Agenda ja kokousaineisto
Turun ja Sitran kehittämiskumppanuuden ohjausryhmä 30.10.2015, Sitra klo 14-16 Agenda ja kokousaineisto Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Kokouksen pohjalta täydennetty 2.11.2015 Kokouksen osallistujat Sitra Yliasiamies Mikko Kosonen (ohjausryhmän jäsen) Johtaja Mari Pantsar-Kallio (ohjausryhmän esittelijä / sihteeri) Johtava asiantuntija Tiina Kähö Johtava asiantuntija Kari Herlevi Johtava asiantuntija Lari Rajantie Asiantuntija Laura Järvinen Viestintäpäällikkö Tuula Sjöstedt Turun kaupunki Kaupunginjohtaja Aleksi Randell (ohjausryhmän jäsen) Kehittämispäällikkö Risto Veivo (ohjausryhmän esittelijä / sihteeri) Kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen Controller Johanna Korpikoski Konserniyhtiöt ja korkeakoulut Turku Energia Oy Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Kaukolämpöjohtaja Jari Kuivanen Kehittämispäällikkö Antto Kulla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Jukka Heikkilä Turun ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö Henna Knuuttila Turun Yliopisto / Tulevaisuuden tutkimuskeskus Projektipäällikkö Keijo Koskinen Ilmastolupaus / Climate Leadership Council Projektipäällikkö Kaisa Hernberg Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Alustava agenda Yhteistyön tilannekatsaus – Mari ja Risto 1. Yhteistyösopimuksen / työsuunnitelman toteutuminen Almedalen – Pariisi Turun ilmastotavoitteet, toimintalinjat ja resurssiviisaus – Risto, Tiina ja Lari 2. Yhteistyösopimuksen mukainen valmistunut hanke Turun ilmastotavoitteet ja toimintalinjat 2020-2040 Resurssiviisaan Turun tiekartta Tulosten hyväksyminen ja keskustelu jatkokäsittelystä Energiajärjestelmän uudistamisselvitys – Tiina ja Turku Energian johto 3. Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke Hankesuunnitelma 2015-2016 Kiertotalouden yrityskiihdyttämö Bastu – Keijo ja Laura 4. Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistetty hanke Tulokset 2015 ja suunnitelma 2016 Tekstiilikiertotalouden liiketoimintapilotti – Henna ja Laura 5. Yhteistyösopimuksen mukainen uusi hanke Hankesuunnitelma 2016 – 2017 Vesi-infran innovaatiopotentiaaliselvitys – Mari ja Risto 6. Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke Avaus/suunnittelupalaveri 1/2016 META – Mari, Risto, Tiina, Tuula ja Kaisa 7. Kansalaisten ilmastolupaus Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku Mahdolliset julkistukset ja yhteiset toimet / Pariisi Viestintäjohtojen yhteispalaveri ja kumppanuuden viestintäsuunnitelma Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 ASIA 1.1. Yhteistyön taustaa: Turun kaupungin ja Sitran yhteistyösopimus 2015 - 2018 Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Sopimuksen tarkoitus ja lähtökohdat Yhteistyösopimus solmittiin 17.4.2015 kestävän kehityksen edistämiseksi. Turun kaupungin strategia (kaupunginvaltuusto 23.6.2014) tähtää kilpailukyvyn ja kestävän kasvun sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Turku on myös valinnut yhdeksi elinkeinopoliittiseksi kärkiteemakseen hiilineutraalin kiertotalouden (kaupunginhallitus 9.2.2015). Sitran toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Strategian toimintalupaukset ja tavoitteet sisältävät kestävän kehityksen, hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2040 mennessä sekä resurssiviisauden toteuttamisen kaikessa toiminnassa. Sitra luo strategiansa mukaisesti toiminnallaan edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Sitra ennakoi yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia sekä etsii käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Sitran pyrkimyksenä on kehittää Suomeen hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, jonka toteutumisen kannalta kaupunkien ratkaisut ovat kriittisiä. Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 2.11.2015 6 Osapuolten yhteisenä tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa sekä luoda, toteuttaa ja tehokkaasti viestiä kestävän kehityksen mukaisia kaupunkikehitysratkaisuja, joiden avulla luodaan Suomeen hiilineutraalia ja resurssiviisasta tulevaisuutta sekä sitä palvelevaa innovaatio- ja yritystoimintaa. Erityisenä tavoitteena on em. kehityksen ja ratkaisujen referenssialueiden kehittäminen Turun seudulle sekä Turun kaupungin kehittäminen kestävän kaupunkikehityksen kansainväliseksi mallialueeksi. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi osapuolet toteuttavat yhdessä hankkeita, joihin kumpikin osapuoli kohdistaa tarvittavan asiantuntemuksen ja muut resurssit sekä kantaa vastuunsa toteutuksesta mahdollisimman tuloksellisesti ja laadukkaasti. Hankkeiden tuloksena voi syntyä suosituksia, raportteja, kokeiluja ja uusia toimintatapoja. Hankkeita ohjataan yhdessä, niiden tulokset ovat pääsääntöisesti julkisia ja niitä viestitään aktiivisesti relevanteille kohderyhmille sekä julkisuuteen. Osapuolet voivat myös osallistaa hankkeisiin muita toimijoita kuten esimerkiksi korkeakouluja. Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 2.11.2015 8 Yhteistyötä ohjaa Turun ja Sitran yhteinen ohjausryhmä Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 ASIA 1.2. Tilannekatsaus: Yhteisten toimenpiteiden status 10/2015 Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 STATUS 10/2015: Sopimuksen yhteiset toimenpiteet Valmistuneet hankkeet: Turun ilmastopolitiikan välitavoitteet ja toimenpidelinjat 2020-2040 Hiilineutraalin resurssiviisaan kaupungin tiekartta Vihreän yrittäjyyden edistämisprojekti Bastu: yritysjalostamotoiminnan käynnistäminen yhteistyössä yritysten ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa sekä vihreän talouden kehitysrahaston valmistelu Valmistellut hankkeet / suunnitelmat: Analysoitu, miten Turun kaupunkialueella voidaan saavuttaa hiilineutraalius, jätteettömyys ja maapallon luonnonresurssien sallima kulutustaso. Käynnistetyt hankkeet: Valmisteltu välitavoite 2030 ja etenemispolku hiilineutraaliksi kaupunkialueeksi 2040 Selvitys Turun seudun energiantuotannon toteuttamisesta kotimaisilla uusiutuvilla energialähteillä sekä tämän vaikutuksista alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen ja innovaatiotoimintaan sekä ratkaisun aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin Laajan kiertotalousratkaisun selvittäminen ja kehittäminen Turun alueen jätteen hyötykäyttöä varten Ei vielä valmisteltu: Selvitys tehostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden innovaatiomahdollisuuksista, kumppanuuksista, kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista sekä vesihuollon infrastruktuurin innovaatiopotentiaalista Turun seudulla Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 ASIA 2. Turun ilmastotavoitteet ja toimintalinjat 2020 - 2040 Ohjausryhmän hyväksyttäväksi ja mahdolliseen jatkokäsittelyyn Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Climate Action Global Top-9 in Cities Report by CDP and Climate Action Group, Published in New York, Sep-2015 Turun kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen 2013 Maatalous 0% Jätehuolto 1% Teollisuusprosessit 0% Liikenne 21 % Kaukolämpö 45 % Muu polttoaine 5% Muu sähkö 14 % Erillislämmitys 11 % Sähkölämmitys 3% Turun kaupungin alueen päästöt yhteensä: 1.185 t.-CO2-ekv. Päästöt asukasta kohti: 6,51 tonnia Lähde: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Kasvener-laskenta 2013 (ennakkotieto) Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi Turun kaupungin ilmastopolitiikan toimintalinjat Kestävä energiajärjestelmä Kestävä liikkumisjärjestelmä Uuden kasvun mahdollisuuksien luominen ja hyödyntäminen Resurssiviisas kuluttaminen ja kiertotalous Yhteistyö ja osallisuus Urbaani kaupunkikehitys, energiatehokkuus ja tiivistyvä kaupunkiseutu Kestävä kasvu ja vihreä talous Puhtaampi liikenne ja terveellisempi liikkuminen Hiilineutraali joukkoliikenne 2020 Kestävä yhdyskuntarakenne Uusiutuvan, älykkään ja energiatehokkaan järjestelmän luominen Hiilineutraali energia 2029 / 2030 Kehittämiskumppanuudet ja yhteiskehittely Citizen’s Climate Pledge ja Yritysten ilmastokumppanuus Kestävän kehityksen investoinnit ja ohjaus Oman organisaation ohjaus, ekotuki sekä investointien ja hankintojen hyödyntäminen Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi Toimeenpano noudattaa kaupungin toimintamallia Talousarvio ja sopimusohjaus Keskeiset kaupungin omat toimenpiteet viedään talousarvioon ja strategisiin palvelusopimuksiin. Konserniohjaus Konserniyhtiöiden keskeisimmät toimenpiteet kirjataan talousarvioon ja niitä edistetään yhteistyössä sekä omistajaohjauksen keinoin. Kehittämiskumppanuudet Kaupunkitutkimus ja korkeakoulut Kehitysorganisaatiot ja -verkostot (Sitra, Tekes, UBC, ICLEI) Yrityskumppanuudet (WBCSD, Siemens) Viestintä, osallisuus / osallistuminen ja yhteiskehittely Hankkeet Kaupungin strategian ja toimintamallin mukaisesti toteutetaan vaikuttavia kehityshankkeita. Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi Turun kaupungin ilmastotavoitteet 2020 / 2030 / 2040 2020 Kokonaispäästöjä vähennetty vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta Asukaskohtaisia päästöjä vähennetty vähintään 30 % vuoden 1990 tasosta 2030 (/2029) Kokonaispäästöjä vähennetty vähintään 60 % vuoden 1990 tasosta Asukaskohtaisia päästöjä vähennetty vähintään 70 % vuoden 1990 tasosta Nettopäästöjä pyritään vähentämään jopa 80 % huipputasosta – HINKU Tavoitteet tullaan saavuttamaan ja ylittämään. Tavoitteet hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2009 Tähän haastetaan kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt mukaan – ILMASTOLUPAUS Tavoitteet esitetään hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja/tai valtuustolle 2040 Hiilineutraali kaupunkialue – nettopäästöt vähennetty nollatasolle Tavoite hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.6.2014 Kaikissa tavoitteissa käytössä kulutusperustainen laskenta (kasvener ja/tai CO2-raportti tai muu / paras menetelmä) – yhteensopiva carbonn, CDP ja Cities’ Global GHG Protocol Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Turun alueen GHG-kokonaispäästöt Toteutunut kehitys 1990, 2000, 2008-2014 Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040 Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti 120% Päästövähennys vuodesta 1990 0% 100% 0% Muut liikennemuodot 0% 2% 0% 10% 6% Teoll. Ja työkoneet 7% 9% 32% 2020 tavoite (Kv 2009) 80% 61% 60% 80% Teollisuuden sähkönkulutus (normeerattu) Jätehuolto Maatalous Sähkölämmitys ja maalämpö (normeerattu) Tieliikenne Kuluttajien sähkönkulutus (normeerattu) Erillislämmitys (normeerattu) 40% Kaukolämpö (normeerattu) 20% Hiilinielut, uusiutuvan energian ylijäämä ja kompensaatio 0% 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020 2030 2040 Turun alueen asukaskohtaiset GHG-päästöt Toteutunut kehitys 1990, 2000, 2008-2014 Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040 Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti 120% Päästövähennys vuodesta 1990 Muut liikennemuodot 100% 0% 1% 5% 12% Teoll. Ja työkoneet 9% 19% 80% 17% 18% 21% Teollisuuden sähkönkulutus (normeerattu) 45% Jätehuolto 71% Maatalous 60% 87% Sähkölämmitys ja maalämpö (normeerattu) Tieliikenne 40% Kuluttajien sähkönkulutus (normeerattu) 20% Erillislämmitys (normeerattu) Kaukolämpö (normeerattu) 0% 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020 2030 2040 Turun alueen GHG-kokonaispäästöt Toteutunut kehitys 1990, 2000, 2008-2014 Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040 Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020 2030 2040 Kaukolämpö (normeerattu) 399,0 553,8 506,9 454,6 447,5 412,2 484,5 473,0 473,3 317,1 121,0 29,0 Erillislämmitys (normeerattu) 191,4 140,3 93,9 84,6 84,1 79,6 78,5 76,2 76,2 62,0 31,0 0,0 Kuluttajien sähkönkulutus (normeerattu) 144,5 159,9 234,4 227,6 253,1 233,9 210,4 200,4 187,5 145,0 86,0 69,0 Tieliikenne 200,8 199,9 216,8 208,0 213,9 207,2 206,2 206,2 206,2 168,0 127,0 94,0 Sähkölämmitys ja maalämpö (normeerattu) 29,3 31,5 45,7 42,1 46,0 43,4 39,1 39,0 36,2 30,0 30,0 5,0 Maatalous 5,3 6,4 5,6 5,3 5,9 6,2 6,2 6,1 6,1 5,0 5,0 5,0 Jätehuolto 26,8 26,2 18,6 16,3 15,3 16,8 17,3 14,7 14,7 15,0 10,0 5,0 Teollisuuden sähkönkulutus (normeerattu) 60,9 53,0 68,9 61,3 60,7 50,2 47,1 46,1 40,6 30,0 20,0 10,0 Teoll. Ja työkoneet 172,5 135,3 93,9 94,9 116,8 58,7 65,3 83,2 72,6 50,0 30,0 10,0 Muut liikennemuodot 38,9 49,5 47,0 44,1 42,1 39,9 40,9 39,0 39,0 35,0 30,0 25,0 Yhteensä, 1000 t CO2-ekv. 1269,2 1355,6 1331,7 1238,8 1285,3 1148,0 1195,5 1183,8 1152,4 857,1 490,0 252,0 Tavoiteskenaariot pohjautuvat Turun kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä 2013-2014 tehtyyn päästöskenaariotyöhön sekä kaupungin omaan ja yhteistyössä Sitran ja Syken kanssa edelleen vuosina 2014-2015 tehtyyn valmisteluun. Energian kehityslinjoja on konsultoitu Turku Energian ja Turun Seudun Energiantuotannon kanssa. Sähkön päästökertoimen kehityksessä on sovellettu Energiateollisuuden visiota 2050 sekä sähkön kulutuksen kehitystrendiä vuosilta 2008-2014. Liikenteen skenaarioiden osalta on konsultoitu Syken kanssa. Tavoiteskenaariot 2020-2040 eivät ole ennsuteita hvaan kuvaavat tavoiteltavaa kehitystä, jonka kautta kaupunginvaltuustona settamaan tavoitteeseen hiilineutraalista kaupungista 2040 on mahdollisuus edetä. Väestönkasvuksi asukaskohtaisten päästöjen arvioinnissa on arvioitu yksi prosentti vuodessa, mikä vastaa viime vuosina toteutunutta kasvua ja on myös Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 ja Turun kaupungin yleiskaavan valmistelussa käytetty arvio. Kohti kestävää energiajärjestelmää TSE:n uusi CHP-laitos Naantaliin • • • Investointi 270 MEUR, valmistuu 2017 Valmius100% uusiutuvan polttoaineen osuuteen Merkittävä työllisyysvaikutus Turun Seudun Energiantuotanto Oy Kohti kestävää liikennejärjestelmää Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun oma kaavoitus Vetovoimainen kaupunkikeskusta Kestävät kaupunginosat ? ? ! ! ? Kohti kestävää kasvua Northern Triangle and Growth Corridor Kiertotalous – kestävää kasvua ja energiaa • Turku panostaa kiertotalouden kehittämiseen elinkeinopoliittisena kärkiteemana (Kh 9.2.2015). • Turku pyrkii vahvistamaan cleantechin, bio- ja kiertotalouden kehitys- ja referenssialustoja. – Julkisen sektorin on tuettava kiertotalouden kautta syntyvien uusien ratkaisujen ja tuotteiden ensimarkkina- ja pilotointimahdollisuuksia. – Kestävät liikkumis- ja energiaratkaisut sekä älykkään energiajärjestelmän kehittäminen mahdollistavat kaupunkiseudun kehityksen kärkialueeksi. Ilmastotyötä yhdessä Kestävän kehityksen investoinnit ja ohjaus Turun tiekartta resurssiviisauteen – tavoitetilat 2040 Resurssiviisas Turku 2040 Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö ja perusenergia Hajautetut innovatiiviset energiantuotantoratkaisut Energiatehokkuutta lisääntynyt, energiankulutus vähentynyt Älykkäät sähkö- ja lämpöverkot tasaavat energiankulutusta ja mahdollistavat kilpailun, energian varastoinnin ja sähköliikenteen • Energia-alalla kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa. Energiantuotanto ja -kulutus • • • • Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne • Hiilineutraalit matkaketjut • Viihtyisä, terveelliseen liikkumiseen kannustava ja tiivis kaupunkirakenne • Tavarat kuljetetaan perille huomaamattomasti, nopeasti ja vähäpäästöisesti • Palvelut ja jakamistalousratkaisut työllistävät, houkuttelevat kuluttajia ja kaupunki on mukana uusien palveluiden tuottamisessa. • Ei kaatopaikkoja tai jätteenpolttoa, vaan kiertotalous, johon sitoutuneet asukkaat ja yritykset ja, joka on luonut erikoisosaamista. • Julkisen sektorin hankinnat luovat kysyntää vaihtoehdoille ja liiketaloudellisesti kannattaville kiertotalousratkaisuille. • Opitaan ja kokeillaan yhdessä – kasvatuksesta yritysten ja työelämän ratkaisuihin – tämä luo uusia arvostuksia ja innovaatioita. Kulutus ja materiaalikierrot Ruoantuotanto ja -kulutus Vedenkäyttö ja luonnonvedet Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta • • • • Terveyttä edistävä ja monikulttuurinen ruokakulttuuri luo hyvinvointia. Ruokaa arvostetaan ja se on näkyvä osa arkea. Kaikki ravinteet kiertävät resurssiviisaasti eikä ruokajätettä ole. Ruoantuotannon ja suljetun ravinnekierron alueelliset ratkaisut luovat elinkeinotoimintaa ja lisäävät työllisyyttä 6 000htv • • • • • Ei hukkakäyttöä ja vuotoja. Ravinteet kiertoon ja ravinnontuotantoon. Hulevesiratkaisut luovat viihtyisän ympäristön. Kaupungin alueella olevat luonnonvedet hyvässä tilassa ja virkistyskeitaita. Turku vesiosaamisen edelläkävijä kaupunki ja Itämeren merkittävä suojelija Turun tiekartta resurssiviisauteen – kehityspolkuja 2016-2017 Energiantuotanto ja -kulutus • • Skanssin matalan lämpötilan kaukolämpöverkko Vihreän kasvun rahasto Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne • • • • Sähköautojen latauspisteet ja biokaasun tankkausasemat Sähköiset palvelut ja asiointi, etätyö Runkojoukkoliikennejärjestelmä Föli –kortti kattaa eri liikkumispalvelut 2017-2021 • • • • • • • 2021-2025 Naantalin monipolttoainevoimalaitos Kaatopaikan aurinkovoimala Avoimen sähkö- ja lämpöverkon järjestelmät ja liiketoimintamallit • Matkakeskuksen rakentaminen Kaupungin omistamat autot 50 % bio/sähkö Robottiautokokeilu Pyöräilyn laatukäytävät ja pyöräilyverkoston kehitys, kaupunkipyöräjärjestelmä • • • 2029 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Biopolttoaineen kestävä tuotanto ja logistiikkaratkaisu Energy smart campus • • • Levävoimala Älykäs sähkö- ja lämpöverkko Sähkön ja lämmön varastointi Täyden liikkumispalvelun matkakeskus Päästötön joukkoliikenne • • Automatisoitu liikenne Autoton ydinkeskusta Lähiruoka työllistää 2900 htv lisää. Varsinais-Suomen BKT lisäys 344 milj. € Ruoan sivuvirtojen hyödyntämisen yritysryppäät • • Turku tunnettu ruokakulttuuristaan Älykkäät teknologiat ruoan arvoketjussa Suljetun kierron taloja käytössä Sekaviemäreiden pituus -50 % Virtavesistöjen ekologiset kunnostukset toteutettu • 100 % rejektivesistä hyödynnetty Kulutus ja materiaalikierrot • Materiaalivirtaselvitys • Avoin hankintamenettely elinkaarinäkökulmalla • Oppilaitosten kiertotalousmoduulit • Kierrätyskeskuksen nettikauppa • Jakamistalouden kokeilukatu • Avoin innovaatioleiri • Palveluiden kasvanut osuus elinkeinorakenteessa • Yritysverkostoalusta: teolliset symbioosit ja uudet yritykset • Ekodesign-pilotti julkisessa rakentamisessa Ruoantuotanto ja -kulutus • • Lisätään tietoisuutta ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksista Avoin toimialat ylittävä yhteistyöverkosto • • • Veden käyttö ja luonnonvedet • • • Saneerauksen taso hallinnassa, verkostojen ikä alle 50 v Luonnonmukaiset hulevesiratkaisut huomioitu kaikissa uusissa kaavasuunnitelmissa Liiketoiminnan mahdollistaminen kaupungin vesi-infrassa • Vaihtoehtoiset proteiinilähteet Julkiset hankinnat: ravitsemussuositusten mukaiset kriteerit, pakkausten kierrätysvaateet Biojäte hyödynnetään alueellisesti ja avoimesti • Kaupungilla kompostikäymälästrategia • • • • Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta 2.11.2015 33 ASIA 3. Energiajärjestelmän uudistamisselvitys • Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke • Hankesuunnitelma 2015-2016 • Turku Energian johto mukana kokouksessa Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Turun energiaselvitys Jaana Pelkonen 27.8.2015 Turku on johtava ympäristökaupunki • Turun kaupunki on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään nopeimmin Suomen suurista kaupungeista • jopa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2013 (ja 20 / 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta). • Turku on onnistunut ja onnistumassa monissa merkittävissä toimenpiteissä • Seudullinen energiaratkaisu – uusiutuvaa energiaa ja työpaikkoja • Älykkään hajautetun uusiutuvan energian pilotointi Skanssissa ja muualla • Seudullinen joukkoliikenne ja älykkään sähköisen liikenteen kehittäminen • Itämeren suojelu, kaupunkitutkimusohjelma ja korkeakouluyhteistyö • Ympäristöalan yritystoiminta, Green Bluetech, Smart Chemistry Park • Kumppanuudet johtavien teknologiakehittäjien kanssa • Monikansallisten teknologiayritysten ja Maailman liike-elämän kestävän kehityksen neuvoston kanssa toteutettu Urban Infrastructure Initiative –prosessi (2010 – 2011 / 2014) • Siemensin kanssa toteutettu strateginen yhteistyö (2012-2015) • Strategian mukaisesti Turku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. • Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. • Ympäristönsuojelu on Turulle tärkeää ja Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa. Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 36 Hiilineutraali energiajärjestelmä Turkuun • Avainsanoja: • Hiilineutraalius • Energiatehokkuus • Resurssiviisaus • Älykkyys • Innovaatiot • Cleantech & bio- ja kiertotalous • Vihreän kasvun edistäminen sekä kehitys- ja referenssialustat • Elinkeinoelämä & yritystoiminta Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 37 Selvityksen Osa I – Energian tuotanto • Selvitys Turun seudun energiantuotannon toteuttamisesta kotimaisilla ja uusiutuvilla energialähteillä • Tavoite • Määritellä uusiutuvan energian optimaalinen tuotantoprofiili ja -määrät • Kartoittaa uusiutuvan energian lisäämisen vaikutukset alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan • Ratkaisun vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin > energiantuotannon päästövähennystavoite Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 38 Selvityksen Osa I – Energian tuotanto • Lähestymistapa & sisältö: • Kulutusennuste perustuen eri sektoreiden ennusteisiin (lämpö & sähkö); Kulutuksen joustavuus ja vaihtelevuus • Tuotantomuodot (2015 –> 2029 -> 2040); Uusiutuvat, päästöttömät, fossiiliset • Tuotantomäärät & hankinta (2015 –> 2029 -> 2040); Maksimoidaan uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet • Energian varastointi arvoketjun eri vaiheissa • Hiilinielut korvaamaan jäljellä jäävää fossiilista tuotantoa? Miten saavutetaan Netto positiivinen vaikutus? • Tuotannon aluetaloudelliset vaikutukset • Muuttuvan tuotannon vaatimat tai edellyttämät järjestelmämuutokset Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 39 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut Energian varastointi • Selvityksessä lähdetään liikkeelle energian asiakas/loppukuluttaja-ratkaisuista ja edetään arvoketjua lopusta alkuun • Lähtökohtana kulutuspään ratkaisut ja loppukäyttäjän näkökulma Jakelujärjestelmä tukee kulutuspään ratkaisuja Tuotanto & hankinta tukee kulutuspään ratkaisuja Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 40 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut • Tavoite • Määritellä parhaat tavat lisätä älykkyyttä, energiatehokkuutta, järjestelmän toimivuutta sekä alentaa hiilijalanjälkeä loppukuluttajanäkökulmasta • Kartoittaa loppukuluttajaratkaisujen tuottamisen vaikutukset alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan • Ratkaisun vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin > energiantuotannon/kulutuksen päästövähennystavoite Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 41 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut 1. Kartoitetaan eri energian kulutusmuotoihin ja käyttöön liittyvät älykkäät ja hiilineutraalit/vähähiiliset ratkaisut 2029 ja 2040 • Sähkö: • Energiatehokkuus ja älykkyys kulutussähkössä & laitteissa (kotitaloudet, julkinen sektori ml. ulkovalaistus, kaupallinen sektori, teollisuus, rakennukset, maatalous?) • Älykkäät sovellukset energianhallinnassa • Lämmityksen energiatehokkuusparannusten vaikutus • Oma hajautettu pientuotanto (prosumer) • Kulutuksen jousto • Energian varastointi loppukäyttäjäpäässä • Palvelu ja ratkaisukonseptit • Lämmölle sama konsepti kuin sähkölle • Biopolttoaineiden suora käyttö ja siihen liittyvät ratkaisut Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 42 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut 2. Järjestelmän toimivuus loppukuluttajaratkaisujen kanssa (2029 ja 2040) • Jakelu- ja verkkojärjestelmä • Logistiikka & materiaalivirrat • Varastointi järjestelmätasolla • Älykkäät ratkaisut järjestelmätasolla • Palvelut ja muut ratkaisut Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 43 Osa III - Yhdistetään selvityksen Osa I ja Osa II • Mitkä energian tuotanto- ja hankintamuodot parhaiten sopivat yhteen kulutuspuolen ratkaisujen kanssa ja palvelevat näitä (2029 ja 2040) • Tuotantomuodot ja –määrät niin että ne parhaiten palvelevat kulutuspuolen ratkaisuja • Maksimoidaan uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet • Kehityspolku vuoteen 2029 ja 2040 • Onko tuotanto- ja kulutuspuolen muutosten nettovaikutus positiivinen vai tarvitaanko lisähiilinieluja tai mahdollisesti päästökompensaatiota • Kokonaisuuden liiketoiminta- ja aluetaloudelliset vaikutukset (vaikutukset alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan) Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 44 Next steps • Tavoitteiden, konseptin ja sisällön sopiminen • Toteutustavan sopiminen ml. rahoitusosuudet & työn lopputulokset yms • Tarjouskyselyn viimeistely • Konsultin valinta • Selvityksen toteutus • Yhteistyötahot Sitra, Turku Energia, Turun kaupunki, mahdollisia muita tahoja? Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 45 ASIA 4. Kiertotalouden yrityskiihdyttämö BASTU • Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistetty hanke • Tulokset 2015 ja suunnitelma 2016 • Turun yliopisto / tulevaisuuden tutkimuskeskus mukana kokouksessa Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 BASTU – Kuudennen aallon yritystoimintaa BASTU luo toimintamallia, joka mahdollistaa tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan rakentamisen Arvonluo nti aineetont a pääomaa hyödyntä en Uudet kombinaatiot Arvonluo nti materiaal ien avulla Digitaalin en arvonluo nti BASTU = Työkalu, Alusta, Verkosto,Tilannekuvafoorumi Olemme tekemässä tulevaisuustyötä = Sarja hyviä päätöksiä, joita tulevaisuudentutkijat auttavat tuomaan näkyviin Triple helix –toimintamallilla ja työpajoilla selkeä sosiaalinen tilaus Yhdestä yhteiskunnallisesta aallosta toiseen... 20% 1st Kondratieff 1780-1830 15% 2nd Kondratieff 1830-1880 Railway, steel 10% 3rd Kondratieff 1880-1930 Electrificati on, chemicals 4th Kondratieff 1930-1970 Automobil es, petrochemi cals 5th Kondratieff 1970-2010 ICT 6th Kondratieff 2010-2050 Intelligent technologies 5% 0% -5% Long depression 1873-1879 Great depression 1929-1939 1st and 2nd oil crisis 1974-1980 Financial crisis 2008-20xx 1822 1828 1834 1840 1846 1852 1858 1864 1870 1876 1882 1888 1894 1900 1906 1912 1918 1924 1930 1936 1942 1948 1954 1960 1966 1972 1978 1984 1990 1996 2002 2008 2014 Panic of 1837 1837-10% 1843 Rolling 10-year return on the S&P 500 since 1814 until Jan 2015 (in %, p. a.). Source: Datastream, Bloomberg, Wilenius Illustration: Helsinki Capital Partners Teemoista liiketoiminnaksi 1. 2. 3. 4. 5. Materiaalivirrat, uusiutuva energia ja liikenne Meriklusteri Rakentaminen Palvelut, jakamistalous ja uudet arvonluonnin tavat Ruoka, lääke, bio ja pakkaus Bastu-yritykset ja organisaatiot A45, Aboa-Advest, Anders Inno, Aquaen, Baltic Sea, Action Group, Biovakka, Carina Solutions, ELY-keskus, Erent, Etsg, Findera, Funken (TY), Gaia, Heikkilä & co, Hesburger, Innollinen, Kakolan uusi aika, L&T, Liedon Säästöpankki, Luonnonvarakeskus, Mariachi, Meriaura, Meyer Turku, Oili Jalonen, Pilaster, Remotec, Siro IC, Sitra, Smart Chemistry Park, Sukari-konserni, Sweco, Tekes, Treamer, TScP, Tuomiset, TuAMK, Verso, Zeeland Group Törmäytystyöpajojen toimeksianto: Teemaryhmät työstävät liiketoimintaideoita 1. Kuvaa idea (1-3 per ryhmä) 2. Miten toteutettavissa? 3. Ketkä tekijöinä? ts. asian omistajat ja osaajaryhmä Bastu-verkoston työryhmät, ideat ja referenssikohtee Materiaalivirrat, uusiutuva energia ja liikenne LBG ja ravinteiden talteenotto (Biovakka) Pyrolyysi (Meriaura) ELV-panttijärjestelmä (Oili Jalonen) Meriklusteri ”Operaattori Oy” (useita toimijoita) Rakentaminen Kakola (Verkaranta Oy) Maskun kauppakeskus (Sukari Konserni) Jakamistalous ja radikaalit innovaatiot Prosumer ja avoin teollisuus (Siro IC) Ruoan Tuotantoketju, terveys- ja bio-osaaminen & pakkaus Kalankasvatus suljetussa kierrossa (Clewer & Hesburger) Kasvisproteiiniin tuottamiseen keskittyvä hanke Jatko: 1. 2. 3. 4. Esitettyjen liiketoimintaideoiden edelleen j Kootaan osaajat ideoiden ympärille Rahoituksen haku (rahasto) Uusien ideoiden haku 5. Verso-alusta mahdollistaa: uudet teemat/ideat osaajajoukon kokoamisen Vuonna 2016 Bastussa viedään eteenpäin useaa hyvää kiertotalous-referenssicasea. Yhteistyö yrittäjien, kaupungin, rahoittajien, kehittäjien ja yliopiston välillä on sitoutunutta. Bastu on Suomen ja kansainvälisessäkin mittakaavassa hieno referenssicase uudenlaisesta alustasta ja tekemisen tavasta. BASTU – Kuudennen aallon yritystoimintaa ASIA 5. Materiaalikiertotalous - Tekstiilikiertotalouden liiketoimintapilotti • • • • Taustaa: Jätehuollon tilannekatsaus Tekstiilikiertotalouden pilotti – yhteistyösopimuksen mukainen uusi hanke Hankesuunnitelma 2016 – 2017 Lounais-Suomen jätehuolto ja Turun ammattikorkeakoulu mukana kokouksessa Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Yhdyskuntajätteet, ilmastonmuutos ja kiertotalous Sitra 30.10.2015 Jukka Heikkilä, LSJH Pienempi kuorma huomiselle. Asukkaiden oma jäteyhtiö Rouskis Oy ja Turun Seudun Jätehuolto Oy yhdistyivät 31.8.2015 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) • Omistajina 17 kuntaa • 412 000 asukasta • Päätoimipaikat Turku Oriketo ja Salo Korvenmäki • Liikevaihto yht. noin 27 M€, 84 hlö Jätekeskukset: 1. Topinojan jätekeskus 2. Korvenmäen jätekeskus 3. Isosuon jätekeskus 4. Rauhalan jätekeskus Lisäksi satoja kierrätyspisteitä sekä kiertäviä jätekeräyksiä autoilla ja laivalla. Lajitteluasemat: 5. Auranmaan lajitteluasema 6. Houtskarin lajitteluasema 7. Kemiönsaaren lajitteluasema 8. Korppoon lajitteluasema 9. Paimion lajitteluasema 10. Perniön lajitteluasema 11. Yläneen lajitteluasema 12. Mörttilän lajitteluasema, Utö o toiminta rahoitetaan pääasiassa jätehuoltolautakunnan päättämillä jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla o perusmaksu käytössä Salon seudulla • Tehtävät o asukkaiden ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätehuolto o Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen o Kotitalouksien ja maatalouden ongelmajätehuolto o kunnan järjestämä jätteenkuljetus o jäteneuvonta 60 Kuntavastuu yhdyskuntajätehuollon lähtökohtia • • • • • Jäteongelmista huolehtiminen lainsäädäntö perusteella Kustannustehokkuus ja yhdenvertaisuus Kokonaisvastuu -> luotettava, toimittava joka olosuhteissa Terveys ja turvallisuus Ympäristönäkökulma = > työkaluna elinkaaritarkastelut • kasvihuonekaasu vähennykset ja päästöt • jätteiden järkevä ja laadukas hyödyntäminen (ehkäisy/uudelleenkäyttö ennen vars. jätehuoltoa) • Peruspalvelu kuntalaisille ja tukipalvelu muille toiminnoille • Muita näkökulmia Voidaan huomioida • synergia, symbioosi- ja kokonaishyödyt yhdyskuntajätehuollon lähtökohtia vaarantamatta • ravinnetasapaino (biojäte ja tuhkat)… • yleiset tai muiden tavoitteet kuten • työllisyys, aluepolitiikka, koetoiminta… • kiertotalous KIERTOTALOUS Materiaalit 390 milj. tonnia SUOMESSA tuonti + kotimaiset Energiankulutus 386 TWh Yhdyskuntajätteet 2,7 milj. t. 3 % jätteistä < 0,6 % materiaalivirroista 0,15 milj. tonnia Lähteet: Tilastokeskus tilastot 2014 TSJ tilastot 2014 Ympäristöministeriön materiaalivirrat raportti 26/2013 Jätehuoltoa Jätelainsäädäntö Jätteet 90 milj. tonnia LSJH/ Jukka Heikkilä 3.11.2015 KUNTAVASTUU YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖDYNNETÄÄN - materiaalina tai energiana kiertotalous LÄHTÖKOHDAT -Peruspalvelu -Terveys/ympäristö -Turvallisuus – paras teknologia -Hyödyt - resurssitehokkuus -Yhteistyö Kuntavastuu jätelaitokset ovat ilmaston muutoksen torjunnan ja kiertotalouden edelläkävijöitä LSJH/ Jukka Heikkilä 3.11.2015 Orikedon jätteenpolttolaitos 1975 – 2014 Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen pioneeri Suomessa vuosiluku jätettä kaukolämpöä Massapolttolaitos 1975 - 1979 233 000 t 0 Jätteestä energiaa 1980 - 2014 1 620 000 t 3 183 Gwh yht. 1 853 000 t 3 183 Gwh laitos eli jätevoimala POLTTAVA KYSYMYS Saneeraus jätteenpolttoasetus mukaiset muutokset Energiatehokkuus 1995 2005 EU:n Waste to energy 0,8 vaatimus vähintään 0,6 (Direktiivin 2008/98/EY) Orikedon jätteenpolttolaitos ja yhdyskuntajätehuollon kehitys Suomen Turussa julkistus 9.6.2015 © Henry Nygård Turun Seudun Jätehuolto Turun Seudun Energiantuotanto KIVIHIILTÄ KORVATTU yht. 570 000 t JÄTE=LÄHIENERGIAA SUOMEN ENSIMMÄINEN JÄTE-CLEANTECH RATKAISU KUONAT HYÖDYNNETTY KAATOPAIKAN PINTARENTEISSA TOPINOJALLA, METALLIT METALLITEOLLISUUTEEN TSJ/ Jukka Heikkilä 3.11.2015 Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyödyntämisen hankintarengas SYNTYPAIKKALAJITELLUN SEKAJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISEN PROSESSI Osapuolet: TSJ, LHJ, Rouskis, Pori ja Rauma LÄHTÖKOHDAT • • • • • VAIHTOEHDOT Oma/yhteinen hyödyntämislaitos Lukuisia jätteiden hyödyntämisselvityksiä ja kokeiluja Lainsäädäntö - Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto 2016 Oriketo kiinni 2014. Ei uutta eikä jatkolupaa KHO:sta Yhdenvertaisuus – kustannusten tasausperiaate Jätelaitosten omistajien kuulemisia • • • Neuvotteluita Indikatiiviset tarjoukset Kilpailutuksen täsmentäminen ja rajaaminen Ilmoittautuminen kilpailuun 6/2013 80.000-150.000 t/a Minimitarjous 10.000 t/a Kaikki hyödyntämisratkaisut mahdollisia 12 ilmoittautujaa RATKAISU 2 Hankinta 2018- (15-25 v.) 130.000-140.000 t/a Riittävä jätemäärä ja ajanjakso uuteen hyödyntämislaitokseen Mukana useita tarjoajia Omistajakuntien edustajien tiedotustilaisuus 2/2014 KILPAILUTUKSEN JAKAMINEN KAHTEEN OSAAN RATKAISU 1 Hankinta 2015-2017 Tarjouspyyntö 10/2013 Palveluhankinta Lähtökohtana kokonaistaloudellinen edullisuus 1. 2. Sopimukset 2-6/2014 • -> Vantaa, Vaasa, Riihimäki ja Tukholma • Ei kierrätysvaihtoehtoa • Ei lounaissuomalaista vaihtoehtoa Lopullinen tarjouspyyntö 5/2014 • • • • 80 %: Hinta (euroa/tonni) ja kuljetuskustannukset 20 %: Laatu- ja ympäristönäkökohdat Kuljetusten kilpailutus 6-7/2014, hankintapäätökset 9/2014 Hankintarenkaan muodostaminen, sopimus 4/2013 Pori mukaan 10/2013 Julkinen hankinta • Kilpailullinen neuvottelumenettely • Yhteisvastuullisuus Sekajätteen hyödyntäminen Tarjoukset 29.9.2014 5 tarjousta; Ekokem, TSE ja Pori Energia Hankintapäätökset 10-11/2014 Sopimus Ekokem kanssa X/2015 Hankintarenkaalle 5 tarjousta uusi jätevoimala Saloon 2018- Salon voimalan optimimitoitus mahdollistaa kierrätyksen lisäämisen Kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen elinkaaren aikaiset päästöt [kg CO2], kun 1 t jätettä hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa (CHP) 600 400 420 200 420 Ilmastonmuutoksen torjunta 0 -260 -301 -200 -443 -715 -400 -379 Nettopäästöt Vältetyt päästöt, lämpö -600 Vältetyt päästöt, sähkö -692 -800 Päästöt Hiilineutraaliutta parempi vaihtoehto -1000 -1200 -1400 Verrattuna keskimääräiseen energiantuotantoon Suomessa Huom! Laskennassa käytetty kokonaishyötysuhde vastaa yleistä uuden sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon (CHP) käytettävän jätteen arinapolttolaitoksen hyötysuhdetta. Verrattuna kivihiilellä tuotettuun energiaan Lähtöarvot ja laskennan välitulokset Keräys ja kuljetus 20 20 90 kg CO2/tjäte kg CO2/tpa % Lämpöarvo CO2-päästökerroin Tuotettu energiamäärä Aiheutuneet päästöt Elinkaaren aikaiset päästöt yhteensä tarkasteltavaa polttoainemäärää kohden 10 40 9 400 420 GJ/t t CO2/TJ GJ kg CO2/tpa kg CO2/tpa Elinkaaren aikaiset päästöt yhteensä tuotettua energiaa kohden 168 kg CO2/MWh Poltto CO2-päästökerroin Aiheutuneet päästöt Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde LSJH biojätteet Biolinja Oy:lle 2016- Suljetun kierron konsepti Kaatopaikkakaasu Maanviljely - Lannoitteet - Kasteluvesi - Polttoaineteho n. 200 kw/h Biokaasulaitos - 18 000 tn biojätettä - 2 milj. kuutiota kaasua Konepaja Bioöljyntuotanto - Vähärikkinen laivapolttoaine - elintarv. sivutuotteet - paistorasvat Kalanviljelylaitos Kalaa 400 tn/ vuosi Uutta vettä 3l/s - Oma vedenpuhdistamo - Prosessilaitteet - Kalanviljelylaitteet - Kalanjalostuslaitteet Kasvihuone - Salaattia - Hyödyntää ravinteita Elinkaaritarkastelu 2014/2016 TSJ_Tulokset_2014-09-03.pptx Huomaa Merkittävä kasvihuonekaasu vähennys (luvut laskettu TSJ:n toimialueen jätteille) Suomen yhdyskuntajätehuollon kiertotalous-skenaario 2030 Jätelaitosyhdistys ry 2015, Tilastokeskus 2014 Toteutunut Ennuste Ennuste v. 2014-2015 kasvua n.1,5 %/a v. 2016- kasvua n.1,0 %/a Kierrätys 60 % v. 1975 n. 1 200 000 t/a kasvu v. 1975-2002 n. 2,5 %/a kasvu v. 1975-2012 n. 2,3 %/a Kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus korvautuu energiahyödyntämisellä Kierrätys 70 % 200 000 TSJ määrät 180 000 polttokelpoinen jäte kasvu % asukkaita 2010 2011 2012 72 002 73 022 74 260 1,4 % 1,7 % 2013 2014 75 410 77 000 1,8 % TSJ:N VASTUULLA OLEVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KEHITYSENNUSTE 1,8 % 327 926 330 040 332 476 335 083 160 000 2 %/a kasvuennuste TSJ hankintarengaskiintiö 69 000 t/a osuudesta energia Kotitalousjätteen määräennuste VTT-2011 1,5 % /a kasvuennuste 140 000 1 %/a kasvuennuste 120 000 Subwaste 2030 muk. perusura ennuste 100 000 TSJ ennuste yhteensä t/a Biojätteen erilliskeräys jätehuoltomääräyksiin v. 2016 80 000 60 000 kierrätys yht. t/a energia t/a Syntypaikkalajittelun jatkuva tehostaminen TSJhankintarengaskiintiö hankintarengaskiintiö69 t/a000 t/a TSJ osuudesta energia kaatopaikka t/a 40 000 20 000 vuonna 2012 kaatopaikalle n. 5% Hyötykäyttöaste n. 95% vuonna 2013 kaatopaikalle 2 % Hyötykäyttöaste n. 98% vuonna 2020 kaatopaikalle < 1% Hyötykäyttöaste n. 99% 50% kierrätystavoite on TSJ:n alueella lienee saavutettavissa aikaisintaan vuonna 2020. Vuoteen 2013 on toteutunutta ja vuodet 2014-2043 ovat ennustetta. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 0 Topinpuisto – hankeselvitys Uudelleenkäyttö- , kierrätys- ja neuvontapuisto • TSJ hallitus hyväksyi 16.12.14 osaltaan Topinpuiston hankeselvityksen • • • • Sijainti, maankäyttö, kaavamuutos- ja sopimustarpeet Organisointi- ja toteutusmalli Resurssivirta-analyysi Liiketoimintasuunnitelma • nykyinen elinkeinotoiminta, hankkeen työllistämisvaikutukset ja tuet sekä mahdollisuudet edistää kierrätysalalle uutta pk- yritysliiketoimintaa • Neuvottelut hankeselvityksen osapuolten kanssa 12/2014 - 4/2015 • Turun kiinteistöliikelaitos, Biovakka, Ekopartnerit, Ekokem, Kaivoasema, TSE/Turku Energia, Rudus, Kuusakoski, Kuntec ja kierrätyskeskukset • Hankerahoitusneuvottelut Tekes, TEM, SYKE ja Sitra 2-/2015• INKA hankeselvitys yhdessä Turun AMK kanssa 8-/2015 • Yhtenä osana tekstiilijätteiden käsittelyn mahdollisuus Topinpuistossa -> Kokeiluhanke tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen • Turun kaupunki, Sitra, Ekokem, V-S liitto, Ekokaarina, SPR, LSJH, Turun AMK Topinpuisto kiertotalous Topinpuisto/Topinoja ravirata Kuusakoski TSE biopolttoaine LSJH TOPINOJA Ekopartnerit Biovakka Biokaasun nesteytys? Kaivoasema Ekopartnerit Lohja Rudus Kuntec puutarha-jätteen kompostointi Pienerät vaaka Polttokelpoisen kalliovarasto ja esikäsittely? TSE Jätevoimala (aluevaraus) Topinpuisto / Topinojan kierrätyspuisto? Topinpuisto kiertotalous Kiitos! www.lsjh.fi Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen 2015-2016 Esitys miten kokeilu toteutetaan Projektipäällikkö, päätoiminen tuntiopettaja Henna Knuutila Tausta • Maakunnan tavoitteena • ”hiilineutraali maakunta” • kiertotalouden edelläkävijä • tunnettu kehitys- ja referenssialusta • kumppanuus kantavana voimana • Turun kaupunkistrategia • Hiilineutraalius 2040 • Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa kaikessa toiminnassa, • Turun kaupungin ja Sitran yhteistyösopimus 2015-2018 • yhtenä tavoitteena jätteiden hyötykäyttöä koskeva kiertotalousratkaisu Turussa Yhtenä konkreettisena tapana saavuttaa kiertotalousratkaisu on kehittää Turun Topinojalle suunnitellusta Topinpuistosta Varsinais-Suomen kiertotalouden pilottialue • maankäytöllinen ja toiminnallinen konsulttisopimus kilpailutuksessa Tausta • • • • • • Tekstiilijätteen määrä on ollut kasvussa 2000-luvulla Nyt uudelleenkäyttöön ohjautuu 30% ja kierrätykseen 14% Kuluttajilla halukkuus kierrättää tekstiilit ja yli 90% ovat valmiita lajittelemaan itse Jätehuoltoon päätyvistä tekstiileistä suurin osa olisi ohjattavissa uudelleenkäyttöön tai teknisesti kierrätettävissä Teknologiaa löytyy jo Suomesta mutta kukaan ei vielä hyödynnä Lähde: TexJäte / SYKE Miksi? Muokkaa perustyylejä naps. Kokeilu mahdollistaisi ensimmäisenä Suomessa tekstiilijätteen kierrätyksen suuressa mittakaavassa. Koko Suomi hyötyisi pilotista ja näyttäytyisi kiertotalouden edelläkävijänä. Muut Pohjoismaat voisivat toimittaa tekstiilijätettä Suomeen kierrätettäväksi. Kokeilu kytkeytyy materiaalikiertotalouden kokonaiskehittämiseen luomalla rakenteita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja konkretisoimalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. kiertotaloutta suurelle yleisölle. Tavoitteet • • • Tavoitteena korkea lajittelutehokkuus ja tietoisuus tekstiilijätteen kierrätysmahdollisuudesta viestintä! Käytetään olemassa olevaa infraa tekstiilijätteen keräyksessä ja esilajittelussa • Yhteistyökumppaneina kaikki alueen kierrätyskeskukset, SPR, UFF • Mallina TEXVEX Tekstiilijätteen kierrätyksessä myös työllistämisnäkökulmat • Yhteistyö alueen kierrätyskeskusten ja työllistämispajojen kanssa • Samalla luodaan kasvu-alustaa Toimenpiteet • • • • Tekstiilijätteen materiaalihyödyntäminen Topinpuistossa yhteistyöyritysten kanssa • Sopivat yritykset haussa nyt • Esikäsittelyä, lajitteluteknologiaa, vihreää kemiaa(VTT, SCP), mekaanista käsittelyä Etsitään tekstiilijätteelle hyödyntäjiä • Yhteistyö yritysten kanssa mm. FISS • Tutkimusta mm. alueen korkeakoulut ja SCP • Benchmarking • Viestintä Topinojan alueella on vahvistettu asemakaava, joka mahdollistaa toimintojen nopeankin toteuttamisen alueelle Nyt yhteistyössä: Turun kaupunki, Sitra, Ekokem, V-S liitto, Ekokaarina, SPR, LSJH, Turun AMK Kokeilun lopputuloksena • • • • Saadaan tietoa eri keräys/noutotapojen tehokkuudesta Luodaan yhtenäiset ohjeet ja toimintatavat kierrätyskeskusten tekstiilijätteen keräykselle ja lajittelulle Tiedetään saatavien tekstiiliraaka-aineiden laatu ja määrät Löydetään yhteistyökumppaneita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia Näistä kaikesta viestimme, raportoimme ja jaamme tietoa kaikilla mahdollisilla kanavilla Resursointi vuosille 2015-2016 * Kokonaiskustannukset muodostuvat seuraavista: Kustannukset: 1. Henkilöstökulut (palkkakustannukset) • 2. Tekstiilijätteen esikäsittely fasiliteetit • 3. 4. 5. sisältäen asiantuntijan, projektipäällikön, koordinaattorin, viestijän ja opiskelijaresurssit** hallit, turvavarusteet, jäteastiat Tekstiilijätteen hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvät testaukset (aineet ja laitteet, työ ilmaista)** Viestintämateriaalit ja kampanjat Vierailut (bencmarking) ja matkat *tämä EI sisällä investointeja tekstiilijätteen hyödyntämistekniikkaan eikä laajempia tutkimuksia hyötykäyttöön liittyen ** mukana paljon opiskelijatyötä, joka ei näy kustannuksissa (tehdään osana kursseja) Resursointi vuosille 2015-2016 Kokeilun rahoittajina ovat: Turun kaupunki, Sitra, Turun Amk, LSJH, Jätelaitosyhdistys ja Ekokem ASIA 6. Vesi-infran innovaatiopotentiaaliselvitys • Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke • Avaus/suunnittelupalaveri 1/2016 Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 ASIA 7. META • Pariisi - yhteiset kuviot? • Citizen’s Climate Pledge • Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku • Viestintäjohtojen yhteispalaveri ja kumppanuuden viestintäsuunnitelma Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 META – asioita: Pariisin yhteiset kuviot Nordic Ways -jatko Citizen’ Climate Pledge Yritysten ilmastokumppanuudet Viestinnän yhteiset toimenpiteet – viestintäjohtojen yhteispalaveri? Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku Uusien ideoiden työpaja – ”Virtual Albanus” Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018 Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
© Copyright 2024