Leppälahden oyk, selostusluonnos
LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVA kaava kaavaselostus KAAVATUNNUS y101 16.6.2015, kaavaluonnos YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Leppälahden osayleiskaava Kaavan tunnus Rn89:026 Kaavan päiväys 16.6.2015 Kaavan laatija Arto Sipinen, suunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto Postiosoite: 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5062 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Keskisuomalainen 8.4.2014 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x, xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Vaajakoskelle on matkaa maanteitse noin 6,5 km. Osayleiskaava sijoittuu Jyväskylän kaupungin 77.79. kaupunginosien alueelle. Kaavan nimi ja tarkoitus Leppälahden osayleiskaava. Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan maankäyttöä Leppälahden kyläalueelle sekä vesistöjen rannoille. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................... 6 1.1 1.2 1.3 2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ ..................................................................................................................... 6 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN .................................................................................................... 6 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET................................................................................................................ 7 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS .............................................................................................................................. 7 2.2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE .............................................................................................. 8 2.2.1 Topografia ja maaperä .......................................................................................................................... 8 2.2.2 Maisema .................................................................................................................................................. 9 2.2.3 Vesistöt ja vesitalous ............................................................................................................................. 9 2.2.4 Luonnonympäristö ............................................................................................................................... 11 2.2.5 Rakennettu ympäristö ......................................................................................................................... 13 2.2.6 Kulttuuriympäristö ................................................................................................................................ 13 2.2.7 Yhdyskuntarakenne ja väestö ............................................................................................................ 15 2.2.8 Työpaikat, elinkeinotoiminta ............................................................................................................... 16 2.2.9 Palvelut .................................................................................................................................................. 16 2.2.10 Virkistys ................................................................................................................................................. 17 2.2.11 Liikenne ................................................................................................................................................. 17 2.2.12 Tekninen huolto.................................................................................................................................... 17 2.2.13 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt .............................................................................................. 20 2.1.14 Maanomistus .................................................................................................................................... 20 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 20 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................... 20 2.2.2 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) .......................................................................... 20 2.2.3 Maakuntakaava .................................................................................................................................... 20 2.2.4 Yleiskaavat............................................................................................................................................ 22 2.2.5 Voimassa olevat ranta-asemakaavat ................................................................................................ 23 3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................................... 25 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET........................................ 25 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 25 3.2.1 Osalliset................................................................................................................................................. 25 3.2.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 26 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 26 3.2.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 26 3.2.5 Luonnosvaiheen palaute ................................................................................................................... 27 3.2.6 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan hyväksyminen ......................................................................... 27 3.3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................................... 27 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ......................................................................................... 27 3.3.2 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet .............................................................................................. 27 3.3.3 Yleiskaavojen asettamat tavoitteet.................................................................................................... 27 3.3.4 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet ..................................................................................... 28 3.3.5 Kyläläisten ja maanomistajien asettamat tavoitteet ........................................................................ 28 4 MITOITUS ........................................................................................................................................................ 29 4.1 4.2 4.3 5 RAKENNUSOIKEUDEN MITOITUSPERUSTEET .................................................................................. 29 RANTARAKENNUSOIKEUDEN MITOITUS JA EMÄTILAPERIAATE ................................................. 29 KUIVANMAAN MITOITUS .......................................................................................................................... 33 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................................... 35 5.1 5.2 5.3 OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ................................................................................... 35 MAANOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMNEN.......................................................................... 35 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 35 YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (4) 5.4 MITOITUS ................................................................................................................................................. 35 5.5 MAANKÄYTTÖ ......................................................................................................................................... 36 6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT ......................................................................................... 38 6.2 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN............ 39 6.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTURIPERINTÖÖN ................................................................... 39 6.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN ............................................................................................................. 39 6.5 VAIKUTUKSET LUONTOON...................................................................................................................... 40 6.6 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA YHDYSKUNTATALOUTEEN ...................................................... 40 6.7 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ............................ 40 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS.................................................................................................................. 41 7.1 7.2 YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTTEISUUS .............................................................................................. 41 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN........................................................................................................... 41 YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (5) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) OAS 2) Ranta-alueen emätilatarkastelu ja mitoitustaulukko sekä mitoitusluokitus -kartta 3) Kuivanmaan emätilatarkastelu ja mitoitustaulukko sekä mitoitusluokitus –kartta 4) Rantaviivan muuntaminen kartat 1-3 5) Leppälahti-Savio vesiosuuskunnan alustava toiminta-alueen rajaus LUETTELO ERILLISISTÄ LIITTEISTÄ 1) Luontoselvitys (Timo Pylvänäinen, 2012) 2) Liito-oravaselvitys ja täydennykset 2012-2015 (Timo Pylvänäinen) 3) Leppälahden kyläselvitys (Jyväskylän kaupunki, 2013) YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ 16.6.2015 (6) Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Leppälahden kylään. 1.2 1.3 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa 8.4.2014 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.9.2014. Kaupunkirakennelautakunnan käsittely 16.6.2015 Osayleiskaava luonnoksena nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2015 välisen ajan. Osayleiskaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Osayleiskaava oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x Osayleiskaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Osayleiskaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Pääosin kaava koskee yksityisten maanomistajien kiinteistöjä, joten osayleiskaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen toteutuksesta vastaavat yksityiset rakentajat. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS 16.6.2015 (7) Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Vaajakoskelle on matkaa maanteitse noin 6,5 km. Suunnittelualue käsittää tiiviimmän kyläalueen lisäksi Leppäveden, Muurikaisjärven, Palvajärven Pitkäjärven, Orajärven ja Talsanlammen ranta-alueita sekä näiden väliin jääviä alueita. Kuva 1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus sinisellä. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2.2. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 2.2.1 Topografia ja maaperä 16.6.2015 (8) Kuva 2 Topografia ja maaperä YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (9) Suunnittelualueen on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Leppäveden vedenpinnan (keskivedenpinta) korkeus on noin +80.90 m. Kuvaparissa 2 on esitetty alueen topografia korkeusvarjostuksena ja maaperälajit. Pääasiassa alueen maaperä on moreenia. 2.2.2 Maisema Leppälahden alue kuuluu Ympäristöministeriön jaottelussa Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja tarkemmin Keski-Suomen järviseutuun. Leppälahden alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Leppälahden maisema-arvot muodostuvat paikallisista kohteista. Leppälahdentien varressa maisemaan tuon oman leimansa peltoaukeat. Muurikaisjärven pohjoispäässä, Mehtoniemessä ja Orajärvellä peltoaukeat ulottuvat paikoin rantaan asti muodostaen laajoja avoimia maisematiloja vesistönäkymineen. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteista alueelta tunnetaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen, jotka sijoittuvat avoimeen pelto-vesistömaisemaan. Ympäristö on maisemakuvaltaan topografialtaan vaihtelevaa metsäistä aluetta. Paikoitellen maasto nousee korkeiksi mäenharjanteiksi. Korkeimpia kohtia ovat Talsanlammen lounaispuolella Luolavuori n. +140 m, Pitkäjärven länsirannalla Taipaleenvuori +135m, Lehmämäki +126 m Muurikaisjärven ja Leppäveden välissä. Kaava-alueelle on tarkoitus laatia maisemaselvitys kesän 2015 aikana. 2.2.3 Vesistöt ja vesitalous Kaava-alueeseen kuuluu noin 80 km rantaviivaa. Leppäveden rantojen lisäksi alueelle sijoittuu kokonaan Muurikaisjärvi 67 ha, Orajärvi 31 ha, Talsanlampi 22 ha ja Hanhilampi 1 ha. Sekä osittain Toivakan tai Laukaan kanssa Palvajärvi 142 ha, Höyhenisjärvi 21 ha, Pieni Humalajärvi 27 ha, Pitkäjärvi 156 ha sekä Pieni Ilvesjärvi pohjoisosastaan vähäisiltä osin. Alueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta, veden hankintaan soveltuva Kapakkavuoren pohjavesialue 9-tien pohjoispuolella ja vedenhankintaa varten tärkeä Kaivoveden pohjavesisalue. Kuva 3 Pohjavesialueet. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (10) Leppäveden ja Kaivoveden kannaksella sijaitsee vedenottamo. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Kaivoveden pohjavesialueesta on valmistunut suojelusuunnitelma vuonna 2011. Kaivoveden I-luokan pohjavesialueen (0918003) kokonaispinta-ala on 2,83 km2 ja muodostumisalueen pintaala 0,76 km2. Imeytymiskerroin on 0,3 ja kokonaisantoisuus 400 m3/d. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. Pohjavesialue sijoittuu lounaskoillissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylässä Oravasaaren kautta Kaivovedelle ja sieltä edelleen Saviolle. Kaivovedellä harju on kapea harjanne, jossa on joitakin laajentumia. Harju on maaperältään hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Laiteiltaan harju on savea, silttiä ja hienoa hiekkaa. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa koillisesta kaakkoon Koillispäässä harjua pohjavettä purkautuu myös koilliseen. Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnan korkeutta. Leppäveden pintavettä rantaimeytyy harjuun, mikäli pohjaveden pinnankorkeutta alennetaan merkittävästi harjun Leppäveteen rajoittuvissa osissa. Kaivoveden pohjavesialueen pinta-alasta suurin osa on vesistöä. Pohjavesialueeseen kuuluu ympäröivää vesistöä niin Kaivoveden kuin Leppäveden puolelta. Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistaman KeskiSuomen maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Kaivoveden pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. (Keski-Suomen liitto, 2009) Pintavesien ekologinen tila vuoden 2013 tietojen mukaan on Leppävedellä ja Pitkäjärvellä hyvä. Palvajärven vedenlaatu on erinomainen. Muiden vesistöjen osalta ei ole luokiteltua tietoa. Kuva 4 Pintaveden tila. KUVA: http://paikkatieto.ymparisto.fi/Html5Viewer_2_2/Index.html?configBase=/Geocortex/Essentials/REST/sites/V esikartta/viewers/Vesikartta/virtualdirectory/Resources/Config/Default YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2.2.4 16.6.2015 (11) Luonnonympäristö Leppälahden keskeisimmältä kyläalueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2012 (Leppälahden luontoselvitys, Pylvänäinen). Luontoselvitys kattaa rautatien ja Orajoen välisen alueen. Alueen liitooravia on inventoitu vuoden 2012 (Leppälahden liito-oravaselvitys 2012, Pylvänäinen) ja 2014 (Leppälahden liito-oravaselvitysten täydennys, Pylvänäinen) selvityksissä. Luontoselvitykset ovat selostuksen erillisinä liiteraportteina. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Luontoselvityksen perusteella alueelta on tunnistettu arvokkaat luontokohteet. Nämä kohteet on lueteltu seuraavassa ja esitetty kuvassa x. 1. Muurikaisjärven itäpuolen louhikko Luonnontilainen louhikkoalue, joka edustaa pohjoisinta osaa Sulunvuoren ja Härkövuoren välisestä louhikkovyöhykkeestä. Louhikkoalueella kasvaa yksittäisiä kituliaita puita. Metsälain 10 §:n mukainen arvokas elinympäristö. 2. Lehmämäen lehmusmetsiköt Lehmämäen rinteessä esiintyvä, kolmen erillisen lehmuskuvion muodostama kohde. 3. Muurikaisjärven laskupuron lehto Rehevä puronvarsilehto, jossa kasvillisuutena esiintyy mm. lehmus, koiranheisi, lehtokuusama, taikinamarja, mustakonnanmarja, lehtopalsami, velholehti, jokileinikki ja punakoiso. Kuvion halki kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan säännöllisesti. Sähkölinjan ja pellon välissä olevalla metsäalueella on liito-oravan elinpiiri. 4. Pitkäjärventien pohjoispuolinen tervaleppäkorpi Luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen luontotyyppi ja liito-oravan elinalue. 5. Kankaansuo Kohde on usean arvokkaan elinympäristön muodostama kokonaisuus. Kohteella esiintyy sekä sara- ja ruoholuhtaa, pajuluhtaa sekä koivuluhtaa, jotka täyttävät metsälain 10 §:n mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän. Lisäksi kohderajaukseen on sisällytetty haapa-koivuvaltainen lehtokuvio, joka on liito-oravan elinaluetta. 6. Oravajärven tilan länsipuolen lehto Ympäröivästä mäntyvaltaisesta kangasmaastosta erottuva lehtopainanne, jossa puusto on luonnontilaista ja lahopuuta esiintyy kohtalaisesti. Lehtokuvion ydinosat ovat kosteaa lehtoa ja muilta osin kohde edustaa keski- ja runsasravinteista, tuoretta lehtotyyppiä. 7. Leirikeskuksen itäpuolen lehto- ja luhta-alueet Laajempi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä aluekokonaisuus, jossa on liito-oravan asuttamia lehtokuvioita, metsälain 10 §:n määritelmän täyttävää pajuluhtaa sekä sara- ja ruoholuhtaa. Kohteen läpi kulkee voimalinja, jonka alta ja välittömästä läheisyydestä puustoa raivataan. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (12) Kuva 5 Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja kohdenumerot YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (13) SUOJELUALUEET Kaava-alueelle sijoittuu kaksi luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksen mukaan luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta, ison Ketvenensaaren lehmusmetsikkö ja Mehtovuoren lehmusmetsikkö. Kuva 6 Luonnonsuojelualueet 2.2.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousmaata. Tiheintä asutus on 9-tien etelä- ja pohjoispuolella Leppälahden tien varressa, jossa keskeinen kyläalue on rakentunut tiiviisti. Varsinaista kyläkeskusta palveluineen Leppälahdella ei ole. Leppälahdelle sijoittuu runsaasti loma-asumista ja Leppäveden rannat ovat paikoin hyvin tiiviisti rakentuneet. 2.2.6 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön osalta tarkastelualueelta tunnetaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen. Mehtoniemi Mehtoniemen pihapiirin asuinrakennus on uusi (1972), mutta vanhasta pihapiiristä ovat jäljellä 1700-luvun lopun asuinrakennuksesta tehty konehalli, vilja-aitta vuodelta 1783, kaksoisaitta vuodelta 1657 ja riihi ilmeisesti 1600–1700 -luvulta. Piharakennukset edustavat historiallisesti vanhaa kaskitaloutta ja ovat ikänsä vuoksi rakennushistoriallisesti merkittäviä. Muurikainen Muurikaisen tilan päärakennus valmistui vuonna 1911 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt. Päärakennus on jugendtyylinen, vuorattu ja punamullattu hirsitalo, jonka katon lappeet on aumattu. Katossa on käytetty pieniä ikkunoita monimuotoisuutta antamaan. Ikkunat ovat tyypillisiä yläosasta moniruutuisia jugendikkunoita. Tila näkyy järvi- ja maantiemaisemassa. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (14) Muinaisjäännökset Leppäveden itäpuolisella alueella on tiedossa kymmenen inventoinneissa löytynyttä muinaisjäännöstä. Näistä seitsemän sijoittuu nyt laadittavan osayleiskaavan alueelle. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterintiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012, Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Muinaisjäännöstieto koko kaupungin alueelta on koottuna Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhteydessä laaditussa Kulttuuriympäristöselvityksessä 29.8.2014. Kapakkavuori 1, 2 ja 3 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Kuorekallio varhaismetallikautinen hautapaikka Leppälahden kesäsiirtola kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka Myllypuro kivikautinen asuinpaikka Oravasaarentie 1 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Oravasaarentie 2 historiallinen työ- ja valmistuspaikka Oravasaari Siilinranta rautakautinen hautapaikka Oksassaari varhaismetallikautinen hautapaikka Kuva 7 Muinaisjäännösten sijainti. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2.2.7 16.6.2015 (15) Yhdyskuntarakenne ja väestö Vuonna 2014 Leppälahden tilastoalueella (Leppäveden järven itäpuolinen osa) asui 672 asukasta (Webmap), vuonna 2012 asukkaita oli 666. Varsinaisella kaavan alueella asukkaita on 570. Oheisessa taulukossa on esitetty asukkaiden ikäjakauma. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0‐14 125 134 128 125 113 116 129 122 127 127 132 126 134 120 15‐64 401 400 413 416 422 421 427 420 423 429 421 419 414 417 65‐ 80 80 75 78 82 89 93 100 107 107 112 121 132 135 Yhteensä 606 614 616 619 617 626 649 642 657 663 665 666 680 672 Kaava-alueelta hahmottuu neljä erityyppistä rakentamisen aluekokonaisuutta: Leppälahden kyläkeskus, Leppävedentien varsi, Valtatien ja rautatien pohjoispuoli sekä Palvajärven alue. Tiiveimmällä kyläalueella (rautatiestä etelään Orajoelle asti) asukkaita on 300. Leppävedentien varressa 500 metrin etäisyydellä (Orajoesta etelään) asukkaita on 68. Palvajärven alueella asukkaita on 43. Valtatien ja rautatien leikkauksen pohjoispuolella asukkaita on 100. Leppälahden alue sijaitsee Jyväskylän taajamarakenteen ulkopuolella. Oheisessa kuvassa on esitetty Suomen ympäristökeskuksen YKR-aineiston (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) mukainen taaajamarakenne harmaana ruudukkona. Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymää, jossa lähimpänä sijaitsevien rakennusten välinen etäisyys on alle 200 metriä. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (16) Kuva 8 Tilastoalueen rajaus ja aluekokonaisuuksien rajaukset asukasmäärien tarkastelussa. 2.2.8 Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole suuria työnantajia. Leppälahden alueelle sijoittuvat työpaikat liittyvät paljolti alkutuotantoon, lähinnä maa- ja metsätalouteen. Yritystoimintaa alueelta löytyy mm. rakentamis- ja remontointi-, hirsirakentamis-, koneurakointi-, maalaus-, metallintyöstö-, kuljetus-, IT-alan palvelujen muodossa. Pääasiassa yritykset ovat yksitoimipaikkaisia. 2.2.9 Palvelut Päivittäisasioinnin palvelut haetaan pääasiassa Jyväskylästä. Leppälahden alueen palveluita ovat valtatien varrella Leppäveden rannalla kahvila Cafe Kaapeli (Pöllibaari) ja lähellä Laukaan rajaa, kaava-alueen ulkopuolella Ysitien lemmikki (lemmikkieläinpuisto, lemmikkiparkki, majoitusta yms). Kyläalueella sijaitsee Jyväskylän kaupungin omistama Leppäveden kerhotila (vanha kyläkauppa), sen piha-alueella leikkikenttä sekä Lepäsmutkan takana urheilukenttä. Kyläalueella on sekä valtatien että rautatien läheisyydessä hyvät venelaiturit ja uimarannat. Leppälahden Paukkupeikot ovat rakentaneet Leppälahden Eräkeskuksen, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Valtatien varrella kulkee kaukoliikenteen linja-autot. Valtatien varrella on paikallisliikenteen linjaautopysäkki (38K, 43), Leppävedentien vartta pitkin Talsanlammelle saakka kulkee linja 38K. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2.2.10 16.6.2015 (17) Virkistys Kyläalueella sijaitsee Jyväskylän kaupungin omistama Leppäveden kerhotila (vanha kyläkauppa), sen piha-alueella leikkikenttä sekä Lepäsmutkassa Pöttövuoren palloilukentta. Leppälahden uimaranta on yksi kaupungin 35 uimarannasta. Uimarantojen ylläpidosta vastaaa vuoden 2015 alusta liikuntapalvelut. Veneilijöitä palvelevat venelaiturit uimarannan läheisyydessä. Leppälahden Eräkeskuksen voi vuokarata erilaisien tapahtumien järjestämistä varten. Alueen läheisyydessä on talvisin ladut sekä moottorikelkkareitti. 2.2.11 Liikenne Alueen tieverkkorungon muodostaa valtatie 9 ja Leppälahdentie. Leppälahden kyläalueelle liikenne välittyy eritasoristeyksen kautta, muutoin liittymät ovat tasoliittymiä. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Leppälahden kohdalla valtatie 9 liikennemäärä* on KVL 10500, josta raskaanliikeneteen osuus on 8%. Liikennemääräennuste on KVL 2030 13650 ajoneuvoa kasvukertoimella 1,3 laskettuna. (Kasvukerroin yhteysvälille Vt9-Jkl-Kuopio Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 -raportin s. 61 mukaan). Leppävedentien liikennemäärä on KVL 800 ajoneuvoa. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2014-13_valtakunnallinen_tieliikenne-ennuste_web.pdf *Liikennemäärätiedot, Keski-Suomen ELY-keskus, sähköposti Rautatie kulkee alueen läpi itä-länsisuunnassa, liittymät ovat eritasossa lukuun ottamatta kyläkeskustan pohjoispuolen liittymää. Radan pohjoispuolelle sijoittuu Leppäveden vanha asemapaikka, joka on nykyisin asuinrakennuspaikkana. 2.2.12 Tekninen huolto Leppälahden keskeinen kyläalue kuuluu Jyväskylän Energian vesihuollon toiminta-alueeseen. Toiminta-alueella on sekä talousvesi- että jätevesiverkostot. Leppälahti-Savion vesiosuuskunnan verkostot ulottuvat tiiveimmän kyläalueen ulkopuolella idässä Palvajärvelle ja Leppävedentietä etelään mennessä Orajärvelle ja Pitkäjärven pohjoispäähän asti. Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vahvistettu. Vuoden 2015 alussa Leppälahdentien alueen vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon on liittynyt 62 kiinteistöä. Lehmämäen juurella Leppälahdentien varressa on varaus paineenkorotusasemalle, verkoston laajentuessa pystytään tarvittaessa nostamaan vedenpainetta. Samaan aikaan kaavaprosessin kanssa tarkastellaan vesisosuuskunnan toiminta-alueen rajausta. Tiiveimmät asuinrakentamisen alueet ja uudet kaavanmukaiset rakennuspaikat sekä tiiveimmin asutut ranta-alueet on tarkoitus ottaa mukaan toiminta-alueeseen. Toiminta-alue vahvistetaan kuitenkin erillisessä prosessissa. Myös Jyväskylän energian toiminta-aluetta ja mahdollisuutta liittyä siihen tarkastellaan kaavaprosessin aikana. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (18) Kuva 9 Jyväskylän Energian hallinnoima vesihuollon toiminta-alue. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (19) Kuva 10 Alustava ehdotus vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi. Toiminta-aluetta ei ole vahvistettu. Kuva FCG. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2.2.13 16.6.2015 (20) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle sijoittuu kiviaineksen ottamo, jonka toiminta on loppumassa muutaman vuoden sisällä. 2.1.14 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa pääosin yksityiset maanomistajat. Jyväskylän kaupunki omistaa pieniä alueita 9-tien tuntumassa ja Leppälahden entisen leirikeskuksen alueella. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.2 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 2.2.3 Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava) ja Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut osittain 3. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava 4. on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman 25.10.2014. Leppälahden alueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaava merkinnät - valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata eritasoliittymä voimalinja joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) muinaismuistokohde, nrot. 77 Ketvenensaari/tuomarinkivet, 86 Kuorekallio, 89 Leponenä, 94 Myllypuro, 104 Oravasaari/Siilinranta luonnonsuojelualue (sl) Muurikaisjärven laskupuron lehto pohjavesialue, Kaivovesi 20 pääjohdon yhteystarve (j,v), Toivakka-Jyväskylä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Leppälahden kautta. moottorikelkkailureitti. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS - 16.6.2015 (21) maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, nro. 93 Muurikainen veneväylä valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (ge/3) (2. vaihemaakuntakaava) Myllykankaan drumliinikenttä 34 ha. Kuva 11 Otteet maakuntakaavoista. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 2.2.4 16.6.2015 (22) Yleiskaavat Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Leppävesi-Päijänteen rantaosayleiskaava, joka on entisen Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston 9.12.1996 hyväksymä. Kaavaa ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi, joten sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentaminen ranta-alueella on tapahtunut poikkeusluvin tai ranta-asemakaavojen mukaisesti eikä kaava monilta osin vastaa toteutunutta tilannetta. Kuva 12 Ote oikeusvaikutuksettomasta Leppälahti-Päijänne rantaosayleiskaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan 10.11.2014. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole lainvoimainen (tilanne helmikuussa 2015). Leppälahden alueelle ei kohdistunut valituksia. Strateginen yleiskaava ohjaa alempiasteista maankäytön suunnittelua ja tulee vahvistuessaan kumoamaan olevat oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan kuuluu seitsemän oikeusvaikutteista kaavakarttaa. Kartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus/pääkartta) Kartalla 1 on keskeisin kyläalue osoitettu Kylähelmi ja Kyläalue –merkinnöin. Kyläalueelta etelään Leppävedentien varteen on osoitettu Maaseutuasumisen nauha-alue. Muutoin Leppälahden alue on osoitettu Maaseutuelinkeinojen alueena. Yleiskaava ohjaa asuinrakentamista olemassa olevan kylärakenteeseen mm. keskitettyjen vesihuoltoratkaisujen yhteyteen ja joukkoliikennereittien varrelle. Kartta 2/7 Luontoarvojen verkottuminen Kartalla 2 kuvataan luontoarvot ja niiden verkottuminen kaupungin alueella. Kartalle on merkitty luontoarvokohteet, Natura 2000-alueet sekä luonnonsuojelulailla perustetut ja YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (23) perustettaviksi tarkoitetut alueet. Leppälahden alueella kartalle 2 on merkitty yksi alue luonnonsuojelulain mukaisesti perustettavaksi tarkoitettuna alueena, kohde sl88. Kartta 3 Maisema ja virkistys Ei merkintöjä Leppälahden alueella. Kartta 4 Vesitalouden suojelu Kartalla 4 osoitetaan vedenhankinna kannalta tärketä kohteet. Leppälahden alueella kartall e on osoitettu Kapakkavuoren ja Kaivoveden pohjavesialueet. Kaivoveden pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, jolla sijaitsee vedenottamo. Kartta 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen Kartalla 5 on osoitettu kulttuuriympäristön tärkeät kohtee ja alueet. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta m87 ja m93 sekä yhdeksän muinaismuistokohdetta, näistä kuusi sijouttuu varsinaiselle kaava-alueelle. Kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Ei merkintöjä Leppälahden alueella. Kartta 7 Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset Kartalle 7 on osoitettu kokonaismaakuntakaavan ja 2. maakuntavaihekaavan merkinnät määräyksineen siten kuin ne ovat maakuntakaavoissa. Leppälahden alueella kartalle on osoitettu Arvokas moreenimuodostuma (ge/3), alustavasti suunniteltu siirtoviemärin ohjeellinen pääjohto (j) sekä siirtoviemärin tai päävesijohdon yhteystarve (j, v). Kuva 13 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartat joihin kohdistuu merkintöjä Leppälahden alueella. 2.2.5 Voimassa olevat ranta-asemakaavat Alueelle sijoittuu kahdeksan ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavat on laadittu pääasiassa 2000-luvulla. Ranta-asemakaavojen merkinnät osoitetaan lähtökohtaisesti yleiskaavassa sellaisenaan kuin ne ovat ranta-asemakaavoissa. Saatuaan lainvoiman yleiskaava ohjaa rantaasemakaavojen muutoksia ja uusien ranta-asemakaavojen laatimista. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (24) Oravasaaren rantakaava, Pieni Humalajärvi ja Höyhenisjärvi Rn77:001 (30.04.1999) Talsan ja Virmuniemen ranta-asemakaava Rn77:002 (17.03.2008) Oravasaaren rantakaava (Lehmivuori) Rn78:001 (30.06.1986) Leppälahden ja ympäristön ranta-asemakaava Rn78:002 (4.10.2002) Oksasaaren rantakaava Rn79:001 (18.06.2001) Mehtoniemen ranta-asemakaava Rn79:002 (20.06.2005) Mehtolahden ranta-asemakaava Rn79:003 (23.04.2007) Kuva 14 Ranta-asemakaavojen sijoittuminen alueelle. Ranta-asemakaavat punaisella. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (25) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueeseen ei rajoitu yleiskaavoja. Alueelle laaditut suunnitelmat ja selvitykset Yleiskaavan lähtökohtana ja tausta-aineistona käytetään Leppälahden kyläselvitystä, joka on valmistunut 2013. 3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Yleiskaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen kaupungin kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavahanketta on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa (SILLI) 21.8.2013. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Alueen ja lähiympäristön asukkaat Maanomistajat Kyläläiset Leppälahden kylätoimikunta Leppälahti-Savio vesiosuuskunta Hallintokunnat ja vastaavat Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Keski-Suomen pelastuslaitos Maaseutupalvelut YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (26) Keski-Suomen pelastuslaitos Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Laukaan kunta Muut asianosaiset Suur-Savon Sähkö Oy Fingrid Oyj Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oy 3.2.2 Vireilletulo Osayleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 8.4.2014. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumien tapahtuu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla ja saatavilla palvelupiste Hannikaisesta. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä koko kaavaprosessin ajan. Luonnosvaihe Yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä internetiin. Osallistuminen: Nähtäville asettamisesta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti ja suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä ja niihin laadituista vastineista laaditaan erillinen kooste. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioon ottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30. päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 28.1.2014 Jyväskylän kaupungilla. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 3.2.5 16.6.2015 (27) Luonnosvaiheen palaute Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen. 3.2.6 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan hyväksyminen Täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen. 3.3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tuoma alueidenkäytön ohjausväline. Tavoitteilla linjataan merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita, jotka on tarpeen ottaa huomioon alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon, ja mikä vieläkin tärkeämpää, niiden toteuttamista on edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. (Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa –opas, ympäristöministeriö 2003) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.3.2 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan merkinnät huomioidaan yleiskaavan merkinnöissä. 3.3.3 Yleiskaavojen asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.11.2014. Valitusten vuoksi kaava ei ole vielä lainvoimainen. Jyväskylän kaupungin yleiskaava on luonteeltaan strateginen yleiskaava. Koko kaupungin alue on kuvattu yleiskaavakartoilla 1-6/7 mittakaavassa 1:100 000, jonka lisäksi kaupungin tiheimmin rakennettu alue 10 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta näkyy näillä mittakaavassa 1:50 000. Kaupunkirakennetta käsittelevä strateginen pääkartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) on laadittu siten, että kaupungin alue on jaettu Tilastokeskuksen käyttämän jaotuksen mukaisesti 250 x 250 metrin ruutuihin. Yksittäisten ruutujen sisältämä aluevaraus on merkitty kaavaan sillä perusteella, mitä pidetään kyseisen neliömäisen alueen tärkeimpänä maankäytöllisenä ominaisuutena. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Leppälahden alue on tunnistettu kyläalueeksi ja maaseutualueeksi. Yleiskaavassa Leppälahden kylä on osoitettu kylähelmi – ja kyläalueen merkinnällä. Ky- YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (28) lähelmi- ja kyläalue on maaseudun asutuskeskittymä, jossa arvioidaan säilyvän ja kehittyvän julkisia, yksityisiä sekä yhteisöllisiä palveluita. Kyläalueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Leppälahdentien varsi on edelleen osoitettu maaseutuasumisen nauha-alueena, jolle on laadittava osayleiskaava tai vähintään yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävä kyläselvitys. Nauha-alueella tulee huolehtia siitä, että vesihuollon toiminta-alue on tulevaa yhdyskuntakehitystä ja maankäytön mitoitusta vastaava. Muu alue on osoitettu maaseutuelinkeinojen alueena, joka on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle sekä muille elinkeinoille, jotka kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta sopivat maaseudulle. Alueelle voi sijoittaa myös elinkeinoihin liittyvää asumista sekä vähäisessä määrin olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää asumista sekä vapaa-ajanasumista. Ranta-alueiden osalta yleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit ja helpottaa rantarakentamista koskevaa päätöksentekoa. 3.3.4 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Leppälahden alue on paikoin hyvin tiiviisti rakentunut kyläalue. Lyhyen etäisyyden ja sujuvan tieyhteyden päässä Jyväskylän palveluista Leppälahteen kohdistuu rakentamispainetta. Myös vuonna 2013 laaditussa kyläselvityksessä on todettu Leppälahden rakentamistiheyden ja rakentamispaineen olevan sellainen, että keskeisimmät alueet Leppälahdella tarvitsevat rakentamisen ohjaamiseksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelemisen turvaamiseksi osayleiskaavoitusta. Keskeisin tavoite on oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja joka toimii kyläalueella suunnittelutarveratkaisujen perusteena sekä ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaavalla ohjataan pysyvän asumisen sekä loma-asumisen sijoittumista. Uuden asuinrakentamisen sijoittamisessa huomioidaan olemassa olevaan kylärakenteeseen tukeutuminen ja olemassa olevaan infrastruktuurin tukeutuminen. Uuden asuinrakentamisen tulee mahdollistaa vesihuoltoverkoston kustannustehokas laajentuminen. Alueen palveluiden säilymistä ja kehittymistä tuetaan sijoittamalla uudisrakentaminen olemassa olevan tie-, vesi- ja viemäriverkoston läheisyyteen. Yleiskaavan tulee mahdollistaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamisen jatkossakin. Yleiskaavan myös mahdollistaa kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta alueelle sopivien muiden elinkeinojen harjoittaminen. Yleiskaavan mitoituksella turvataan kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Kaavaratkaisu ottaa huomioon myös maiseman-, luonnonympäristön- ja kulttuurihistorian arvokkaat kohteet. 3.3.5 Kyläläisten ja maanomistajien asettamat tavoitteet Suurin intressi kaavan maankäyttöratkaisuille on alueen maanomistajilla ja erityisesti niillä maanomistajilla, jotka asuvat kaava-alueella. Kyläläisten ja maanomistajien tavoitteiden kartoittamiseksi on kyläselvityksen laatimisen yhteydessä järjestetty useita kyläiltoja, joissa on saanut esittää toiveitaan omien kiinteistöjen sekä muun kyläalueen maankäytöstä. Kyläilloissa esitetyt toiveet on kirjattu ylös muistioihin ja konkreettiset esitykset karttatulosteisiin kyläiltojen yhteydessä. Nämä esitykset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaavaprosessin edetessä osallisten mielipiteitä kartoitetaan edelleen ja otetaan ne huomioon muiden kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa. Maanomistajien toiveet liittyvät lähinnä uusien pysyvän ja loma-asuinrakennuspaikkojen osoittamiseen, liikenneturvallisuuteen ja vesihuoltoratkaisuihin. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 4 MITOITUS 4.1 RAKENNUSOIKEUDEN MITOITUSPERUSTEET 16.6.2015 (29) Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen. Yleiskaavassa ranta-alueet ja ns. kuivanmaan alueet käsitellään eri mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Seuraavassa on esitetty näiden alueiden mitoitusperusteet. 4.2 RANTARAKENNUSOIKEUDEN MITOITUS JA EMÄTILAPERIAATE Ranta-alueella mitoitus perustuu valtakunnallisesti vakiintuneeseen käytäntöön rantarakennusoikeuden määrittämiseksi. Ranta-alueilla rakennusoikeuden määrittäminen perustuu yleiskaavan mitoitusluokitukseen, emätilaperiaatteeseen ja rantaviivan muuntamiseen. Ranta-alueen rakennusoikeuden määrittämisessä keskeisenä lähtökohtana on kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisella kohtelulla tarkoitetaan keskenään samassa asemassa ympäristöltään samoissa olosuhteissa olevien kiinteistöjen tasapuolisen mitoituksen toteutumista. EMÄTILAPERIAATE Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään käytetään ns. emätilaperiaatetta (aiemmin on käytetty termiä kantatila). Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään rakennuslain voimaantulon ajankohtaa 1.7.1959. Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Kantatilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusluokituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä rakennusluvan saaneet rakennuspaikat. Rakennusoikeus lasketaan siis emätilan rantaviivalle ja jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan lohkotiloille rantaviivan pituuksien suhteessa. RANTAVIIVAN MUUNTAMINEN Rannan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen numeerisesta kiinteistörajakartasta. Todellinen rantaviivan on rakennusoikeuden laskemista varten muunnettu ns. muunnetuksi rantaviivaksi vähentäen kapeikkojen, kapeiden niemien, kannasten ja lahtien todellista rantaviivaa. Oheisessa kuvassa on esitetty rantaviivan muuntamisessa käytetyt kertoimet. Muunnetusta rantaviivasta saadaan rakennusoikeus kertomalla se mitoitusluvulla. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (30) Kuva 15 Rantaviivan muuntamisen periaate. MITOITUSLUOKAT Rakentamisen määrää muunnettua rantaviivakilometriä kohde kutsutaan mitoitukseksi. Kaavaalueen rannat on luokiteltu maisema-ekologisten ominaisuuksien perusteella neljään mitoitusluokkaan, I- IV. Mitoitusluokat on esitetty kuvassa. Luonto-, maisema- ja ympäristö-arvoiltaan merkittävimpiä ovat III luokan ranta-alueet, kun taas luokan I rannat ovat tavanomaisia, hyvin kulutusta kestäviä. Mitoitusluokka I = Kyläalueen luonto-, maisema- ja ympäristöarvoiltaan tavanomaiset, hyvin kulutusta kestävät rannat Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin lomarakentamiseen tai ympärivuotiseen asumiseen sopivia ja jossa rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään. Mitoitus on 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka II = Luonto-, maisema- ja ympäristöarvoiltaan tavanomaiset lomaasuntovaltaiset rannat Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan hyvin lomarakentamiseen sopivia. Mitoitus on 5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (31) Mitoitusluokka III = Luonto-, maisema- ja/tai ympäristöarvoiltaan herkät ranta-alueet Luonto-, maisema- tai ympäristöarvoiltaan arat ranta-alueet. Mitoitus on 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Mitoitusluokka IV = Rakennuskelvottomat rannat Maaperältään tai korkeustasoltaan rakentamiseen sopimattomat rannat Kokonsa ja muotonsa puolesta rakentamiseen soveltumattomien kiinteistöjen ranta-alueet. Mitoitus saaren pinta-alan mukaan alle 2 ha Ei rakennusoikeutta 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rp/3ha yli 20 ha Rakennusoikeus kuten mantereella Mitoitus vesistön pinta-alan mukaan Pinta-alaltaan alle 10 ha suuruisten lampien mitoitus perustuu pinta-alaan alla seuraavasti. Alle 1 ha lammet = Ei rakennusoikeutta Alle 10 ha lammet = 1 rp/2,5 vesi-ha Yli 10 ha = Rakennusoikeus mitoitusrantaviivan mukaan Rakennusoikeuden siirtäminen Rakennusoikeuden siirrolla tarkoitetaan yhden tilan rakennusoikeuden tai sen osan siirtämistä toiselle tilalle. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (32) Kuva 16 Ranta-alueen rakennusoikeuden mitoitusvyöhykkeet. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 4.3 16.6.2015 (33) KUIVANMAAN MITOITUS Kuivanmaan mitoituksen laatimisen tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä, niiden sijoittumisesta ja sitä kautta kylärakenteen muodostumisesta. Kuivanmaan mitoituksella saadaan suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusmalli, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivanmaan rakentamismahdollisuustarkastelu on tehty pintaalaperusteisesti ja emätilakohtaisesti. Emätilan määrittelyn ajankohtana käytetään, ranta-alueen kanssa yhteneväisesti, rakennuslain voimaantulon ajankohtaa 1.7.1959. Mitoituksella pyritään siihen, että maanomistajat saavat tilan pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen suhteutetun määrän rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkojen määräytyminen ja sijoittuminen sisämaalla perustuu mitoituspinta-alaan, maisema- ja luonnonolosuhteisiin, yhdyskuntatekniikan rakentamisen edullisuuteen sekä maanomistajien esityksiin. Rakennusoikeustarkastelussa pinta-ala lasketaan vuoden 2013 mukaisten kiinteistöjen pinta-alojen mukaan. Pinta-ala perusteisesti emätilalle lasketusta rakennusoikeuden määrästä vähennetään emätilasta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Kuivanmaan rakennusoikeuden määrittämistä varten kaava-alueelta on osoitettu kaksi eri mitoitusvyöhykettä: kyläkeskuksen alue ja kylänauha-alue Leppälahdentien varressa. Tiiviimmän kyläkeskuksen alueella mitoitus on korkeampi ja kylänauha-alueella hieman matalampi. Mitoitusvyöhykkeet on esitetty kuvassa x seuraavalla sivulla. Mitoituspinta-alaa laskettaessa peltoalueiden pinta-alasta on huomioitu vain puolet. Kaikkia mitoituksen mukaisia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu kaavakartalla. Laskennallisia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu valtatien melualueelle, peltoalueille tai maasto-olosuhteiltaan epäedullisille alueille. Kyläkeskuksen alueen mitoitus eli rakennuspaikkojen määrä tilan mitoituksessa mukana olevaa pinta-alaa kohden. Tilan pinta-ala Rakennuspaikkojen lkm. 0,5-2 1 2-4 2 4-8 3 yli 8 ha 4 Kylänauha-alueen mitoitus Tilan pinta-ala Rakennuspaikkojen lkm. 1-3 1 3-6 2 yli 6 ha 3 Edellä esitetty palvelee rakennusoikeuden laskentaohjeena suunnittelutarveratkaisuja harkitessa. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (34) Kuva 17 Kuivanmaan mitoitusvyöhykkeet. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (35) 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Osayleiskaavan vaihtoehtoiset ratkaisut perustuvat lähinnä yksittäisten rakennuspaikkojen määrään ja sijaintiin ja siksi kokonaan toisenlaista ratkaisua ei ole esitetty. 5.2 MAANOMISTAJIEN TAVOITTEIDEN HUOMIOIMNEN Suunnittelun yhtenä tavoitteena on maanomistajien ja kyläläisten omien ja yhteisten tavoitteiden huomioiminen. Suunnittelussa otetaan huomioon maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. Maanomistajien esitykset pyritään toteuttamaan kattavasti ottaen huomioon kuitenkin kaavan muut tavoitteet, kuten maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 5.3 KAAVAN RAKENNE Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavan mittakaavassa 1:10000, eli 1 cm kartalla vastaa 100 metriä maastossa. Yleiskaavaan osoitetut rakentamisalueet on pyritty sijoittamaan siten, että maisema- ja luonnonarvoiltaan arat alueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Avoimet peltoalueet säilyttävät kylän maaseutumaisemaa ja ne ovat tärkeitä maatalouselinkeinojen harjoittamiselle. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet säilyvät edelleen virkistyskäytössä jokamiehenoikeuden periaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisussa ranta-alueen mitoituksen mukaiset rakennuspaikat on osoitettu niille kiinteistöille, joille rakennuspaikat mitoitusperiaatteiden mukaisesti kuuluvat. Rakennuspaikat on hyvän kaavoitustavan mukaisesti pyritty sijoittamaan olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen tai ryhmiin ja olemassa olevien kulkuyhteyksien ääreen. 5.4 MITOITUS Kaava-alueelle on laadittu mitoitus kiinteistökohtaisesti rakennusoikeuksien selvittämiseksi niin ranta-alueille kuin kyläalueelle eli ns. kuivalle maalle. Mitoitusperiaatteet on esitetty kappaleessa 4. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on osoitettu symbolein kaavakartalle. Symbolit osoittavat kaavan laadintahetken kiinteistöjaotuksen mukaisesti rakennuspaikkojen määrän kullakin kiinteistöllä. Laskennallisen rakennusoikeuden jakautuminen kiinteistöille on esitetty emätilaselvitys ja mitoitustaulukko –liitteissä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä. Kuivanmaan rakennuspaikat Olevat Uudet yht. RA 13 13 AP/AM 26/2 0 AT (kyläalue) 84 59 143 AP-1 (kylänauha) 17 22 39 yht. 142 81 Ranta-alueen rakennuspaikat Olevat Uudet yht. RA 341 46 387 AM 6 6 AO 93 93 yht. 440 46 YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (36) Olemassa olevia rakennuspaikkoja osayleiskaavan alueella on 582 kpl. Näistä ranta-alueella 440 kpl. Uusia rakennuspaikkoja on osayleiskaavassa osoitettu 127 kpl, joista ranta-alueelle 46 kpl. Ranta-asemakaavoissa rakennuspaikkoja on 52 kpl. Kyläalueella ja kylänauha-alueella mitoituksen mukainen laskennallinen rakentamisen määrä on osoitettu omilla symboleillaan. Kyläalueella rakentamismahdollisuuksia on 59 kpl ja kylänauhaalueella 22 kpl. Rantaviivaa osayleiskaava-alueella on 82 km, joka on muunnettuna rantaviivana 66 km. Ranta-alueen mitoitus muodostuu seuraavanlaiseksi: Mitoitus nykytilanteessa kaavaluonnoksen mukaisessa tilanteessa 5,3 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km 5,9 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km Mitoitus nykytilanteessa kaavaluonnoksen mukaisessa tilanteessa 6,6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km 7,3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Erilliset saunarakennukset on osoitettu kaavakartalla kolmiosymbolilla sekä merkitty mitoitustaulukkoon. 5.5 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituinen asutus on osoitettu kyläalueella AT- ja kylänauha-alueella AP-1 –merkinnällä. Olemassa olevat vakituisen asumisen rakennuspaikat kylä-alueen ja kylänauha-alueen ulkopuolella on osoitettu AP-merkinnällä. AP ja AT-alueet on osoitettu laajoin aluevarauksin, joka mahdollistaa vaihtoehdot rakennuspaikkojen sijoitteluun kiinteistön sisällä. Rakennusalueet on kuitenkin pyritty osoittamaan niin, ettei vesihuoltoverkoston laajentuessa rakennuspaikkojen liittäminen siihen aiheuta kohtuuttoman suuria kustannuksia. Maatilojen talouskeskukset on osoitettu AM-merkinnöin. Maatiloja koskeva merkintä AM käsittää vain yhden maatilan talouskeskuksen paikan. Merkintä mahdollistaa kaksi asuinrakennusta samaan piiriin sekä liitännäiselinkeinoja palvelevien rakennusten rakentamisen. Kyläalueen merkintä AT mahdollistaa asumisen lisäksi pienimuotoisen ympäristöönsä soveltuvan yritystoiminnan sijoittamisen alueelle. Ranta-alueilla osayleiskaava toimii suoraan rakentamisluvan myöntämisen perusteena AO ja AM-1 alueilla. Kuivanmaan osalta kaava toimii suunnittelutarveratkaisujen perusteena. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä tulee arvioitavaksi hankkeen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 137§ mukaisesti. Rakennushanke ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä ja sen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Loma-asutus Osayleiskaavassa loma-asutus on osoitettu RA- ja RA-1 merkinnöin. RA- merkinnällä on osoitettu tavanomaiset lomarakennuspaikat mantereella. RA-1 merkinnällä on osoitettu lomarakennuspaikat pienissä saarissa tai mantereen rakennuspaikoilla, joissa rakennuspaikan koko asettaa rajoitteita rakentamisen määrälle. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (37) Kaavaluonnosvaiheessa kaikki mitoituksen mukaiset uudet rakennuspaikat on osoitettu lomaasunnon rakennuspaikkoina. Kaavaprosessin aikana tarkastellaan mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset kootusti osallisilta saadun palautteen perusteella huomioiden kuitenkin kaavan muut tavoitteet. Virkistys Virkistysalueen merkinnällä V, on osoitettu uimarannan alue valtatien pohjoispuolella sekä urheilukenttä kylällä. Veneilyä varten on osoitettu venevalkamia merkinnällä LV. Osoitetut venevalkamat ovat olemassa olevia veneiden pitopaikkoja. Maa- ja metsätalousalueet Kaavassa tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu merkinnällä M. M-alueen rakennusoikeutta ei selvitetty. Ranta-alueen M-1 –alueella rakennusoikeus tutkittu ja rakennusoikeus on siirretty kiinteistökohtaisesti rakentamisen salliville alueille. M-2 merkinnällä osoitetuille alueille on laadittu kuivanmaan mitoitustarkastelu ja siltä muodostunut rakennusoikeus on siirretty kiinteistökohtaisesti rakentamisen salliville alueille. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja, on merkitty perustietojen ja inventointien perusteella MY – merkinnällä. Merkinnällä on osoitettu luontoselvitykseen perustuvat arvokkaat kohteet kuten liito-oravan esiintymisalueet. Osassa MY-alueita on osoitettu tarkemmalla osa-aluemerkinnällä luontoarvokohteen rajaus. Metsähoitotoimet MY-alueilla on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla, siten että alueen maisemalliset ja muut ympäristöarvot säilyvät. M- ja MY -alueilla saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia ja rakennukset tulee sijoittaa vähintään 100 metrin etäisyyteen rannasta. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, joiden säilyminen avoimina on kylämaiseman kannalta tärkeää on osoitettu merkinnällä MA. Palvelut Valtatien eteläpuolelle ja pohjoispuolelle on osoitettu yksityisten palvelujen alue. Tällä hetkellä valtatien eteläpuolella on toiminnassa kahvila Kaapeli sekä pohjoispuolella on Tervala –rakennus, joka toimii satunnaisesti erilaisten tapahtumien järjestyspaikkana. Suojelu Kaava-alueen kaksi luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksen mukaista luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta, ison Ketvenensaaren lehmusmetsikkö ja Mehtovuoren lehmusmetsikkö, on osoitettu merkinnällä SL. Rautatien pohjoispuolelle sijoittuva Pieni Ketvenensaari ja sen läheinen mantereen ranta-alue on osoitettu SL –merkinnällä. Kyseinen alue on Metsähallituksen omistuksessa ja se on myös Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitettu perustettavaksi luonnonsuojelualueeksi. Perustettavien alueiden osalta yleiskaavan suojelumääräys on voimassa kunnes alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi tai enintään 5 vuotta osayleiskaavan voimaantulosta lähtien. Muut luonnonympäristön kannata tärkeät elinympäristöt on osoitettu luo-merkinnöin. Liito-oravan esiintymisalueet on osoitettu luo-1 –merkinnällä. Pohjavesialueet on osoitettu osa-aluemerkinnällä pv. Kaivoveden vedenottamo on osoitettu aluevarausmerkinnällä ET. Rakennetun ympäristön osalta maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen on osoitettu kaavakartalla omalla merkinnällään. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (38) Muinaismuistot on osoitettu kohdemerkinnällä sm xx. Numero xx kaavakartalla liittyy seuraavaan luetteloon: sm29 sm30 sm31 sm46 sm50 sm59 sm68 sm70 sm71 sm73 Kapakkavuori 1 Kapakkavuori 2 Kapakkavuori 3 Kuorekallio Leppälahden kesäsiirtola Myllypuro Oksassaari Oravasaarentie 1 Oravasaarentie 2 Oravasaari Siilinranta Muut merkinnät Toiminnassa oleva kiviaineksen otto-alue on osoitettu kaavassa merkinnällä EO/M. Kiviainesottamon ympäristölupa on päättymässä ja toiminta loppumassa muutaman vuoden sisällä. Kaavamääräyksen tarkoituksena on varmistaa alueen jälkihoitotoimenpiteistä huolehtimisesta ottotoiminnan päätyttyä. Voimassa olevat ranta-asemakaavat on osoitettu osa-aluemerkinnällä. Valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma, Myllykankaan drumliinikenttä on osoitettu osa-aluemerkinnällä. Valtatien ja rautatien liikenteen muodostama melualue on osoitettu kaavakartalle rasteroidulla osaaluemerkinnällä. Merkinnällä on osoitettu ne alueet, joiden melutaso ylittää päivällä ennustetulla liikennemäärällä valtioneuvoston meluntorjuntalain nojalla antamassaan päätöksessä annetut melutason ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla. 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin analyyseihin. Vaikutusten arvioinnissa tärkeässä osassa on myös osallisilta saatu palaute ja sen arviointi. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaprosessin aikana. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät osayleiskaavan toteutumiseen. Suurin osa kaavan toteutumisesta liittyy rakennuspaikkoihin, jotka ovat yksityisten maanomistajien hallinnassa. Yksittäisten rakennuspaikkojen toteutumien riippuu kysynnästä ja maanomistajien päätöksistä rakennuspaikkojen myymiseksi. Yleiskaavan arvioidaan toteutuvan 04 rakennuspaikan vuosivauhdilla siten, että kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen rakennushankkeiden käynnistyminen on vilkkaampaa. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 6.2 RISTÖÖN 16.6.2015 (39) VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA RAKENNETTUUN YMPÄ- Yleiskaava ohjaa uuden asuinrakentamisen olemassa olevan kyläalueen yhteyteen. Yleiskaava toteutuessaan muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Yleiskaavassa osoitettu uusien rakentamismahdollisuuksien määrä lähes tuplaa kyläalueen rakennuspaikat. Rakennuspaikat kuitenkin sijoittuvat laajalle alueelle, jolloin kyläalueelle ominainen asumisväljyys säilyy. Asumisväljyys ja asumisviihtyisyys varmistetaan rakentamisalueiden koolla ja rakennuspaikkojen koosta annetuilla määräyksillä. Uudet rakentamisalueet on osoitettu kaavassa olevien kulkuyhteyksien äärelle sekä olemassa olevan vesihuoltoverkoston läheisyyteen tai sellaisille alueille, joille vesihuoltoverkoston laajentuminen on kannattavaa. Suurin muutos tapahtuu Pitkäjärventien varressa, jossa mitoitus mahdollistaa n. 20 uuden rakennuspaikan muodostumisen. Suhteellisen lyhyen matkan ja hyvien tieyhteyksien ansiosta Jyväskylän palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Asukkaiden lisääntymisen ja joukkoliikenteen kehittymisen myötä Leppälahden kohdalla joukkoliikenteen palvelutaso on mahdollista säilyttää vähintäänkin nykyisellä tasollaan. 6.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTURIPERINTÖÖN Muutokset maisemassa liittyvät lähinnä yleiskaavan rakennuspaikkojen toteuttamiseen. Maa- ja metsätalousalueilla vaikutukset ovat lähes samat kuin mitä ne olisivat ilman kaavaakin. Uusi rakennuskanta sijoittuu pääasiassa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen tai sen jatkeeksi. Rakennuspaikat on sijoitettu metsäisille alueen osille, jolloin rakennuspaikkojen sulauttaminen maisemaan on mahdollista. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne jäävät rakentamisen ulkopuolelle sekä säilyvät avoimina ja maatalouskäytössä. Uudet rantarakennuspaikat muuttavat osaltaan rantamaisemaa mutta kaavamääräyksillä ohjataan säilyttämään ranta-alue mahdollisimman luonnonmukaisena ilman tarpeetonta rantapuuston ja rantaviivan muokkaamista. Yleiskaava-alueella maisematyölupaa ei vaadita, ellei yleiskaavassa erityisesti niin määrätä. Niillä alueilla, joilla maisematyöluvasta ei ole määräystä jää maisemallisten näkökohtien arviointi metsänkäsittelyn yhteydessä työn suorittajalle. Laajin yksittäinen muutos maisemassa kohdistuu Pitkäjärventien varteen, jossa yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteuttaminen muuttaa alueen tiheän metsämaiseman rakennetuksi ympäristöksi. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet Mehtoniemi ja Muurikainen on osoitettu merkinnöillä, jotka säilyttävät niiden arvot. Kaavan toteutuessa maiseman ja kulttuuriperinnön voidaan katsoa säilyvän hallitummin kuin tilanteessa, jossa kaava ei toteutettaisi. 6.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Liikennemäärän ennustetaan lisääntyvän yleisen liikkuvuuden lisääntymisen myötä. Kaava toteutuessaan lisää liikennettä itse kaava-alueella ja erityisesti Jyväskylän suuntaan. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärä kasvaa. Nykyinen tieverkosto kattaa kuitenkin nykyisen ja YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 16.6.2015 (40) tulevan rakentamisen aiheuttaman tarpeen. Kaavan toteutumisaikataulusta johtuen liikenteen lisäys ei vuositasolla ole merkittävää. Maakuntakaavan mukaisesti joukkoliikenne on kehittämisperiaatteena Jyväskylän kaupunkiseudulle johtavien pääliikenneväylien sekä taajamien kohdalla ja valtatie on osoitettu maakuntakaavassa joukkoliikenteen laatukäytävänä. Toteutuessaan Leppälahden osayleiskaava lisää edellytyksiä joukkoliikenteelle ja sen kehittämiselle. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvussa merkittävänä tekijänä ovat riittävän tiheät yhteydet eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Kaavaluonnosvaiheessa ei ole tiedossa suunnitelmia valtatie 9 tai Leppävedentien parantamiseksi Leppälahden kohdalla. Kaavassa ei ole tehty sellaisia ratkaisuja, jotka estäisivät kevyenliikenteen järjestämisen tai valtaja seututeiden kehittämisen nykyisellä paikallaan. 6.5 VAIKUTUKSET LUONTOON Yleiskaava on laadittu siten, että selvitysten perusteella arvokkaiksi todetut luontokohteet on jätetty rakentamisen ja mahdollisten maankäytön muutosalueiden ulkopuolelle. 6.6 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA YHDYSKUNTATALOUTEEN Yleiskaavan mahdollistaa perinteisten maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamisen jatkossakin alueella sekä mahdollistaa myös muiden kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta alueelle sopivien elinkeinojen harjoittamisen asumisen yhteydessä. 6.7 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Leppälahden osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Toimiva aluerakenteen osalta osayleiskaava tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkostoon, eikä kaavan toteuttaminen vaadi suuria investointeja sen osalta. Kaavalla osoitetaan uusi vakituinen asuminen olemassa olevan kylärakenteeseen tukeutuen. Kaavassa asumiseen osoitetut uudet alueet on osoitettu olemassa olevan vesihuoltoverkoston varrelle tai alueille, jonne vesihuoltoverkostoa on mahdollista laajentaa kustannustehokkaasti asutuksen lisääntymisen myötä. Kaava osaltaan mahdollistaa kyläalueen kehittämisen ja maaseutualueen elinkeinotoiminnan monipuolistamisen. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun osalta kaava vähintäänkin säilyttää nykyisen tason palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuudessa. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, joista aiheutuisi erityistä riskiä tai haittaa ihmisten terveydelle. Liikenne- ja ratamelusta aiheutuvat haitat on huomioitu kaavaratkaisussa alueiden sijoittelulla. Kaavaratkaisu antaa mahdollisuuden vesihuoltoratkaisujen toteuttamiselle siten, että turvataan hyvänlaatuisen talousveden riittävä saanti sekä jätevesien asianmukainen käsittely keskitetysti. Tulvariskiin on varauduttu antamalla kaavassa suositus alimmasta rakentamiskorkeudesta Leppävedellä. Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen osalta, osayleiskaava säilyttää näitä arvoja. Maisemallisesti arvokkaat alueet, erityisiä luonnonarvoja omaavat alueet ja kulttuurihistoriallisia arvoja omaavat kohteet on osoitettu kaavakartalla ja annettu näiden säilymistä edistäviä kohdekohtaisia määräyksiä sekä yleismääräyksiä. Toimivien yhteysverkkojen ja energianhuollon osalta, osayleiskaava mahdollistaa eri liikennemuotojen kehittymisen sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelevina. Kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä maantie ja rataosuus asianmukaisilla merkinnöllä. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI y101 /Leppälahden osayleiskaava/KAAVASELOSTUS 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 7.1 YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTTEISUUS 16.6.2015 (41) Osayleiskaavan tultua lainvoimiseksi alueen toteuttamista ohjaa yleiskaava, niillä alueilla, joilla ei ole voimassa ranta-asemakaavaa tai asemakaavaa. Ranta-asemakaavojen ja asemakaavojen osalta yleiskaava on ohjeena niitä laadittaessa tai muutettaessa. Ranta-alueiden osalta rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella niin kuin kaavamääräyksissä on määrätty. Muiden rakennuspaikkojen osalta kaavan toimii suunnittelutarveharkinnan perusteena. Maankäyttö- ja rakennuslain 16§:n 3 momentin mukaisesti, yleiskaavan määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta lähtien. 7.2 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Suurin osa yleiskaava-alueesta on yksityisessä omistuksessa. Näiden alueiden toteutuminen riippuu maanomistajien tahtotilasta toteuttaa kaavan ratkaisuja. Alueella voimassa olevien rantaasemakaavojen alueilla noudatetaan ranta-asemakaavojen määräyksiä. Toteutusta seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialalla kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. YLEISKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
© Copyright 2024