luonnonsuojelualuetta, joista osa on suojeltu ns. luontotyyppipäätöksellä eli alueilla esiintyy erityisesti suojeltavaa luontotyyppiä. Hirtesalon rantametsien yleisin kasvupaikkatyyppi on lehtomainen kangas ja saari on yleisilmeeltään hyvin rehevä. Lehtipuustoa esiintyy runsaasti ja rantojen valtapuina ovat monin paikoin raudus- ja hieskoivu, harmaaleppä ja tervaleppä. Saaren keskiosat ovat kuusivaltaisempia mustikkatyypin tuoreita kankaita. Vanhoja peltoja on paikoin istutettu koivulle. Luonnonarvoiltaan monimuotoista rantametsää esiintyy rakentamattomilla alueilla saaren koillisja erityisesti lounaisosissa. Hirtesalossa on tavattu luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) rauhoitetun pesäjuuren (Neottia nidus-avis) kasvupaikka. Saaren eteläkärki on monimuotoista ja paikoin lahopuurikasta metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 7 (44) Kotisalo Saaren kaakkoisosaan sijoittuu Kotisalon lehdon Natura-alue, joka on myös suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena. Alue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Kotisalon pohjois- ja itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Kotisalon metsien pääkasvupaikkatyypit ovat tuore ja lehtomainen kangas. Saaren pohjoisosiin on tehty hyvin laajoja avohakkuita. Keskiosissa on varttuvaa, lehtomaista kuusikangasmetsää. Tuoretta lehtoa sekä lehtokorpea esiintyy Kotisalon lehdon luonnonsuojelu- ja Natura-alueella sekä saaren lounaisrantaa reunustavalla, koivu- ja tervaleppävaltaisella metsäalueella. Ohrasaari Ohrasaaressa on kolme yksityistä luontotyyppipäätöksellä suojeltua luonnonsuojelualuetta. Pääkasvupaikkatyyppi on tuore kuusi- ja kuusisekakangas. Luonnonsuojelualueilla esiintyy myös tuoretta lehtoa. Saaren keskiosissa on pieni peltoalue. Saareen johtavan pengertien yhteydessä on ruovikkoluhtaa sekä suojaisia lahdelmia, joissa havaittiin runsaasti luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorentoa. Myös saaren itä- ja etelärannalla on lajille soveltuvaa elinympäristöä. Itärannalla levittäytyy laaja ruovikkoluhta, jonka yllä kierteli ravinnonhaussa useita törmäpääskyjä (VU, vaarantunut). Urrion- ja Lehtisensaaret sekä Lammassalo Urrion- ja lehtisensaaret sekä Lammassalo sijoittuvat hyvin tiiviisti toistensa tuntumaan Vehkasalon ja Kotisalon saarten eteläpuolelle. Saarien välisillä alueilla on avoluhtia sekä suojaisia lahdelmia, jotka sopivat mm. lummelampikorennon (luontodirektiivin liite IV(a)) elinalueiksi vaikka lajia ei kartoituksissa havaittu. Urrionsaaren eteläpuolisko ja Lehtisensaaren itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Urrionsaaren keskiosiin sijoittuu vanha Urrion tila, jonka ympäristössä on säilynyt avoimena entisiä peltoalueita. Muutoin saari on metsäinen. Lehtisensaaren keskiosissa vanhat peltoalueet ovat kasvamassa umpeen. Metsäalueet ovat hyvin reheviä ja kasvupaikkatyyppi vaihtelee mosaiikkimaisesti. Alueella esiintyy lehtomaista kangasmetsää, tuoretta kuusikangasta ja metsäluhtaa. Lammassalo on pääosin harvennettua, tuoretta kuusi- ja mäntykangasta. Nautsalo Nautsalon saaresta suurin osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jonka alueella metsät ovat melko yhtenäisiä ja luonnontilaltaan muuta saarta edustavampia. Suojeluohjelman ulkopuolisella osalla metsiä on käsitelty voimakkaammin ja ne ovat iältään nuorempia. Metsät ovat saaren keskiosissa tuoretta kuusi-sekakangasmetsää. Saaren pohjoisosissa, Martinsaaren eteläpuoleisella lahdelmalla kasvaa kelluslehtistä kasvillisuutta ja lahdelma soveltuu luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorennon elinalueeksi vaikkei lajia kartoituksissa tavattu. Nautsalon eteläkärki sekä lintujenharju ovat hyvin alavaa aluetta. Puusto on nuorta ja lehtipuuvaltaista; harmaa- ja tervaleppää sekä hies- ja rauduskoivua. Saaren eteläkärkeen sijoittuu luotoja, joilla pesii ja ruokailee monipuolisesti eri lintulajeja (mm. kalatiira, kalalokki, laulujoutsen, harmaalokki ja isokoskelo). Lintujensaaren väliin jäävä salmi on lummelampikorennon (luontodir. IV(a)) elinaluetta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 8 (44) 2.2.5 Eläimistö Alueen eläimistöä ja linnustoa ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot perustuvat lähtötietoihin sekä luontoselvityksen yhteydessä tehtyihin yleisiin havaintoihin. Alueella esiintyvän nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan Päijät-Hämeen alueelle tyypillistä talousmetsien ja rantojen lajistoa. Maastokartoitusten yhteydessä nisäkäshavaintoja tehtiin ainoastaan hirvestä, rusakosta ja oravasta. Lähtötietojen perusteella tavanomaisista riistalajeista alueella esiintyvät myös mm. kettu, metsäjänis metsäkauris sekä valkohäntäpeura. Hirtesalon alueella on esiintynyt liito-oravaa (VU, luontodirektiivin liite IV(a)). Jääsjärvi on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi eli FINIBA -alueeksi (Finnish Important Bird Areas), sillä alueella esiintyvä linnusto on hyvin monipuolinen ja runsas. Jääsjärvi tarjoaa runsaasti erityyppisiä pesimäympäristöjä eri lintulajeille. Alueella viihtyvät niin kirkasvetisiä, karuja järviä suosivat lajit kuin rehevien ruovikkorantojenkin lajit. Järven linnustollisesti arvokkain alue on LemminginselänOhrasaaren kivikkoinen ja runsassaarinen alue, jossa pesii lähes kolmannes järven vesi- ja lokkilinnustosta (PHLTY 2014). Saarien ja rantojen metsälintulajisto on melko tavanomaista kuivien, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden pesimälajistoa. Jääsjärven vesialueelta voidaan erottaa useita linnustollisesti arvokkaita alueita, joilla pesii silmälläpidettävää ja uhanalaista lintulajistoa. Laajoilla ruovikkoluhdilla pesii taantuneita sorsalintulajeja. Luhdilla pesivät myös useat Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit. Vesialueelle sijoittuu linnuston kannalta tärkeitä luotoja ja luotoryhmiä, joilla pesivät runsaina esiintyvien kala- ja harmaalokkien ohella mm. selkälokki (VU), naurulokki (NT), pikkulokki (lintudirektiivi liite I) ja kalatiira (lintudirektiivi liite I). Kartoituksissa selvitysalueella tehtiin yli viisikymmentä havaintoa uhanalaiseksi luokitellusta selkälokista. Selkälokin kannalta merkittävin pesimäalue sijoittui kesällä 2013 Vehkasalon luoteisrannalle, Pirtinniemen ja Pääsaarten väliselle alueelle, missä havaittiin 5-10 pesivää selkälokkiparia. Osa Jääsjärvellä pesivistä lintulajeista kuuluu niin sanottuihin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä sitä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Vastuulajit eivät välttämättä ole uhanalaisia eikä vastuulajeilla ole välttämättä lainsäädännössä määriteltyä asemaa (Ympäristöhallinto 2013). Selvityksessä ei erikseen inventoitu selkärangattomia eläinlajeja eikä alueelta ole lähtötietojen perusteella tiedossa uhanalaisten selkärangattomien havaintoja. Selvitysalueen läheisyydestä (Niemistönselän länsirannoilla) on 2000-luvulta tiedossa silmälläpidettävän (NT) räpyläsarahitukoin esiintymiä. Lajista ei tehty havaintoja maastokäyntien yhteydessä. Hartolan keskustan läheisyydessä, Riihiluodonselän länsirannalla on 2000-luvulla havaittu luontodirektiivin liiteeseen IV(a) kuuluvaa täplälampikorentoa (SYKE 2013). Maastotöiden yhteydessä havaittiin useita lummelampikorennon (luontodirektiivi liite IV(a)) esiintymisalueita. Todettujen elinalueiden lisäksi selvitysalueelle sijoittuu runsaasti muita soveltuvia elinympäristöjä, mistä lajia ei kuitenkaan luontotyyppikartoituksen yhteydessä havaittu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 9 (44) 2.2.6 Uhanalaiset ja silmälläpidettävä luontotyypit Selvitysalueella uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintyminen keskittyy Natura-, luonnonsuojelu- sekä rantojensuojeluohjelman alueille sijoittuville metsäalueille sekä muille arvokkaille luontokohteille, jotka on esitetty kohdassa 2.2.8. 2.2.7 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luonto- ja lintudirektiivien lajit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit • • • • • • • • • • • • • • • • • Kelta-apila Paunikko Selkälokki Punasotka Törmäpääsky Pohjanmasmalo Räpyläsarahitukoi Ketoneilikka Kuhankeittäjä Rantasipi Isokoskelo Tukkakoskelo Metso Sirittäjä Naurulokki Kalasääski Kelta-apila Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit • • • Lummelampikorento Täplälampikorento Liito-orava Lintudirektiivin liitteen I lajit • • • • • • • • • • Metso Kalasääski Palokärki Pyy Kuikka Laulujoutsen Kaulushaikara Ruskosuohaukka Kalatiira Pikkulokki 2.2.8 Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelle sijoittuu yksi Natura-alue sekä useita luonnonsuojelualueita. Selvitysalueen keski- ja itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Koko Jääsjärvin on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi (FINIBA). Selvitysalueelle sijoittuvien FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 10 (44) Natura 2000-alueet, luonnonsuojelualueet sekä suojeluohjelmien kohteet on esitetty kuvassa Kuva 3. Kuva 3 Selvitysalueelle sijoittuvat Natura-, luonnonsuojelu- ja suojeluohjelmien alueet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet • Kotisalon lehdon Natura 2000-alue o Maankäyttösuositus: SL Kansallisesti arvokkaat kohteet • Jääsjärven FINIBA –alue o Maankäyttösuositus: - • Jääsjärven rantojensuojeluohjelman alue o Maankäyttösuositus: SL • Luonnonsuojelualueet o Maankäyttösuositus: SL • Luhtarannat, joilla esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) korentojen elinalueita o Maankäyttösuositus: luo-2 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet • Selkälokin pesimäluodot o Maankäyttösuositus: MY/luo-3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 11 (44) Paikallisesti arvokkaat kohteet • Muut arvokkaat lintujen pesimäluodot o Maankäyttösuositus: MY/luo-3 • Jääsjärven luhtarannat o Maankäyttösuositus: MY/luo-1 • Hirtessalon koillisrannan metsä o Maankäyttösuositus: luo-1 • Hirtessalon etelärannan metsäluhta o Maankäyttösuositus: luo-1 • Hirtessalon lounaisranta o Maankäyttösuositus: luo-1 • Kinastenojan puronvarsi ja rämeikkö o Maankäyttösuositus: luo-1 • Kotisalon rantametsä o Maankäyttösuositus: luo-1 • Lehtisensaaren metsät o Maankäyttösuositus: MY/luo-1 • Uitonniemen metsäluhta o Maankäyttösuositus: luo-1 • Jääsjärven kalliorannat o Maankäyttösuositus: luo-1 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet • Vähä-Vehkasalon kulttuuri/perinnemaisemat o Maankäyttösuositus: pm • Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat o Maankäyttösuositus: km 2.3 Maisema ja kulttuuriympäristö 2.3.1 Yleistä Jääsjärvi on maisemakuvaltaan hyvin monimuotoinen. Aluetta luonnehtii hyvin rikkonainen rantaviiva sekä lukuisat saaret, luodot ja karit. Alueen pohjoisosat ovat maanpinnanmuodoiltaan tasaisempia moreeni- ja hiekkamaita ja eteläosissa maisema on pienipiirteisempää. Rannat ovat pääosin metsäisiä ja maisemakuvaltaan melko sulkeutuneita. Rantametsät ovat lehtipuuvaltaisia ja iältään pääosin nuoria ja tiheitä. Avoimempia ranta-alueita on Yölinnun alueella, jossa avautuu kumpuileva ja kaunis peltomaisema. Pienempiä peltoalueita esiintyy Rautarannansalmen ja SuursyvänKorpelansalmen rannoilla. (Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys. FCG 2014.) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 12 (44) Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueesta. Jääsjärven rantayleiskaava-alueen rajaus on merkitty kuvaan punaisella ja Murakan kyläyleiskaava-alueen rajaus keltaisella. 2.3.2 Maisema-alue ja maisemamaakunta Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunta on keskeinen osa Järvi-Suomea. Se kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, jonka keskusjärvi on yli 120 kilometrin pituinen Päijänne. Osa Hartolasta kuuluu Päijänteen vuoriseutuun, jossa maisemat ovat jylhiä. Suurin osa Hartolasta kuuluu Puulan mäkiseutuun, jonka luonto on pikkupiirteiseen vaihtelevaa. Seudun huomattavin harjuasutus on Joutsan-Hartolan harjulla. (Aarrevaara et al. 2006.) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 13 (44) Ympäristöministeriön asettaman maisema-aluetyöryhmän laatima maisemamaakuntajako (1993) luokittelee Päijät-Hämeen kuuluvaksi kolmeen maisemamaakuntaan: Eteläiseen rantamaahan, Hämeen viljely- ja järvimaahan ja Itäiseen Järvi-Suomeen. Maisemamaakunnat on jaettu edelleen maisemaseutuihin. Hartola kuuluu Itäiseen Järvi-Suomeen ja Lounais-Savon järviseutuun. Itäinen JärviSuomi on järvien, metsien ja haja-asutuksen mosaiikkia. Vesistöt ovat Itäisen JärviSuomen suurin rikkaus, alueella on lukuisia sokkeloisia järviä ja vesireittejä. Kallioperä on geologiselta iältään vanha ja kulunut vuoriston tasainen pohja eli peneplaani, jota rikkovat monet pääosin luode-kaakkosuuntaiset ruhjeet. Moreenit, etenkin drumliinikentät peittävät suurelta osin kallioperän. Maaperä on melko karua ja metsät ovat pääosin mustikkatyypin kuusikoita ja puolukkatyypin mäntykankaita. Soita tällä alueella on erittäin vähän. (Aarrevaara et al. 2006.) 2.3.3 Maisematyyppi Päijät-Hämeen maisemaselvityksessä on tarkennettu Ympäristöministeriön vuonna 1993 laatimaa valtakunnallista maisemamaakuntajakoa määrittelemällä ja rajaamalla Päijät-Hämeen maakunnalliset maisematyypit. Hartola kuuluu Sysmän-Hartolan viljelyseutuun ja Heinolan järviseutuun. (Aarrevaara et al. 2006.) Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu länsiosistaan Sysmän-Hartolan viljelyseutu – alueelle. Sysmän–Hartolan viljelyseudun maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallioja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat, jotka ovat suurelta osin savipohjaisia ja muodoltaan tasaisempia kuin Salpausselkien pohjoispuolella yleensä. Viljelymaisemia elävöittävät lukuisat järvet. Kaksi koillisesta lounaaseen kulkevaa harjujaksoa ovat merkittäviä maankäytön ja maiseman kannalta. Tiestö seurailee viljelymaisemien laitoja, mikä lisää vaikutelmaa avomaisemien osuudesta ja topografian maltillisuudesta. (Aarrevaara et al. 2006.) Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu itäosistaan Heinolan järviseutu -alueelle. Heinolan järviseudulla levittäytyvät lukemattomat vesistöt ja niitä reunustavat metsäiset selänteet. Maaperä muodostuu pääosin avokallion päälle kerrostuneesta moreenista. Peltoalueita on erittäin vähän ja ne ovat hyvin pienialaisia. Jääsjärvi on yksi alueen päävesistöistä. (Aarrevaara et al. 2006.) 2.3.4 Maisemarakenne Hartolan maisemarakenne koostuu melko vähistä elementeistä. Sen perustekijöitä ovat Jääsjärvi ja muut vesistöt, kirkonkylän kautta kulkeva pohjois-eteläsuuntainen harjumuodostuma, jonka tuntumaan aktiivinen maankäyttö on suurelta osin keskittynyt, sekä harvaanasutut vesistöjen halkomat metsäselänteet. (Aarrevaara et al. 2006.) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 14 (44) Kuva 5. Hartolan maisemarakenne (Aarrevaara et al. 2006). Jääsjärven rantayleiskaava sijoittuu kuvan alueille 1, 2 ja 3. Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 1: Kunnan halki kulkee melko laajaksi levinnyt harjumuodostuma, jonka liepeet on raivattu avomaisemiksi. Kirkonkylä on syntynyt harjun ja vesistöjen muodostamaan solmukohtaan. Myös päätiestö ja kyläasutus seurailevat harjumuotoa. Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 2: Harjun itäosat ovat tasoittuneet ja maasto on soistunutta, harvaanasuttua metsämaata. Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 3: Jääsjärvestä etelään levittäytyy metsäisestä moreenimaasta ja vesistöistä koostuva maisematyyppi. Maastomuodot ovat pienimittakaavaisia, yleisilme on melko loivapiirteinen. Hallitsevia ovat metsämaisemat, pieniä peltoalueita on tiestön varressa ja kooltaan pienten kyläalueiden ympärillä. 2.3.5 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Jääsjärven rantayleiskaavan alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. 2.3.6 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallinen inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY 2009), on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, joka korvaa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisten FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 15 (44) alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamina alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Päätös on tullut voimaan 1.1.2010. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen (30.11.200 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Kulttuuriympäristöä ovat kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Jääsjärven rantayleiskaavan alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Rantayleiskaavan länsipuolella sijaitsee kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Koskipään kartano ja Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema. 2.3.7 Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Jääsjärven rantayleiskaava-alueen länsiosaan sijoittuu osittain maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema (Wager 2006). Maakunnallisesti arvokas Ruskealan ja Kirkkolan kylien kulttuurimaisema sijoittuu Jääsjärven rantayleiskaava-alueen länsipuolelle. Kuva 6. Hartolan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Wager 2006). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 16 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) –luettelo on päivitys valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY 1993) – luettelosta. Jääsjärven rantayleiskaavan länsiosaan sijoittuu osittain RKY 1993 – luettelon mukainen Tainionvirran kulttuurimaisema. Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema Hartolan kirkonkylä lähiympäristöineen käsittää pitäjän historiaan keskeisesti nivoutuvia rakennuksia ja rakennettuja kokonaisuuksia. Kirkonkylän alue on jaettavissa kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen kokonaisuus käsittää Tainionvirran kulttuurimaiseman. Tainionvirta on maisemallisesti ja alueen rakentumiseen keskeisesti vaikuttanut elementti, jonka varrella on yhä säilynyt mylly sekä myllyjen ja sahojen jäänteitä. Erityisesti Hotilan mylly ja kylämiljöö ovat säilyttäneet pienimittakaavaisen luonteensa. Myllyn ympärillä on 1940-1950 -luvulla rakennettuja omakotitaloja sekä pieniä tilakeskuksia. (Wager 2006.) Kirkonkylän vanhimpiin rakennettuihin kokonaisuuksiin lukeutuvat toistensa lähettyville sijoittuvat Koskipään kartano (Itä-Hämeen museo) ja Ekon kartano (Itä-Hämeen kansanopisto) sekä arvokkaan jokimaiseman muodostava Tainionvirran kulttuurimaisema. Koskipään ja Ekon kartanot alkuperäisellään säilyneineen rakennuksineen kuuluvat pitäjän vanhimpiin rakennettuihin ympäristöihin. (Wager 2006.) Tainionvirran äärellä sijaitsee myös Hartolan meijerin alue. 1920-luvulla rakennettua meijeriä on laajennettu useaan otteeseen. Meijerin ympäristöä hallitsee meijerin 1950luvulla rakennettu tiilinen voima-asema savupiippuineen sekä vuonna 1947 valmistunut Hartolan mylly. Meijerialue myllyineen on muistuma Hartolan mylly- ja meijeriperinteestä. Lähes meijerialueessa kiinni on Koskipään vanhin säilynyt torppa Isula. Sen ulkoasu on muuttunut peltivuorauksen vuoksi. (Wager 2006.) Tainionvirta Tainionvirta muodostaa keskeisen ympäristötekijän Hartolan kirkonkylän kulttuurimaisemassa. Maisema-alueeseen liittyvät Koskipään kartanomiljöö ja Ekon opistoalue. Tainionvirran rannalla sijaitsee myös Hartolan maamiesseuran mallitila vuodelta 1932 (A.Paasikivi). Tainionvirran maisemaan liittyy vanha kirkonpaikka, jossa sijainnut vanha, puinen ristikirkko siirrettiin 1928 Pertunmaalle. Entisen Ekon kartanon maille perustettiin 1908 Itä-Hämeen kansanopisto. Kaksikerroksinen puinen opistorakennus on vuodelta 1923 (K.Borg). Pihapiiriä rajaavat kaksi siipirakennusta ovat rungoiltaan 1700-luvulta samoin kuin kivinavetan vanhin osa. (Museovirasto 1993.) 2.3.8 Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen (2005) mukaisista rakennuskohteista Jääsjärven rantayleiskaava-alueelle sijoittuvat seuraavat: • • • Eskola, ent. Vaimoniemi Häränsaaren Rantala (ranta-asemakaavoitetulla alueella) Iso-Kantele Lisäksi rantayleiskaava-alueelle sijoittuu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys). osittain Murakan kyläkulma (Hartolan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 30.1.2015 17 (44) 2.3.9 Muinaisjäännökset Kaava-alueella sijaitsevat muinaisjäännökset on lueteltu oheisessa taulukossa. Tiedot perustuvat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Taulukko 1. Jääsjärven kaava-alueella sijaitsevat muinaisjäännökset. Muinaisjäännöstunnus Nimi Tyyppi Ajoitus 1000001448 Kankaala työ- ja valmistuspaikat historiallinen 81010005 Hiekkaniemi asuinpaikat kivikautinen 81010021 Hulkko asuinpaikat kivikautinen 81010022 Pirttiniemi asuinpaikat kivikautinen 1000001039 Kangassaari muinaisjäännösryhmät moniperiodinen 1000001431 Sairila kultti- ja tarinapaikat keskiaikainen, rautakautinen 1000001457 Isosuo 1 työ- ja valmistuspaikat historiallinen 81010011 Kotisalo muinaisjäännösryhmät keskiaikainen, rautakautinen 2.4 Maanomistus Suuri osa suunnittelualueesta on yksityisten Metsähallitus omistaa alueita suunnittelualueella. maanomistajien omistuksessa. 2.5 Yhdyskuntatekniikka Etelä-Jääsjärven alueella toimii kaksi vesiosuuskuntaa: Murakka ja Itä-Hartola. 2.6 Liikenne Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu valtatie 4:n ja yhdystie 4251:n väliin. Kaavaalueen eteläreunassa kulkee seututie 423. Kaava-alueen kaakkoisosassa ovat yhdystiet 15069 ja 15067. Jääsjärvellä on useita veneväyliä. Jääsjärven länsirannalla on Visan pienvene- ja venesatama. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 18 (44) Kuva 7. Yleinen tieverkko Jääsjärven rantayleiskaava-alueella (Liikennevirasto 2014). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 19 (44) Kuva 8. Suunnittelualueen liikennemäärät (Liikennevirasto 2010.) 2.7 Virkistysalueet ja reitit Hirtesalon saaressa sijaitsee Hirtesalon virkistysalue (maakuntakaavan V-alue V10), joka soveltuu Jääsjärven virkistäytymiseen. Alueen pohjoisosassa on veneenlaskupaikka, josta lähtee rantaa pitkin metsäpolku. Kohteen rantaan laskee jyrkkä, kivikkoinen rinne, jonka puusto ja kasvillisuus ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Hirtesalon virkistysalueen länsipuoli on täysin metsätalouden käytössä. Vehkasalon saaren pohjoiskärjessä sijaitsee Hulkonniemen virkistysalue (maakuntakaavan V-alue V11). Virkistysalue soveltuu heikosti virkistäytymiseen. Alueen kauniit, kivikkoiset rannat ovat osittain yksityisten vapaa-ajan-asuntojen käytössä eikä kohteella ole erityisiä reittejä tai rakenteita. Alue on kuitenkin helposti saavutettavissa autolla. Hulkonniemen virkistysalueen metsäalueet ovat rantoja lukuun ottamatta metsätalouden käytössä. Vaimoniemen virkistys- ja retkeilykohde (maakuntakaavan kohde V512) sijaitsee suunnittelualueen lounaisosassa ja sopii Jääsjärven matkailuun. Kohteella on veneenlaskupaikka ja yksityisten venepaikkoja. Ei opasteita. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 20 (44) Tainonvirran suulla sijaitsee Aurinkorannan virkistysja retkeilykohde (maakuntakaavan kohde V513). Kohteesta on yhteys Jääsjärvelle. Aurinkorannan lähiympäristöä on kehitetty yleistä virkistystä varten mm. rakentamalla rantaan keskustaan johtavia valaistuja kevyenliikenteenväyliä. Kohteessa on Tainionvirran melontareitin kanootin laskupaikka. Vehkasalon virkistys- ja retkeilykohde (maakuntakaavan kohde V514) sijaitsee saaren kaakkoisosassa. Alueella on veneenlaskupaikka Jääsjärven rannalla ja kohde soveltuu Jääsjärven virkistäytymiseen ja retkeilyyn. Kohteelle ei ole opasteita. 2.8 Aluetta koskevat suunnitelmat 2.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava VAT:n huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Suunnittelun lähtökohtina huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita ovat: − − − − toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Jääsjärven rantayleiskaavan muutosta koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: − − − − − − − − Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään. Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 − Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 21 (44) Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. 2.8.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 11.3.2008 Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- tai asema-kaavaa. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti kesäkuussa 2010 käynnistää uuden maakuntakaavan 2014 laatimistyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan voimassa olevan maakuntakaavan. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2012. Suurimmalle osalle Jääsjärven rantayleiskaavan alueesta ei Päijät-Hämeen maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä maankäyttötarkoitusta. Taivatlahdenniemen loma-asuntoalue (RA 5) on merkitty Jääsjärven luoteisosaan. Hartolan kirkonkylän taajaman kohdalla Jääsjärven ranta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi satama-alueena on merkitty Visan venesatama (LV 7) Virkistysalueina Jääsjärven alueelle on osoitettu Hirtesalon virkistysalue (V 10) ja Hulkonniemen virkistysalue (V 11). Virkistyskohteina (vihreä kolmio) on osoitettu Vaimoniemen retkeily- ja virkistyskohde (V 512) ja Vehkasalon virkistys- ja retkeilykohde (V 514). Maakuntakaavassa on osoitettu rantayleiskaavamuutoksen suunnittelualueelle Jääsjärven luonnonsuojelualue (SL 12) sijoittuen useisiin saariin, Kotisalon saaren lehdon luonnonsuojelualue (SL 14), Hirtesalon luonnonsuojelualue (SL 16 ja 17) sekä luonnonsuojelualueen kohdemerkintöinä (sininen neliö) Koukkuniemen luonnonsuojelukohde (SL 626), Kulonpalon tervaleppäkorpi (SL 629) ja Hirtesalon luonnonsuojelukohde (SL 635). Kotisalon saaressa on Natura 2000 – alue (harmaa ympyräviiva) Kotisalon lehto (nat 19). Jääsjärven luonnonsuojelualue kuuluu rantojen suojeluohjelmaan ja Kotisalon lehto valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualueelle voidaan rakentaa suojeluarvojen säilyttämiseen, opastukseen, virkistyskäyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen tarpeellisia rakenteita ja rakennuksia. Rantojen suojeluohjelman vesialueelle sijoittuvat osat on merkitty maakuntakaavaan mustalla vinorasterilla. Päijät-Hämeen maakuntakaavaan merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ”Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuuriympäristö ja maisema” (ma 10) ulottuu osittain Jääsjärven rantayleiskaavan alueelle. Maakuntakaavassa on osoitettu useita muinaismuistokohteita (violetti neliö). Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen suunnittelualueen länsiosaan sijoittuu osa tärkeästä vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta (pv18) ja osa erityisestä pohjaveden suojelualueesta (pve4). Maakuntakaavan pve-merkinnällä osoitetaan luonnontilaisia ja riskittömiä alueita tulevaisuuden ylikunnallista vedenhankintaa varten. Erityiselle pohjaveden suojelualueelle ei tule kaavoittaa mitään pohjaveden laatua ja määrää uhkaavia toimintoja. Jääsjärvelle on osoitettu veneilyn runkoväylä / muuten alueellisesti merkittävä veneilyn pääväylä (sininen ympyräviiva) Hartola-Joutsa. Veneilyreittien varrella toteutetaan tarpeelliset rantautumispaikat ja vesillelaskumahdollisuudet, jotka sijoitetaan kulutusta kestäville alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen ja jätehuolto järjestäen. Tainionvirran melontareitti ulottuu Jääsjärven länsiosaan (vihreä-valkoinen ympyräviiva). Suunnittelualueelle sijoittuu lisäksi osa ohjeellisesta ulkoilureitistä Hartola - Joutsa (vihreä ympyräviiva, ur7). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 22 (44) Murakan kylä Jääsjärven eteläosassa on merkitty haja-asutuskylän merkinnällä (ruskea ympyrä, musta piste). Merkinnällä osoitetaan haja-asutusluontoiset kylät, joilla on merkitystä kyläverkoston eheytymisen tai vapaa-ajan asumisen kannalta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kunnallistekniikan ja monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja saatavuuteen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Kylissä tai kylien läheisyydessä huomioidaan vapaa-ajan asutuksen lisäämismahdollisuudet ja ympärivuotisuuden kehittäminen kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja haja-asutusluontoisuus huomioiden. Jääsjärven rantayleiskaavan itäpuolelle sijoittuu puolustusvoimien Hartolan varastoalue (EP 1). maakuntakaavassa Kuva 9. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta (YM 11.3.2008). osoitettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 23 (44) Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistaminen on parhaillaan käynnissä ja maakuntakaavan luonnos on ollut julkisesti nähtävillä 1.8. – 30.9.2012. Tarkemmat tavoitteet kaavaehdotuksen laatimiseksi on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.12.2012. Tavoitteena on saada uusi maakuntakaava vahvistetuksi vuonna 2014 tai myöhemmin. Jääsjärven rantayleiskaavan suunnittelualueelle maakuntakaavaluonnokseen ei ole merkitty muutoksia. 2.8.3 Yleiskaava Jääsjärven alueella on voimassa tällä hetkellä kaksi yleiskaavaa: Jääsjärven rantayleiskaava (vahvistettu 1998) ja Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos (2005) Jääsjärven länsi- ja eteläosassa. Jääsjärven rantayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 1998. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos on tullut voimaan 4.2.2005 lukuun ottamatta Mannilanlahdessa sijaitsevaa RA 2 lomaasuntoaluetta sekä Turkuniemen ja Kärpänniemen välissä sijaitsevaa RA 5 lomaasuntoaluetta. Kuva 10. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos (2005). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 24 (44) Kuva 11. Jääsjärven rantayleiskaava (1998). 2.8.4 Asemakaavat Kaava-alueella sijaitsevat seuraavat ranta-asemakaavat: Ekon, Viaporin, Kanteleenniemen, Vehkasalon ja Hirtesalon, Kaunislisän sekä Ruskealan rantaasemakaavat. Aurinkorannan ranta-asemakaavan alue sisältyy laadittavana olevaan taajama-alueen osayleiskaavaan. Ekon, Vehkasalo-Hirtesalon ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota, jolloin niiden alueiden maankäyttöä ja rakentamista ohjaa rantayleiskaava. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 3 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 25 (44) Rantayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen 3.1 Kaavatyölle alussa asetetut tavoitteet Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta ja tarpeesta päivittää kunnan alueella oleva vanhin rantayleiskaava vastaamaan nykypäivän tarpeita ja mitoitusta. Rantayleiskaavamuutoksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat: − − − − − − − − erilaisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen maanomistajien tasapuolinen kohtelu ranta-alueiden monipuolinen käyttö nykyisessä rantaosayleiskaavassa olevien virheiden korjaaminen vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottuminen kaavan ajantasaistaminen vastaamaan muita Hartolan rantaosayleiskaavoja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen yleinen virkistys ja suojelu Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa: − − − loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m2 pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m2 maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600 m2 Lisäksi tarkistetaan ranta-alueen ulkopuolelle jäävien talouskeskusten rantasaunojen rakennusoikeudet. Rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia muuttaa rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia. Kyseeseen tulisivat tällöin alueet, joilla vesi- ja viemäröinti hoidetaan vesiosuuskuntien toimesta ja jotka sijoittuvat suotuisasti sekä liikenteellisesti että palveluihin nähden. Rantayleiskaavan muutoksesta syntyneet kulut voidaan periä maanomistajilta heille koituneen hyödyn suhteessa. Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon ja Viaporin ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota. Rantaasemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta. Kumottavien ranta-asemakaavojen alueet sisällytetään Jääsjärven rantayleiskaavaan muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten alueiden rakentamista ohjaa rantayleiskaava. Alkuperäinen rantayleiskaava on laadittu aiemmin voimassa olleen rakennuslain aikana. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos laaditaan niin, että se täyttää nykyisin voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset sekä kaavoitusmenettelyn että kaavan sisällön osalta. Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet määritellään toiminnallisten tarpeiden perusteella. Kyläyleiskaavan tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on ohjata kylän tulevaa maankäyttöä. Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön tarkemmassa suunnittelussa ja rakennuslupien myöntämisessä, mutta koska kyläkaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 26 (44) 3.2 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.2.1 Kaavoitusmenettelyn vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 4.4.-15.5.2013. Yleisötilaisuus järjestettiin 8.5.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 14.6.2013. 3.2.2 Viranomaisten tavoitteet Viranomaisneuvottelussa esitettiin täydennyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikennejärjestelmäyksikkö kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman olleen liian yleispiirteisellä tasolla. Metsähallitus esitti osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisättäväksi osallisiksi Puolustusvoimat ja Metsähallitus. Lausunnossaan Metsähallitus totesi, että Metsähallituksella on Jääsjärvellä rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita ja lisäksi alueita, joita koskee Metso 1000 päätökset. Alueet tulisi saada kaavoitusprosessissa SLmerkinnälle ja niistä tullaan muodostamaan lakisääteisiä suojelualueita valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi Metsähallitus ilmoitti tarpeesta siirtää Metsähallituksen omistuksessa olevia lomarakennuspaikkoja paremmin rakentamiseen soveltuville paikoille. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) antoi lausunnon, jossa se totesi, että Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta ovat osallisia Jääsjärven rantayleiskaavoituksessa. LSSLE katsoo, että ampuma- ja harjoitusalueiden, varastojen ja lentokenttien ympäristöön ei tule sijoittaa uutta asutusta tai melulle herkkää toimintaa, jotta Puolustusvoimien toiminnalle voidaan varata riittävät toimintamahdollisuudet. LSSLE esittää, että rantayleiskaavan muutoksessa ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa otetaan huomioon Hartolan varastoalue ja sen suojavyöhykkeet. LSSLE pyytää, että sen esittämän liitekartan mukaisille suoja-alueille tulee oikeusvaikutteiset suunnittelu- ja rakentamismääräykset. Puolustusvoimille vuokrattu Hartolan alue pyydetään merkitsemään esim. merkinnällä EP (Puolustusvoimien alue). LSSLE esittää, että suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Itä-Suomen Huoltorykmentin esikunta (ISHRE) antoi lausunnon, jossa pyydettiin lisäämään osallisiin Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunta ja Itä-Suomen Huoltorykmentin esikunta. ISHRE katsoo, että Hartolan varaston suoja-alueelle ei tule sijoittaa uutta vakinaista- tai loma-asutusta, ja nykyisin voimassa oleviin rantaasemakaavoihin osoitettua rakentamatonta rakennusoikeutta tulee supistaa merkittävästi. Viranomaisille annettiin arviointisuunnitelmasta. mahdollisuus lausua täydennetystä osallistumis- ja Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo esitti täydennyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja että kaavakartalle tulee merkitä arvokkaiden alueiden rajaukset ja niissä mahdolliset maankäyttöä ohjaavat määräykset. 3.2.3 Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin runsaasti mielipiteitä. Suurin osa palautteista koski yksittäisiä rakennuspaikkoja. Mielipiteissä toivottiin mm. lisää rakennuspaikkoja, loma-asuntojen muuttamista asuinrakennuspaikoiksi, mahdollisuutta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 27 (44) rakentaa uusia ranta-saunoja, olemassa olevien ranta-saunojen rakennusoikeuden säilyttämistä, venevalkamien osoittamista, mahdollisuuksia maatilamatkailurakentamiseen, yksittäisten rakennuspaikkojen siirtoja, virheellisen kaavamerkinnän korjaamista (olemassa oleva maatilan talouskeskus puuttuu kaavasta), kaava-alueen rajauksen tarkistusta, omakotitaloille mahdollisimman paljon rakennusoikeutta, rakennuspaikan vähimmäiskokovaatimuksen pienentämistä, uutta siltaa Hirtesaloon. Palautteissa esitettiin myös, että rakennusoikeuden nostamisessa käytettäisiin aluekohtaista harkintaa ja esimerkiksi pienillä saarilla rakennusoikeuden määrää ei nostettaisi. Lisäksi tuotiin esiin tiedottamisen tärkeys ja ulkopaikkakuntalaisten osallisten kannalta on tärkeää, että kunnan internet-sivuilla on asiasta mahdollisimman paljon tietoa saatavilla. 3.3 Rantayleiskaavan valmisteluvaihe 3.3.1 Tavoitteiden tarkentuminen Jääsjärven ranta-alueet käsitellään Jääsjärven rantayleiskaavassa lukuun ottamatta Aurinkorannan ranta-asemakaavan aluetta, joka sisällytetään Taajaman osayleiskaavan alueeseen. Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei muuteta. Mitoituksessa mahdollisesti esiintyvät virheet voidaan korjata. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen siirtoa rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä puolustusvoimien varasto-alueen edellyttämät suoja-alueet estävät rakennuspaikkojen toteuttamisen Kanteleenniemessä. Kanteleenniemen ranta-asemakaava on tarkoitus kumota erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta. Kunta on neuvotellut asiasta ELYkeskuksen kanssa (9.5.2014). Neuvottelussa on sovittu, että rakennuspaikkoja voidaan siirtää Metsähallituksen omistamalle alueelle Vehkasaloon. Rakennuspaikkojen siirtämisestä tulee sopia maanomistajan kanssa. Etelä-Hartolan rantaosayleiskaavassa on UPM:n omistamalla alueella Iso-Suojärvellä 7 rakennuspaikkaa, jotka on tarkoitus siirtää, koska puolustusvoimien tarpeet estävät rakennuspaikkojen toteuttamisen kyseisessä paikassa. Rakennuspaikoista 5 on tavoitteena siirtää Jääsjärven rantayleiskaavan alueelle. Kunta on neuvotellut asiasta ELY-keskuksen kanssa (9.5.2014). Tavoitteena on siirtää 2 rakennuspaikkaa kumottavan Viaporin ranta-asemakaavan alueelle ja 3 rakennuspaikkaa Yölinnun alueelle. Rantayleiskaavan muutoksella kumotaan osa alkuperäisestä Jääsjärven rantayleiskaavasta. Kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen. Päijät-Hämeen ELY-keskuksesta saatujen tietojen mukaan alkuperäiseen Jääsjärven rantayleiskaavaan korvattavina rakennuspaikkoina merkityt rakennuspaikat on kaikki korvattu. Pienten (alle 2 ha) saarten osalta rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrää ei nosteta. Olemassa olevia rakennuksia saa kunnostaa, mutta ei laajentaa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 28 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen Alkuperäisessä Jääsjärven rantayleiskaavassa osoitetut poistetaan kaavasta. Veneiden pitopaikat säilytetään. ”veneiden suojapaikat” Maatalouskäytöstä poistuneiden talouskeskusten huomioiminen kaavamerkinnöissä ja määräyksissä. Tavoitteena rajoittaa asuinrakennusten määrä yhteen. Käyttötarkoituksen muutosten mahdollistaminen mm. Murakan alueella vesiosuuskuntien toiminta-alueella. Murakan AT-alueen muuttaminen AP-alueeksi. ja Hirtesalossa Sohvan alueella on 50 m2 sauna jonka yhteyteen on tavoitteena toteutta uusi pienehkö majoitusrakennus. Kaava-alueen rajauksen tarkistaminen Hiekkaniemen alueella Yölinnuntiehen asti. 3.3.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet Kesällä 2013 laadittiin luontoselvitys kaavoitusta varten. Rantayleiskaavaluonnos valmisteltiin vuoden 2014 aikana. Rantayleiskaavan muutoksen luonnos asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta mielipiteinä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 4 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 29 (44) Rantayleiskaavan kuvaus 4.1 Kaavaratkaisu 4.1.1 Yleistä Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen keskeisenä sisältönä on rantayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostaminen samalle tasolle Hartolan muiden rantayleiskaavojen kanssa sekä kaavan päivittäminen vastaamaan toteutunutta tilannetta, tulevia tarpeita ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia vaatimuksia. Rantayleiskaavan muutoksen laadinnan yhteydessä on myös tarkasteltu vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja korjattu alkuperäisessä rantayleiskaavassa olleita virheitä. Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa: − − − loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m2 pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m2 maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600 m2 Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota. Ranta-asemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta. Kumottavien ranta-asemakaavojen alueet sisällytetään Jääsjärven rantayleiskaavaan muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten alueiden rakentamista ohjaa rantayleiskaava. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen siirtoa rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä puolustusvoimien asevarikon edellyttämät suoja-alueet estävät rakennuspaikkojen toteuttamisen Kanteleenniemessä. Rantayleiskaavan muutoksella kumotaan osa alkuperäisestä Jääsjärven rantayleiskaavasta. Toinen kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen. Toinen kumottava osa sijaitsee Jääsjärven rantayleiskaava-alueen kaakkoisnurkassa, Koitintien ja Yölinnuntien välisellä alueella ja on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty MU-alueeksi. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että yleiskaavaa voidaan käyttää ranta-alueella rakennuslupien myöntämisen perusteena. 4.1.2 Mitoitus Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei ole muutettu. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksella osoitetaan siten lähtökohtaisesti rakennuspaikat alkuperäisen rantayleiskaavan mukaisesti. Vuonna 1998 vahvistetun Jääsjärven rantayleiskaavan kokonaismitoitus vaihtelee välillä 4…6 ranta-asuntoa/ranta-km kohti riippuen Jääsjärven rantaosien luontoarvoista ja sijainnista (osa-aluejako). Jääsjärvi jaettiin osa-aluejaossa viiteen osaan. Osa-aluejako FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 30.1.2015 muodostettiin luonnonympäristön, rakennetun ympäristön, rantojensuojeluohjelman ja maisemarakenteen perusteella. Taulukko 2. Vuonna 1998 vahvistetun Jääsjärven rantayleiskaavaratkaisun kokonaismitoitus (Lähde: Jääsjärven rantayleiskaavan selostus s. 15) Yleiskaavaratkaisun kokonaismitoitus on seuraava: rantaviivaa 197 km muunnettua rantaviivaa 125 km sijoitettu rakennusoikeus 741 ranta-asuntoa korvattava rakennusoikeus 27 ranta-asuntoa yhteensä rakennusoikeus 768 ranta-asuntoa Sijoitettu rakennustiheys on seuraava: rantaviiva-km kohti 3,8 ranta-asuntoa muunnettua rantaviiva-km kohti 5,9 ranta-asuntoa Ranta-asuntoa tarkoittaa loma-asuntoa, pientaloa tai maatilan talouskeskusta. Lomaasuntojen osuus ranta-asunnoista on noin 96 %. 4.1.3 Kaavaan tehdyt muutokset Kaavassa on osoitettu Kotisalon lehdon Natura-alue. Sen lisäksi kaavakartalla on esitetty kaavoitusta varten laaditun luontoselvityksen perusteella arvokkaat luontokohteet luo-1, luo-2 ja luo-3 -merkinnöillä. Lisäksi kaavassa on osoitettu luontoselvityksen perusteella Vähä-Vehkasalon ja Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat pm-merkinnällä. Kaavakartalla on osoitettu rantojensuojeluohjelman alue rsomerkinnällä ja pohjavesialue pv-merkinnällä. Maatilojen talouskeskusten alueet on osoitettu AM-aluevarauksina. Entisten maatilojen talouskeskusten alueet, jotka nykyisin ovat asuinkäytössä, on merkitty kaavaan AM-1 alueina. Kaavassa on osoitettu aiemmin RA- tai AP-alueena merkityille alueille ARA-alueita, joilla on mahdollista rakentaa loma-asuntoja tai ympärivuotisia erillispientaloja. Kaavassa on osoitettu matkailupalvelujen alueita RM, RM-1 ja RM-2 – merkinnöillä. Kanteleenniemeen ei voida toteuttaa uutta rakentamista kaava-alueen itäpuolella sijaitsevan Puolustusvoimien varastoalueen edellyttämän suojavyöhykkeen B vuoksi. Osittain yleiskaava-alueelle yleiskaavaan. sijoittuva Tainonvirran melontareitti on osoitettu Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen (2005) mukaisesti on osoitettu kohteita merkinnöillä ”venevalkama tai veneiden pitopaikka” ja ”virkistyksen tai veneilyn tukikohta”. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 31 (44) Kaavassa on osoitettu ranta-asemakaavojen kaava-alueiden rajaukset. Kaavassa on osoitettu Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon ja Viaporin ranta-asemakaavojen alueilla maankäyttö ranta-asemakaavojen mukaisesti. Kyseiset ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota erillisessä menettelyssä. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat, lukuun ottamatta olemassa olevia entisten talouskeskusten alueita (AM-1), pyritään siirtämään rantayleiskaavan muille alueille. Hirtesaloon ja Vehkasaloon on tätä varten merkitty selvitysalue. Kanteleenniemen ranta-asemakaava on tarkoitus kumota. Puolustusvoimien varastoalueen edellyttämän suojavyöhykkeen vuoksi alueen vielä rakentamattomia rakennuspaikkoja ei voida toteuttaa. Kaavassa on osoitettu kaksi Etelä-Hartolan rantayleiskaavasta siirrettyä rakennuspaikkaa kumottavan Viaporin ranta-asemakaavan alueelle (kiinteistön 81-4011-2842 alueelle). Kolme Etelä-Hartolan rantayleiskaavasta siirrettyä rakennuspaikkaa on osoitettu Yölinnun alueelle (kiinteistön 81-401-2-61 alueelle). Siirretyt rakennuspaikat on osoitettu kaavaan RA-2 merkinnällä. Jääsjärven rantayleiskaavan mukaiset kaksi uutta, rakentamatonta rakennuspaikkaa Vähä-Kanteleen pohjoispuolella Siltalahdesta (kiinteistöltä 81-401-1-3242), on siirretty Jääsjärven länsirannalle Lotakonlahteen (kiinteistön 81-411-2-54 alueelle). Siirretyt rakennuspaikat sijaitsivat puolustusvoimien suojavyöhykkeellä, jonne niitä ei ole mahdollista toteuttaa. Jääsjärven rantayleiskaavan mukainen uusi, rakentamaton rakennuspaikka Naapinsaaressa on siirretty saaren itärannalta länsirannalle (kiinteistö 81-401-1-2302). Kaavassa on tehty vähäisiä tarkistuksia aluevarausten sijainteihin ja rajauksiin vastaamaan toteutunutta tilannetta. Kaavassa on rakennusoikeudet päivitetty vastaamaan toteutunutta tilannetta osoittamalla ne symboleilla ”rakennettu rakennuspaikka” tai ”uusi rakentamaton rakennuspaikka”. ELY-keskuksesta saatujen tietojen mukaan kaikki alkuperäisessä Jääsjärven rantayleiskaavassa korvattaviksi osoitetut rakennuspaikat on korvattu. Jääsjärven rantayleiskaavan muutokseen ei siten ole enää merkitty korvattavia rakennuspaikkoja. Alkuperäisessä rantayleiskaavassa oli osoitettu alueen osia rantasaunoille. Kaikkia rantasaunojen paikkoja ei ole erillisellä merkinnällä viety laadittavaan kaavamuutokseen, sillä kaavamuutoksen kaavamääräykset mahdollistavat rakennuspaikoille rantasaunan rakentamisen. Saunan rakennuspaikka on kaavamuutoksessa osoitettu erikseen ainoastaan niissä tapauksissa, joissa varsinainen rakennuspaikka ei ulotu rantaan asti tai sijaitsee ranta-alueen ulkopuolella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 32 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen Taulukko 3. Laadittavana olevassa Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa osoitetut rakennuspaikat. Rakennuspaikka rakennettu rakentamaton vakituinen asunto (AP) 35 22 vakituinen asunto (AM, AM-1) 21 0 loma-asunto (RA, RA-1 ja RA-2) 383 160 vakituinen asunto tai loma-asunto (ARA) 82 7 erillinen saunarakennus 6 - korvattavat rakennuspaikat - - yhteensä 527 189 Kaavamerkinnät ja – määräykset on ajantasaistettu vastaamaan MRL:n vaatimuksia. Lisäksi kaavamerkintöjä on yksinkertaistettu ja yhdistelty. 4.1.4 Asuminen ja loma-asuminen Lähtökohtaisesti kaavaan on merkitty käyttötarkoitukset voimassa olevien kaavojen tai rakennuslupien mukaisesti AP, AM ja RA-merkinnöillä. Kaava-alueen eteläosiin on osoitettu ARA-alueita, joilla on mahdollista rakentaa loma-asuntoja tai ympärivuotisia erillispientaloja. Alue kuuluu vesiosuuskunnan piiriin ja sijoittuu suotuisasti suhteessa Hartolan kirkonkylään nähden. Kumottaviksi tarkoitetuista ranta-asemakaavoista (Eko, Hirtesalo-Vehkasalo, Viapori) rantayleiskaavaan osoitetut rakennuspaikat on osoitettu rantayleiskaavassa omalla merkinnällään ARA-1. Maatilojen talouskeskusten alueet, joilla ei nykyisin kuitenkaan harjoiteta maataloutta, on merkitty merkinnällä AM-1, joka mahdollistaa kahden asuinrakennuksen sijaan yhden asuinrakennuksen. RA-1merkinnällä on osoitettu sellaiset rakennuspaikat, joiden olemassa olevia rakennuksia saa peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Kerrosalan lisääminen nykyisestä tilanteesta ei ole mahdollista rakennuspaikan pienestä koosta johtuen. Tällaisia rakennuspaikkoja ovat mm. pienissä saarissa (alle 2 ha) sijaitsevat rakennuspaikat. Kumottaviksi tarkoitettujen ranta-asemakaavojen (Eko, Hirtesalo-Vehkasalo, Viapori) mukaiset rakennuspaikat on osoitettu rantayleiskaavassa omalla merkinnällään RA-2. RA-2-merkinnällä on osoitettu myös Etelä-Hartolan rantayleiskaavan alueelta siirretyt 5 rakennuspaikkaa. Ennen rakennuslupahakemuksen hyväksymistä on ranta-asemakaava tai rantayleiskaava, jolta rakennusoikeus on siirretty, kumottava. RA-3-merkinnällä on osoitettu Kanteleenniemessä Puolustusvoimien suojavyöhykkeen vaikutusalueella sijaitsevat olemassa olevat rakennuspaikat, joilla rakennusoikeutta ei voida lisätä. Rakennusoikeuden määrä on RA-3 rakennuspaikoilla 150 k-m2. 4.1.5 Matkailu Kaavassa on osoitettu alueita matkailuun RM, RM-1 ja RM-2 merkinnöillä. Kaavaalueen eteläosiin sijoittuva RM-alue on tarkoitettu detaljikaavoitettavaksi. Hirtesalon saareen ”Sohvan” alueelle on osoitettu RM-1 – alue, joka on tarkoitettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 33 (44) pienimuotoiseen toimintaan. Jääsjärven itärannalle ”Autionmäki” –nimiselle alueelle on osoitettu RM-2 alue Ekon ranta-asemakaavan perusteella. Alueelle on rantaasemakaavassa määritelty ei-omarantaisia rakennuspaikkoja. 4.1.6 Virkistys ja vesiliikenne Kaavassa on osoitettu olemassa oleva virkistysalueet VR-alueina Kangassaareen, Hirtesaloon ja Vehkasaloon. Lisäksi on osoitettu venevalkamia LV-merkinnällä ja kohdemerkinnöillä ”Venevalkama tai veneiden pitopaikka” ja ”Virkistyksen tai veneilyn tukikohta”. Jääsjärven veneväylät on osoitettu kaavassa. 4.1.7 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet on osoitettu maa- ja metsätalouden alueina (M). Maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MU) on osoitettu Jääsjärven yleiskaavan (1999) ja sen muutoksen (2005) mukaiset MU-alueet. Maa- ja metsätalousalueella sallitaan vain sen toimintaan liittyvä rakentaminen. Lisäksi rantaalueella on huomioitava MRL:n asettamat rantarakentamista koskevat säädökset. 4.1.8 Luonnonympäristö Rantayleiskaavan muutosta varten laaditun luontoselvityksen perusteella rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat arvokkaat alueet SL-, nat-, rso-, luo-, pmja km-merkinnöillä (/-viivan perässä on luontoselvityksen mukainen kohdenumero): − − − − − − − − − − − − − − − − − Kotisalon lehdon Natura 2000 alue: SL ja nat Jääsjärven rantojensuojeluohjelman alue: rso Luonnonsuojelualueet (useita, luetteloitu luontoselvityksessä): SL Luhtarannat, joilla esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) korentojen elinalueita: luo-2/5 Selkälokin pesimäluodot: luo-3/6 Muut arvokkaat lintujen pesimäluodot: luo-3/7 Jääsjärven luhtarannat: luo-1/8 Hirtessalon koillisrannan metsä: luo-1/9 Hirtessalon etelärannan metsäluhta: luo-1/10 Hirtessalon lounaisranta: luo-1/11 Kinastenojan puronvarsi ja rämeikkö: luo-1/12 Kotisalon rantametsä: luo-1/13 Lehtisensaaren metsät: luo-1/14 Uitonniemen metsäluhta: luo-1/15 Jääsjärven kalliorannat: luo-1/16 Vähä-Vehkasalon kulttuuri/perinnemaisemat: pm/17 Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat: km/18 SL-merkinnällä on lisäksi merkitty maakuntakaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet (SL). luo-merkinnöillä osoitetut kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. luo-1 –merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on metsälain (MeL 10 §) erityisen tärkeä elinympäristö, jota tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. luo-2 –merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 34 (44) Vedenhankintaan tärkeät pohjavesialueet Hartolan kirkonkylä ja TollinmäenharjuHuiskanharju on osoitettu yleiskaavassa pohjavesialueen merkinnällä pv. 4.1.9 Kulttuuriympäristö Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tietojen perusteella rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat muinaisjäännökset sm-kohdemerkinnöillä ja yksilöity numeroin: − − − − − − − − Kankaala: sm/1 Hiekkaniemi: sm/2 Hulkko: sm/3 Pirttiniemi sm/4 Kangassaari: sm/5 Sairila: sm/6 Isosuo 1: sm/7 Kotisalo: sm/8 Päijät-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue on merkitty ma-2-osa-aluemerkinnällä ja numeroitu seuraavasti (numerointi sama kuin Taajaman osayleiskaavan muutoksessa): − Tainionvirta: ma-2/2 Alkuperäisessä Jääsjärven rantayleiskaavassa merkityt ”alue, jolla ympäristö säilytetään” –kohteet (/s), on merkitty kaavaan ”paikallisesti arvokas maisema-alue” – merkinnällä (ma-3), jonka kaavamääräyksen mukaan ”Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, avohakkuuta tai muuta näihin verrattavissa olevaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 § toimenpiderajoitus).” Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen (2005) perustella rantayleiskaavaan on merkitty rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet (sr, kma) ja numeroitu seuraavasti: − − − Eskola, ent. Vaimoniemi: sr/1 (kohdemerkintä) Iso-Kantele: sr/2 (kohdemerkintä) Murakan kyläkunta: kma/1 (osa-aluemerkintä) 4.1.10 Liikenne Kaava-alueen eteläosassa kulkeva seututie 423 on merkitty kaavaan. Muut kaavaalueen tiet ovat yksityisteitä. 4.1.11 Erityisalueet Kanteleenniemeen on osoitettu suojavyöhyke B, koska kyseiselle alueelle ei voida toteuttaa uutta rakentamista kaava-alueen itäpuolella sijaitsevan Puolustusvoimien varastoalueen edellyttämien suojavyöhykkeiden vuoksi. Suojavyöhykkeet vaikuttavat erityisesti Kanteleenniemen ranta-asemakaavassa osoitettuihin lomarakennuspaikkoihin (omarantaisia 3 kpl ja yhteisrantaisia 10 kpl), joita ei ole voitu toteuttaa. Rakennuspaikkojen siirtämiseksi on kaavoitusmenettelyn yhteydessä käyty neuvotteluja. Rakennuspaikkojen siirtämistä selvitetään ja sitä varten rantayleiskaavan luonnoksessa on osoitettu Hirtesaloon selvitysalue (se). Lisäksi kaavaan on osoitettu suojavyöhyke A. Suojavyöhykkeille A ja B määrättyjen suojattavien kohteiden sijoittaminen ei ole mahdollista. B-alueella olemassa olevien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta ei voida lisätä. Rakennuspaikat on merkitty RA-3-merkinnällä ja niiden rakennusoikeus on 150 k-m2. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 35 (44) 4.2 Rantayleiskaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin 4.2.1 Rantayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Jääsjärven rantayleiskaavan muutosta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 2.8.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muutoksessa mm. seuraavasti: − − − − − − − toteutuvat Jääsjärven rantayleiskaavan Elinympäristöjen toimivuus ja taloudellisuus on huomioitu alueiden sijoittelussa hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asumiseen osoitetut alueet täydentävät olemassa olevaa kylärakennetta ja tukeutuvat olemassa olevaan tiestöön ja vesihuoltoverkostoon. Vapaa-ajan ja pysyvän asumisen lisäksi rantayleiskaavassa on osoitettu matkailupalvelujen alueita. Alueiden soveltuvuus rakentamiseen on otettu huomioon rakennettavien alueiden sijoittamisessa. Kaavassa osoitetut yleiset virkistysalueet on tutkittu yleiskaavallisella tasolla ja mahdollisuuksien mukaan sijoitettu siten, etteivät ne vaaranna alueen erityisiä luontoarvoja. Merkinnöin ohjatut alueet vähentävät todennäköisesti niiden ulkopuolella olevan luonnon ja maaperän kulutusta. Kaavoituksessa on huomioitu valtakunnalliset kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot. Alueen luontokohteet ja alueen kulttuuriympäristö ja maisema ovat olleet kaavaratkaisun keskeisiä lähtökohtia. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa osoitetut ranta-alueen rakennusoikeudet perustuvat alkuperäisen kaavan mukaiseen mitoitukseen, jossa kiinteistökohtainen rakennusoikeuksien lukumäärä perustuu muunnettuun rantaviivaan ja ns. emätilaselvitykseen. Rakentamiseen varatut alueet on osoitettu kaavakartalla. Aluemäärittelyssä on otettu huomioon ns. vapaan rannan osuuden turvaaminen, jolla pyritään varmistamaan sekä maisema- että luontoarvojen että joka miehen oikeuksien turvaaminen. Kaavaan on merkitty tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (pv) Suomen ympäristökeskuksen tietojen perusteella. Kaavan valmistelun yhteydessä on käyty neuvotteluja Puolustusvoimien tarpeista ja ne on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaava-alueen itäosaan on merkitty suojavyöhykkeet A ja B. 4.2.2 Rantayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja maakuntakaava on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa (MRL 32 § ja 39 §). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti tarkkuustasoltaan yksityiskohtaisempi yleiskaava tarkentaa suuripiirteisempää maakuntakaavaa. Jääsjärven rantayleiskaavan muutosta koskevia maakuntakaavamerkintöjä on käsitelty tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 2.8.2. Maakuntakaavan huomioon ottaminen Jääsjärven rantayleiskaavassa on esitetty oheisessa taulukossa. Jääsjärven rantayleiskaava on Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukainen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 36 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 30.1.2015 Taulukko 4. Päijät-Hämeen maakuntakaavan merkintöjen huomioiminen Jääsjärven rantayleiskaavassa. Maakuntakaava SL (alue tai kohde) Rantayleiskaava Alueet ja kohteet on osoitettu luonnonsuojelualueina (SL). Poikkeaman perustelu Ei poikkeamaa Alueelle on osoitettu lomaasuntoalue RA (rakennuspaikat on toteutettu). Ei poikkeamaa Maakuntakaavan alue (Hirtesalon virkistysalue) osoitettu VR- ja LV-alueina. Ei poikkeamaa Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja aluita. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. RA Merkinnällä osoitetaan tiiviit vapaa-ajan asumisen alueet. V (alue tai kohde) Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettuja alueita. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavan alue V11 (Hulkonniemen virkistysalue) on osoitettu VR-alueena. Maakuntakaavan kohde 512 (Vaimoniemen virkistysja retkeilykohde) on osoitettu merkinnällä r (virkistyksen tai veneilyn tukikohta) Maakuntakaavan kohde (Vehkasalon virkistysretkeilykohde) on osoitettu alueena. A Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikennealueita, virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä näiden tarvitsemia laajentumisalueita. LV Merkinnällä matkustajasatamat veneilysatamat. V10 on 514 ja LV- Hartolan taajamatoimintojen alue, itäosa A18 on rantayleiskaavassa osoitettu RA-, AP-, M- ja MUalueina. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan ratkaisua. Ei poikkeamaa Visan venesatama LV7 on osoitettu LV-alueena. Ei poikkeamaa Kotisalon saaressa sijaitseva kohde on osoitettu natura-alueena. Ei poikkeamaa Kirkonkylä ja kulttuuriympäristö Ei poikkeamaa osoitetaan ja suuret Natura 2000 -alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset Natura 2000-ohjelman alueet täydennysalueineen. ma ja ympäröivä maisema FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 37 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen Merkinnällä osoitetaan aineellisen kulttuuriperinnön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, joka sisältää useampia erilaisia valtakunnallisia tai maakunnallisia aineelliseen kulttuuriperintöön tai maisemaan liittyviä inventoituja arvoja. ma10 on osoitettu aluemerkinnällä ma. Veneväylä Veneväylät yleiskaavassa. on osa- osoitettu Ei poikkeamaa Vedenhankintaan tärkeä pohjavesialue Hartolan kirkonkylä pv18 on osoitettu yleiskaavassa pohjavesialueen merkinnällä pv. Ei poikkeamaa Vedenhankintaan tärkeä pohjavesialue TollinmäenharjuHuiskanharju pve4 on osoitettu yleiskaavassa pohjavesialueen merkinnällä pv. Ei poikkeamaa Maakuntakaavan muinaismuistokohteet on osoitettu yleiskaavassa muinaismuistokohdemerkinnällä, lukuun ottamatta maakuntakaavassa Taivatlahden rantaan merkittyä kohdetta. Taivatlahden rantaan maakuntakaavassa merkittyä kohdetta ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä. Rantayleiskaavaan on merkitty muinaisjäännöskohteet ensisijaisesti Museoviraston tietojen perusteella. Alueelle on osoitettu vakituista asumista. Ei poikkeamaa Maakuntakaavassa osoitettavia veneväyliä ovat ensisijaisesti veneilyn runkoväylät sekä muut alueellisesti merkittävät veneilyn pääväylät. pv Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. pve Merkinnällä osoitetaan luonnontilaisia ja riskittömiä alueita tulevaisuuden ylikunnallista vedenhankintaa varten. Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännösalueita. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Haja-asutuskylä loma- ja Merkinnällä osoitetaan hajaasutusluontoiset kylät, joilla on merkitystä kyläverkoston eheytymisen tai vapaa-ajan asumisen kannalta. 4.2.3 Rantayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä: ”Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 38 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 30.1.2015 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7. ympäristöhaittojen vähentäminen 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.” Yleiskaavan sisältövaatimusten lisäksi ranta-alueita koskevat MRL:n luvun 10 mukaiset erityiset säännökset. MRL 72 §:n mukaan: ”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.” Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden rakentamista; tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen talousrakennuksen rakentamista; eikä kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.” MRL 73 §:n mukaan: ”Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 39 (44) Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 §:ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa.” Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa on otettu huomioon rantayleiskaavoitusta koskevat sisältövaatimukset seuraavasti: − − − − − − Pysyvän asutuksen alueet on osoitettu pääsääntöisesti olevan rakennetun ympäristön yhteyteen tai läheisyyteen. Pysyvän asutuksen alueiden osoittamisessa on otettu huomioon olemassa olevan liikenneverkon ja kunnallistekniikan hyödyntämismahdollisuudet sekä etäisyys suhteessa palveluihin. Murakan kylää kehitetään pysyvän asutuksen keskuksena. Uusia yleisiä teitä ei tarvitse rakentaa yleiskaavaa toteutettaessa. Uusi rakenne on pyritty sijoittelemaan tehokkaasti olemassa olevien yhteyksien läheisyyteen. Luonto, maisema ja kulttuuriympäristöt on huomioitu kaavassa sekä päämaankäyttömerkinnöin että informatiivisin merkinnöin. Merkintöjen määräykset tukevat ko. arvojen säilymistä. Olemassa olevat virkistysalueet ja kohteet säilyvät kaavassa. Muilta osin virkistys tapahtuu ns. jokamiehen oikeudella asumisen ulkopuolelle määritetyillä alueilla. Rakentamisalueet on pyritty määrittelemään siten, että koko kaava-alueella turvataan laajat ja yhtenäiset vapaan rannan osuudet. Tämä turvaa jokamiehen oikeuteen perustuvat hyvät virkistysmahdollisuudet myös ranta-alueilla. Lisäksi vesillä liikkumista varten kaavassa on osoitettu useita yleisiä venevalkama-alueita. Rantojen käytön suunnittelulla voidaan tehokkaasti myös varmistaa maiseman ja luonnonarvojen säilyminen, koska rakentamisen edellytyksiä tutkittaessa on sijoittelut tehty siten, että alueen vesistöjen rannoille kohdistuva rakennuspaine voidaan käsitellä kokonaisuutena ja varmistaa maisemalliset ja ekologiset seikat koko aluetta silmälläpitäen. 4.3 Rantayleiskaavan vaikutukset 4.3.1 Yleistä vaikutusten arvioinnista Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL 9 §:n mukaan: ”Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” MRA 1 §:n mukaan ”selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: − − − − − ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.” Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 40 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja palautteisiin suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. sekä laadittavien Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin aikana varsinaisen suunnittelutyön yhteydessä ja sitä tarkennetaan ja täydennetään kaavatyön edetessä. 4.3.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavalla pyritään ohjaamaan uutta asuinrakentamista Hartolan keskustan alueen läheisyyteen ja Murakan alueelle. Tämä lisää valinnanvapautta asuinympäristön suhteen ja siten monipuolistaa alueen sosiaalista rakennetta. Kaava luo välillisesti edellytyksiä Hartolan kunnan elinvoimaisuuden säilymiselle. Lisääntyvä loma-asutus virkistää ja tukee kesäaikana kunnan toimintaa. Yleisessä virkistyskäytössä olevat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla rakennuspaikat on pyritty osoittamaan kokonaisuuksiksi, jotta mahdollisimman suuri osa rantaviivasta on jäänyt rakentamattomaksi ja jotta rakentamattomat rantajaksot ovat riittävän leveitä virkistyskäyttöön ja rantautumiseen. Rantayleiskaavassa määritelty rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrän lisääminen mahdollistaa monipuolisemman ja paremmin nykyajan vaatimuksiin vastaavan rakentamisen. 4.3.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset maa- ja kallioperään muodostuvat pieniksi ja paikallisiksi. Maa- ja kallioperään tulevat muutokset aiheutuvat uusien pääsyteiden ja rakennusten perustamisesta. Pääsyteiden rakentamistarvetta on pyritty vähentämään osoittamalla uusia rakennuspaikkoja mahdollisuuksien mukaan jo rakennettujen rakennuspaikkojen yhteyteen. Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet muodostavat suurimman uhkan pintaveden laadulle kaava-alueella ja uudisrakentaminen tulee lisäämään kuormitusta vesistöön. Uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittelyyn on annettu kaavassa ohjeita ja myös rakentamisen etäisyys rantaviivasta on pyritty osoittamaan sellaiseksi, että rakennuspaikkojen jätevesistä ei aiheutuisi haittaa pintavesille. Uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittely tulee hoitaa siten, ettei pohjavettä pilata. Pinta- ja pohjavesien pilaantuminen on estetty rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä tarkoilla kaavamääräyksillä. 4.3.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Rantarakentaminen aiheuttaa luonnon elementtien väistymistä ranta-alueilla. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu pääsääntöisesti luonnonoloiltaan mahdollisimman kestäville alueille, jotta luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet voidaan säästää rakentamattomana. Liki kaikki uudet rakennuspaikat on kaavassa pystytty sijoittamaan luonto- ja maisemaselvityksen mukaisten luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävämpien alueiden ulkopuolelle. Rantarakentamisen myötä lisääntyvästä vesiliikenteestä linnustolle aiheutuu välillistä haittaa ja sen vaikutusta linnustoon on vaikea arvioida. Lisääntyvän vesiliikenteen huippu ei onneksi ajoitu häiriöalttiimpaan pesintäaikaan kesän alkuun. Kaava ei tule merkittävässä määrin vaarantamaan luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien eikä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 41 (44) luonnon ominaispiirteiden säilyttämistä. Kaava-alueella säilyy nykyinen biologinen monimuotoisuus. Natura 2000 Kaava-alueella sijaitsee yksi Suomen Natura 2000 – verkostoon sisällytetty kohde: Kotisalon lehdon Natura 2000-alue. Kaavassa ei ole osoitettu Natura-alueeseen rajautuvasti uutta rakentamista tai muita toimintoja. Natura-alueen lähellä on olemassa oleva maatila. Lähimmät uudet rakennuspaikat ovat Totisalon saaren niemenkärjessä ja Natura 2000 alueesta länteen noin 600 m päässä Naturan rajauksesta. Näiden uusien rakennuspaikkojen yhteydessä on myös olemassa olevaa loma-asutusta. Nämä rakennuspaikat eivät vaikuta Natura-alueen luontotyyppien ominaispiirteisiin, sillä Natura-alue on suojeltu kasvillisuutensa ansiosta, eikä Natura-alueelle ole tulossa rakentamista. 4.3.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Valtaosa kaava-alueen rakennuspaikoista on jo toteutettu. Rakentamiseen tarkoitetut alueet on pyritty osoittamaan tarkoituksenmukaisiksi aluekokonaisuuksiksi, jotta varmistetaan riittävien yhtenäisten, rakentamattomien rantajaksojen säilyminen. Ympärivuotiseen asumiseen osoitetut alueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja hyödyntävät pääasiassa olemassa olevaa liikenneverkkoa ja vesihuoltoa. Kaavan rakennuspaikkojen toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Lisärakentaminen luo paineita yksityistieverkon ja mahdollisesti myös yleisen tieverkon parantamiseen ja kunnossapitoon. Alueilla, joilla ei toimi vesiosuuskuntia, toteutetaan vesihuollon järjestäminen kiinteistökohtaisesti. Uusilta rakennuspaikoilta tulee ensisijaisesti hyödyntää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Mikäli uusia liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tienpitoviranomaiseen. Uudet rakennuspaikat, erityisesti loma-asutus, tuovat alueelle lisääntynyttä ja usein pitkämatkaista henkilöautoliikennettä. Myös kaavassa osoitettu ympärivuotinen asutus tukeutuu pääasiassa henkilöautoliikenteeseen. Suoraan rakentamista ohjaavassa kaavassa rakennusoikeuden lisäämisellä on positiivinen maaomistajille. osoitettujen taloudellinen rakennuspakkojen vaikutus alueen Kaavan mukaisten rakentamattomien rakennuspaikkojen toteuttaminen ja uudet vapaa-ajanasukkaat ja asukkaat tukevat kunnan elinkeinoelämän edellytyksiä. Vapaaajan asukkaat käyttävät palveluja ja tuovat siten toimeentuloa ja työtä kuntaan. Vapaa-ajanasukkaiden paikkakunnalle tuoma lisäostovoima näkyy mm. vähittäis-, maatalous-, tekstiili- ja huoltoasemapalveluiden kaupassa. Ympärivuotiseen asumiseen määritellyt rakennuspaikat tuovat kunnalle välillistä tuloa mahdollisesti kunnan ulkopuolelta muuttavien uusien asukkaiden muodossa. Kaavassa osoitetut matkailupalvelujen alueet monipuolistavat alueen käyttöä. Kaavalla ei ole rajoittavaa tai toimintaa vaikeuttavaa vaikutusta maataloustuotantoon. Myös kaavaratkaisun vaikutukset alueen virkistyskalastukselle jäävät vähäisiksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 42 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 4.3.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yhtenäisten, rakentamattomien rantajaksojen säilyminen on pyritty varmistamaan osoittamalla rakentamisalueet kaavassa tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteutuminen tulee paikallisesti muuttamaan luonnonmaisemaa. Rakennusten ja rannan väliin on jätettävä suojapuustoa. Valtaosa kaavan mukaisista rakennuspaikoista on jo toteutunut. Kaavassa on osoitettu alueella sijaitsevat muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristön arvokohteet ja -alueet. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen ei arvioida heikentävän näiden arvojen säilymistä. Olemassa olevat lupien mukaiset rakennuspaikat on merkitty kaavaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti. 4.4 Rantayleiskaavan toteuttaminen 4.4.1 Rantayleiskaavan oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) ja -asetus (10.9.1999/895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa ja sen toteuttamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA) periaatteita. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on laadittu mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueelle MRL 72 §:n perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:ssä määrätään yleiskaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan: ”Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.” Jääsjärven rantayleiskaavan muutos korvaa alueellaan aikaisemmin hyväksytyn Jääsjärven rantayleiskaavan ja Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen. Lisäksi Jääsjärven rantayleiskaavan muutos kumoaa osan aikaisemmin hyväksytystä Jääsjärven rantayleiskaavasta. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ei ole voimassa yleiskaavan alueella olevilla rantaasemakaava-alueilla. Ekon, Hirtesalon ja Vehkasalon, Viaporin ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota. Jääsjärven rantayleiskaava on voimassa näillä alueilla sen jälkeen, kun kyseisten ranta-asemaakaavojen kumoamismenettelyt on toteutettu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 43 (44) Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen MRL 32.3 §:n mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 §). jos oikeusvaikutteisessa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. Muussa lainsäädännössä on vastaavasti säännöksiä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. 4.4.2 Rantayleiskaavan toteutus Luonnonsuojelualueet toteutetaan valtion toimesta. Jääsjärven rantayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat. Kaava on laadittu aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista rantaalueella. Rantayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikat ja rakentamisalueiden aluevaraukset, joille rakennusten tulisi sijoittua, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta (1:10 000) johtuen rakennusten tarkempi sijoittelu määritellään yksityiskohtaisemmin rakennuslupamenettelyssä. Kaavassa on määritelty periaatteet rakennuspaikkojen koolle ja rakennusten sijoittumiselle. Mikäli rantarakennuspaikan rakennuslupaa haetaan merkittyjen rakennuspaikkojen ulkopuolelle metsätalousalueelle tai muun alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen vaikeuttaisi yleiskaavan toteuttamista. Maanomistajalle ei aiheudu huomattavaa haittaa, koska perusrakennusoikeus on osoitettu korttelialueilla. Kunnalle ei näin ollen aiheudu korvausvelvollisuutta. Osayleiskaavasta on ranta-alueella mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai rantaasemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita. Ranta-alueen ulkopuolella osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.1.2015 5 Kaavaselostus, luonnos Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja osittainen kumoaminen 44 (44) Murakan kyläyleiskaava Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavan tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on ohjata kylän tulevaa maankäyttöä. Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön tarkemmassa suunnittelussa ja rakennuslupien myöntämisessä, mutta koska kyläkaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia. Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet on määritelty toiminnallisten tarpeiden perusteella. Asumiseen tarkoitettujen alueiden lisäksi kyläyleiskaavaan on osoitettu alueita, joita voidaan käyttää asumiseen ja/tai työpaikkatoimintaan. Lisäksi kyläyleiskaavassa on osoitettu maaja metsätalousvaltaisina säilytettävät alueet. Rakentamisalueet on pyritty ensisijaisesti osoittamaan olemassa olevan rakenteen ja infrastruktuurin yhteyteen.
© Copyright 2024