(AMK), Liiketalouden koulutus, palveluliiketoiminta

Lahden ammattikorkeakoulu
Liiketalouden koulutus
Palveluliiketoiminta
Opetussuunnitelma 2014-2015
7.1.2015
0
Sisällysluettelo
04PTOI PALVELUJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP ............................................................. 11
04POSA PALVELUOSAAMINEN 15 OP ................................................................................... 12
04PLTY LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP ........................................................................... 13
04PYRI PALVELUYRITTÄJYYS 15 OP..................................................................................... 13
04AKEH PALVELUIDEN INNOVOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 OP .......................................... 14
04AVAS VASTUULLISET PALVELUVERKOSTOT 15 OP ........................................................ 15
04ATUL PALVELUIDEN TULEVAISUUS 15 OP ....................................................................... 15
04TCUL MULTICULTURAL COMPETENCE 15 OP .................................................................. 16
04TJOH PALVELULIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN 15 OP..................................................... 17
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP .............................................................................. 17
HARJOITTELU 30 OP ............................................................................................................... 18
OPINNÄYTETYÖ 15 OP ........................................................................................................... 18
7.1.2015
1
Liiketalouden alan palveluliiketoiminnan
tradenomikoulutus 210 op
LIIKETALOUDEN ALAN PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOJEN
KUVAUS 210 OP, PÄIVÄTOTEUTUS
LIIKETALOUDEN ALAN KOULUTUS, PALVELULIIKETOIMINTA
Tutkinto: Liiketalouden alan ammattikorkeakoulututkinto
Tutkintonimike: Tradenomi AMK, palveluliiketoiminta
Laajuus: 210 opintopistettä
Kesto: 3,5 vuotta
Oppimiskäsitys LAMKissa
Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen
ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Oppiminen lähtee opiskelijan arvostuksesta ja yhdessä tekemisestä. Myös tietokäsitys ohjaa
oppimista ja opettamista. LAMKissa tieto nähdään alati muuttuvana ja kehittyvänä, kriittisesti analysoitavana yhteisöllisen toiminnan
tuloksena.
Monialaisuus ja moniammatillinen yhdessä tekeminen luo mahdollisuuden uusille ideoille ja uudenlaiselle oppimiselle. Oppiminen on
yhteisöllistä ja vuorovaikutteista tiedon rakentamista, joka tukee opiskelijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi oman alansa
asiantuntijaksi.
Opintojen aikana opiskelijalle tarjoutuu erilaisia oppimisympäristöjä, joissa sekä teoria että käytäntö liittyvät yhteen ja jossa opetus,
ohjaus ja arviointi tukevat oppimista. Erilaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijalle suoran kontaktin
työelämään, jolloin tietoa rakennetaan, sovelletaan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämäedustajan kanssa moderneja
työmenetelmiä ja –välineitä soveltaen. Yrittäjämäistä työotetta tuetaan ja opintojen aikana on mahdollista perehtyä ja saada valmiuksia
myös yrittäjyyteen. Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedagogisessa
strategiassa.
Opiskelijana LAMKissa
Opiskelijan laadukas opiskelu- ja oppimisprosessi on ammattikorkeakoululle tärkeä asia. Lahden ammattikorkeakoulussa jokaisella
opiskelijalla tulee olla oikeus oppia ja kehittyä ammatillisesti henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus huomioon
ottaen. Opiskelijan on hyvä tunnistaa oma oppimistyylinsä, jotta sitä kehittämällä ja monipuolistamalla voisi saada parhaan hyödyn
oppimistilanteista.
Ammattikorkeakoulun opiskelijalta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omasta oppimisestaan sekä aktiivista vuorovaikutusta
yhteisönsä kanssa. Opiskelu tapahtuu usein erilaisissa ryhmissä, joissa opitaan samalla tiimityötaitoja. Tutkimus- ja
kehittämishankkeissa sekä aidoissa työtilanteissa opitaan innovatiivisuutta, luovuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllistä ongelman
ratkaisua. Oppiminen on oivaltamisen iloa, uteliaisuutta ja avointa suhtautumista uusiin asioihin.
7.1.2015
2
Opettajuus LAMKissa
Opettaja on opiskelijan innostaja ja tuki, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijan oppimisprosessia ja asiantuntijaksi kehittymistä.
Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu pedagogisen ja om an ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen,
rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa
tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa.
LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden
levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa
artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa
työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Keskeistä opettajuudessa on pedagogisen ja oman alansa
asiantuntijuuden lisäksi tulevaisuuden tekeminen yhdessä erilaisten verkostojen kanssa.
Opintojen ja oppimisen ohjaus
Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin.
Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista
opiskelijoille.
Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää
opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua.
Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita, opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Opiskelijaa ohjataan
oppijan polun eri vaiheissa.
Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään
oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa
toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla,
kehittyvällä asiantuntemuksellaan.
Oppimisympäristöt
Lahden ammattikorkeakoulun monialaisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön tarkoituksena on edistää opiskelijan oppimista ja
ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Projektioppimisen, kontaktiverkostojen ja teknologisten ratkaisujen avulla oppimisympäristö
laajenee yrityksistä ja julkisen sektorin toimijoista koostuvaksi yhteistyöverkostoksi, jonka tuella m erkittävä osa oppimisesta tapahtuu.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän
ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa.
Oppimisympäristö on myös LAMKin opettajille oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen ympäristö.
Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Toimijoiden, opetuksessa hyödynnettävien menetelmien, materiaalien, tilojen ja
teknologioiden sekä aitojen työelämän tilanteiden muodostama kokonaisvaltainen toimintaympäristö tukee opiskelijaa oman osaamisen
kehittämisessä ja näkyväksi tekemisessä. LAMKin, HAMKin ja Laurea-ammattikorkeakoulun strateginen liittouma (FUAS) laajentaa
opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja opiskelumahdollisuuksia entisestään.
Tulevaisuudessa Lahden ammattikorkeakoulun toiminta keskitetään Niem en kampukselle, johon rakennetaan innovaatiokeskittymä.
Lahden alueen innovaatiokeskittymä tarjoaa autenttiset kehittämis- ja oppimisympäristöt, joihin otetaan mukaan alueelliset toimijat ja
kansainväliset kumppanit.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Arviointi ohjaa opiskelijaa tavoitteelliseen ja elinikäiseen oppimiseen. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden
kasvun prosessia. Arviointi perustuu osaamisperustaiseen arviointiin, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa opintojakson
tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, jotka on kuvattu opetussuunnitelmassa. Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan
mahdollisimman hyvin toteuttaa osaamisen arviointia.
Opettajan arviointiosaamisen lisäksi arvioinnissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän
edustajan arvioita. Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
(AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin
kompetenssivaatimuksiin. Opiskelija oppii sekä oman oppimisen että toisen oppimisen ja osaamisen arviointia. Korkeakoulumaiset
näytöt ovat osa arviointitoimintaa tulevaisuuden korkeakouluissa.
Lahden ammattikorkeakoulussa osaamisen arviointi tunnistetaan opintojaksotasolla. Arvioinnin kohteet ja menetelmät sekä
arviointikriteerit on kuvattu opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 – 5, jolloin
hyväksyttyyn vaaditaan vähintään yksi. Hyväksytty/hylätty -periaatteella arvioiduissa opintojaksoissa hyväksytty määritellään
toteutussuunnitelmassa asetettujen arviointikriteerien mukaisesti.
Arvioinnissa hyödynnetään ns. arviointikehikkoa. AMK-tutkintojen yhteisessä arviointikehikossa osaaminen on kuvattu tasoille 1, 3 ja 5.
Arviointikehikossa osaamisen arvioinnissa korostuu kolme näkökulmaa:
tiedollinen osaaminen ja tiedonhaku
taidollinen osaaminen
vastuullisuus sekä ryhmä- ja johtamisosaaminen
Opiskelijan työmäärää kuvataan eurooppalaisen mitoitusjärjestelmän mukaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden aikana opiskelija
suorittaa 60 opintopistettä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Viiden opintopisteen laajuinen
opintojakso vastaa noin 133 tuntia. 15 opintopisteen laajuinen moduuli on kuormittavuudeltaan n. 400 opiskelijan työtuntia.
7.1.2015
3
Opetussuunnitelman tausta ja rakenne
Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostuminen ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Koulutuksen
rakenteilla, opetussuunnitelmissa kuvattujen osaamisten ja osaamistavoitteiden määrittelyiden yhtenäistämisellä tavoitellaan
kansainvälisen liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana niin korkeakoulujen sisällä ja välillä kuin myös opintojen jälkeen työelämässä
sekä pyritään mahdollistamaan elinikäinen oppiminen.
Lahden ammattikorkeakoulun tutkinnot vastaavat eurooppalaisen ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications
Framework EQF, National Qualifications Framework NQF) mukaista osaamista. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso
on 6. Lisätietoa EQF-viitekehyksestä: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhaminaprosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xEQFx.html.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1.
2.
3.
4.
laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa
asiantuntijatehtävissä;
valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Tutkintojen tuottama osaaminen määritetään osaamistavoitteiden (learning outcom e) kautta tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja
pätevyyksinä (competence). Osaamistavoitteilla tarkoitetaan kuvausta opiskelijan tavoitellusta oppimistuloksesta.
Opetussuunnitelman osaamiskokonaisuuksien ja opintojaksojen tavoitteisiin on sisällytetty alakohtaisten ammatillisten kompetenssien
lisäksi kaikille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset kompetenssit.
Kaikille yhteiset osaamisalueet ammattikorkeakoulututkinnoissa on kuvattu alla olevassa taulukossa (ks. Taulukko 1).
Taulukko 1. Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset osaamisalueet eli kompetenssit.
OSAAMISALUE
OSAAMISEN KUVAUS
OPPIMISEN TAIDOT
osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN
kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista
osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään
osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin
arvoihin perustuen
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN
osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia
osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä
kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa
kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
om aa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIO-OSAAMINEN
kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
osaa työskennellä projekteissa
osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa
tietoa ja menetelmiä
osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN
om aa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
kykenee m onikulttuuriseen yhteistyöhön
osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja
mahdollisuuksia
7.1.2015
4
Yhteisten kompetenssien tärkeys ja painotus vaihtelevat eri tutkinnoissa. Siksi ne yhdistetään saumattomasti alakohtaisiin
kompetensseihin
sisällöllisten, pedagogisten ja oppimisympäristöihin liittyvien ratkaisujen avulla.
Opiskelun kansainvälisyys
Kansainvälinen osaaminen on oleellinen osa ammattitaitoa. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, jossa korostuvat
kielitaito, valmiudet kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoiden
kansainvälisten valmiuksien kehittymistä tuetaan koulutuksessa monin eri tavoin.
Kansainvälistymisen tärkeimpiä muotoja ovat eri vaihto-ohjelmien kautta toteutuvat opiskelijavaihdot ja harjoittelut ulkom aille,
intensiivikurssit, vieraskieliset opintojaksot, saapuvat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä osallistuminen koulutusalan verkostoihin,
seminaareihin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Lahden ammattikorkeakoululla on hyvät kansainväliset yhteydet, ja opiskelijoita
kannustetaan tekemään osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihtona. Ulkomailla suoritetut opinnot liitetään osaksi opiskelijan opintoja
ECTS-periaatteiden mukaisesti. FUAS-yhteistyössä on laadittu kansainvälisille opiskelijoille opiskelun ja oppimisen ohjauksen malli.
Opetussuunnitelmien laadun arviointi ja kehittäminen
Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden
ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen
tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, koulutuksen laatupalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/
yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia.
LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden
palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla.
PALVELULIIKETOIMINNAN TRADENOMIKOULUTUS
Tradenomilla on valmistuessaan liiketalouden alan tiedot ja taidot. Palveluliiketoiminnan tradenomilla on hyvä käsitys
palveluliiketoiminnan yleis- ja erityispiirteistä. Hän hallitsee alaansa tuloksellisesti sekä lukujen että työntekijöiden osaamispotentiaalin
osalta. Opiskelijan monikulttuurisuusosaaminen karttuu opinnoissa ulkomaisiin asiakkaisiin tutustumalla tai perehtymällä vieraisiin
kulttuureihin kotikansainvälisyyden, opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun myötä.
Palveluliiketoiminnan tradenomeilla laaja-alaiseen yritystaloudelliseen osaamiseen yhdistyvät palveluosaaminen, palveluiden
kehittämisosaaminen ja teknologiaosaaminen. Palveluliiketoiminnan tradenomi osaa johtaa asiakaskokemusta. Hän osaa suunnitella ja
toteuttaa asiakaslähtöistä, vastuullista ja innovatiivista liiketoimintaa. Tämä koulutus antaa valmiudet siihen, kuinka palveluista tehdään
bisnestä.
Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen ydinosaaminen muodostuu palvelusektorin liiketoimintaosaamisessa laaja-alaisesti,
dynaamisesti ja kehittäen. Ydinosaaminen (150 op) koostuu perusopinnoista, jotka valmentavat opiskelijaa ammatilliseen kehittymiseen.
Ne antavat selkeän kuvan liiketoimintaosaamisesta sekä palveluiden erityispiirteistä, palvelutyöstä käytännössä ja palvelusta
toimintatapana. Ydinosaamiseen kuuluvat ammatilliset opinnot, jotka laajentavat opiskelijan osaamista alan toimijana sekä näkemystä
palveluista toimialana, palveluiden kehittämisestä, arvon luomisesta yhdessä asiakkaan kanssa sekä palveluyrityksistä, mutta myös
moninaisista palveluverkostoista.
Taulukko 2. Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen opintojen rakenne ydinosaam isena ja täydentävänä osaamisena.
Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutus
Opinnot
Laajuus
YDINOSAAMINEN
150 op
Perusopinnot
60 op
Ammatilliset opinnot
45 op
Harjoittelu
30 op
Opinnäytetyö
15 op
TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN
60 op
Vapaasti valittavat opinnot
15 op
Ammatilliset opinnot
45 op
Yhteensä
210 op
7.1.2015
5
Palveluliiketoiminnan ammattiopinnoissa on seitsemän pakollista moduulia (à 15 op). Lisäksi opiskelija valitsee täydentävään
osaamiseen itselleen sopivimmat opinnot Lahden ammattikorkeakoulusta, FUAS-tarjonnasta, vaihtokouluista ulkomailta tai verkkoopinnoista muista korkeakouluista. Opinnoissa korostuvat palvelukokonaisuuksien hallinta sekä liikeideoiden kehittävä ja pitkäjänteistä
kilpailukykyä ylläpitävä osaaminen. Opintoihin sisältyvät myös yrittäjyys ja innovatiiviseen palveluliiketoimintaan liittyvät asiat.
Palvelualan toimintaympäristö
Palvelusektorilla on huomattava kasvupotentiaali. Samanaikaisesti sektorilla on jatkuvia kehittämistarpeita ja osaamisen
päivittämismahdollisuuksia. Palvelusektorin kasvu perustuu mm. trendeihin, yritysten kehittämishaasteisiin, korkeampaan varallisuuteen
ja asiakaslähtöisyyteen. Palvelualalla tarkoitetaan kaupan ja palveluiden (mm. matkailu-, majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut), liikeelämän palveluiden sekä teollisuuden palveluiden, 3. sektorin ja julkisten palveluiden sektoreita (ks. Kuvio 1 alla). Länsimaissa
palvelusektori muodostaa jopa 80 prosenttia maiden kokonaistuotannosta. Erityisiä tulevaisuuden haasteita ovat palveluiden
tuottavuuden ja jalostusarvon kasvattaminen, digitalisaation mahdollisuudet sekä aineettoman lisäarvon luominen asiakkaalle. Nämä
edellyttävät palveluliiketoiminnan osaamista: parempaa palvelua, parempia palveluita, innovatiivisempia palvelukonsepteja ja uusia
liiketoimintamalleja.
Palveluosaamista tarvitaan toimitusketjujen eri vaiheissa, niin kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla kuin julkisella ja kolmannella sektorilla.
Hyvä asiakaspalvelu, henkilökohtaiset palvelukokemukset ja sujuvat palveluprosessit ovat avainasemassa kilpailukyvyn,
kannattavuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Asiakkaan huomioiminen, palvelu- ja myyntihenkisyys sekä palveluiden kehittäminen ovat
tärkeitä osaamisalueita.
Kuvio 1. Palvelusektori luo arvoa asiakkaille.
Kuvaus asiantuntijuudesta palvelusektorilla
Palveluiden markkinat ovat kansainväliset, ja teknologian hyödyntäminen on kilpailutekijä. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaisia
kokemuksia, arvokkaita elämyksiä. Tarvitaan uutta osaamista, jossa yhdistyvät henkilökohtainen palvelu, monikulttuuriset verkostot,
teknologian hyödyntäminen, vastuullisuus, palveluiden käyttäjän ja asiakkaan huomioiminen, ennakoiva ja kehittävä työskentely, uusien
palvelukonseptien suunnitteleminen ja asiakaskokemuksen johtaminen. Liiketoiminnassa korostuu kyky luoda arvoa asiakkaille.
Palveluissa, palvelukohtaamisissa ja palveluyrityksissä kaivataan kehittämistyötä, ideointia ja uudistamista.
Palveluliiketoiminnan tradenomi on palveluliiketoiminnan osaaja, joka tekee aineettomuudesta liiketoimintaa ja luo arvoa yhdessä eri
toimijoiden kanssa. Hän osaa johtaa asiakaskokemuksia kokonaisvaltaisesti. Hän kykenee havainnollistamaan ja ennakoimaan –
tekemään näkyväksi – ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat vasta tulossa. Hän tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin. Hän tunnistaa palveluiden
käyttäjien muuttuvia tarpeita, toimii kansainvälisissä verkostoissa ja toimii tuottavasti, kannattavasti ja luovasti. Hän on tottunut myös
oppimaan uutta yhdessä muiden kanssa, spontaanisti ja kokeillen.
PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOJEN OSAAMISTAVOITTEET
Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksessa kehitetään liiketoimintaosaamista, kielitaitoa ja kansainvälisyysosaamista. Opiskelija
kehittää osaamistaan kokonaisuuksien hallinnassa. Opiskelijaa kannustetaan vaihtoehtoisia opintopolkuja tarjoamalla vahvistamaan
sekä monialaista osaamistaan että erityisosaamistaan. Palveluliiketoiminnan opintojen tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista
kasvua alan tulevaksi ammattilaiseksi. Opintojen sisältö perustuu yleisiin työelämätaitoihin sekä palvelualan ja liiketalouden alan
valtakunnallisesti määriteltyihin ammatillisiin vaatimuksiin. Uuden tradenomikoulutuksen vahvuuksina ovat työpainotteinen opiskelu,
teorian ja käytännön mielekäs ja monimuotoinen yhdistäminen projektimaisissa toteutuksissa, yhdessä oppiminen sekä eri toimijat ja
näkökulmat huomioiva, kokonaisvaltainen kehittäminen.
7.1.2015
6
Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen tavoite on palvelualan osaamisen ja kehittämisen vahvistaminen Lahden seudulla ja
lähialueilla. Opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Opiskelijat ovat ensimmäisenä vuonna neljässä työyhteisössä syyshuhtikuun aikana. Tällä pyritään joustavoittamaan työelämään siirtymistä ja tukemaan sopivan harjoittelupaikan löytymistä.
Työpainotteinen opiskelu vahvistaa opiskelijan osaamista, vastuuntuntoisuutta ja rohkeutta uudistaa työelämää.
Opiskelijan polku palvelutradenomiksi on kolmiportainen. Palvelun ja kaupan alasta annetaan monipuolinen kuva ensimmäisenä
vuonna, mm. julkiset palvelut, teollisuuden palvelut, kolmas sektori sekä kauppa ja palvelut. Toisena vuonna opiskelija profiloituu oman
suunnitelmansa mukaan hankkien kansainvälistä ja täsmentyvän palvelusektorin osaamista. Toisena vuonna korostuu myös muun
muassa projektioppiminen, jolloin opiskelija pääsee hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa työelämäläheisessä kehittämistyössä.
Kehittämiskyvykkyyden lisääminen ja laajat kokonaisuudet, joissa palvelutoimintojen eri osa-alueet huomioidaan (talous, ympäristö,
sosiaalinen, kulttuurinen) esim. monipuolisissa kehittämisprojekteissa, ovat ajankohtaisia kolmantena vuonna. Opinnoissa
hyödynnetään teknologiaa, pelillisyyttä sekä laajempia kehittämiskokonaisuuksia ja strategista ongelmanratkaisemista. Kokonaisuutena
opiskelijan osaaminen kehittyy alla olevan yhteenvedon mukaisesti. PAL-opinnot rakentuvat alla olevan kuvion tapaan (ks. Kuvio 2).
1. Ydinosaamisen kehittymisen aikana opiskelija osaa
• huomioida palveluun liittyvät erityispiirteet käytännön työtehtävissä
• ottaa huomioon liiketoiminnan reunaehdot, perusperiaatteet ja välineet organisaatioissa
• selvittää ja täyttää asiakkaiden tarpeita
• luoda verkostoja palvelusektorin edustajiin
• hyödyntää toiminnassaan yleisiä työelämätaitoja
2. Ammattiset opinnot syvenevät ja opiskelija hankkii täydentävää osaamista. Opiskelija osaa
• tuottaa ja toteuttaa kannattavia ja vastuullisia palveluita
• kehittää ja myydä asiakaslähtöisiä palveluita
• työskennellä monikulttuurisissa yhteisöissä
• hyödyntää syvällisemmin ammatillisia taitojaan ja tietojaan
• soveltaa oppimaansa työelämän ongelmien ratkaisemisessa
• ennakoida asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksia
3.Ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen kehittyy. Opiskelija osaa
• toimia palveluyrityksessä vastuullisesti eri osa-alueet huomioiden
• perustella ja arvioida ratkaisujaan palveluliiketoiminnan suunnittelussa ja organisoimisessa
• soveltaa oppimaansa palveluliiketoiminnan prosessien johtamisessa ja kehittämisessä
• suunnitella ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa
• tehdä varteenotettavia ehdotuksia palveluliiketoiminnan kehittämiseksi ja työelämän uudistamisessa
Kuvio 2. Palveluliiketoiminnan OPS ja opintojen rakenne pähkinänkuoressa.
7.1.2015
7
OSAAMISALUEET ELI KOMPETENSSIT
Yhteiset kompetenssit luovat pohjan asiantuntijuuden kehittymiselle, yhteistyölle ja työelämässä toimimiselle. Yhteiset kompetenssit
ammattikorkeakoulututkinnoissa ovat viisi ensimmäistä ja viisi tradenomin erikoisosaamista (subject spesific competences). Kukin
opiskelija voi luoda oman henkilökohtaisen osaam iskokonaisuutensa täydentävillä moduuleilla. Palveluliiketoiminnan erikoisosaaminen
ja kaikille AMK-tutkinnoille yhteiset kompetenssit on kuvattu alla olevassa taulukossa (ks. Taulukko 3). Tarkemmin erikoisosaaminen on
kuvattu alempana Taulukossa 4.
Taulukko 3. Palveluliiketoiminnan erikoisosaaminen ja yhteiset kompetenssit.
Erikoisosaaminen
Yhteiset kompetenssit
Liiketalouden osaaminen
Oppimisen taidot
Palvelujen tuottaminen ja myynti
Eettinen osaaminen
Toimintaympäristön tuntemus
Työyhteisöosaaminen
Verkosto/kumppanuusosaaminen
Innovaatio-osaaminen
Palvelualan päivittäisjohtaminen,
palveluyrittäjyys
Kansainvälistymisosaaminen
Oppimisen taidot kuvaavat oman osaamisen arviointia ja kehittämistä, tiedonhankintaa ja sen kriittistä arviointia sekä vastuunottoa
ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta. Eettinen osaaminen kuvaa om aa vastuullisuutta, ammattieettistä toimintaa, erilaisuuden
huomioimista, tasa-arvoisuutta, kestävän kehityksen huomioon ottamista ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Työyhteisöosaaminen
kuvaa toimintaa työyhteisössä ja yhteisön hyvinvoinnin edistämistä, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, tieto- ja viestintätekniikan
hyödyntämistä, toimintaa verkostoissa, päätöksenteko-, johtamis- ja yrittäjyystaitoja sekä kykyä toimia asiantuntijana.
Innovaatio-osaaminen kuvaa ongelmanratkaisukykyä, työskentelyä projekteissa, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamista sekä
kestävien ratkaisujen etsimistä. Kansainvälistymisosaaminen kuvaa kielitaitoa, taitoja toimia monikulttuurisessa yhteistyössä sekä
kansainvälisen tilanteen huomioonottamista.
Liiketalouden osaamisessa yhdistyvät taloushallinnon osaaminen, organisaation rakenteet, ydinprosessit, johtaminen ja johtajuus,
sekä asiakaslähtöinen toimintatapa. Taloushallinnon osaamisessa korostuu liiketoimintamallien tuntemus ja kyky suunnitella ja toteuttaa
laskentatoim enpiteitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Johtamisessa on tärkeätä niin organisointi ja osaamisen johtaminen kuin itsensä
johtaminen.
Palvelujen tuottaminen ja myynti sisältää tuotteiden suunnittelu- ja myyntitaidot, palveluosaamisen ja tuotetuntemuksen,
asiakasryhmien tuntemuksen ja asiakastiedon hallinnan. Lisäksi prosessi-, konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen sekä lainsäädäntö ja
kannattavuuden hallinta ovat keskeisiä osaamisen alueita.
Toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus antaa kyvyn kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta
toimialalla. Lisäksi kyky kansainväliseen toimintaan ja ennakoivan tiedon käyttö parantavat osaamista työtehtävissä. Sähköinen
liiketoiminta kuuluu osaamiskokonaisuuteen. Verkosto-osaamisen kuuluu sidosryhmäsuhteet, suhdemarkkinointi sekä kyky
monipuolisten verkostojen ylläpitoon. Asiakkuuksien monipuolinen johtaminen ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen, analysointi ja
hyödyntäminen korostuvat palvelukehityksessä.
Palvelualan osaamiseen liittyvät asiakokonaisuudet ovat kyky tehdä aineettomuudesta liiketoimintaa, palveluyrityksen liiketoiminnan
ymmärrys. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lainsäädäntö, yhteiskuntavastuu ja lähiesimiestoiminta. Kehittämistoimenpiteiden toteutus,
stressin hallinta ja työyhteisön hyvinvointi ovat mukana tässä kokonaisuudessa.
7.1.2015
8
Taulukko 4. PAL-erikoisosaaminen avattuna osaamistavoitteina.
Liiketalouden osaaminen
Palvelujen tuottaminen ja myynti
Toimintaympäristön tuntemus
Verkosto/kumppanuusosaaminen
7.1.2015
osaa soveltaa ansaintalogiikan periaatteita ja
liiketoimintamalleja suunnittelussa
osaa huomioida talouden hallinnan periaatteet omassa
toiminnassaan
osaa suunnitella ja toteuttaa ulkoista ja sisäistä
laskentaa
osaa soveltaa strategisen johtamisen periaatteita ja
malleja organisaation toiminnan suunnittelussa
osaa soveltaa johtajuuden lähtökohtia ja malleja
työyhteisössä (mm. itsensä johtaminen ja esimiestyö)
tietää henkilöstöjohtamisen (mm. HRM) merkityksen,
lähtökohdat ja ydinprosessit
osaa määritellä ja arvioida organisaation
toimintaprosesseja asiakkaan näkökulmasta
osaa palvella erilaisia asiakkaita muuttuvissa
palveluympäristöissä
osaa myydä ja ostaa palveluita niin yritys- kuin
kuluttajamarkkinoilla
tuntee palvelualan tuotteet ja palvelut
osaa suunnitella, kehittää, konseptoida ja toteuttaa
palveluita toimintaympäristön vaatimukset huomioiden
osaa suunnitella, kuvata ja johtaa palveluprosesseja
hallitsee erilaiset tuotantovälineet ja -menetelmät,
palvelutuotteiden logistiikan ja laatujärjestelmät
osaa soveltaa tehokkaita ja kannattavia myynti- ja
markkinointikanavia ja -tapoja eri markkinoilla
osaa hallita kannattavuuden niin tuote-, asiakasryhmäkuin organisaatiotasolla
osaa ennakoida vaihtoehtoisten toimintatapojen
vaikutuksia taloudelliseen tuloksellisuuteen,
kilpailukykyyn ja hyvinvointiin
osaa ennakoida ja arvioida toimintaympäristön
muutoksia
tuntee palvelusektorin toimijat ja verkostot
osaa toimia alueen hyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen
kehittämisen näkökulmasta
osaa tunnistaa, arvioida ja kehittää alueellisia
vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta
palvelusektorilla
om aa valmiudet alan kansainväliseen toimintaan
ymmärtää kansainvälisyyden, globalisaation ja
erilaisten kulttuurien merkityksen palvelukulttuurille ja
alan kehitykselle
osaa hyödyntää sähköinen liiketoiminnan
mahdollisuuksia palvelusektorin ja
palveluliiketoiminnan kehittämisessä
osaa soveltaa ennakoivaa tietoa
palveluliiketoiminnassa
osaa edistää toiminnallaan yhteisön hyvinvointia
osaa johtaa kokonaisvaltaisesti asiakaskokemusta
osaa huomioida eri sidosryhmien näkökulmat
päätöksenteossa ja omaa valmiudet johtaa
sidosryhmäsuhteita
osaa soveltaa suhdemarkkinoinnin periaatteita
verkostoyhteistyössä
monipuolisten verkostojen ylläpito - osaa toimia
erilaisissa verkostoissa sekä hyödyntää ja kehittää
niitä
osaa tunnistaa ja huomioida erilaisten asiakkaiden
tarpeita
osaa tunnistaa, määritellä ja ottaa huomioon
kohderyhmät ja suunnitella palveluliiketoimintaa
segmenttien mukaisesti
osaa analysoida asiakkuuksia palveluliiketoiminnan
kehittämisen näkökulmasta, tuntee
kuluttajakäyttäytymisen periaatteet ja osaa hyödyntää
niitä palvelukehityksessä
osaa solmia ja ylläpitää kumppanuuksia ja
asiakassuhteita (mm. CRM)
9
osaa tunnistaa ja tuoda esille omaa osaamistaan
verkostossa
Palvelualan päivittäisjohtaminen,
palveluyrittäjyys
ymmärtää palveluliiketoiminnan logiikan
tuntee omaan toimialaansa liittyvät
turvallisuusvaatimukset ja osaa soveltaa niitä työssään
osaa huomioida alan lainsäädännön reunaehdot
osaa soveltaa yhteiskuntavastuun näkökulmaa
toiminnassaan
osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oman yrityksen
ja yksikön päivittäistä lähijohtamista, osaa
organisoida työyhteisön toimintaa ja hyödyntää
yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen osaamista
osaa ideoida, organisoida ja toteuttaa
kehittämistoim enpiteitä, jotka uudistavat liiketoimintaa
osaa hallita stressiä omassa toiminnassaan
osaa kantaa vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista
osaa toimia verkostoimaisesti
OPPIMISYMPÄRISTÖT JA PEDAGOGISET RATKAISUT
Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ala toteuttaa opintojaksoja monimuotoisesti. Toteutukset voivat vaihdella lukuvuodesta
toiseen. Kaikkiin opintojaksoihin sisältyy itsenäistä työskentelyä, joka tapahtuu joko erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten verkossa, tai
erilaisiin aineistoihin perehtyen. Lahden ammattikorkeakoulun opintojaksojen toteutukset on jaettu kolmeen ryhmään, ne ovat
lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus.
Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen tavoitteena on vahvistaa palvelualan osaamista ja kehittämistä alueella. Opiskelijat
sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Opiskelijat ovat ensimmäisenä vuonna neljässä työyhteisössä syys-huhtikuun aikana. Tällä
pyritään joustavoittamaan työelämään siirtymistä ja sopivan harjoittelupaikan löytymistä. Osaavan työnvoiman saatavuuden
varmistaminen. Palvelusektorin merkityksen vahvistaminen. Palvelusektorin monipuolistaminen ja ansaintalogiikan monipuolistaminen.
Yritysten edustajista kootaan neuvoa-antava ryhmä rakenteellisessa kehittämisessä.
Opiskelijan polku palvelutradenomiksi on kolmiportainen. Palvelun ja kaupan alasta annetaan monipuolinen kuva ensimmäisenä
vuonna, mm. julkiset palvelut, teollisuuden palvelut, kolmas sektori sekä kauppa ja palvelut sisältäen marata-alat. Toisena vuonna
opiskelija profiloituu oman suunnitelmansa mukaan hankkien kansainvälistä ja täsmentyvän palvelusektorin osaamista.
Kehittämiskyvykkyyden lisääminen ja laajat kokonaisuudet, joissa palvelutoimintojen eri osa-alueet huomioidaan (talous, ympäristö,
sosiaalinen), ovat ajankohtaisia kolmantena vuonna. Osa asioista kytketään pelillisyyden kautta laajoihin kokonaisuuksiin ja yhdistetään
ratkottaviin asioihin. Täydentävän osaamisen opiskelija voi hankkia myös muista ammattikorkeakouluista. Tarjolla on Matkailupalvelujen
15 op moduuli niin suomen kuin englanninkin kielillä sekä Liikuntamatkailun 15 op kokonaisuus. Muita mahdollisuuksia on tarjolla paljon
niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksessa jokainen opiskelija pystyy joustavasti etenemään kohti valitsemaansa ammatillista
tavoitetta. Laaja ydinosaaminen takaa mahdollisuuden rakentaa oman polkunsa palvelusektorilla niin, että opiskelijat sijoittuvat itselleen
soveltuviin tehtäviin. Jokaisessa moduulissa työelämän ilmiöitä tarkastellaan erilaisella pedagogisella lähestymistavalla. Näin opiskelija
saa monipuolista kokemusta myös menetelmällisesti päässen näyttämään osaamistaan eri tavoin. Kaikissa moduuleissa
työelämäläheinen ja aitoihin tehtäviin kiinnittyvät asiat korostuvat. Ydinosaamista ja täydentävää osaamista on kuvattu moduuli- ja
opintojaksotasolla alla olevassa taulukossa (ks. Taulukko 5). Opinnot jakautuvat myös perus- ja ammattiopintoihin. Tarkemmin
opiskeltavat moduulit on esitelty osaamistavoitteiden ja sisällön tasolla seuraavilla sivuilla.
Työelämäläheinen opiskelu (work based learning) on luonteeltaan sosiaalisempaa, paremmin palvelusektoriin sidottua,
konkreettisempaa sekä toiminnallisempaa kuin perinteinen luokkatilanteisiin sidottu oppiminen. Työelämäläheinen oppiminen tekee
työyhteisön toimintaan osallistumisen luonnolliseksi. Samalla taitojen ja hiljaisen tiedon omaksuminen ja om assa työssään kehittymisen
arki tulee luonnolliseksi osaksi oppimisen polkua. Ensimmäisenä opiskeluvuonna työelämäläheinen opiskelu toteutetaan tutustumalla
tiiviisti palvelusektorin monipuolisiin työyhteisöihin.
Toisena opiskeluvuonna mukaan otetaan myös projektioppiminen (project-based learning), jossa korostuu todellisten
työelämähaasteiden ongelmanratkaisu sekä tiedollisten, taidollisten ja ryhmätyöskentelyvaatimusten yhdistäminen. Opiskelijat pääsevät
tarttumaan erilaisiin kehittämisprojekteihin, joiden vaativuus ja haasteellisuus kehittyy opintojen edetessä.
Tutor-opettajat ovat palveluliiketoiminnan opiskelussa enemmänkin valmentajia. Valmentajan rooli on seurata palveluliiketoiminnan
tradenomiopiskelijan polkua aloittelevasta palvelutoimijasta tulevaksi ammattilaiseksi. Valmentajan tehtävä on ohjata ja tukea
opiskelijoita heidän tekemissään ratkaisuissa. Valmentaja käy opiskelijan kanssa läpi ammatilliseen kasvuun liittyviä haasteita ja
ratkaisemaan niitä. Opettajat ovat ammattikorkeakoulussa vastuussa tiettyjen taitojen tai tietojen tuomisesta opiskelijan
opintosuunnitelm aan. Opettajat arvioivat osan suorituksista ja niihin liittyy erilaisia osa-alueita.
7.1.2015
10
YHTEYSTIEDOT
Lahden ammattikorkeakoulu
Liiketalouden ala, Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutus
Fellmannia
Kirkkokatu 27
15140 Lahti
Puh. (03) 828 19 (vaihde)
Internet www.lamk.fi/liiketalous
Opintotoimisto
Aukioloajat: ma - to klo 9.00 - 15.00, pe klo 9.00 - 12.00
Opintosihteeri
Puh. 044 708 0695
Sähköposti: liiketalous@lamk.fi
Taulukko 5. Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen OPSin rakenne ja sisältö.
04PTOI PALVELUJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP
Palvelujen toimintaympäristön moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04PTOI1 Toimintaympäristö 5 op
04OPTOI1 Toimintaympäristö 3 op
01PINFO Informaatiolukutaito 1 op
11ANNISKE Anniskelupassi 0,5 op
11HYGIENIA Hygieniapassi 0,5 op
04PTOI2 Asiantuntijaviestintä ja työvälineosaaminen 5 op
01SUOA Asiantuntijaviestintä 3 op
04OPTOI3 Työvälineosaaminen 2 op
04PTOI3 Service English 5 op
04OPTOI4 Englannin kieli ja viestintä 3 op
04OPTOI5 Service English 2 op
7.1.2015
11
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja -tilanteissa.
Opiskelijat hahmottavat palveluliiketoiminnan moninaisen toimintaympäristön. Opiskelijat harjaantuvat asiantuntijaviestintään ja
työvälineiden käyttöön.
Palvelujen toimintaympäristön moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa suunnitella opintojaan ja uraansa
osaa tarkastella työelämää elinikäisen oppimisen näkökulmasta
osaa käyttää tietotekniikkaa työssään
osaa tunnistaa tiedontarpeen, hakea tietoa ja tarkastella tietoa kriittisesti
osaa viestiä suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti
osaa viestiä englannin kielellä suullisesti ja kirjallisesti
osaa toimia palvelusektorilla kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
Sisältö
Yleiset työelämätaidot; kommunikaatiotaidot kuten vuorovaikutustaito, kuuntelutaito, suullinen ja kirjallinen viestintä; kestävä kehitys
toimintaympäristössä.
Opiskelumateriaalit
Kortesuo, K. 2011. Tee itsestäsi brändi: asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro.
Aalto, T. 2012. Kuinka olla avoin: työelämän uudet viestintätaidot. Helsinki: Finn Lectura.
Lohtaja-Ahonen, S. & Kaihovirta-Rapo, M. 2012.Tehoa työelämän viestintään. Helsinki: Sanoma Pro.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04PTOI1 Toimintaympäristö 5 op
04PTOI2 Asiantuntijaviestintä ja työvälineosaaminen 5 op
04PTOI3 Service English 5 op
04POSA PALVELUOSAAMINEN 15 OP
Palveluosaamisen moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04POSA1 Palvelut 5 op
04POSA2 Kuluttajakäyttäytymisen muutokset 5 op
04POSA3 Asiakaspalveluosaaminen 5 op
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja -tilanteissa.
Opiskelijat tutustuvat monipuolisesti palveluihin ja palveluiden erityispiirteisiin. Opiskelijat toimivat käytännön asiakaspalvelutehtävissä.
Opiskelijat ymmärtävät asiakkaiden muuttuvia tarpeita.
Palveluosaaminen -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa tunnistaa erilaisia palvelukonsepteja
osaa arvioida palvelun onnistuneisuutta
osaa selittää, mitä kulutuskäyttäytymisellä ja sen muutoksilla tarkoitetaan
osaa tunnistaa erilaisia asiakastyyppejä
osaa käyttää asiakaspalvelutaitojaan ja harjaannuttaa niitä
osaa ennakoida asiakkaan tarpeita
osaa toimia erilaisissa palvelutilanteissa
Sisältö
Palvelujen tuottaminen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa; kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot; asiakastarpeiden tunnistaminen;
palveluiden erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet.
Opiskelumateriaalit
Eräsalo, U. 2011. Palvelu ammattina. Helsinki: Restamark.
Pakkanen, R., Korkeamäki, A. & Kiiras, H. 2013. Palvelun taitajaksi. 5. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Tolvanen, J. 2012. Kohtaaminen: ymmärrä kohderyhmääsi. Helsinki: Talentum.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
7.1.2015
12
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04POSA1 Palvelut 5 op
04POSA2 Kuluttajakäyttäytymisen muutokset 5 op
04POSA3 Asiakaspalveluosaaminen 5 op
04PLTY LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 15 OP
Liiketoimintaympäristön moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04PLTY1 Yritystalouden perusteet ja ohjaus 5 op
04PLTY2 Organisaation toiminta ja esimiestyön arki 5 op
04PLTY3 Myyntitaito ja markkinointi 5 op
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja tilanteissa.
Opiskelija hahm ottaa ympäröivän liiketoimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet palvelujen tuottamisessa. Opiskelijat oppivat
tunnistamaan liiketoiminnan ja liiketoimintojen pääpiirteet, laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen merkityksen sekä asiakaslähtöisen
toiminnan erityispiirteet palvelualoilla.
Liiketoimintaympäristö -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa huomioida taloushallinnon merkityksen osana yrityksen toimintaa
osaa kuvata laskentatoimen osa-alueet ja tehtävät sekä sen, mitä kannattavuusajattelulla tarkoitetaan
osaa kuvata markkinoinnin peruskäsitteet ja tehtävät yrityksessä
osaa hahmottaa organisaation toimintojen väliset yhteydet ja henkilökunnan osaamisen merkityksen organisaatiossa
osaa kuvata, mitä myyntityöllä sekä sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan
osaa ohjata asiakasta ja kaupankäyntitilannetta ostopäätösvaiheeseen
Sisältö
Talousohjaus osana yrityksen toimintaa; laskentatoimen tehtävät ja peruskäsitteet; katetuottolaskenta; markkinointi- ja palveluyrityksen
kannattavuuden seuranta, hinnoittelu ja budjetointi; henkilöstö organisaation voimavarana.
Opiskelumateriaalit
Bergström, S. & Leppänen, A. 2009. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Helsinki: Edita.
Jormakka, R., Koivusalo, K., Lappalainen, J. & Niskanen, M. 2011. Laskentatoimi. Helsinki: Edita Prima.
Mittilä, T. & Somersalmi, V. 2011. Liiketoimintaosaaminen. Helsinki: WSOYpro.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04PLTY1 Yritystalouden perusteet ja ohjaus 5 op
04PLTY2 Organisaation toiminta ja esimiestyön arki 5 op
04PLTY3 Myyntitaito ja markkinointi 5 op
04PYRI PALVELUYRITTÄJYYS 15 OP
Palveluyrittäjyyden moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04PYRI1 Yrittäjyysosaaminen 5 op
04PYRI2 Kannattava liiketoiminta 5 op
04PYRI3 Yritysjuridiikka 5 op
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat oppivat todellisissa työelämäympäristöissä ja -tilanteissa.
Opiskelija tutustuu monipuolisesti erilaisiin palveluyrittäjyyden muotoihin ja sähköisen liiketoiminnan malleihin. Opiskelijat oppivat
tunnistamaan liiketaloudellisten reunaehtojen merkityksen ja kannattavuusajattelun erityispiirteet palvelualoilla. He oppivat
hahmottamaan ja tunnistamaan mahdollisuuksia, joita teknologinen kehittyminen tarjoaa palvelualoille.
Palveluyrittäjyys -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa kuvata palveluyrittäjyyden erityispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia
7.1.2015
13
osaa kuvata, mitä kannattavalla palveluliiketoiminnalla tarkoitetaan ja mitä sen liiketaloudelliset reunaehdot ovat
osaa seurata teknologian kehittymisen piirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia palvelualoilla
osaa toimia vastuullisesti ja luovasti työtehtävissään
osaa toimia yrityksessä lainsäädännön mukaan
Sisältö
Palvelualojen yritystoiminta, liikeideat ja kannattavuuden periaatteet; teknologian kehittymishaasteet ja mahdollisuudet
palveluyrityksissä;
yrittäjyyden ja luovan, yrittäjämäisen ajattelun merkitys yhteiskunnassa, alueella ja työyhteisössä.
Opiskelumateriaalit
Peltola, H. 2007. Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito. Helsinki: Edita.
Pyykkö, M. 2011. Minustako yrittäjä? Helsinki: WSOYpro.
Kyläkallio, K. & Numminen, R. 2012. Yritysjuridiikka. Helsinki: Edita.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04AKEH PALVELUIDEN INNOVOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 OP
Palveluiden innovoinnin ja kehittämisen moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04AKEH1 Palveluiden innovatiivinen kehittäminen 5 op
04AKEH2 Asiakaskokemuksen ja kannattavuuden johtaminen 5 op
04AKEH3 Projekt i Norden 5 op
o
01RUOK Ruotsin kielen kirjallinen osuus (1,5 op)
o
01RUOS Ruotsin kielen suullinen osuus (1,5 op)
o
04AKEH31 Projekt (2 op)
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat innovoivat ja kehittävät palveluita erilaisiin palvelualojen
yrityksiin. Palveluiden kehittämistyökaluja ja lähestymistapoja käytetään monipuolisesti erilaisissa tilanteissa.
Palveluiden innovointi ja kehittäminen -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa kuvata palvelujen innovatiivisen kehittämistyön lähtökohdat, prosessit ja työkalut
osaa käyttää eri kanavia, keinoja ja huomioida eri kohderyhmät myynnissä ja markkinoinnissa
osaa kehittää ja johtaa asiakaskokemusta
osaa toimia kannattavasti palvelukehittämistyössä
selviytyy palveluliiketoiminnan suullisista ja kirjallisista perustilanteista ruotsin kielellä
Sisältö
Palvelujen tuottaminen ja kuluttaminen; kyky kehittää innovatiivisia, kannattavia ja vastuullisia palvelutuotteita, jotka vastaavat
asiakkaiden ja palveluntarjoajien sekä toimintaympäristön tulevaisuuden tarpeisiin; asiakaskokemuksen johtaminen.
Opiskelumateriaalit
Jaakkola, E., Orava, M. & Varjonen, V. 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Helsinki: Tekes.
Grönroos, C. 2009. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: WSOYPro.
Korkman, O. & Arantola, H. 2009. Arki – eväitä uuteen asiakaslähtöisyyteen. Helsinki: WSOYPro.
Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011. Asiakaskokem us - palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Helsinki: Talentum.
Martin, D. & Schouten, J. 2011 Sustainable marketing. Boston: Prentice Hall.
Tolkki, J. & Öhman, M. 2012. Perspektiv på affärssvenska. Helsinki: WSOYPro.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04AKEH1 Palveluiden innovatiivinen kehittäminen 5 op
04AKEH2 Asiakaskokemuksen ja kannattavuuden johtaminen 5 op
04AKEH3 Projekt i Norden 5 op
7.1.2015
14
04AVAS VASTUULLISET PALVELUVERKOSTOT 15 OP
Vastuullisten palveluverkostojen moduuli sisältää kolm e opintojaksoa:
04AVAS1 Monialaiset verkostot 5 op
04AVAS2 Palvelun laatu ja sen kehittäminen 5 op
04AVAS3 Vastuullinen palvelutoiminta 5 op, voidaan toteuttaa myös englanniksi "responsible business"
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat tutustuvat erilaisiin palveluverkostoihin. Verkostoitumista,
laatujohtamista ja ennakointi tarkastellaan monipuolisesti ja näkökulmia sovelletaan erilaisissa tilanteissa.
Vastuulliset palveluverkostot -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
osaa suunnitella ja organisoida ryhmien ja verkostojen toimintaa
osaa toimia ryhmän ja verkoston ongelmanratkaisu- ja konfliktitilanteissa
osaa työskennellä projekteissa ja johtaa niitä
osaa arvioida ja kehittää palveluiden laatua verkostoissa
osaa soveltaa tutkimustietoa kehittämistyössä
osaa arvioida ja kehittää toiminnan vastuullisuutta
Sisältö
Vastuullisuuden, laatuajattelun ja ennakoinnin huomioiminen palveluliiketoiminnan projekteissa ja verkostoissa; arvon luominen
asiakkaille
verkostoissa; sidosryhmäsuhteiden johtaminen; jatkuvan ennakoinnin ja prosessien kehittämisen periaatteet.
Opiskelumateriaalit
Möller, K., Rajala, A. & Svahn, S. 2009. Tulevaisuutena liiketoimintaverkot: johtaminen ja arvonluonti. 3. painos. Helsinki:
Teknologiainfo.
Apilo, T, Hytönen, H. & Valkokari, K. 2009. Arvonluonnin uudet muodot ja verkostot. Espoo: VTT.
Martin D. & Schoutenin, J. 2012 Sustainable marketing.
Anttonen, A., Haveri, A., Lehto, J. & Palukka, H. 2012. Julkisen ja yksityisen rajalla: julkisen palvelun muutos. Tampere:
Tampere
University Press.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5
04AVAS1 Monialaiset verkostot 5 op
04AVAS2 Palvelun laatu ja sen kehittäminen 5 op
04AVAS3 Vastuullinen palvelutoiminta 5 op
04ATUL PALVELUIDEN TULEVAISUUS 15 OP
Palveluiden tulevaisuuden moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04ATUL1 Ennakointi-, tutkimus- ja menetelmäosaaminen 5 op
04ATUL2 Tulevaisuuden haltuunotto 5 op
04ATUL3 Current topics in the service sector 5 op
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat toimivat aktiivisesti palveluyrityksissä. Ennakoinnin sekä
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menetelmiä ja välineitä sovelletaan monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Opinnot
toimivat konkreettisen työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukena.
Palveluiden tulevaisuus -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa työssään hyödyntää ennakointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
osaa lukea, tulkita ja käyttää tutkimusmateriaaleja toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä
osaa ennakoida toimintaympäristön muutoksia
osaa soveltaa ennakointimenetelmiä tutkimus- ja kehittämistyössä
osaa soveltaa osallistavia menetelmiä tutkimus- ja kehittämistyössä
osaa kehittää kirjallista ja suullista viestintätaitoaan
7.1.2015
15
Sisältö
Kriittinen informaationlukutaito ja reflektointi; Erilaiset ennakoinnin, kehittämistoiminnan sekä tutkimustyön otteet, lähestymistavat ja
menetelmät;
Elämänhallinnan taidot.
Opiskelumateriaalit
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Porvoo:
WSOYpro.
Hiltunen, E. 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Talentum.
Goodman, E., Kuniavsky, M. & Moed, A. 2012. Observing the user experience: a practitioner's guide to user research.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04ATUL1 Ennakointi-, tutkimus- ja menetelmäosaaminen 5 op
04ATUL2 Tulevaisuuden haltuunotto 5 op
04ATUL3 Current topics in the service sector 5 op
04TCUL MULTICULTURAL COMPETENCE 15 OP
Multicultural competence module has three modules
04TCUL1 Global Service Networks 5 ECTS
04TCUL2 Multicultural Communities 5 ECTS
04TCUL3 Business Communication 5 ECTS
Multicultural competence (15 ects) module’s objectives
After completing the study module, the student
is able to work and communicate in multicultural teams and manage them
is able to provide customer service in English
is able to develop knowledge of foreign customers' consumer behavior
Contents
Cultural stereotypes, cultural characteristics, cross-cultural issues, management of multi-cultural teams, cross-cultural communication.
Basic history of the development of culture and civilization, cultural and political areas of the world, how culture affects personal and
customer understanding and expectations, potential future developments, the effects of cultural characteristics and geo-politics on
culture.
Study Materials
Hogan, C. 2007. Facilitating multicultural groups: a practical guide. London. Kogan Page (selected chapters). eBook.
Lewis, Richard D. 2005 When Cultures Collide: Leading Across Cultures. eBook.
Lind, P. 2012. Small business management in cross-cultural environments. London: Routledge.
Evaluation
All three courses will be evaluated separately. Evaluation scale 1-5
04TCUL1 Global Service Networks 5 ECTS
04TCUL2 Multicultural Communities 5 ECTS
04TCUL3 Business Communication 5 ECTS
7.1.2015
16
04TJOH PALVELULIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN 15 OP
Palveluliiketoiminnan johtamisen moduuli sisältää kolme opintojaksoa:
04TJOH1 Henkilöstöjohtaminen 5 op
04TJOH2 Strateginen johtaminen 5 op
04TJOH3 Yrityksen laskentatoimi kehittämistyössä 5 OP
Opintokokonaisuus toteutetaan vahvasti työelämäyhteistyössä, ja opiskelijat toimivat aktiivisesti erilaisissa palveluyrityksissä tutustuen
johtamisen ja organisoinnin vastuutehtäviin. Kolmen opintojakson puitteissa hahmotetaan palveluliiketoiminnan johtamisen prosessit,
voimavarat ja toimintaedellytykset sekä strateginen ajattelu ja johtaminen niiden lähtökohtina. Opiskelijat osaavat soveltaa oppimaansa
rahoituksen, prosessien ja palvelutyön strategiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen osana globaalia toimintaympäristöä.
Palveluliiketoiminnan johtaminen -moduulin (15 op) osaamistavoitteet
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa johtaa päivittäistoimintaa
osaa hyödyntää johtamisessa strategisen ajattelun ja strategiatyöskentelyn periaatteita ja työkaluja
osaa kehittää toimintaa yrityksen taloudellisen tiedon avulla
osaa johtaa henkilökuntaa työlainsäädännön vaatimusten mukaisesti
osaa johtaa itseään
Sisältö
Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstösuunnittelu; työlainsäädäntö; strategisen johtamisen keskeiset käsitteet ja strategiaprosessi;
investoinnit ja Rahoitussuunnittelu
Opiskelumateriaalit
Grönroos, C. 2009: Palveluiden johtaminen ja markkinointi. Helsinki: WSOY.
Aarnikoivu, H. 2013. Keskity olennaiseen, esimies. Helsinki: Talentum.
Suominen. K., Karkulehto, K., Sipponene, J. & Hämäläinen, V. 2009. Esimies strategiavaikuttajaksi. Helsinki: WSOYpro.
Seddon, J. 2005. Freedom from Command and Control. Rethinking Management for Lean Service. New York: Productivity
Press.
Kuosa, T.2012. The evolution of strategic foresight: navigating public policy making. Burlington.
Materiaali täydentyy ja tarkentuu toteutussunnitelmassa.
Arviointi
Kaikki kolme opintojaksoa arvioidaan erikseen. Kaikki suoritukset arvioidaan asteikolla 1–5.
04TJOH1 Henkilöstöjohtaminen 5 op
04TJOH2 Strateginen johtaminen 5 op
04TJOH3 Yrityksen laskentatoimi kehittämistyössä 5 OP
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP
Opiskelija valitsee tutkintoonsa kuuluvat vapaasti valittavat opinnot moduulien tarjonnasta ja/tai vapaasti valittavista opinnoista. Lisäksi
tarjotaan ajankohtaisia tai muutoin ammatillisuutta syventäviä opintoja vuotuisen valikoiman mukaisesti. Opinnot voidaan valita oman
koulutusyksikön tai Lahden ammattikorkeakoulun muiden koulutusyksiköiden tarjonnasta. Opiskelija voi valita opintoja myös muista
kotimaisista ja ulkomaisista korkeakouluista. FUAS-liittouman (LAMK, Laurea, HAMK) opintotarjonta on myös vahvasti esillä.
Vapaasti valittaviksi opinnoiksi luetaan kieliopintoihin valmentavat ruotsin- ja englanninkielen opinnot. Kielten valmentavia opintoja
edellytetään opiskelijalta, jolla ei ole tasokokeessa osoitettua kielitaitoa. Vapaasti valittavat opinnot tulee hyväksyttää etukäteen osaksi
henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS) omalla valmentajalla.
Palveluliiketoimintaan liittyvissä työtehtävissä korostuu kyky palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen sekä toimijoiden tuntemukseen.
Vapaavalintaiset opinnot voivat olla myös työssä suoritettavia tehtäviä. Kukin opiskelija kokoaa oman erikoisosaamisensa, jolla hän
osoittaa taitojaan ja suuntautumistaan alalla. Vapaasti valittavat opinnot antavat tähän mahdollisuuden tukien opiskelijan erikoistumista
valitsemallaan polulla.
7.1.2015
17
HARJOITTELU 30 OP
Osaamistavoitteet
Harjoittelun suoritettuaan opiskelija
osaa laajemmin ja kattavammin ammatillisia taitoja ja tietoja omien tavoitteidensa mukaisesti
osaa toimia alan perus-, esimies-, kehittämis- sekä asiantuntijatehtävissä
osaa tarkastella alan edellyttämää ja työn vaatimaa osaamista kokonaisvaltaisesti
osaa luoda kontakteja elinkeinoon ja markkinoida omaa osaamistaan
Ammattikorkeakoulun harjoittelussa teoreettinen, käytännöllinen ja kokemuksellinen oppiminen yhdistyvät. Harjoittelu on tärkeä osa
opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä. Tavoitteena on laaja-alaisen ja monipuolisen perusammattitaidon hankkiminen ja
tietojen ja taitojen syventäminen asiantuntijuudeksi työelämässä. Ihmisten ja tehtävien johtaminen on yleisiä työelämävalmiuksia, jotka
auttavat selviytymään työtehtävissä. Ihmisten ja tehtävien johtaminen vaatii kykyä koordinoida, taitoa tehdä päätöksiä ja johtamistaitoa.
Lisäksi tähän osaamiskokonaisuuteen kuuluvat taito hallita konflikteja, suunnitella ja organisoida. Alan toimintaympäristön ja toimijoiden
tuntemus kuuluvat osaamiskokonaisuuteen, johon kuuluvat myös kyky kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista
vaikuttavuutta toimialalla. Lisäksi kyky kansainväliseen toimitaan ja ennakoivan tiedon käyttö parantavat osaam ista tradenomin
työtehtävissä. Sähköinen liiketoiminta kuuluu osaamiskokonaisuuteen. Verkosto-osaamiseen kuuluvat sidosryhmäsuhteet,
suhdemarkkinointi sekä kyky monipuolisten verkostojen ylläpitoon. Asiakkuuksien monipuolinen johtaminen sekä asiakkaiden tarpeiden
tunnistaminen, analysointi ja hyödyntäminen korostuvat palvelukehityksessä. Alan päivittäisjohtamisen osaamiseen liittyvät
asiakokonaisuudet ovat palveluliiketoiminnan ymmärrys sekä yrittäjyysperiaatteet työssä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat
turvallisuusosaaminen, alan lainsäädäntö, yhteiskuntavastuu ja lähiesimiestoiminta. Kehittämistoimenpiteiden toteutus,
stressin hallinta ja työyhteisön hyvinvointi ovat mukana tässä kokonaisuudessa. Palvelusektorin erikoisosaaminen koostuu
ymmärryksestä asiakaskokemuksen johtamisessa, aineettoman lisäarvon luomisesta yhdessä käyttäjien kanssa sekä esteettisten ja
eettisten näkökulmien huomioimisesta palvelutoiminnassa.
Sisältö
Opiskelija laatii harjoittelusuunnitelm an osaksi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa (HOPS). Opiskelija jaksottaa harjoittelun koko
opiskelun ajalle ja kehittyy lähtötasostaan alkaen henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija suorittaa ainakin osan
harjoittelustaan suuntaavien opintojensa mukaisissa tehtävissä.
Suoritustapa ja arviointi
Harjoitteluun sisältyvät alan ohjeistuksen mukaisesti: harjoittelusuunnitelman laatiminen; harjoittelupaikkojen hankkiminen ja esittely
valmentajalle, sekä sopimukset, raportointi ja itsearviointi. Arviointi hyväksytty/hylätty.
Opiskelumateriaali
Tarkemmat harjoitteluohjeet ovat Repussa, http://reppu.lamk.fi/
OPINNÄYTETYÖ 15 OP
Osaamistavoitteet
Opinnäytetyön tehtyään opiskelija
osaa tunnistaa, määritellä, rajata ja käsitteellistää työelämän ilmiöitä ja tehdä niistä tutkittavia ja kehitettäviä
omaa valmiuksia toimia alan tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutehtävissä
on kehittänyt ongelmanratkaisukykyään, organisointitaitojaan, hahmottamiskykyään sekä taitojaan työskennellä
vuorovaikutteisesti, pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti
osaa innovatiivisesti soveltaa teoriatietoja työelämän ongelmiin ja ilmiöihin sekä käsitteellistää niitä
osaa arvioida omaa toimintaansa kriittisesti ja kehittää sitä
osaa raportoida työnsä suullisesti ja kirjallisesti
Opinnäytetyön tekemisessä harjaantuvat kokonaisvaltaisesti kaikki osaamisalueet, mutta erityisesti työelämätaidot, kommunikointitaidot
ja elämänhallinnan taidot korostuvat. Kommunikaatiotaitoihin kuuluvat vuorovaikutustaito, kuuntelutaito, suullinen ja kirjallinen
viestintätaito sekä medialukutaito. Elämänhallinnan osaamiskokonaisuus sisältää muun muassa oppimisen taidon,
ongelmanratkaisutaidon, analyyttisyyden sekä kyvyn organisoida ja hallita ajankäyttöä. Opinnäytetyön tavoitteena on harjaannuttaa
opiskelija itsenäiseen tietojen ja taitojen hankintaan sekä niiden soveltamiseen ongelmaratkaisussa ja uusien mahdollisuuksien
tunnistamisessa. Kokonaisuutena opinnäytetyö harjaannuttaa opiskelijaa ammatilliseen kasvuun ja oman asiantuntemuksen
vahvistamiseen. Opinnäytetyöt voivat olla luonteeltaan joko tutkimuksellisia tai toiminnallisia töitä, joiden aiheet liittyvät palvelusektorin
keskeisiin kehittämiskohteisiin. Opinnäytetyön tehnyt opiskelija kykenee perusteltujen valintojen tekemiseen ja luotettavan tiedon
tuottamiseen.
Sisältö
Kirjallinen opinnäytetyö, opinnäytetyöseminaari esittely, vertaisarviointi ja kypsyysnäyte.
Suoritustapa ja arviointi
7.1.2015
18
Aiheanalyysi, opinnäytetyösuunnitelma, opinnäytetyö ja kypsyysnäyte. Lisätietoa opinnäytetyöstä, sen raportoinnista,
seminaarityöskentelystä ja arvioinnista on Repussa (http://reppu.lamk.fi). Opinnäytetyö voidaan tehdä yksin tai toisen opiskelijan
kanssa.
Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1-5. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty/hylätty.
7.1.2015
19