Saarisen itärannan kaavaselostus

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
TOIVAKAN KUNTA
Saarisen Itärannan
asemakaavamuutos
Kaavaselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.5.2015
P26846
Kaavaselostus
Tuomo Järvinen
1 (34)
25.5.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
1 (33)
25.5.2015
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
1.1.1 Alueen nimi
Toivakan kunta, Saarisen Itäranta. Kirkonkylän asemakaavan kortteli 3 ja siihen
liittyvät virkistys-, uimaranta- ja tiealueet (Toivakantie).
Kiinteistöt








850-405-5-149
850-405-5-371
850-405-5-497
850-405-5-504
850-405-5-568
850-405-5-610
850-405-5-646
850-895-0-618
Pajala
Käpyranta
Salmenpelto
Harju
Pihlajaranta
Rantatuuli
Puistola
Viisarimäki-Ruuhimäki maantie
1.1.2 Kaavan nimi
Kirkonkylän asemakaavan muutos,
Saarisen Itärannan asemakaavamuutos
1.1.3 Laatija
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
Puistokatu 2 A
40100 Jyväskylä
Arkkitehti Tuomo Järvinen
040 753 1524
tuomo.jarvinen@fcg.fi
1.1.4 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä
24.4.20141
1.1.5 Käsittelypäivämäärät
1
http://www.toivakka.fi/asukkaalle/tontit-ja-kaavotus/kaavoitus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
2 (33)
25.5.2015
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualueena on keskustan pohjoispuolella sijaitseva Kirkonkylän asemakaavan kortteli 3 ja siihen liittyvät virkistys-, uimaranta- ja tiealueet. Suunnittelualueen koko on n. 7,1 ha ja siihen sisältyy 560 m Saarisen rantaviivaa.
Kaavan vaikutusaluetta on Toivakantie keskustan ja Aittojärven välillä.
Kuva 1: Kaava-alueen sijainti
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Saarisen Itärannan asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa erillisen
kevyen liikenteen väylän rakentaminen Toivakantien länsipuolelle. Väylä jatkaa
kevyen liikenteen yhteyden keskustasta Aittojärvelle.
Asemakaavamuutoksen päätarkoituksena on liikenneturvallisuuden parantaminen.
Hanke sisältyy Toivakan kunnan teknisen lautakunnan hyväksymiin maankäytön
toimintaohjelmaan 2013 - 2017 sekä maankäytön toteuttamissuunnitelmaan 2013
- 2015.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
3 (33)
25.5.2015
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1
2
3
4
Perus- ja tunnistetiedot .................................................................................................... 1
1.1
Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1
1.2
Kaava-alueen sijainti ................................................................................................ 2
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 2
1.4
Selostuksen sisällysluettelo ....................................................................................... 3
1.5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .......................................................................... 4
1.6
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista . 4
Tiivistelmä ...................................................................................................................... 5
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 5
2.2
Asemakaavan muutos .............................................................................................. 5
2.3
Asemakaavan toteuttaminen ..................................................................................... 5
Lähtökohdat .................................................................................................................... 6
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 6
3.2
Suunnittelutilanne ................................................................................................. 13
Asemakaavan suunnittelun vaiheet .................................................................................. 23
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ............................................................................. 23
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................ 23
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö ..................................................................................... 23
4.4
Asemakaavan tavoitteet ......................................................................................... 24
4.5
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ........................................................................... 25
4.6
Kaavan rakenne ja mitoitus .................................................................................... 26
4.7
Kaavan vaikutukset................................................................................................ 27
4.8
Taajamakuvallinen tarkastelu .................................................................................. 30
4.9
Ympäristön häiriötekijät.......................................................................................... 30
4.10 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin .......................................... 31
4.11 Kaavan suhde maakuntakaavaan ............................................................................. 32
5
Asemakaavan toteutus ................................................................................................... 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
4 (33)
25.5.2015
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1
2
3
4
5
6
7
Asemakaavakartta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Seurantalomake
Vastineraportti
Tiesuunnitelmaluonnos
Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000
Viranomaisneuvottelun 22.5.2015 muistio
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista











Keski-Suomen kaupallinen selvitys 26.4.2010
http://www.keskisuomi.fi/filebank/11712-KeskiSuomen_kaupallinen_selvitys_osa1.pdf
Kaupan taustamuistio 18.4.2013
http://www.keskisuomi.fi/filebank/22891-Kaupan_taustamuistio.pdf
Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä JYSELI 2025
http://www.jyvaskyla.fi/kadut/suunnittelu/liikennejarjestelma
Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030, Liikennevirasto
Toivakan kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitys 2014, Jäntti 24.7.2014
Toivakan keskusta-alueen liikenneturvallisuusjärjestelyt ja kevyen liikenteen väylän
aluevaraussuunnittelu Viisarinmäki – Toivakka – Ruuhimäki maantielle 618 välille
Toivakan kirkonkylä – mt 6181 liittymä, ELY-keskus 2010
Tiesuunnitelma maantien 618 parantamiseksi välillä Uimaranta-Leväläntie, ELYkeskus 2015 (tekeillä)
Toivakan kunnan maankäytön toimintaohjelma 2013 – 2017
Toivakan kunnan maankäytön toteuttamissuunnitelma 2013 – 2015
Toivakan kirkonkylä ja Huikontien varsi / Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 – 2014, Keski-Suomen museo. Virpi Myllykoski 2013
Toivakan kaavoituskatsaus 2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
5 (33)
25.5.2015
2
TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet





04.03.2014
aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
24.04.2014
vireille tulo
06.10.2014
kh:n päätös (§ 218) valmisteluvaiheen kuulemisesta
18.11.2014 - 18.12.2014 kaavaluonnos nähtävillä
20.04.2015 - 20.05.2015 kaavaehdotus nähtävillä
2.2 Asemakaavan muutos
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kevyen liikenteen väylän rakentaminen tiealuetta laajentamalla.
Lisäksi tarkistetaan tonttien rajautuminen kiinteistörajoihin ja liittymäpaikat.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavaa voidaan toteuttaa sen saatua lain voiman.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
6 (33)
25.5.2015
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualueella on Toivakantie. Saarisen puolella on pientalorantatontteja joille on rakentunut kaksi rivitaloa ja omakotitalo. Alueella on myös kunnan uimaranta ja pohjoisosassa jäteveden pumppaamo.
Kuva 2: Ortoilmakuva (MML) johon suunnittelualue on rajattu.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
7 (33)
25.5.2015
Kuva 3: Näkymä Toivakantieltä suunnittelualueen pohjoisosasta etelään.
3.1.2 Liikenne
Kaavamuutosalueeseen kuuluu osa seututiestä 618 (Toivakantie). Toivakantien
liikennemäärä on 1619 ajoneuvoa vuorokaudessa2.
3.1.3 Kunnallistekniikka
Kuva 4: Alueen olevaa kunnallistekniikkaa, punaisella on esitetty viemärit ja sinisellä vesijohdot.
Toivakantien länsireunassa kulkee paineviemäri ja vesijohto. Alueen pohjoispäässä sijaitsee
pumppaamo. Rantatonteilta pumpataan jätevedet paineviemäriin.
2
Liikennevirasto 2013
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
8 (33)
25.5.2015
3.1.4 Luonto
Suunnittelualue on osin ihmisen muokkaamaa elinympäristöä. Oleva metsä on
varttunutta ja havupuuvaltaista. Tiealueen itäpuolella on sekametsää ja soranottoalue.
Kuva 5: Näkymä Toivakantietä pohjoiseen. Saarinen pilkottaa puiden takaa.
Kuva 6: Suunnittelualueen pohjoisosa; liittymä oikealle johtaa Aittojärvelle
Kuva 7: Liittymä oikealla johtaa Syrjäharjun soranottoalueelle.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
9 (33)
25.5.2015
Kuva 8: Toivakantietä eteläänpäin suunnittelualueen eteläosassa; kuvassa näkyy olevan kevyen
liikenteen väylän pää.
Kuva 9: Näkymä kunnan uimarannalle (suunnittelualueen eteläosassa).
Kuva 10: Kuva suunnittelualueen pohjoispäästä, oikealla näkyy pumppaamo. (Voimassa olevassa
asemakaavassa ET-alue).
Ympäristöhallinnolla ei ole kaava-alueelta tai sen lähistöltä tiedossa arvokkaita
luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä.
3.1.5 Pinta- ja pohjavedet
Suunnittelualue sijoittuu osittain vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, sen varsinaiselle muodostumisalueelle.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
10 (33)
25.5.2015
Kuva 11: Suunnittelualue suhteessa pohjavesialueisiin.
3.1.6 Maaperä ja topografia
Kuva 12: Ote maaperäkartasta ( http://geomaps2.gtk.fi/geo/) Varjostus havainnollistaa maaston
muotoja.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
11 (33)
25.5.2015
Kuva 13: Kirkonkylän topografiaa ja rakennuskannan sijoittuminen
3.1.7 Suojelualueet
Suunnittelualueelle tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita.
3.1.8 Tilastotiedot
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
12 (33)
25.5.2015
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
13 (33)
25.5.2015
Lähde: http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/850.html
3.1.9 Rakennettu kulttuuriympäristö
Kolme alueen tonteista on rakentunut.
3.1.10 Muinaisjäännökset
Alueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöskohteita.
3.1.11 Maanomistus
Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Maantie on
valtion. Alueen pohjois- ja eteläosassa on vähäisessä määrin kunnan omistusta.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
14 (33)
25.5.2015





varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa,
auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun
tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys,
toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä
alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja
yhtenäisyyttä,
edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
MRL:n mukaan ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä
maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät yleiskaavaan
maakuntakaavan kautta.







Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
toimiva aluerakenne
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta: www.ymparisto.fi/vat.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
15 (33)
25.5.2015
3.2.2 Maakuntakaava
Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen maakuntakaavan
16.5.2007. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009.
Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella.
Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun
kulttuuriympäristön kohdemerkintä (Toivakan kirkko).
Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla 1.-4. seuraavasti:
VMK1
1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). Vaihemaakuntakaavassa 1 ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia.
VMK2
2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontovarat). Ympäristöministeriön
11.5.2011 vahvistama ja 20.11.2012 KHO:n päätöksellä lainvoiman saanut toinen
vaihemaakuntakaava käsittelee maa-aineshuoltoa, erityisesti soraa ja hiekkaa,
sekä maa-aineshuoltoon liittyviä luontoarvoja. Kaava turvaa laadukkaiden ki-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
16 (33)
25.5.2015
viainesten riittävyyden yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Samalla se suojaa arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita ja varmistaa hyvän pohjaveden saannin.
Kuva 14: Ote vaihemaakuntakaavasta 2, kohde on merkitty punaisella.
Suunnittelualue on osittain pohjavesialuetta.
VMK3
Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla
arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan
5.12.2014.
Vaihemaakuntakaavassa 3 ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia.
VMK4
Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä
tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta.
Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
17 (33)
25.5.2015
Kuva 15: Ote 4. vaihemaakuntakaavasta, suunnittelualue on rajattu keltaisella.
Suunnittelualueen itäpuolella on ohjeellinen ulkoilureittimerkintä:
sv1- ja sv2 – suojavyöhykkeet
Vaihemaakuntakaavassa 4 näkyvät suojavyöhykkeet sv1 ja sv2 liittyvät puolustusvoimien asevarikkoon.
Puolustusvoimien asevarikko on sijainnut Toivakassa vuodesta 1976. Varikon päätehtävänä on ollut ampumatarvikkeiden huoltaminen ja varastointi. Puolustusvoimat on 2011 luopunut Varikon alueen tuotantotiloista ja tulee luopumaan koko
alueesta vuoteen 2020 mennessä. Tilalle ei ole löydetty uutta räjähdysaineteollisuuden toimijaa. Kunnan suurimman työnantajan toiminnan alasajon seurauksena
ollaan menettämässä n. 20 – 40 työpaikkaa. Alueen maankäytön tilanne jää toiminnan loppumisen jälkeen avoimeksi.
Suunnittelualueella on puolustusvoimien varikkorakennuksia. Alue on toimintansa
luonteesta johtuen eristetty suojaetäisyyksin ympäristöstään ja asutuksesta.
Varikon lopettamispäätöksen takia on Toivakkaan perustettu 2012 kehittämistyöryhmä, johon on kutsuttu edustajat Senaattikiinteistöstä, Itä-Suomen huoltorykmentin Toivakan varasto-osastosta, Metsähallituksesta, ELY-keskuksesta, Jykesistä, Keski-Suomen liitosta, Toivakan yrittäjistä ja kunnan edustajista.
Varikon alue on huomioitu maakuntakaavassa puolustusvoimien käytössä olevana
EP – alueena.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
18 (33)
25.5.2015
Maakuntakaavan tarkistus
Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3.
ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä,
luonnonsuojelua ja virkistystä.
Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava KeskiSuomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin
voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan
kaikki aiemmat maakuntakaavat.
Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. 3
3
http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavantarkistus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
19 (33)
25.5.2015
3.2.3 Yleiskaava
Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 10.2.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava.
Koska asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista
yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon
myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 39 §:ss:
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä
edellä säädetään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä
määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
20 (33)
25.5.2015
Kuva 16: Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta 1992. Suunnittelualue on rajattu punaisella.
3.2.4 Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa Toivakan kirkonkylän asemakaava, jota suunnittelualueella on muutettu viimeksi 1979. Kirkonkylän asemakaavan vanhimmat
osat on hyväksytty ja vahvistettu vuonna 1963.
Meneillään on koko kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
21 (33)
25.5.2015
Kuva 17: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Muutosalue ja ajantasainen raja-aineisto on esitetty punaisella.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
22 (33)
25.5.2015
3.2.5 Rakennusjärjestys
Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja ja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja.
Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle.
Toivakan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2009.
3.2.6 Pohjakartta ja raja-aineisto
Alueen voimassa olevan asemakaavan pohjakartta on hyväksytty vuonna 1983 ja
vanhentunut.
Uutta pohjakarttaa on laadittu 2014 – 2015.
Toivakan raja-aineistot päivittyvät kerran kuussa Jyväskylään. Yhteyshenkilönä on
ari.heinonen@jkl.fi. Asemakaavaehdotuksen raja-aineisto on päivitetty 27.3.2015.
Suunnittelualueen pohjakartta tarkistetaan ja hyväksytään kaavaprosessin aikana
hyväksymiskäsittelyyn mennessä. Pohjakartan hyväksyy mittauspäällikkö Ari Heinonen.
3.2.7 Muut aluetta koskevat suunnitelmat
Maankäytön strategia 2030
Toivakan maankäytön strategiassa alue sijoittuu Kirkonkylä - Viisarimäki – osaalueelle, jonka ominaisuuksia on kuvattu strategiassa seuraavasti:
Yl ei stä:
Noin puolet Toivakan väestöstä asuu tällä alueella ja alueella sijaitsee valtaosa
kunnassa olevista työpaikoista. Seutustrategian GROW - aluetta.
Al u e en si j oi ttu mi n e n , sa a vu t etta vu u s:
Kirkonkylä sijoittuu maantien 618 varrelle, josta on nopea yhteys 4 - tielle. Palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan jalankulkuetäisyydellä. Myös joukkoliikenneyhteydet
toimivat.
K u n n al li sten p al vel u i den j ärj e st ämi n en :
Kunnanviraston palvelut, terveysasema, kouluja päivähoito, vanhustenpalvelutalo, kirjasto, liikuntapalvelut, asemakaava-alueiden kunnallistekniikka ja jätevesien
puhdistaminen.
Ol e vat p al vel u t:
Vähittäiskauppaa, polttoaineenjakelupiste, kioski, pankki- ja postipalvelut, yksityiset palvelualan yritykset.
E ri tyi stä :
Asumisen mahdollisuuksien lisääminen on kustannustehokasta ja turvaa osaltaan
paikallisten palveluiden säilymistä.
Kunnan olisi pyrittävä lisäämään maanomistustaan asemakaavan laajenemis- ja
kehittämisalueilla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
23 (33)
25.5.2015
”Baijerinlaakson” valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Viisarimäestä Rutalahden suuntaan.
4
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Aittojärven alueelta ovat useat asukkaat olleet kuntaan yhteydessä kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi. Väylä sijoittuisi noin 0,5 km matkalle maantien 618
varrelle.
Tien vaarallisuuden takia koululaisia joudutaan nyt kuljettamaan taksilla. Kyseessä on myös reitti uimarannalle ja peräti 3 – 4 - vuotiaat pyöräilevät tien laitaa ja
rekat ajavat nopeusrajoituksista piittaamatta ohi. Tilanne on nykyisellään hyvin
vaarallinen.
Suunniteltu kevyen liikenteen väylä ei mahdu Toivakantien tiealueelle. Tiealuetta
on laajennettava asemakaavan muutoksella jotta väylä voidaan rakentaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle
elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.
Asemakaavamuutoksen
mahdollistaminen.
päätarkoitus
on
liikenneturvallisuuden
parantamisen
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset


04.03.2014
24.04.2014
aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
vireille tulon kuulutus
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt,
joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§).
Maanomistajat ja asukkaat



Kaava-alueeseen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat
Kaavan vaikutusalueen asukkaat
Kaava-alueen vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset, elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät
Viranomaiset:







Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen museo
Toivakan kunnan hallintokunnat
Palo- ja pelastustoimi
Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö
Maanmittauslaitos
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
24 (33)
25.5.2015
Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään







Toivakan Pitäjäseura
kylätoimikunnat
laajakaistayhtiöt
osakaskunnat (kalastuskunnat)
sähköyhtiöt
Muut paikallisella tasolla toimivat yhteisöt:
 Suunnittelualueen tiekunnat
 Suunnittelualueen metsästysseurat
 Urheilu- yms. seurat, kerhot ja yhteisöt
Maakunnan tasolla toimivat yhteisöt
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja
lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten kesken järjestetään tarvittaessa neuvotteluja.
4.3.2 Vireilletulo
Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 24.4.2014.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely
Osallistuminen ja vuorovaikutus on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Oas:iin voi tutustua koko kaavaprosessin ajan kunnanvirastolla. OAS:ia päivitetään tarpeen mukaan prosessin
kuluessa. OAS:ia voi kommentoida aina siihen asti, kunnes kaavaehdotus on laitettu nähtäville.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
MRL 66 § 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 4.3.2014. Toinen viranomaisneuvottelu, kun kaava oli ehdotuksena nähtävillä ja sitä koskevat
lausunnot ja muistutukset oli saatu, järjestettiin 22.5.2015.
Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan ja lausunnot pyydetään seuraavilta viranomaistahoilta:



ELY – keskus
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen museo
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutosten tarkoituksena on lisätä Toivakan keskustan jalankulun,
kevyenliikenteen ja muun liikennöinnin joustavuutta ja turvallisuutta.
Asemakaavamuutos antaa mahdollisuuden rakentaa ranta-alueelle sauna- ja venetalasrakennuksen 5 m:n etäisyydelle rantaviivasta.
Kaavoitettavan alueen kunnallistekniikasta, joka on suurelta osin jo rakennettu,
vastaa Toivakan kunta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
25 (33)
25.5.2015
4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Osalliset ovat voineet osallistua kaavaprosessiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvatun mukaisesti ja ilmaista omia tavoitteitaan.
Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Asemakaavan laadinnassa pyritään tehokkaaseen ja sitä kautta taloudelliseen
mutta samalla laadukkaan elinympäristön muodostavaan ratkaisuun.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot
4.5.1 Nollavaihtoehto
Nollavaihtoehdossa voimassa oleva asemakaava säilyy nykyisellään. Maankäyttöja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että
luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Nollavaihtoehto ei
ole MRL 54.2§:n mukainen.
4.5.2 Palaute ja sen huomioonottaminen
Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana kaavasta annettiin palautetta, jossa:







Ehdotettiin tien siirtämistä 6 – 7 metriä sora-alueeseen päin, jotta kevyen liikenteen väylän ei tarvitsisi mennä olemassa olevien putkien (paineviemäri, vesijohto)
päälle ja jotta olemassa olevien tonttien koot pysyisivät ennallaan.
Haluttiin Toivakantielle nopeuksien hiljentämiseksi korokkeita, töyssyjä ja liikenteenjakajia.
Otettiin kantaa ohitustievarauksen säilyttämiseksi.
Uimarannan ja Käpyrannan puoleista VL – aluetta haluttiin pienentää.
Maantien itäpuolinen, voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusalueeksi kaavoitettu soranottoalue haluttiin asumis- ja virkistyskäyttöön.
Järven ja asutuksen (?) väliin haluttiin meluvalli tai – aita.
Asfaltti esitettiin korvattavaksi vähämeluisemmalla pinnoitteella.
Maantie 618 pidetään nykyisellä paikallaan kustannussyiden lisäksi sen takia, jotta maa-ainesten ottoalueen ja tien väliin jäisi riittävä suoja-alue. Onnettomuustilanteissa vahingollisia aineita ehtisi siirtymään avoimeen pohjavesilampeen nopeammin jos suojavyöhyke kapenisi. Maavalli tiellä liikkuvien näkymien suojaamiseksi on myös tärkeää. Vähäisen kaistaleen ottaminen liikennealueeksi ei aiheuta
erityisiä haittoja rannalla olevien kiinteistöjen käytölle. Kiinteistöt ovat suhteellisen kookkaita. Kevyen liikenteen väylä toteuttaminen ei onnistuisi moneen vuoteen, jos ajorataa lähdettäisiin siirtämään.
Asemakaavassa varataan tiealue, joka toteutetaan erillisen tiesuunnitelman mukaisesti. Tien nopeusrajoitus ja tekniset ratkaisut valitaan tilanteen mukaan eikä
niitä ole tarkoituksenmukaista määritellä asemakaavalla.
Saarisen Itärannan asemakaavamuutos ei ota kantaa ohitustiehen muuten kuin
kirjaamalla sitä koskevat kommentit tiedoksi Kirkonkylän yleis- ja asemakaavan
uudistamistyötä varten.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
26 (33)
25.5.2015
Saarisen Itärannan asemakaavamuutoksen päätarkoitus on kevyen liikenteen
väylän rakentamisen mahdollistaminen tiealuetta laajentamalla. Tiealueen itäpuolisen alueen tulevaisuus selviää Kirkonkylän asemakaavan uudistamisen yhteydessä. Koko kirkonkylän asemakaavan uudistaminen on vireillä.
Asemakaavan tulee MRL:n mukaan sisältää riittävässä määrin myös yleisiä virkistysalueita. VL-alueen mitoitus on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa.
Asemakaavan muutos ei kasvata liikennemelua, ajorata säilyy nykyisellä paikallaan.
Tieliikennemelua on teknisesti mahdollista vähentää joustavilla pinnoitteilla.
4.6 Kaavan rakenne ja mitoitus
Asemakaavaehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa asemakaavaa.
4.6.1 Mitoitus
Tiealueen kasvattamisen myötä tonttien koko jonkin verran pienenee. Rakennusoikeus on voimassa olevassa asemakaavaehdotuksessa annettu tehokkuusluvulla
e=0,25. Tehokkuusluku on tonttien pienenemisestä huolimatta asemakaavaehdotuksessa sama kuin voimassa olevassa kaavassa, minkä johdosta rakennusoikeus
vähenee tonteilla hieman. Tonttien suuren koon myötä niillä on kuitenkin jo varsin
huomattava rakennusoikeus, minkä johdosta tehokkuuslukua ei ole katsottu tarpeelliseksi tonttien koon pienenemisestä huolimatta suurentaa.
Tonttien pinta-alat ja niitä vastaavat rakennusoikeudet ovat voimassa olevassa
kaavassa seuraavat:
Kiinteistön pinta-alat
6363
6219
5038
4579
4309
9790
kem²
1591
1555
1260
1145
1077
2448
Tonttien pinta-alat ja niitä vastaavat rakennusoikeudet ovat asemakaavaehdotuksessa seuraavat:
tontin pinta-ala
6355
5879
4794
4327
4110
8847
kem²2
1589
1470
1199
1082
1028
2212
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
27 (33)
25.5.2015
Asemakaavamääräyksissä on huomioitu erityisesti pohjaveden suojelu.
Asemakaavan tonttijako on ohjeellinen. Ajoneuvoliittymät on tarkistettu toteutuneen ja tonttien käytön kannalta tarkoituksenmukaisille paikoille.
4.6.2 Asemakaavamerkinnät
Asemakaavamerkinnät ovat pääosin kaavamääräysasetuksen mukaisia ja kiinteästi asemakaavakartan yhteydessä.
4.6.3 Asemakaavamääräykset
Asemakaavamääräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä.
4.7 Kaavan vaikutukset
MRL:n 9:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä
suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.
Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen
merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan.
Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.
4.7.1 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Kaava-alue rakentuu nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen tehostaen sen
hyödyntämistä.
4.7.2 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Toteutuessaan kaava lisää rakennettua ympäristöä 3 rakennuksen verran. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
28 (33)
25.5.2015
4.7.3 Kaupalliset vaikutukset (palveluverkko)
Hankkeella ei ole merkittäviä kaupallisia vaikutuksia. Tontit ovat kävelymatkan
päässä lähimmistä kaupoista.
4.7.4 Vaikutukset taajamakuvaan
Suunnittelualue sijaitsee taajaman laidalla ja metsäisillä tonteilla. Rakentumisella
ei juuri ole vaikutusta Toivakan taajamakuvaan.
4.7.5 Vaikutukset maisemaan
Tonttien rakentuminen harventaa niiden puustoa ja saattaa avata näkymiä Toivakantieltä Saariselle. Maisemavaikutukset voivat siten olla myönteisiä. Itse rakennukset näkyvät Saarisen suunnasta katsottaessa, tieltä tarkastellen ne sijoittuvat
alemmas rinteeseen ja näkyvät vähän.
4.7.6 Vaikutukset lähiympäristön maisemaan
Asemakaavassa on annettu rakentamista koskien määräyksiä, joilla pyritään lähiympäristön maiseman laadukkuuteen erityisesti maantieltä päin tarkasteltaessa.
4.7.7 Liikenteelliset vaikutukset
Asemakaavan muutoksen päätarkoituksena on erillisen kevyen liikenteen väylän
toteuttamisen mahdollistaminen Toivakantien varteen. Asemakaavamuutos parantaa merkittävästi erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta ja miellyttävyyttä.
4.7.8 Taloudelliset vaikutukset
Kevyen liikenteen väylän suunnittelukustannukset ovat kunnalle n. 30 000€ ja rakentamiskustannukset karkeasti arvioiden n. 120 000€ (300 €/m * 450 m).
Palvelut
Kaavan toteutuminen tukee lähialueen palvelujen ylläpitoa ja kehittämistä.
Yhteiskuntatalous
Suunnittelualue sijoittuu lähelle kuntapalveluja, eikä kustannusrasitteita esim.
koulukuljetusten muodossa synny.
4.7.9 Sosiaaliset vaikutukset
Rakennusten sijoittelulla ja toteutustasolla on suuri merkitys kokonaisuuden viihtyisyyteen.
4.7.10 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Asemakaavan muutos kohentaa alueen liikenteen toimivuutta ja erityisesti turvallisuutta.
4.7.11 Ympäristövaikutukset
Luonto
Yhtenäisistä metsäalueista eristyneenä ja ihmisvaikutteisena alueena suunnittelualueen merkitys luonnon monimuotoisuudelle on kohtalaisen vähäinen. Yleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä ei havaittu alueella sellaisia luontoarvoja,
joilla olisi merkittäviä vaikutuksia kaavoituksen kannalta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
29 (33)
25.5.2015
Kuva 18: Ote yleiskaavaa varten tehdyn luontoselvityksen kartasta.
Suunnittelualueen pohjoispuolella on luontoselvityksen osa-alue B:hen kuuluva
luo-1 – alue.
Luontoselvityksen4 mukaan ”Kominoja, Harju ja Aittojärven rantaluhta on merkitty karttaan monimuotoisuudeltaan merkittäväksi alueeksi (luo1), joka tulisi säästää rakentamiselta ja mahdollisimman luonnontilaisena.”
Asemakaavamuutos ei muuta luo-1 – alueen olosuhteita.
Pohjavedet
Suunnittelualue on vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta.
Toivakan kunnan pohjaveden kulutusennuste vuodelle 2020 on 378 m³/d ja vuodelle 2030 390 m3/d5. Kulutusennuste perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja ominaiskulutukseen 150 l/as/d.
Pohjaveden suojelua käsitteleviä määräyksiä noudattamalla ehkäistään pohjaveden pilaantuminen.
Asemakaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden korkeusasemaan, pohjaveden puhtauteen eikä merkittäviä vaikutuksia sen riittävyyteen.
Hulevedet
Kattopinnat ja paikoituskentät tuottavat hulevesiä.
Pintavedet virtaavat alueella selkeästi Saariseen päin. Tontit ovat suuria ja niillä
on runsaasti tilaa puhtaiden hulevesien imeyttämiseen tontilla. Asemakaavamääräyksin suojataan pohjavesi pilaantumisriskiä aiheuttavilta päästöiltä.
4
5
Toivakan kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitys 2014, Ari Jäntti
Keski-Suomen vaihemaakuntakaava 2
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
30 (33)
25.5.2015
Maa- ja kallioperä
Maa- ja mahdollisesti kallioperää joudutaan todennäköisesti muokkaamaan. Vaikutukset riippuvat paljolti rakennusteknisistä ratkaisuista.
Ilmasto
Uudisrakentaminen tuottaa päästöjä rakennusvaiheessa. Uudet rakennukset ovat
energiatehokkaampi kuin vanhat. Asemakaavan muutos ei muuta toimintojen sijaintia entiseen nähden eikä sillä siten ole ilmastollisia vaikutuksia liikennöinnin
muuttumisen suhteen. Keskustan läheisyys vähentää autoliikenteen tarvetta. Lähiympäristö tarjoaa virikkeellisen ja hyvän liikuntaympäristön. Rakentaminen sijoittuu olevan rakennetun taajaman tuntumaan eikä merkittävästi vähennä kasvillisuutta.
4.7.12 Yritysvaikutukset
Asemakaavamuutoksella ei todennäköisesti ole merkittäviä yritysvaikutuksia.
4.8 Taajamakuvallinen tarkastelu
Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta taajamakuvaan.
4.9 Ympäristön häiriötekijät
Toivakantien liikenne tuottaa alueelle melua.
Toivakantien liikennemäärä on 1600 ajon./vrk ja nopeusrajoitus suunnittelualueella on 50 km/h. Pohjoisimman tontin 5 tien puoleisella sivulla on melusuojavalli
ja aita. Tonttien tien välissä on matala kumpare sekä puustoa ja muuta kasvillisuutta.
Käytettävissä olevilla tiedoilla päiväajan 55 dB:n meluvyöhyke ulottuu noin 30 40 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta mitattuna, tontit ovat suurelta osin meluvyöhykkeellä. Tulevat rakennukset vähentävät melua rannan puolella, mutta miten paljon rakennusten välistä ”karkaa” melua rannan puolelle, ei voida ilman
mallinnusta arvioida. Enintään 10 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta sijoitettu 2
metriä korkea este pudottaisi melutason riittävän alhaiseksi, vaikka tarkasteltaisiin uusia alueita koskevan yöajan 45 dB:n mukaan.
Kunnassa on vireillä sekä yleiskaavan ja koko kirkonkylän asemakaavan uudistaminen ja siinä yhteydessä on tarkoituksenmukaista laatia kattava meluselvitys.
Asemakaavassa on määräyksiä melun huomioimiseksi tonteilla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
31 (33)
25.5.2015
4.10 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat:





toimiva aluerakenne
eheytyvä yhdyskuntarakenne
elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonympäristö
toimivat yhteysverkot ja energiahuolto.
Tavoite:
Otettu huomioon kaavassa:
Toimiva aluerakenne
Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän
kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä
mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun
parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää
hyödyntämistä.
Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen
perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Uudisrakentaminen alueen kehittämistä ja
vahvistaa näin alueen asemaa.
Asemakaava täydentää jo olemassa olevaa
käyttötarkoitusta ja tukee siten aluerakennetta.
Alueen sijainti on tavoitteiden suhteen erinomainen.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että
palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että
henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman
vähäinen.
Täydennysrakentaminen tukee olevaa
yhdyskuntarakennetta.
Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa
oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina
palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaaajan alueina.
Kaavan toteuttaminen rakentaminen tukee
alueen kehittymistä viihtyisänä asuinalueena.
Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä
olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava
siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä
kokonaisuuksia.
Kaavalla täydennetään olemassa olevaa
asuntoaluetta. Täydennysrakentaminen
toteutetaan laatutavoitteet huomioiden.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
32 (33)
25.5.2015
Tavoite:
Otettu huomioon kaavassa:
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien
alueiden monimuotoisuuden säilymistä.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava
huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet.
Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä
aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohjaja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.
Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä
aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava
riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka
ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.
Kaavan toteutuminen ei uhkaa luonnon
monimuotoisuutta tai eläinlajien säilymistä.
Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä alueita.
Suunnittelualue sijaitsee osittain veden
hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Asemakaavamääräyksin tiukennetaan
pohjavesien suojelua ja estetään pilaantumisriski.
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja.
Ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon. Joukkoliikenteen logistiikkaa ja
liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan.
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen,
Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen
säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta
erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina.
Ei tätä kaavaa koskevia tavoitteita.
4.11 Kaavan suhde maakuntakaavaan
Asemakaavan tavoitteet ovat maakuntakaavoituksen mukaiset.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
33 (33)
25.5.2015
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaavaa voidaan toteuttaa, kun se on kuulutuksella saanut lain voiman. Toteuttamista ohjaa ja valvoo kunnan rakennusvalvonta. Kaavan tavoitteena on antaa korttelin kehittämiselle joustavat lähtökohdat.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Saarisen_Itaranta_SELOSTUS_003.docx
Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2474031-0
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Kotipaikka Helsinki