1. No category

OTE PÖYTÄKIRJASTA
Lahden kaupunki
Lahden seudun ympäristölautakunta
24.03.2015
§ 17
Ympäristölupamääräysten tarkistaminen/Stora Enso Packaging Oy, aaltopahvin sekä paperi- ja kartonkipakkausten valmistus, Hennalankatu 270, Lahti
D/4217/11.01.00.01/2013
Perusteluosa
Stora Enso Packaging Oy on 20.12.2013 jättänyt Lahden seudun
ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee erilaisten aaltopahvisten kuljetus- ja esittelypakkausten valmistusta
Lahden kaupungin Hennalan kaupunginosassa kiinteistöllä nro 39827-050-11. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan ympäristölupamääräysten (Hämeen ympäristökeskus YSO/118/2006) tarkistaminen.
HAKEMUS
Luvan hakija
Stora Enso Packaging Oy Lahden tehdas, Hennalankatu 270, 15701
Lahti, puh. 02046118
etunimi.sukunimi@storaenso.com
Laitos/toiminta ja sen sijainti
Stora Enso Packaging Oy Lahden tehdas
Yhteyshenkilö:
Anu Tykkä
Hennalankatu 270
PL 4
15701 Lahti
Puh. nro 040 8219083
anu.tykkä@storaenso.com
Tehdas sijaitsee Hennalan kaupunginosassa kiinteistöllä 39827-050-11 sekä osoitteessa Hennalankatu 270, 15701 Lahti. Kiinteistön omistaa Stora Enso Oyj ja rakennukset Stora Enso Packaging
Oy.
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain
28 §:n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 3 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan.
Asian vireilletulo ja hakemuksen täydennykset
Hakemus on jätetty Lahden seudun ympäristölautakunnalle
20.12.2013.
Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitus-
tilanne (sekä muut maankäyttörajoitukset)
Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan
22.9.2006 (YSO/118/2006). Ympäristöluvassa lupamääräykset on
määrätty tarkistettavaksi 31.12.2013 mennessä. Hämeen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt asian Lahden seudun ympäristöpalveluille 2010
Stora Enso Packaging Oy ja Lahti Aqua Oy ovat tehneet toistaiseksi
voimassa olevan sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin. Sopimus on päivitetty viimeksi vuonna 2013.
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2006) alue on merkitty teollisuus
ja varastoalueeksi. Lahden kaupungin osittain lainvoimaisessa yleiskaavassa 2025 alue on merkitty elinkeinoelämän alueeksi (TY-30) ja
asemakaavassa (6.9.1984) T-5 –alueeksi.
Asemakaava on vuodelta 2005 ja siinä alue on merkitty teollisuus ja
varastorakennusten korttelialueeksi (T).
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö
Tehdas sijaitsee Lahdessa Hennalan kaupunginosassa kiinteistöllä
398-27-050-11.
Teollisuusalueen ympärillä on asutusta koillisessa Tornatorin alueella (kerrostalojen rakentaminen aloitettu 2007), itä-kaakkoispuolella
Hennalankadun varrella ja rautatien länsipuolella Sopenkorven
asuinalueella. Etäisyyttä lähimpiin asuntoihin on 50–100 metriä. Eteläpuolella Hennalankadun takana on Hennalan kasarmialuetta. Varuskunta loppuu vuonna 2014 ja tilalle tulee Hämeen pääpoliisiasema. Lounaispuolella sijaitsee Paperinkeräys Oy:n teollisuuskiinteistö.
Tehdasaluetta lähin luonnonsuojelualue on Häränsilmän luonnonsuojelualue 1,5 km pohjoiseen. Seuraavaksi lähimmät (alle 4 km)
ovat Kariniemen jalopuumetsikkö 2,6 km ja Niemenkallion jalopuumetsikkö 3 km koilliseen sekä Niemenkallion jalopuulehdot 3 km ja
Hollolan Pähkinämäki 3,5 km länteen.
Lähimmät Natura-alueet ovat Tiirismaan Natura-alue 5,5 km luoteeseen sekä Linnaistensuon Natura-alue 7 km kaakkoon.
Maaperä
Tehdasalueen rakennetuilla alueilla maaperän pintakerrokset ovat
vanhaa noin 1–3 metrin paksuista täyttöä, johon on käytetty hiekkaa
ja soraa. Pintakerroksen alla maalaji on hienojakoista, mutta jossain
määrin vettä johtavaa. Maanpinnnan taso vaihtelee tehdasalueella
tasolla +96…+100 mpy. Maanpinta laskee tehdasalueella hitaasti
kohti etelää ja lounasta. Ympäristöluvan lupamääräyksen 24 mukaisesti toiminnanharjoittajan tuli tehdä selvitys tehdasalueen mahdollisesta pilaantuneisuudesta 1.5.2007 mennessä. Lupaehdon mukainen selvitys tehtiin Ramboll Finland Oy:n toimesta ja selvityksen loppuraportti on liitteenä 8. Tehdasalueelta otetuissa maanäytteissä ei
havaittu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tontin länsireunassa sijaitsevaa näytepistettä NP2 lukuunottamatta. Pisteessä NP2 pilaantuneisuus rajautui 1,0–2,5 metrin syvyydellä olevaan täyttökerrokseen, jossa havaittiin kuparilla, nikkelillä, sinkillä ja
vanadiinilla voimakkaasti pilaantunutta maata.
Tehdasaluetta ympäröiviltä tonteilta on löytynyt mm. dioksiineilla ja
furaaneilla sekä raskasmetalleilla pilaantunutta maata. Alueen lounaispuolella olevalla Paperinkeräys Oy:n tontilla suoritettiin pilaantuneen maaperän puhdistusta talvella 2006–2007. Kohteesta poistettiin sekalaista jätetäyttöä ja tuhkaa sisältävää maata, joka oli pilaantunut raskasmetalleilla ja mineraaliöljyllä. Suurimmat metallipitoisuudet olivat kuparilla, nikkelillä, sinkillä ja vanadiinilla, kuten NP2:n
näytteissä ja kunnostustyön yhteydessä jätetäytön havaittiin jatkuvan
itään Stora Enso Packaging Oy:n tontille. Kunnostetun alueen raja oli
noin kymmenen metrin päässä NP2:sta. Tontin laidan havaittiin pilaantuneen myös voimakkaasti raskaalla polttoöljyllä. Tutkimusraportin mukaan NP2:ssa havaittu pilaantuneisuus voi rajoittua alueen lävitse kulkeneen painanteen (ojalinja) alueelle, sillä painanteen täyttöä on aikanaan tehty sekalaisella jätettä ja tuhkaa sisältävällä maaaineksella.
Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti ko. pilaantuneet
maa-ainekset rajoittavat kyseisen alueen maankäyttöä ja maaainesten käyttöä. Mikäli pilaantuneella alueella tehdään rakennus- tai
kaivutöitä, on pilaantuneet maa-ainekset huomioitava ja töistä tulee
ilmoittaa etukäteen Hämeen ympäristökeskukselle (nykyisin ELYkeskus). Mikäli alueella kaivetaan pilaantuneita maa-aineksia, on ne
käsiteltävä asianmukaisesti.
Tehdasalueen maaperän pilaantuneisuutta selvitettiin myös vuokralaisena toimineen Elofin Oy:n lopettaessa toimintansa vuonna 2008
(liite 9). Tutkimus kohdennettiin tällöin ko. toimijan hallinnoimaan
alueeseen. Tutkimuksessa ei havaittu maaperän pilaantuneisuutta,
eikä tutkimus edellyttänyt jatkotoimenpiteitä.
Pohjavesiolosuhteet
Tontin länsilaidalle asennettiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksen aikana vuonna 2007 orsivesiputki (OVP1) ja pohjavesiputki
(PVP1). Orsivettä ei ole esiintynyt tutkimusaikana tasolle +85.19
asennetussa orsivesiputkessa. Pohjaveden pinnan havaittiin olevan
noin tasolla +82.9. Maanäytteitä otettaessa ei havaittu pohja- tai orsivettä.
Tehdasalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla
I luokan pohjavesialueella. Alue ei ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta eikä sen välittömässä läheisyydessä ole kaivoja talous- tai käyttöveden ottamista varten. Lähin vedenottamo on Launeen vedenottamo ja se sijaitsee noin kahden kilometrin päässä tehtaasta. Vesistöluokituksessa alue kuuluu Porvoonjoen vesistöalueeseen ja Hangasmäen – Hennalan osaalueeseen (nro. 18.042). Porvoonjoen vedenlaatu luokitellaan huonoksi Lahden alapuolisilta osilta, joissa jätevesien osuus kokonaisvirtaamasta on
suurin.
Tehdasalueelle (nykyinen asuin-, toimitila- ja lähivirkistysalue) on
asennettu vuonna 1994 kahdeksan väliaikaista pohjaveden havaintoputkea. Vedenantoisuus oli kuitenkin huono eikä kaikista putkista
saatu näytteitä. Vesipintojen perusteella veden päävirtaussuunta on
kaakkoon. Havaintoputkista mitattuna pohjaveden pinnankorkeus
vaihteli välillä +91…+97 metriä. Varsinaisen pohjavesikerroksen oletetaan olevan huomattavasti tämän tason alapuolella. Tehdasalueen
savisen siltin kerrokset ovatkin tiiviitä pidättämään orsivettä. Havaittu
vesipintataso on siten yhtenevä myös laajan Mytäjärveltä Sopenkorven eteläosiin jatkuvan orsivesimuodostuman vesipintatason kanssa.
Havaitun vesipinnan arvioidaan olevan hydraulisessa yhteydessä
tähän orsivesikerrokseen ja havaitun veden olevan orsivettä. Myös
havaittu orsivesitason yläpuolelle kohoava kallioharjanne saattaa
osaltaan padottaa orsivettä.
Tehdasalueelta 600 metriä kaakkoon olleiden pohjaveden havaintoputkien perusteella pohjaveden korkeus on noin tasolla +76,4. Tämän tason arvioidaan olevan varsinainen pohjavesikerroksen taso.
Taso vastaa myös Lahti-Hollola pohjaveden virtausmallin alueelle
laskemaa pohjavesipintaa, joka on noin +77. Varsinaisessa pohjavesikerroksessa virtaussuunta on etelään ja pohjavesi purkautuu AliJuhakkalan alueella Porvoonjokeen. Keskimääräinen virtausnopeus
on 80 m/a. Alueella arvellaan muodostuvan pohjavettä sadannasta
riippuen suuruusluokkaa 10-20 %.
Laitoksen toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Lahden aaltopahvitehdas valmistaa stanssattuja, moniväripainettuja
aaltopahvipakkauksia pääasiassa elintarvikesektorille kuten meijeri-,
makeis- ja juomateollisuudelle sekä yksipuoleista aaltopahvia mm.
huonekalu- ja rakennusteollisuudelle. Päätuotteita ovat erilaiset aaltopahviset kuljetus- ja esittelypakkaukset.
Lahden aaltopahvitehtaan tuotantokapasiteetti on nykyisillä laitteilla
toimittaessa noin 22 000 t/a aaltopahvikoneen ollessa yhdessä vuorossa. Tämän hetkisellä käyttöasteella toimittaessa tuotetaan pakkauksia 20 000 t/a. Stora Enso Packaging Oy:n Lahden tehtaalla
työskentelee noin 150 henkilöä, joista noin noin 90 on toimihenkilöitä. Tehtaan tuotannossa työskennellään tällä hetkellä pääasiassa
keskeytyvässä kaksi- tai kolmivuorotyössä. Tarvittaessa tuotannossa
työskennellään myös viikonloppuisin.
Lahden tehtaan tuotantomäärät lupakaudella on esitetty taulukossa
1. Yksipuoleisen aaltopahvin valmistus alkoi toukokuun alussa 2007.
DeLight Solution -tuotteiden valmistus Stora Enso Packaging Oy:n
toimesta päättyi marraskuussa 2013.
Taulukko 1. Tuotantomäärät t/a.
Tuote
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Maksimi
Aaltopahvi
2-puol
32 267
33 228
28 442
29 759
29 122
20 114
13 031
14 038
35 000
Tuotanto ja tuotteet
DeLight Solution
1-puol
945
1350
910
1065
1139
1021
814
764
2500
17
35
70
45
-
Aaltopahvin valmistus
Aaltopahvin valmistusprosessissa koneella AP1 ei ole tapahtunut
muutoksia lupakauden aikana. Aaltopahvin tuotanto AP2-koneella
loppui helmikuussa 2007. Tiloissa aloitettiin yksipuoleisen aaltopahvin valmistus Heinolan tehtaalta siirretyllä koneella toukokuussa
2007.
Aaltopahvitehtaan tuotantoprosessit muodostuvat raaka-aineiden
kuljetuksista, aaltopahvin valmistuksesta, jalostuksesta sekä pakkaamisesta. Raaka-aineiden kuljetus tehtaalle tapahtuu rekkaautokuljetuksina. Jalostuskoneiden tarvitsemat painolaatat ja stanssauksessa tarvittavat työkalut ostetaan alihankkijoilta.
Aaltopahvi valmistetaan tehtaalle toimitettavasta kartongista kahdella
aaltopahvikoneella (aaltopahvikone 1 ja 1-puoleinen aaltopahvikone). Aaltopahvi muodostuu kahdesta tai useammasta kartonkikerroksesta, joista vähintään yksi on aallotettu. Suoria pintakartonkeja
kutsutaan lainereiksi ja aallotettua kartonkia aallotuskartongiksi eli
flutingiksi. Fluting pakotetaan aallon muotoon puristamalla. Aallotuskartonki kiinnitetään pintakartonkiin tärkkelysliimalla.
Valmis aaltopahvi leikataan arkin muotoon ja toimitetaan jalostuskoneille painettavaksi ja stanssattavaksi. Arkkeja toimitetaan myös sellaisenaan asiakkaille tai yrityksen muille Suomen tehtaille.
Aaltopahvin jalostus
Aaltopahvin jalostusprosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lupakauden aikana, mutta erilaisia koneiden uusimisia ja vaihtoja muiden yhtiön tehtaiden kanssa on tehty paljon. Pääasiassa
jalostuskoneita on siirretty Lahden tehtaalta Heinolan tehtaalle. Merkittävin muutos on kahden entisen jalostuslinjan purkaminen lokakuussa 2011 ja niiden korvaaminen uudella, helmikuussa 2012
käynnistyneellä modernilla jalostuslinjalla. Jalostuksen kapasiteetti
on konemuutosten myötä pienentynyt.
Aaltopahvituotteisiin voidaan painaa asiakkaan haluama painatus
fleksopainomenetelmällä, jossa kuva painetaan valmiille aaltopahviarkille. Painolaatat valmistettiin aiemmin itse, mutta nykyisin ne ostetaan alihankkijoilta. Painamisessa käytetyt värit ovat vesiohenteisia
fleksopainovärejä. Painovärit sekoitetaan erillisessä sekoituslaitteistossa automatisoidusti väripastoista ja sideaineesta. Satunnaisesti
osa painoväreistä voidaan ostaa valmiina painoväritoimittajalta.
Valmistettu aaltopahvi stanssataan aihioiksi, joista voidaan valmistaa
valmiita laatikoita joko pakkauskoneella tai käsin taivuttelemalla.
Stanssausmenetelmiä on kaksi: rotaatio- ja tasostanssaus. Stanssausmenetelmän valinta riippuu valmistettavan tuotteen koosta,
muodosta ja leikkausten monimutkaisuudesta. Näiden lisäksi jalostukseen kuuluu tarvittaessa laatikoiden liimaus monipisteliimauskoneella.
Tuotannossa on pakkausasema, jossa valmiit aaltopahvituotteet pakataan puulavoille, sidotaan vanteilla, osa kääritään muoviin ja siirre-
tään tuotevarastoon. Pääsääntöisesti tuotantohylky johdetaan putkilinjaa pitkin naapurissa sijaitsevan Paperikeräys Oy:n tiloihin. Paperinkeräys Oy hoitaa hylyn jatkokäsittelyn ja lähetyksen edelleen kierrätykseen. Putkilinjan mahdollisissa häiriötilanteissa käytetään paalauskonetta ja näin syntyneet pahvijätepaalit toimitetaan kierrätykseen.
Kuva 1. Aaltopahvin valmistusprosessi ja ympäristönäkökohdat.
Raaka-aineet
Tehtaan pääraaka-aineita ovat aaltopahvin valmistuksessa käytettävä neitseellinen tai kierrätyskuitupohjainen kartonki. Vuosina 2009–
2013 valmistetuissa DeLight Solution -tuotteissa käytettiin valmiiksi
painettua neitseellistä sellukartonkia ja ruiskuvalumuovia. Raakaaineiden kulutus lupakaudella on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Raaka-aineiden kulutus t/a lupakauden aikana ja maksimi.
Raaka-aine/vuosi
Kartonki
Kaulusmuovit
Käyttökohde
DeLight
Solution
–
–
15
25
DeLight Solution
2007
2008
2009
2010
Aaltopahvin
tuotanto
36 129
35 696
30 835
33 083
2011
31 878
60
40
2012
24 477
35
25
2013
17 585
-
-
–
–
10
15
2014
17 488
-
-
Maksimi
43 000
-
-
Tehtaalla tehdään jatkuvasti työtä materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja merkittävimmässä osassa tässä työssä on aaltopahvin
valmistuksessa ja stanssauksessa syntyvän tuotantohylyn määrän
minimointi. Kuvassa 2 on esitetty kokonaishylyn ja vaikutettavissa
olevan hylyn määrän kehitys prosentteina raaka-aineen (kartongit)
käyttömäärästä1. Kokonaishylyn ja vaikutettavissa olevan hylyn prosentuaalinen osuus putosi jyrkästi vuonna 2007, kun arkkitilausten
suhteellinen osuus kasvoi AP2:n lopettamisen jälkeen. Tämän jälkeen vaikutettavissa olevan hylyn osuus on ollut hienoisessa kasvussa johtuen muutoksista tuote- ja raaka-ainerakenteessa.
Kuva 2. Hylyn määrä lupakauden aikana.
Kemikaalit
Aaltopahvituotannon pääkemikaaleja ovat aaltopahvin valmistuksessa käytettävä tärkkelysliima ja vesiliukoiset fleksopainovärit. Lisäksi
käytetään lakkoja ja sivuliimoja. Kartonkien kiinnityksessä käytettävä
liima valmistetaan itse tehtaan liimakeittiössä. Tällä hetkellä liiman
valmistuksessa käytetään tärkkelystä ja raakavettä sekä tarvittessa
märkälujalisäainetta. Liiman valmistuksessa voidaan käyttää myös
lipeää ja booraksia (sis. boorihappoa) sekä muita lisäaineita, mikäli
käytettävä tärkkelys ja liiman sekoitusresepti muuttuvat.
Kemikaalien käyttömäärät ovat vähentyneet huomattavasti tuotantorakenteen muutosten vuoksi. Painovärejä on käytetty vuosina 20092014 50-68 t/a. Lipeää ei ole viime vuosina käytetty ollenkaan, mutta
sen käyttö tullaan todennäköisesti aloittamaan uudestaan vuonna
2014. Painolaattojen valmistusprosessiin kuulunut Nylosolvkemikaalin käyttö ja tislaus loppuivat vuonna 2007, kun laattojen
valmistus ulkoistettiin. Nykyisin ainoa käytössä oleva liuotinaine on
jalostuskoneilla käytettävä etyyliasetaatti, jonka käyttömäärä on noin
50 l/a. Hartsien ja parafiinien käyttö aaltopahvipinnoitteina loppui
vuonna 2008. Dieselin ja bensiinin käyttö lopetettiin vuonna 2007.
Taulukkoon 3 on koottu tuotannossa käytettävät merkittävimmät kemikaaliryhmät ja niiden käyttömäärät vuonna 2012 ja ennuste käyttömäärästä maksimituotannolla.
Taulukko 3. Merkittävimmät tuotantokemikaalit ja niiden käyttömäärät.
Kemikaali
Käyttökohde
2012 t/a
Maksimi t/a
Tärkkelys
Painovärit
Liiman pääraaka-aine
Aaltopahvituotteiden painotoiminta
Tärkkelysliiman lisäaine
Tärkkelysliiman lisäaine
653
20
1160
80
0
0
16
14
NaOH-liuos (50 %)
Booraksi
Kemikaaleja käytetään ja varastoidaan nykyisin vähäisiä määriä ja
toimintaa valvoo Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Viimeisin tarkastus
oli marraskuussa 2013.
Veden käyttö
Prosessiveden pääasiallisia käyttökohteita ovat aaltopahvikoneiden
jäähdytys sekä painoväri- ja liimanvalmistus. Prosessihöyry ostetaan
Lahti Energialta.
Kuvassa 3 on esitty veden kulutus lupakaudella. Vuosien 2007–2008
vedenkulutustiedoissa on mukana myös vuokralaisena olleen Elofin
Oy:n vedenkulutus. Veden käytön väheneminen näinä vuosina johtui
aaltopahvin tuotannon vähentämisestä, Elofin Oy:n toiminnan päättymisestä ja kattilalaitoksen siirtymisestä Lahti Energialle. Lisäksi
raakaveden käyttöä lauhdutuksiin on vähennetty huomattavasti lisäämällä suljettuja jäähdytyskiertoja sekä automatiikkaa. Vuoden
2011 vedenkulutuksen kasvu johtui laiteviasta kompressorien jäähdytysjärjestelmässä. Normaalisti jäähdytykseen käytetään suljettua
järjestelmää, mutta tällöin jäähdytyksessä jouduttiin poikkeuksellisesti käyttämään verkostosta otettavaa vettä.
Kuva 3. Veden kulutus. Vuosien 2007–2008 vedenkulutustiedoissa
on mukana myös vuokralaisena olleen Elofin Oy:n vedenkulutus.
Energiankulutus
Aaltopahvituotteiden valmistusprosessissa tarvittava prosessihöyry
ostetaan Lahti Energialta, joka tuottaa sen samalla kiinteistöllä sijaitsevassa kattilaitoksessa. Tehdasrakennusten lämmityksessä käytettävä lämpö ostetaan Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkostosta.
Sähköenergia ostetaan Stora Enso Oyj:ltä. Lauhdehöyry palautetaan
kattilalaitokselle.
Energian kulutus lupakauden aikana on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 4. Energian kokonaiskulutus on huomattavasti pienentynyt
tuotantomäärän vähenemisen vuoksi. Uusi Masterline-jalostuslinja
kuluttaa sähköä suurin piirtein saman verran, kuin kaksi vanhaa jalostuslinjaa yhteensä, joten muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta kokonaisenergiankulutukseen.
Taulukko 4. Energian kulutus GWh/a.
Energia
GWh/a
Sähkö
Kaukolämpö
Höyry
Yhteensä
2007
9,05
8,43
14,10
31,58
2008
8,09
6,18
12,55
26,82
2009
7,69
8,01
9,80
25,50
2010
8,30
8,55
8,12
24,97
2011
8,42
6,38
7,41
22,21
8,06
7,03
6,95
22,04
7,70
6,51
5,14
19,35
7,99
6,48
5,70
20,17
2012
2013
2014
Kuva 4. Energian kokonaiskulutus.
Liikennejärjestelyt
Raskaan liikenteen määrä on noin 20–30 kpl/vrk. Kuorma/pakettiautokuljetuksia on noin 10 kpl/vrk. Tuotantomäärien kasvaessa esitettyyn maksimimäärään, lisääntyy raskaan liikenteen määrä
noin 50 %.
Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 6–22 välisenä aikana arkisin.
Tarvittaessa liikennöintiä voi olla myös viikonloppuisin ja öisin.
Valtaosa liikenteestä tapahtuu lähtevän tavaran alueelta (”välipiha”).
Liikennereitit on kuvattu hakemuspapereissa.
Varastointi
Liiman valmistuksessa käytettävä tärkkelysjauho varastoidaan nykyisin ulkona siilossa ja sisällä pienessä suljetussa päiväsiilossa, josta
jauhe johdetaan kuljetinruuvia pitkin tekosäiliöön. Lipeä varastoidaan
liimakeittiöllä 5,5 m3:n säiliössä, joka on varustettu suoja-altaalla.
Liiman valmistuksessa tarvittaessa käytettävät lisäaineet varastoidaan liimakeittiöllä suoja-altaan päällä ja johdetaan putkea pitkin liiman tekosäiliöön.
Väriasemalla on oma varasto painoväreille ja painoväripastoille. Painovärit toimitetaan väriasemalle pääasiassa tynnyreissä (200 kg tai
alle), joista värisekoituslaite valmistaa painovärin reseptin mukaisesti. Pastat tulevat pääasiassa 200 kg muovitynnyreissä, painovärin
lisäaine toimitetaan 1000 kg IBC-kontissa. Lakat tai muut lisäaineet
tulevat pienemmissä purkeissa.
Muita kemikaalivarastoja ovat voiteluöjyvarasto ja erillinen öljyvarasto (öljybaari). Lisäksi tarvikevarastolla säilytetään pienkemikaaleja.
Aiemmin käytössä olleet nestekaasun, öljyn ja dieselöljyn varastosäiliöt piha-alueella on poistettu käytöstä. Vanha nestekaasusäiliö on
purettu ja romutettu. Nestekaasu varastoidaan nykyisin 6,5 m3:n
maapeitteisessä nestekaasusäiliössä tehdasalueen koillisen puoleisella seinustalla. Öljysäiliötä on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa
sammutusvesienkeräilysäiliönä. Tukesille on tehty ilmoitus öljysäiliöiden käytöstä poistosta ja säiliön viimeinen tarkastuspöytäkirja
16.9.2003 on hakemuksen liitteenä.
Kemikaalien, öljyjen ja voiteluaineiden varastointia on tarkoitus keskittää vuoden 2015 aikana yhteen paikkaan, AP 1 tehtaan vanhaan
repijän tilaan rakennettavaan erilliseen kemikaalivarastoon. Varastoon siirretään hakemuksen liitekartan 09. (AP1 öljyvarasto) ja 13.
(AP2 öljyvarasto) varastoissa olevat kemikaalit ja vaarallisten jätteiden keräilyastiat. Kemikaalivarasto tehdään siten, että se täyttää
vaarallisten kemikaalien varastointiin asetetut vaatimukset. Nykyisessä AP2 öljyvarastossa on vaatimusten mukainen valuma-allas,
AP1 öljyvarastossa öljyjen ja voiteluaineiden varastoinnissa vaatimukset täyttävä valuma-allas.
Vaarallisten jätteiden varasto sijaitsee kattilalaitosrakennuksessa.
Tila on kunnostettu niin, että se soveltuu vaarallisten jätteiden varastointiin. Varaston lattia on uusittu ja varasto on lukittu eikä siellä ole
viemäriä.
Kemikaalien lastaus- ja käsittelyalueiden kaivot on varustettu öljynerotinlaitteilla- ja hälyttimillä ja kaivojen lähistölle on varattu sulkumatot. Kemikaalivarastoissa olevat kaivot eivät johda viemäreihin,
eikä kaivoissa siten ole hälyttimiä.
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin
Tehtaan prosessijätevedet syntyvät pääasiassa laiteyksiköiden pesuista. Vedenkulutus ja sitä myöten myös jätevedenmäärä on huomattavasti vähentynyt aiemmasta toisen aaltopahvitehtaan ja vuok-
ralaisena olleen Elofin Oy:n toiminnan päättymisen jälkeen. Jätevesimäärää ei mitata, mutta sen on arvioitu olevan noin 80–85 % kokonaisvedenkulutuksesta. Tällöin nykyinen jätevesimäärä olisi noin 10
000–15 000 m3/a ja maksimituotannolla noin 22 000-25 000 m3/a.
Taulukko 5. Vedenkulutuksen perusteella arvioidut jätevesimäärät
lupakaudella.
Vuosi
2007
Jätevesimäärä 1000
m3/a
32,52
2008
19,63
2009
14,42
2010
14,91
2011
22,30
2012
12,48
2013
13,47
2014
16,69
Kaikki prosessijätevedet ja sosiaalitilojen saniteettivedet ja talousjätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Painovärien ja liiman
valmistuksen pesuvedet johdetaan viemäriin määrävälein tyhjennettävien saostuskaivojen läpi. Ajoittain liimanvalmistuksessa syntyvä
epäkurantti liima tyhjennetään suoraan liimasäiliöstä loka-autoon ja
toimitetaan kaatopaikalle.
Tehtaan jätevesi- ja sadevesiviemäröinti on esitetty hakemuksen liitteessä. Värisekoittamon viemärissä ja pohjoiseen menevässä viemärissä on sulkuventtiilit. Korjaamon ja kattilalaitoksen jätevesiviemäreissä on öljynerotuskaivot ja ruokalan viemärissä rasvanerotuskaivo.
Päästöt viemäriin
Viemäriin johdettavan jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan
mukaisesti neljä kertaa vuodessa tehtävällä näytteenotolla ja analysoinnilla. Analyysitulokset on esitetty vuosikeskiarvoina taulukossa 6
ja kokonaisuudessaan hakemuksen liitteessä. Liuotinaineiden analysointia ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska liuotinaineita ei ole enää
merkittävässä määrin käytössä.
Taulukko 6. Viemäriin johdettavan jäteveden tarkkailutulokset vuosikeskiarvoina lupakauden ajalta.
Vuosi
pH
Kiintoaine
mg/l
BOD7,
ATU
mg O2/l
Cu
mg/l
2007
7,6
1802
781
0,68
2008
7,4
775
861
1,63
2009
7,3
1283
1559
1,48
2010
7,2
574
846
1,98
2011
7,3
333
448
1,14
2012
7,2
960
924
2,25
2013
7,7
1650
5580
1,16
2014
6,5
852
952
1,63
Taulukossa 7 on esitetty arvioidun jätevesimäärän perusteella laskettu kokonaiskuormitus viemäriin.
Taulukko 7. Arvioidun jätevesimäärän ja keskimääräisten pitoisuuksien perusteella lasketut päästöt viemäriin lupakauden aikana.
Vuosi
Kiintoaine t/a
BOD7, ATU t/a
Cu-päästö kg/a
2007
58,6
25,4
22,1
2008
15,2
16,9
32,0
2009
18,5
22,5
21,3
2010
8,6
12,6
29,5
2011
7,4
10,0
25,4
2012
12,0
11,5
28,1
Jäteveden sisältämä kupari on peräisin painotoiminnassa käytettävistä painoväreistä ja tärkkelysliimasta. Myös prosessiin otettavassa
verkostovedessä on todettu olevan jonkin verran kuparia1. Lupamääräyksen 5 mukainen raja-arvo prosessijäteveden kuparipitoisuudelle on 2 mg/l ja tavoitearvo 0,5 mg/l. Taulukossa 8 on esitetty luparajaan verrattavat kuparipitoisuudet. Mittauksia ei ole tehty ympäristöluvan mukaisena 16 tunnin kokoomanäytteestä, vaan mittaukset
tehdään neljä kertaa vuodessa viiden päivän mittaisina mittausjaksoina. Mittausjakson aikana kerätään viisi kokoomanäytettä (ma-to
7–22, pe klo 7–15) ja ne analysoidaan. Taulukossa esitetyt tulokset
ovat näiden viiden kokoomanäytteen keskiarvoja.
Taulukko 8. Luparajaan verrattavat kuparipitoisuudet mg/l. Lupaehdon ylitys on lihavoitu.
Vuosi
Mittaus I
Mittaus II
Mittaus III
Mittaus IV
2007
0,73
0,73
0,62
0,73
2008
1,56
1,76
1,84
1,34
2009
0,96
2,08
1,94
0,84
2010
2,47
2,00
1,70
1,72
2011
1,07
1,30
1,01
1,20
2012
0,80
3,36
3,48
1,38
2013
0,72
0,84
4,28
1,16
2014
1,93
2,1
0,92
1,57
Jäteveden kuparipitoisuudessa on suurta vaihtelua ja yksittäisiä luparajan ylityksiä on ollut. Kuparipitoisuuden vuosikeskiarvo on vuotta
2012 lukuunottamatta ollut luparajan alapuolella. Vuoden 2012 korkeille kuparipitoisuuksien syytä ei ole löydetty. Vuoden 2013 elokuun
mittauksissa (mittaus III) kuparipitoisuus oli koholla keskiviikonperjantain näytteissä. Mahdollisia syitä poikkeamaan selvitettiin ja
todettiin, että käytössä oli tällöin kuparipitoisia väripastoja, joita pääsi
jätevesiin painovärin pesun yhteydessä. Kuparipitoisuus nousi vuoden 2007 jälkeen, kun jätevesimäärät pienenivät ja laimeneminen
puhtaammilla vesillä väheni. Varsinaisessa viemäriin johdettavassa
1
Vuonna 2010 prosessiin otettavasta verkostovedestä otetussa kertanäytteessä kuparipitoisuus oli 0,14 mg/l.
kuparipäästömäärässä ei vesimäärän pienentymisen myötä ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Vuonna 2007 laadittu lupamääräyksen mukainen selvitys mahdollisuuksista kuparipitoisuuden vähentämiseksi on hakemuksen liitteenä. Lupakauden aikana on tehty seuraavia toimenpiteitä jätevesien
kuparipitoisuuden vähentämiseksi:
-Värisakokaivojen tyhjennysväliä on lyhennetty (nyk. kerran kuukaudessa)
-Painovärin talteenottoon kiinnitetään erityishuomiota koneiden painoyksiköiden pesutilanteessa
-Värireseptuurissa pyritään ottamaan käyttöön reseptejä, joissa käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan kuparivapaita pastoja
-Painoväritoimittajien valinnassa yhtenä valintaperusteena on värien
ympäristöystävällisyys.
Tehtaan on tarkoitus käynnistää opinnäytetyönä tehtävä selvitys kuparipäästöjen vähentämiseksi vuonna 2014. Selvitys toimitetaan
Lahden seudun ympäristöpalveluille tiedoksi sen valmistuttua.
Vesistövaikutukset
Toiminnalla ei ole välittömiä vesistövaikutuksia, koska prosessijätevedet johdetaan kaupungin viemäriin. Hulevesien aiheuttama kuormitus Porvoonjokeen on hyvin pieni, eikä siitä aiheudu runsasvetisessä joessa veden laadun heikkenemistä.
Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen
Tehtaalla ei normaalitoiminnassa synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tehtaan piha-alueet on asfaltoitu, eikä hulevesiä pääse
imeytymään maaperään tai pohjaveteen. Tehdasalueen hulevedet
johdetaan sadevesiviemärijärjestelmän kautta putkistoa pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle ja edelleen Porvoonjokeen. Joki kulkee lähimmillään kilometrin päässä tehtaasta. Hulevesistä on tehty kertaluontoinen selvitys v. 2007, selvitys on hakemuksen liitteenä.
Kemikaalivahinkojen varalta tehdasalueen sadevesijärjestelmän kaivojen kansien suojaamiseen on varattu kumisia sulkumattoja. Tehdasalueen öljynjakelupisteiden viemäröintikaivot on varustettu sulkumatoin, öljyn imeytyspurulla sekä öljyn imeytysmatoilla. Ajoneuvokorjaamolla, kattilalaitoksen läheisyydessä ja lastauspaikalla hulevesiviemäri on varustettu öljynerotuskaivolla ja hälyttimellä. Entisen
vaarallisten jätteiden varastointipaikan sadevesiviemärissä on sulkuventtiili.
Lupamääräyksen 4. mukainen selvitys sammutusvesien hallinnasta
on hakemuksen liitteenä. Sammutusvesien hallintajärjestelmä on rakennettu siten, että vanhaa 1000m3:n öljysäiliötä käytetään mahdollisessa tulipalotilanteessa sammutusvesien varastosäiliönä. Tarvittavat toimenpiteet järjestelmän käyttökuntoon saattamiseksi tehdään
vuosien 2014-2015 aikana.
Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan tehdasalueelle
asennetusta pohjaveden tarkkailuputkesta vuosittain otettavalla näyt-
teellä. Viimeisimmän näytteenottokerran analyysitulokset on esitetty
taulukossa 9. BTEX-yhdisteitä todettiin ensimmäistä kertaa vuoden
2013 näytteessä. Tällöinkin pitoisuus oli niin pieni, ettei luotettavaa
tulosta mittausepävarmuus huomioiden voitu antaa. Öljyhiilivetyjä ei
ole todettu. Mittaustulokset vuodesta 2007 lähtien ovat hakemuksen
liitteenä.
Taulukko 9. Pohjavesinäytteiden analyysitulokset.
Määritys
Yksikkö
Sameus
NTU
18.11.2013/9.
9.2014
550/220
pH
Sähkönjohtavuus
Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40)
Keskitisleet (C10-C21)
Raskaat öljyjakeet (C21-C40)
Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2
Tolueeni
Etyylibenteseeni
m+p -ksyleeni
o-ksyleeni
mS/m
mg/l
mg/l
mg/l
µg/l, mg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
7,6/7,6
12/11
<0,05/<0,05
<0,05/<0,05
<0,05/<0,05
tod./tod.
<1/<1
<0,5
<0,5/<0,5
<0,5
Päästöt ilmaan
Painovärien ja liuottimien käytöstä aiheutuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eli VOC-päästöjä ilmaan noin 1 t/a. Päästöjä ei ole mitattu,
vaan määrä on laskettu painovärien ja liuottimien käytön perusteella.
VOC-päästöjen määrä on huomattavasti vähentynyt aiemmasta, sillä
painolaattojen valmistus on loppunut vuonna 2007. Nykyisin liuottimia käytetään vain puhdistusliuottimina.
Taulukko 10. Tehtaan VOC-päästöt vuosina 2009–2013.
Vuosi
VOC-päästöt (kg/a)
2009
1133
2010
1140
2011
1234
2012
1018
2013
1008
Vaikutukset ilmanlaatuun
Lahden tehtaan toiminnasta aiheutuvilla vähäisillä VOC-päästöillä ja
kuljetusten ja työkoneiden pakokaasupäästöillä ei ole merkittävää
vaikutusta ilmanlaatuun.
Melu ja tärinä
Toiminnasta aiheutuu melua sekä prosessimelulähteistä että pihaalueella tapahtuvasta kuljetus- ja lastaustoiminnasta. Yksi merkittävimmistä melulähteistä on poistunut lupakauden aikana, kun tuotantohylkyä keräävät syklonit poistettiin käytöstä vuonna 2007. Ap2:n
tuotannollisen toiminnan loputtua helmikuussa 2007, loppui myös
Ap2:n syklonin käyttö kokonaan. Ap1:n syklonia joudutaan käyttämään ainoastaan silloin, jos Paperinkeräys Oy:lle menevässä putkilinjassa on toimintahäiriö. Vuonna 2013 syklonia jouduttiin käyttämään kaksi kertaa.
Viimeisin Hennalan tehdasalueen meluselvitys on tehty vuonna 2013
Ramboll Oy:n toimesta. Selvitykseen osallistuivat Stora Enso
Packaging Oy ja Paperinkeräys Oy. Työssä mallinnettiin Stora Enso
Packaging Oy:n aaltopahvituotetehtaan ja Paperinkeräys Oy:n Lahden toimipisteen aiheuttamat melutasot tehdasalueen ympäristössä
sekä mitattiin merkittävimpien melulähteiden äänitehotasot melumallinnuksen lähtötiedoiksi. Lisäksi tehtiin melumittauksia teollisuusalueen ympäristössä. Työssä päivitettiin edellinen meluselvitys vuodelta
2008.
Selvityksen perusteella merkittävimpiä prosessimelunlähteitä ovat
erilaiset puhaltimet ja kattokoneet. Joidenkin tehdasalueen melulähteiden äänitehotasot olivat pienentyneet vuodesta 2008 ja prosessimelulähteistä ja liikenteestä ympäristöön leviävä melu oli vähentynyt.
Kaikkien toimijoiden mallinnetut melutasot olivat päivällä Sopenkorven asuinalueen lähimpien asuintalojen luona tasolla 50 dB ja Hennalankadun varren lähimpien asuintalojen kohdalla noin 45 dB. Muun
asutuksen kohdalla päiväajan keskiäänitaso oli alle 45 dB. Yöaikana
keskiäänitaso oli alle 45 dB kaikkien asuintalojen kohdalla. Melulähteistä pihalla työskentelevät liikkuvat työkoneet aiheuttavat merkittävimmän melun ympäristöön. Myös Sopenkorven asuinalueella mitatut keskiäänitasot olivat samaa suuruusluokkaa päiväajan mallinnustuloksen kanssa.
Selvityksen tulosten perusteella todettiin, että toiminnasta aiheutuva
melu alittaa ympäristöluvassa määrätyt melutasojen raja-arvot.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden sijoitus
Merkittävin toiminnassa syntyvä jätejae on tuotantohylky (aaltopahvijäte), jota muodostuu aaltopahvin valmistusprosessissa ja stanssauksessa. Tuotantohylky on toukokuusta 2007 lähtien toimitettu
hyötykäyttöön viereiseen Paperinkeräys Oy:hyn rakennusten välisellä äänieristetyllä putkilinjalla. Vaaralliset jätteet on vuodesta 2008
lähtien varastoitu sisätiloissa, entisen tislaamon paikalle rakennetussa ongelmajätevarastossa.
Taulukossa 11 on esitetty toiminnassa syntyvät jätejakeet ja niiden
määrät vuonna 2012.
Taulukko 11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden sijoitus. *:llä
merkityt jätteet ovat vaarallisia jätteitä.
Jätelaji
Jätetunnus
201
2 t/a
Kuivaaine
%
90
Aaltopahvihylky
160306
Teollisuusjätevesili
ete
Energiajäte
200306
420
0
93
200199
34
90
Sekajäte
200301
21
90
Puujäte
200138
18
90
Sijoitus
Toimitetaan hyödynnettäväksi
raaka-aineena
Toimitetaan vaarallisen
jätteen käsittelijälle
Toimitetaan hyödynnettäväksi
energiana
Toimitetaan loppusijoitettavaksi kaatopaikalle
Toimitetaan hyödynnettäväksi energiana
Keräyspaperi
200101
16
90
Metallijäte
200140
6
100
Biojäte
200108
6
35
Painovärijäte,
vesipitoinen
Tuhottava paperi
080314*
5
150106
3
Käytetty voiteluöljy, kirkas
Maalit
130208*
2
080111*
1
Kiinteä öljyjäte
130899*
0,3
Liuotinvesijäte
200113*
0,1
90
Toimitetaan hyödynnettäväksi
raaka-aineena
Toimitetaan hyödynnettäväksi
raaka-aineena
Toimitetaan biojätteen käsittelijälle hyötykäyttöä varten
Toimitetaan vaarallisen
jätteen käsittelijälle
Toimitetaan hyödynnettäväksi
raaka-aineena
Toimitetaan vaarallisen
jätteen käsittelijälle
Toimitetaan vaarallisen
jätteen käsittelijälle
Toimitetaan vaarallisen
jätteen käsittelijälle
Toimitetaan vaarallisen
jätteen käsittelijälle
Lupamääräyksen 12 mukainen selvitys jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi
on hakemuksen liitteenä. Merkittävimpiä toimenpiteitä jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi lupakauden aikana
ovat:
- Aaltopahvisilpun johtaminen suoraan putkistoa pitkin Paperinkeräys Oy:lle hyötykäyttöön, jolloin roskaantuminen ja kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti
- Henkilökunnalle on laadittu jätteiden kierrätysohjeistus
- Jätevärit hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mustana
värinä
Seuraavassa kuvassa on esitetty hyötykäyttöön toimitettavien, kaatopaikalle sijoitettavien ja vaarallisten jätteiden määrien sekä jätteiden kokonaismäärien kehittyminen lupakauden aikana. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä on huomattavasti vähentynyt.
Kuva 5. Hyötykäyttöön menevien, kaatopaikkajätteiden ja vaarallisten jätteiden määrät.
Vehnätärkkelysliiman kaatopaikkakelpoisuus on testattu vuonna
2009 ja viimeksi 28.11.2014. Vuoden 2009 testin perusteella vehnätärkkelysliima ei ole vaarallista jätettä ja se soveltuu sijoitettavaksi
tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, ei kuitenkaan yhteissijoitukseen
kipsipohjaisen jätteen, tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen tai ongelmajätteen kaatopaikalle. PäijätHämeen jätehuolto Oy vahvisti käsittelykelpoisuuden edelleen v.
2014. Mainitut jätelietteet kelpaavat käsiteltäväksi Kujalan jätekeskuksen nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksessa.
Aiemmin kaatopaikalle sijoitetut teollisuusjätevesilietteet on vuoden
2008 jälkeen toimitettu vaarallisen jätteen käsittelijälle. Jätevesilietteet ovat sakokaivolietteitä, jotka ovat painovärien ja liiman pesuvesiä sekä epäkuranttia liimaa. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus testataan vuonna 2015 ja ja tuleva jätteen käsittely/loppusijoituspaikka
määräytyy näiden tulosten mukaan. Näyttää todennäköiseltä, että
sakokaivoliete voidaan toimittaa Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskuksen nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselle.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailu
Viemäriin johdettavaa kuormitusta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa
prosessijätevedestä otettavilla kokoomanäytteillä. Mittausjakson aikana kerätään viisi kokoomanäytettä (ma-to klo 7–22 ja pe klo 7–15).
Näytteistä analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa pH, kupari,
kiintoaine ja BOD7.
Pohjaveden ja mahdollisen orsiveden laaduntarkkailu tehdään ottamalla kerran vuodessa näytteet alueelle asennetusta pohjavesi- ja
orsivesiputkesta. Näytteistä analysoidaan TVOC- ja öljypitoisuus,
sameus, pH ja sähkönjohtavuus.
Tarkkailuraportit toimitetaan niiden valmistuttua tiedoksi valvojalle.
Toiminnasta laaditaan lisäksi vuosittain raportti, joka toimitetaan
Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportti toimitetaan aina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportti sisältää seuraavat tiedot:
Tuotantotiedot
Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttömäärät
Energian käyttö ja energiansäästötoimenpiteet
Tarkkailutulokset, päästömäärät viemäriin ja ilmaan
Jätetiedot (määrä jätelajeittain käyttäen jäteasetuksen 179/2012 mukaisia jätekoodeja, sijoitus, kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuustestauksen tulokset)
Tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista
Suunnitelmissa olevat muutokset laitoksen toiminnassa
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt
Toimintaan liittyviin riskeihin ja onnettomuustilanteisiin varautumista
on selvitetty ja kuvattu sisäisessä pelastussuunnitelmassa, vakuutusyhtiön laatimassa vahingontorjuntaraportissa ja yrityksen liiketoimintajärjestelmässä. Ympäristöön kohdistuvien päästöjen läheltä piti
-tilanteet kirjataan ja niitä seurataan ympäristötiimissä, tuotannon pa-
lavereissa ja johdon katselmuksissa. Viimeaikaisia poikkeamia ovat
olleet mm. sisätiloissa tapahtunut hydrauliöljyvuoto koneesta, pienehkö liimapäästö jätevesiviemäriin sekä jätevesilupaehtojen ylitykset.
Toiminnan ympäristöriskikartoitus on päivitetty vuonna 2013. Ympäristöriskianalyysissä ei tunnistettu yhtään riskiä, jotka edellyttäisivät
välittömiä riskinhallintatoimia. Laitoksella käytettävien ja varastoitavien kemikaalien määrä on pienentynyt oleellisesti viime vuosina,
minkä johdosta toiminta ei enää muodosta merkittävää riskiä pohjaveden pilaantumiselle.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Aaltopahvin valmistus edustaa tavanomaista käytössä olevaa tekniikka. Laitteistoa pyritään uusimaan käytössä olevien investointirahojen mukaisesti. Stora Enso Packaging Oy on pystynyt kehittämään
toimintaansa siten, että aaltopahvin valmistuksessa muodostuva tuotantohylky pystytään kokonaisuudessaan toimittamaan hyötykäyttöön raaka-aineena. Hylyn määrän minimointiin pyritään jo kustannusnäkökulmastakin.
Uusi vuonna 2012 hankittu paino- ja tasostanssauskone Masterline
edustaa uusinta, parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneessa on
automaattinen painoyksiköiden pesujärjestelmä, jonka ansiosta viemäriin menevä värimäärä on vähentynyt 80 % ja pesuveden määrä
lähes 70 % aiemmasta. Koneessa on lisäksi automaattinen kohdistusjärjestelmä, joka valvoo ja säätää kohdistusta ajon aikana minimoiden ajossa syntyvän hylyn määrän. Uuden tekniikan ansiosta
pakkauksia voidaan myös valmistaa entistä kevyemmistä ja ympäristöystävällisemmistä aaltopahvilajeista, joiden kartongit ovat pääasiassa kierrätyspohjaisia.
Painotoiminnassa käytettävät painovärit ovat vesiliukoisia, joten syntyvät VOC-päästöt ovat merkittävästi pienemmät, kuin vastaavassa
liuotinpohjaisia painovärejä käyttävässä laitoksessa. Painoväreissä
on mahdollisuuksien mukaan siirrytty yhä enemmän vähäkuparisiin/kuparittomiin väreihin viemäriin johdettavan kuparipäästön vähentämiseksi, mutta kehitystyötä on jatkettava edelleen.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla
os. Harjukatu 22.5.-23.6.2014 ja hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu Uusi Lahti –lehdessä 21.5.2014. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kuulemisaikana ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.
Tarkastukset, neuvottelut, katselmukset
Alueelle tehtiin tarkastuskäynti 5.6.2014. Tarkastuksesta on laadittu
muistio, joka on liitetty asiakirjoihin.
Muistutukset ja mielipiteet
Kuulemisaikana ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteenilmaisuja.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselta, Lahti Aqua Oy:ltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Lahden kaupungin maankäytöltä.
Kuulemisaikana lausunnon jättivät Hämeen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus, Lahti Aqua Oy ja Lahden kaupungin maankäyttö.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi lausuntonaan
23.6.2014 seuraavaa:
Tehdasalue sijaitsee Lahti-nimisellä (0439801) vedenhankintaa varten tärkeällä (lk I) pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjavedenpinta on alueella noin 15 m:n syvyydellä maanpinnasta tasolla +80,5 m …+83,0 m. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueelta etelään kohti Porvoonjokea. Lämpökeskuksen ja
toimistorakennuksen kohdalla on pohjavedenpinnan yläpuolelle ulottuva lounaskoillinen suuntainen kallioharjanne, joka todennäköisesti
ohjaa pohja- ja orsivesien virtauksia paikallisesti. Alue ei sijoitu minkään käytössä olevan tai suunnitellun vedenottamon valumaalueelle.
Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan tehdasalueen
kaakkoisosaan asennetusta pohjaveden havaintoputkesta vuosittain
otettavalla näytteellä. Tarkkailussa on mukana myös alueella sikjaitseva orsivesiputki, joka on kuitenkin tähänastisen seurannan aikana
ollut kuiva. Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden pilantuneisuustutkimuksen yhteydessä 26.10.2007 on pohjavedestä todettu kohonneita öljypitoisuuksia. Vuoden 2007 jälkeen ei pohjavedessä ole todettu määritysraja ylittäviä öljypitoisuuksia. Tehdaskiinteistön länsiosan maaperä on todettu raskasmetalleilla (Cu, Ni, Zn, V) ja mineraaliöljyllä pilaantuneeksi.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja siltä osin toiminnan jatkamiselle ei ole
esteitä. Pohjavesitarkkailua tulee täydentää määrittämällä pohjavedestä säännöllisesti myös raskasmetallit. Pohjavesitarkkailun tulokset pyydetään toimittamaan Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi ja
pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavaksi.
Tässä lausunnossa on hakemusta tarkastaeltu ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta.
Lahti Aqua Oy lausuu 26.6.2014 antamassaan lausunnossa seuraavaa:
Yhtiön tulee tehdä/päivittää jätevesisopimus Lahti Aqua Oy:n kanssa. Hyväksytty jätevesien tarkkailuohjelma sekä tarkkailuohjelman
tulokset tulee toimittaa Lahti Aqua Oy:lle, lahtiaqua@lahtiaqua.fi.
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset. Stora Enso Packing Oy:n tulee tarkastaa, että vesimittarin yhteyteen on asennettu yksisuuntaventtiili. Lahti Aqua Oy edellyttää, että sammutusvedet eivät pääse
Lahti Aquan viemäriverkostoon sammutustilanteessa. Myöskään
sammutusvesien keräily ja käsittely eivät saa aiheuttaa ongelmia
Lahti Aquan Oy:nverkostolle. Muuten Lahti Aqua Oy:llä ei ole huomautettavaa Sora Enso Packing Oy:n ympäristölupahakemukseen.
Lahden kaupungin maankäyttö lausuu 16.6.2014 seuraavaa:
Lahden yleiskaavassa 2025 alue on ”T-5 Hennala”. Alueella on paperiteollisuutta. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRy). Alueelle voi sijoittaa tehtaanmyymälän tms. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella
paikan henkeä kunnioittaen.
Asemakaava on vuodelta 2005 (8.12.2005). Asemakaavan mukaisesti korttelialue on ”T; Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue”.
Toiminta sijaitsee I-luokan pohjavesialueella.
Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa tontin asemakaavan ja Lahden yleiskaavan 2025 kanssa.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija ilmoittaa vastineessaan 27.8.2014 seuravaa:
Vastine Lahti Aqua Oy:n lausuntoon
Teollisuusjätevesisopimus
Stora Enso Packaging Oy on päivittänyt teollisuusjätevesisopimuksen Lahti Aqua Oy:n kanssa joulukuussa 2013.
Jätevesien tarkkailuohjelma
Stora Enso Packaging Lahden tehtaalla on voimassa oleva jätevesien tarkkailuohjelma ja sen tulokset on toimitettu Lahti Aqua Oy:lle.
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot
Vesi ja viemärilaitteistot ovat rakennettu kulloinkin voimassa olleiden
määräysten mukaan.
Vesimittarin yksisuuntaventtiili
Vesimittareiden yhteyteen on asennettu tai tullaan asentamaan yksisuuntaventtiilit.
Sammutusvesien keräily
Stora Enso Packaging Lahden tehtaan sammutusvesien keräilyjärjestelmä on toteutusvaiheessa. Hule- ja jätevesiverkostoihin on
asennettu sulkuventtiilit. Sammutusvedet tullaan ohjaamaan palotilanteessa tehtaan vanhaan öljysäiliöön.
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Stora Enso Packaging
Oy:n Lahden tehtaalle hakemuksen ja annettujen lupamääräysten
mukaisesti toteutettuna. (YSL 43 §, YSA 19 §)
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Yleinen ympäristönsuojelu
1.Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimenpiteitä
on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuvat melu,
päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta
joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön
roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista.
Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai
poistamiseksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JL 6 §, 19 §,
NaapL 4 §, 17 §)
Melu
2. Stora Enso Packaging Oy:n toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A
painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB päivällä klo 7-22 eikä 50
dB yöllä klo 22-7. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista
sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien
toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL
42 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)
Päästöt vesiin, maaperään ja ilmaan
3. Tehdasalueen hulevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle
siten, että niiden imeytyminen pohjaveteen ei ole mahdollista. Pihaalueen hulevedet tulee kerätä hallitusti talteen ja johtaa sadevesiviemäreihin. Sadevesikaivot ja viemärikaivot tulee varustaa sulkuventtiilein tai sulkumatoin, jotta ne pystytään tarvittaessa sulkemaan.
Kemikaalien käsittely sekä mahdollisten sammutusvesien keräily ja
käsittely on suunniteltava sellaisiksi, ettei kemikaaleja pääse maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai jätevesi/sadevesiviemäreihin edes
poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Kuvaus sammutusvesien keräilyjärjestelmästä on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille
viimeistään 31.12.2015.
4. Toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet tulee esikäsitellä ennen niiden johtamista yleiseen viemäriin. Jätevesiverkostoon laskettavat prosessijätevedet eivät saa ylittää seuraavaa pitoisuusrajaarvoa:
Kupari 2 mg/l
Jäteveden esikäsittelyä on tehostettava ja jäteveden kuparipitoisuuden tavoitearvona pidettävä 0,5 mg/l. Lisäksi viemäriin johdettavan
jäteveden tulee alittaa teollisuusjätevesisopimuksessa esitetyt muut
raja-arvot. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. VnA1022/2006 mukaisia kiellet-
tyjä aineita ei saa päästää viemäriin.
Luvan saajan tulee esittää Lahden seudun ympäristöpalveluille selvitys mahdollisuuksista prosessijätevesien kuparipitoisuuden vähentämiseksi 31.5.2016 mennessä. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108
§, VnA 1022/2006)
5. Lahti Aqua Oy:n kanssa solmittu jätevesisopimus sekä sen perusteella tehtävän tarkkailun tulokset tulee lähettää tiedoksi Lahden
seudun ympäristöpalveluille. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §)
6. Kemikaaleja, jätteitä sekä hyötykäyttöön toimitettava tuotantohylky
tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella
siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä
tai muutakaan ympäristö- tai terveyshaittaa. Haitallisten kemikaalien
ja ongelmajätteiden joutuminen yleiseen viemäriin, maaperään tai
vesistöön on estettävä. Ympäristölle haitallisten aineiden tai kemikaalien kuormaus ja lastaus tulee tehdä käytettävien kemikaalien
vaikutusta kestävän pinnoitusmateriaalin päällä. (YSL 7 §, 8 §, 42 §,
JL 6 § ja 8 §, NaapL 17 §)
7. Kemikaali- ja öljysäiliöt sekä öljytynnyrit tulee varustaa vähintään
tilavuutensa kokoisilla tiiviillä ja kemikaaleja kestävillä suoja-altailla.
Kemikaalivarastojen, öljysäiliöiden sekä suoja-altaiden, kaivojen,
viemäreiden ja sulkuventtiilien liitosten tiiviys tulee tarkistuttaa säännöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa
tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Mikäli pihalla olevassa
1000 m3 :n öljysäiliössä aiotaan säilyttää öljyä, tulee säiliön suojarakenteet saattaa ensin nykyaikaisten vaatimusten mukaisiksi. Ennen
öljysäiliön käyttöönottoa tulee toiminnanharjoittajan laatia kirjallinen
suunnitelma niistä teknisistä suojaustoimenpiteistä, joiden avulla estetään toiminnasta aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Suunnitelma tulee esittää Lahden seudun ympäristöpalveluiden
hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen aiottua öljyn varastointia.
(YSL 7 §, 8 §, 42 §, JL 6 §)
8. Kemikaalivarastojen sekä prosessitilojen lattioiden päällysteiden
tulee olla käytettävien kemikaalien vaikutuksia kestävästä materiaalista. Kemikaalivarastojen lattian ja seinän välisten saumojen tulee
olla tiiviitä. Kemikaalivarastojen osalta on huolehdittava, että kemikaalien pääsy varaston ulkopuolelle tai yleiseen viemäriin estetään
luotettavalla tavalla. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)
9. Kemikaalien ja jätteiden lastaus-, varastointi- ja käsittelyalueiden
kaivot tulee varustaa kemikaalien ilmaisimilla, erotinlaitteilla ja sulkuventtiileillä tai - matoilla, joiden avulla ne voidaan sulkea onnettomuustilanteissa. Erottimia ja hälytyslaitteita tulee tarkkailla ja huoltaa
säännöllisesti. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §)
10. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja päivittää vähintään kolmen vuoden välein ja merkittävien prosessimuutosten yhteydessä
laitosta koskeva ympäristöriskianalyysi riskien tunnistamiseksi ja
poistamiseksi sekä laatia toimintasuunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Kartoituksessa on erityisesti huomioitava pohjaveden
suojelu. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 46 § )
Jätteet ja niiden käsittely
11. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden
muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä
olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätejakeet
tulee säilyttää toisistaan erillään. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi,
jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Pakkausjätteen määrää
on vähennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla
käytettyjä pakkauksia uusiokäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 19 §, YSL 42 §, VnA
179/2012, VnA 518/2014, VnA 528/1013)
12. Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvän jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee tarvittaessa selvittää perusmääritystä ja vastaavuustestausta käyttäen. (YSL 42 §, JL 4 §, 6 §, VnA 331/2013)
13. Vaarallistenjätteiden säilytyspaikan tulee olla lukittava ja katettu
tila. Vaaralliset jätteet tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunallisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla.
Varaston lattiapinnoitteen tulee olla kemikaalien vaikutuksia kestävä.
Mahdollisessa vuototapauksessa vaaralliset jätteet tulee voida kerätä talteen.
Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin.
Vaaralliset jätteet tulee merkitä siten, että niistä ilmenee jätteen laatu
ja vaarallisuus. Ne tulee säilyttää ehjissä ja tiiviissä pakkauksissa,
jotka kestävät säilytyksen sekä kuljetuksen. Vaaralliset jätteet tulee
toimittaa säännöllisesti ja riittävän usein hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Vaarallisten jätteiden siirtoa varten tulee laatia siirtoasiakirja, joka luovutetaan jätteen kuljettajalle
luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai
sen jäljennös on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan.(YSL 7 §,
8 §, 42 §, JL 6 §, VnA 179/2012)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
14. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä raaka-aineiden valinnoissa, prosessin ajossa, ohjauksessa ja
pysäyttämisessä sekä päästöjen puhdistamisessa niin, että päästöt
ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksen tulee aktiivisesti seurata painovärien tuotekehitystyötä ja siirtyä vähemmän kuparia sisältäviin tuotteisiin, kun se on teknisesti ja
laitoksen toiminta huomioon ottaen mahdollista. (YSL 4 §, 42 §, 43 §)
Energiatehokkuus
15. Toiminnanharjoittajan tulee pyrkiä toimimaan mahdollisimman
energiatehokkaasti ja jatkaa tehdyn energiakatselmuksen perusteella
energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä. Vuosiraportin yhteydessä
tulee toimittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille selvitys energian
käytön tehokkuuteen tähtäävistä ja edellisen vuoden aikana saavutetuista toimenpiteistä. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §)
Poikkeus- ja häiriötilanteet
16. Mikäli tehtaan laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät
päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi
ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.
Päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi
Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 7, 8, 43, 62 §, YSA 30§,
JL 6§)
17. Jos kiinteistöllä sattuu vahinko tai onnettomuus, joissa polttonesteitä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään tai viemäriin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin
päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä PäijätHämeen pelastuslaitokselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja
Lahti Aqua Oy:lle. Ilmoituksen tulee sisältää muun muassa kuvaus
häiriöstä, häiriön syy ja kesto, tapahtuma-aika, ympäristövaikutukset
sekä suoritetut ennallistamis- ja ehkäisytoimenpiteet, joilla häiriötilannetta on hoidettu. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista
toiminnan harjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva
ilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL
7,8, 43, 46, 62, 7579 §, YSA 30§, JL 6 §)
Tarkkailu
19. Luvan saajan tulee tarkkailla pohjaveden sekä mahdollisen orsiveden tilaa. Tarkkailuputkista tulee vuosittain elokuussa ottaa pohjavesinäytteet, joista tutkitaan ainakin veden TVOC- sekä öljypitoisuus,
sameus, pH ja sähkönjohtavuus sekä raskasmetalleista Cu, Ni, Zn,
V. Pohjavesinäytetulokset on lähetettävä tiedoksi Lahden kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Mikäli pohjavesinäytetulokset antavat aihetta, voi Lahden seudun
ympäristöpalvelut määrätä lisätutkimuksista ja pohjaveden puhdistamisesta. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 46 §, 55 §, 83 §)
20. Viemäriin laskettavista prosessijätevesistä tulee tehdä neljä kertaa vuodessa laboratoriomääritykset pH:n, metallien, liuotinaineiden,
kiintoaineen ja BOD7 osalta. Määritykset tulee tehdä mittausjakson
aikana kerätyistä viidestä, vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä ja näytteen tulee edustaa normaalisti viemäriin laskettavia
prosessijätevesivesiä joihin ei ole sekoittunut saniteetti- tai muita
laimentavia vesiä. Laboratoriotulokset tulee toimittaa tiedoksi Lahden
seudun ympäristöpalveluille. Lahden seudun ympäristöpalvelut voi
tarvittaessa täsmentää määräystä jätevesien käsittelyn ja tarkkailun
osalta. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §)
21. Koneita, laitteita, öljynerottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 5 §, 42 § 46 §)
22. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava päästöjensä suhteessa
Lahden kaupungin ympäristönlaadun seurannan yhteistarkkailuun,
mikäli sellainen alueella järjestetään (YSA 19 §, 46 §).
Kirjanpito
23. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista,
laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutuneista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä käytetyistä polttoaineista ja kemikaaleista
on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.
Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat
tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja
jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan.
(YSL 5 §, 42 §, 83 §, JL 51 §, 52 §)
Raportointi
24. Laitoksen toiminnan valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava
viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava aina
vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lahden seudun ympäristöpalvelulle. Tästä ns. vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- Tuotantotiedot:
• vuotuinen tuotantomäärä ja tuotannon käyntiajat (h/a)
• käytetyt raaka-aineet
• energian käyttötiedot ja energiansäästötoimenpiteet
• tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien laatutiedot
sekä kulutusmäärät
• suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa
- Jätetiedot
• toiminnasta syntyvien jätteiden laatu, laji ja määrä
• hyödyntämis- ja käsittelytavat sekä varastointi
• edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät
• perusmääritys- ja vastaavuustestien tulokset
Jätteiden luokittelussa tulee käyttää valtioneuvoston asetuksessa
(VnA 179/2012) esitettyä jaottelua.
- Päästötiedot:
• päästömäärät yleiseen viemäriin sekä prosessijätevesinäytteiden
analyysitulokset
• pohjavesinäytteiden näytepisteet ja analyysitulokset
• yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta
• tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista
(ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) sekä yhteenveto ympäristön
kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä. (YSL 5 §, 42 §, 83 §)
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
25. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Lahden seudun ympäristöpalveluille. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti
ilmoitettava vaihtumisesta Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL
42 §, 81 §, YSA 30 §)
26. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kk ennen
toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi vesien suojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan
lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 42 §, JL 6 §)
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvituotetehtaan toiminta edellyttää YSL 28 §:n mukaista ympäristölupaa. Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminnan katsotaan täyttävän luvan myöntämisen edellytykset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei
nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta
ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden
pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden
vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, tehdasalueen ympäristön ominaisuudet, toiminnan aiheuttama ympäristön
pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen
kaavamääräykset. Toiminnassa on esitetty käytettäväksi parhaaseen
käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvia menetelmiä, joista on hyviä
käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät
päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei
saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräys 1)
Laitoksen viihtyvyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu
melulle hyväksyttävä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 93/1992).
(Määräys 2)
Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa etteivät mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat sammutusvedet tai muut haitalliset aineet
pääse sadevesiviemäreihin tai yleiseen jätevesiverkostoon. Tulipalotilanteissa aiheutuu päästöjä ympäristöön epätäydellisissä palamisreaktioissa. Myös sammutustilanteessa palon sammutuksessa tarvittavat aineet ja tehtaalla varastoitavat kemikaalit saattavat reagoida
keskenään, jonka seurauksena syntyy viemäriverkoston sekä pohja/pintaveden kannalta epätoivottavia ja haitallisia yhdisteitä. Näiden
päästöjen leviäminen tulee estää luotettavalla tavalla. Sadevesikaivojen sulkumahdollisuudella pyritään estämään haitallisten aineiden
pääseminen maaperään tai pinta/pohjavesiin. Sammutusvesien hallinnalla varaudutaan mahdollisien tulipalotilanteiden aiheuttamiin
ympäristövaikutuksiin ja pyritään minimoimaan tilanteista aiheutuvia
riskejä I-luokan pohjavesialueelle ja kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle. (Määräys 3)
Valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaan teollisuusjätevedet on
esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla. VNp:ssä 363/1994 on määritelty aineet, joiden päästäminen yleiseen viemäriin on kielletty. Stora
Enso Packaging Oy:n prosessijätevedet ylittävät muutamia kertoja
vuodessa kuparille asetetun luparajan. Cu –pitoisuus vaihteli vuonna
2013 analysoiduissa näytteissä välillä 0,3-7,8 mg/l, keskiarvon ollessa 1,75 mg/l. Asettamalla pitoisuusraja-arvo lupamääräykseen pyritään varmistamaan, ettei prosessijätevesistä aiheudu haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Annettu pitoisuusraja-arvo perustuu
parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, ympäristönsuojelulakiin
sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vuonna 2002 laatimaan "Viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet" suosituksiin. Tavoitearvona
pidetään Ympäristöministeriön suositusta 0,5 mg/l. Toiminnanharjoittajan on aiheellista tehdä BAT -periaatteen täyttymiseksi selvitys
mahdollisuuksista prosessijätevesien kuparipitoisuuden vähentämiseksi. (Määräykset 4 ja 5)
Tehdasalue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle I-luokan
pohjavesialueelle. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on,
ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tämän
ehdon toteutuminen pyritään varmistamaan noudattamalla toiminnassa erityistä huolellisuutta sekä käyttämällä erityistoimenpiteitä.
Määräykset 6-9 koskien kemikaalien ja jätteiden varastointia, käyttöä
ja varastointipaikkojen teknisiä suojauksia ovat tarpeellisia suojaustoimenpiteitä, joiden avulla pyritään ehkäisemään maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Määräykset teknisistä suojaustoimenpiteistä noudattavat myös Turvatekniikan keskuksen (TUKES) julkaisemaa ohjetta K3-2006 koskien pohjavesien suojelua kemikaaleja
käsittelevässä laitoksessa. Määräysten tarkoituksena on, että laitoksen kaikki alueet, joissa vaarallista kemikaalia tai vaarallisten kemikaalien likaamia prosessi-, pesu-, sade- yms. vesiä voi esiintyä, on
suunniteltava siten, että vuotaneet kemikaalit ja kemikaaleilla
likaantuneet vedet voidaan tarvittaessa kerätä talteen. Suojausrakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti, jotta varmistetaan
suojausten toimivuus.
Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toiminnastansa aiheutuvista ympäristöriskeistä. Huomioon ottaen Stora Enso Packaging Oy:n toiminnan laajuuden, luonteen sekä alueen sijaintipaikan on ympäristöriskien tunnistaminen,
arvioiminen sekä hallinta aiheellista. Ympäristöriskianalyysin avulla
pystytään poistamaan ja hallitsemaan toiminnasta aiheutuvia riskejä.
Tämän vuoksi määräys ympäristöriskianalyysin ylläpitämisestä ja
päivittämisestä kolmen vuoden välein on tarpeen.
Vaikka riskejä pystytään poistamaan tai todennäköisyyttä pienentämään, ei toiminnasta saa koskaan täysin riskitöntä. Onkin aiheellista
laatia kirjalliset ohjeet joidenkin poikkeuksellisten tilanteiden varalle.
Kirjallisten ohjeiden avulla pystytään varsinaisessa poikkeustilanteessa toimimaan järjestelmällisesti sekä rajoittamaan tilanteista aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. (Määräys
10)
Määräys 11 tukee Suomen kansallista ja EU:n jätenormistoa. Ensisijaisesti on pyrittävä ehkäisemään jätteiden syntyä. Syntyvät jätteet
tulisi kierrättää mahdollisimman suurelta osin. Kierrätykseen kelpaamattomat jätteet tulisi hyödyntää ensisijaisesti energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikalle. Näitä periaatteita tukee määräys laitoksen jätehuoltojärjestelmän edelleen kehittämisestä siten, että kaikki hyödynnettävissä olevat jätteet
hyödynnetään ensisijaisesti aineena. Valtioneuvosto on antanut päätöksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/1997), jonka mukaan
toiminnanharjoittajan velvollisuutena on ehkäistä pakkausjätteen
syntyä. Käytettävät pakkausmateriaalit on suunniteltava ja valittava
siten, että pakkauksen uudelleen käytettävyys tai hyödyntäminen on
mahdollista. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on valtakunnallisen jätesuunnitelman teollisuusjätettä koskevan vähentämistavoitteen mukaista.
Haitallisten jätteiden kaatopaikkakäsittelyn asianmukaisuuden arvioimiseksi edellytetään, että toiminnanharjoittaja osoittaa tarvittaessa
teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuuden. Jätteentuottajan on annettava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta myös kaatopaikan
pitäjälle (VNp 861/1997). Kaatopaikkakelpoisuuden osoittamista voivat harkintansa mukaan edellyttää ympäristönsuojeluviranomainen
tai kaatopaikan pitäjä. Laitoksen ongelmajätehuolto on järjestettävä
jätelain periaatteiden mukaisesti. (Määräys 12)
Vaarallisten jätteiden varastoinnin ja varastointipaikan teknisten vaatimusten tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään vaarallisten jätteiden
pääseminen maaperään, pohjaveteen tai viemäriverkostoon. (Määräys 13)
Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. Selvilläolovelvollisuus edellyttää myös energian käyttöön liittyvän perustietouden keräämistä. Pitkäjännitteinen ja suunnitelmallinen energiankäytön tehokkuuden parantaminen vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. (Määräykset 14 ja 15)
Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. (Määräykset 16, 17 ja 18)
Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu
ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja rapor-
tointia. Paikallinen valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Määräykset 19-24)
Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa
sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista
ilmoittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman
mukaisesti. (Määräykset 25 ja 26)
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi.
Päätöksen täytäntöönpano
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn
luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia
säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta
luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8 §, 28 §, 35-39 §, 62 §, 75-79 §,
100-101 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 7-23 §
Jätelaki (646/2011) 6 §, 8 §, 12-13 §, 15-16 §, 29 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014)
Valtioneuvoston asetus keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä (528/2013)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista
aineista (1022/2006)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Hakijalta peritään tästä päätöksestä Lahden kaupungille ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan taksapäätöksen mukaisesti (1.6.2010 § 39). Tämän lupahakemuksen käsittelymaksu on 3 800 €.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustaululla, Uusi Lahti –
lehdessä sekä kaupungin internetsivuilla: www.lahti.fi >Asuminen ja
ympäristö > ympäristönsuojelu>Lupa-asiat >Ympäristölupa.
Päätöksen antaminen
Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 9.4.2015.
Liitteenä
Esittelijä
Ympäristöjohtaja Kari Porra
Päätösehdotus
Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristöluvan Stora Enso Packaking Oy:n Lahden tehtaille osoitteeseen Hennalankatu 270 edellä esitetyssä muodossa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Asian valmistelija /
Lisätietojen antaja
ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola, puh. 050 559 4085.
Toimenpiteet
Ote hakijalle ja Hämeen ELY-keskukselle
Muutoksenhaku
Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan
hallinto-oikeuteen (YSL 96 §).
Otteen oikeaksi todistaa huhtikuun 9. päivänä 2015
viran puolesta:
Mika Vuorikoski
Rakennuslakimies
Pöytäkirjanpitäjä
Otteen saaja:
Stora Enso Packaging Oy Lahden tehdas, Hennalankatu 270, 15701 Lahti
Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti
Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti
Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti
Lahden kaupunki, Maankäyttö
VALITUSOSOITUS
Hallintovalitus YSL
Lahden kaupunki
Viranomainen:
Liitetään pöytäkirjanotteeseen
Lahden seudun ympäristölautakunta
Valitusoikeus
Päivämäärä:
Pykälä:
24.03.2015
§ 17
Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusviranomainen
Viranomainen, jolle valitus tehdään:
Vaasan hallinto-oikeus
PL 204, Korsholmanpuistikko 43
65101 VAASA
Puh. 010 36 42611, Fax 010 36 42760
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi
Valitusaika ja
sen alkaminen
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.
Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä.
Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu
Päätöksen antopäivä
Pvm 9.4.2015
Valituskirjelmä
Valitus tehdään kirjallisesti.
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
1) päätös, johon haetaan muutosta;
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä
3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on
ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset
valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä
3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään.
Valitusasiakirjojen
toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän
virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan
päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
(701/1993) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa
97 euroa.