Opetussuunnitelma
Kalevan lukion opetussuunnitelma 2015 KALEVAN LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 12 Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan tavoite 12 Arvoperusta 12 Kalevan lukion arvoperusta 13 TOIMINTAKULTTUURI 14 Kalevan lukion toimintakulttuuri 14 OPINTOJEN RAKENNE 15 Lukio-opetuksen tuntijako 8 § Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Kalevan lukion tuntijako 15 16 17 Arviointi Arvioinnin tavoitteet 18 18 Kurssisuorituksen arviointi Opiskellun kurssin arviointi kurssia ei voi arvioida edes arvosanalla 4 tai H. Puuttuvien suoritusten täydentäminen Itsenäisen opiskelun arviointi Hylätyn kurssin uusiminen Uusintakuulustelut Hyväksytyn kurssin uusiminen Kuunteluopiskelijana opiskeleminen Arvioinnista tiedottaminen Arvostelu Erityistapaukset Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja arviointi Pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen Maahanmuuttajaopiskelijan suomi toisena kielenä -arviointi 18 18 18 18 18 19 19 19 19 19 21 21 21 22 22 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärän arvosanan määräytyminen Oppiaineen arvosanan korottaminen Harkinta ja lisänäyttö Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 22 22 23 23 23 Lukion oppimäärän suoritus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 24 24 2 KIELIOHJELMA 25 YHTEISTYÖ ERI OPPILAITOSTEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 26 YHTEISTYÖ ERI OPPILAITOSTEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 26 TIETOSTRATEGIA 27 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Vanhempainillat Vanhempainyhdistys Yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä 28 28 28 28 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjauksen järjestäminen 29 29 Työnjako opiskelijan ohjauksessa Rehtori Opinto-ohjaajan tehtävät Ryhmänohjaajien tehtävät 1.vuosikurssi Ryhmänohjaajan tehtävät 2.vuosikurssi Ryhmänohjaajan tehtävät 3.vuosikurssi Aineenopettajan tehtävät ohjauksessa Tutor-toiminta 29 29 30 30 31 31 32 33 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Turvallinen opiskeluympäristö Opiskelijaterveydenhuolto Opiskeluhuoltoryhmät Kriisiryhmä Poissaolot Opiskelun erityinen tuki Luki-häiriö 34 34 35 35 35 35 35 36 36 Opetuksen yleiset tavoitteet 38 Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen 38 39 41 42 43 44 VISIOITA LÄHIVUOSILLE 46 3 Toiminnan tavoitteet 46 OPPIAINEET 47 AI Äidinkieli ja kirjallisuus AI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus AI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä AI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa AI4 Tekstit ja vaikuttaminen AI5 Teksti, tyyli ja konteksti AI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti AI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen AI8 Abi I Tekstitaitojen syventäminen AI9 Abi II Kirjoittaminen ja nykykulttuuri AI 10 Ilmaisukasvatuksen kurssi AI11 Luovan kirjoittamisen kurssi AI12 Lukudiplomi AI13 Lehtikurssi AI14 ja AI15 Kielenhuollon kurssit I ja II 47 48 49 50 51 51 52 52 53 53 54 54 54 56 56 Toinen kotimainen kieli 58 Ruotsi RUB 1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB8 Abikurssi RUB9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä RUB10 Starta på nytt 58 60 60 60 61 61 62 62 63 64 64 Vieraat kielet 65 ENA Englanti ENA1 Nuori ja hänen maailmansa ENA2 Viestintä ja vapaa-aika ENA3 Opiskelu ja työ ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA5 Kulttuuri ENA6 Tiede, talous ja tekniikka ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin ENA9 Abikurssi ENA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 67 67 67 67 67 68 68 68 68 69 69 4 ENA11 Kertauskurssi alkaville ENA12 Englannin kirjoituskurssi 69 70 SAA Saksa SAA1 Jugendliche und ihre Welt SAA2 Kommunikation und Freizeit SAA3 Lernen und Arbeiten SAA4 Gesellschaft und die Welt um uns SAA5 Kultur SAA6 Wissenschaft, Wirtschaft und Technik SAA7 Natur und nachhaltige Entwicklung SAA8 Besser sprechen und verstehen SAA 9 Übung macht den Meister 71 71 71 72 73 73 74 75 75 75 RAB2 Ranska RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset RAB22 Meillä ja muualla RAB23 Ennen ja nyt RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat RAB25 Kulttuuri RAB26 Yhteinen maapallomme RAB27 Tiede ja tekniikka RAB28 Luonto ja kestävä kehitys 77 77 77 77 78 78 78 78 79 SAB2 Saksa SAB21 Freizeit und Hobbys SAB22 Bei uns und anderswo SAB23 Früher und heute SAB24 Lernen und Zukunftspläne SAB25 Kultur SAB26 Unsere gemeinsame Erde SAB27 Wissenschaft und Technik SAB28 Natur und nachhaltige Entwicklung SAB29 Übung macht den Meister 80 80 80 80 81 81 81 81 82 82 EAB3 ESPANJA EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua EAB32 Näin asiat hoituvat EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset EAB34 Meillä ja muualla EAB35 Ennen ja nyt EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat EAB37Kulttuuri EAB38 Yhteinen maapallomme EAB39 Suullisen kielitaidon kurssi EAB310Abikurssi 83 83 83 83 84 84 84 84 85 85 85 5 IAB3 Italia IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua IAB32 Näin asiat hoituvat IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset IAB34 Meillä ja muualla IAB35 Ennen ja nyt IAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat IAB37 Kulttuuri IAB38 Yhteinen maapallomme IAB39 Suullisen ja kirjallisen kielitaidon kurssi IAB310Abikurssi 86 86 86 87 87 87 88 88 88 89 89 RAB3 Ranska RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua RAB32 Näin asiat hoituvat 90 90 90 SAB3 Saksa SAB31 Guten Tag, Schön Sie zu treffen SAB32 So wird’s gemacht 91 91 91 Matematiikka 92 MAA Matematiikan pitkä oppimäärä MAA1Funktiot ja yhtälöt MAA2Polynomifunktiot MAA3 Geometria MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta MAA11 Lukuteoria ja logiikka MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA14 Kertauskurssi I MAA15 Funktioiden ja yhtälöiden perusteet MAA16 Kertauskurssi II MAA17 Geometrian jatkokurssi 93 93 94 94 95 95 95 96 96 96 97 98 98 98 99 99 100 100 Matematiikan lyhyt oppimäärä MB1 Lausekkeet ja yhtälöt MB2 Geometria MB3 Matemaattisia malleja I MB4 Matemaattinen analyysi MB5 Tilastot ja todennäköisyys 101 101 102 102 102 103 6 MB6 Matemaattisia malleja II MB7 Talousmatematiikka MB8 Matemaattisia malleja III MB9 Kertauskurssi I MB 10 Johdantokurssi MB11 Geometrian jatkokurssi MB12 Kertauskurssi II 103 103 104 104 104 105 105 BI Biologia BI1 Eliömaailma BI2 Solu ja perinnöllisyys BI3 Ympäristöekologia BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia BI6 Luonto BI7 Biologian kertauskurssi BI8 Biologian työkurssi 106 107 107 108 109 110 111 111 112 GE Maantiede GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma GE3 Riskien maailma GE4 Aluetutkimus GE5 Maantieteen työkurssi GE6 Maantieteen kertauskurssi 113 114 115 116 116 117 118 FY Fysiikka FY1 Fysiikka luonnontieteenä FY2Lämpö FY3 Aallot FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6 Sähkö FY7 Sähkömagnetismi FY8Aine ja säteily FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY10 Tähtitiede 119 120 121 121 121 122 122 123 123 124 124 KE Kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE2 Kemian mikromaailma KE3 Reaktiot ja energia KE4 Metallit ja materiaalit KE5 Reaktiot ja tasapaino KE6 Kemian kertauskurssi KE 7 Ympäristökemia KE8 Ravintokemia 125 125 126 126 127 127 127 128 128 7 KE9 Kokeellisen kemian kurssi 128 UE Uskonto UE1Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka UE4 Uskontojen maailmat UE5 Mihin suomalainen uskoo? UE6 Uskonnon kertauskurssi UE7 Uskonto ja kulttuuri 130 131 131 132 132 133 133 134 ET Elämänkatsomustieto ET 1 Hyvä elämä ET 2 Maailmankuva ET3 Yksilö ja yhteisö ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä 135 136 136 137 138 139 FI Filosofia FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI2 Filosofinen etiikka ja estetiikka FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia FI5 Filosofian kertauskurssi 140 141 141 142 142 143 HI Historia HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI6 Kulttuurien kohtaaminen HI7 Historian kertauskurssi HI8 Vainojen uhrit maailmalla HI 9 Kulttuurikurssi 144 147 148 149 150 151 151 152 152 153 YH Yhteiskuntaoppi YH1 Yhteiskuntatieto YH2Taloustieto YH3 Kansalaisen lakitieto YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH5 Lakitieto II YH6 Taloustieto 2 YH7 Yhteiskuntaopin kertauskurssi 154 156 157 158 159 159 160 160 PS Psykologia PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 161 162 8 PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys PS6 Minä ryhmän jäsenenä PS7 Valmentava kurssi psykologian ylioppilaskirjoituksiin 162 163 163 163 164 164 Musiikki MU MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi MU3 Ovet auki musiikille MU7 Musiikki tutuksi kuunnellen MU8/PS8 Musiikkipsykologia 1 MU9 Musiikkiprojekti 2 MU10 Kitaransoiton alkeet MU11 Kitaransoiton jatkokurssi MU12 Kosketinsoittamisen perusteet MU13 Nuottien maailma MU14 Sävellyspaja MU16 Musiikkiteknologian perusteet MU17 Äänentoisto- ja valotekniikka MU18 Studioäänitys 1 MU19 Studioäänitys 2 MU20 Musiikin lukiodiplomi MU21-25 Yhtyemusisointi/bändikurssi MU26-30 Kuoro MU31-35 Yhtyelaulu 166 167 167 168 169 169 169 170 170 170 171 171 171 171 172 172 172 173 173 173 KU Kuvataide KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila KU3 Media ja kuvien viestit KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin KU5 Nykytaiteen työpaja KU6 Grafiikka KU7 Valokuvaus KU8 Kolmiulotteinen työskentely KU9 Oman ilmaisun syventäminen KU10 Kuva-analyysi KU11 Multivisio KU12 Keramiikka KU13 Kuvataiteen diplomikurssi 174 176 177 177 178 178 179 179 179 180 180 180 180 181 LI Liikunta LI1Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI3 Kuntosalikurssi 182 184 185 185 9 LI4 Dance – yhdessä liikkuen LI5 Kesäkuntoon LI6 Pallo- ja mailapelikurssi LI7 Pesäpallokurssi LI8 Liikunnan diplomikurssi LI9 Elämyksiä liikunnasta LI10 Kamppailukurssi LI11 Wanhat tanssit LI 12 Liikunnan harrastuneisuuskurssi 186 186 186 187 187 188 188 188 189 TE Terveystieto TE1 Terveyden perusteet TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä TE3 Terveys ja tutkimus TE4 Terveystiedon kertauskurssi 189 192 193 194 195 OP Opinto-ohjaus OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta 196 198 198 TVT Tieto- ja viestintätekniikka TVT1 Sähköisen lukion työvälineet TVT2 Sähköisen työskentelyn peruskurssi 199 199 200 Kotitalous KOT KOT 1 - 2 Kotitalous 1-2 KOT 3 - 4 Leivontakurssit 1 ja 2 KOT5 Bon appetit KOT6 Kasvisruokakurssi KOT7 Hygieniapassikurssi KOT8 Gastronauttikurssi KOT 9 Kakkukurssi KOT10 Kotitalouden lukiodiplomi 201 201 201 201 202 202 202 202 202 TUT Tutor-kurssi 203 RTO Rento-kurssi Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. KEK Kestävän kehityksen kurssi 206 AUT Autokoulukurssi 207 KTK Kansainvälisen toiminnan kurssi 209 MT Ihminen ja sota 209 Kielten soveltavat kurssit FI Fit in Deutsch 2 –kielitutkinto 210 210 10 FIK Filmkaraoke BER Berlin-kurssi 210 210 11 Kalevan lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan tavoite Kalevan lukion toiminnan tavoitteena on antaa opiskelijalle vankka yleissivistävä koulutus. Tähän pyritään kehittämällä opiskelijan ominaisuuksia ja kykyjä mahdollisimman monipuolisesti. Kalevan lukion lähtökohtana on antaa opiskelijalle valmiuksia eri elämäntilanteisiin siten, että hän lukion päätettyään on kypsä suuntautumaan jatko-opiskelu- ja ammattitehtäviin, jotka vastaavat hänen taipumuksiaan. Koulun motto on Arvosta itseäsi ja kunnioita muita. Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. 12 Kalevan lukion arvoperusta Koulun arvoperustan muodostavat perusarvot rehellisyys, oikeudenmukaisuus, toiminnan johdonmukaisuus ja suvaitsevaisuus. Vastuuntunto arvona näkyy työskentelyssä sisäisenä motivaationa, aktiivisuutena, työskentelyn pitkäjänteisyytenä, ymmärtävänä oppimisena ja itsearviointikykynä. Myös työskentelyn suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja elinikäisen oppimisen merkitystä korostetaan. Koulun arvoihin kuuluvat myös yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden korostaminen. Yksilöllisyyden korostaminen tarkoittaa opiskelijan arvostamista yksilönä. Yhteisöllisyys tarkoittaa me-henkeä, jonka osa-alueita ovat mm. sosiaalisuus, eettisyys, toisten huomioonottaminen, hyvät tavat ja monikulttuurisuuden huomioonottaminen. Kalevan lukiossa korostetaan kansainvälisyyttä ja suomalaisen kulttuurin arvostamista sekä vastuuta ympäristöstä. 13 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Kalevan lukion toimintakulttuuri Kalevan lukion toiminnan lähtökohtana on työn tekemisen arvostaminen ja sitä kautta hyvien tulosten saavuttaminen. Oppimisilmapiirin tulisi olla kannustava ja motivoiva. Me-henkeä pidetään yllä edistämällä opiskelijoiden ryhmäytymistä keskenään ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Avoimuus koulun työskentelyssä koskee paitsi yhteisiä päätöksiä ja toiminnasta tiedottamista myös tiedotustoimintaa koulun eri sidosryhmien välillä. Toimintakulttuuriin kuuluu myös jokaisen opettajan ja opiskelijan yhteinen vastuunotto opiskelun tavoitteista ja sitoutuminen yhteisiin päätöksiin. Jokainen Kalevan lukiossa opiskeleva ja työskentelevä sitoutuu noudattamaan yhteisiä sopimuksia. Yleiset käyttäytymissäännöt määritellään järjestyssäännöissä. Työtavat eri aineissa määritellään ainekohtaisesti. 14 Opintojen rakenne Lukio-opetuksen tuntijako Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin ja 39 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 1184/1998. 7 § Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 15 8 § Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1- 6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7- 9 alkava kieli (B-kieli) muut kielet Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto/elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä 6 3 6 2 5 2 16 6 10 2 3 2 2 1 1 3 1 1 4 2 5 2 1-2 1-2 1 1 47 - 51 10 3 2 7 4 2 3 4 2 3 3 3 2 1 75 16 Kalevan lukion tuntijako Tuntijako Pakolliset Syventävät Soveltavat Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 6 4 4 13 Englanti(A1) 6 6 12 Saksa(A1) 6 3 9 Ruotsi (B1) 5 5 10 Ranska, jatkava (B2) 8 Saksa, jatkava (B2) 9 9 Espanja, alkava (B3) 10 10 Italia, alkava (B3) 9 8 Ranska, alkava (B3) 11 10 Saksa, alkava (B3) 11 11 Matematiikka: lyhyt oppimäärä 6 6 12 pitkä oppimäärä 10 6 16 Biologia 2 5 7 Maantiede 2 4 6 Fysiikka 1 8 1 10 Kemia 1 5 3 9 Uskonto/ET 3 3 1 7 Filosofia 1 5 6 Psykologia 1 6 7 Historia 4 3 Yhteiskuntaoppi 2 5 Musiikki 2 3 29 34 Kuvataide 2 7 3 12 Liikunta 2 4 6 12 Terveystieto 1 3 Opinto-ohjaus 1 2 9 7 4 1 3 Tietotekniikan käyttötaito 3 3 Tutor-kurssi 1 1 Rento-kurssi 1 Autokoulukurssi 1 1 Kotitalous 10 10 Kestävä kehitys 1 1 Kansainvälisen toiminnan kurssi 1 1 Ihminen ja sota 1 1 Kielten soveltavat kurssit 3 17 Arviointi Arvioinnin tavoitteet ”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom). Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuorituksen arviointi Opiskellun kurssin arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioimatta jättäminen Mikäli kurssia ei voi arvioida asteikolla 4 – 10 tai merkinnöillä S (suoritettu)/H (hylätty), merkitään K (keskeytynyt). Arvosanalla 4 tai merkinnällä H arvioitu pakollinen tai valtakunnallinen syventävä kurssi on suoritettu kurssi ja lasketaan siis kurssikertymään. Tämä ei koske koulukohtaisia syventäviä kursseja. Keskeytynyttä kurssia ei voi arvioida edes arvosanalla 4 tai H. Puuttuvien suoritusten täydentäminen Puuttuvat tehtävät on suoritettava kurssia seuraavan kahden jakson aikana. Puuttuvat rahasuoritukset, palauttamattomat kirjat tai vastaavat eivät saa olla este kurssin arvioinnille. Itsenäisen opiskelun arviointi ”Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.” (Lukioasetus 810/ 1998 4 § 1 mom) 18 ”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.” (Lukioasetus 810/1998 4§ 2 mom) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin voi yhden kerran yrittää suorittaa joko uusintakuulustelussa tai jonkin toisen opetusryhmän vastaavan kurssikokeen yhteydessä. Jos korottaminen ei onnistu, kurssi on käytävä uudelleen. Hylätty kurssi tulee pääsääntöisesti suorittaa kurssikoetta seuraavan kahden jakson aikana. Uusintakuulustelut Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliasta saatavalla uusintakuulustelulomakkeella. Lomake jätetään viikkoa ennen uusintakuulustelupäivää kanslian oven vieressä olevaan uusintakuulustelulaatikkoon. Jos opiskelija ei pääse uusintakuulusteluun jo ilmoittauduttuaan siihen, ilmoittautuminen täytyy perua viisi päivää ennen uusintakuulustelupäivää. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi. Sairauden tai vastaavan syyn takia tehty myöhäisempi ilmoittautumisen peruminen käsitellään tapauskohtaisesti. Hyväksytyn kurssin uusiminen Opiskelija voi halutessaan yrittää korottaa hyväksytyn kurssin kurssiarvosanaa osallistumalla yhden kerran uudelleen kurssille. Parempi kurssi antaa kurssiarvosanan. Kuunteluopiskelijana opiskeleminen Opiskelija voi opettajan suostuessa opiskella jonkin kurssin ennakolta tai toistamiseen kuunteluopiskelijana. Kuunteluopiskelijan tulee osallistua kurssin opetukseen säännöllisesti ja aktiivisesti; kurssikokeeseen hän ei kuitenkaan osallistu eikä saa kurssista arvosanaa. Varsinkin omaa opiskeluohjelmaa noudattavalle kuunteluopiskelijana opiskeleminen tuottaa paljon hyötyä. Arvioinnista tiedottaminen Arvioinnin suorittajat ”Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom) 19 Opiskelijalle tiedottaminen ”Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opettaja antaa jokaisen jakson päätyttyä kyseisen jakson arvosanat opettajainko- kouksessa annettuun määräaikaan mennessä. Huoltajalle tiedottaminen ”Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä Tällainen tiedote on joka jakson päätyttyä jaettava jaksoarvostelu, josta näkyvät opiskelijan kyseisessä jaksossa hyväksytysti suorittamat kurssit, hylätyt suoritukset, keskeytyneet kurssit, aikaisemmat suoritukset sekä poissaolojen määrä. Jaksotodistuksen allekirjoittaa ryhmänohjaaja, ja se tulisi palauttaa huoltajan allekirjoittamana ryhmänohjaajalle. 20 Arvostelu Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 -10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset syventävät kurssit ja soveltavat kurssit arvioidaan joko suoritusmerkinnällä S, merkinnällä H(= hylätty) tai numerolla. Kunkin kurssin yhteydessä ilmoitetaan, mitä arviointitapaa käytetään. Keskeytyneen kurssin merkintätapa on K. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Erityistapaukset Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja arviointi ”Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia” (Lukiolaki 629/1998 23 § 1 mom) ”Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee siitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.” (Lukiolaki 629/1998 23 § 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 §) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko1–5 1 (tyydyttävä) 2 (tyydyttävä) 3 (hyvä) 4 (hyvä) 5 (kiitettävä) lukioasteikko 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) asteikko 1–3 1 1 2 2 3 21 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Niiden kurssien osalta, jotka eivät ole valtioneuvoston tuntijakopäätöksen mukaisia kursseja, ylläpitäjä päättää hyväksymisestä. Pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelijan suomi toisena kielenä -arviointi Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi ”Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosanan määräytyminen 22 Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Opiskelijalla on oikeus muuttaa oppimääräänsä opiskelun aikana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, enintään 1–2 kurssia 3–5 kurssia 6–8 kurssia 9 kurssia tai enemmän joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja 0 1 2 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen arvosanan korottaminen ”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Harkinta ja lisänäyttö Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Aritmeettisen keskiarvon perusteella määräytyvää päättöarvosanaa ei kuitenkaan voi alentaa. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan 23 siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Lukion oppimäärän suoritus ”Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. ...” (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitos- kohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ”Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom) ”Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom). 24 Kieliohjelma Kalevan lukion kieliohjelma on seuraava: A-kielinä englanti ja saksa (perusopetuksen vuosiluokilla 1 – 6 alkanut oppimäärä) B1-kielenä ruotsi (peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä) B2-kielinä saksa ja ranska ( peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä) B3-kielinä saksa, ranska ja italia (lukiossa alkava oppimäärä) Lisäksi on mahdollista suorittaa soveltavina kursseina VIA NOVA -kurssi latinassa . Kalevan lukio tarjoaa mahdollisuuden lukea B2- ja B3-kielenä myös venäjää, jos halukkaita opiskelijoita on tarvittava määrä ryhmien muodostamiseksi. 25 Yhteistyö eri oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa Kalevan lukiolla on yhteistyötä Tampereen kaupunkialueen lukioiden kanssa niin sanotun yhteistarjottimen kautta. Siten esimerkiksi italian kieltä tarjotaan kaupungin muiden lukioiden opiskelijoille. Tampereen yliopiston, Tampereen kesäyliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on tehty jo sopimukset, joiden mukaisesti opiskelijamme voivat suorittaa sovittuja opintokokonaisuuksia mainituissa oppilaitoksissa. Yhteistyötahot historiassa, yhteiskuntaopissa ja taloustiedossa ENSIMETRI - Tampereen seudun uusyrityskeskus ry Pirkanmaan Yrittäjät ry Tampereen kaupunki Sampo-pankki Mainostoimisto Adsek SAK Tampereen Kauppakamari Kalmar Industries Oy YIT (Yhtymä Oyj) Tampereen yliopisto HYOL Edita WSOY Otava PHYO Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus eduskunta maanpuolustusjärjestöt Tampereen poliisilaitos Tampereen käräjäoikeus Hämeenlinnan vankila Hämeenlinnan vankilamuseo Tampereen verotoimisto Tampereen yliopiston opettajainkoulutuslaitos Pohjola Yhteistyötahot uskonnossa Tampereen ev.lut. seurakunnat Tampereen Islamin yhdyskunta SUOL Suomen Piplia-seura Katolinen kirkko Suomessa Tampereen ortodoksiseurakunta Pirkanmaan Henkinen Kehitys Ultra-lehti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Yhteistyötahot musiikissa Musiikki Mode Oy Yhteistyötahot vapaaehtoistyön kurssilla Setlementti naapuri Mummon kammari Yhteistyötahot äidinkielessä Tampereen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Komediateatteri 26 Tietostrategia Kalevan lukiolle on tehty tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia (erillinen tuloste). Tietostrategia sisältää mm. tieto- ja viestintätekniikan käytön Kalevan lukion opetuksessa ja hallinnossa, henkilökunnan koulutussuunnitelman, tietotekniikan käyttösäännöt sekä opetuskäytön strategian arvioinnin. 27 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kalevan lukion ja kodin yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, vanhempainyhdistyksen toiminta ja tarvittaessa muu yhteydenpito kodin ja koulun välillä. Vanhempainillat Vanhempainiltoja järjestetään joka lukuvuosi kunkin vuositason opiskelijoiden huoltajille. tilaisuuksissa käsitellään opiskelijan kannalta ajankohtaisia asioita. Vanhemmilla on mahdollisuus tavata rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajia ja aineenopettajia. Vanhempainyhdistys Vanhempainyhdistys tukee omalta osaltaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä. Vanhempainyhdistyksen hallitukseen kuuluu opiskelijoiden vanhempien lisäksi rehtori ja opettajajäsen. Vanhempainyhdistys on mukana koulun eri tapahtumissa sekä kerää stipendirahastoon varoja eri tavoin. Lisäksi vanhempainyhdistyksen pyrkimyksenä on olla aktiivisesti mukana koulun kehittämistoiminnassa. Vanhempainyhdistys kuulee mm. oppilaskunnan ja tutorien edustajien mielipiteitä sekä tutustuu opetussuunnitelmaan. Yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä Alaikäisen opiskelijan huoltajiin otetaan yhteyttä, jos opiskelu jostain syystä ei etene. Tällaisia syitä ovat mm. useiden kurssien keskeytyminen ja useat hylätyt arvosanat. Myös runsaat selittämättömät poissaolot katsotaan yhteydenoton kannalta tarpeellisiksi. Yhteydenotosta huolehtii joko ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja. Vanhempien toivotaan myös ottavan yhteyttä oppilaitokseen. 28 Ohjauksen järjestäminen Ryhmänohjaus opinto-ohjauksen osana Kalevan lukiossa. Opinto-ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjaus perustuu voimassa olevaan lukiolakiin. Lain mukaan opiskelijalla on subjektiivinen oikeus saada opinto-ohjausta, ja lukiolla on ehdoton velvollisuus järjestää ohjausta (lukiolaki 7 §). Kalevan lukiossa opinto-ohjauksen päävastuu on opinto-ohjaajalla. Jokaisella vuosikurssilla on 18 viikkotuntia luokkamuotoista opinto-ohjausta lukuvuosittain. Opinto-ohjaus kurssi on ilmoitettu kurssitarjottimessa. Ryhmänohjaajan suorittama ryhmänohjaus on keskeinen osa opinto-ohjausta. Ryhmänohjaus on pakollinen kaikille opiskelijoille ja se on osa pakollista opinto-ohjauksen kurssia. Ryhmänohjaajat kierrättävät nimilistan joka ryhmänohjaustunnilla . Opinto-ohjaukseen osallistuvat myös rehtori sekä vararehtori. Opinto-ohjauksen tavoitteet: tukea lukiolaisen kasvamista ja kypsymistä tasapainoiseen aikuisuuteen varmistaa, että jokainen suorittaa lukio-opinnot mahdollisimman hyvin kuitenkin ottaen huomioon kunkin opiskelijan edellytykset ja taipumukset varmistaa, että jokainen lukiolainen suorittaa lukion päättötutkinnon edellytystensä mukaan auttaa lukiolaista löytämään itselleen sopiva jatko-opiskelupaikka / työpaikka / elämänala Opinto-ohjaaja seuraa osaltaan mm. opiskelijoiden opintojen kulkua ja auttaa opiskelijoita opintosuunnitelmien teossa. Opintoihin liittyvissä vaikeuksissa opiskelija ohjataan opinto-ohjaajan luo. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (esim. kaksi- tai nelivuotiset) tehdään aina kirjallisesti opinto-ohjaajan kanssa. Pääsääntöisesti opiskelijat noudattavat kolmen vuoden opiskeluohjelmaa, mutta laaja-alaiset lukio-opinnot, aktiivinen harrastuneisuus tai sosiaaliset ja terveydelliset tekijät saattavat pidentää opiskelijan opintoja 3,5 tai 4vuoteen asti. Työnjako opiskelijan ohjauksessa Rehtori päättää eri koulujen kurssien vastaavuuksista ja korvaavuuksista yhdessä aineenopettajien kanssa antaa henkilökohtaista ohjausta (mm. erialiset ongelmatilanteet, opintojen keskeyttäminen, vaihto-opiskelijat ym.) vastaa ylioppilastutkinnon toimeenpanosta ja siitä tiedottamisesta osallistuu yhteydenpitoon kotien, muiden oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa kurssitarjottimen laatiminen osallistuu lukio-oppaan laatimiseen vanhempainiltojen järjestämiseen koeviikot 29 uusintakuulustelut abien tenttijärjestelyt Opinto-ohjaajan tehtävät opiskelijoiden kurssivalinnat sekä muutokset valinnoissa vastaa opinto-ohjauksen luokkatuntien hoitamisesta antaa yleistä opintoneuvontaa auttaa opinto-ohjelman ja sen muutosten tekemisessä ( kaksi- tai nelivuotiset suunnitelmat, opiskeltavien aineiden tai niiden tason muutokset, kurssien suoritusjärjestyksestä poikkeaminen yms.) antaa henkilökohtaista ohjausta (mm. opinto-ongelmat kuten etenemisesteet, opintojen keskeyttäminen….) huolehtii uranvalintaan liittyvästä ja jatkokoulutukseen ohjaamisesta sekä siihen liittyvästä tiedottamisesta osallistuu koulun tiedotustilaisuuksiin ja vanhempainiltoihin ja suunnittelee niiden sisältöä yhdessä ryhmänohjaajien kanssa huolehtii tiedottamisesta kouluun pyrkiville osallistuu opinto-oppaan päivitykseen osallistuu yhteydenpitoon kotien, muiden oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa Ryhmänohjauksen tavoitteena: on luoda turvallinen, oppimiselle otollinen ilmapiiri ja kannustaa ja rohkaista opiskelijaa hyviin tuloksiin. On tärkeää motivoida ja innostaa opiskelijoita opiskelemaan ja yrittämään parastaan. Ryhmänohjaajien tehtävät 1.vuosikurssi suunnittelevat ja vastaavat yhdessä opinto-ohjaajan, tutor-toiminnasta vastaavan opettajan ja tutorien kanssa uusien opiskelijoiden tutustuttamisesta/ ryhmäyttämisestä koulun käytäntöihin pitävät viikoittain ryhmänohjaustuokiot 15min/keskiviikkona ja tarvittaessa torstai iltapäivisin huolehtivat opintojen seurannasta ja opintomenestyksestä antavat opintoneuvontaa (mm. opiskelutekniikka, päivittäin tehtävät läksyt, esseevastaus tekniikka ym.) viimeisen jaksotodistuksen palautus on tärkeä välietappi, jossa tarkistetaan kurssikertymä, tulokset ja tavoitteet ongelmatapaukset ohjataan; oppilashuoltotyöryhmään, opinto-ohjaajalle tai kouluterveydenhoitajalle riippuen tapauksesta antavat positiivista palautetta koko ryhmälle ja yksilöille erikseen. luovat uskoa osaamiseen ja onnistumiseen. pitävät yhteyttä koteihin ja ovat järjestämässä vanhempainiltoja Poissaolot Aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissaoloista riittävän ajoissa. (max. 6h). Ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijaa ja vaatii selvitystä poissaoloihin. Tehostettua seurantaa jatketaan ja jos se ei toimi otetaan yhteyttä kotiin. Yhteys kotiin välittö- 30 mästi silloin jos kaksi kurssia uhkaa jaksossa keskeytyä. Jos tämä tuki ei ole riittävän tehokasta otetaan yhteyttä opinto-ohjaajaan. Terveydelliset tekijät Terveyttä koskevissa asioissa ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Yli 18-vuotiaan tapauksessa kysytään aina lupa opiskelijalta yhteydenottoon kotiin! Ryhmänohjaajan tehtävät 2.vuosikurssi pitävät viikoittain ryhmänohjaustuokiot huolehtivat, että opiskelijat osallistuvat/ sitoutuvat ryhmänohjaukseen haastattelevat ryhmänsä opiskelijat syksyllä / antavat henkilökohtainen ohjausta ja yleistä opintoneuvontaa tiedottavat yo-kirjoituksiin liittyvistä asioista vanhojen päivä laskevat kurssit, joka jakson jälkeen ja opinto-ohjaaja pitävät yhteisen palaverin heti 3.jakson jälkeen laativat muistilistan lukuvuoden tärkeimmistä ajankohdista ja ym. asioista tekevät yhteistyötä oppilashuoltotyöryhmän kanssa antavat positiivista palautetta koko ryhmälle ja yksilöille erikseen. luovat uskoa osaamiseen ja onnistumiseen. pitävät yhteyttä koteihin ja ovat järjestämässä vanhempainiltoja Poissaolot ym. Aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissaoloista riittävän ajoissa. (max. 6h).Ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijaa ja vaatii selvitystä poissaoloihin. Tehostettua seurantaa jatketaan ja jos se ei toimi otetaan yhteyttä kotiin. Yhteys kotiin välittömästi silloin jos kaksi kurssia uhkaa jaksossa keskeytyä. Jos tämä tuki ei ole riittävän tehokasta, otetaan yhteyttä opinto-ohjaajaan. Terveydelliset tekijät Terveyttä koskevissa asioissa ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Yli 18-vuotiaan tapauksessa kysytään aina lupa opiskelijalta yhteydenottoon kotiin! Ryhmänohjaajan tehtävät 3.vuosikurssi pitävät viikoittain ryhmänohjaustuokiot huolehtivat, että pakolliset kurssit tulevat suoritetuiksi ja ettei kenelläkään opiskelijalla ole estettä osallistua kirjoituksiin huolehtivat, että opiskelija sitoutuu kirjoittamaan aineet, joihin on ilmoittautunut ja varmistetaan myös, että hän ilmoittautuu oikeisiin aineisiin eli laittaa rastin oikeaan kohtaan ovat tietoisia opiskelijan edellytyksistä kirjoittaa ilmoittamansa oppiaine (t) ja varmistavat tilanteen ko. aineen opettajalta. ottavat sitovat ilmoittautumiset riittävän ajoissa vastaan opiskelijoilta, myös hajauttajilta 31 jakavat rehtorin ohella mahdollisimman paljon informaatiota yo-kirjoituksista ja muista esiin tulevista yhteisön asioista sekä myöskin antavat yksilöohjausta. seuraavat poissaoloja ja opintojen edistymistä tukien lukiolaisen kasvamista ja kypsymistä tasapainoiseen aikuisuuteen ja löytämään itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan poissaoloihin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Poissaoloja seurataan jaksoarvosteluista kuten myös arvosanojen huonontumista. pitävät henkilökohtaisia haastatteluja ja myös ryhmätapaamisia. ongelmatapauksissa ohjataan asiantuntijoiden luo. pyrkivät tavoittamaan nopeasti erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Opettajien tulee heti huomatessaan ongelmia informoida opiskelijan ryhmänohjaajaa, joka ohjaa opinto-ohjaajalle tai terveydenhoitajalle riippuen asian laadusta tiedottavat mahdollisimman paljon yo-kirjoituksiin liittyvistä käytännön asioista itse kirjoitustilanteessa. antavat positiivista palautetta koko ryhmälle ja yksilöille erikseen. luovat uskoa osaamiseen ja onnistumiseen. pitävät yhteyttä koteihin ja osallistuvat vanhempainiltojen järjestämiseen Poissaolot Aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissaoloista riittävän ajoissa. (max. 6h). Ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijaa ja vaatii selvitystä poissaoloihin. Tehostettua seurantaa jatketaan ja jos se ei toimi otetaan yhteyttä kotiin. Yhteys kotiin välittömästi silloin jos kaksi kurssia uhkaa jaksossa keskeytyä. Jos tämä tuki ei ole riittävän tehokasta otetaan yhteyttä opinto-ohjaajaan. Terveydelliset tekijät Terveyttä koskevissa asioissa ohjataan kouluterveydenhoitajalle. Yli 18-vuotiaan tapauksessa kysytään aina lupa opiskelijalta yhteydenottoon kotiin! Aineenopettajan tehtävät ohjauksessa seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja suorituksia omassa aineessaan (mm. aineen oppimäärän suorittaminen, etenemisesteet, kurssien suoritusjärjestyksestä poikkeaminen) aineenopettaja on velvollinen ilmoittamaan ryhmänohjaajalle opiskelijan selvittämättömistä poissaoloista riittävän ajoissa. (max. 6h) seuraa opiskelijoiden koulunkäynnin säännöllisyyttä antaa opintoneuvontaa (mm. opiskelutekniikka, kurssien itsenäinen suorittaminen) antaa henkilökohtaista ohjausta ohjaa kurssien itsenäistä suorittamista päättää kurssien korvautuvuudesta/vastaavuudesta yhdessä rehtorin kanssa laatii kurssiselosteet opinto-oppaaseen ja opetussuunnitelmaan osallistuu tarvittaessa vanhempainiltoihin antaa tukiopetusta 32 Tutor-toiminta Tutor-toiminnan tavoitteena on tukea uusien opiskelijoiden sopeutumista kouluyhteisöön ja opiskeluun. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutor-ryhmän ja muun henkilökunnan kanssa koulun yhteisiä päämääriä ja tavoitteita noudattaen. 33 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää ja siinä otetaan huomioon nuoren edun ensisijaisuus. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti uuden lain hengessä ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Lukiokoulutuksen opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yksityisissä lukioissa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Yksityiskoulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri rakenteineen edistääkin kokonaisuudessaan yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea hyvinvoivista ihmisistä ja terveyttä tukevasta ympäristöstä koostuvaa kouluyhteisöä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvää oppimista. Samalla huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Lähtökohtana on se, että yhteisön hyvinvointiin voidaan ja tulee vaikuttaa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota tarjotaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Luottamus ja toisen kunnioittaminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Yhteistyö opiskelijan sekä hänen huoltajansa kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki yksilökohtainen opiskelijahuollon työ perustuu vapaaehtoisuuteen. Laki ei tunne käsitettä ”pakkoauttaminen”. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat kuitenkin velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää nuoresta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus (25§) tehdään ensisijaisesti yhteistyössä nuoren ja tämän huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma (liitteenä) Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiske- 34 luyhteisössä työskenteleville. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Turvallinen opiskeluympäristö Lukiolain 21§:n nojalla opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kalevan lukiossa jokapäiväistä toimintaa ohjaavat ajan tasalle saatetut järjestyssäännöt, jotka ovat nähtävissä sekä rehtorin ilmoitustaululla että kansliassa. Hätätilanteiden varalle on koulussa laadittu kriisisuunnitelma sekä suojelusuunnitelma. Kouluterveydenhuollon ja psykologin palvelut ovat osa turvallista opiskeluympäristöä. Opiskelijaterveydenhuolto Kalevan lukio tarjoaa opiskelijoilleen kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja koulupsykologin palvelut. Opiskelijaterveydenhuolto lukiossa sisältää terveystarkastuksia, terveyskasvatusta sekä poliklinikkatoimintaa. Kaikille uusille opiskelijoille tehdään terveystarkastus – terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin luona käynnit. Tarkastuksessa käytetään suurin osa ajasta keskusteluun nuoren kanssa hänen senhetkisestä elämäntilanteestaan. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Varsinaisissa sairastapauksissa kuluista vastaa lukiolainen itse tai hänen huoltajansa. Opiskeluhuoltoryhmät Opiskeluhuoltoryhmiä ovat oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, psykologi, opettajaedustaja ja apulaisrehtori kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Ryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeisenä tehtävänä on terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi pääsääntöisesti vain opiskelijan suostumuksella. Kriisiryhmä Kalevan lukioon on perustettu kriisiryhmä, joka toimii mahdollisesti sattuvissa kriisitilanteissa. Sen jäseniin voi ottaa yhteyttä jonkin henkilökohtaisen – pienen tai suuren – kriisin, vaikeuden tai ongelmatilanteen yhteydessä, jolloin yhdessä pohtien tilannetta voidaan helpottaa. Haluttaessa asia jää opiskelijan ja kriisiryhmän väliseksi. Kriisiryhmä on laatinut erilaisia kriisitilanteita varten toimintaohjeet, jotka otetaan käyttöön tarvittaessa. Poissaolot Lukiolain (21.8.1998/629) todetaan 5.luvun 25§:ssä todetaan opiskelijan velvollisuudesta: ”Opiskeli-jan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.” Jos 35 opiskelija on ollut viikon poissa koulusta ilmoittamatta syytä poissaoloonsa, lähetetään kirje kotiin vanhemmille. Lukiolain 5.luvun 24§:n 2 momentissa sanotaan:” Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.” Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Kalevan lukion opiskelijoilla on mahdollisuus kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja koulupsykologin palveluihin. Kriisiryhmässä käsitellään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilannetta. Tarpeen vaatiessa opiskelija ohjataan asiantuntijoiden luo. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Luki-häiriö Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Kalevan lukiossa jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus käydä lukivaikeuksia seulovassa testissä, mikäli opiskelija itse epäilee lukivaikeutta itsellään tai aineenopettajat ovat kiinnittäneet huomiota opiskelijan mahdolliseen oppimisvaikeuteen. Standardoitu lukivaikeuksien yksilötesti tehdään koulupsykologin vastaanotolla. Testitulosten perusteella arvioidaan onko lukiossa tarvetta erityisen tuen pedagogiseen suunnitelmaan, jonka perusteella opiskelijan oppimista voidaan tueta erityisjärjestelyillä. Myös opiskelijalle, jolla on oppimisen vaikeutta ja/tai koulumotivaation puutetta, suositellaan vapaaehtoista oppimistaitokurssia. Oppimistaitokurssilla ohjaajana toimii koulupsykologi. Kurssilla opiskelijat saavat tietoa oppimisvaikeuksista, tutustuvat erilaisiin opiskelutekniikoihin ja oppimisstrategioihin sekä reflektoivat omaa oppimistyyliä ja tapoja oppia. Tavoitteena on tiedostaa omia oppimisen pulmia ja löytää keinoja niiden hallitsemiseksi ja opiskelun helpottamiseksi. Ajankäyttö ja stressin hallinta kuuluvat myös kurssin teemoihin. Koska oppimisen vaikeudet monesti tulevat selvimmin esiin kielten 36 opiskelussa ja matemaattisissa aineissa, vieraiden kielten opettajat ja matematiikan opettajat luennoivat kurssilla resurssiensa mukaan. 37 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta 38 arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Aihealueiden toteutuminen Kalevan lukiossa Eri aihekokonaisuuksien sisällöt todentuvat luontevimmin oppiainekohtaisesti eri kursseissa. Sekä valtakunnallisesti että koulukohtaisesti määritellyt kurssisisällöt ottavat huomioon eri aihealueiden painotukset. Kalevan lukio tarjoaa valtakunnallisten pakollisten ja syventävien ja soveltavien kurssien lisäksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, joilla aihealueita syvennetään. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten 39 osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys todentuvat mm. seuraavilla kursseilla: ÄI4 RUB3, RUB4, RUB7 SAB32, SAB33, SAB34, SAB36, SAB37, SAB38 UE1 GE2 FI2, FI4 HI2, HI3, HI4 YH2, YH3, YH4 Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. 40 Hyvinvointi ja turvallisuus todentuvat mm. seuraavilla kursseilla: RUB2, RUB4, RUB5 SAB23, SAB24, SAB26 SAB31, SAB32, SAB35, SAB36, SAB38 MU1 GE3 BI4 UE1, UE2 FI2, FI4 HI3, HI4 YH1, YH2, YH3, YH4 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitys41 tä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion omaympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kestävä kehitys todentuu mm. seuraavilla kursseilla ÄI4 RUB5, RUB7 ENA7 SAB23, SAB26 SAB35, SAB38 UE2, UE5 GE2, BI3 FI4 HI1, HI3, HI6 YH2, YH4 KEK Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 42 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus todentuvat mm. seuraavilla kursseilla: ÄI1, ÄI2, ÄI3, ÄI4, ÄI5, ÄI6, ÄI8, ÄI9, ÄI11, ÄI12 RUB1, RUB3, RUB4, RUB6 SAB22, SAB23, SAB25 SAB34, SAB35, SAB7 HY6, YO UE4 MU2, MU3 GE2, GE3, GE4 FI1, FI5 HI2, HI5, HI6 YH4 Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. 43 Teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuutena todentuu mm. seuraavilla kursseilla: ÄI4 RUB3, RUB4, RUB5, RUB7 MU11, MU12 SAB23, SAB24, SAB25, SAB26 SAB35, SAB36, SAB37, SAB8 UE7, UE3 FI4 GE2 BI3 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. Viestintä- ja mediaosaaminen todentuu mm. seuraavilla kursseilla: 44 ÄI1, ÄI4, ÄI9, ÄI11, ÄI12 RUB2, RUB5, RUB7 SAB31, SAB32, SAB33, SAB35, SAB36, SAB37, SAB38 SAB21, SAB23, SAB24, SAB25, SAB26 UE3, UE7 MU4 FI3, FI6 GE5 HI3, HI4, YH1, YH2, YH3, YH4 Aihealueiden toteutuminen koulun muussa toiminnassa Eri aihealueiden painotukset näkyvät mm. oppilaskunnan toiminnassa, eri oppilaitosten välisissä yhteyksissä ja yhteistyössä eri yritysten kanssa. 45 Visioita lähivuosille Toiminnan tavoitteet Koulun tavoitteena on vankan yleissivistyksen ja siten jatko-opintokelpoisuuden takaaminen myös tulevaisuudessa sekä opiskelijoiden lukio-opintojen tukeminen kaikin käytettävissä olevin keinoin. Koulun tavoitteisiin kuuluu myös hyvän yhteistyön hengen ylläpitäminen oppilaitoksen sisällä. Hyvää yhteistyötä vaalitaan ja edistetään myös eri sidosryhmien ja oppilaitosten, kuten Tampereen kaupungin lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten, ympäristökuntien toisen asteen oppilaitosten, Tampereen yliopiston, Tampereen teknisen yliopiston, Pirkanmaan ammattikoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. 46 Oppiaineet AI Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuusja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuriidentiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatkoopinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa 47 hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1 – 6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit 7 – 9 arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit 10 - 11 arvioidaan kunkin kurssin luonteen mukaan joko numeroarvostelulla tai suoritusmerkinnällä S. Päättöarvostelussa otetaan huomioon opiskelijan suorittamien soveltavien kurssien tuoma lisänäyttö. Kunkin kurssin alussa opettaja selvittää kurssikohtaiset arviointiin ja arvosteluun vaikuttavat seikat. Kurssiarvosteluun vaikuttavia seikkoja: kirjallisuuden lukeminen kirjallisten töiden laatu ja määrä osallistuminen tuntityöskentelyyn kursseihin liittyvät erityistyöt harrastuneisuus Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit: Opiskelu aloitetaan kurssilla1. Suositeltava suoritusjärjestys on kurssien numeroiden mukainen. Kurssi 6 suoritetaan viimeisenä. Syventävät kurssit: 7. kurssin voi suorittaa jo 1. tai 2. opintovuotena. Suositetaan, että kurssit 8 ja 9 suoritetaan viimeisenä opintovuotena. Soveltavat kurssit: Kurssit 10, 11, ja 12 voi suorittaa opintojen missä vaiheessa tahansa. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. AI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus 48 Pakollinen kurssi Kurssia ei voi tenttiä. Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskusteluntuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä AI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Pakollinen kurssi Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 49 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi Keskeiset sisällöt tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta AI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Pakollinen kurssi Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. Keskeiset sisällöt kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä 50 AI4 Tekstit ja vaikuttaminen Pakollinen kurssi Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka AI5 Teksti, tyyli ja konteksti Pakollinen kurssi Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. 51 Keskeiset sisällöt eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa AI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Pakollinen kurssi Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuuri kontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit AI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Syventävä kurssi Kurssia ei voi tenttiä. Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. 52 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä Keskeiset sisällöt vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria AI8 Abi I Tekstitaitojen syventäminen Syventävä kurssi Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa AI9 Abi II Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Syventävä kurssi Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua 53 löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä Keskeiset sisällöt nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Soveltavat kurssit AI 10 Ilmaisukasvatuksen kurssi Soveltava kurssi Kurssia ei voi tenttiä Kurssilla harjaannutetaan opiskelijaa ilmaisemaan itseään koko persoonallaan. Kiinnitetään erityistä huomiota itseensä luottamisen opetteluun. Kurssilla tehdään eri aisteihin perustuvia harjoituksia, älyyn ja mielikuvitukseen pohjautuvia yksilö- ja ryhmätöitä, improvisointia, dramatisointia, tekstien tuottamista. Tutustutaan teatterin tekemiseen. Ilmaisukasvatus ja näyttämömusiikin kurssi (MU6) on mahdollista suorittaa yhteisprojektina osallistumalla jommallekummalle kurssille. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. AI11 Luovan kirjoittamisen kurssi Soveltava kurssi Kurssilla tutustutaan erilaisiin luovan kirjoittamisen menetelmiin ja tekstilajeihin, kuten novelliin ja runoon. Kehitetään omaa kirjallista ilmaisua ja kokeillaan monipuolisesti erilaisten tekstien tuottamista sekä harjoitellaan tekstin muokkaamista ja prosessikirjoittamista. Kurssista ei pidetä koetta, vaan omista teksteistä kootaan arvosteltavaksi jätettävä kansio. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. AI12 Lukudiplomi Soveltava kurssi Kurssin sisältö Lukudiplomin voi suorittaa lukemalla 20 kaunokirjallista teosta annetuilta aihealueilta (ks. ohjeet kirjavalintoja varten). Listat on ladittu siten, etä ne tarjoavat mahdollisimman monipuolisen valikoiman kaunokirjallisuutta eri aikakausilta, eri maista ja kirjallisuuden eri lajeista ja genreistä. Sama teos voi esiintyä useammallakin listalla. Listoilla on muka- 54 na myös teoksia, jotka kuuluvat äidinkielen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kirjavalikoimiin. Sama teosta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Teos voi yhtä aikaa olla jännittävä seikkailu, kuolematon rakkaustarina, ajankuvaus ja kehityskertomus sekä paljon muuta. juuri tässä piilee kirjan vetovoima. Näin jokaisella lukijalla on oma kokemuksensa ja tulkintansa samasta teoksesta. Aihealueiden otsikot ohjaavat tulkinnan suuntaa, mutta sitovia ne eivät ole.Ne näyttävät lukijalle suunnan, mutta eivät päämäärää ja elämyksiä reitin varrella. Ne lukijan täytyy löytää itse. Kurssin tavoite Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kirjallisuudesta osaa analysoida, tulkita ja vertailla erilaisia kaunokirjallisia teoksia annetun teeman tai aihepiirin näkökulmasta tottuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn kertaa kirjallisuudesta kirjoittamisen muotoja ja tapoja Kurssin suoritusaika Lukudiplomin suoritusaikaa on periaatteessa koko lukioaika. Sen suorittamisen voi aloittaa, kun opiskelija on suorittanut vähintään kaksi pakollista kurssia äidinkieltä, siis jo ensimmäisenä lukuvuonna. Kahden äidinkielen kurssin jälkeen opiskelijalla on riittävät valmiudet kirjallisuuden analyyttiseen tulkintaan. Kurssin suoritustapa Kirjavalikoimat ja kurssin suoritusohjeet löytyvät koulun verkkosivuilta äidinkielen linkeistä. Valituista kirjoista tehdään erilaisia tehtäviä, joista osa on etätehtäviä ja osa lähiopetuspäivinä suoritettavia kirjallisuuskuulusteluja. Kaikista tehtävistä kootaan portfolio (ks. tarkemmat ohjeet portfoliosta) Opiskelija voi halutessaan lähettää annetut tehtävät sähköpostissa liitetiedostoina opettajalle. Työt voi palauttaa myös henkilökohtaisesti. Ohjeita ja neuvoja voi kysyä opettajalta joko sähköpostitse tai henkilökohtaisesti. Kurssiin kuuluu 3 - 4 lähiopetuskertaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. 1.kerralla tutustutaan kirjavalikoimiin valitaan alustavasti aihepiiri ja lähestymistapa sovitaan etätehtävistä etätehtävät saa halutessaan sähköpostina tai suoraan opettajalta sovitaan alustavasti aikataulusta 2. kerralla kirjallinen tai suullinen kuulustelu sovituista teoksista 55 aikataulun tarkistaminen 3. - 4. kerralla kirjallinen tai suullinen kuulustelu tarpeen mukaan portfolion luovutus Kurssin arviointi Kurssi on luonteeltaan soveltava kurssi. se arvioidaan asteikolla 1 - 5. Kurssista saa erillisen todistuksen. Jokainen kurssin osasuoritus arvioidaan erikseen. Kuvataiteen opettaja arvioi mahdollisen kuvitustyön. AI13 Lehtikurssi Soveltava kurssi Opiskelija oppii lehden tekemisen perusteet ja harjaantuu median käyttäjänä. Kurssilla tehdään koulun oma julkaisu. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Aamulehden kanssa. Keskeiset sisällöt Journalismin periaatteet Lehtitekstien kirjoittaminen käytännössä, tekstien tekeminen juhlalehteen Vierailu lehtipainossa ja/tai lehden toimituksessa Valokuvaus Lehden taittaminen Lehden viimeistely Kurssista annetaan suoritusmerkintä. Kurssia ei voi tenttiä. Koulukohtaiset syventävät kurssit AI14 ja AI15 Kielenhuollon kurssit I ja II Syventävä kurssi Kurssin voi suorittaa kahtena puolikkaana kurssina tai siitä voi suorittaa vain jommankumman puolikkaan. Ensimmäinen puolikurssi (AI14) on tarkoitettu niille ykkösvuotisille opiskelijoille, jotka kaipaavat harjoitusta oikeinkirjoituksen perusasioissa. Kurssilla kerrataan sellaisia kielenhuollon ja kirjoittamisen keskeisiä asioita, joiden osaamisesta on hyötyä paitsi esseekirjoituksessa myös mm. reaalikokeiden esseevastauksissa. Tällaisia ovat esim. yhdyssanat, välimerkit, virkerakenteet ja pronominien viittaussuhteet. Kurssi suositellaan valittavaksi vasta AI2-kurssin jälkeen. Mainitulta kurssilta myös ohjataan AI14-kurssille, jos se opettajan mielestä on tarpeen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S, eikä sitä ole tarkoitettu suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssin ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan tuntien ajankohdat, joita ei ole sidottu mihinkään tuntipaikkaan. 56 Toinen puolikurssi (AI15) on tarkoitettu abiturienteille, jotka haluavat vahvistaa oikeinkirjoitustaitojaan ennen kevään ylioppilaskoetta ja kerrata myös haasteellisempia kielenhuollon asioita. Kurssilla käydään läpi myös sellaisia kielenhuollon peruskäsitteitä, joista mahdollisesti on hyötyä ylioppilaskokeessa. Kurssille voi osallistua, vaikka ei olisikaan suorittanut ykkösvuoden puolikurssia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S, eikä sitä ole tarkoitettu suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssin ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan tuntien ajankohdat, joita ei ole sidottu mihinkään tuntipaikkaan. 57 Toinen kotimainen kieli Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä B1-oppimäärä Kuullun ymmärtäminen B1.2 Puhuminen B1.1 Luetun ymmärtäminen B1.2 Kirjoittaminen B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun- ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä sekä jatkuva näyttö. Opetukseen osallistuminen ja läsnäolo oppitunneilla on osa arviointia. Taitotasoasteikkoja voidaan käyttää opiskelijoiden arvioinnin ja itsearvioinnin välineenä. Niiden avulla opiskelija saa kattavan kuvan kielitaidostaan. Opiskelijoita ohjataan itsearvioimaan erityisesti kurssin painopistealueita. Opiskelijan päättöarvosanaan voivat vaikuttaa korottavasti koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla, mutta ne eivät voi vaikuttaa alentavasti opiskelijan päättöarvosanaan. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S (hyväksytty) / H (hylätty). Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden kä- 58 sittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Koulukohtainen syventävä kurssi RUB8 (Abikurssi) suoritetaan syventävän RUB7:n jälkeen tai samanaikaisesti. Syventävä kurssi RUB9 voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. Lukion ulkopuolella suoritetuista kursseista opiskelijan on toimitettava etukäteen tarkka kurssikuvaus aineenopettajalle, jolloin opettaja vertaa, vastaako ko. kurssi jotain lukion kurssia. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa ko. kurssin koe. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija toimittaa suorittamastaan kurssista todistuksen opettajalle. Kurssien 1 - 5 itsenäinen suorittaminen on mahdollista erityistapauksissa, joista on sovittava opettajan kanssa. Syventäviä kursseja ei voi tenttiä. Jos opiskelija suorittaa kurssin itsenäisesti, hän on velvollinen raportoimaan suoritustensa etenemisestä opettajalle sovitun aikataulun mukaisesti. Opiskelija laatii oman opiskelusuunnitelman, josta näkyy, että hän on sisäistänyt kurssin tavoitteet. 59 Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1) Pakolliset kurssit RUB 1 Koulu ja vapaa-aika Pakollinen kurssi Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Arviointi Numeroarvostelu (4-10). Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Pakollinen kurssi Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Arviointi Numeroarvostelu (4-10) Arvioinnissa painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. Opiskelija kirjoittaa esim. sähköpostiviestejä ja lyhyitä kirjeitä. Tarkemmat arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Aihekokonaisuudet Hyvinvointi ja turvallisuus, Viestintä ja mediaosaaminen RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Pakollinen kurssi Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 60 Kurssilla opitaan kuvailemaan suomalaisia ja Suomea: sen asukkaita, luontoa, historiaa, kulttuuria ja suomalaista osaamista. Oman kotiseudun ja sen ihmisten kuvaaminen sekä suullisesti että kirjallisesti ovat kurssin keskeisiä teemoja. Arviointi Numeroarvostelu (4-10). Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Teknologia ja yhteiskunta. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Pakollinen kurssi Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. Kurssilla vahvistetaan erityisesti suullista kielitaitoa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä perusteluineen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja asioista sekä suullisesti että kirjallisesti. Opiskelijan tulisi myös pystyä ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja mielialojaan sekä reagoimaan asianmukaisesti keskustelutilanteissa toisten viesteihin. Arviointi Numeroarvostelu (4-10). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn ilmaista mielipiteensä sekä suullisesti että kirjallisesti. Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Hyvinvointi ja turvallisuus, Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Teknologia ja yhteiskunta. RUB5 Elinympäristömme Pakollinen kurssi Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttista materiaalia, joka liittyy kurssin aiheisiin. Samalla harjoitellaan olennaisen tiedon etsimistä ja tiivistämistä sekä luetun että kuullun osalta. Kielen sopivuuteen eri tilanteissa kiinnitetään erityistä huomiota. Harjoitellaan tuottamaan erilaisia tekstejä: raportti, puhe, yleisönosastokirjoitus. Arviointi Numeroarvostelu (4-10). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erilaisiin kielen käyttötilanteisiin sekä luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen. Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. 61 Aihekokonaisuudet Hyvinvointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja mediaosaaminen. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin Syventävä kurssi Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti (puhumisen taitotasovaatimus B1.1). Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan kertaamalla rakenteita ja sanastoa suureksi osaksi suullisin tehtävin. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla (erilaiset kuullun ymmärtämisen harjoitukset). Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Arviointi perustuu OPH: n tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin, joista osa voi olla myös kirjallisia. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan erikseen numeroin käyttäen asteikkoa 410. Koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä, taitoa tiivistää tekstiä ruotsiksi ja keskustelutaitoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteeksi. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Syventävä kurssi Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssin suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja argumentointia. Tavoitteena on että, opiskelija kykenee seuraamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita eri viestimistä. Opiskelijaa ohjataan käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Lisäksi tutustutaan ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin. Arviointi 62 Numeroarvostelu (4-10). Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monta kielen eri osa-aluetta. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja mediaosaaminen. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB8 Abikurssi Syventävä kurssi Kurssilla opiskelija vahvistaa kielitaitonsa eri osa-alueita menestyäkseen mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Kurssilla kerrataan rakenteita ja sanastoa, harjoitellaan puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kirjoittamista. Kurssi voi myös painottua johonkin kielitaidon osa-alueeseen opiskelijaryhmän toiveiden mukaisesti. Arviointi: Numeroarvostelu (4-10). Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon eri osa-alueet. Kurssia ei voi tenttiä. Muissa oppilaitoksissa suoritetuista kertauskursseista voi saada abikurssin suoritusmerkinnän esittämällä kurssitodistuksen ja selvityksen kurssin ohjelmasta ja kurssin kestosta sekä osallistumalla abikurssin loppukokeeseen. Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, Viestintä ja mediaosaaminen 63 RUB9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Syventävä kurssi Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Opiskelijat valitsevat jonkun pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan, arkkitehdin tms. tai pohjoismaisen ilmiön, johon he perehtyvät ja laativat kirjallisen tai suullisen tuotoksen. Opiskelijat opettelevat yhdistämään ja tiivistämään eri lähteistä poimittuja tietoja omiin teksteihinsä. Kurssilla vahvistetaan toimivan peruskielitaidon valmiuksia erityisesti kirjallisen ja suullisen tuottamisen osalta. Arviointi Numeroarvostelu (4-10). Opettaja antaa kurssiarvosanan tuotosten, työprosessin ja mahdollisen kokeen/kokeiden perusteella. Kurssia ei voi tenttiä. Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. RUB10 Starta på nytt Syventävä kurssi Kurssi on lukion alkuvaiheeseen sijoittuva monipuolinen kertauskurssi, jonka avulla vahvistetaan aiempia ja lukion ensimmäisillä kursseilla opittuja perustietoja ja –taitoja. Kurssin painopiste on peruskielioppiasioissa ja keskeisessä perussanastossa, lisäksi harjoitellaan kuullun ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssin alkaessa on mahdollisuus suorittaa lähtötasotesti. Arviointi Numeroarvostelu (4-10) tai Suoritus-merkintä. Arviointiperusteet selvitetään tarkemmin kurssin alussa. 64 Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kieli jaoppimäärä Englanti A Muut kielet A Englanti B1 Englanti B2 Muut kielet B2 Englanti B3 Muut kielet B3 Kuullun ymmärtäminen B2.1 B2.1 Luetun ymmärtäminen B2.1 B1.1-B1.2 B1.1 B1.2 B1.1-B1.2 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 A2.2 A2.1-A2.2 A2.2-B1.1 A2.1-A2.2 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 A2.1-A2.2 A2.1 A2.1-A2.2 A1.3-A2.1 Puhuminen Kirjoittaminen B2.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla 65 voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskeluja viestintätehtävän kannalta. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli LA = latinan kieli RA = ranskan kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli IA = italian kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2. 66 ENA Englanti Kurssien arviointi Kurssit ENA1-ENA8 ja ENA10 arvostellaan numeroin. Kaikkien kurssien arvioinnissa otetaan huomioon sanaston laajentaminen, rakenteiden hallinta ja tekstin ymmärtäminen sekä kirjallinen tuottaminen. Kursseissa ENA4-ENA8 arvioinnissa otetaan huomioon myös kuullun ymmärtäminen kurssin alussa ilmoitettavalla tavalla. Suullinen kielitaito arvioidaan kurssissa 8. Kursseista ENA9 ENA12 saa suoritusmerkinnän. Kurssien itsenäinen suorittaminen Pakolliset kurssit ENA1 ja ENA6 sekä kaikki syventävät kurssit (ENA7-ENA12) tulee suorittaa osallistumalla luokkaopetukseen. Erityistapauksessa opiskelija voi tenttiä jonkin muista pakollisista kursseista opettajien harkinnan mukaan. Tällöin opiskelija saa yksityiskohtaiset tenttiohjeet, joita on noudatettava. Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Pakollinen kurssi Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan myös omien opiskelutaitojen kehittämistä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Aihekokonaisuus ”Hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita, ja kieli on epämuodollisempaa. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Pakollinen kurssi Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. ENA3 Opiskelu ja työ Pakollinen kurssi Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä, mm. työnhakuprojektissa. 67 ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Pakollinen kurssi Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, esimerkiksi pääasioiden etsiminen tekstistä ja tiivistelmän laatiminen. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erityyppisiä tekstejä. ENA5 Kulttuuri Pakollinen kurssi Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja harjoitellaan tekstin lukemista vaativalla tasolla. Opiskelijoita voidaan myös ohjata tutustumaan englanninkieliseen kirjallisuuteen. Opiskelijat voivat valmistaa valitsemastaan kulttuurialaan liittyvästä aiheesta laajahkon tuotoksen ja esitellä sen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Pakollinen kurssi Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua monipuolisilla kirjoitustehtävillä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Syventävä kurssi Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla opiskelijoiden suullista kielitaitoa vahvistetaan ja harjoitellaan erilaisten tekstien monipuolista käsittelyä ja tuottamista. Kielitaidon eri osa-alueita painotetaan ylioppilaskirjoituksiin suuntautuen. Kurssilla voidaan laatia suullinen tai kirjallinen projektityö, joka otetaan huomioon arvioinnissa kurssin alussa sovittavalla tavalla. ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Syventävä kurssi Kehitä suullista kielitaitoasi ja opi selviytymään puhetilanteista tyylikkäästi. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa monipuolisesti ja innostavasti kuuntelua, kirjoittamista ja rakenteita unohtamatta. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat siten, että samalla kerrataan aiempien kurssien keskeisintä sanastoa. Kurssi on tarkoitettu toisen (ja kolmannen) vuoden opiskelijoille. Ryhmään voidaan ottaa 20 opiskelijaa. Kurssilla käytetään joko opettajan omaa materiaalia tai oppikirjaa (Open Road 8). 68 Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10). Kurssiarvosana määräytyy puhekokeen ja muiden kurssisuoritusten sekä jatkuvan näytön perusteella. Puhekoe perustuu Opetushallituksen testeihin, ja puhekokeesta saa erillisen todistuksen. Myös puhekoe arvostellaan numeroin (4-10). Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA9 Abikurssi Syventävä kurssi Kurssi on tarkoitettu kertaukseen ja ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen. Kurssilla vahvistetaan opiskelijoiden kielitaidon eri osa-alueita, esimerkiksi kertaamalla englannin kielen keskeisiä rakenteita ja harjoittelemalla kuullun ja luetun ymmärtämistä monipuolisesti. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan ylioppilaskokeen kirjoitustehtävien tyyppisillä tehtävillä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. ENA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Syventävä kurssi . Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita eri viestimistä. Kurssilla painotetaan kielitaidon eri osa-alueita monipuolisesti, ylioppilaskirjoituksiin suuntautuen. Numeroarviointi. ENA11 Kertauskurssi alkaville Syventävä kurssi Kurssi on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joiden kielitaidossa on ilmennyt puutteita ENA1-kurssilla. Kurssin tavoitteena on kerrata kieliopin perusasiat, vahvistaa sanavarastoa ja tekstin ymmärtämistä sekä erityisesti parantaa opiskelijoiden opiskelutaitoja. Kurssiin kuuluu suullisia ja kirjallisia tehtäviä sekä loppukoe. Ryhmään voidaan ottaa 12 opiskelijaa. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin. Arvosana perustuu kurssin aikana suoritettuihin tehtäviin ja loppukokeeseen 69 ENA12 Englannin kirjoituskurssi Syventävä kurssi Kurssi on suunnattu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille, jotka haluavat hioa kirjoitustaitojaan. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä, mm. tiivistelmä, kirje, puhe, kuvaileva teksti, pakina, sekä runsaasti luovia kirjoitustehtäviä. Tavoitteena on sanavaraston laajentaminen ja sujuvan englannin kirjoittamisen kehittäminen. Kurssilla ei tarvita oppikirjaa. Kirjoitustehtävien pohjana voi olla opettajan materiaali tai opiskelijan itsensä hankkima materiaali. Arviointi Suoritusmerkintä, kun opiskelija on tehnyt kurssin alussa esitellyn suunnitelman mukaiset suoritukset annetussa aikataulussa. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää myös aktiivista läsnäoloa. 70 SAA Saksa Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit SAA1 Jugendliche und ihre Welt Pakollinen kurssi Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Aihepiirit jokapäiväinen elämä, ihmissuhteet, harrastukset nuorten elämänasenne tulevaisuuden pohdinta Tavoitteet rohkaistaan puhumaan saksaa opitaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus kulttuuri-identiteetti, kulttuurituntemus Strategiat ja opiskelutaidot puheviestintätaidot (suullinen vuorovaikutus, kuullun ymmärtäminen) ymmärtävä lukeminen viestien kirjoittaminen, lyhyt kuvaus omasta elämästä Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAA2 Kommunikation und Freizeit Pakollinen kurssi Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Aihepiirit nuorten elämäntilanteita monikulttuurinen saksalainen yhteiskunta oma maa ja kulttuuri 71 uuden teknologian ja median merkitys nuorten vapaa-ajanvietossa Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Tavoitteet saksankielisen alueen tuntemus monikulttuurinen yhteiskunta ja vähemmistöt uuden teknologian mahdollisuudet verbien ja substantiivin sijamuotojen käyttö Aihekokonaisuudet viestintä ja mediaosaaminen hyvinvointi ja turvallisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurintuntemus Strategiat ja opiskelutaidot ymmärtävä lukeminen sanaston elaborointi puheviestinnän harjoittelu, kulttuurierot sähköpostiviesti, epävirallinen kirje tai viesti Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAA3 Lernen und Arbeiten Pakollinen kurssi Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Aihepiirit koulu ja koulutus vaihto-oppilasvuosi työelämä (esimerkiksi kesätyö) Tavoitteet opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja työelämään liittyvää sanastoa vahvistaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja kurssin aiheista oppia adjektiivien taivutus ja pronomineja Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys turvallisuus ja hyvinvointi Strategiat ja opiskelutaidot ymmärtävä lukeminen, mind map, tiivistäminen, sanojen selittäminen, tiedonhaku Internetistä opiskelusta ja työstä kertominen Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. 72 SAA4 Gesellschaft und die Welt um uns Pakollinen kurssi Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Aihepiirit erilaiset yhteisöt ja yksilön rooli niissä yhteiskunnan rakenteet Suomi-tietous Tavoitteet yksilön ja yhteisön elämän kuvaaminen omasta maasta ja kotipaikasta kertominen substantiivien rakenteita, verbioppia ja pronomineja Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus Strategiat ja opiskelutaidot vaativankin tekstin ymmärtävä lukeminen (esim. pääkäsitteiden etsiminen) mid map, tiivistäminen merkityksen päättely kirjallinen tiivistelmä Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAA5 Kultur Pakollinen kurssi Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Aihepiirit kulttuurin käsite, kommunikaatiokulttuuri, elokuva, musiikki, kirjallisuus, median maailma, Saksa-tietous, oman maan kulttuuri Tavoitteet eri taiteiden sanastoa saksankielinen kommunikaatiokulttuuri oman maan kulttuuri adjektiivit ja partisiipit verbien ja adjektiivien rektion hallinta sanajärjestys 73 Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus viestintä ja mediaosaaminen Strategiat ja opiskelutaidot tekstin ymmärtäminen, tiivistäminen kirja- ja elokuva-arvostelu, esityksestä kertominen (salkkutyöskentelyä) mielipiteen ilmaisu, keskustelun aloitus ja ylläpito, pieni suullinen esitys Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAA6 Wissenschaft, Wirtschaft und Technik Pakollinen kurssi Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Aihepiirit luonto, sen tila ja suojelu maailmantalous tieteen esimerkkejä ja teknologian mahdollisuuksia Tavoitteet oppia aihepiireihin liittyvien tekstien sanastoa vahvistaa vaativienkin tekstien ymmärtävää lukemista partisiipit ja infinitiivin käyttö Aihekokonaisuudet teknologia ja yhteiskunta viestintä ja mediaosaaminen hyvinvointi ja turvallisuus Strategia ja opiskelutaidot lukemisstrategioita kirjallinen ilmaisu (esimerkiksi tapahtuneesta kertominen) esitteleminen lyhyen artikkelin kirjoittaminen osallistuvan kirjoituksen, esim. mielipiteen, valituksen, ohjeen, pyynnön laatiminen Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. 74 SAA7 Natur und nachhaltige Entwicklung Syventävä kurssi Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAA8 Besser sprechen und verstehen Syventävä kurssi Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa saksan kielen A-oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on lisätä rohkeutta ilmaista ajatuksiaan saksan kielellä ja uskoa kykyihinsä itsenäisenä kielen käyttäjänä. Puhumisen harjoitteleminen nivotaan yhteen kuuntelun, lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, mikä vastaa arkielämän kielitaitotarpeita ja tukee menestymistä kirjallisessa yo-kokeessa. Aihepiirit liittyvät ajankohtaisiin, kiinnostaviin aiheisiin sekä edellisten kurssien sisältöihin, jolloin aiemmin opittu sanasto kertaantuu. Kurssilla edetään arkipäivän tilanteiden harjoittelusta aina sanastoltaan vaativienkin tekstien pohjalta tehtäviin harjoituksiin. Kurssilla kiinnitetään huomiota nimenomaan puhutussa kielessä käytettäviin rakenteisiin, kuten kohteliaisuusmuotoihin (esim. konditionaali ja sinuttelu/ teitittely). Pääsääntöisesti puhuttu kieli on kirjoitettua kieltä yksinkertaisempaa rakenteeltaan. Arviointi Kurssin lopussa pidetään Opetushallituksen suullinen koe, josta saa erillisen todistuksen lukion päättötodistuksen yhteydessä. Kurssiarvosana muodostuu Opetushallituksen suullisen kokeen arvosanasta, muista kurssin alussa sovittavista tuotoksista ja jatkuvasta näytöstä. Sekä kurssi että suullinen koe arvioidaan asteikolla 4-10. Koulukohtainen syventävä kurssi SAA 9 Übung macht den Meister Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen ja kertaukseen. Vahvistetaan oppilaiden kielitaidon eri osa-alueita tarpeen mukaan. Sisältö Käsitellään ajankohtaisia tekstejä monipuolisesti, harjoitellaan tekstin ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista tuottamista. Arviointi Jatkuva näyttö, studioharjoitukset ja kirjoitelmat sekä kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Kurssia ei voi tenttiä. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. 75 76 RAB2 Ranska Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Syventävät kurssit RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Syventävä kurssi Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B2-ranskaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB22 Meillä ja muualla Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B2-ranskaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB23 Ennen ja nyt Syventävä kurssi Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 77 RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Syventävä kurssi Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB25 Kulttuuri Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi: Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB26 Yhteinen maapallomme Syventävä kurssi Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi: Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB27 Tiede ja tekniikka Syventävä kurssi Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 78 RAB28 Luonto ja kestävä kehitys Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 79 SAB2 Saksa Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Syventävät kurssit SAB21 Freizeit und Hobbys (kurssitarjottimella koodilla SAB1) Syventävä kurssi Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAB22 Bei uns und anderswo (kurssitarjottimella koodilla SAB2) Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAB23 Früher und heute (kurssitarjottimella koodilla SAB3) Syventävä kurssi Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. 80 SAB24 Lernen und Zukunftspläne (kurssitarjottimella koodilla SAB4) Syventävä kurssi Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAB25 Kultur (kurssitarjottimella koodilla SAB5) Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAB26 Unsere gemeinsame Erde (kurssitarjottimella koodilla SAB6) Syventävä kurssi Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. SAB27 Wissenschaft und Technik (kurssitarjottimella koodilla SAB7) Syventävä kurssi Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. 81 SAB28 Natur und nachhaltige Entwicklung (kurssitarjottimella koodilla SAB8) Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Koulukohtainen syventävä kurssi SAB29 Übung macht den Meister (kurssitarjottimella koodilla SAB9) Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet Intensiivikurssi, jossa kerrataan kielioppia, harjoitetaan ainekirjoitusta ja tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja, aineistona käytetään vanhoja yo-kokeita. Arviointi Jatkuva näyttö, studioharjoitukset ja kirjoitelmat sekä kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Kurssia ei voi tenttiä. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. 82 EAB3 ESPANJA Lukiossa alkava oppimäärä (B3) EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Syventävä kurssi Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3espanjaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. EAB32 Näin asiat hoituvat Syventävä kurssi Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-espanjaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Syventävä kurssi Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 83 EAB34 Meillä ja muualla Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. EAB35 Ennen ja nyt Syventävä kurssi Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Syventävä kurssi Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. EAB37Kulttuuri Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 84 EAB38 Yhteinen maapallomme Syventävä kurssi Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. Koulukohtaiset syventävät kurssit EAB39 Suullisen kielitaidon kurssi Syventävä kurssi Kurssi on tarkoitettu espanjaa vähintään 3 kurssia suorittaneille oppilaille. Kurssin tavoitteena on suullisen kielitaidon monipuolinen kehittäminen erilaisten aktiviteettien, esitysten ja harjoitustenavulla. Kurssiin liittyy myös kirjallisia tehtäviä, joita käytetään suullisten harjoitusten pohjana. Kurssin arviointi Kurssiarvosana pohjautuu läsnäoloon ja annettujen tehtävien hyväksyttävään suorittamiseen kurssin alussa sovittavalla tavalla. Kurssi voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä S. EAB310Abikurssi Syventävä kurssi Intensiivikurssi, jonka aikana kerrataan keskeinen kielioppi, harjoitellaan ainekirjoitusta ja tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja. Aineistona käytetään myös vanhoja yo-kokeita. Arviointi Kurssikoe, studioharjoitukset, kirjoitelmat ja jatkuva näyttö. Kurssi voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä S. Kurssia ei voi tenttiä. 85 IAB3 Italia Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit IAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Syventävä kurssi Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan piketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3italiaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. IAB32 Näin asiat hoituvat Syventävä kurssi Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3italiaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 86 IAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Syventävä kurssi Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. IAB34 Meillä ja muualla Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. IAB35 Ennen ja nyt Syventävä kurssi Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 87 IAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Syventävä kurssi Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. IAB37 Kulttuuri Syventävä kurssi Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. IAB38 Yhteinen maapallomme Syventävä kurssi Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. 88 Koulukohtaiset syventävät kurssit IAB39 Suullisen ja kirjallisen kielitaidon kurssi Syventävä kurssi Kurssin tarkoituksena on harjaannuttaa monipuolisesti toisaalta kirjallisen kielitaidon eri osa-alueita, toisaalta suullisia taitoja. Kurssilla kirjoitetaan aineita, lisätään kieliopillista tarkkuutta ja laajennetaan sanastoa. Suullista kielitaitoa hiotaan käytännön tilanteiden harjoituksilla. Arvostelu: 4-10 IAB310Abikurssi Syventävä kurssi Intensiivikurssi, jonka aikana kerrataan keskeinen kielioppi, harjoitellaan ainekirjoitusta ja tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja. Aineistona käytetään myös vanhoja yo-kokeita. Arviointi Kurssikoe, studioharjoitukset, kirjoitelmat ja jatkuva näyttö. Kurssia ei voi tenttiä. 89 RAB3 Ranska Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Syventävä kurssi Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Keskeisimmät perusrakenteet: Artikkelit, substantiivien suku ja luku, adjektiivin taipuminen, lukusanat 0-69, keskeisimmät epäsäännölliset verbit, ja 1 säännöllinen verbiluokka (preesens + passe compose), demonstratiivipronominit, lähifutuuri, omistuspronominit ja il y a-rakenne. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-ranskaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. RAB32 Näin asiat hoituvat Syventävä kurssi Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Keskeisimmät perusrakenteet: 2. ja 3. verbiluokka (preesens ja passe compose), refleksiiviverbit, partitiivi, komparatiivi, objektipronominit, lukusanat 70-100, avoir besoin de rakenne, etre en train de -rakenne, imperatiivi ja kieltosanat. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4-10. Numeroarvostelusta voidaan poiketa, jos opiskelija on valinnut oppimääräänsä vähemmän kuin 3 kurssia B3-ranskaa. Tenttiminen on mahdollista perustellusta syystä aineenopettajan ja rehtorin luvalla. Kurssit RAB33 – RAB310 ks. RAB21 – RAB28 90 SAB3 Saksa Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit SAB31 Guten Tag, Schön Sie zu treffen Syventävä kurssi Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Kurssia ei voi tenttiä. SAB32 So wird’s gemacht Syventävä kurssi Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielen-käyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Arviointi Jatkuva näyttö ja kurssikoe. Numeroarvostelu 4 – 10. Tenttiminen on mahdollista vain perustelluista syistä opettajan luvalla. Arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Kurssit SAB33 – SAB311 ks. SAB21 – SAB29 91 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen Käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Kurssit arvioidaan numeroarvostelulla 4 – 10. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan joko suoritusmerkinnällä tai numerolla. Opiskelija voi tenttiä matematiikan kursseja perustellusta syystä keskusteltuaan asiasta ensin matemaattisten aineiden opettajien kanssa. 92 MAA Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä. harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Pakolliset kurssit MAA1Funktiot ja yhtälöt Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Keskeiset sisällöt potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 93 MAA2Polynomifunktiot (kurssitarjottimella koodi MA2) Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Keskeiset sisällöt polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen MAA3 Geometria (kurssitarjottimella MA3) Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Keskeiset sisällöt kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 94 MAA4 Analyyttinen geometria Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) | vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. Keskeiset sisällöt pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta MAA5 Vektorit Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Keskeiset sisällöt vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja perehtyy kombinatorisiin menetelmiin perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. 95 Keskeiset sisällöt diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma MAA7 Derivaatta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. Keskeiset sisällöt rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla oppii yhdistetyn funktion derivoimisen tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. Keskeiset sisällöt juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 96 MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla ymmärtää lukujonon käsitteen oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. Keskeiset sisällöt suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa MAA10 Integraalilaskenta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. Keskeiset sisällöt integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen 97 Syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Keskeiset sisällöt lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät oppii algoritmista ajattelua harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Keskeiset sisällöt absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala 98 MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Keskeiset sisällöt funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset syventävät kurssit MAA14 Kertauskurssi I Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa ja syventää pitkän matematiikan pakollisten kurssien 1-5 pääkohdat rakentaa yhteyksiä oppimäärän eri osien ja aihepiirien välille vahvistaa laskennallisia ja matemaattisia valmiuksia ymmärtää tehtävien ratkaisutapoja sekä geometrian että vektorilaskennan näkökulmasta Keskeiset sisällöt pakollisessa oppimäärässä kursseilla 1-5 käytetyt matemaattiset menetelmät MAA15 Funktioiden ja yhtälöiden perusteet Syventävä kurssi Pitkän matematiikan opiskelu aloitetaan tällä kurssilla. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää perusasteella opittuja asioita pohjustaa matematiikan opiskelua lukiossa Keskeiset sisällöt prosenttilaskentaa yhtälöitä epäyhtälöitä yhtälöpareja 99 MAA16 Kertauskurssi II Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa ja syventää pitkän matematiikan pakollisten kurssien 6-10 pääkohdat rakentaa yhteyksiä oppimäärän eri osien ja aihepiirien välille motivoituu valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin luo valmiuksia ymmärtää matematiikkaa kokonaisvaltaisesti Keskeiset sisällöt pakollisessa oppimäärässä kursseilla 6-10 käytetyt matemaattiset menetelmät vanhoja preliminääri- ja ylioppilastehtäviä MAA17 Geometrian jatkokurssi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää geometristen tehtävien ratkaisuperiaatteita harjoittelee perusteellisemmin matemaattista todistamista vahvistaa avaruudellista hahmottamiskykyä tutkimalla kolmi-ulotteisia kappaleita kehittää päättelytaitoja ja itsenäistä ajattelua Keskeiset sisällöt sini- ja kosinilauseen syventäminen ympyrään liittyvien tehtävien syventäminen ellipsin ja hyperbelin yhtälöt avaruusgeometrian tehtävät Pitkän matematiikan opiskelijoille sopii mainiosti suoritettavaksi talousmatematiikan kurssi MAB7. Kurssilla pyritään ymmärtämään yhteiskunnan taloudellisia ilmiöitä ja oman talouden hallitsemista. Kurssilla syvennetään prosentti- ja korkolaskentaa sekä tutustutaan mm. verotukseen, arvopapereihin, valuuttalaskentaan sekä indekseihin. Kurssilla syvennetään myös matemaattisen mallin käsitettä sekä optimoinnin periaatteita. Katso tarkemmat tavoitteet ja keskeiset sisällöt kohdasta MAB7 100 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. Pakolliset kurssit MB1 Lausekkeet ja yhtälöt Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. Keskeiset sisällöt suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus ongelmien muotoileminen yhtälöiksi yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 101 MB2 Geometria Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. Keskeiset sisällöt kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria Pythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa MB3 Matemaattisia malleja I Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Keskeiset sisällöt lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla MB4 Matemaattinen analyysi Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. Keskeiset sisällöt polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä 102 MB5 Tilastot ja todennäköisyys Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeiset sisällöt jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä tarkastellaan tilastollisten taulukoiden ja graafisten kuvien avulla mediaviestintää kriittisesti MB6 Matemaattisia malleja II Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä ymmärtää lukujonon käsitteen ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa Syventävät kurssit MB7 Talousmatematiikka Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla 103 MB8 Matemaattisia malleja III Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Koulukohtaiset syventävät kurssit MB9 Kertauskurssi I Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää ja kertaa aikaisemmin opittujen pakollisten kurssien 1 - 6 asiat saa laskurutiinia ja erilaisia laskutekniikoita ratkaisumalleihin oppii hahmottamaan ja piirtämään geometrian tehtäviä ymmärtää geometrian merkityksen ympäristössään myös kestävän kehityksen kannalta oppii tunnistamaan ja käyttämään lineaarista ja eksponentiaalista mallia oppii soveltamaan derivaattaa käytännön eri tilanteissa ymmärtää taloudellisia sovellutuksia ja osaa ratkaista niitä lineaarisen optimoinnin avulla Keskeiset sisällöt kerrataan pakollisten kurssien 1-6 keskeiset sisällöt integroidaan aikaisemmin opittu teoria laajempaan yhteyteen tulkitaan ja arvioidaan ratkaisuja graafisesti ja algebrallisesti MB 10 Johdantokurssi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hallitsemaan murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun oppii potenssilaskusäännöt ja kertaa laskujärjestyssäännöt saa laskurutiinia toisen asteen yhtälön ratkaisemisessa hallitsee yksikkömuunnokset sekä suoraan ja kääntäen verrannollisuuden hallitsee helpommin nopeaa omaksumista ja oppimista pakollisten kurssien aikana 104 Keskeiset sisällöt murtolukulaskut potenssi- ja polynomilaskut sekä laskujärjestyssäännöt binomineliökaavat eli muistikaavat toisen asteen yhtälön ratkaisukaava yksikkömuunnokset prosentti- ja liuosprosenttilaskut polynomilaskut Arvostelu Kurssi arvostellaan suoritettu/hylätty-merkinnällä, ei arvosanoin. MB11 Geometrian jatkokurssi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija parantaa valmiuksia geometrian ratkaisutaidoissa hahmottaa taso- ja avaruusgeometrian kuvioita ja osaa piirtää niitä harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kappaleiden geometrisistä ominaisuuksista meitä ympäröivässä elämässä kestävä kehitys huomioiden oppii ratkaisemaan vaativia geometrian yo-tehtäviä monipuolisesti oppii integroimaan muiden kurssien matematiikkaa geometrisissä ratkaisuissa Keskeiset sisällöt geometrian kurssi 3:n käsittelemättömät asiat vanhat geometrian yo-tehtävät ja niihin liittyvät neliöjuurilaskut, integraalilaskut ja suoran yhtälöt MB12 Kertauskurssi II Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija valmistautuu monipuolisesti ylioppilaskirjoituksia sekä jatko-opintoja varten osaa käsitellä ja laskea vaikeusasteeltaan vaativampia ja laajempia tehtäviä täydentää aikaisemmilla kursseilla hankkimiaan taitoja ja käyttää niitä yo-tehtävien ratkaisussa osaa ilmentää ajatteluaan matemaattisesti ja tehdä täsmällisiä merkintöjä Keskeiset sisällöt eri sisältöihin liittyvät vanhat yo-tehtävät 105 BI Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee biologian keskeiset käsitteet tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta. Arviointi Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Arviointi arvosanoin 4-10 106 Pakolliset kurssit Ensin suoritetaan kurssi 1 ja sitten 2. Molemmat arvostellaan arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentely ja koemenestys. BI1 Eliömaailma Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. Keskeiset sisällöt Biologia tieteenä elämän ominaisuudet ja perusedellytykset biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä geneettinen monimuotoisuus Evoluutio – elämän kehittyminen elämän syntyvaiheet lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat lajien syntyminen ja häviäminen nykyinen eliökunta Miten luonto toimii? elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus ekosysteemien rakenne ja toiminta populaatioiden ominaisuudet lajien väliset suhteet eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys BI2 Solu ja perinnöllisyys Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen 107 tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. Keskeiset sisällöt Solu elämän perusyksikkönä miten soluja tutkitaan erilaisia soluja solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous energian sitominen energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen DNA:n rakenne ja toiminta proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen mitoosi ja sen merkitys solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet geenit ja alleelit sukusolut ja niiden synty meioosissa periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Valtakunnalliset syventävät kurssit Kurssit saa suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Ne arvostellaan arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentely, harrastuneisuus ja koemenestys. BI3 Ympäristöekologia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeiset sisällöt Ekologinen tutkimus 108 ekologisten peruskäsitteiden syventäminen ekologisen tutkimuksen tehtävä ympäristön laadun indikaattorit oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys biodiversiteetti luonnonvarana eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet aineiden kiertoon liittyvät ongelmat paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus pohjoiset metsät suot järvet ja virtavedet Itämeri Kestävä tulevaisuus ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia ekologisesti kestävä tuotanto ympäristötekniikan mahdollisuudet BI4 Ihmisen biologia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Keskeiset sisällöt Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys solujen vanheneminen ja kuolema syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys 109 ruoansulatus ja ravitsemus hengityselimistö ja hengityksen säätely veri ja verenkierto erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely umpirauhaset ja hormonit hermosto ja aistit lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys ihmisen evoluutio ja ihminen lajina perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit elimistön puolustusjärjestelmät ihminen ja mikrobit myrkylliset aineet ja mutageenit BI5 Bioteknologia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. Keskeiset sisällöt Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina DNA:n, geenien ja genomien rakenne entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta geenin toiminta ja sen säätely mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus geenitutkimus lääketieteessä 110 geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen bakteerien viljely ja käsittely mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö Koulukohtaiset syventävät kurssit Kurssin BI6 voi suorittaa missä tahansa lukion vaiheessa. Kurssit BI7 ja BI8 suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena kaikkien muiden biologien kurssien jälkeen BI6 Luonto Syventävä kurssi Tavoite Opiskelija oppii havainnoimaan ympäröivää luontoa. Opiskelija tunnistaa kasvi- ja eläinlajeja ja näkee yhteyden lajiston ja sen vaatiman elinympäristön välillä. Opiskelija pystyy toteamaan biodiversiteettiin vaikuttavat seikat ja arvioimaan ihmisen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Opiskelija oppii luonnossa liikkumisen taitoja ja aistii luonnon ainutlaatuisuuden. Sisältö Kurssi toteutetaan lukuvuoden aikana kaksi kertaa: toinen kurssi järjestetään viikonloppuvaelluksena lukuvuoden alussa Pirkanmaalla, toinen muutaman päivän vaelluksena Lapissa viikkoa ennen koulun alkua. Arviointi Kurssin arviointikriteerinä on aktiivinen osallistuminen kurssin retkeen, jonka aikana tehdään opettajan osoittamia tehtäviä. Retken aikana pidetään opituista asioista kirjallinen koe, josta pitää saada hyväksytty arvosana. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi tenttiä. BI7 Biologian kertauskurssi Syventävä kurssi Tavoite Opiskelija ymmärtää opiskelemiensa kurssien osalta biologisia ilmiöitä ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Hän oppii biologian ylioppilaskysymysten vastaamistekniikkaa. Sisältö Kurssilla opiskelija kertaa opiskelemansa biologian kurssit, huomaa käsiteltyjen asioiden yhteyden toisiinsa ja harjoittelee vastaamista ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 111 Arviointi Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista opiskelua, jatkuvaa hyvää tuntityöskentelyä ja läsnäoloa. Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi tenttiä. Kurssi BI7 kannattaa suorittaa biologian kursseista viimeisenä mahdollisimman lähellä ylioppilastutkinnon reaalikoetta BI8 Biologian työkurssi Syventävä kurssi Tavoite Opiskelija kertaa kaikkea pakollisilla ja valtakunnallisilla syventävillä kursseilla oppimiaan asioita käytännönläheisesti. Kurssilla korostetaan biologian empiiristä luonnetta. Sisältö Kurssin sisältönä on opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan eri biologian kurssien aiheet, kuten ihmisen biologia, solubiologia ja bioteknologia. Kurssilla käytetään paljon videomateriaalia. Arviointi Kurssin arviointikriteerinä on aktiivinen osallistuminen kurssille ja tuntitehtävien tekeminen. Kurssista ei ole koetta. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi tenttiä. 112 GE Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena. Arviointi Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. 113 Pakolliset kurssit Ensin suoritetaan kurssi 1 ja sitten 2. Molemmat arvostellaan arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon tuntityöskentely ja koemenestys. GE1 Sininen planeetta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Keskeiset sisällöt Maantieteellinen ajattelu mitä on maantiede? maantiede luonnontieteenä maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne aurinkokunnan synty ja perusrakenne Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä veden kiertokulku luonnossa sateiden synty ja jakautuminen meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto sää ja sen ennustaminen lämpö- ja ilmastovyöhykkeet ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 114 GE2 Yhteinen maailma Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Keskeiset sisällöt Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät lähestymistavat ja näkökulmat maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus väestönkehitys ja väestönkasvu asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous maatalouden muodot metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia raaka-aineet ja energialähteet teollisuuden sijainti kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus liikennejärjestelmät matkailu ja sen merkitys eri alueilla maailmankauppa alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne ytimet ja periferiat maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa keskukset ja vaikutusalueet kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 115 Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet kehittyneisyyserot eri aluetasoilla kansainvälinen yhteistyö globalisaatio Valtakunnalliset syventävät kurssit Kurssit voi suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. GE3 Riskien maailma Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Keskeiset sisällöt Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin GE4 Aluetutkimus Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa kartografian perusteet tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia 116 osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustek- niikan sekä tuntee tekijänoikeudet. Keskeiset sisällöt Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot kenttähavainnot, kysely ja haastattelu kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROMtallenteina olevat lähteet Paikkatietojärjestelmät paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla Oma aluetutkimus tutkimusalueen valinta aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen Koulukohtaiset syventävät kurssit Kurssi GE5 käydään pakollisten kurssien jälkeen. Kurssin GE6 paras ajoitus on maantieteen kursseista viimeisenä mahdollisimman lähellä ylioppilastutkinnon reaalikoetta. . GE5 Maantieteen työkurssi Syventävä kurssi Tavoite Opiskelija oppii lukemaan maantieteellistä tietoa, käsittelemään sitä ja esittämään tietoja kartalla. Tekemällä harjoitustöitä opiskelija oppii tuntemaan Tamperetta, Suomea ja muitakin maailman alueita paremmin. Sisältö Kurssilla käsiteltävien asioiden teoria on opiskeltu muilla kursseilla. Tälle kurssille luonteenomaista on itse tekeminen ja kokeminen. Esiin pyritään saamaan luonnonmaantieteen kokeellinen luonne, maantieteen käytännönläheisyys ja sen soveltaminen arkeen. Kurssilla tehdään parin kanssa muutamia harjoitustöitä, kuten diagrammeja käyttäen paikallisia 117 demografisia tilastotietoja, karttaharjoituksia käyttäen mm. peruskarttoja ja kaupunkimaantieteen harjoitustöitä, joihin kuuluvat omat havainnot kaupungista. Kartat, diagrammit ja videot ovat oleellinen osa kurssin oppimateriaalia. Kurssilla harjoitellaan myös karttanimistöä. Arviointi Kurssin arviointiperustana on aktiivinen osallistuminen kurssille ja sen aikana tehtävien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssista ei ole koetta, eikä sitä voi tenttiä. GE6 Maantieteen kertauskurssi Syventävä kurssi Tavoite Opiskelija syventää tietämystään lukion maantieteen oppimäärän sisällöistä. Sisältö Kurssilla kerrataan kaikki lukion maantieteen pakollisten ja syventävien maantieteen kurssien sisällöt kertauskirjan ja vanhojen ylioppilaskirjoituskysymysten avulla. Arviointi Kurssin arviointiperustana on aktiivinen osallistuminen kurssille, tehtävien tekeminen ja koe. Kurssia ei voi tenttiä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 118 FY Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat. Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia. 119 Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Keskeiset sisällöt fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin 120 tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. FY2Lämpö Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskeiset sisällöt kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat FY3 Aallot Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. Keskeiset sisällöt harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY4 Liikkeen lait Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. 121 Keskeiset sisällöt liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. Keskeiset sisällöt momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö FY6 Sähkö Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. Keskeiset sisällöt sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi 122 FY7 Sähkömagnetismi Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä perehtyy sähköturvallisuuteen syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. Keskeiset sisällöt magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus FY8Aine ja säteily Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Keskeiset sisällöt sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu 123 Koulukohtainen syventävä kurssi FY9 Fysiikan kokonaiskuva Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolisen ja mielekkään kuvan fysiikasta hahmottaa kokonaisuuksia ja yleisiä periaatteita kykenee osallistumaan luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon saa valmiuksia jatko-opiskelua varten Keskeiset sisällöt kerrataan keskeiset sisällöt syvennetään keskeisten osa-alueiden hallintaa ja luodaan yhteyksiä niiden välille Soveltava kurssi FY10 Tähtitiede Soveltava kurssi 124 KE Kemia Kemian opiskelun tavoitteena on, että opiskelija - syventää ja täydentää perusasteella opittuja tietoja ja taitoja - saa kokonaiskuvan kemiasta yhtenä perusluonnontieteenä - omaksuu kemian peruskäsitteet ja terminologian - ymmärtää kemian yhteydet jokapäiväisen elämän ilmiöihin - oppii aktiivisesti hakemaan ja kritisoimaan tietoa - osaa hyödyntää kemian tietojaan - herättää kiinnostusta kemiaa kohtaan kokeellisen työskentelyn avulla - osaa integroida saamaansa tietoa muihin luonnontieteisiin - saa riittävät valmiudet opiskella kemiaa ja sitä soveltavia aloja Arviointi Arvioinnissa korostetaan kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja sen monipuolista käsittelyä. Arvioinnissa huomioidaan havainnointitaitojen ja tiedon hankkimis- ja käsittelytaidon kehittyminen. Kyky selittää ja tulkita tuloksia on myös tärkeää. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, tuntitestejä, kokeellisten töiden suunnittelua, turvallista kokeellista työskentelyä, projektitöitä, esitelmiä ja tutkielmia. Pakollinen kurssi ja muut valtakunnalliset syventävät kurssin arvioidaan numeroarvosteluin 4 10. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan joko numeroin tai merkinnällä suoritettu/ hylätty. KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Pakollinen kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä • syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä • osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle • tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä • kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia • oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja • osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. Keskeiset sisällöt • orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia • orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus 125 • • erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita Syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä • osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä • ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä • elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit • hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava • kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet • atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne • isomeria KE3 Reaktiot ja energia Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus) • ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa • osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu • epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia • stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö • energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa • reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät 126 KE4 Metallit ja materiaalit Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja • tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumispelkistymisreaktioita • osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluk sia • tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi • hapettumis-pelkistymisreaktiot • metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet • bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit KE5 Reaktiot ja tasapaino Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia • ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt • reaktiotasapaino • happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden mer-kitys • liukoisuus ja liukoisuustasapaino • tasapainoon liittyvät graafiset esitykset KE6 Kemian kertauskurssi Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • kertaa lukiokemian keskeiset osa-alueet • opiskelee ne kemian osa-alueet, jotka ovat jääneet käsittelemättä muiden kurssien yhteydessä. • saa valmiuksia ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen ja korkeakoulujen pääsykokeisiin Keskeiset sisällöt kertauksena lukiokemian keskeiset osa-alueet. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. Suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tu127 lee • osallistua opetukseen • osallistua kurssikokeeseen ja suorittaa se hyväksytysti • osallistua kurssin aikana pidettäviin testeihin. Soveltavat kurssit KE 7 Ympäristökemia Soveltava kurssi Perehdytään ilman-, vesien ja maaperän saasteisiin ja niiden puhdistusmenetelmiin. Opitaan elinkaari- ja kierrätysajattelua. Arviointi Tämä kurssi arvioidaan numeroarvosteluin 4-10. Arviointi pohjautuu kurssilla suoritettavaan portfolioon tai esseihin. KE8 Ravintokemia Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää ravinnon ja kemian välisen yhteyden • saa kuluttajan kannalta valistusta oikeaoppisesta ravinnosta, terveydestä ja syömisestä • tutustuu ravintokemian terminologiaan • oppii huomioimaan ruoanvalmistuksessa tapahtuvat kemialliset ilmiöt Keskeiset sisällöt • ravinnon merkitys opiskelijan omaan terveyteen • energiaravintoaineet, vitamiinit, hivenaineet • monipuolisen ruoanvalmistus • erityisruokavaliot Arviointi Tämä kurssi arvioidaan numeroarvosteluin 4-10. ( Oppikirjaa ei ole.) Lisämateriaalia jaetaan monisteina. Arvostelu perustuu kurssilla suoritettavan tutkielmien tekoon sekä kurssipäiväkirjaan. Kurssia ei voi suorittaa tenttimällä. KE9 Kokeellisen kemian kurssi Soveltava kurssi Kurssilla tehdään kemian laboratoriotöitä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • kertaa ja oppii uusia kemian työmenetelmiä. • saa lisää kokeellisen työskentelyn valmiuksia ajatellen jatko-opintoja. 128 • hankkii kokeellisesti tietoa kemian perusilmiöistä. • oppii raportoimaan työn tuloksia Kurssilla suoritettaan kemian valtakunnallisten kurssien KE1-5 sisältöihin liittyviä kokeellisia töitä. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointi pohjautuu kurssilla tehtyihin töihin ja niistä palautettuihin työselostuksiin. 129 UE Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuriidentiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia. Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. 130 UE1Uskonnon luonne ja merkitys Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus. Keskeiset sisällöt uskonnon määrittely ja tutkiminen uskonnon ydinkysymykset uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa Raamattu pyhänä kirjallisuutena yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. Keskeiset sisällöt kristillisen kirkon synty alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon lännen kirkko keskiajalla idän kirkon kehitys reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu 131 UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. Keskeiset sisällöt ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta hyvän ja pahan käsitteet kristillinen etiikka ja etiikan teoriat yksilöeettisiä kysymyksiä yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä UE4 Uskontojen maailmat Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit ja rituaalit uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta 132 UE5 Mihin suomalainen uskoo? Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. Keskeiset sisällöt muinaissuomalainen uskonto Suomen kirkkohistorian yleislinjat luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa ei-kristilliset yhteisöt Suomessa kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Koulukohtainen syventävä kurssi UE6 Uskonnon kertauskurssi Syventävä kurssi Sisältö Kurssin aikana tarkastellaan eri uskontoja sekä uskontotieteellisiä käsitteitä. Eri uskontojen välillä tehdään vertailuja. Eri uskontojen peruskäsitteet käydään selkeästi läpi. Kurssilla perehdytään myös ajankohtaisiin uskonnollisiin kysymyksiin meillä ja muualla. Kurssilla suoritetaan myös vierailukäyntejä eri kohteisiin. Asiantuntijavierailuja. Kurssilla kerrataan lukion uskonnon oppimäärä (5 kurssia) sekä käydään läpi vanhoja yotehtäviä uskonnossa. Arviointi Numeroarvostelu 4 – 10 Suoritusajankohta Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abiturienteille 133 UE7 Uskonto ja kulttuuri Soveltava kurssi Kurssin tavoitteet opiskelija perehtyy syvemmin uskonnon vaikutukseen eri kulttuureihin ja taidemuotoihin. oppii tuntemaan eri maailmanuskontojen vaikutuksen musiikkiin ja kuvataiteisiin. oppii näkemään Raamatun ja muiden pyhien kirjojen vaikutuksen eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. Keskeiset sisällöt uskonnon, kulttuurin ja taiteen yhteys kuvataide, elokuvat, kirjallisuus, näytelmät, runous maailman uskonnot ja musiikki länsimaisen sivistyksen juuret ja eri uskontojen vaikutus sivistyksen muotoutumiseen vierailukäynnit esim. kuvataidenäyttelyt ja vierailijat koululla Suoritusjärjestys Kurssi on vapaavalintainen koulukohtainen syventävä kurssi. Ennen kurssin suorittamista on oltava vähintään yksi pakollinen uskonnon kurssi suoritettuna. Arvostelu Numeroarvostelu 4-10 134 ET Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. 135 ET 1 Hyvä elämä Pakollinen kurssi Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. Keskeiset sisällöt peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin ET 2 Maailmankuva Pakollinen kurssi Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Lisäksi tarkastellaan maailmankuvien suhdetta ihmisen historiaan ja eri elinympäristöihin. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle. 136 Keskeiset sisällöt maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi maailmankuvien ilmeneminen taiteessa ja populaarikulttuurissa ET3 Yksilö ja yhteisö Pakollinen kurssi Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Näitä teemoja lähestytään ihanteiden ja käytäntöjen näkökulmista. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta. 137 Keskeiset sisällöt ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeudet ja niiden historia poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä Syventävät kurssit ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Syventävä kurssi Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. Keskeiset sisällöt kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa 138 ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Syventävä kurssi Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. Keskeiset sisällöt maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt uskonnon ja uskonnollisuuden olemus uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen ateismi ja agnostismi sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina 139 FI Filosofia Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi. Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. 140 FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. Keskeiset sisällöt mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä FI2 Filosofinen etiikka ja estetiikka Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan ja estetiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan ymmärtää taideteoksia ja kauneutta koskevien arvostelmien filosofisia perusteita Keskeiset sisällöt moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä tärkeimmät filosofiset kauneus- ja taideteoriat 141 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. Keskeiset sisällöt metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa totuuden luonne ja totuusteoriat tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä argumentoinnin ja päättelyn perusteita FI4 Yhteiskuntafilosofia Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. Keskeiset sisällöt yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus 142 Koulukohtainet syventävä kurssi FI5 Filosofian kertauskurssi Syventävä kurssi Kurssilla harjoitellaan filosofisen ajattelun, keskustelun ja kirjoittamisen taitoja. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja hahmottamaan kielen loogisia vivahteita ja pätevän päättelyn ehtoja sekä arvioimaan kriittisesti erilaisia väitteitä ja niiden perusteluja. Kurssilla harjoitellaan myös hyvän filosofian yo-koevastauksen kirjoittamista, joten se toimii samalla valmennuskurssina yokirjoitusten reaalikoetta varten. Kurssi arvostellaan hyväksytty/ hylätty –periaatteella. 143 HI Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena. kehittää opiskelijan valmiuksia ja kykyä käsitellä oppiaineeseen liittyvää tietoa Opetuksessa tuetaan opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi antamalla hänelle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja halun jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tavoitteena in, että opiskelija saa monipuolisen yleissivistyksen sekä hyvät tiedot ja taidot myös kotiseutunsa historiasta ja talouselämän kehityksestä. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä. Historian syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esimerkiksi eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja. 144 Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä. Historian syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat esimerkiksi eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja tai muun koulutuksen järjestämiä kursseja. Suoritusjärjestys Pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositus pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi on 1-2-3-4. Itsenäinen suoritus Mikäli opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdollisista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa. Aihekokonaisuudet Historia oppiaineena nostaa esiin eri aihekokonaisuuksien historian ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään niiden merkitystä. Aihekokonaisuuksien tavoitteita voidaan lähestyä yhteyksillä paikallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin historian opetuksessa voidaan kiinnittää huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aatehistorian taustaa vasten tarkastellaan erityisesti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia (HI2). Aktiivinen kansalaistoiminta, demokratian kehitys ja merkitys nostetaan esille 1900-luvun historiaa opiskeltaessa (HI3, HI4). Asioita voidaan lähestyä museotoimen ja kansalaisjärjestöjen avulla. 145 Hyvinvointi ja turvallisuus Historiassa pohditaan erityisesti hyvinvointivaltion, oikeuslaitoksen ja turvallisuuspolitiikan kehitystä (HI3, HI4). Yhteistyötä on mahdollista tehdä julkisyhteisöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kestävä kehitys Oppiaineessa pohditaan, miten ihminen on muokannut ympäristöään. Historia oppiaineena auttaa oppilasta ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen kansallisella ja globaalilla tasolla (HI1, HI3, HI6). Historia esittää ihmisen ja ympäristön yhteisen menneisyyden. Yhteistyötä voidaan tehdä eri ympäristöjärjestöjen, ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston ja Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuurihistoria auttaa opiskelijaa rakentamaan identiteettiään ja ymmärtämään eri kulttuureja (HI2, HI5, HI6). Yhteistyötä on mahdollista tehdä esimerkiksi eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Teknologia ja yhteiskunta Historia käsittelee teknologian kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä (HI1, HI3, HI4). Asiaan voidaan perehtyä tutustumalla Tampereen teollisuuskaupungin historiaan museoiden ja paikallisten verkkomateriaalien avulla. Viestintä- ja mediaosaaminen Historiassa käytetään monipuolisia lähteitä. Lähdekritiikkiä korostavana oppiaineena historiassa opiskellaan mediakriittisyyttä ja annetaan mahdollisuuksia muodostaa eri historiantulkintoja. Kursseilla voidaan tutkia esimerkiksi uutisten totuusarvoa lähdekriittisin menetelmin ja tehdä yhteistyötä median kanssa ( HI3, HI4). Verkostoituminen Lisäksi historian opetuksessa aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi verkostoitumalla eri sidosryhmien kanssa. 146 HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Pakollinen kurssi Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät reaaliaineen edellyttämien opiskelutaitojen kehittäminen ja syventäminen (esim. jäsentely, essee) Keskeiset sisällöt Esihistoria – pyyntikulttuurin aika ihmisen kehitysvaiheet keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset työnjako ja kulttuurin synty suurten jokilaaksojen kulttuurit Välimeren talousalue antiikin aikana Kreikan talouselämä Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä feodaaliyhteiskunta keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki Löytöretket löytöretkien edellytykset ja seuraukset maailmantalouden syntyminen Teollistuva maailma tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet muutokset sukupuolten työnjaossa yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset muutokset kaupunkirakenteessa Globaali kulutusyhteiskunta raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen massatuotanto ja kulutusyhteiskunta sosialistinen suunnitelmatalous kolmannen maailman muotoutuminen kasvun rajat ja uudet haasteet Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ” Kestävä kehitys” ja ”Teknologia ja yhteiskunta”. 147 HI2 Eurooppalainen ihminen Pakollinen kurssi Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa hallitsee perusvalmiudet suullisen/ kirjallisen esityksen valmistamiseen, kyky hankkia eri lähteistä tarvittavaa tietoa Keskeiset sisällöt Antiikin aika demokratian synty antiikin kulttuuri Keskiajan yhtenäiskulttuuri keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri uskonnon merkitys kulttuurissa Uuden ajan murros renessanssi ja tiedon vallankumous uskonpuhdistus barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä luonnontieteellisen maailmankuvan synty Valistuksen aikakausi valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö Aatteiden vuosisata keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset tiede uskonnon haastajana porvariston vuosisata Nykyaika kulttuurin pirstoutuminen populaarikulttuuri massaviihteeksi Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” sekä ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. 148 HI3 Kansainväliset suhteet Pakollinen kurssi Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800- luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeiset sisällöt Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset kansainvälisen politiikan peruskäsitteet imperialismin teoria ja käytännöt ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot toinen maailmansota seurausilmiöineen Kylmä sota kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat kylmän sodan kriisien luonne Saksa kylmän sodan näyttämönä Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen kansainväliset rauhanpyrkimykset kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa Lähi-idän ongelmakenttä Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa uudet kansainväliset rakenteet Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus”, ”Kestävä kehitys”, ”Teknologia ja yhteiskunta” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”. 149 HI4 Suomen historian käännekohtia Pakollinen kurssi Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. Keskeiset sisällöt Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos Suomen liittäminen Venäjään autonomian synty Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty sortokaudet ja kansanvallan synty Suomen itsenäistymisprosessi Suomen itsenäistyminen sisällissota hallitusmuoto Kahtiajaosta eheytymiseen oikeistoradikalismin nousu elintason nousu kulttuurista kulutustavaraa Toinen maailmansota jälkiseurauksineen sodat ja jälleenrakentaminen ulkopolitiikan muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen rakennemuutos 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus”, ”Teknologia ja yhteiskunta” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”. 150 HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Syventävä kurssi Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta. Keskeiset sisällöt Esihistoria esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla Suomi idän ja lännen välimaastossa sääty-yhteiskunnan synty asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset Uuden ajan uudet tuulet uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen Suurvaltakausi suurvaltakauden vaikutukset Suomessa talous, väestö, koulutus Vapauden ja hyödyn aika kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys kustavilaiset uudistukset kansallisen tietoisuuden ensi askeleet Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuutta ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Syventävä kurssi Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden 151 tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. tarkastella eri kulttuureja yhdessä useamman oppiaineen kautta Keskeiset sisällöt Afrikka Intia islamin maailma Japani Kiina Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Kestävä kehitys” ja ”Kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus”. HI7 Historian kertauskurssi Syventävä kurssi Kurssilla kerrataan historian eri kurssien sisältöjä ja valmistaudutaan historian ainereaalin kokeeseen yo-kirjoituksissa. Kurssilla käydään läpi vanhoja yo-kysymyksiä ja harjoitellaan vastaamista erilaisiin tehtäviin. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. Suoritusajankohta Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu abiturienteille. HI8 Vainojen uhrit maailmalla Soveltava kurssi Sisältö Tutustutaan erilaisiin vainoihin historian eri aikoina. Pääpaino 1900-luvun vainoissa. Kurssilla tehdään erilaisia ryhmätöitä, harjoituksia ja esitelmiä. Vierailukäynnit eri kohteisiin sekä asiantuntijavierailut koululle eri aloilta kuuluvat myös kurssin ohjelmaan. Kurssin tarkoituksena on tehdä tutustumismatka Puolaan, jossa perehdytään juutalaisvainoihin keskitysleirivierailun ym. ohjelman kanssa. 152 Tavoite Opiskelija ymmärtää vainojen merkityksen ja laajuuden maailmanhistoriassa. Opiskelija perehtyy vainojen syihin ja kulttuureihin vainojen taustalla. Opitaan ymmärtämään suvaitsevaisuuden merkitys valtioiden välisessä kanssakäymisessä. Arviointi Hyväksytty - hylätty Kurssin hyväksytty suoritusmerkintä edellyttää aktiivista mukanaoloa ja harjoitustehtävien sekä muiden opettajien antamien töiden suoritusta koulun yleisen kurssiarvostelun tapaan. Ajankohta Lukio-opintojen toinen vuosi HI 9 Kulttuurikurssi Soveltava kurssi 153 YH Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetuksen tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen. Yhteiskuntaopin opetus rohkaisee opiskelijoita aktiivisiksi kansalaisvaikuttajiksi Tampereella, Suomessa ja Euroopan unionissa. Opiskelijoille annetaan tietoja työelämästä ja sen kehitysnäkymistä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kuluttajan, yrittäjyyden ja valtion merkityksen talouden toimijana. Opetuksessa korostetaan kriittistä tiedonhankintaa ja hyödynnetään medioita sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Arviointi Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin alussa selvitetään oppilaille arviointiin liittyvät periaatteet ja sovitaan tarkemmat yksityiskohdat. Pakolliset, valtakunnalliset syventävät. Koulukohtaiset syventävät jas soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. 154 Suoritusjärjestys Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositellaan kurssia 1 suoritettavaksi ensimmäisenä. Itsenäinen suoritus Mikäli oppilas haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti, vaadittavasta kirjallisuudesta ja mahdollisista lisätehtävistä, kuten tutkielmasta, on erikseen sovittava opettajan kanssa. Aihekokonaisuudet Yhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia sekä taloudellisesta, sosiaalisesta, poliittisesta että oikeudellisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia lähestytään yhteyksillä eri sidosryhmiin. Seuraavassa esitetään painopisteitä, joihin yhteiskuntaopin opetuksessa kiinnitetään huomiota. Painotuksissa voidaan ottaa huomioon ajankohtaiset tapahtumat. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien sisältöä ja merkitystä. Aktiivisen kansalaistoiminnan merkitystä tarkastellaan paikalliselta tasolta globaalille tasolle (YH1, YH4). Opiskelijoille esitetään omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi eri kansalaisjärjestöissä ja Euroopan unionin projekteissa. Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden erkitys avautuu esimerkiksi yhteistyöllä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH2). Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointipalvelujen, oikeuslaitoksen ja turvallisuusjärjestelmän merkitystä (YH1, YH2, YH3, YH4 ) tarkastellaan myös käytännössä tutustumalla esimerkiksi sosiaalitoimen, poliisin, oikeuslaitoksen ja armeijan toimintaan. Kestävä kehitys Sekä kestävä elämäntapa että ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys korostuvat samanaikaisesti yhteiskuntaopin opetuksessa. Opiskelija oppii myös vaikuttamiskeinoja paikalliselta tasolta globaalille tasolle saakka. Aihekokonaisuutta voidaan toteuttaa yhteistyöllä esimerkiksi eri kansalaisjärjestöjen kuten luonnonsuojelujärjestöjen ja yliopistojen tulevaisuuden tutkimuksen yksikköjen kanssa (YH1, YH2, YH4). Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Yhteiskuntaoppi lisää opiskelijan tietoisuutta siitä, miten erilaiset arvot vaikuttavat omassa arjessa, yhteiskunnassa ja maailmassa sekä tukee opiskelijan kulttuuri-identiteetin muodostumista (YH1, YH4). Yhteistyötä voidaan tehdä eri kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Teknologia ja yhteiskunta Yhteiskuntaopin kursseilla tarkastellaan teknologian vaikutusta elämäntapaan ja talouteen kuten työllisyyteen ja työn sisältöön. Aihekokonaisuutta voidaan syventää yhteistyöllä esimerkiksi yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa (YH1, YH2). 155 Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan vahvistetaan. Opiskelija saa tietoa median toimintaan vaikuttavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä sekä yksityisyydensuojasta, turvallisuudesta, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista (YH1, YH2, YH3, YH4). Kursseilla tutkitaan esimerkiksi poliittisten ja talousuutisten sisältöä lähdekriittisin menetelmin sekä tehdään yhteistyötä median kanssa. Verkostoituminen Lisäksi aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa ja niiden tavoitteita syventää esimerkiksi verkostoitumalla eri sidosryhmien kanssa. YH1 Yhteiskuntatieto Pakollinen kurssi Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Keskeiset sisällöt Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Suomen väestörakenne hyvinvointivaltion rakentuminen hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta valta käsitteenä ja vallankäytön muodot poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen demokratia ja kansalaisyhteiskunta globaali vaikuttaminen vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät perusoikeudet tuomio- ja järjestysvalta turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka tarkoitus, tehtävä ja muodot 156 Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden ottaa huomioon kaikki aihekokonaisuudet, mutta niistä erityisesti painottuvat ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”. YH2Taloustieto Pakollinen kurssi Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Keskeiset sisällöt Suomalaisten elinkeinot alkutuotanto teknologia ja teollistuminen palveluyhteiskunta Taloudellinen toiminta ja yritykset talouden peruskäsitteet kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina kilpailu ja sen muodot yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt taloudellinen kasvu keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat markkinoiden vapautuminen rahoitusmarkkinoiden rakenne rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka verotus ja finanssipolitiikka politiikka ja markkinavoimat tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa kansainvälistyvä talous ja Suomi globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat 157 Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus”, ”Kestävä kehitys”, ”Teknologia ja yhteiskunta” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”. YH3 Kansalaisen lakitieto Syventävä kurssi Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. Keskeiset sisällöt Lakitiedon perusteet Suomen oikeushistoria oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä peruskäsitteet oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet perheoikeus työoikeus kuluttajansuoja velka, takaus ja maksukyvyttömyys asuminen muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Rikos- ja prosessioikeus oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot rangaistukset kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”. 158 YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Syventävä kurssi Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. Keskeiset sisällöt Eurooppalainen identiteetti yhteiset eurooppalaiset arvot Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet EU:n laajeneminen yhteinen turvallisuuspolitiikka EU ja globaalit järjestelmät Aihekokonaisuudet Kurssi antaa mahdollisuuden painottaa aihekokonaisuuksia ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”Hyvinvointi ja turvallisuus, ”Kestävä kehitys”, ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” sekä ”Viestintä ja mediaosaaminen”. Koulukohtaiset syventävät kurssit YH5 Lakitieto II Syventävä kurssi Kurssilla opiskellaan Suomen oikeusjärjestyksen periaatteita ja tavallisimpia oikeudenkäytön alueita. Kurssin sisällön osan muodostaa harjoitustapausten ratkominen. Samoin lukuisat asiantuntijoiden vierailut antavat osaltaan syvyyttä kurssin sisältöön. 159 Arviointi Lakitieto II arvostellaan suoritettu/hylätty-merkinnällä. Suoritusajankohta Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abiturienteille. YH6 Taloustieto 2 Syventävä kurssi Taloustiedon jatkokurssilla perehdytään talouden keskeisimpien asioiden ja teorioiden tuntemukseen. Pääpaino kurssilla on yritysmaailmaan suuntautuvissa tutustumiskäynneissä, joita tehdään kurssin aikana useita. Opiskelija tutustuukin yrittämisen, sen käytäntöihin ja arkipäivään. Kurssilla analysoidaan myös ajankohtaisia taloudellisia ongelmia. Kurssin aikana syvennytään maailmaa ravistelevan finanssikriisin taustojen, tapahtumien ja seurausten arviointiin. Kurssilla käydään läpi lisäksi rahajärjestelmän historiaa, sijoittamista ja sen tuomia mahdollisuuksia, Suomen rahoitusmarkkinoita ja EKP:n valuuttakurssipolitiikkaa. Kurssin aikana opiskelijat pitävät oppimispäiväkirjaa. Kurssikoetta ei ole. Vaatii taloustiedon kurssien tiedot ja taidot tai muuten hyvät pohjatiedot. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. YH7 Yhteiskuntaopin kertauskurssi Syventävä kurssi Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin eri kurssien sisältöjä ja valmistaudutaan yhteiskuntaopin ainereaalin kokeeseen yo-kirjoituksissa. kurssilla käydään läpi vanhoja yo-kysymyksiä ja harjoitellaan vastaamista erilaisiin tehtäviin. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. 160 PS Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. Arviointi Numeroarvostelu 4 – 10. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Opiskelijoilta edellytetään aktiivista osallistumista oppitunneilla sekä työtehtävien huolellista suorittamista. 161 PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan Keskeiset sisällöt psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. Keskeiset sisällöt yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen psyykkisen kehityksen tutkiminen 162 PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. Keskeiset sisällöt kognitiiviset perusprosessit vireystilan säätely, nukkuminen ja uni hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Keskeiset sisällöt eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys 163 Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Keskeiset sisällöt persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista persoonallisuuden tutkiminen mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen PS6 Minä ryhmän jäsenenä Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet opiskelija perehtyy erityisesti sosiaalipsykologiaan eli ryhmäprosesseihin opiskelija osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä Keskeinen sisältö sosiaalipsykologian perusteita kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit PS7 Valmentava kurssi psykologian ylioppilaskirjoituksiin Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan lukion psykologian oppimäärästä (kurssit (1 – 6) syventää aikaisemmin opiskelemaansa tutstuu ylioppilaskirjoitusten reaalin psykologian tehtäviin oppii analysoimaan psykologian esseevastauksia ja harjaannuttaa vastaustyyliään Keskeinen sisältö psykologian kurssien keskeiset kohdat (kurssit 1 – 6) ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen psykologian tehtävien tehtäväalueet esseevastaaminen; vastausten analysointi, arviointikriteerit, tehtäväharjoitukset jne. Opetusjärjestelyt ja työtavat Kurssilla kerrataan psykologian kurssit (1 – 6) painottaen keskeisiä oppisisältöjä. Käydään läpi ylioppilaskirjoitusten psykologian reaalikokeen tehtäviä ja harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. Keskustelujen avulla pohditaan psykologian ajankohtaisia teemoja. 164 Arviointi Hyväksytty/ hylätty 165 Musiikki MU Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä, oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista. Arviointi Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. Musiikin pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja syventävät kurssit niiden jälkeen. Soveltavia kursseja voi valita vapaassa järjestyksessä. Musiikin kursseja ei voi tenttiä. Musiikkioppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksiluettavuus Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään soveltaviksi kursseiksi musiikkioppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Todistus suoritetuista opinnoista toimitetaan musiikinopettajalle. Peruskurssitasoiset suoritukset 1 kurssi/ suoritus Peruskurssitasoisia kursseja voidaan hyväksi lukea vain, jos ne on suoritettu lukioaikana. Peruskurssitasoa ylemmät suoritukset 2 kurssia/suoritus Peruskurssitasoa ylempiä suorituksia voidaan hyväksi lukea, jos ne on suoritettu lukioaikana tai sitä aikaisemmin. 166 Soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksi lukea myös muita musiikkioppilaitosten opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia: 1 kurssi/ lukuvuoden opinnot. Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä Pakollinen kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan laulajana, soittajana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan ja luodaan katsaus eurooppalaiseen taidemusiikkiin. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. MU2 Moniääninen Suomi Pakollinen kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taideja perinnemusiikkia. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. 167 Syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä pohtii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. Kurssi arvioidaan numeroin 4 -10. MU5 Musiikkiprojekti Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. 168 Soveltavat kurssit Integroivat musiikinkurssit (3 kurssia) MU6/AI10 Näyttämömusiikki ja ilmaisutaito Soveltava kurssi Kurssilla valmistetaan dramaturginen musiikillinen kokonaisuus. Tuotos voi pohjautua valmiiseen materiaaliin tai se voidaan rakentaa opiskelijoiden ideoiden pohjalta. Kurssin suoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen kokonaisuuden suunnitteluun, harjoitteluun ja esittämiseen. Näyttämömusiikin kurssi ja äidinkielen ilmaisukasvatus (AI10) on mahdollista suorittaa yhteisprojektina osallistumalla jommallekummalle kurssille. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU7 Musiikki tutuksi kuunnellen Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on laajentaa opiskelijan näkemyksiä erilaisesta musiikista ja musiikin moninaisuudesta. Kuunnellaan eri musiikinlajien klassikoita ja tarkastellaan musiikkimaailman ajankohtaisia ilmiöitä. Analysoidaan musiikkia keskustellen ja kirjallisesti. Kurssiin sisältyy mahdollisia konserttikäyntejä ajankohtaisen tarjonnan mukaan. Kurssi muodostaa hyvän kokonaisuuden kuvataiteen Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4), Nykytaiteen kurssi (KU5), historian Eurooppalainen ihminen (HI2) ja Kulttuurien kohtaaminen (HI6) kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU8/PS8 Musiikkipsykologia 1 Soveltava kurssi Kurssilla tutustutaan musiikkipsykologian saloihin käytössä olevaa teknologiaa hyödyntäen. Tunneilla perehdytään myös musiikin havaitsemisen ja tuottamisen psykologisiin ilmiöihin. Teoriaosaamista syvennetään erityisesti monipuolisten käytännön tehtävien kautta. Opiskelijalta edellytetään psykologian perustietoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällÄ MU9 Musiikkiprojekti 2 Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, äänite tai jokin taiteidenvälinen projekti. Kurssin voi suorittaa toisena osallistumisena esim. MU4, MU5 -kursseille ja se sovi- 169 taan opettajan kanssa erikseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Musiikin soveltavat kurssit (5 erilaista kurssia) MU10 Kitaransoiton alkeet Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii akustisen kitaransoiton perusteet. Tunneilla harjoitellaan laulujen säestämistä perussoinnuin (”nuotiokitaran” alkeet). Opiskelija opettelee soittamaan joko tabulatuureista tai nuoteista yksinkertaisia melodioita. Lisäksi perehdytään hiukan myös sähkökitaran soittoon, tunnettuihin riffeihin, yhtyetyöskentelyyn sekä improvisointiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU11 Kitaransoiton jatkokurssi Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa rutiinia kitaransoiton perusteisiin. tunneilla harjoitellaan laulujen säestämistä erilaisin soinnuin ja transponoiden eri sävellajeihin. Opiskelija opettelee soittamaan tabulatuureista ja nuoteista erilaisia melodioita, riffejä ja säestystyylejä. lisäksi perehdytään sähkökitaran soittoon, yhtyetyöskentelyyn sekä improvisointiin. Kurssi edellyttää kurssin MU8 Kitaransoiton alkeet hyväksyttyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU12 Kosketinsoittamisen perusteet Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kosketinsoittamisen perusteet. Opiskelija opettelee säestämään sointumerkeistä sekä soittamaan yksinkertaisia melodioita. Lisäksi perehdytään yhtyetyöskentelyyn sekä improvisointiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 170 MU13 Nuottien maailma Soveltava kurssi Kurssin tarkoituksena on tutustua nuotteihin ja perussointuihin ja opiskella musiikin teorian perusteita niin, että siitä olisi käytännön hyötyä soittamisessa, laulamisessa ja musiikin kuuntelussa. Kurssin perusideana on oppia ymmärtämään paremmin ympärillämme olevaa musiikkia. Kurssilla opiskellaan nuottien nimet, sävellajit, mollin ja duurin erot, perussoinnut, musiikkitermejä sekä rytmejä. Aikaisempaa tuntemusta musiikin teoriasta ei tarvita. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU14 Sävellyspaja Soveltava kurssi Kuinka syntyy seuraava hittibiisi? Kurssin tavoitteena on tutustua sanoittamisen, säveltämisen ja sovittamisen perusteisiin. Tarkoituksena on antaa oppilaalle valmiuksia ja ideoita omien sävellysten toteuttamiseen. Kurssilla harjoitellaan eri sävellystapoja musiikinteon välineenä. Tunneilla sävelletään ja sovitetaan omia kappaleita, sekä harjoitellaan ne esityskuntoon. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Musiikkiteknologian opinnot (4 kurssia) MU16 Musiikkiteknologian perusteet Soveltava kurssi Kurssilla opiskellaan musiikkiteknologian peruskäsitteistöä sekä äänentoisto-, studio- ja valotekniikan ja niihin liittyvien ohjelmistojen käyttöä. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet pienimuotoisten projektien tekniseen toteutukseen sekä myöhempään musiikkiteknologian opiskeluun. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU17 Äänentoisto- ja valotekniikka Soveltava kurssi Kurssilla perehdytään äänentoiston ja valotekniikan perusteisiin, laitteistokokoonpanoihin ja niiden toimintaan. Tavoitteena on hallita PA- ja valojärjestelmän rakentaminen ja kytkeminen. Opiskellaan käyttämään laitteistoa live-tilanteessa ja hallitsemaan laitteiston turvallinen käyttö. Kurssille osallistuminen edellyttää Musiikkiteknologian perusteet (MU17) hyväksyttyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 171 MU18 Studioäänitys 1 Soveltava kurssi Kurssilla opiskellaan moniraitaäänityksen perusteita ja digitaaliäänen muokkausta. Lisäksi perehdytään bändin äänitystilanteeseen, instumenttien mikittämiseen sekä äänitteen valmistusprosessiin. Kurssille osallistuminen edellyttää Musiikkiteknologian perusteet (MU17) hyväksyttyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU19 Studioäänitys 2 Soveltava kurssi Kurssilla syvennytään studioäänityksen perusteisiin: tehdään useita äänityksiä, syvennytään signaaliprosessointiin ja miksaukseen sekä tutustutaan masteroinnin perusteisiin. Kurssille osallistuminen edellyttää Studioäänitys 1 (MU19) hyväksyttyä suoritusmerkintää tai muuten vastaavia taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU20 Musiikin lukiodiplomi Soveltava kurssi Musiikin lukiodiplomi on päästötodistuksen liite, jonka tarkoituksena on antaa konkreettista informaatiota opiskelijan musiikillisesta erityisosaamisesta. Diplomi tehdään kokoamalla näytesalkku (portfolio). Sen sisältönä voi olla 3-5 työnäytettä, jotka edustavat seuraavia osaalueita: 1. Esittäminen, laulaminen ja soittaminen 2. Säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi 3. Kuuntelu, kuullun analysointi ja musiikkikritiikki 4. Kirjoitelma. Näytesalkku voi myös olla aineen taidollista ja tiedollista hallintaa osoittava projektityö, jossa kokonaisuus muodostuu edellä luetelluista neljästä alueesta tai jostakin niistä. Sisällön tulee kuitenkin liittyä koulun musiikkitoimintaan. Musiikin lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5 ja siitä annetaan erillinen todistus. 172 Musiikin soveltavat harrastekurssit (3 kurssia) MU21-25 Yhtyemusisointi/bändikurssi Soveltava kurssi Kurssilla harjoitellaan tyylinmukaista soittoa pienessä ryhmässä. Kurssin voi suorittaa eri tyylisissä kokoonpanoissa, kuten vanhojentanssiorkesteri, pop/rock- tai jazzbändi, etnobändi tai kamariyhtye. Kurssin suoritukseen kuuluu esiintymisiä. Ryhmä pyritään muodostamaan keskenään samantasoisista soittajista. Opiskelijat voivat myös itse koota ryhmän ja ilmoittautua opettajalle yhdessä. Opiskelija voi osallistua erilaisiin yhtyeisiin ja saada kustakin kurssisuorituksen. Kurssin voi suorittaa viiteen kertaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU26-30 Kuoro Soveltava kurssi Kuorossa harjoitellaan moniäänistä laulua, tervettä äänenkäyttöä ja monipuolista ilmaisua omalla äänellä. Kuoro harjoittelee säännöllisesti koko lukuvuoden ja esiintyy erilaisissa tilaisuuksissa. Yhden lukukauden aktiivisesta osallistumisesta saa yhden kurssisuorituksen. Kurssin voi suorittaa viiteen kertaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU31-35 Yhtyelaulu Soveltava kurssi Kurssilla harjoitellaan äänenmuodostusta ja hengitystekniikkaa, moniäänistä laulua ja mikrofonitekniikkaa pienessä ryhmässä. Ohjelmistona on eri tyylistä musiikkia oppilaiden kiinnostuksen ja valmiuksien mukaan. Kurssin suoritukseen kuuluu esiintymisiä. Opiskelijat voivat myös itse koota ryhmän ja ilmoittautua opettajalle yhdessä. Kurssin voi suorittaa viiteen kertaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 173 KU Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetussuunnitelmassa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Lukion kuvataiteen opiskelijat tutustuvat ajankohtaiseen taiteen kenttään ja erilaisiin visuaalisiin ammatteihin työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa sekä vieraillessaan eri taidealan organisaatioissa. Kuvataiteilijat ovat usein PKT –sektorin toimijoita. Eettisten ja esteettisten arvovalintojen pohdinta kuten myös visuaalisten merkkien vaikutusten oivaltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita. Hyvinvointi ja turvallisuus Taide kasvattaa opiskelijaa psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseksi aikuiseksi. Taidekasvatus sallii tunteiden tunnistamisen ja arkojenkin asioiden käsittelyn. Kestävä kehitys Ympäristökasvatus on yksi kuvataiteen osa-alue. Kuvataide opettaa havainnoimaan ja tutkimaan eri ympäristöjä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Kuvataiteen opetuksessa painotetaan vastuuta ympäristöstä ja ohjataan opiskelijaa omilla valinnoillaan kestävään elämäntapaan. 174 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Taide kulttuurin tulkkina on keskeinen lukion kuvataideopetuksen sisältö kaikissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa. Kulttuuri muotoutuu myös merkityksellistäessämme arkipäiväisiä prosesseja. Teknologia ja yhteiskunta Kuvataideopetuksessa kannustetaan ennakkoluulottomiin luoviin ratkaisuihin, jotka ovat innovatiivisuuden perusta. Teknologista kehitystä ei tapahdu ilman olemassa olevien mallien kyseenalaistamista. Viestintä- ja mediaosaaminen Kokemuksemme todellisuudesta on nykyisin usein visuaalisen median välittämää. Lukion kuvataide opettaa tulkitsemaan, tuottamaan ja analysoimaan median visuaalisia viestejä. Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion kuvataiteen opetussuunnitelmassa Persoonallisen itseilmaisun syventäminen, visuaalisen maailman ymmärrys, tulkinta ja arvottaminen sekä luovan ongelmanratkaisun soveltaminen ovat keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita. Niillä syvennetään opiskelijan omakohtaista suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin sekä tuetaan henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Kuvataiteen sisäinen ja muiden oppiaineiden välinen integraatio ja monipuoliset työskentelymenetelmät syventävät sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tilannesidonnaista oppimista. Kuvataideopetuksessa syvennetään opiskelijan kulttuurisuhdetta tutustumalla kaupungin kuvataidetarjontaan sekä hyödyntämällä opetuksessa valtakunnallisesti keskeisiä kuvataidekohteita. Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön 175 oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit tulisi kuitenkin suorittaa ensimmäisen opintovuoden aikana. Valtakunnallisesti pakolliset ja syventävät kurssit, kuten myös koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa päättötodistukseen tulevaa aritmeettisesti määräytyvää keskiarvoa. Pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Pakollinen kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. oppii käyttämään paikkakunnan tarjoamia tiedonhankinta- ja kulttuuripalveluja. Keskeiset sisällöt mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonologiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen 176 Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen. KU2 Ympäristö, paikka ja tila Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa Keskeiset sisällöt tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta Syventävät kurssit Tavoitteet oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä KU3 Media ja kuvien viestit Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan. Keskeiset sisällöt kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu 177 graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa valokuva mediassa elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa Aihekokonaisuudet Viestintä- ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin. harjaantuu näkemään visuaalisia merkityksiä persoonallisessa kuvailmaisussaan. Keskeiset sisällöt taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys KU5 Nykytaiteen työpaja Syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden parissa harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. Keskeiset sisällöt mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella oman produktion toteuttaminen visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita 178 Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta Koulukohtaiset syventävät kurssit KU6 Grafiikka Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet opiskelija ymmärtää taidegrafiikan pääperiaatteet tutustutaan ja opitaan työpajatyyppisessä ympäristössä käyttämään eri taidegrafiikan menetelmiä kuvallisessa ilmaisussa Keskeinen sisältö graafisen ilmaisun kuvalliset ja sommittelulliset keinot tekniikoina esim. kankaanpainanta materiaalilaatta carborundum/collagrafia, puukaiverrus, kuivaneula, etsaus, akvatinta KU7 Valokuvaus Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet tutustuttaa viestinnän osa-alueisiin (valokuva ja elokuva) rohkaista omaperäiseen ilmaisuun ja tekniikan käyttöön Keskeinen sisältö kuvasommittelun pääpiirteet kuvakerronta perehdytään valokuvauksen perusteisiin alussa sovittavilla työvälineillä ja materiaaleilla KU8 Kolmiulotteinen työskentely Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet kehittää havaintokykyä, tilannetajua ja avaruudellista hahmottamista tutkia kolmiulotteista tilaa ja volyymiä, plastisuutta ja rakenteellisuutta Keskeinen sisältö tutustuttaa muovailun ja kuvanveiston perusteisiin perehtyä eri materiaalien mahdollisuuksiin Opetusjärjestelyt ja työtavat työskennellään eri materiaaleja omien tarpeiden mukaan valiten (esim. savi, kipsi, puu, pahvi, paperi, romu) 179 KU9 Oman ilmaisun syventäminen Syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet kehittää pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä suunnittelukykyä syventymällä itselle läheisen tekniikan käyttöön Keskeinen sisältö suunnitellaan tilateos kouluun lopputyö itse valitulla tekniikalla (esim. piirustus, maalaus, grafiikka, valokuva, keramiikka tms) Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin 4-10 KU10 Kuva-analyysi Syventävä kurssi Kurssilla opetellaan kuvan lukemista kuvallisin ja kirjallisin harjoituksin. Tarkoituksena on etenkin valmentautua ja tarjota työkaluja yo-kirjoitusten kuva-analyysitehtäviä varten sekä yleisesti yrittää hallita nykymaailman kuvatulvaa. Tutustutaan erilaisiin taide- ja käyttökuvan tutkimisen menetelmiin ja tekniikoihin (esim. ikonologia, formalismi, semiotiikka, reseptioanalyysi, ...). Luonnollisesti tarkastellaan runsaasti erilaisia mielenkiintoisia kuvia. Soveltavat kurssit KU11 Multivisio Soveltava kurssi Keskeiset tavoitteet opetellaan kertomaan tarina videon avulla Keskeinen sisältö käsikirjoitus, kuvakoot, kuvakulmat, sommittelu, kuvaus, digitaalinen leikkaus, valo, ääni syvennytään liikkuvan kuvan tapaan kertoa yhteistyönä isompi kokonaisuus KU12 Keramiikka Soveltava kurssi Keskeiset tavoitteet syventää kolmiulotteisen muodon hallintaa Keskeinen sisältö tutustutaan alkuperäiskulttuurien tyyleihin tehdään käyttö- ja taide-esineitä savesta kokeillaan lasituksia 180 KU13 Kuvataiteen diplomikurssi Soveltava kurssi Valtakunnallisen lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään neljä kuvataiteen kurssia. Kurssin erinomaisesti (5) suorittaneet saavat joidenkin taidekoulujen sisäänpääsykokeissa lisäpisteitä. Keskeinen tavoite Valmistaa portfolio, jossa on kuvallinen ja kirjallinen osuus. Keskeinen sisältö Valtakunnallinen tehtävä opiskelijan valitsemalla tekniikalla. Prosessimainen työskentely itsenäisesti opettajan valvonnassa. Arviointi Numeroarviointi 1-5 ja sanallinen arviointi 181 LI Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö- ja pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Omasta toimintakyvystä huolehtiminen vaatii aina aktiivisuutta ja omaehtoista toimintaa. Opiskelijoita rohkaistaan vastuullisuuteen ja aktiivisen otteen ottamiseen omasta liikuntakäyttäytymisestään. Liikuntakursseilla opiskelijat käyttävät tamperelaisia liikuntapaikkoja ja liikuntapalveluita. Liikuntapalveluissa seuratoimintaan tutustuminen avaa opiskelijoille yhden tärkeän aktiivisen toimintaväylän. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukion liikunnan keskeisenä sisältönä on liikunnan merkityksen oivaltaminen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Liikuntatunnit tarjoavat runsaasti aitoja vuorovaikutustilanteita ja tunne-elämyksiä erilaisissa ja erikokoisissa ryhmissä. Liikunnalla on oma tärkeä merkityksensä myös itseilmaisun kanavana. Lukion liikunnassa ohjataan oppilaita itse huomaamaan sääntöjen noudattamisen ja turvallisuusnäkökulmien merkitys liikuntaharjoituksessa. Liikunnan keskeisiin sisältöihin kuuluu myös erilaisissa hätätilanteissa toimiminen, kuten vesipelastus. Kestävä kehitys Luontoliikunnassa harjoitellaan luonnon ehdoilla liikkumista ja arvioidaan liikuntapaikoille siirtymistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Liikuntakursseilla painotetaan hyötyliikunnan merkitystä oleellisena osana terveys- ja ympäristöystävällistä liikuntaa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Suomalaisten liikuntamuotojen harjoittaminen on oleellinen osa liikuntakursseja. Kursseilla 182 välitetään myös lukion omaa kulttuuri- ja juhlaperinnettä ja vahvistetaan opiskelijoiden ja lähiympäristön yhteisöllisyyttä: esim. ”Vanhojen päivän” tanssit. Tanssi eri muodoissaan on oleellinen osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuuria. Lukion liikunnan tanssiosiot auttavat opiskelijoita ymmärtämään tanssia itseilmaisun ja kommunikaation välineenä. Liikunnan ja urheilun kieli on väylä myös kansainväliseen kanssakäymiseen. Kursseilla voidaan tutustua muiden kulttuurien liikuntamuotoihin ja näiden kautta opiskelijalla on mahdollisuus ymmärtää myös muiden kulttuurien liikuntaperinnettä ja liikuntafilosofiaa. Teknologia ja yhteiskunta Liikuntaan liittyvä teknologia on osa suomalaista huippuosaamista. Lukion liikunnanopetuksessa tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sykemittarien käyttöön terveysliikunnan optimaalisen harjoitusvasteen saavuttamiseksi. Viestintä ja mediaosaaminen Monipuolinen lukion liikunta sääntöineen ja rajoituksineen auttaa opiskelijaa ymmärtämään ja tulkitsemaan median liikunta- ja urheilukulttuurin näkyviä ja näkymättömiä viestejä. Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen lukion liikunnan opetussuunnitelmassa Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kehitystään ja kasvuaan. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia opiskelijan jatkuvalle omaehtoiselle liikunnan harrastamiselle ja työkyvyn ylläpidolle. Vastuullisuuden, sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden korostaminen auttavat nuoren henkilökohtaista kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Opetuksen tavoitteet Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä Arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus, sosiaalisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. Näistä kursseista tulee aritmeettinen keskiarvo päättötodistukseen, opiskelijan pyynnöstä, muutoin suoritusmerkintä. Koulukohtaisista soveltavista kursseista annetaan suoritusmerkintä, paitsi diplomikurssista erillinen todistus. Pakolliset kurssit Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan 183 mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa. Liikunnan pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltavaksi 1. lukuvuotena, 1. kurssi syyslukukaudella ja 2. kurssi kevätlukukaudella. LI1Taitoa ja kuntoa Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan saa myönteisiä liikuntakokemuksia tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi Keskeiset sisällöt fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi lihashuolto ja rentous sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta uinti ja vesipelastus yleisurheilu suunnistus ja luontoliikunta Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin ( 4-10 ) 184 LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä Keskeiset sisällöt fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentous sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta kuntouinti ja vesiliikunta luontoliikunta jokin uusi liikuntalaji Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin ( 4-10 ) Syventävät kurssit Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssien sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. Koulukohtainen syventävä kurssi LI3 Kuntosalikurssi Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija kuntosalityöskentelyyn. Kurssilla perehdytään lihaskuntoharjoitteluun sekä teoriatasolla että oman tekemisen kautta. Opiskelijat laativat itselleen kuntosaliohjelman, jota he toteuttavat kurssin ajan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S) 185 Valtakunnalliset syventävät kurssit LI4 Dance – yhdessä liikkuen Syventävä kurssi Kurssilla harjoitellaan opiskelijoiden valinnan mukaan kaikenlaista tanssillista liikuntaa. Opiskelijat voivat halutessaan esitellä/ opettaa omaa tanssiharrastustaan muille kurssilaisille. Mahdollisuuksien mukaan voimme tehdä pieniä esityksiä esim. koulun tilaisuuksiin. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 – 10). . LI5 Kesäkuntoon Syventävä kurssi Tällä kurssilla pääset matkaan kohti huipputuloksia. Kurssin aikana käydään yhteisesti läpi eri fyysisten ominaisuuksien kehittämistä. Sisältöihin kuuluu mm. kuntosaliharjoittelua, kestävyysliikuntaa eri muodoissa (juoksu, uinti, rullaluistelu mahdollisuuksien mukaan), kehonhallinta- ja liikkuvuusharjoitteita. Pääset laatimaan kurssin aikana tavoitteesi mukaisen harjoitusohjelman, johon saat opettajalta ohjeita ja vinkkejä. Harjoitusohjelmaa kannattaa jatkaa myös kurssin jälkeen, jolloin tuloksien saavuttaminen on realistisempaa kuin lyhyen, viiden viikon kurssin aikana. Sinun ei tarvitse palkata kallista personal traineria, vaan tällä kurssilla pääset ilmaiseksi kohti tavoitteitasi! Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10). Koulukohtainen syventävä kurssi LI6 Pallo- ja mailapelikurssi Syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on että opiskelijat voivat kehittää taitojaan jo hallitsemissaan pallo- ja mailapeleissä sekä tutustua heille mahdollisesti uusiin peleihin. Kurssin tavoitteena on myöskin tukea opiskelijan oman harrastuslajin löytymistä, kohottaa osallistujien kuntoa ja tarjota koulun puitteissa mahdollisuus virkistävään ja rentouttavaan liikuntaan. Kurssin sisällön tarkentaminen tehdään opiskelijoiden kanssa yhdessä. 186 Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän ( S ) Soveltavat kurssit LI7 Pesäpallokurssi Soveltava kurssi Keskeinen tavoite Kurssin tavoitteena on kehittää pesäpallon tekniikkataitoja ja oppia soveltamaan niitä pelitaktisesti oikein ja saada iloa hauskan pelin parissa. Keskeinen sisältö Pelitekniikan ja -taktiikan harjoittaminen. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän ( S ) LI8 Liikunnan diplomikurssi Soveltava kurssi Kurssin suorittamisesta on annettu valtakunnalliset ohjeet. Valtakunnallisen lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, tähän määrään voi sisältyä myös terveystieto. Tämän lisäksi opiskelija osallistuu päättökokeeseen, jossa arvioidaan liikuntatiedot, liikunnalliset valmiudet ja erityisosaaminen oppilaan valitsemassa lajissa. Opiskelijan antamien tietojen perusteella todistukseen merkitään myös muut eniten harrastetut lajit, menestyminen kilpaurheilussa ja osallistuminen koulun liikuntatoimintaan pääsääntöisesti lukion aikana. Opiskelija on voinut ansaita osan näytöistään jo liikuntatunneilla. yhteistyötaidot arvioidaan liikuntakurssien perusteella. Keskeinen tavoite Opiskelija voi tuoda esille paremmin erityisosaamistaan liikuntatiedoissa ja -taidoissa. Opiskelija voi perehtyä syvällisemmin valitsemaansa lajiin. Keskeinen sisältö Kurssi hajautetaan useammalle vuodelle. Sen lisäksi, että opiskelija osallistuu päättökokeisiin, hän kokoaa näytesalkkua, jossa hän seuraa kehittymistään ja suorituksiaan lukiovuosien ajan päiväkirjamaisesti ja tekee niistä arvostelijalle yhteenvedon. Arviointi Opiskelija arvioidaan asteikolla 1-5 seuraavissa aiheissa: liikuntatiedoissa liikuntakykyisyydessä yhteistyötaidoissa erityisosaamisessa 187 Kurssista annetaan erillinen todistus. LI9 Elämyksiä liikunnasta Soveltava kurssi Keskeiset sisällöt: Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan uusiin lajeihin, kuten jousiammunta, laitesukellus, kajakkipoolo (meloen tapahtuva joukkuepallopeli), seinäkiipeily ja curling. Lisäksi kurssin aikana toteutetaan yhteinen retki. Vaihtoehtona ovat esim. vaeltaminen tai laskettelu (esim. Tahkolle noin 200e). Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöihin. Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille positiivisia elämyksiä uusista ja hieman normaalista poikkeavista liikuntalajeista. Arviointi: Kurssista saa suoritusmerkinnän (S) LI10 Kamppailukurssi Soveltava kurssi Kurssin aikana tutustutaan moniin erilaisiin kamppailulajeihin. Harjoitellaan perustekniikoita, kehitetään eri kunto-ominaisuuksia kuten voimaa, nopeutta, kestävyyttä, ketteryyttä, kehonhallintaa ja tasapainoa. Lajivalikoima on monipuolinen: judoa, nyrkkeilyä, defendoa, karatea, ju-jutsua, miekkailua, capoeiraa, thaiboxingia. Lajit tarkentuvat kurssin alussa, opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lajivalintoihin. Kurssin hinta on noin 20e (sisältää ohjaajien palkkiot ja välinevuokrat). Kurssista saa suoritusmerkinnän (S). LI11 Wanhat tanssit Soveltava kurssi Keskeiset tavoitteet Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tanssitaitoa, sosiaalisuutta ja valmentaa vanhojen päivää varten. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista vanhojen päivien kahteen esitykseen (päivä- ja iltaesitykset). Keskeinen sisältö Kurssi on yhteinen tytöille ja pojille. Tunneilla harjoitellaan tunnettuja salonki- ja vakiotansseja. Kurssi toteutetaan sekä lukujärjestyksen mukaisena kurssina (jakso 3/4) että omana kurssinaan lukujärjestyksen ulkopuolella (ilta- ja viikonloppukurssi). Molemmilla kursseilla 188 ohjelmisto on sama, joten esiintyminen vanhojen päivänä onnistuu kumman tahansa kurssin pohjalta. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S ja pyydettäessä numeroarvioinnilla LI 12 Liikunnan harrastuneisuuskurssi Soveltava kurssi Tällä kurssilla voit hyödyntää omaa aktiivista liikuntaharrastustasi. Kurssi toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa siten, että ensimmäinen ajoittuu jaksoille 1-3 ja toinen jaksoille 4 – 6. Yksi lukukaudenmittainen harjoitusjakso on siis laajuudeltaan yksi kurssi. Pidät viikoittain harjoituspäiväkirjaa omasta harrastuksestasi ja hyväksytät sen kurssia vetävällä opettajalla säännöllisesti. Arvostelu Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 189 TE Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen. Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluu itsestä ja muista huolehtiminen. Terveystiedon kursseissa painotetaan opiskelijan omien valintojen merkitystä terveyden rakentumisen peruspilareina. Keskeisiin sisältöihin kuuluu myös terveydenhuollon alueella toimivien yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan perehtyminen. Opiskelijalle esitellään näin väyliä itse osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointipalvelujen toimivuutta ja eettisyyttä arvioitaessa mietitään opiskelijan omia oikeuksia ja velvollisuuksia terveydenhuollon kentässä. Aktiivinen kansalaisuus edellyttää yhteiskunnan jäseniltä kykyä ottaa kantaa itseä koskeviin asioihin sekä kykyä perustella ja puolustaa omia näkökantoja. Keskustelu- ja argumentointitaitoja harjoittavat opetusmenetelmät tukevat tähän tavoitteeseen pyrkimistä. Hyvinvointi ja turvallisuus ”Hyvinvointi ja turvallisuus” - aihekokonaisuus on itsessään lukion terveystiedon keskeinen sisältöalue. Kestävä kehitys Ihmisen ja ympäristön terveys edellyttää kestävän kehityksen huomioimista kaikessa arkikäyttäytymisessä. Terveystiedossa tutkitaan ihmisen käyttäytymisen vaikutuksia paitsi omaan itseen, myös lähiympäristöön ja koko maapallon tilaan. Opiskelija arvioi myös omia elintapojaan ja tottumuksiaan kestävän kehityksen periaatteiden näkökulmasta. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 190 Kulttuuri-identiteetti voi muodostua vain tuntemalla sekä omaa että muiden kulttuureja. Lukion terveystiedossa pohditaan suomalaisten terveydentilaan vaikuttavia suomalaisille ominaisia kulttuurisia tekijöitä sekä alakulttuurien merkitystä terveystottumusten syntyyn. Laajempaa perspektiiviä opiskelijat saavat tutustumalla kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyserojen syntyyn eri valtioiden ja maanosien välillä. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian nopea kehitys on vaikuttanut yhteiskunnassamme monin eri tavoin. Lukion terveystiedossa pohditaan teknologian terveyteen kohdistuvia seurannaisvaikutuksia. Viestintä- ja mediaosaaminen Terveyttä koskevissa asioissa nuori tarvitsee hyvää medialukutaitoa. Lukion terveystiedon kaikissa kursseissa keskeisenä sisältönä on terveysinformaation kriittinen ja aktiivinen seuraaminen ja tulkinta. Yleissivistävän koulutuksen strategisten päämäärien toteutuminen Terveystiedon oppisisältö tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi. Oppiaineessa opiskelija arvioi terveyskäyttäytymisensä vaikutusta itseensä, lähiympäristöönsä, yhteiskuntaan sekä maailmanlaajuisen ympäristöön. Opiskelija pohtii kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista omassa terveyskäyttäytymisessään. Terveystiedon kursseilla rakennetaan turvallinen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävä oppimisympäristö. Oppilaslähtöisten toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö edistää yhteisöllisyyttä. Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä. 191 Arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Lukion terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Lukion terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit lasketaan oppimäärän aritmeettiseen keskiarvoon. Jos opiskelija opiskelee terveystietoa vain yhden kurssin hänellä on oikeus valita päästötodistukseen oppimäärän arvosanaksi merkintä ”suoritettu”. Itsenäinen suorittaminen Terveystiedon pakollista kurssia suoritettaessa suositellaan osallistumista opetukseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää kurssikokeeseen osallistumista sekä lisätehtävien tekemistä. Terveystiedon valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Pakollinen kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut. Keskeiset sisällöt työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö 192 kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä Valtakunnalliset syventävät kurssit TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä Syventävä kurssi Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja. Keskeiset sisällöt itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen 193 elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä seksuaaliterveys terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 – 10). TE3 Terveys ja tutkimus Syventävä kurssi Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Keskeiset sisällöt terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 – 10). Koulukohtainen syventävä kurssi TE4 Terveystiedon kertauskurssi Syventävä kurssi Kurssilla kerrataan tärkeimpiä asioita aiemmista kursseista 1-3. Valmistautumista yo-kokeisiin harjoitellaan tutustumalla aiempiin koekysymyksiin sekä Liiton laatimiin kertauskysymyksiin. Puolet kurssista (16 tuntia) suoritetaan Ensiapu1-kurssin mukaisesti ja SPR antaa kurssin hyväksyttävästä suorituksesta virallisen EA1-todistuksen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi Kurssista annetaan suoritusmerkintä (S) 195 OP Opinto-ohjaus Kalevan lukion opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatkoopintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa. Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla. Lukioaikana opiskelijalla on mahdollisuus tutustua työelämään myös käytännössä. Opinto-ohjaus on osa oppilaitoksen ohjausjärjestelmää, jossa rehtorilla, ryhmänohjaajilla, aineenopettajilla ja opinto-ohjaajalla on oma ohjauksellinen roolinsa. 196 Aihekokonaisuudet opinto-ohjauksessa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Ohjauksen tärkeä lähtökohta on tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yrittävää asennetta opiskelussa ja jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Yrittäjyys uranvalinnallisena vaihtoehtona tulee tuoda esiin sekä luokkatunneilla että henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus tutustua yritystoimintaan käytännössä. Hyvinvointi ja turvallisuus Opinto-ohjaus ja oppilaitoksen ohjausjärjestelmä pyrkivät turvaamaan jokaisen opiskelijan hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä ja eri elämäntilanteissa. Kestävä kehitys Ura- ja elämänsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon erilaisten valintojen eettiset seuraukset ja vaikutus kestävän kehityksen kannalta. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuuri-identiteettiin ja kulttuurien tuntemukseen liittyvät kysymykset tulevat ohjauksessa esille mm. maahanmuuttajien opinto- ja urasuunnitelmia tehtäessä ja toisaalta ulkomaille suuntaavien suomalaisten ohjauksessa. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan rakentavaan kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Teknologia ja yhteiskunta Opinto-ohjauksessa tuodaan esille teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämisessä ja työllistymisessä. Myös sukupuolten välistä tasa-arvoa teknologia-aloille hakeutumisessa (kuten myös hoito- ja opetusaloille hakeutumisessa) pyritään lisäämään. Teknologia-aloille tutustuttamisessa hyödynnetään yhteistyösopimuksia alan oppilaitosten kanssa. Teknologia-alalle suuntautuminen on huomioitava jo ainevalintoja tehtäessä. Viestintä- ja mediaosaaminen Ohjauksessa perehdytään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin koulutus- ja ammattitiedon hankkimisen ja koulutukseen hakeutumisen välineenä. Ohjauksessa on tärkeää huomioida kriittisyys uranvalintaan liittyvässä informaatiossa, koska media tarjoaa asiallisen tiedon lisäksi myös epärealistista ja asenteellista kuvaa työelämästä ja ammateista. 197 Pakollinen kurssi OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Pakollinen kurssi Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukioopintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen itsetuntemus omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen työelämätietous ylioppilastutkinto ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen jatko-opintoihin hakeutuminen työelämään siirtyminen Kurssi toteutetaan hajautetusti ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden aikana Syventävä kurssi OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Syventävä kurssi Työelämään tutustuminen (TET-kurssi) Kalevan lukion opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työelämään tutustumiskurssi (TET) . Opiskelijoita kannustetaan itsenäisesti etsimään työhön tutustumispaikka ja tekemään työharjoittelusopimus työnantajan kanssa. Työelämään tutustumisen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa työelämästä, mahdollisuuden kokeilla erilaisia työtehtäviä, antaa vihjeitä omalle uravalinnalle sekä tilaisuuden kokeilla omia ihmissuhdetaitoja työelämässä. TET-pelisäännöt ja tavoitteet Tutustumisjaksoon osallistuva opiskelija on edelleen Kalevan lukion opiskelija. Kalevan lukio on vakuuttanut opiskelijan, mutta tahallisista vahingoista vastaa opiskelija itse. Työpäiviä on kuusi ja työaika on kuusi (6) tuntia päivässä sisältäen ruokatauon. TET:in tarkoituksena on myös eri työtehtäviin tutustuminen ja mahdollisuuksien mukaan osallistuminen. Perehtyminen työpaikan sääntöihin, ammatteihin ja niiden vaatimaan koulutukseen sekä työturvallisuuskysymyksiin. Opiskelijan perehdyttämistä ohjaa työpaikalla vastuuhenkilö. TET-jaksosta laaditaan raportti, joka palautetaan opinto-ohjaajalle. 198 TVT Tieto- ja viestintätekniikka Kursseilla valmistaudutaan kohtaamaan tulevat sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Tavoitteena on, että lukion opiskelijalla on myös jatko-opintokelpoiset ja yhteiskunnan sekä työelämän vaatimat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Näihin sisältyvät: Informaatiolukutaito Tvt-laitteiden käyttöön liittyvien taitojen perusteiden hallinta Sisältötuotannon taidot Ongelmanratkaisun taidot Sosiaaliset ja viestinnälliset taidot Opiskelun ajasta ja paikasta riippumattomuus ja sen hallinta TVT1 Sähköisen lukion työvälineet Soveltava kurssi laajuus: 1/2 kurssi Lukio-opintonsa aloittaville suunnattu kurssi, jossa harjoitellaan opinnoissa tarvittavien sähköisten työvälineiden käyttöä. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy tehokkaasti hyödyntämään opinnoissa tarvittavia tietoteknisiä järjestelmiä. Kurssilla ohjataan luomaan tunnukset hyödyllisiin internetpalveluihin, joita voi käyttää opiskelussa koko lukion ajan. Kurssilla käydään läpi keskeiset toiminnot Kalevan lukiossa oppimisympäristönä käytössä olevasta peda.net-järjestelmästä sekä opintojen hallintajärjestelmä Wilmasta. Selvitetään myös oman kannettavan tietokoneen käyttöön, ylläpitoon ja ohjelmistoon liittyviä seikkoja. Tiedonhaku ja -hallinta ovat keskeisiä asioita oppimisprosesseissa, joten sitä painotetaan myös tällä kurssilla. Kurssilla opitaan käyttämään ylioppilaskokeessa sallitun LibreOffice-ohjelmiston tekstinkäsittelynja taulukkolaskentaohjelman perustoimintoja. Kurssilla suoritetaan muutamia tuntitestejä(osakokeita) hyväksytty/hylätty-arvosteluin. Mahdollista saada osakokeen hyväksytysti suorittamisesta korvaavuus TVT2-kurssin A-ajokortin osasuorituksena (lisätietoja: http://www.tieke.fi/display/Akortti/A-kortti). Arviointi: Suoritusmerkinnällä 199 TVT2 Sähköisen työskentelyn peruskurssi Soveltava kurssi laajuus: 1 kurssi Nyt voit suorittaa Kalevan lukiossa TIEKE:n Tietokoneen käyttäjän A-kortin! (lisätietoja osoitteesta http://www.tieke.fi/display/Akortti/A-kortti). Kurssimaksu 20 euroa. Tietokoneen käyttäjän A-kortti on suunnattu henkilölle, joka käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Sisältö ja vaadittava osaamistaso vastaa opiskelun ja työelämän tarpeisiin sisältäen tärkeimmät tietoyhteiskunnan osa-alueet. A-kortti-tutkinnon suorittanut hallitsee sujuvasti käyttämänsä laitteet ja valittujen työvälineohjelmien peruskäytön, tuntee tieto- ja viestintätekniikan peruskäsitteet sekä tunnistaa sen soveltamisalueita. Kurssi suoritetaan osakokeilla seuraavista osa-alueista: laitteen ja tiedon hallinta internet ja sähköposti tekstinkäsittely taulukkolaskenta esitysgrafiikka kuvankäsittely verkkotyöskentely Kurssin saa suoritettua jo neljän osakokeen hyväksymisen jälkeen (@-kortti). A-kortin suorittaminen vaatii kaikkien seitsemän osakokeen hyväksyttyä suorittamista. Kurssista saa virallisen tutkintotodistuksen (@- tai A-tutkinnosta), josta voi olla sinulle hyötyä mm. kesätöitä hakiessasi sekä jatko-opinnoissa, jossa tutkinnon suorittamisesta voidaan usein hyväksilukea opintosuorituksia oppilaitoksen omien kriteerien mukaan. Arviointi: Suoritusmerkinnällä 200 Kotitalous KOT Kalevan lukiossa on mahdolliseta suorittaa kaksi niin sanottua ”perinteistä” kotitalouskurssia (Kotitalous 1 ja 2). Lisäksi tarjolla on kursseja, joissa opiskellaan tarkemmin ja yksilöidymmin kotitalouden eri osa-alueita (Leivontakurssit 1 ja2, Bon appetit, Edullista elämää –kurssi, Kokkikirjakurssi sekä Gastronauttikurssi). Myös lukiodoplomin suorittaminen on mahdollista. Uusia kursseja kehitellään lisäksi tarpeen ja kysynnän mukaan. KOT 1 - 2 Kotitalous 1-2 Soveltava kurssi Kursseilla kerrataan ja syvennetään peruskoulussa opittuja tietoja ja taitoja. Kurssien päätavoitteena on virittää harrastusta ja kiinnostusta kodin töihin. Kotitalouteen kuuluvaa ruoanlaittoa opiskellaan tunneilla pienissä ryhmissä siten, että jokainen ryhmä valmistaa oman ryhmänsä ateriakokonaisuuden. Kurssien sisältöaiheita ovat ruoka ja ruoanvalmistus, hygienia, ympäristö ja kierrätys, ateriasuunnittelu, rahankäytön suunnittelu, ruoan merkitys, terveyttä edistävät valinnat (ravitsemus), ruokakulttuurin muuttuminen sekä arjen ”pyöritys”. KOT 3 - 4 Leivontakurssit 1 ja 2 Soveltava kurssi Kurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa tietoja ja taitoja leivonnasta sekä tapakulttuurista. Kursseilla tutustutaan erilaisiin leivonnassa käytettäviin raaka-aineisiin ja työvälineisiin, taikinatyyppeihin ja niistä valmistettuihin leivonnaisiin. Kurssilla harjoitellaan erilaisten juhlien suunnittelua, järjestämistä sekä niihin osallistumista. Kurssein sisältöaiheita ovat leivonnan raaka-aineet sekä työvälineet ja taikinatyypit, puhtaus ja leivonta, tapatietous, kalenterivuoden juhlat ja niihin liittyviä leivonnaiset. KOT5 Bon appetit Soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on tutustua kansainvälisen ruokakulttuuriin hankkien tietoja ja taitoja ruoanvalmistus- ja ruokailutavoista. Kurssin suunnittelussa huomioidaan oppilaiden kiinnostus ja kokemus. Kurssilla kerrataan keittotaidon keskeiset perusasiat, jonka jälkeen syvennytään ruoanvalmistuksen ”saloihin” kansainvälisestä näkökulmasta. Kurssilla suunnitellaan aterioita, valmistetaan ja maistellaan eri maiden ruokia ja leivonnaisia, katetaan kauniisti sekä harjoitellaan pöytätapoja. Kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan projektityö sekä vierailukäyntejä. Kurssin sisältöaiheita ovat ruoanvalmistuksen keskeiset käsitteet, ruoanvalmistuksen keskeiset menetelmät, kattaminen ja tarjoilu sekä pöytätavat, kansainväliset ruokakulttuurit laajoina kokonaisuuksina, ajankohtaiset näkökulmat ruokaan sekä Suomeen juurtuneet kansainväliset ruoat ja ruokailuun liittyvät tavat. 201 KOT6 Kasvisruokakurssi Soveltava kurssi Kurssilla tutustumme erityyppisten kasvisruokien valmistamiseen. Valmistamme kasviksista vokki-, kastike-, kiusaus-, keitto-, pihvi- ja salaattiruokia sekä leivomme erilaisia kasvispiiraita. Mietimme syitä miksi jotkut valitsevat kasvisruokavalion ja opiskelemme minkälaisia erilaisia kasvisruokavalioita on. Opettelemme tunnistamaan erilaisia kasviksia sekä näiden ravintoarvoja, säilytystä ja säilyvyysaikoja. Kurssiin sisältyy projektityö, jossa oppilas suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti yhden kasvisruokakokonaisuuden. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. KOT7 Hygieniapassikurssi Soveltava kurssi Kurssilla käydään läpi elintarvikehygienian perusteita sekä teoreettisesti että ruokia valmistamalla. Kurssi tähtää hygieniaosaamistestin eli hygieniapassin suorittamiseen. Kurssi arvostellaan numeroin 4 – 10. KOT8 Gastronauttikurssi Soveltava kurssi Kurssilla paneudutaan laadukkaan ruoanvalmistuksen saloihin, käydään läpi juhlaruokia sekä korostetaan eri ruokailutilanteisiin sopivia käytöstapoja. Kurssin tavoitteena on tutustua gastronomiseen ruokakulttuuriin hankkien tietoja ja taitoja laadukkaista ruoanvalmistustavoista sekä oikeista ruokailutavoista. Kurssin suunnittelussa huomioidaan oppilaiden kiinnostus ja kokemus. Kurssin työtapoihin kuuluu mm. pienien ruokamäärien valmistaminen ryhmittäin. Kurssin sisältöaiheita ovat: gastronomian ja ruoanvalmistuksen keskeiset käsitteet, laadukkaan ruoanvalmistuksen keskeiset menetelmät, kattaminen ja tarjoilu sekä pöytätavat . KOT 9 Kakkukurssi Soveltava kurssi Kakkukurssilla leivomme kaikenlaisia kakkuja tavallisista kermakakuista fantasiakakkuihin ja kakkutikkareihin. Kurssin tavoitteena on syventää leivontataitoja, lisätä kädentaitoja sekä antaa luovuudelle ja taiteellisuudelle vapaat kädet. Opimme leivontataitojen lisäksi erilaisia koristelutekniikoita, sommittelutaitoja, värioppia ja saamme valmiudet itsenäiseen ja innovatiiviseen työskentelyyn. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10. KOT10 Kotitalouden lukiodiplomi Soveltava kurssi Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kotitalouden lukiodiplomi, mikäli hän on suorittanut kolme lukion kotitalouskurssia. Osan kursseista opiskelija voi suorittaa muissa oppilaitoksissa tai itsenäisenä projektina, mutta niistä tulee aina ennakkoon sopia kotitalousopettajan kanssa. Diplomia varten opiskelija suorittaa itsenäistä työskentelyä edellyttävän erityistyön, johon liittyy kirjallinen osio. 202 TUT Tutor-kurssi Soveltava kurssi Tutor tukee ja auttaa kouluun tulevia uusia opiskelijoita perehdyttäen lukio-opiskeluun ja opastaen muihin koulun arkeen liittyvissä kysymyksissä. Hän osallistuu koulun edustajana vanhempainiltoihin ja uusille opiskelijoille järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin. Tutor-toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutor-ryhmän ja koulun muun henkilökunnan kanssa koulun yhteisiä päämääriä ja tavoitteita noudattaen. Tutor-kurssille haetaan erillisellä hakemuksella ensimmäisenä opiskeluvuonna 1. huhtikuuta mennessä. Tutoreiksi valitut osallistuvat vielä saman kevään aikana mm. MLL:n tutorkoulutukseen sekä valmistelevat ja suunnittelevat tulevaa toimintaa, joka käynnistyy heti elokuussa uuden lukukauden alkaessa. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista koulutuksiin sitoutumista ja aktiivisuutta tutor-toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa tutorpäiväkirjan laatimista Arviointi Suoritusmerkintä 203 204 Kurssin sisältö Elämänhallinta taitona Itsetuntemusharjoitukset Rentoutustekniikat ja rentousharjoitus Nukkuminen ja ravinto Uupumuksen merkit ja masennus Kriiseistä selviytyminen Voimavarakenttä Vierailu ja/tai terveydenhoitajan luento sisältyy kurssiin. Kurssista suoritusrekisteriin kertyy ½ kurssia. Kurssisuorituksia kasvattaakseen toisen täydentävän puolikkaan saa käymällä terveystiedon abikurssin tai ensiapukurssin, jotka ovat myös ½ kurssia. Arviointi: suoritettu/ hylätty 205 KEK Kestävän kehityksen kurssi Soveltava kurssi Kestävän kehityksen kurssilla on tavoitteena laajentaa tietoisuutta kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) ja pyrkiä siirtämään sitä koko oppilaitoksen toimintaympäristöön. Kurssi toteutetaan pohdintojen, vierailujen, vierailijoiden ja mahdollisten teematapahtumien merkeissä. Kurssista annetaan suoritusmerkintä (S), joka edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tehtävien suorittamiseen. 206 AUT Autokoulukurssi Soveltava kurssi Young Drivers of Finland (1999) Opetussuunnitelma Ajokorttiluokka B Johdanto Kun puhumme liikennetapaturmista, me emme puhu onnettomuuksista vaan kolareista. Kolarien pääsyyt ovat tutkimuksen mukaan 90-prosenttisesti kuljettajan inhimillisen toiminnan seurausta, ja vain 10% muodostuu ajoneuvon teknisistä ongelmista ja liikenneympäristön riskitekijöistä. Filosofiamme mukaan siis lähes kaikki kolarit ovat vältettävissä oikealla koulutuksella. Kolarinvälttämismenetelmän omaksuminen ja tehokas käyttö juuri ajouran alkaessa on ensiarvoisen tärkeää, koska kuljettaja on useimmissa tapauksissa nuori ja vasta astumassa aikuiselämään ja sen myötä tuleviin riskeihin, josta liikenne on yksi suurimmista. Euroopan unionin alueella tapahtuu vuositasolla noin 45 000 liikennekuolemaa ja 1,5 miljoonaa loukkaantumista. Liikennekoulun valinta on nuorelle äärimmäisen tärkeä asia, ja kolarinvälttämismenetelmä, joka on Young Drivers -organisaation kehittämä menetelmä, on paras tapa oppia ajamaan turvallisesti. Periaatteet Jokainen Young Driversin henkilökunnasta on sitoutunut työskentelemään seuraavan tärkeän periaatteen hyväksi: koska 90 % kolareista on ihmisten toiminnan seurausta, voimme YD:n kehittämän kolarinvälttämisohjelman mukaisesti kouluttamalla estää asiakkaidemme joutumisen kolarien uhreiksi, mikäli he toimivat saamiensa ohjeiden mukaisesti. Ympäristöystävällisyys on myös tärkeä periaate YD:n toiminnassa, eikä autoilu todellakaan tee siinä mitään poikkeusta. Tavoitteet Opettaa nuori kuljettaja ajamaan minimoidulla riskitasolla (kolarivapaasti) koko ajouransa ajan, tietenkin elämää ja luontoa kunnioittavasti ja säästävästi. Keinot Young Drivers käyttää vain oman organisaationsa kouluttamia opettajia, jotka ovat laajasti perehtyneet aiheeseensa sekä tietopuolisesti että käytännössä. Opetuskokonaisuus niin tietopuolisesti kuin käytännössäkin rakentuu joustavasti ja niin, että edellinen aihe antaa pohjan seuraavalle. Jokainen oppilas testataan kurssin aikana neljästi, jotta hänen oppimisestaan pysytään koko ajan selvillä. Ympäristöasioissa autoissa teknisenä apuvälineenä ovat ajotietokoneet. Teoriaopetus Täyteen B-kurssiin kuuluu yhteensä 21 tietopuolista tuntia. Kurssi aloitetaan normaalisti YD-liikenneaiheilla 1 – 9, jotta saadaan pohja YD-kolarinvälttämismenetelmän omaksumiselle. Seuraavilla tunneilla menetelmää sovelletaan. Erityistapauksissa (mm. ajo-oikeusluokan korottajat) voidaan tätä järjestystä soveltaa. Aiheet 207 1,2,3 4,5,6 7,8,9 10,11,12 13,14,15 16,17,18 19, 20, 21 opetus YD-koulussa, liikennejärjestelmä, liikenneympäristö, liikenteen ohjaus ajoneuvo, käsittely, liikennesääntöjen perusasioita, risteysajo, ajovuorot, ajolinjat perusedellytyksiä kuljettajan turvalliselle toiminnalle liikennetilanteissa, tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus, YD-menetelmä kaupunkiajo, kolarityypit, ajoon valmistautuminen, ajonopeus, risteysajo, reittien suunnittelu, riskien tunnistaminen, YD-testi 1 maantieajo, kolarityypit, ajoon valmistautuminen, ajonopeus, kohtaaminen, ohittaminen, moottoritieajo, reittien suunnittelu, riskien tunnistaminen, YD-testi 2 harj. ajamista vaikeuttavat tekijät: sää- ja keliolosuhteet, kuljettajan ongelmat, ajoneuvon riskitekijät itsenäisenä liikenteessä, vastuukysymykset, toiminta kolaripaikalla, YDtesti 2. Ajo-opetus Tämän opetussuunnitelman mukaan oppilaalle B-luokkaa varten annetaan vähintään 30 ajokertaa, ensin riittävä käsittelyopetus, sen jälkeen liikenneajo, jonka ajokerroista osa käytetään maantie- ja rataharjoituksiin YD:n erillisen ohjeen mukaisesti. On suotavaa, että oppilaat ainakin jossain määrin seuraavat toisen oppilaan ajo-opetusta. Ajoopetus jaksottuu teoriaopetuksen kanssa niin, että kyseinen aihealue yleensä käsitellään ensin teoriatunneilla. Käsittelyajo Hallintalaitteet, mittaristo turvatarkastus, kuolleet kulmat, kytkimen käyttö, liikkeellelähdöt, pysäyttäminen, käännökset, vaihtaminen, peruuttaminen, mäkilähdöt, ajoneuvon ulottuvuudet, kontrolloitu jarrutus Neljä viimeisintä harjoitusta muodostavat myös käsittelykokeen, jonka läpäiseminen on edellytyksenä liikenneajon aloittamiselle. Liikenneajo Young Drivers -menetelmän perusasiat käytännössä. Taajama-ajo: säännöt, liikenteen ohjaus, ajojärjestykset, ryhmittymiset (myös yksisuuntaiset), kevyt liikenne, kolarinvälttämisharjoitukset käytännössä Maantieajo: säännöt, päätielle tuleminen, ajaminen, poistuminen, kaarreajo, katsetekniikka, ohjaustekniikka, ohittaminen, reitin suunnittelut, kolarinvälttämistekniikka käytännössä Hätätilanneharjoitukset: kontrollin säilyttäminen paineen alaisena, erilaisilla kitkapinnoilla rataolosuhteissa, kontrolloitu jarrutus, katseen käyttö, karkuun kiihdytys Lisäksi kurssiin kuuluu Young Drivers -pimeän ajon kurssi, joka voidaan vuodenajasta riippuen suorittaa myös oppilaan ollessa välivaiheessa ja jos hänellä siis on jo lyhytaikainen ajokortti. Paras tapa oppia ajamaan on Young Drivers - kolarinvälttämiskurssi Autokoulukurssi on kaikille avoin. Kurssimaksun suorittavat saavat lisäksi ajokortin. 208 KTK Kansainvälisen toiminnan kurssi Soveltava kurssi Kurssimerkintä annetaan opiskelijalle, joka on osallistunut merkittävällä tavalla koulun kansainväliseen käytännön toimintaan esimerkiksi majoittamalla ulkomaisia opiskelijoita, osallistumalla opintomatkalle ulkomailla tai osallistumalla muutoin huomattavalla panoksella koulun sellaisiin kansainvälisiin projekteihin, joista ei muuta kurssimerkintää ole saatavilla. Kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on rohkaista opiskelijaa kansainväliseen viestintään ja harjaannuttaa käytännössä kansainvälisessä toiminnassa vaadittavia taitoja ja tietoja. Suoritusmerkintä. MT Ihminen ja sota Soveltava kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tutustua sotien syihin ja vaikutuksiin laaja-alaisesti ainerajat ylittäen. Tarkoitus on saada opiskelija ymmärtämään asioita kokonaisvaltaisesti ja kannustaa opiskelijaa ajattelemaan itsenäisesti ja kriittisesti sekä oppiainerajat ylittävästi. Keskeiset sisällöt Kurssilla tutustutaan sotaan ja sen aiheuttamiin ilmiöihin eri näkökulmista, mm. psykologian, historian, filosofian, maantieteen, kirjallisuuden ja muun taiteen kautta. Arviointi Suoritusmerkintä (S) ja kirjallinen palaute. 209 Kielten soveltavat kurssit Saksa FI Fit in Deutsch 2 –kielitutkinto Kalevan lukio tarjoaa toistaiseksi ainoana kouluna Suomessa Fit-tutkinnon saksan aineopinnoissa. Goethe Institutin Fit in Deutsch 2 –tutkinnolla osoitat, että olet saavuttanut kuusiportaisen tasoluokituksen toisen tason (A2) Eurooppalaisessa kielten viitekehyksessä. Kokeeseen kuuluu luetunja kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen osio. Näin ollen koe valmentaa myös yokirjoituksiin. - A-saksan lukijat (aloitus 4. tai 5. luokalla) voivat selviytyä Fit-tutkinnosta luokkatasolta 8/9 alkaen B2-saksan lukijat (aloitus 8. luokalla) voivat selviytyä Fit-tutkinnosta lukion ensimmäiseltä luokkatasolta alkaen B3-saksan lukijat (aloitus lukion 1. luokkatasolla) voivat selviytyä Fit-tutkinnosta lukion toiselta vuositasolta alkaen Goethe-Institut on maailmanlaajuisesti tunnustettu Eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuvien kielitutkintojen tarjoaja. Työnantajat ja oppilaitokset monissa maissa kelpuuttavat tutkintoihin liittyviä todistuksia näyttönä kielitaidosta. Lukion toisen vuositason opiskelijat (A- ja B-saksa) saavat oppitunneilla valmennusta ja voivat suorittaa sen marraskuussa. FIK Filmkaraoke Saksanlukijat voivat osallistua jännittävään ”Filmkaraoke” –Projektiin, joka järjestetään yhteistyössä Goethe Institutin kanssa. Projektin ohjaaja Goethe Institutin puolelta on saksalainen Jan Quilitzsch. Mukavat hetket sekä kielitaidon että ääntämisen kehittyminen ovat taattuja! Katsomme otteita erilaisista elokuvista ilman ääntä, ja suunnittelemme niihin dialogeja, äänikulissin ja musiikin. Muutamana iltapäivänä harjoittelemme äänien ja dialogien synkronisoimista elokuvakohtauksiin. Projektin huipennuksena esitämme tuotoksemme yleisön edessä erityisessä paikassa, ja yleisökin otetaan mukaan esitykseen. Vasta sen jälkeen kun yleisö on nähnyt meidän ääniversiomme elokuvasta, näytämme elokuvakohtaukset alkuperäisellä äänellä. Yllätyksiä on varmasti luvassa! Projekti käynnistyy toisen jakson alusta ja esitykset ovat alustavasti viikolla 46. Tapaamiset ovat torstaiiltapäivisin (tai sopimuksen mukaan) sekä muutamana viikonloppuna. BER Berlin-kurssi 210 211 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa TaitoLiitasA1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A1.1 Kuullun ymmärtäminen • Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. •Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. • Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Kielitaidon alkeiden hallinta Puhuminen • Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. •Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. •Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. •Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. •Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. • Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. • Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. • Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. •Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. •Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito • Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. •Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. • Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. 212 Tun män teks väh • Tu mää san ja o yhd •K des tunt vin teyd line Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A1.3 Kuullun ymmärtäminen • Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. • Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen L y m • Pystyy lu tuttuja ja jo tuntematto Ymmärtää hyvin lyhy jä, joissa k arkielämää tiinitapahtu tai annetaa taisia ohje • Pystyy lö tarvitsema yksittäisen hyestä teks (postikorti tukset). • Lyhyenk pätkän luk ja tä h ta • Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. • Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. 213 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Peruskielitaidon • Pystyy ymmärtäalkuvaihe mään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. • Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. A2.1 Puhuminen • Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. • Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. • Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. • Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). • Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Luetun ymmärtä minen • Ymmärtää yksin kertaisia ja kaikke tavanomaisinta sa toa sisältäviä tekstejä (yksityisk jeitä, pikku-uutisi arkisimpia käyttöo jeita). • Ymmärtää teksti pääajatukset ja joitakin yksityi kohtia parin kappaleen pituises tekstistä. Osaa paikantaa ja verra yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yk sinkertaiseen päät lyyn kontekstin av la. • Lyhyenkin tekst pätkän lukeminen ja ymmärtäminen hidasta. 214 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Kehittyvä • Ymmärtää tarpeeksi peruskielitaito kyetäkseen tyydyttämään konkree tit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. • Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. • Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. A2.2 Luetun ymmärtäminen • Osaa esittää pienen, lu• Ymmärtää pääasia ettelomaisen ja joitakin kuvauksen lähipiiristään yksityiskohtia muuja sen jokapäiväisistä taman kappaleen puolista. Pystyy osallispituisista viesteistä tumaan rutiininomaisiin jonkin verran keskusteluihin omista tai vaativissa arkisissa itselleen tärkeistä asioista. yhteyksissä (mainok Voi tarvita apua keskuste- set, kirjeet, ruokalis lussa ja vältellä tat, aikataulut) sekä joitakin aihepiirejä. faktatekstejä (käyttö • Puhe on välillä sujuvaa, ohjeet, pikku-uutise mutta erilaiset katkokset • Pystyy hankkimaa ovat hyvin ilmeisiä. helposti ennakoitav • Ääntäminen on ymmär- uutta tietoa tutuista rettävää, aiheista selkeästi jävaikka vieras korostus on sennellystä muutailmeistä ja man kappaleen pitu ääntämisvirheitä esiintyy. sesta tekstistä. Osaa • Osaa kohtalaisen hyvin päätellä tuntematto tavallisen, mien sanojen merki jokapäiväisen sanaston ja tyksiä niiden kiejonkin liasusta ja konteksti verran idiomaattisia ilta. maisuja. Osaa • Tarvitsee usein uu useita yksinkertaisia ja delleen lukemista myös joitakin ja apuvälineitä tekst vaativampia rakenteita. kappaleen • Laajemmassa vapaassa ymmärtämiseksi puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Puhuminen 215 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Toimiva • Ymmärtää pääajaperuskielitaito tukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulus sa, työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tvohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. • Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. • Pitemmän viestin mmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. B1.1 Puhuminen . • Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. • Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. • Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. • Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. • Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen • Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääaja tuksia, avainsanoja ja tärke tä yksityiskohtia myös valmistautumatta. • Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. • Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. 216 217 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen • Ymmärtää selväpiirteistä Sujuva asiatietoa, joka liittyy tuttuiperuskielitaito hin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tie dustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). • Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. • Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. B1.2 Puhuminen • Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. • Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. • Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. • Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. • Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. 218 • Pysty kappale nenlais lit, esit kertain selviää verran teistä käytänn tärkeiss • Pysty mään tietoja sivun pituises jonkin • Pitkie kohdat ja sävy viksi. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa til anteissa Kuullun ymmärtäminen Itsenäisen • Ymmärtää asialliseskielitaidon ti ja kielellisesti kompperustaso leksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abst rakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). • Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. • Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. B2.1 Luetun ymmärtäminen • Osaa esittää selkeitä, • Pystyy lukemaan ittäsmällisiä senäisesti kuvauksia monista koke- muutaman sivun pimuspiiriinsä tuisia tekstejä liittyvistä asioista, kertoa (lehtiartikkeleita, notuntemuksista velleja, viihde- ja sekä tuoda esiin tapahtutietokirjallisuutta, ramien ja kokemusten hen- portteja ja kilökohtaisen merkitykyksityiskohtaisia ohsen. Pystyy osallistumaan jeita) oman alan aktiivisesti useimpiin käy- tai yleisistä aiheista. tännöllisiin Tekstit voivat ja sosiaalisiin tilanteisiin käsitellä abstrakteja, sekä melko käsitteellisiä muodollisiin keskustelui- tai ammatillisia aiheihin. Pystyy ta, ja niissä on säännölliseen vuorovaiku- tosiasioita, asenteita tukseen ja mielipiteitä. syntyperäisten kanssa • Pystyy tunnistavaikuttamatta maan kirjoittajan ja tahattomasti huvittavalta tekstin tarkoituksen, tai ärsyttävältä. Kielellipaikantamaan nen ilmaisu ei aina ole useita eri yksityiskohtäysin tyylikästä. tia pitkästä tekstistä. • Pystyy tuottamaan puhe- Pystyy nopeasti tunjaksoja nistamaan melko tasaiseen tahtiin, ja tekstin sisällön ja uupuheessa sien tietojen on vain harvoin pitempiä käyttöarvon päättääktaukoja. seen, kannattaako • Ääntäminen ja intonaa- tekstiin tutustua tartio ovat selkeitä kemmin. ja luontevia. • Vaikeuksia tuotta• Osaa käyttää monipuoli- vat vain pitkien sesti kielen tekstien idiomit ja rakenteita ja laajahkoa kulttuuriviittaukset. sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa Puhuminen 219 • Osaa k yksityis monista ta aihep rakteist teisia as dollisem viestejä jeet, ohjeet, vedot). • Osaa k ta tietoj ja näkem komme myksiä. tiivistää tuja tiet • Osaa l tivia lauserak set kein selkeän laatimis joustavu pitkässä tä hypp • Hallits keinkirj välimer virheet siin. Tu kyä äidi Vaativa maisun tuottava . taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. • Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. 220 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa til anteissa Luetun ymmärtäminen . • Pystyy lukemaan itToimiva • Ymmärtää elävää tai • Osaa pitää valmistellun senäisesti itsenäinen tallennettua, selkeästi esityksen usean sivun pituisia, kielitaito jäsentynyttä yleiskiemonenlaisista yleisistäkin eri tarkoituksiin listä puhetta kaikissa aiheista. laadittuja kompleksisosiaalisen elämän, Pystyy tehokkaaseen sosia tekstejä koulutuksen ja työsiaaliseen vuorovaikutuk- (päivälehtiä, novelleelämän tilanteissa seen syntyperäisten kans- ja, kaunokirjallisuut (myös muodollinen sa. Osaa keskustella ja ta). Jotkin näistä voikeskustelu ja syntype- neuvotella monista asiois- vat olla vain osittain räisten välinen vilkas ta, esittää ja kommentoida tuttuja tai tuntematkeskustelu). vaativia ajatuskulkuja ja tomia, mutta henkilön • Pystyy yhdistämään kytkeä sanottavansa tois- itsensä kannalta mervaativia ten puheenvuoroihin. kityksellisiä. tehtäviä varten komp- Osaa • Pystyy tunnistaleksista ja ilmaista itseään varmasti, maan kirjoittajan yksityiskohtaista tietoa selkeästi asennoitumisen ja kuulemistaan laajoista ja kohteliaasti tilanteen tekstin tarkoituksen. keskusteluista tai esivaatimalla Pystyy paikantamaan tyksistä. Osaa päätellä tavalla. Esitys voi olla ja yhdistämään useita ääneen lausumattomia kaavamaista, ja käsitteellisiä tietoja asenteita ja sosiokultpuhuja turvautuu toisimonimutkaisista tekstuurisia naan kiertoilmauksiin. teistä. viitteitä sekä arvioida • Osaa viestiä spontaanis- Ymmärtää riittävästi kriittisesti kuulemaan- ti, usein tiivistääkseen sa. hyvinkin sujuvasti ja vai- pääkohdat tai ilmais• Ymmärtää vieraita vattomasti takseen ne toisin puhujia ja satunnaisista epäröinneis- sanoin. kielimuotoja. Huomat- tä huolimatta. • Vaikeuksia tuottatava taustamelu, kie• Ääntäminen ja intonaa- vat vain pitkien lellinen huumori ja tio ovat hyvin selkeitä ja tekstien harvinaiharvinaisemmat luontevia. semmat idiomit ja idiomit ja kulttuuriviit- • Hallitsee laajasti kielel- kulttuuriviittaukset. taukset saattavat yhä liset keinot tuottaa vaikeuksia ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta nou B2.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen 221 . • Osaa ki sityiskoh ja epämu monimut tai kuvite ja kokem seen tutuille ja tomille lukijoille seen, muodolli sen selostuks jatkotehtä teenvetoj • Osaa ki jäsentyne kantansa, teja syste soida, po toa ja aja • Kielelli ei rajoita havaittav • Hallitse sanaston ja tekstin heitä voi esiintyä h teissa ja idiomaatt sekä tyyl C1-C2 Se sa vaativi lanteissa dattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. • Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. 222 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa til anteissa Kuullun ymmärtäminen C1.1 Taitavan • Ymmärtää suhteelli kielitaidon sen vaivattomasti piperustaso tempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selke ästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia. • Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. • Vieras aksentti tai hyvin urteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. Puhuminen • Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. • Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. • Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. • Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. • Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. Luetun ymmärtäminen • Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. • Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä. • Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. Kirjoittaminen . • Pystyy kirjoittamaan sel tä, hyvin jäsentyneitä teks monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itse täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisi aiheista varmalla, persoon lisella tyylillä käyttäen kieltä jou tavasti ja monitasoisesti. Pystyy kir joittamaan selkeitä ja laajoja selostuk vaativistakin aiheista. • Osoittaa, että hallitsee m nia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja s dosteisuuden edistämiseksi. • Kielellinen ilmaisuvaras on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset san nat. • Hallitsee erittäin hyvin k liopin, sanaston ja tekstin jäsenn sen. Virheitä voi esiintyä satun naisesti idiomaattisissa ilmauksiss sekä tyyliseikoissa. 223 224
© Copyright 2024