Yleiskaavaselostus
ILMAJOKI Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaavaselostus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot .............................................................................................................. 3 2 Tiivistelmä 3 Lähtökohdat .............................................................................................................................. 9 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 4 Yleiskaavan suunnittelun tarve ............................................................................. 54 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ........ 54 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................. 56 Yleiskaavan tavoitteet .......................................................................................... 66 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu................................................ 68 Yleiskaavan kuvaus ................................................................................................................... 73 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 6 Alueen yleiskuvaus................................................................................................. 9 Luonnonympäristö ............................................................................................... 11 Rakennettu ympäristö.......................................................................................... 27 Maanomistus ....................................................................................................... 49 Suunnittelutilanne ............................................................................................... 49 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet ............................................................................................. 54 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 .............................................................................................................................. 7 Kaavan rakenne ................................................................................................... 73 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................... 76 Aluevaraukset ...................................................................................................... 76 Kaavan vaikutukset .............................................................................................. 79 Ympäristön häiriötekijät ....................................................................................... 82 Kaavamerkinnät ja -määräykset ........................................................................... 83 Nimistö ................................................................................................................ 86 Yleiskaavan toteutus................................................................................................................. 87 6.1 6.2 6.3 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ......................................... 87 Toteuttaminen ja ajoitus ...................................................................................... 87 Toteutuksen seuranta .......................................................................................... 87 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: ILMAJOKI Alue: Tuomikylä - Renko - Pojanluoma Kaava: Yleiskaava Yleiskaavan laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17, PL 20 60800 ILMAJOKI Yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti puh. sähköposti Kaisa Sippola 044 - 4191 334 kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija puh. sähköposti Tapio Mäntymaa 044 - 4191 338 tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Kaavoituspäätökset VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava 18.6.2007 Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän yleiskaava 11.5.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat nähtävänä VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava 28.8 - 24.9.2007 Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaava 25.10 - 22.11.2013 Yleiskaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 30.3.2015 x.x.2015 x.x.2015 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 10-20 kilometriä Ilmajoen keskustaajamasta itään. Suunnittelualueeseen kuuluu pääosa Tuomikylästä, Rengosta ja Pojanluomasta. Alue rajautuu idässä Seinäjoen kaupungin vastaiseen rajaan, etelässä, lännessä ja pohjoisessa pääosin metsätalousalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 635 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja eheyttäminen sekä kyläkeskusten elinvoimaisuuden lisääminen. 1.4 Liiteasiakirjat Liite 1. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.5 Kaavaa koskevat taustaselvitykset ja lähdeaineisto Kyläselvitykset Tuomikylä sanoin ja kuvin, Tuomikyläseura 1988 Luontoselvitykset Ilmajoen kunnan luontoselvitys Luontotutkimus Enviro Oy 1988 Seinäjoen kasvillisuuskartoitus Kalajärven padolta Rengon padolle, Jarkko Leka, Länsi-Suomen ympäristökeskus 1997 Joen elinympäristökartoitus River Habitat Survey -menetelmällä Seinäjoen vesis-tössä kesällä 2000, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2000 4 Suomen perinnebiotoopit, Suomen Ympäristökeskus 2001 Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Seinäjoelle Peräseinäjoen ja Törnävän välille, Mervi Koskinen ja Markus Makkonen, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2003 Luontoselvitys Routakallio-Eskoo-Rengonkylä-Honkakylä, Hannu Tuomisto, Seinäjoen kaupunki 2007 Luontoarvojen perusselvitys, Valtatie 19 Seinäjoen ohitusväylä, Jyrki Oja ja Satu Oja, Suomen Luontotieto Oy 2007 Liito-oravaselvitys, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Hannu Tuomisto, Tiehallinto 2009 Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet, tiesuunnitelma, Hannu Tuomisto, maastokäynnin muistio 11.5.2010 Lepakkoselvitys, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo Hannu Tuomisto, Tiehallinto 2009 Viitasammakot - Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus, Hannu Tuomisto, Seinäjoen kaupunki 2008 YVA-selvitykset Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Tiehallinto, Ramboll Finland Oy 2007 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tiehallinto, Ramboll Finland Oy 2008 Rakennusperintö- ja muinaisjäännösselvitykset Rakennuskannan inventoinnit 1995, 2006 ja 2007. Ilmajoen kunta Ilmajoki, kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi, Timo Jussila, Mikroliitti Oy 2008 Museoviraston valtakunnallinen muinaisjäännösrekisteri Liikenneselvitykset Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma SESELI 2015 EP-liitto liitto 2001 Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, Seinäjoen kaupunki, Strafica 2008 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Yleissuunnitelma, Tiehallinto, Ramboll Finland Oy 2009 Valtatie 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo, Ilmajoki ja Seinäjoki, Yleissuunnitelman muutos paaluvälillä 16020-18300, EPOELY 2012 Meluselvitykset Seinäjoen lentokentän kiitotien pidennys, Ympäristömeluselvitys, Kari Pesonen Oy 2005 Seinäjoen lentoasema, Lentotoiminnan ympäristömeluselvitys, Ramboll Finland Oy 2010 5 Päätös LSSAVI/104/04.08/2012. Seinäjoen lentoaseman lupamääräysten tarkistaminen ja lentomelualueen (LDEN) muuttaminen, Ilmajoki. Länsi- ja SisäSuomen Aluehallintovirasto 23.4.2014 Infrasuunnitelmat Teknisen huollon verkostot, Ilmajoen kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Ilmajoen kunta 2008 Jätehuollon suunnitelmat, Lakeuden Etappi Oy Sähkö- ja televerkkosuunnitelmat Ympäristölupapäätökset Ympäristölupapäätös LSU-2003-Y-489, Laskunmäen jätehuoltokeskus, LänsiSuomen Ympäristökeskus 2003 Ympäristölupapäätös LSY-2005-Y-379, Seinäjoen lentoasema, Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto 2006 Päätös LSSAVI/104/04.08/2012. Seinäjoen lentoaseman lupamääräysten tarkistaminen ja lentomelualueen (LDEN) muuttaminen, Ilmajoki. Länsi- ja SisäSuomen Aluehallintovirasto 23.4.2014 Kaupunkiseutuselvitykset Seinäjoen kaupunkiseudun rakennemalli. Tavoitevuosi 2040. Tatu Oukka, Seinä-joen kaupunkiseutu 2009 Muut Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma, Maa- ja metsätalous-ministeriö 2000 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, EP-liitto 2005 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007, EPliitto 2005 Etelä-Pohjanmaan kylien kehittämisstrategia 2007-2013 Ilmajoen, Nurmon ja Seinäjoen erillisten Itäväylän osayleiskaavojen yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.3.2007, tarkistettu 8.5.2007 ja 17.8.2007 Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet, Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet, Entrecon 2008 Maankäytön rakennemalli, luonnos, Ilmajoen kunta 2008 Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011. Kyrkösjärven ja Seinäjoen vesistöalueen yleispiirteinen tulvavaarakartta, ELYkeskus 2013 Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä - alimpien rakentamiskorkeuksien suositukset päivitetty 11.6.2014. SYKE, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö Sähköiset lähtötietopalvelut OIVA Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot. Latauspalvelu LAPIO www.gtk.fi www.geography.fi www.vanhakartta.fi 6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Kaavoituspäätös OAS nähtävillä Luonnokset nähtävillä Yleisötilaisuus Tiehallinnon päätös tielinjauksesta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Osa osayleiskaavasta lainvoimainen 9.3.2007 11.6.2007 18.6.2007 28.8 - 24.9.2007 25.10 - 30.11.2007 14.11.2007 28.11.2008 6.4.2009 14.4.2009 24.4 - 25.5.2009 15.6.2009 22.6.2009 29.6.2009 21.5.2012 7 Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaava Tekninen lautakunta Kaavoituspäätös OAS nähtävillä Luonnokset nähtävillä Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 4.5.2009 11.5.2009 25.10 - 22.11.2013 5.8 - 1.9.2014 19.8.2014 26.9.2014 30.3.2015 x.x.2015 x. - x.2015 2.2 Yleiskaavan sisältö Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaavassa yhdistyvät kolmen kyläalueen, valtatien 19 ja Rengonharjun lentokentän maankäytön tarpeet kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti. Yleiskaavassa ohjataan alueen täydennysrakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että alueen kehittyminen on hallittua ja kestävää. Tavoitteena on toimiva ja ekologisesti kestävä yhdyskuntarakenne, jossa täydennysrakentaminen on sijoitettu siten, että se eheyttää kylärakennetta ja turvaa maatalouden harjoittamisen edellytyksiä suunnittelualueella. Arvokkaiden luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteiden säilyminen ja alueen virkistyskäytön kehittäminen on myös otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Valtatien yhdysliikenne on järjestetty eritasoliittymänä, joka yhdistää Alaanentien ja Rengonharjuntien kahden kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymästä on suorat yhteydet myös Seinäjoelle Jalasjärventietä pitkin sekä lentokentälle Rengonharjuntietä pitkin. Rakentaminen sijoittuu täydentävästi joko olemassa olevan asutuksen lomaan, siihen liittyen tai uutena alueena tukeutuen olemassa olevaan palvelurakenteeseen eli koulu-, kauppa-, posti- kylätoiminta-, virkistys- ja joukkoliikennepalveluihin. Lähes kaikki rakentamiseen osoitetut alueet kuuluvat vesilaitoksen toiminta-alueeseen. Suunnittelualueen osan sijoittuminen Seinäjoen vesistön läheisyyteen rajoittaa uudisrakentamista alueella ja vähentää rakentamiselle osoitettavien rakennuspaikkojen määrää. Täydennysrakentamiselle osoitetut alueet on selvitetty pääosin sillä tarkkuudella, että yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Osa suunnittelualueen yleiskaavasta on laadittu rakennuslupaharkintaa helpottamaan kahdessa mittakaavassa 1:10 000 ja 1:5000. Kylärakenteeseen on osoitettu viljelykäytössä olevat pellot maatalousalueeksi ja kotieläintilat laajennusvarauksineen kotieläintalouden suuryksikön merkinnällä. Kylärakentamisen ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. 2.3 Yleiskaavan toteutus Suunnittelualue on pääosin vanhaa toteutunutta tienvarsikyläaluetta. Yleiskaava toteutuu näkyvimmin valtatien 19 sekä Alaanentien ja Rengonharjuntien uuden liittymän rakentamisaikataulun mukaan. Valtatien läheisyyteen syntyvälle palvelu- ja tuotantorakentamisen alueelle ei ole aikataulusuunnitelmia. Yksityisille maanomistajille kuuluvat alueet toteutuvat maanmyyntihalukkuuden mukaan. Kunta päättää vuosittain omistamiensa asuntotonttien antamisesta myyntiin. Päätökseen vaikuttavat kunnan kulloisetkin mahdollisuudet kunnallistekniikan rakentamiseen sekä päivähoidon ja koulun tilanne. Neiron koulu ja päiväkoti ovat olleet kehittämiskohteena viimeksi vuonna 2013. Haja-asutusalueen kunnallistekniset suunnitelmat suunnittelualueella ovat toteutuneet aikataulun mukaisesti. Kunnan viemäriverkosto valmistuu suunnitelmien mukaan vaiheittain 2015-2019 aikana. 8 3 3.1 Lähtötiedot Alueen yleiskuvaus Renko Pojanluoma Tuomikylä Ahonkylä Kuva Mika Ruutiainen 2007 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen kunnan itäosassa rajautuen osittain Seinäjoen kaupungin rajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2635 ha. Alue jakautuu kylittäin kolmeen osaan: Tuomikylään, Rengonkylään ja Pojanluoman kylään. Tuomikylä on alava Tuomiluomaa seuraileva metsäselänteiden rajaama peltolaakso tienvarsiasutuksineen. Rengonkylä muodostuu kolmesta toisistaan poikkeavasta osasta; Seinäjokivartta seuraileva asutus, Kiviniemenmäen ja Neiron tienvarsiasutus ja Saunaloukon asutus. Pojanluoman kylästä suunnittelualueeseen kuuluu vain sen vanha keskusta. Suunnittelualueen kylät ovat perinteisesti olleet vahvoja kyläkeskuksia. Maatalous on merkittävässä asemassa Tuomikylässä ja Pojanluoman kylässä. Rengon kylässä peltojen osuus on vähäinen. Kylien hyvät palvelut ja rauhallinen ympäristö vaikuttavat niiden myönteiseen kehittymiseen. 9 Tuomikylä Tuomikylän jokilaaksotasanko on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, jota hallitsee avoin, harmoninen ja rajoiltaan selkeä maatalousmaisema. Kyrönjokeen laskevan Tuomiluoman yläjuoksulla peltoalueen leveys on vain muutamia satoja metrejä, mutta alajuoksulle tultaessa viljelytasanko levenee paikoin muutamaksi kilometriksi. Asutus on muotoutunut nauhamaisesti kyläraitille, joka mutkittelee kauniisti luoman rannan tuntumassa. Lakeuden maisemakuvassa linnustollisesti merkittävää Tuomiluomaa myötäilevä rantapuusto paikantaa puron sijainnin ja merkitsee sen maisemallisena maamerkkinä. Pojanluoma Pojanluoman kyläalue on rakentunut keskeisille eteläpohjois-suuntaisille moreeniharjuille ja uudempi rakennuskanta on täydentänyt rakennusperinnettä. Kylä on laajentunut harjualueilla vanhaa kylätieverkkoa mukaillen. Pellot avautuvat itään ja länteen yhtyen kylän eteläpuolella laajemmaksi peltolaaksoksi. Renko Rengon kyläalue on muita kyläalueita metsävaltaisempi, peltojen osuus on alle neljännes pinta-alasta. Seinäjoen jokiuoma kulkee kylän itäisen osan läpi. Rengonkylän halki kulkee valtatie 19, kylässä sijaitsee myös luode-kaakko suuntaisesti Rengonharjun lentokenttä. Kylän itäisen osan asutus ja vapaa-ajan asunnot seurailevat Seinäjokivartta. Kiviniemenmäen ja Neiron asutus seuraa ryhminä vanhaa maantietä. Saunaloukon alun perin harva kyläasutus on viimeisten vuosikymmenten aikana täydentynyt niin, että siinäkin on nyt tienvarsikylän piirteitä. Kuva Mika Ruutiainen 2007 10 3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Luonnonmaantieteellinen sijainti Luonnonmaantieteellisesti suunnittelu-alue sijaitsee pohjoisella havumetsä-vyöhykkeellä keski-boreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaa-alueen (Kalliola 1973) eteläosassa, jossa kasvaa havupuiden seassa myös lehtipuita, kuten haapaa, leppää ja koivua. Alue kuuluu EteläPohjanmaan eliömaakuntaan, jossa esiintyy vielä muun muassa vaahteraa, lehmusta ja pähkinäpensasta. Suokasvillisuuden aluejaossa alue kuuluu Rannikko-Suomen kilpikeitaiden sekä Sisä-Suomen viettokeitaiden vaihettumisvyöhykkeeseen. Keski-boreaalinen vyöhyke Ilmajoki 3.2.2 Luonnonhistorialliset kehitysvaiheet Ilmajoen seudulla lainehti jääkauden jälkeensä jättämä Ancylusjärvi noin 9500 vuotta sitten. Tanskan salmien auetessa Ancylusjärvi muuttui suolaiseksi Litorinamereksi. Noin 3500 vuotta sitten Alajoen viljelytasanko oli vielä Litorinanmeren sisälahti. Ympäröivät korkeammat reuna-alueet olivat jo nousseet merestä. Ancylusjärvivaihe noin 9000 vuotta sitten Litorinamerivaihe noin 7200 vuotta sitten www.geography.fi 11 3.2.3 Maisemarakenne ja –kuva Suomen maisemamaakunnallisen jaon mukaan Ilmajoki kuuluu Pohjanmaan maisemamaakunnan EteläPohjanmaan viljelylakeuksien seutuun ja Kyrönmaan peltotasangon maisemaruutuun. Maisemarakenteelle ominainen tasaisuus aiheutuu kallioperän muotojen laajoista ja tasoittuneista piirteistä sekä jokilaaksoja peittävistä paksuista savi-, hiekka- ja turvekerrostumista. Asutus ja tiestö on Etelä-Pohjanmaalla perinteisesti sijoittunut ensin laaksoihin jokirantojen korkeimmille ja tulvimattomimmille kohdille, missä talojen nauha muodosti isojakoon saakka yhtenäisiä raittikyliä ja laajentui 1800-luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden vaihettumis-vyöhykkeille. Pellot on raivattu viljelyyn pääasiassa suoraivaamisen kautta. Ilmajoki 3.2.4 Topografia Vielä 5000 vuotta sitten suurin osa Ilmajoesta oli merenpohjaa ja vain korkeimmat kohdat olivat kohonneet saariksi. Maan kohotessa merestä aallokko huuhteli monilta mäiltä ohuen moreenipeitteen paljastaen kalliokumpareita ja selänteitä. Ilmajoen korkokuva mielletään yleensä hyvin tasaiseksi. Alueen korkeusvaihtelut eivät ole suuria. Alavimmillaan, noin 45 metrissä, korkeustaso on Tuomiluoman varrella. Suunnittelualueen korkein kohta, Sauralaksonmäki Rengon kaakkoiskulmalla, nousee 90 metriin. 3.2.5 Kallio- ja maaperä Suomen kallioperä on ikivanha. Se kuuluu laajaan prekambriseen Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen, joka on yksi Euraasian mantereen vanhimmista osista. migmaattista biotiittiplagio kneissiä migmaattista gneissigraniitti gneissigraniittia peridotiittia Suunnittelualue kuuluu kallioperältään proteotsooisella kaudella, noin 1900 miljoonaa vuotta sitten, syntyneeseen svekofennisten liuskeiden ja gneissien vyöhykkeeseen, joka kulkee noin 50 kilometriä leveänä kaarenmuotoisena muodostumana Kaskisista Seinäjoen kautta Kokkolaan. 12 Suunnittelualueen vallitsevana kivilajina on Pohjanmaan liuskevyöhykkeelle tyypillinen migmaattinen biotiittiplagioklasi-gneissi. Lähinnä Rengon alueella esiintyy synorogenisia eruptiivikivilajeja gneissigraniittia sekä migmaattista gneissigraniittia. Valtaosaltaan suunnittelualueen kallioperä muodostuu siis happamista liuskeista ja syväkivistä. Yksittäisinä esiintyminä alueelta löytyy myös muutamia muita kivilajeja, muun muassa peridotiittia ja pegmatiittigraniittia, jotka ovat sulasta magmasta muodostuneita syväkivilajeja. Tuomikylän Hopiavuoren myöhäisorogenisen eruptiivikivilajin peridotiitin esiintymä on ainut EteläPohjanmaalta tunnettu ultraemäksisen kiven löytö kallioperästä. Tuomikylässä on joskus ollut jopa pieni peridotiittilouhos. Kultahippujakin on Tuomikylästä löytynyt, mutta ei merkittäviä määriä. Jääkauden tasoittama kallioperä on suunnittelualueella pääosin muutaman metrin paksuisen moreenin peitossa. Tuomikylän korkeimpia metsäisiä alueita peittää jäätikön pohjassa kulkeutunut tiukkaan pakkautunut pohjamoreeni. Tuomiluoman ympäristöä hallitsevat savikot, jotka ovat osittain turvekerroksen peittämiä. Savi kerrostui Ancylusjärven ja Litorinameren pohjaan jopa 20 metrin paksuiseksi kerrokseksi. Tuomikylästä löytyy myös jonkin verran hiekkakasaumia erityisesti Pettutien alueelta. Hiekkamoreenia esiintyy laajoina alueina Tuomikyläntien länsipuolella sekä Rengon länsi- ja pohjoispuolella. Jokilaaksoissa moreeni on peittynyt savi- ja silttikerrosten alle. Kiviniemen luoteispuolella on alueen suurin yhtenäinen rahkaturvealue. Pojanluoman pellot ovat pääosin savi- tai hiesupohjaisia. 3.2.6 Suunnittelualueen historialliset ominaispiirteet Ilmajoki sai pysyvän asutuksensa Kyrönjokea myöten Satakunnasta ja Hämeestä. Harjujen lämpimät etelärinteet olivat tosin olleet suosittuja asuinpaikkoja jo kivikaudella noin 70001500 eKr. Varsinaisena pohjalaiskylien muodostumis-aikana pidetään 1600-lukua. Tyypillistä oli sijoittaa rakennukset joen ja tien väliin, jolloin molempia voitiin käyttää kulkureitteinä. Maanviljely yleistyi suoalueiden käyttöönoton myötä 1600-luvulta alkaen. Historiallinen asutus on muodostanut yhtenäisiä raittikyliä aina isoonjakoon saakka ja laajentunut 1800luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden tuntumaan tiivistyen kauttaaltaan 1900-luvun kuluessa. Suunnittelualue on vanhaa kulttuurimaisemaa. Alueelle on tyypillistä avoimuus asumusten erottuessa saarekkeina Tuomiluoman ranta-alueella, peltojen keskellä sekä selänteiden reunomilla. Pojanluoman kylärakenne sijoittuu keskeisemmin metsäiseen saarekkeeseen, jota pellot ympäröivät. Kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden 18001900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900-luvun alkupuolen torpista sekä 1950-70 luvun pientalorakentamisesta. 13 Pitäjänkartassa vuodelta 1706 on Renko jo merkittynä nimellä Rängo. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1763 Tuomikylä-Renko-Pojanluoman alue on vielä pääosin Lapuanpään nevaa. Tuomikylän ovat asuttaneet Ilmajoen jokivarren asukkaat, ensin torppareina ja sittemmin itsenäisinä tiloina. Tuominiemen ja Hopiavuoren tilat on asutettu noin 1720-luvun paikkeilla. Petäjä, Koskela ja Färmi ovat luultavimmin 1760-aikaista asutusta. Savustenmäelläkin asutusta lienee ollut jo ennen vuotta 1790. Haapalanmäen asutus on alkanut 1790 paikkeilla. Vuoden 1840 kartassa ovat Tuomiluoman varrelle jo syntyneet ensimmäiset tilat; Tuominiemi, Sipilä, Kokko, Viinamäki ja Jauhomäki. www.vanhakartta.fi Viertolan tupa Tuomikylän peltolakeudella ja AlaLauroselan torpan Lutakon tytär Heta kotinsa pelloilla. Kuvat ”Tuomikylä sanoin ja kuvin”. Vuoden 1923 kartassa Tuomikylä on jo muotoutunut raittikyläksi peltolaaksoineen Tuomiluoman varrelle. Pojanluomalla tilat ja torpat ovat rakentuneet laajan peltoaukean pohjoisosan etelä-pohjoissuuntaisille moreeniharjuille ja Rengossa asutusta on syntynyt pienialaisten jokivarsipeltojen reunamille. 14 3.2.8 Pohja- ja pintavedet Tuomiluomalla on matalat rannat ”Savusoikoosen” loppuun asti, länteen päin kohti Kyrönjokea laskiessaan luoman rannat jyrkkenevät. Tuomiluoman valuma-alueen pinta-ala on noin 90 km2. Kyrönjoen valuma-alue on Tuomiluoman liittymäkohdassa Nikkolan kohdalla noin 2790 km2. Tuomikylä-seuran maiseman- ja ympäristönhoitohankkeena 2002 Tuomiluoman rantoja raivattiin noin viiden kilometrin matkalta ja rantakaistoja kehitettiin sopivin osin luontopoluiksi. Tuomiluoman vedessä on runsaasti humusta ja happipitoisuus on tyydyttävä. Luomaan kulkeutuu ravinne- ja kiintoainekuormitusta ympäröiviltä peltoalueilta. Seinäjoki on yksi Kyrönjoen kolmesta latvahaarasta, jotka alkavat Suomenselältä. Joki on 77 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen koko on 1011 km2. Joen korkeuseron on 94 metriä. Valuma-alue koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsistä sekä soista, joista suurin osa on ojitettu. Latvoilla on turvetuotanto-alueita. Valuma-alueen luonteesta johtuen vesi on ruskeaa ja ravinteikasta. Seinäjoen virtaama vaihtelee säännöstelyn vuoksi voimakkaasti, mikä aiheuttaa eroosiota ja vedenpinnan vaihtelua Rengon alueella. Tulvien haittojen vähentämiseksi Seinäjokeen on rakennettu Liikapuron, Kalajärven ja Kyrkösjärven säännöstelyaltaat. Seinäjoella ei ole kalataloudellista merkitystä. Seinäjoen veden laatu on ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävä yläjuoksulta Kalajärven tekoaltaalle asti. Seinäjoen pääasialliset kuormittajat ovat Peräseinäjoen ja Seinäjoen jätevedenpuhdistamot sekä lähivaluma-alueen pellot. Vuoden 2004 yhteistarkkailun tulosten perusteella Seinäjoen vedenlaatu on virkistyskäyttöluokituksen mukaan tyydyttävä. Rengonkoskesta haarautuva Kyrkösjärven tekoaltaaseen johtava täyttökanava on vähentänyt kosken virtaamaa. Rengonkoskessa oleva pohjapato määrää Seinäjoen pinnankorkeuden kuivana aikana. Suurin osa Seinäjoen vesistä ohjataan säännöstelypadon kautta 15 Kyrkösjärveen. Ohijuoksutuksella saadaan Seinäjoen uomaan tietty minimivirtaama. Tulvatilanteessa vesiä purkautuu pohjapadon kautta myös Seinäjoen luonnolliseen uomaan. Veden säännöstely aiheuttaa kuitenkin vesistölle monia haittoja kuten talvisin joen jäätymistä pohjia myöten ja rantatörmien sortumia, mikä lisää veden kiintoaineen määrää. Myös kalat, pohja- ja muu pieneliöstö sekä peltoaukeiden linnut kärsivät säännöstelystä. Säännöstelyn aiheuttamien maisemallisten ja ekologisten haittojen pienentämiseksi jokeen on rakennettu 16 pohjapatoa. Nykyisellään Seinäjoki on Suomen rakennetuin joki. Kyrkösjärvi on tulvavesien säännöstelyallas, joka täytettiin ensimmäisen kerran 1980. Kyrkösjärven tekoaltaaseen johtava 3,3 kilometrin pituinen täyttökanava ohjaa suurimman osan Seinäjoen vesistä säännöstelypadon kautta altaaseen. Ohijuoksutuksella saadaan Seinäjoen uomaan tietty minimivirtaama. Tulva-tilanteessa vesiä purkautuu pohjapadon kautta myös Seinäjoen luonnolliseen uomaan. Valtaosa Kyrönjoen säännöstelytilavuudesta, yli 90 %, sijaitsee Seinäjoen haarassa. Seinäjoen tekojärvien ja oikaisu-uoman avulla on estetty tulvien siirtyminen alajuoksulle ja lisäksi jokeen on varmistettu tietty vähimmäisvirtaama ja parannettu veden laatua alivirtaama-ajankohtina. Viime vuosien vahingollisten tulvien ja ilmastonmuutoksen tuomien kysymysten myötä on alettu kiinnittää enemmän huomiota tulvariskien vähentämiseen rakentamisen ja maankäytön ohjauksessa. Tulvariskien hallintaa käsitellään eri kaavatasoilla YM 20/ 2008 ohjeistuksen mukaisesti. Alin suositeltava rakentamiskorkeus perustuu keskimäärin kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulvan vedenkorkeuteen, johon lisätään jokivesistössä tapauskohtainen lisäkorkeus. Suomen Ympäristökeskuksen Seinäjokiuoman tulvavaarakartoitus Rengossa: Tulvan todennäköisyys kerran 100 vuodessa kerran 250 vuodessa tulvan syvyys Kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen apuna voidaan käyttää tulvavaarakartoituksia. Tulvavaaravyöhykkeiden käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Yleispiirteiset tulvavaarakartat eivät ole riittävän tarkkoja rakennuskohtaiseen tarkasteluun. Suositusten pohjana käytetään tulvaa, joka esiintyy keskimäärin kerran 100 vuodessa lisättynä harkinnanvaraisella lisäkorkeudella. (EPOELY 2013). 16 Tulvien huomioiminen rakentamisessa ja alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen: 3.2.9 Ilmasto ja ilmastonmuutos Suunnittelualue sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajan tuntumaan. Pohjanlahteen on matkaa vain vajaa 90 km ja siksi ilmasto on lievästi mereinen vaikuttaen paikallisilmastoon lämpötiloja tasaavasti. Vesistöissä on jo nyt havaittavissa monia ilmastonmuutokseen viittaavia muutoksia. Kevättulvat ovat aikaistuneet, talven virtaamat kasvaneet ja uusia vedenkorkeusennätyksiä on syntynyt paikoin viime vuosina. Talven lisääntyvät virtaamat ovat merkityksellisiä etenkin jääpatojen muodostumisessa. Tarkkojen sääennusteiden ja etukäteisvaroitusten merkitys kasvaa sateiden muuttuessa rankemmiksi ja usein paikallisiksi. Suomen ympäristökeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa on vesistömallijärjestelmällä arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutuksia hydrologiaan. Arvio on laadittu vertaamalla vuosia 19612000 vuosien 2077-2100 simuloituihin mitoitusvirtaamiin. Tutkimuksen mukaan Kyrönjoen vesistöalueella mitoitussadanta kasvaa aiheuttaen padoille tulovirtaaman kasvun ja sen myötä myös juoksutuksen lisääntymisen. 3.2.10 Kasvillisuus Ihmisen toiminnan vaikutus kasvillisuuteen näkyy Ilmajoella lähes kaikkialla, koska asutus on tiheää ja maankäyttö intensiivistä. Puolikulttuurikasvillisuus eli niittyjen, ketojen ja hakojen kasvillisuus on vähentynyt yleisesti maanviljelyn kehityksen myötä. Peltoaukeiden kasvillisuuslajisto koostuu tyypillisistä piennarkasveista sekä pajuista. Suunnittelualueen metsien vallitseva tyyppi on puolukka- tai mustikkatyypin tuore kangasmetsä. Selänteiden metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaista rämettä tai tuoreen kankaan kuusi- ja sekametsiä. Suunnittelualueen metsäalueet ovat pääosin metsätalouskäytössä ja suot ojitettuja. Kenttäkerrokselle ovat tyypillisiä räme- ja metsävarvut. Jonkin verran kasvaa myös kangasmaitikkaa, tupasvillaa ja lakkaa, lehtomaisilla kankailla kevätpiippoa, kultapiiskua, käenkaalia, lillukkaa, metsäalvejuurta ja imarretta, metsäkastikkaa, metsämaitikkaa, metsäkortetta, nurmipiippoa ja vanamoa. 17 Biotoopit Kuivahko kangasmetsä Tuore kangasmetsä Korpi Räme Lehtomainen kangasmetsä Joutomaa Pelto Rakennetut alueet Palstoitetut alueet Selvitysalueen biotoopit ovat pääosin luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita ja sukkessiovaiheeltaan varhaisia. Eri biotooppien kasvillisuus on tavanomaista ja pääosin melko niukkalajista. Kasvistoltaan suhteellisesti monilajisimpia ja -puolisimpia ovat vesiuomien lähiympäristöt sekä joutomaa-alueet. Kosteikot ovat usein jo umpeenkasvaneita ja puuston valtaamia. 3.2.11 Linnusto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys laati linnustoselvityksen kartassa rajatulle alueelle kesällä 2011. Tuomiluoman vesilintuja selvitettiin 3.6.2011. Laskentatietoja on täydennetty Tiirahavaintojärjestelmässä olevilla tiedoilla sekä haastattelemalla alueella asuvia ja retkeileviä lintuharrastajia. Suunnittelualueella ei ole kevät- tai syysmuuttoaikana isoja lintumääriä kerääviä kohteita. Muuttoaikoina tavataan pelloilla ruokailemassa muun muassa laulujoutsenia ja kapustarintoja. Selvitysalueen linnustollisesti rikkainta aluetta ovat Tuomiluoman rannat, joilla esiintyy erityisesti runsas ja monipuolinen lajisto yölaulajia. Myös Suomen erityisvastuulajit telkkä ja rantasipi esiintyvät runsaslukuisina Tuomiluoman varressa. Myös karuilla rannoilla pesivä rantasipi on kelpuuttanut Tuomiluoman pesimäympäristökseen. Ruisrääkkä on palaamassa takaisin Tuomikylän aukeille pitkän tauon jälkeen. Kottaraisia on alueella melko runsaasti alueen hevostilojen ansiosta. Voimakkaasti taantuneet peltosirkku ja punavarpunen ainakin yrittivät pesiä alueella. Kaakkoinen laji harjalintu harhautuu vuosittain Suomeen, yksi havainto harjalinnusta on Tuomikylän koululta. Teeren soidinalueita löytyy Tuomikylän alueelta sekä Pettumäestä että Pinomäestä. Voimakkaasti taantuneesta erittäin uhanalaisesta suokukosta tehtiin havainto 31.7.2011 Pettutieltä, jossa oli pellolla ruokailemassa noin 30 yksilön parvi. 18 Selvitysalueella havaitut 116 lintulajia: suojelullisesti merkitykselliset linnut merkitty tähdellä Cygnus cygnus Anser fabalis Anas platyrhynchos Bucephala clangula Mergus merganser Bonasia bonsai Lagopus lagopus Lyrurus tetrix Tetrao urogallus Perdix perdix Phasanius colchicus Ardea cinerea Ciconia ciconia Haliaeetus albicill Circus cyaneus Accipiter gentilis Accipiter nisus Aquila chrysaetos Falco tinnunculus Falco subbuteo Crex crex Grus grus Charadrius dubius Pluvialis apricaria Vanellus vanellus Philomachus pugnas Gallinago gallinago Scolopax rusticola Numenius arquata Tringa nebularia Tringa ochropus Tringa glareola Actitis hypoleucos Larus ridipundus Larus canus Larus fuscus Larus argentatus Larus marinus Larus minitus Sternula albifrons Columba livia Columba palumbus Cuculus canorus Bubo bubo Glaucidium passerinum Strix uralensis Asio otus Aegolius funerus Apus apus Upupa epops Jynx torquila Drycopus martius Dendrocopos major Dendrocopos minor Picoides tridactylus Alauda arvensis Hirundo rustica Delichon urbica Anthus tivialis *Laulujoutsen *Metsähanhi Sinisorsa *Telkkä *Isokoskelo *Pyy *Riekko *Teeri *Metso Peltopyy Fasaani Harmaahaikara Kattohaikara *Merikotka *Sinisuohaukka Kanahaukka Varpushaukka *Maakotka Tuulihaukka Nuolihaukka *Ruisrääkkä *Kurki Pikkutylli *Kapustarinta Töyhtöhyyppä *Suokukko Taivaanvuohi Lehtokurppa *Isokuovi *Valkoviklo Metsäviklo *Liro *Rantasipi *Naurulokki Kalalokki *Selkälokki Harmaalokki Merilokki *Pikkulokki *Pikkutiira Kesykyyhky Sepelkyyhky Käki *Huuhkaja *Varpuspöllö *Viirupöllö Sarvipöllö *Helmipöllö Tervapääsky Harjalintu *Käenpiika *Palokärki Käpytikka Pikkutikka *Pohjantikka Kiuru Haarapääsky Räystäspääsky Metsäkirvinen Anthus pratensis Motacilla flava Motacilla alba Bombycilla garrulous Cinclus cinclus Prunella modularis Erithacus rubecula Luscinia luscinia Phoenicurus phoenicurus Saxiola rubetra Oenanthe oenanthe Turdus merula Turdus pilaris Turdus philomelos Turdus iliacus Turdus viscivorus Locustella naevia Acrocephalus schoenobaenus Acrocephalus dumetorum Acrocephalus palustris Sylvia curruca Sylvia communis Sylvia borin Phylloscopus collybita Phylloscopus trochilus Regulus regulus Muscicapa striata Ficedula hypoleuca Aegithalos caudatus Parus montanus Parus cristatus Parus ater Parus caeruleus Parus major Certia familiris Lanius collurio Lanius excubitor Garrulus glandarius Pica pica Nucifraga caryucatactes Corvus monedula Corvus corone cornix Corvus corax Sturnus vulgaris Passer domesticus Passer montanus Fringilla coelebs Fringilla montifringilla Carduelis chloris Carduelis spinus Carduelis flammea Loxia sp Cardopadus erythrinus Pyrrhula pyrrhula Plectrophenax nivalis Emberiza citrinella Emberiza hortulana Emberiza schoeniclus 19 *Niittykirvinen *Keltavästäräkki Västäräkki Tilhi *Koskikara Rautiainen Punarinta Satakieli *Leppälintu Pensastasku *Kivitasku Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Viitakerttunen Luhtakerttunen Hernekerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Pyrstötiainen Hömötiainen Töyhtötiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Puukiipijä *Pikkulepinkäinen Isolepinkäinen Närhi Harakka Pähkinähakki Naakka Varis Korppi Kottarainen Varpunen Pikkuvarpunen Peippo *Järripeippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Isokäpylintu, pikkukäpylintu *Punavarpunen Punatulkku *Pulmunen Keltasirkku *Peltosirkku Pajusirkku 3.2.12 Luonnonsuojelu Suunnittelualueella todettiin 1 linnuston suojelualue 17 mahdollista metsälain mukaista tärkeää elinympäristöä 31 luontoarvoiltaan merkittävää kohdetta 40 suojelullisesti merkittävää lintulajia 3 EU:n luontodirektiivilajia Arvokkaat luontokohteet Natura 2000 -alueet Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 -alueita. Lähimmät Natura 2000 -alueet ovat Tuoresluoman lehdot noin 10 km etelään ja Seinäjoen Paukaneva noin 15 kilometriä pohjoiseen suunnittelualueesta. Luonnonsuojelualueet Suojeluohjelmien kohteet Ote maakuntakaavasta Linnuston suojelualue Rengon kylän kaakkoiskulmauksessa sijaitsee pienialaisena suojelualue, joka on osa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettua Honkanevan linnuston suojelualuetta. Maakuntakaavan suojelualuemerkinnällä osoitetaan linnuston tärkeimmät pesimä- ja kerääntymisalueet. Etelä-Pohjanmaan suojelualueet yhdessä Natura 2000 -verkoston kanssa muodostavat seudulle selkeitä ekologisia yhteysvyöhykkeitä. Metso-ohjelmakohteet Suunnittelualueella ei sijaitse Metso-ohjelmakohteita eli kohteita, jotka kuuluvat EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan 2008-2016. Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Suunnittelualueella ei havaittu luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 § mukaisia luontotyyppejä. Vesilain mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet Suunnittelualueella ei havaittu vesilain 1961/264 1 luvun 15a § ja 17a § mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita eikä vesilain 587/2011 2 luvun 11 § tai 3 luvun 2 § mukaisia kohteita. 20 Metsälakikohteet Metsälain 1093/1993 3 luvun 10 § tärkeät elinympäristöt ovat kasvillisuuden, vesitalouden, puuston ja/tai maastonpiirteiden perusteella ympäristöstään selvästi erottuvia ympäristöjä, joita tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan edellytykset biologisen monimuotoisuuden säilymiselle. 2. Tuomiluoman puronvarsilehto Tuomiluoman varressa on Jauhokosken ja Savusmäen välillä lehtomaista kangasmetsää sekä pienialaisia puronvarsilehtoja. Lehtomaisuus rajoittuu luoman rantaan muutaman metrin alueelle käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehdon ollessa vallitsevana kasvillisuutena. 3. Sahanevan metsä 4. Sahantien avokallioalue Sahanevan reunassa sijaitseva vanhan metsän alue kalliokumpareineen on maisemallisesti, kasvistollisesti ja eläimistöltään paikallisesti erittäin merkittävä luontokohde. Kuvat 3ja5 Hannu Tuomisto 2007 Sahantien avokallioalue on maisemallisesti ja eläimistöltään merkittävä kalliokumpareikko karukkokangasmaastossa. Harakkalanmäen korpi on melko luonnontilainen kangaskorpinen korpireunus, joka on paikallisesti merkittävä luontokohde. 5. Harakkalanmäen korpi 21 6 – 17 Lähteet 8. 10. 16, Muut huomioitavat luontokohteet 32 32 22 24 ja 25. Kosteikot 25. 26. Rengonkylän silta 27. Rengonkoski 28. Ruissaari Rengonkylän sillan vanhoja kivipenkkejä. Hannu, Tuomisto 2007. 26. Rengonkylän silta muodostaa maisemallisen solmukohdan ja on paikallisesti huomioitava luontokohde. Sillan kupeessa on vanhoja kivirakenteita. 27. Rengonkoski, maisemallisesti ja kasvistollisesti merkittävä kohde, on Seinäjoen luontainen koskipaikka. Kyrkösjärven tekoaltaan täyttökanava haarautuu Seinäjoesta kosken kohdalla. Koskessa on vanhoja patorakennelmia. Rengonkoskea luonnehtii rehevä ranta- ja vesikasvillisuus: ahvenvita, kurjenjalka, myrkkykeiso, pietaryrtti, ranta-alpi, rantakukka, ruokohelpi, suoputki, vehka, viiltosara ja viitakastikka. Rengonkoski on paikallisesti huomioitava luontokohde. 28. Seinäjoessa sijaitsevat maisemallisesti merkittävät kolme peräkkäistä saarta ovat puustoltaan vanhaa kuusikkoa, vanhimmat puut ovat 130-150 -vuotiaita. Puustoiset saaret ovat paikallisesti merkittävä luontokohde. 29. Sauralaksonneva 30. Harakkalanmäen ruohokorpi 31.Perinnemaisema 32.Tuomiluoman ranta-alueet Kuva 1 Kuva1 Tuomiluoma 29. Suoalue on osa Sahaneva- Saura-laksonneva- Honkaneva- Karvasuon suoyhdistymää. Suoalue on eri suo-tyyppien mosaiikkia, mutta pääosin se on lyhytkorsinevaa ja lyhytkorsirämettä. Suon pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa keltavästäräkki, kiuru, niittykirvinen, liro, kuovi, kapustarinta ja töyhtöhyyppä. Myös riekkoa ja isolepinkäistä esiintyy suoyhdistymän alueella. 30. Harakkalanmäen pienialainen, kasvistollisesti merkittävä, ruohokorpi on paikallisesti huomioitava luontokohde. Korvessa kasvavat mm. kurjenjalka ja vehka. Korven valaistus- ja kosteusolosuhteet ovat muuttuneet ojitusten ja metsän hakkuun vuoksi. 31. Neiron koillispuolen metsäalueella sijaitseva alava koivikon valtaama vanha haka-alue. 23 Suojelullisesti merkittävä muu eläimistö Erityisesti suojeltavien eläinlajien esiintymät Suunnittelualueella ei havaittu erityisesti suojeltavan lajiston esiintymiä. LSL 47 § / LSA 21 § Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV lajiston Luontodirektiivin liitteen IV lajisto edellyttää tiukkaa suojelua. Luonnonsuojelulain 49 § säädetään, että liitteen IV lajiston lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueella havaittiin liitteen IV eläinlajistosta esiintymät liito-orava (Pteromys volans) pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) vesisiippa (Myotis daubentonii) viiksisiippa (Myotis mystacinus) Uhanalaisen ja silmälläpidettävän eläinlajiston esiintymät Valtakunnallisesti ja paikallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien arviointi noudattaa vuoden 2010 uhanalaisuusarviointia ja luokitusta (Rassi ym. 2010). Lajiston uhanalaisuus on arvioitu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöllä. Uhanalaisuusluokat kuvaavat lajin häviämisen todennäköisyyttä tietyllä aika-välillä. Uhanalaisiksi määritellään lajit, jotka kuuluvat luokkiin äärimmäisen uhan-alaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät vielä täytä varsinaisen uhanalaisuuden kriteerejä, mutta niiden kohdalla uhanalaisuus on lähellä. Suunnittelualueella havaittiin uhanalaislajistosta liito-orava (Pteromys volans) Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymät Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee muun muassa sitä, että lajin elinympäristö otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Lainsäädännössä määriteltyä asemaa vastuulajeilla ei ole. Suunnittelualueella havaittiin Suomen kansainvälisistä vastuulajeista liito-orava (Pteromys volans) Liito-orava (Pteromus volans) Liito-orava on Siperian taigametsien laji, jota Euroopan Unionissa esiintyy Suomen lisäksi pieniä määriä Virossa ja yksittäin Latviassa. Liito-orava on EU:n luontodirektiivilaji ja Suomessa luonnonsuojelulain 47 § nojalla rauhoitettu laji. Luontodirektiivin tavoitteena on, että laji säilyy pitkällä aikavälillä luontaisessa ympäristössään eikä sen luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää säilyä riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Suomalaisessa uhanalaisluokituksessa liito-orava kuuluu luokkaan vaarantunut (VU). Liito-oravan uhanalaisuusluokitus ei perustu kannan kokoon, vaan kannan lähes 30 % taantumiseen. Liito-orava on myös Suomen kansainvälinen vastuulaji. Liito-orava asettuu mieluiten varttuneeseen kuusivaltaiseen metsään, jossa on järeitä kuusia ja kolo-haapoja suoja- ja pesäpaikoiksi sekä riittävästi lehtipuita kuten koivuja, leppiä ja haapoja ruokailu-puiksi. Kesällä liito-orava käyttää ravinnokseen pääasiassa lehtipuiden lehtiä, erityisesti haapaa ja lep-pää. Talven tullen lehdet korvautuvat lepän ja koivun norkoilla sekä havupuiden silmuilla. 24 Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin keskimääräinen pinta-ala on noin 60 ha. Naarailla on huomattavasti pienempi reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Liito-orava käyttää lisääntymiseen ja lepäämiseen keskimäärin neljää eri pesää kesä-syyskauden aikana. Pesäkolo on yleensä käpytikan haapaan hakkaama kolo. Nuoret liito-oravayksilöt levittäytyvät uusille alueille säännöllisesti. Tämän vuoksi elinvoimaisen liito-orava-reviirin on oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin ekologisten käytävien kautta. Suunnittelualueen liito-oravien elinpiirit sijaitsevat Rengossa, jossa on tehty runsaasti havaintoja liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueista. Lepakko Suomen kaikki 11 lepakkolajia kuuluvat EU:n direktiivilajehin ja ovat luontodirektiivin mukaisen vahvan suojelun piirissä, luonnonsuojelulain 49 § mukaan rauhoitettuja sekä monien kansainvälisten sopimusten suojaamia. Luonnonsuojelulain mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Näitä ovat sekä kesäaikaiset päiväpiilot että talvehtimispaikat. Lepakkohavainnot v. 2011 25 Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat elinympäristöt, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat lisääntymis- ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat esimerkiksi maakellarit ja luolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven. Suurin osa lepakkolajeistamme esiintyy vain Etelä-Suomessa. Lepakkoselvityksen maastotyöt tehtiin suunnittelualueella 5.7 - 26.8.2011. Alueella havaittiin : 67 pohjanlepakkoa, 11 vesisiippaa Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on tavallista sammakkoa (Rana temporaria) hieman pienempi aito-sammakoihin kuuluva laji. Suunnittelualueelta viitasammakkoa ei havaittu. Suunnittelualueen potentiaalinen viitasammakoiden elinalue on Tuomiluoman suvannon luhtaiset rannat Tuomikylän koulun läheisyydessä. Viitasammakkoselvityksen maastotyöt tehtiin yöaikaan 2.5, 5.5 ja 12.5.2011. Suunnittelualueen lähin viitasammakkoesiintymä sijaitsee Kyrkösjärven täyttökanavan suistossa. 26 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Kyläkuva Kyläkuva muodostuu kaikilla kyläalueilla seutu- tai kokoojatien varsille rakentuneesta raittikylästä, joissa asutuksen tihentymät ja peltonäkymäaukot vaihtelevat. Kylien keskuksina pidettäviä alueita on täydennysrakennettu. Kylien julkiset palvelut ovat vähentyneet ja pienien maatilojen tuotantotoiminnan loputtua rakennukset ovat jääneet tyhjilleen tai asumiskäyttöön. Toimivien maatilojen tuotantorakennusten koko on suurentunut ja ne saavat ympäristössä yhä suuremman merkityksen. Suunnittelualue on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden 1800-1900 -lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900-luvun alkupuolen torpista sekä 1950-2000 -luvun pientalorakentamisesta. Asuminen ja viljelykset keskittyivät teitten varsille laaksoihin ja laajenivat kydöttämisen myötä. Alueelle on tyypillistä avoimuus, jossa asumukset erottuvat saarekkeina peltojen keskellä, tien varrella sekä selänteen reunoilla. Suunnittelualueen maisema on muuttunut aikojen saatossa. Useita vuosisatoja jatkunut maanviljely korostaa maiseman selvärajaisuutta. Salaojitus ja maanviljelyn koneellistuminen on muotoillut maisemaa. Tuomikyläntie mutkittelee kauniisti luoman rannan tuntumassa. Tuomikylän tienvarsimaisema on arvokas kokonaisuus, johon liittyy historiallisia, kulttuurisia ja maisemallisia sisältöjä. Vanhempi asutus sijoittuu raittimaisesti alueen läpi kulkevien teiden varsille. Metsänrantoja kohti erkanevien tilusteiden varteen ja kovempipohjaisten saarekkeiden ympärille rakentaen ovat laakson pellot jääneet viljeltäviksi. Selänteen reuna-alueelle on sijoittunut torppia ja asutustiloja. Rengonkylän asutus sijaitsee vanhassa kulttuurimaisemassa pienialaisten jokivarsipeltojen reunamilla olemassa olevaan tiestöön tukeutuen. Kiviniemenmäki on omakotitaloista muodostunut tienvarsikylä. 27 Pojanluoman kyläkeskus sijaitsee laajan peltoalueen pohjoisosassa. Kyläalue on rakentunut eteläpohjoissuuntaisille moreeniharjuille ja uudempi rakennuskanta on täydentänyt vallitsevaa rakennuskantaa. Tilojen talouskeskukset ja asuinrakennukset sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä tai metsän reunassa tiehen rajoittuvan peltoalueen takana. Uutta asutusta on syntynyt Tuomikylän ja Neiron koulujen sekä Pojanluoman kyläkeskuksen läheisyyteen. Täydennysrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan vanhaan tiestöön ja noudattaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 3.3.2 Yhdyskuntarakenne 1923 1960 2006 28 Suomen ympäristökeskuksen seutusuunnotteluun kehittämien tietokanta-aineistojen karttatulosteita, joissa suunnittelualue on rajattu valkoisella. YKR/SYKE 2012 3.3.3 Asuminen ja väestö Asuinrakentamista niin sanotuille ”punaisille vyöhykkeille” on pyritty välttämään eli kotieläinyksiköiden hajusuojavyöhykkeille ja pelloille. 3.3.4 Olemassa oleva asutus on merkitty sinisellä. Keltaiset alueet ovat strategiatyössä esiin tulleita mahdollisia täydennysrakentamisen ja uuden asuinrakentamisen alueita. Palvelut Koulut ja päivähoitopalvelut ovat jääneet kyliin, mutta kunnan muut palvelut ovat siirtyneet kunnan keskustaajamaan. Päivittäisasiointipalvelut sijaitsevat Ilmajoen keskustassa. Harvinaisemmat palvelut hankitaan enimmäkseen maakuntakeskus Seinäjoelta. Teboil-huoltamo Rengonhovin monipuoliset palvelut valtatie 19 varrella ovat parantaneet itäisten kylien palvelutasoa. Suunnittelualue on elinvoimaista kyläaluetta, jota luonnehtii rauhallinen asuinympäristö, maaseudun yhteisöllisyys sekä maaseutumiljöö laajoine virkistysalueineen. http://www.pojanluoma.com/seurala.html 29 Julkiset palvelut Suunnittelualueella toimii yksi päiväkoti, kolme ryhmäperhepäivähoitokotia sekä kaksi koulua. Rengon ryhmäperhepäivähoitokoti toimii Viljanmaantiellä. Lukuvuonna 2014-15 Tuomikylän koulu on 3+1 opettajainen ja koulua käy 38 oppilasta. Neiron koulussa on 7+2 opettajaa ja koulussa on 102 oppilasta. Neiron koulussa toimii myös päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti. Maanantaisin ja torstaisin kylällä ja kouluissa kiertää kirjastoauto. JIK:n kouluterveydenhuolto ja lastenneuvola palvelevat Neiron neuvolassa. Yksityiset palvelut Alueella toimii noin 60 yksityistä palvelualan yritystä: 16 Maanrakennuskuljetus, varastointi, ja urakointiyritystä 3.3.5 Virkistys 5 Maatalousalan yritystä 12 Rakennusalan urakointi ja asennus sekä huoltoliikettä 10 Kotitalouksien myynti, huolto sekä sisustusliikettä 6 Kiinteistöalan- ja vähittäiskaupan yrityksiä 3 Auto- ja traktorikorjaamoa 2 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu-alojen yritystä 2 Suunnittelutoimistoa 10 muu yritys, mm. Jalkahoitola, Hieronta, Hääkauppa ja Leipomo Tuomikylän ala-asteen vieressä on pieni valaistu urheilukenttä, jossa talvella on luistinrata ja kyläseuran talkoilla pystyttämä jääkiekkokaukalo. Kylän eteläpäässä Pettumäellä on hyväkuntoinen urheilukenttä sekä lentopallokenttä pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana. Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan laavun kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa Santavuorta kohden. Tuomikylän ja Kyrkösjärven välisellä metsäalueella on myös muita merkittyjä vaellus- ja hiihtoreittejä sekä Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti hevoslaavuineen. Seinäjoen ja Ilmajoen alueiden kuntoreittejä yhdistää valaistu kahdeksan kilometrin Seinäjoki-Ilmajoki Esteetön kuntoreitti. Seinäjoen Jouppilanvuorelta pääsee siten valaistua kivituhkapintaista reittiä pitkin 10 kilometrin matkan Ilmajoen Tuomikylään ja Ahonkylään. Reitin varrella on muun muassa RUKOUSHUONE kota, laavu, turvekammi ja hyvät opasteet. Rengonkylässä virkistystoimintaa varten on osoitettu Ruissaaren alue, joka soveltuu muun muassa yhteisöjen tai yhdistysten käyttöön tai leirialueeksi. Virkistystä palvelevia alueita ovat kuntoradan alue sekä seurantalon kenttä. 30 3.3.5 Virkistys Tuomikylän ala-asteen vieressä on pieni valaistu urheilukenttä, jossa talvella on luistinrata ja kyläseuran talkoilla pystyttämä jääkiekkokaukalo. Kylän eteläpäässä Pettumäellä on hyväkuntoinen urheilukenttä sekä lentopallokenttä pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana. Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan laavun kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa Santavuorta kohden. Tuomikylän ja Kyrkösjärven välisellä metsäalueella on myös muita merkittyjä vaellus- ja hiihtoreittejä sekä Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti hevoslaavuineen. Seinäjoen ja Ilmajoen alueiden kuntoreittejä yhdistää valaistu kahdeksan kilometrin Seinäjoki-Ilmajoki Esteetön kuntoreitti. Seinäjoen Jouppilanvuorelta pääsee siten valaistua kivituhkapintaista reittiä pitkin 10 kilometrin matkan Ilmajoen Tuomikylään ja Ahonkylään. Reitin varrella on muun muassa kota, laavu, turvekammi ja hyvät opasteet. Rengonkylässä virkistystoimintaa varten on osoitettu Ruissaaren alue, joka soveltuu muun muassa yhteisöjen tai yhdistysten käyttöön tai leirialueeksi. Virkistystä palvelevia alueita ovat kuntoradan alue sekä seurantalon kenttä. 3.3.8 Liikenne, Maantieliikenne VT 19 Seinäjoen itäinen 16km kilometrin mittainen keskikaiteellinen ohituskaista-tieosuus välillä Renko - Mäki-Hakolantie avataan liikenteelle syyskuussa 2016. Päätieverkko valtatie 19 seututie 701 JalasjärviUusikaarlepyy Alaanentie Rengon kylän läpi kulkeva valtatie Jalasjärveltä Uuteenkaarlepyyhyn valtatieltä 19 Ilmajoen keskustan suuntaan erkaneva seututie Rengonharjuntie valtatieltä 19 Peräseinäjoen suuntaan erkaneva seututie yhdystie 17404 Tuomikyläntie kantatieltä 67 erkaneva yhdystie liittyy Alaanentiehen Rengossa yhdystie 17443 Ritolantie yhdistää Tuomikyläntien Alaanentiehen yhdystie 17352 Pojanluomantie Alaanentieltä etelän suuntaan erkaneva yhdystie 31 Havainnekuva Jalasjärventien alituksesta Rengossa. Tieliikennesuunnitelma 2011 www.liikennevirasto.fi Havainnekuva Alaanentien eritasoliittymästä Rengossa. Eritasoliittymä toimii etelän suunnastaSeinäjoen pääsisääntuloyhteytenä. Tieliikennesuunnitelma 2011 Vuoden 2013 keskimääräinen ajoneuvoliikenne ja raskas ajoneuvoliikenne Liikennevirasto 1.1.2014 ajoneuvoa /vrk VT 19 Alaanentie Rengonkyl äntie Tuomikylä ntie Pojanluom antie Ritolantie raskasta ajoneuvoa / vrk Alaneentien risteyksestä Seinäjoen suuntaan Alaneentien risteyksestä Jalasjärven suuntaan Tuomikyläntien risteyksestä valtatien 19 risteykseen Tuomikyläntien risteyksestä Ilmajoen keskustaan valtatien 19 risteyksestä seututien 694 risteykseen kantatien 67 risteyksestä Alaanentien risteykseen Alaanentien risteyksestä valtatien 19 risteykseen Alaanentien risteyksestä Tuomikyläntien risteykseen 32 ajoneuvoa/vrk raskasta ajoneuvoa/vrk 6487 788 5182 696 2138 108 1825 102 999 63 559 24 276 37 170 3 3.3.9 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen jäteverkkosuunnitelmakartta sekä toteutunut vesi ja viemärirakentaminen 2014. Suunnittelualueella rakennetaan haja-asutusalueen viemäröintiä ja verkosto viemärilaitoksen toiminta-alueella suunnitelmien mukaan vaiheittain 2019 mennessä. valmistuu 3.3.10 Ympäristöhäiriöt Seinäjoen lentoaseman häiriöt rajoittuvat harjoituslentoliikenteen nousu- ja laskuaikoihin. Ympäristöluvan meluarvot on määritetty kuitenkin mahdollisen normaalin liikennelentoaikataulun mukaisesti huomioiden mahdollinen lentoliikenteen kasvu. Seinäjoen lentoaseman meluselvitys on laadittu vuonna 2010 ja sitä on täydennetty vuonna 2012. Mahdollisten sotilaskoneiden läpilaskujen haittaa lieventää niiden rajallinen kesto ja määrä sekä läpilaskujen epätodennäköisyys. Melualue sivuaa suunnittelualuetta Kiviniementien pohjoispäässä sekä Honkakyläntien eteläosassa peltoalueilla. Lentoaseman ja valtatien sekä maa- ja metsätalousalueiden pintavesivalumat kuormittavat Seinäjokea. Lentoaseman ympäristöseurannassa on valumavedet huomioitu. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. (YSL 43, 46,108 §)” Lähde: AVI:n päätös: Seinäjoen lentoaseman lupamääräysten tarkistaminen ja lentomelualueen (L DEN ) muuttaminen, Ilmajoki , Dnro LSSAVI/104/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2014. 33 Valtatien jatkosuunnitteluvaiheessa vesistöjen ylitykset suunnitellaan yksityiskohtaisesti siten, ettei hanke muuta veden virtauksia tulvatilanteissa. Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua rakentamalla riittävät suojausrakenteet mahdollisiin liikenteen riskikohtiin, kuten risteysalueisiin sekä vesistönylityskohtiin. Näin estetään haitallisten kemikaalien hallitsematon pääsy maastoon ja vesistöön. (Lähde: Yleissuunnitelma, vaikutukset, Tiehallinto, Vaasa 2009) Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT 19 Välillä Rengonkylä - Nurmo. Tienrakennustyö 18,0 km. Haittaa liikenteelle 02.09.2013 - 30.11.2016. (Lähde: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi ) Lakeuden Etapin jätehuoltokeskus ei sijaitse suunnittelualueella mutta sen toiminta tuottaa ympäristöhäiriötä. Kunnallinen jätehuolto on tarkkaan valvottua ja säänneltyä lainsäädännön ja määräysten osalta. Lakeuden Etappi Oy:llä on ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka perustuu ympäristöluvan ehtoihin. Tarkkailua tehdään alueen vesistä, kaatopaikkakaasuista, roskaantumisesta, melusta sekä hajuista. Lisäksi alueen lokkimäärää tarkkailee Suomenselän lintutieteellinen yhdistys viikoittain. Ympäristövaikutuksista raportoidaan valvovalle viranomaiselle http://www.etappi.com/fi/lakeuden-etappi-oy/ymparisto/ Maatalouden toiminnasta aiheutuu ravinnepäästöjä sekä toiminnan seurauksena ajoittaisia tai pitkäaikaisia hajuhaittoja. Näitä haittoja on pyritty kartoittamaan ja ohjeistamaan uusia tuotanto- ja toimintatapoja siten että haittojen ehkäisy ei vaarantaisi elinkeinon harjoittamista. Tulvien aiheuttamilta suuremmilta vahingoilta on vältytty. Mutta tulviin varautuminen on ELYkeskuksessa otettu laajemmin huomioon mm. alimpien rakentamiskorkeuksien ohjeistuksilla ja lausunnoilla yksittäisten rakennushankkeiden perustamiskorkeuksista. 3.3.11 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella on 48 rakennusperintökohdetta: Erityisesti Pohjanmaalle jokilaaksojen nauhamaiset kylämuodostelmat ovat ajallisesti vanhinta ja tyypillisintä kulttuuri-maisemaa. Peltoaukeiden säilyminen maatalouskäytössä on kylien kulttuurimaisemien kannalta oleellista. ennen 1900-lukua 1900 - 1919 1920 - 1939 34 Rakennusperintökohteet 1 Kotiranta 11:49 1917 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” 35 Hirsirunkoinen asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Pojanluoman Lehtimäestä eli Mastonmäeltä 1917. Talon perustana on Hopiavuoren metsästä lohkotut luonnonkivet. Rakennus on peruskorjattu 1963. Talo edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. 2 Kulma 11:31 1901 Inventoimaton Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Asuinrakennus on rakennettu 1901. 3 Viertomäki 11:20 1920 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” 4 Pitkäkujalta lähtevän tien päätepisteessä metsän suojassa sijaitseva hirsirunkoinen asuinrakennus on rakennettu 1920 ”Pullinplassille”. Talo on remontoitu 1987. Pihapiirin aitta on tehty Tuomikylän vanhan puhelinkeskuksen hirsistä. Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa, vaikka asuinrakennuksen alkuperäinen ulkoasu onkin lähes täysin muuttunut. Raitila Metsänreunassa sijaitsevan Raitilan pihapiirissä on vanha puori, jonka hirressä on vuosiluku 1849 sekä savusauna, joka on rakennettu 1934. 8:170 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 5 Tuominiemi 10:89 1874 Tuominiemen yhtenäinen pihapiiri on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas kulttuuriperintökohde. Asuinrakennuksen on rakentanut Salomon Tuominiemi 1874. Kivijalka on tuotu Käräjävuorelta. Perustuksissa on kahden metrin syvyydellä hirsisillat, sitten lohkokivet, päällimmäisinä sileiksi hakatut lohkokivet. Talossa on ollut Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen painevesisysteemi; putket kirveellä veistettyjä, puunauloilla koottuja. Pihapiirissä on 1800-luvulla rakennetut kaksi aittaa sekä hirsirakenteinen navetta ja talon ympärillä 20 aarin puisto. Talo on peruskorjattu 1958, korjaukset on tehty vanhaa säilyttäen. 36 Asuinrakennuksen erityispiirteenä ovat lukuisat koristeelliset yksityiskohdat. Olavi Yli-Vainio 2011 6 Ketola Ketolan noin 1900 rakennettu asuinrakennus edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Rakennuksessa on toiminut vuosisadan alussa meijeri, myöhemmin virvoitusjuomaliike. Rakennuksen kunto on heikko ja se purettaneen. 7:174 noin 1900 Olavi Yli-Vainio 2011 7 Kuusivaara 7:234 1931 Inventoimaton Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Kuusivaaran asuinrakennus on rakennettu 1931 Kiikun sepän tuvasta. 8 Polkumäki 7:577 1906 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Talasmäki Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Polkumäen, entisen Talasmäen asuinrakennus on rakennettu 1906 Nurmelan aitasta. 9 Haanpää 7:36 1800-luvun loppu Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Haanpään lomarakennuksena käytössä oleva asuinrakennus on rakennettu 1800-luvulla. Talo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla metsän laidassa. Paikka on ikivanhaa Litorinameren rantaa. 37 10 Rantala 7:518 1912 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 11 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Hakala 7:27 1800-luku Inventoimaton Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Hakalan pihapiirin vanha asuinrakennus sekä hyvin vanhat aitat. Tällä paikalla tiedetään olleen asuntotilan jo 1887. Olavi Yli-Vainio 2011 12 Lehtola 7:465 1800-luvun alku Olavi Yli-Vainio 2011 Latva-Pirilän, entisen Pömpelön, Tuomikyläntien varressa sijaitseva, rukoushuoneena toimiva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava hyväkuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Rakennus on alun perin ollut puolta pidempi, mutta osa on ollut kylmää tilaa. Toinen puolisko on viety asuinrakennukseksi jonnekin Ilmajoelle. Piha-piirissä sijaitsee myös aittarakennus. Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” 13 Hietakangas Hietakankaan asuinrakennus on rakennettu noin 1909 edustaen alueen vanhaa rakennuskantaa. Rakennus on asumaton, huonokuntoinen ja kasvillisuus on vallannut pihapiirin 7:531 noin 1909 Olavi Yli-Vainio 2011 38 14 Myrskyluoto 7:570 1927 inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Myrskyluodon, entisen Rinta-korven asuinrakennus on rakennettu 1927. 15 Suohalme 2:312 noin 1882 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Suohalmeen torppa on siirretty Aution torpasta tälle paikalle noin 1882. Torppaa on sanottu myös Varpulaksi. Tilan pelloista on löytynyt kivikauden aikaisia esineitä. 16 Ojaniemi 7:507 Inventoimaton Ojaniemen pihapiirin vanha aitta. 17 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Alakansakoulu 7:208 1927 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Tuomikylän kansakoulu Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Tuomikylän alakoulu on rakennettu 1927 Jäkerröksen lähellä olevalle töyräälle. Yläkoulu rakennettiin samaan pihapiiriin 1958. 18 Onnela 2:105 1907 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Alueen vanhaa rakennuskantaa edustava, maisemallisesti merkittävä Haanpään vanhatupa on siirretty nykyiselle paikalleen 1907. Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus on asumaton. 39 19 Latvala Tuomikyläntien varressa, lähellä Tuomiluomaa sijaitseva alueen vanhaa rakennuskantaa edustavan maisemallisesti merkittävän Latvalan, entisen Färmin asuinrakennus on rakennettu 1890. Tila on mainittu talona jo 1887. Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus tulee säilymään. 2:311 1890 Olavi Yli-Vainio 2011 Färmi 20 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Haapamäki 1:195 1814 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin ” Tuomikylän tieltä katsottuna Tuomiluoman toisella puolella mäen kumpareella sijaitseva Haapamäen pihapiiri edustaa alueen vanhimpia rakennuksia. Torppa on ollut sekä Röyskölän että Savusten torppa. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1814. Rakennuksella ei ole kivijalkaa. Tuvan takka on alkuperäinen. Takan puinen kraakku on lahjoitettu Ilmajoen museolla ja tilalle on tehty alkuperäisen näköinen kraakku. Talo on ollut asumaton vuodesta 1980 lähtien. Pihapiirissä on kaksiosainen puori sekä 1948 rakennettu navettarakennus. 21 Onnela 1:477 1926 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1926. Pihapiiri sijaitsee luonnonkauniilla paikalla pienen luoman varrella. 40 22 Kenkkilä 2:357 1901 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1901. 23 Rajala 2:299 1854 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Tällä paikalla tiedetään asutun jo ennen vuotta 1839. Nykyinen rakennushistoriallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1854, korjaukset tehty vanhaa ulkoasua säilyttäen. Rakennus toimii maisemallisena kiintopisteenä. Tilan rakennukset muodostavat nelikulmaisen pihapiirin. Aikaisemmin piha ollut lähes umpipiha, kun tien vierellä on sijainnut aittarati. 24 Peltomaa I 2:457 1916 Tuomiluoman varrella sijaitseva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1916. Asuinrakennuksen hirsikehikko on tuotu Jalasjärveltä ja kivijalkakivet haettu hevosella Santavuorelta. Rakennuksia perustettaessa 1916 löytyi nykyisen riihen perustuksista tulisijan jätteitä ja vanhoja kuparirahoja. Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” 25 Rinta 5:51 Haapalanmäellä metsän laidassa sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa rakennus-taiteellisesti ja maisemallisesti alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Pihapiirissä myös vanha navetta. 1920 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” 41 26 Alarisku 5:408 Asuinja ulkorakennusten muodostama pihapiiri edustaa maisemallisesti alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Asuinrakennus on rakennettu 1856. Pihapiirin jauhopuori on rakennettu samoihin aikoihin. Kohtalaisessa kunnossa oleva asuinrakennus on ollut asumattomana toistakymmentä vuotta, mutta säilyy toistaiseksi tällaisena. 1856 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” 27 Keski-Risku 5:389 1856 Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Maisemallisesti edustava, asumaton, heikkokuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1856. KeskiRiskun torppa on luultavasti ollut Haapalanmäen ensimmäisiä taloja. Tästä paikasta on aikoinaan kulkenut itä-länsisuunnassa ”Kihniönpoikain kirkkotie”. 28 Peltonen 5:80 1913 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Maisemallisesti edustava, mansardikattoinen asuinrakennus on rakennettu 1913. 42 29 Ala-Haapala II 5:380 1882 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Maisemallisesti edustava viihtyisä, pienipiirteinen pihapiiri, jossa asuinrakennuksen lisäksi iso aitta, navetta, liiveri ja puori sekä pieni aitta mäen kumpareella vieressään vanha pihlaja. Asuinrakennus ja iso aitta on rakennettu 1880-1882. Pieni aitta, joka on siirretty paikalleen Seinäjoelta, on rakennettu vuonna 1853. 30 Haapala 5:270 1850 Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Vuonna 1850 rakennettu, maisemallisesti arvokas asuinrakennus edustaa Haapalanmäen vanhaa rakennuskantaa. 31 Jauhomäki 5:458 ehkä 1700-luku Olavi Yli-Vainio 2011 Kuva ”Tuomikylä sanoin ja kuvin” Maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu ehkä jo 1700-luvun puolella. Näillä paikkeilla oli aikanaan luoman koskessa jauhomylly, siitä nimi Jauhomäki. 32 Neiro 7:308 1908 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1908. Aitta, liiverit, navetta, talli ja kellari on rakennettu 1800-luvun lopulla. 43 33 Välinen 7:49 Välisen asuinrakennus on rakennettu 1900luvun alkupuolella. Pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. 1900-luvun alku inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 34 Haanpää 6:204 1800-luvun loppu Olavi Yli-Vainio 2011 Haanpään, entisen Kärrymäen maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa perinteistä pohjalaista rakennustapaa. Asuinrakennus ja puori on rakennettu 1800-luvun lopulla, uudempi asuin-rakennus 1922. 35 Yrttimaa 5:343 Vuonna 1850 rakennettu asuinrakennus ja 1900-luvun puolella rakennetut aitta ja pikkupuori ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita. Rakennukset tarkoitus toistaiseksi säilyttää. 1850 36 Vanhaniemistö Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava pihapiiri on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan; ulkovuoraus alkuperäinen, mahdollisesti myös ikkunat ovat alkuperäiset. Asuinrakennus on rakennettu 1880 ja lutti 1900-luvun alussa. 3:336 1880 44 37 Mäki-Niemistö Asuinrakennus on rakennettu 1928 3:93 1928 inventoimaton 38 Pikkuniemistö 3:301 1910 39 Maisemallisesti arvokas 1910 rakennettu asuinrakennus edustaa Pojanluoman vuosisadan alun rakennuskantaa. Talon erityispiirteenä on vuoratut klupunurkat. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas 1911 rakennettu asuinrakennus edustaa rakennusmestari Kukkulan tuotantoa. Talon erityispiirteinä erikoinen kattomuoto sekä kuistin ulko-ovien koristeelliset leikkaukset. Ikkunat ovat alkuperäiset. Rakennuksen heikon kunnon vuoksi säilymisedellytykset eivät ole hyvät. Suuriniemi 2:421 1911 40 Kivistö 9:906 1925 Maisemallisesti arvokas, mäellä sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa Rengon-kylän vanhaa rakennuskantaa. 41 Koulu 8:230 1920 Vuonna 1920, mahdollisesti jo 1910-luvulla rakennettu kansakoulurakennus on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Rengon koulu perustettiin 1919. Koulun kattotiilet tuotiin Turusta asti. Koulu lämmitettiin vuoteen 1985 asti pystymuureilla. Uudemmat koulurakennukset on rakennettu 1950 ja 1953. 42 Alinen Historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1902. Erityispiirteenä on 1927 toteutettu vinkkelilaajennus. 7:356 1902 43 Ylinen Ylisenmäen rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävään pihapiiriin kuuluu multipenkkiperustukselle 1876 rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus sekä 1800-luvun lopulla rakennetut aitta, navetta ja varasto. Rakennuttaja oli Kohtamäen poikia ja omistussuhde on pysynyt suoraan alenevassa polvessa. 7:429 1876 44 Kohtamäki Kohtamäki on Saunamäenkylän vanhimpia rakennuksia. Matti Jaakonpoika Saunamäki rakensi hirsirunkoisen talon 1832. Tilalle rakennettiin uusi asuintalo 1976, jonka jälkeen vanha tupa on ollut vain vähäisessä käytössä, mutta tulee säilymään. Kohtamäki on merkittävä rakennushistoriallisesti,kyläkuvallisesti ja maisemallisesti. 7:140 1832 45 45 Mäki 7:493 1880 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas, noin 1880 rakennettu asuinrakennus edustaa perinteistä pohjalaista rakentamistapaa. Tuvan erityispiirteenä on susiovi. 46 Saunamäki 7:499 1890-luku 47 Yli-Renko 8:54 n. 1900 48 Keskinen 8:24 Maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1890-luvulla. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu 1800-1900 -lukujen vaihteessa, pihapiirin luttiaitta 1800-luvun puolella. Asuinrakennuksen ikkunat ja huonejako ovat alkuperäiset. 1918 Perinteistä rakennuskantaa edustava, vapaa-ajan asuntona toimiva asuinrakennus on rakennettu 1918. 46 3.3.10 Kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueella on tehty 2008 Mikroliitti Oy:n (Jussila & co) työnä kiinteiden muinaisjäännösten inventointi, jonka tuloksena alueelta löytyi kuusi historiallisen ajan kiinteää muinaisjäännöstä. Kaikki muinaisjäännökset sijaitsevat Rengossa.. Kiinteät muinaisjäännökset ovat automaattisesti muinaismuistolain perusteella suojeltuja kohteita. Kiinteiden muinaisjäännösten rekisteröinnissä on käytössä jako rauhoitusluokkiin I-III. Jaottelu perustuu Museoviraston vakiintuneeseen käytäntöön. Luokka I käsittää valtakunnallisesti merkittävät kohteet, joiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa ja luokka II kohteet, joiden arvon selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Luokka III käsittää tuhoutuneet tai tutkitut kohteet, jotka eivät enää aiheuta suojelutoimia. Muinaisjäännökset 1. Rengonkylän silta rauhoitusluokka 2 ajoitus historiallinen laji kulku; ylityspaikka Museoviraston tunnus 1000014091 Rengonkylän sillan jäänteet sijaitsevat Rengossa, Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella Rengonkyläntien Seinäjoen ylittävän sillan pohjoispuolella. Paikalla on vanhan sillan ja kenties myllyn jäänteitä jokiuomassa. Uoma on kivetty. (Mikroliitti Oy 2008). 2. Rengonkylän saha rauhoitusluokka 2 ajoitus historiallinen laji teollisuuskohteet; vesisaha Museoviraston tunnus 145500021 Historiallisen sahan paikka sijaitsee Rengossa Rengonkosken kapeikossa kohdalla, jossa Kyrkösjärven tekojärveen laskeva uoma erkanee vanhasta jokiuomasta. Seinäjokelaiset perustivat 1867 sahalaitoksen 1,5 kilometriä Rengon talon yläpuolelle. Saha oli käynnissä kymmenkunta vuotta. Saha myytiin ruotsalaiselle sahayhtiölle, joka muutaman vuoden kuluttua siirsi koneet muualle. Sahan rauniot olivat näkyvissä vielä 1921. Muinaisjäännösaluetta ei ole tarkemmin tutkittu. Alueen rajaus on epäselvä ja siksi tarpeen rauhoittaa osin kuivahtaneen koskikapeikon alue molemmilta rannoilta, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa voidaan alue yksityiskohtaisemmin kartoittaa (Mikroliitti Oy 2008). 47 3. Rengonkylän myllynpaikka rauhoitusluokka 2 ajoitus historiallinen laji valmistus; mylly Museoviraston tunnus 145500022 Rengonkosken kapeikossa sahan paikan läheisyydessä on koskessa myllyn päällyskivi, jossa on vuosiluku 1714. Myllynkivi on kuulunut kylän yhteiseen vuoromyllyyn. Joen vastakkaisella rannalla on ”nykyinen” (v. 1912) mylly, joka on siirretty kuitenkin ylemmäs joelle (Vainionpään mylly), (Mikroliitti Oy 2008). (Mikroliitti Oy 2008). 4. Ruissaari rauhoitusluokka 3 ajoitus historiallinen laji Museoviraston tunnus hautaus; kesähauta - Ruissaari on Rengossa sijaitseva Seinäjoen saari. Ruissaaren alkuperäinen nimi on ollut Ruumissaari. Perimätiedon mukaan saareen olisi haudattu vainajia. Kyseessä lienee niin sanottu kelirikkoajan tilapäishautausmaa, ehkä 1500-1700 -luvuilta. Mitään merkkejä haudoista saaressa ei enää ole. Kyseessä siis epävarma tai tuhoutunut muinaisjäännös ja siksi kuuluu rauhoitusluokkaan 3. 5.Kultti-ja tarinapaikka Korpela OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelun perusteella inventointitietoja on päivitetty. Lähde: ELY-keskus, SYKE, Museovirasto 2012, Karpalo- aineisto 3.2015. rauhoitusluokka 2 ajoitus historiallinen laji Museoviraston tunnus kultti- ja tarinapaikat 145010033 Laji: Tyyppi: Lukumäärä: kiinteä muinaisjäännös kultti- ja tarinapaikat 1 Vedenalainen: ei Tyypin tarkenne: ei määritelty Ajoitus: ajoittamaton Ajoitustarkenne: ei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): 6964150 I (ETRS-TM35FIN): 281068 Z/m.mpy alin: 57,50 Z/m.mpy ylin: syvyysmax: syvyysmin: Koord.selite: Etäisyystieto: Peruskartta: Kuvaus: Ilmajoen kirkosta 7,9 km itäkoilliseen 222205 Perusk. nimi: Jouppila Kohde sijaitsee Peltoniemen kylässä, Tuomiluoman itäpuolella. Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka lähes pystysuorassa kaakkoissivussa on vaakasuora tasapohjainen uurre, jonka koko on 45 x 4 x 4 cm. Uurre on noin 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Tarinan mukaan uurteeseen on sivelty rasvaa. Mahdollisesti kysymyksessä on uhrikivi. 48 3.4 Maanomistus 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava sekä vireillä olevat maakuntakaavan tarkistukset. 49 Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Maaseudun kehittämisen kohdealue Maakuntakaavassa Tuomikylän ja Pojanluoman kyläalueet on varattu maaseudun kehittämisen kohdealueiksi. Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Taajamatoimintojen alue Maakuntakaavassa on osoitettu Tuomikyläntien varteen taajamatoimintojen alue. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. tiivistämistä, Kaupunkikehittämisen kohdealue Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava. Kylä Maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnällä Neiron kohdalle AlaanentienTuomikyläntien risteyksen tuntumaan kyläalue. Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä. Ohjeellinen uusi tielinjaus tai uuden tien vaihtoehtoinen linjaus Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Tieluokkamuutos / yhdystie seututieksi Merkinnällä osoitetaan ne yhdystietasoiset tiet, jotka tulee korottaa seututeiksi. Melualue Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille (alueen melutaso on vähintään 55 dB). Yleis- ja asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston antamien melutason ohjearvojen vaatimukset. Siirtoviemärin tarve Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys. 50 3.5.2 Yleiskaavat Osalle suunnittelualuetta on laadittu 1983 Pojanluoma-Rengon osayleiskaava. Keskeisenä tavoitteena on ollut rakentamisen ohjaaminen palvelujen ja kylämaiseman kannalta edullisille alueille. Erityistä huomiota on kiinnitetty kylien rakenteelliseen kehittämiseen sekä kylien ominaisen rakentamisperinteen jatkamiseen. Suunnittelualue rajautuu Kyrkösjärven osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1985. Suunnittelualuetta koskee osa lentoaseman osayleiskaavasta, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 2003. Suunnittelualue rajautuu Ahonkylän 2006 vahvistuneeseen yleiskaavaan. Kunnanhallitus teki 18.6.2007 kaavoituspäätöksen Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaava-ehdotuksen 14.4.2009 ja päätti asettaa sen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi 29.6.2009 osan itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavasta. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksyttiin uuden valtatien linjaus ja siihen välittömästi liittyvät alueet. Päätöksestä tehdyn valituksen korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 21.5.2012 ja kunnanvaltuuston päätös tuli voimaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. 51 3.5.3 Asemakaavat Suunnittelualue rajautuu Laskunmäen asemakaavaan ja sitä koskee Ilmailutien 3.10.2011 hyväksytystä asemakaavasta osa, jossa on esitetty valtatien 19 liittymävaraus. 3.5.4 Maankäytön rakennemalli Maankäytön rakennemalli on Ilmajoen kunnan tulevaisuuden maankäytön ja yhdyskuntarakenteen strateginen suunnitelma, joka kattaa koko kunnan alueen tärkeimmät toiminnot, hyödyntää kuntaa yritysalueena ja vastaa väestönkasvun edellyttämään tonttituotantoon sekä ohjaa kunnan maanhankintaa. Rakennemallin yhtenä oleellisena tavoitteena on ohjata kylien rakentumista. 52 3.5.6 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa 1:10 000 ja 1:5000 mittakaavoissa. 3.5.7 Suojelupäätökset sekä muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Kyläsuunnitelmat Tuomikylän kyläsuunnitelma, Tuomikyläseuran kehittämistoimikunta 1994 Tuomikylän kylämaiseman hoitosuunnitelma, Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus ja Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 2002. Pojanluoman kylänkehittämissuunnitelma, Pojanluoma-seura ry 2006 Luontoselvitykset Luontoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2009 Linnustoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry, Ilmajoen kunta 2011 Lepakkoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2011 Viitasammakkoselvitys, Ilmajoen kunta 2011 Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Rakennusperintöselvitykset Rakennuskannan inventoinnin täydennys, Ilmajoen kunta 2011 Hankejulkaisu Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen, 2014 Hanketta on koordinoinut Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. 53 4 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Ilmajoen kunnanhallitus on päättänyt laatia Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan. Suunnittelu on toteutunut Rengossa ja valtatien 19 ympäristön uuden linjauksen alueella yleiskaava on saanut lainvoiman. Koska vahvistunut alue liittyy välittömästi muuhun kyläalueeseen, se on otettu mukaan vireillä olevaan suunnittelualueeseen. Tuomikylässä ei ole yleiskaavaa. Pojanluoma-Rengon osayleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen, on vanhentunut. Tuomikylä, Renko ja Pojanluoma ovat viime vuosina olleet omakotitalorakentajien suosiossa. Alueelle on rakennettu vuosittain uusia omakotitaloja ja tontteja tiedustellaan jatkuvasti sekä kunnalta että yksityisiltä maanomistajilta. Omakotirakentamista on toisaalta estänyt epävarmuus suunnittelutarveratkaisujen pitävyydestä sekä liittymien saannin vaikeus yleisille teille. Tuomikylän, Rengon ja Pojanluoman kyläalueiden kehittämiseksi ja turhan byrokratian välttämiseksi on välttämätöntä laatia alueelle yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 11.5.2009 193 § Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi. Suunnittelualue Osayleiskaava tehdään oikeusvaikutteisena. Kaavassa on tarkoitus määrätä, että sitä käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44 §). Tämä määräys on voimassa 10 vuotta. Tuomikylässä, Rengossa ja Pojanluomalla ei ole tarvetta rakennuskiellon määräämiseen, koska kylissä ei ole hankkeita, jotka vaarantuisivat eikä alueella ole rakentamispainetta, joka haittaisi osayleiskaavan laatimista. 54 Aiemmat päätökset: Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.6.2007 228 § VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi. Kunnanvaltuuston asettamat itäisen ohikulkutien osayleiskaavan tavoitteet: 1. VT 19 itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 2. Osayleiskaava laaditaan kuntakohtaisena, mutta kuitenkin hyvässä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. 3. Kaava-alueen rajaus on pääosin alla olevan kartan mukainen, aluetta laajennetaan tai supistetaan, mikäli tiesuunnitelma niin vaatii. 4. Suunnittelualueelle määrätään MRL 38 §:n mukainen rakennuskielto. 5. Osayleiskaavalle asetetaan seuraavat tavoitteet: valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään nykyisen ja uuden VT 19 linjauksen risteyksen tuntumaan osoitetaan alueita yritystoiminnalle Kyrkösjärven täyttöuoman ja Seinäjoen ranta-alueille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan loma-asuntoja ja vihertontteja pysyvälle asumiselle. Valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään. VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osa-yleiskaavan suunnittelualue 55 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa suunnittelualueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja työntekijät Viranomaiset ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Finavia Museovirasto Seinäjoen kaupunki Ilmajoen kunta tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tierakennusmestari, vesihuoltorakennusmestari, ympäristöinsinööri, yritysasiamies, maaseututoimen päällikkö, sivistystoimenjohtaja, päivähoidon johtaja, sosiaalijohtaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja Liikelaitokset, yritykset ja yhdistykset Anvia Oy Fingrid Oyj / Etelä-Pohjanmaan alueverkko Oy Fortum Sähkönsiirto JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; terveystarkastaja Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Vesi Oy Vattenfall MTK Ilmajoki Tuomikylä-seura ry Rengon kyläseura ry Pojanluoma-seura ry Ilmajoki-seura ry Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry Ilmajoen metsästysseura ry Ilmajoen yrittäjät ry Ilmajoen vammais- ja ikäihmisten neuvosto Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry 56 4.3.2 Vireille tulo Tuomikylä-Rengon osayleiskaava kuuluu vuosien 2007-2014 kaavoitusohjelmaan. VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava suunniteltiin Tuomikylä-Rengon osayleiskaavan ensimmäisenä vaiheena valtatiehankkeen johdosta. Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen 18.6.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 28.8 24.9.2007. Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi 11.5.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 25.10 - 22.11.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Nähtävillä oloista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-kotisivuilla. Suunnitteluasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnan kaavoitusosastolla sekä kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lähtien. Valtatien 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan kaavaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Ilmajoen kunnan tiloissa 14.11.2007. Tilaisuuteen osallistui 39 henkilöä. Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavaluonnosta esiteltiin Tuomikylän koululla kyläseuran järjestämässä tilaisuudessa syyskuussa 2011. Yleiskaavaluonnokset A ja B esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.8.2014 kunnan keskusvarastolla. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Länsi-Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa on käsitelty Tuomikylä-Rengon alueen maankäytön suunnittelua 2009-2014. ELY-keskuksen järjestämä työneuvottelu Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin Vaasassa 26.9.2013. Viranomaisneuvottelu yleiskaavaluonnoksista pidettiin Ilmajoella 26.9.2014. 4.3.5 Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen 4.3.5.1 Lausunnot, muistutukset ja vastineet VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön 29.6.2009 osittain hyväksytystä osayleiskaavaehdotuksesta, joka on ollut nähtävänä 24.4 - 25.5.2009 57 Lausunnot: Länsi-Suomen ympäristökeskus 16.6.2009 saadussa lausunnossa Länsi-Suomen Ympäristökeskus kehottaa Ilmajoen kuntaa varmistamaan, että osayleiskaavan perusteena olevat selvitykset ja vaikutusarvioinnit ovat riittäviä ja mahdollistavat valtakunnallisten ja maakuntakaavan mukaisten hankkeiden jatkosuunnittelun ja toteuttamisen. Suunnittelun perusteluna tulee erityistä huomiota kiinnittää ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista koskevien selvitysten riittävyyteen sekä samoin kaupan, liikenteen, melun, tärinän, ympäristöhaittojen ja luontoselvitysten riittävyyteen. Lisäksi ympäristökeskus painottaa uhanalaisten lajien riittävää selvittämistä. Osayleiskaavan suunnitteluratkaisu ja kaavojen toteutus on syytä yhdistää Seinäjoen seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ja sen toteuttamisen kanssa. Ympäristökeskus kehottaa käyttämään ympäristöministeriön mukaisia kaavamerkintöjä ja määräyksiä paitsi jos määräys sisällöltään selkeästi eroaa oppaan mukaisesta määräyksestä ja on lain mukainen. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevaa osayleiskaava-aluetta ei voida pitää MRL 44 §:ssä tai 72 §:ssä tarkoitettuna alueena. Tämän vuoksi sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suunnittelutarpeeseen perustuvassa alueen lisärakentamisessa viittaus Seinäjoen Honkakylän KHO:n päätökseen 9.6.2009, t. 1483. Voimassa olevat ympäristöluvat ja muut nykyisen toiminnan kannalta tarpeelliset luvat tulee huomioida aluevarauksia määrättäessä. 58 Osayleiskaavojen selostukset tulee täydentää siten, että arviointi on mahdollista ja siinä on erityisesti esitettävä perustelut sekä aluevarausten sijoitukselle ja mitoitukselle että nivoutumiselle muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Selostus on laadittava MRL 40 § ja MRL 17 § säädetyllä tavalla. Vaasan tiepiiri edellyttää, että kaavassa merkityn 55 dB:n meluvyöhykkeen ennustevuosi tulee olla määräyksissä. Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa lausunnossaan lentoaseman joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä sekä kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuutta. Osayleiskaava toteuttaa erittäin hyvin maakuntakaavan tavoitteita. Museovirasto esittää, että Kaavakarttaan tulee merkitä muinaisjäännösinventoinnin perusteella Rengonkylän silta, saha ja myllynpaikka turkoosilla neliöllä isoin SM-kirjaimin varustettuna. Muistutukset: Esa Alanko esittää tilan Koskimäki 7:482 länsirajalle toista omakotitalon rakennuspaikkaa. Timo Ojala esittää omistamalleen tilalle Mäkirenko 8:127 ja 8:134 yhtä pientalon rakennuspaikkaa. Matti ja Aira Alanko esittävät omakotitalon rakennuspaikkaa tilalle Peltoniemi 7:512 sekä lomaasunnolle myönnetyn liittymäluvan säilyttämistä. Erkki Rekola vaatii poistamaan LSL 49§:n mukaisen liito-oravan suojelualuemerkinnän s-19 merkintäselostuksesta liito-oravan elinpiirille välttämätöntä puuston suojelua koskeva osa sekä Rengontien osalta ma-7 merkinnän, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Armas Koski haluaa tilalleen Koski 2:204 täyttökanavan ja nykyisen Vt-19 väliselle alueelle lomaasuntopalveluja tarjoavan RA-alueen sekä A-alueen. Ulkoilureitin tulisi sijaita altaan rakennusaikaisella tiellä valtatielle 19 eikä nykyistä altaan vierustaa padon päällä. Sari Hangasmaa vastustaa merkintää ma-5, maisemallisesti arvokas alue. Merkintä tu, likimääräinen tulva-raja, estää korvauksetta tilan Yli-Renko 8:54 noin kilometrin mittaisen ranta-alueen rakentamisen. Osa muistutuksesta koskee kaavaehdotuksen osaa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja joka on saanut lainvoiman. Osayleiskaavaehdotuksessa on kaksi tulvamerkintää Seinäjoen itäpuolella, ne ovat asunto- ja talousrakennustontin eteläpuolella ja toinen Luhtasaaren keskikohdalla. On outoa, että ne sijaitsevat tilan 8:54 kohdalla koko Seinäjoen itäranta huomioiden kaavaehdotusalueella. Ilmeisesti uusista tulvakorkeus-suosituksista johtuu, että maatilan 8:54 rantaalueille ei ole osoitettu kuin yksi RA-alue, vaikka tilalla on omistuksessa Seinäjoen rantaa lähes yksi kilometri. Kyseinen RA-alue on merkitty liito-oravan suojelu-alueeksi S-1(n 1 ha) kaava-luonnoksessa (B2), jolloin RA saattaa menettää merkityksensä, sillä jätöksien löytyessä suojelu estää rakentamisen. Kyrkösjärven altaan täyttökanavan ja Seinäjoen länsirannalla kunta on käyttänyt mitoitusperustetta 5 rantarakennuspaikkaa kilometrillä, joten samalla mitoitusperiaatteella tilalle Yli-Renko 8:54 kuuluisi 4 uutta rakennuspaikkaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesistöosaston selitys, että tumerkintä tilan Kotivainio kohdalla johtuu tilanteesta, jossa Kyrkösjärven tekoaltaaseen ei voida johtaa vettä tulvahuipun aikana, ei tyydytä lainkaan, sillä mahdollisen vedenjuoksun estyminen voimalaitoksen kautta altaalla pitäisi olla ohijuoksutusmahdollisuus. Sitä paitsi Kyrkösjärven altaalla vähäisen varastotilavuuden ja voimalaitossäännöstelyn vuoksi ei ole tulvasuojelulle hyötyä. Jos Kalajärven altaan käyttö tulvien torjumiseen estyy kokonaan 1966 tulva voi ylittyä runsaastikin Törnävän siltaan saakka. Kaikki aikaisemmat huomautukset ja mielipiteet VT 19 YVA -vaiheessa ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa eri viranomaistahoille esitetty uusitaan. Liikennemelu tulee lisääntymään koko kyläyhteisön kohdalla. Erityisesti joen ylikulkusillan kohdalta melu leviää molemmin puolin siltaa 59 jokiuomaa pitkin. Vaihtoehtoisista suunnitelmista tulisi antaa perustellut arviot. Tulvarajamerkinnät tilan Yli-Renko 8:54 osalta on poistettava sekä ranta- ja muun rakennuspaikkojen osalta noudatettava yhdenvertaista kohtelua. Suojelumerkinnät ma-5 ja sr-15 on poistettava. Melun vaikutuksista kaavoitukseen ja sotilaslentojen mukaan ottamisesta lentokentän toimintaan tulisi antaa selvitys. Seppo Yli-Renko haluaa, että karttaan merkityt alueet tulisi merkitä A-1 ja AT -merkinnöillä. Esa Ojala haluaa tilalleen 8:133 paritalon rakennuspaikan. Linda Hautala ja Teemu Jalonen hakevat muutosta AR tilan 2:175 muuttamiseksi ATrakennuspaikaksi. Torsti Saikkonen esittää tilan 2:493 lohkon kolme muuttamista asuntoalueeksi, koska se ELYkeskuksen päätöksen mukaan ei ole LSL 49 § 1mom. ja 72a § mukaista aluetta. Eila Syynimaa esittää loma-asuntopaikan käyttötarkoituksen muuttamista pysyvän asumisen rakennuspaikaksi. Esa ja Timo Ojala esittävät omistamilleen M -alueille myös AT -aluetta. Marjatta Mikkola esittää Toimi Neiron kuolinpesän puolesta Neiroon omistamilleen maille omakotirivitaloaluetta. Osayleiskaavan ensimmäisen vaiheen lausuntojen, neuvottelujen, huomautusten ja yleisötilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden sekä muistutusten huomioon ottaminen koko aluetta koskevan osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa Vaasan tiepiirin ja Museoviraston lausunnot on otettu huomioon. Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen lausunto on otettu pääosin huomioon. Yleiskaavan suunnitteluratkaisun ja kaavan toteuttamisen yhdistäminen Seinäjoen seudun alueelliseen vesihuoltosuunnitelmaan ja sen toteutusaikatauluun on jätetty huomioimatta. Samoin MRL 44 § ja 72 § sekä viittaus suunnittelutarpeen käytöstä yleiskaava-alueella on jätetty huomioimatta. Esa Alangon ja Timo Ojalan sekä Matti ja Aira Alangon muistutukset on otettu huomioon. Erkki Rekolan muistutuksista osa koskee vireillä olevaa kaavaa ja osa on käsitelty tiealueen kaavan vahvistamisen yhteydessä. LSL 49 §:n mukaisen liito-oravan suojelualuetta ei ole ELY:n maastotarkastuksen mukaan olemassa lain edellyttämällä tavalla ja merkintä on poistettu. Rengontien merkintä ma-7, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, on myös poistettu kaavakartasta. Armas Kosken tila sijoittuu alueelle, joka on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Sari Hangasmaan muistutuksen johdosta ma-5 -merkintä on poistettu kaavakartasta. Sen sijaan likimääräinen tulvaraja (tu) on jätetty tarkistettuna ELY-keskuksen selvityksen perusteella. Merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. Sauli Hangasmaan muistutuksen johdosta merkintä ma-5 on poistettu kaavakartasta, sen sijaan merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. tu-tulvamerkintää on tarkistettu ELY-keskuksen 60 selvityksen perusteella. Rantarakentamisessa pyritään turvalliseen ja tasapuoliseen rakentamisen ohjaukseen. Lentomeluselvitys on tehty osana yleiskaavaprosessia. Seppo Yli-Rengon muistutuksen kohteena olevista alueista toinen ei kuulu suunnittelualueeseen ja toinen jää tulvavaara-alueen sisälle. Linda Hautalan ja Teemu Jalosen, Torsti Saikkosen, Eila Syynimaan, Esa ja Timo Ojalan sekä Marjatta Mikkola/Toimi Neiron kuolinpesän muistutukset on otettu huomioon. 4.3.5.2 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen yleiskaavaluonnoksista, jotka ovat olleet nähtävänä 5.8 – 1.9.2014 Lausunnot: Museoviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan alueella on kolme muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä: Rengonkylän myllynpaikka, Rengonkylän silta ja Rengonkylän saha. Kohteet tulee merkitä karttaan kohdemerkinnällä ja kirjaimilla sm. Sen sijaan Ruissaarta ja Korpelan uhrikiveä ei tarvitse merkitä karttaan. Lisäksi alueelta tunnetaan pätkä historiallista tietä ja kolme tervahautaa, ne merkitään karttaan merkinnöillä s/ht ja s/th. Kohteet tulee numeroida kaavakartalle ja niiden tulee olla yhtenevät kaavaselostuksen kohdeluettelon kanssa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan yleiskaavaluonnokset ovat maakuntakaavan mukaisia. Liiton mielestä vaihtoehto B on kylämäisempi ja yhteisöllisempi sekä siinä on tiiviimpi yhdyskuntatekninen rakenne. Seinäjoen kaupunki tukee Ilmajoen kunnan pyrkimyksiä ylläpitää kylien elinvoimaisuutta sekä pyrkimyksiä ohjata tulevaa asumista olemassa olevan kylärakenteen ääreen ja pyrkimyksiä turvata maatalouselinkeinon toimintaedellytyksiä. Kaupunki ehdottaa miettimään myös mahdollisuuksia rajata haja-asutusluonteista rakentamista M-alueilla vastaavalla tavalla kuin MT-alueilla. Seinäjoen kaupunki huomauttaa, että yleiskaavassa tulee säilyttää Seinäjoen suunnasta tulevalle liikenteelle liittymävaraus VT 19:lle voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. MTK-Ilmajoki esittää, että alueen maatilojen ja maatalousyritysten toiminnan jatkuminen ja laajentuminen tulee kaavassa turvata. Viljelysmaata tulee säästää ruuantuotantoon. Tuomikylän koulun vaiheilla tulee uudet asuinpaikat sijoittaa Tuomiluoman lounaispuolelle metsämaalle, koillispuolelle ei uusia asuinrakennuksia. Maatilojen talouskeskuksille ja muille tuotannollisille yrityksille tulee varata luonnokseen nähden runsaammin laajentumistilaa. Alueen metsät tulee ohjata metsätaloustuotantokäyttöön. Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielestä lepakoiden esiintymistä ei ole selvitetty koko kaava-alueelta. Osa luo-alueista on merkitty vain suuntaa antavasti. Näiden pienialaisten kohteiden säilyminen on huomioitava yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Olisi tarkoituksenmukaista pohtia Lakeuden Etapin vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja uusien alueiden kaavoittamiseen. Moottorikelkkareitin sijoittaminen ulkoilureitille on huono ratkaisu. Lakeuden Ursa ry pyytää huomioimaan kaavaehdotuksessa etenkin valaistuksen suunnittelussa toimet valosaasteen minimoimiseksi. Valosaaste haittaa merkittävästi tähtiharrastustoimintaa ja voi pahimmillaan tehdä toiminnan observatoriolla lähes mahdottomaksi. 61 Caruna Oy:llä ei ole huomautettavaa. Caruna Oy toimitti omistamansa sähkönjakeluverkoston 20 kV ilmajohtolinjan kartan. Fingrid Oyj:llä ei ole voimajohtoja tai muuta toimintaa alueella, joten se ei ota kantaa luonnoksiin. Ilmajoen kunnan tiemestari esittää, että liittymien lukumäärä Alaanentielle on parempi vaihtoehdossa B, joskin toivottavaa olisi yhdistää kaksi vasemmanpuoleista tonttitietä, jolloin riittäisi yksi liittymä Alaanentielle. Neiron koulun liikenneturvallisuutta parantaisi Saunamäentien liittymän siirtäminen lähelle Tuomikyläntien liittymää. Viranomaisneuvottelu: Viranomaisneuvottelu pidettiin 26.9.2014. Paikalla olivat edustajat Etelä-Pohjanmaan Elykeskuksesta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Ilmajoen kunnasta. Kutsu oli lisäksi lähetetty Museovirastolle, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle ja Seinäjoen kaupungille. Keskustelun jälkeen viranomaiset esittivät seuraavat kommentit: Etelä-Pohjanmaan liitto/ Jorma Ollila Maakuntakaava ohjaa, kunta tutkii kaavoitusta omissa kaavoissaan. Maatalous- ja elinkeinoasiat on otettu huomioon hajuringit. Erilliset 1:5000 mittakaavaiset kartat hyvät, kustannustehokkaat ja tiiviit. Taloudellinen näkökulma kunnan kannalta on huomioitu; rakennusmaa-asiat ja tulva - asiat tutkittu. Kulttuuri- ja rakennusperintö on hyvin tutkittu, perusteelliset selvitykset tehty. E-P:n liiton kannalta kaavoitustyötä voidaan jatkaa eteenpäin. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo/Sirkka-Liisa Sihvonen Ilo lukea, selvitykset on tehty. Maisema-alueita ei ole karttaan laitettu, pitäisi laittaa. Valtakunnalliset maisema-alueet ovat erittäin tärkeitä alueita ja vaikutuksiin laitettava ilmaisu maisemallisesti arvokas. Etelä-Pohjanmaan liitolta on tulossa maisemaselvitys, uudelleen arviointi. Kuinka kaavan sr15 merkintä suojelee? Otetaanko suojeluasia kevyesti? Onko rakennukset arvotettu rakennusperusteisesti? Onko mahdollista jakaa sr-rakennusmerkinnät kahteen kohtaan? Tärkeimmät kohteet on suojeltava ehdottomasti ja niille on laitettava kovemmat määräykset. Jos merkintä tarpeen, arvottaminen maakunnan / paikallisella tasolla ja maisemasta paikallisella tasolla. Selostukseen yhteenveto maisema- ja kulttuuriselvityksestä. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ Ari-Pekka Laitalainen Alustus hyvä. 1:5000 mittakaavainen rakentamistapa sopii kyläalueille. Hyvä juttu! Palstoitussuunnitelma-käsitettä ei tunneta. Hyvä asia, että kohteet on sijoitettu olemassa olevien teiden varsille. Kantatilaperiaatetta ei ole noudatettu. En voi vaikuttaa kunnan päätöksentekoon, mutta koulun ja päiväkodin yhteinen paikka on hyvä asia. Todettu toimivan ainakin muualla. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ Eeva Kopposela Yleiselle tielle on vaikea saada liittymiä ja seututien liikenne pidetään sujuvana. Ritolan alue; 1:5000 liittymä on mutkassa. Täyttyykö näkemäalueet ja ovatko turvallisia? Neiron alue; tulossa 32 uutta tonttia, liittymiä pitää miettiä uudelleen, yksi laadukas liittymä tai rinnakkaistie. Rengon alue; Uusia rakennuspaikkoja osoitettu pallukoilla, soveltuuko rakentamiselle, onko hyviä rakennuspaikkoja? Onko ulkomelualueen desibeliluku (55dB) merkittävä kaavamerkinnöissä? Merkintä ilman dB - lukua riittää. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus/ Matti Rantala Hyvin käsitelty kaikki. Historia tulee esille, kokonaisuutta on tarkasteltu ja eletään tulevaisuuteen. Kunta suunnittelee ja antaa tavoitteet. Erilaiset viranomaisselvitykset, ym. selvitykset on otettava huomioon. Lisäarvo ELY:n osalta. Estää haitallinen yhdyskuntakehitys. Asutus oikeille paikoille valtion viranomaiset. Erillisalueiden 1:5000 mittakaavaiset kartat; Omat merkinnät selityksineen 62 karttoihin. Palvelujen osuuteen, vesihuoltoon jne. on kiinnitettävä huomiota. Vesistöalueilla rantavyöhyke on hyvä merkintä. Mielipiteet: Toimi Neiron kp/Marjatta Mikkola kannattaa luonnosvaihtoehtoa A täydennettynä vaihtoehdosta B Saunamäentien varteen suunnitelluilla asuntotonteilla. Koko tämän palstan voisi merkitä AT-alueeksi. Reijo Raja-aho kannattaa vaihtoehtoa A siten muutettuna, että keskimmäinen liittymä Alaanentielle poistetaan. Lisäksi hän esittää kartalle rajattuja vaihtoehtoja lisämaan ostamisesta metsätalousmaaksi. Heikki Koskela haluaa tilansa alueella olevaa AT-aluetta laajennettavaksi. Hän esittää edelleen, että tien toisella puolella on hyvä talonpaikka ja on merkinnyt karttaan asuttuja taloja, jotka eivät enää ole maatilojen päärakennuksia. Pettutien virkistysreitti olisi katkaistava tien osalta. Timo Taipalus esittää, että naapurin maalle osoitettu rakennuspaikka tulee poistaa. Edelleen hän esittää, että Rengon kosken aluetta ei pidä merkitä virkistysalueeksi. Hän myös muistuttaa, että kaavaluonnoksessa viitataan lentoaseman ympäristölupaan, joka ei ole lainvoimainen. Teemu Väli-Toralan mielestä maatalousmaan käyttö rakentamiseen on järjenvastaista ja siksi koulun ja päiväkodin toiminnan painottaminen Alaanentien toiselle puolelle olisi järkevämpää. Hän myös esittää, että asuntotonttien osoittaminen Saunamäentien varrelle haittaa maatalouselinkeinoa. Harri Niemelä on merkinnyt karttaan paikan, jossa on ympäristöluvallinen kohde. Paavo Salomon Saranpää esittää, että tilan 11:64 alueella oleva rakennettu lähde merkitään vedenottamoksi. Tanja Takala vastustaa asuntorakentamista Pojanluoman alueelle. Erkki Siltaloppi on merkinnyt kartalle alueen, jolle hän haluaa asuntotontin. Veikko Hietaharju haluaa AT-aluetta laajennettavan omistamallaan tilalla. Lisäksi hän kysyy, onko kelkkareitti edelleen käytössä vaikka se on nykyään hevosreitti. Ari Syrjälä haluaa muuttaa omistamallaan tilalla olevan ME-merkinnän AT-merkinnäksi, koska paikallisten maanviljelijöiden mukaan alueella ei ole tarvetta maatalouden suuryksikölle ja asukkaat vastustavat yksikön rakentamista voimakkaasti. Tenho Laitila on merkinnyt karttaan tilansa alueen, jonka hän haluaa merkittäväksi AT-alueeksi. Mika ja Helena Kiviharju haluavat, että heidän omistamallaan tilalla laajennetaan AT-aluetta. Erja ja Jyrki Vierula esittävät muutamaa AT-alueen tonttia merkittäväksi suoran rakennusluvan piiriin kuuluviksi. Lea Holkko toivoo, että kaavassa huomioidaan hänen omistamansa kiinteistö asuntotonttina. Jaakko Tapio esittää, että hänen omistamallaan tilalla laajennetaan ME-aluetta ja tarkistetaan hajusuojavyöhykettä. 63 Jonna Koskimäki-Puska ja Tomi Puska esittävät olemassa olevan tonttinsa laajentamista kunnan maalle vähintään rakennetun viemärikaivon verran. Lisäksi he huomauttavat, että heidän tiensä on rakennettu osittain naapurin puolelle. Taisto Niemistö ja Antti Koski esittävät, että heidän omistamiltaan alueilta poistetaan merkintä luo1/1. Jukka Vaaranmaa esittää, että kaavoitus ei vastaa tarkoitusta, mitä siltä on haettu. Kohde luo-1/1 Autiotilalta. Yleisötilaisuus: Yleisötilaisuus pidettiin 19.8.2014. Tilaisuuteen kutsuttiin Ilmajoki-lehdessä olleella ilmoituksella. Paikalla oli 10 osallista. Tilaisuudessa keskusteltiin lähteistä, vedenottamoista ja niiden suojaetäisyyksistä mm. maalämpökaivojen suhteen. Keskusteltiin myös Neiroon suunnitellun asuntoalueen vaihtoehdoista ja liittymän rakentamisesta Tuomikyläntielle. Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Lausunnot Museoviraston lausunto on otettu pääosin huomioon. Seinäjoen kaupungin lausunto on otettu huomioon, liittymämahdollisuus on palautettu ja M-alueista osa on merkitty alueiksi, jotka on tarkoitettu vain metsätalouden käyttöön. MTK-Ilmajoen lausunnon johdosta on neuvoteltu ja se on osittain otettu huomioon. Asuntoalueita on poistettu peltoalueilta ja yksittäistenkin täydennysrakentamisalueiden rajauksia on tarkennettu siten, ettei peltomaata tule tarpeettomasti rakennusmaaksi. Etelä-Pohjanmaan lsy ry:n lausunnon johdosta ei ole tehty muutoksia yleiskaavaehdotukseen, paitsi moottorikelkkareitti on poistettu. Todettakoon, että Lakeuden Etapin toiminnan tulee ympäristöluvan mukaan olla sellaista, ettei se aiheuta haju- tai muita haittoja ympäristöönsä. Lisäksi on vielä todettava, ettei yleiskaavassa ole osoitettu uutta asumista Etapin läheisyyteen. Lakeuden Ursa ry:n lausunnon johdosta ei ole tehty muutoksia yleiskaavaehdotukseen. Yleiskaavassa osoitettu määrä uusia asuntoja tuskin tulee aiheuttamaan valohaittaa observatoriolle. Tiemestarin lausunnon ja muiden mielipiteiden johdosta on yksi liittymä Alaanentieltä poistettu. Saunamäentien liittymää sen sijaan ei ole siirretty. Viranomaisneuvottelu Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon neuvottelussa esittämistä näkökohdista todetaan, että rakennussuojelukohteista on tehty yleiskaavatasoinen selvitys ja rakennustarkastajalla on ammattitaito huomioida asia lupakäsittelyvaiheessa ja edelleen kulttuurimaisema on tärkeä asia ja se on huomioitu säilyttämällä pellot maatalouskäytössä, jolloin niiden arvo kulttuurimaisemana säilyy parhaiten. Ely-keskuksen esittämistä ehdotuksista on otettu huomioon yhden liittymän poistaminen Alaanentieltä ja dB merkinnän muuttaminen. Ranta-aluetta ei sen sijaan ole merkitty, koska Rengonkylässä alue on tulva-aluetta, jolle ei voi rakentaa. Alueella vain muutama rakennuspaikka on osoitettu kuiville paikoille, jotka on tutkittu ja ovat mahdollisia rakentaa. Vesistömääritelmän muuttuminen tuo lisäksi epävarmuutta ja mahdollista epätasa-arvoa rakentamiseen. 64 Mielipiteet Harri Niemelän, Paavo Salomon Saranpään, Erkki Siltalopen, Veikko Hietaharjun, Tenho Laitilan, Mika ja Helena Kiviharjun, Erja ja Jyrki Vierulan, Lea Holkon, Jaakko Tapion, Taisto Niemistön, Antti Kosken sekä Jukka Vaaranmaan mielipiteet on otettu huomioon. Toimi Neiron kp/Marjatta Mikkolan mielipide on otettu huomioon vaihtoehdon ja tien osalta. Saunamäentien varteen ei ole osoitettu asuntotontteja, sen sijaan samalle tilalle Kärrymäkeen on lisätty asuntorakentamiseen tarkoitettua aluetta. Reijo Raja-ahon mielipide on otettu huomioon liittymän poistamisen osalta, lisäksi hänen tonttinsa rajalle on kaavoitettu maa- ja metsätalousaluetta. M-aluetta ei kuitenkaan ole osoitettu liitettäväksi kenenkään tonttiin, vaan asia ratkaistaan alueen maanmyyntipäätöksen jälkeen. Heikki Koskelan mielipiteet on otettu huomioon muuten paitsi siltä osin kun ne ovat MTK-Ilmajoen lausunnon periaatteiden vastaisia. Timo Taipaluksen mielipidettä ei ole otettu huomioon, koska kunta on jo aiemmin myöntänyt kyseiselle naapurin tontille poikkeamaluvan ja Rengon kosken aluekin on ehdotuksessa edelleen virkistysaluetta. Teemu Väli-Toralan mielipide on otettu osittain huomioon, päiväkoti on osoitettu koulun kanssa samalle tontille ja lisäalue on osoitettu Alaanentien varrelta. Tanja Takalan mielipide on otettu huomioon jo kaavaluonnoksissa, joissa asuminen on osoitettu etäämmälle, kuin eläinmäärän kaksinkertaistaminen 260 lihanautaan edellyttää. Näin ollen kunnan omistamat viisi omakotitonttia on jätetty kaavaan varauksena, mutta niille ei ole osoitettu suoran rakennusluvan sallimista, joten niiden käyttöön ottaminen harkitaan erikseen ottaen huomioon mahdollisesti muuttuvat suojaetäisyydet. Ari Syrjälän mielipide on otettu huomioon siten, että ME-alue on poistettu, mutta asuntoaluetta ei ole merkitty alueelle, koska se sijaitsee kylärakenteesta erillään. Jonna Koskimäki-Puskan ja Tomi Puskan mielipide otetaan huomioon alueen maanmyyntipäätöksen yhteydessä. 4.3.5.3 Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen yleiskaavaehdotuksesta, joka on ollut nähtävänä x.x – x.x.2015 65 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne - aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena ja verkottuvana sekä hyviin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle kehitykselle ja kilpailukyvylle - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä - liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä parannetaan - alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria - alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit - alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö - alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - asiaa koskevat ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kestävyyden kuin elintoiminnankin edellytysten kannalta Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen, tavoitteet liittyvät erityisesti liikenneverkon kehittämiseen sekä energiahuollon, esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamiseen - liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikenne-muodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle - erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen - lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavassa Tuomikylä ja Pojanluoma kuuluvat maaseudun kehittämisen kohdealueeseen - alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja - Tuomikylässä ja Pojanluomalla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten suurimuotoisen eläintuotannon ja teollisuuden, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen - asutuksen sijoittamista tulee ohjata olemassa olevia kyliä tukevaksi - uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin 66 Maakuntakaavassa Renko kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen - aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna - alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana - erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen - kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava Tuomikylän koulun ympäristössä on taajamatoimintojen aluetta - alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä tiivistämistä, Maakuntakaavan merkintä at (kylä): - viittaa Tuomikylä-Renko-Pojanluoman kyläkokonaisuuteen, jossa rakentamisen tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä Kunnanhallituksen asettamat tavoitteet Tuomikylän, Rengon ja Pojanluomankylän yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavassa määrätään, että sitä käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44 §) suunnittelualueelle ei määrätä MRL 38 § mukaista rakennuskieltoa kylien aluerakenne pidetään nykyisen kaltaisena, kunkin kylän omien lähtökohtien ja luonteen mukaisena toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino pääosin asumista ohjataan olemassa olevan rakenteen lomaan teiden varsille asumisen laajennusalueiksi osoitetaan rakennemallityöskentelyn pohjalta alueita, joissa vesi- ja jätevesijohdot ovat saavutettavissa, etäisyys kouluun on kohtuullinen, liikkuminen on turvallista ja ympäristössä ei ole lentomelua maatalouden ja muiden kylän elinkeinojen aluevaraukset osoitetaan suunnitelmassa julkisten palvelujen alueita osoitetaan Tuomikylän ja Neiron koulujen yhteyteen aluesuunnittelussa pyritään mahdollisimman paljon tukeutumaan olemassa olevaan liikenneverkkoon. luonnonsuojelu- ja rakennussuojelukohteet osoitetaan tutkimusten perusteella yleiskaava-alueen muut erityistarpeet tullaan ottamaan huomioon vuorovaikutteisen suunnittelun ja kuulemismenettelyn kautta suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnon arvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet yleiskaavassa on tarkoituksenmukaista osoittaa pientalorakentamiselle aluekohtaisia varauksia sen lisäksi, että pääosa rakennuspaikoista osoitetaan tutkitusti siten, että osayleiskaava voi toimia rakennusluvan myöntämisen perusteena suunnittelulla tuetaan monipuolisen virkistystoiminnan sekä -reitistöjen huomioivaa kehittämistä VT 19 suunnitelmat vaikuttavat merkittävästi myös alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin varsinkin uusien liittymien ja eritasojärjestelyiden osalta kevytliikenteen reittien sujuvuuteen ja julkisen liikenteen yhteyksiin kiinnitetään erityistä huomiota maa- ja metsätalousvaltaisista alueista osalle osoitetaan vain maataloutta palvelevaa rakentamista, kylien ja teiden läheisyydessä sallitaan myös muu hajaasutusrakentaminen 67 4.5 Yleiskaavan ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelualueelle on valmisteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat vähäisessä määrin toisistaan asunto-rakentamisen ja päiväkodin sijoittumisen suhteen. Päiväkodille on osoitettu vaihtoehtoiset sijoittumispaikat. Vaihtoehdoissa erot keskittyvät Renkoon Neiron koulun ympäristöön. 4.5.1 Luonnosvaihtoehto A Julkisten palvelujen alueet Julkisten palvelujen alueita ovat Tuomikylän ja Neiron koulu sekä Rengon vanha koulu. Uusi julkisten palvelujen alue on päiväkodin paikka, joka tässä vaihtoehdossa on osoitettu Alaanentien pohjoispuolelle. 68 Paikan sopivuus päiväkodille perustuu seuraaviin tekijöihin: - maa on kunnan omistuksessa - tontin koko on säädettävissä tarpeen mukaan, laajennusvara on helppo osoittaa - tontin välittömään yhteyteen on osoitettu puisto - tontti sijaitsee tulevalla asuntoalueella - sijainti Alaanentien lähistöllä, mutta ei vieressä antaa hyvät liikenneyhteydet, mutta meluongelmaa ei ole - kevyen liikenteen reitti kulkee Alaanentien varrella ja sille on mahdollista osoittaa suora kulku tontilta Paikan sopivuutta päiväkodille ei puolla: - koulu on eri tontilla; kouluun on matkaa autolla noin yksi kilometri, jalan ja polkupyörällä noin puoli kilometriä - koulu sijaitsee Alaanentien toisella puolella, joten kulku vaatii tien ylityksen Muita tontin ominaisuuksia: - alue on metsämaata - alueelta ei ole tehty maaperäselvitystä, oletuksen mukaan se on hyvin rakennettavissa - tiet ja kunnallistekniikka Alaanentien varrelta rakennetaan asuntoalueen/päiväkodin käyttöönoton yhteydessä, infra palvelee asuntotontteja ja päiväkotia Asuntorakentaminen Asuntorakentamisen paikat ovat lähes samat molemmissa vaihtoehdoissa. Erot keskittyvät Alaanentien ja Saunamäentien ympäristöön. Liittymien paikat ja käyttäjien määrä vaihtelevat. Tässä vaihtoehdossa ei ole osoitettu Saunamäentien varrelle uutta tonttimaata. Neiron kylä-alueen uusille omakotitonteille on tässä vaihtoehdossa (1:5000) osoitettu kolme liittymää Alaanentieltä ja yksi Tuomikyläntieltä. 69 4.5.2 Luonnosvaihtoehto B Julkisten palvelujen alueet Julkisten palvelujen alueita ovat Tuomikylän ja Neiron koulu sekä Rengon vanha koulu. Uusi julkisten palvelujen alue on päiväkodin paikka, joka tässä vaihtoehdossa on osoitettu Neiron koulun laajennetulle tontille. Paikan sopivuus päiväkodille perustuu seuraaviin tekijöihin: - koulu on samalla tontilla - koulun piha ja urheilualueet ovat päiväkodin käytettävissä - tontin välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta eikä sellaista ole suunniteltu, koulu ja päiväkoti muodostavat oman erillisen yksikkönsä kylän harvaan rakennetussa osassa, päiväkodin rakentaminen tukee koulun asemaa toiminnallisesti ja maisemallisesti, paikasta muodostuu nykyistä enemmän kylän maamerkki - sijainti Alaanentien ja Saunamäentien varrella antaa hyvät liikenneyhteydet, mahdollinen tulevaisuuden meluongelma on otettavissa huomioon rakennussuunnittelussa - kevyen liikenteen reitti kulkee Alaanentien varrella ja sille on mahdollista osoittaa suora kulku tontilta 70 Paikan sopivuutta ei puolla: - maa on yksityisessä omistuksessa - Saunamäentien linjausta on muutettava, nykyistä tietä poistuu käytöstä noin 150 metrin matkalta. Uutta tietä rakennetaan noin 200 metriä suoraan Tuomikyläntien risteykseen tai noin 400 metriä koulun lounaispuolelle. Vaihtoehtoisista siirtopaikoista Tuomikylän risteykseen johtava linjaus sijoittuu merkittävälle luontokohteelle ja vaatii Tuomiluoman putkittamista. - jos Saunamäentietä ei siirretä ja se jää koulun ja päiväkodin väliin, suuri osa paikan eduista jää saavuttamatta - ei puistoyhteyttä - ympäröivät maatalousmaat sekä Saunamäentie, Alaanentie ja Tuomiluoma luontoarvoineen rajoittavat tontin kokoa, laajennusvaraa ei ole helppo osoittaa Muita tontin ominaisuuksia: - alue on peltomaata - alueelta ei ole tehty maaperäselvitystä, oletuksen mukaan sen rakennettavuus on samankaltainen Neiron koulun kanssa Asuntorakentaminen Asuntorakentamisen paikat ovat lähes samat molemmissa vaihtoehdoissa. Erot keskittyvät Alaanentien ja Saunamäentien ympäristöön. Liittymien paikat ja käyttäjien määrä vaihtelevat. Tässä vaihtoehdossa on osoitettu muutaman uuden tontin alue Saunamäentien varrelle koulun läheisyyteen. Neiron kyläalueen uusille omakotitonteille on tässä vaihtoehdossa (1:5000) osoitettu kolme liittymää Alaanentieltä. 4.5.3 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perustelut Yleiskaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehdon A pohjalta. Päiväkodin paikka on kuitenkin osoitettu vaihtoehdon B mukaisesti Neiron koulun tontille, jota on laajennettu Alaanentien varrelle eikä Saunamäentien suuntaan kuten luonnoksessa oli esitetty. Asuntoalueiden valinnan osalta ratkaisuun ovat vaikuttaneet maanomistajien ja kyläläisten mielipiteet sekä annetut lausunnot. Lausuntojen perusteella on vähennetty yksi liittymä Alaanentieltä Neiron alueella. Maatalousalueiden rajaukseen ja siten peltojen säästämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Yleiskaavassa on otettu käyttöön M-2 merkintä, jolla halutaan säästää peltojen tapaan metsiä muulta kuin maa- ja metsätalousrakentamiselta. Tällä merkinnällä on myös vaikutusta siihen, että uusi kyläasuminen hakeutuu nimenomaan kylärakennetta tukemaan, eikä levittäydy alkutuotannon alueille. 71 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Kaavoituspäätös OAS nähtävillä Luonnokset nähtävillä Yleisötilaisuus Tiehallinnon päätös tielinjauksesta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Osa osayleiskaavasta lainvoimainen 9.3.2007 11.6.2007 18.6.2007 28.8 - 24.9.2007 25.10 - 30.11.2007 14.11.2007 28.11.2008 6.4.2009 14.4.2009 24.4 - 25.5.2009 15.6.2009 22.6.2009 29.6.2009 21.5.2012 72 Tuomikylä-Renko-Pojanluoma yleiskaava Tekninen lautakunta Kaavoituspäätös OAS nähtävillä Luonnokset nähtävillä Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 4.5.2009 11.5.2009 25.10 - 22.11.2013 5.8 – 1.9.2014 19.8.2014 26.9.2014 30.3.2015 x.x.2015 x.– x.2015 5 Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan suunnitteluperiaatteita ovat olleet haitallisen maaseutukehityksen ehkäiseminen, kylien elinvoimaisuuden ja omaleimaisuuden säilyttäminen sekä maatalouselinkeinon turvaaminen. Suunnittelussa on käytetty apuna niitä tuloksia, joita on saatu Seinäjoen kaupunkiseudun hankkeessa Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen. Pellot ja osa metsistä on pyritty jättämään maatalousmaaksi niin, että niille rakentaminen on sallittua vain maatalouden käyttöön. Tällä halutaan vähentää maataloutta haittaavaa hajarakentamista. Varsinaiselle haja-asutukselle on osoitettu joitain maa- ja metsätalousalueita. Olemassa olevien kotieläinyksikköjen laajentaminen on tutkittu yleiskaavassa sillä tarkkuudella, mikä vaaditaan rakennus- ja ympäristölupaan. Uusi asuntorakentaminen on osoitettu tukemaan nykyisiä kyliä. Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän rakenne on sen kaltainen, että kylät sietävät täydennysrakentamista nyt esitetyn määrän aiheuttamatta minkäänlaista haittaa tulevalle aluerakenteelle sen kummemmin kylien sisällä kuin seutukunnassakaan. Eri tavoin rakentuneet kylät antavat erilaiset edellytykset täydentävälle rakentamiselle. Kyläalueiden kehittämiseksi ja niiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi paikallisten palveluiden läheisyyteen on osoitettu palvelujen laajentumismahdollisuus sekä uutta asumista, joka toteutuu hallitusti pitkällä aikavälillä. 5.1 Kaavan rakenne Yleiskaavan rakenne muodostuu kolmesta olemassa olevasta kylästä. Kylien ja niiden osien erilaista luonnetta on kunnioitettu maankäyttöä kehitettäessä. Kylien rakennuskanta on vaiheittain rakentunut 1700-luvulta nykypäivään. Tieverkko säilyy entisellään ja sitä täydennetään valtatien 19 uudella linjauksella ja siitä johtuvilla pienillä muutoksilla. Valtatien linjaus on päätetty lainvoimaisella yleiskaavalla. Kyläalueiden pellot jäävät maatalouskäyttöön. Olemassa oleville kotieläintalouden suuryksiköille on varattu mahdollisuus laajentua. Tuomikylässä hyviä rakennuspaikkoja on lähinnä laaksoselänteen reunoilla, jonne on osoitettu uutta rakentamista laaksossa sijaitsevan Tuomikyläntien varren ollessa jo asutettu tai viljelykäytössä. Tuomikylässä on oma kyläkoulu. Neiron kyläkoulun ja päiväkodin välittömään läheisyyteen on osoitettu uusia väljästi rakennettavia alueita asumiselle. Renkoon on varattu paikka myös uudelle päiväkodille. Alaanentien varrella sijaitseva metsä on pääosin kunnan omistuksessa. Kevyen liikenteen väylä sekä vesi- ja viemärijohdot kulkevat Alaanentien varrella. Alue soveltuu siten erityisen hyvin kylämäiseen asumiseen, eikä vaadi kunnan investointeja. Täydennysrakentamista on Rengossa osoitettu myös olemassa olevien muiden teiden varsille. Rengonharjuntien eteläpuoliselle alueelle eritasoristeyksen yhteyteen on osoitettu aluevaraus kaupalle ja palveluille. Alue on asemakaavan mukainen. Pojanluomalla maasto on vaihtelevaa ja tarjoaa mahdollisuuksia alueen täydennysrakentamiseen. Olemassa oleva tiestö muodostaa alueen toiminnallisen rungon. Kaava-alueen sisäiset, maakunnalliset sekä elämys-, pyöräily- ja hevosretkeilyreitit ovat merkittäviä palvelutason kohottajia suunnittelualueella. 73 Suojelualueet ja -kohteet sekä paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet on huomioitu inventointien pohjalta. Liito-oravan ja lepakon elinpiirien suojelualueet sijoittuvat pääosin Seinäjoen ja Kyrkösjärven täyttökanavan ranta-alueille, jossa on sopivia elinympäristöjä ja ruokailualueita. Rakennuspaikat on koko suunnittelualueella osoitettu arvioiden alueen soveltuvuutta kunnan palvelurakenteessa. Rakennuspaikan soveltuvuusarvioinnin perusteella ja käyttäen arvioinnin apuna asemakaavoitukselle asetettuja kriteerejä voidaan osayleiskaavaa käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Harvakseen rakennetun ja valmiin infran mahdollistamille täydennysrakennuspaikoille yksityiskohtaisempi alueen tutkiminen ei ole tarpeen. Yleiskaava on laadittu kokonaisuudessaan mittakaavassa 1:10 000. Lisäksi sellaisille yhtenäisille alueille, joiden rakentaminen on tutkittu tavanomaista yleiskaavatasoa tarkemmin, on laadittu yleiskaava mittakaavassa 1: 5000. 5.1.1 Mitoitus Yleiskaavassa on osoitettu rakentamisalueita asunnoille, julkiselle ja yksityisille palveluille, teollisuudelle, loma-asunnoille ja suurille kotieläinyksiköille. Asuntorakentaminen on osoitettu kylän täydennysrakentamisena, rakennuspaikkoja on kaikkiaan arviolta 150 koosta riippuen. Näistä 105 rakennuspaikalle voidaan rakennuslupa myöntää MRL § 44 perusteella. Rakennuspaikoista 64 sijoittuu alueelle, josta yleiskaava on laadittu myös mittakaavassa 1:5000. Uusi asuntorakentaminen sijoittuu eri kyliin suunnittelualueella. Eniten asuminen tulee lisääntymään Neirossa koulun ja päiväkodin välittömässä läheisyydessä, jonne on mahdollista rakentaa 33 asuntoa sekä Rengonkylän itäosassa Seinäjoen ja Kyrkösjärven täyttökanavan varsilla, jonne myös on osoitettu 29 asunnolle paikka. Saunamäentien, Viljanmaantien ja Kivinienentien muodostamalle tienvarsikylälle on löydetty hyviä rakennuspaikkoja yhteensä 15. Pojanluomankylään on osoitettu 10 ja Tuomikylään 15 uutta asuinrakennuspaikkaa. Palvelurakennusten alueita on yksi ja se sijoittuu valtatien varrelle Ilmailutien asemakaavaalueelle. Alue on rakentamaton. Julkisten palvelujen alueita on neljä ja ne sijoittuvat Tuomikylään, Neiroon, Rengonkylään ja Pojanluomalle. Kaikki alueet ovat rakennettuja, Pojanluoman aluetta lukuun ottamatta kaikille alueille voidaan kuitenkin sijoittaa lisärakentamista. Teollisuusalueita on kaksi, ne sijoittuvat Renkoon Kiviniementien varrelle. Alueet ovat rakentamattomia. Loma-asuntoja on osoitettu 7. Ne ovat rakennuspaikkakohtaisesti selvitettyjä täydennysrakennuspaikkoja Seinäjoen ranta-alueella olemassa olevan lomarakennuskannan yhteydessä, tulvavaara-alueen ulkopuolella. Rakennuslupa voidaan myöntää MRL § 72 perusteella. Kotieläintalouden suuryksikköjä on suunnittelualueella 11. Kaikilla alueilla toimii navetta, nautakasvattamo tai sikala. Kolme yksikköä sijoittuu Pojanluomankylään ja kahdeksan yksikköä Tuomikylään. Kuudelle yksikölle on osoitettu laajenemisalue. Maaseutumaisten kuntien asuntokunnan keskikoon mukaan laskettuna suunnittelualueen väestömäärän lisäys tulisi olemaan 325. Kyläalueiden rakentajien perheet ovat kuitenkin yleensä keskikokoa suurempia, joten lisäys voisi olla n. 500 asukasta silloin, jos kaikki esitetyt rakennuspaikat rakentuisivat. 74 Yleiskaava-alueen pinta-ala Aluevaraus 2 635 ha Asuntorakentaminen Palvelut Teollisuus Maatalous Maa- ja metsätalous Kotieläintalous Loma-asunnot ja matkailu Vesialue Viheralue Suojaviheralue Suojelualue Erityisalue Liikenne- ja tiealue 342.03 13.38 4.71 658.35 1415.50 42.33 11.47 19.93 17.19 9.26 3.12 0.72 Mitoitusperusteet Yleiskaavan mitoitus poikkeaa ennustetusta väestön kehityksestä. Tämä on tehty tarkoituksellisesti useista syistä. 1. Tuomikylä, Rengonkylä ja Pojanluomankylä halutaan säilyttää kylämäisinä ja tarjota siten vaihtoehtoisia hyviä paikkoja asumiselle. Kylissä ei ole tarkoitus ohjata asumista yhdellä kerralla toteutettaviksi kokonaisuuksiksi, vaan kylä elää tavallaan ja rakentuu omaan tahtiinsa vaihtoehtojen puitteissa. 2. Kokemusten mukaan, joita eri puolilta maata on saatu näiden kylien tapaisista kylistä, rakentaminen kylissä tapahtuu vähitellen ja eri puolille kylää. Näin ollen on taloudellista käsitellä kyläkokonaisuutta yhdellä kerralla ja osoittaa hyvät rakennuspaikat samanaikaisesti. On epätaloudellista tehdä sama työ moneen kertaan muutaman vuoden välein vain siksi, että mitoitus näyttäisi oikealta. Kylissä mitoitusperiaatteet tulisikin yleisesti määritellä eri tavalla kuin asemakaavoitettavilla alueilla. 3. Yksityiset alueet tulevat rakentamisen piiriin satunnaisesti siitä huolimatta, että maanomistajat haluavat ne kaavoitusvaiheessa osoitettavaksi rakentamiseen. Maanomistajat eivät sitoudu toteutukseen, eivät ainakaan millään tietyllä aikataululla. 4. Kunta voi säädellä omien alueidensa myyntiä esimerkiksi sillä perusteella, että päiväkotipaikkoja on rajoitetusti, koulu tarvitsee/ ei tarvitse lisää oppilaita, liikennemäärät ovat tiestön kuntoon nähden liian suuret/liian pienet tai kunnallistekniikan rakentamiskuluja halutaan rajoittaa. 5. ”Ylimitoitus” ei haittaa alueen kehitystä tai ympäristökuvaa. Rakentamiseen yleiskaavassa osoitetut mutta rakentamatta jääneet alueet ovat aktiivisessa maa- ja metsätalouskäytössä. 5.1.2 Palvelut Tuomikylässä on kyläkoulu ja lähistöllä urheilukenttä sekä retkeilyreittejä. Rengossa toimivat Neiron kyläkoulu ja päiväkoti sijaitsevat Alaanentien varrella. Neiron kyläkoululla toimii myös esiopetusryhmä. Kunnan päivähoitoa tarjoavat alueella myös Rengon ja Neiron ryhmäperhepäiväkodit sekä yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Onnelantiellä. Suunnittelualueella on myös kunnan perhepäivähoitopaikkoja. Kyläkoulut toimivat myös harrasteryhmien sekä muiden vapaa-ajantoimintojen tiloina. Huoltoasema Rengonhovissa toimii 200 asiakkaan kahvio-ravintolan lisäksi päivittäistavaramyymälä sekä posti. Kahvio-ravintola ja myymälä palvelevat asiakkaita ympäri vuorokauden. Lentoasemalla on kahvio ja vuokrauspalveluita. Muut yksityiset palvelut ovat alueella sijoittuneet asutuksen tai yritystoiminnan tuotantorakennusten yhteyteen. 75 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uusi valtatien linjaus parantaa liikenteen sujuvuutta ja lisää liikenneturvallisuutta, nykyaikaiset melunsuojaustoimenpiteet parantavat ympäristön laatua. Kevyen liikenteen reitistöjen rakentaminen valtatien lähiympäristössä parantaa julkisten liikennevälineiden käyttöä sekä ulkoilureittien käyttäjien turvallisuutta. Asuntorakentamisen keskittäminen kyläalueille niiden luontaista kasvua tukemaan luo viihtyisiä kyläkokonaisuuksia ja säästää hyvää maa- ja metsätalousmaata. Alueen julkiset ja yksityiset palvelut voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja kylien rakentamista painottaa olemassa olevien palvelujen läheisyyteen. Suunnittelualueen virkistysreitit laavuineen tarjoavat monia mahdollisuuksia laadukkaaseen ulkoiluun. Sekä kevyen liikenteen verkosto että virkistysreitit on huomioitu suunnittelussa seudullisen kehittämisyhteistyön kohteina. Alueen ympäristö toimii sosiaalisten ongelmien ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisijänä ja viimeisten tutkimusten mukaan turvallisella luontoyhteydellä on myönteisiä terveysvaikutuksia, joita alueen runsas virkistyskäyttö myös osoittaa. Luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelu sekä luonnonsuojelualueet on huomioitu inventointien perusteella. Laajat metsäalueet ovat luonnostaan korkealaatuisia ja terveellisiä hiljaisuuden lähteitä. 5.3 Aluevaraukset Asuminen A Asuntoalue - Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on osittain kunnan omistuksessa. AT Kyläalue - Tuomikylän tienvarsikylä pienine selänneasutuksineen, Rengon monimuotoinen kyläasuminen sekä Pojanluoman ryhmäkylä muodostavat suunnittelualueen kolme kyläaluetta. - Tuomikylässä uudisrakentaminen sijoittuu pieninä ryhminä selänteen reunamille sekä olemassa olevan nauhakylän lomaan. - Rengon täydennysrakentaminen jakautuu Kiviniementien tienvarsikylään ja itäosan jokivarsikylään sekä Neiron koulun ympäristöön. - Pojanluomalla kylärakentaminen sijoittuu alueen perinteen mukaisesti kyläkeskukseen, jota uusi rakentaminen täydentää. - Vanhoille rakennuspaikoille tai niiden läheisyyteen on osoitettu täydennysrakentamista rakennuspaikkakohtaisen selvityksen perusteella. Kunnan ja yksityisten omistamille alueille on osoitettu täydennysrakentamisalueita, joiden rakenne, rakentamisen sijoittuminen, kulku- ja virkistysalueyhteydet sekä kunnallistekniikan rakentaminen on tutkittu mittakaavassa 1:5000. Yleiskaavaan 1:10 000 on merkitty ne tilat, joilla rakentaminen tapahtuu MRL 44 § mukaisesti normaalia rakennuslupamenettelyä noudattaen. Mittakaavoista ja esitystavasta riippumatta yleiskaava on asumisen rakennuspaikoilla normaalitapaan yleispiirteinen. - Yleiskaavalla ei ole tarkoitus muuttaa tavanomaista kyläasumista, AT-merkinnän alueella on edelleen mahdollista rakentaa tiloja muullekin kuin asumiselle. 76 Palvelujen ja työpaikkojen alueet PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue - Julkisten palvelujen alueet ovat kaksi koulua, päiväkoti, muita päivähoito-, nuorisoja kansalaisopistotiloja sekä rukoushuone. Päiväkoti on osoitettu rakennettavaksi Neiron koulun tontille, jossa sille on olemassa riittävästi tilaa. Mahdollisia julkisen rakentamisen lisätarpeita varten koulun tonttia on laajennettu Alaanentien varrella Tuomiluoman toiselle puolelle. P-2 Palveluiden alue - Palveluiden aluevaraus on osoitettu VT 19 eritasoristeyksen tuntumaan Rengonharjuntiehen tukeutuen. - Alue on varattu kaupan ja palveluiden käyttöön. - Alueella on asemakaava. Teollisuusalue - VT 19 länsipuolella, Jalasjärventiehen ja Kiviniementiehen tukeutuen on aluevaraus teollisuudelle. - Pienimuotoista teollista toimintaa varten voidaan tiloja rakentaa myös kyläalueelle. T Virkistysalueet V VU R RA Virkistysalue - Tuomikylän koulun ja Ritolantien läheiset Tuomiluoman rannat on osoitettu virkistysalueeksi - Seinäjoessa Rengonkosken ympäristö ja joessa olevat saaret on varattu virkistyskäyttöön, saarilla on myös suojeluarvoja - Täydennysrakentamisalueille on osoitettu kyläpuistoja. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue - Tuomikylän koulun lähistöllä sijaitseva kenttäalue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaaajantoimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä paikoitusalue. Loma- ja matkailualue - Ruissaaressa sijaitsee kyläyhdistyksen vapaa-ajanrakennus ja laavu sekä toimintaan liittyvä paikoitusalue. - Mahdollinen lisärakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen ohjeistuksen mukaan normaalia rakennuslupamenettelyä noudattaen. - Osa alueesta kuuluu liito-oravan ja lepakon suojeltaviin elinpiireihin. Tämä otetaan huomioon rakennusten sijoittelussa. Loma-asuntoalue - Seinäjoen ranta-alueen olemassa olevat lomarakennuspaikat sekä 7 uutta rakennus-paikkaa, jotka on osoitettu lomarakentamiseen soveltuville tulvavaaraalueen ylä-puolisille rakennuspaikoille - rakennuspaikan rakentamisen edellytykset on selvitetty rakennuspaikkakohtaisesti - rakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen ohjeistuksen mukaan normaalia rakennuslupamenettelyä noudattaen Maa- ja metsätalous M Maa- ja metsätalousvaltainen alue - alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen muu rakentaminen M-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella on voimassa MRL 43§ :n rakentamisrajoitus - alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, joten alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia - alueelle ei saa rakentaa asuntoja muuten kuin pääkäyttötarkoitusta palvelemaan MT Maatalousalue - Tuomiluoman molemmin puolin sijaitseva peltolaakso, Rengon eteläosan peltoaukea sekä Pojanluoman erilliset peltolohkot muodostavat suunnittelualueen yhtenäisen maatalousalueen - alue on tarkoitettu pidettäväksi maatalouskäytössä ja sillä on sallittu vain maatalouteen liittyvä rakentaminen. 77 ME hh hh-1 Kotieläintalouden suuryksikön alue - kaikki olemassa olevat ja toimintaa jatkavat suuret kotieläinyksiköt on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi - alueella toimii yhteensä 11 sikalaa, navettaa ja nautakasvattamoa - laajennusalue on osoitettu kuudelle yksikölle - niille yksiköille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät - muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää vaan ne sijoittuvat MT- tai M-alueille Suuryksikön hajuhaitta-alue - kaavakarttaan on merkitty alueet, joilla suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa - olemassa olevan sikalan hajuhaitta on merkitty ohjeellisella rajauksella ja merkinnällä hh - laajennettavan sikalan tulevan hajuhaitan merkintä on hh-1 - hajuhaitan alueellinen laajuus on määritelty käyttäen Ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 etäisyystaulukkoa Luonnonympäristön suojelu S Suojelualue - Honkanevan linnustonsuojelualue luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue tai kohde - alueella on mahdollinen metsälain 1093/1996 3 luvun 10 § mukainen tärkeä elinympäristö tai muu luonnonarvoiltaan merkittävä kohde - kohdenumero viittaa kaavaselostuksen lähtötieto-osioon luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitava luontokohde - alueella sijaitsee paikallisesti huomioitava, merkittävä tai erittäin merkittävä luonto-kohde - kohdenumero viittaa kaavaselostuksen lähtötieto-osioon luo-3 Luonnonsuojelulain mukainen alue tai kohde - alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 § perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luo-4 Luonnonsuojelulain mukainen alue - alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 § perusteella suojellun lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty Kulttuuriympäristön suojelu sr-15 Suojeltava rakennus Muinaismuistokohde sm/1 s/th - luettelo kulttuurihistoriallisesti arvokkaista, inventoiduista rakennuskohteista kaavaselostuksen osassa 3 - kohteet on inventoitu ja arvotettu yhteistyössä kyläseurojen kanssa v. 1995-96 - vanha sillan, vesisahan paikka sekä myllyrakennelmia Seinäjoen Rengonkoskessa ja Honkakyläntien sillan vieressä - Tuomikylän metsäselänteellä kulttipaikka - kolme tervahautaa Rengossa, suunnittelualueen itäosassa Erityisalueet E Erityisalue - puhelinverkon tukiasemalle varattu alue ET Yhdyskuntateknisen huollon alue - pumppaamolle varattu alue EV Suojaviheralue - uuden VT 19 ja Jalasjärventien välinen alue sekä Jalasjärventien alituksen ympäristö on merkitty suojaviheralueeksi. 78 Vesi- ja pohjavesialueet vo-1 Käyttöveden ottopaikka-alueen suojavyöhyke - vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet, 100m - alueella sovelletaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimenpideohjeita W Vesialue - Tuomiluoman, Seinäjokiuoman ja Kyrkösjärven täyttökanavan vesialueet tu Tulva-alue - ELY-keskuksen tulvaselvityksen perusteella määritelty tulvasuojeluraja. Rengonkylässä Seinäjoen vedenpinnan tulvasuojelukorkeus asettaa rajoituksia rakentamiskorkeuksille. Maa- ja metsätalousministeriön antamien uusien tulvasuojelusuositusten perusteella rakennukset tulee sijoittaa todennäköisyydeltään kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle - likimääräinen kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulva-alueen raja - tulva-alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista - kohdekohtainen rakennusoikeus on selvitettävä rakennuslupavaiheessa 5.6 2005 Kaavan vaikutukset Kyläkuvaan ja maisemaan Yleiskaava vahvistaa kyläkeskusten sisäistä aluerakennetta ja nauhamainen yleisnäkymä kylissä säilyy. Kylien täydennysrakentaminen ei kosketa maisemaa eikä asutun ympäristön yleisilmettä merkittävällä tavalla, vaan luo yhtenäisempää ja tiiviimpää ympäristöä jo asutuilla alueilla. Rakentaminen tapahtuu kulttuurimaiseman ehdoilla ja sen historialliset ominaisuudet huomioiden. Kyläkuvan myönteisten piirteiden säilymistä lisää se, että kaavassa on suojeltavia rakennuksia 35 kpl. Uudet asuinpaikat sijoittuvat pääosin selännealueille metsäiseen ympäristöön. Avoimen ja suljetun maisematilan suhde ei muutu oleellisesti. Viljelyksessä olevat pellot on osoitettu maatalousalueeksi, tämä takaa alueen pysymisen edelleen maatalouskylänä sekä säilyttää alueen kulttuurimaiseman peruspiirteen. Peltojen säilyminen viljelykäytössä on tehokas maisemansuojelukeino ilman varsinaisia suojelumerkintöjä. Valtatien uusi rakenteilla oleva linjaus, joka on voimassa olevan yleiskaavan mukainen, muuttaa pienimuotoista Rengon kulttuurimaisemaa ja rakennettu kulttuuriympäristö muuttuu sen johdosta paikallistasolla. Luonnonympäristöön ja –suojeluun Valtaosa rakentamiseen osoitetusta alueesta sijaitsee kulttuurimaiseman reunalla metsäisillä selänteillä. Muutos kohdistuu siten metsätalous- ja joutomaan muuttumiseen asumisen tai palvelujen alueeksi. Maa- ja metsätalousvaltaisiksi osoitetuista alueista pääosalla on sallittu rakentaminen vain tähän tarkoitukseen. Laajat luontoalueet ympäröivät kaava-aluetta. Ne on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on inventointien perusteella suojeltuja osa-alueita. Alueelta tehtyjen selvitysten perusteella on ollut mahdollista rajata ja osoittaa lukuisa määrä alueen suojeltavia luontokohteita, joiden arvot on inventointien perusteella osoitettu kaavassa suojelumerkinnöin. Tulvariskialueet on osoitettu yleiskaavassa aluerajauksina, näille riskialueille ei ole osoitettu uutta rakentamista. 79 Yhdyskuntarakenteeseen Kaava antaa mahdollisuuden kylien asumisen ja elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. Peltojen pysyminen maatalousmaana ja siten viljelyksessä antaa raamin koko suunnitelmalle. Tämän lisäksi suunnitelmassa on kolme yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavaa pääasiaa: asumisen salliminen alueella, valtatien uusi linjaus liittymineen sekä suojelukohteiden ja -alueiden osoittaminen. Asumista on lisätty tiivistämällä olemassa olevaa rakennetta koko suunnittelualueella. Tuomikylän selänteille koulun läheisyyteen on osoitettu kaksi muutaman asuintalon ryhmää. Pojanluoman keskusta-aluetta on tiivistetty sille luontaisissa paikoissa. Seinäjoen ja täyttöuoman itäpuolisilla kyläalueella on täydennetty olemassa olevaa rakennetta. Uusi valtatielinjaus muuttaa Rengon yhdyskuntarakennetta mahdollistaen samalla pieni-muotoisen täydennysrakentamisen nykyisen valtatien tuntumassa. Täydentävää asutusta on osoitettu erityisesti Neiron koulun ja päiväkodin lähelle. Tämä alue yhdistää kolmen kylän alueet yhtenäiseksi kyläkokonaisuudeksi ja tukee yhdyskuntarakenteen pysymistä hallittuna. Väestöön ja työpaikkoihin Väestön määrä voi lisääntyä noin 500 asukkaalla tämän suunnitelman mukaan, mikäli suunnitelma toteutuu jollain aikavälillä kokonaan. Oletettavaa on kuitenkin, että näin ei tapahdu. Yksityisten maanomistajien tontinmyyntihalukkuus vaihtelee ja kunta seuraa kylien kehittymistä, jonka perusteella sillä on mahdollisuus hidastaa tai nopeuttaa omien alueidensa myyntiä. Väestö tulee suunnitelman mukaan myös jakautumaan varsin tasaisesti koko 2635 ha:n suuruiselle suunnittelualueelle. Työpaikka-alueita on yleiskaavassa osoitettu valtatien tuntumaan Kiviniementien varrelle ja Rengonharjuntien varrelle. Pääosa lähitienoon työpaikoista sijoittuu kuitenkin lentoaseman ympäristöön kaavan rajalle. Lentoasemalla ja sen ympäristössä on jo nyt lähes 200 työpaikkaa ja sinne on voimassa olevan asemakaavan perusteella mahdollisuus tulla noin 300 uutta työpaikkaa. Maa- ja metsätaloudessa on n. 14 % Ilmajoen työpaikoista, osuus lienee samaa luokkaa yleiskaava-alueella. Tuomikylän karjuasemalla on n. 10 työpaikkaa. Yritystoiminta ja muu elinkeinon harjoittaminen asumisen yhteydessä sijoittuvat hajanaisesti alueelle. Ilmajoen keskustaan ja Seinäjoelle on noin 10 kilometriä kumpaankin, joten työmatkat pysyvät kohtuullisina. Asumiseen Yleiskaavalla lisätään asumisen vaihtoehtoisia paikkoja kyläalueilla kunkin kylän perinteisen asumisen mukaisesti. Suunnittelulla on vastattu asukkaiden toiveisiin monien mahdollisuuksien asumistarjonnasta. Kylien kasvun ei odoteta olevan yhtä suurta, mitä suunnitelmassa osoitetut asuntorakentamisen paikat osoittavat. Kylien rakentamisessa on kuitenkin leimallista valinnan vapaus ja toteutumisen pitkä aikajänne. Asuntoalueiden osoittamisessa on edelleen merkittävänä tekijänä ollut maanomistajien mahdollisuus luopua metsäalueistaan asumisen hyväksi. Tämä vaikuttaa myös tulevaisuudessa hyvän yhteishengen säilymiseen kylissä. Kylät pysyvät uudisrakentamisesta huolimatta edelleen varsin väljinä alueina, jossa rakennuspaikkoja on harvakseen ja rakennuspaikkojen koko suuri. Täydennysrakennettavat alueet sijaitsevat selännealueilla liittyen saumattomasti asuttuun alueeseen. Tuomikylän nauhamaisessa rakenteessa kotieläintilat laajennusalueineen rytmittävät lisärakentamista. Pääosa Rengon lisärakentamisesta on osoitettu Neiron koulun välittömään läheisyyteen, missä palvelut ovat lähellä, maasto rakentamista suosivaa ja asuntorakentaminen ei haittaa maataloutta. Nykyisen valtatien jäädessä kaupungin sisääntulotieksi ja Honkakyläntien muuttuessa yksityistieksi on ollut mahdollista lisätä siihen tukeutuvaa asutusta olemassa olevaan liittyen. Rengon täydennysrakentaminen sijoittuu kylän itäosan nauhamaiseen rakenteeseen. Pojanluomalla säilytetään sen kyläkeskusmainen rakentaminen, jota rajaavat kotieläintalouden yksiköt. Suunnittelualueen ulkopuolellakin Pojanluoman kylä jatkuu maatalousvaltaisena. 80 Palveluihin Kunnalliset palvelut toteutuvat paremmin, kun kylässä on asukkaita. Kaavassa on osoitettu yksi kaupan ja palvelujen alue Rengon eritasoliittymän läheisyyteen, alue liittyy lentokentän ympäristön muuhun yritys- ja palvelutoimintaan. Valtatie ja mahdollinen asukasmäärän lisääntyminen tulevat vaikuttamaan myönteisesti palvelutarjonnan kehittymiseen erityisesti Rengossa. Virkistykseen Ilmajoen ja Seinäjoen virkistysreitistöjä yhdistää vuonna 2012 valmistunut esteetön ja valaistu elämysliikuntareitti. Kyrkösjärven kiertävä luontoreitti ja järvilatureitistö sisältyy laajaan Ilmajoen ja Seinäjoen alueelle rakennettavaan elämysliikuntareitistöön sekä pyöräilyreittiin. Pyöräilyreitti sivuaa muun muassa Ruissaarta, joka on vanhastaan Rengon kylän suosittu huvi- ja ulkoilupaikka ja on merkitty loma- ja matkailualueeksi. Seinäjoen- Ilmajoen pyöräilyreitti monipuolistuu ja sen turvallisuus lisääntyy merkittävästi, kun reitiltä poistuu osa autoliikenteestä. Elämysliikuntareittiin ja järvilatureitistöön yleiskaava ei aiheuta muutoksia. Sosiaaliseen ympäristöön Kylien sosiaaliset verkostot vahvistuvat ja yhteistyö asukkaiden kesken monipuolistuu asukasluvun vahvistuessa tai pysyessä vähintäänkin samanlaisena. Liikenteeseen Tekniseen huoltoon Liikennevaikutukset rajoittuvat yksityisteiden rakennettaviin yhteyksiin sekä Rengon alueen uusiin valtatieliittymiin. Uudessa liikenneratkaisussa nykyistä valtatietä hyödynnetään kokonaisuudessaan, jolloin syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Linjaus mahdollistaa lentokentän puoleisten alueiden monipuolisen maankäytön palveluineen ja säilyttää lentokentän ympäristön ehyenä kokonaisuutena. Eritasoratkaisut takaavat Rengonharjun maankäytön kehittämisen mahdollisuudet. Julkisella liikenteellä on mahdollisuudet parantaa merkittävästi palveluitaan Rengonharjun eritasoon ja Honkakyläntien risteykseen rakennettavien uusien pysäkkien vuoksi. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee uusien kevytliikenneyhteyksien ja valtatie-eritasoratkaisujen mahdollistaessa muun muassa valtatiealitukset. Teknisen huollon verkostojen käyttö tehostuu, kun lähes kaikki rakentaminen on osoitettu vesi- ja viemäriverkon toiminta-alueelle. Maa- ja metsätalouteen Maatalouden edellytysten turvaaminen on ollut suunnittelun yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista. Asuntorakentaminen on osoitettu kylärakenteen yhteyteen mahdollisimman keskitetysti maatalousmaan säästämiseksi ja kotieläintuotannon kehittämisen varmistamiseksi. Maatalousalueiksi on merkitty lähes kaikki pellot; rakentamismääräys tällä alueella sallii vain maatalouteen liittyvän rakentamisen. Olemassa olevien kotieläintilojen läheisyyteen on varattu tuotannon laajentumisalueita. Näitä suunnittelun keinoja on käytetty, että tuotannon toimintaedellytykset säilyvät ja toiminnan kehittäminen ja laajentaminen ovat mahdollisia. Yhdyskuntatalouteen Alueen toteutuminen vaikuttaa edullisesti yhdyskuntatalouteen, kun alueen infra sekä koulut ja muut palvelut ylläpitävät ja parantavat toteutuessaan alueen palvelutasoa. Kaavan mukainen rakentaminen ei vaadi koulu- tai päiväkotirakentamista. Rakennetut ja toteutusvaiheessa olevat kunnallistekniikan verkostot ja muu infra tulevat paremmin hyödynnetyiksi. Valtatien rakentamisen rahamääräiset hyödyt ja kustannukset lasketaan liikenneennusteen perusteella 30 vuoden laskenta-ajalle. VT 19 yleissuunnitelman mukaan liikennetalouden hyötykustannussuhde on 1,8. 81 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen merkittävin ympäristöhaitta on uuden valtatien aiheuttamat melu- ja maisemahäiriöt. Seinäjoen lentoaseman häiriöt rajoittuvat normaalin lentoliikenteen laskuihin ja nousuihin, jotka on määritetty uusimpiin selvityksiin perustuen ja lentoliikenteen kasvun mahdollisuus huomioiden. Satunnaisten sotilaskoneiden läpilaskujen aiheuttamiin meluhaittoihin asiantuntijalausunnon mukaan pitää suhtautua kriittisesti. Valtatien ja lentoaseman sekä maa- ja metsätalousalueiden pintavesivalumat kuormittavat Seinäjokea ja osin Tuomiluomaa. Lentoaseman ympäristöseurannassa on valumavedet huomioitu ja pitoisuuksia seurataan säännöllisesti ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Valtatien ylittäessä jokia ja ojia on rakennusaikainen maa-ainesten huuhtoutuminen vesistöihin mahdollista ja siitä on olemassa tiehallinnon rakennusaikainen ohjeistus. Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua rakentamalla riittävät suojausrakenteet mahdollisiin liikenteen riskikohtiin, kuten risteysalueisiin sekä vesistönylityskohtiin. Täten estetään haitallisten kemikaalien hallitsematon pääsy maastoon ja vesistöön. 82 5.6 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset 83 84 85 KAAVAMÄÄRÄYKSET 5.7 Nimistö Suunnittelualue on pääosin rakennettua kyläaluetta, jolla ei ole välitöntä tarvetta uudelle nimistölle. VT19, valtatielinjaus muuttuu ja Seinäjoen sisääntulotieksi muuttuva valtatien osan nimi pysyy Jalasjärventienä. 86 6 Yleiskaavan toteutus Yleiskaava on laadittu sillä tarkkuudella, että alueella voidaan myöntää asuntorakentamiselle rakennusluvat pääosin MRL 44 §:n perusteella ja loma-asumiseen rakennusluvat MRL 72 §:n perusteella. Niillä AT-alueilla, joihin ei ole merkitty MRL 44 §:n mukaista tunnistetta, rakennusluvat tutkitaan suunnittelutarveratkaisulla tai niille myönnetään muuten lain perusteella rakennuslupa. Kotieläintalouden suuryksikköjen laajentaminen yleiskaavaan merkityillä ME-alueilla on tutkittu siten, että rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella ainakin sitten, kun se lainasäädännön kehittymisen myötä on mahdollista. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat VT 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutiehanke on toteutusvaiheessa Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mäki-Hakolantien väliseltä 16 kilometriä pitkältä tieosuudelta. Valtatien, risteysalueiden ja lähiympäristön suunnittelusta vastaa Liikennevirasto. Yleiskaava on laadittu kokonaisuudessaan mittakaavassa 1:10000. Lisäksi sellaisille yhtenäisille alueille, joiden rakentaminen on tutkittu tavanomaista yleiskaavatasoa tarkemmin, on laadittu yleiskaava mittakaavassa 1: 5000. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Suunnittelualue on pääosin vanhaa toteutunutta tienvarsikyläaluetta. Yleiskaava toteutuu näkyvimmin valtatien 19 sekä Alaanentien ja Rengonharjuntien uuden valtatieliittymän rakentamisaikataulun mukaan, rakentaminen on aloitettu vuonna 2013. Ilmailutien asemakaava-alueen palvelu- ja tuotantorakentamisen alueelle ei ole aikataulusuunnitelmia. Yksityisille maanomistajille kuuluvat alueet toteutuvat maanmyyntihalukkuuden mukaan. Kunta päättää vuosittain omistamiensa asuntotonttien antamisesta myyntiin. Päätökseen vaikuttavat kunnan kulloisetkin mahdollisuudet kunnallistekniikan rakentamiseen sekä päivähoidon ja koulun tilanne. Neiron koulun lisärakentaminen on toteutettu vuonna 2013. Lisäosa on päiväkotikäytössä kunnes uusi päiväkoti rakennetaan. Kunnallistekniset suunnitelmat suunnittelualueella ovat toteutuneet aikataulun mukaisesti. Kunnan viemäriverkosto valmistuu viemärilaitoksen toiminta-alueella suunnitelmien mukaan vaiheittain 2015-2019 aikana. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisen seuranta tapahtuu rakennuslupakäytännön mukaisesti kuitenkin siten, että kun-nan tekninen hallinto on tietoinen kunkin alueen kehittämistarpeista ja yksityiset alueiden toteuttajat omista rakentamiseen liittyvistä velvoitteistaan, kuten kunnallistekniikan ja tiestön rakentamisesta. Kunnan rakennusvalvonta ja kaavoitustoimi seuraavat kylien kehittymistä. Mikäli rakentamisen määrä ylittää kohtuullisen kylärakentamisen määrän, kunta ryhtyy tarvittaviin suunnittelutoimiin. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen viiden vuoden kuluttua on hyvä tehdä selvitys tämän yleiskaavan toteutumisesta sekä tehdä sen perusteella johtopäätökset kaavan riittävyydestä. Valtatiehankeseuranta tapahtuu yhteistyöorganisaation kautta tiehallinnon, lentoaseman, naapurikuntien sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa yhteistyössä yleissuunnitelman seurantaohjelman mukaisesti. Kunnallistekniikan toteuttamisohjelma määrittelee rakentamisaikataulun kyläalueilla. 87
© Copyright 2024