FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014
FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014 1.1. – 31.12.2014 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2014 .............2 1) Finnpartnership-ohjelma ...........................................................................4 2) Liikekumppanuustuki ................................................................................4 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi .....................................................................4 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely .........................................................................5 2.3. Valtionavustuspäätökset .................................................................................6 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset ..................................................6 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen ........................................................8 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain .............................................................. 10 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan ............................................... 11 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen ........................................ 13 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen .............................................................. 14 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen ............ 15 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus ........................................................ 15 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit ...................................................................... 16 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti .................................................................... 17 2.11.3. Viimeinen seurantaraportti ........................................................................ 17 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) ................. 19 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa .............................................................. 20 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä ................ 20 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi ....................................................... 22 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset..................................................................... 22 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa......................................................................... 23 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa ........................................................................ 23 4) Neuvontapalvelu ................................................................................... 23 5) Henkilöstö .......................................................................................... 24 6) Näkymät vuodelle 2015 ja tulevaisuuden kehitystarpeet .................................... 24 2 (25) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2014 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 115 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli 77 % kehitysmaista. Uusina kohdemaina oli Etelä-Sudan, Gabon, Guatemala ja Mauritius. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 121 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Näistä 90:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea yhteensä 4 318 282 euroa, joka on neljänneksen enemmän kuin vuonna 2013. Keskimääräinen myönnetty tuki oli 47 981 euroa, mikä on noin 10 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäisten tukien suuruus vaihteli 2 200 eurosta 241 435 euroon, palvellen niin pienien kuin suurienkin yritysten kansainvälistymistä. Vuonna 2014 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista PK-yritysten hankkeita oli 87 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013. Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttiyksikköä ja oli 16 % vuonna 2014. Tavanomainen osuus, 74 %, haki tukea ensimmäistä kertaa. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin PK-yritysten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Vuosina 2006 – 2014 on myönnetty 731 LK-tukea 570 eri hakijalle. 34 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 536:n Suomessa. Hieman alle puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on ollut laskussa edellisvuosista. Lähes yhtä moni hanke suuntautuu nyt Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan nousussa. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla, kun taas Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke. 28 % vuonna 2014 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmien yhteinen vuotuinen osuus on hieman pienempi kuin viime vuonna kappalemääräisesti, 3 (25) mutta euromääräisesti kasvua on 7 prosenttiyksikköä eli hankkeet ovat olleet keskimääräisesti aiempaa suurempia. Vuonna 2014 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tietoja viestintäteknologian (24 %:n osuus vuoden 2014 LKT-hankkeista), palvelualan (10 %), koulutuspalveluiden (9 %), käsitöiden (7 %) sekä ympäristö-alan (7 %) hankkeita on ollut eniten. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain. Maksatusten kokonaismäärä oli 980 803,21 euroa, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Maksatusten osuus on kuitenkin viimeisimpinä vuosina noussut noin 60 %:iin myönnetystä tuesta niiden osalta, jotka hakevat maksatusta. Toimintavuonna erääntyi 80 tukea, joista 45:lle suoritettiin maksatus. Näistä hankkeista noin 73 % on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ennätyssuuri osuus. Viimeisessä seurantaraportointivuorossa olivat vuoden 2010 hankkeet. Raportoinnin perusteella 24 hanketta (37 %) 65:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen onnistuneita. Kuten aikaisemminkin luvut olivat parempia ensimmäisenä seurantavuonna (52 %) ja toisena (43 %) verrattuna tähän kolmanteen seurantavuoteen. 21 yritystä on investoinut kohdemaihin yhteensä 20,2 miljoonaa euroa, mikä on yli 16 kertaa näille maksetun LK-tuen verran. Yleensä investointien määrät vaihtelevat 10– 30 kertaa maksetun tuen. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 23 yritystä. Suoraan on työllistetty 621,5 ja epäsuorasti 237 henkilöä, ja 307 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 29 % suorista työpaikoista 15 yrityksessä. Yritykset arvioivat työllistävänsä vielä useita satoja lisää lähitulevaisuudessa. Näiden lisäksi yritykset raportoivat muista kehitysvaikutuksista, kuten teknologian ja osaamisen siirrosta sekä yleisinfrastruktuurin parantamisesta. Vuoden aikana jatkettiin Matchmaking-toiminnon tehostettua markkinointia erinomaisilla tuloksilla. Vaikka yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 222, niin hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan vain 114 kappaletta. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 161 aloitteesta johtanut 38 %. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. ohjelman hallintoa, tavoitteita, tuloksia sekä Team Finland –yhteistyötä. 4 (25) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman hallinnosta on solmittu sopimus ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä vuoteen 2015 asti. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Vuonna 2014 vastaanotettiin 121 hakemusta, mikä oli muutama vähemmän kuin edellisen vuoden 124 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 90 hankkeelle1 myönnettiin tukea 4 318 282 euroa, jossa huomattavaa kasvua edellisen vuoden 3 488 807 eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Toisen päätoiminnon Matchmaking-palvelun (MM) tehostamista jatkettiin raportointivuonna erinomaisilla tuloksilla. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2013 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 1 Käsitellyt hakemukset 113 kappaletta (90 hyväksyttyä + 23 hylättyä = 113 hakemusta). Vuonna 2013 käsiteltyjä hakemuksia oli 121 kappaletta (94 hyväksyttyä + 27 hylättyä = 121 hakemusta). 5 (25) 2015. OR:lle esiteltiin myös v. 2010 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä vuoden 2013 Matchmaking-pilotin loppuraportti. Lisäksi käsiteltiin uusia Team Finland kansainvälistymispalveluita. 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden 2014 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi 135 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 128 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 3,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 121 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 113 hanketta ja näistä 90:lle esitettiin myönnettävän tukea yhteensä 4 318 282 euroa. 23 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 25, ja ne käsiteltiin 28.2.2015 mennessä. Syyt 23 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: · · · · · hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (12 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (5 kpl) hankkeella ei ollut ylemmän keskitulotason maissa vaadittavia suoria kehitysvaikutuksia (2 kpl) hanke ei ollut pitkäaikaiseen etabloitumiseen tähtäävää toimintaa (3 kpl) hankkeen katsottiin olevan liian alkuvaiheessa (1 kpl). Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2014 oli 47 981 euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 2 200 eurosta 241 435 euroon. Tuen keskikoko 90 80 70 60 50 40 30 20 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 0 € € € € € € € € € € 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 1 Keskimääräiset myönnetyt tuet 2006–2014 2012 2013 2014 6 (25) 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 4 318 282 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta (taulukko 1). Taulukko 1 Valtionapuesitykset ja –päätökset vuonna 2014 esitys pvm 6/2013* 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 19.12.2013 27.2.2014 30.4.2014 18.6.2014 3.9.2014 30.10.2014 18.12.2014 Yhteensä euroa 1 086 763,00 610 430,00 683 958,00 868 335,00 919 615,00 392 783,00 843 161,00 päätös pvm päätös vastaanotettu 7.3.2014 7.3.2014 30.4.2014 18.6.2014 9.9.2014 5.11.2014 13.1.2015 1.4.2014 1.4.2014 4.6.2014 3.7.2014 17.9.2014 12.11.2014 5.2.2015 4 318 282,00 euroa 1 007 222,00 610 430,00 683 958,00 868 335,00 919 615,00 392 783,00 843 161,00 4 482 343,00 *Ministeriö päätti hylätä yhden hakemuksen, jolle oli esitetty myönnettävän tukea 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2014 aikana 82 hakijaa palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä2. Toimintavuoden 2014 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 980 803,21 euroa. Maksatuksia suoritettiin 54 hankkeelle. Kuviossa 2 on kuvattu maksatusten osuutta jokaisen vuoden myönnetystä tuesta. Kuvio 2 Maksatusten osuus vuosittain myönnetystä LK-tuesta. *Kaikki tuet eivät ole vielä erääntyneet 2 Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä joko yhdessä tai kahdessa erässä. 7 (25) Toimintavuoden aikana erääntyi sekä vuonna 2011 että 2012 käsiteltyjä hakemuksia, yhteensä 80 tukea. Vuonna 2014 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin 18 221,91 euroa, kun kaikkien näiden erääntyneiden tukien keskikoko oli 32 175,71 euroa. Keskimääräisen maksatuksen osuus keskimääräisestä myönnetystä tuesta oli siis 57 %. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli noin 60 %. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Tuista 35 (44 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan (1 114 791 euroa) 3. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: hankkeen toteutuksessa ei syntynytkään budjetoituja kustannuksia, hakijayritys hakeutui konkurssiin, hankkeen tilintarkastuksen kustannus olisi ollut liian suuri verrattuna myönnettyyn tukeen 4 partneriyritys ei täyttänyt sovittuja ehtoja, joten hankkeesta luovuttiin, partneriyritys osoittautui rikolliseksi, joten hankkeesta vetäydyttiin, partneriyritys hakeutui konkurssiin, joten hanke ei edennyt, hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, hanke toteutui niin pienessä mittakaavassa, ettei kustannuksia syntynyt, kohdemaan byrokraattinen järjestelmä esti hanketta etenemästä, hankkeen yhteyshenkilö lopetti yhtiössä, joten hankkeen kustannusten keräys erääntymispäivään mennessä ei onnistunut, ja • syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia. • • • • • • • • • • Kuviossa 3 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Vuodelta 2012 on vielä 12 tukea erääntymättä, joten maksatusten osuus saattaa kasvaa. Kuvio 3 Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset 2006 – 2012. *12 tukea vielä erääntymättä 3 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2013 erääntyneistä tuista oli 28 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on vaihdellut välillä 18 – 24 %. 4 Vuoden 2015 alusta tilintarkastajan lausunnon kustannus on tukikelpoinen kustannus 8 (25) Liitteessä 3 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Hieman alle puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on ollut laskussa edellisvuosista. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan edelleen nousussa. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla, kun taas Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke tänä vuonna. Alla olevassa kuviossa on kuvattu jakauma maanosittain. Vuonna 2014 tukea on myönnetty 42 eri maahan5 kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 109 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 – 2014 aikana hyväksyttyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 4. Vuotuiset muutokset Aasian ja Afrikan osalta näkyvät myös alla olevasta kuviosta, jossa on esitetty maanosien prosentuaalinen osuus kunkin vuoden myönnetystä tuesta (kuvio 4). Kuvio 4 Prosentuaalinen myönnetty LKT maanosittain vuosina 2006–2014 Raportointivuonna tuen keskikoko ei juurikaan riipu maanosasta, kun taas edellisenä vuotena Aasiaan suuntautuneille hankkeille myönnettiin huomattavasti suurempia tukia kuin Latinalaiseen Amerikkaan tai Afrikkaan suuntautuneille hankkeille (kuvio 5). 5 Uusia kohdemaita 2014: Etelä-Sudan, Gabon, Guatemala, Mauritius 9 (25) Tuen keskikoko maanosittain 120 000 € 100 000 € 80 000 € 60 000 € 40 000 € 20 000 € 0€ 2006 2007 2008 Aasia 2009 2010 Afrikka 2011 2012 Eurooppa 2013 2014 LAC Kuvio 5 Vuotuisen tuen keskikoko maanosittain 2006–2014 Vuosina 2006 – 2014 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Vuoden 2014 kärjestä löytyvät Intia, Kenia, Vietnam ja Kiinaan. Kumulatiivisessa kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa, Tansania, Ukraina, Bangladesh ja Brasilia. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2014 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 30 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 43 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 82 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 115 maahan. Tukea on vuonna 2014 myönnetty 28 + 14 eri maahan6. Liitteessä 3 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2014. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006–2014 myönnetty 109 eri maahan. Tuki on kohdistunut 73 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 36 toissijaiseen maahan. Taulukossa 2 on listattu joka vuoden kuusi suosituinta kohdemaata. Taulukko 2 Suosituimmat (ensisijaiset) kohdemaat myönnettyjen tukien mukaan 2006-2014 2006 6 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Intia 4 Vietnam 10 Intia 11 Kiina 17 Kiina 29 Kiina 18 Kiina 18 Kiina 12 Intia 12 Bangladesh 2 Kiina 9 Kiina 11 Intia 11 Intia 17 Intia 14 Intia 9 Vietnam 11 Kenia 12 Kiina 2 Intia 7 Vietnam 9 Vietnam 8 Vietnam 11 Brasilia 7 Vietnam 8 Intia 8 Vietnam 8 Kroatia 2 Thaimaa 6 Peru 6 Ukraina 6 Peru 6 Vietnam 7 Tansania 5 Sambia 7 Kiina 7 Thaimaa 2 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Kenia 5 Thaimaa 5 Thaimaa 5 Tansania 7 Brasilia 5 Ukraina 2 Kenia 4 Thaimaa 3 Etelä-Afrikka 3 Thaimaa 3 Ghana 4 Brasilia 4 Bangladesh 5 Namibia 5 Tukea on myönnetty 28 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 14 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana. 10 (25) 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n7 kehitysapukomitea DACin8 listaamat kehitysmaat ja alueet. 28 % vuonna 2014 tuetuista hankkeista (kpl) on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Kuvio 6 Vuonna 2014 myönnetty LKT (€ ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2013 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on laskenut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan noussut reippaasti sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason maiden osuus on jotakuinkin edellisvuoden tasolla molemmilla mittareilla mitattuna. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on kappalemääräisesti vuoden 2013 tasolla, mutta euromääräisesti osuus on laskenut (kuvio 6). Vuosien 2006–2014 aikana myönnettyjen tukien jakautuminen DAC-luokittain ei juurikaan ole muuttunut edellisvuodesta (kuvio 7). Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden hankkeiden koko toiminnan ajalta laskettu kappalemääräinen osuus on 36 %. Kuvio 7 Vuosina 2006–2014 myönnetty LKT (€ ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2013 luvut) 7 8 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development DAC = Development Assistance Committee 11 (25) Liitteessä 4 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 – 2014. Kuvio 8 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvio 8 Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Vuonna 2014 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista PK-yritysten hankkeita oli 87 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013. Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttiyksikköä ja oli 16 % vuonna 2014. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PKettä suuryritykset) sekä tutkimus- ja koulutuslaitokset. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Kuviossa 9 on esitelty myönnettyjen tukien euromääräinen9 sekä kappalemääräinen jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 9 Tuen kokonaismäärä 2013: 3 585 663,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: 3 889 276,(114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: 3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl). 12 (25) Kuvio 9 V. 2014 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2013 tiedot) Tuen keskikoko PK-yrityksille oli vuonna 2014 selvästi pienempi kuin suuryrityksille, vaikkakin keskikoko oli kasvanut edellisvuodesta. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vuonna 2014 vaihteli 2 200 eurosta 241 435 euroon. Vuosina 2006 – 2014 tuki on vaihdellut välillä 800 – 250 000 euroa. Kuvio 10 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. Kuvio 10 Myönnettyjen LK-tukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan v. 2006 – 2014 Hakijoiden prosentuaaliset osuudet vuosittaisista kappale- ja euromääräisistä tuista koon ja juridisen muodon mukaan on esitetty kuvioissa 11 ja 12. Parin viime vuoden aikana PK- ja suuryritysten määrät ovat vakiintuneet tasoilleen. 13 (25) Kuvio 11 Vuosina 2006 – 2014 hyväksytyt hankkeet (kpl) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Kuvio 12 Vuosina 2006 – 2014 hyväksytyt hankkeet (€) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Vuonna 2014 myönnetyt 90 LK-tukea kohdistuivat 81 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin neljä LK-tukea ja yhdelle kolme LK-tukea, nämä kaikki suuntautuivat eri maihin. Neljälle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joilla kaikilla hakemukset suuntautuivat myöskin eri maihin. 60 yritystä (74 %) haki ensimmäistä kertaa LKtukea. Aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 21 (26 %), joista nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille oli 13. 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Vuosina 2006 – 2014 on myönnetty 731 LK-tukea 570 eri hakijalle. 34 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 536:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on 14 (25) myönnetty puolet tuesta (ks. kuvio 13 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan10). Vuonna 2014 uusmaalaisten yritysten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna, 50 %:sta 54 %:iin. Kuvio 13 Myönnetyt tuet 2006–2014 alueittain 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2014 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (24 %:n osuus vuoden 2014 LKT-hankkeista), palvelualan (10 %), koulutuspalveluiden (9 %), käsitöiden (7 %) sekä ympäristöalan (7 %) hankkeita on ollut eniten. Vuonna 2013 suosituimpien sektoreiden kolmen kärki oli sama, joita seurasivat sähkötekniikka ja ympäristöala. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien 2006 – 2014 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 5. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (17 %), palvelualan (8 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (8 %), ympäristöalan (8 %) ja energiateollisuuden (8 %) hankkeita on ollut eniten. Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma vuonna 2014 on seuraava: tuotanto 51 % (kpl) ja 49 % (€), talouselämän perusrakenteet 40 % (kpl) ja 43 % (€) sekä sosiaalinen kehitys 9 % (kpl) ja 8 % (€). 10 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen. 15 (25) 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän arviointipolitiikan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.). Hankkeiden kehitysvaikutusten arviointipolitiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti: · Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä11, · Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena)12, sekä · Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena)13. Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on ministeriöllä oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. 11 Vuonna 2014 raportoivat pääosin vuonna 2012 LK-tukea saaneet hankkeet. Vuonna 2014 raportoivat vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet. 13 Vuonna 2014 raportoivat vuonna 2010 LK-tukea saaneet hankkeet. 12 16 (25) 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit Vuonna 2014 erääntyi viimeinen erä vuonna 2011 tukea saaneista hankkeista sekä osa vuonna 2012 tukea saaneista hankkeista. 80:sta tukea saaneista maksatusta haki 45. Näistä hankkeista 33 (73 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ohjelman tavoite. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti: Taulukko 3. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä (vuonna 2011/2012 tukea saaneet, vuonna 2014 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 33 + Kesken 5 ~ Ei toteudu 7 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 45 Toteutettujen hankkeiden osuus (73 %) on edellisvuoteen (60,7 %) verrattuna reippaasti suurempi. Kesken olevien hankkeiden osuus (11 %14) sekä ”ei toteutuneiden” hankkeiden osuus (16 %15) on vastaavasti laskenut edellisvuodesta. Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Myös markkinatilanteen heikentyminen on aiheuttanut sen, että hanketta ei aktiivisesti viedä eteenpäin vaan seurataan tilanteen kehitystä. Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista juridisista järjestelmistä sekä byrokratiasta, joiden takia hanketta ei saatu vietyä eteenpäin. Myös hakijan tuotteiden/palveluiden kysynnän lasku vaikutti hankkeen lopettamispäätökseen. 14 Vuoden 2011 LKT 20,2 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 % 15 Vuoden 2011 LKT 19 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 % 17 (25) 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2011 myönnettiin 114 hankkeelle tukea ja näistä 83:lle maksettiin tukea. Näistä kuusi on aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia16, jotka on raportoitu erikseen. Lisäksi kolme on maksatuksen jälkeen ajautunut konkurssiin ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään määrää 74. Raportoinnin kohteena oleville 74 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 1 482 478,78 euroa17. Tähän mennessä 39 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä vähintään 18,5 miljoonaa euroa, mikä on yli 12 kertaa maksetun LK-tuen verran. Jos mukaan lasketaan myös jatkohankkeet, on investointien määrä lähes 14 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Investointeja tehneistä 82 % on PK- ja 18 % suuryrityksiä. Loppuraportoinnin perusteella 52 (70 %) hanketta oli jo johtanut liikekumppanuuteen vuonna 2013 ja näistä 36 (49 %) hanketta oli edelleen onnistuneena ensimmäisen seurantaraportoinnin jälkeen. Seurantaraportoinnin perusteella 11 hanketta on joko kesken tai niitä on toistaiseksi lykätty. Näistä hankkeista osa saattaa edetä tulevaisuudessa. Osa keskeneräisistä hankkeista on puolestaan pysähtynyt mm. kohdemaiden haastavan turvallisuustilanteen tai liiketoimintaympäristön muutosten seurauksena. Kaikista hankkeista 27 ei ole onnistunut tai on lopetettu. 2.11.3. Viimeinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2010 myönnettiin 110 hankkeelle tukea ja näistä 79:lle maksettiin tukea. Näistä 14 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia18, jotka on raportoitu erikseen ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemäärää 65. Raportoinnin kohteena oleville 65 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 1 253 884,5519 euroa. Tähän mennessä 21 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä vähintään 20,2 miljoonaa euroa, mikä on yli 16 kertaa maksetun LK-tuen verran. Jos mukaan lasketaan myös jatkohankkeet, on investointien määrä lähes 19 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Kuten nytkin, yleisesti ottaen pienen osan tekemät investoinnit ovat aina olleet moninkertaisia verrattuna maksettuun LK-tukeen. 16 Neljä jatkohakemuksista on vuoden 2010 hankkeiden jatkohakemuksia, yksi on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus ja yksi on vuoden 2009 hankkeen jatkohakemus. 17 Jatkohankkeille maksettiin 139 896,08 € eli yhteensä LK-tukea maksettiin 1 622 374,86 €, joka on noin 42 % myönnetystä tuesta. 18 Yksi jatkohakemuksista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, kahdeksan hankkeista on vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia ja viisi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosina 2007–2012 tehdyissä kehitysvaikutusraporteissa. 19 Jatkohankkeille maksettiin 316 700,99 € eli yhteensä LK-tukea maksettiin 1 570 585,54 €, joka on noin 37 % myönnetystä tuesta. 18 (25) Seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta (37 %) 65:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Tämä on pienempi osuus onnistuneita kuin aikaisempina vuosina. Osa hankkeista oli vielä keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten 28 hanketta (43 %) oli viety läpi onnistuneesti ja sitä edellisenä vuotena 34 hanketta (52 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista (25 %) onnistuminen ei ole vielä raportointihetkellä varmaa; kuudestatoista hankkeesta kolmetoista on lykätty toistaiseksi ja kolme on kesken. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa tuottavaksi 22 yritystä (92 % onnistuneista). Lisäksi neljä yritystä on kertonut, että hankkeen tuottavuutta ei voida tällä hetkellä arvioida. Loput arvioivat hankkeensa tuottamattomiksi. Tuottamattomista hankkeista kahdeksan uskoo, että hankkeet tulevat melko todennäköisesti olemaan tuottavia tulevaisuudessa ja viisi uskoo, että hankkeet eivät ole tuottavia tulevaisuudessa. Muut yritykset eivät ole osanneet arvioida, miten todennäköisesti hanke menestyy tulevaisuudessa. 23 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 621,5 henkilöä, ja työpaikoista 307 oli uusia. Suoraan työllistävistä yrityksistä 16 arvioi työllistävänsä yhteensä 409 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös neljä sellaista yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä, arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. 16 yritystä työllisti ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan 237. Naistyöntekijöiden määrä oli 180 henkilöä eli 29 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Naisia työllisti 15 yritystä. 19 yritystä raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman20 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista. Teknologian ja tietotaidon siirto sekä positiiviset koulutusvaikutukset olivat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 60 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa. 20 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012. 19 (25) 52 % hankkeista sisälsi koulutusta. Koulutus on pitänyt sisällään muun muassa tuotantoon ja kokoonpanoon, ohjelmointiin, tuotekehitykseen, koneiden sekä järjestelmien käyttöön, laatujärjestelmiin ja –ajatteluun, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, hankintaan, markkinointiin, kuljetukseen ja tuontivaatimuksiin, kierrätykseen sekä verkkotietoturvan ymmärtämiseen liittyviin asioihin. 57 % suoraan työllistävistä yrityksistä maksaa keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Yritykset ovat arvioineet, että palkat ovat olleet noin 4-30 % paikallista palkkatasoa korkeampia. Yksittäisiä muita toimenpiteitä ovat olleet esim. äitiysloma ja sen jälkeen mahdollisuus tehdä lyhempää työpäivää, työntekijöiden lapsille järjestetty kouluopetus, vuosittainen lääkärintarkastus sekä työpaikan yhteydessä oleviin asuntoihin tehdyt parannukset. Yhdeksän yritystä (14 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten energiantuotannon sekä lastentarhojen, koulujen, sairaaloiden tai terveyskeskusten parantamiseen. 45 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat mm. uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen kohdemaassa, tuotteiden laadun parantaminen, kohdemaan vientikaupan vahvistaminen sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 29 yritystä eli 45 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä muita ympäristövaikutuksia olivat mm. energiatehokkaiden menetelmien, ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja raaka-aineiden käyttö sekä hankkeessa toteutettu ympäristöstrategia. Yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden etenemisestä voi lukea kotisivuilla olevista seurantaraporteista. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisimpien seurantaraporttien mukaan on myös koottu liitteeseen 6. Yritysten raportoimat hankkeiden etenemiset löytyvät liitteestä 7. 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kohdemaiden ja kotimaan yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen, kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen. 20 (25) Raportointivuonna jatkettiin vuonna 2013 aloitettua MM-palvelun tehostamista. Kehitysmaista haettiin lisää niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös Suomessa tapahtuvien liikekumppaneiden identifioimisen toimeksiannoissa jatkettiin laadulla kilpailemista. 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa MM-tilaisuuksia on järjestetty vanhojen markkinoinnin pääpainomaiden lisäksi Algeriassa, Ecuadorissa, Etelä-Afrikassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kolumbiassa, Pakistanissa ja Sri Lankassa. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti LKO:n tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä, Suomen markkinoista sekä yleistä Suomi-tietoa. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 8. Taulukko 4 Tilaisuudet kohdemaissa vuonna 2014 Kohdemaissa järjestettävät tilaisuudet Koko vuosi (cum) Toteutunut 17 kpl (tavoite) (8-16 kpl) T1 3 1 1 1 1 Peru Etelä-Afrikka Etiopia Pakistan Tansania T2 T3 1 Algeria 1 Tansania 3 1 1 1 1 1 Kolumbia Ecuador Indonesia Peru Sri Lanka Vietnam Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä Finpron, maitten ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Raportointivuoden aikana yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 222 kpl, mikä on 17 % enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi on vastaanotettu yksi hakemus suomalaiselta yritykseltä, eli yhteensä hakemuksia vastaanotettiin 223. Vuoden aikana konkreettisia hakemuksia saatiin työstettyä 114 kpl (rekisteröity tietokantaan / oneto-one yhteydenoton välitys / kehitysmaatuonnissa avustamista), mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka hakemusten laatuvaatimuksia on tiukennettu, edelleen vain noin 50 % yhteydenotoista etenee MM-toiminnassa. Taulukko 5 tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty. 21 (25) Taulukko 5 Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2014 Kontaktin luonne Yrityksen alkuperä Koko vuosi T1 T2 T3 Yrityksen MM-hakemus rekisteröity tietokantaan kehitysmaalaiset 80 28 25 27 suomalaiset kehitysmaalaiset suomalaiset kehitysmaalaiset suomalaiset 0 23 0 11 0 0 2 0 5 0 0 11 0 4 0 0 10 0 2 0 yhteensä 114 35 40 39 kehitysmaalaiset -41 -14 -19 -8 suomalaiset kehitysmaalaiset suomalaiset 0 149 1 223 (joista 222 kehitysmaista) 0 54 1 0 28 0 0 67 0 76 49 98 One-to-one -yhteydenotot ja tiedonvälitys Kehitysmaatuonti Aktiivisen MM-toiminnan kohteena olleet yritykset -> joista aiempien raportointijaksojen aikana saapuneita Yrityskontaktit, joita ei ole vielä rekisteröity tietokantaan (prosessi kesken, tietoja puuttuu) Kaikki vastaanotetut yhteydenotot yhteensä Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 18 sektorin välille. Tietokantaan rekisteröitiin kehitysmaayrityksiä eniten IT-teollisuudesta (15 kpl), maatalous- ja elintarviketeollisuudesta (10) sekä energiateollisuudesta (6). Hakemuksia (sisältäen kehitysmaatuonti- sekä one-to-one-yhteydenotot) rekisteröitiin tietokantaan 29 maasta. Eniten hakemuksia rekisteröitiin Perusta (21 kpl), missä heijastuu erinäiset MM-työn panostukset Perun kanssa. Seuraavaksi eniten hakemuksia rekisteröitiin Vietnamista (13 kpl), Algeriasta (7 kpl), Chilestä (7 kpl) sekä Intiasta (7 kpl). Vietnamissa oltiin kerran vuonna 2014, mutta useasti vuoden 2013 aikana, joten oletettavasti näiden matkojen tulokset valuivat vuoden 2014 puolelle. Algeriassa järjestettiin onnistunut tapahtuma toukokuussa 2014. Chilessä ja Intiassa puolestaan toimii aktiivisia yritysbongaajia, jotka syöttävät MM-toimintoon paikallisia yrityksiä. Laadullisesti vahvat hakemukset tulevat maista, joissa on olemassa taho, joka voi tukea tai auttaa hakemuksen teossa, kuten yritysbongaajat, kansalliset toimijat (vienninedistämisorganisaatio, toimialan liitto jne.) tai Suomen lähetystöt. Yksityiskohtainen taulukko aktiivisista MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta maittain ja sektoreittain on liitteessä 9. Ulkopuolisia toimijoita on käytetty määrättyjen MM-hakemusten edelleen työstössä. Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden markkinoitavuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostuu pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Näissä tapauk- 22 (25) sissa myös tieto onnistumisesta, eli yhteistyö yritysten välillä, välittyy Finnpartnershipille. Raportointivuoden aikana saatiin valmiiksi 21 kehitysmaayrityksen21 yhdistäminen suomalaisyrityksiin ulkopuolisten konsulttien avulla. Taustojentarkistukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat tulleet mukaan Matchmaking-pilotin kautta. Sopimukset on solmittu yhteensä 32 yritysbongaajan ja 37 Suomessa toimivan konsultin kanssa. Taustojentarkistuksissa hyödynnettiin myös vanhaa konsulttiverkostoa. 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin myös kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja muista partnereista. Loppuvuodesta suomenkielinen vastaanottajalista koostui 994 (kasvua vuodessa 6 %) ja englanninkielinen 428 (kasvua 38 %) henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti. 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset Liiketoimintamahdollisuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden 2014 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on johtanut alla olevan taulukon mukaan 161 aloitteesta 62 aloitetta, eli yhteensä 38 % työstetyistä hakemuksista. Tässä on huimaa kasvua edellisvuosiin verrattuna, mikä on tulosta tehostetusta Matchmaking-työstä. Taulukossa 6 on kuvattu MM-toiminnan tuloksia. Seuranta on lähetetty joulukuussa 2014 Partner Search –tietokannassa oleville yrityksille. Näiden lisäksi one-to-one yhteydenottojen etenemistä on seurattu mahdollisuuksien mukaan. Taulukko 6 Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina 2009 – 2014 2009 25 Kommunikointia yritysten välillä 2010 19 2011 18 2012 6 2013 7 2014 35 Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla 3 0 0 1 4 4 Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu 0 7 3 2 2 5 Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu LKT-hakemus vastaanotettu 1 1 0 2 8 0 1 4 0 0 3 2 1 2 0 5 7 6 yhteensä 30 (36 %) 36 (31 %) 26 (25 %) 14 (14 %) 16 (22 %) 62 (38 %) Ei vielä tulosta 37 (44 %) 74 (63 %) 72 (70 %) 77 (76 %) 42 (58 %) 53 (33 %) Ei vastausta kyselyyn 17 (20 %) 8 (7 %) 5 (5 %) 11 (11 %) 16 (22 %) 46 (29 %) 84 (100 %) 118 (100 %) 103 (100 %) 102 (100 %) 72 (100 %) 161 (100 %) yhteensä 21 6 x Vietnam, 3 x Peru, 2 x Chile, 2 x Tansania, 1 x Egypti, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Kamerun, Kolumbia, Namibia & Pakistan 23 (25) 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa Vuonna 2014 operaattori esitteli toimintaansa ja palveluitaan 47 erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa, tavoitteen ollessa vuositasolla 28 tilaisuutta. Lähes kaikki tilaisuudet ovat olleet muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut LK-ohjelmasta tiedottamisen useissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Tarpeen mukaan pyritään saamaan muiden toimijoiden edustajia edustamaan myös Finnpartnershipiä. Liitteessä 8 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet. 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä on vuoden aikana sekä ylläpidetty että tiivistetty suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön edustustojen, tuontipolitiikkatoiminnan ja neuvonantajien, Team Finland –toimijoiden, klusterityöryhmien sekä yrittäjien katto-organisaatioiden, kuten Muotikaupan liiton, kanssa. Yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty kehitysmaiden tahojen, kuten kehitysmaiden suurlähetystöjen, kansainvälistymis- ja kaupanedistämistahojen ja konsulttien, kanssa. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on kehitelty Norjan, Ruotsin ja keskieurooppalaisten kehitysmaatuontia ja kehitysmaainvestointeja edistävien sisarorganisaatioiden kanssa MM-palveluun, kehitysmaatuontiin ja markkinaraportteihin liittyen. Yhteistyötä on tehty myös kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa tuettujen ostajamatkojen markkinoimiseksi, muun muassa ADEXin kanssa (Asociación de Exportadores del Perú). 4) Neuvontapalvelu Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Nopefin ja Tekesin palveluiden piiriin. Yritykset pyytävätkin varsin usein lisätietoja ja neuvontaa myös muiden Suomessa toimivien kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden palveluista. Yritykset pyytävät myös esim. kehitysmaiden yritysten, laki- ja tilitoimistojen tai elinkeinoelämää edustavien organisaatioiden yhteystietoja. Ohjelman kotisivuilla ylläpidettävä liiketoimintapankki pyrkii kattamaan kyseiset tiedot kehitysmaista. Tiedot liiketoimintapankkiin saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta. 24 (25) Vuoden alussa lisättiin viimeiset CBI:lta tilatut markkinaraportit kotisivuille kehitysmaatuontiosioon. Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin LK-tukea hakeville yrityksille. Yleinen neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnership-tiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 27 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 21 tuntia kuukaudessa. Lisäksi LKT-hakijoille tarjotaan erityistä neuvontaa koskien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (Y&Y-voucher) sekä rahoitusneuvontaa. 5) Henkilöstö Tiimiin kuuluu ohjelmajohtaja, viisi asiantuntijaa ja assistentti. Nuorempana analyytikkona toiminut Maijastiina Suonpää lopetti 5.3.2014 ja hänen seuraajakseen palkattiin Janne Penttilä 3.3.2014 alkaen. Lisäksi assistenttina toiminut Tiina Mäkinen lopetti tehtävässään 22.7.2014 ja hänen seuraajakseen palkattiin Suzanne Hénault 4.9.2014 alkaen. Kesätyöntekijäksi palkattiin Santeri Vilos (17.3.–29.8.2013). Edellä mainittujen lisäksi henkilöstöön kuuluvat Siv Ahlberg, Suvi Lähdevuori, Birgit Nevala, Marika Torkkel ja Hanna Viitala. 6) Näkymät vuodelle 2015 ja tulevaisuuden kehitystarpeet Vuonna 2015 toiminta jatkuu pääosin ilman suurempia muutoksia. Toiminnan vaatimia pieniä muutoksia tehdään jatkuvasti ja lisäksi meneillään olevat muutokset Team Finland-toimintakonseptin alla tuonevat mukanaan uudistuksia, jotka vaikuttavat myös Finnpartnershipin työhön. Työn alla ollut lakimuutos, joka integroisi LKohjelman pysyväksi osaksi Finnfundia, lopetettiin ja siten keväällä on edessä ohjelman hallinnon kilpailutus vuodesta 2016 eteenpäin. Vuoden alusta tehtiin muutoksia LKT:n ehtoihin (demonstraatiohankkeet ja uusia hyväksyttäviä kustannuksia) sekä lanseerattiin konferenssituki. Matchmaking-toimintaa laajennetaan useampiin maihin perustuen edellisen vuoden hyviin tuloksiin mahdollistaen näin suuremmat volyymit ja paremman kustan- 25 (25) nustehokkuuden. Yhteistyötä jo aiemmin mukana olleissa maissa, Indonesiassa, Pakistan, Perussa, Sri Lankassa, Tansaniassa ja Vietnamissa, jatketaan kuten aiemmin. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia esim. Afganistanissa, Algeriassa, Bhutanissa, Boliviassa, Chilessä, Ecuadorissa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Kazakstanissa, Kolumbiassa, Kuubassa, Malesiassa, Myanmarissa, Panamassa, Ruandassa, Sambiassa, Tunisiassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, joissa toiminta rakentuu hyvän yhteistyön varaan mm. edustustojen kanssa. Resurssien parhaan käytön varmistamiseksi pyritään vastaamaan kysyntään niin, että aktiiviset ja tulokselliset toimijat saavat vastinetta työlleen. Yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään hyvässä Team Finland-hengessä. TEM-konsernin alaiset toimijat ovat kaikki aktivoituneet ja rakentumassa on hyviä yhteistyömalleja. Näkymät kuluvalle vuodelle ovat taas kerran erilaiset kuin aikaisemmin, tämän ollessa viimeinen vuosi tällä sopimuksella. LKT:n kysyntä on jatkuvaa, tosin paineita tukemisen muodonmuutoksille on, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Samoin kysytään yhteishankkeitten, innovaatioiden, BoP-mallien ja muitten ei-perinteisten tai nykyisten ehtojen mukaista rahoitusta (kuten esim. starttiraha). MMpalvelun aikaansaama kysyntä on suurta ja jatkuvasti kasvavaa ja pullonkaulana ovat erilaiset laatuvaatimukset kehitysmaissa ja Suomessa. Myös suomalaisten yritysten herättäminen tällaiseen yhteystyöhön vaatii paljon resursseja, mutta saatu positiivinen palaute ja vastaanotto kannustavat jatkamaan. TOIMINTARAPORTIN ALLEKIRJOITUS Helsinki 30. päivänä huhtikuuta 2015 Siv Ahlberg Programme Director Finnpartnership / Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Liitteet Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1: 2: 3: 4: 5: 6: 7: 8: 9: LKO:n prosessikaavio Finnpartnershipin ohjausryhmän kokoonpano 2014 Vuonna 2014 myönnetyt tuet Vuosina 2006 - 2014 hyväksytyt tukihakemukset maanosittain Vuosina 2006 - 2014 myönnetyt tuet toimialoittain LKT-hankkeiden kehitysvaikutukset v. 2010 hankkeet - seurantaraportointi Markkinointitilaisuudet 2014 Matchmaking-yhteydenotot Tilintarkastuskertomus Finnpartnership-ohjelman talousraportti 2014 Liite 1 LKOn prosessikaavio Hakija (saajayhteisö) lähettää lomakkeen liitteineen operaattorille (haku 6xvuosi, käytännössä avoin) -Hakemuslomake (sis. de minimis –kelpoisuus); - hankebudjetti; - hankekuvaus; - kehitysvaikutustenarviointi - kaupparek.ote ja tilinpäätöstiedot; Operaattori maksaa valtionavun saajayhteisölle UM:n valtuuttamana. - maksatus saajayhteisölle toteutuneiden, hyväksyttyjen kustannusten perusteella. UM maksaa operaattorille saajayhteisöille kanavoitavaa valtionavustusta tarvittaessa säännöllisin väliajoin (kolmannesvuosittain) Operaattori rekisteröi hakemuksen, tarjoaa Y&Y voucherin ja pyytää tarvittaessa lisätietoja Operaattori ilmoittaa UM:n alueosastoille ja edustustoille. Saajayhteistö lähettää maksatuspyynnön Operaattorille (mahdollisuus kahteen nostoon) Operaattori tarkistaa: - sitoumuslomake; -maksatuspyyntö; -liitteet, lausunnot ja raportit; Saajayhteisö raportoi Operaattorille vuosittain 2 vuotta tuen raukeamisen jälkeen - kaksi seurantaraporttia; - loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä. Operaattori valmistelee hankkeen tukikomitean kokoukseen - hankeyhteenveto; - ympäristö ja yhteiskuntavastuu luokitus; - kehitysvaikutusluokitus; - asiakastiedon luottotiedot; - tilinpäätöstiedot Operaattori tiedottaa hakijaa tukikomitean suosituksesta. Saajayhteisö toteuttaa hankkeen (kustannukset syntyvät rekisteröintipäivästä ehdollisena päätökselle) - tuki voimassa 24 kk päätöksen tiedonannosta alkaen; - oikaisuvaatimuksen käsittely (UM). Operaattori tekee kehitysvaikutusarvion toteutuneista hankkeista Tukikomitea esittää 6 kertaa vuodessa UM:lle valtionavun hakemista tai hakemuksen hylkäämistä Operaattori valmistelee tukikomitean pöytäkirjoista hakemus koosteen UM:lle. Hyväksytyksi esitetyille tarjotaan rahoitusneuvontaa. Operaattori UM:n valtuuttamana tiedottaa saajayhteisölle myönteisestä päätöksestä, ehdoista yms. UM myöntää/hylkää valtionavun saajayhteisöille. Ulkomaankauppa ja -kehitysministerin allekirjoittama valtionavustuspäätös, jonka liitteeksi liikekumppanuustukiehdot (kts. alla). UM tiedottaa ja valtuuttaa Operaattorin tiedottamaan hakijoille Valtionavustuspäätös. Liitteet: - liikekumppanuustuen yleisehdot; - hyväksyttävät kustannukset; -Maksatuspyyntöohje ja -lomake; -Tilintarkastusohje ja tarkastuslausunnon malli; -Raportointiohje;sitoumuslomake; (tukikomitean hyväksymä hakemus) Operaattori raportoi UM:lle vuosittain ja vuosikolmanneksittain toiminnastaan ja rahan käytöstään - toiminta- ja talousraportti ja tilintarkastuskertomus -kolmannesvuosittainen raportointi. Operaattori tiedottaa: - myönteinen päätös: kts. seuraava kohta; - kielteinen päätös: ilmoitus asiakkaalle ml. valitustie ja -ohje; - saajayhteisön tulee vahvistaa kirjallisesti päätöksen vastaanottamisesta. Liite 2 Liite 2 OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO 2014 Jäsen Organisaatio Riikka Laatu (pj) UM / KEO-02 Janne Sykkö UM / KEO-50 Antti Loikas UM / ALI-01 (Marita Meranto) UM / ASA (06/2014 asti Antero Klemola) UM / ASA Eija-Leena Linkola UM / EUR-40 (Pirjo Välinoro) UM / ITÄ-20 (06/2014 asti Hanna Vuokko) UM / ITÄ-20 Antti Piispanen UM / TUO Jari Mehto / Mika Relander Finnvera Satu Vasamo-Koskinen EK (04/2014 asti Outi Ervasti) Sami Humala (10/2014 asti Jusa Susia) Finpro Natalia Härkin (10/2014 asti Mikko Härkönen) Työ- ja elinkeinoministeriö Finnpartnership-tiimi Helena Arlander Johtaja, salkun- ja riskienhallinta Siv Ahlberg Programme Director Hanna Viitala Programme Analyst Marika Torkkel Programme Officer Birgit Nevala Business Partnership Coordinator Suvi Lähdevuori Junior Analyst Janne Penttilä Junior Analyst Tiina Mäkinen (07/2014 asti) Programme Assistant Suzanne Hénault (09/2014 alkaen) Programme Assistant 1(8) VUONNA 2014 MYÖNNETYT TUET Yritys Koko Toimiala Hankkeen vaihe Tuki-% Summa Liite 3 Maksatus Käyttämättä Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Africa Experts Oy Ab PK-yritys M atkailuala Liiketoimintasuunnitelma 70 % 52 927,00 0,00 52 927,00 50 % 39 468,00 0,00 39 468,00 70 % 28 560,00 0,00 28 560,00 70 % 31 871,00 0,00 31 871,00 70 % 17 096,00 0,00 17 096,00 50 % 44 915,00 0,00 44 915,00 70 % 69 384,00 0,00 69 384,00 70 % 57 101,00 0,00 57 101,00 30 % 51 527,00 0,00 51 527,00 70 % 23 086,00 0,00 23 086,00 70 % 11 710,00 3 945,22 7 764,78 50 % 45 500,00 0,00 45 500,00 70 % 28 533,00 0,00 28 533,00 70 % 35 490,00 0,00 35 490,00 50 % 90 265,00 0,00 90 265,00 Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Suuryritys Palveluala Airport College International Oy PK-yritys Koulutuspalvelut A-Lab Oy PK-yritys Aquaminerals Finland Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Ympäristöala Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Hankeselvitys Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Arkkitehtuura Oy PK-yritys Rakennusala Hankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi AS Trigon Capital PK-yritys Rahoitusala Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Hankeselvitys Assegai Enterprises OY PK-yritys Koulutuspalvelut Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus AW-Energy Oy Suuryritys BearIT Oy PK-yritys Bookiwoo Oy Bulleh Shah Packaging (Private) Limited PK-yritys Suuryritys Energiateollisuus Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia M etsä-, puu- ja paperiteollisuus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Hankeselvitys Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Celain Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Celain Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Cencorp Oyj Suuryritys Energiateollisuus Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi 2(8) Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Confidex Oy Suuryritys Elektroniikka Ympäristö- ja 30 % 26 883,00 0,00 26 883,00 70 % 14 671,00 0,00 14 671,00 70 % 164 654,00 0,00 164 654,00 50 % 119 078,00 0,00 119 078,00 70 % 14 308,00 0,00 14 308,00 50 % 49 126,00 0,00 49 126,00 70 % 61 364,00 0,00 61 364,00 50 % 9 126,00 0,00 9 126,00 70 % 67 496,00 0,00 67 496,00 70 % 47 593,00 0,00 47 593,00 50 % 113 426,00 0,00 113 426,00 yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Liiketoimintasuunnitelma ConnectSSA PK-yritys Palveluala Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Devecon Group Oy PK-yritys Energiateollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Digita Networks Oy Suuryritys Tieto- ja viestintäteknologia Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Hankeselvitys Education Finder Sweden AB, Sivuliike Ympäristö- ja PK-yritys Koulutuspalvelut yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Efla Oy Suuryritys Sähkötekniikka Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Ympäristö- ja Ekolet Oy PK-yritys Ympäristöala yhteiskuntavaikutusten arviointi Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Fairspectrum Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Ympäristö- ja Finarte (India) Oy PK-yritys Käsityöt yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Ympäristö- ja Finpack Co. Ltd. PK-yritys Pakkaus ja materiaalit yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys FIT Biotech Oy PK-yritys Terveys- ja lääketeollisuus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi 3(8) Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma FM -International Oy Suuryritys Palveluala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten 50 % 68 237,00 0,00 68 237,00 50 % 40 287,00 17 383,47 22 903,53 70 % 44 842,00 0,00 44 842,00 70 % 21 252,00 0,00 21 252,00 70 % 23 946,00 0,00 23 946,00 50 % 17 412,00 0,00 17 412,00 arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Esihankeselvitys Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Hankeselvitys Suuryritys Palveluala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys Fuzu Oy PK-yritys Tieto- ja Henkilökunnan koulutus viestintäteknologia Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys GA90 Recycling Oy PK-yritys Ympäristöala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Genano Oy Ab PK-yritys Sähkötekniikka Genano Oy Ab PK-yritys Sähkötekniikka Genano Oy Ab PK-yritys Sähkötekniikka Partnerin identifiointi 50 % 10 519,00 0,00 10 519,00 Genano Oy Ab PK-yritys Sähkötekniikka Partnerin identifiointi 70 % 9 212,00 0,00 9 212,00 70 % 37 425,00 0,00 37 425,00 50 % 87 236,00 0,00 87 236,00 70 % 18 163,00 0,00 18 163,00 70 % 33 515,00 0,00 33 515,00 50 % 55 711,00 0,00 55 711,00 Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Haave Oy PK-yritys Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Halax Oy Finland PK-yritys Rakennusala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Haltu Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Helenan Kotileipomo jää hyvä maku Ky PK-yritys M aatalous- ja Hankeselvitys elintarviketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Helsingin yliopisto (Haartmaninstituutti) Suuryritys Terveys- ja Liiketoimintasuunnitelma lääketeollisuus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi 4(8) Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Helsinki Sustainability Center Oy PK-yritys Käsityöt Henkilökunnan koulutus 50 % 59 936,00 0,00 59 936,00 70 % 29 288,00 0,00 29 288,00 50 % 28 202,00 0,00 28 202,00 70 % 14 444,00 0,00 14 444,00 70 % 37 236,00 0,00 37 236,00 50 % 43 590,00 0,00 43 590,00 50 % 66 719,00 0,00 66 719,00 50 % 29 574,00 0,00 29 574,00 30 % 60 446,00 0,00 60 446,00 70 % 57 766,00 0,00 57 766,00 Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Ihanalle (perustettava yritys) PK-yritys Tekstiiliteollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Innokas M edical Oy Intelligent HR Systems Finland Oy PK-yritys PK-yritys Intelligent HR Systems Finland Oy PK-yritys J.F.Key Ab Oy PK-yritys Terveys- ja lääketeollisuus Tieto- ja viestintäteknologia Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Tieto- ja Partnerin identifiointi viestintäteknologia Esihankeselvitys Tuotantotekniikka ja laitteisto Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma JK Corporation Oy PK-yritys Ympäristöala Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Esihankeselvitys Ju&Flo Research Oy Ltd PK-yritys Koulutuspalvelut Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Kesla Oyj Suuryritys M etalliteollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys KEY M ANAGEM ENT SERVICES CONSULTING OF FINLAND OY PK-yritys Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi 5(8) Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Keypro Oy PK-yritys Tieto- ja yhteiskuntavaikutusten viestintäteknologia arviointi 70 % 85 995,00 0,00 85 995,00 50 % 32 556,00 0,00 32 556,00 70 % 30 859,00 0,00 30 859,00 70 % 54 765,00 0,00 54 765,00 70 % 6 176,00 0,00 6 176,00 50 % 4 214,00 0,00 4 214,00 70 % 30 159,00 0,00 30 159,00 70 % 54 713,00 0,00 54 713,00 70 % 26 817,00 0,00 26 817,00 50 % 48 668,00 0,00 48 668,00 70 % 84 411,00 0,00 84 411,00 50 % 8 106,00 0,00 8 106,00 50 % 2 200,00 0,00 2 200,00 Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys M argit Peura Fashion Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi M arkkinointitoimisto Expression Oy PK-yritys Palveluala Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys M ekitec Oy PK-yritys Tuotantotekniikka ja - Liiketoimintasuunnitelma laitteisto Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Tieto- ja Partnerin identifiointi viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus M HG Systems Oy Ltd PK-yritys M ifuko Oy PK-yritys Käsityöt M ifuko Oy PK-yritys Käsityöt Partnerin identifiointi Hankeselvitys Partnerin identifiointi Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys M odifica Oy PK-yritys M uu Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Teknologian ja ratkaisujen pilotointi M uotoiluasema Oy PK-yritys Palveluala Partnerin identifiointi Hankeselvitys Partnerin identifiointi Oi! Oi! Brazil Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Optomed Oy PK-yritys Terveys- ja lääketeollisuus Liiketoimintasuunnitelma Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Oy Aidventures Ltd PK-yritys Käsityöt Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Oy Contrevo Ltd. PK-yritys Palveluala Partnerin identifiointi 6(8) Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Oy DBC Solutions Ltd PK-yritys Terveys- ja yhteiskuntavaikutusten lääketeollisuus arviointi 50 % 38 286,00 0,00 38 286,00 70 % 22 583,00 0,00 22 583,00 50 % 113 643,00 0,00 113 643,00 70 % 156 718,00 0,00 156 718,00 50 % 29 418,00 0,00 29 418,00 70 % 40 556,00 0,00 40 556,00 50 % 44 181,00 0,00 44 181,00 70 % 31 694,00 0,00 31 694,00 70 % 44 994,00 0,00 44 994,00 50 % 60 452,00 0,00 60 452,00 50 % 14 972,00 0,00 14 972,00 70 % 30 142,00 0,00 30 142,00 Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Oy Today Company Ltd. PK-yritys Palveluala Liiketoimintasuunnitelma Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Patria Pilot Training Oy Suuryritys Koulutuspalvelut Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja Peabud Consulting Oy PK-yritys Rakennusala yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Pertec Consulting Oy PK-yritys Koulutuspalvelut Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Pertec Consulting Oy PK-yritys Koulutuspalvelut Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Proagria Finland Oy PK-yritys M aatalous- ja Ympäristö- ja elintarviketeollisuus yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Protech AD Services Oy PK-yritys Ympäristöala Partnerin identifiointi Liiketoimintasuunnitelma Pure Waste Textiles Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Hankeselvitys Puutalokymppi Oy PK-yritys Rakennusala Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Rhymetime Oy PK-yritys Kumi- ja muoviteollisuus Esihankeselvitys Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Partnerin identifiointi Sansox Oy PK-yritys Ympäristöala Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus 7(8) Partnerin identifiointi Sibesonke Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Hankeselvitys Henkilökunnan koulutus 70 % 241 435,00 0,00 241 435,00 70 % 35 105,00 0,00 35 105,00 70 % 59 675,00 0,00 59 675,00 70 % 46 505,00 0,00 46 505,00 50 % 49 001,00 0,00 49 001,00 70 % 49 507,00 0,00 49 507,00 70 % 76 675,00 0,00 76 675,00 70 % 67 402,00 0,00 67 402,00 50 % 5 054,00 0,00 5 054,00 70 % 20 679,00 0,00 20 679,00 Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Henkilökunnan koulutus Siimet Oy PK-yritys M etalliteollisuus Liiketoiminta-alueen kehittäminen Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Siru M obile Oy PK-yritys Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Spotless Tea Bag Oy PK-yritys Pakkaus ja materiaalit Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Suomalainen Uimakoulu Oy PK-yritys Koulutuspalvelut Liiketoimintasuunnitelma Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Sylvi Salonen Oy PK-yritys Käsityöt Hankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys TestLab Finland Oy PK-yritys Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Tieto-Wizard Oy PK-yritys M etalliteollisuus Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Tmi Ismo Rautiainen PK-yritys Rakennusala Esihankeselvitys Hankeselvitys Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Trinnect Oy PK-yritys Tieto- ja viestintäteknologia Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi 8(8) Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Liiketoimintasuunnitelma Vega Four Oy PK-yritys Tekstiiliteollisuus Ympäristö- ja 70 % 5 872,00 0,00 5 872,00 50 % 66 736,00 0,00 66 736,00 70 % 67 688,00 0,00 67 688,00 70 % 64 428,00 0,00 64 428,00 50 % 131 588,00 0,00 131 588,00 50 % 23 538,00 0,00 23 538,00 Yht. 4 318 282,00 21 328,69 4 296 953,31 yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Hankeselvitys Vianova Systems Finland Oy PK-yritys Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Hankeselvitys Vianova Systems Finland Oy PK-yritys Tieto- ja Liiketoimintasuunnitelma viestintäteknologia Henkilökunnan koulutus Teknologian ja ratkaisujen pilotointi Partnerin identifiointi Vianova Systems Finland Oy PK-yritys Tieto- ja Hankeselvitys viestintäteknologia Liiketoimintasuunnitelma Henkilökunnan koulutus Partnerin identifiointi Esihankeselvitys Hankeselvitys Virtor Oy PK-yritys M etalliteollisuus Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi Henkilökunnan koulutus Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Henkilökunnan koulutus PK-yritys Palveluala Teknologian ja ratkaisujen pilotointi 6 ! " # $ # %& % ' " (# ) (# *# ) %# ( ** (* ) ) # ( + , %% * , & , & ### *# # , " #( # & & % & ( " #* ( #& # * * . # ## / # & (& &# 0 ( % 0 1 ' ( 2 #% 2 & * * 2 &( # # % 1 3 *# # *% * " % (% # " #% ( ! ! 4 #( ! $ ! & 5 6" * (# # 6 6 7 8 6 72 & &* * 6 & ##( ' ' # ' & %& * # ' ' ! , , & 3 , ## , 8 , , " , " 5 - & % ( * %( % &* " & 4 & ( . ( & % %# (# % # #& *& & # (% * ." . # 07 -7 ' 9 % % 2 # %## * ( # 2 " # 2 % %# * 2 2 % 24 * & (* " ( * & ( 1" %* & : 4 ! ; & ## ## , " - *& - # && , & ( - * " 2 ##* #%* % 1 # & * 3 3 77 & " ! #*# ## - ! & < * < * % # % * # *( # * ( 9= * ( 5 - * 6= #&& ' ; && ( , .= 0 # & ( # " & * " 0 * # " 1 " 3 ( # & # %( (( &* & 1(1) 2006 - 2014 myönnetyt tuet toimialoittain 2006-2009 2010 2011 2012 Liite 5 2013 2006-2014 2014 yht. yht. kpl yht. € kpl 5 481 285 4 311 592 Energiateollisuus 20 1 413 487 14 Tieto- ja viestintäteknologia 37 1 804 821 16 Kalateollisuus ja kalatuotteet 4 79 319 2 Kemikaalit 4 258 363 Koulutusala 2 21 960 Kumi- ja muoviteollisuus 2 52 832 Käsityöt 5 71 110 6 89 622 4 22 899 197 7 331 286 4 12 333 1 11 760 12 913 880 5 9 1 062 004 2 Toimiala Elektroniikka kpl € kpl € kpl € kpl 2 68 160 1 25 641 1 839 765 6 357 115 8 354 703 4 641 343 17 549 651 12 495 639 21 51 434 207 472 852 162 1 3 22 1 54 620 1 20 813 16 863 2 24 427 1 19 144 1 7 184 1 4 619 1 86 713 1 32 741 4 98 425 4 95 770 7 159 877 1 66 193 2 83 678 3 83 728 € Kaivostoiminta Kuljetusala € kpl 26 883 14 306 446 55 1 158 257 125 yht. € 964 995 3 478 988 5 501 873 2 75 433 10 146 937 7 382 436 8 362 161 25 738 193 1 57 801 4 207 672 1 23 064 1 35 152 1 14 972 8 209 748 68 924 7 160 738 3 72 227 6 219 418 31 682 039 7 147 087 3 56 426 4 90 907 2 77 696 45 1 602 599 1 43 288 1 5 740 1 28 169 1 52 927 9 154 217 206 346 12 590 713 8 188 628 4 257 451 4 294 541 45 2 451 559 130 521 1 146 161 2 154 409 1 45 500 15 1 538 595 7 236 192 4 145 989 1 54 713 12 436 894 1 15 498 2 94 098 7 219 098 15 372 745 9 268 660 70 1 984 770 1 69 384 4 178 499 5 354 375 44 1 998 759 Maatalous- ja elintarviketeollisuus Matkailu Metalliteollisuus Metsä-, puu- ja paperiteollisuus Muu Pakkaus ja materiaalit Palveluala 2 69 941 2 39 561 18 582 344 4 75 774 Rahoitusala 2 46 155 1 62 960 Rakennusala 18 902 444 7 259 753 Sähkötekniikka Tekstiiliteollisuus Terveys- ja lääketeollisuus Tuotantotekniikka ja -laitteisto Tutkimus ja kehitys 20 5 549 951 139 801 4 135 296 4 180 883 5 161 503 4 203 876 1 33 927 5 88 769 4 116 241 6 270 265 5 110 215 25 823 293 13 428 467 4 94 950 5 86 386 3 20 098 4 112 011 5 161 378 34 903 290 6 222 260 3 54 452 1 20 771 2 48 157 3 104 112 5 320 036 20 769 788 33 2 266 478 13 483 611 6 253 123 3 80 700 2 98 958 2 98 355 59 3 281 225 7 236 292 6 204 432 6 330 337 6 228 267 56 2 948 954 77 2 405 276 96 3 585 663 90 4 318 282 733 3 117 191 1 20 860 3 98 241 Ympäristöala 21 1 536 752 8 313 239 9 335 927 Yhteensä: 246 13 446 499 110 4 271 150 114 3 889 276 31 916 146 KEHITYSVAIKUTUKSET Liite 6 LKT-hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisten seurantaraporttien mukaisesti 2006 2007 2008 2009 2010 Myönnettyjä tukia 22 79 68 77 110 Maksatuksen saaneita (pl. jatkohakemukset) 18 60 48 50 65 Maksatusten summa (pl. jatkohakemukset) 1 041 715,13 1 683 299,85 1 122 328,14 1 430 945,33 1 253 884,55 Maksatusten summa (ml. jatkohakemukset) 1 041 715,13 1 683 299,85 1 269 787,20 1 451 900,49 1 570 585,54 10 (56 %) 25 (42 %) 24 (50 %) 24 (48 %) 24 (37 %) 1 (6 %) 15 (25 %) 9 (19 %) 10 (20 %) 16 (25 %) 7 (39 %) 20 (33 %) 15 (31 %) 16 (32 %) 25 (38 %) 10 (56 %) 32 (53 %) 25 (52 %) 24 (48 %) 23 (35 %) Suoraan työllistettyjä 713 899 1192 1283 621,5 Uusia työpaikkoja 301 590 547 884 307 Naistyöntekijöitä 127 156 269 518 180 Naisten osuus suoraan työllistetyistä 18 % 17 % 23 % 40 % 29 % Epäsuorasti työllistettyjä Investointeja toteuttaneita yrityksiä (pl. jatkohankkeet) Investointien kokonaissumma (pl. jatkohankkeet) Investointien kokonaissumma (ml. jatkohankkeet) Investointien suhde maksatuksiin (ml. jatkohankkeet) 514 1698 568 389 237 9 (50 %) 14 (23 %) 13 (27 %) 16 (32 %) 21 (32 %) 7 900 000 1 635 700 000 7 900 000 35 720 000 20 180 000 7 900 000 1 635 700 000 8 300 000 35 740 000 29 320 000 758 % 97172 % 654 % 2461 % 1867 % Tytäryritys tai yhteisyritys perustettu 9 (50 %) 13 (22 %) 15 (31 %) 12 (24 %) 11 (17 %) Alihankinta aloitettu 4 (22 %) 16 (27 %) 14 (29 %) 9 (18 %) 13 (20 %) Lisäarvollinen kehitysmaatuonti aloitettu 11 (17 %) Onnistuneita hankkeita viimeisessä raportissa Keskeneräisiä hankkeita viimeisessä raportissa Lopetettuja hankkeita viimeisessä raportissa Suoraan työllistäviä yrityksiä 6 (33 %) 12 (20 %) 12 (25 %) 10 (20 %) Teknologian ja tietotaidon siirtoa toteuttaneita hankkeita 10 (56 %) 45 (75 %) 36 (75 %) 36 (72 %) Koulutusta toteuttaneita hankkeita 11 (61 %) 35 (58 %) 33 (69 %) 36 (72 %) 10 (56 %) 22 (46 %) 25 (52 %) 22 (44 %) 8 (44 %) 24 (40 %) 28 (58 %) 26 (52 %) 19 (29 %) 4 (22 %) 25 (42 %) 16 (33 %) 12 (24 %) 9 (14 %) 11 (61 %) 42 (70 %) 36 (75 %) 34 (68 %) 29 (45 %) 6 (33 %) 34 (57 %) 29 (60 %) 21 (42 %) 29 (45 %) Keskimääräistä parempia palkkoja maksaneita hankkeita Hankkeita, joilla positiivisia vaikutuksia naisten työllistymiseen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon Hankkeita, joilla vaikutuksia yleiseen infrastruktuuriin Hankkeita, joilla vaikutuksia markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen Hankkeita, joilla positiivisia muita ympäristövaikutuksia 39 (60 %) 34 (52 %) 14 (22 %) Liite 7 Vuoden 2010 hankkeiden viimeinen seurantaraportti Yritysten raportoima etabloituminen1 Tilanne Tytär/JV, hanke toteutunut 2011/ 2012 19 Tulos + Ø Hanketta lykätty 2012/ 2013 Tulos 13 1 + ~ 1 2 2 ~ ~ - 4 ~ Ø Hanke osin toteutunut, yhtiötä ei perustettu Ø Hanke kesken -> Hanke lopetettu Ø Hanketta lykätty Ø Hanke lopetettu Tytär/JV, hanke kesken 15 ~ ~ Ø Hanketta ei toteutettu ~ - - 1 1 Ø Hanke osin toteutunut 2 ~ ~ ~ + - ~ - ~ Ø Hanke lopetettu JV/Tytär, hanketta lykätty toistaiseksi + ~ + ~ - 4 7 Tulos 10 3 1 1 2 2 1 1 Ø Hanke lopetettu Ø Hanke lopetettu 2014 2 1 1 2 4 1 4 Ø Hanketta lykätty Ø Hanketta lykätty 2013/ DAC1 DAC2 DAC3 DAC4 Suur PK 1 8 2 1 1 1 1 2 8 3 1 1 2 1 1 1 1 2 3 1 1 1 3 1 - 5 - 5 - 1 + ~ 2 1 + ~ 2 1 + - 1 Ø Hanke kesken -> Hanke lopetettu 2 1 Alihankinta, hanke toteutunut 6 + 6 + 6 + 1 Alihankinta, hanke lopetettu 2 - 1 1 ~ 1 1 ~ 4 + 2 1 1 + ~ - 1 1 2 + ~ - 1 + 1 1 1 ~ - 1 1 Ø Hanke lopetettu 1 ~ 1 + 1 + 1 + Ø Hanke lopetettu 1 - 1 - Lisensointi, hanke kesken 1 ~ Muu pitkäaikainen yhteistyö, toteutunut 2 + Muu pitkäaikainen yhteistyö, hanke kesken 2 ~ Tuonti, hanke kesken Ø Hanke toteutunut Lisensointi, hanke toteutunut Ø Hanketta lykätty Ø Hanketta lykätty toistaiseksi Ø Hanke toteutunut 1 ~ 1 ~ 2 + 2 + 1 + 1 - 1 1 ~ - 1 - 1 - Ø Hanke kesken Ø Hanketta ei toteutettu Muu pitkäaikainen yhteistyö, emoyhtiön toiminta loppunut, hanke lopetettu Yhteensä 1 65 - 65 65 1 2 1 1 1 1 3 1 4 1 1 1 1 6 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 13 1 1 1 1 1 10 1 1 1 2 4 1 4 1 1 1 5 Ø Hanketta lykätty 1 1 1 Koulutus, hanke toteutunut Tuonti, hanke toteutunut 1 1 Tytär/JV, hanke lopetettu Ø Hanketta lykätty 1 1 1 1 1 1 1 37 5 9 56 Muutokset 2009–2010 DAC-listauksesta 2011–2013 listaukseen: LDC-kategoriasta Malediivit siirtyi LIC-kategoriaan. LIC-kategoriasta Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam siirtyivät LMICkategoriaan. · LMIC-kategoriasta Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia-Hertzegovina, Kiina, Kolumbia, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Iran, Jordania, Namibia, Niue, Peru, Thaimaa, Tunisia sekä Wallis ja Futuna siirtyivät UMIC-kategoriaan ja Palestiina siirtyi kokonaan pois DAC-listalta. · UMIC-kategoriasta Barbados, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago siirtyivät kokonaan pois DAC-listalta sekä Belize ja Fidži siirtyi LMIC-kategoriaan. · · 1 Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan verrattuna maksatuspyyntövaiheen raportointiin, eli muutosta edellisestä vuodesta seuraavaan vuoteen ei ole tapahtunut, ovat samassa taulukon kohdassa kuin edellisenä vuotena. Jos muutosta on tapahtunut huonompaan tai parempaan, edellisen vuoden raportointiluokituksen alle on lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. Hankkeet on tuloksien lisäksi jaoteltu neljään luokkaan kohdemaan DAC-luokituksen ja hakijayrityksen koon mukaisesti. DAC1=LDC, DAC2=LIC DAC3=LMIC ja DAC4=UMIC. Listauksessa on käytetty vuosina 2009–2010 käytössä ollutta luokitusta, joka eroaa joidenkin maiden osalta nykyisestä. Markkinointitilaisuudet Liite 8 Markkinointitilaisuudet vuonna 2014 Tilaisuudet Suomessa: · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 2014_01_20 Cleantech India event, Team Finland, ~45 osallistujaa 2014_01_21 Tietoisku Varkauden seudun yrittäjät ja elinkeinotoimijat, ~9 osallistujaa 2014_02_05 KIVINET Pirkanmaa, Tampere, ~150 osallistujaa 2014_02_12 Doing Business in Emerging Countries, HAAGA-HELIA, ~15 osallistujaa 2014_02_17 Indonesian matkailualan delegaatio, FP-tiloissa, ~10 osallistujaa 2014_03_13 Markkinointitilaisuus: Muotikaupan Liitto, ~12 osallistujaa 2014_03_13 TF-koordinaattorien koulutus, Vietnam/Ely-keskus, ~14 osallistujaa 2014_03_14 Kansalaisjärjestötapaaminen somalialaisten poliitikkojen kanssa, ~70 osallistujaa 2014_03_18 Oma Yritys-tapahtuma, Wanha Satama, ~150 osallistujaa 2014_03_19 KIVINET Keski-Suomi, ~150 osallistujaa 2014_03_20 FATA Business Seminar, ~80 osallistujaa 2014_03_31 Kasva ja kansainvälisty, Hämeenlinna, ~80 osallistujaa 2014_03_31 Yhteiskuntavastuun tulevaisuus, TEM, ~80 osallistujaa 2014_04_07 Mitä kuuluu Pohjois-Afrikkaan, Turku ~30 osallistujaa 2014_04_09 KIVINET Satakunta, Pori, ~90 osallistujaa 2014_04_22 Finland-Ghana Business Seminar, Finpro, ~60 osallistujaa 2014_05-09 Market opportunity Day, Finpro, ~100 osallistujaa 2014_05_16 Latinalaisen Amerikan ja EU:n sopimukset sekä IDB, Säätytalo, ~250 osallistujaa 2014_05_27 Africa Sense Making (työpaja), Helsingin yliopisto ~100 osallistujaa 2014_06_02 Namibian kauppaministeri + yritysvaltuuskuntavierailu, Finpro, ~30 osallistujaa 2014_06_17 Co-creating Business Ecosystems in Emerging Markets, Aalto-yo, ~50 osallistujaa 2014_06_18 Kiinan mallimaatila – keskustelutilaisuus, Vakola Vihti, ~30 osallistujaa 2014_06_18 New Global Steering Board, Aalto-yliopisto, ~20 osallistujaa 2014_08_14 Weconomy Start Steering Group, Suomen World Vision, ~20 osallistujaa 2014_08_20 Chile & Peru VKE-matka valmistelukokous, Finpro, ~25 osallistujaa 2014_ 08_ 21 Maailman markkinat 2014 - Nouseva Afrikka, UM, ~140 osallistujaa 2014_09_02 Kuuban investointilaki ja Havannan messut -seminaari, Helsinki, ~30 osallistujaa 2014_09_02 Itä ja Länsi-Afrikan liiketoimintamahdollisuudet, Mikkeli, ~100 osallistujaa 2014_09_03 Itä ja Länsi-Afrikan liiketoimintamahdollisuudet, Turku, ~80 osallistujaa 2014_09_04 Itä ja Länsi-Afrikan liiketoimintamahdollisuudet, Pori, ~40 osallistujaa 2014_09_16-18 Alihankintamessut, Tampere, ~16 000 osallistujaa 2014_09_18 Africa Business Seminar, Helsinki, ~60 osallistujaa 2014_09_23 Hidden Talents –yritystapahtuma, ~80 osallistujaa 2014_09_26 Keskustelutilaisuus: Vietnamin varapääministeri Mr. Hoang Trung Hai EK:ssa, ~50 osallistujaa 2014_10_02 Novago Yrityskehitys Oy, ~20 osallistujaa 2014_10_07 Ministeri Vapaavuoren Vietnamin matkan valmistelukokous & workshop, ~40 osallistujaa 2014-10-20 Launching seminar for the Nordic Somali organization, Espoo, ~60 osallistujaa 2014_10_21 Team Finland: Uudet nuotit kansainvälistymiseen, Porvoo, ~130 osallistujaa 2014_10_24 Superwomen Matchmaking 2014 event, Turku, ~10 osallistujaa 2014_11_19 BEAM-verkostoitumistilaisuus, ~90 osallistujaa 2014_11_19-20 Navigate messut ja Navigate Matchmaking-tapahtuma, Turku, ~2 000 osallistujaa 2014_11_20 Sri Lankan VKE-matkan valmistelukokous, ~10 osallistujaa 2014_11_21 Matchmaking Info tilaisuus, TREDEA, Tampere, 56 osallistujaa 2014_11_21 Vietnamilaisten metsädelegaatio, Nuuksio, ~15 osallistujaa 2014_11_27 Aamiaistilaisuus kohdemaiden suurlähetystöille Tukholmassa, ~20 osallistujaa 2014_12_17 Finland Afghanistan Business and Networking Event, Finpro, ~40 osallistujaa 2014_12_17 Aamiaistilaisuus kohdemaiden suurlähetystöille Helsingissä, ~15 osallistujaa Markkinointitilaisuudet Tilaisuudet kohdemaissa: · · · · · · · · · · · · · · · · · 2014_01_26-30 Etiopia; VKE-matka 2014_01_26-30 Tansania; VKE-matka 2014_02_3-6 Pakistan; Finland Business Summit 2014_02_18-20 Etelä-Afrikka; Africa Energy Indaba 2014_04_08 Peru; Textil Foro 2014_04_09 Peru; Business Partnership Seminar 2014_04_10 Peru; Adex-vientityöpaja 2014_05_04-08 Algeria; BATIMATEC rakennusalan messut 2014_07_02-06 Tansania; International Trade Fair 2014_10_8-12 Trade Expo Indonesia 2014_10_17 Doing Business with Finland, Ecuador 2014_10_21 Foro de Educación, Peru 2014_10_22 Doing Business with Finland, Bogota, Kolumbia 2014_10_23 Doing Business with Finland, Cali, Kolumbia 2014_10_24 Doing Business with Finland, Medellin, Kolumbia 2014_11_12-13 Vietwater + VCCI vientityöpaja, Vietnam + MM workshop 2014_12_1-5 Sri Lanka VKE-matka + Doing Business with Finland Liite 8 Agriculture and food processing 2 1 2 1 3 Chemicals Construction 1 2 1 1 5 1 1 1 1 1 2 1 1 2 1 Environment 1 9 1 1 1 1 2 1 1 Fishery and fish products 2 1 Forestry, wood and paper 3 1 1 2 8 18 1 2 1 1 Information and communication technology 1 1 M anufacturing engineering and machinery 1 1 2 1 1 1 1 1 M etal and industry engineering 1 1 1 5 1 1 M ining 2 Other 1 2 1 Rubber and plastics 2 1 1 Textiles and clothing 1 1 1 1 2 4 2 1 2 Tourism 1 1 1 2 7 3 1 1 1 2 7 2 5 4 3 6 7 6 1 3 1 1 1 3 5 1 Transportation 7 6 4 1 2 1 12 6 1 9 Energy Grand Total 19 1 1 1 Electrical engineering Grand Total Zambia Vietnam Uganda Turkey Tunisia Thailand Tanzania Sri Lanka South Africa Somalia 3 1 Educational services Services Liite 9 1 Crafts Furniture Peru Pakistan Nigeria Nepal Mozambique Kenya Kazakhstan Indonesia India Ethiopia Egypt Ecuador Colombia China Chile Cameroon Brazil Bangladesh Algeria Aktiivisten MM-yhteydenottojen jakautuminen maittain ja sektoreittain 21 1 4 1 3 1 1 1 1 13 1 6 114
© Copyright 2024