T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja
T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja asemakaavan muutos T 7A Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden - del A Asemakaavan selostus, ehdotus Detaljplanebeskrivning, förslag 18.3.2015 2 Sipoo, Söderkulla, T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja asemakaavan muutos Sibbo, Söderkulla, T 7A Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden - del A Asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä 753-419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 419-4-533, 414-1-136, 414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 sekä 753-895-2-41, jotka ovat Sipoon kunnan omistuksessa. Detaljplanen omfattar kommunägda fastigheterna 753419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 419-4-533, 414-1-136, 414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 och 753-895-2-41. Asemakaavalla muodostuu korttelit 542 - 549 niihin liittyvine katu-, pysäköinti- ja virkistysalueineen, sekä katua yleisestä tiestä. Asemakaavan muutos koskee T3 Pähkinälehdon asemakaavan VL-korttelialuetta ja sillä mahdollistetaan yleinen pysäköintialue ja kadun jatkaminen. Genom detaljplanen bildas kvarteren 542–549 jämte gatu-, parkerings- och rekreationsområden samt en gata av en allmän väg. Ändringen av detaljplanen gäller VLkvartersområdet i detaljplanen T3 Hassellunden. Ändringen möjliggör ett allmänt parkeringsområde och förlängning av en gata. Tämä selostus liittyy 18.3.2015 päivättyyn asemakaavakarttaan (1:1000). Beskrivningen gäller detaljplanekartan (1:1 000) som är daterad 18.3.2015. Kaavaselostus sekä kaavakartta määräyksineen julkaistaan kunnan internetkotisivuilla: http://www.sipoo.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat Planbeskrivningen samt plankartan med bestämmelser publiceras på kommunens webbplats: http://www.sibbo.fi/se/bygga_och_bo/planlaggning/detaljplaner Selostuksen on laatinut Jarkko Lyytinen ja sen on kääntänyt ruotsiksi kääntäjä Monika Sukoinen. Beskrivningen har utarbetats av Jarkko Lyytinen och översatts till svenska av Monika Sukoinen. Asia/Ärende 652 / 2014 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS, 2.10.2014. Planarbetet anhängigt och PDB Kaavaehdotus Planförslaget Maankäyttöjaosto/Markanvändningssektionen 18.3.2015 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/Planförslaget läggs fram (65 §) Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Kaavan laatijat - Planens beredarna Jarkko Lyytinen Kaavoitusarkkitehti - Planläggningsarkitekt Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA, YKS-487 Matti Kanerva Kaavoituspäällikkö - Planläggningchef Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA Yhteystiedot raportin lopussa. Kontaktuppgifter i slutet av rapporten. 1 1. Perus- ja tunnistetiedot - Bas- och identifikationsuppgifter 1.1 Tunnistetiedot 1.1 Identifikationsuppgifter Kunta: Sipoo Kunnan osa: Söderkulla, Kallbäckin ja Massbyn kylä, kiinteistöt 753-419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 419-4533, 414-1-136, 414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 sekä 753895-2-41. Kaavan nimi: T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A, asemakaava ja asemakaavan muutos Korttelit: 542- 549 sekä katu-, pysäköinti- ja virkistysalueita Kaavanumero: T 7A Kommun: Sibbo Kommundel: Byarna Kallbäck och Massby, fastigheterna 753-419-4-1753, 419-4-15, 419-4-534, 4194-533, 414-1-136, 414-1-14, 414-2-10, 414-2-3 och 753895-2-41. Planens namn : T 7A Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden - del A Kvarteren: 542 - 549 samt gatu-, parkerings- och rekreationsområden Planens nummer: T 7A 1.2 Asemakaava-alueen sijainti 1.2 Detaljplaneområdets läge Kaava-alueet sijaitsevat Sipoon toisen taajaman ja eteläisen aluekeskuksen Söderkullan keskustassa, rakentumassa olevan Pähkinälehdon kerrostaloalueen ympärillä. Pähkinälehdon asuinalue on Uuden Porvoontien (Mt 170) pohjoispuolella, Taasjärven eteläpuolella ja Kalkkirannan moottoritieliittymän länsipuolella. Detaljplaneområdena ligger kring höghusområdet Hassellunden i centrum av Söderkulla, som är den andra tätorten och det södra centrumet i Sibbo kommun. Hassellundens område är också norr om Nya Borgåvägen (lv 170), söder om Tasträsket och väster om anslutningen till motorvägen vid Kalkstrand. T 7A on lähes kokonaan asemakaavoitetun alueen laajennosta, mutta se käsittää myös pienen osan alkuperäisestä T 3 Pähkinälehdon asemakaavan lähivirkistysalueesta itäreunalla. T 7 Pähkinälehdon asemakaavatyö on jaettu kahteen asemakaavahankkeeseen, T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A ja T 7B Pähkinälehdon laajennus osa B, asemakaava ja asemakaavan muutos. Uuden Porvoontien pohjoispuolen maanomistustilanne Pähkinälehdon kohdalla on vielä osittain muuttumassa, ja T 7B Pähkinälehdon laajennus osa B:n kaavatyötä jatketaan myöhemmin. Planeringsområdet T 7 är nästan i sin helhet en utvidgning av det detaljplanerade området, men det omfattar därtill också en liten del av i östra kanten av närrekreationsområdet i den ursprungliga detaljplanen T 3 Hassellunden. Detaljplanearbetet T 7 Hassellunden har indelats i två detaljplaneprojekt: T 7A Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden del A och T 7B Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden del B. Markägoförhållandena norr om Nya Borgåvägen håller delvis på att ändras, och därför kommer planarbetet T 7B Detaljplan och detaljplaneändring för utvidgning av Hassellunden del B att fortsätta senare. 1.3 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavamuutos on Sipoon kaavoitusohjelman 20152018 kohde nro T 7, joka on jaettu osa-alueisiin A ja B aikataulusyistä. Tämän kaavatyön T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A:n tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen rakentumassa olevan Pähkinälehdon asuinalueen laajentuminen pohjoiseen ja itään. Samalla alueen eteläpuoleinen osa Mt 170 Uutta Porvoon tietä muutetaan asemakaavalla kaduksi. Uuden Porvoontien pohjoispuoleisen osa-alue B:n asemakaavatyötä jatketaan mahdollisimman pian maanomistustilanteen selkiydyttyä. 2 1.3 Detaljplanens syfte Detaljplaneändringen är objekt nr T 7 i Sibbo kommuns planläggningsprogram 2015-2018. Objektet har av tidsmässiga skäl indelats i delområdena A och B. Syftet med detta planarbete, T 7A Utvidgning av Hassellunden del A, är att möjliggöra en utvidgning norrut och österut av Hassellundens bostadsområde, som håller på att genomföras På samma gång ändras del av landsväg 170, Nya Borgåvägen, i söder till gata. Detaljplanearbetet med del B, som ligger norr om Nya Borgåvägen, fortsätter så fort som möjligt när situationen angående markägarstrukturen har klarnat. Kaava-alueen sijainti kunnan opaskartalla © Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö. Planområdets läge på kommunens guidekarta © Sibbo kommun, Mätning och fastigheter. 3 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot.......................................................................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot............................................................................................................................................................ 2 1.2 Asemakaava-alueen sijainti........................................................................................................................................ 2 1.3 Asemakaavan tarkoitus.............................................................................................................................................. 2 1.4 Sisällysluettelo............................................................................................................................................................ 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista......................................................................................................................... 5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista.............................................................. 5 2. Tiivistelmä - Sammandrag....................................................................................................................................... 8 2.1 Kaavaprosessin vaiheet.............................................................................................................................................. 8 2.2 Asemakaava............................................................................................................................................................... 8 3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter......................................................................................................... 10 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus................................................................................................................................. 10 3.1.1 Luonnonympäristö...............................................................................................................................................................11 3.1.2 Rakennettu ympäristö..........................................................................................................................................................12 3.1.3 Maanomistus........................................................................................................................................................................12 3.2 Suunnittelutilanne .................................................................................................................................................. 13 3.2.1 Maakuntakaava....................................................................................................................................................................13 3.2.2 Yleiskaava.............................................................................................................................................................................13 3.2.3 Osayleiskaava.......................................................................................................................................................................15 3.2.4 Asemakaava..........................................................................................................................................................................15 3.2.5 Rakennusjärjestys.................................................................................................................................................................17 3.2.6 Rakennuskiellot....................................................................................................................................................................17 3.2.7 Pohjakartta...........................................................................................................................................................................17 4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet......................................................................................................................... 18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve............................................................................................................................. 18 4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset..................................................................... 18 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...................................................................................................................................... 18 4.3.1 Osalliset................................................................................................................................................................................18 4.3.2 Vireille tulo...........................................................................................................................................................................18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt.........................................................................................................................18 4.4 Asemakaavan tavoitteet........................................................................................................................................... 20 4.4.1 MRL sisältövaatimukse.........................................................................................................................................................20 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.............................................................................................................................20 5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen............................................................................................ 24 5.1 Kaavan rakenne........................................................................................................................................................ 24 5.1.1 Mitoitus................................................................................................................................................................................27 5.1.2 Palvelut.................................................................................................................................................................................27 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen........................................................................................ 27 5.3 Aluevaraukset.......................................................................................................................................................... 28 5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................................................................................28 5.3.2 Muut alueet..........................................................................................................................................................................28 4 5.4 Kaavan vaikutukset................................................................................................................................................... 29 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...............................................................................................................................29 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön........................................................................................................................................29 5.4.3 Vaikutukset kuntatalouteen.................................................................................................................................................30 5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin....................................................................................................30 5.5 Ympäristön häiriötekijät........................................................................................................................................... 31 5.6 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset.................................................................................................................... 31 6. Asemakaavan toteutustus.................................................................................................................................... 32 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat............................................................................................ 32 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus.......................................................................................................................................... 32 6.3 Toteutuksen seuranta............................................................................................................................................... 32 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Seurantalomake (täytetään hyväksymisvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Viranomaispalaverin muistio Liite 4. Asemakaavakartta Liite 5. Kaavamerkinnät ja –määräykset Liite 6. Havainnekuva Liite 7. Taasjärven hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015 Liite 8. Söderkullan portin asemakaavan luontoselvitys, Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus, 2009 Liite 9. Lausunto pähkinäpenasaslehdon suojeluarvosta, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2014 Liite 10. Söderkullan liikenteen toimivuustarkastelu, Sito Oy, 2014 Liite 11. Kalliomäen ja Pähkinälehdon maisemallisten ja virkistyksellisten vaikutuksien tarkastelu, WSP Oy, 2015 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista Yleiset selvitykset •• Söderkullan portin asemakaava, maisemaselvitys, Sipoon kunta Sirkku Huisko, 2009 •• Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 •• Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arviointi, Maa ja vesi Oy, 1994 •• Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 •• Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 •• Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 2006 •• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 •• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 5 1.4Innehållsförteckning 1. Bas- och identifikationsuppgifter............................................................................................................................ 2 1.1 Identifikationsuppgifter.............................................................................................................................................. 2 1.2 Detaljplaneområdets läge.......................................................................................................................................... 2 1.3 Detaljplanens syfte..................................................................................................................................................... 2 1.4 Innehållsförteckning................................................................................................................................................... 6 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen................................................................................................................ 7 1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen.......................................................... 7 2. Sammandrag.......................................................................................................................................................... 8 2.1 Olika skeden i planprocessen..................................................................................................................................... 8 2.2 Detaljplanen............................................................................................................................................................... 8 3. Utgångspunkter.................................................................................................................................................... 10 3.1 En allmän beskrivning av området........................................................................................................................... 10 3.1.1 Naturmiljön..........................................................................................................................................................................11 3.1.2 Den byggda miljön................................................................................................................................................................12 3.1.3 Markägoförhållanden...........................................................................................................................................................12 3.2 Planeringssituationen ............................................................................................................................................. 13 3.2.1 Landskapsplanen..................................................................................................................................................................13 3.2.2 Generalplanen......................................................................................................................................................................13 3.2.3 Delgeneralplanen.................................................................................................................................................................15 3.2.4 Detaljplanen.........................................................................................................................................................................16 3.2.5 Byggnadsordningen..............................................................................................................................................................17 3.2.6 Byggförbud...........................................................................................................................................................................17 3.2.7 Grundkarta...........................................................................................................................................................................17 4. Olika skeden i planeringen av detaljplanen........................................................................................................... 18 4.1 Behovet av detaljplanering...................................................................................................................................... 18 4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna........................................................................................................... 18 4.3 Deltagande och samarbete...................................................................................................................................... 18 4.3.1 Intressenter..........................................................................................................................................................................18 4.3.2 Anhängiggörande.................................................................................................................................................................18 4.3.3 Deltagande och växelverkan.................................................................................................................................................18 4.4 Mål för detaljplanen................................................................................................................................................. 20 4.4.1 Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav................................................................................................................20 4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet ..............................................................................................................................................20 5. Redogörelse för detaljplanen................................................................................................................................ 24 5.1 Planens struktur....................................................................................................................................................... 24 5.1.1 Dimensionering....................................................................................................................................................................27 5.1.2 Service..................................................................................................................................................................................27 5.2 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet............................................................................................................... 27 5.3 Områdesreserveringar............................................................................................................................................. 28 5.3.1 Kvartersområden..................................................................................................................................................................28 5.3.2 Övriga områden....................................................................................................................................................................28 5.4 Planens konsekvenser.............................................................................................................................................. 29 6 5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön...................................................................................................................................29 5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön..............................................................................................................................................29 5.4.3 Konsekvenser för kommunalekonomin................................................................................................................................30 5.4.4 Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen .............................................................................30 5.5 Störande faktorer i miljön........................................................................................................................................ 31 5.6 Detaljplanebeteckningar och detaljplanebestämmelser......................................................................................... 31 6. Genomförande av detaljplanen............................................................................................................................. 32 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet..................................................................................................... 32 6.2 Genomförande och tidsplanering............................................................................................................................ 32 6.3 Uppföljning av genomförandet................................................................................................................................ 32 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen Bilaga 1. Uppföljningsblankett (ifylls i godkännandeskedet) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning Bilaga 3 Promemoria från myndigheternas samråd Bilaga 4 Detaljplanekarta Bilaga 5 Detaljplanbeteckningar och detaljplanebestämmelser Bilaga 6 Illustration Bilaga 7. Taasjärven hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015 Bilaga 8. Söderkullan portin asemakaavan luontoselvitys, Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus, 2009 Bilaga 9. Lausunto Sipoon Kalliomäen luontoarvoista, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2014 Bilaga 10. Söderkullan liikenteen toimivuustarkastelu (granskning av trafikens funktion), Sito Oy, 2014 Bilaga 11. Kalliomäen ja Pähkinälehdon maisemallisten ja virkistyksellisten vaikutuksien tarkastelu, WSP Oy, 2015 1.6 Förteckning över dokument, utredningar och källmaterial som berör planen Allmänna utredningar •• Söderkullan portin asemakaava, maisemaselvitys, Sipoon kunta Sirkku Huisko, 2009 •• Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 •• Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arviointi, Maa ja vesi Oy, 1994 •• Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 •• Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 •• Sipoon lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy/Batcon Group, 2006 •• Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 •• Sipoon yleiskaava 2025 – Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 7 2. Tiivistelmä - Sammandrag 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1 Olika skeden i planprocessen Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2015-2018. Sipoon kunnan kasvustrategian toteuttamiseksi tarvitaan myös kerrostaloja sisältäviä alueita, ja Kalliomäen alue osana yhdestä pääkasvukeskuksesta on sopiva tämäntyyppiselle rakentamiselle. Detaljplaneringen av området baserar sig på det av Sibbo kommunfullmäktige fastställda planläggningsprogrammet för åren 2015–2018. För genomförandet av Sibbo kommuns tillväxtstrategi behövs också områden med flervåningshus och Stenkulla, som hör till ett av tillväxtcentrumen, lämpar sig för denna typ av byggande. Kaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 2.10.2014. Käynnistämisvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa asukkaiden näkemysten, toiveiden ja paikallistuntemuksen keräämiseksi 8.10.2014 ja 20.10.2014. Toinen työpaja pidettiin Sipoonlahden koululla, jotta myös oppilaiden näkemyksiä saatiin paremmin kerättyä. Planarbetet kungjordes anhängigt och programmet för deltagande och bedömning lades fram offentligt 2.10.2014. I startskedet hölls två workshopar (8.10.2014 och 20.10.2014) där man samlade in invånarnas synpunkter, önskemål och lokalkännedom. Den ena hölls på Sipoonlahden koulu för att man bättre skulle höra även elevernas åsikter. Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaispalaveri 24.10.2014, jonka pöytäkirja on selostuksen liitteenä. På Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anordnades myndigheternas samråd i begynnelseskedet 24.10.2014. Protokollet från detta möte finns som bilaga till beskrivningen. Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi kokouksessaan xx.xx.2015. Maankäyttö- ja rakennuslain 65§ mukaisesti kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx - xx.2015 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saatiin muistutuksia x ja lausuntoja x kappaletta. Planförslaget var framlagt offentligt xx–xx.2015 i enlighet med 65 § i markanvändnings- och bygglagen. Om planförslaget inlämnades x anmärkningar och x utlåtanden. Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx.2015 valtuuston käsittelyyn. På sitt sammanträde xx.xx.2015 godkände planläggningssektionen detaljplanen för behandling av kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkände xx.xx.2015 detaljplanen för behandling av fullmäktige. 2.2 Asemakaava 2.2 Detaljplanen Asemakaavan muutosalue on Sipoon yleiskaavassa 2025 lounais-osaltaan keskustatoimintojen aluetta, Söderkullan keskustaa. Loput kaava-alueesta on taajamatoimintojen aluetta (asemakaavoitettavaa). Alue liittyy T3 Pähkinälehdon asemakaavan (2011) alueeseen, sekä myös itäsivultaan Söderkullan koulu- ja urheilualueen asemakaava- ja asemakaavan muutosalueeseen (2007). I Generalplan för Sibbo 2025 är sydvästra delen av detaljplanens ändringsområde ett område för centrumfunktioner, Söderkulla centrum. Den återstående delen av planområdet är ett område för tätortsfunktioner (som ska detaljplaneras). Området ansluter sig till detaljplanen T3 Hassellunden (2011) och längs östra kanten även till detaljplan och detaljplaneändringen för Söderkulla skol- och idrottsområde (2007). Kaavoitusjaosto on hyväksynyt asemakaavan kokouksessaan xx.xx.2015 kunnanhallituksen käsittelyyn. Laajennusalueen uusien korttelien liikenneverkkona toimii Gneissikuja, jota jatketaan. Tie on tonttikatu, joka liittyy Graniittitiehen ja Gneissitiehen. Alueen korttelitehokkuudet vaihtelevat asuinkerrostalokortteleissa (AK) välillä ek=0,67 - 0,85, ja alueella on rakennuspaikka 18 kerrostalolle. A-1-asuinrakennusten korttelialueilla korttelitehokkuudet vaihtelevat 0,35 - 0,4 välillä. Asuinkerrostalokortteleissa (AK) on varattu autopaikkoja 1/90 k-m2, ja A-1-kortteleissa 1,5ap / asunto. 8 Kommunstyrelsen godkände framläggandet av detaljplaneförslaget på sitt sammanträde xx.xx.2015. Gnejsgränden kommer att förlängas och fungera som trafiknät för de nya kvarteren i utvidgningsområdet. Vägen är en tomtgata som ansluter till Granitvägen och Gnejsvägen. Kvarterseffektiviteten varierar mellan ek = 0,67 och 0,85 i kvarteren för flervåningshus (AK) och området omfattar en byggplats för 18 flervåningshus. I kvartersområdena för A-1-bostadshus varierar kvarterseffektiviteten mellan 0,35 och 0,4. I kvarteren för flervåningshus (AK) har bilplatser reserverats enligt förhållandet 1/90 vy-m2, och i A-1-kvarteren som 1,5 bp/bostad. Asemakaavaote Detaljplaneutdrag 9 3. Suunnittelun lähtökohdat - Utgångspunkter 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 3.1 En allmän beskrivning av området Noin 14,3 ha:n laajuinen kaava-alue sijaitsee Sipoon eteläisen keskuksen Söderkullan keskustassa. Kaava-alue on kunnan maanomistuksessa ja virkistyskäytössä. Sipoon kunta on pystynyt hankkimaan maata alueelta, ja Heli-ratavarauksen poistuttua maakuntakaavasta myös pohjoisosaa kaavoitettavasta laajennusalueesta on mahdollista kehittää asuntorakentamiseen. Planområdet omfattar ca 14,3 ha och det är beläget i Söderkulla, som är Sibbos södra centrum. Planområdet ägs av kommunen och används för rekreation. Sibbo kommun har förvärvat mark i området, och i och med att reserveringen för Heli-banan strukits från landskapsplanen kan även norra delen av det utvidgningsområde som är föremål för planläggning utvecklas för bostadsbyggande. Tieyhteyttä varten uudelle korttelialueelle 542 VL-aluetta T3 Pähkinälehdon asemakaavan itäreunalta on otettu mukaan kaavamuutokseen. Alueen palvelut ovat lähellä. Länsipuolella vieressä on Miilin päiväkoti ja Sipoonlahden koulu ala- ja yläasteineen. Koulut, kirjasto ja kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 900m päässä. Söderkullan urheilupuisto yleisurheilukenttineen on n. 100m päässä. Laajat virkistysalueet ja -reitistöt liittyvät välittömästi suunniteltuun alueeseen Taasjärven rantavyöhykkeellä. I planändringen har ett VL-område från den västra kanten av detaljplanen T3 Hassellunden inkluderats för en vägförbindelse till det nya kvartersområdet 542. Servicen i området är nära. Väster om planområdet finns Daghemmet Miili och Sipoonlahden koulu (låg- och högstadium). Skolor, bibliotek och kommersiell service finns inom ett avstånd av ca 900 m. Söderkulla idrottspark och friidrottsplaner finns på ett avstånd av ca 100 m. Vidsträckta rekreationsområden och friluftsleder i strandzonen kring Tasträsket ansluter omedelbart till det planerade området. Asemakaava-alue vuoden 2013 ilmakuvassa / Detaljplaneområdet på en flygbild från år 2013 10 3.1.1 Luonnonympäristö 3.1.1 Naturmiljön Kaava-alueella maasto nousee Taasjärven pinnan tasosta n. +20,5m aina +34 m alueen pohjoisosassa. Alueella on hyvään ilmansuuntaan tai järvinäkymään avautuvia loivia rinteitä, jotka soveltuvat asuinaluekäyttöön erinomaisesti. I planområdet stiger terrängen från nivån på Tasträskets yta som ligger på ca +20,5 m till +45 m i områdets norra del. Det finns flacka sluttningar som öppnar sig mot fördelaktiga vädersträck eller mot träsket och därför lämpar sig utmärkt för bostadsbyggande. Maaperä on kalliota ja moreenia, ja 170-tien pohjoispuolella on myös savea. Alueella on myös joitain pienehköjä avokallioita. Alueella on pääosin loivasti kumpuilevaa vaihtelevan ikäistä kangasmetsämaastoa, pienine avokallioineen. Kallioalueet ovat karuja silikaattikallioalueita. Alue on suurelta osin havupuuvaltaista, paikoitellen myös mäntyvaltaista kuusikoiden lisäksi. Myös lehtoja ja tiheää lehtipuuvaltaista sekametsää on luontoselvityksen alueella. Lisäksi on myös kosteikkoja ja soistuneita alueita, joita on jätetty pääosin viheralueiksi luontoselvityksen pohjalta sekä osaksi alueen luontaista hulevesien käsittelyä. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on lähes rakentamatonta, lukuun ottamatta Uutta Porvoontietä ja itäreunan nuorisotilaa. Alue rajautuu länsisivultaan Söderkullan koulu- ja urheilualueen asemakaava- ja asemakaavan muutosalueeseen, joka on lähes kokonaan rakentunut. Myös T3 Pähkinälehdon ensimmäinen asemakaava on hyvää vauhtia toteutumassa, ja sillä on käynnissä useita kerrostalotyömaita. Alueen liikenneverkko liittyy Graniittitien ja Taasjärventien kautta Uuteen Porvoontiehen ( Mt 170:een). 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan omistuksessa olevilla kiinteistöillä 753-419-4-1753, 419-4-15, 414-1-136, 4141-14 sekä 753-895-2-41. Jordmånen är berg och morän, norr om 170-vägen även lera. Det finns ett fåtal mindre berg i dagen. Området består i huvudsak av flackt kuperad moskog i varierande ålder med små klippor här och där. Klippområdena består av karga silikatklippor. Området domineras till största delen av barrträd: grandungarna varvas ställvis med inslag av tallar. I det område som naturinventerades förekommer också lundar och tät, lövträdsdominerad blandskog. Därtill finns det våtmarker och försumpade marker som utifrån naturinventeringen i huvudsak har bevarats som grönområden. De fungerar som en del av den naturliga dagvattenhanteringen i området. 3.1.2 Den byggda miljön Planområdet är obebyggt med undantag för Nya Borgåvägen och ungdomslokalen i östra kanten. Längs västra sidan gränsar området till detaljplane- och detaljplaneändringsområdet Söderkulla skol- och idrottsområde (2007), som är nästan helt byggt. Den första detaljplanen i området, T3 Hassellunden, håller också på att genomföras i rask takt och här pågår flera våningshusbyggen. Trafiknätet ansluter sig via Granitvägen och Tasträskvägen till Nya Borgåvägen (landsväg 170). 3.1.3 Markägoförhållanden Planområdet ligger på de av Sibbo kommun ägda fastigheterna 753-419-4-1753, 419-4-15, 414-1-136, 414-1-14 och 753-895-2-41. 11 3.2 Suunnittelutilanne 3.2 Planeringssituationen 3.2.1 Maakuntakaava 3.2.1 Landskapsplanen Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). I den av miljöministeriet 15.2.2010 fastställda landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet i huvudsak anvisats som ett område för tätortsfunktioner (A). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, vahvistettu 30.10.2014, alueella on merkinnät taajamatoimintojen alue ja tiivistettävä alue, sekä liikenteen yhteystarve -nuolimerkintä. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavayhdistelmästä, 2014 Utdrag ur etapplandskapsplan 2 för Nyland, 2014 12 I etapplandskapsplan 2 för Nyland, vilken fastställdes 30.10.2014, betecknas området som ett område för tätortsfunktioner och ett område som ska förtätas. Vidare har området en pilbeteckning som anger ett behov av trafikförbindelse. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta, 2010. Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland, 2010 13 3.2.2 Yleiskaava 3.2.2 Generalplanen Oikeusvaikutteisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 kaavaalue on lounais-osaltaan keskustatoimintojen aluetta (C), ja pohjois- ja itä-osalta asemakaavoitettavaa aluetta (A). I Generalplan för Sibbo 2025, en plan med rättsverkningar, är den sydvästra delen av planområdet ett område för centrumfunktioner (C) och den norra och östra delen ett område som ska detaljplaneras (A). Alueella on myös yhdystie/kokoojakatumerkinnät (yt/kk) sekä joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve-merkintä. I området finns det också beteckningar för förbindelseväg/matargata (yt/kk) och en beteckning för en korridor för utveckling av kollektivtrafiken/behov av kollektivtrafikförbindelse. Ote Sipoon yleiskaavasta 2025. Utdrag ur generalplan för Sibbo 2025. (2009) 14 3.2.3 Osayleiskaava 3.2.3 Delgeneralplanen Alueella ei ole lainvoimaista osayleiskaavaa, mutta kaavamuutosalue on Sibbesborgin osayleiskaavatyön alueella, joka taas oli luonnoksena nähtävillä 12.1.–4.3.2015. Asemakaavamuutoksen ehdotus on osayleiskaavan mukainen yleiskaavatarkkuuden puitteissa, ja yleispiirteinen osayleiskaava päivittyy huomattavasti tarkempaan asemakaavatyöhön nähden ehdotusvaiheeseen mentäessä. Osayleiskaavassa on alueella kerrostalovaltainen asuntoalue (AK/P ) sekä asuntoalue-merkintä (A). Det finns ingen lagkraftvunnen delgeneralplan för detta område, men planändringsområdet omfattas av arbetet med att utarbeta en delgeneralplan för Sibbesborg. Utkastet till nämnda delgeneralplan var framlagt 12.1–4.3.2015. Utkastet till ändring av detaljplanen är förenlig med delgeneralplanen inom ramen för generalplanens exakthet. Delgeneralplanen är en översiktlig plan och vid övergången till förslagsskedet kommer den att uppdateras avsevärt i förhållande till den exaktare detaljplaneringen. I delgeneralplanen omfattar området ett bostadsområde som domineras av våningshus (AK/P) och ett bostadsområde (A). Ote Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksesta. Utdrag ur utkastet till delgeneralplan för Sibbesborg. 15 Asemakaavakooste, Pähkinälehdon laajennuksen osa-alue A sijainti esitetty punaisella. Detaljplanesammanställning , läget för detaljplaneområdet för utvidgning av Hassellunden - del A anges med rött. 16 3.2.4 Asemakaava 3.2.4 Detaljplanen Kaava-alue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta, mutta liittyy suoraan T 3 Pähkinälehdon asemakaavaan (2011), mm. liikenteellisesti. Pähkinälehdon alue on rakentumassa ja alueella on useita kerrostalotyömaita käynnissä. Itäreunalta Pähkinälehdon asemakaavaa muutetaan tieyhteyden mahdollistamiseksi sekä pysäköintialueen lisäämiseksi. Kaava-alue rajautuu itäreunaltaan Söderkullan koulukeskuksen ja urheilupuiston asemakaavaan (2007). Tällä kaava-alueella on Sipoonlahden koulu, ala- ja yläasteineen, päiväkoti ja urheilupuisto. Alue on pääosin toteutunut tai toteutumassa. Planområdet är i huvudsak ett icke detaljplanerat område med det ansluter direkt till detaljplanen T3 Hassellunden (2011), bland annat med hänsyn till trafiken. Hassellunden håller på att byggas upp och flera våningshusbyggen är på gång. Östra kanten av T3 Hassellunden ändras för att det ska gå att bygga en vägförbindelse och utvidga parkeringsområdet. Den östra kanten av planområdet gränsar till detaljplanen för Söderkulla skolcentrum och idrottsparken (2007). I detta planområde finns Sipoonlahden koulu med skolor för årskurserna 1–6 resp. 7–9 liksom ett daghem och en idrottspark. Området är i huvudsak byggt eller under byggnad. 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.5 Byggnadsordningen Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sipoon kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 20.4.2002 ja 7.10.2005 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä siten, että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. Utöver bestämmelserna och föreskrifterna i markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen samt övriga bestämmelser och föreskrifter om markanvändning och byggande ska i Sibbo kommun iakttas bestämmelserna i den av kommunfullmäktige 20.4.2002 och 7.10.2005 godkända byggnadsordningen, förutsatt att inga andra bestämmelser om en aktuell fråga har getts i en generalplan med rättsverkningar, detaljplan eller Finlands byggbestämmelsesamling. Bestämmelserna i byggnadsordningen kompletterar detalj- och generalplanerna såtillvida att planbestämmelserna gäller i första hand. 3.2.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 3.2.6 Byggförbud För området gäller inget byggförbud. 3.2.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. 36,9 28.1 419 Massby 48 4:1487 40 36 40 83 876:1 3 38 4:1488 4 28.7 0 30 4:405 9 4:268 25 2 16 11 5 12 15 4:587 22 21 27.0 53 57 15 1 4:634 12 13 18 27.8 4:269 3 43,8 22.9 4:315 4:317 4:314 2 3 4 30 L 25 23.3 L 4 4:624 38,7 32.4 L 21.7 32.1 32.6 3 228 33.9 4:15 5:56 L 10 30 35 227 42 32.7 23.4 L 1:136 414 Kallbäck 14 31.1 L 12 61 7 216 L L 30.2 82 68 26.5 43 1:14 1:174 1:159 21 1:158 31.2 4:15 3 41 35.0 L 39 42 L 33.9 L 36 30.8 29.9 17 L 89 29,5 25 26.5 rp 1:163 26.6 25 21 19.6 52 23.9 50 1:168 58 1:170 32.3 31.7 Rakenteilla 17 37 92 25rp 753 SIPOO SIBBO 61 59 32.2 7 58 1:164 18.1 L 2 12.6 11 17.7 19 49 30 11 13 rp1 47 rp 97 17.7 37 15 2:37 11,7 1:180 19.3 Rakenteilla 15 174 0 24.8 218 176 89 19.0 4:961 L 2:38 3 5:48 14,7 1 91 7 228 93 229 23.9 419 Massby 53 20 11,8 18.1 17.7 22.9 10 20 12.1276 616 4:533 11.7 278 31 282 12.5 26 16.7 206 4:669 99 12.9 13.0 62 12.6 15 17.9 4:817 294 13.8 4 13.4 4:22 77 15 Pohjakartta / Grundkarta 12.6 21.6 17.9 2:29 3 16.6 17.6 231 2 414 Kallbäck 4:1745 21.0 408 Hangelby 31 rp2 12.3 68 229 15 4:818 13.7 11.4 12.6 10 2 12.1 18 13.7 4:24 92 12.5 rp68 25 18.9 26 11.6 15.1 rp92 6 306 198 11.8 4:964 42 7 18.8 308 408 Hangelby 543 310 302 4:818 75 12.7 4:670 11.8 19.6 18.0 15.8 4:535 13.0 88 kt 300 20.1 18.5 rp88 20.0 2:5 2 4:1750 12.7 21.0 14 18.6 15.3 10.7 4:670 12.7 75 5 627 16 16 10.8 13.5 3 20.4 628 625 296 11.4 1 2:17 624 34 12.4 13.1 290 rp99 21.4 20.7 622 288 5 rp 5:1 20.0 621 12.2 286 13.5 rp 4:24 5:48 21.82:5 kt 20.7 11 13.0 12.5 284 14.5 419 Massby 41 13 11.5 4:964 rp 1 191 20.6 22.1 25.1 4:534 12.5 rp76 76 4 15 619 227 14.7 63 15.6 246 4 419 Massby 226 11.5 11.9 13.8 17.2 5:62 2 618 280 22.7 21.2 14,4 2:10 4:1753 12.5 20.9 2 L 13.1 1:37 22.8 225 17.43 248 2:28 178 4 60 rp3 43 15 15.3 57001 44 16.2 11.6 15.1 38 22.5 36 25 11.8 34 19 17.7 62 248 26.6 15.7 217 16,1 77 612 L 0 87 80 224 64 17.5 18.8 40 5:63 2:40 97 53 kt kt 12 11.8 26.8 28.1 L 96 2:36 63 15.6 25.4 25 44 58 27.5 16,8 70 17,0 30.9 28.9 86 L 2:39 40 81 Rakenteilla 38 11.6 4:962 19.2 27.4 67 223 57 19.5 L 1:177 20 1:162 17.7 22.4 219 rp rp 83 10 31 30.9 34 32 414 Kallbäck 36 75 7 20 18.9 24,9 28.7 71 2:13 L 5:74 32.2 27.0 L rp 26 46 1:37 17.1 10 5:73 49 52 68 22 94 22 12.8 94 18.4 15.7 1:22 26,1 93 23.0 20,3 16,8 L L 20,8 17,6 14,8 220 13,1 63 19.0 74 54 2:32 0 85 94 71 78 17.2 94 96 58 64 85 24 13.3 6 253 1:14 28,3 87 1:172 13 73 76 28 97 47 18.3 64 34 64 66 17.3 21.4 24,0 74 11 18.3 1:44 10 24 1:161 30 15 20 L L 12 30 18 95 53 31.0 85 20 5:55 32.8 56 15.8 L 31.5 1:173 32.0 41 21,6 Rakenteilla 30.4 1:176 90 1:171 15 5:56 81 42 31.0 75 414 Kallbäck 1:160 18.9 17.5 44 20 17.9 18.08 L 74 1:167 17.6 pk 42 rp 84 50 27.0 15.8 16.0 59 46 L 3 20.0 14 28.7 29,1 28,8 89 79 L 23.6 L 51 12 L 47 31.0 1:178 26 26.2 15.8 30.6 73 64 29.4 1:36 1:45 18.8 1:166 31 32 20.6 k 30.6 59 5:77 53 Rakenteilla L 1:169 23 88 26.5 26,3 29.9 16 25 41 rp 32.4 rp L 23.0 28.3 L 16.8 22.3 23.0 21.7 1:179 29 96 L 30 18 rp 30,8 31.1 19 35 30.1 L 1:175 15 78 25 22.9 9 L 29.7 8 23.6 21.4 64 77 87 1:165 22 31,3 0.3 7 L 16.1 1:14 34.0 29 54 5:50 60 26,5 1:157 94 33.0 L L 29.7 26 57 32.5 20 25 4 Päiväkoti Daghem Koulu Skola 71 70 10 1:156 30 20.4 53 35.2 40 29.4 22.1 16.6 28.3 33.1 1:136 1:22 16.0 95 32.5 25.0 72 25,2 30 23.1 21.6 17.1 23 34.9 21.8 8 L 20.6 27.6 15.6 9 4:1753 22 35,8 26.8 11 94 22.9 20 34.6 32.8 30 21 4:15 27.7 2 23,2 35 23.1 32.1 31.9 5 40,8 24.1 28.4 4 24.5 5 4:1753 26.7 30 6 20.5 20 5:50 24.3 36 30.1 12 20 25 28.1 7 3 25 4:1509 19 40 13 4:398 1 4:1604 21,4 L 22 34 4:458 6 40,6 21.1 35 1 4:322 4:323 4:324 37.2 37.1 2 L 22.8 29.4 28.5 31 27 43 22.5 4:312 28.0 4:318 29 16 98 25 28 25 12 4:316 43,7 39 24.5 419 Massby 35.1 5 4:321 26 rp28 51 753 SIPOO SIBBO 14 6 33 3 45,1 87 L L 16 4:313 30.3 30 24 4 rp26 44,1 21.4 29.2 15 19 27.5 1,9 31.8 4:1433 14 6 4:321 32 35 45,6 4:31 4:311 30.1 4:310 17 4:1433 4:1432 25.8 25 52 13 44,8 41 6 4:404 1 4:1489 20.6 4:407 30 57 97 2 29 4:635 4:173 39 57 88 ,9 28.2 1 8 4:406 28.8 1 27.1 4 2 34.7 7 4:172 39 4:1484 4:387 4:1433 39,3 37 18 10 3 2 41 90 4 15 35 35 79 51 4:1486 20 4:1483 40 93 4:1475 22.3 58 97 34 4:1482 87 48 72 4:342 Grundkartan i skalan 1:1 000 uppdateras i samband med utarbetandet av planen. 72 23 4:1479 21 20 30 2 5 3.2.7 Grundkarta 44 20 33 29 17 232 20.0 20 14.1 5:48 12.1 10.1 14.8 4:24 6 28 19.0 0 4:22 22 15.6 18.9 14.7 12.0 3 21 9.8 L 16.6 92 18.2 L 0 94 2:29 12.0 0 4 4:1447 17 18 23.9 8.1 225 23.7 20 24 12.8 3 rp7 5:46 23 9.4 15 7 12.3 0 17 121 25 0 14.1 20.9 27 0 16 19.4 12.2 15 12.0 kt 22.7 16.6 63 23.9 L 9.6 26 878:4 4:1743 12.0 73 22.4 10 66 11.9 9.4 4. Asemakaavasuunnittelun vaiheet - Olika skeden i planeringen av detaljplanen 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.1 Behovet av detaljplanering Asemakaavahankkeeseen on ryhdytty jotta asemakaava mahdollistaisi laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen asuinrakentamisen alueella. Sipoo pyrkii toteuttamaan kasvustrategiaansa myös tällä kaavahankkeella, ja mahdollistamaan myöhemmät kaavahankkeet alueella. Arbetet med att utarbeta en detaljplan har inletts för att det ska bli möjligt att bygga förstklassiga bostäder i området. Även detta planprojekt är en del av strävan att verkställa kommunens tillväxtstrategi och bädda för senare planprojekt. 4.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Planeringsstart och beslut som gäller denna Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Söderkullan portin asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan 2015–2018. Asemakaavahanke käynnistettiin 2.10.2014 ja 9.10.2014 kulutettiin. I enlighet med 51 § i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella allteftersom kommunens utveckling eller behovet av att styra markanvändningen det kräver. Detaljplaneringen av Söderkulla port grundar sig på Sibbo kommuns planläggningsprogram 2015-2018. Detaljplaneprojektet startades 2.10.2014 och kungjordes anhängigt 9.10.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3 Deltagande och samarbete 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumisja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireille tulo Kaavatyö kuulutettiin vireille 2.10. ja 9.10.2014. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Borgåbladet (nykyään Östnyland) ja Sipoon Sanomat), kunnan ilmoitustaululla sekä internetsivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 2.10.2014. ja sitä on päivitetty 28.1.2015 ja 18.3.2015. Osallisilla on mahdollisuus koko kaavaprosessin ajan antaa palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta, ottamalla yhteyttä kunnan kaavoituksen edustajiin. Käynnistämisvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa asukkaiden näkemysten, toiveiden ja paikallistuntemuksen keräämiseksi 8.10.2014 ja 20.10.2014. Toinen työpaja pidettiin Sipoonlahden koululla, jotta myös oppilaiden näkemyksiä saatiin paremmin kerättyä. Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaispalaveri 24.10.2014, jonka pöytäkirja on selostuksen liitteenä. 18 4.3.1 Intressenter Intressenter är markägare, invånare, företagare, de som bygger och underhåller infrastrukturen samt övriga aktörer i planområdet och den angränsande omgivningen. Intressenter är också myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Intressenterna räknas upp närmare i programmet för deltagande och bedömning. 4.3.2 Anhängiggörande Planarbetet kungjordes anhängigt 2.10. och 9.10.2014. Kungörelser om anhängiggörandet av planen publicerades i kommunens officiella annonsorgan (Borgåbladet (numera Östnyland) och Sipoon Sanomat), på kommunens anslagstavla och på kommunens webbplats. 4.3.3 Deltagande och växelverkan Programmet för deltagande och bedömning utarbetades 2.10.2014 och uppdaterades 28.1.2015 och 18.3.2015. Intressenterna har under hela planprocessens gång möjlighet att ge respons på processen och på planen som är under beredning genom att kontakta representanterna för planläggningen i kommunen. I startskedet hölls två workshopar (8.10.2014 och 20.10.2014) där man samlade in invånarnas synpunkter, önskemål och lokalkännedom. Den ena hölls på Sipoonlahden koulu för att man bättre skulle höra även elevernas åsikter. På Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anordnades myndigheternas samråd i begynnelseskedet 24.10.2014. Protokollet från detta möte finns som bilaga till beskrivningen. Asukastyöpajoissa syntynyt karttakooste alueen nykykäytöstä ja näkemyksistä suunnittelun pohjaksi. En kartsammanställning från invånarverkstäderna om områdets bruk i nuläget och om åsikterna om det, står som grund för planeringen. 19 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4 Mål för detaljplanen 4.4.1 MRL sisältövaatimukset 4.4.1 Markanvändnings- och bygglagens innehållskrav Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som anges ovan. Detaljplanen ska utarbetas så att det skapas förutsättningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional tillgång till service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning till dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning skall det finnas tillräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekreation. Detaljplanen får inte leda till att kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på ett sätt som inte är motiverat med beaktande av detaljplanens syfte. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rättsinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan att de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosätts. 4.4.2 Mål enligt utgångsmaterialet Mål som ställts av kommunen Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa laadukas ja toteuttamiskelpoinen asuinalue. Suunnitteluperiaatteet: •• Pähkinälehdon laajennuksen asemakaavassa ja kaavamuutoksessa tavoitellaan kestävän kehityksen mukaista tiivistä kaupunkirakennetta. •• Söderkullan yhdyskuntarakenteen tulee tukea kannattavaa joukkoliikenteen järjestämistä, oltava riittävän tehokas ja kompakti. •• Alueelle pyritään saamaan asuntoja n. 600 asukkaalle. •• Rakenteen pääperiaatteena on luoda tiiviitä osa-alueita, jolloin osia alueesta voidaan jättää rakentamatta. Tämä tukee myös alueen vaiheittaista rakentumista ja virkistysarvojen säilymistä. •• Tärkeänä tavoitteena on tehdä kevytliikenteeseen perustuvaa ympäristöä. Liittyminen olemassa oleviin jalankulkureitteihin sekä yhteyksien parantaminen Söder- kullan keskustassa on keskeistä. •• Koko Taasjärven ulkoilumahdollisuudet tulee olla helposti saavutettavissa. •• Suunnittelussa huomioidaan kaukolämmön käyttömahdollisuudet. •• Korttelien miellyttävä pienilmasto, avautuminen valoon ja lämpöön päin sekä oleskelupihan suojautuminen pohjoistuulilta ovat sekä energiankulutuksen että viihtyisyyden kannalta tärkeitä tavoitteita. •• Alueen luontotyyppejä pyritään säilyttämään mahdollisuuksien rajoissa riittävän ehjinä luonnonmukaisina kokonaisuuksina. Huomattavasti lisääntyvä käyttö ja kulutus 20 Målet med detaljplanen är att göra det möjligt att bygga ett förstklassigt bostadsområde. Planeringsprinciper: •• Genom detaljplanen och detaljplaneändringen för Hassellunden eftersträvas en tät stadsstruktur som är förenlig med hållbar utveckling. •• Samhällsstrukturen i Söderkulla bör stöda anordnandet av en lönsam kollektivtrafik och vara tillräckligt effektiv och kompakt. •• Siktet är inställt på bostäder för ca 600 invånare. •• Huvudprincipen för strukturen är att skapa täta delområden, varvid en del av området kan bevaras obebyggt. Detta stöder också ett genomförande i etapper och bevarandet av rekreationsvärdena. •• Att skapa en miljö som bygger på den lätta trafiken är ett viktigt mål. Anslutningar till befintliga gångbanor och en förbättring av förbindelserna i Söderkulla centrum är också centrala mål. •• Det ska vara enkelt att nå friluftsutbudet kring hela Tasträsket. •• Vid planeringen beaktas möjligheterna till fjärrvärmeförbrukning. •• Ett behagligt mikroklimat i kvarteren, kvarter som öppnar sig mot ljuset och värmen samt gårdsplaner som skyddas mot nordliga vindar är mål som är viktiga för både energiförbrukningen och trivseln. •• Naturtyperna i området ska i mån av möjlighet bevaras som tillräckligt sammanhängande och naturliga helheter. Att användningen och slitaget ökar betydligt tas i beaktande i struktureringen av parkerna. huomioidaan puistojen rakenteissa. •• Taasjärven tilanne ei saa muuttua huonommaksi alueen toteutusvaiheessa •• Hankkeen tulee säilyttää Taasjärven maisemallinen luonne ja rantavyöhyke jää virkistyskäyttöön. •• Läget för Tasträsket får inte försämras i områdets genomförandefas. •• Projektet bör värna om Tasträskets landskapsmässiga karaktär och strandzonen bevaras för rekreationsbruk. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Mål som grundar sig på planeringssituationen Kaava-alue on sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa että Sipoon yleiskaavassa 2025 taajama-, tiivistettävä- tai keskustatoimintojen aluetta. I Östra Nylands landskapsplan, etapplandskapsplan 2 för Nyland och Generalplan för Sibbo 2025 är planområdet ett område för tätortsfunktioner, ett område som ska förtätas eller ett område för centrumfunktioner. Pähkinälehdon laajennuksen asuntorakentaminen vastaa osaltaan Sipoon yleiskaavassa 2025 määriteltyyn kunnan väestökasvutavoitteeseen. Aluetta kehitetään osana tulevaa Söderkullan keskustaa. Suunnittelua tehdään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Tällä aineistolla saadaan suuntaviivoja minkä tyyppinen alue tarvitaan kun kunnan kasvustrategiaa pyritään toteuttamaan. Hankkeesta on jo lähtökohtien ja osallisten näkemysten keräämiseksi pidetty kaksi työpajaa, ja tilaisuuksia tullaan järjestämään myös seuraavissa vaiheissa. Alueen asukasluvuksi arvioidaan tulevan noin 600 asukasta. Kevyenliikenteen yhteyksistä Söderkullan suuntaan huolehditaan, virkistysreitit ja yhteydet läheisille luontoja virkistysalueille suunnitellaan sujuviksi ja niitä hyödynnetään alueen voimavarana. Kestävän kehityksen mukaisesti alue liittyy hyvien bussiyhteyksien kautta joukkoliikennejärjestelmiin. Uutta Porvoontietä kulkee bussiyhteys useita kertoja tunnissa ruuhka-aikoina Porvooseen ja Helsinkiin (Itäkeskukseen n. 25min ja Kamppiin n. 50min.). Myös hyvin aikaisin ja myöhään on bussiyhteyksiä. Kaavamuutostyötä ohjaavat myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut suunnitteluperiaatteet, joista tässä kaavatyössä keskeisimpiä ovat seuraavat asiakohdat: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Bostadsbyggandet under utvidgningen av Hassellunden bidrar till att uppnå det mål angående befolkningstillväxten i Sibbo vilket har fastställts i Generalplan för Sibbo 2025. Området utvecklas som en del av framtida Söderkulla centrum. Planeringen görs i växelverkan med invånarna. Detta material ger riktlinjerna för hurdant område som behövs för verkställandet av kommunens tillväxtstrategi. För att samla utgångspunkterna för planeringen och intressenternas åsikter har två workshopar redan hållits om projektet. Evenemang kommer att arrangeras även i de nästa skedena av planeringen. Antalet invånare uppskattas till ca 600. Cykel- och gångbanorna i riktning mot Söderkulla ses över. Smidiga rekreationsleder och förbindelser planeras till de närliggande natur- och rekreationsområdena och utnyttjas som en resurs för området. I enlighet med principerna om hållbar utveckling kommer området att anslutas via goda bussförbindelser till kollektivtrafiksystemen. Längs Nya Borgåvägen går det under rusningstiderna flera bussturer till Borgå och Helsingfors (ca 25 min. till Östra centrum och ca 50 min till Kampen). Det går bussar även mycket tidigt och sent på dygnet. Planarbetet styrs även av de planeringsprinciper som ingår i de riksomfattande målen för områdesanvändningen, av vilka följande är de viktigaste för detta planprojekt: I stadsregionernas pendlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del att det finns förutsättningar att bygga bostäder som är ändamålsenligt placerade och att kraven på en god livsmiljö kan tillgodoses. Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. Vid planeringen av områdesanvändningen ska beaktas hur marken och berggrunden i området lämpar sig för den avsedda användningen. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna 21 Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida alueen sijainti Tasträsket:n (Taasjärven) tuntumassa. Samoin alueen eteläpuolella on valtaojia jotka laskevat Hangelbybäckeniin ja vaikuttavat mm. hulevesikysymyksiin. Hulevesien hallintaan on säästetty pääosin viivytys-kosteikko ojineen olemassa olevalle kosteikkovyöhykkeelle. Alueen luontoarvoja pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan, keskeinen kosteikkovyöhyke jää lähivirkistysalueeksi ja hulevesien hallintaan. Herkälle Taasjärven rantavyöhykkeelle ei olla osoittamassa rakentamista useista syistä, alue on jatkossakin merkittävä virkistysalueen osana. Samoin järven tilan ja hulevesien hallinnan vuoksi Taasjäven valuma-alueeseen ei juurikaan puututa, näin voidaan varmistaa ettei hankkeella ole järven tilannetta huonontavia vaikutuksia. Pääsyy järven ajoittain huonoon tilaan on veden vaihtumisen vähäisyys, pieneltä valuma-alueelta tulee käytännössä kaikki järven vesi. Kaikki muutokset pienellä valuma-alueella on suunniteltava niin ettei järven tilaa vaaranneta, ja tällä asemakaavatyöllä ei järven valuma-alueeseen puututa. Suunnittelussa tulee myös huomioida kaava-alueen tärkeä sijainti osana keskustaa ja toisaalta Taasjärven kaavoitusta ja sitä kautta Söderkullan laajentumista. Hulevesien viivytysalueeksi on määritelty olemassa oleva kosteikko, jonka kautta pintavedet ohjataan Pähkinälehtopuiston valumareitille viivytettäväksi, ja edelleen valtaojiin. Rakennettavalta alueelta ei pintavesiä valu Taasjärveen hulevesiselvityksen pohjalta. 22 blir enhetligare förbättras kvaliteten på livsmiljön. Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet av områden som är värdefulla och känsliga i den levande och den livlösa naturen och säkerställs att deras mångfald bevaras. Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan skyddsområden och övriga värdefulla naturområden främjas. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytvattnen beaktas, likaså behoven av förbrukning. I syfte att trygga en tillräcklig bostadsproduktion skall man vid områdesanvändningen säkerställa att det finns tillräckligt med tomtmark. Mål som grundar sig på förhållandena och egenskaperna i området Områdets läge i närheten av Tasträsket bör beaktas vid planeringen och byggandet. Söder om diket finns det dessutom utloppsdiken som rinner ut i Hangelbybäcken och därför påverkar bl.a. dagvattenfrågorna. Ett kärr med diken i den befintliga våtmarkszonen har i huvudsak bevarats som fördröjningsområde för dagvattenhanteringen. Områdets naturvärden bevaras i mån av möjlighet. Den centrala våtmarkszonen bevaras som område för närrekreation och fördröjningsområde för dagvattenhanteringen. Det finns flera anledningar till varför byggande inte anvisas till den känsliga strandzonen kring Tasträsket. Området kommer även framöver att vara viktigt för rekreation. På grund av träskets tillstånd och hanteringen av dagvattnet kommer just inga åtgärder att vidtas i Tasträskets tillrinningsområde. På det här sättet kan man säkerställa att projektet inte har några negativa konsekvenser för tillståndet i träsket. Den ringa vattenväxlingen är den största orsaken till träskets tidvis dåliga tillstånd. Alla ändringar i det snäva tillrinningsområdet bör planeras så att träskets tillstånd inte äventyras. Vid detta detaljplanearbete ingriper man inte i tillrinningsområdet. Vid planeringen bör man beakta planområdets viktiga läge som en del av centrum men samtidigt också tänka på den övergripande planläggningen av Tasträsket och utvidgningen av Söderkulla. Den befintliga våtmarken har anvisats som fördröjningsområde för dagvattnet. Från denna avleds ytvattnet till avrinningsleder i Hassellundsparken där det fördröjs och avleds vidare till utloppsdiken. Utifrån dagvattenutredningen kommer ytvatten från det område som ska byggas inte att rinna ut i Tasträsket. Näkymä kaava-alueelta / Vy från planområdet 23 5. Asemakaavan kuvaus - Redogörelse för detaljplanen 5.1 Kaavan rakenne 5.1 Planens struktur Asemakaava on laadittu alueelle niin, että Söderkullan keskustavyöhykkeen kehittyminen luontevasti on mahdollista. Samalla ympäristön rakennetun nykytilanteen, maaston ja luonnon lähtökohdista on päädytty yhden viherakselin rakenteeseen. Pohjois-etelä-suuntainen kosteikkovyöhyke säästetään osittain, ja se toimii viherakselina alueen halki ja samalla hulevesien viivyttämisessä. Tontit avautuvat hyviin ilmansuuntiin, järvinäkymään tai viheralueille. Aluetta ympäröi virkistysaluevyöhyke joka toimii sekä puskurivyöhykkeenä vanhaan rakenteeseen, että mahdollistaa virkistysreitistön toiminnan ja kehittämisen. Detaljplanen har utarbetats så att centrumzonen i Söderkulla kan utvecklas på ett naturligt sätt. Strukturen med en grön axel bygger på premisser i anslutning till den byggda miljöns nuläge, terrängen och naturen. Fuktmarkszonen i nordlig-sydlig riktning bevaras i huvudsak. Den fungerar som en grön axel genom området och ett fördröjningsområde för dagvattnet. Tomterna öppnar sig mot fördelaktiga vädersträck, träsket eller grönområden. Området omges sammanhängande rekreationsområden. Dessa utgör en buffert mot den gamla strukturen och gör det möjligt att förbättra nätverket av friluftsleder och utveckla verksamheten i det. Autopaikkoja on määrätty 1/90 k-m2 kerrostalokortteleissa, ja 1,5/ asunto asuinrakennusten kortteleissa. Hulevesien viivytysalueeksi on määritelty olemassa oleva kosteikko, jonka kautta pintavedet ohjataan valtaojiin. Rakennettavalta alueelta ei pintavesiä valu Taasjärveen hulevesiselvityksen pohjalta. Virkistysalueiden ulkoilureitistö on merkitty ohjeellisena. I kvarteren för flervåningshus anvisas 1 bilplats/90 vy-m2 och i kvarterenför bostadshus 1,5 bilplatser/bostad. Den befintliga våtmarken har anvisats som fördröjningsområde för dagvattnet. Vida denna avleds ytvattnet till utloppsdiken. Utifrån dagvattenutredningen kommer ytvatten från det område som ska byggas inte att rinna ut i Tasträsket. Nätverket av friluftsleder i rekreationsområdena har betecknats som riktgivande. Havainnekuva Illustration 24 40 35,8 21.7 44,8 4.1 24,0 35 38,9 40 39,7 kori11 24 39,1 kori12 1:136 12 38,8 4:1468 rak entei lla 41 29.4 lähtö1 41,7 19 30 0.3 84 36,5 kori108 38,7 37,8 37,7 20 20.6 30,7 1:136 34 33 29 kt 31,6 1:119 1:119 57 34.9 rak 30 1:36 30.7 rak 41 ar k ar 72 31 ar 33 1:120 30.0 1:112 1:112 23 20 1:128 20 30 1:121 L 32.4 lk 1:12018.3 35.8 35.2 73 74 39 40 28.6 21.7 25 18.8 21.5 22.0 sp k h 31m 17.5 255 248 18.6 rp601 3 19.4 20 16.4 18.4 L 35 1:37 Liikekeskus Affärcentrum 19.3 1:148 5 11.8 12.6 2:29 10 rp68 6 15 12 12.3 15 6 ELVITYS 30 30 25 20 15 25 20 17.0 18.6 18 22 20.0 27 19.6 253 249 2:5 17.9 229 11.1 10.7 16.6 13.7 17.6 16.6 251 15 240 18.8 15 17.3 408 Hangelby 29 14.8 14.7 66 11.9 12.0 22 20.0 15.4 17.9 408 2:29 Hangelby 16.6 229 10.7 15 17 16.6 13.7 20 2:1 10.4 14.1 5:48 9.7 10.1 17.6 21.0 232 15.4 4:24 6 28 19.0 0 22 9.9 3 L 9.6 23.9 L kt L 26 MERKINNÄT Suun./rak. hv-viemäriSuun./rak. (Pähkinälehto 2012) Päävedenjakaja hv-viemäri (Pähkinälehto 2012) Sivuvedenjakaja Nykyinen avouoma Nykyinen avouoma Rumpu Osavaluma-alueet Rumpu Kosteikko, arvioitu Allas/painanne, nyk. Allas/painanne, nyk. Suo, mitattu L 9.7 10.1 73 22.4 21 9.8 16.6 878:4 Taasjärven hulevesiselvitys, 2015, Sito Oy 2:1 14.1 5:48 kt 4:22 18.9 14.7 17 20 3 23.9 L 9.6 26 9.9 408 Hangelby 73 22.4 31 21 L 16.6 878:4 10.9 10.4 18.0 25 18.9 26 18 4:818 13.7 9.8 15.6 enjakaja denjakaja uma-alueet ko, arvioitu itattu 2) 3 4:22 18.9 12.3 20.9 10.9 20 2 414 Kallbäck 28 19.0 0 14.8 11.1 18.0 5 21.0 20 21.0 77 232 11.4 12.1 21 78 259 4 22.7 17.3 231 20.3 0.3 7 251 25 14 18.0 2 4:1745 4:24 12.3 15.6 1:21 12.0 52 2 12.1 rp2 68 20.4 75 Nykyiset rummut , kapasiteetti heikko 12.6 12.6 3 1 253 249 414 Kallbäck 21.6 20.0 27 21.4 Hangelby 20 11.8 11.6 4:24 92 22 20.0 20.0 15.8 10 7 261 25 18.9 26 4:818 31 rp92 5:48 5:22 15 15 4:964 12.5 14.8 66 16 15.3 21.2 20.8 20 2 21.82:5 20.7 408 2:29 2 4:535 75 5:34 22.9 20.7 13.4 11.4 13.0 12.7 29 12.0 0.3 88 16 Nykyiset rummut , kapasiteetti heikko 4:818 13.7 231 4:670 12.3 2:17 34 20.1 18.5 42 11.8 12.8 4 12.7 12.1 8 10.7 4:22 10 4:1745 10.8 77 3 11.4 15.1 11.8 13.1 8 62 19.9 5 22.8 5:18 240 18.8 13.1 13.8 13.5 99 9 2 12.1 rp2 68 12.8 206 11.6 rp99 rp88 2 2:29 rp68 rp 4:1750 12.6 12.2 11.8 8 2 3 20 191 20.6 22.1 25.1 3.5 11 4:817 12.4 12.9 12.7 19.6 2:5 18.0 15 259 4 26.9 22.7 17.0 5:62 4 419 Massby 15.8 13 13.0 4:818 21.6 4:670 18.1 21.2 20.9 2 18.6 16 15.3 4:534 1 75 3 4:24 92 12.5 227 12.6 13.5 15.1 13.0 rp92 619 12.5 14.5 4:9644:24 4:669 1 3.6 13.4 226 2 rp 12.7 17.9 74 11.8 11.7 260 2 4:1753 618 11.4 4:535 20.1 rp 16.7 12.9 259 6 18.5 42 4:670 11.9 76 419 Massby 4 15 41 88 rp88 13.7 258 1:139 9.9 31 11.5 13.0 11.5 4:964 30.9 25 178 4 1 21.0 7 1 5:18 5:48 20.4 20.7 24.8 176 17.7 75 3 5:39 0 20.0 20 4:533 1 21.4 23.9 14 2:10 13.8 4:22 rp76 63 15.6 16.7 246 15 89M2406A 414 Kallbäck 1:95 14.7 4:1750 12.7 21.82:5 5:22 5:28 174 60 229 16 5 21.2 27.1 26.6 36 1 20.7 13819 m2 206 12.5 10.7 11.9 12.5 21.5 12.6 8 25 19.0 2:17 34 11.7 kt kt 10.8 13.8 17.2 26 5:48 20.7 91 12.4 12.5 12.1 13.5 3 12.7 1:37 rp99 99 12.9 13.0 53 4:670 11.1 96 248 2:28 15 rp2 257 62 3.14 L 20.6 218 22.1 2:38 9 20.8 26.1 191 93 19.9 2 25.8 15.7 5:62 8 21 3 168 89 13.1 rp 22.7 2:29 1:155 0 10 5:40 27.3 1 22.9 28.1 21.2 20.9 2 87 26.9 177 11 30.9 5:63 2:40 97 20.7 26.8 22.8 225 10 13.1 4:24 4:669 98 20 5 20 2:29 86 rp1 40 9903-1 22 9 1 25 25.1 3.5 77 rp3 7 4:817 12.2 12.6 20 243925.4 m2 80 15 11 44 419 Massby 53 12.4 57001 3.8 40 30.9 5:48 178 4 28.9 63 18.1 15.6 53 3731 m2 43 228 17.43 13.5 rp 4 16.2 5:39 1 34 L 1 23.9 86 6987 m2 96 25 27.6 24.830.9 60 7 2:39 44 58 27.5 2:36 5:28 174 5:74 32.2 36 27.0 32 414 Kallbäck 219 rp 27.4 67 40 419 Massby 25 5:73 L 36 75 37 8444 m2 9 27.1 0 24,9 28.7 71 13819 m2 81 2721 m2 28.0 32.326.1 26.6 176 1:177 17.7 70 2 168 3.14 L 19.0 rp 4:961 2 5:55 32.8 56 12 15.7 1:22 rp 83 4880 m2 3.10 224 1 5:63 85 12 4:534 11.8 13 13.0 38 15.3 248 14.5 1 12.5 rp 22.5 227 11.6 11.5 4:964 76 419 Massby 4 15 20 41 1:147 226 619 34 15 rp76 63 15.6 70 16.7 246 2 4:1753 618 3.6 3.7 4:962 31 11.8 11.5 12.5 15.1 62 10 rp 91 K L 96 15.7 58 64 93 1763 m2 23.0 97 10 5:40 94 49 52 68 20 4:533 53 8 rp1 38 26.8 15.8 1:14 2046 m2 26,1 22 94 2:37 2:10 63 15.6 28.1 0 218 1:162 223 17.5 17.7 14.7 2:38 47 1093 20 30.4 27.3 25.8 89 4530 m2 11.6 12.5 15 11.9 18.8 13.8 26 229 30.2 3 177 11 30.9 28.9 L 87 74 K 31 2245 m2 17.2 G 2400 m2 22 26 7 27.54 pk L 81 1:176 14 28.7 34 5:56 31.5 30 97 78 49 rp3 30 228 3.13 16.0 L 30.4 K 42 76 77 44 11 12.4 kt kt 19.2 17.1 22.7 12 19 5346 m2 43 K 11.7 32.2 1:173 2135 m2 85 21.1 5:67 29.1 31.0 2:40 28,3 5394 71 3.4 44 87 2:13 10 19.5 12.5 22.4 12.118.9 92 86 m2 27.6 5:77 30.9 L 27.0 32 414 Kallbäck 74 37 32.0 251896 6987 m2 13 96 73 L 59 46L 42 L 219 32.3 90 1:171 243925.4 m2 1:172 44 11 64 225 13.1 19.0 248 2:28 23.8 17,7 K 16.2 13 1:161 54 13.3 46 37 31.0 2:39 40 829 m2 80 1:37 254 252 89 3.10 18 2:3695 24 17.2 15 220 17.7 17.1 19.0 18.0 22.5 12.4 17.7 17.43 2 12.8 28 4:961 20 3.11 3.8 74 58 27.5 3.9 2561 m2 419 Massby 53 57001 19.9 19.6 11.8 12.6 6 38 15.3 15 67 5:73 47 29,1 7 31.7 25 16 5:74 32.2 15.8 15.7 1:22 30.2 2151 m2 70 3731 m2 15 18.8 K K L 26.2 30.6 73 9221 m2 rp 153 m2 24 85 2721 m2 L 25 L 53 31.0 36 1:170 27.4 K 75 1:167 K 34 40 64 66 97 47 61 59 28.0 6 32.3 94 1:175 41 rp L 23 rp K 71173675 m2 1947 m2 81 7 L 12 16.1 1:14 26.0 30 18 rp 32.4 24,9 28.7 17 753 SIPOO SIBBO 13 5:50 L 1094 m2 612 m2 29 89 79 1:177 25rp 1:162 414 Kallbäck 4880 m2 1:164 2:37 21,6 38 8444 m2 49 52 88 68 1:178 rp 1:168 83 5:55 32.8 56 71 53 K K K 305 m2 rp 20 rp 84 5631 m2 K 58 41 4530 m2 1338 m2 5136 m2 224 253 11.6 2:32 20.2 34 11 17.7 15.1 33 rp603 20 rp602 10 rp 58 96 K 30.6 22 10 26 3499 m2 12 18.1 L 21.4 17.7 18.4 62 2:32 17.3 18.3 19.2 254 15.9 3.7 18.3 1:44 11.8 L 18.2 1:16693 23.9 50 L 23.6 89 247 m2 1:169 L 97 50 52 20 11.6 3.15 4:962 15 20.8 26.0 39 15.7 414 Kallbäck 3236 m2 2245 m2 10 20 1:136 L 223 12.4 17.5 19.5 22.4 20 18.9 19.3 30 17 20 27.0 31 1:160 K3512 m2 1763 m2 23.0 94 64 rp1 29.4 21 3.8 15 85 78 2046 m2 26,1 L 23.0 4056 m2 59 1:14 64 77 87 3069 m2 58 64 31.1 96 26.5 47 51 15.8 15 lk 19.2 26.5 1:163 2400 m2 22 3 7 74 78 76 22.1 16.6 60 7458 m2 1:165 22 1:179 85 21.1 G 1896 m2 31 32 94 28,3 17 19 35 L 26 1:36 20.0 12 18.9 L 49 26,3 17.9 K 28.3 54 rp 19 30 2:13 19.6 18.8 17.6 1:126 59 27.6 17.2 26.6 11 1:37 17.7 1:136 L 19 1:136 21.3 24 16.8 5346 m2 S22 KOULU JA URHEILUPUISTO 21.4 17.7 31 1:120 ar ar 1:120 20 58 pk 21.1 44 45 L L 30.1 28 17,7 K 13 1:45 43 25.5 1:127 51 50 38 64 29.9 2:32 52 23 26.5 66 0 33.0 29 94 1:22 16.0 70 15.8 1:157 5:45 30.4 24.0 34.0 2135 m2 11 5:56 26.6 10 26 L 32.5 L 87 1:172 13 21 K 53 57 4632 m2 3 3 125 14 1110 m2 33.9 36 1:156 3 27.54 25.0 72 L 4:15 3 35.0 54 71 3.13 216 1:14 30 19.0 16 17.1 72 30.3 77 67 27.6 31.6 ar 1:122 18 1:123 60 33.0 75 18.421 3.9 34 97 Rakenteilla 47 22.3 220 21.7 46 20.6 L 73 1:161 29.7 7 81 2176 m2 31.0 30 13.3 2 12.6 12.8 30.8 74 829 m2 64 66 9 24 18 29.795 61 L 14 28.7 5:56 1:174 35.21:176 L 31.5 12 43 1:158 95 30.4 K 42 39 1:173 40 3.4 3.12 44 3380 m2 32.2 41 42 32.0 1896 m2 2151 m2 22.9 23.1 23.0 6 1:171 K 85 37 92 90 L 15 14 L 82 1:159 32.3 31.7 31.0 3.1 K 153 m2 29.9 2561 m2 253 11 35.0 lk ar 0 1:164 21,6 5136 m2 23.6 42 26.6 1:125 17.7 K 75 1:167 18.3 18.1 53 65 61 1947 m2 8 0.3 59 42 32.7 L 68 16.0 30 59 35 31.1 74 L L Pähkinälehto II:n itäosan hulevedet avouoma kautta etelään. Uoman pk varteen varataan paisuntatilavuutta ylivirtaamatilanteita varten. 21.6 20 55 0 55 30.8 0 1:124 33.4 34.1 L 10 35.6 33.1 62 Päiväkoti Daghem 414 Kallbäck 9221 m2 26.5 17 31.2 414 Kallbäck 25 31.9 21.4 61 1:160 1:170 1:168 58 rp 753 SIPOO SIBBO 25rp 5631 m2 20 0.3 1:44 17.3 78 27.2 31.6 34.3 ar 31.3 3.15 10 30.7 1 3.8 3236 m2 Koulu Skola 26.6 30.9 L 84 50 K 58 41 20.4 1338 m2 4 L L 46L 42 73 1736 m2 4:15 5:67 29.1 26.2 21.8 8 32.1 15.6 5:77 9 15.8 25 Kallbäck 7 17.5 27.8 70 23.9 50 K L 89 79 22.9 L 30 71 28.6 77 15 31.3 0 18.9 12 10 35 ar 76 0 13 16 28.9 76 29 33 29.4 lähtö1 29.3 1:113 15 1:117 30 30 ar 32 89 34.4 9 12 17.9 17.6 ar lk 1:120 0,6 83 30.6 52 27.0 3499 m2 30.2 L 16 20 32.4 L 29,1 31.0 1:178 26 L 23.6 28.3 1:136 15.8 33.9 T7 PÄHKINÄLEHTO II 3.11 51 29.4 21 3 kori12 15 9 34 64 15 22 33.1 20.0 1:166 23.4 15 21 21 29,9 19.6 31.9 29.5 1:118 29.1 53 14 1.6 4056 m2 10 59 23.3 4:15 20 30,7 kori1 lähtö2 32.5 40 18.8 56 11 1:117 31,3 25 33,9 32 52 25 24 26.5 227 26.5 25 17.1 47 6 L L 30.2 23 88 30.6 3.2 30.6 5:50 5:50 7 L 24.1 23.1 25 L 53 26.8 L 1:169 15 30,3 21.4 1896 m2 31 32 1:136 20.6 414 Kallbäck 30.7 56 26,3 S22 KOULU JA URHEILUPUISTO 0,1 1:163 27.6 29.9 32.4 24.3 16.1 41 rp 32.6 3 3512 m2 31.6 1:45 54 64 26.6 kori2 3.3 L 1:175 18 rp 13 71 1:14 26.0 27.7 30 612 m2 4:1753 rp L 23.0 23 rp 35 lähtö12 21.7 20 32,3 16.8 Rakenteilla L kori11 34.4 31,9 Tarkistettava Mäntymäentien Päiväkoti hv-viemärin kapasiteetti Daghem 32,8 32 63 32,7 31,9 30,8 1:119 ar k 59 24 22.3 39 20 9 27 1:136 47 25 kt 28 9530,4 74 68 a r 29,7 k 31,9 Kallbäck 23.0 32,5 228 28.3 30 35,8 7:0 31,8 25,8 25 21.7 30.1 K K 29 96 L 64 77 87 K 305 m2 K 247 m2 78 31.1 19 35 22 35,8 46 35 33,0 24 136 26 23.1 11 94 1:157 89 15 34.6 1:179 1 4:15 3 60 7458 m2 1:165 2 12.9 24.0 14 22.1 16.6 4:1753 26.7 1094 m2 32.1 31.9 3069 m2 22 32.8 29.7 22.9 33,5 92 17 4 21.1 1:22 25 93 46 33.0 4 24.5 25.0 37.2 L 22.8 16.0 34.0 4:624 54 23.6 1 25 30 5 29 21 29.7 10 26 408 Hangelby 5:45 37.1 2 35.1 22.5 70 13 57 30.1 28.4 94 23,2 4.2 lähtö11 L 20.5 L 6 72 1:14 L 53 4632 m2 32.5 98 419 Massby 28.0 26.6 L 1:156 12 753 3SIPOO SIBBO 21.4 125 39 24.5 216 36 33.9 36 22 4:398 217628.1 m2 7 3 5 21,4 lähtö3 40,8 35.2 4 1 7 21 K 1110 4:312m2 21.6 5:56 1:174 25 1:158 4:314 28.5 29.4 35 35.0 34 4:458 L 3 6 4:1604 40 Koulu Skola 37,3 2 40 4:1509 30.8 29.9 Päiväkoti Daghem 40,6 40,9 40,9 29,5 1 4:322 39 4:323 42 4:324 kori6 20.4 4 31 27 L 30 2 25,0 24,9 43 41 29 3.1 16 25 4.4 k 3 25 25,1 31.2 lähtö7 41,6 41,4 L 61 31.8 29.2 87 51 Pähkinälehto II hulevedet L olemassa olevan kosteikon kautta etelään. 43 3.12 12 95 12 14 82 6 5 4:321 1:159 3380 m2 Pähkinälehto II:n itäosan hulevedet avouoma kautta etelään. Uoman varteen varataan paisuntatilavuutta ylivirtaamatilanteita varten. 25.8 4:1433 L 753 SIPOO SIBBO 4:313 30.3 L 684:315 1.5 4:316 T7 PÄHKINÄLEHTO II 43,7 lähtö10 25 38,7 25,0 4.3 38,6 33.1 33 3 4:317 4:1433 4:1432 14 14 16 27.5 24 4 31.1 L 26.5 4:318 17.1 25 52 4:15 22.9 15 25 32.5 5 4 20,8 414 r p 2 6 Kallbäck 28 13 12 4:311 30.1 21.8 8 15 4:634 4:316 L 26 rp28 Tarvittaessa reuna-alueiden hulevedet puretaan hallitusti maaston hyödyntäen olemassa olevia maaston painanteita 28.3 kori9 9 27.0 53 13 30 L lähtö6 kori1 39,7 9 15 4:587 L 42 19 15 L 30.2 44,1 45,1 kori7 30 lähtö2 5:21 15.6 0 20 22 4:310 17 30 35 32.7 40,6 34.9 18 27.8 4:269 3L 4:321 32 20.6 22.9 41 4:15 16 4:405 L21 32.1 33.9 lähtö8 1:136 66 24,3 30 25 23.4 42,7 6 24,1 6 32.6 3 1.6 kori5 10 45,6 29 4:407 T6 ITÄ-TAASJÄRVI 3.2 Reuna-alueen hulevedet etelään. Tasauksen edellyttäessä hallittu purkaminen jyrkkään rinteeseen lähtö4 kori3 43,8 227 41,9 39,8 kori2 24,2 lähtö12 entien 228 T8 KALLIOMÄKI 23 kori8 4:406 6 11 1 lähtö9 27.6 2 30 32.4 4:268 34.7 28.2 4:635 4 28.7 4:404 2 25 28.8 1 27.1 4 2 1 26.8 4:1753 35 35 24.1 10 5 20.6 42,5 23,9 3.3 4:172 20.0 419 Massby 23.3 1 8 4:173 39 11 12 28.1 7 30 94 22.3 58 23.1 4:387 30 25 4:1489 3 L 27.7 34.6 57 22 40 44,0 32.1 876:1 31.9 32.8 127 L 3 2 4:1433 2 4:624 lähtö5 42,9 4:1604 48 4 57 5:50 15 57 1.4 4:1753 26.7 4 5 24.5 5 4:1488 97 1 28.2 24.3 15 38 88 5:60 5:49 30 4:1484 18.1 28.2 7 4:342 28.4 4 kori4 1.7 39 20 21 30 lähtö11 83 37 18 21,4 23,2 43,9 22.8 4:1448 30.1 12 12.9 21 4:175 25 4.2 147 kori10 ,7 Massby 40,8 26 28.1 30.0 21.1 37.1 2 42 25.7 5 36 414 Kallbäck 4:398 4 21.4 37.2 20 35.1 7 13 30 37,8 lähtö3 40 23,8 Tasträsk 22 7 3 6 30 16 6 L 35 1 4:324 4:1509 4:1487 40 20.5 39,3 4:312 28.0 34 17.6 2 56 L 1 4:314 28.5 29.4 4:1417 4:458 6 51 41 36 25 4:1604 90 3 97 4:1486 35 35 40 165 4:1156 22,1 4:1483 19 90 25,0 2 72 43 48 79 4:1475 1 4:322 4:323 34 4:1482 87 93 72 27 44 23 4:1479 21 20 38,8 23,5 31 29 38,6 33 16 92 37,5 36,6 39 kori6 24,3 4:1469 22,3 146 4:1478 36,9 23,2 22,3 169 257 0,6 4:1485 45 43 22 19 17.8 4:28398 4:1423 22.5 8 12 1.5 4:317 4:318 24.5 17 54 1 4:176 4088 Hangelby 18.2 10 18 4:316 28 25 4:1481 23 4:1474 63 rp28 47 46 32 25 25 42 lähtö7 24,7 244 31 4:1477 73 68 91 43,7 k lähtö10 4:1150 38,3 30 10 35,1 24 17 4:1473 54 4:177 14 5:9 3 2 4:279 39 419 Massby 25 753 SIPOO SIBBO 5:20 1 753 SIPOO SIBBO 14 5 4:321 87 51 30 4.3 kori9 k 4:1149 9 8 Tarvittaessa reuna-alueiden hulevedet puretaan hallitusti maaston Luoteisosasta hulevedet hyödyntäen olemassa olevia maaston johdetaan suopainanteeseen painanteita tulevien korkojen salliessa. 4:315 24 23 4:1322 4:278 27.7 Pähkinälehto II hulevedet olemassa olevan kosteikon kautta etelään. 6 33 3 26 4:277 22 20 lähtö6 23,7 2 23,0 23,2 170 L 16 4:313 30.3 28,4 r p 2 6 25 29.2 29 4:1321 9 43 5:60 37.3 31.819 4:280 30 27.4 3 20 22,3 23,2 24323,5 24 4 36,6 48 25 171 173 4225,1 t 25 23424,2 1 19 27.5 63 4:1492 49 29 4:1480 71 L 28 4:1433 21.4 7 2 4:1322 15 13 4:282 4:1432 25.8 4:1433 4:271 22.9 50 36,3 4:1476 58 4:1323 25 52 1 14 16.8 16.8 3 30 25 4:1472 4:1470 4:1491 82 59 28 16 23,7 4:391 15 4:634 13 12 4:316 4:321 32 25 27 lähtö8 44,1 7 53 13 4:311 30.1 4:310 17 9 25.0 30 37.1 4:1322 15 36.2 18 10 26 27 24,0 Välterkärr 22,0 45,1 kori7 70 34,8 51 30 22,8 174 4:1260 172 18 27.8 4:269 5:21 35 4:275 30.9 11 20 25 35 21,9 144 23,9 4:1145 k 58 4:1503 15 30 45,6 k 4:1144 4:1471 21 T6 ITÄ-TAASJÄRVI 3 7 27.0 0 10 25.9 6 9 15 4:587 22 1 17 52 71 31 4:1322 4:405 4:268 4:1490 59 60 14 240 36,9 40 kori5 lähtö9 233 80 9 kt 4:1581 67 57 4:1504 4:1502 5:9 4:276 4:274 4:273 16 11 5 Reuna-alueen hulevedet etelään. Tasauksen edellyttäessä hallittu purkaminen jyrkkään rinteeseen 21 62 61 28,9 13 4:404 2 41 23.0 30 4.1 231 29 53 4:1501 63 79 78 lähtö4 kori3 10 43,8 39 1 2 36.1 4:275 6 20 1 5:20 20.6 26.3 9 44 1 25,3 8 kt 53 29 8 4:407 4 28.7 4:1576 2 4:1580 56 4:1505 75 77 80 11 12 22,0 kori8 2 5 2 4 20.6 47 4:635 414 Kallbäck 4:173 4 34.7 4:406 28.8 1 27.1 4 21,4 7 4:1579 4:1500 4:172 21,4 45 4:1497 24,3 T8 KALLIOMÄKI kt 3 35,5 64 25,2 79 k 4:1138 6 55 4:1506 96 76 4:1496 57 23213 25,5 k 4:1137 49 4:1575 89 30 24,0 4 25 159 25,5 230 lähtö5 26 44,8 26 29,1 25,5 5 4:1578 4:1499 2 512 27,4 5,6 4:1136 65 3 4:1574 kt 32,8 20 89 57 97 4:1489 91 20 4:1524 4:1495 4 876:1 5 4:1507 37 14 28.2 1 8 25 57 88 25,7 59 4:1498 66 75 4:277 21.4 99 878:1 7 25 4:1488 25,0 74 69 83 25 26 3 30 1.7 26,0 38 4:1494 25,2 24,4 kori4 39 32,6 4:1484 20.0 419 Massby 4:275 27 10 4:1433 kt 4:1577 22.3 45 28.1 4:247 4:387 kt 6 37 127 102 58 23.7 100 96 20 25 40 83 37 32,018 3 68 67 81 31.5 4:342 95 25 97 20.5 2 69 72 73 4:1444 35 34,7 33,9 71 29,2 17 4:1525 40 40 39,3 64 30 35 23,9 4:1487 36 4 7 2 1.4 Tasträsk Suoran virtausreitin katkaisu ja kiintoaineksen hallinta painanteilla 48 8 1 33 41 32,8 29,2 4:246 38 4 6 22 28.2 20 30 90 4:1567 57 24 31,1 70 4:1493 70 30 79 4:1475 4:1573 9 13 26,1 5:6 4:831 103 4:248 101 ar 25,9 26,9 25 25 51 7 94 98 4:1448 5:49 22.3 20 27,4 34 97 4:1486 35 35 30,8 9 25,4 72 30 4:1483 48 25.7 5 4:175 414 Kallbäck 89 25.9 4:243 18.1 28.2 4:249 104 4:245 30 34 4:1482 87 93 13 5:49 20 81 44 32,4 23 4:1479 21 20 106 Tasträsk 44 5 5:40 42 20 33 36,9 6 5 4 72 4:1566 7 11 30 38,6 19 4:1417 5:21 4:242 12 878:1 4:1568 69 10 8 4:1556 90 21 4:250 23.7 34.0 6 4:1572 4:1565 7 96 29,2 9 25,9 13 4:250 25 29,1 uoteisosasta hulevedet hdetaan suopainanteeseen ulevien korkojen salliessa. 75 16 4:1485 45 4:1478 105 25 47 4:1555 25 29,8 4:1481 43 22 4:204 31.2 30.0 16 2088 25 73 23 18 10 17.6 21.4 107 32.9 92 4:1423 14 14 56 1 17.8 83 108 4:241 87 91 2 4:244 1 8 18.2 4:278 110 4:279 23.0 4:240 4:205 15 3 37 30,6 86 16 18 9 4:283 4:203 8 4:1569 65 24,2 5:9 3 2 1 30 29,1 81 6 27 4:1526 47 46 32 4:1604 24 23 4:239 4:251 17 54 4:176 4:238 84 4:1321 1 7 8 72 5:20 111 4:252 4:1322 109 35 30 31 4:1477 4:1564 11 5:60 4:277 21.5 22 82 94:717 27.7 7 0 112 25 77 4:238 81 20 38,3 30 29,010 35,1 24 17 80 4:1554 2 78 37.3 19 30 35.0 29 22,7 59 18 19 8 33.6 20,7 22,1 1.8 1 28,4 25,4 14 10 26,2 41 79 79 7 8 4:212 4:1322 4:177 9 16 76 4:235 4:237 28 29.380 4:280 17 4:206 4:271 43 6 4:1570 26,0 4:1563 5 3 4:1527 48 1 15 12 19 31,7 3 2 6 23,0 4:1553 27,9 4:1545 4 13 4 Massby 29 4:1480 71 48 16 15 14 3 19 19 26,3 233 81473 15 36,6 16 49 4:1571 30 4:716 27.4 25 25 4:1476 Suoran virtausreitin katkaisu ja kiintoaineksen hallinta painanteilla 3 4:1560 28,3 1 84 11 63 4:1492 14 31 4:1181 1 2 4:1491 30,0 25 4:1552 70 50 36,3 27,7 58 17 34,8 51 82 59 28 4:1472 18 16 37.1 32 4:1322 15 36.2 35.1 18 29 13 4:282 85 7 23.5 57 4 4:207 5 4:1323 0 34 20.8 12 26,3 13 2 20 21 4:391 11 4:1561 11 7 48 45 4:1562 61 4:1557 25 4:1503 60 26 27 7 4:201 1 4:1558 1 28,6 2 15 29,1 71 15 26,0 16 62 17 18 1 26,5 29,7 878:1 77 kt 19 4:1444 20 17 4:1490 59 58 1 1527,9 5 35 14 4:1471 27 52 27,8 14 80 1 419 Massby 12 30 28,9 13 17 4:1526 4:1502 k 9 kt 4:1581 26,8 36,9 23,4 62 61 1 k 87 67 57 4:1504 21 20 8 kt 53 27,9 53 4:1501 63 79 78 30 77 56 4:1505 75 21 25,2 4:1497 80 25 26 7 Tuleva hv-viemäri (viitteellinen) Tuleva hv-viemäri (viitteellinen) Tuleva avouoma/niskaoja(viitteellinen) Tuleva avouoma/niskaoja(viitteellinen) Biosuodatuspainanne Biosuodatuspainanne Ojakatko OjakatkoViivytysallas/painanne Viivytysallas/painanne 25 Asemakaavan liittyminen tavoitteelliseen virkistysalueverkostoon, ympäröivään alueeseen ja T8 Kalliomäen kaavahankkeeseen. Detaljplanens förhållande till eftertraktat rekreationsnätverket, omkring liggande område och till planeprojektet T8 Stenkulla 26 5.1.1 Mitoitus 5.1.1 Dimensionering Koko kaava-alueen koko on n. 14,3 ha. Asukkaiden lukumääräksi arvioidaan n. 700-800, rakennusoikeutta alueelle tulee n. 38 100 k-m2, korttelitehokkuudet vaihtelevat ek = 0,67- 0,85. Aluetehokkuus on 0,27. Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Mitoitus on esitetty tarkemmin hyväksymisvaiheessa selostuksen liitteessä ”asemakaavan seurantalomake”. Hela planområdet består av ca 14,3 ha. Antalet invånare uppskattas till ca 700-800, den totala byggrätten kommer att uppgå till ca 38 100 vy-m2, och kvarterseffektiviteten varierar mellan ek = 0,67 och 0,85. Områdeseffektiviteten är 0,27. I området uppkommer inga nya arbetsplatser. Dimensioneringen presenteras närmare i en bilaga till beskrivningen, ”Detaljplanens uppföljningsblankett”, i godkännandeskedet. 5.1.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Södekullan keskustan palveluihin, ja alueelle ei ole osoitettu palvelurakentamista. Toimiva päiväkoti on aivan kiinni kaava-alueen länsireunalla ja toinen on n. 400m päässä. Sipoonlahden koulu, merkittävä koulukeskus Söderkullan alueella, sekä urheilupuisto rajautuvat kaava-alueeseen ja ovat aivan vieressä. Kaupallisten palveluiden osalta asuinalueelta on matkaa n. 800m päivittäistavarakauppoihin. Samoin kirjasto on toisen kaupan yhteydessä ja apteekki samalla keskusta-alueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyö vastaa osaltaan kunnan väestökasvutavoitteeseen lisäämällä asuinrakentamismahdollisuuksia Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetulla keskusta- ja taajamatoimintojen alueella. Alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sitä täydentäen, ja on osa yleiskaavan mukaista Söderkullan taajamaa. Samalla alueen virkistyskäyttö ei vaarannu vaikka tilanne muuttuukin, hyvät yhteydet laajoihin yhtenäisiin virkistysmaastoihin säilyvät. Kaavassa on huomioitu uuden yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin verkostot siten, että ratkaisu edistää energiatehokkuutta ja lisää olemassa olevien ja toteutuvien rakenteiden ja järjestelmien käyttöä. Taasjärven valuma-alueeseen ei puututa, ja järveen ei johdeta valumavesiä rakennettavalta alueelta. 5.1.2 Service Planområdet stöder sig på servicen i Söderkulla centrum, och inget servicebyggande har anvisats i området. Strax intill planområdets västra kant drivs ett daghem, och ett annat på ca 400 meters avstånd. Sipoonlahden koulu, som är ett betydande skolcentrum i Söderkullaområdet, och idrottsparken ligger strax intill planområdet och gränsar till det. Vad gäller kommersiell service är avståndet från bostadsområdet till dagligvarubutikerna ca 800 meter. Biblioteket finns i anslutning till den ena butiken och i samma centrumområde finns också ett apotek. 5.2 Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet Detaljplaneringen bidrar till kommunens mål för befolkningstillväxten i och med de nya möjligheterna att bygga bostäder i områden som har anvisats för centrum- och tätortsfunktioner i Östra Nylands landskapsplan och i Generalplan för Sibbo 2025. Området ansluter sig tätt till den befintliga samhällsstrukturen och kompletterar denna. Enligt generalplanen är den en del av tätorten Söderkulla. Användningen för rekreationsbruk äventyras inte även om situationen förändras, eftersom goda förbindelser till den vidsträckta, sammanhängande friluftsterrängen bevaras. I planen har nätverken i den nya samhällsstrukturen och infrastrukturen tagits i beaktande så att lösningen främjar energieffektivitet och ökar användningen av befintliga och kommande strukturer och system. Inga åtgärder vidtas i Tasträskets tillrinningsområde och inget avrinningsvatten kommer heller att avledas från det område som ska byggas. 27 5.3 Aluevaraukset 5.3Områdesreserveringar 5.3.1 Korttelialueet 5.3.1Kvartersområden Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1) - korttelitehokkuus 0,67 - 0,85 - kerrosluku IV - VI - kattomuotona on harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6 - 1 autopaikka/90k-m2, 1 vieraspaikka/10 asuntoa Kvartersområde för flervåningshus (AK-1) - kvarterseffektivitet 0,67 - 0,85 - våningstal IV–VI - takformen är sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak 1:2,5 - 1:6 - 1 bilplats/90 vy-m2, 1 gästplats/10 bostäder Ikkunallisten luonnonvaloisten porrashuoneiden 15 m2 ylittävä osa on sallittua rakentaa kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Om trapphusen har fönster som släpper in naturligt ljus får den del av ytan som överstiger 15 m2 byggas utöver den i detaljplanekartan angivna byggrätten för varje våning. Kellarikerroksessa sijaitsevien pysäköintilaitosten ajoluiskat ja muut välttämättömät rakenteet saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusten katujulkisivujen tulee olla pääosin rapattuja, saumattomalla rakenteella. Byggnadernas fasader mot gatan ska i huvudsak vara putsade och ha en foglös konstruktion. Asuinrakennusten korttelialue (A-1) - korttelitehokkuus 0,35 - 0,40 - kerrosluku II - kattomuotona on harja-, pulpetti- tai kaksoispulpettikatto 1:2,5 - 1:6 - irtaimistovarastoja saa rakentaa 6 m2/asunto, sekä lisäksi talousrakennuksia 4% rakennusoikeudesta. - 1,5 autopaikkaa/asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa Kvartersområde för bostadshus (A-1) - kvarterseffektivitet 0,35 - 0,40 - våningstal II - takformen är sadeltak, pulpettak eller dubbelt pulpettak 1:2,5 - 1:6 - för lösöre får 6 m2 förråd byggas per bostad samt ekonomibyggnader omfattande 4 % av byggrätten - 1,5 bilplats/bostad och 1 gästplats/5 bostäder. Byggnadernas fasader mot ska i huvudsak vara putsade eller av trä och ha en foglös konstruktion. Stockbyggnader ska ha slätknutar. P-2 Kvartersområde för servicebyggnader - område för byggnader som tjänar barn- och ungdomsarbete. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin puuta tai rapattuja, saumattomalla rakenteella. Hirsirakennuksissa tulee olla lyhyet nurkkasalvokset. P-2 Palvelurakennusten korttelialue. - kokoontumistila, esim. lapsi- ja nuorisotyötä varten. 28 Ramper till parkerings i källarvåningen och andra behövliga konstruktioner får byggas utöver byggrätten. Asemakaavamääräykset ovat selostuksen liitteenä. Detaljplanebestämmelserna finns som bilaga till beskrivningen. 5.3.2 Muut alueet 5.3.2 Övriga områden Lähivirkistysalue (VL) Viheryhteysakseli alueen halki, ja ympäröivät virkistysalueet, sisältävät virkistysreitit ja leikkipaikan. Hulevesien viivytysallas avo-ojineen, merkitty ohjeellisina. Hulevesisuunnitelmassa on selvitetty mm. valuma-alueet, hulevesien käsittelylle ja viivyttämiselle soveltuvat alueet ja ratkaisut ja esitetty käytännön esimerkkejä. Suunnitelman pohjalta on asemakaavaan lisätty ja muutettu hulevesimerkintöjä. Yleinen pysäköintialue (LP) Kaavamuutosalueella itäreunalla Gneissitien jatkon yhteyteen on lisätty pysäköintiä sekä nuorisotilan että muuhun alueen yleiseen käyttöön. Kadut Katuverkko muodostuu Gneissipolun jatkeesta, joka liittyy Graniittitiehen. Samoin Gneissitietä jatketaan itään päin korttelin 542 tieyhteydeksi. Alueen eteläpuoleinen osa Mt 170 Uutta Porvoon tietä muutetaan asemakaavalla kaduksi. Område för närrekreation (VL) Den gröna axeln genom området och de omgivande rekreationsområdena omfattar friluftsleder och en lekplats. Fördröjningsbassängen för dagvatten och de öppna dikena har betecknats som riktgivande. I dagvattenplanen har bl.a. tillrinningsområden och områden och lösningar som lämpar sig för hantering och fördröjning av dagvattnet utretts och praktiska exempel presenterats. Utifrån denna plan har dagvattenbeteckningar lagts till och ändrats i detaljplanen. Område för allmän parkering (LP ) Parkeringen har utökats i anslutning till förlängningen av Gnejsvägen i planändringsområdets östra kant för ungdomsgårdens behov och för annat allmänt bruk. Gator Gatunätet består av en förlängning av Gnejsstigen, som ansluter till Granitvägen. Likaså förlängs Gnejsvägen österut och blir förbindelseväg till kvarter 542. Det ändras del av landsväg 170, Nya Borgåvägen, i söder till gata. Asemakaavaote Detaljplaneutdrag 29 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4 Planens konsekvenser 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.1 Konsekvenser för den byggda miljön Asemakaava täydentää, eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa osaltaan keskustan ja koko Taasjärven alueen kehittymisen. Liikenneverkkoselvityksessä on selvitetty alueen liittyminen nykyiseen tieverkkoon, ja kuormitus liikenneverkkoon on hallittavissa. Alueen toteutumisen vaikutukset palvelutarpeisiin kohdistuvat Söderkullan keskustan palveluihin, sekä viereiseen päiväkotiin ja kouluun. Detaljplanen kompletterar och förenhetligar den befintliga samhällsstrukturen och bidrar till möjligheterna att utveckla centrum och hela området kring Tasträsket. Områdets anslutning till det befintliga vägnätet behandlades i trafiknätsutredningen och visade att belastningen på trafiknätet kan hållas under kontroll. Byggandets konsekvenser för servicebehovet gäller servicen i Söderkulla centrum samt daghemmet och skolan intill planområdet. Sipoolaisten ikäjakaumaan nuorten lapsiperheiden muuttamisella alueelle on omalta osaltaan nuorentava ja monipuolistava vaikutus. Att nya, unga barnfamiljer flyttar till området föryngrar åldersstrukturen och gör den mångsidigare. Asukasmäärän kasvulla Söderkullassa, joka on yksi kolmesta Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisista kasvukeskuksista, on alueen kehitystä ja mm. palvelurakennetta tukeva vaikutus. Uudella asuinalueella on jonkin verran maisemallisia vaikutuksia kerrostalojen osalta, kerrostalot ovat pääosin 4-kerroksisia, mutta maisemallisesti herkin alue Taasjärven laaja rantavyöhyke jätetään virkistysalueeksi. Liikennejärjestelyihin kaava tuo jonkin verran muutoksia, Mäntymäentiehen liitytään tältä alueelta tonttikadulla. Söderkullan liikenteellisen selvityksen 2014 pohjalta suurimman pullonkaulan korjaaminen eli Amiraalintie-Uusi Porvoontie liikenneympyrän valmistuminen mahdollistaa toimivan liikenneverkon alueelle. Vaikka Kalliomäen asukasmäärä on hieman noussut tuossa selvityksessä esitetystä, ei liikennemäärän muutos ole merkittävä kun verkon toimivuus on noin hyvä. Alue liittyy normaaliin kunnallistekniikkaan valmistuvan viitesuunnitelman esittämällä tavalla. Vaikutukset verkoston kuormitukseen ovat ratkaistavissa normaalin viemärivesijohto-, kaukolämpö- ja sähköverkoston laajennusrakentamisen puitteissa. En ökning av invånarantalet i Söderkulla, som är ett av tillväxtcentrumen i Generalplan för Sibbo 2025, stödjer utvecklingen av området och servicestrukturen. När det gäller flervåningshusen har det nya bostadsområdet smärre landskapsmässiga konsekvenser: husen har i huvudsak fem våningar, men det beträffande landskapet känsligaste området på den vidsträckta strandzonen vid Tasträsket kommer inte att byggas. Planen medför vissa ändringar i trafikregleringen, bl.a. kommer området att anslutas till Tallbackavägen via en tomtgata. Utifrån en trafikutredning som gjordes i Söderkulla år 2014 kommer trafiknätet i området att fungera smidigt efter att den största flaskhalsen har åtgärdats, dvs. när rondellen vid Amiralsvägen-Nya Borgåvägen är klar. Även om antalet invånare i Stenkulla har ökat något jämfört med uppskattningen i trafikutredningen kommer ändringen i trafikvolymen inte att ha någon betydelse när nätverket för övrigt fungerar så bra. Området ansluts till kommunaltekniken på det sätt som anges i referensplanen som håller på att utarbetas. Konsekvenserna för belastningen på nätet kan lösas genom normala utvidgningar av avlopps-, vattenlednings-, fjärrvärme- och elnätet. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Uuden asuinalueen hulevedet pyritään käsittelemään viivyttämällä, ne johdetaan avouomissa viivytysalueille. Alueen hulevesisuunnitelmassa on tarkasteltu rakennetun ympäristön lisääntymisen vaikutusta hulevesiin, selvitetty mm. valuma-alueet ja esitetty ratkaisut malliesimerkkeineen. Alueen väestönkasvu (n. 600 henkeä) aiheuttaa jonkin verran heijastusvaikutuksia lähialueiden lisääntyvään virkistyskäyttöön. Lisääntyvän käytön vuoksi joudutaan virkistysreitistöä kehittämään kulutusta kestävämmäksi, sekä uusia reittejä joudutaan lisäämään pohjoisosasta Taasjärventielle. Rakennusvaiheessa alueelta voi muodostua pölyä, joka voi aiheuttaa tilapäistä haittaa luontokohteissa. Koska rakentaminen ei sijoitu Taasjärven valuma-alueelle, järveen valuvien rakennusaikaisten pintavesien riski on pieni. Raken- 30 5.4.2 Konsekvenser för naturmiljön Dagvattnet från det nya bostadsområdet behandlas genom fördröjning: det avleds via öppna fåror till fördröjningsområden. I dagvattenplanen har man granskat vilka konsekvenser ökningen i den byggda miljön har för dagvattnet. Avrinningsområden har kartlagts och lösningar med exempel har presenterats. Befolkningstillväxten (ca 600 personer) kommer i viss utsträckning att öka rekreationsbruket i näromgivningen. På grund av den ökande användningen bör nätverket av friluftsleder förbättras så att det tål slitage bättre och nya rutter läggas till från norra delen till Tasträskvägen. I byggnadsskedet kan det uppkomma damm som kan medföra tillfälliga olägenheter för naturobjekt. Eftersom byggandet inte förläggs till Tasträskets avrinningsområde nusaikaiseen vesien hallintaan tulee kuitenkin kiinnittää suurta huomiota. är risken med det ytvatten som rinner ut i träsket under byggnadstiden liten. Stor uppmärksamhet bör emellertid fästas vid hanteringen av vattnet under byggnadstiden. 5.4.3 Vaikutukset kuntatalouteen Sipoon kunta tarvitsee kerrostalo- ja omakotitalotontteja kasvustrategiansa toteuttamiseen. Samoin rakennushankkeiden toteutuminen on todennäköistä, kysyntää on olemassa, sillä Pähkinälehdon nykyinen alue on rakentumassa hyvää vauhtia. Uusi asuinalue tuo kunnalle lisääntyvän asukasmäärän myötä verotuloja. Toisaalta lisääntyvästä asukasmäärästä aiheutuu kunnalle myös välillisiä menoja uusille asukkaille tarjottavien kunnallisten palveluiden myötä. Sipoonlahden koulu sekä Mäntymäen ja Miilin päiväkodit riittävät osaltaan täyttämään alueen aiheuttamat paineet. Kunta joutuu myös rahoittamaan kunnallistekniikan ja tieverkon alueelle, ennen kuin tontteja päästään myymään. 5.4.3 Konsekvenser för kommunalekonomin Sibbo kommun behöver tomter för flervåningshus och egnahemshus för verkställandet av tillväxtstrategin. Likaså är det sannolikt att byggprojekt kommer att genomföras: det finns en efterfrågan på tomter, då det nuvarande området i Hassellunden håller på att byggas upp i rask takt. De nya invånarna ökar kommunens skatteinkomster. Befolkningsökningen medför dock även indirekta utgifter i och med den kommunala service som behövs för de nya invånarna. Sipoonlahden koulu, Mäntymäen päiväkoti och Daghemmet Miili räcker till för att fylla det behov som området ställer. Kommunen måste också finansiera kommunaltekniken och vägnätet innan tomter kan säljas. 5.4.4 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttöta- voitteisiin 5.4.4 Konsekvenser för de riksomfattande målen för områdesanvändningen Kaava toteuttaa Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ennen kaikkea Elinympäristön parantaminen taajamia eheyttämällä -tavoitetta, Arvokkaiden ja herkkien alueiden säilyminen-tavoitetta, Pohja- ja pintavesien suojelutarve-tavoitetta sekä tavoitetta Tonttimaan riittävyydestä asuntotuotannon turvaamiseksi. Av de riksomfattande målen för områdesanvändningen fullföljer planen framför allt följande mål: Förbättrande av kvaliteten på livsmiljön genom enhetligare samhällsstruktur, Bevarande av värdefulla och känsliga områden, Skydd av grund- och ytvatten samt Säkerställande av tillräcklig tomtmark för tryggande av bostadsproduktionen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Störande faktorer i miljön Alueen sijainti rakentuvan asuinalueen reunassa on ympäristön häiriöiltä hyvin suojaava tekijä. Toisaalta sijainti mäellä aiheuttaa sen, että tuulensuunnasta riippuen Porvoon moottoritie taustakohina kuuluu hieman alueen äänimaisemassa. Ajonopeudet ovat 50km/h tunnissa 170-tiellä, työmatkaliikenteen aamu- ja iltaruuhkia lukuun ottamatta liikennemäärät ovat vielä varsin maltillisia. Toisaalta Sipoon kasvustrategian mukaisen kasvun toteutumiseen on varauduttava suunnitelmassa. Tasbyntietä on tarkoitus jatkaa Sipoon yleiskaavan mukaisesti ja liittää se Graniittien pohjoispäähän. Tästä aikanaan toteutuvassa Taasjärven kokoojakadusta (Tasbyntien jatke), nopeusrajoitukseltaan 40 km/h, ei tule Taasjärven ympäristön rakentuessakaan aiheuttamaan merkittävää meluhaittaa juuri ajonopeuden vuoksi. Myöskään Taasjärven alueen ulkopuolista läpiajoliikennettä ei tielle juuri ohjaudu, sillä reitti kiertää ja on hitaampi kuin mt 170 pitkin. Att området ligger på kanten av ett bostadsområde som håller på att byggas gör det väl skyddat mot störningar i miljön. Å andra sidan medför läget uppe på en backe att bakgrundsbullret från Borgå motorväg hörs något i ljudlandskapet, beroende på vindens riktning. Körhastigheterna har begränsats till 50 km/h på landsväg 170, och om man bortser morgon- och kvällsrusningen i arbetsplatstrafiken är trafikvolymerna alltjämt ganska måttliga. Å andra sidan bör förberedelser göras i planen för en tillväxt som är förenlig med kommunens tillväxtstrategi. Avsikten är att förlänga Tasbyvägen i enlighet med Generalplan för Sibbo och ansluta den till norra ändan av Granitvägen. Den framtida matargatan i Tasträsk (förlängningen av Tasbyvägen) kommer att ha hastighetsbegränsningen 40 km/h och därför inte medföra betydande bullerolägenheter även om omgivningen kring Tasträsket byggs upp efter hand. Genomfartstrafik från områden utanför Tasträsk kommer inte heller att styras till vägen i någon större omfattning, eftersom rutten gör en omväg och är långsammare än om man kör längs landsväg 170. 31 5.6 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä. Kaavamerkinnät ja -määräykset noudattavat Ympäristöministeriön antamia ohjeita. 32 5.6 Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser Planbeteckningarna och -bestämmelserna presenteras i bilagan. Planbeteckningarna och -bestämmelserna är förenliga med Miljöministeriets anvisningar. 6. Asemakaavan toteutus - Genomförande av detaljplanen 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet Alueen rakentamisen viitesuunnitelmat ja kunnallistekniikan suunnitelmat laaditaan. Det kommer att utarbetas referensplaner för byggandet och planer för kommunaltekniken. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.2 Genomförande och tidsplanering Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan heti kaavan saatua lainvoiman. Katu- ja kunnallistekniikka suunnitelmat pyritään käynnistämään kaavoituksen kanssa rinnakkain. Genomförandet av detaljplanen påbörjas genast när planen vunnit laga kraft. Planerna för gatu- och kommunaltekniken startas jämsides med planläggningen såvida möjligt. 6.3 Toteutuksen seuranta Sipoon kunta huolehtii alueen toteutuksen seurannasta tarvittavin lupamenettelyin. 6.3 Uppföljning av genomförandet Sibbo kommun ombesörjer uppföljningen av genomförandet på området genom behövligt lovförfarande. Sipoossa xx.xx.2015 Kaavan laatijat: Jarkko Lyytinen, kaavoitusarkkitehti arkkitehti SAFA Matti Kanerva, kaavoituspäällikkö arkkitehti SAFA Planens utarbetare: Jarkko Lyytinen, planläggningsarkitekt arkitekt SAFA Matti Kanerva, planläggningsschef arkitekt SAFA 33
© Copyright 2024