Puutarhalehti 21.3.2015
Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia. Osaan tapahtumista on ilmoittauduttavan ja osa tapahtumista on maksullisia. Lisätietoja saat tapahtuman järjestäjältä. Löydät yhteystiedot tästä lehtisestä. AJANKOHTA (klo) MAALISKUU 2.9.–23.3. 19.3. 25.3. (18-20) 28.3. HUHTIKUU 9.4. 11.4. 13.4.–25.5. 16.4. (12-14) 15.4. (17-20) 16.4.–21.5. 18.-22.4. 22.4. (14-17) 27.4. (18-20) vk 16 Huhtikuu LISÄTIETOJA HY Hyötykasviyhdistys ry, Kuopion ala-osasto MA Pohjois-Savon Martat ry KP Kuopion puutarhaseura ry PP Pitkälahden puutarhakerho TAPAHTUMA (tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita) LISÄTIE TOJA Pihansuunnittelun peruskurssi (24 tuntia) Puutarhailta Agrimarketilla Toivalassa Kevään juhlat, luento Virkistyspäivä ja kevätkokous, Kylpylähot. Kunnonpaikka MA KP MA KP Omenapuiden ja pensaiden leikkauskurssi Kekkilän uutuudet kotipuutarhureille, luento Pihasuunnittelun jatkokurssi (18 tuntia) Tee veroilmoitus verkossa, kurssi Kalaelämyksiä, kurssi Satoa ruukuista ja laatikoista kurssi (12 tuntia) Tulppaanimatka lentäen hollantiin Vaatevallankumous, tapahtuma Marttakirpparilla Vesi puutarhassa, luento Omenapuiden leikkauskurssi Naisten ilta Naistenvaateliike Katissa PP KP MA MA MA MA KP MA MA KP PP TOUKOKUU 1.5. 1.5. 6.5. (18-20) 17.5. 23.5. (8-14) MA PP MA PP PP,HY KESÄKUU 13.6. Puutarhaopintoretki (Karttula-Suonenjoki seudulle) 13.6. Kesäretki Mikkolan puutarhaan Hattulaan 28.6. (12-18) Avoimet puutarhat, valtakunnallinen tapahtuma MA PP KP Marttakahvio avautuu Kuopion torilla Kurpitsakisa alkaa Villiyrtit tutuksi, luento Taimien purkitustalkoot Reinon pihassa Hirvilahdessa Taimikirppis Petosen torilla. Yrttien myynti ja maistatus, neuvontaa. 27.5. (17-20) Villi menu a’la Martta, kurssi 31.5. Perennojen myyntiä Kuopio torikirpparilla Toukokuu Perennojen taimimyyntiä eri puolilla toiminta-aluetta Toukokuu Taimien istutustalkoot Hirvilahdessa HEINÄKUU 1.7.-31.7. 4.7. 26.7. Heinäkuu Heinäkuu ELOKUU 5.8. 16.8. 21.–23.8. 22.8. 28.–29.8. 29.8. Elokuu Elokuu Elokuu Elokuu Elo-syyskuu MA KP KP PP Pihakilpailu Kesäretki, Rantasalmi-Juva seudun puutarhoihin Kesäteatteriretki Tammenrantaan Kaksi iltavisiittiä jäsenperheiden pihaan Retki Ritva Nurmisen pihaan Vesannolle PP KP PP PP HY Pihakilpailun palkintojen jako Tätilässä Taimien purkitustalkoot Reinon pihassa Hirvilahdessa Puutarhaopintoretki Lappeenrantaan Taimikirppis Petosen torilla Elonkorjuujuhlat Kuopion kauppatorilla PP PP MA PP MA, KP, PP, HY MA KP PP PP HY KP Marttojen valtakunnallinen sienipäivä Pihakävely Kolmisopen siirtolapuutarhaan Vierailu pihakilpailun voittajapihaan Taimien istutustalkoot Hirvilahdessa Kesäkukkakurssi, leikkokukka-asetelmia Kasvukauden kokemukset, syksyn luentoilta SYYSKUU viikko 36 7.-12.9. 11.–13.9. 16.9. (18–20) 23.9. (17–20) 30.9. (17–20) Syyskuu Syyskuu LOKAKUU 7.10. (17–20) 21.10. (17–20) 28.10. (17–20) Lokakuu Lokakuu MARRASKUU 4.11. (12–17) 10.11. (17–20) 11.11. (17–20) 12.11. (17–20) 11.11. 18.11. (17–20) 25.11. (17–20) Marraskuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu JOULUKUU 9.12. Joulukuu Kotivara-näyttely Marttakirpparilla Ruskaretki Lappiin ja Ruijan rannikolle Kalaryssäys Kuopion Matkustajasatamassa Kotivara, luento Sieniherkkuja, kurssi Kotoista kasvisruokaa, kurssi Taimistoretki Oulun seudulle Katiskaverkkokurssi kansalaisopistolla MA MA MA MA MA MA KP PP Teen kiehtova maailma, kurssi Leivotaan, leivotaan, kurssi Currysta kormaan Keramiikkakurssi Jynkän Monarilla Naisten ilta Naistenvaateliike Katissa MA MA MA PP PP Garderobista kohistaan, tapahtuma Marttakirppari Syyskokous Petosen asukastuvalla Maukkaita makkaroita, kurssi Italialainen ilta, kurssi Havuaskartelukurssi Syyskokous ja pikkujoulu Teatteri tai konserttiretki Keramiikka, kurssi 2. MA MA MA MA PP MA MA KP KP PP PP Puurojuhla Tätilässä Joulukukkakurssi PP HY Ketjukoulutus, Ruoka, puutarha ja järjestö, Varkaus Ketjukoulutus, Ruoka, puutarha ja järjestö, Kuopio Ketjukoulutus, Ruoka, puutarha ja järjestö, Iisalmi KAIKKI TAPAHTUMAT OVAT AVOIMIA KAIKILLE TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAMME! Pohjois-Savon Martat ry Pohjois-Savon Martat ry:n kotitalousalan ammattilaiset tekevät työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin eteen itsenäisesti, sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kotitalousneuvontamme tavoittaa vuosittain 10 00020 000 henkilöä. Avoimen ja jäsenille suunnatun neuvonnan lisäksi annamme myös kohdennettua neuvontaa erityisryhmille. Järjestämme kaikille avoimia kursseja ja luentoja. Kurssien aiheet vaihtelevat ruokakursseista pihansuunnittelun kursseihin, villiyrtteihin ja ympäristöön. Huhtikuussa alkaa mm. Satoa ruukuista ja laatikoista – 12 tunnin kurssisarja. Kursseista löytyy lisätietoja www-sivujemme tapahtumakalenterista. Sivuilla on myös helppo ilmoittautua mukaan kurssille. Vastaavia kursseja voi tilata myös kaveriporukalle tai työyhteisölle. Huomaa myös kaikille avoimet puutarharetkemme. Pohjois-Savon Martat ry Haapaniemenkatu 23 , 70110 Kuopio puh. 050 339 4260 pohjois-savon@martat.fi www.martat.fi/pohjois-savo Toimisto avoinna ma ja pe klo 10-16 Marttakirppari avoinna ma-pe klo 10–17 la klo 10–14 Puutarhakurssit ja -luennot, Pihaneuvontakäynnit, pihasuunnitelmat puutarha- ja ympäristöneuvoja puh. 050 339 4262 tiina.ikonen@martat.fi Arvot Missio Kotien ja perheiden hyvinvoinnin edista minen ja arjen hallinta isio Marttaja rjesto on ja senma a ra lta a n kasvava ja ajassa ela va kotitalousneuvontaja rjesto , joka edista a kotien ja perheiden toimivaa ja kesta va a arkea. Ja rjesto on na kyva vaikuttaja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Avoimuus Rohkeasti oma itsensa alintoja kesta va a n arkeen Onnistumisen ja oppimisen iloa Tehda a n yhdessa TERVETULOA MUKAAN MARTTOIHIN! Marttailu on monipuolista ja aktiivista harrastamista ja vapaaehtoisuutta, yhdessä tekemistä, yhdessäoloa ja virkistystä. Martoissa sinulla on mahdollisuus uuden oppimiseen, vaikuttamiseen ja elämyksiin. Osallistumalla tuet myös kotien ja perheiden hyvinvointia. Marttana voit toimia yhdistyksissä ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Ohjelma suunnitellaan jäsenten toiveiden mukaan. Toiminnassa huomioidaan järjestön perustarkoituksen ja vuoden teemat. Vuosien 2014– 2016 teemamme on Martoissa on arjen mahdollisuus. Anna aikasi vapaaehtoisena! Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli marttatoiminnassa. Auttamalla järjestöä tekemään työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja arjen hallinnan parantamiseksi, vapaaehtoiset rakentavat yhdessä parempaa huomista. Annettu ja yhdessä jaettu aika on arvokasta ja tuo merkitystä arkeen. Marttajärjestö antaa monipuoliset mahdollisuudet vapaaehtoistoimintaan. Kaikkia tarvitaan: sekä pitkän linjan kulkijoita että yhden hankkeen ihmisiä. Marttana saat o 8 kertaa vuodessa ilmestyvän Martat-lehden o uusia ystäviä o osallistua edullisesti kursseille o hyödyllisiä jäsenetuja o kädentaitoja o oppimisen ja onnistumisen iloa Marttajäsenet toimivat marttayhdistyksissä. Toiminta yhdistyksissä on harrastustoimintaa. Liity jäseneksi johonkin alueemme marttayhdistykseen, se onnistuu kätevästi mm. www-sivuillamme. Lisätietoa yhdistyksistä saat sivuiltamme tai kysy toimistostamme. Alueellamme vapaaehtoiset jäsenet pyörittävät mm. Marttakirpparia ja kässäkahviloita. Marttajärjestön toiminta-alueet o ruoka ja ravitsemus o kodin talous- ja kuluttaja-asiat o kotipuutarha ja ympäristö o kansainvälinen toiminta o järjestö- ja yhdistystoiminta o kädentaidot www.martat.fi/pohjois-savo Kuopion puutarhaseura ry on toiminut jo yli 90 vuotta Pohjois-Savossa toteuttaen vapaaehtoista neuvontaa ja ohjausta puutarha-asioissa. Osallistumme erilaisiin puutarha-alaan liittyviin tapahtumiin yhteistyössä muiden alan järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestämme luentoja ja kursseja joihin voivat myös ei jäsenet osallistua. Vuosittain teemme opintomatkoja sekä koti- että ulkomaisiin puutarhakohteisiin. Tutustumiskohteissa näemme paljon uusia ideoita ja saamme hyviksi havaittuja vinkkejä ja ideoita kotiin viemisiksi. Retkillä on mahdollisuus tutustua moniin persoonallisiin puutarhaihmisiin joiden kanssa on mukava vaihtaa viljelykokemuksia ja saada uusia näkökulmia omaa puutarhaa koskeviin pulmiin. Puutarhaharrastus on jatkuvaa etsimistä, kokeilemista ja oppimista. Se on myös harrastus, jossa saa kokea onnistumisen iloa. Yhteisen harrastuksen kautta syntyy yhteisö, jonka jäsenet jakavat tietoa ja kokemuksia sekä auttavat toisiaan. Aktiiviset ja osaavat kotipuutarhurit parantavat ympäristömme viihtyisyyttä ja luovat kestävää suomalaista puutarhakulttuuria. Jäsenmaksu on 20 euroa ja perheenjäseniltä 10 euroa vuodessa. Jäsenenä olet etusijalla opintomatkoilla, saat 10 % alennuksen puutarhaostoksista yhteistyökumppaneiltamme, lisäksi Kotipuutarhalehden kestotilauksen vuosihinta on 15 euroa edullisempi jäsenillemme. Tiedotamme tapahtumista Savon Sanomien muistiossa sekä seuran omilla kotisivuilla osoitteessa www.kuopionpuutarhaseura.net Toivotamme kaikki nykyiset ja tulevat jäsenet mukaan osallistumaan seuran toimintaan! Kuopion Puutarhaseura ry Puheenjohtaja Anja Rämö, anja.k.ramo@gmail.com Sihteeri Merja Tiihonen, merja@gardencare.fi Hyötykasviyhistyksen Kuopion alaosasto - 12 vuotta toimintaa Katja Turusen joholla Hyötykasviyhdistyksen Kuopion alaosasto perustettiin hyötykasveista kiinnostuneen harrastajajoukon tarpeisiin vuonna 2002. Katja Turunen huomasi 2000luvun alussa aukon paikallisten puutarhaseurojen tarjonnassa. Kuopion Puutarhaseura ja Pitkälahden Puutarhayhdistys tekivät jo tuolloin upeaa työtä edustavien pihojen ja puutarhojen kanssa, mutta erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvatukseen sekä hyötykasvien kotituotantoon keskittynyttä yhteisöä ei Kuopiossa ollut. Katja otti yhteyttä Hyötykasviyhdistykseen (Helsingissä) ja sai ohjeita paikallisosaston perustamiseen, hän laittoi yhteydenottopyynnön asiasta kiinnostuneille Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehteen Pähkylään ja pian oli perustettu Kuopion alaosasto. Erityisesti on huomioitava, että tuohon aikaan yhteydenotto vaati postikortin lähettämistä, sähköpostin käyttö oli vielä marginaalista. Katja on ollut puheenjohtajana pyörittänyt toimintaa muun hallituksen kanssa siitä lähtien, vuonna 2002–2008 Katja oli hoitovapaalla, jolloin oli helppoa siirtyä lasten nukuttamisen jälkeen kylvämään kylmäkäsittelyyn meneviä siemeniä pesuhuoneeseen, josta ruukut menivät kylmään kasvihuoneeseen odottamaan kevättä. Nyt työt, osa-aika vuorotyö, ilta ja viikonloppuvuorot ja kasvavat lapset kuskauksineen haittaavat harrastusta ”Yhdeksän aikoihin menen suosiolla nukkumaan”, joten nyt Katja jättää puheenjohtajan saappaat Tarja Martikaisen asteltaviksi. Katja kertoo, että hänen puheenjohtajakautensa aikana kiinnostus luonnonmukaiseen viljelyyn ja oman syötävän kasvattamiseen on lisääntynyt. Katjan oma mielenkiinto on siirtynyt keräilijän puutarhasta näyttävään puutarhaan, mukana tulee aina olemaan kasvimaa ja kasvihuone, erityisesti eri tomaattilajikkeet ja kurkut: ”Oma kurkku on taivaallinen kaupan kurkkuun verrattuna…” Kiitämme Katjaa hienosta työstä, onneksemme hän ei meitä kuitenkaan hylkää vaan jatkaa hallituksessa edelleen, ja jättää perinnöksi Tarjalle ytimekkäästi ajatuksen: Uusia tuulia, uusia ajatuksia! Hyötykasviyhdistys ry Kuopion alaosasto Puheenjohtaja: Tarja Martikainen Sihteeri: Tuija Tiihonen Yhteydenotot: parsapottu@gmail.com Blogi: http://kuopionalaosasto.blogspot.fi/ Hyötykasviyhdistys ry http://hyotykasviyhdistys.fi/ Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki Puoti, toimisto puh. 09 4342 350, neuvonta 040 592 2122 infi@hyotykasviyhdistys.fi Pitkälahden Puutarhakerho ”Kerhomme tarkoituksena on yhdistää puutarhasta kiinnostuneita ihmisiä. Järjestämme kilpailuja, retkiä ja matkoja aiheeseen liittyen sekä edullisia kursseja, kulttuuripuolta unohtamatta: tarjoamme kerholaisille joka vuosi vierailun teatteriin tai konserttiin edulliseen jäsenhintaan.” Ja kuinka tämä periaate toteutui vuonna 2014: Taimikirppikset Kerhomme tärkein yksittäinen tapahtuma on keväällä ja syksyllä järjestettävä Taimikirppis. Tapahtuman järjestäminen kerää suuren joukon jäseniä toimintaan yhteisen asian parissa. Taimia saadaan omien jäsentemme pihoista sekä aivan ulkopuolisilta, joilla vaan on ylimääräisiä kasveja. Pidämme aina oikein taimienpurkitustalkoot, jolloin kasvit laitetaan myyntikuntoon. Taimikuormat toimitetaan kirppispäivänä anivarhain Petosen torille. Siellä kymmenkunta jäsentämme avustaa ostajia kasvivalinnoissa. Yleensä tarjonta on suurempi kuin kysyntä, ja niinpä ajammekin ylijääneet kasvit takaisin pellonreunaan. Istutamme ne porukalla peltoon odottamaan joko syksyä tai seuraavaa kevättä. Taimikirppiksillä hankitut varat käytetään vuosittain kerholaisten hyväksi tarjoamalla edullisia kursseja, retkiä ja kulttuuritapahtumia. Kuvassa taimet purkitettuna ja valmiina kuljetettavaksi taimikirppikselle. Kesäretki Joka vuosi odotamme kesäretkeämme. Tavallisesti se tehdään kesäkuun alkupäivinä ja useimmiten kotimaassa. Vuonna 2014 se suuntautui kuitenkin rajojemme ulkopuolelle, Tarttoon. Toivomuslistalla on usein tullut esille Türin kukkamarkkinat. Türin kaupunkihan sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Tartosta. Kiertoajelulla totesimme, että Tarton kaupunki on kaunis, on säilytetty vanhaa, mutta myös uutta on tullut jo laajentumisenkin vuoksi. Tarton kuuluisa Yliopistollinen puutarha jäi katsomatta ajan puutteen vuoksi. Ehkäpä tulee vielä toinenkin kerta? tuttavaa käydä heidän luonaan ja kuulla paikallisista oloista ja tavoista suomalaisin silmin. Tulomatkalla vierailimme Tallinnassa Kadriorgin puistossa. Sinne kannattaa mennä kesemmällä. Nyt olimme siellä 18.5, se oli liian aikaisin kasvillisuutta ajatellen. Kurssit/Tapahtumat Huhtikuussa meillä oli kaksiosainen Pihasuunnittelu-kurssi. Kesäkuussa pidimme Mosaiikki/betonityökurssin luonnonhelmassa Kuhasella, jäsentemme kesäpaikassa. Elokuussa tutustuimme Konttilan toimintaan. Selma Kilpi piti lyhyen opastuksen kasvien säilömisestä hapattamalla. Pääkohteemme Türin kukkamarkkinat vei yhden päivän lähes kokonaan. Ja olihan siellä paljon nähtävää ja ostettavaa. Jokainen etsi jotain erikoista, ja löytyihän sitä: erilaisia kieloja, kallan- ja daalianmukuloita, pärskäjuurta ja aivan ihania kärhöjä. Runsauden pula jo pelkissä kasveissa. Sitten olivat vaatetavarat, lelut, koriste-esineet… Erikoisin minusta olivat elävät pikku-tiput. En muista, paljonko maksoivat kappale, kalliita ne eivät olleet. Joku pariskunta, paikallisia, osti niitä juuri 20 kpl. Toivottavasti pääsivät hyvään kotiin. Palasimme hotellille, pikku piipahdus huoneessa ja matka jatkui. Entinen kerhomme jäsenpariskunta muutti Tarttoon kolme vuotta sitten. He rakensivat sinne talon ja ison puutarhan. Puutarha oli juuri nyt keväällä saatu muotoonsa sekä kukat ja muut kasvit istutettu. Oli aivan ihas Loka-marrakuussa pidimme kaksiosaisen keramiikkakurssin. Kaikilla kursseilla oli runsaasti innokkaita osallistujia. Syyskuussa 2 – 3 jäsentämme osallistui kansalaisopiston Hahmoja katiskalangasta –kurssille. Sen tuloksena meillä on kerhomme tilaisuuksissa esitteillä ainakin kettu ja pari hanhea munineen. Jo tammikuussa kokoonnuimme Petosen asukastuvalle ompelukoneinemme essujen ompeluun. Halusimme kerhollemme yhtenäiset asut eri tilaisuuksiin. Eräällä jäsenellämme on koneet ja taito, joten hän brodeerasi kerhon logon essuihin. Jokavuotinen ulkoiluretki järjestettiin Kielosaaren laavulle. Makkarat kärisivät ja kahvipannu porisi. Jäsenilta Helmikuun puolivälissä vietimme perinteistä Jäseniltaa. Sinne kokoontuu aina runsaasti jäseniämme, mutta tervetulleita ovat myös ei-jäsenet tutustumaan toimintaamme. Kahvikupposen äärellä juttu luistaa ja ohjelmassa on aina joku asiantuntijaesitys. Kokoukset Kokoukset kuuluvat kaikkien yhdistysten toimintaan. Viime vuonna meillä oli niitä kaksi. Yhteistyö Olimme mukana suunnittelutyöryhmässä järjestämässä Puutarhapäivä kotipuutarhureille 2014–tapahtumaa Kuopion valtuusto-virastotalolle. Toisessa työryhmässä olimme järjestämässä Pitkälahti-Petosen kevät- ja joulutapahtumia. Molemmissa tapahtumissa meillä oli myös oma osasto. Puurojuhla Vuoden päättää aina koko perheen puurojuhla. Ties monennenko kerran sitä vietettiin taas Tätilässä Inkilänmäellä. Siellä on niin ihastuttava tunnelma. Vierailut Vierailut jäsentemme pihoihin kuuluvat joka kesäiseen toimintasuunnitelmaan. Viime vuonna vierailukohteemme sijaitsivat Petosella ja Paukarlahdessa. Kuten huomaat, teemme paljon muutakin kuin kaivelemme kukkapenkkejä. Kerhomme koostuu noin 100 perhejäsenestä. Kaikki eivät pääse koskaan yhtä aikaa mukaan, mutta teatteriesitykset keräävät aina yllättävän suuren joukon. Kulttuuritapahtumat Vuonna 2014 teimme kaksi teatterivierailua. Heinäkuussa matkasimme Syvänniemelle katsomaan näytelmää ”Rullatehtaan Onni” ja marraskuussa tutustuimme Kuopion kaupungin teatteriin ”The Sound of Music” musikaalin ohella. Jos kiinnostuit tulemaan mukaan, voit täyttää liittymiskaavakkeen kotisivuillamme ja maksat jäsenmaksun, 18 euroa, kerhon tilille. Iloista kevättä ja kaunista kesää toivotellen Raija Rialinna, sihteeri Pitkälahden Puutarhakerho puutarhakerho@netti.fi puh. 044 512 3137 www.pitkalahdenpuutarhakerho.net Hyötytarha astiassa kastelun tarve lisääntyy voimakkaasti, kun ruukut ovat paahteessa. Taina Laaksoharju Hyötykasviyhdistys ry Viljelyastiat Kun valitsee viljelyastiaa, valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mitä haluaa viljellä. Jos viljelijä haluaa muutakin satoa kuin yrttejä, täytyy valinnassa huomioida kasvien juuriston koko ja tilantarve. Samaankin ruukkuun tai säkkiin voi istuttaa monia erilaisia kasveja, jolloin on hyvä varmistaa, että multatilaa on reilusti. Astiaviljely on hyvä tapa viljellä omaa satoa, jos maata on hyvin niukasti tai ei lainkaan käytettävissä. Parvekkeellakin voi kasvattaa monipuolisen valikoiman yrttejä ja vihanneksia. Parvekkeettomat voivat ehdottaa taloyhtiölleen asukkaiden yhteisiä kasvilavoja. Pieneen pihaan astiaviljelyllä saadaan mukavasti vuosittaista vaihtelua. Paitsi silmäniloa, itse kasvatettu sato maistuu tuoreena poimittuna aivan erityisen ihanalta. Aloittelevan astiaviljelijän kannattaa opetella muutama perusasia, niin viljely onnistuu varmasti. Tutkailemalla mitä kotoa löytyy, voi aivan hyvin löytää nurkistaan viljelyastioiksi sopivia astioita! Kaupat pursuavat erilaisia ruukkuja, koreja ja muita viljelyastioita. Pienimuotoisimmillaan astiaviljely on yksi yrttiruukku. Viljelypaikka Kun viljellään mitä tahansa satokasveja, on tärkeää huolehtia kasvien valontarpeesta. Vaikka monet yrtit, kuten persilja, minttu ja rukola, menestyvät varjoisemmallakin paikalla, suurin osa satoa tuottavista kasveista vaatii auringonvaloa vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Itä- tai länsiparveke sopii oikein mainiosti hyötyviljelyyn, sen sijaan pohjoisparveke tai lehtipuiden varjostama alue voi tuottaa ongelmia. Jatkuva paahde eteläseinustalla on sekin haastava monille kasveille, ja vaikka erityisesti lämpöä vaativat kasvit kuten tomaatti nauttivat etelän lämmöstä, kannattaa miettiä ruukuille kuumimpaan helteen aikaan jonkinlainen varjostus. Myös Kannattaa ruukkujen valinnassa muistaa kuitenkin muutama perusasia. Kasvithan tarvitsevat viihtyäkseen riittävästi tilaa, juuristo happea ja kasvi vettä ja ravinteita. Mitä pienempi ruukku on kyseessä, sitä hankalampi on varmistaa kasvin tasainen hyvinvointi. Siksi kannattaa suosia reilunkokoisia astioita. Suurikokoiset, keraamiset tai saviruukut, joissa on reikä pohjassa, ovat ruukkuviljelijän varma valinta! Epätietoisuutta aiheuttaa kysymys siitä, voiko kasveja kasvattaa suojaruukuissa, joissa ei ole reikää pohjassa. Reiättömissä ruukuissa on riskinsä: jos ne ovat alttiina sateelle, on melko varmaa, että juuret kuolevat lämpökäsiteltyjä. Näissäkin kannattaa satsata reiluun kokoon! hapenpuutteeseen kun vesi jää juurille seisomaan. Pienikokoinen reiätön suojaruukku ei sovellu astiaviljelyyn, eli siihen EI kannata istuttaa mitään. Jos kuitenkin valitsee suurikokoisen astian, jossa ei reikää ole, reiät voi joko porata pohjaan tai pitää järjestää ruukkuun salaojitus, joka estää mullan tiivistymisen eikä vesi pääse niin helposti upottamaan juuria. Salaojitus on reilu kerros lecasoraa tai vaikka ruukunpalasia, jotka eristetään multatilasta esimerkiksi harsokankaalla tai vastaavalla vettä läpäisevällä materiaalilla. Reilunkokoisiin viljelylaareihin saa monilajisia kasviyhdyskuntia, jotka näyttävätkin todella herkullisilta. Jos maata on länttikin käytettävissä, on hyvä ajatus hankkia puisia lavakauluksia. Yksi lavakaulus (n. 20 cm korkea) sopii mainiosti salaattien ja yrttien viljelyyn, mutta juurekset, kurpitsat ja muut runsasta ravinteikasta maata kaipaavat kasvit kannattaa istuttaa kahden lavakauluksen korkuiseen viljelypenkkiin. Tokihan on myös myynnissä altakastelevia ruukkuja, joissa on valmiina vesisäiliö. Esimerkiksi tomaatit viihtyvät hyvin isokokoisissa altakasteluruukuissa. Jos niitä käyttää, kannattaa antaa vesisäiliön välillä mennä melko tyhjäksi, ennen kuin sen taas täyttää, jotta juuret saavat hyvin happea. Jos valitsee muoviset viljelyastiat, etuna on keveys ja kestävyys. Mutta haittapuolena muovi on hengittämätön materiaali, joka tuottaa ongelmia usein erityisesti helteellä. Muoviruukuissa kasvien multatila kuumenee helposti auringossa ja kun ruukku ei hengitä, liikakastelun vaara on myös vaanimassa. Kasvualusta ja ravinteet Satoa tuottavat kasvit kuluttavat melkoisen runsaasti ravinteita, joten kasvualusta valitaan sen mukaan. Yrtit kuluttavat vähemmän, jolloin niille soveltuu esimerkiksi valmiina pusseissa myytävä yrtti- tai kestomulta. Helpoimmalla tietenkin pääsee, jos ostaa valmiita multasekoituksia, jotka ovat ihan kelvollisia. Ruukkumultaan on kuitenkin hyvä lisätä ilmavuutta tuovaa ainesta kuten perliittiä, hiekkaa tai jopa stryroxia (noin reilut 2 dl/10l). Viljelysäkit ovat hyvä vaihtoehto silloin, jos halutaan syvää juuritilaa kaipaavia kasveja kuten perunoita tai juureksia. Ne ovat itsessään kevyitä ja yllättävän kestäviä. Kaupoista hankittavissa viljelysäkeissä on yleensä hyvä materiaali, josta liika vesi pääsee pois. Puiset laatikot ovat kaunis ja kestävä ratkaisu, ja puulla on hyvät lämmöntasaus ominaisuudet. Viljelijän täytyy vain muistaa, ettei käytä myrkyllistä painekyllästettyä puuta. Onneksi nykyään myytävät puiset viljelylaatikot ovatkin joko käsittelemättömiä tai istutusryhmä, jossa on hyödynnetty tilaa myös ylöspäin. Parhaita hyötykasveja astioihin ovat salkopavut (korkeus!) ja herneet, salaatit ja muut lehtivihannekset kuten pinaatti, mangoldi ja lehtikaalit, kaikki yrtit, nopeakasvuiset juurekset kuten retiisit ja nauriit, pienikokoiset kesäkurpitsat, tomaatit ja chilit lämpimille seinustoille, sekä syötävät kukat. Kun tuoreeseen multaan istuttaa taimia, ostomullan ravinteet riittävät maksimissaan noin kuukaudeksi. Lannoituksen voi hoitaa joko hitaasti ravinteita vapauttavilla lannoitetikuilla tai rakeilla, tai ne voi antaa kasteluveden mukana. Hyvä konsti on laittaa kanankakkarakeita istutusvaiheessa maltillisesti ruukun alaosaan mullan joukkoon, minne juuret eivät heti yletä. Kun juuret ja kasvi kasvaa, se saa tästä ravinnevarastosta lisäpuhtia. Nesteenä annettavan lannoituksen etuna on se, että se on heti kasvien käytössä ja tarpeenmukainen lannoitus on mahdollista. Kannattaa kuitenkin muistaa lisätä lannoitus kosteaan multaan, etteivät juuret kuole, kuten voi käydä, jos liian voimakas lannoitustujaus tulee kuivaan multaan! Astiaviljelijän muistilista: • varmista, että astiaviljelmät saavat riittävästi valoa • suojaa kasvit kuumimmalta paahteelta varjostamalla • valitse mieluiten riittävän suurikokoinen ruukku, jossa on reikä pohjassa tai salaojita iso reiätön ruukku • lannoitus vain tarpeeseen ja kosteaan multaan • kastele reilusti mutta harvemmin Tarkkailemalla kasvien kasvua, huomaa helposti, milloin ne tarvitsevat lisäravintoa. Vaaleanvihreä, hontelohko, kellertävä uusi kasvulehti kielii typen puutteesta. Jos taas kasvit ovat saaneet liikaa ravinteita, kasvu on tummanvihreää, rehevää ja hillitöntä. Liikalannoitus on yhtä haitallista kuin liian vähäinenkin! Villisti rehottava satokasvi tuottaa vähemmän satoa ja saa helposti tuholaisia. Parhaat valinnat astiaviljelyyn Lähes mitkä tahansa kasvit saa menestymään astiaviljelyssä, kunhan olosuhteet ovat kohdillaan. Lasitetuilla parvekkeilla myös monivuotisten kasvien viljelyä kannattaa kokeilla. Parvekkeelle kannattaa järjestää Kasvun iloa toivottaa Hyötykasviyhdistys iulin ylistys - - Kesäkurpitsakeitto 2 l 1 l l ) 4 l 1 1 l - - - Kukkien kuivatus Ilmakuivaus -- Maljakkokuivaus uivaus silialiss - - - Hikkakuivaus ukki sss - Glsiii- kuivaus - - - - Raija alsalla kasvaa sufoodia s h j hs hj j h j s s s s h ss s s h s ss s j s j ss s ps s j j s s s s Phjs- ps- ss s s h j h h ss s h s s s P s sss s s ss j ss ss s s s s s p ss s s ps s ss p Y ps ss ss ss p s s p ps s s s s s s s sppp ps- p s s s pp s ps s s ss s s s s Ps ss hs j j s s s ps s sps pp s s ps ps s ss s s s p s s s s s s s ps ps s s p sp s s s s s j hs s hs j hj s s ss s h j s s s p j hs s j h j s sspp pp ss s ps pp s s s ss s s j js ss j h h j hsss ss j s s ps p s sp s s s ss hs s s s hss js hj j s s ss s s hss s ss ss ss s s s ss ss ss ss h s s ss s s j h j s s s ” fd .” lävdvll.” v v v v v v v ”Kväällä ädäälläääll- Kv v v v v ”l v v vllä l ää” v __________________________________________________________________________________________ Viherhuoneella tarkoitetaan yleensä katettua tilaa asumisen yhteydessä, mutta laajemmassa merkityksessä viherhuone on myös puutarha talon edustalla. Viherhuoneesta tunnelmaa ja hyvinvointia Sonja Haapakoski Pohjois-Savon Martat ry hallituksen puheenjohtaja Kestävä kehitys ja ekologisuus ovat tämän päivän trendit niin ruokatuotannossa, kotitaloustyössä, puhtaanapidossa kuin asumisessa. Kestävän kehityksen mukaiseen yhdyskuntasuunnitteluun, rakentamiseen ja asumiseen vaikuttavat useat tekijät. Viherhuoneet edustavat kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja niiden paras sijoituspaikka on eteläseinustalla, jolloin rakennuksen energiatalouden kannalta saadaan paras hyöty. Ne toimivat oleskelutilana ja melun vähentäjinä. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää ruoan tuottamiseen sekä kompostituotteet voidaan käyttää kasvihuoneviljelyssä. Ekologisen puutarhan perustaminen on helppoa, tehdään se sitten viherhuoneeseen tai ulos puutarhaan. Perustusvaiheessa tulisi muistaa, että puutarha ei ole pysyvä tila vaan muuttuva kokonaisuus, johon vaikuttavat oma elämäntilanne, mieltymykset, kokeilun halu ja tietyn tunnelman hakeminen esimerkiksi teeman kautta. Istutuksessa tulisi hyödyntää monilajisuutta. Pienessä puutarhassa kannattaa viljellä erilaisia yrttejä perennojen rinnalla. Monet viljeltävät yrtit ovat monivuotisia ja helppoja kasvattaa. Syötäviä kukkia ja luonnonkasveja kannattaa laittaa yrttien ja perennojen rinnalle myös kasvamaan. Monipuolisessa kasvustossa ei ole tarvetta tuholaisten torjuntaan, koska luonnossa vallitsee kasvien kasvatusta, kokea onnistumisen hetkiä ja saada iloa itselle ja muille. Työn ja opiskelun vastapainona puutarha on mainio paikka itsetutkiskeluun, rauhoittumiseen ja tunnelmointiin. Kasvatettaessa esimerkkejä yrttejä tai kukkia ruoanlaittoon, leivontaan, juomiin ja säilöntään, saa oman hyvinvoinnin lisäksi hyötyä. Itse kasvatettaessa kasvien kasvupaikan, lannoituksen ja puhtauden tietää, jolloin niiden alkuperä on tiedossa. tasapaino. Syksyllä pääse helpolla ekologisessa puutarhassa, kun kompostoi kasvit paikallaan eli kasvien varret jätetään maatumaan talven alle. Kasvien hoitaminen ja kasvattaminen on hyödyllistä, mutta myös omaa hyvinvointia parantavaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tärkeää positiivinen vuorovaikutus elinympäristönsä kanssa. Elinympäristöön kuuluu sosiaalinen yhteisö samoin kuin kulttuuri- ja luontoympäristö. Puutarha on yksi kanava oman hyvinvoinnin edistämiseen. Puutarhassa tehdään fyysistä työtä, se antaa mahdollisuuden mielen rauhoittumiseen yksin tai muiden kanssa. Samanhenkisten harrastajien kanssa on mielenkiintoista keskustella yhteisestä aiheesta, vaihtaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen. Martoilla yksi neuvonnan kulmakivi on kotipuutarha ja ympäristö. Jokainen meistä voi perustaa oman kotipuutarhan, jota hoitaa. Kotipuutarha voi olla omassa erillisessä viherhuoneessa tai pienemmässä mittakaavassa keittiön ikkunalaudalla, olohuoneessa erillisellä pöydällä, parvekkeella tai pihalla. Mahdollisuuksia on toteuttaa kotipuutarhan hoitoa monin eri tavoin omien sen hetkisten tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan. Elämäntilanteet vaihtelevat, joten viherhuone voi olla erinäköinen eri aikoina. Kasvien kasvattamisen voi aloittaa ruukku- ja laatikkoviljelyllä. Se sopii mainiosti pieniin tiloihin kaupungeissa, mutta antaa mahdollisuuden laittaa sormet multaan ja seurata kasvien kasvamista. Se on oiva keino opettaa lapsille kasvien hoitoa ja kasvien käyttämistä osana ruoan raaka-aineita. Hyvinvointi on käsitteenä laaja sisältäen paikka-, aika- ja kulttuurisidonnaisuuden. Se merkitsee eri ihmisille eri asioita ja vaihtelee yksilön elämänvaiheiden ja -tilanteiden mukaan eli hyvinvointitekijät ovat muuttuvia. Yksilöllinen hyvinvointi voidaan määritellä yleiseksi tilaksi, jossa ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja saada tarpeensa tyydytetyksi. Puutarhan hoito on mitä parhain harrastus, jossa voi toteuttaa itseään kokeilemalla eri vuosina erilaisten Lasten kanssa viljeltäessä yrttejä, kannattaa valita hyvänmakuisia lajeja, joita voi käydä poimimassa suuhun myös tuoreeltaan. Näin rohkais- sosiaalista kanssakäymistä ja tuottaa hyvinvointia osapuolille. Ikäihmisiä ei pidä unohtaa suunniteltaessa viherhuoneita. Heille kasvien kasvattaminen voi olla yksi tärkeä päivän puuha, jolloin päiviin saa mielekästä tekemistä. Vihreät kasvit luovat omaa elävää tunnelmaa kotiin. Vihreiden kasvien vaikutusta hyvinvointiin ei pidä unohtaa. taan lapsia syömään ruoassa enemmän kasviksia. Ruokien mausteena ja koristeena yrtit ovat maukas ja kaunis lisä. Ennakkoluulottomuutta kannattaa lapsille omalla esimerkillä opettaa. Lapset oppivat vanhempien mallin mukaan erilaisia asioita. Kasveilla on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Marttojen teemana on ”elämä on parasta itse tehtynä”. Tämä on ollut käytännössä tavoitteena koko Marttojen historian ajan. Alkuun itse tekeminen on ollut keino lisätä ja monipuolistaa ruokataloutta. Nykyisin itse tekeminen liitetään omaan hyvinvointiin, niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Viherhuoneessa on kaikille asteille virikkeitä. Eri aistit korostuvat eri aikakausina. Itse voi havainnoida omien sen hetkisten aistien tarpeiden mukaan hyvää oloa. Viherhuone, on se parvekkeella, ulkona pihalla tai keittiön ikkunalaudalla, voi toimia teemapuutarhana. Eri vuosina voi valita eri teemojen mukaan kasvatettavat kasvit. Luovuus on rajaton mahdollisuus. Jokainen meistä on luova, kun annamme itselle luvan rohkeaan kokeiluun. Nykyisin on kasveissa monia mahdollisuuksia, kun tarjonta on laajentunut uusien kasvien myötä. Kokeilemalla tietää, ihastuuko vai ei kasveihin. Perhe tai muu yhteisö, jonka kanssa toteuttaa teemapuutarhaa, kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun. Näin voidaan jakaa myös vastuuta kasvien hoidossa. Kasvien kasvattaminen ja hoitaminen luo perheen tai muun yhteisön kanssa Yksilöllä hyvän olon tarpeet ovat muuttuvia, jolloin viherhuone tarjoaa hyvää oloa eri vuodenaikoina, erilaisia mahdollisuuksia kasvien kasvukausien mukaan. Kasvit ovat eläviä ja ne ovat monin tavoin kauniita, joten on luonnollista olla kiinnostunut niistä. Niiden hyödyntäminen omassa elämässä on mahdollisuus, jota kannattaa kokeilla. Iloa, tunnelmaa ja hyötyä saat, kun päätät perustaa vaikka pienenkin viherhuoneen itselle, perheen tai yhteisön iloksi! k hyää Phjs- . . . . . . . . . . . . ! . . . . . . ! hsss sh hä spp s ul lhl ppu pujuu uhspul spul slpslj hspl pll - - - - – 5- - w Vä Asta Kuosmanen Marttaliitto ry Jokaiselle tarhurille on itsestään selvää, että ilman vettä ei puutarhassa pärjää, ei ainakaan kovin pitkään. Vettä tarvitaan keväällä, kun siemenet on kylvetty ja taimet istutettu. Kesällä kasveja on kasteltava sitä ahkerammin, mitä enemmän aurinko paistaa. nauhan yläpäästä ilmarakojen kautta ja nauhan alapäähän tulee korvaavia molekyylejä juurien kautta. Kasvi säätelee haihduttamista avaamalla ja sulkemalla lehdissä olevia ilmarakoja. Kun kasvi kärsii kuivuudesta, se sulkee ilmarakonsa ja minimoi haihduttamisen. Vesi on kasvien elinehto Kasvit tarvitsevat vettä kaikkiin elintoimintoihinsa. Ilman vettä kasvit nuutuvat nopeasti, kasvu ja kehitys pysähtyvät ja satoa on turha odotella. Vesi on välttämätöntä nestejännityksen ylläpitoon, yhteyttämiseen ja ravintoaineiden kuljettamiseen. Hyvä maa luovuttaa vettä Maan rakenne vaikuttaa kasvien vedensaantiin. Maa koostuu maahiukkasista ja niiden väliin jäävistä huokosista. Kasveille käyttökelpoisin vesi on keskikokoisissa huokosissa. Isot huokoset ovat ilman täyttämiä. Niistä vesi valuu maan alempiin kerroksiin. Pienimpiin huokosiin vesi taas sitoutuu niin tiukasti, etteivät kasvit pysty sitä ottamaan. Vesi tasaa kasvin lämpötilaa. Auringonpaahteessa lehdistä haihtuva vesi estää kasvien ylikuumenemisen. Jos kasvuharso on jäänyt hankkimatta, vedestä on apua myös hallan uhatessa mm. kukkivaa mansikkamaata tai kymmensenttisiä perunan taimia. Sadetus aloitetaan ennen kun lämpötila laskee pakkasen puolelle ja sitä jatketaan, kunnes mittari näyttää taas plussaa. Kasvin pinnalle jäätyvä vesi luovuttaa lämpöä kasvisolukoille ja pakkasvaurioilta vältytään. Kasvit ottavat vettä maasta juurillaan ja haihduttavat sen lehtien kautta ilmaan. Johtosolukoissa vesi kulkee ohuena nauhana ylöspäin. Liike syntyy, kun vesimolekyylejä haihtuu Maa pidättää vettä sitä paremmin, mitä pienempi raekoko on ja mitä enemmän maassa on eloperäistä ainesta eli mitä multavampaa se on. Hiekka- ja hietamaissa maahiukkaset ovat yleensä irrallisina ja väliin jääviin huokosiin mahtuu sekä kasvien juuria että ilmaa ja vettä. Tiiviin savimaan huokoset sen sijaan ovat pieniä ja kun maa on märkä, ne täyttyvät vedellä. Kasvien kannalta tiivis savimaa on huono. Vaikka vettä on runsaasti, se on liian tiukasti kiinni maassa. seen savimaahan 5 – 10 cm hiekkaa sekä 3-5 cm hyvää multaa, turvetta tai kompostimultaa. Maanparannusaine sekoitetaan muokkauskerrokseen lapiolla tai jyrsimellä. Maan multavuus paranee ja vedenpidätyskyky pysyy kunnossa, kun maahan lisätään vuosittain ohut kerros kompostimultaa tai muuta eloperäistä ainesta. Savimaan rakenne on hyvä, kun pienet savihiukkaset ovat liittyneet yhteen muodostaen muruja. Vesi pääsee liikkumaan murujen väliin jäävissä epäsäännöllisen muotoisissa huokosissa ja kasvien juurillakin on tilaa kasvaa. Murujen muodostumisen edellytyksenä on, että maassa on riittävästi eloperäistä ainesta. Kun maassa on runsaasti kasveille käyttökelpoista vettä kasvien juuriston syvyydellä, maata kutsutaan hikeväksi. Mitä hikevämpi maa on, sitä paremmin vesi nousee maan huokosia pitkin ylöspäin syvemmistä maakerroksista. Erityisesti hietamaat ovat hikeviä. Vesi kuljettaa ravinteita Kasvit tarvitsevat kasvuunsa noin 20 alkuainetta. Jos kasvi ei saa kaikkia tarvitsemiansa ravinteita tai saa niitä liikaa, sen kehitys häiriintyy. Pääosa kasvin rakennusaineista on hiiltä, happea ja vetyä. Hiilen ja hapen kasvi saa lehtien kautta ilmasta kaasuina. Vedyn se saa vedestä. Palkokasvien ja joidenkin muiden kasvien juurissa elää typensitojabakteereja, jotka ottavat typpeä suoraan ilmasta. Maasta kasvi ottaa ravinteet juurillaan sähköisesti varautuneina ioneina. Jotta kasvi saa ionit käyttöönsä, tarvitaan vettä, johon ravinteet liukenevat, Vesi kuljettaa siihen liuenneet ravinteet juurten ulottuville. Hyvä kotikonsti arvioida maan rakennetta on yksinkertainen kieritystesti. Maahan kaivetaan lapion syvyinen kuoppa ja kuopan reunasta leikataan ohut viipale. Viipaleesta otetaan kokkare maata ja se leivotaan kämmenien välissä ohueksi nauhaksi. Kun nauha katkeaa, sen paksuus mitataan ja näin saadaan summittainen arvio maalajista. Kun maa on karkeaa hiekkaa, hietaa tai multaa, kokkare hajoaa eikä nauhaa synny. Hiesumaa leipoutuu 3-4 mm paksuiseksi ja hiesua hienojakoisempi hiuemaa 2 mm paksuiseksi nauhaksi. Kaikkein hienoimmat savimaat leipoutuvat alle 1,5 mm nauhoiksi. Puutarhamaan vedenpidätyskykyä voidaan parantaa lisäämällä maanparannusainetta. Karkeille hiekkamaille lisätään 1 – 3 cm savea, tiivii- Tarhuri helpottaa kasvien ravinteidenottoa samalla tavalla kuin vedenottoakin eli huolehtimalla maan rakenteesta. Kasvi ottaa tehokkaasti ravinteita, kun maassa on runsaasti eloperäistä ainesta. Maan tulee olla myös sopivasti murustunutta, jotta juuristo pääsee levittäytymään maassa ja toisaalta riittävän tiivistä, jotta juuret ovat kontaktissa maahiukkasiin. an pohjalle. Jos kaivoveden laatu epäilyttää, se kannattaa tutkituttaa. Tarkempia ohjeita voi kysyä oman kunnan terveystarkastajalta tai näytteitä tutkivalta laboratoriolta (Pohjois-Savossa esimerkiksi SavoKarjalan Ympäristötutkimus Oy Kuopiossa). Myös äkillisissä ravinteidenpuutoksissa tarvitaan vettä. Lehtilannoitus poistaa nopeasti ravinteiden puutosoireet (esimerkiksi boorin puute juurikasveilla). Lannoite liuotetaan veteen, joka ruiskutetaan kasvin lehdille. Lehtilannoitus vaikuttaa nopeasti. Kastele vain puhtaalla vedellä! Puutarhan kasveja on kasteltava sateettomina kausina, muuten kasvit eivät pysy hengissä. Kasteluveden tulee olla puhdasta, jotta kasvit eivät vioitu eikä syötäviin kasveihin tule veden mukana haitallisia mikrobeja. Järvi-, lampi- ja jokivesi kelpaa kasteluun, kun se täyttää uimaveden laatuvaatimukset. Jos vedessä on hajua tai makua, se ei käy ravintokasveille. Vesijohtovesi on Suomessa puhdasta ja sopii kasvien kasteluun. Vesijohtovesi on kuitenkin yleensä aika kylmää. Jos veden seisottaminen astiassa ja kannulla kasteleminen tuntuu liian työläältä, vesi kannattaa valuttaa letkusta maahan, ei suoraan kasvien päälle. Vesijohtovesi on kallista. Jos kastelussa haluaa säästää rahaa, katolta sadevettä johtavan syöksytorven alle kannattaa laittaa astia. Tuore sadevesi on lämmintä ja hapekasta, joten se on erinomaista kasteluvettä. Kerätty sadevesi kannattaa käyttää kasteluun heti ensimmäisen poutajakson aikana, sillä pitkään astiassa seisovaan veteen ilmaantuu leväkasvustoa ja mikrobeja Talousvedeksi kelpaava kaivovesi on hyvää kasteluvettä. Kaivovesi lämpenee ja hapettuu, kun sitä seisotetaan lyhyt aika astiassa. Samalla mahdolliset roskat laskeutuvat asti- Kastele vain tarvittaessa Syväjuuriset puut ja pensaat selviytyvät normaalikesinä yleensä maassa olevan veden turvin, sen sijaan lähelle maan pintaan juurensa muodostavat marjakasvit, vihannekset ja kukat tarvitsevat kastelua poutajaksoina koko kesän. Myös kasvin lehtien koko ja rakenne vaikuttavat kastelutarpeeseen. Isoista, ohuista lehdistä vettä haihtuu ilmaan paljon enemmän kuin vahapintaisista, pienistä lehdistä. Myös maan pinnalle tai pinnan alle asennettavien tihkukasteluletkujen avulla veden voi annostella tarkasti kasvien juuristoalueelle. Maan pinnan kattaminen eloperäisellä aineella (ruoho, olki, hake, puunkuori, kuorihumus jne.), koristekivillä, kuitukankaalla, paperilla tai muovilla vähentää veden kulutusta. Kate tehostaa veden imeytymistä maahan ja vähentää veden haihtumista sekä kastelutarvetta. Kate estää myös maan pinnan liettymisen ja maa-aineksen huuhtoutumisen, mikä puolestaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Harso kasvimaalla alkukesällä vähentää veden haihtumista. Erityisen tärkeää riittävä vedensaanti on kasvun alkuvaiheessa. Siemenet eivät itämisen aikana saa missään vaiheessa kuivua. Pienien taimien kasvualusta on pidettävä tasaisen kosteana niin pitkään, että taimet saavat juurillaan vettä. Kylvövaon kastelu ennen kylvöä ja kunnollinen kastelu siementen peittämisen jälkeen varmistaa itämistä. Harsokate vähentää kosteuden haihtumista. Jos taimettumisen aikana ei sada, kylvöksiä kastellaan säännöllisesti. Samoin istutettaville taimille annetaan istutuksen yhteydessä runsaasti vettä. Jos maa on kuivaa, säännöllistä kastelua jatketaan niin pitkään, että taimet ovat juurtuneet. Liikakastelua on kuitenkin varottava. Voimakkaan kasvun aikana ja sadon kehittymisen aikaan kasvit kuluttavat paljon vettä. Poutakausina kastelua tarvitaan vähintään kerran, joskus parikin kertaa viikossa. Vettä annetaan kerralla niin paljon, että maa kastuu kunnolla. Litra vettä neliömetrille kastelee maata 1 cm paksuisen kerroksen. Juuristoalueen kastelemiseen tarvitaan 20 -30 litraa (kaksi, kolme kastelukannullista) neliömetrille. Näin säästät kasteluvettä Illalla tai pilvisellä säällä kastelu säästää vettä. Kun aurinko paistaa, kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Kasteluvettä ei mene hukkaan, kun vesi valutetaan letkusta tai kannusta maahan kasvien juurelle (mansikalla muistettava harmaahomeriski). Jos maan pinta on paljas, maan pinta kannattaa harata veden imeytymisen jälkeen. Veden haihtuminen maan pinnan kautta vähenee ja samalla siemenrikkakasvit pysyvät kurissa. Puiden ja pensaiden taimia kastellaan runsaasti istutuksen yhteydessä. Kun vesi on imeytynyt istutuskuoppaan, ja kuoppa täytetty, pinnalle laitetaan vielä ohut kerros kuivaa multaa. Kuiva multa vähentää veden haihtumista istutuskuopasta. Puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa syksyllä. Syksyllä maa on yleensä kostea, ellei loppukesä ja syksy ole poikkeuksellisen kuiva. Samalla kevätkosteudesta saadaan kaikki hyöty, sillä taimien kasvu alkaa heti kun maa sulaa. Katiskaverkkoveistokset Riitta Arffman Pitkälahden puutarhakerho Katiskaverkkotyöt ovat luonnollisen kokoisia lintu- ja eläinaiheisia rautalanka- ja katiskaverkkoveistoksia, joita voi laittaa koristeeksi pihaan ja puutarhaan. Katiskaverkkoveistokset kestävät myös Suomen talven eikä niitä tarvitse siirtää sisälle. Suosittuja hahmoja ovat hanhet, kurjet, metsot, pöllöt sekä useat metsän eläimet kuten karhut, kauriit ja ketut. Kuopion kaupungin kansalaisopisto järjestää syksyisin ja keväisin kaksi viikonloppua kestäviä katiskaverkkokursseja. Kurssit pyritään järjestämään syksyllä ja keväällä niin etteivät puutarhatyöt kärsi. muistuttaa ulkonäöltään tekeillä olevaa eläintä. Lintujen jalat ja räpylät voi punoa erilaisista metallilangoista ja saada linnulle persoonallista ulkonäköä. Katiskaverkkoveistoksen voi maalata spraymaalilla tai jättää katiskaverkon näköiseksi. Jokainen eläinveistos on oman näköisensä taideteos. Katiskaverkkotyötä varten piirretään paperille luonnollisen kokoinen kuva tehtävästä eläimestä, jonka mukaan työ sitten etenee. Katiskaverkko leikataan pienempiin palasiin työn helpottamiseksi. Katiskaverkkoa käsiteltäessä työvälineinä ovat sivuleikkurit, kärkipihdit sekä napakat käsineet. Vahvaa katiskaverkkoa menee esim. hanheen noin 10 metriä ja lisäksi tarvitaan eri paksuisia metallilankoja jalkoja ja nokkaa varten. Katiskaverkkotyö etenee hitaasti kun eläinhahmosta tehdään läpinäkymätön ja vähintään 7 kerroksesta koostuva veistos. Veistosta pitää väliin vasaralla muovata että Taidokkaita töitä katiskaverkosta on osoitteessa https://pinterest.com Katiskaverkko/chicken wire - - - - - - - - Kuopion jätekeskus ja Pikkukukko Palvelemme maanantaista perjantaihin klo 7–19 Kaatopaikantie 316, 70800 Kuopio Katso Pikkukukon muuttunut ajo-ohje! 1. 1. Vaaralliset jäteet, Kylmälaiteet, Viihde-elektroniikka i 2. 2. Risut ja haravointijäteet 4. 3. Lasi Metalli 3. Kartonki Paperi Asbesti 5. Betoni, tiili, posliini Pahvi Tekstiili P 4. Energiajäte Loppujäte Metalliromu Puujäte VAAKA 2 Kaatopaikantie Kipsijäte Kyllästetty puu Sähkölaiteet (esim. liedet, pesukoneet) 5. Toimisto ja vaaka PIENKUORMAT Näin toimit jäteasemilla ja Pikkukukossa Käyttämällä muutaman ylimääräisen minuutin kuorman tekoon, säästät aikaa, vaivaa ja rahaa jäteasemilla ja Pikkukukossa. 1 • Pakkaa kuorma jätelajeittain. 3 • Varo muuta liikennettä. Energiajäte, mitä se on? Energiajäte on polttokelpoista jätettä, jota voidaan hyödyntää energiana. Energiajätteeseen soveltuvat polttokelpoiset muovit, styroxit ja likainen pahvi. Myös puuperäiset huonekalut, näiden pehmusteet sekä tekstiilit kelpaavat yleensä energiajätteeseen. Mikäli olet epävarma voiko jätteesi hyödyntää energiana, voit pyytää apua jäteasemanhoitajalta, hän auttaa sinua mielellään tunnistamaan kuormastasi energiajätteet! 2 • Pura kuorma lajittelualueella ohjeiden mukaisesti. 4 • Maksa maksullinen jäte ensisijaisesti pankkikortilla, muutoin laskulla. Loppujäte, mitä jää jäljelle? Loppujätettä ei voida hyödyntää materiaalina eikä energiana. Loppujätteeseen kuuluu muun muassa muovit, jotka sisältävät PVC:tä. Lisäksi suuriosa tapeteista, matkalaukuista, urheiluvälineistä ja matoista sisältää PVC:tä. Myös jäte-esineet, joita ei voida murskata kuuluvat loppujätteeseen, tällaisia ovat mm. pitkät narut ja köydet, joustinpatjat sekä sohvat, joissa on jousitus. Vinkki: Purkamalla jousitetun patjan tai sohvan osiin, saat laitettua metalliset jouset maksuttomaan metalliromuun!
© Copyright 2024