2014 - Suomen Akatemia
SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 1. TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 4 1.2.1 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat 1.2.2 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä 1.2.3 Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 1.5.1 Henkilöstö 1.5.2 Työhyvinvointi 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen 1.5.4 Sairauspoissaolot 1.5.5 Vaihtuvuus 1.5.6 Työaika ja työvoimakustannukset 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 1.6.3 Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä 1.6.4 Tuotto- ja kululaskelma 1.6.5 Tase 1.6.6 Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 6 15 20 26 28 29 30 31 31 31 33 33 33 35 36 37 37 38 38 38 40 41 41 43 43 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 44 1.8 Arviointien tulokset 45 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 46 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 2.1 Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä 47 48 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA 49 4. TASE 50 5. LIITETIEDOT 52 6. ALLEKIRJOITUKSET 55 LIITTEET 56 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuoden 2014 toimintaan heijastui vahvasti Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi, joka julkaistiin syyskuussa 2013 sekä vuoden 2013 valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten kokonaisuudistuksesta. Kansainvälisen arvioinnin mukaan Akatemia toimii laadukkaasti ja tehokkaasti. Arvioinnin kymmenen pääsuosituksen toteutus on edennyt rivakasti. Akatemiaa koskevan lain muutos tuli voimaan 1.7.2014. Lakimuutos muutti Suomen Akatemian hallituksen kokoonpanoa, vakiinnutti tutkimusinfrastruktuuritoiminnan luomalla tutkimusinfrastruktuurikomitean sekä perusti Akatemian yhteyteen strategisen tutkimuksen neuvoston. Strategisen tutkimuksen rahoitus palvelee yhteiskunnan toimintojen kehittämistä rahoittamalla ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta. Rahoitusta kohdennetaan kilpailun kautta laajaalaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurten haasteiden tutkimukseen – mm. tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä tai julkisen sektorin kehittämistä. Tämä lisää merkittävästi Suomen Akatemian mahdollisuuksia edistää monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta. Laissa mainitaan myös ensimmäistä kertaa tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK), jolla on täysi päätösvalta kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksessa. TIK ryhtyi tekemään kansallista tutkimusinfrastruktuuristrategiaa sekä tutkimusinfrastruktuureja koskevia vuoden 2014 rahoituspäätöksiä. Strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruktuurikomitean käynnistymisen lisäksi Suomen Akatemian toimintaan vaikutti merkittävästi uusi rahoitusinstrumentti, yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen. Tämän vuonna 2015 käynnistyvän rahoitusmuodon laajat valmistelut aloitettiin jo keväällä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen kanssa. Suomen Akatemian rooli tieteen keskuselimenä ja tiedepoliittisena toimijana on vuoden 2014 aikana vahvistunut. Tätä toimintaa edustavat muun muassa Tieteen tila -selvitykset ja muut toimet, jotka tarjoavat opetus- ja kulttuuriministeriölle, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille dataa tieteen tilasta ja tasosta. Tiedonkeruumekanismit yliopistojen resursseista ja julkaisuista ovat parantuneet ja tarkentuneet merkittävästi. Mukana on tutkimusorganisaatiokohtainen bibliometrinen tarkastelu koko Suomen julkaisutoiminnasta. Näin on saatu käyttöön suhteellisen helposti päivitettävä aineisto. Yliopistojen profiloituminen, työnjako ja yhteistyö, tutkimusyksiköiden pieni koko sekä kansainvälisen yhteistyön merkitys nousivat vahvasti esille keskusteluissa, joita Suomen Akatemia kävi useissa tapaamisissa tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tieteen tila -hankkeen yhteydessä laaditut erillisselvitykset kansallisista tutkimusinfrastruktuureista ja professorien rekrytoinnista herättivät myös keskustelua yliopistojen ja tutkimuslaitosten panostuksista ja valinnoista. Suomen Akatemian tiedepoliittisessa toiminnassa tutkimuksen vaikuttavuuden tarkastelu ja siihen liittyvien prosessien kehittäminen on yksi keskeisistä kehityskohteista. Hallintoviraston määrärahakehitys on keskeisessä asemassa tätä toimintaa suunniteltaessa. 2 Suomen Akatemian hallintovirastoa muokattiin uudistuksien aiheuttamien tarpeiden mukaan. Rahoitustoiminta jaettiin yleiseen ja temaattiseen tutkimusrahoitukseen. Jälkimmäiseen kuuluvat akatemiaohjelmat ja strateginen tutkimusrahoitus. Suomen Akatemian toiminnassa keskeisin osa on kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemusten kansainvälinen arviointi ja arviointipaneelien raportteihin perustuvien rahoituspäätösten tekeminen. Suurimmissa rahoitusmuodoissa käsiteltiin hakemuksia seuraavasti: akatemiahankkeet 1 324, akatemiatutkijat 551 ja tutkijatohtorit 1 003. Kaikkiaan käsiteltiin 4 186 hakemusta. Akatemiahankehakemusten lukumäärästä laskettu myöntöprosentti jäi 15:een, akatemiatutkijahakemuksissa 11:een ja tutkijatohtoreissa 10:een. Tutkimusrahoituksen kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta voimistuu edelleen. Erinomaisia hakemuksia ja tutkijoita on enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on epätoivottava tilanne rahoituksen hakijalle ja siitä päättävälle. Huolimatta kasvavista hakemusmääristä Akatemia on kyennyt säilyttämään korkean tason hakemusten arvioinnissa. Suomen Akatemian tiedepoliittisen roolin vahvistuminen näkyi käytännössä varsinkin entistä syvemmässä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tekesin kanssa on mm. käynnistetty ICT 2023 -ohjelma sekä kokeilu huippututkimuksen ja elinkeinoelämän kohtaamiseksi: Akatemian rahoittamien terveyden tutkimuksen alan hankkeiden on mahdollista hakea tukea tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Tällä toimintatavalla tutkimuksen hyödyntäminen ja vaikuttavuus yhdistyvät tieteelliseen laatuun uudella tavalla, mikä voi mahdollistaa entistä syvemmän rahoittajayhteistyön. 3 1.2 Vaikuttavuus Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemian tavoitteena on nostaa tutkimuksen tasoa ja vahvistaa tutkimusedellytyksiä niin, että Suomessa tehtävästä tutkimuksesta syntyy tieteellisiä läpimurtoja ja kansainvälisesti korkeatasoisia uusia innovaatioita. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi Suomen Akatemia suuntaa rahoitusta Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustan vahvistamisen ja uudistumisen kannalta keskeisille tutkimuksen painoalueille ja kansainväliseen huippuun yltävään tutkimukseen. Akatemia edistää tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmallista kehittämistä ja julkisin varoin tuotettujen aineistojen ja tiedon tallentamista ja hyödyntämistä. Suomen Akatemia edistää vahvojen, laadukkaiden ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien ja -ympäristöjen kansainvälistymistä ja kytkeytymistä kansainvälisiin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Lokakuussa 2014 valmistuneessa Tieteen tila 2014 -hankkeessa tarkasteltiin Suomen yliopistojen ja tutkimuslaitosten opetus- ja tutkimushenkilöstöä, tutkimusrahoitusta, julkaisutoimintaa ja bibliometrisin menetelmin mitattua tieteellistä vaikuttavuutta tieteenaloittain ja organisaatioittain. Erityisteemana syvennyttiin yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten professorirekrytointeihin vuosina 2010–2013. Toisena erityistarkasteluna koottiin yleiskuva tutkimusorganisaatioiden keskeisimmistä ja strategisesti merkittävimmistä tutkimusinfrastruktuureista. Tieteenala- ja organisaatiokohtaiset analyysit olivat ensimmäistä kertaa käytössä tässä laajuudessa, ja niiden kehitystyö jatkuu edelleen. Hankkeen yhteenveto sekä yksityiskohtainen materiaali tieteenaloittain ja organisaatioittain ovat saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilta (www.aka.fi/tieteentila). Vaikuttavuuden merkitys korostuu julkisen talouden heikentyvien näkymien vuoksi. On entistäkin tärkeämpää, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistuvien panostusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on paras mahdollinen. Päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen edellyttää vaikutusten ja vaikutusmekanismien nykyistä parempaa ymmärtämistä sekä seurannan kehittämistä. Suomen Akatemia käynnisti hankkeen yhä laadukkaamman ja monipuolisemman, tiedepoliittista päätöksentekoa, suunnittelua ja ohjausta tukevien analyysien tuottamiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti kvantitatiivisiin aineistoihin, jota syvennetään esimerkiksi haastatteluilla. Tavoitteena on valmistella Akatemian normaalin toiminnan osaksi prosessi, jonka avulla tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan ymmärtää ja seurata nykyistä monipuolisemmin. Tiedon käyttäjinä voivat olla Akatemian lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä muut tiedepolitiikan toimijat. Osana hanketta kartoitetaan myös, millä tavoin Tieteen tila -selvitysten bibliometristen mittareiden avulla toteutettua, tieteellisen vaikuttavuuden näkökulmaa voitaisiin täydentää tutkimuksen yleisemmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkasteluilla. Vaikuttavuutta monimuotoisesti Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta toteutti yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa biotaloutta koskevan arviointi- ja ennakointihankkeen vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa tehtävää, biotalouteen ja maa- ja metsätaloustieteisiin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja tunnistaa keskeisiä tulevaisuuden tutkimustarpeita. Hanke muodostui biotaloutta koskevasta kyselystä sekä tutkijatyöpajoista. Tutkijatyöpajoihin osallistui yli sata tutkijaa edustaen laajasti maa- ja metsätaloustieteiden lisäksi myös luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Työpajoissa tarkasteltiin kolmea kokonaisuutta: biotalouteen liittyvät jär4 jestelmämuutokset, biotalouden tuotteet, palvelut ja konseptit sekä biomassan saatavuus ja ekosysteemipalvelut. Työpajoissa nousi esille biotalouden osaamisen vahvistamiseen tähtääviä yleisiä tutkimustarpeita: - biotalouden arvoverkot ja arvonmuodostus - biotalouden systeemisten kokonaisuuksien, riskien ja resilienssin hallinta - biomassojen kullanhuuhdonta - hajautetut, joustavat ja modulaariset tuotannolliset ratkaisut - tuottajalähtöisestä kuluttaja- ja markkinalähtöiseen ajatteluun - biotalouden ratkaisujen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja ohjauskeinot. Näiden lisäksi läpileikkaavana teemana nousi esille tieteiden välisen yhteistyön ja menetelmien sekä tietoaineistojen hyödyntäminen. Hanke on aktivoinut tutkijakuntaa käymään keskustelua biotalouden kannalta keskeisistä tutkimushaasteista ja näin luonut pohjaa eri toimijoiden toiminnan suuntaamiseen. Hankkeen tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää tutkimusrahoituksen suuntaamisessa ja kansallisen biotalousstrategian implementoinnissa. Vuoden 2014 akatemiapalkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta myönnettiin ympäristöpoliittisen tutkimuksen edistäjälle, akatemiatutkija Irmeli Mustalahdelle Itä-Suomen yliopistosta. Mustalahti tekee tutkimusryhmänsä kanssa vertailevaa tutkimusta vuorovaikutteisen hallinnon toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista liittyen metsäkadon ja metsien heikkenemisen hillitsemiseen sekä akatemiatutkijana että määrärahalla, joka on saatu ilmastonmuutokseen kehitysmaissa suunnatusta hausta. Mustalahti pyrkii löytämään globaaleja muutosprosesseja, jotka vaikuttavat oikeudenmukaisuuteen ympäristöhallinnon eri tasoilla. Mustalahden tutkimus tuottaa tietoa tulevien hankkeiden suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan toiminnan sekä rahoituksen vaikuttavuudesta voidaan pitää yhtenä esimerkkinä vuoden 2014 toimikunnan suunnattua hakua teemasta Yhteiskunnallinen turvallisuus. Hakua valmistelevaan tutkivaan työpajaan osallistui yli sata yhteiskunnan ja humanististen alojen tutkijaa sekä keskeisiä asiantuntijoita ministeriöistä ja muualta hallinnosta. Työpajan anti oli yhteiskunnallisen turvallisuuden käsitteen ja sisältöjen laajentaminen formaalista yhteiskunnallisen turvallisuuden uhkien tunnistamisesta ja torjumisesta pohtimaan aihetta systeemisesti lähtökohtana yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan rakenteet, arvot ja niihin kytkeytyvät dynamiikat. Hausta rahoitettujen hakemusten tieteenalakirjo oli myös huomattavan laaja ja monitieteinen. Toimikunta rahoitti yhteensä kahdeksan hanketta. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan aloilla merkittävää oli tulosten ja menetelmien sovellettavuus muilla tieteenaloilla. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen menetelmät suurten tietomäärien nopeaan analysointiin ovat tärkeitä monissa sovelluksissa. Professori Sampsa Hautaniemen vuonna 2014 raportoidussa akatemiatutkijan projektissa on kehitetty laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan yhdistää suuria määriä erilaista molekyylitason dataa kliinisien datan kanssa. Kohteena ovat olleet erityisesti rintasyöpään vaikuttavat tekijät. Nämä tiedot auttavat selvittämään syitä esimerkiksi syöpäsolujen lääkeresistenssin syntyyn ja potilaan selviytymismahdollisuuksiin uudella tavalla, joka ei ole ollut mahdollista ennen tehokasta suurten tietomassojen laskennallista käsittelyä. Menetelmät ovat tuottaneen useita paljon näkyvyyttä saaneita julkaisuja ja niitä jatkokehitetään aktiivisesti. 5 Terveyden tutkimuksen toimikunta käynnisti vuoden 2014 syyshaussa riskitutkimushankkeiden rahoituspilotin. Tavoitteena on myöntää ensin lyhyt rahoitus sellaisille korkeatasoisille tutkimussuunnitelmille, joihin sisältyy perusteltua riskinottoa. Ensimmäisen vuoden jälkeen edistyminen arvioidaan kansainvälisessä paneelissa, jonka perusteella noin puolet saa pidemmän rahoituksen loppukaudeksi. Pilotin avulla pyritään tarkastelemaan riskinottoa uudella tavalla ja antamaan mahdollisuus sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka korkeasta tieteellisestä tasosta huolimatta eivät tulisi rahoitetuksi riskien vuoksi. Pilottia seurataan säännöllisesti ja se myös arvioidaan. Terveyden tutkimuksen tulokset vaikuttavat muun muassa terveyskäyttäytymiseen, uusiin hoitokäytäntöihin ja hoitojen kohdentamiseen, mikä johtaa resurssien tehokkaampaan käyttöön ja kustannusten laskuun. Professori Juhani Knuutin johtama Verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan molekyylikuvantamisen -huippuyksikkö keskittyy sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen, jotka ovat sairauksina johtavia kuolinsyitä maailmassa. Huippuyksikkö keskittyy erityisesti sairauksien varhaisen vaiheen muutoksiin ja sellaisten ilmiöiden tunnistamiseen, jotka altistavat näille taudeille tai niiden komplikaatioille. Moderneilla kuvaustekniikoilla voidaan visualisoida kehon eri kudoksia ja niiden toimintaa. Näitä menetelmiä hyödyntämällä pystytään esimerkiksi kohdistamaan uudet tehokkaat ja kalliit hoitomuodot potilaille, jotka niistä todella hyötyvät. Knuutin huippuyksikön tutkimus osoitti, että sepelvaltimotautiepäilyn non-invasiivinen hoito oli selvästi muita hoitomuotoja parempi. Menetelmä vakiintui kliiniseen käyttöön kahdessa vuodessa ja johti EU:n rahoittamaan monikeskustutkimukseen, jossa löydöksiä dokumentoidaan laajemmissa populaatioissa. Huippuyksikkö tekee myös yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa elämäntapaan liittyvissä terveysongelmissa tarjoamalla todisteita ylipainon haitoista. Suomen Akatemian suoran tutkimusinfrastruktuurirahoituksen, kuten jäsenmaksujen, lisäksi tieteelliset toimikunnat tukevat tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä myös rahoittamillaan tutkimushankkeilla. Esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta huomioi rahoituspäätöksissään sekä kansallisia tutkimusinfrastruktuureja hyödyntävän kokeellisen tutkimuksen että kansainvälisiin tieteen suurhankkeisiin liittyvän tutkimuksen, kuten CERN, ESA, ESO, ESRF ja FAIR. Kansainvälisiin infrastruktuureihin kytkeytyneille hankkeille kanavoituu usein rahoitusta myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, mikä lisää niiden vaikuttavuutta huomattavasti. 1.2.1 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemia vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tiedepoliittisella ohjauksella, valikoivalla rahoituksella, arvioinneilla ja ennakoinnilla. Akatemian tutkimusrahoitushakemusten tieteellinen ja kansainvälinen arviointi on laadukasta. Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee tutkimusta, jolla vastataan suurten haasteiden kysymyksiin. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä. Akatemia suuntaa olemassa olevia voimavaroja huippututkimuksen edellytyksiin, tutkimusinfrastruktuureihin ja kansallisia vahvuuksia tukeviin ja synnyttäviin tutkimusohjelmiin. Akatemian tutkimusohjelmien ja vastaavien rahoitusinstrumenttien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurien osuus hankekannan volyymista kasvaa. Innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi Akatemia osallistuu SHOK-konseptin kehittämiseen ja suuntaa rahoitusta SHOKien painopistealueisiin. 6 Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet. Akatemia hoitaa kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan valmistelun ja toteutuksen hallinnoimisen. Akatemia analysoi ja hyödyntää hakemus-, tieteenala- ja tutkimusala-arvioinneista, ohjelma-arvioinneista ja tutkimushankkeiden loppuraporteista saatavaa tietoa muun muassa rahoituksen suuntaamisessa ja opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön tarjottavan tiedepoliittisen asiantuntemuksen muodostamisessa. Tutkimuksen rahoitus tutkimusaloittain, suorituspaikoittain ja rahoitusmuodoittain Suomen Akatemia rahoittaa useiden tieteenalojen tutkimusta (liite 1). Tutkimusalataulukko perustuu hakijan hakemuksessa määrittelemään ensisijaiseen tutkimusalaan, jotka summataan tutkimusalaryhmiin. Akatemian myöntämästä rahoituksesta 82 prosenttia kohdentui yliopistoille (taulukko 1). Tutkimuslaitoksille kohdistui yhdeksän prosenttia. Ulkomaisille organisaatioille maksettu osuus oli seitsemän prosenttia. Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina 2012–2014 (1000 €) Tutkimusrahoituspäätökset organisaatioryhmittäin Yliopistot Yliopistosairaalat Tutkimuslaitokset Ulkomaiset organisaatiot* Rekisteröidyt yhdistykset/Tieteelliset seurat Ammattikorkeakoulut Yritykset Muut organisaatiot Yhteensä 2012 263 121,8 2 009,2 27 695,5 22 767,8 2 915,6 11,1 2 648,6 6 219,9 327 389,6 2013 279 519,8 917,5 22 661,4 22 243,1 2 226,9 224,0 745,0 6 008,4 334 546,1 2014 259 869,0 1 292,0 27 838,2 20 902,9 0,0 502,7 2 735,6 3 642,5 316 783,0 *) sisältää jäsenmaksujen lisäksi muun muassa apurahoja tutkijakoulutukseen EUI:ssa (European University Institute) Suomen Akatemia kohdentaa rahoitusta eri rahoitusmuodoille (taulukko 2). Vuonna 2014 tutkimusrahoituspäätöksistä 57 prosenttia kohdistui tutkimushankerahoitukseen, 30 prosenttia tutkijan rahoitukseen, viisi prosenttia tutkimusedellytysten ja ympäristöjen (tutkimusinfrastruktuurit) rahoitukseen. Kansainvälisten jäsenmaksujen osuus (kuten esim. CERN ja ESO) oli kuusi prosenttia tutkimusrahoituspäätöksistä. 7 Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset rahoitusmuodoittain vuonna 2012–2014 (1000 €) Tutkimusrahoituspäätökset rahoitusmuodoittain 2012 2013 2014 Tutkijan rahoitus Akatemiaprofessorin tehtävä Akatemiatutkijan tehtävä Tutkijatohtorin tehtävä Tutkijatehtävien tutkimuskulut FiDiPro 117 099,1 6 596,3 26 554,3 40 793,6 33 154,9 10 000,0 96 953,6 6 118,5 27 961,3 32 550,7 30 323,1 0,0 96 015,8 5 468,4 26 554,4 26 231,7 28 761,3 9 000,0 Tutkimushankerahoitus Akatemiahankkeet ml. toimikuntien strateginen rahoitus Huippuyksikköohjelmat Kohdennettu rahoitus: akatemiaohjelmat, kansainvälinen yhteistyö ja muu kohdennettu rahoitus ICT-ohjelma 173 303,9 125 628,3 0,0 188 879,5 98 712,2 48 733,0 180 760,4 99 578,2 28 415,3 47 675,6 0,0 41 434,2 0,0 42 610,0 10 156,9 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus Tutkimuksen infrastruktuurit 10 450,0 10 450,0 23 634,0 23 634,0 17 000,0 17 000,0 Muu rahoituksen kohdentaminen KV-jäsenmaksut Tutkijoiden liikkuvuus Hakemusarviointi, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien keh. ja ylläpito Tieteelliset seurat 26 536,6 21 602,6 1 374,7 1 619,3 1 940,0 25 079,0 20 522,3 1 182,7 1 434,0 1 940,0 23 006,8 20 328,6 1 187,2 1 491,1 0,0 327 389,6 334 546,1 316 783,0 Yhteensä (1000 €) Kilpailu rahoituksesta on kovaa. Rahoituksen kohdistuminen parhaille tutkijoille ja hankkeille varmistettiin hakemusten kansainvälisellä vertaisarvioinnilla. Lähes kaikki hakemukset arvioitiin asiantuntijapaneeleissa ennen päätöksentekoa. Tutkijan rahoitus Suomen Akatemia tukee opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 lanseeraamaa neliportaista tutkijanuramallia. Rahoitus kohdistuu erityisesti tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan. Vuoden 2014 lopussa oli 416 tutkijatohtorin tehtävää, 326 akatemiatutkijan tehtävää ja 42 akatemiaprofessorin tehtävää. Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 11 prosenttia sai rahoituksen. Vuonna 2012 luku oli 15 prosenttia ja vuonna 2013 luku oli 13 prosenttia (kuvio 1). Vuonna 2014 akatemiatutkijan tehtävän rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 26,5 miljoonalla eurolla. Tutkijatehtävien tutkimuskuluihin voidaan lisäksi myöntää rahoitusta. Tutkijatohtorin tehtävän määrärahaa hakeneista kymmenen prosenttia sai rahoituksen (19 prosenttia vuonna 2012, 15 prosenttia vuonna 2013). Kolmivuotisena tutkijatohtorina aloitti 102 henkilöä. Tutkijatohtorin tehtävän rahoituspäätöksiä vuonna 2014 tehtiin yhteensä 26,2 miljoonalla eurolla. Sekä tutkijatohtoreiden että akatemiatutkijoiden myöntöprosentit ovat laskeneet viime vuosina. Terveyden tutkimuksen toimikunta myönsi määrärahan kymmenelle kliiniselle tutkijalle (31.12.2014 yhteensä 23 kliinistä tutkijaa). Kliinisen tutkijanuran houkuttelevuutta on parannettu muuttamalla rahoituskausi nelivuotiseksi sekä pidentämällä hakukelpoisuusaikaa tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahauissa erikoislääkärikoulutuksen vuoksi. 8 Kuvio 1. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin rahoituksen saaneiden osuus hakijoista vuosina 2010–2014 (%) Vuonna 2013 järjestettiin Suomen Akatemian viides Finland Distinguished Professor Programme rahoitusohjelman aiehaku. Määräaikaan mennessä jätettiin 58 aiehakemusta, joista Akatemian hallitus valitsi varsinaiseen hakuun 31 hanketta. Päätös FiDiPro-rahoitusohjelmaan valittavista hankkeista tehtiin kesäkuussa 2014. Myönteisen päätöksen sai 10 hakijaa. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 9,0 miljoonalla eurolla. Tutkimushankerahoitus Akatemiahankkeet ja toimikuntien strateginen rahoitus Akatemiahankehaussa 15 prosenttia sai myönteisen päätöksen, jolloin haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 13 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat prosenttiosuudet olivat 17 prosenttia ja 15 prosenttia (kuvio 2). Akatemiahankehaun rahoituspäätöksiä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 89,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi toimikuntien strategista toimintaa (pl. ICT) rahoitettiin yhteensä 9,8 miljoonalla eurolla. Kuvio 2. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa vuosina 2010–2014 (%) Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus kaikista asiantuntijoista oli 99 prosenttia vuonna 2014 (vuonna 2013 yhteensä 99 prosenttia). Akatemiahankkeita rahoitettiin keskimääräinen 460 400 eurolla (vuonna 2013 yhteensä 460 600 eurolla). Tutkimuksen huippuyksiköt: Suomalaisen tieteen kärjet Huippuyksikköohjelman 2012–2017 jatkokauden neuvottelut käytiin 15 yksikön kanssa, kun niiden toiminta oli puolivälissä. Jatkokauden neuvotteluiden pääpaino oli tutkimuksessa ja tuloksissa, eikä pelkästään tulevan 9 kauden rahoituksessa. Neuvotteluiden lopputuloksena voitiin todeta, että huippuyksiköiden tieteellinen laatu ja tulokset ovat korkeatasoisia ja huippuyksiköt ovat hyvin kansainvälisiä. Huippuyksiköiden rahoitustaso jälkimmäiselle kolmivuotiskaudelle pysyi samana kuin ensimmäisellä kolmivuotiskaudellakin. Jatkokauden rahoituspäätöksiä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 28,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2014 toimintansa aloitti huippuyksikköohjelma 2014–2019. Vuonna 2014 oli siis käynnissä yhteensä 29 huippuyksikköä, joista 15 yksikköä vuosien 2012–2017 ohjelmassa ja 14 yksikköä vuosien 2014–2019 ohjelmassa. Vuosien 2012–2017 ohjelmassa huippuyksikköohjelmien rahoitukset ovat 90 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle ja vuosien 2014–2019 ohjelmassa 48,7 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Akatemiaohjelmat Toimintakertomusvuonna oli käynnissä kolmetoista akatemiaohjelmaa (kts. luku 1.2.3). Vuonna 2014 tehtiin akatemiaohjelmien rahoituspäätöksiä yhteensä 33,4 miljoonalla eurolla, joista uusia akatemiaohjelmia oli kolme ja käynnissä olevia oli kolme: Uudet akatemiaohjelmat: Uusi energia -ohjelmassa rahoitettiin 13 hanketta (12 konsortiota) kansallisessa haussa 10,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman kansainvälisistä hauista Intian DST:n kanssa rahoitettiin kolme hanketta yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla sekä New Indigo ERA-NETin kanssa neljä hanketta yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla. Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) -ohjelmaan liittyvässä ”primäärit mineraalivarannot” suunnatussa haussa rahoitettiin kuusi hanketta (neljä konsortiota ja kaksi yksittäistä) yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Arktisessa ohjelmassa rahoitettiin 14 hanketta 11 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelmaan liittyvässä ”Kestävä taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa ” -suunnatussa haussa rahoitettiin kuusi hanketta yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Rahoituspäätökset tehtiin seuraaviin käynnissä oleviin akatemiaohjelmiin: Synteettisen biologian (FinSynBio) -ohjelmassa rahoitettiin ERASynBio -verkoston kautta yhtä eurooppalais-yhdysvaltalaiseen tutkimuskonsortioon liittyvää suomalaista tutkijaa 0,4 miljoonalla eurolla. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaan liittyvässä Water JPI haussa rahoitettiin kahta hanketta 0,5 miljoonalla eurolla. Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta (FICCA) -ohjelmaan liittyvässä JPI CLIMATE -haussa rahoitettiin kolmea suomalaista tutkijaa kahdessa konsortiossa 0,75 miljoonalla eurolla. Toisen konsortion koordinaattori on suomalainen. Muu kohdennettu rahoitus Lisäksi muuhun kohdennettuun rahoitukseen tehtiin rahoituspäätöksiä yhteensä 9,2 miljoonalla eurolla. Kahdenvälisiä yhteishankehakuja rahoitettiin 4,8 miljoonaa euroa, kehitystutkimusta 2,9 miljoonaa euroa ja kansainvälisiä yhteisrahoitteisia ohjelmia 1,5 miljoonaa euroa. 10 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus Tutkimusinfrastruktuurit Suomen Akatemian uusi toimielin tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) teki vuonna 2014 FIRI 2014 tutkimusinfrastruktuurihakuun liittyviä rahoituspäätöksiä 12,5 miljoonalla eurolla ja ESFRI tutkimusinfrastruktuurihakuun liittyviä rahoituspäätöksiä 4,3 miljoonalla. Suomi on valtiojäsenenä ESFRI tutkimusinfrastruktuureissa. Suurin osa FIRI 2014 -haun päätöksistä tehtiin vuoden 2014 lopussa ja loput tehdään vuoden 2015 alussa. FIRI 2014 -hakuun jätettiin 104 hakemusta konsortiot huomioiden 59 tutkimusinfrastruktuurihanketta. Rahoitusta haettiin yhteensä 52,4 miljoonaa euroa. Lähes kaikilla vuonna 2014 rahoitusta saaneella 38 hankkeella on kytkennät tutkimusinfrastruktuurien vuoden 2014 tiekarttaan. Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella Suomen Akatemia valmisteli ensimmäisen haun uuteen rahoitusmuotoon ”yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella”. Haku avautuu tammikuussa 2015. Rahoitusmuoto pohjautuu valtioneuvoston 3.4.2014 tekemään päätökseen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Päätökseen kuuluu vuosien 2015–2019 aikana tapahtuva asteittainen 50 miljoonan euron siirtäminen yliopistojen toimintaan osoitetusta valtionrahoituksesta Akatemian kautta jaettavaksi. Rahoitusmuodon tarkoituksena on tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laatua parantavien edellytysten kehittämiseksi. Muita tulossopimuksen tavoitteita ja raportoitavia asioita Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKIT) Suomen Akatemian tavoitteena on lisätä SHOKien toimintaan osallistuvien korkeatasoisten tutkijoiden määrää ja vahvistaa SHOKien tutkimusohjelmissa tehtävää tieteellistä tutkimusta. SHOK-alueilla tehtävän tutkimuksen tulee olla pitkäjänteistä ja kansainvälisesti korkeatasoista. Akatemia osallistuu SHOKien toiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen muun muassa olemalla mukana työ- ja elinkeinoministeriön asettaman SHOKjohtoryhmän sihteeristössä. Useiden Suomen Akatemian huippuyksiköiden ja akatemiaprofessoreiden aihealueet ovat SHOKien tutkimusalaa. SHOKien aihealueet otetaan huomioon valmisteltaessa uusia tutkimusohjelmia ja SHOKien edustajat ovat osallistuneet ohjelmatyöhön muun muassa tutkimusohjelmien johtoryhmien jäseninä. Akatemia on tiedottanut SHOKeja kaikista niiden aihealueelle kuuluvista rahoitusta saaneista tutkimushankkeista tavoitteena SHOKien ja tutkijoiden yhteistyön lisääminen. Suomen Akatemia rahoitti vuonna 2014 SHOKeilta puoltavan lausunnon saaneita tutkimushankkeita 14,6 miljoonalla eurolla (taulukko 3). 11 Taulukko 3. SHOKien aihealueelle kuuluvien ja puoltokirjeen saaneiden rahoitus 2014 (€) SHOK CLEEN Oy (Energia ja ympäristö) FIMECC Oy (Metallituotteet ja koneenrakennus) FIBIC Oy (Biotalous) RYM Oy (Rakennettu ympäristö) SalWe Oy (Terveys ja hyvinvointi) Digile Oy (Tieto- ja viestintätekniikka) Yhteensä 2014 5 643 873 1 578 835 1 478 610 389 707 766 666 4 693 173 14 550 864 Vuonna 2013 summa oli selkeästi suurempi (noin 40 miljoonaa). Noin 25,5 miljoonan euron erosta 23 miljoonaa selittyy sillä, että vuonna 2013 Suomen Akatemia teki päätöksiä huippuyksikköohjelman rahoituksesta, joista monien huippuyksikköjen toiminnasta osa sijoittuu SHOKien toimialueelle. Uusia huippuyksiköitä ei rahoitettu 2014, vaan jatkorahoituspäätöksiä tehtiin käynnissä oleville huippuyksiköille. Tekesin ja yritysten rahoittaman SHOK-toiminnan vuosittaiset volyymivaihtelut ovat varsin suuret eri SHOKohjelmien alkaessa ja päättyessä. Tämä aiheuttaa vaihtelua myös Akatemian rahoittamien SHOK-yhtiöiltä puoltokirjeen hankkineiden hakemusten rahoitussummassa. SHOK-puoltokirjeiden sisältäneiden rahoitettujen hakemusten lisäksi Akatemia tilastoi myös rahoituksen, joiden saajat ilmoittavat hakemuksissaan tutkimuksen kuuluvan jollekin SHOK-aihealueelle. Tämä luku kasvoi vuoden 2013 noin 29 miljoonasta vuoden 2014 noin 44 miljoonaan. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa Tekesin SHOK-rahoitukseen liittyvän tieteellisen arvioinnin kehittämisessä. Akatemia on järjestänyt tutkijatapaamisia tavoitteena lisätä SHOK-alueilla työskentelevien tutkijoiden ja SHOK-alueiden yritysten vuoropuhelua. ICT 2023 -ohjelma Vuonna 2014 toteutettiin kolme ICT 2023 -ohjelmaan liittyvää hakua. Ensimmäisen haun teemana oli tietoturvaan liittyvä tutkimus, erityisesti tietoturvallinen verkko- ja palveluinfrastruktuuri ja verkkoliiketoiminta sekä digitalisoituvan yhteiskunnan järjestelmien turvallisuus ja käyttäjän näkökulma. Toisen haun teema oli tieto- ja viestintäteknologian anturit ja toimilaitteet. Aihepiireinä erityisesti yhtäaikaisen anturi-/toimilaitekokonaisuuden mahdollistavien teknologioiden ja materiaalien luonnontieteellinen ja teknillinen ymmärtäminen sekä anturi/toimilaiteyhdistelmien laite- ja ohjelmistoratkaisut sekä niiden käyttö esineiden Internetissä. Lisäksi ohjelmaan liitettiin haku aiheesta WiFiUS - Langattoman tietoliikenteen tutkimus, missä Suomen Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö National Science Foundation (NSF) tukivat langattoman tietoliikenteen alan yhteistyötä. Haun teemana olivat uudet rakenteet, arkkitehtuurit, protokollat, menetelmät ja työkalut kestävien ja luotettavien langattomien verkkojen (mukaan luettuna kognitiiviset radioverkot) suunnittelemiseksi ja analysoimiseksi. Suomen Akatemia rahoitti hankkeita näissä kolmessa haussa yhteensä 10,2 miljoonalla eurolla. Akatemialta haettu rahoitus oli yhteensä 56 miljoonaa euroa. Kaikissa kolmessa haussa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja kehitettiin uusia toimintatapoja Tekesin kanssa. Yhteistyön uudet toimintatavat korostuivat erityisesti ensimmäisessä ja toisessa haussa, joissa hakijoiden oli mahdol12 lista muodostaa sektorien välisiä konsortioita. Sektorien välisissä konsortioissa haettiin samaan hankkeeseen rahoitusta sekä Tekesiltä että Suomen Akatemialta. Tekes rahoitti vain sellaisia yritysten hankkeita, jotka olivat rinnakkaisia Akatemiaan jätettyjen tutkimushakemusten kanssa. Akatemian ja Tekesin hakujen ajoitus, hankkeiden arviointi ja päätöksenteko rahoitettavista hankkeista oli koordinoitua. Akatemian normaalien arviointikriteerien lisäksi päätöksenteossa kiinnitettiin huomiota hakuilmoituksen mukaisesti esimerkiksi myös korkeatasoisten tutkijoiden sektorien väliseen liikkuvuuteen. Lisäksi tietoturvahaussa kokeiltiin sektorienvälisten hankkeiden haastattelua aiehakuvaiheessa. Yhteisrahoitteisista hauista saatiin hyviä kokemuksia. Tietoturvahaussa Suomen Akatemia myönsi noin 3,7 miljoonaa euroa tutkimushankkeille ja Tekes rahoitti alkuvaiheessa tutkimushankkeisiin liittyviä yritysten projekteja 2,3 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Suomen Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta kaikissa rahoitusmuodoissa rahoittamalla hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä apurahoja rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuen (11 organisaatiota kuudesta maasta). Suomen Akatemia osallistui aktiivisesti ERC-hauista tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. ERC Starting- ja Consolidator Grants -hauissa toiselle arviointikierrokselle päässeille tutkijoille järjestettiin erilliset haastattelukoulutukset Akatemiassa. Vuoteen 2014 mennessä 68 suomalaistutkijaa on saanut ERC tutkimusrahoitusta 7. puiteohjelmasta. Suomen Akatemia toteuttaa globaalia tutkimusrahoittajien välistä yhteistyötä mm. kv-yhteishankehakujen muodossa. Yhteistyösopimuksiin perustuvia kahdenvälisiä yhteishankehakuja toteutettiin sekä tutkimusohjelmien yhteydessä että toimikuntien kautta ja niiden rahoituksella. Lisäksi kv-yhteishankehakuja toteutetaan kansallisena yhteistyönä muun muassa Tekesin kanssa. Vuoden 2014 aikana oli avoinna useita yhteishankehakuja prioriteettimaiden kanssa. Akatemian toteuttamia kv-yhteishankehakuja oli avoinna vuonna 2014 Kiinan (NSFC), Brasilian (FAPESP), Intian (DST) ja Yhdysvaltojen (NSF) kanssa. Kiinan kanssa toteutettu haku koski 5G tietoverkkoja, Brasilian haku materiaalitutkimusta ja Intian haku energiatutkimusta. Akatemia osallistui yhdysvaltalaisen NSF:n PIRE-ohjelman (Partnership for International Research and Education) avaamaan hakuun oppimisen, osaamisen ja koulutuksen aloilla. Tekesin kanssa kv-yhteishankehakuja järjestettiin Japaniin (JST) ja Yhdysvaltoihin (NSF). Japanin kanssa toteutetun haun teema oli ikääntyneiden toimintaa tukevat tietojärjestelmät ja niiden saavutettavuus. Yhdysvaltojen haku koski langattoman tietoliikenteen tutkimusta. Lisäksi Venäjän kanssa yhteistyötä tehtiin ERA-NET RUS Plus -konsortion kautta, jonka avaaman yhteishankehaun kolmeen teemaan Akatemia osallistui. FiDiPro-professuureja rahoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisesti keskeisille ja tieteellisesti merkittäville aloille. Kaikkiaan rahoitettiin ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa yhdeksällä miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden rahoituskauden ajan. Rahoitettavat professuurit edustavat laajasti eri tieteenaloja. Uudet FiDiPro-professorit ovat kansainvälisesti tunnettuja, oman alansa huippututkijoita. He tulevat Suomeen Australiasta, Espanjasta, Irlannista, Italiasta, Ranskasta ja Sveitsistä. 13 Pohjoismainen yhteisaloite (TFI) ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta päättyi ja se arvioitiin. Akatemialla oli edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Suomen Akatemia osallistui syksyllä 2014 avautuneen pohjoismaisena rahoitusyhteistyönä toteutettavan arktisen haun valmisteluun (Nordic Centres of Excellence in Arctic Reserch, NordForsk). Akatemia valmisteli venäläisten rahoittajapartnereidensa kanssa yhteistyötä arktisen tutkimuksen alueella. Ulkomaalaisten osuus luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen alojen tutkijatohtorin tehtävän hakijoista ja rahoituksen saaneista on noussut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2014 tehtävän saaneista ennätyksellisen suuri osa, eli noin 50 prosenttia oli ulkomaalaisia. Näistä kaksi kolmasosaa oli suorittanut tohtorintutkinnon ulkomaisessa yliopistossa ja siirtynyt sen jälkeen tutkijaksi Suomeen. Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasvanut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Neljännen portaan, eli professoritason osalta naisten osuus on kasvanut hyvin hitaasti ja oli 27 prosenttia vuonna 2014 (25,5 prosenttia vuonna 2013). Toimintakertomusvuonna naisten osuus akatemiahankkeiden vastuullisista johtajista oli 28 prosenttia ja huippuyksiköiden johtajista 19 prosenttia. Tutkijantehtävissä naisten osuudet olivat seuraavat: akatemiaprofessorit 27 prosenttia, akatemiatutkijat 45 prosenttia ja tutkijatohtorit 56 prosenttia. Suomen Akatemian hallitus valitsi kesäkuussa 2014 tasa-arvoon ja sukupuolen tutkimukseen keskittyvään Minna Canth -akatemiaprofessuuriin professori Johanna Niemen Turun yliopistosta. Niemi analysoi yhtäältä oikeuskäytäntöihin liittyviä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen syitä sekä toisaalta antaa ratkaisuvaihtoehtoja kriminaalipolitiikan ja rikosten tutkinnan sukupuolittuneiden käytäntöjen muuttamiseen. Pohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arviointi Pohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arvioinnin suositusten toimeenpanoa edistettiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Keväällä 2013 ministeriön kanssa solmittiin sopimus, jolla käynnistettiin ministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyö liikuntatieteellisten tutkimusrahoitushakemusten arvioinnissa. Syyskuun 2013 haussa jätettiin ensimmäistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden hakemukset Akatemian verkkoasiointiin. Hakemukset arvioitiin kahdessa uudessa kansainvälisessä arviointipaneelissa. Kevään 2014 seurantakokouksessa yhteistyö todettiin erittäin onnistuneeksi ja molemmilla osapuolilla on vankka usko siihen, että suomalaisen liikuntatieteen taso nousee arviointiyhteistyön ansiosta. Liikuntahakemusten arviointiyhteistyö jatkuu ja haku toistuu vuosittain. Päihteet ja Addiktio -ohjelman loppuarviointi Vuonna 2014 valmistui Päihteet ja Addiktio -ohjelman loppuarvioinnin raportti. Arviointipaneelin mukaan Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelma toteutti suurimmaksi osaksi tavoitteensa erinomaisesti. Ohjelma sisälsi hyvin relevantteja ja onnistuneita eri alojen tutkimusprojekteja, joista osa on merkittävästi edistänyt päihde- ja addiktiotutkimusta. Suomen Akatemian panostus tähän tutkimusohjelmaan kiihdytti kyseisen tutkimusalan kasvua ja edesauttoi uusien metodien ja teorioiden käyttöönottoa. Ohjelma kasvatti merkittävästi päihdetutkimuksen kapasiteettia Suomessa tohtorikoulutuksen muodossa sekä tarjoamalla mahdollisuuksia nuorille tutkijoille. 14 1.2.2 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen asemaa kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä vahvistamalla rooliaan tiedepoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. Akatemia osallistuu tiedepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoon. Akatemia edistää rahoittamansa tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä. Akatemia osallistuu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointiin sekä arviointi- ja ennakointimenetelmien kehittämiseen. Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta. Strategisen tutkimuksen rahoituksen valmistelu Suomen Akatemian yhteyteen perustettiin vuonna 2014 strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto. Alkuvuonna Akatemia johti strategisen tutkimuksen rahoituksen teemojen valmistelua. Se tehtiin kiinteässä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tekesin kanssa. Suomen Akatemia järjesti keväällä kolme teemavalmistelun työpajaa, ja ne suunnattiin tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän edustajille. Kesällä pidettiin avoin kuulemistilaisuus teemavalmistelun sen hetkisestä vaiheesta. Syksyllä strategisen tutkimuksen neuvosto aloitti toimintansa, ja se järjesti yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa avoimen kuulemistilaisuuden valtioneuvostolle ehdotettavien teemojen luonnoksesta. Ensimmäiset haut toteutuvat ja rahoituspäätökset tehdään vuonna 2015. Samalla käynnistyy strategisen tutkimuksen ohjelmatoiminta, mikä tähtää tulostensa hyödyntämiseen julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö Suomen Akatemian yhteistyö innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden välillä vahvistui, kun strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto käynnistettiin. Yhteys myös ylimmän poliittisen päätöksenteon kanssa lisääntyi, kun strategisen tutkimuksen rahoitukseen liittyy valtioneuvoston vuotuinen päätöksenteko teemoista. Siihen liittyen muun muassa tiede- ja innovaationeuvosto sekä kansliapäälliköt ovat olleet yhteydessä Akatemiaan. Tiedonvaihto ja kuulemiset ovat luoneet yhteistä näkemystä strategisen tutkimuksen valmisteluprosessille ja sen tuleville rahoituskäytännöille sekä edistäneet tärkeää teemojen valmistelua. Toimintavuoden aikana Suomen Akatemia valmisteli perustelut uudelle rahoitukselle, joka pyrkii vahvistamaan yliopistojen profiloitumista kilpaillulla rahoituksella kiinteässä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen yliopistojen UNIFI ry:n kanssa. Toimintavuonna jatkui yhteistyö kuuden julkisen toimijan kesken niin sanotun Suunta-yhteistyön merkeissä, jossa etsitään toimintatapoja liiketoimintaekosysteemien kehittämiselle. Uusia toimintatapoja on tarkoitus kokeilla valituilla substanssialueilla. Yhteistyössä ovat mukana Akatemian lisäksi Tekes, Sitra, VTT, Finpro ja Finnvera. Akatemian rooli on tarjota näkemys Suomessa tehtävästä huippututkimuksesta ja tieteellisestä kyvykkyydestä. Akatemia voi yhteistyön kautta laajentaa omaa verkostoaan suunnitellessaan temaattista rahoitustoimintaansa, mikä edesauttaa tutkimuksen hyödyntämistä. 15 Neljä julkista ja viisi yksityistä kansallista rahoittajaa osallistui Akatemian vuonna 2014 käynnissä olevien ohjelmien rahoittamiseen omilla rahoitusosuuksillaan. Tekes oli rahoittajana yhdessä ja kolme ministeriötä kolmessa tutkimusohjelmassa. Rahoittajana oli myös yrityksiä ja säätiöitä. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Työsuojelurahasto on rahoittajana yhdessä tutkimusohjelmassa. Koneen Säätiö on yhteistyökumppani yhdessä tutkimusohjelmassa. Suomen Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Suomen Akatemian viestintäyksikkö tukee toimillaan tutkimusrahoitusviestintää, tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden edistämistä. Tavoitteena on avoin, vuorovaikutteinen ja luotettava viestintä. Vuoden 2014 viestintää leimasivat uuden strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon perustaminen ja lanseeraaminen sekä Suomen Akatemiaa koskevan lainuudistuksen mukanaan tuomat muutokset organisaatioon ja toimintoihin. Lehdistötiedottaminen ja lehdistösuhteet Mediaviestinnässä viestintäyksikkö hyödyntää useita välineitä: perinteinen lehdistötiedottaminen, verkkosivustot, erilaiset yleisötapahtumat, sosiaalinen media ja toimittajille suunnattu Etsi Xpertti -palvelu. Vuonna 2014 Suomen Akatemia sai mediassa näkyvyyttä kaikkiaan 1 988 kertaa, joista suuri osa oli Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita koskevia uutisia maakunnallisessa ja paikallisessa sekä valtakunnallisessa mediassa sekä uutisia ja tiedotteita yliopistojen ja tutkimuslaitosten sivuilla. Suurin osa lehtijutuista käsitteli Suomen Akatemiaa neutraalisti. Eniten julkisuutta saatiin maakunnallisessa ja paikallismediassa. Enemmistö jutuista liittyi Akatemian tutkimusrahoitukseen. Tieteenaloittain eniten julkisuutta saivat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen liittyvät aiheet. Positiivinen julkisuus oli pääasiassa peräisin akatemiaprofessoreja ja Akatemiaa koskevista aiheista. Negatiivisia osumia oli mediaseurannassa vähän. Suomen Akatemia järjesti toimittajille tiedeaamiaisia, joissa esiteltiin Akatemian rahoittamien tutkijoiden tutkimustuloksia. Tiedeaamiaisilla esiteltiin muun muassa Itämeri-tutkimusta, diabetes-tutkimuksen uusia tuloksia, biopolttoaineiden tutkimusta ja langattoman aivotietokoneen kehittämistä. Aiheet nousivat näkyvästi esille medioissa, ja niiden pohdiskelu jatkui uutisoinnin jälkeen vielä pääkirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa. Viestintäyksikkö osallistui toukokuussa yhdessä ulkoministeriön ja BONUS-ohjelman kanssa ulkomaisten toimittajien vierailun järjestelyyn ja isännöintiin. Suomen Akatemiassa Itämeri-aiheiseen vierailuun osallistui toimittajia Puolasta, Ruotsista, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Virosta. Akatemian viestintä oli mukana järjestämässä myös ensimmäistä kansallista tiedeviestinnän päivää lokakuussa 2014 yhdessä Tiedetoimittajien liiton, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Helsingin yliopiston kanssa. Vuotuinen toimittajien huippuyksikkövierailu järjestettiin Oulun yliopiston kolmeen huippuyksikköön. Sinne kutsuttiin kohdennetusti toimittajia muualta Suomesta sekä oululaiset mediat. Yhteensä mukaan saatiin 12 toimittajaa, joista viisi oli Oulun seudulta. 16 Kaikkiaan Suomen Akatemian järjestämiin mediatilaisuuksiin ja -tapaamisiin osallistui vuoden 2014 aikana runsaat 130 toimittajaa. Lehdistösuhteita hoidettiin myös Etsi Xpertti -palvelussa. Siellä Suomen Akatemia ja jäsenorganisaatioina olevat yliopistot ja tutkimuslaitokset välittivät toimittajille tutkijoiden yhteystietoja mediajuttujen tekemistä varten. Vuoden lopussa Xpertissä oli 2 472 toimittajajäsentä. Asiantuntijoita tarjottiin 1 951, kun edellisenä vuonna 2013 niitä annettiin 1 803. Toimittajat aktivoituivat huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna, ja kysymyksiä esitettiin yhteensä 714, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 608. Suomen Akatemian verkkosivustot ja sosiaalinen media Suomen Akatemialla on kolme erilaista verkkosivustoa: www.aka.fi eli Akatemian pääverkkosivusto, verkkolehti A propos ja suurelle yleisölle tarkoitettu Tietysti.fi-sivusto. Kaikilla sivustoilla kävijämäärät nousivat niin, että aka.fi:n sivuilla oli 346 000 kävijää ja kasvua 16 prosenttia, Tietysti.fi-sivustolla 103 783 kävijää, kun vuonna 2013 kävijöitä oli 98 575, ja A proposilla 22 560 kävijää. Suomen Akatemia aktivoitui vuoden mittaan lisää sosiaalisessa mediassa. Tietysti.fi:n Facebook-sivulla oli vuoden lopussa noin 2 200 tykkääjää. Akatemian tykkääjien määrä oli 530. Twitterissä Akatemiaa seurasi 1 427 ja Tietysti.fi:tä 292. Vuoden lopussa Tietysti.fi:llä oli 408 twiittiä ja Akatemialla 750. Twiiteissä julkaistaan muun muassa kaikki tiedotteet ja uutiset. Lisäksi twiittien kautta informoidaan erilaisista Akatemian tilaisuuksista. Myös akatemiaohjelmat ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa avaamalla ohjelmille Facebook-sivuja sekä Twitter-tilin. Akatemia on järjestänyt energiatutkijoille oman keskustelupaikan nettiin (energyresearchers.fi), johon on liittynyt runsaasti tutkijoita. Akatemiaohjelmien asioista ja tapahtumista kertova Ohjelma-uutiskirje lähetetään kahdesti vuodessa 740 sidosryhmän edustajalle. Tieteen yleisötapahtumat Suomen Akatemia järjesti tieteen yleisötapahtumia Tekniikan päivillä Espoossa, Ihminen ja Kosmos tapahtumassa Kuhmossa, SciFest -tapahtumassa Joensuussa, Tiedekeskus Heurekan K-18-illassa, Art goes Kapakka -tapahtumassa Helsingissä, Turun kirja- ja tiedemessuilla sekä Helsingin kirjamessujen Tiedetorilla. Lisäksi Akatemia oli mukana toteuttamassa Tampereen ScienceSlam-tapahtumaa. Suomen Akatemia järjesti kouluissa eri puolilla Suomea neljätoista nuorten Tietobreikkiä. Tietobreikkeihin osallistui yhteensä 1 695 opiskelijaa. Akatemia edisti tiedekasvatusta myös osallistumalla Euroopan nuorten parlamentin (EYP) kansallisen istunnon ja kansainvälisen Millennium Youth Camp -tiedeleirin järjestämiseen. Akatemia tavoitti vuoden yleisötilaisuuksilla 3 500 kävijää. Art goes Kapakka -tapahtumassa Helsingissä keskusteltiin aiheesta ”Tiede on taidetta: tiedettä vai huuhaata?” Siitä seurasi paljon keskustelua mediassa. Akatemia osallistui Helsingin kirjamessuille ja esitteli siellä Tutkitusti -kirjasarjansa kolmatta kirjaa ”Ketä kiinnostaa? - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen”. Ask & Apply -kiertue kertoi rahoituksesta, jonka Suomen Akatemia järjesti syksyllä seitsemällä yliopistokampuksella. Näiden lisäksi tutkimuslaitoksille järjestettiin oma tilaisuus Helsingissä. Kiertueella kerrottiin syyskuun hausta ja Akatemian rahoitusmuodoista. Erityisesti keskityttiin tutkijanuraan kertomalla Akatemian tutkijanurarahoitusmuotojen lisäksi myös EU:n rahoittamista tutkijanuramahdollisuuksista (ERC ja Marie Sklodowska17 Curie). Tämän lisäksi kiertueella kerrottiin uusista akatemiaohjelmista sekä strategisen tutkimuksen rahoituksesta. Tiedeasiantuntijat vastasivat myös hakuneuvonnasta pienryhmissä. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinnointi (AKVA) akatemiaohjelma järjesti kaksipäiväisen tutkijalähtöisen vuosiseminaarin marraskuussa Lammin biologisella asemalla. Tilaisuuden päätavoite oli esitellä eri hankkeiden alustavia tutkimustuloksia, ja käydä tuloksista vertaiskeskusteluja ja saada rakentavaa palautetta sekä edistää ja tiivistää hankkeiden välistä yhteistyötä. Seminaariin osallistui tutkijoita kaikista AKVAhankkeista. Keskustelussa nousi alustavia aiheita, joiden tiimoilta on mahdollista toteuttaa konkreettisia yhteisponnistuksia. Ilmastonmuutos -vaikutukset ja hallinta (FICCA) -akatemiaohjelma järjesti joulukuussa kaksi loppuseminaaria. Kaksipäiväisessä tutkijaseminaarissa pidettiin kaksi keynote-esitelmää ja kunkin hankkeen tuloksia esiteltiin 26 suullisessa esityksessä ja yli 50 posterissa. Seminaariin osallistui ohjelman tutkijoiden lisäksi runsas joukko muita tutkijoita sekä sidosryhmien edustajia. Uusimpien tutkimustulosten esittelyn lisäksi tilaisuuden tarkoitus oli edistää ja vahvistaa tutkimusyhteistyötä. Sidosryhmäseminaari oli suunnattu tutkimustulosten hyödyntäjille, eli päättäjille, viranomaisille ja asiantuntijoille. FICCAn tuloksia arvioitiin marraskuussa ilmestyneen hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaiseman synteesin valossa, eli miltä IPCC:n johtopäätökset näyttävät maamme johtavien ilmastonmuutostutkijoiden näkökulmasta katsottuna. Keskusteluissa pohdittiin, miten tutkimus voi auttaa Suomea toimimaan vastuullisesti ilmastonmuutoksen uhkien sekä hillinnän ja sopeutumisen mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja todellisten kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi. Tutkijoilta toivotaan entistä aktiivisempaa roolia tutkimustulosten välittämisessä niiden hyödyntäjille. Ohjelma järjesti lokakuussa kaksi ennakointityöpajaa ohjelman johtoryhmän työn tueksi. Työpajojen aiheina olivat ilmastonmuutoksen hallinnan paradigmat ja globaalin poliittisen talouden muutokset 2020–2050 ja Ilmastonmuutos ja terveys. Niiden tavoitteena oli muun muassa kartoittaa tulevaisuuden tutkimustarpeita. Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE) -akatemiaohjelma lähestyi elinkaarensa loppua. Ohjelman vuosiseminaari järjestettiin Lahdessa lokakuussa 2014. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tutkimustuloksiin perustuvaa kirjoituskokoelmaa ryhdyttiin valmistelemaan Gaudeamuksen kustantamaan Tutkitusti-sarjaan. Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) -akatemiaohjelma käynnistyi vuonna 2014. Ohjelman avajaisseminaarissa esiintyivät muun muassa opetusministeri Krista Kiuru sekä Akatemian ja Opetushallituksen pääjohtajat. Marraskuussa TULOS järjesti Tallinnassa kansainvälisen seminaarin yhdessä SKIDI-KIDS ja MIELI -ohjelmien kanssa. Synteettisen biologian (FinSynBio) -akatemiaohjelma käynnistettiin vuoden alussa. Ohjelma on verkottunut myös eurooppalaiseen synteettisen biologian tutkimukseen ERASynBio verkoston kautta. Synteettistä biologiaa popularisoitiin suurelle yleisölle Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) -akatemiaohjelma käynnistettiin suunnatulla haulla loppuvuodesta 2013 aiheella ”Primäärit mineraalivarannot”. Ohjelman varsinaista hakua varten järjestettiin tutkiva työpaja keväällä 2014. Työpajan avulla pyrittiin keräämään tutkijapalautteen kautta aiheita lopulliseen ohjelmamuistioon. Tilaisuudessa oli lähes 90 osallistujaa. 18 Uusi Energia -akatemiaohjelmaan liittyen Akatemia osallistui kansainvälistä verkottumista ja näkyvyyttä parantavaan New Indigo ERA-NET tapahtumaan marraskuussa Chennaissa Intiassa (EU-India STI Cooperation Days on Energy). Tapahtuma palveli ohjelmassa tehtävää yhteistyötä sekä eurooppalaisten että intialaisten rahoittajapartnereiden kanssa. Ihmisen mieli -akatemiaohjelman vuosiseminaari pidettiin syyskuussa Helsingissä. Tilaisuudessa oli esillä myös kymmenen rahoituskautensa aloittanutta uutta kansainvälisissä yhteishauissa (Kiina, Venäjä, ERA-NET NEURON) rahoitettua MIELI-hanketta. Marraskuussa MIELI järjesti yhteisseminaarin Tallinnassa yhdessä TULOS ja SKIDI-KIDS -akatemiaohjelmien kanssa. Seminaarissa oli mukana myös virolaisia tutkijoita. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tutkimustuloksiin perustuvaa kirjoituskokoelmaa Gaudeamuksen kustantamaan Tutkitusti-sarjaan ryhdyttiin valmistelemaan. Systemaattista yhteistyötä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa jatkettiin kliinisen tutkimuksen yhteistyöryhmässä. Ryhmän tehtävänä on edistää kliinistä tutkimusta sekä toimia pilottina vastaavalle yhteistoiminnalle Suomen Akatemian ja yliopistojen välillä. Yhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa ja toiminnan painopisteenä oli Akatemian ja yliopistojen yhteistyö kliinisten tutkijoiden rahoittamisessa. Ryhmä pilotoi mallia, jossa terveyden tutkimuksen toimikunnalle osoitetuista ja erinomaisiksi arvioiduista, mutta varojen puutteessa rahoittamatta jätetyistä kliinisen tutkijan rahoitusta hakeneista tutkijoista annettiin tieto ko. yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle tai yksikölle. Tiedekunnat pyrkivät löytämään omista varoistaan rahoitusta näiden tutkijoiden hankkeisiin. Ainakin yksi tutkija on saanut yliopiston oman rahoituksen tämän yhteistyön kautta. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä. Helmikuussa toteutettiin kahden vuoden välein toistuva konsensuskokous, jonka aiheena tällä kertaa oli vanhuuskuolema. Suomen Akatemia edistää tieteellisten julkaisujen ja aineistojen avointa saatavuutta Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen ja suosittelee tutkimusaineistojen avaamista. Vuonna 2014 Akatemia edellytti, että tutkijat jo rahoitusta hakiessaan sisällyttivät tutkimussuunnitelmaansa lyhyen julkaisu- ja aineistonhallintasuunnitelman. Julkaisusuunnitelman osalta Suomen Akatemia kehottaa tallentamaan julkaisut avoimesti saatavilla olevaan, oman suorituspaikan järjestämään tai suosittelemaan julkaisuarkistoon. Kun alalla on perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tiedejulkaisuja, Akatemia kehottaa julkaisemaan tutkimustulokset niissä sekä tallentamaan julkaisujen rinnakkaisversiot avoimeen julkaisuarkistoon. Akatemialta voi hakea rahoitusta tutkimuskuluihin, jotka aiheutuvat tutkimustulosten julkaisemisesta. Aineistonhallintasuunnitelmassa tulee kuvata seuraavat asiat: miten tutkimushanke aikoo hankkia ja käyttää tietoaineistoja mitkä ovat hankkeen käyttämien ja synnyttämien aineistojen omistus- ja käyttöoikeudet miten tutkimushankkeen tuottamia (tai tutkimusinfrastruktuurien avulla tuotettuja) tietoaineistoja aiotaan säilyttää ja avata ne muille tutkijoille myöhempää käyttöä varten miten aineistot mahdollisesti suojataan. 19 Suomen Akatemia suosittelee, että sen rahoittamat tutkijat ottavat selvää mahdollisuudesta aineistojen pitkäaikaistallennukseen. Akatemian suositus on, että tutkimusaineisto säilytetään ja avataan oman tieteenalan kannalta tärkeissä kansallisissa tai kansainvälisissä arkistoissa. Suomen Akatemia osallistui vuonna 2014 kansallisen Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ohjaukseen sekä temaattisiin työryhmiin. 1.2.3 Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemia vahvistaa aktiivisesti Suomen tieteen kansainvälistä asemaa ja vaikuttavuutta. Akatemia osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen ja pohjoismaisen tiedepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen. Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaiden kanssa, erityisesti Kiinan ja Venäjän kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön. Akatemia osallistuu suomalaisen tutkimuksen kannalta tärkeisiin kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin. Kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio Suomen Akatemia osallistui lukuisiin kansainvälisiin yhteistoimintoihin. NordForskin hallituksen puheenjohtajana 2014–2016 toimiva Akatemian ylijohtaja Marja Makarow edusti suomalaista tutkimusta pohjoismaisessa toiminnassa. Lisäksi Makarow toimi hallintoneuvoston jäsenenä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa (EIT) sekä delegaattina Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumissa (ESFRI) ja yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) korkean tason GPC-ryhmässä. Akatemia edusti Suomea kuuden Joint Programming aloitteen eurooppalaisessa ohjausryhmässä ja osallistui aktiivisesti kansallisen tukiryhmän jäsenenä kolmeen muuhun aloitteeseen. Akatemian virkamiehet osallistuivat myös yhteispohjoismaisten NORIA-net verkostojen sekä yhteiseurooppalaisten ERA-(NET) -verkostojen sekä tutkijaliikkuvuusverkosto EURAXESSin toimintaan. Suomen Akatemian edustajat toimivat useissa muissakin kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa, kuten Science Europessa (SE), Euroopan tiedesäätiössä (ESF), COSTissa (European Cooperation in Science and Technology), Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (EUI), sekä OECD:n komiteoissa ja työryhmissä, UNESCOn tiedeohjelmissa ja Brysselissä sijaitsevien kansallisten T&K -toimistojen epävirallisessa verkostossa (IGLO). Akatemia oli edustettuna yli 20:ssa tutkimusinfrastruktuurien toimielimissä, kuten esimerkiksi Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO), Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN), Ydinfysiikan kansainvälisessä kiihdytinlaboratoriossa (FAIR) ja Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL). EU:n Horisontti 2020 puiteohjelma käynnistyi vuoden 2014 alusta ja Suomen Akatemia oli kansallisesti vastuussa sen neljästä osa-alueesta. Akatemian virkamiehet toimivat yhdeksässä eri osakomiteassa joko varsinaisina komiteajäseninä, asiantuntijoina tai kansallisina yhdyshenkilöinä. Akatemialla oli edustajansa myös Horisontti Haltuun -ydinryhmässä ja EU-20 -jaostossa. Akatemiassa järjestettiin Foundation for Polish Sciencin kanssa koulutusta yhdelletoista puolalaiselle tiedeasiantuntijalle erityisesti hankearvioinnista ja tiedeviestinnästä. 20 Akatemiassa vieraili 19 ulkomaista delegaatiota 15 maasta. Akatemiaohjelmat ja niihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö Suomen Akatemialla oli käynnissä vuonna 2014 kolmetoista akatemiaohjelmaa (kv-ohjelmia 11, kahdessa ei vielä kansainvälistä toimintaa), joissa oli mukana 19 ulkomaista rahoittajaa 15 maasta. Käynnissä olevat akatemiaohjelmat: - Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta AKVA (2012–2016) - Arktinen tutkimusohjelma (2014–2018) - Asumisen tulevaisuus ASU (2011–2015) - Ihmisen mieli MIND (2013–2016) - llmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta FICCA (2011–2014) - Laskennalliset tieteet LASTU (2010–2016) - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS (2010–2013; jatko 2016) - Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (2014–2018) - Ohjelmoitavat materiaalit OMA (2012–2016) - Synteettinen biologia FinSynBio (2013–2017) - Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen TULOS (2014–2017) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA (2006–2014)* - Kestävä energia SusEn (2008–2012)* *) Kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu Akatemiaohjelmissa rahoitusyhteistyötä tehtiin erityisesti Akatemian strategisten yhteistyömaiden Kiinan, Venäjän, Intian, Brasilian ja Chilen kanssa. Lisäksi tehtiin ERA-NET-rahoitusyhteistyötä OMA-, Mieli-, FinSynBioja Uusi energia -ohjelmissa. Lisäksi FICCA- ja AKVA -ohjelmat osallistuivat Joint Programme Initiative yhteishakuihin (JPI-Climate ja Water JPI). ERA-NETit ja muut ERA-yhteistyöverkostot ERA-NETit ovat EU:n puiteohjelmissaan rahoittamia kansallisten tutkimusrahoittajien verkostoja, joiden tavoitteena on kehittää kansallisten tutkimusohjelmien yhteistyötä. Ne ovat vakiinnuttaneet asemansa eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä. Komission rahoituksen jälkeen ERA-NET-verkostot toimivat omina rahoitusverkostoinaan (self sustainable networks) tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (Joint Programming). Suomen Akatemia oli vuonna 2014 mukana partnerina tai hakuihin osallistuvana tarkkailijana 17:ssä ERANETissa tai sen kaltaisissa yhteistyöverkostoissa. ERA-NET Plus -hankkeissa Euroopan komissio oli rahoittamassa tutkimushankkeita yhdessä jäsenmaiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa (taulukko 4). Suomen Akatemia rahoitti vuosina 2007–2014 järjestettyjen ERA-NET-hakujen rahoitetuissa konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä yhteensä noin 24 miljoonalla eurolla (31.12.2014 mennessä). Vuonna 2014 suomalaisia tutkijoita rahoitettiin ERAfrica-haussa 0,1, ERA-Synbio -haussa 0,4, New Indigo haussa 1,1, FACCE ERA-NET Plus (Climate Smart Agriculture) -haussa 0,5 sekä BONUS Sustainable Ecosystem Services -haussa yhteensä 2,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi Akatemia osallistui ERA-NET RUS Plus -hankkeen järjestämään ensimmäisen vaiheen hakuun. 21 New Indigo ERA-NETin yhteishankehaku järjestettiin vuonna 2014 energiatutkimuksen alalta ja alateemoina olivat New Energy Materials & Smart Energy Grids. Hakuun osallistui Intian lisäksi seitsemän Euroopan maata (Belgia, Norja, Portugali, Ranska, Suomi, Saksa ja Turkki). Suomen Akatemiassa tämä haku sopi erinomaisesti Uusi energia -ohjelman teemoihin. Akatemia rahoitti 1,1 miljoonalla eurolla neljää suomalaista tutkijaa, joista kaksi toimi konsortion eurooppalaisena vetäjänä ja kaksi partnerina kolmivuotisissa yhteistutkimushankkeissa. Rahoitetut seitsemän hanketta esittäytyivät marraskuussa Intian Chennaissa EU-Intia STI-yhteistyöpäivien yhteydessä. Kokouksen järjestäjänä toimi INNO Indigo ERA-NET, joka vastaa hankkeiden monitoroinnista. WoodWisdom-Net Plus on jatkoa pitkäaikaiselle kansainväliselle rahoittajayhteistyölle ja se tukee Suomen metsäteollisuuteen ja biotalouteen liittyvän tutkimuksen kansainvälistymistä. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoitti suomalaisia tutkijoita WoodWisdom-Net Plus haussa 1,3 miljoonalla eurolla. Yhteensä haussa rahoitettiin 23 konsortiota ja sen kokonaisrahoitus on noin 32 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Suomen Akatemian osallistuminen ERA-yhteistyöverkostoihin vuonna 2014 Akronyymi ERA-yhteistyöverkosto BONUS (Art. 185) CIRCLE 2 EDCTP2 (Art. 185) EqUIP ERAfrica ERA-LEARN2 Joint Baltic Sea Research and Development Programme Climate Impact Research Coordination within a Larger Europe The European & Developing Countries Clinical Trials Partnership EU-India Platform for the Social Sciences and Humanities A Consolidated European Approach to Collaborating with Africa Supporting the ERA-NET Learning Platform: expanding application of the ERA-NET toolbox to a broader trans-national coordination community ERA-NET on Health with Latin America and the Caribbean Countries 2013–2018 Network of European Funding for Neuroscience Research 2012–2015 Further linking Russia to the ERA: Coordination of MS/AC S&T programmes 2013–2018 towards and with Russia ERANet-LAC ERA-NET NEURON 2 ERA.Net RUS Plus ERA-NID ERA-SYNBIO FACCE ERA-NET Plus HERA INNO Indigo ERA-NET NORFACE Trans-Atlantic Platform WaterWorks2014 WoodWisdomNet Plus ERA-NET on Drugs Development and Coordination of Synthetic Biology in the European Research Area ERA-NET Plus on Climate Smart Agriculture Humanities in the European Research Area/Cultural Encounters – tutkimusohjelma Innovation driven Initiative for the Development and Integration of Indian and European Research New Opportunities for Research Funding Agency Co-operation in Europe Migration in Europe –tutkimusohjelma 2009-2014 Welfare State Futures –tutkimusohjelma 2013-2017 Trans-Atlantic Platform Social Sciences and Humanities ERA-NET Cofund: Water Works 2014-2019 in Support of the Water JPI Material Science and Engineering in the Forest-based Value Chains Käynnissä/ SA:n osallistumisaika 2010–2016 2010–2014 2014–2024 2014-2016 2012–2017 2011–2014 2013–2016 2012–2014 2013–2017 2013–2015 2013–2016 2009–2014 2013–2017 2013–2015 2014–2019 2012–2015 Pohjoismainen tutkimusyhteistyö ja NORIA-net-toiminta NordForsk käyttää NORIA-net-konseptia strategisten linjaustensa taustoitustyössä ja toteuttajana. NORIA-net -yhteistyöhankkeet ovat olleet menestyksekkäitä aloitteita laajemmalle yhteistyölle (esimerkiksi eScience, Nordic Research Infrastructure Network ja pohjoismaiset huippuyksiköt). 22 Uusin NORIA-net on arktisen alueiden tutkimusohjelman valmistelun apuna toiminut NORIA-net Arctic. Suomen Akatemia on mukana pohjoismaisessa Arktisessa tutkimusohjelmassa. Akatemian terveyden tutkimuksen ja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnat rahoittavat NordForskin käynnistämää Health and Welfare - ohjelmaa. NordForskin Health and Welfare -tutkimusohjelma käynnistyi ja Suomen Akatemia sitoutui sen rahoittamiseen yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla ohjelmakauden aikana. Ohjelmassa keskeisenä teemana on terveyden eriarvoistuminen (mukaan luettuna liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytyminen), ja tästä toteutettiin rahoitushaku. Lisäksi ohjelma pyrkii tiivistämään ja tehostamaan pohjoismaisten sosiaali- ja terveysrekistereiden tutkimuksellista yhteiskäyttöä. Tämän aihealueen haku avautui vuoden lopussa. Suomen Akatemia rahoittaa NordForskin Secure Societies huippuyksikköhakua. NordForsk myönsi vuonna 2014 tehdyissä rahoituspäätöksissä 45 miljoonaa Norjan kruunua (noin 5,2 miljoonaa euroa) kahdelle yksikölle, joissa kummassakin oli mukana suomalaisia ryhmiä. Suomen Akatemia rahoittaa NordForskin eScience Globalisation Initiative -hanketta (NeGI). Vuonna 2014 NeGI rahoitti kolmessa tutkimushankkeessa pohjoismaisia tutkimuskonsortioita, jotka kehittävät eTiedetyökaluja ja menetelmiä sovellettuna ympäristötieteeseen ja terveyden tutkimukseen. Yhteinen ohjelmasuunnittelu Eurooppalaisen yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteissa (JPI) valmistellaan ja toteutetaan kansallisten toimijoiden tutkimusyhteistyötä valituilla yhteiskunnallisesti merkittävillä avainalueilla. Käynnissä olevien kymmenen aloitteen tavoitteena on kansallisten resurssien ja osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen toimissa, joita mikään maa ei voi tehdä yksin. Vuonna 2014 toiminta painottui strategisten tutkimusagendojen toteutukseen. Suomen Akatemia oli mukana kuuden JPI:n ohjausryhmässä ja on tähän mennessä osallistunut viiden JPI:n rahoitushakuihin (taulukko 5). Taulukko 5. Suomen Akatemian osallistuminen yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteisiin vuonna 2014 Akronyymi JPI JPND FACCE-JPI JPI Climate Water JPI JPI Oceans JPI MYBL Neurodegenerative Disease Research Agriculture, Food Security and Climate Change Connecting Climate Knowledge for Europe Water challenges for a changing world Healthy and Productive Seas and Oceans More Years, Better Lives - The Potential and Challenges of Demographic Change Water JPI on Euroopan unionin neuvoston 2011 käynnistämä yhteinen ohjelmasuunnittelualoite vesitutkimuksesta. Tavoitteena on yhteiseurooppalainen näkemys siitä, miten kestävän talouden edellyttämät kestävät vesihuoltojärjestelmät Euroopassa ja muualla maailmassa voidaan järjestää. Suuriin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, ekologisiin ja teknologisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää Euroopan laajuista, monitieteellistä 23 lähestymistapaa. Water JPI:hin osallistuu EU:n komission lisäksi 19 Euroopan maata jäseninä sekä viisi maata tarkkailijoina. Euroopan unionin komissio on myöntänyt Water JPI:n WatEUr (Tackling European Water Challenges) koordinaatiohankkeelle CSA-rahoitusta vuosille 2013–2015 sekä Water JPI jäsenten muodostamalle WaterWorks2014 ERA-NET Cofund -hankkeelle rahoitusta vuosille 2015–2019. Suomi on ollut Water JPI:n jäsen aloitteen valmisteluvaiheesta, eli vuodesta 2009 saakka ja osallistuu molempiin edellä mainittuihin hankkeisiin. Suomen osallistumista koordinoidaan Suomen Akatemiasta. CSA-hanke WatEUr (Tackling EUropean Water Challenges) käynnistyi vuoden 2013 alussa. Suomen Akatemialla oli hankkeessa vastuu ensimmäisen pilottihaun valmistelusta ja toteutuksesta vuonna 2014. Emerging water contaminants -hakuun osallistui kymmenen maata (11 rahoittajaorganisaatiota) yhdeksän miljoonan euron budjetilla. Hakudokumentit ja yhteiset hakukriteerit sekä haun toteutustapa toteutetaan Akatemian johdolla. Akatemian verkkoasiointiin jätettiin 106 konsortiohakemusta, joissa oli yhteensä 595 partneria Espanjasta, Irlannista, Italiasta, Kyprokselta, Norjasta, Portugalista, Ranskasta, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta. Haussa rahoitetaan seitsemän monitieteistä ja monikansallista hanketta, joissa kahdessa on suomalaisia partnereita. Hankkeet on tarkoitus väliarvioida vuonna 2016. Hakemusten tieteellis-teknologinen arviointi toteutettiin yhteisessä paneelissa. Arvioinnissa otettiin tieteellisen laadun lisäksi huomioon myös tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sidosryhmien ja loppukäyttäjien osallistuminen, tulosten hyödyntäminen ja poliittinen vaikuttavuus. Tässä haussa uusia elementtejä olivat monikansallisten hakemusten vastaanottaminen sähköisessä järjestelmässä, asiantuntijoiden valinta ottaen huomioon vaikuttavuusosaaminen ja tieteidenvälinen tausta sekä arvioinnissa vaikuttavuuden huomioiminen keskeisenä arviointikriteerinä. JPI More Years, Better Lives (MYBL) valmisteli vuoden 2014 aikana ensimmäistä yhteishakuaan, joka toteutetaan vuonna 2015. Teemana on työuran jatkaminen. Haun profiili on yhteiskuntatieteissä, mutta myös terveyden tutkimus on mukana teemassa. JPI MYBLin 14 jäsenmaasta pilottihakuun osallistuu 12. JPI-Climate ohjelmasuunnittelualoitteeseen liittyen toteutettiin keväällä yhteiseurooppalaisen Connecting Climate Knowledge for Europe (JPI-Climate) haun toinen vaihe. Haussa oli kaksi erillistä teemaa: Societal transformation in the face of climate change ja Russian Arctic & boreal systems. Suomen Akatemia ja 11 muuta eurooppalaista maata osallistuivat yhteishakuun. Yhteensä rahoitettiin yhdeksän konsortiota, joista kahdessa oli mukana suomalaisia tutkijoita ja toista koordinoi suomalainen. JPI-FACCE on Euroopan maataloutta, ruokaturvaa ja ilmastonmuutosta koskeva yhteinen ohjelmasuunnittelu, joka on alkanut vuonna 2010. JPI-FACCE:n 21 EU-jäsen- ja -assosiaatiovaltiota ovat sitoutuneet edistämään eurooppalaista tutkimusta kasvavan väestön tarvitseman ruoan sekä rehun, kuitujen ja biopolttoaineiden tuottamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi ilmaston muuttuessa. JPI-FACCE järjesti vuoden 2013 lopussa ERA-NET Plus -yhteishankehaun, jonka teema oli Climate Smart Agriculture: Adaptation of agricultural systems in Europe. Haun rahoittamiseen osallistui vuonna 2014 yhteensä 18 maata. Haussa rahoitettiin 11 konsortiota, joista neljässä on mukana suomalaisia. Yhtä hanketta koordinoidaan Suomesta käsin. Akatemia rahoitti kolmen konsortion suomalaisia osapuolia yhteensä noin 0,5 mil24 joonalla eurolla ja Euroopan komissio yhteensä noin 0,1 miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti yhden konsortion suomalaista osapuolta noin 0,2 miljoonalla eurolla. Muu yhteistyö Euroopan Tiedesäätiön (ESF) toiminta supistui vuoden 2014 aikana edelleen merkittävästi. Suomen Akatemia on edelleen ESF:n jäsen ja seuraa ESF:n toiminnan supistamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutumista. ESF ei käynnistänyt vuoden 2014 aikana uusia tutkimus- (EUROCORES) ja verkosto-ohjelmia (Research Networking Programmes). Jäljellä olevia ohjelmia rahoitetaan niiden kauden loppuun saakka; kaikki ohjelmat päättyvät vuonna 2015. Kaikkiaan Suomen Akatemian toimikunnat ovat osallistuneet yhteensä 24 ESF:n käynnistämään EUROCORES-tutkimusohjelmaan rahoittaen konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä. Yhteensä hankkeita on rahoitettu noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi toimikunnat rahoittivat noin 40 ESF:n käynnistämää tutkimusverkosto-ohjelmaa (Research Networking Programme). Akatemian rahoitus verkosto-ohjelmille on ollut vuositasolla yhteensä noin 0,3 miljoonaa euroa. Suomalaisilta verkosto-ohjelmissa mukana olleilta tukijoilta saadun palautteen mukaan tämän kevyen hallinnoinnin rahoitusmuodon loppuminen jättää aukon eurooppalaiseen tutkimusrahoituskenttään. Science Europe -organisaation toiminta on vakiintunut vuoden 2014 aikana ja tieteellisten komiteoiden työ on käynnistynyt. Science Europe on muun muassa antanut tiedonantoja ERAan liittyen sekä perustanut työryhmiä valmistelemaan erilaisia tiedepolitiikkaan ja tutkimusyhteistyöhön liittyviä kokonaisuuksia. Akatemialla on edustus Science Europen yleiskokouksessa sekä työryhmissä, jotka käsittelevät tiedon avointa saatavuutta (Open Access) ja tieteellisten komiteoiden työtä (Member Organisation Fora on Scientific Committees). Akatemia on myös osallistunut tärkeiksi katsomiensa Science Europen tuottamien tiedepoliittisten asiakirjojen valmisteluun. EU:n tutkimuksen puiteohjelman (Horisontti2020) terveysteeman työohjelmavalmistelussa, rahoitushakuihin liittyvässä tiedottamisessa ja neuvonnassa toimittiin edelleen tiiviissä yhteistyössä Tekesin kanssa. Teeman ydinryhmä aloitti työskentelynsä ja siihen kuuluvat keskeiset toimijat Suomen Akatemiasta, Tekesistä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ydinryhmä toimi tiiviissä yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa, johon kuuluu edustajia kaikista Suomen relevanteista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sekä strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelma Bonus 2010–2017 perustuu pitkäaikaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Bonus-ohjelman kolmas haku avautui vuoden 2014 alussa. Haettavana oli 15 miljoonaa euroa tutkimusteemoihin rannikkoalueiden yhdennetty hallinta, merenkulun riskien analysointi ja hallinta, merenkulun vaikutukset ilman ja meren saastumiseen, hallintojärjestelmät, politiikkojen toteutuminen ja politiikkatyökalut ja merien aluesuunnittelu ja ekosysteemipalveluiden ja -tuotteiden yhteys ihmisen hyvinvointiin. Haussa rahoitettiin kahdeksan konsortiota, joista kolmessa koordinaattorina on suomalainen ja viidessä on mukana suomalaisia partnereita yhteensä 14. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoitti suomalaisia tutkijoita 2,2 miljoonalla eurolla. Kolmessa tähän mennessä toteutetussa haussa suomalaiset tutkijat ovat saaneet 8,4 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta, josta puolet Euroopan komissiolta. 25 EDCTP (European and Developing Countries Clinical Trials Partnership) on Euroopan maiden ja Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden välinen kumppanuusohjelma, jonka täysjäseneksi Suomen Akatemia liittyi. Toinen ohjelmakausi käynnistyi joulukuussa 2014. Ohjelmassa tuetaan tartuntatautien hoitoon ja ehkäisyyn liittyvää tutkimusta seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä lähes 1,4 miljardilla eurolla. Puolet rahoituksesta tulee jäsenmaiden omista ohjelmista ja puolet Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Akatemian rahoitus toteutuu osana kehitystutkimuksen rahoitusta. JPND:n (Neurodegenerative Disease Research) työryhmät ovat edelleen täsmentäneet yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia ja edistäneet kumppanuuksia strategisen tutkimusagendan pohjalta valituilla prioriteettialueilla. Kuluneena vuonna JPND toteutti kaksi hakua, joiden teemoina olivat hermoston rappeumasairauksiin johtavat reitit ja sairauksien ennaltaehkäisy. JPND haki vuonna 2014 Horisontti 2020 -puiteohjelmasta niin sanottua ERA-NET CoFund -rahoitusta, joka sille myönnettiin. Tämän rahoituksen sekä osallistujamaiden oman rahoituksen turvin voidaan vuonna 2015 avata mittava rahoitushaku kolmesta eri teemasta (1. risk and protective factors, 2. longitudinal cohort approaches ja 3. advanced experimental models). Suomen Akatemia on mukana tässä haussa 19 muun maan rahoittajaorganisaation kanssa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Akatemia järjestää toimintansa taloudellisesti ja tuottavasti. Akatemia seuraa rahoitushakemusten käsittelyaikaa. Suomen Akatemian hallintoviraston voimavarojen käyttö Hallintoviraston kokonaiskustannukset sisältävät Suomen Akatemian hallinnointiin liittyvät kustannukset. Vuonna 2014 hallintoviraston kokonaiskustannukset olivat 15,0 miljoonaa euroa (14,8 miljoonaa euroa vuonna 2013). Kustannukset kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa (yhden prosentin) vuoteen 2013 verrattuna (taulukko 6). Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna ulkopuoliset asiantuntijapalkkiot) olivat 68,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 14,4 prosenttia ja toimitilakustannukset olivat 10,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden ja matkakulujen osuus oli yhteensä 8,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Laskennalliset erät olivat 2,9 prosenttia, ja se sisältää poistot, korot ja lomapalkkavelan muutoksen. Tuotot ja kustannusten korvaukset olivat yhteensä - 3,9 prosenttia kokonaiskustannuksista. Taulukko 6. Suomen Akatemian hallintoviraston kustannukset kustannuslajeittain vuosina 2012–2014 (1 000 euroa) Kustannuslaji 2012 Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Tilat Muut kustannukset Laskennalliset erät Tuotot Kustannusten korvaukset € 10 144 2 691 1 427 1 216 435 -141 -192 Yhteensä 15 580 2013 € 2014 9 854 2 316 1 465 1 185 419 -397 -38 66,6 15,6 9,9 8,0 2,8 -2,7 -0,3 € 10 262 2 166 1 530 1 231 429 -447 -131 % 65,1 17,3 9,2 7,8 2,8 -0,9 -1,2 100,0 14 804 100,0 15 040 100,0 % % 68,2 14,4 10,2 8,2 2,9 -3,0 -0,9 26 Henkilöstökustannukset kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa. Akatemiassa aloitti vuonna 2014 strategisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa strategisen rahoitusvälineen hallinnolliset palvelut. Strategisen tutkimuksen yksikössä työskenteli noin kolmen henkilötyövuoden verran henkilöstöä vuonna 2014. Ostopalvelut vähentyivät 0,2 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2013 verrattuna ostopalveluissa tuli säästöä muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalveluissa. Muiden kustannusten lievä nousu johtui muun muassa matkakustannusten kasvusta. Tuotot ja kustannusten korvaukset nousivat yhteensä 0,1 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013. Akatemian toiminnan tuottojen ja kustannusten korvausten vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa toiminnassa olevien ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden koko ja määrä. Kokonaiskustannukset sisältävät tutkimuksen hakemusarviointikuluja muun muassa asiantuntijapalkkiot, matka- ja majoituskulut sekä tarjoilukulut. Suomen Akatemiaa koskevan lain uudistaminen vaikutti osataan myös kokonaiskustannusten nousuun, kun uudet toimijat, kuten strategisen tutkimuksen neuvosto ja tutkimusinfrastruktuurikomitea aloittivat toimintansa vuonna 2014. Hallintoviraston päätoimintojen kokonaiskustannukset Hallintoviraston kokonaiskustannuksia tarkastellaan päätoiminnoittain (taulukko 7). Päätoiminnoille on toimintolaskennalla kohdennettu tukitoimintojen kustannukset. Rahoitustoimintaan liittyvät kustannukset kattavat koko hakemus- ja rahoitusprosessin1 kustannukset. Kustannuksista 56,4 prosenttia oli tutkimuksen rahoitustoimintaan liittyviä kustannuksia. Kansallisiin asiantuntijatehtäviin2 kohdistui 20,2 prosenttia kustannuksista ja kansainvälisiin tehtäviin 3 yhteensä 13,3 prosenttia kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden 4 osuus kustannuksista oli 10,1 prosenttia. Taulukko 7. Kokonaiskustannukset päätoiminnoittain vuosina 2012–2014 (1 000 euroa) Päätoiminnot Tutkimuksen rahoitustoiminta 2012 € 8 857 2013 56,8 € 8 084 % 2014 54,6 € 8 483 % % 56,4 Asiantuntijatehtävät 3 325 21,3 3 164 21,4 3 038 20,2 Kansainväliset tehtävät 2 777 17,8 1 794 12,1 1 994 13,3 621 4,0 1 762 11,9 1 525 10,1 15 580 100,0 14 804 100,0 15 040 100,0 Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet Yhteensä Verrattuna vuoteen 2013 tutkimuksen rahoitustoiminnan kustannukset kasvoivat yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Lisäykset kohdistuivat pääosin akatemiahankkeisiin ja suunnattuihin akatemiahankkeisiin. Kansainvälisten tehtävien osuus kustannuksista laski vuonna 2013, kun kansainvälisen toiminnan toimintatapoja uudelleen organisoitiin vuonna 2012. Vuonna 2014 kansainvälisten tehtävien osuus kasvoi 1,2 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus kokonaiskustannuksista on kasvanut vuodesta 2012. 1 tutkimusrahoituksen ohjeistus, neuvonta ja selvitystehtävät, tutkimusrahoitushakemusten käsittely ja päätösten valmistelu, hakemusarviointi, rahoitettujen hankkeiden hallinnointi 2 ennakointi- ja arviointitehtävät, tiedepoliittisten julkaisusarjojen tuottaminen, tiedepoliittiset kehittämis- ja selvittämistehtävät sekä sidosryhmäyhteistyö 3 EU- ja muut kansainväliset tehtävät sekä kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin liittyvät tehtävät 4 ERA-NET ja NORIA-net -hankkeet, ulkoasiainministeriön kehitystutkimushankkeiden hallinnointi, liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden arviointi 27 Taulukossa 8 on esitetty hallintoviraston henkilötyövuodet päätoiminnoittain. Tukitoimintojen henkilötyövuodet on vyörytetty päätoiminnoille. Suomen Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 137,5 henkilötyövuotta, mikä on 2,2 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2013. Pääosa hallintoviraston henkilötyövuosista kohdistui rahoitustoimintaan (91,9 htv). Kansallisiin asiantuntijatehtäviin kohdistui 22,2 henkilötyövuotta ja kansainvälisiin tehtäviin 13,8 henkilötyövuotta. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeisiin kohdistui 9,6 henkilötyövuotta. Taulukko 8. Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet 2012–2014 Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet 2012 htv 97,4 Tutkimuksen rahoitustoiminta 2013 % 68,4 htv 91,0 2014 % 67,2 htv 91,9 % 66,8 Asiantuntijatehtävät 24,3 17,1 23,4 17,3 22,2 16,1 Kansainväliset tehtävät 17,4 12,2 13,9 10,3 13,8 10,0 Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet Yhteensä 3,4 2,4 7,0 5,2 9,6 7,0 142,5 100,0 135,3 100,0 137,5 100,0 Tutkimuksen rahoitustoiminta lisääntyi 0,9 henkilötyövuodella. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeisiin kohdistuneet henkilötyövuodet ovat lähes kolminkertaistuneet vuosina 2012–2014, johtuen ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden koon ja määrän kasvusta. 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Hallintoviraston toiminnan tuottavuutta tarkastellaan arvioimalla tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuutta myönnetystä rahoituksesta (taulukko 9). Taulukko 9. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta vuosina 2012–2014 Rahoitusmuodon kokonaiskustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta 2012 2013 2014 % % % Tutkijatohtorit 2,8 3,7 5,4 Akatemiatutkijan tehtävät 1,7 1,6 2,3 Akatemiahankkeet 1,7 2,1 2,9 Akatemiaohjelmat 5,0 6,1 4,6 Huippuyksikköohjelmat* - 1,4 - Tutkimusinfrastruktuurit 1,5 1,4 1,3 Muu tutkimustuki** 3,1 4,4 3,9 Yhteensä 2,9 2,9 3,2 *) vuonna 2013 tehtiin uuden ohjelmakauden rahoituspäätökset. **) muu tutkimustuki sisältää: akatemiaprofessorin tehtävät ja tutkimuskulut, tohtoriohjelmien toiminnan rahoitus, Finland Distinguished Professor Programme, kahdenväliset yhteistyösopimukset, tutkijoiden liikkuvuusrahoitus, kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut ja rahoitusosuudet Vuonna 2014 tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta oli 3,2 prosenttia, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvää tasoa. Vuonna 2014 kokonaiskustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta kasvoi tietyissä rahoitusmuodoissa, kuten tutkijatohtorit, koska rahoitettuja hankkeita oli vähemmän ja kokonaiskustannukset nousivat vuoteen 2013 verrattuna. Hakemusten määrän kasvu muun muassa vaikutti rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten nousuun (kts. taulukko 15). Toiminnan tuottavuudesta ja sen kehityksestä kertoo myös myönnetty rahoitus ja käsiteltyjen hakemuksien määrä suhteutettuna kaikilla Suomen Akatemian hallintoviraston henkilötyövuosilla. Kun myönnetty rahoitus 28 jaetaan Akatemian henkilötyövuosilla, saadaan arvoksi 2,3 miljoonaa euroa. Kun käsiteltyjen hakemuksien määrä jaetaan Akatemian henkilötyövuosilla, saadaan suhdeluvuksi 30,4 (taulukko 10). Taulukko 10. Tutkimuksen rahoitustoiminnan myönnetty rahoitus ja käsitellyt hakemukset (kpl) henkilötyövuotta kohden vuonna 2012–2014 Tutkimuksen rahoitustoiminta Myönnetty rahoitus milj. euroa / htv 2012 2,3 2013 2,5 2014 2,3 Käsitellyt hakemukset kpl / htv 26,1 25,7 30,4 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Hallintoviraston toiminnan taloudellisuutta tarkastellaan tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset ja -työajat suhteutettuna käsiteltyihin hakemuksiin. Tutkimuksen rahoitustoiminta koostuu tutkimusrahoituksen ohjeistuksesta, neuvonnasta ja selvitystehtävistä, tutkimusrahoitushakemusten käsittelystä ja päätösten valmistelusta, hakemusarvioinnista ja rahoitettujen hankkeiden hallinnoinnista. Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset saadaan, kun toimintolaskennalla loppusuoritteille (rahoitusmuodoille) kohdennetaan koko hakemus- ja rahoitusprosessin kustannuksien lisäksi myös tukitoimintojen kustannukset. Taulukoissa 11 ja 12 on esitetty tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset suhteutettuna hakemusten kappalemääriin rahoitusmuodoittain (kustannukset rahoitushakemusta kohden). Tutkimusrahoitushakemusten määrissä on käytetty kolmen vuoden keskiarvoja, koska toiminnasta aiheutuvat kustannukset painottuvat vuosittain rahoitusmuodon sisällä hankkeiden elinkaaren eri vaiheisiin. Vuonna 2014 käsiteltyjen hakemusten määrä kasvoi suhteessa kustannuksia enemmän, mikä osaltaan vaikutti pienentyneisiin suhdelukuihin taulukoissa 11-14. Hakemusten määrä kasvoi noin 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2013 (kts. taulukko 15). Taulukko 11. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatohtorit, akatemiatutkijan tehtävät ja akatemiahankkeiden kokonaiskustannukset hakemusta kohden vuosina 2012–2014 Rahoitusmuodot Kokonaiskustannus € / hakemus 2012 1 536 2013 1 591 2014 1 454 Akatemiatutkijan tehtävät 1 461 1 413 1 421 Akatemiahankkeet 1 597 1 638 1 503 Tutkijatohtorit Muu tutkimustuki* 3 876 1 612 2 019 *) muu tutkimustuki sisältää: akatemiaprofessorin tehtävät ja tutkimuskulut, tohtoriohjelmien toiminnan rahoituksen, Finland Distinguished Professor -ohjelman, kahdenväliset yhteistyösopimukset, tutkijoiden liikkuvuusrahoitusta, kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut ja rahoitusosuudet Taulukko 12. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuurien kokonaiskustannukset hakemusta kohden vuosina 2012–2014 Rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Huippuyksikköohjelmat* Kokonaiskustannus € / hakemus 2012 6 685 - 2013 5 692 2014 3 548 12 383 - Tutkimusinfrastruktuurit** 8 038 3 207 2 986 *) ei kohdistu uuden huippuyksikköohjelman hakemuksia. **) Tutkimuksen infrastruktuureiden suhdeluku on vertailukelpoinen vuodesta 2013 lähtien. 29 Akatemiaohjelmien, huippuyksikköohjelmien sekä tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa kokonaiskustannukset (taulukossa 12) ja työajat (taulukko 14) sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämistä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Akatemiaohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden päätyttyä. Akatemiaohjelmien ja huippuyksikköohjelmien osalta haut sisältävät varsinaisen haun lisäksi aiehakuja, mikä lisää valmistelutyötä ja aiheuttaa kustannuksia. Akatemiaohjelmissa käsiteltyjen hakemusten suuri määrä vuonna 2014 vaikuttaa osaltaan pienentyneeseen suhdelukuun. Huippuyksikköohjelmissa käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä 34 hakemusta (edellisenä vuonna aiehaku, yhteensä 128 hakemusta), mikä selittää korkeaa kustannusta hakemusta kohden. Tutkimuksen infrastruktuurien osalta aloitettiin tiekarttapäivitys vuonna 2012, mikä osaltaan selittää vuoden 2012 korkeaa suhdelukua. Taulukoissa 13 ja 14 on Suomen Akatemian hallintovirastossa käytetyt työpäivät suhteutettu käsiteltyihin hakemuksiin rahoitusmuodoittain. Rahoitushakemusten ja -päätösten työaika on laskettu jakamalla kokonaistyöpäivät hakemusten lukumäärällä käyttäen kolmen vuoden keskiarvoa. Työaikoihin ei ole vyörytetty tukitoimintojen työaikoja. Taulukko 13. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden työaika (päivät) hakemusta kohden vuosina 2012–2014 Rahoitustoiminta -rahoitusmuodot Työaika (päivät)/hakemus 2012 2013 2014 Tutkijatohtorit 0,5 0,7 0,4 Akatemiatutkijan tehtävät 0,5 0,6 0,4 Akatemiahankkeet 1,0 0,7 0,5 Taulukko 14. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuurien työaika (päivät) hakemusta kohden vuosina 2012–2014 Rahoitustoiminta -rahoitusmuodot Tutkimusohjelmat Huippuyksikköohjelmat* Työaika (päivät)/hakemus 2012 2013 2014 6,0 6,3 5,5 - 6,4 - Tutkimusinfrastruktuurit 7,1 4,3 5,0 *) vuonna 2012 ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä ja vuonna 2014 ei hakua vaan käynnissä olevan ohjelman jatkorahoituspäätökset. Toimikuntien ja yksiköiden toimintatapoja ja arviointikäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty. Kaikkiin hakuihin liittyvät tehtävät hoidettiin Suomen Akatemiassa rahoitettavaan tutkimusmäärärahaan suhteutettuna pienimmillä tarkoituksenmukaisilla toimintameno- ja henkilöresursseilla. Uusi rahoitusmuoto ”Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella” ja sen ensimmäistä hakua valmisteltiin ilman lisäresursseja. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Suomen Akatemian maksullisista suoritteista saamat toiminnan tuotot koostuvat BONUS EEIG:ltä saatavista vuokratuloista, ulkoasiainministeriön kehitystutkimushankkeiden hallinnointikustannusten kattamiseen saatavista tuloista, tietopalveluista saatavista tuloista sekä Akatemian autopaikkojen käytöstä perittävistä maksuista. Akatemian vuonna 2014 saamat tuotot liiketaloudellisesti hinnoitelluista maksullisista suoritteista olivat yhteensä 138 286 euroa (150 108 euroa vuonna 2013). Valtiokonttorin määräyksen VK/1078/00.01/2014 mukaan 30 kirjanpitoyksikön tulee esittää maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toimintakertomuksessa, jos osa-alueen (liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet tai julkistaloudellisesti hinnoitellut suoritteet) tuotot ovat vähintään miljoona euroa. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vahvistanut Suomen Akatemialle erityisiä tulostavoitteita yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta. Suomen Akatemian yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tuotot koostuivat EU:n rahoittamien hankkeiden tuotoista (ERA-NET -hankkeet) ja NordForskin rahoittamien hankkeiden tuotoista (NORIA-net -hankkeet). Akatemian vuonna 2014 saamat yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 253 063 euroa (201 483 euroa vuonna 2013). Valtiokonttorin määräyksen VK/1077/00.01/2014 mukaan kirjanpitoyksikön tulee esittää yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toimintakertomuksessaan silloin, kun kirjanpitoyksikön saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään miljoona euroa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemian ydintehtävänä on vastata kilpaillusta tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Akatemian rahoitustoiminnan prosessit ovat laadukkaita, vastuut ovat selkeät ja prosessit tuottavat riittävät ja oikeat tiedot. Akatemia seuraa asiakastyytyväisyyttä sekä toimintansa vaikuttavuutta. 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuonna 2014 käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 4 186, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 3 477 (taulukko 15). Hakemusten määrään vaikuttaa muun muassa haettavissa olevien tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien lukumäärä sekä tutkimusrahoituksen kohdentuminen eri rahoitusmuotoihin. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä laski vuonna 2014 verrattuna edellisiin vuosiin (1 030 vuonna 2013 ja 997 vuonna 2014). Suomen Akatemian rahoituksella työskenteli 2 609 henkilötyövuotta vuonna 2014. Henkilötyövuosien määrä pienentyi 287 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna (2 896 vuonna 2013). 31 Taulukko 15. Rahoitettujen ja ei-rahoitettujen hakemusten lukumäärät 2012–2014 2012 RAHOITETUT lkm Tutkijatohtorit % 146 Akatemiatutkijan tehtävät 65 Akatemiahankkeet 187 Tutkimusohjelmat** 95 Huippuyksikköohjelmat** 0 Tutkimusinfrastruktuurit 17 Muu tutkimustuki* 807 Yhteensä 2013 1 317 11 5 14 7 0 1 61 100 2012 EI-RAHOITETUT lkm 605 Akatemiatutkijan tehtävät 376 Akatemiahankkeet 878 Tutkimusohjelmat** 156 Huippuyksikköohjelmat** 0 Tutkimusinfrastruktuurit 4 Muu tutkimustuki* 388 Yhteensä 2 407 Käsitellyt hakemukset yhteensä % 131 68 199 67 14 38 513 1 030 13 7 19 7 1 4 50 100 lkm 25 16 36 6 0 0 16 100 3 724 lkm 440 795 128 20 128 216 2 447 3 477 10 7 20 6 1 6 50 100 67 196 60 11 57 502 997 2014 % 720 % 104 2013 % Tutkijatohtorit lkm 2014 29 18 32 5 1 5 9 100 lkm % 899 484 1 128 120 0 57 501 3 189 28 15 35 4 0 2 16 100 4 186 *) muu tutkimustuki sisältää: akatemiaprofessorin tehtävät, tutkijatehtävien tutkimuskulut, tohtoriohjelmien toiminnan rahoituksen, Finland Distinguished Professor -ohjelman, kahdenväliset yhteistyösopimukset, suunnatut akatemiahankkeet, tutkijoiden liikkuvuusrahoituksen, kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut ja rahoitusosuudet. **) ei sisällä aiehakemuksia. Tutkimusohjelmissa ja huippuyksikköohjelmissa on varsinaisten hakemusten lisäksi aiehakemuksia. Tutkimusrahoituspäätökset tehdään rahoitusmuodoittain. Taulukossa 16 esitetään tulostavoitteiden mukaisesti kaikkien käynnissä olevien tutkimusrahoituspäätöksien vuoden 2012–2014 vuosierien summat. Akatemiatutkijoiden tehtävien, akatemiahankkeiden, akatemiaohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden osalta rahoituspäätösten vuoden 2014 vuosieräsummat ovat suuremmat verrattuna vuoden 2013 vuosieriin. Taulukko 16. Tutkimusrahoituksen hankekanta 2012–2014 (milj. €) Rahoitusmuoto Tutkijatohtorit Akatemiatutkijan tehtävä Akatemiahankkeet Akatemian tutkimusohjelmat Akatemian huippuyksikköohjelmat Tutkimusinfrastruktuurit Muu tutkimustuki* Kokonaisvuosierä Rahoituspäätöksien vuosieräsummat 2012 vuosierä 2013 vuosierä 2014 vuosierä milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % 41,0 13 % 44,2 13 % 35,8 11 % 23,5 7% 23,8 7% 24,8 7% 101,6 31 % 111,4 33 % 102,7 31 % 19,9 6% 26,0 8% 20,6 6% 24,6 8% 25,4 8% 30,0 9% 10,8 3% 6,7 2% 14,8 4% 104,3 32 % 98,8 29 % 102,0 31 % 325,7 100 % 336,3 100 % 330,7 100 % *) muu tutkimustuki sisältää: Akatemiaprofessorin tehtävät, tutkijatehtävien tutkimuskulut, tohtoriohjelmien toiminnan rahoitus, FiDiPro, kv-yhteisrahoitteiset ohjelmat ja yhteishaut, suunnatut akatemiahankkeet, tutkijoiden liikkuvuusrahoitus, kv- jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 32 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Suomen Akatemian tulossopimuksen 2014 kehittämishanke: Suomen Akatemia toimeenpanee yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toiminnastaan laaditun kansainvälisen arvioinnin osoittamia kehittämistoimia. Akatemia ottaa voimavarojen käyttöä suunnitellessaan huomioon kansainvälisen arvioinnin jälkeisen toimenpiteiden edellyttämät resurssit. Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi julkaistiin 3.9.2013. Arviointi antaa Akatemian toiminnasta hyvin myönteisen kuvan. Akatemian tuloksellisuus ja laatu arvioitiin erittäin hyväksi. Akatemian toiminta on kansainvälisesti vertaillen huomattavan kustannustehokasta. Tutkijat ovat tyytyväisiä Akatemian haku-, arviointi- ja päätösprosesseihin. Kansainvälisen arvioinnin kymmenestä pääsuosituksesta kaikki otettiin tarkasteluun. Ehkä merkittävimpänä muutoksena Suomen Akatemian toimintaan on sen tiedepoliittisen roolin vahvistuminen jo kuluneen vuoden aikana varsinkin yhteistyön ja tiedonvälittämisen avulla. Muut arvioinnin suositukset ovat vaikuttaneet Akatemiaan organisaationa, joista keskeisimpänä on 1.7.2014 voimaan astunut Akatemiaa koskeva laki ja siitä seuranneet uudistetut johtosääntö ja työjärjestys. Akatemian perustehtävä säilyy ennallaan, mutta toimintaa ohjaa aiempaa vahvempi strateginen suunnittelu, jota tehdään yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia on vetovoimainen työyhteisö. Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä ja varautuen sopeuttamaan toimintansa väheneviin resursseihin. Akatemia edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa toiminnassaan. 1.5.1 Henkilöstö Vuoden 2014 lopussa Suomen Akatemian hallintovirastossa työskenteli 143 henkilöä (137 henkilöä vuonna 2013) (kuvio 3). Kaksitoista henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä nousi 4,4 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 137,5 henkilötyövuotta, mikä on 1,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 (135,3 htv vuonna 2013). Viime vuosina toimintaa ja henkilöstön määrää on ohjannut entistä enemmän toimintamäärärahatilanne, mikä on johtanut henkilöstövähennyksiin. Vuonna 2014 henkilöstön määrä kuitenkin kasvoi johtuen uudesta strategisen neuvoston toiminnosta, joka perustettiin Akatemian yhteyteen ja sitä vastaavasta strategisen tutkimuksen yksiköstä. 33 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 159 154,2 2010 151 149,5 2011 140 142,5 137 135,3 143 137,5 2012 2013 2014 Henkilöitä Htv Kuvio 3. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (htv) vuosina 2010 – 2014 Vuonna 2014 toimintamenomomentilta oli palkattu 125,5 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 9,6 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (muun muassa ERA-NETit) 2,4 henkilötyövuotta (vuonna 2013: 122,3 htv, 9,8 htv, ja 3,2 htv sekä vuonna 2012: 131,7 htv, 8,9 htv ja 1,9 htv). Vuonna 2014 vakinaisessa palvelussuhteessa oli 118 henkilöä (82,5 prosenttia) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 25 henkilöä (17,5 prosenttia) (vuonna 2013: 110 henkilöä; 80,3 prosenttia ja 27 henkilöä; 19,7 prosenttia sekä vuonna 2012: 112 henkilöä; 80,0 prosenttia ja 28 henkilöä; 20,0 prosenttia). Määräaikaisten osuus on vähentynyt edelleen. Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 127 henkilöä (88,8 prosenttia) ja osa-aikaisia 16 henkilöä (11,2 prosenttia) (vuonna 2013: 127 henkilöä, 92,7 prosenttia ja 10 henkilöä, 7,3 prosenttia sekä vuonna 2012: 128 henkilöä, 91,4 prosenttia ja 12 henkilöä, 8,6 prosenttia). Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä nousi vuoteen 2013 verrattuna. Osa-aikaisista osittaisella hoitovapaalla oli 11 henkilöä ja viisi henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Henkilöstöstä naisia oli 70,6 prosenttia ja miehiä 29,4 prosenttia. Miesten osuus henkilöstöstä nousi hieman vuoteen 2013 verrattuna (28,5 prosenttia vuonna 2013 ja 29,3 prosenttia vuonna 2012). Henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 48,8 vuotta (2013: 49,1 vuotta, 2012: 48,3 vuotta). Akatemian ikärakenteen perusteella on ennustettavissa monien jäävän eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana (kuvio 4). 34 60 Lukumäärät 50 40 33 30 24 20 10 0 Naiset 34 Miehet 9 5 13 17 7 1 Vuotta Kuvio 4. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2014 Koulutustasoindeksi on pysynyt korkeana viime vuosina ja nousi vuonna 2014 entisestään (taulukko 17). Koulutustasoindeksi on laskettu valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan (2001) mukaisesti. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus henkilökunnasta oli 38,5 prosenttia, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 28,0 prosenttia ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 7,7 prosenttia. Miesten korkeampi koulutustasoindeksi selittyy sillä, että pääosa miehistä on asiantuntijatehtävissä. Taulukko 17. Koulutustasoindeksi 2010–2014 Koulutustasoindeksi - miehet - naiset 2010 2011 2012 2013 2014 6,1 6,3 6,4 6,3 6,6 6,3 6,0 Tutkijakoulutus (%-osuus henkilöstöstä) 27,7 Ylempi korkeakouluaste (%-osuus henkilöstöstä) 31,4 Alempi korkeakouluaste (%-osuus henkilöstöstä) 8,8 6,6 6,1 6,5 6,3 6,8 6,2 6,8 6,5 32,5 27,8 8,6 33,6 27,1 7,9 33,6 27,7 5,8 38,5 28,0 7,7 1.5.2 Työhyvinvointi Suomen Akatemian henkilöstöstrategian painopistealueita ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatkettiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Työhyvinvointi on huomioitu myös osana Akatemian strategian toimenpideohjelmaa. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY-ryhmä, jossa on edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan TYHY-toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Henkilöstölle tarjottiin vuoden aikana muun muassa taukoliikuntaa ja tuettua hierontaa, liikuntaseteleitä, yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ja kulttuurikäyntejä. 35 Työterveyshuollon kustannukset nousivat vuoteen 2013 verrattuna (taulukko 18). Toteutuneista työterveyshuollon kustannuksista (121 411 euroa) käytettiin ennaltaehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan yhteensä noin 32 000 euroa (vuonna 2013 noin 29 500 euroa). Kela-palautuksia ei ole vähennetty näistä kustannuksista. Työhyvinvointitoiminnan kustannukset laskivat. Taulukko 18. TYHY -toiminnan ja työterveydenhuollon (TTH) kustannukset vuosina 2010–2014 2010 2011 2012 2013 2014 TYHY-kustannukset (euroa) 48 952 39 836 43 840 42 908 38 666 TTH-kustannukset (euroa) 87 203 91 878 100 307 107 665 121 411 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen Suomen Akatemian tavoitteena on, että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että Akatemiassa on oikeanlaista osaamista oikein kohdennettuna. Yksiköissä toteutettava henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin kehittämissuunnitelmiin, jotka laaditaan vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökohtaista osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin osallistumalla oman alan tieteellisiin konferensseihin ja seminaareihin sekä muuhun omaa asiantuntemusta kehittävään ulkopuoliseen koulutukseen. Koko henkilökunnalle järjestettiin muutosten kohtaamiseen liittyvä koulutustilaisuus. Talous- ja hallintoyksikkö pilotoivat työyhteisötaitokoulutuksen, joka tarjotaan koko henkilökunnalle keväällä 2015. Esimiestyöskentelyä kehitettiin järjestämällä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä tarjoamalla heille ryhmätyönohjausta. Opetushallituksen ja CIMOn kanssa jatkettiin yhteisiä kieli- ja hallintokoulutuksia. Akatemian, Opetushallituksen ja CIMOn toinen yhteinen mentorointiohjelma aloitettiin syksyllä 2014. Henkilöstökoulutuksen kustannukset olivat yhteensä 94 174 euroa (ei sisällä palkkakustannuksia). Kustannuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kustannukset. Henkilöstökoulutuksen kustannukset, jotka sisältävät koulutusajan palkkauskustannukset, olivat yhteensä 262 672 euroa (taulukko 19). Taulukko 19. Henkilöstökoulutuksen kustannukset vuosina 2010–2014 (sisältää myös koulutusajan palkkauskustannukset) Koulutuskustannukset Euroa Euroa/htv 2010 258 656 1 680 2011 309 598 2 078 2012 256 953 1 803 2013 182 090 1 346 2014 262 672 1 910 Vuonna 2014 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kustannukset nousivat kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä nousi edellisiin vuosiin verrattuna (taulukko 20). Henkilöstön koulutukseen käytetty aika henkilötyövuosina oli noin 3,5 henkilötyövuotta. Taulukko 20. Henkilöstökoulutukseen käytetty aika vuosina 2010–2014 Koulutuspäivät Työpäiviä Työpäiviä/htv 2010 646 4,2 2011 1 123 7,5 2012 790 5,5 2013 567 4,2 2014 877 6,4 36 1.5.4 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2014 oli 9,5 sairauspäivää henkilötyövuotta kohden (2013: 10,3 sairauspäivää/htv). Vuonna 2013 tapahtunut merkittävä nousu sairauspoissaolopäivissä henkilötyövuotta kohden saatiin käännettyä laskusuuntaan. Sairauspoissaolot vastasivat 5,2 henkilötyövuotta (5,5, htv vuonna 2013). Sairauspäivien määrään vaikutti usea pitkä sairausloma. Pitkiltä sairauslomilta työhön paluuta tuettiin kuntoutuksen ja erilaisten osa-aikaisten työjärjestelyjen avulla. Työterveyshuollon kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä. Lyhyiden poissaolojen (1-3 pv) määrä vähentyi hieman (taulukko 21). Taulukko 21. Sairauspoissaolot vuosina 2010–2014 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen lukumäärä Sairauspäivien lukumäärä Sairauspäivää/sairausjakso Sairauspäivät/htv 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lukumäärät/htv 2010 2011 2012 2013 2014 377 328 402 394 334 1 045 1 180 1 122 1 387 1 312 2,8 3,0 2,8 3,5 3,9 6,8 7,8 7,9 10,3 9,5 84,6 80,5 85,8 81,5 79,3 3,0 3,4 3,6 4,1 3,6 1.5.5 Vaihtuvuus Strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen Suomen Akatemian yhteyteen sekä strategisen tutkimuksen yksikön perustaminen aiheutti rekrytointitarvetta, ja se näkyy tulovaihtuvuuden kasvuna vuoteen 2013 verrattuna (taulukko 22). Taulukko 22. Henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus vuosina 2010–2014 (%)5 Sisäinen vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus (eronneet) Kokonaispoistuma Tulovaihtuvuus 2010 2011 2012 2013 2014 1,2 4,4 4,0 3,6 4,4 6,7 11,3 4,6 5,0 3,6 14,0 22,0 15,2 11,4 8,0 12,2 10,7 7,9 9,3 17,5 Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yksi henkilö vuonna 2014 (2013:0, 2012:0) kuten myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle (2013:0, 2012:0). Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2014 kolme henkilöä (2013:2, 2012: 4). Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2014 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2013 henkilöstöstä Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2014 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2013 lopun henkilöstöstä Kokonaispoistuma: kaikkien organisaatioin palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden henkilöiden yhteismäärän prosenttiosuus vuoden 2013 henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet). Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2013 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet). 5 37 1.5.6 Työaika ja työvoimakustannukset Taulukossa 23 on esitetty työaika ja työvoimakustannuksia vuosina 2012–2014. Taulukko 23. Tehty työaika ja työvoimakustannukset vuosina 2012-2014 2012 Kokonaistyövoimakustannukset, euroa 8 895 309 Palkkasumma, euroa 7 213 143 Tehdyn työajan palkat: %-osuus palkkasummasta 75,0 6 Välilliset työvoimakustannukset, euroa 3 486 442 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 64,5 Tehdyn työajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 75,9 Kokonaistyövoimakustannukset (htv) 62 418 2013 8 661 735 7 079 133 76,0 3 283 687 61,1 78,3 64 017 2014 9 170 577 7 373 362 77,0 3 491 084 61,5 78,6 66 674 Lähde: TAHTI-järjestelmä 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Vuoden 2014 talousarviossa Suomen Akatemialle osoitettiin määrärahoja 253,1 miljoonaa euroa. Tutkimusrahoituksen siirtomenot (222 982 000 euroa) maksettiin talousarviotileiltä 29.40.22, 29.40.51,29.40.53.1.1 ja 29.40.53.1.2 (taulukko 24). Taulukko 24. Suomen Akatemian talousarvio 2014 (1000 €) Talousarviotili Käyttötarkoitus 29.40.01 29.40.20 29.40.22 29.40.51 29.40.51.1 29.40.51.2 29.40.53.1 29.40.53.1.1 29.40.53.1.2 29.40.66 29.90.50.10.2 Toimintamenot (smr. 2 v) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat (amr) Tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat/Veikkausvoittovarat (amr.) Tutkimusmäärärahat/Veikkausvoittovarat (amr.) Akatemian 1-vuotisiin hankkeisiin (amr.) Rahoitusosuudet kv- järjestöille (amr.) Tieteellisen tason arviointiin Suomen Akatemialle (amr) Yhteensä smr = siirtomääräraha, amr = arviomääräraha Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 12 429 120 5 000 12 332 8 500 143 809 228 565 10 000 72 443 17 435 355 546 66 607 4 066 17 788 40 253 142 Momentin 29.90.50.10.2 määräraha 40 000 euroa asetettiin Suomen Akatemian käyttöön liikuntatieteellisen tutkimuksen arvioinnin järjestämistä varten (OKM). Välilliset työvoimakustannukset sisältävät välilliset palkat (mm poissaoloajan palkat ja lomarahan), sosiaaliturvan ja muut välilliset palkkakustannukset (mm koulutus, terveyden- ja sairaudenhoito, virkistys- ja sosiaalitoiminta) 6 38 Siirtomäärärahat Aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja oli Akatemian talousarviotileillä käytettävissä yhteensä 215,8 miljoonaa euroa (236,0 miljoonaa euroa vuonna 2013) (taulukko 25). Taulukko 25. Suomen Akatemian siirtomäärärahat 1.1.2014 (1 000 €). Talousarviotili 4. 13.29.40.01 4.13.29.40.20 4.12.29.40.20 4.13.29.40.51.1 4. 12.29.40.51.1 4.12.29.40.51.2 4.12.29.40.51.3 Yhteensä Käyttötarkoitus SA:n toimintamenot (smr. 2 v.) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr. 3 v.) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr. 3 v) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (smr. 3 v.) Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen (smr. 3 v.) Käytettävissä 7 802 87 46 205 045 2 509 293 53 215 835 Toiminnan tulot Vuonna 2014 Suomen Akatemian toimintamenomomentille (talousarviotili 29.40.01) kertyi tuloina yhteensä 545 286 euroa (427 589 euroa vuonna 2013). Akatemian toiminnan tulojen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa toiminnassa olevien ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden koko ja määrä. Sekä EU:n rahoittamien hankkeiden että NordForskin rahoittamien NORIA-net-hankkeiden aiheuttamat menot ja niiden perusteella tehtävät yhteisrahoitteisen toiminnan tuloutukset kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 51 580 euroa. Lisäksi vuonna 2014 aloitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta liikuntatieteellisen tutkimuksen arvioinnin hallinnointi. Vuonna 2014 EU:n rahoittamia hankkeita varten saatuja tuloja oli 239 758 euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 13 305 euroa (mukaan luettuna NordForskin rahoittamat NORIA-net-hankkeet). Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta toteutettavan kehitystutkimuksen rahoituksen hallinnointi- ja koordinaatiotehtävistä saadut maksullisen toiminnan tuotot olivat 32 254 euroa. Akatemian henkilöstölle maksullisista autopaikoista saadut tuotot olivat 13 664 euroa ja tietopalveluista saadut tuotot 197 euroa. Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset olivat yhteensä 111 206 euroa sisältäen liikuntatieteellisen tutkimuksen arviointiin liittyvistä hallinnointitehtävistä saadut korvaukset 78 182 euroa sekä matkakustannusten ja muiden kustannusten korvauksia Akatemian pohjoismaisilta ja eurooppalaisilta yhteistyökumppaneilta (mukaan luettuna EU, NordForsk, CERN, EISCAT, NOS-HS, NORIA-net- ja ERA-NET-hankkeiden yhteistyöorganisaatiot). Vuokratuloja ja vuokrien yhteydessä perittäviä muita käyttökorvauksia kertyi yhteensä 92 171 euroa (BONUS EEIG:n vuokra). Muut tuotot -tiliryhmä (yhteensä 42 496 euroa) sisältää muun muassa Akatemian tiloissa ali39 vuokralaisena toimivan ei-arvonlisäverovelvollisen BONUS EEIG:n vuokran arvonlisäveroa vastaavan osuuden. Lisäksi Akatemialle kertyi korkoja euromääräisistä saamisista 235 euroa. Muu rahoitus valtion virastoilta ja yliopistoilta Suomen Akatemia käytti vuonna 2014 toisilta valtion virastoilta saatua rahoitusta 3 099 882 euroa, joka oli 1,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013. Akatemian kautta ulkoasiainministeriön rahoittamille tutkimushankkeille (talousarviotili 630, Toiselle kirjanpitoyksikölle siirrettävät talousarviomenot) ohjattiin varoja 3 021 700 euroa. Liikuntatieteellisen tutkimuksen arvioinnin järjestämiseksi saatiin momentin käyttöoikeuden lisäksi (29.90.50.10.2, 40 000 euroa) opetus- ja kulttuuriministeriöltä määrärahaa 80 000 euroa, josta käytettiin 78 182 euroa. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Tiliviraston talousarvion toteutumalaskelma Vuoden 2014 talousarviossa nettobudjetoidulla toimintamenomomentilla (29.40.01) oli 12 332 000 euroa. Kertyneet menot olivat 3 943 018 euroa ja tulot 545 286 euroa (sisältäen rahoitustuotot 235 euroa), jolloin talousarviosta käytetyt nettomenot olivat yhteensä 4 488 069 euroa. Vuodelta 2013 siirtyi 7 802 000 euroa vuodelle 2014. Vuodelta 2013 siirtyneet määrärahat käytettiin kaikki. Toimintamenoihin käytettiin yhteensä 12 290 069 euroa mukaan lukien vuoden 2014 talousarviosta käytetyt menot ja vuoden 2013 siirtomäärärahat. Vuodelta 2014 siirtyi 7 843 931 euroa vuodelle 2015. Toteutuneet kustannukset alittivat suunnitellut kustannukset ja toteutuneet tuotot ja kustannusten korvaukset olivat suunniteltua suuremmat, minkä johdosta siirtyvät erät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot -momentilla (29.40.20) oli käytettävissä vuodelta 2012 ja 2013 siirtynyt määrärahaosuus 133 283 euroa. Siitä käytettiin 50 159 euroa ja vuodelle 2015 siirrettiin 62 969 euroa. Vuoden 2012 käyttämätön määräraha 20 155 euroa palautettiin. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (29.40.22) rahoitukseen myönnettiin vuoden 2014 talousarviossa 8 500 000 euroa. Määrärahasta käytettiin 7 026 225 euroa ja käyttämätön osuus 1 473 775 euroa siirrettiin vuodelle 2015. Vuoden 2014 talousarviossa tutkimusmäärärahamomentilla (29.40.51 arviomääräraha) oli 143 809 000 euroa, joka käytettiin kokonaisuudessaan. Vuoden 2013 tutkimusmäärärahaa (momentti 29.40.51.1) oli vuoden 2014 alussa 205 044 969 euroa, josta käytettiin 74 237 753 euroa ja 130 807 216 euroa siirrettiin vuodelle 2015. Aiemmilta vuosilta siirtynyt tutkimusmääräraha 2 509 365 euroa (momentti 29.40.51.1) käytettiin kokonaan vuonna 2014. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (momentti 29.40.51.2) myönnettyä määrärahaa siirtyi aiemmilta vuosilta yhteensä 293 044 euroa, joka peruutettiin talousarviossa hankkeissa käyttämättömänä vuonna 2014. Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamiseen korvamerkitty (momentti 29.40.51.3) vuodelta 2013 siirtynyt määräraha 52 597 euroa peruutettiin talousarviossa käyttämättömänä vuonna 2014. 40 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen -arviomäärärahasta myönnettiin Akatemialle tutkimusmäärärahoja (momentti 29.40.53.1.1) 66 607 000 euroa, joka käytettiin kokonaan. Akatemian 1vuotisiin hankkeisiin (29.40.53.1.2) saadusta määrärahasta, 4 066 000 eurosta käytettiin 3 236 426 euroa. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha momentti 29.40.66) myönnettiin talousarviossa 17 788 000 euroa, josta käytettiin 17 339 644 euroa. 1.6.3 Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä Talousarvion mukaan Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittaman tutkimuksen edistämiseen sai vuonna 2014 hyväksyä sitoumuksia 280 016 000 euron arvosta. Lisäksi edelliseltä vuodelta valtuutta uusittiin 6 639 984 euroa, ja siten valtuutta oli käytettävissä yhteensä 286 655 984 euroa. Valtuutta käytettiin yhteensä 279 763 182 euroa. Käyttämättä jäänyt valtuus 6 892 802 euroa uusittiin vuoden 2015 talousarviossa. 1.6.4 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Toiminnan tuottoja kertyi 3 579 800 euroa (2,4 miljoonaa euroa vuonna 2013). Suurimmat muutokset liittyivät ulkoasiainministeriön kehitystutkimusrahoituksen hankkeiden aiheuttamiin kustannusten korvauksiin, jotka kasvoivat 1 043 331 euroa. Lisäksi vuonna 2014 käynnistyneen liikuntatieteellisen tutkimuksen arviointitoiminnan tuotot opetus- ja kulttuuriministeriöltä olivat 78 182 euroa. Vuonna 2014 Suomen Akatemiassa jatkettiin toiminnan sopeuttamista supistuviin määrärahoihin. Toiminnan kulut olivat 40 816 297 euroa (41,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Tuotto- ja kululaskelman Toiminnan kulut ryhmässä oleva Sisäiset kulut 25 218 948, 95 euroa sisältää valtion virastoille ja laitoksille maksetut yhteisrahoitteisen toiminnan kulut. Henkilöstökulut 9 963 894 euroa (9,5 miljoonaa euroa vuonna 2013) sisältävät hallintoviraston palkat, ulkopuolisten arvioitsijoiden palkkiot ja tutkimusohjelmien koordinaatiopalkat sivukuluineen sekä lomapalkkavelan muutoksen. Henkilöstökulut kasvoivat 416 512 euroa. Vuonna 2014 perustetun strategisen tutkimuksen yksikön henkilöstökustannukset olivat 312 930 euroa. Tuotto- ja kululaskelman Toiminnan kulut -ryhmässä oleva Vuokrat sisältävät rakennusten, kalusteiden ja laitteiden vuokrat (ml. tietokoneiden ja toimistokalusteiden leasing-vuokrat). Vuokrat 1 536 577 euroa olivat kokonaisuudessaan 16 253 euroa suuremmat kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 vuokriin sisältyi Senaattikiinteistöjen laskuttama kertaluonteinen toimitilan lisävuokra 49 208 euroa strategisen tutkimuksen yksikön toimitilojen muutoksiin liittyen. Palveluiden ostot 2 680 338 euroa sisältää muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostot palvelukeskukselta (Palkeet), atk:n käyttöpalvelut, ravitsemus-, koulutus- ja muut ulkopuoliset palvelut. Palveluiden ostoihin käytettiin noin 137 566 euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Vä- 41 hennystä oli muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden hankinnoissa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut pienentyivät 50 815 euroa. Tiliryhmä muut kulut 994 402 euroa (898 160 euroa vuonna 2013) sisältää muun muassa matkustuspalvelut (ml. päivärahat) ja jäsenmaksut ulkomaille sekä tilin Muut kulut. Matkustuspalvelut kasvoivat 87 744 euroa. Valmistus omaan käyttöön sisältää käyttöomaisuuteen aktivoitavat keskeneräiset hankinnat. Vuonna 2014 valmistus omaan käyttöön sisälsi Akatemian tutkimusrahoituksen taloussuunnitteluohjelman käyttöomaisuusaktivoinnin -11 310 euroa. Satunnaiset tuotot kohdassa (11 521 euroa) on tutkimusrahoituksen taloussuunnitteluohjelman käyttöomaisuusaktivointiin liittyvä kirjaus. Satunnaiset tuotot -tiliä käytettiin vastakirjauksena vuonna 2013 syntyneille taloussuunnitteluohjelman valmistuskustannuksille, jotka aktivoitiin osaksi käyttöomaisuuskohdetta vuonna 2014. Kuviossa 5 havainnollistetaan Akatemian tuotto- ja kululaskelman mukaisen toiminnan kulujen jakautumista eri kululajeille (pois lukien Sisäiset kulut ja Valmistus omaan käyttöön). Kuvio 5. Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut 2014 Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut 2014 2% 1% 6% Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut 17 % Vuokrat 10 % Palvelujen ostot 64 % Muut kulut Poistot Siirtotalouden kulut olivat 290 176 483 euroa (327,8 miljoonaa euroa vuonna 2013). Siirtotalouden kulut sisältää käyttötalouden tulonsiirrot muun muassa yliopistolain (585/2009) mukaisille yliopistoille. Muut käyttötalouden kulujen palautukset -tilille kirjattiin maksatusmenettelyyn siirtymisvuonna 2010 maksettujen maksatuspyyntöjen ennakoiden palautukset ja mahdolliset muut palautukset. Maksatuspyyntöjen ennakoiden palautukset on kirjattu vuodesta 2011 alkaen tilille tutkimusennakot yliopistoille. 42 1.6.5 Tase Tase on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Vastaavaa Suomen Akatemian taseen loppusumma 31.12.2014 oli 2 703 402 euroa (1,8 miljoonaa euroa 31.12.2013). Muutos johtui pääasiallisesti Muut lyhytaikaiset saamiset -tilin muutoksesta, jonne kirjattiin maksatuspyyntöjen ennakkomaksujen hyvityksiä. Muut rahat ja pankkisaamiset koostuu Uusiutuva tiede -rahastosta ja professori Holger Frykenstedtin testamenttilahjoitusrahastosta. Vastattavaa Rahastojen pääomat koostuvat Uusiutuva tiede -rahastosta ja professori Holger Frykenstedtin testamenttilahjoitusrahastosta. Vieraan pääoman määrä oli tilinpäätöshetkellä 29 709 897 euroa (33,5 miljoonaa euroa 31.12.2013), joka koostui kokonaan lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta. Siirtovelat vuonna 2014 olivat 28 045 881 euroa (31,9 miljoonaa euroa vuonna 2013). Siirtovelat koostuvat lähinnä lomapalkkavelasta ja myöntöpäätösperusteisten tutkimusrahoitushankkeiden kirjauksista kuluksi ja velaksi. Muut lyhytaikaiset velat vuonna 2014 olivat 667 697 euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2013). Muut lyhytaikaiset velat koostuvat suurimmilta osin siirtotalouden maksamattomista tutkimusmäärärahamenoista. 1.6.6 Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille Momentilta 29.40.66 maksetaan Suomen valtion erillisiin sopimuksiin perustuvat kansainväliset maksuosuudet. Momentin määrärahaa käytettiin 17 399 644 euroa (taulukko 26). Kansainvälisten järjestöjen jäsenosuudet pienenivät 0,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Ero edelliseen vuoteen johtui jäsenosuuksien pienenemisestä ja valuuttakurssien muutoksista. Taulukko 26. Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (€) Järjestö Vuosi 2014 Vuosi 2013 Muutos-% Muutos € CERN 12 583 763 12 662 543 -0,6 -78 780 EMBL 1 412 521 1 375 819 3 36 702 EMBC 234 365 229 203 2 5 162 EUI 354 548 348 778 2 5 770 2 166 000 2 095 000 3 71 000 588 447 723 207 -23 -134 760 17 339 644 17 434 550 -0,5 -94 906 ESO ESRF YHTEENSÄ 43 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Suomen Akatemian ylin johto ja hallitus vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä siitä, että Akatemiassa toteutetaan talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäiset valvontamenettelyt, jotka varmistavat: 1. Suomen Akatemian toiminnan ja talouden lainmukaisuuden ja tuloksellisuuden 2. Suomen Akatemian hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen ja 3. Suomen Akatemian johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Valvontamenettelyt kattavat myös Akatemian vastattavina olevien varojen hoidon sekä toiminnot ja tehtävät. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on lisätä toiminnan tuloksellisuutta tukemalla oikeisiin ja riittäviin tietoihin perustuvaa suunnittelua ja päätöksentekoa, tukea toiminnan laillisuuden toteutumista sekä käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukaista sekä tehokasta kohdentamista ja käyttöä. Suomen Akatemian johto on arvioinut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa. Arvioinnin tukena on käytetty sisäisen tarkastuksen havaintoja ja arviointeja sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä ja sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehittämistarpeista. Kertomusvuoden jälkipuoliskolla Suomen Akatemia on lähtenyt panostamaan riskienhallinnan kehitystyöhön muun muassa nimittämällä riskienhallinta-asiantuntijan ja asettamalla riskienhallintatyöryhmän. Jatkuvalla ja systemaattisella riskienarvioinnilla ja riskienhallinnalla tuodaan riskienhallinta selvemmin osaksi kaikkea Akatemian toimintaa. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa pyritään aiempaa järjestelmällisemmin tunnistamaan tavoitteiden saavuttamista edistävät ja uhkaavat tekijät. Tietoturvariskejä arvioidaan ja seurataan Akatemian tietoturvaryhmässä säännöllisesti. Suomen Akatemian hallitus hyväksyi uuden sisäisen tarkastuksen ohjesäännön 5.12.2014. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa Akatemian johtamisjärjestelmää, strategista ja operatiivista toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Vuoden 2014 sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman mukaisesti valtionavustuksen saajista tarkastuskohteina olivat Helsingin yliopisto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tieteellisen seurain valtuuskunnan tarkastusta pidettiin tärkeänä, koska valtionavustuslain mukaista päätäntävaltaa oli poikkeuksellisesti siirretty Suomen Akatemian ulkopuolelle. Tarkastukset suoritti Akatemian valitsema tarkastusyhteisö. Vuodesta 2014 alkaen Tieteellisten seurain valtuuskunnan rahoitus on siirtynyt Akatemialta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Erikseen valittavien tarkastuskohteiden lisäksi Akatemian ohjeiden mukaan valtionavustusta saavien on yli miljoonan euron akatemiaohjelmahankkeille, FiDiPro-hankkeille, huippuyksikköhankkeille ja tutkimusinfrastruktuurirahoituksen hankkeille hankittava tilintarkastus. Euroopan yhteisön talousarviosta rahoitettavia EU-hankkeita tarkastettiin EU:n toimeksiannosta yksi hanke vuonna 2014. Suomen Akatemian johto ja hallitus arvioivat, että Akatemian sisäisen valvonnan menettelyt olivat Suomen Akatemian talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset. 44 1.8 Arviointien tulokset Kokonaiskustannusmallin vaikuttavuuden arviointi Suomen Akatemia aloitti vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Akatemian välisen tulossopimuksen (2013–2016) mukaisesti kokonaiskustannusmallin vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioinnin. Kokonaiskustannusmallin arviointi on Akatemian kansainvälisen arvioinnin jatkotoimenpide. Tavoitteena on arvioida kokonaiskustannusmallin ja sen toteutusten ominaisuudet eri osapuolten kannalta. Arviointi valmistuu vuonna 2015. Inhimillisen pääoman suunnitelman toteutuminen Suomen Akatemia on jatkanut inhimillisen pääoman (IPO) suunnitelman toteuttamista ja toteutumisen seurantaa osana henkilöstöön liittyvää kehittämistyötään sekä suunnittelu-, seuranta- ja raportointitoimintaansa. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuonna 2014 vaan se toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2015. Esimiesarviointi toteutettiin syksyllä 2014 ja sen tulokset toimivat mittareina IPO-suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Innostava johtaminen ja esimiestyö -osion tavoite ennakoivasta, linjakkaasta ja oikeudenmukaisesta johtamisesta toteutui vuonna 2014 hyvin. Esimiestyön arvioinnin kokonaistulokset laskivat hieman viime vuoteen verrattuna, mutta olivat edelleen hyvällä tasolla. Kahdella osa-alueella keskiarvot nousivat ja vuoden 2013 kyselyn purussa kehittämiskohteeksi nostetuissa yksikkökokousten toimivuudessa ja tehokkuudessa ja palautteen vastaanottamisessa tapahtui nousua, samoin ennakoimisessa ja muutoksessa toimimisessa. Toisaalta laskua tapahtui sellaisissa kohdissa kuin yksikön työntekijöiden tasapuolinen ja -arvoinen kohtelu, toimiminen luottamusta herättävällä tavalla ja esimiestyöhön sitoutuminen, vaikkakin näiden kysymysten keskiarvot ovat edelleen korkeat. Asteikon ollessa 1-5, keskiarvot viidellä osa-alueella vaihtelivat 3,68 ja 3,9 välillä. Esimiehille järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja palavereja ajankohtaisista aiheista sekä ryhmätyönohjausta. Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen -osion tavoitteena on, että Suomen Akatemiassa on oikeanlaista osaamista oikein kohdennettuna. Akatemia kehitti henkilöstösuunnitteluaan ja jatkoi vuosittaisen henkilöstön kehittämissuunnitelman toteuttamista mutta ei pystynyt tänäkään vuonna resurssisyistä panostamaan erityisesti strategiseen osaamisen johtamiseen. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta muutosvalmiuksiin liittyen. Koulutuspäivien määrä henkilötyövuotta kohden nousi vuodesta 2014 (6,4 pv/htv). Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky -osion tavoitteena on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka voi hyvin ja työskentelee innostavassa ilmapiirissä. Vuonna 2013 tapahtunut merkittävä nousu sairauspoissaolopäivissä henkilötyövuotta kohden saatiin käännettyä laskusuuntaan (9,5 pv/htv). Pitkiltä sairauslomilta työhön paluuta tuettiin kuntoutuksen ja erilaisten osa-aikaisten työjärjestelyjen avulla. Työterveyshuollon kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen suunnittelu käynnistyi Suomen Akatemian ja OKM:n tulossopimus edellyttää kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tekemistä. Sitoumuksen sisällön suunnittelu käynnistyi. Tavoitteena on tehdä ainakin kahdesta eri teemasta sitoumus; toinen keskittyen hallintoviraston toimintaan ja toinen tutkimusrahoitukseen. Vuoden lopussa Akatemian henkilöstö pohti yhteisessä tilaisuudessa, miten kestävä kehitys voitaisiin ottaa aiempaa paremmin huomioon hallintoviraston toiminnassa. Tuloksena syntyi suuri joukko ehdotuksia, joista parhaimmat valikoituivat äänestämällä. Näiden pohjalta sitoumus toteutetaan vuonna 2015. 45 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tehdyissä tarkastuksissa ei vuoden 2014 aikana ole havaittu väärinkäytöksiä. Suomen Akatemiassa ei ole tehty takaisinperintöjä. 46 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Suomen Akatemian talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2014 Vertailu Tilinpäätös Talousarvio 11. Verot ja veronluonteiset tulot 5 184,03 5 248 5 248,21 0,00 100 % 11.04.01. Arvonlisävero 5 184,03 5 248 5 248,21 0,00 100 % 14 242,43 378 845 378 844,72 0,00 100 % 2 254,91 0 0,00 0,00 0% 0,00 365 796 365 795,77 0,00 100 % 12. Sekalaiset tulot 12.29.99. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut tulot 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset Toteutuma % 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 11 987,52 13 049 13 048,95 0,00 100 % Tuloarviotilit yhteensä 19 426,46 384 093 384 092,93 0,00 100 % Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji 29. Opetusministeriön hallinnonala 29.01.29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) arvonlisäv 29.40.01. Suomen Akatemian toimintamenot Tilinpäätös 2013 346 667 649,96 Talousarvio Talousarvion 2014 määrärahojen 2014 (TA + LTA:t) käyttö siirto vuonna 2014 seuraavalle vuodelle 253 837 260 243 219 480,38 676 099,89 695 260 695 259,86 12 429 000,00 12 332 000 4 488 069,06 Tilinpäätös Vertailu 2014 Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2014 9 317 705,94 252 537 186,32 1 300 073,54 215 835 257,16 236 667 257,16 7 843 930,94 695 259,86 0,00 12 332 000,00 0,00 7 801 999,51 20 133 999,51 Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 96 113 570,20 140 187 891,19 12 290 068,57 7 843 930,94 (siirtomääräraha 2 v) 29.40.20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 29.40.22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 29.40.51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 29.40.51.1. Tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 120 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 133 282,75 133 282,75 50 158,88 62 968,97 5 000 000,00 8 500 000 7 026 225,00 1 473 775,00 8 500 000,00 0,00 0,00 8 500 000,00 7 026 225,00 1 473 775,00 238 565 000,00 143 809 000 143 809 000,00 143 809 000,00 0,00 207 899 974,90 207 899 974,90 76 747 117,75 130 807 216,28 76 747 117,75 130 807 216,28 228 565 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 207 554 334,03 207 554 334,03 10 000 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 293 043,58 293 043,58 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 52 597,29 52 597,29 0,00 0,00 72 443 000,00 70 673 000 69 843 425,57 69 843 425,57 829 574,43 72 443 000,00 70 673 000 69 843 425,57 69 843 425,57 829 574,43 29.40.53.1.1. Tutkimusmäärärahat 0,00 66 607 000 66 607 000,00 66 607 000,00 0,00 29.40.53.1.2. Akatemian 1-vuotisiin hankkeisiin 0,00 4 066 000 3 236 425,57 3 236 425,57 829 574,43 17 434 550,07 17 788 000 17 339 643,73 17 339 643,73 448 356,27 29.40.51.2. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (siirtomääräraha 3 v) 29.40.51.3. Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen (siirtomääräraha 3 v) 29.40.53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 29.40.53.1. Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 29.40.66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 29.90.50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 0,00 40 000 17 857,16 17 857,16 22 142,84 29.90.50.10. Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 0,00 40 000 17 857,16 17 857,16 22 142,84 29.90.50.10.2. Tieteellisen tason arviointiin Suomen Akatemialle 0,00 40 000 17 857,16 17 857,16 22 142,84 346 667 649,96 253 837 260 243 219 480,38 9 317 705,94 252 537 186,32 1 300 073,54 215 835 257,16 236 667 257,16 96 113 570,20 140 187 891,19 Määrärahatilit yhteensä 47 245 559 350 258 497 245 369 078 344 316 037 237 282 247 496 296 166 539 0800008 0900009 1000010 1100011 1200012 1300013 280 016 000 280 016 000 6 639 984 6 639 984 Uudet valtuudet Uusitut valtuudet 286 655 984 286 655 984 Valtuudet yhteensä 279 763 182 279 763 182 Käytetty Vuoden n valtuudet 6 892 802 6 892 802 Käyttämättä 6 892 802 6 892 802 Uusittu n+1 TA:ssa 287 213 679 14 245 783 62 629 579 74 358 252 83 393 129 42 846 096 9 395 148 265 729 115 257 -35 294 Talousarviomenot 2014 298 154 586 64 794 799 78 791 129 72 010 253 49 413 963 23 374 020 8 959 436 -1 893 451 -2 698 577 5 403 014 Määräraha-tarve 2015 209 854 500 77 604 300 76 642 300 39 538 700 14 223 700 1 845 500 Määräraha-tarve 2016 127 021 100 71 004 000 43 359 700 11 077 000 1 580 400 Määräraha-tarve 2017 Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve 68 654 800 52 114 300 15 128 400 1 412 100 Määrärahatarve myöhemmin Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja pääluokat yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. Talousarviolain 10 §:n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos pääluokka (ja pääluokat yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia. 2) 3) 4) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 1) Pääluokat yhteensä - talonrakennushankevaltuudet 4) - korkotuki- tms. valtuudet 3) Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet, josta - talonrakennushankevaltuudet 4) - korkotuki- tms. valtuudet 3) Aikaisempien vuosien valtuudet, josta Pääluokka 29 2 198 435 922 225 260 237 1400014 205 589 474 0700007 käyttö 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien 0600006 Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet: 1400014 Aikaisempien vuosien valtuudet: 06-13 Pääluokka29 Pääluokka 29,Opetusministeriön hallinnonala Valtuudet ja niiden käyttö Valtion talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä pääluokan tarkkuudella 703 684 986 265 517 399 213 921 529 124 038 053 65 218 063 25 219 520 8 959 436 -1 893 451 -2 698 577 5 403 014 Määrärahatarve yhteensä 2.1 Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä 48 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA SUOMEN AKATEMIAN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2014 - 31.12.2014 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot 46 114,47 92 171,04 3 441 514,64 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Valmistus omaan käyttöön (-) Poistot Sisäiset kulut 110 121,37 9 963 893,71 1 536 577,42 2 680 338,01 994 401,67 -10 537,62 322 553,80 25 218 948,95 JÄÄMÄ I 1.1.2013 - 31.12.2013 3 579 800,15 58 755,36 91 352,64 2 263 944,70 2 414 052,70 -40 816 297,31 113 299,47 9 547 741,95 1 520 323,84 2 817 903,51 898 159,17 -715,41 326 174,70 25 847 085,92 -41 069 973,15 -37 236 497,16 -38 655 920,45 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut 234,96 -3 681,27 -3 446,31 31,00 -2 017,37 -1 986,37 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 11 520,58 11 520,58 0,00 0,00 JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Tutkimuskulut kunnille Käyttötalouden kulut kuntayhtymille Tutkimuskulut kuntayhtymille Käyttötalouden kulut sosiaaliturvarahastoille Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle Tutkimuskulut elinkeinoelämälle Käyttötalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille Tutkimuskulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille Käyttötalouden kulut yliopistoille Tutkimuskulut yliopistoille Tutkimusennakot yliopistoille Käyttötalouden kulut kotitalouksille Muut käyttötalouden kulut ulkomaille Muut käyttötalouden kulujen palautukset -37 228 422,89 66 342,00 366 986,27 2 458 052,22 208 768,82 0,00 2 838 191,82 85 856,68 3 223 754,43 4 482 755,50 247 113 553,26 8 373 948,13 831 472,89 20 383 138,71 -256 337,79 JÄÄMÄ III TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot Suoritetut arvonlisäverot TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -290 176 482,94 -38 657 906,82 16 552,30 656 596,67 2 244 930,71 198 471,42 153 000,00 1 362 033,87 262 560,92 5 605 676,45 8 552 779,91 281 252 590,95 4 748 863,31 900 411,70 22 121 206,34 -238 990,31 -327 404 905,83 5 248,21 -800 910,56 -795 662,35 -328 200 568,18 -327 836 684,24 -366 494 591,06 5 184,03 -810 659,18 -805 475,15 -367 300 066,21 49 4. TASE SUOMEN AKATEMIAN TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat AINEELLISET HYÖDYKKEET Muut aineelliset hyödykkeet 670 466,03 0,00 670 466,03 967 661,40 3 300,23 970 961,63 19 509,80 19 509,80 19 509,80 19 509,80 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 689 975,83 990 471,43 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut rahat ja pankkisaamiset VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 83 868,88 473 568,64 1 267 487,64 188 501,22 1 824 925,16 98 972,22 278 753,00 227 099,27 604 824,49 188 501,22 188 501,22 188 501,22 2 013 426,38 793 325,71 2 703 402,21 1 783 797,14 50 31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 Edellisten tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilikauden tuotto-/kulujäämä -2 162 960,32 -29 821 967,49 332 888 543,53 -328 200 568,18 -27 296 952,46 RAHASTOJEN PÄÄOMAT Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 290 457,45 290 457,45 281 669,92 281 669,92 29 709 897,22 263 151,39 359 693,52 196 222,07 197 827,94 31 922 028,80 548 131,31 33 487 055,03 -2 162 960,32 -16 345 002,40 353 823 101,12 -367 300 066,21 -31 984 927,81 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot Ostovelat Tilivirastojen väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 230 385,65 382 151,18 204 409,24 179 374,04 28 045 880,58 667 696,53 29 709 897,22 33 487 055,03 2 703 402,21 1 783 797,14 51 5. LIITETIEDOT Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut muutosta, joka vaikuttaisi tilikauden talousarvion toteumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen ja niiden vertailtavuuteen edelliseen tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio Talousarvion 2014 määrärahojen 2014 (TA + LTA:t) käyttö vuonna 2014 29.40.01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot 12 845 438,19 416 438,19 12 429 000,00 12 732 000 400 000 12 332 000 5 032 983,12 544 914,06 4 488 069,06 Tilinpäätös 2014 Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvio Tilinpäätös siirto seuraavalle vuodelle 7 843 930,94 12 876 914,06 544 914,06 12 332 000,00 0,00 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2014 7 801 999,51 20 133 999,51 Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 12 835 354,92 545 286,35 12 290 068,57 7 843 930,94 Tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 3. Tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Vuosi 2012 29.40.20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 29.40.51.2. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen 29.40.51.3. Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen Pääluokat yhteensä Vuosi 2012 Yhteensä 365 795,77 365 795,77 20 154,90 293 043,58 52 597,29 365 795,77 365 795,77 52 Tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2014 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos 8 197 202,50 8 127 283,99 0,00 69 918,51 7 942 423,71 7 875 765,81 0,00 66 657,90 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 1 766 691,21 1 555 751,26 210 939,95 9 963 893,71 1 605 318,24 1 424 019,00 181 299,24 9 547 741,95 452 295,99 0,00 3 600,00 920,00 2 680,00 345 534,23 0,00 3 300,00 720,00 2 580,00 Johdon palkat ja palkkiot, josta - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet Johto Muu henkilöstö Tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 6. Tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 7. Tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 8. Tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 9 Tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 10 Tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 8. 53 Tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset € Talousarvio menot 2014 Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 1 580 829,00 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 1 596 662,00 1 596 662,00 Määrärahatarve 2017 1 596 662,00 Määrärahatarve myöhemmin 5 854 428,00 Määrärahatarve yhteensä 10 644 414,00 Tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rahaston nimi Varat 31.12.2014 Varat 31.12.2013 Käyttötarkoitus Uusiutuva tiede-rahasto 20 393,99 20 393,99 Erityisesti nuorten innostaminen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä uusien avauksien tuominen suomalaiseen tiedeyhteisöön. Professori Holger Frykenstedtin testamenttilahjoitus 270 063,46 261 275,93 Suomalaisen kulttuurin, ruotsalaisen 1700-luvun tai ruotsalaisen romantiikan alan ansiokkaiden opiskelijoiden tukeminen. Yhteensä 290 457,45 281 669,92 Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 14 Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 15 Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 16 Suomen Akatemian tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Suomen Akatemialla ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 17 54 6. ALLEKIRJOITUKSET 55 LIITTEET Liite 1. Tutkimusrahoituspäätökset tutkimusaloittain vuonna 2012–2014 (€ / %)* Rahoituspäätökset tutkimusaloittain 2012 € 2013 % € 2014 % € % Arkkitehtuuri Elintarviketekniikka Energiatekniikka Fysiikka (ml. CERN:n jäsenmaksu 12 662 543 euroa) Geotieteet Kemia Kone- ja valmistustekniikka Laskennallinen tiede Lääketieteellinen tekniikka Matematiikka Materiaalitiede ja tekniikka Nanotiede- ja tekniikka Prosessitekniikka Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Teollinen biotekniikka Tietojenkäsittelytieteet Tilastotiede Tuotantotalous Tähtitiede (ml. ESO:n jäsenmaksu 2 095 000 euroa) Ympäristötekniikka 0 239 998 4 282 082 30 140 989 11 300 511 11 293 844 1 381 218 2 415 054 315 807 9 646 773 9 917 436 6 092 084 2 720 403 584 110 12 898 558 1 217 822 7 953 578 282 155 1 028 767 4 787 228 2 378 138 0,0 % 0,1 % 1,3 % 9,3 % 3,5 % 3,5 % 0,4 % 0,7 % 0,1 % 3,0 % 3,1 % 1,9 % 0,8 % 0,2 % 4,0 % 0,4 % 2,5 % 0,1 % 0,3 % 1,5 % 0,7 % 302 840 283 590 4 610 259 30 343 368 16 491 308 9 306 941 2 651 683 2 278 737 2 085 759 8 756 092 7 493 163 1 421 260 2 769 597 635 005 9 682 731 2 389 568 7 709 074 783 109 0 4 170 866 5 889 792 0,1 % 0,1 % 1,4 % 9,2 % 5,0 % 2,8 % 0,8 % 0,7 % 0,6 % 2,7 % 2,3 % 0,4 % 0,8 % 0,2 % 2,9 % 0,7 % 2,3 % 0,2 % 0,0 % 1,3 % 1,8 % 166 818 0 13 218 327 30 104 545 14 112 541 13 432 791 2 867 324 2 721 300 510 760 9 263 154 8 275 486 7 699 550 4 369 347 392 360 17 035 534 0 13 796 340 404 519 1 268 537 4 304 899 766 346 0,1 % 0,0 % 4,2 % 9,6 % 4,5 % 4,3 % 0,9 % 0,9 % 0,2 % 2,9 % 2,6 % 2,5 % 1,4 % 0,1 % 5,4 % 0,0 % 4,4 % 0,1 % 0,4 % 1,4 % 0,2 % Biokemia, biofysiikka Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia Kasvibiologia Kehitysbiologia ja fysiologia Mikrobiologia Perinnöllisyystiede Solu- ja molekyylibiologia Systeemibiologia, bioinformatiikka Ympäristötiede 4 250 813 16 218 160 5 952 768 1 717 177 5 004 536 2 975 446 10 822 523 2 975 564 16 836 551 1,3 % 5,0 % 1,8 % 0,5 % 1,5 % 0,9 % 3,4 % 0,9 % 5,2 % 7 479 689 14 491 336 11 061 227 5 023 789 7 478 645 3 190 107 19 410 935 1 867 998 13 148 335 2,3 % 4,4 % 3,4 % 1,5 % 2,3 % 1,0 % 5,9 % 0,6 % 4,0 % 2 768 073 16 839 203 3 987 670 1 392 595 4 048 883 2 128 085 11 533 088 4 211 885 8 928 129 1 761 340 382 233 1 618 868 0,5 % 0,1 % 0,5 % 258 096 1 151 928 1 222 099 0,1 % 0,4 % 0,4 % 1 031 224 1 781 978 2 406 128 23 106 231 0 4 032 224 430 939 13 000 5 702 083 6 661 702 289 941 734 168 383 000 7,2 % 0,0 % 1,2 % 0,1 % 0,0 % 1,8 % 2,1 % 0,1 % 0,2 % 0,1 % 20 037 477 450 000 3 560 373 305 234 13 000 3 045 663 8 578 757 44 010 23 000 394 000 6,1 % 0,1 % 1,1 % 0,1 % 0,0 % 0,9 % 2,6 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 11 231 788 0 2 405 982 0 13 000 5 310 681 7 924 211 903 808 445 949 0 9 324 278 2,9 % 7 180 500 2,2 % 8 424 053 0,9 % 5,4 % 1,3 % 0,4 % 1,3 % 0,7 % 3,7 % 1,3 % 2,8 % 0,0 % 0,3 % 0,6 % 0,8 % 0,0 % 3,6 % 0,0 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 1,7 % 2,5 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 2,7 % 2 122 899 2 359 881 7 294 717 2 633 603 4 007 192 1 461 887 6 105 341 11 254 506 10 218 689 0 3 982 935 2 466 685 2 143 074 0,7 % 0,7 % 2,3 % 0,8 % 1,2 % 0,5 % 1,9 % 3,5 % 3,2 % 0,0 % 1,2 % 0,8 % 0,7 % 2 551 337 4 062 814 7 486 879 1 248 310 3 010 824 1 200 193 2 723 586 11 053 526 9 770 176 0 3 621 931 1 184 080 0 0,8 % 1,2 % 2,3 % 0,4 % 0,9 % 0,4 % 0,8 % 3,4 % 3,0 % 0,0 % 1,1 % 0,4 % 0,0 % 770 707 2 355 158 4 175 995 1 730 000 1 483 355 238 401 8 310 856 4 939 361 14 188 786 11 620 4 959 805 2 565 725 2 196 438 0,2 % 0,7 % 1,3 % 0,6 % 0,5 % 0,1 % 2,6 % 1,6 % 4,5 % 0,0 % 1,6 % 0,8 % 0,7 % 5 163 089 6 158 156 4 851 792 1 475 710 828 543 2 028 018 4 342 448 1,6 % 1,9 % 1,5 % 0,5 % 0,3 % 0,6 % 1,3 % 3 337 996 7 118 916 7 619 162 1 498 544 0 4 243 478 7 745 698 1,0 % 2,2 % 2,3 % 0,5 % 0,0 % 1,3 % 2,4 % 2 886 790 7 581 798 6 765 962 588 332 95 846 4 138 197 1 666 223 0,9 % 2,4 % 2,2 % 0,2 % 0,0 % 1,3 % 0,5 % 100,0 % 314 076 246 100,0 % Elintarviketieteet Maataloustiede Metsätieteet Biolääketieteet Eläinlääketieteet Farmasia Hammaslääketiede Hoitotiede Kansanterveystiede Kliiniset lääketieteet Liikuntatiede Ravitsemustiede Ympäristöterveyden tutkimus Neurotiede Ihmismaantiede Kansantaloustiede Kasvatustieteet Kehitystutkimus Liiketaloustiede Nais- ja sukupuolentutkimus Oikeustiede Psykologia Sosiaalitieteet Tieteentutkimus Valtiotieteet Viestintätieteet Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus Filosofia Historia ja arkeologia Kielitieteet Kirjallisuudentutkimus Muotoilun tutkimus Taiteiden tutkimus Teologia Yhteensä 322 969 265 100,0 % 328 948 390 *) tämän lisäksi osoitettiin vuonna 2014 yhteensä 2 706 731 euroa: yhteistutkimushankkeiden ja yhteisten ohjelmien valmisteluun liittyviin tutkijoiden matkoihin ja seminaareihin (32 000 €), IIASA, NOS-N, NOS-HS, ESF ja Science Europe -jäsenmaksuihin (515 611 €) ja tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon (326 120 €) sekä tutkimushankkeiden arviointikustannuksiin (1 165 000 €). Vastaaviin kohteisiin myönnettiin vuonna 2013 yhteensä 5 597 699 euroa ja 2012 yhteensä 4 420 300 euroa. 56
© Copyright 2024