Vasama 2 2014 net - Reserviläisliitto
c 2/2014 54. vsk d MAAVOIMIEN ORGANISAATIO UUDISTUU 10 ARJEN TURVAA PIEKSÄMÄELLÄ 16 RISTIINALAISET RESERVIUPSEERIT RUOTSISSA 21 Paikallinen työrauhanturvaaja. Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: • Tulostuksen- ja tiedonhallintaan • It-puolen laitehankintoihin • Etäneuvotteluun • Toimistotarvikehankintoihin • Ohjelmisto hankinta ja hallinta • Liittymiin: DNA liikkuva laajakaista Huoltotyöt: • Korjaus- ja asennustyöt • Tietoturvapäivitykset • Muistin lisäykset • Tietokoneen kuntoanalyysit ...ja paljon muuta! www.marskidata.fi 2 SAVON VASAMA 2•2014 2013 Joensuu: Kauppakatu 18 • Puh. (013) 255 660 Mikkeli: Vuorikatu 7 • Puh. (015) 320 600 Savonlinna: Kauppatori 1 • Puh. (015) 510 700 SUUR-SAVON RESERVILÄISET 54. vuosikerta, syyskuu 2014 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. 050 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50100 MIKKELI sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com www.rul.fi/suursavo www.reservilaisliitto.fi/ suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Raimo Mikkonen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Pentti Nuutilainen TAITTO Marko Hokkanen | Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy maaliskuussa 2015 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 1/2 sivua 3 x 105 mm 1/4 sivua 2 x 75 mm 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm Värilisä 270 € 160 € 95 € 50 € 10 € Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Heimo Marttinen Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä on kehitetty ja tarkasteltu eri näkökulmista. Toimintaedellytykset ovat kehittyneet hyvään suuntaan, mutta haasteita riittää vielä tulevina vuosinakin. Haasteellisimpana joukkona on ilman Puolustusvoimien sijoitusta olevien reserviläisten pysyminen toiminnassa mukana sekä omien sotilastaitojen kehittäminen. Maanpuolustuskoulutus tarjoaa kanavan kehittää ja ylläpitää omaa ja myös isomman joukon osaamistasoa. Puolustusvoimat tukee tätä toimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa aluetoimiston syyskuun alkupuolella järjestämä ajankohtaispäivä, johon oli kutsuttu Suur-Savon piirien ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Tilaisuuteen osallistuneilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja ajankohtaisista asioista. Päivän mittaan käytyjen vilkkaiden keskustelujen perusteella päivä oli onnistunut. Puolustusvoimauudistuksen myötä sotilasläänit lakkautetaan kuluvan vuoden lopulla. Muutokset koskevat myös Etelä-Savon Aluetoimistoa, joka siirtyy 1.1.2015 lukien Karjalan Prikaatin organisaatioon. Arkipäivän reserviläistoiminnassa suurin konkreettinen muutos koskee tukipyyntöjä ja niiden valmistelua. Tukipyyntöjen osalta pitää olla esitykset hyvissä ajoin ennen tapahtumaa ja noudattaa yhden luukun periaatetta. Sotilassoittokunnan paikalle saaminen on haasteellisempaa kuin ennen. Puolustusvoimien tuella on merkittävä osa tapahtumien mielenkiinnon ja näkyvyyden kannalta. Jatkosodan päättymisen 70-vuotispäivänä 4.9.2014 monen ajatuksissa liikkui päälimmäisenä uhrautuvaisuus, velvollisuus ja peräänantamattomuus, joilla veteraanisukupolvi on puolustanut tätä maata ja turvannut itsenäisyytemme. Olihan kyseinen päivä suomen historiassa merkittävä. Eri puolilla maatamme laskettiin seppeleitä, mutta päivämäärä huomioitiin ehkä liiankin vaatimattomasti. Teoillaan veteraanit ja lotat ovat luoneet pohjan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät haluavat ylläpitää ja kehittää korkeaa maanpuolustustahtoa sekä olla mukana veteraanien hyväksi tehtävässä työssä. Jäsenkehitystä ajatellen kuluva vuosi ei ole ollut edellisvuoden tasolla. Loppuvuoden aikana kannattaa muistuttaa reserviläisjärjestöjen tarjoamista tapahtumista ja innostaa nuoria mukaan toimintaan. Tuodaan reserviläisyys selkeästi näkyviin ja tehdään Reserviläisliitto tunnetuksi. Syksyn ja osittain tulevan talven tapahtumat alkavat olla suunnittelun osalta tehty. Kokousaikataulut on sovittu ja alkaa suunnitelmien toteuttaminen. Toivon, että yhdistyksissä huomioidaan tulossa oleva Reserviläisliitto 60 vuotta –risteily 11.12.4.2015. Viimeistään nyt on sopiva aika varata kyseinen viikonloppu ja osallistua näyttävään juhlaan. Laivalla on vielä tässä vaiheessa tilaa! Tapahtumista löytyy lisätietoa Reserviläisliiton nettisivuilta. Tarvittaessa piirin toimistolta saa myös tietoa tapahtumasta. Risteilyllä tavataan ! Suuret kiitokset hyvästä yhteistyöstä Itä-Suomen sotilasläänin komentajalle kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatille sekä Etelä-Savon Aluetoimiston henkilöstölle ja muille toimintaamme tukeneille. Reipasta syksyä ! Raimo Mikkonen Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja SAVON VASAMA 2•2014 3 RESERVIUPSEERIPIIRIN NÄKÖKULMASTA Maanpuolustuksen tulevaisuudesta on puolustusvoimien ja sen reservin piirissä oltu jo vuosia hyvin huolestuneita valtiontalouden synkkien ennusteiden varjossa. Sekä reserviläisten että puolustusvoimien palkatun henkilöstön piiristä on esitetty epäilyksiä Suomen kyvystä puolustaa maata. Erityisesti nyt kun Ukrainan ja Lähi-Idän kriisien aallot ovat rantautuneet tänne median ja ulkopolitiikkaamme suunnanmuutosta ajavien aiheuttamina tyrskyinä. Tietenkin reserviupseerienkin piirissä on käyty tätä keskustelua. Puolustuksemme keskeisten peruspilarien koko maan puolustamisen, yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden kaataminen ei kuitenkaan kuulu järjestömme rooliin, vaan päinvastoin tuemme niitä. Jos näitä fundamentteja halutaan muuttaa, siitä päättävät ylimmät valtioelimet kansalaisten laajan kannatuksen turvin. Puolustusvoimain reserviin siirtynyt ja uusi komentaja ovat rauhoitelleet kiihkeimpiä mielipiteitä todeten, ettei maahamme kohdistu sotilaallista uhkaa miltään suunnalta. Eduskunnassa suurimpien puolueiden piirissä on sovittu puolustusmäärärahojen korottamisesta vaalien jälkeen. Muistamme hyvin edellisen eduskuntavaalikauden lupaukset määrärahojen lisäämisestä ja sen, että kesällä 2011 hallituksenmuodostaja kaatoi kylmää vettä näiden odotusten päälle kertomalla hallituskumppanien sopimista 800 miljoonan leikkauksista, mitkä aiheuttivat puolustusvoimauudistuksen muuttumisen osittaiseksi puolustuksen alasajoksi. Harras toiveemme on, että ensi keväänä muodostettava hallitus todella lunastaisi nuo korotuslupauk- 4 SAVON VASAMA 2•2014 set. Maanpuolustusväen on jo tulevan vaalikamppailun ja erityisesti hallitusneuvottelujen aikana varmistettava puolustusmäärärahojen korottaminen siten, että myös jo tehdyt leikkaukset kompensoidaan, jolloin voidaan tällä vuosikymmenellä hoitaa säästöistä aiheutunut kertausharjoitusvaje sekä maavoimien taisteluajoneuvojen ja ilmatorjunnan miljardihankinnat. Paikallispataljoonien muodostamisesta sekä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä olemme saaneet keväästä lähtien uutta tietoa puolustusvoimilta. Monelle reserviupseerille on osoitettu tietä uusiin tehtäviin ja koulutusportaikko, jota käyttäen hänellä mahdollisuus edetä. Kertausharjoitukset, Maanpuolustusyhdistyksen koulutustilaisuudet ja verkko-opiskelu tulevat suunnitelman mukaan muodostamaan reserviläiselle nousujohteisen uran. Kiinnostus sijoituksista ja halukkuus vapaaehtoiseen koulutukseen ovat erityisesti reserviupseereille tärkeää. Valitettavasti sijoituksia sodanajan joukoissa on niin niukasti, ettei niitä riitä kaikille. Maanpuolustus on näkynyt maakunnassa kuluneen vuoden aikana hyvin ja reserviläiset ovat olleet esillä ja useimmiten myös toteuttamassa monia hienoja tapahtumia. Rantasalmen maanpuolustusjuhla, Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Mikkelissä, Pieksämäen keväinen toritapahtuma, Porrassalmen taistelun 225-vuotistapahtuma ja Marskin Marssi Karkialammilla kokosivat tuhatmäärin yleisöä. Kaikkien niiden järjestelyissä reserviupseereilla on ollut tärkeitä tehtäviä. Yhteistoiminta reserviläisten ja muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa on ollut niissä leimallista. Kaikki ne ovat edistäneet maanpuolustuksen näkyvyyttä, mikä on eräs toimintamme keskeinen tavoite. Suuret kiitokset näiden tapahtumien toteuttajille. Jatkuvasti jäsenkuntaansa kasvattava Ristiinan Reservinupseerit laajensi toimintojaan kansainväliseen toimintaan järjestämällä kuten jäljempänä tässä lehdessä kerrotaan matkan naapurimaahamme Hörneforsiin, jossa Suomen sodan viimeinen taistelu käytiin vuonna 1809. Kerho liittyy siten piirissämme kolmanneksi Savonlinnan ja Mikkelin jo aiemmin harrastamalle toimintakentälle. Uusi puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg saa varmasti reserviltä täyden tuen eikä vähiten siksi, että hän on tiedostanut vaarat maanpuolustustahdon heikkenemisestä maavoimien rajun sodanajan joukkojen pienentämisen vuoksi ja pitää mahdollisena näiden lukujen korottamista. Aktiivista loppuvuotta kaikille maanpuolustuksen saralla työskenteleville! Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ Edellinen Savon Vasan numero ilmestyi maaliskuun alussa. Tuolloin maailma ja Eurooppa olivat erilaisia kuin tänään. Vielä tuolloin uskottiin, että maaosassamme on voimapolitiikka aikansa elänyttä ja että taloudelliset keskinäisriippuvuudet estävät järjettömän asevoiman käytön ristiriitatilanteissa. Kuinka väärässä olimmekaan! Tapahtumat Krimin niemimaalla ja Ukrainan itäosissa todistavat, että voimapolitiikka on mahdollista tänäkin päivänä. On ollut tyrmistyttävää lukea, miten Venäjä vastoin kaikkia kansainvälisen oikeuden sääntöjä kaappaa osan suvereenista valtiosta itselleen. Presidentti Putin kiisti julkisuudessa, että tunnuksettomat sotilaat Krimin niemimaalla olisivat olleet venäläisiä joukkoja. Myöhemmin, tilanteen näennäisesti rauhoituttua, hän myönsi venäläisten osallistuneen tapahtumien kulkuun. Seuraava näytös oli Itä-Ukrainan separatistien tukeminen aseellisesti ja moraalisesti. Käytettävissä olevien todisteiden valossa joko Venäjä tai Ukrainen separatistit ampuvat BUK-ilmatorjuntaohjuksella alas Malesialaisen matkustajakoneen, jolloin 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä sai surmansa. Alas ampumista seurasi vielä makaaberi näytelmä, jolloin kansainvälisiä tutkijoilta ja ETYJ-tarkkailijoilta estettiin pääsy tuhoalueelle. Kriisin ajan Venäjä ja presidentti Putin etunenässä ovat korostaneet kriisin rauhanomaista ratkaisua mutta eivät ole tehneet mitään asian hyväksi, pikemminkin päin vastoin. Tilannetta seuratessa tulee vääjäämättä mieleen tapahtumat Euroopassa 30-luvun lopulla Reininmaan miehityksineen ja Tsekkoslovakian sudeettialueiden kaappaamisineen, jonka jälkeen piti Eurooppaan saataman rauha. Suomessa Krimin ja Ukrainan tilanteet ovat poikineet vilkkaan turvallisuuspoliittisen keskustelun. Keskustelun myllyyn heitti puolustusneuvoston puheenjohtaja Jussi Niinistö vettä suurella kauhalla peräänkuuluttamalla perinpohjaista NATO-selvitystä; siis pelkkää selvitystä mahdollisen jäsenyyden eduista ja haitoista. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö lavensi selvityksen aihetta koskemaan myös EU:n puolustusyhteistyötä ja Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä. On toki hyvä, että kaikki mahdollisuudet selvitetään mutta Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö jäänee pelkästään materiaaliseksi ja EU:lla ei ole omia sotilaallisia rakenteita eikä valmista johtamisjärjestelmää eikä se sellaista tulevaisuudessa varmasti luokaan, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta EU-maat ovat myös NATOn jäseniä. Vaikka maamme jossain vaiheessa päätyisikin sotilasliitto NATOn jäseneksi se ei merkitse kansallisen puolustuksemme alasajoa eikä luopumista yleisestä asevelvollisuudesta. Päin vastoin: sotilasliiton jäsenmailla on ensisijainen velvollisuus puolustaa itseään. Valitettavasti tätä keskustelua käydään 20 vuotta liian myöhään. Tami Tammisen sanoin momentum oli silloin, kun Baltian maat itsenäistyivät ja hakivat NATOn jäsenyyttä. Taloon otetaan palovakuutuskin silloin kun se on uusi eikä sillon kun tulipalo uhkaa. Sitten hieman arkisempiin ja lähempänä oleviin asioihin. Maavoimien organisaatio uudistuu jälleen vuoden vaihteessa: viimeisetkin sotilasläänit jäävät historiaan, näin ollen myös Itä-Suomen Sotilasläänin esikunnasta sammutetaan valot uuden vuoden aattona. ISSLE ja sotilasläänin komentaja etunenässä ovat olleet näkyvästi läsnä monissa alueemme reserviläisten järjestämissä maanpuolustustapahtumista. Niin ikään sotilaslääni on mittavasti tukenut piirilehtemme Savon Vasaman toimintaa. Omasta puolestani toivotan kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatille aktiivisia eläkepäiviä hienosti tehdyn työn jälkeen ja muulle sotilasläänin esikunnan henkilöstölle menestystä tulevissa tehtävissä. Organisaatiomuutos koskee myös Etelä-Savon Aluetoimistoa sillä se siirtyy uudessa organisaatiossa Karjalan Prikaatin alaisuuteen. Uskon vakaasti, että yhteistoiminta puolustusvoimien kanssa säilyy vähintään entisellä tasolla. Mauri Parantala Suur-Savon reservipiirit Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA 2•2014 5 ARVOISA ETELÄ-SAVON MAANPUOLUSTUSVÄKI Syksyn työt ovat käynnistyneet vauhdikkaasti lämpimän ja hiljaisen kesäkauden jälkeen. Aivan ensimmäisenä haluan oikaista edelliseen lehteen kirjoittamistani Etelä-Savon aluetoimiston muuttosuunnitelmista Karkialammelle. Olemme palanneet lähes puolitoista vuotta kestäneen suunnittelutyön jälkeen lähtöasetelmiin. Aluetoimisto tulee vuodenvaihteen jälkeen jatkamaan nykyisissä toimitiloissaan Linnakkeella Päiviönkatu 15:ssa ja komendantuuri Karkialammella rakennus 3:ssa. Syynä muutokseen on Maavoimien esikunnan muuttuneet tilatarpeet. Prosessi oli raskas monistakin syistä, mutta olemme tyytyväisiä lopputulemaan. Linnake on tehtäviemme toteuttamisen ja asiakaspalvelun näkökulmasta hyvin tarkoituksenmukainen toimipaikka ja lisäksi edullinen puolustusvoimille. Maavoimien kiinteistöpäällikön mukaan saamme palvella Etelä-Savon maanpuolustajia Linnakkeella ainakin seuraavat 3-5 vuotta. Mikkelin upseerikerhon osalta suunnitelmaan ei valitettavasti ole muutosta tullut. Puolustusvoimat irtisanoo Senaattikiinteistöltä vuokraamamme kiinteistön ensi vuodenvaihteeseen mennessä, jonka jälkeen kerhorakennuksemme menee todennäköisimmin myyntiin. Puolustusvoimauudistuksen valmistelut etenevät hyvin. Paikallispuolustuksen operatiivinen suorituskyky on kehittynyt suunnitellusti. Heinäkuun alusta ohjausvastuu on siirtynyt tulevalle joukko-osastollemme Karjalan Prikaatille. Kevään ja kesän aikana on pidetty kolme paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten esikuntien harjoitusta, joiden tulokset ovat olleet erinomaisia. Asiakirjavalmiuden edistymisen lisäksi olemme päässeet tutustumaan toiminta-alueeseen ja sitomaan suunnitelmia todellisille kohteille. Reserviläisvalinnat avaintehtäviin ovat osoittautuneet erittäin hyvin onnistuneiksi. Esikuntaharjoi6 SAVON VASAMA 2•2014 tusten loppukyselyissä sekä motivaatio että maanpuolustustahto ovat olleet asteikon ääripäässä. Parhaimmat kiitokset kaikille harjoituksiin osallistuneille! Suunnittelu etenee loppusyksyn virkamiestyönä ja ensi vuoden puolella siirrytään joukkojen harjoituksiin. Jatkosuunnittelua ja tulevia harjoituksia varten saamme hyvät perusteet viikolla 41 järjestettävästä valtakunnallisesta Vanaja 14 - harjoituksesta ja sen tutkimustuloksista. Panssariprikaatin Etelä-Hämeessä johtamassa harjoituksessa testataan paikallispuolustuskonseptia, paikallispataljoonan taistelua ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä. Harjoitukseen osallistuu n. 2000 henkeä joista n. 1300 on reserviläisiä. Vuonna 2015 puolustusvoimat palauttaa kertausharjoitusten tason ja kouluttaa 18 000 reserviläistä, joista 12 000 maavoimissa. Operatiivisen suunnittelun ohessa Etelä-Savon aluetoimisto järjestää paikallispataljoonan ja maakuntakomppania rekrytointikierroksen syys-lokakuun vaihteessa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tavoitteena on osaavien ja motivoituneiden reserviläisten tavoittaminen sijoitettavaksi paikallispataljoonan eri tehtäviin. Syksyn kutsunnat käynnistyivät 18. elokuuta perinteisesti Joroisissa. Ylioppilaskirjoitusten tauon jälkeen jäljellä ovat vielä Savonlinna, Mäntyharju, Kangasniemi ja Mikkeli. Muutos vuoden 2013 kutsuntoihin verrattuna on Puumalan ja Sulkavan kutsuntojen yhdistäminen, joka osoittautui onnistuneeksi päätökseksi. Kutsuntojen tulokset ovat noudattaneet aikaisemman vuoden linjaa. Etelä-Savon liikunnan ”Iskussa inttiin” ohjattuun kuntokouluun on toistaiseksi ilmoittautunut kymmenisen nuorta miestä, jotka haluavat kohentaa kuntoaan kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välillä. Palkkioksi ohjattuun liikuntaan sitoutumisesta nuoret saavat Mikkelin sotilaskotiyhdistyksen lahjoittamat noin 120 Euron arvoiset juoksukengät. Mikkelin ja Savonlinnan kutsunnat ovat vielä tätä kirjoitettaessa käymättä, joten sopii ennakoida, että kuntoiluun sitoutuvia saadaan kokoon ihan mukava joukko. Kunniakansalaisemme sotaveteraanit ovat edustaneet maamme itsenäisyyden turvannutta ja jälleenrakentamisesta huolehtinutta sukupolvea kutsuntatilaisuuksissa kiitettävällä tavalla. Merkillepantavaa on ollut se, että jokainen näistä 90 vuoden iän saavuttaneista herroista on keskustelujemme perusteella noudattanut säännöllisiä elämäntapoja sekä harrastanut urheilua ja liikuntaa. Valtaosan elämäntyö on ollut fyysistä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Veteraanien esimerkki kannustaa siis edelleen meitä nuorempia aktiiviseen ja terveeseen elämään. Toinen muutos on se, että Savon sotilassoittokunnan lakkauttamisen myötä sotilasmusiikkia kuullaan yhä harvemmissa kutsuntatilaisuuksissa. Tämä valitettava seikka ei kuitenkaan liity siihen, miten yleisen asevelvollisuuteen puolustusvoimissa suhtaudutaan. Yleinen asevelvollisuus on yhä yksi puolustusvoimien peruskivistä ja ainoa keino kustannustehokkaasti huolehtia koko Suomen puolustamisesta. Sotilasläänin komentajan ja Maavoimien komentajan tahto olla läsnä Etelä-Savon kutsunnoissa osoittaa asevelvollisuusjärjestelmän merkityksen puolustusvoimille. Maanpuolustusterveisin, Heikki Saarento Everstiluutnantti Etelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö UUDEN ALUEUPSEERIN TERVEHDYS Kapteeni Heikki Tonteri siirtyi alueupseerin tehtävästä uuteen tehtävään aluetoimistossa 1.1.2014. Heikki toimi alueupseerina vuosina 2011 - 2013. Heikki on luonut hyvät ja luottamukselliset suhteen eri reserviläissekä maanpuolustusjärjestöihin. Aluetoimiston ja maanpuolustusjärjestöjen toimiva yhteistyö on näkynyt hienosti esimerkiksi reserviläisten osallistumisena kaatuneiden muistopäivän kunniavartioihin ja vartioparaatiin kokonaisella joukkueella. Erilaisia tapahtumia, joissa reserviläiset ja maanpuolustusjärjestöt ovat mukana, voisi luetella enemmänkin. Toivon, että yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin samankaltaisena. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys lisääntyy Puolustusvoimien toiminnassa jo lähiaikoina. Reserviläisten tukea tarvitaan erilaisissa harjoituksissa kouluttajina, ammunnanjohtajina, muonittajina ja maanpuolustustapahtumissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen esittelijöinä. Aloitin alueupseerina 1.3.2014 työskentelyn linnakkeella. Etelä-Savo ja Mikkelin kaupunki on minulle uutta seutua. Vähäiset kokemukseni Savon sydämestä perustuvat virkamatkoihin Maavoimien Esikuntaan. Saimaan läheisyys ja mahdollisuus harrastaa luonnossa viehätti minua ja perhettäni. Päätimme muuttaa pääkaupunkiseudulta tänne Mikkeliin uuteen kotiin. Aikaisemmin olen palvellut Uudenmaan Jääkäripataljoonassa, Kaartin Pataljoonassa, Kaartin Jääkärirykmentissä sekä Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa. Kaikki tehtäväni ovat liittyneet varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen. Sotilasläänin esikunnassa työskentelin pääasiassa reserviläisten koulutuksen ja reservin harjoitustoiminnan parissa. Reserviläisten kanssa työskentely on minulle tuttua ja samalla mieluisaa. Puolustusvoimien niukoista resursseista ja tiukasta taloustilanteesta huolimatta ensi vuonna on nähtävissä harjoitustoiminnan elpymistä. Maavoimien toimintasuunnitelmaa ei ole vahvistettu tätä artikkelia kirjoitettaessa, mutta tulevana vuonna on odotettavissa aikaisempia vuosia enemmän kertausharjoituksia. Harjoitukset kohdentuvat lähinnä paikallisjoukoille. Esimerkkinä voi mainita maakuntakomppanian. Harjoituksissa luodaan edellytykset sodan ajan vaatimuksiin harjaannuttamalla joukot niille suunniteltuihin tehtäviin ja sotavarustuksen käyttöön. Tärkeintä on kuitenkin se, että joukot pääsevät pitkästä aikaa harjoittelemaan yhdessä. Johtajat pääsevät kunnolla harjaantumaan kokonaisten joukkojen kanssa. Samalla henkilöstö oppii toimimaan yhdessä osana suurempaa kokonaisuutta. Yhteistoiminta kaikilla tasoilla on taistelussa onnistumisen edellytys. Vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään entiseen tapaan ja MPK:lta tilataan sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Näihin tapahtumiin ei ole tulossa suuria muutoksia. Puolustusvoimien tavoitteena on luoda hengeltään ja tahdoltaan oman kotiseutunsa puolustamiseen parhaiten soveltuva joukko. Toivon liikunnallista ja reipasta syksynaikaa kaikille! Pekka Rytkölä Osastoesiupseeri Kapteeni Viralliset PASSIKUVAT helposti ja nopeasti odottaessa www.valokuvausliike.fi Viralliset PASSIKUVAT SAVON VASAMA 2•2014 helposti ja nopeasti odottaessa 7 KALENTERIMERKINTÖJEN AINEKSIA Hyvät Savon Vasaman lukijat. Kuluvaa vuotta on jäljellä vielä pitkä tovi, mutta Maanpuolustuskoulutusyhdistys valmistelee jo vuotta 2015. Tulosneuvottelujen ensimmäinen kierros on käyty ja suunnitelmia hiotaan syksyn mittaan niin, että tammikuussa solmitaan tulossopimukset. Jatkovuosien suunnitelmat tarkentuvat tulevan vuoden aikana, mutta nekin ovat jo työn alla. Alempana on ehkä liiankin luettelomaisesti lukuisia valtakunnan tason tapahtumia, joista osan ajankohta voi vielä muuttua tai tarkentua. Kannattaa silti merkitä tapahtumia kalenteriin ja ennen kaikkea ottaa yhteyttä kiinnostavista tapahtumista joko allekirjoittaneeseen tai koulutuspäällikkö Pertti Pulkkiseen. Yhteyttä kannattaa ottaa hyvissä ajoin, jotta osallistuminen voidaan varmistaa. Heti tämän lehden ilmestymisen jälkeen 20.-23.11.2014 on Turvallisuuspolitiikan erikoiskurssi Tuusulassa. Ensi vuonna kurssi järjestetään Parolassa 19.-22.11. Varautumisen erikoiskurssi järjestetään Mikkelissä marras-joulukuun vaihteessa tänä vuonna. Ensi vuoden keväällä vastaava kurssi järjestetään Vaasassa. Johtamisen teemaseminaari järjestetään maaliskuussa 2015 ja paikkana on Lappeenranta. Aihe ei ole vielä tiedossa. Harjoituksen johtajan erikoiskurssi järjestetään Kajaanissa marraskuussa tänä vuonna. Vaatimuksena on 3-tason kouluttajalisenssi. Ensi vuonna vastaava kurssi järjestetään 15.-16.11. ja paikkakunta tarkentuu, mutta se on kuitenkin Etelä-Suomessa. Vuonna 2016 kurssi järjestetään niin ikään marraskuussa ja paikkakunta on Hämeessä. Johtamiskouluttajien täydennyskoulutus järjestetään kaksipäiväisenä sekä vuonna 2015 että 2016. Ajankohta ja paikkakunnat tarkentuvat. Valtakunnallinen KOTU-yksikköpäivä järjestetään 15.11.2014 ja osallistujakiintiömme on kolme vapaaehtoista toimijaa, ei siis MPK:n 8 SAVON VASAMA 2•2014 palkollisia. Aiheina ovat viestintä ja markkinointi, PV:n uudistuminen sekä verkkokoulutus. Aiheista kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä pikimmiten. Jos ei tämän vuoden KOTU-päivään ehdi, ensi vuonna vastaava tilaisuus järjestetään Rovaniemellä 14.11. Puolustusvoimat järjestää kouluttajakoulutusta kertausharjoituksina ja MPK:lle on jyvitetty vaihteleva määrä paikkoja. Koulutus- ja tukiyksiköt kokoavat tapahtumista kiinnostuneista esitykset joten ottakaapa yhteyttä. 16.-20.3.2015 järjestetään Haminassa tason 2 kouluttajakoulutusta ja esityksellä halukkaista on todella kiire, koska halukkuusesitys olisi pitänyt koota jo syyskuun aikana. Vastaava joukkueen (vast) tason harjoituksen johtajakoulutus järjestetään myös maaliskuussa 2016 ja henkilöstöesitys tähän tapahtumaan tulee koota viimeistään syyskuussa 2015. On suunniteltu lisäksi, että puolustusvoimat kouluttaa samalla periaatteella myös vuonna 2017. Puolustusvoimat kouluttaa aselajikouluttajia aselajikouluissa syyskuussa 2016. Koulutus- ja tukiyksikkö kokoaa esitykset koulutettavista viimeistään helmikuussa 2015. Edellytyksenä on 2-tason lisenssi. Vastaavalla periaatteella aselajikouluttajia koulutetaan myös 2017. Puolustusvoimat toimeenpanee kouluttajakoulutuksen kertausharjoituksen aiheena rakennetun alueen taistelu. Paikkana on Santahamina ja ajankohtana maaliskuu 2016 ja maaliskuu 2017. Suosituksena on 2-tason lisenssi ja esitykset molempiin tapahtumiin kootaan syyskuussa 2015. Samalla periaatteella Santahaminassa järjestetään maaliskuussa 2016 ja maaliskuussa 2017 kouluttajakoulutusta aiheena taisteluensiapu. Suosituksena on vähintään 1-tason lisenssi. Esitykset molempiin tapahtumiin kootaan syyskuussa 2015. Puolustusvoimat tilaa MPK:lta kouluttajakoulutusta. Tason 2 kouluttajakoulutus toteutetaan etä- ja lähijaksoina vuosina 2015 ja 2016. Ensi vuonna 1. etäjakso alkaa 1.6. jota seuraa lähijakso 28.-30.8. Toinen etäjakso alkaa 1.9. ja lähijakso on 18.-20.9. Paikkakuntana on Hamina ja esitykset kootaan helmikuussa 2015. Vuoden 2016 koulutus toimeenpannaan jotakuinkin samoina ajankohtina. On suunniteltu alustavasti myös, että etä- ja lähijaksoperiaatteella järjestetään Santahaminassa kouluttajakoulutusta aiheena rakennetun alueen taistelu. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä siinä vaiheessa, että ajankohdat ovat auki. Kiinnostuksen voi tietenkin jo ilmaista. Testaajakoulutusta järjestetään vuonna 2015 ja 2016 ja paikkakuntana on Santahamina. Ajankohdat ovat vielä avoinna. Tähänkin koulutukseen voi ilmaista kiinnostuksensa, vaikka yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa. Tason 1 kouluttajakoulutus toteutetaan koulutus- ja tukiyksiköittäin ja/tai maanpuolustuspiireittäin. Halukkuuksien määrä ratkaisee toteutustavan. Perusammuntojen johtajien koulutusta jatketaan aluetoimistojen tarpeiden mukaan. Koulutukseen liittyvät näytöt tulee antaa muun koulutustapahtuman yhteydessä. Erillisiä näyttöjä ei ole suunnitteilla. MPK on uudistamassa koulutusmetodeja ja verkkokoulutusta lisätään merkittävästi. Tähän liittyen MPK toimeenpanee PVMoodle peruskurssin maaliskuussa 2015 joko Tuusulassa tai Tampereella ja toinen peruskurssi syksyllä 2015 todennäköisesti Oulussa. Kesäkuussa 2015 järjestetään Turussa PVMoodle monimuotokurssin hallinnoinnin peruskurssi ja edellytyksenä on PVMoodle peruskurssin suoritus. Vastaava kurssi järjestetään myös Kouvolassa ja ajankohtana on marraskuu 2015. MPK:n verkkopedagogiikan kurssi järjestetään tammi-helmikuussa 2015 ja paikkana on Kouvola. Kurssiin liittyy lähijakso, joka on 31.1.-1.2.2015. Verkkopedagogiikan kurssi järjestetään samalla periaatteella myös vuonna 2016. Erityisesti naisille järjestettäviä tapahtumia ovat Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitukset, jotka ovat avoimia kaikille varautumisesta ja turvallisuudesta kiinnostuneille naisille. Vuoden 2015 NASTA-harjoitukset järjestetään Santahaminassa 24.-26.4. ja Tikkakoskella 18.-20.9. Vuonna 2016 kevätharjoitus järjestetään Haminassa ja syysharjoitus Kajaanissa. Kevään 2017 harjoitus järjestetään Hattulassa ja syysharjoitus Rissalassa. Sotilaskotiliiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton järjestämät SOMAharjoitukset ovat Heinuvaarassa 2015, Vekaranjärvellä tai Niinisalossa 2016 ja Heinuvaarassa 2017. MPK osallistuu valtakunnallisten liikuntatapahtumien järjestämiseen yhteistoiminnassa Reserviläisurheiluliiton kanssa. Vuonna 2015 Talvijotos järjestetään Virtaalla 27.2.-1.3., Simo Häyhä tarkka-ammuntakisa järjestetään Säkylässä 13.-15.3., SRA-mestaruuskilpailut Hiukkavaarassa 31.7.2.8., Syysjotos Mäntsälässä 18.-20.9. ja Meritaitokilpailu Suomenlinnassa 13.9. Vuonna 2016 järjestetään kansainvälinen sotilastaitokilpailu Rovajärvellä. Taisipa tulla melko pitkä lista, mutta pitkää ei voi pätkiä oleellista hävittämättä. Siispä ilmaisemaan hyvissä ajoin kiinnostuksen kohteita. Alustava tietokin on parempi kuin ei tietoa lainkaan. Alustava kiinnostuksen ilmaiseminen ei tarkoita ilmoittautumista sitovasti. Etelä-Savon koulutusja tukiyksikön toimintaan ensi vuonna palataan myöhemmin. Hyvää ja turvallista syksyn jatkoa! Ari Kuikka Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö HEIKKILÄN YRTTTILA Kotimaisia yrttejä KAMPAAMO-PARTURI Kuivatut kotimaiset yrtit • yrttimausteseokset • yrttiteet • makusokerit • yrttidipit • kristallisuola • savusuola • yrttisuola Heikkilän Yrttitila Oy www.kotimaisetyrtit.fi SAVON VASAMA 2•2014 9 Arvoisa Etelä-Savon maanpuolustusväki Kuvat: Puolustusvoimat Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti Yhtenä puolustusvoimauudistuksen toimenpiteistä lakkautetaan sotilasläänin esikunta tämän vuoden lopussa. Silloin katkeaa pitkä sotilasläänien perinne joka pohjautuu 1930-luvun alussa luotuun aluejärjestelmään. Kysymys on kuitenkin enemmän organisaatiouudistuksesta kuin järjestelmän muutoksesta. Alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus säilyvät edelleen puolustuksemme perusperiaatteina. Etelä-Savon alueella muutokset ovat pieniä. Aluetoimisto jatkaa toimintaansa vakiintuneella pohjalla Karjalan prikaatin apulaiskomentajan alaisena. Tähän tehtävään on määrätty Itä-Suomen sotilasläänin nykyinen esikuntapäällikkö eversti Antti Lehtisalo, joten voimme luottaa siihen, että osaamista ja asiantuntemusta riittää. Puolustusvoimauudistus etenee muutenkin hyvin ja sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Puolustusvoimauudistuksen sisältämät rakenteelliset ja hallinnolliset sopeuttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan yksin vastaa niihin pitemmälle ulottuviin puolustuksen haasteisiin, jotka ovat edessämme jo tämän vuosikymmenen loppupuolella. Erityisesti materiaalin vanhenemisen edellyttämät uusmateriaalin vaatimat investoinnit muodostuvat haasteeksi. Puolustusvoimauudistuksen rinnalla valmisteltu taistelutavan uudis10 SAVON VASAMA 2•2014 taminen on antanut uutta potkua ja intoa koulutukseen ja taktiikan opetukseen ja sen kouluttamista on ollut ilo seurata kentällä. Komentajan saapuminen paikalle terästää aina joukon toimintaa. Keskustelut kouluttajien ja koulutettavien kanssa olivat antoisia. Tehtävätaktiikka sekä aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja oveluus olivat asioita, joita yhä uudestaan haluan painottaa. PAIKALLISJOUKOT Paikallispuolustuksen kehittäminen on yksi keskeisimpiä vuoden 2014 aikana aluetoimistotasolla toteutettavia toimenpiteitä. Paikallisjoukkoja ovat muun muassa maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt sekä reservistä palvelukseen käskettävien joukkojen perustamiskeskukset. Ne yhdistetään yhtenäiseen johtoon muodostamalla niistä oman esikunta- ja viestikomp- panian ja huoltokomppanian sisältäviä paikallispataljoonia, jotka varustetaan niiden tehtävien edellyttämällä materiaalilla. Itä-Suomen sotilasläänin alueella paikallispataljoonia tulee jokaiseen maakuntaan. Henkilöstön koulutus on aloitettu vuonna 2014 paikallispuolustuskonseptin mukaisesti. Erityisesti paikallispataljoonien kouluttamisessa tullaan hyödyntämään Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavaa koulutusta, joka toteutetaan vapaaehtoisina harjoituksina. Joukkojen kokoonpanoista löytyy runsaasti tehtäviä myös hieman vanhemmille kokeneille reserviläisille. Paikallisjoukkojen valmiuksien ylläpidossa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Tämä puolestaan on osa laajempaa kehitystyötä, jonka tarkoituksena on selkiyttää ja avata uusia mahdollisuuksia en- tistä paremmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reservin toimintaa puolustusvoimien sodan ajan joukkojen koulutuksessa. VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ylläpitävät maanpuolustustahtoa ja -taitoa sekä veteraaniperinteitä. Puolustusvoimien toimipaikkaverkon harventuessa tulee vapaaehtoistyö entistä tärkeämmäksi. Vapaaehtoinen kouluttautuminen niin sotilaallisiin, kuin niitä tukeviin tehtäviin on siksi tärkeä osa maamme turvallisuutta niin rauhan aikana kuin sodankin varalta. Sotiemme veteraanien rivit ovat harmaantuneet ja harventuneet. Yhä harvemmassa perheessä, kodissa tai kylässä on enää sotiemme veteraaneja. Edessä on päivä, jolloin heidät kaikki on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Tämän päivän suomalaiset tunnemme kuitenkin suurta kiitollisuutta sotiemme veteraaneja ja koko veteraanisukupolvea kohtaan. Me ymmärrämme ketjun, joka ulottuu nykypäivästä 70 vuotta taaksepäin. Siihen mahtuu isänmaamme pelastaminen ja taloudellisen vaurauden rakentaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen. Tämä on arvokas perintö joka meidän on huolehdittava eteenpäin tuleville sukupolville. ASEVELVOLLISUUS Suomalainen asevelvollisuus kytkee edelleen yhteiskunnan toimijoita yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä opettaa ryhmä ja yhteisöllistä toimintaa. Samalla se ylläpitää yhteiskunnan ja puolustusvoimien kuten myös poliittisten toimijoiden ja puolustusvoimien välistä yhteyttä ja tukee yhteiskuntarauhan turvaamista sekä yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kehittämistä. Vuoden 2014 aikana kylmät tuulet ovat puhaltaneet Euroopassa. Ukrainan tapahtumat tulivat yllätyksenä suurimmalle osalle suomalaisista ja vielä suurempana yllätyksenä monelle muulle maalle ja kansainväliselle toimijalle. Puolustusvoimat on kuitenkin jo 1997 selonteosta alkaen ottanut valmiussuunnittelussa huomioon sel- laiset uhkamallit joiden piirteet esiintyivät Ukrainankin tapahtumissa. Uusi puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on kuitenkin todennut, että erityisesti puolustusvoimien valmiutta ja suorituskykyä täytyy tarkastella kriisin kehittymistä ja sen erityispiirteitä vasten. Puolustusvoimat on viimeisten kolmen vuoden aikana kokenut ankaran säästökuurin ja toteuttanut uudistuksen tehtyjen päätösten mukaisesti. Nurinaa on varmasti eri paikoissa kuultu, mutta tehtävät on täytetty tunnollisesti ja siitä on kyllä saatu ihailua ja tunnustusta muualta valtionhallinnostakin. TOIMINTAEDELLYTYKSET Nyt syksyllä 2014 näyttää siltä, että vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että puolustusvoimiin kohdistuvat leikkaukset ovat olleet liian suuria ja että seuraavalla hallituskaudella rahoitustasoa on nostettava erityisesti materiaalisen valmiuden parantamiseksi. Tähän on vaikuttanut Ukrainan kriisi, joka on muistuttanut siitä, että perinteinen sotilaallisen voiman käyttö tehostettuna uusilla elementeillä on todellisuutta myös Euroopassa. Haasteen puolustuksen kehittämiselle aiheuttaa Suomen talouden heikko tila, johon omalta osaltaan on vaikuttanut kriisin pakotteet. Puolustusvoimi- en materiaalihankintojen rahoitus on usein mainittu vakavimpana puolustuksen haasteena, mutta näen yleisen asevelvollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen ja maanpuolustustahdon ylläpitämisen tulevaisuudessa sitäkin tärkeämpänä. Sotilasläänin komentajana suuri haasteeni on ollut ylläpitää Jukka Pennasen komentajakauden toiminnan korkeaa tasoa ja vankkaa yhteistyöverkkoa sekä siirtää se hallitusti uusien toimijoiden yhteyteen. Erilaiset yhteistoimintatapaamiset, maanpuolustustapahtumat ja maanpuolustuskurssit on toteutettu vakiintuneilta pohjilta. Virka-auton kilometrit ovat pysyneet samoissa lukemissa ja vastuualueen laajuuden on saanut kokea konkreettisesti, kun viikossa mittariin on saattanut tulla kaksikin tuhatta kilometriä. Silti tuntuu siltä, että kun vuosi 2014 on lopuillaan, paljon on jäänyt vielä näkemättä ja kokematta. Haluan lausua parhaat kiitokseni Etelä-Savon maanpuolustusväelle. On ollut ilo tehdä kanssanne työtä isänmaan hyväksi. Toivotan teille parhainta menestystä tuleville vuosille, joilta ei tule haasteita puuttumaan. SAVON VASAMA 2•2014 11 Kuvat: Puolustusvoimat Vahvistuva KARJALAN PRIKAATI Karjalan prikaati on yksi maavoimien suurimmista joukkotuotantoyksiköistä. Prikaatimme on iskukykyinen mekanisoitu yhtymä ja meillä toimivat tiiviissä yhteistyössä kaikki maavoimien aselajit. Puolustusvoimauudistuksen ja maavoimien uuden taistelutavan myötä toimintamme edelleen laajenee. Puolustusvoimauudistuksen merkittävimmät vaikutukset Karjalan prikaatille ovat operatiivisten tehtävien laajeneminen, alueellisen vastuun lisääntyminen, aluetoimistojen liittäminen prikaatiin sekä aselajitoimintojen toimintaedellytysten vahventaminen. Erityisesti prikaatimme pioneeriaselaji vahvistuu merkittävästi kun Karjalan prikaatiin keskitetään raivaamisen valtakunnallinen koulutus. Uudistuksen myötä aluevastuumme laajenee kattamaan Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Sotilasläänit ja niiden esikunnat lakkautetaan kuluvan vuoden lopussa. Pääosa nykyisen Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan (ISSLE) tehtävistä ja henkilöistä siirtyy meille Karjalan prikaatiin. Samassa yhteydessä tänne Vekaranjärvelle siirtyvät mm. aluevastuu operatiivisin ja asevelvollisuuteen liittyvistä tehtävistä sekä vastuu yhteistoiminnasta maanpuolustusjärjestöjen sekä muiden viranomaisten kanssa. Vastuunsiirtoa on valmisteltu jo pitkään erinomaisessa yhteistyössä ISSLE:n ja Karjalan prikaatin kesken. Valmisteluissa on huomioitu myös Etelä-Savon tarpeet. Puolustusvoimauudistus muuttaa myös Karjalan prikaatin organisaatiota. Karjalan prikaatin kuuluvat 12 SAVON VASAMA 2•2014 jatkossa Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä sekä Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolan keskustassa. Aluetoimistojen prikaatiin liittämisen myötä lisääntyy joukko-osastomme alueellinen vaikuttavuus sekä toimimme useammalla paikkakunnalla. Aluetoimistot ovat jatkossakin keskeisiä toimijoita asevelvollisten palvelukseen määräämisessä sekä yhteistoiminnan järjestämisessä muiden viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kentällä tehtävän maanpuolustustyön määrä tulee lisääntymään. Apulaiskomentajan tehtävän lisääminen organisaatioomme parantaa prikaatimme toimintaedellytyksiä ja johtamiskykyä erityisesti yhteistoimintaan liittyvissä asioissa maakunnissa. Karjalan prikaatin rakennuskantaa ja harjoitusalueita on kehitetty joukkoosaston laajentumisen rinnalla. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen ovat edenneet pääosin kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Menossa ovat nyt mm. majoituskasarmien peruskorjaukset sekä raivaamiskoulutuksen vaatimien koulutuspaikkojen rakentamiset. Lisäksi ampumaratoja parannetaan vastamaan koulutustarvetta ja tiukentuvia ympäristömääräyksiä. Karjalan prikaatissa vallitsee erinomainen me-henki. Olemme aina olleet valmiina uudistuksiin ja haluamme aidosti kehittää joukkoosastoamme yhä suorituskykyisemmäksi yhtymäksi. Olemme ylpeitä siitä, että Karjalan prikaati on kehitettävä joukko-osasto, jonka merkitys ja suorituskyky kasvavat puolustusvoimauudistuksen myötä. Tulemme tekemään parhaamme, että yhteistoiminta kaikkien Etelä-Savon maanpuolustukseen liittyvien toimijoiden kanssa jatkuu tulevaisuudessakin vähintään yhtä hyvänä kuin se on perinteisesti aina täällä ollut. Jari Kallio Prikaatikenraali Karjalan prikaati SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY Porrassalmi 225 Kuvat: Jarmo Syyli. Sotilasperinneyhdistys järjesti 13.6.1789 käydyn Porrassalmen taistelun muistoksi taistelunäytöksen ”Porrassalmi 225” 14.6.2014. Tapahtuma onnistui suunnitellusti ja keräsi paikalle odotettuakin runsaamman yleisöjoukon. Näytös ei olisi ollut mahdollinen ilman paikallisten maanpuolustusjärjestöjen osallistumista sekä puolustusvoimien, kaupungin, eri yritysten ja yhteisöjen tukea. Näytöstä seurasi parituhantinen yleisö. Yläkuvassa kiivas lähitaistelu käynnissä Porrassalmen harjulla. Kiitokset kaikille näytöksen valmisteluissa ja toteutuksessa mukana olleille! Näytöksestä on tehty DVD, jota voi hankkia sotilasperinneyhdistykseltä. Sotahistoriaa ja Karjalan kulttuuria perinnematkan 2014 raportti Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmen perinnematka keväällä 2014 suuntautui 1.-4.5. Karjalan kannakselle ja Kronstadtiin. Mukana oli linja-autollinen vanhoja ja uusia sotahistoriasta ja Karjalan kulttuurista kiinnostuneita. Yhdistyksemme järjestää Mikkelin lukiolaisille vuosittain kirjoituskilpailun, jossa voittajan palkintona on perinnematka. Tällä tavoin tietoa maamme historiasta ja sotiemme merkityksestä siirtyy konkreettisesti myös nuorisollemme. Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli jo Suomen puolella. Vierailimme Immolan rajamuseossa ja lentokentällä, jonne Hitler tuli onnittelemaan marsalkka Mannerheimia hänen 75-vuotispäivänään. Saksalainen lento-osasto Kohlmey on saanut ansaitsemansa muistokiven lentokentän reunalle. Museon sisä- ja ulkotilat yllättivät monipuolisuudellaan. Sotilaskodin munkkikahvien jälkeen siirryimme rajan ylityksen muodollisuuksiin, jotka hoituivat ennätysvauhdilla molemmin puolin rajaa. Pyhän Nikolauksen Merkirkko Kronstadtissa, edessä matkan historia-asiantuntija Heikki Kupiainen ja kirjoituskilpailun voittaja Tilda-Maria Turunen SAVON VASAMA 2•2014 13 Rajan jälkeen pääsimme sotahistorian kohteisiin. Talvisodan ja jatkosodan ratkaisutaistelujen paikoilla saimme neljän päivän aikana jokaisessa tarkat tietoiskut taistelujen etenemisistä. Tutustuimme suomalaisten mieliin pysyvästi jääneisiin tärkeisiin taistelupaikkoihin, kuten Tali-Ihantala, Portinhoikka, Leipäsuo, Pasurinkangas, Valkeasaari, Siiranmäki, Kuuterselkä, Äyräpää ja Vuosalmi. Tarkastelimme taistelupaikkoja maastossa ja saimme havainnollista tietoa alkuperäisillä paikoilla. KRONSTADT Majoituimme Karjalan kannaksen keskeiselle paikalle Kiviniemeen, josta oli hyvä tehdä päivän retkiä eri suuntiin. Pisin matka suuntautui Pietarin edustalle Kronstadtiin, joka oli aiemmin suljettu sotilasyhteisö, mutta on nyt pietarilaisten suosima lomakohde. Saarella tutustuimme uuden veroiseksi saneerattuun syksyllä 2013 avattuun ortodoksiseen kirkkoon, joka oli väreissään ja loistossaan vaikuttava. Pistäydyimme myös tunnelitietä Suomenlahden etelärannalle ennen paluuta Terijoelle. Terijoen kuulut hiekkarannat ovat enää kalpea muisto entisestä, kun merihiekkaa on imuroitu Pietarin rakentamiseen ja Kronstadtin patotiehen. Karjalan kannaksella on 1990-luvulta alkaen voitu pystyttää muistokiviä taistelupaikoille yhteisymmärrykses- Yhdistyksen seppele Siiranmäen muistomerkillä, kunniavartiossa Heimo Marttinen ja matkanjohtaja Ari Kuikka sä venäläisten kanssa. Kaksikieliset muistokivet lisäävät myös naapuriemme tietoisuutta historiasta. Laskimme seppeleen Siiranmäen taistelun muistomerkille. Sotahistorian lisäksi saimme täsmätietoa mm. eri pitäjien historiasta, luonnosta, ihmisistä ja elinkeinoista sekä karjalan kielestä. Karjalan kannaksella elämä on muuttunut viime vuosina kaksijakoiseksi. Maaseudun ihmiset elävät edelleen pysähtyneessä maailmassa kallellaan olevissa puutaloissaan hyvin hoidetun kasvimaan vieressä, mutta niiden rinnalle ja osin tilalle on syntynyt korkein suojamuurein varustettuja huviloita ja suuria, ylellisiä huvilakyliä pietarilaisten lomapaikoiksi. SUDENHÄNTÄ Kannakselle on syntynyt matkailuyrityksiä. Vierailimme yksityisessä Sudenhäntä-talvisotamuseossa, jonka yhteydessä on suuri hotelli ja laaja lomamökkialue Vuoksen rannalla. Museossa esiteltiin tasapuolisesti sodan kulkua myös Suomen näkökulmasta. Rautuun on rakennettu nykyaikainen ja monipuolinen laskettelu-, urheiluja huvittelukeskus, joka oli vastasataneen lumen peitossa toukokuun alussa vierailumme aikana. Pietarilaisten lomanviettäjien jokaviikkoiset pitkät autojonot ovat Kannaksen maanteillä saaneet aikaan, että tiestöä on ryhdytty parantamaan ja rakentamaan täysin uusia teitä, kuten monikaistainen moottoritie Pietarista Kannaksen halki pohjoiseen, tulevaisuudessa Muurmanskiin asti. Parantuvien yhteyksien seurauksena alue tulee entistä houkuttelevammaksi pietarilaisille lomanviettäjille. Viimeisetkin suomalaisen Karjalan kannaksen vanhat näkymät ovat pian olemassa vain muistoissamme. Jäämme odottamaan ensi kevään matkaa, kohde tarkentuu myöhemmin. Teksti Matti Lakio Kuvat Heimo Marttinen Matkalaiset Sudenhäntä- museossa 14 SAVON VASAMA 2•2014 SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY:N TOIMINTAA 2014 SYKSYN 2014 ESITELMÄT Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry järjestää yhdessä Etelä-Savon kadettipiirin ja Jalkaväkimuseon kanssa esitelmäsarjan kesän 1944 taisteluista. Tilaisuudet järjestetään Jalkaväkimuseon ritarisalissa Mikkelissä. Alkamisaika klo 18.00. Sotilaskodin kahvipiste avoinna klo 17.30 alkaen. Esitelmöitsijät aiheineen: • Tiistai 21.10. everstiluutnantti Janne Mäkitalo ”Suurhyökkäys kannaksella” • Tiistai 11.11. eversti Markku Riittinen ”Vetäytyminen Itä-Karjalasta” • Tiistai 2.12. eversti Martti Kukkonen ”Ilomantsin taistelut”. Käsiohjelma 5 euroa. Tervetuloa! Suur-Savon Reserviläiset voitokkaina 69. Oltermannin viestissä. 69. Oltermannin viesti kilpailtiin maaliskuun 19. - 20. päivä Etelä-Karjalan maastoissa. Poikkeuksellisen kisasta teki se, että perinteiseen tapaan kisaa ei voitu lumen puutteessa hiihtää, vaan kilpailijat suoriutuivat viestistä juosten. A-sarjan voittajaksi selvisi Kainuun prikaati ja B-sarjan voittajaksi Suur-Savon reserviläiset. A-sarjan muut mitalisijat menivät Utin Jääkärirykmentille ja Reserviupseerikoululle. B-sarjan kakkoseksi kiri Etelä-Karjalan reserviläiset ja kolmanneksi Pohjois-Karjalan reserviläiset. Oltermannin hiihto on puolustuvoimien vanhin kisa, sillä se on järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1951. Kauttamme laadukkaat varusteet metsästykseen,kalastukseen ja ampumaurheiluun. JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY Puh. 020 787 0500, fax 020 787 0501 www.aseliike.fi Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA Puhelin (015) 770 4400 Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA Puhelin (015) 770 4400 SAVON VASAMA 2•2014 15 ARJEN TURVAA -TAPAHTUMA KOKOSI KANSAA PIEKSÄMÄELLÄ 24.5.2014 Pieksämäen mittakaavassa suuren luokan tilaisuudeksi luokiteltava laajamittainen yleisötapahtuma moninaisine esityksineen ja näyttelyineen sekä myyntikojuineen keräsi lähes ennätysyleisön perinteellisiin Pieksämäen kauppatorin kevätkauden avajaisiin. Lukuisat oheisohjelmat vetivät perheitä ja kansalaisia liikkeelle tuhatmäärin. Torilla kannatti kyllä käydä, sillä harvoin on ollut yhtä paljon näkemistä ja kokemista aivan kaupungin keskustassa. Merkittävän osan tilaisuuden koulutuksellista elämyksistä tarjosi Arjen Turvaa – tapahtuman puitteissa Etelä-Savon Pelastuslaitos yhdessä Puolustusvoimien, Maanpuolutustuskoulutusyhdistyksen Pieksämäen koulutusosaston, Pieksämäen Reserviupseerikerhon, reserviläisyhdistyksen, Maanpuolustustusnaisten, Naisten valmiusliiton, Lottaperinneyhdistyksen sekä Maakuntakomppanian toimijoiden kanssa. Mukana omilla osastoillaan olivat myös Poliisi ja Ensihoitokeskus sekä Vapaaehtoinen pelastuspalvelun edustajina Pentti Saarinen ja Sulo Jakovlev. Arjen Turvaa tapahtuman järjestelyvastuussa maakunnassamme oli tänä keväänä Etelä-Savon Pelastuslaitos. Muiden toritapahtumien koor16 SAVON VASAMA 2•2014 dinoinnista vastasi Pieksämäen tapahtumaverkko Terho Häkkisen johdolla. Harvoin on MPK:n esittelyteltoissa ollut sellaista vilskettä kuin tällä kertaa. Oma osuutensa hyvään yleisömenestykseen oli tietenkin säällä, joka hemmotteli ensimmäistä kertaa sitten pitkän ja ennätyskylmän kevään. Pieksämäen paikallisosaston johtamalla toimintapisteellä oli myös yleisölle suunnattu Etelä-Savon Maakuntakomppanian järjestämä RUL:n toimintapäivään liittyvä rynnäkkökiväärin lipastuskilpailu. Kymmenen patruunan tehtävän voitti Jukka Kinnunen ajalla 10,03. Toiseksi sijoittui Jari Hynninen (11,71) ja kolmanneksi Terho Häkkinen (11,77). Marianne Häkkinen joukkoineen vastasi rastipisteestä saaden kymmeniä osallistujia innostumaan kilpatehtävästä ja taistelemaan Osuuspankin palkinnoksi lahjoittamista sammutuspeitteistä. Pieksämäen sotahistoriaan tarkkaan perehtyneet asiantuntijamme Asko Hankilanoja ja Mikko Heiskanen saivat auringon paahtamassa teltassa todellisen ”tulikasteen” Askon esitellessä Naarajärven sotavankileirin toimintaa DVD – laitteiden hohteessa. Mikko puolestaan järjesti ansiokkaan kalustonäyttelyn keräämästään Pieksämäen talvisodan pommitusten aikaisesta sotasaaliista ym. autenttisesta löytötavararasta mm. Nikkarilan entisen metsäkoulun alueelta. Vanhat ajoneuvot ja aseet ovat aina takuuvarma vetonaula näissä tilaisuuksissa. Tällä kertaa mukana oli myös aito ”Nasu”, jota esitteli ylpeänä ajoneuvon uusi omistaja Topi Nenonen. Pelastuslaitoksen rastilla esittelytehtävissä oli henkilönostintaan palolaitoksen pelastusnäytöksessä käyttänyt Topin isä Olli. Kuljetusliike O. Nenonen on antanut vuosien varrella mittavan panokOlavi Nenosen nosturiauton ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen näytös, potilas (kylmäkalle) saatiin ulos palavasta kerrostalosta järjestävää joukkoa: Heikki Jäntti, Jiri Sepponen, Toni Harjunen, Marianne Häkkinen, Mikko Heiskanen, Ano Teittinen, ja hanurissa Marko Lyyra. Kuvasta puuttuu Topi Nenonen ja Asko Hankilanoja sekä Olli Häkkinen. sen eri maanpuolustustapahtumissa Pieksämäen seudulla milloin omilla museoajoneuvoilla, milloin erilaisilla kuljetuspalveluilla mm. Kukkarojotoksilla ja ansaitsee täten kunniamaininnan toiminnastaan vuosien varrella. Tällä kertaa oli myös maanpuolustusaiheista musiikkia kuultavissa esittelytelttojen lähimaastossa. Siitä piti huolen ansiokkaasti reservin korpraali ja Pieksämäen Seudun Reserviläisten nykyinen puheenjohtaja Marko Lyyra. Tässä voisi jo sanoa, että Pieksämäeltä löytyy osaajia todella moneen tarpeeseen. Järjestettiin sitten kriisinajan koulutusta tai sitten viihdytystoimintaa reservin ”rintamamiehille ja naisille”, aina löytyy sopiva taitaja kehiin. Niin, ja ei sovi unohtaa Heikki Jänttiä ja Juha Huttusta ja muita uskollisia Pieksämäen tukijoukkoja Joroisista. Kaiken kaikkiaan Arjen Turvaa – tapahtuma oli mieltä nostattava kokemus, niin meille järjestäjille, kuin suurelle yleisöllekin saamastamme positiivisesta palautteesta päätellen. Se, että innostunutta väkeä riitti alueellamme, johtui kaiketi myös siitä, että Puolustusvoimien edustajat olivat saapuneet kalustoineen torille. Rai- Lipastustehtävässä opastaa Jiri Sepponen, tytöt eivät kilpaile, mutta isä päästi kokeilemaan, mitä sanoi äiti? vaajarobotti ym. mielenkiintoiset varusteet vetivät omalta osaltaan kansaa puoleensa. Kaikkien turvapäivän järjestäjä osapuolten keskittäminen samaan ”linjastoon” oli hyvä asia. Tämä kertoo arjen turvallisuudesta vastaavien viranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöissä ja koulutusorganisaatioissa toimivien reserviläisten kiitettävästä yhteistyöstä ja hyvästä yhteishengestä Pieksämäellä ja koko Etelä-Savossa. Tästä on hyvä jatkaa toimintaamme yhteisen turvallisuuden eteen. Kaikkia Arjen Turvaa –tapahtuman järjestäneitä osapuolia kiittäen ja tervehtien! Ano Teittinen Majuri (res) SAVON VASAMA 2•2014 17 Maanpuolustusjuhla Rantasalmella 1.3.2014 Reservi ja yleinen asevelvollisuus kuuluvat yhteen Yleinen asevelvollisuus ei ole ainoastaan kustannustehokas tapa tuottaa riittävän suuri reservi puolustusjärjestelmälle, se on perheet ja kansan järjestelmään liittävä,huolella vaalittava kruununjalokivi. Palvelusaika ei ole elämänkään tai yhteiskunnan kannalta hukkaan heitettyä aikaa, sillä hyödyttäähän muun muassa puolustusvoimien johtajakoulutus siviilielämää. Myös pääosa raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettajista koulutetaan puolustusvoimissa. Asepalvelus muistuttaa myös fyysisen kunnon merkityksestä yhteiskunnassa, missä kasvava osa väestöstä kuuluu huollettaviin. Kaikki kotiutetut palaavat reserviin muuttuneina miehinä ja naisina ja useimpien kohdalla muutos on positiivinen. Asevelvollisuudesta on siis pidettävä huolta, kehotti kenraaliluutnatti evp. Paavo Kiljunen Suur-Savon maapuolustusjuhlassa Rantasalmella maaliskuun 1. päivänä. Rantasalmen koulukeskuksessa pidetyn maanpuolustusjuhlan juhlapuhujaksi kutsuttu Kiljunen uskoo, että Suomen puolustus perustuu puolus18 SAVON VASAMA 2•2014 tusvoimauudistuksen jälkeenkin hyvähenkiseen, hyvin koulutettuun ja puolustustahtoiseen reserviin. Ammattisotilaat muodostavat henkilöstön rungon erityisesti ylempien johtajatehtävien osalta. Runko täydentyy reserviläisistä. Myös vapaaehtoiselle toiminnalle jää kysyntää, vaikka kertausharjoitusten määrä tulevaisuudessa nouseekin. Kiljunen sivusi juhlapuheessaan myös Nato-keskustelua. Kiljusen mielestä liittoutuminen voisi tuoda ratkaisevan lisän siihen, ettei puolustusjärjestelmän käyttöön koskaan jouduttaisi. Lisäksi jäsenyys teki- si nykyisenkin kumppanuuspohjalta harjoitetun yhteistyön huomattavasti yksinkertaisemmaksi molemmille osapuolille. Liittoutumiskeskustelussa on muistettava kuitenkin, ettei Suomi voi ulkoistaa puolustustaan kokonaan. Kenraali Kiljunen kiitti juhlan järjestäjiä mahdollisuudesta päästä puhumaan synnyinpitäjäänsä. Rantasalmella on historiallista perspektiiviä maanpuolustusjuhlan pitopaikaksi. Onhan täällä toiminut Kadettikoulun edeltäjä, Haapaniemen sotakoulu vuosina 1780–1819. Alueella on myös taisteltu. Kustaa III:n sodassa vuonna 1789 venäläiset lyötiin Parkuinmäen taistelussa. Tuo taistelu oli Ruotsi-Suomen maavoimien ensimmäinen hyökkäysvoitto sitten Kaarle XII:n ajan. Rantasalmelaista näkökulmaa maanpuolustukseen löytyy myös viime sodista. Etenkin talvisodan loppuvaiheet muistetaan Kiljusen mukaan paikkakunnalla erityisen hyvin. Maaliskuun kuudentena päivänä pitäjä menetti 46 poikaansa Laatokan Petäjäsaaren taisteluissa yhden ainoan tuhoisan päivän aikana. Samassa taistelussa kokivat kovia myös monet muut Savon pitäjät, muiden muassa Enonkoski ja Nilsiä. Kaikkiaan tuossa taistelussa kaatui yhden päivän aikana ainakin 117 miestä. Talvisodan lopputuloksena oli kovia kokenut, mutta edelleen vapaa isänmaa, Kiljunen muistutti. MEILLÄ ON VASTUU TOISISTAMME Maanpuolustusjuhla aloitettiin seppeleenlaskulla ja hartaushetkellä Rantasalmen sankarihaudoilla. Nämä sankarihaudat kertovat ajasta, jolloin useimmat miehet ja naiset ristivät kätensä ja rukoilivat Jumalaa heittämään sen pelastavan köyden vetämään pois ahdingosta, pois sodasta, johon oli jouduttu. Sankarihaudat muistuttavat meitä myös siitä, että sotaa ei saisi enää koskaan syttyä. Meillä kaikilla on tänäkin päivänä edelleen vastuu toinen toisistamme, muistutti kirkkoherra Jussi Leppäniemi. Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja, vääpeli Raimo Mikkonen totesi sankarihaudoilla ja muistomerkeissä näkyvien tekstien herättävän monia ajatuksia ja kysymyksiä. Mikkosen mukaan ne kertovat karulla todellisuudella siitä halusta ja uhrivalmiudesta, jolla maatamme on puolustettu. Hän muistutti, että sodista selvittiin vahvan yhteishengen, tahdon, rintamalla taistelleiden sotilaiden peräänantamattomuuden ja kotirintaman kestämisen ansiosta. Meidän ja tulevien sukupolvien velvollisuus onkin ylläpitää ja rakentaa maallemme entistä parempi tulevaisuus, Mikkonen velvoitti. Keskuskoululla pidetyn maanpuolustusjuhlan tervetulosanoissa SuurSavon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja, kapteeni Pentti Nuutilainen palautti mieliin Rantasalmen aseman rajapitäjänä Savon sotilaallisessa historiassa. Täällä on toiminut sotilaita niin rauhan kuin sodan töissä, unohtamatta naisten panosta lottina ja kotirintamalla. He kaikki ovat antaneet oman vahvan ilmeen paikkakunnalle, Nuutilainen korosti. Nuutilainen mainitsi käynnissä olevan puolustusvoimauudistuksen merkitsevän monissa osissa maata, mukaan lukien oma maakuntamme, puolustusvoimien näkyvyyden heikkenemistä. Reserviläisten ja maanpuolustusnaisten sekä kaikkien muidenkin maanpuolustusjärjestöjen yksi tärkeä tehtävä onkin edistää omilla kotiseuduillaan tuota näkyvyyttä. NAISET HUOMIOITAVA MAANPUOLUSTUSKOULUTUKSEN KOHDERYHMÄNÄ ERIKSEEN Maanpuolustusnaisten Liiton Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Ella Liukkonen kertoi tervehdyksessään, että Maanpuolustusnaisten Liitto täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Liitto perustettiin, kun kaksi suurta naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevää liittoa, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö yhdistivät toimintansa. Liukkonen painotti maanpuolustusnaisten kasvavaa merkitystä kokonaismaanpuolustuksen edistämisessä. Naisten maanpuolustustahdon – niin tiedon ja taidon – kuin myös henkisen ja fyysisen kunnon vahvistamisen lisäksi liiton tavoitteena on kouluttaa ja kannustaa naisia valmentautumaan kriisi- ja poikkeusolojen tehtäviin. Jos kouluttautuminen on nousujohteista ja sitä kautta voi edetä esimerkiksi koulutus- ja tukiyksiköiden eri tehtäviin, motivoi se kouluttautumaan, Liukkonen muistutti. Naisille sopivia tehtäviä löytyy tukitoiminnoissa, kuten henkilöstön vastaanotto- ja varustustehtävissä ja kuntotestaajina, Koulutus ja tuki -yksikön tiedottajina sekä Varautumis- ja turvallisuus -koulutuksen johto- ja kouluttajatehtävissä. Monen suuren tapahtuman on mahdollistanut puolustusvoimien antama huomattava tuki. Olemme saaneet käyttöömme tiloja, varusteita ja kalustoa. Naisilla on myös ollut mahdollisuus osallistua puolustusvoimien valtakunnallisiin paraateihin. Tämä kaikki viestii meille, että toimintamme koetaan merkittäväksi, maanpuolustuksen yhdeksi osaksi, Liukkonen kiitteli. RESERVILÄISEN SIVIILIOSAAMISTA HYÖDYNNETTÄVÄ Reserviupseeriliiton puheenjohtajuuden kuluvan vuoden alussa vastaanottanut kapteeni Mikko Halkilahti kertoi Rantasalmen matkansa olevan osa liiton johdon piirikierrosta, jonka aikana on tarkoitus vierailla RUL:n kaikissa piireissä ja tavata mahdollisimman paljon kenttäväkeä. Halkilahti otti tervehdyksessään kantaa myös käynnissä olevaan puolustusvoimauudistukseen nähden siinä myös myönteisiä vaikutuksia. Vaikka uudistuksen myötä varuskuntia ja soittokuntia joudutaan lakkauttamaan, puolustusvoimien henkilökuntaa vähentämään ja sodanajan joukkoja pienentämään, on uudistuksella myös positiivisia vaikutuksia. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen esitteli uudistusta julkituotaessa 12 kohdan listan, jolla parannetaan reserviläisten hyödyntämistä puolustusratkaisussamme. Halkilahti kertoi Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta tekemästä kyselystä, jossa kartoitetaan reserviläisten halukkuutta poikkeusolojen tehtäviin ja oman siviiliosaamisen antamaa lisäarvoa eri tehtävien hoitoon. Kysely on tärkeä, koska puolustusvoimat on luvannut tulevaisuudessa paremmin hyödyntää reserviläisten siviiliosaamista. Toivottavasti kyselyyn osallistuu paljon reserviläisiä, jotta se saataisiin koko Suomen kattavaksi. Halkilahdesta on ollut ilo seurata puolustusvoimien ennakkoluulotonta ajattelutapaa reserviläisten koulutuksen ja vapaaehtoisen maapuolustuskoulutuksen kehittämisessä. Hänen mukaansa suunnitelmat näyttävät hyviltä. ja mielenkiinnolla odotetaan niiden toteutumista ensi vuoden alussa. Mikko Halkilahden mukaan myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli tulee uudistuksen myötä puolustusvoimien strategisena kumppanina kasvamaan. Hän totesi MPK:n olevan maanpuolustusjärjestöjen oma koulutusorganisaatio, joka tarjoaa sekä sotilaallista että varautumiskoulutusta kaikille kansalaisille vuosittain yli 75.000 kurssivuorokautta. MPK:n sotilaallisesta koulutuksesta puolet on puolustusvoimien tilaamaa koulutusta, joka on suunnattu sodan ajan joukkoihin sijoitetuille. SAVON VASAMA 2•2014 19 ”VELVOLLISUUS SUORITETTU” Reserviläisliiton varapuheenjohtaja, sotilasmestari Osmo Suominen näki Rantasalmen maanpuolustusjuhlan kaltaisten tapahtumien merkityksen maanpuolustustahdolle kiistattomana. Hän totesi, että jo yksin Rantasalmen historialla on kaikkia velvoittava viesti. Suomisen mielestä on kuitenkin valitettavaa, että tämä viesti ei tavoita nykyisin kaikkia suomalaisia. Etenkin nuoret ovat alttiita myös toisenlaisille viesteille. Esimerkiksi internetissä pyörinyt, yleisestä asevelvollisuudesta luopumista esittävä “Ohi on” -kampanja on onnistunut saamaan huomiota ja kannatusta nimenomaan nuorten keskuudessa. Yleisen asevelvollisuuden puolustaminen on Osmo Suomisen mielestä Reserviläisliiton velvoite ja sen puolesta liitto on aloittanut “Velvollisuus suoritettu” –kampanjan, jossa armeijan käyneitä suomalaisia kannustetaan ilmaisemaan tukensa asevelvollisuu- delle käyttämällä Velvollisuus suoritettu -pinssiä. INTISTÄ EVÄITÄ SIVIILIELÄMÄÄN armeijasta. Varusmiespalvelus antaa nuorille tärkeitä eväitä myös siviilielämää varten ja voi ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Juhlaan toivat tervehdyksensä myös puolustusvoimien Itä-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti ja Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen. Noin parisataa henkeä koonneen maanpuolustusjuhlan musiikista vastasi Ratsuväen perinnesoittokunta johtajanaan kapellimestari Antti Hirvikallio. Juhlan juonsi yliluutnantti Pekka Hynninen. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Suur-Savon Reserviupseeripiiri, Suur-Savon Reserviläispiiri ja Maanpuolustusnaisten Liiton EteläSavon piiri. Tapahtuman järjestelyjä tukivat Puolustusvoimat, Rantasalmen kunta, Rantasalmen seurakunta, Rantasalmen Reserviupseerikerho ja Rantasalmen Reserviläiset. 3U Z H L HY Z U H 3 YL Z H 3U YLHZ YLH H 3U YLHZ 3UH L Z H Y H Z U H L H U 3 Y H YL 3 Z U H Y H Z U 3 H L H U 3 Y Z H YL 3 H Z U H L H Z U 3 Y L LH 3 UH LHZ UHY 3U Y Z 3 H 3 LH Z UHY 3U YLHZ 3 Y H Z H L Z U H LH 3 H Z U 3 HY Y L H Z U 3 UH LHZ 3 HY YL LH Z U 3 H Y Z Y LH 3 UH LHZ 3U YLHZ H Y LH Z U 3 H Y Z U H Y LH 3 H Z UH LH U 3 H Y L H Z U 3 3 H Y L U Y Y LH 3 HZ 3UH Z Z 3 H H Y L H H Z U U H Y Z U H YL YL LH 3 3 H Z U 3 H Y Y L H Z Z U 3 H H Y L H H Z U U 3 H Y Z U 3 H YL YL LH 3 H Z U 3 H H Y L H Z Z U U 3 H Y L H Z UH U 3 H Y L LH H Z U 3 3 H Y Y L Z U H H Y LH 3 H Z U 3 Y L H 3 3U YLHZ 3UH LHZ UH LHZ HY YL 3 Z U 3 H H Y H Z Z U U 3 H Y L 3 Y LH LH 3 3U YLHZ 3UH LHZ H Y Z Z UHY U H Z UH LHZ 3 H Y L H Z U 3 3 H Y L Y Y 3 3U YLHZ 3UH LHZ H YLH HZ 3UH Z U H Z U H Y LH LH 3 H Z U 3 H Y Y L H Z Z U 3 H UH UH LHZ 3 HY YL L Z U 3 3LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja nyt myös jopa 5 % Bonusta. H Y YLH U Y Y LH 3 HZ 3UH Z Z Katso lähimmän toimistosi tiedot osoitteesta www.lahitapiola.fi/savo-‐karjala. 3 H H Y L H H Z U U H Y Z U 3 H YL YL LH 3 H Z U 3 H H Y L H Z Z U U 3 H Y L H Z UH U 3 H Y L LH H Z U 3 3 H Y Y L Z U H H Y LH 3 H Z U 3 Y L H 3 3U YLHZ 3UH LHZ UH LHZ HY YL 3 Z U 3 H H Y H Z Z U U 3 H Y L 3 Y LH LH 3 3U YLHZ 3UH LHZ H Y Z Z UHY U H H Z Z U 3 H Y L H H Z U 3 3 20 SAVON H UH LHZ 3 HY YL YL VASAMA 2•2014 L Z Z U 3 H H Y H Z U U H Y LH 3 HZ Z 3 H Y L 3 H Z U 3U H Y YLH L Maanpuolustusjuhlan päätössanat lausunut Rantasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lappalainen kiitti Rantasalmen kunnan ja rantasalmelaisten puolesta siitä, että juhlaa saatiin viettää Rantasalmella. Lappalaisen mukaan Rantasalmella on vahvat perinteet vapaaehtoistoiminnalle ja rantasalmelaiset toivottavat jatkossakin maanpuolustustapahtumat tervetulleiksi. Hän arveli, että ne vanhat upseerikoulutuksen jäljetkin vaikuttavat vielä. Kokeneena kutsuntalautakunnan jäsenenä Lappalainen otti kantaa myös yleisen asevelvollisuuden puolesta. 12 kutsunnat käynyt tykkimies on huolestunut varusmiespalveluksesta vapautettavien kasvavasta määrästä. Hän toivoi, että puolustusvoimat ei vapauttaisi nuoria miehiä liian helposti pois + P F OOF TU ÊÊONBJOJP JTU B W BL VVU VL TJTU BU VM JKVVSJ KP QBQBSF NQJB *EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija | Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Etelä-Savon maakuntakomppania osallistui kahteen Puolustusvoimien MPK:lta tilaamaan sotilaallisia valmiuksia kehittävään harjoitukseen. Harjoitukset pidettiin 9.-10.8. ja 22.–24.8. Kummankin harjoituksen aiheena oli kohteen suojaaminen. MAAKUNTAKOMPPANIAN KOHTEENSUOJAAMISHARJOITUS MAASTONTIEDUSTELUA KOMPPANIA SUOJAA KOHDETTA KELTAINEN ISKEE KOHTEELLE Ensimmäinen Karkialammen harjoitusalueella toteutettu harjoitus oli suunnattu maakuntakomppanian johtajille. Aiheena oli kohteen suojaamisen suunnittelu sekä suunnitelmien ja käskyjen laatiminen. Harjoitukseen osallistui maakuntakomppaniasta toistakymmentä upseeria ja aliupseeria. Harjoituspuhuttelun ja paikallispataljoonan komentajan käskyn jälkeen komppanian päällikkö laati oman päätöksensä, jonka jälkeen päällikkö käskytti joukkueiden ja ryhmien johtajat. Käytännön harjoitus alkoi maastontiedustelulla jossa johtajat suunnittelivat joukkojen ja eri toimintojen tarkan rytmityksen maastoon. Komppanian päällikkö valmisteli samaan aikaan omaa taistelusuunnitelmaansa. Lauantaina joukko kouluttajineen vietti runsaasti aikaa tiedustelemalla harjoitusaluetta ja pohtimalla erilaisia vaihtoehtoja ryhmityksille ja joukon toiminnoille. Maastosta palattiin illaksi laatimaan taistelusuunnitelmia ja käskyjä. Pitkän päivän päätteeksi harjoitusjoukko nautti saunan lämmöstä ja iltapalasta. Sunnuntaina tarkastettiin luokassa taistelusuunnitelmat ja laadittiin hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta tarkat käskyt. Harjoitus päättyi loppupalautteeseen. Harjoituksessa suunniteltiin tarkat perusteet seuraavaksi pidettävälle koko komppanian harjoitukselle. Harjoituksen johti MPK:n piiripäällikkö Ari Kuikka. Kouluttajana oli kapteeni Pekka Rytkölä ja harjoituksen vääpelinä toimi kapteeni Heikki Tonteri. Koko maakuntakomppanialle suunnattu harjoitus alkoi perjantaina 22.8. Harjoituspuhuttelun jälkeen seurasi komppanian varapäällikön yliluutnantti res. Mika Paasosen ryhmittymiskäsky maakuntakomppanialle. Käskyn jälkeen komppania varustettiin majoitusvälinein ja kohteen suojaamisessa tarvittavalla välineistöllä. Joukko ryhmittyi Karkialammen harjoitusalueelle puolustukseen ja aloitti kohteen suojaamisen edellyttämät valmistelut joukkueiden johtajien johdolla. Lauantain komppania harjoitteli rasteilla alue-etsintää, kohteen tarkastamista, vaarallisen henkilön kiinniottoa, kulunvalvontaa ja ajoneuvojen ja henkilöiden tarkastamista. Rastikoulutuksen päätyttyä alkoi normaali toiminta partioiden, tähystyspaikoilla maastoa valvoen ja monissa muissa tehtävissä, joilla kohdetta ja siellä palvelevaa henkilöstöä turvataan. Harjoituksen alusta alkaen maakuntakomppaniaa tiedusteli herkeämättä keltaisen tiedustelujoukko, joka samalla valmisteli tihutöitä suojattavaa kohdetta vastaan. Puolustajan valppauden ansiosta muutama tiedustelija saatiin vangittua ja samalla saatiin paljastettua keltaisen valmistelema toiminta. Kohteen tarkan tiedustelun jälkeen keltainen sai tehtäväksi viedä kohteelle maalinosoittimen ilmasta laukaistavien aseiden osoittamiseksi maaliin. Sunnuntaiaamu alkoi keltaisen suorittamalla kohteen pommituksella. Tulenkuvaus herätti aamu-unisimmatkin taistelijat raikkaaseen syysaamuun. Pommitusta seurasi keltaisen väkivaltainen tiedustelu kohteelle tuhojen arvioimiseksi. Keltaisen raju hyökkäys kilpistyi aktiivisen puolustajan torjuntaan ja vastahyökkäykseen. Harjoitus päättyi purku- ja huoltotoimenpiteiden jälkeen loppupalautteeseen sunnuntain iltapäivän aikana. Harjoituksesta saadun palautteen mukaan joukko piti tällaista harjoitusta tarpeellisena komppanian osaamisen kehittämiseksi.Harjoituksen johti koulutuspäällikkö Pertti Pulkkinen, kouluttajana oli kapteeni Pekka Rytkölä ja harjoituksen vääpelinä toimi kapteeni Heikki Tonteri. Maakuntakomppanian harjoituksissa pyritään kaikki mahdollinen tekemään oikeasti. Huolto pyritään toteuttamaan samalla tavalla, kun se on kriisin aikana suunniteltu tehtävän. Näin varmistetaan henkilöstön osaaminen ja joukon taistelukyvyn ylläpitämiseksi ja- palauttamiseksi tärkeän huollon onnistuminen vaikeissakin olosuhteissa. Tässä harjoituksessa huolto valmisti keittimillä ateriat harjoituksen alusta - loppuun asti. Erityiskiitos Eero Kontiselle, Riitta Roivakselle ja Mika Häkkiselle, jotka vastasivat ruoan valmistamisesta harjoitusjoukolle. Mieleen jäi erityisesti maittava makkarakeitto, Teksti ja kuvat: kapt Pekka Rytkölä SAVON VASAMA 2•2014 21 RISTIINALAISET RESERVINUPSEERIT RUOTSISSA Bertel Nelson esitelmöi Tunnetuimman Ristiinassa syntyneen henkilön everstiluutnantti Joachim Zachris Dunckerin kaatumisesta Hörneforsin taistelussa tuli 5. heinäkuuta kuluneeksi 205 vuotta. Ristiinan Reservinupseerit ry kunnioitti merkkipäivänä Dunckeria laskemalla kukat hänen syntymä- ja kotipaikalleen Kosoniemessä, johon yhdistys kaksi vuotta sitten pystytti muistomerkin. Lisäksi neljätoista yhdistyksen edustajaa teki kolmipäiväisen matkan Ruotsin Hörneforsiin osallistuakseen siellä järjestettyyn muistojuhlaan. Se oli yksi Uumajan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista. Juhlan järjestelyistä vastasi Suomesta Hörneforsiin vuosia sitten muuttanut Erik Eriksson. Vaivojaan säästämättä hän toimi myös ristiinalaisten vieraiden isäntänä ja oppaana. Matkanjohtajana toimi everstiluutnantti Tapani Hankaniemi ja linja-autoa kuljetti yliluutnantti Paavo Puhakka. Juhla alkoi sekä ruotsiksi että suomeksi toimitetulla jumalanpalveluksella Hörneforsin 1700-luvulla rakennetussa kirkossa. Kirkko oli pystyssä siis jo tuolloin, mikä loi tilaisuudelle arvoisensa tunnelman. Kirkosta siirryttiin lippulinnan perässä noin 100 metrin päässä sijaitsevalle Dunckerille vuonna 1874 pystytetylle muistomerkille. Ristiinan reservinupseerien seppeleen laski yhdistyksen puheenjohtaja kapteeni Risto Komulainen yhdessä everstiluutnanttien Tapani Hankaniemen ja Jouko Nousiaisen kanssa. Muita seppeleitä laskivat mm. Ruotsin puolustusvoimat ja Uumajan kaupunki. Hankaniemi korosti tervehdyksessään Dunckerin olleen koko elämänsä ajan ristiinalainen ja kertoi hänen perinteidensä vaalimisesta Ristiinassa. Lisäksi hän muistutti, että eversti- 22 SAVON VASAMA 2•2014 luutnantti Duncker oli sotilasarvoltaan korkein Suomen Sodassa 1808-1809 kaatunut Ruotsi-Suomen joukkojen upseeri. Hörneforsin taistelu ei sodan lopputuloksen kannalta ollut ratkaiseva, mutta se on historiallinen siksi, että se on viimeinen, jossa suomalaiset sotilaat ovat taistelleet Ruotsin lipun alla ja Ruotsin kuninkaan puolesta. Dunckerin lisäksi monta muutakin ristiinalaista joutui uhraamaan henkensä Hörneforsissa. Näistä syistä heinäkuun viides päivä on merkittävä molemmille paikkakunnille. Vänrikki Tuomas Valkonen seisoi ruotsalaisten kollegoidensa kanssa kunniavartiossa Jalkaväkimuseolta lainaksi saadussa Savon Prikaatin upseerin univormussa, jollainen Dunckerilla oli yllään. Hän kantoi lisäksi samanlaista Savon Jääkärirykmentin kelta- mustaa lippua, joka 205 vuotta sitten Dunckerin joukolla oli Hörneforsissa. Nämä pääsivät näyttävästi esiin myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Ristiinalaisia pyydettiin oman lippunsa lisäksi kantamaan myös Suomen ja paikallisen veteraanijärjestön lippuja. Everstiluutnantti Jouko Nousiainen, kapteeni Erkki Rantalainen ja yliluutnantti Markku Tuominen hoitivat nämä kunniatehtävät. Kapteeni Pentti Nuutilainen kantoi Suur-Savon Reserviupseeripiirin lippua. Lääkintäluutnantti Juha Viitanen ja kapteeni Hannu Ahonen avustivat Hörneforsissa asuvia viime sotiemme veteraaneja, josta kaksi neljästä oli jaksanut tulla paikalle. Heistä toinen, professori Fritz Bergman, kuoli vain kuukautta myöhemmin, joten hän sai osallistua viimeiseen juhlaansa suomalaisen virkapukuisen upseerin avustamana. Bergman oli muttanut Ruotsiin pian sodan päättymisen jälkeen. Ruotsalainen everstiluutnantti Bertel Nelson, joka on kirjoittanut erinomaisen kir- Kaatumispaikan muistomerkillä osa ristiinalaisista von Döbelnin muistomerkki Uumajassa jan ”Duncker ja Savon Prikaati”, piti esitelmän Hörneforsin taistelusta. Lopuksi seurasi kiertokäynti maastossa majuri Rickard Eklundin asiantuntevalla opastuksella. Yllättävää oli, kuinka laajalla alueella sekä puolustajien että venäläisten ryhmitys oli verrattuna vaikkapa 20 vuotta aiemmin käytyyn Porrassalmen taisteluun. Rakennusta, jossa kenraalimajuri Johan August Sandels oli juhlapäivällisellä venäläisten hyökkäyksen alkaessa, ei ole jäljellä. Viholliset nauttivat sitten aterian loppuun kuolettavasti haavoittuneen Dunckerin vetäessä viimeiset henkäyksensä viereisessä huoneessa. On tunnettua, että Dunckerin esimiehenä koko sodan ajan toiminut Sandels piti noin vuodessa kapteenista everstiluutnantiksi ja Miekkaritari- kunnan ritariksi kohonnutta Dunckeria luotettavimpana ja etevimpänä upseerinaan. Sandels ylennettiin vuonna 1824 sotamarsalkaksi, viimeisenä Ruotsissa. Yli kymmenen vuotta aikaisemmin ylennetty, Pommerissa syntynyt ja Savon Prikaatin komentajanakin toiminut Curt von Stedingk kuoli kuusi vuotta Sandelsin jälkeen, minkä vuoksi myös häntäkin sanotaan joskus Ruotsin viimeiseksi sotamarsalkaksi. Ristiinan reservinupseerit kävivät laskemassa kukat myös Uumajan tuomiokirkon vieressä sijaitsevalle Dunckerin haudalle ja tutustuivat viereiseen puistoon, jossa kenraalimajuri Georg Carl von Döbeln 8.10.1809 kotiutti suomalaisten sotilaiden rippeet ja piti kuuluisan jäähyväispuheensa. Tapani Hankaniemi luki puheen ”aidolla paikalla”, ei kuitenkaan ratsun selästä. Ilta vietettiin tämän jälkeen ruotsalaisten kollegoiden vieraana Uumajan varuskunnan upseerikerholla. Ristiinan reservinupseerit saaattoivat matkallaan todeta, että ruotsalaiset tuntevat Dunckerin ja Hörneforsin taistelun kulun hyvin. Kaatumispaikan muistomerkki ja hauta Uumajassa ovat hyvin hoidetut ja opastustaulut siistejä. Duncker on näyttävästi esillä myös Uumajaa esittelevissä turistioppaissa ja internet-sivuilla. Ristiinalaiset voivat täydellä syyllä olla hänestä ylpeitä. Kuluvan vuoden marraskuussa Joachim Zachris Dunckerin syntymästä on kulunut 240 vuotta. Dunckerin leski Maria Charlotta ja poika Gustaf, joka isän kaatuessa oli alle kaksivuotias, asuivat Kosoniemessä vuoteen 1832, jolloin he muuttivat Kinttulan kartanoon Artjärvelle. Emännäksi jäi Dunckerin sisko Eva Christina, joka 27.12.1810 oli Kosoniemessä vihitty Maria Charlottan veljen Carl Gustaf Tuderuksen kanssa. Hän palveli sodan ajan kapteenina lankonsa alaisena. Everstiluutnantti evp Tapani Hankaniemi Kunniavartio. Tuomas Valkonen Savon jääkärien lipun kanssa Kuvat: Tapani Hankaniemi SAVON VASAMA 2•2014 23 Marskin Marssi 2014 Perinteinen kaikille avoin ulkoilutapahtuma Marskin Marssi marssittiin lauantaina 30.8.2013 Karkialammilla Mikkelissä jo 15 kerran. Marssi on kehittynyt vuosien saatossa. Mpk:n kurssina toteutettava, eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on muodostunut suosittu tapahtuma, johon tullaan koko perheen voimin vuodesta toiseen. Miehistönkuljetusvaunu antoi kyyditystä halukkaille Mukana tapahtumassa oltiin koko perheen voimin. Reitin pystyi kiertämään myös lastenvaunujen kanssa. Puolustusvoimat esittelee tapahtumassa kalustoaan. 2014 vuorossa oli Tatra raketinheitin, raskas kranaatinheitin, panssaroitu maastomersu, maastomönkijä sekä miehistönkuljetuskalustoa. Mikkelin Reserviläiset kiittävät tapahtumaan osallistunutta yleisöä, yhteistyötahoja ja kaikkia niitä vapaaehtoisia, jotka ovat olleet mukana järjestelyissä. 24 SAVON VASAMA 2•2014 Tapahtuman järjestelyissä tavoiteltiin jokaiselle jotain-tyyppistä tapahtuman sisältöä. Vajaan 4 kilometrin marssireitti koostui poluista, pururadasta ja pienistä teistä, jotka ovat Mikkelin kaupungin ylläpitämiä liikuntareittejä. Reitin varrelle oli sijoitettu tasaisin välein erilaisia rasteja, joilla yleisö pääsi näkemään tai tekemään jotain mielenkiintoista. Lasten suosiossa olivat erityisesti frisbeegolfrata, erilaiset esiteltävät laitteet, maanpuolustusnaisten kenttäkanttiini ja tietysti yleisölle tarjottu PASI-ajelu. Varttuneempaa yleisöä kiinnostivat lisäksi myös Puolustusvoimien kalusto, ekoammuntarastit sekä esillä olleet Masin sotahistorialliset esineet. Myös ruokahuolto toimi maalialueella. Tarjolla oli aidolla kenttäkeittimellä tapahtumapaikalla keitettyä hernekeittoa, grillimakkaraa ja tietysti Sotilaskodin munkkikahvit. Sää suosi tapahtumaa ja kaiken ikäistä yleisöä tuli marssille runsaasti. Yleisöä kävi noin 670 henkilöä. Heistä pieni osa ei kiertänyt maastossa ollutta reittiä, mutta kaikki pääsivät tutustumaan lähtö-/maalialueen tarjontaan. Lisäksi tapahtumassa oli toimitsijoita n. 50 henkilöä. Vastuullisena järjestäjänä olivat Mikkelin Reserviläiset Ry. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Mikkelin Reserviupseereiden, Mikkelin Maanpuolustusnaisten, Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksen, ESLi:n, Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutuksen sekä Matti Puhakan kanssa. TAPAHTUMIA Mikkelin ja lähialueiden reserviläiset muodostivat vartio-osaston 17.6. järjestetyssä vartioparaatissa. Paraatin otti vastaan majuri Matti Ruokoski Etelä-Savon aluetoimistosta ja tilaisuuden musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Kuvat Mauri Parantala Suur-Savon Reserviupseeripiiri järjesti 4.9. jatkosodan päättymispäivänä seppeleenlaskutilaisuuden Päämajapatsaalla. Tilaisuudessa seppeleen laskivat Suur-Savon Reserviupseeripiirin lisäksi Suur-Savon Reserviläispiiri ja puolusutusvoimat. Tillaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu sekä esitelmätilaisuus Mikkelin Upseerikerholla. Kuvat Heimo Marttinen SAVON VASAMA 2•2014 25 TUNNUKSET VETERAANIEN HAUTAKIVIIN Useimmat viime sotiimme osallistuneista miehistä ja naisista ovat vuosikymmenien kuluessa kutsutut viimeiseen iltahuutoon ja ovat haudatut omien seurakuntiensa hautausmaihin. Hautausmailla kulkiessaan näkee usein hautakiven, jonka alla, syntymävuodesta päätellen, lepää sotiemme veteraani, mutta mikään tunnus ei sitä osoita. Suomen Sotaveteraaniliiton Suur- Savon piiri ja sen jäsenyhdistykset vaalivat veteraanien perinteitä yhteistyössä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa. Jäsenyhdistyksiä ovat Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus. Sotaveteraanien perinteen säilyttämistyö on jo aloitettu muistomerkkien kartoittamisella. Eräs parhaimmista perinteen säilyttämisen muodoista sekä kunnioituksen ja kiitollisuuden osoittamista on veteraanitunnuksen kiinnittäminen jokaisen sotiimme osallistuneen miehen ja naisen hautakiveen. Tunnuksia ovat kaikille veteraaneille yhteisen tammenlehvätunnuksen lisäksi veteraanijärjestöjen omat tunnukset, Sotainvalidien Veljesliitto, Rintamaveteraaniliitto, Lotta- Svärd ja Sotilaspoikatunnus. Sotaveteraaniliiton omaa tunnusta tai tammenlehvätunnusta saa tilata Suur- Savon Sotaveteraanipiirin jäsenyhdistyksiltä. Sotaveteraanipiirin jäsenyhdistyksiin kuuluneille veteraaneille tunnus on ilmainen ja muilta tammenlehvätunnus maksaa 20 euroa. Tilauksesta tulee ilmetä veteraanin nimi, tunnuksen laji ja haluaako tilaaja kiinnitysapua. Kiinnitysavun saamista varten on ilmoitettava tarkka hautapaikka. Tunnuksen hankkiminen ja kiinnittäminen ovat lähinnä edesmenneen veteraanin oman perhepiirin asia, mutta Sotaveteraanipiirin yhdistykset antavat apua ja osallistuvat tarvittaessa tunnuksen kiinnittämiseen yhdessä reserviläisyhdistysten kanssa. Tunnus kiinnitetään hautakiven edestä katsoen vasempaan yläosaan. Olkoon tavoitteenamme veteraanitunnuksen kiinnittäminen jokaisen sotiemme veteraanin hautakiveen ennen ensi kevättä, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuosikymmentä Lapin sodan viimeisten taistelujen päättymisestä. Suur- Savon Sotaveteraanipiiri KOKOUSKUTSUT Mikkelin Reservinupseerit ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Jalkaväkimuseolla torstaina marraskuun 20. päivänä klo 19.00. Ennen kokousta klo 18.00 eversti evp Markku Riittisen esitelmä: ”Elääkö Porrassalmen henki?” RISTIINAN RESERVILÄISET R.Y. Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina lokakuun 13 päivänä klo 18 alkaen Rautian yläkerrassa. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle määrätyt asiat. 26 SAVON VASAMA 2•2014 Ennakkoon tilaamalla mahdollisuus ostaa: • Porrassalmen taistelunäytösvideo a’ 10 € • esitelmäjulkaisuja • vuosikirjoja Lisätietoja ja tilaukset: jussi.saarinen@or-group.fi tai gsm 050 343 1626. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tervetuloa! Hallitus Suur-Savon Reserviläispiirin ja Suur-Savon Reserviupseeripiirin sääntömääräiset syyskokoukset järjestetään Jalkaväkimuseon tiloissa Mikkelissä maanantaina, 27.10. 2014 seuraavan aikataulun mukaisesti: 17:30 alk. kahvitarjoilu 18:00 kokousesitelmä Janne Pajunen: Jatkosodan loppuvaiheet 19:00 piirihallitusten kokoukset • 19.30 (n) piirikokoukset Kokousta edeltää Reserviläisliiton piiri-info klo 16:30 - 17:30. Museon näyttelyyn on mahdollista tutustua klo 16 alkaen. TERVETULOA Piirihallitukset ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN KOMENTAJAN AMPUMAKILPAILU Lauantaina 6.10 70 reserviläistä kilpaili paremmuudesta rynnäkkökivääriammunnassa Kyrönpellon ampumaradalla. Kilpailussa reserviläisten ampumataitoja testattiin aseen kohdistamisella. Kilpailussa ammuttiin 10 kohdistus laukausta 10 laukausta 60 sekuntiin ja 10 laukausta kääntyviin tauluihin taulujen ollessa näkyvillä 10 sekuntia. Kilpailun johtajana oli ylivääpeli Petri Turtiainen. Osallistujat kokivat kilpailun reserviläishengen nostattajana. Kilpailu oli myös oivallinen testi miten ampumataidot ovat säilyneet. Tapahtumalle toivotiin jatkoa tulevina vuosina. Kapteeni Pekka Rytkölä Alueupseeri Etelä-Savon Aluetoimisto Miten näet ammunnan vaikuttavan reserviläistoimintaan ja maanpuolustustahtoon? Ammunta on aina hyvästä varsinkin kun pääsee sodanajan varustuksella ampumaan kilpaa. Uskoisin kilpailun nostavan maanpuolustustahtoa. Jatkuvatko ammunnat tulevaisuudessa? ”Toivon, että ammunnat jatkuisivat tulevaisuudessakin”. Everstiluutnantti Jussi Haikarinen Operatiivisen osaston johtaja EteläSavon aluetoimisto Millaisena tapahtumana näet ammunnan reserviläistoiminnassa? ”Kaikki reserviläistoimminnan tapahtumat ovat tärkeitä olipa kysymys ammunnasta tai muusta koulutustapahtumasta. Tapahtuma on helpoin tapa järjestää ammunnan koulutus isommalle joukolle, niin ettei se rasita puolustusvoimia. Reserville tämä on hyvä tapahtuma, koska tässä tulee suoritteita hyvin päivän aikana. Nämä ovat tärkeitä tapahtumia ja näitä pitäisi olla enemmän”. Onko tapahtumasta hyötyä värvättäessä reserviläisiä mukaan toimintaan? ”Kyllä luulen että reserviläiset odottavat toimintaa. Tämä on yksi porkkana jota voidaan käyttää. Samalla kehitetään yksittäisen henkilön taitoja” Miten voitaisi ammuntaa kehittää enemmän reserviläistoimintaa tukevaksi? ”Kohdistusammunnan jälkeen voitaisi rakentaa toimintarata, jolloin ammunta poikkeaisi kouluammunnasta. Radalla voitaisi toimia partio- tai ryhmäkokonaisuudessa”. Hannu Tirkkonen Mikkelin Reserviläiset Ampumaosaston johtaja. Miten tapahtuma onnistui? Tapahtuma onnistui käsikirjoituksen mukaan. Ammunta on aina hyvä tapahtuma reserviläistaitojen ylläpitämiseksi. Osallistujamäärä näyttää olevan samaa luokaa kuin viimevuonakin. Olisi hyvä, jos kilpailut jatkuisivat tulevaisuudessakin. Ampujien kannalta olisi hyvä, jos olisi kilpailut keväällä ja syksyllä”. Teksti ja kuvat Olli-Pekka Kanninen Kilpailun johtaja yliv Petri Turtiainen (1. oikealta) ja kilpailun tuomaristo Ensimmäisen erän ampujat SAVON VASAMA 2•2014 27 OSA 1 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU TURTIAINEN PAULI LAITINEN PEKKA MARTTINEN TUOMO VENÄLÄINEN ARTO LAUKKARINEN TERO MIELONEN JARMO KOVANEN VILLE OTRANEN LASSI HAVERINEN ANTTI PARTTI PETRI SNICKER JARMO VALKONEN TUOMAS ERKKO MARKUS HALMINEN JARKKO IKONEN PENTTI TOIVAKKA MIKA TOIVANEN PASI ISOKUORTTI JARKKO MATTILA LASSE SAARINEN JUSSI KAIPAINEN HARRI KASKINEN VEIJO PARVIAINEN PETRI HILTUNEN JAN- AULIS SUURONEN JUKKA HILTUNEN HANNU-WALTTERI KOVANEN VELI LEPPÄNEN HEIKKI PIETIÄINEN ILKKA IMMONEN HANNU VALKONEN MAURI JUNTUNEN PIRKKA MATTILA JARMO MERILUOTO TAPIO KOLARI JANNE TIRKKONEN HANNU 186 179 175 175 174 173 172 170 169 169 169 168 167 167 167 166 166 165 165 164 163 163 163 162 162 161 161 161 160 159 159 157 156 156 155 155 PUHAKKA MIKKO GUSTAFSSON HEIKKI HOKKANEN REIJO MIKKONEN RAIMO KUVAJA TOMMI SAARIRINNE SAMI MARTTINEN JARI SIVUPURO TONI MÄKINEN PETRI PAAVILAINEN MIKKO ANTTONEN JORMA PÖLÖNEN KARI HOKKANEN HANNU KÄRKKÄINEN PEKKA KAKRIAINEN MIKKO PIISPA VEIJO PUHAKKA MATTI VÄISÄNEN JARMO KANNINEN OLLI- PEKKA MIELONEN RISTO TOIVONEN ILMARI LUUKKA MARTTI KANTANEN ARI SYRJÄLÄINEN JAAKKO RANTALAINEN ERKKI VORNANEN ARI RUOTSALAINEN PERTTI PAATOLA ERKKI TEITTINEN ANO MIELONEN JYRKI SALMELA MATTI KAIPONEN KARI TOLONEN OLAVI PUHAKKA RAINER VIENONEN MIKKO 154 153 152 152 151 150 149 147 145 144 143 143 139 136 135 132 128 128 126 124 123 118 115 115 113 105 101 97 94 76 72 69 60 53 53 JOUKKUEKILPAILU KANGASNIEMEN RESERVILÄISET. 1 MIKKELIN RESUPS 2. MIKKELIN RESUPS 1. RISTIINAN RESERVINUPSEERIT MIKKELIN RESERVILÄISET 2. SAVONLINNAN RESERVILÄISET 2. RISTIINAN RESERVILÄISET RY. 28 SAVON VASAMA 2•2014 820 804 780 775 756 736 711 KANGASNIEMEN RESERVILÄISET. 2 687 SAVONLINNAN RESERVILÄISET 1. 667 MIKKELIN RESERVILÄISET 1. 651 KANGASNIEMEN RESUPS RY. 651 SAVONLINNAN RESERVILÄISET 3. 504 HEINÄVEDEN RESERVILÄISET RY. 477 MIKKELIN RESUPS 3.265 YLENNYKSET 4.6.2014 Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 04.06.2014 MAJURIKSI PALKITUT 4.6.2014 RESERVIUPSEERILIITON KULTAINEN ANSIOMITALI Kapteeni Ilkka Vauhkonen Rinta Perttu Juhani Mikkeli ESAVALTSTO KAPTEENIKSI Hautamäki Matti Juhani Savonlinna ESAVALTSTO Jalkanen Jari Jukka Tapio Mikkeli ESAVALTSTO Otranen Lassi Otto Asarias Mikkeli ESAVALTSTO YLILUUTNANTIKSI Häkkinen Mika Juhani Mikkeli ESAVALTSTO Korhonen Jarno Tuomas Juhani Mikkeli ESAVALTSTO Suomalainen Ville Pekka Juhana Mikkeli ESAVALTSTO Tähtinen Heikki Aulis Samuli Mikkeli ESAVALTSTO LUUTNANTIKSI Björninen Manu Tapani Hirvensalmi ESAVALTSTO Koivuniemi Antti Juho Taneli Mikkeli ESAVALTSTO Kontinen Jarno Tapani Mikkeli ESAVALTSTO Korhonen Iikka Aku Taneli Mikkeli ESAVALTSTO Laitinen Joni Patrik Mikkeli ESAVALTSTO Peltoniemi Ville Pekka Antero Savonlinna ESAVALTSTO Valta Tuomas Olli Antero Savonlinna ESAVALTSTO RESERVIUPSEERILIITON HOPEINEN ANSIOMITALI Kapteeni Raimo Laamanen Kapteeni Seppo Korpelainen RESERVIUPSEERILIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI Majuri Erkki Pekka Seppä Yliluutnantti Erkki Salminen Yliluutnantti Kalevl Karjalainen Kapteeni Aimo Savolainen Yliluutnantti Lassi Kiviluoto Yliluutnantti Marko Matilainen Kapteeni Heikki Tonteri Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 04.06.2014 SOTILASMESTARIKSI: Maaranen Hannu Heikki, Juva YLIVÄÄPELIKSI: Hinkkanen Risto Juhani, Kniemi Suutari Antti Tapani, Slinna VÄÄPELIKSI: Halinen Toni Kristian, Slinna Karjalainen Jouni Pertti, Slinna YLIKERSANTIKSI: Myllys Kati M., Savonlinna Nissinen Markku Tapio Joroinen Saari Jaakko Matti E., Mikkeli KERSANTIKSI: Hämäläinen Arsi Antti H Mli Hänninen Arttu Juho V Pmäki Juutinen Ari Juhani Pieksämäki Kauhanen Asko Pentti S., Mli Kauhanen Sami Juhani, Mli Leskinen Juha Eero E., Slinna Manninen Kalle Juho Mikkeli Okkola Aapo Henri J., Puumala Vuorinen Mikko Sakari, Mli Laitinen Petri Tapani Kniemi ALIKERSANTIKSI: Laitinen Ville Jouko P., Juva Reponen Markku A., Mikkeli KORPRAALIKSI: Huhtanen Matti Tapani, Sulkava Idström Mika-Petri, Sulkava Kontinen Veli-Pekka, Puumala Oksa Juha Olavi, Savonlinna Paappanen Pasi Teemu, Pmäki Pöntinen Olli-Pekka A., Mikkeli YLIRAJAJÄÄKÄRIKSI Vasara Pekka Olavi, Juva w w w. t e ro p r i n t . f i Lukemattomia painotöitä SAVON VASAMA ONNITTELEE SAVON VASAMA 2•2014 29 Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily Baltic Reserviläisliitto Queenillä 11.-12.4.2015 60 vuotta -risteily iitto 60 vuotta -risteily Baltic Queenilla 11.-12.4.2015 nillä 11.-12.4.2015 Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily Baltic Queenillä 11.-12.4.2015 • Risteilylle pääsee mukaan edullisesti, koska liitto tukee Risteilylle pääsee mukaan osallistumista edullisesti, koska liitto tukee osallistumista • Buffet-juhlaillallinen rajattomine ruokajuomineen maksaa vain 33 Buffet-juhlaillallinen rajattomine euroa • Mahdollisuus Matkapoikien edullisiin liityntäkuljetuksiin • Nettivaraamo www.matkapojat.fi/res60 • Puhelinvaraamo 010 2323 116 (ma-ke 08.00-19.00, to-pe 08.0017.00, su 10.00-14.30) ruokajuomineen maksaa vain 33 euroa Mahdollisuus Matkapoikien edullisiin liityntäkuljetuksiin • Nettivaraamo www.matkapojat.fi/res60 • Puhelinvaraamo 010 2323 116: ma-ke 08.00-19.00 to-pe 08.00-17.00 su 10.00-14.30 30 SAVON VASAMA 2•2014 Risteilyn ohjelma Lauantai 11.4.2015 Lauantai Lauantai 11.4.2015 11.4.2015 12.00 Seppeleenlasku Hietaniemessä 12.00 Seppeleenlasku Hietaniemessä 12.00 Seppeleenlasku Hietaniemessä 13.30 13.30 Vuosikokous Vuosikokous 13.30 Vuosikokous 15.00 15.00 Tervehdysten vastaanotto Tervehdysten vastaanotto 15.00 Tervehdysten vastaanotto Juhlabuffet 1 17.30 17.30 Juhlabuffet 1 17.30 Juhlabuffet 1 Baltic Queen lähtee 18.30 18.30 Baltic Queen lähtee 18.30 Baltic Queen lähtee Tervetulosanat 18.40 18.40 Tervetulosanat 18.40 Tervetulosanat 20.30 Juhlabuffet 2 20.30 20.30 Juhlabuffet 2 Juhlabuffet 2 22.30 Jean S. Jean S. 22.30 22.30 Jean S. Sunnuntai Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily Sunnuntai 12.4.2015 12.4.2015 Ulospääsy laivasta alkaa Baltic 08.00 Queenillä 11.-12.4.2015 08.00 Ulospääsy laivasta alkaa 08.15 08.15 09.00 09.00 12.00 12.00 12.30 12.30 14.00 14.00 14.45 14.45 16.00 16.00 Lähtö tutustumiskäynneille Lähtö tutustumiskäynneille Tietoiskuja maanpuolustuksesta, yritysTietoiskuja maanpuolustuksesta, yritysesittelyitä ja muuta, ohjattua tekemistä esittelyitä ja muuta, ohjattua tekemistä Buffet 1 Buffet 1 Laiva lähtee Tallinnasta Laiva lähtee Tallinnasta Reserviläisliitto 60 vuotta -juhla Reserviläisliitto 60 vuotta -juhla Buffet 2 Buffet 2 Baltic Queen saapuu Helsinkiin Baltic Queen saapuu Helsinkiin Hytti Lux sis. erikoisaamiaisen A2 Premiun 1 hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 250,00 € 125,00 € - - 200,00 € 100,00 € - - 55,00 € 45,00 € A4 - - A2 - 90,00 € - - B4 - 75,00 € 50,00 € 40,00 € B2 120,00 € 60,00 € - - SAVON VASAMA 2•2014 31 : * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njatu o tto o s u u k s i e nta k a i s i n m a k s a m i s e e ns i s äl ty yti e tty jä e h to ja .T u tu s tum e r k i n täe s i tte e s e e n . Y h d e s s äh y v ä tu l e e . PAINO | TAITTO TEROPRINT M a i n i otuo tto .J av a i na s i a k a s o m i s ta j i l l e . Ol e m m ete h n e e ts i n u av a r te nu u d e ntu o tte e n ,T u o tto o s u u d e n .T a v o i tte l e m m es i l l etän ä v u o n n a3, 25 %tu o tto a * .Si jo i ta ts u o r a a no m i s ta m a s iOs u u s p a n k i np ääo m a a n .T u o tto o s u u d e n k o r k ojas e nm a k s a m i n e nr i i p p u v a ta i n ap a n k i nto i m i n n a ntu l o k s e l l i s u u d e s ta . K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita iv i e r a i l eo s o i tte e s s ao p . fi/ tuo tto o s uus .
© Copyright 2024